Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32004L0109

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/109/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta

OJ L 390, 31.12.2004, p. 38–57 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
Special edition in Bulgarian: Chapter 06 Volume 007 P. 172 - 191
Special edition in Romanian: Chapter 06 Volume 007 P. 172 - 191
Special edition in Croatian: Chapter 06 Volume 004 P. 73 - 92

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2004/109/oj

31.12.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 390/38


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2004/109/EY,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2004,

säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 44 ja 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Tehokkaat, avoimet ja yhdentyneet arvopaperimarkkinat edesauttavat todellisten yhtenäismarkkinoiden muodostumista yhteisössä ja edistävät kasvua ja työllisyyttä pääoman paremman kohdentamisen ja alentuneiden kulujen kautta. Täsmällisten, kattavien ja ajantasaisten tietojen julkistaminen arvopaperien liikkeeseenlaskijoista lisää sijoittajien kestävää luottamusta näihin yrityksiin ja mahdollistaa perustellun arvion tekemisen niiden liiketoiminnan suorituskyvystä ja varoista. Tämä parantaa sekä sijoittajansuojaa että markkinoiden tehokkuutta.

(2)

Tätä varten arvopaperien liikkeeseenlaskijoiden olisi varmistettava asianmukainen avoimuus sijoittajiin nähden säännöllisen tiedottamisen avulla. Samasta syystä osakkeenomistajien taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, joilla on hallussaan äänioikeuksia tai rahoitusvälineitä, joista seuraa oikeus hankkia olemassa olevia äänioikeutettuja osakkeita, pitäisi myös tiedottaa arvopaperien liikkeeseenlaskijoille huomattavien yhtiöosuuksien hankkimisesta tai muista muutoksista, jotta liikkeeseenlaskija voi tiedottaa asiasta yleisölle.

(3)

Toukokuun 11 päivänä 1999 annetussa komission tiedonannossa ”Rahoitusmarkkinoiden puitteiden toteuttaminen: toimintasuunnitelma” nimetään joukko toimia, jotka ovat tarpeen rahoituspalvelujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamiseksi. Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti toteuttamaan toimintasuunnitelman vuoteen 2005 mennessä. Toimintasuunnitelmassa korostetaan tarvetta laatia direktiivi avoimuusvaatimusten kehittämiseksi. Barcelonassa maaliskuussa 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti tarpeen.

(4)

Tässä direktiivissä olisi varmistettava, että se on sopusoinnussa perustamissopimuksella ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perussäännöllä EKPJ:lle ja jäsenvaltioiden keskuspankeille osoitettujen tehtävien ja velvollisuuksien kanssa; tässä suhteessa on kiinnitettävä erityistä huomiota jäsenvaltioiden keskuspankkeihin, joiden osakkeita on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, jotta varmistetaan yhteisön primaarioikeuden tavoitteiden noudattaminen.

(5)

Yhdenmukaistamalla laajemmin kansallista lainsäädäntöä niiden vaatimusten osalta, jotka koskevat arvopaperien liikkeeseenlaskijoiden velvollisuutta antaa säännöllisesti ja jatkuvasti tietoja, pitäisi päästä korkeatasoiseen sijoittajansuojaan koko yhteisössä. Tämä direktiivi ei kuitenkaan vaikuta voimassa olevaan yhteisön lainsäädäntöön, joka koskee osuuksia, jotka on laskenut liikkeeseen muu kuin suljettu yhteissijoitusyritys, eikä tällaisista yrityksistä hankittuja tai luovutettuja osuuksia.

(6)

Sellaisten osakkeiden tai velkapaperien, joiden yksikkökohtainen nimellisarvo on alle 1 000 euroa, liikkeeseenlaskijan valvonnan toteuttaisi tätä direktiiviä sovellettaessa tehokkaimmin jäsenvaltio, jossa liikkeeseenlaskijan sääntömääräinen kotipaikka on. On näin ollen tärkeää varmistaa johdonmukaisuus arvopaperien yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä 4 päivänä marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY (4) kanssa. Samoin olisi luotava joustavuutta, jotta EU:n ulkopuolisten maiden liikkeeseenlaskijat sekä yksinomaan muita kuin edellä mainittuja arvopapereita liikkeeseenlaskevat yhteisön yritykset voisivat valita kotijäsenvaltionsa.

(7)

Korkeatasoinen sijoittajansuoja koko yhteisössä auttaisi poistamaan esteet, jotka liittyvät arvopaperien ottamiseen kaupankäynnin kohteeksi jäsenvaltiossa sijaitseville tai toimiville säännellyille markkinoille. Muut jäsenvaltiot kuin kotijäsenvaltio eivät saisi vastedes rajoittaa arvopaperien ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoillaan asettamalla tiukempia vaatimuksia tietojen antamisesta säännöllisesti ja jatkuvasti liikkeeseenlaskijoista, joiden arvopaperit otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla.

(8)

Esteiden poistaminen tämän direktiivin mukaisen kotijäsenvaltioperiaatteen perusteella ei saisi vaikuttaa aloihin, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, kuten osakkeenomistajien oikeuteen puuttua liikkeeseenlaskijan johtamiseen. Se ei myöskään saisi vaikuttaa kotijäsenvaltion oikeuteen pyytää liikkeeseenlaskijaa lisäksi julkaisemaan säännellyt tiedot sanomalehdissä osittain tai kokonaan.

(9)

Kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002 (5) on jo lähentänyt yhteisössä sellaisiin liikkeeseenlaskijoihin sovellettavia tilinpäätöstietojen raportointistandardeja, joiden arvopapereita otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla ja joilta edellytetään konsolidoidun tilinpäätöksen laatimista. Arvopaperien liikkeeseenlaskijoihin sovelletaan jo erillisjärjestelyä, joka poikkeaa yhtiöoikeusdirektiivien mukaisesta kaikkiin yrityksiin sovellettavasta yleisestä järjestelmästä. Tämä direktiivi rakentuu tälle periaatteelle vuosi- ja osavuosikatsausten osalta, mukaan luettuna periaate, jonka mukaan liikkeeseenlaskijan varoista, veloista, taloudellisesta asemasta sekä liikevoitosta tai -tappiosta on annettava oikea ja riittävä kuva. Puolivuotiskatsauksen osana olevat lyhennetyt tilinpäätösasiakirjat ovat myös riittävä perusta tällaisen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi liikkeeseenlaskijan tilikauden kuudesta ensimmäisestä kuukaudesta.

(10)

Vuositilinpäätöksestä olisi saatava asianmukaiset tiedot vuosittain siitä lähtien, kun liikkeeseenlaskijan arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla. Arvopaperimarkkinoilla toimivat sijoittajat hyötyvät vuositilinpäätösten helpommasta vertailtavuudesta vain, jos he voivat olla varmoja siitä, että tiedot julkistetaan tietyssä määräajassa tilikauden päättymisen jälkeen. Kotijäsenvaltio voi tietyissä oloissa sallia liikkeeseenlaskijoiden olla laatimatta vuositilinpäätöksiä tämän direktiivin edellyttämien standardien mukaisesti, jos kyseessä ovat velkapaperit, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla ennen 1 päivää tammikuuta 2005 ja jotka yhteisön ulkopuolisesta maasta oleva liikkeeseenlaskija on laskenut liikkeeseen.

(11)

Tällä direktiivillä otetaan käyttöön kattavammat puolivuotiskatsaukset säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen osakkeiden liikkeeseenlaskijoiden osalta. Tällä tavoin sijoittajat voivat tehdä entistä perustellumman arvion liikkeeseenlaskijan tilanteesta.

(12)

Kotijäsenvaltio voi säätää velkapaperien liikkeeseenlaskijoiden puolivuosittaista raportointia koskevista poikkeuksista, kun kyse on:

luottolaitoksista, joilla on pienimuotoista velkapaperien liikkeeseenlaskutoimintaa, tai

liikkeeseenlaskijoista, jotka olivat jo olemassa tämän direktiivin voimaantulopäivänä ja jotka laskevat liikkeeseen ainoastaan velkapapereita, joille kotijäsenvaltio tai jokin sen alueellinen tai paikallinen julkisyhteisö on antanut ehdottoman ja peruuttamattoman takauksen, tai

kymmenen vuoden siirtymäkauden aikana ainoastaan niistä velkapapereista, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla ennen 1 päivää tammikuuta 2005 ja joita saavat ostaa yksinomaan ammattimaiset sijoittajat. Jos kotijäsenvaltio myöntää tällaisen poikkeuksen, sitä ei voida ulottaa koskemaan niitä velkapapereita, jotka otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tämän jälkeen.

(13)

Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät tervetulleena komission lupausta tarkastella pikaisesti avoimuuden lisäämistä, kun on kyse palkkauspolitiikasta, maksetuista kokonaispalkoista, mukaan lukien ehdollisista tai myöhemmin suoritettavista korvauksista, ja luontoisetuuksista, joita myönnetään hallinto-, johto- tai valvontaelinten jäsenille, komission 21 toukokuuta 2003 antaman ”Yhtiöoikeuden uudistaminen ja omistajaohjauksen (corporate governance) parantaminen Euroopan unionissa” -toimintasuunnitelman mukaisesti, ja ilmaisevat tyytyväisyytensä komission aikomuksesta antaa tästä aiheesta suositus lähitulevaisuudessa.

(14)

Kotijäsenvaltion olisi rohkaistava liikkeeseenlaskijoita, joiden osakkeet otetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla ja joiden pääasiallinen toiminta liittyy kaivannaisteollisuuteen, ilmoittamaan valtioille suoritetut maksut vuositilinpäätöksessään. Kotijäsenvaltion olisi myös rohkaistava parantamaan tällaisten maksujen avoimuutta eri kansainvälisissä rahoitusfoorumeissa muodostetuissa puitteissa.

(15)

Tässä direktiivissä säädetään myös puolivuosittainen raportointi pakolliseksi sellaisten liikkeeseenlaskijoiden osalta, joilla on ainoastaan velkapapereita säännellyillä markkinoilla. Poikkeuksista olisi säädettävä ainoastaan tukkumarkkinoiden osalta vähintään 50 000 euron suuruisen yksikkökohtaisen nimellisarvon perusteella samaan tapaan kuin direktiivissä 2003/71/EY. Jos velkapapereita lasketaan liikkeeseen muussa valuutassa, poikkeusten olisi oltava mahdollisia ainoastaan silloin, kun yksikkökohtainen nimellisarvo kyseisessä valuutassa vastaa liikkeeseenlaskupäivänä vähintään 50 000:tä euroa.

(16)

Ajantasaisemmat ja luotettavammat tiedot osakkeiden liikkeeseenlaskijan suorituskyvystä tilikauden aikana edellyttävät myös raportointitiheyden lisäämistä. Olisi otettava käyttöön vaatimus julkaista osavuotinen johdon selvitys tilikauden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana ja toinen osavuotinen johdon selvitys tilikauden kuuden jälkimmäisen kuukauden aikana. Osakkeiden liikkeeseenlaskijoita, jotka jo julkaisevat neljännesvuosikatsauksia, ei tulisi vaatia julkaisemaan osavuotisia johdon selvityksiä.

(17)

Liikkeeseenlaskijaan, sen hallinto-, johto- tai valvontaelimiin tai liikkeeseenlaskijan vastuuhenkilöihin olisi sovellettava kunkin jäsenvaltion kansallisissa laeissa tai asetuksissa säädettyjä asianmukaisia vastuusääntöjä. Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti määritellä vastuun laajuus.

(18)

Yleisölle olisi tiedotettava huomattavien omistusosuuksien muutoksista liikkeeseenlaskijoissa, joiden osakkeita on kaupankäynnin kohteena säännellyillä markkinoilla. Näiden tietojen perusteella sijoittajien pitäisi voida hankkia tai luovuttaa osakkeita täysin tietoisina muutoksista äänioikeuksissa. Tiedot lisäisivät myös osakkeiden liikkeeseenlaskijoiden tehokasta valvontaa ja markkinoiden yleistä avoimuutta merkittävien pääomanliikkeiden osalta. Vakuudeksi annettuja osakkeita tai 13 artiklassa määriteltyjä rahoitusvälineitä koskevat tiedot on annettava, kun tietyt edellytykset täyttyvät.

(19

Tämän direktiivin 9 artiklaa ja 10 artiklan c alakohtaa ei olisi sovellettava osakkeisiin, joita EKPJ:n jäsenet hankkivat tai luovuttavat rahaviranomaisen tehtäviään hoitaessaan edellyttäen, ettei kyseisiin osakkeisiin liittyviä äänioikeuksia käytetä; 11 artiklassa olevan viittauksen ”lyhytaikaiseen” olisi katsottava viittaavan luottotoimiin, jotka suoritetaan perustamissopimuksen ja Euroopan keskuspankin (EKP) säädösten, etenkin rahapolitiikan välineitä ja menettelyjä koskevien EKP:n ohjeiden ja TARGET-maksujärjestelmän, mukaisesti, sekä luottotoimiin, jotka toteutetaan vastaavien toimintojen suorittamiseksi kansallisten säännösten mukaisesti.

(20)

Tiettyihin markkinatoimijoihin tarpeettomasti kohdistuvien rasitteiden välttämiseksi ja sen selkeyttämiseksi, kenellä tosiasiassa on vaikutusvalta liikkeeseenlaskijaan, ei ole tarpeen, että ilmoitusvelvollisuus koskisi osakkeiden tai 13 artiklassa määriteltyjen muiden rahoitusvälineiden, joista seuraa oikeus hankkia osakkeita, huomattavia omistusosuuksia, silloin kun on kyse markkinatakaajista tai omaisuudenhoitajista tai kun on kyse osakkeiden tai tällaisten rahoitusvälineiden omistusosuuksista, jotka hankitaan yksinomaan selvitysoperaatioita varten yhteisössä sovellettavien rajoitusten ja takuiden puitteissa. Kotijäsenvaltion olisi voitava säätää luottolaitosten tai sijoituspalveluyritysten kaupankäyntisalkuissa olevia osakeomistuksia koskevista rajoitetuista poikkeuksista.

(21)

Sen täsmentämiseksi, kenellä tosiasiassa on huomattava omistusosuus saman liikkeeseenlaskijan osakkeista tai muista rahoitusvälineistä koko yhteisön alueella, emoyhtiöitä ei tulisi vaatia yhdistämään omia omistusosuuksiaan yhteissijoitusyritysten tai sijoituspalveluyritysten hallinnoimiin omistusosuuksiin edellyttäen, että tällaiset yritykset käyttävät äänioikeuksia emoyhtiöistä riippumatta ja täyttävät tietyt lisäedellytykset.

(22)

Velvollisuuden antaa tietoja säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen arvopaperien haltijoille tulisi edelleen perustua yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen. Yhdenvertainen kohtelu koskee vain samassa asemassa olevia osakkeenomistajia eikä näin ollen vaikuta siihen, montako ääntä tiettyyn osakkeeseen voi liittyä. Vastaavasti samaan liikkeeseenlaskuun kuuluvien velkapaperien haltijoihin olisi edelleen sovellettava yhdenvertaista kohtelua, myös valtion velan osalta. Tietojen antamista osakkeiden ja/tai velkapaperien haltijoille yhtiökokouksissa olisi helpotettava. Erityisesti ulkomaille sijoittautuneiden osakkeiden ja/tai velkapaperien haltijoiden olisi voitava toimia aktiivisemmin siten, että ne voisivat valtuuttaa edustajan toimimaan puolestaan. Samoista syistä osakkeiden ja/tai velkapaperien haltijoiden yhtiökokouksissa olisi päätettävä, käytetäänkö nykyaikaista tieto- ja viestintäteknologiaa. Jos tällainen päätös tehdään, liikkeeseenlaskijoiden olisi otettava käyttöön järjestelyjä voidakseen tosiasiallisesti antaa tietoja osakkeidensa ja/tai velkapaperiensa haltijoille, mikäli näiden tunnistaminen on mahdollista.

(23)

Esteiden poistaminen ja uusien yhteisön tiedonantovaatimusten tehokas täytäntöönpano edellyttävät myös kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toteuttamaa asiamukaista valvontaa. Tässä direktiivissä olisi annettava ainakin vähimmäistakeet siitä, että nämä tiedot ovat nopeasti saatavilla. Tämän vuoksi kussakin jäsenvaltiossa olisi oltava ainakin yksi tietojen toimitus- ja säilytysjärjestelmä.

(24)

Liikkeeseenlaskijalle asetettava velvoite käännättää jatkuvan ja säännöllisen tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot kaikille virallisille kielille niissä jäsenvaltioissa, joissa arvopaperit otetaan kaupankäynnin kohteeksi, ei edistäisi arvopaperimarkkinoiden yhdentymistä, ja sillä olisi kielteisiä vaikutuksia rajojen yli tapahtuvaan arvopaperien ottamiseen kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla. Liikkeeseenlaskijan olisi sen vuoksi tietyissä tapauksissa voitava antaa tiedot jollakin kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytettävällä kielellä. Koska erityinen panostus on tarpeen sijoittajien houkuttelemiseksi muista jäsenvaltioista ja kolmansista maista, jäsenvaltioiden ei enää pitäisi estää osakkeenomistajia, äänioikeuksia käyttäviä henkilöitä tai rahoitusvälineiden haltijoita tekemästä vaadittuja ilmoituksia liikkeeseenlaskijalle kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä.

(25)

Sijoittajien tiedonsaannin liikkeeseenlaskijasta olisi oltava yhteisön tasolla järjestäytyneempää, jotta aktiivisesti edistettäisiin eurooppalaisten pääomamarkkinoiden yhdentymistä. Sijoittajat, jotka eivät ole sijoittautuneet liikkeeseenlaskijan kotijäsenvaltioon, olisi saatettava kyseisten tietojen saamisen osalta yhdenvertaiseen asemaan liikkeeseenlaskijan kotijäsenvaltioon sijoittautuneiden sijoittajien kanssa. Tämä voitaisiin saada aikaan, jos kotijäsenvaltio varmistaisi vähimmäislaatuvaatimusten noudattamisen tietojen levittämisessä koko yhteisön alueelle nopeasti ja syrjimättömällä tavalla ja kyseisten säänneltyjen tietojen laji huomioon ottaen. Lisäksi levitettyjen tietojen olisi oltava saatavilla kotijäsenvaltiossa keskitetysti, mikä mahdollistaisi eurooppalaisen verkon rakentamisen, ja kohtuuhintaisena yksityissijoittajille. Tämä ei kuitenkaan saisi johtaa liikkeeseenlaskijoille asetettujen tietojen toimittamisvaatimusten tarpeettomaan päällekkäisyyteen. Liikkeeseenlaskijoiden olisi voitava hyötyä vapaasta kilpailusta valitessaan välineitä tai palveluntarjoajia tämän direktiivin mukaisen tiedon levittämiseksi.

(26)

Jotta yksinkertaistettaisiin edelleen tapoja, joilla sijoittajat voivat saada tietoja yrityksistä eri jäsenvaltioissa, olisi jätettävä kansallisten valvontaviranomaisten tehtäväksi laatia sähköisten verkkojen perustamisesta suuntaviivat tiiviissä yhteistyössä muiden osapuolten kanssa, etenkin arvopaperien liikkeeseenlaskijoiden, sijoittajien, markkinatoimijoiden, säänneltyjen markkinoiden ylläpitäjien ja taloudellisen tiedon tarjoajien kanssa.

(27)

Jotta varmistetaan tehokas sijoittajansuoja ja säänneltyjen markkinoiden asianmukainen toiminta, liikkeeseenlaskijoiden, joiden arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, julkistettavia tietoja koskevia sääntöjä olisi sovellettava myös liikkeeseenlaskijoihin, joilla ei ole sääntömääräistä kotipaikkaa jäsenvaltiossa ja jotka eivät kuulu perustamissopimuksen 48 artiklan soveltamisalaan. Samoin olisi varmistettava, että sellaiset merkitykselliset lisätiedot yhteisön tai sen ulkopuolisten maiden liikkeeseenlaskijoista, joiden julkistamista vaaditaan yhteisön ulkopuolisessa maassa muttei jäsenvaltiossa, ovat kaikkien saatavilla myös yhteisössä.

(28)

Jokaisessa jäsenvaltiossa olisi nimettävä yksi toimivaltainen viranomainen, jolla olisi viime kädessä vastuu tämän direktiivin mukaisesti annettujen säännösten noudattamisen valvonnasta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. Tämä viranomainen olisi luonteeltaan hallinnollinen ja sen riippumattomuus talouden toimijoista olisi varmistettava eturistiriitojen välttämiseksi. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin nimetä toisen toimivaltaisen viranomaisen tarkastamaan, että tässä direktiivissä tarkoitetut tiedot laaditaan asiaankuuluvien tiedonantovaatimusten mukaisesti, ja toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet, jos rikkomuksia havaitaan; kyseisen viranomaisen ei tarvitse olla luonteeltaan hallinnollinen.

(29)

Rajatylittävän toiminnan lisääntyminen edellyttää parempaa yhteistyötä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä ja kattavia säännöksiä tietojenvaihtoa ja suojaamistoimenpiteitä varten. Sääntely- ja valvontatehtävien organisointi kussakin jäsenvaltiossa ei saisi estää toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välistä tehokasta yhteistyötä.

(30)

Neuvosto asetti istunnossaan 17 päivänä heinäkuuta 2000 viisaiden komitean käsittelemään Euroopan arvopaperimarkkinoiden sääntelyä. Loppuraportissaan viisaiden komitea ehdotti uutta lainsäädäntötekniikkaa, joka perustuisi nelitasoiseen lähestymistapaan eli yleisperiaatteisiin, teknisiin täytäntöönpanotoimenpiteisiin, kansallisten arvopaperialan sääntelyviranomaisten väliseen yhteistyöhön ja yhteisön oikeuden noudattamisen valvontaan. Tämän direktiivin pitäisi rajoittua laajoihin ”yleisperiaatteisiin” ja täytäntöönpanotoimenpiteet, jotka komissio vahvistaa komission päätöksellä 2001/528/EY (6) perustetun Euroopan arvopaperikomitean avustuksella, sisältäisivät tekniset yksityiskohdat.

(31)

Tukholmassa maaliskuussa 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto ilmaisi antamissaan päätelmissä kannattavansa viisaiden komitean loppuraporttia ja ehdotettua nelitasoista lähestymistapaa, jolla yhteisön arvopaperilainsäädännön sääntelyprosessista tehtäisiin tehokkaampi ja avoimempi.

(32)

Näiden päätelmien mukaan täytäntöönpanotoimenpiteitä olisi käytettävä useammin sen varmistamiseksi, että tekniset säännökset voidaan pitää markkinoiden ja valvonnan kehityksen tasalla, ja täytäntöönpanosääntöjen kaikkia vaiheita varten olisi asetettava määräajat.

(33)

Lainsäädännön täytäntöönpanosta rahoituspalvelujen alalla 5 päivänä helmikuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa tuettiin myös viisaiden komitean raporttia komission puheenjohtajan samana päivänä parlamentissa antaman virallisen julkilausuman ja sisämarkkina-asioista vastaavan komission jäsenen 2 päivänä lokakuuta 2001 talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajalle lähettämän kirjeen perusteella, joka koski Euroopan parlamentin aseman turvaamista tässä prosessissa.

(34)

Euroopan parlamentille olisi annettava täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevan ehdotuksen antamisen jälkeen kolmen kuukauden määräaika ehdotuksen käsittelemistä ja lausuntonsa antamista varten. Kiireellisissä ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tätä aikaa voidaan kuitenkin lyhentää. Jos Euroopan parlamentti antaa tämän määräajan kuluessa päätöslauselman, komission olisi tarkasteltava uudelleen toimenpiteitä koskevaa ehdotusta.

(35)

Rahoitusmarkkinoilla tapahtuvan kehityksen ottamiseksi huomioon tässä direktiivissä vahvistettuja sääntöjä koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet saattavat olla tarpeen. Komissiolle olisi annettava valtuudet hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä, edellyttäen että niillä ei muuteta tämän direktiivin olennaisia osia ja että komissio noudattaa tässä direktiivissä määritettyjä periaatteita kuultuaan Euroopan arvopaperikomiteaa.

(36)

Komission olisi tämän direktiivin mukaisesti täytäntöönpanovaltuuksiaan käyttäessään noudatettava seuraavia periaatteita:

on säilytettävä sijoittajien luottamus rahoitusmarkkinoihin edistämällä rahoitusmarkkinoiden avoimuutta,

sijoittajille on tarjottava laaja valikoima kilpailevia sijoituskohteita ja niiden olosuhteisiin räätälöity julkisuuden ja suojelun taso,

on varmistettava, että riippumattomat sääntelyviranomaiset soveltavat sääntöjä yhdenmukaisesti, erityisesti talousrikollisuuden torjumiseksi,

on toimittava hyvin avoimesti ja kuultava aktiivisesti kaikkia markkinaosapuolia sekä Euroopan parlamenttia ja neuvostoa,

on rohkaistava innovaatioihin rahoitusmarkkinoilla, jotta taataan niiden dynaamisuus ja tehokkuus,

on varmistettava markkinoiden eheys rahoitusta koskevia innovaatioita tiiviisti seuraamalla ja niihin reagoimalla,

on vähennettävä pääomakustannuksia ja parannettava pääoman saatavuutta,

on saatettava pitkällä aikavälillä tasapainoon markkinaosapuolille, pk-yritykset ja piensijoittajat mukaan luettuina, aiheutuvat kustannukset ja niiden saama hyöty kaikissa täytäntöönpanotoimenpiteissä,

on edistettävä yhteisön rahoitusmarkkinoiden kansainvälistä kilpailukykyä haittaamatta kaivattua kansainvälisen yhteistyön laajentamista,

on taattava yhtäläiset kilpailuedellytykset kaikille markkinaosapuolille vahvistamalla yhteisön tason säännöksiä aina tarvittaessa,

on kunnioitettava kansallisten markkinoiden välisiä eroja silloin, kun ne eivät haittaa yhtenäismarkkinoiden yhtenäisyyttä,

on varmistettava johdonmukaisuus muun tätä alaa koskevan yhteisön lainsäädännön kanssa, koska tiedon epätasapainoinen jakautuminen ja avoimuuden puute saattavat vaarantaa markkinoiden toiminnan ja ennen kaikkea aiheuttaa vahinkoa kuluttajille ja piensijoittajille.

(37)

Jotta varmistetaan tässä direktiivissä vahvistettujen vaatimusten täyttyminen tai direktiivin täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttaminen, vaatimusten rikkominen tai toimenpiteiden laiminlyönti olisi havaittava nopeasti ja siitä olisi tarvittaessa määrättävä seuraamus. Tältä osin toimenpiteiden ja seuraamusten olisi oltava riittävän varoittavia, oikeasuhteisia ja johdonmukaisesti täytäntöönpantuja. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten päätöksiin voi hakea muutosta tuomioistuimista.

(38)

Tällä direktiivillä pyritään kiristämään avoimuusvaatimuksia, joita nykyisin sovelletaan arvopaperien liikkeeseenlaskijoihin, joiden osakkeita on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, ja niistä huomattavia omistusosuuksia hankkiviin tai luovuttaviin sijoittajiin. Tämä direktiivi korvaa osan arvopaperien ottamisesta viralliselle pörssilistalle sekä siihen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta 28 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/34/EY (7) vahvistetuista vaatimuksista. Jotta avoimuusvaatimukset voidaan koota yhteen säädökseen, direktiiviä on tarpeen muuttaa vastaavasti. Muutoksella ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa jäsenvaltioiden mahdollisuuteen asettaa lisävaatimuksia direktiivin 2001/34/EY 42—63 artiklan mukaisesti; kyseiset artiklat pysyvät voimassa.

(39)

Tämä direktiivi on yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY mukainen (8).

(40)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

(41)

Koska tämän direktiivin tavoitteita, joita ovat sijoittajien luottamuksen varmistaminen yhtäläisen avoimuuden avulla koko yhteisössä ja siten sisämarkkinakehityksen loppuunsaattaminen, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin yhteisön nykyisen lainsäädännön perusteella ja ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(42)

Tämän direktiivin täytäntöönpanon edellyttämistä toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (9) mukaisesti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Sisältö ja soveltamisala

1.   Tässä direktiivissä vahvistetaan vaatimukset säännöllisestä ja jatkuvasta tietojen antamisesta liikkeeseenlaskijoista, joiden arvopaperit on jo otettu kaupankäynnin kohteeksi jäsenvaltiossa sijaitsevilla tai toimivilla säännellyillä markkinoilla.

2.   Tätä direktiiviä ei sovelleta osuuksiin, jotka on laskenut liikkeeseen muu kuin suljettu yhteissijoitusyritys, eikä tällaisissa yhteissijoitusyrityksissä hankittuihin tai luovutettuihin osuuksiin.

3.   Jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta 16 artiklan 3 kohdassa ja 18 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa mainittuja säännöksiä jäsenvaltion tai sen alueellisen tai paikallisen julkisyhteisön liikkeeseen laskemiin arvopapereihin, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla.

4.   Jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta 17 artiklaa kansallisiin keskuspankkeihinsa säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen osakkeiden liikkeeseenlaskijoina, jos kaupankäynnin kohteeksi ottaminen tapahtui ennen 20. tammikuuta 2005.

2 artikla

Määritelmät

1.   Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a)

’arvopapereilla’ rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY (10) 4 artiklan 1 kohdan 18 alakohdassa määriteltyjä siirtokelpoisia arvopapereita, lukuun ottamatta juoksuajaltaan alle 12 kuukauden pituisia kyseisen direktiivin 4 artiklan 1 kohdan 19 alakohdassa määriteltyjä rahamarkkinavälineitä, joihin voidaan soveltaa kansallista lainsäädäntöä;

b)

’velkapapereilla’ joukkovelkakirjoja ja muita siirtokelpoisia arvopaperistettuja velan muotoja, lukuun ottamatta arvopapereita, jotka vastaavat yritysten osakkeita tai jotka antavat oikeuden hankkia osakkeita tai osakkeita vastaavia arvopapereita, jos ne vaihdetaan tai jos niihin liittyviä oikeuksia käytetään;

c)

’säännellyillä markkinoilla’ direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa määriteltyjä markkinoita;

d)

’liikkeeseenlaskijalla’ yksityis- tai julkisoikeuden soveltamisalaan kuuluvaa oikeushenkilöä, myös valtiota, jonka arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla; arvopapereihin oikeuttavien talletustodistusten osalta liikkeeseenlaskijaksi katsotaan kyseisten arvopaperien liikkeeseenlaskija;

e)

’osakkeenomistajalla’ yksityis- tai julkisoikeuden alaan kuuluvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on hallussaan suoraan tai välillisesti:

i)

liikkeeseenlaskijan osakkeita omissa nimissään ja omaan lukuunsa;

ii)

liikkeeseenlaskijan osakkeita omissa nimissään, mutta toisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön lukuun;

iii)

talletustodistuksia, jolloin talletustodistuksen haltijaa pidetään niiden kohde-etuuksina olevien osakkeiden omistajana, joita talletustodistus edustaa;

f)

’määräysvallassa olevalla yrityksellä’ yritystä,

i)

jossa luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on äänimäärän enemmistö, tai

ii)

jossa luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä ja jonka osakkeenomistaja tai jäsen tämä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö samanaikaisesti on, tai

iii)

jossa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on osakkeenomistaja tai jäsen ja käyttää yksin yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärän enemmistöä kyseisen yrityksen muiden osakkeenomistajien tai jäsenten kanssa tehdyn sopimuksen perusteella, tai

iv)

jossa luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on valtuudet käyttää tai jossa hän tosiasiallisesti käyttää määräävää vaikutusvaltaa tai määräysvaltaa;

g)

’muulla kuin suljetulla yhteissijoitusyrityksellä’ sijoitusrahastoja ja sijoitusyhtiöitä:

i)

joiden tarkoituksena on yleisöltä hankittujen varojen yhteinen sijoittaminen ja jotka toimivat riskin hajauttamisen periaatteella, ja

ii)

joiden osuudet on tällaisten osuuksien haltijan vaatimuksesta ostettava takaisin tai lunastettava suoraan tai välillisesti näiden yritysten varoilla;

h)

’yhteissijoitusyrityksen osuuksilla’ yhteissijoitusyrityksen liikkeeseen laskemia arvopapereita, jotka ovat osoituksena haltijan oikeudesta yrityksen varoihin;

i)

’kotijäsenvaltiolla’

i)

yksikkökohtaiselta nimellisarvoltaan alle 1 000 euron velkapaperien liikkeeseenlaskijan tai osakkeiden liikkeeseenlaskijan tapauksessa

silloin kun tämän kotipaikka on yhteisössä, sitä jäsenvaltiota, jossa liikkeeseenlaskijan sääntömääräinen kotipaikka on,

silloin kun tämän kotipaikka on yhteisön ulkopuolella, sitä jäsenvaltiota, jonka toimivaltaisille viranomaisille liikkeeseenlaskijan edellytetään toimittavan vuosittaiset tiedot direktiivin 2003/71/EY 10 artiklan mukaan.

’Kotijäsenvaltion’ määritelmä soveltuu velkapapereihin muussa valuutassa kuin euroissa sillä edellytyksellä, että niiden yksikkökohtainen nimellisarvo on liikkeeseenlaskemispäivänä alle 1 000 euroa, paitsi jos se on lähes vastaava kuin 1 000 euroa;

ii)

jos liikkeeseenlaskija ei kuulu i alakohdan soveltamisalaan, liikkeeseenlaskijan valinnan mukaan jäsenvaltiota, jossa liikkeeseenlaskijan sääntömääräinen kotipaikka on, tai yhtä niistä jäsenvaltioista, joiden alueella sijaitsevilla säännellyillä markkinoilla sen arvopapereita on otettu kaupankäynnin kohteeksi. Liikkeeseenlaskija voi valita vain yhden jäsenvaltion kotijäsenvaltiokseen. Kyseinen valinta on voimassa vähintään kolme vuotta, paitsi jos sen arvopaperit eivät enää ole kaupankäynnin kohteena millään säännellyillä markkinoilla yhteisössä;

j)

’vastaanottavalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jonka säännellyillä markkinoilla arvopaperit otetaan kaupankäynnin kohteeksi, kun kyseessä ei ole kotijäsenvaltio;

k)

’säännellyillä tiedoilla’ kaikkia tietoja, jotka liikkeeseenlaskijan tai muun henkilön, joka on hakenut liikkeeseenlaskijan suostumuksetta arvopaperien ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, on julkistettava tämän direktiivin tai sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY (11) 6 artiklan mukaisesti taikka tämän direktiivin 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti annettujen jäsenvaltion lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti;

l)

’sähköisellä muodolla’ tietoja elektronisesti käsitteleviä (mukaan luettuna digitaalinen pakkaaminen), säilyttäviä ja lähettäviä laitteita, jotka käyttävät linjoja, radioyhteyttä, optisia tai muita elektromagneettisia välineitä;

m)

’rahastoyhtiöllä’ arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/611/ETY (12) 1 a artiklan 2 kohdassa määriteltyä yhtiötä;

n)

’markkinatakaajalla’ sellaista toimijaa, joka rahoitusmarkkinoilla tarjoutuu jatkuvalla tavalla käymään kauppaa omaan lukuunsa ostamalla ja myymällä rahoitusvälineitä omaa pääomaansa vastaan itse määrittäminsä hinnoin;

o)

’luottolaitoksella’ luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY (13) 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyä yritystä;

p)

’jatkuvasti tai toistuvasti liikkeeseenlaskettavilla arvopapereilla’ saman liikkeeseenlaskijan velkapapereita, joita lasketaan liikkeeseen jatkuvasti tai vähintään kahtena tyypiltään ja/tai lajiltaan samanlaisten arvopaperien liikkeeseenlaskuna;

2.   Sovellettaessa 1 kohdan f alakohdan ii alakohdan mukaista ’määräysvallassa olevan yrityksen’ määritelmää osakkeenomistajan ääni-, nimitys- ja erottamisoikeudet käsittävät muihin osakkeenomistajan määräysvallassa oleviin yrityksiin liittyvät oikeudet ja sellaisten luonnollisten tai oikeushenkilöiden oikeudet, jotka toimivat omissa nimissään mutta osakkeenomistajan tai tämän määräysvallassa olevan yrityksen lukuun.

3.   Jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys ja varmistaa 1 kohdan yhtenäinen soveltaminen, komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen 1 kohdassa vahvistettuja määritelmiä koskevia täytäntöönpanotoimia.

Komission on erityisesti

a)

vahvistettava 1 kohdan i alakohdan ii alakohdan soveltamiseksi menettely, jota noudattaen liikkeeseenlaskija voi valita kotijäsenvaltion;

b)

mukautettava, jos se on tarpeen 1 kohdan i alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun kotijäsenvaltion valitsemiseksi, kolmen vuoden jaksoa liikkeeseenlaskijan toimintahistoriaan nähden sellaisten uusien vaatimusten perusteella, joita yhteisön lainsäädännössä asetetaan kaupankäynnin kohteeksi ottamiselle säännellyillä markkinoilla;

c)

laadittava 1 kohdan l alakohdan soveltamiseksi suuntaa-antava luettelo siitä, mitä ei katsota sähköiseksi muodoksi, ottaen huomioon teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (14) liite V.

3 artikla

Arvopaperimarkkinoiden yhdentyminen

1.   Kotijäsenvaltio voi asettaa liikkeeseenlaskijalle tässä direktiivissä vahvistettuja tiukempia vaatimuksia.

Kotijäsenvaltio voi myös asettaa osakkeiden haltijalle taikka 10 tai 13 artiklassa tarkoitetulle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle tiukempia vaatimuksia kuin mitä tässä direktiivissä on vahvistettu.

2.   Vastaanottava jäsenvaltio ei saa

a)

asettaa tässä direktiivissä tai direktiivin 2003/6/EY 6 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia tiukempia tiedonantovaatimuksia päätettäessä arvopaperien ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi säännellyille markkinoille sen alueella;

b)

asettaa osakkeenomistajalle taikka 10 tai 13 artiklassa tarkoitetulle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle tässä direktiivissä vahvistettuja tiukempia tietojen ilmoittamista koskevia vaatimuksia.

II LUKU

SÄÄNNÖLLISESTI JULKISTETTAVAT TIEDOT

4 artikla

Vuositilinpäätös

1.   Liikkeeseenlaskijan on julkistettava vuositilinpäätöksensä viimeistään neljän kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä ja sen on varmistettava, että se pysyy yleisön saatavilla vähintään viiden vuoden ajan.

2.   Vuositilinpäätöksen on sisällettävä:

a)

tarkastetut tilinpäätösasiakirjat;

b)

toimintakertomus; ja

c)

liikkeeseenlaskijan vastuullisten henkilöiden, joiden nimet ja tehtävät on ilmoitettava selvästi, antamat lausunnot siitä, että sovellettavia tilinpäätösstandardeja noudattaen laaditut tilinpäätösasiakirjat antavat heidän parhaan ymmärryksensä mukaan oikean ja riittävän kuvan toisaalta liikkeeseenlaskijan ja toisaalta konsolidointiin sisällytettyjen yritysten muodostaman kokonaisuuden varoista, veloista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta ja että toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus toisaalta liikkeeseenlaskijan ja toisaalta konsolidointiin sisällytettyjen yritysten muodostaman kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä tilasta, mukaan luettuna kuvaus merkittävimmistä niitä uhkaavista riskeistä ja epävarmuustekijöistä.

3.   Jos liikkeeseenlaskijan on laadittava konsolidoitu tilinpäätös konsolidoiduista tilinpäätöksistä 13 päivänä kesäkuuta 1983 annetun seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY (15) nojalla, tarkastettujen tilinpäätösasiakirjojen on sisällettävä tällainen asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti laadittu konsolidoitu tilinpäätös sekä sen jäsenvaltion, jossa emoyhtiön kotipaikka on, kansallisen lainsäädännön mukaisesti laadittu emoyhtiön vuositilinpäätös.

Jos liikkeeseenlaskijan ei tarvitse laatia konsolidoitua tilinpäätöstä, tarkastettujen tilinpäätösasiakirjojen on sisällettävä tilinpäätös, joka on laadittu sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jossa yhtiön kotipaikka on.

4.   Tilinpäätösasiakirjat on tarkastettava yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä 25 päivänä kesäkuuta 1978 annetun neljännen neuvoston direktiivin 78/660/ETY (16) 51 ja 51 a artiklan mukaisesti ja, jos liikkeeseenlaskijan on laadittava konsolidoitu tilinpäätös, direktiivin 83/349/ETY 37 artiklan mukaisesti.

Vuositilinpäätöksen yhteydessä on julkistettava kokonaisuudessaan tilintarkastuksen suorittamisesta vastuussa olevan henkilön tai henkilöiden allekirjoittama tilintarkastuskertomus.

5.   Toimintakertomus on laadittava direktiivin 78/660/ETY 46 artiklan mukaisesti ja, jos liikkeeseenlaskijan on laadittava konsolidoitu tilinpäätös, direktiivin 83/349/ETY 36 artiklan mukaisesti.

6.   Komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys ja varmistaa 1 kohdan yhtenäinen soveltaminen. Komission on erityisesti täsmennettävä ne tekniset vaatimukset, joiden mukaisesti julkaistun vuositilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen on oltava yleisön saatavilla. Komissio voi tarvittaessa myös mukauttaa 1 kohdassa tarkoitettua viiden vuoden ajanjaksoa.

5 artikla

Puolivuotiskatsaus

1.   Osakkeiden tai velkapaperien liikkeeseenlaskijan on julkistettava tilikauden ensimmäiset kuusi kuukautta kattava puolivuotiskatsaus mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua, kyseisen jakson päättymisen jälkeen. Liikkeeseenlaskijan on varmistettava, että puolivuotiskatsaus pysyy yleisön saatavilla vähintään viiden vuoden ajan.

2.   Puolivuotiskatsauksen on sisällettävä:

a)

lyhennetyt tilinpäätösasiakirjat;

b)

osavuotinen toimintakertomus; ja

c)

liikkeeseenlaskijan vastuullisten henkilöiden, joiden nimet ja tehtävät on ilmoitettava selvästi, antamat lausunnot siitä, että sovellettavia tilinpäätösstandardeja noudattaen laaditut lyhennetyt tilinpäätösasiakirjat antavat heidän parhaan ymmärryksensä mukaan oikean ja riittävän kuvan toisaalta liikkeeseenlaskijan tai toisaalta konsolidointiin sisällytettyjen yritysten muodostaman kokonaisuuden varoista, veloista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta, sen mukaan kuin 3 kohdassa edellytetään, ja että osavuotisessa toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selvitys 4 kohdassa edellytetyistä tiedoista.

3.   Jos liikkeeseenlaskijan on laadittava konsolidoitu tilinpäätös, lyhennetyt tilinpäätösasiakirjat on laadittava asetuksen (EY) N:o 1606/2002 6 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti hyväksyttyä, osavuosikatsauksiin sovellettavaa kansainvälistä tilinpäätösstandardia noudattaen.

Jos liikkeeseenlaskijan ei tarvitse laatia konsolidoitua tilinpäätöstä, lyhennettyjen tilinpäätösasiakirjojen on sisällettävä ainakin lyhennetty tase, lyhennetty tuloslaskelma sekä näitä koskevia liitetietoja. Liikkeeseenlaskijan on lyhennettyä tasetta ja lyhennettyä tuloslaskelmaa laatiessaan sovellettava samoja kirjaamis- ja arvostamisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään.

4.   Osavuotiseen toimintakertomukseen on sisällytettävä vähintään tiedot tilikauden ensimmäisten kuuden kuukauden merkittävistä tapahtumista ja niiden vaikutuksesta lyhennettyihin tilinpäätösasiakirjoihin sekä kuvaus tilikauden jälkimmäisten kuuden kuukauden merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Osakkeiden liikkeeseenlaskijoiden osalta osavuotiseen toimintakertomukseen on sisällytettävä myös tärkeimmät lähipiirin liiketoimet.

5.   Jos puolivuotiskatsaus on tarkastettu, tilintarkastuskertomus on esitettävä kokonaisuudessaan. Sama koskee myös tilintarkastajien tekemiä varsinaista tilintarkastusta suppeampia tarkastuksia. Jos puolivuotiskatsaus ei ole ollut varsinaisen tilintarkastuksen tai suppeamman tarkastuksen kohteena, liikkeeseenlaskijan on mainittava tästä katsauksessa.

6.   Komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys ja varmistaa tämän artiklan 1—5 kohdan yhtenäinen soveltaminen.

Komission on erityisesti

a)

täsmennettävä ne tekniset vaatimukset, joiden mukaisesti julkaistun puolivuotiskatsauksen ja suppeamman tilintarkastuskertomuksen on pysyttävä yleisön saatavilla;

b)

selvennettävä suppeamman tilintarkastuksen luonnetta;

c)

määriteltävä lyhennetyn taseen ja lyhennetyn tuloslaskelman sekä näitä koskevien liitetietojen vähimmäissisältö, jos niitä ei ole laadittu asetuksen (EY) N:o 1606/2002 6 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen.

Komissio voi tarvittaessa myös mukauttaa 1 kohdassa mainittua viiden vuoden ajanjaksoa.

6 artikla

Osavuotiset johdon selvitykset

1.   Liikkeeseenlaskijan, jonka osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, on julkistettava johtonsa laatima selvitys tilikauden ensimmäisen puolivuotiskauden aikana ja toinen johdon selvitys tilikauden toisen puolivuotiskauden aikana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2003/6/EY 6 artiklan soveltamista. Selvitys on annettava aikaisintaan kymmenen viikkoa asianomaisen puolivuotiskauden alkamisesta ja viimeistään kuusi viikkoa ennen sen päättymistä. Sen sisältämien tietojen on katettava asianomaisen puolivuotiskauden alkamisajankohdan ja selvityksen julkistamispäivän välinen ajanjakso. Selvityksessä on annettava

selitys asianomaisen ajanjakson merkittävistä tapahtumista ja liiketoimista sekä niiden vaikutuksesta liikkeeseenlaskijan ja sen määräysvallassa olevien yritysten taloudelliseen asemaan, ja

yleiskuvaus liikkeeseenlaskijan ja sen määräysvallassa olevien yritysten taloudellisesta asemasta ja kehityksestä asianomaisena ajanjaksona.

2.   Liikkeeseenlaskijat, jotka kansallisen lainsäädännön tai säänneltyjen markkinoiden sääntöjen nojalla taikka omasta aloitteestaan julkistavat neljännesvuosikatsauksia mainitun lainsäädännön tai sääntöjen mukaisesti, eivät ole velvollisia julkistamaan 1 kohdassa säädettyjä johdon selvityksiä.

3.   Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 20. tammikuuta 2010 kertomuksen neljännesvuosikatsausten ja liikkeeseenlaskijoiden johdon laatimien selvitysten avoimuudesta tutkiakseen, täyttävätkö niissä annetut tiedot tavoitteen, jonka mukaan sijoittajien on pystyttävä muodostamaan tietoon perustuva arvio liikkeeseenlaskijan taloudellisesta asemasta. Kertomuksen on sisällettävä vaikutusanalyysi niiltä osin kuin komissio aikoo ehdottaa muutoksia tähän artiklaan.

7 artikla

Vastuu ja vahingonkorvausvelvollisuus

Jäsenvaltioiden on varmistettava se, että 4, 5, 6 ja 16 artiklan mukaisesti laadittavista ja julkistettavista tiedoista ovat vastuussa ainakin liikkeeseenlaskija tai sen hallinto-, johto- tai valvontaelimet, ja se, että niiden vahingonkorvausvelvollisuutta koskevia kansallisia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä sovelletaan liikkeeseenlaskijoihin, edellä mainittuihin elimiin tai liikkeeseenlaskijoiden vastuullisiin henkilöihin.

8 artikla

Poikkeukset

1.   Edellä 4, 5 ja 6 artiklaa ei sovelleta seuraaviin liikkeeseenlaskijoihin:

a)

valtio, valtion alue- tai paikallisviranomaiset, kansainvälinen julkisyhteisö, jonka jäsenenä on ainakin yksi jäsenvaltio, Euroopan keskuspankki ja jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit riippumatta siitä, laskevatko ne liikkeeseen osakkeita tai muita arvopapereita; ja

b)

liikkeeseenlaskijat, joiden osalta kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla on otettu yksinomaan velkapapereita, joiden yksikkökohtainen nimellisarvo on vähintään 50 000 euroa tai, jos kyse on muussa valuutassa kuin euroissa arvostetuista velkapapereista, joiden yksikkökohtainen nimellisarvo liikkeeseenlaskemispäivänä vastaa vähintään 50 000:tä euroa.

2.   Kotijäsenvaltio voi halutessaan olla soveltamatta 5 artiklaa luottolaitoksiin, joiden osakkeita ei ole otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla ja jotka ovat jatkuvasti tai toistuvasti laskeneet liikkeeseen yksinomaan velkapapereita edellyttäen, että kaikkien kyseisten velkapaperien kokonaisnimellismäärä on alle 100 000 000 euroa ja että kyseiset luottolaitokset eivät ole julkaisseet direktiivin 2003/71/EY mukaista esitettä.

3.   Kotijäsenvaltio voi halutessaan olla soveltamatta 5 artiklaa liikkeeseenlaskijoihin, jotka olivat jo olemassa direktiivin 2003/71/EY voimaantulopäivänä ja jotka laskevat liikkeeseen säännellyillä markkinoilla yksinomaan velkapapereita, joille kotijäsenvaltio tai jokin sen alueellinen tai paikallinen julkisyhteisö on antanut ehdottoman ja peruuttamattoman takauksen.

III LUKU

JATKUVASTI JULKAISTAVAT TIEDOT

I JAKSO

Tiedot huomattavista omistusosuuksista

9 artikla

Ilmoitus huomattavan omistusosuuden hankinnasta tai luovutuksesta

1.   Kotijäsenvaltion on varmistettava, että jos osakkeenomistaja hankkii tai luovuttaa sellaisen liikkeeseenlaskijan osakkeita, jonka osakkeita on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, ja näihin hankittuihin tai luovutettuihin osakkeisiin liittyy äänioikeuksia, kyseinen osakkeenomistaja ilmoittaa liikkeeseenlaskijalle hallussaan olevan osuuden liikkeeseenlaskijan äänioikeuksista hankinnan tai luovutuksen jälkeen, mikäli kyseinen osuus saavuttaa tai leikkaa 5 %:n, 10 %:n, 15 %:n, 20 %:n, 25 %:n, 30 %:n, 50 %:n tai 75 %:n raja-arvon.

Äänioikeudet on laskettava kaikkien niiden osakkeiden perusteella, joihin liittyy äänioikeuksia, vaikka niiden käyttö keskeytettäisiin. Nämä tiedot on annettava lisäksi kaikista samaan lajiin kuuluvista osakkeista, joihin liittyy äänioikeuksia.

2.   Kotijäsenvaltion on varmistettava, että osakkeenomistajat ilmoittavat liikkeeseenlaskijalle osuuden äänioikeuksista äänioikeuksien jakautumista muuttavien tapahtumien jälkeen ja 15 artiklan nojalla julkistettujen tietojen perusteella, mikäli kyseinen osuus saavuttaa tai leikkaa 1 kohdassa säädetyn raja-arvon. Jos liikkeeseenlaskijan kotipaikka on yhteisön ulkopuolella, ilmoitus on tehtävä vastaavien tapahtumien osalta.

3.   Kotijäsenvaltioiden ei tarvitse soveltaa:

a)

30 prosentin raja-arvoa, jos se soveltaa yhden kolmasosan raja-arvoa;

b)

75 prosentin raja-arvoa, jos se soveltaa kahden kolmasosan raja-arvoa.

4.   Tätä artiklaa ei sovelleta osakkeisiin, jotka hankitaan yksinomaan selvitysoperaatioita varten tavanomaisen lyhyen selvitysjakson ajaksi, eikä omaisuudenhoitajiin, jotka pitävät omaisuudenhoitajina hallussaan osakkeita, edellyttäen, että kyseiset omaisuudenhoitajat voivat käyttää kyseisiin osakkeisiin liittyvää äänioikeutta vain kirjallisesti tai sähköisessä muodossa annettujen ohjeiden mukaisesti.

5.   Tätä artiklaa ei myöskään sovelleta markkinatakaajan ominaisuudessa toimivan markkinatakaajan tekemään huomattavan omistusosuuden hankintaan tai luovutukseen, jolla saavutetaan tai ohitetaan 5 prosentin raja-arvo, edellyttäen että

a)

markkinatakaajalla on kotijäsenvaltionsa myöntämä direktiivin 2004/39/EY mukainen toimilupa;

b)

markkinatakaaja ei puutu kyseisen liikkeeseenlaskijan johtamiseen eikä vaikuta liikkeeseenlaskijaan, jotta se ostaisi kyseisiä osakkeita tai tukisi osakkeen hintaa.

6.   Edellä 2 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettu kotijäsenvaltio voi säätää, että sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä 15 päivän maaliskuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/6/ETY (17) 2 artiklan 6 kohdan määritelmän mukaisessa luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen kaupankäyntisalkussa olevia äänioikeuksia ei lasketa mukaan tätä artiklaa sovellettaessa, edellyttäen että

a)

kaupankäyntisalkussa olevien äänioikeuksien osuus ei ylitä 5:ttä prosenttia; ja

b)

luottolaitos tai sijoituspalveluyritys varmistaa, että kaupankäyntisalkussa oleviin osakkeisiin liittyvää äänioikeutta ei käytetä eikä niillä muuten vaikuteta liikkeeseenlaskijan johtamiseen.

7.   Komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys ja varmistaa tämän artiklan 2, 4 ja 5 kohdan yhtenäinen soveltaminen.

Komission on erityisesti määritettävä 4 kohdassa mainitun ”lyhyen selvitysjakson” enimmäispituus sekä kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen soveltamat asianmukaiset valvontajärjestelmät. Lisäksi komissio voi laatia luettelon 2 kohdassa tarkoitetuista tapahtumista.

10 artikla

Huomattavien äänioikeusosuuksien hankkiminen tai luovuttaminen

Edellä 9 artiklan 1 ja 2 kohdassa määriteltyjä ilmoittamista koskevia vaatimuksia sovelletaan myös luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön, mikäli tällä on oikeus hankkia, luovuttaa tai käyttää äänioikeuksia jossakin tai joissakin seuraavista tapauksista:

a)

äänioikeus on kolmannella osapuolella tämän luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kanssa tehdyn sopimuksen nojalla, ja sopimus velvoittaa osapuolet käyttämään äänioikeuttaan yhteisymmärryksessä ja näin soveltamaan kyseisen yrityksen johtamisessa pysyvää yhteistä toimintatapaa;

b)

äänioikeus on kolmannella osapuolella tämän luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kanssa tehdyn, äänioikeuden väliaikaista vastikkeellista siirtoa koskevan sopimuksen nojalla;

c)

kyseiselle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle vakuudeksi annettuihin osakkeisiin liittyy äänioikeus, edellyttäen, että luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on äänioikeus hallussaan ja tämä on ilmoittanut aikovansa käyttää sitä;

d)

osakkeisiin liittyy äänioikeus, joihin tällä luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on käyttöoikeus;

e)

äänioikeus on kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön määräysvallassa olevan yhtiön hallussa tai a—d alakohdassa tarkoitetulla tavalla sen käytettävissä;

f)

tämän luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön haltuun talletettuihin osakkeisiin liittyy äänioikeus, jota tämä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi käyttää harkintansa mukaan silloin kun osakkeenomistajat eivät ole antaneet tarkempia ohjeita äänioikeuden käyttämisestä;

g)

äänioikeutta pitää hallussaan kolmas osapuoli omissa nimissään ja tämän luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön lukuun;

h)

tämä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi käyttää äänioikeutta edustajana, edellyttäen, että tämä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi käyttää äänioikeutta harkintansa mukaan silloin kun osakkeenomistajat eivät ole antaneet tarkempia ohjeita äänioikeuden käyttämisestä.

11 artikla

1.   Edellä 9 artiklaa ja 10 artiklan c alakohtaa ei sovelleta osakkeisiin, joita Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) jäsenet hankkivat tai luovuttavat rahaviranomaisen tehtäviään hoitaessaan, mukaan lukien osakkeet, joita EKPJ:n jäsenet hankkivat tai luovuttavat rahapoliittisiin tarkoituksiin myönnetyn pantti- tai takaisinostosopimuksen tai vastaavan likviditeettiä lisäävän sopimuksen mukaisesti tai maksujärjestelmän puitteissa.

2.   Poikkeusta sovelletaan edellä mainittuihin lyhytaikaisiin operaatioihin ja edellyttäen, että kyseisiin osakkeisiin liittyvää äänioikeutta ei käytetä.

12 artikla

Huomattavien omistusosuuksien ilmoittamista ja niihin liittyvien tietojen antamista koskevat menettelyt

1.   Edellä 9 ja 10 artiklan mukaiseen ilmoitukseen on sisällytettävä seuraavat tiedot:

a)

hankinnan tai luovutuksen jälkeinen osuus äänioikeuksista;

b)

soveltuvin osin niiden määräysvallassa olevien yritysten ketju, joiden kautta äänioikeuksia hallitaan;

c)

ajankohta, jona raja-arvo saavutettiin tai ohitettiin; ja

d)

tiedot osakkeenomistajasta, vaikka tällä ei olisi oikeutta käyttää äänioikeutta 10 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, ja luonnollisesta henkilöstä tai oikeushenkilöstä, jolla on oikeus käyttää kyseisen osakkeenomistajan äänioikeutta.

2.   Ilmoitus on tehtävä liikkeeseenlaskijalle mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään neljän kaupankäyntipäivän kuluessa, joista ensimmäinen on sitä päivää seuraava päivä, jona osakkeenomistaja tai 10 artiklassa tarkoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö

a)

saa tietää hankinnasta tai luovutuksesta tai mahdollisuudesta käyttää äänioikeutta tai jona tämän olisi olosuhteet huomioon ottaen pitänyt saada tietää siitä, riippumatta siitä, milloin hankinta, luovutus tai mahdollisuus käyttää äänioikeutta toteutuu; tai

b)

saa tiedon 9 artiklan 2 kohdassa mainitusta tapahtumasta.

3.   Yritys vapautetaan velvollisuudesta tehdä vaadittu ilmoitus 1 kohdan mukaisesti, jos ilmoituksen tekee emoyritys tai, jos emoyritys itse on määräysvallassa oleva yritys, tämän emoyritys.

4.   Rahastoyhtiön emoyritys ei ole velvollinen laskemaan 9 ja 10 artiklassa tarkoitettuja osuuksiaan yhteen rahastoyhtiön direktiivissä 85/611/ETY vahvistettujen vaatimusten mukaisesti hoitamien osuuksien kanssa, edellyttäen, että kyseinen rahastoyhtiö käyttää äänioikeutta emoyrityksestä riippumatta.

Tämän direktiivin 9 ja 10 artiklaa kuitenkin sovelletaan, jos emoyritys tai muu emoyrityksen määräysvallassa oleva yritys on sijoittanut kyseisen rahastoyhtiön hoitamiin osuuksiin eikä rahastoyhtiö voi käyttää kyseisiin osuuksiin liittyvää äänioikeutta harkintansa mukaan, vaan voi käyttää tällaista äänioikeutta vain emoyrityksen tai emoyrityksen määräysvallassa olevan muun yrityksen sille antamien suorien tai välillisten ohjeiden mukaisesti.

5.   Direktiivin 2004/39/EY nojalla toimiluvan saaneen sijoituspalveluyrityksen emoyritys ei ole velvollinen laskemaan 9 ja 10 artiklassa tarkoitettuja osuuksiaan yhteen niiden osuuksien kanssa, joita kyseinen sijoituspalveluyritys hoitaa direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 9 alakohdassa tarkoitetulla tavalla asiakaskohtaisesti edellyttäen, että

sijoituspalveluyrityksellä on lupa tarjota kyseistä salkunhoitoa direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevan A osan 4 kohdan nojalla,

se voi käyttää kyseisiin osakkeisiin liittyvää äänioikeutta vain kirjallisesti tai sähköisessä muodossa annettujen ohjeiden mukaisesti tai se varmistaa, että yksittäisiä salkunhoitopalveluja suoritetaan muista palveluista riippumatta direktiivissä 85/611/ETY säädettyjä vaatimuksia vastaavien vaatimusten mukaisesti ottamalla käyttöön asianmukaiset järjestelmät, ja

sijoituspalveluyritys käyttää äänioikeuttaan itsenäisesti emoyrityksestä riippumatta.

Tämän direktiivin 9 ja 10 artiklaa kuitenkin sovelletaan, jos emoyritys tai emoyrityksen määräysvallassa oleva muu yritys on sijoittanut kyseisen sijoituspalveluyrityksen hoitamiin osuuksiin eikä sijoituspalveluyritys voi käyttää kyseisiin osuuksiin liittyvää äänioikeutta harkintansa mukaan, vaan voi käyttää tällaista äänioikeutta vain emoyrityksen tai emoyrityksen määräysvallassa olevan muun yrityksen sille antamien suorien tai välillisten ohjeiden mukaisesti.

6.   Liikkeeseenlaskijan on 1 kohdan mukaisen ilmoituksen saatuaan ja viimeistään kolmen kaupankäyntipäivän kuluessa julkistettava kaikki ilmoitukseen sisältyvät tiedot.

7.   Kotijäsenvaltio voi vapauttaa liikkeeseenlaskijat 6 kohdassa säädetystä vaatimuksesta, jos toimivaltainen viranomainen ilmoituksen saatuaan ja viimeistään kolmen kaupankäyntipäivän kuluessa julkistaa ilmoitukseen sisältyvät tiedot 21 artiklassa säädetyn mukaisesti.

8.   Jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys ja varmistaa tämän artiklan 1, 2, 4, 5 ja 6 kohdan yhtenäinen soveltaminen, komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimia, jotta

a)

laaditaan vakiomuotoinen lomake, jota käytetään koko yhteisön alueella ilmoitettaessa liikkeeseenlaskijalle 1 kohdan mukaiset tiedot tai rekisteröitäessä 19 artiklan 3 kohdan mukaisia tietoja;

b)

tehdään luettelo kaikkien jäsenvaltioiden ”kaupankäyntipäivistä”;

c)

vahvistetaan tapaukset, joissa joko osakkeenomistajan tai 10 artiklassa tarkoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taikka näiden molempien on tehtävä tarvittava ilmoitus liikkeeseenlaskijalle;

d)

täsmennetään, mitkä ovat ne olosuhteet, jotka huomioon ottaen osakkeenomistajan tai 10 artiklassa tarkoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön olisi pitänyt saada tietää hankinnasta tai luovutuksesta;

e)

täsmennetään riippumattomuusvaatimukset, jotka rahastoyhtiöiden ja niiden emoyritysten tai sijoituspalveluyritysten ja niiden emoyritysten on täytettävä, jotta ne saisivat 4 ja 5 kohdan mukaiset vapautukset.

13 artikla

1.   Edellä 9 artiklassa vahvistettuja ilmoittamista koskevia vaatimuksia sovelletaan myös luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön, jolla on suoraan tai välillisesti hallussaan rahoitusvälineitä, joista seuraa oikeus hankkia kyseisen haltijan omasta aloitteesta ja nimenomaisen sopimuksen perusteella jo liikkeeseen laskettuja osakkeita, joihin liittyy äänioikeuksia ja joiden liikkeeseenlaskijan osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla.

2.   Komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys ja varmistaa 1 kohdan yhtenäinen soveltaminen. Sen on erityisesti määriteltävä

a)

1 kohdassa tarkoitettujen rahoitusvälineiden tyypit ja niiden yhdistäminen;

b)

1 kohdassa tarkoitetun nimenomaisen sopimuksen luonne;

c)

tehtävän ilmoituksen sisältö ja laadittava vakiomuotoinen lomake, jota käytetään tähän tarkoitukseen koko yhteisön alueella;

d)

ilmoituksen antamisen määräaika;

e)

kenelle ilmoitus on tehtävä.

14 artikla

1.   Jos kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla otettujen osakkeiden liikkeeseenlaskija hankkii tai luovuttaa omia osakkeita joko itse tai sellaisen henkilön välityksellä, joka toimii omissa nimissään mutta liikkeeseenlaskijan lukuun, kotijäsenvaltion on varmistettava, että liikkeeseenlaskija julkistaa omien osakkeiden osuuden mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään neljän kaupankäyntipäivän kuluessa osakkeiden hankinnasta tai luovutuksesta, mikäli kyseinen osuus saavuttaa tai leikkaa raja-arvon, joka on 5 tai 10 prosenttia äänioikeuksista. Osuus on laskettava niiden osakkeiden kokonaismäärän perusteella, joihin liittyy äänioikeuksia.

2.   Komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys ja varmistaa 1 kohdan yhtenäinen soveltaminen.

15 artikla

Kotijäsenvaltion on 9 artiklassa säädettyjen raja-arvojen laskemiseksi edellytettävä vähintään, että liikkeeseenlaskija julkistaa äänioikeuksien ja pääoman kokonaismäärän kunkin sellaisen kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana kyseinen kokonaismäärä on lisääntynyt tai vähentynyt.

16 artikla

Lisätiedot

1.   Säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen osakkeiden liikkeeseenlaskijan on julkistettava viipymättä muutokset eri osakelajeihin liittyvissä oikeuksissa mukaan luettuina muutokset liikkeeseenlaskijan liikkeeseen laskemissa johdannaisinstrumenteissa, jotka oikeuttavat kyseisen liikkeeseenlaskijan osakkeiden hankkimiseen.

2.   Säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen muiden arvopaperien kuin osakkeiden liikkeeseenlaskijan on julkistettava viipymättä muiden arvopaperien kuin osakkeiden haltijoiden oikeuksissa tapahtuvat muutokset, joihin kuuluvat myös kyseisiin oikeuksiin mahdollisesti välillisesti vaikuttavat muutokset kyseisten arvopaperien ehdoissa ja jotka johtuvat erityisesti lainaehtojen tai korkojen muutoksista.

3.   Säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen arvopaperien liikkeeseenlaskijan on julkistettava viipymättä uusien lainojen liikkeeseenlaskut ja erityisesti niihin liittyvät vakuudet ja takaukset. Tätä kohtaa ei sovelleta kansainväliseen julkisyhteisöön, jossa ainakin yksi jäsenvaltio on jäsenenä, tämän rajoittamatta kuitenkaan direktiivin 2003/6/EY säännösten soveltamista.

II JAKSO

Säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen arvopaperien haltijoille annettavat tiedot

17 artikla

Sellaisia liikkeeseenlaskijoita koskevat tiedonantovaatimukset, joiden osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla

1.   Säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen osakkeiden liikkeeseenlaskijan on huolehdittava siitä, että kaikkia samassa asemassa olevia osakkeiden haltijoita kohdellaan yhdenvertaisesti.

2.   Liikkeeseenlaskijan on varmistettava, että kotijäsenvaltiossa on saatavilla kaikki palvelut ja tiedot, joita osakkeiden haltijat tarvitsevat oikeuksiaan käyttäessään, ja että tietojen oikeellisuus on turvattu. Osakkeenomistajien oikeutta käyttää oikeuksiaan edustajan välityksellä sen maan lainsäädännön puitteissa, jossa liikkeeseenlaskijan kotipaikka on, ei saa rajoittaa. Liikkeeseenlaskijan on erityisesti

a)

annettava tiedot kokousten ajankohdasta, paikasta ja esityslistasta, osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismäärästä ja osakkeenomistajien oikeudesta osallistua kokouksiin;

b)

huolehdittava, että jokaisen osakkeenomistajien kokouksessa äänioikeutetun henkilön saatavilla on valtakirjalomake kirjallisessa tai tarvittaessa sähköisessä muodossa yhdessä kokousta koskevan ilmoituksen kanssa, tai toimitettava se pyynnöstä kokouskutsun jälkeen;

c)

nimettävä asiamiehekseen jokin rahoituslaitos, jonka välityksellä osakkeenomistajat voivat käyttää taloudellisia oikeuksiaan; ja

d)

julkaistava tiedonantoja tai lähetettävä tiedotteita osinkojen jakamisesta ja maksamisesta sekä uusien osakkeiden liikkeeseen laskemisesta, myös niiden jakamista, merkintää, mitätöimistä tai muuntamista koskevista järjestelyistä.

3.   Kotijäsenvaltion on sallittava liikkeeseenlaskijoille tietojen välittäminen osakkeenomistajille sähköisessä muodossa, jos asiasta on päätetty yhtiökokouksessa ja ainakin seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

sähköisen muodon käytön edellytyksenä ei saa missään tapauksessa olla osakkeenomistajan tai 10 artiklan a—h alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön koti- tai asuinpaikan sijainti;

b)

otetaan käyttöön tunnistamisjärjestelyt, jotta tiedot toimitetaan asianmukaisesti osakkeenomistajille taikka luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, joilla on oikeus käyttää äänioikeutta tai ohjata äänioikeuden käyttämistä;

c)

osakkeenomistajiin tai, kun on kyse 10 artiklan a—e alakohdassa tarkoitetuista tapauksista, luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin, joilla on oikeus hankkia, luovuttaa tai käyttää äänioikeuksia, on otettava yhteyttä kirjallisesti, kun pyydetään heidän suostumustaan sähköisen muodon käytölle tietojen välittämisessä, ja jos he eivät kohtuullisen ajan kuluessa ilmaise vastustavansa tätä, heidän katsotaan antaneen suostumuksensa. Heidän on voitava milloin tahansa vastaisuudessa pyytää, että tiedot välitetään kirjallisessa muodossa, ja

d)

näiden tietojen välittämisestä sähköisessä muodossa aiheutuneiden kustannusten jakamisesta vastaa liikkeeseenlaskija 1 kohdassa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti.

4.   Komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimia, jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys sekä tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja varmistaa 13 kohdan yhtenäinen soveltaminen. Se määrittää erityisesti ne rahoituslaitostyypit, joiden kautta osakkeenomistajat voivat käyttää 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja taloudellisia oikeuksiaan.

18 artikla

Sellaisia liikkeeseenlaskijoita koskevat tiedonantovaatimukset, joiden velkapaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla

1.   Säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen velkapaperien liikkeeseenlaskijan on huolehdittava samaan liikkeeseenlaskuun kuuluvien velkapaperien haltijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta kaikkien kyseisiin velkapapereihin liittyvien oikeuksien osalta.

2.   Liikkeeseenlaskijan on varmistettava, että kotijäsenvaltiossa on yleisön saatavilla kaikki palvelut ja tiedot, joita velkapaperien haltijat tarvitsevat käyttäessään oikeuksiaan, ja että tietoja ei voida muunnella. Velkapaperien haltijoiden oikeutta käyttää oikeuksiaan edustajan välityksellä sen maan lainsäädännön puitteissa, jossa liikkeeseenlaskijan kotipaikka on, ei saa rajoittaa. Liikkeeseenlaskijan on erityisesti

a)

julkaistava tiedonantoja tai lähetettävä tiedotteita velkapaperien haltijoiden kokousten ajankohdasta, paikasta ja esityslistasta, koron maksamisesta ja joukkovelkakirjan muuntamista, vaihtamista, merkintää ja mitätöimistä koskevien oikeuksien käyttämisestä sekä takaisinmaksusta, sekä kyseisten haltijoiden oikeudesta osallistua näihin toimiin;

b)

huolehdittava, että jokaisen velkapaperien haltijoiden kokouksessa äänioikeutetun henkilön saatavilla on valtakirjalomake kirjallisessa tai tarvittaessa sähköisessä muodossa yhdessä kokousta koskevan ilmoituksen kanssa tai että se on saatavilla pyynnöstä kokouskutsun esittämisen jälkeen, ja

c)

nimettävä asiamiehekseen jokin rahoituslaitos, jonka kautta velkapaperien haltijat voivat käyttää taloudellisia oikeuksiaan.

3.   Jos kokoukseen on kutsuttava vain sellaisten velkapaperien haltijat, joiden yksikkökohtainen nimellisarvo on vähintään 50 000 euroa tai, jos kyse on muussa valuutassa kuin euroissa arvostetuista velkapapereista, joiden yksikkökohtainen nimellisarvo liikkeeseenlaskemispäivänä vastaa vähintään 50 000:tä euroa, liikkeeseenlaskija voi valita kokouksen pitopaikaksi minkä tahansa jäsenvaltion edellyttäen, että kyseisessä jäsenvaltiossa ovat saatavilla kaikki palvelut ja tiedot, joita kyseiset haltijat tarvitsevat käyttääkseen oikeuksiaan.

4.   Kotijäsenvaltion tai liikkeeseenlaskijan 3 kohdan nojalla valitseman jäsenvaltion on sallittava liikkeeseenlaskijoille tietojen välittäminen velkapaperien haltijoille sähköisessä muodossa, jos asiasta on päätetty yhtiökokouksessa ja ainakin seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

sähköisen muodon käytön edellytyksenä ei saa missään tapauksessa olla velkapaperin haltijan tai tämän edustajan koti- tai asuinpaikan sijainti;

b)

on otettava käyttöön tunnistamisjärjestelyt, joilla varmistetaan tietojen tosiasiallinen toimittaminen velkapaperien haltijoille;

c)

velkapaperien haltijoihin on otettava yhteyttä kirjallisesti, kun pyydetään heidän suostumustaan sähköisen muodon käytölle tietojen välittämisessä, ja jos he eivät kohtuullisen ajan kuluessa ilmaise vastustavansa tätä, heidän katsotaan antaneen suostumuksensa. Heidän on voitava milloin tahansa vastaisuudessa pyytää, että tiedot välitetään kirjallisessa muodossa, ja

d)

tietojen välittämisestä sähköisessä muodossa aiheutuneiden kustannusten jakamisesta vastaa liikkeeseenlaskija 1 kohdassa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti.

5.   Komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimia, jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys sekä tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja varmistaa 14 kohdan yhtenäinen soveltaminen. Se määrittää erityisesti ne rahoituslaitostyypit, joiden kautta velkapaperin haltija voi käyttää 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja taloudellisia oikeuksiaan.

IV LUKU

YLEISET VELVOITTEET

19 artikla

Kotijäsenvaltion valvonta

1.   Kun liikkeeseenlaskija tai henkilö, joka on hakenut liikkeeseenlaskijan suostumuksetta tämän arvopaperin ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, julkistaa säänneltyjä tietoja, sen on samaan aikaan toimitettava ne kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle. Toimivaltainen viranomainen voi halutessaan julkistaa toimitetut tiedot Internet-sivustollaan.

Kun liikkeeseenlaskija ehdottaa muutoksia perustamiskirjaansa tai yhtiöjärjestykseensä, sen on toimitettava muutosten luonnos kotijäsenvaltionsa toimivaltaiselle viranomaiselle ja niille säännellyille markkinoille, joilla sen arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi. Tämä ilmoitus on tehtävä viipymättä ja viimeistään päivänä, jona lähetetään kutsu yhtiökokoukseen, jossa muutoksesta äänestetään tai tiedotetaan.

2.   Kotijäsenvaltio voi myöntää liikkeeseenlaskijalle poikkeuksen 1 kohdan mukaisesta vaatimuksesta niiden tietojen osalta, jotka annetaan direktiivin 2003/6/EY 6 artiklan tai tämän direktiivin 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

3.   Tiedot, jotka on ilmoitettava liikkeeseenlaskijalle 9, 10, 12 ja 13 artiklan mukaisesti, on samanaikaisesti toimitettava kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

4.   Jotta voidaan varmistaa 13 kohdan yhtenäinen soveltaminen, komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimia.

Komission on määritettävä erityisesti menettely, jota noudattaen liikkeeseenlaskijan, osakkeiden tai muiden rahoitusvälineiden haltijan tai 10 artiklassa tarkoitetun henkilön tai yhteisön on toimitettava tiedot 1 tai 3 kohdan mukaisesti kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jotta

a)

tiedot voidaan toimittaa sähköisessä muodossa kotijäsenvaltiossa;

b)

tämän direktiivin 4 artiklassa mainitun vuositilinpäätöksen toimittaminen voidaan sovittaa yhteen direktiivin 2003/71/EY 10 artiklassa tarkoitettujen vuotuisten tietojen toimittamisen kanssa.

20 artikla

Kielet

1.   Jos arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi vain kotijäsenvaltion säännellyillä markkinoilla, säännellyt tiedot on annettava kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä kielellä.

2.   Jos arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi sekä kotijäsenvaltion että yhden tai useamman vastaanottavan jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla, säännellyt tiedot on annettava

a)

kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä kielellä; ja

b)

liikkeeseenlaskijan valinnan mukaan joko kyseisten vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä tai kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla yleisesti käytettävällä kielellä.

3.   Jos arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi useamman kuin yhden vastaanottavan jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla mutta ei kotijäsenvaltiossa, säännellyt tiedot on annettava liikkeeseenlaskijan valinnan mukaan joko kyseisten vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä tai kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla yleisesti käytettävällä kielellä.

Lisäksi kotijäsenvaltio voi vahvistaa kansallisissa laeissaan, asetuksissaan tai hallinnollisissa määräyksissään, että säännellyt tiedot on liikkeeseenlaskijan valinnan mukaan annettava joko sen toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä kielellä tai kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla yleisesti käytettävällä kielellä.

4.   Jos arvopaperit on liikkeeseenlaskijan suostumuksetta otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, 13 kohdan mukaiset velvollisuudet eivät koske liikkeeseenlaskijaa, vaan henkilöä, joka on liikkeeseenlaskijan suostumuksetta hakenut arvopaperien ottamista kaupankäynnin kohteeksi.

5.   Jäsenvaltioiden on annettava osakkeenomistajille ja 9, 10 ja 13 artiklassa tarkoitetulle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle mahdollisuus ilmoittaa tässä direktiivissä edellytetyt tiedot liikkeeseenlaskijalle pelkästään kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla yleisesti käytettävällä kielellä. Mikäli liikkeeseenlaskija saa tällaisen ilmoituksen, jäsenvaltiot eivät voi vaatia liikkeeseenlaskijaa toimittamaan käännöstä toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä.

6.   Edellä 14 kohdassa säädetystä poiketen silloin, kun arvopaperit, joiden yksikkökohtainen nimellisarvo on vähintään 50 000 euroa tai, jos on kyse muussa valuutassa kuin euroissa arvostetuista velkapapereista, joiden arvo liikkeeseenlaskemispäivänä vastaa vähintään 50 000:tä euroa, on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, säännellyt tiedot on julkistettava liikkeeseenlaskijan tai henkilön, joka on liikkeeseenlaskijan suostumuksetta hakenut arvopaperien ottamista kaupankäynnin kohteeksi, valinnan mukaan joko sekä kotijäsenvaltion että vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä tai kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytettävällä kielellä.

7.   Jos säänneltyjen tietojen sisältöä koskeva asia annetaan tuomioistuimen käsiteltäväksi jäsenvaltiossa, vastuu kyseisten tietojen kääntämisestä oikeuskäsittelyä varten aiheutuneista kustannuksista ratkaistaan kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

21 artikla

Säänneltyjen tietojen saanti

1.   Kotijäsenvaltion on varmistettava, että liikkeeseenlaskija tai henkilö, joka on liikkeeseenlaskijan suostumuksetta hakenut ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, julkistaa säännellyt tiedot tavalla, joka mahdollistaa niiden nopean saannin ketään syrjimättä, ja asettaa tiedot saataville 2 kohdassa tarkoitettuun virallisesti nimettyyn järjestelmään. Liikkeeseenlaskija tai henkilö, joka on liikkeeseenlaskijan suostumuksetta hakenut ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, ei saa veloittaa sijoittajilta erityisiä kuluja tietojen toimittamisesta. Kotijäsenvaltion on vaadittava, että liikkeeseenlaskija käyttää tiedotuskanavaa, jonka voidaan kohtuudella olettaa levittävän tiedot tehokkaasti yleisölle koko yhteisössä. Kotijäsenvaltio ei saa velvoittaa käyttämään ainoastaan sellaisia tiedotuskanavia, joiden ylläpitäjät ovat sijoittautuneet sen alueelle.

2.   Kotijäsenvaltion on varmistettava, että on olemassa vähintään yksi virallisesti nimetty järjestelmä säänneltyjen tietojen keskitettyä säilyttämistä varten. Järjestelmien olisi oltava turvallisuutta, tiedonlähteen luotettavuutta, ajan kirjaamista ja loppukäyttäjien kannalta helppoa saatavuutta koskevien vähimmäislaatuvaatimusten mukaisia, ja ne on sovitettava yhteen 19 artiklan 1 kohdan mukaisen tietojen toimittamismenettelyn kanssa.

3.   Jos arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi vain yhden vastaanottavan jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla mutta ei kotijäsenvaltiossa, vastaanottavan jäsenvaltion on varmistettava säänneltyjen tietojen julkistaminen 1 kohdassa mainittujen vaatimusten mukaisesti.

4.   Komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimia, jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusmarkkinoiden tekninen kehitys sekä tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja varmistaa 1, 2 ja 3 kohdan yhtenäinen soveltaminen.

Komission on erityisesti määritettävä

a)

edellä 1 kohdassa tarkoitettua säänneltyjen tietojen levittämistä koskevat vähimmäisvaatimukset,

b)

edellä 2 kohdassa mainittua keskitettyä säilytysjärjestelmää koskevat vähimmäisvaatimukset.

Komissio voi myös laatia luettelon tiedon levittämisessä yleisölle käytettävistä viestimistä ja pitää sen ajan tasalla.

22 artikla

Suuntaviivat

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on laadittava asianmukaiset suuntaviivat, joilla helpotetaan yleisön mahdollisuutta tutustua direktiivin 2003/6/EY, direktiivin 2003/71/EY ja tämän direktiivin mukaisesti julkistettuihin tietoihin.

Suuntaviivoilla pyritään luomaan

a)

arvopaperialan kansallisten sääntelyviranomaisten, säänneltyjen markkinoiden ylläpitäjien ja niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 48 (18) artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi 9 päivänä maaliskuuta 1968 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 68/151/ETY (19) mukaisten kansallisten yhtiörekistereiden välinen kansallinen sähköinen verkko; ja

b)

jäsenvaltiot kattava yhteinen sähköinen verkko tai sähköisten verkkojen alusta.

2.   Komissio tarkastelee 1 kohdan mukaisesti toteutettuja toimia viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006 ja voi hyväksyä 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimia, joilla helpotetaan 19 ja 21 artiklan noudattamista.

23 artikla

Yhteisön ulkopuoliset maat

1.   Jos liikkeeseenlaskijan sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee yhteisön ulkopuolella, kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi myöntää liikkeeseenlaskijalle poikkeuksen 47 artiklan, 12 artiklan 6 kohdan, 14 artiklan, 15 artiklan ja 1618 artiklan vaatimuksista edellyttäen, että kyseisen yhteisön ulkopuolisen maan lainsäädäntöön sisältyvät vastaavat vaatimukset tai tällainen liikkeeseenlaskija noudattaa yhteisön ulkopuolisen maan lainsäädännön vaatimuksia, joita kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen pitää vastaavina.

Yhteisön ulkopuolisen maan asettamien vaatimusten mukaiset tiedot on kuitenkin toimitettava 19 artiklan ja julkistettava 20 ja 21 artiklan mukaisesti.

2.   Poiketen siitä, mitä edellä 1 kohdassa säädetään, liikkeeseenlaskijan, jonka sääntömääräinen kotipaikka on yhteisön ulkopuolisessa maassa, ei tarvitse laatia tilinpäätösasiakirjoja 4 tai 5 artiklan mukaisesti ennen kuin 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta edellyttäen, että tällainen liikkeeseenlaskija laatii tilinpäätösasiakirjansa asetuksen (EY) N:o 1606/2002 9 artiklassa mainittujen kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti.

3.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että yhteisön ulkopuolisessa maassa julkistetut tiedot, joilla voi olla merkitystä yleisölle yhteisössä, julkistetaan 20 ja 21 artiklan mukaisesti myös siinä tapauksessa, että kyseiset tiedot eivät ole 2 artiklan 1 kohdan k alakohdassa tarkoitettuja säänneltyjä tietoja.

4.   Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan 1 kohdan yhtenäinen soveltaminen, komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimia

i)

sellaisen järjestelmän perustamiseksi, jolla varmistetaan tämän direktiivin nojalla vaadittujen tietojen, myös tilinpäätösasiakirjojen, vastaavuus yhteisön ulkopuolisen maan lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten nojalla vaadittujen tietojen, myös tilinpäätösasiakirjojen, kanssa,

ii)

sen toteamiseksi, että liikkeeseenlaskijan kotipaikkana oleva yhteisön ulkopuolinen maa varmistaa kansallisten lakiensa, asetustensa, hallinnollisten määräystensä tai kansainvälisten organisaatioiden asettamiin kansainvälisiin standardeihin perustuvien käytänteiden tai menettelyjen perusteella tietojen vastaavuuden tämän direktiivin tiedonantovaatimusten kanssa.

Komissio tekee 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tarpeelliset päätökset yhteisön ulkopuolisen maan liikkeeseenlaskijoiden 30 artiklan 3 kohdassa esitettyjen edellytysten mukaisesti käyttämien tilinpäätösstandardien vastaavuudesta viimeistään viiden vuoden kuluttua 31 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä. Jos komissio päättää, että yhteisön ulkopuolisen maan tilinpäätösstandardeja ei voida pitää vastaavina, se voi sallia asianomaisten liikkeeseenlaskijoiden käyttää kyseisiä tilinpäätösstandardeja asianmukaisen siirtymäkauden ajan.

5.   Jotta voidaan varmistaa 2 kohdan yhdenmukainen soveltaminen, komissio voi hyväksyä 27 artiklan 2 kohdassa mainittua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimia, joissa määritellään minkä tyyppisillä yhteisön ulkopuolisessa maassa julkistettavilla tiedoilla on merkitystä yleisölle yhteisössä.

6.   Myös yritys, jonka sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee yhteisön ulkopuolisessa maassa ja jolta olisi vaadittu direktiivin 85/611/ETY 5 artiklan 1 kohdan tai, kun kyse on salkunhoidosta, direktiivin 2004/39/EY liitteessä I olevan A osan 4 kohdan mukainen toimilupa, mikäli sen sääntömääräinen kotipaikka tai, vain kun kyse on sijoituspalveluyrityksestä, pääkonttori olisi yhteisössä, vapautetaan 12 artiklan 4 ja 5 kohdan vaatimusten mukaisesta osuuksien yhdistämisestä sen emoyritysten osuuksiin, edellyttäen, että yritys rahastoyhtiönä tai sijoituspalveluyrityksenä täyttää vastaavat riippumattomuusvaatimukset.

7.   Jotta otetaan huomioon tekniikan kehitys rahoitusmarkkinoilla ja varmistetaan 6 kohdan yhdenmukainen soveltaminen, komissio hyväksyy 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanotoimia, joissa todetaan, että yhteisön ulkopuolinen maa varmistaa kansallisten lakiensa, asetustensa ja hallinnollisten määräystensä perusteella riippumattomuusvaatimusten vastaavuuden tämän direktiivin ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden kanssa.

V LUKU

TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET

24 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset ja niiden valtuudet

1.   Jokaisen jäsenvaltion on nimettävä direktiivin 2003/71/EY 21 artiklan 1 kohdassa mainittu keskusviranomainen toimivaltaiseksi keskushallintoviranomaiseksi vastaamaan tässä direktiivissä tarkoitettujen velvoitteiden noudattamisesta ja varmistamaan, että tämän direktiivin nojalla annettuja säännöksiä sovelletaan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle.

Kuitenkin jäsenvaltiot voivat 4 kohdan h alakohdan soveltamiseksi nimetä muun toimivaltaisen viranomaisen, joka on muu kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu keskusviranomainen.

2.   Jäsenvaltiot voivat sallia, että toimivaltainen keskusviranomainen siirtää tehtäviään muille tahoille. Lukuun ottamatta 4 kohdan h alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä tähän direktiiviin ja sen täytäntöönpanotoimenpiteisiin sisältyvistä velvoitteista johtuvien tehtävien siirtoa tarkistetaan viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta ja se päättyy kahdeksan vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta. Tehtäviä siirrettäessä on selvästi nimettävä siirrettävät tehtävät ja vaatimukset, joiden mukaisesti tehtävät on suoritettava.

Näihin vaatimuksiin on kuuluttava lauseke, joka velvoittaa kyseisen yhteisön järjestäytymään siten, että vältetään eturistiriidat ja että siirrettyjen tehtävien suorittamisesta saatuja tietoja ei käytetä epäoikeudenmukaisesti tai kilpailun estämiseen. Joka tapauksessa lopullinen vastuu tämän direktiivin säännösten ja täytäntöönpanotoimenpiteiden noudattamisen valvonnasta kuuluu 1 kohdan mukaisesti nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille kaikista tehtävien siirtoa koskevista järjestelyistä sekä siirrettyjen tehtävien sääntelyn tarkoista edellytyksistä.

4.   Kullakin toimivaltaisella viranomaisella on oltava tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat valtuudet. Sillä on oltava vähintään valtuudet

a)

edellyttää, että tilintarkastajat, liikkeeseenlaskijat, osakkeiden tai muiden rahoitusvälineiden haltijat tai 10 tai 13 artiklassa tarkoitetut henkilöt ja näissä määräysvaltaa käyttävät tai näiden määräysvallassa olevat henkilöt toimittavat tietoja ja asiakirjoja;

b)

edellyttää, että liikkeeseenlaskija julkistaa a alakohdassa vaaditut tiedot viranomaisen tarpeelliseksi katsomassa muodossa ja määräajassa. Viranomainen voi julkistaa tällaiset tiedot omasta aloitteestaan liikkeeseenlaskijaa kuultuaan, jos liikkeeseenlaskija tai siinä määräysvaltaa pitävät tai sen määräysvallassa olevat henkilöt eivät julkista tietoja;

c)

edellyttää, että liikkeeseenlaskijoiden sekä osakkeiden ja muiden rahoitusvälineiden haltijoiden tai 10 tai 13 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden tai yhteisöjen johto ilmoittaa tässä direktiivissä tai tämän direktiivin mukaisesti annetuissa kansallisissa säädöksissä vaaditut tiedot, ja tarvittaessa antaa muita tietoja ja asiakirjoja;

d)

keskeyttää tai vaatia asianomaisia säänneltyjä markkinoita keskeyttämään kaupankäynti arvopapereilla enintään kymmeneksi päiväksi kerrallaan, jos toimivaltaisella viranomaisella on perusteltua syytä epäillä, että liikkeeseenlaskija on rikkonut tämän direktiivin tai tämän direktiivin mukaisesti annetun kansallisen lainsäädännön säännöksiä;

e)

kieltää kaupankäynti säännellyillä markkinoilla, jos se toteaa, että tämän direktiivin tai tämän direktiivin mukaisesti annetun kansallisen lainsäädännön säännöksiä on rikottu, tai jos sillä on perusteltua syytä epäillä, että tämän direktiivin säännöksiä on rikottu;

f)

valvoa, että liikkeeseenlaskija julkistaa oikea-aikaisesti tietoja sen varmistamiseksi, että tiedot ovat tosiasiallisesti ja yhdenvertaisesti yleisön käytettävissä kaikissa jäsenvaltioissa, joissa arvopapereilla käydään kauppaa, ja ellei näin ole, toteuttaa asianmukaiset toimet;

g)

saattaa yleiseen tietoon, että liikkeeseenlaskija tai osakkeiden tai muiden rahoitusvälineiden haltija taikka 10 tai 13 artiklassa tarkoitettu henkilö tai yhteisö ei täytä velvollisuuksiaan;

h)

tarkastaa, että tässä direktiivissä tarkoitetut tiedot laaditaan asiaankuuluvien tiedonantovaatimusten mukaisesti ja toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet, jos rikkomuksia havaitaan; ja

i)

tehdä tarkastuksia paikan päällä alueellaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti tämän direktiivin säännösten ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden noudattamisen varmistamiseksi. Kyseinen yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen voi käyttää tätä valtuutta asianomaisen oikeusviranomaisen päätöksellä ja/tai toimimalla yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, jos kansallisessa lainsäädännössä näin edellytetään.

5.   Edellä 14 kohta ei rajoita jäsenvaltion mahdollisuutta ottaa käyttöön erillisiä oikeudellisia ja hallinnollisia järjestelyjä merentakaisten Eurooppaan kuuluvien alueiden osalta, joiden ulkosuhteista kyseinen jäsenvaltio vastaa.

6.   Sitä, että tilintarkastajat ilmaisevat toimivaltaisen viranomaisen 4 kohdan a alakohdan nojalla tekemiin pyyntöihin liittyvän tiedon tai päätöksen toimivaltaisille viranomaisille, ei pidetä sopimuksessa taikka laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä asetetun tietojen ilmaisemista koskevan rajoituksen rikkomisena eikä heitä voida tästä saattaa vastuuseen.

25 artikla

Salassapitovelvollisuus ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö

1.   Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia henkilöitä, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet toimivaltaisen viranomaisen palveluksessa tai yhteisöissä, joille toimivaltaiset viranomaiset ovat siirtäneet tehtäviä. Salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa ilmaista toiselle henkilölle eikä viranomaiselle, ellei jäsenvaltion laeissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä toisin säädetä.

2.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimittava yhteistyössä keskenään aina, kun se on tarpeen heidän suorittaessaan tehtäviään ja käyttäessään valtuuksiaan, joista säädetään tässä direktiivissä tai tämän direktiivin mukaisesti annetussa kansallisessa lainsäädännössä. Toimivaltaisten viranomaisten on avustettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia.

3.   Edellä 1 kohta ei estä toimivaltaisia viranomaisia vaihtamasta luottamuksellisia tietoja. Näin vaihdettuja tietoja koskee salassapitovelvollisuus, jonka alaisia tiedot vastaanottavien toimivaltaisten viranomaisten palveluksessa olevat tai aiemmin olleet henkilöt ovat.

4.   Jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyösopimuksia, jotka koskevat tietojen vaihtoa sellaisten yhteisön ulkopuolisten maiden toimivaltaisten viranomaisten tai elinten kanssa, joille on kyseisten maiden lainsäädännössä annettu oikeus suorittaa mitä tahansa toimivaltaisille viranomaisille tässä direktiivissä 24 artiklan mukaisesti asetetuista tehtävistä. Tällaisessa tietojenvaihdossa sovelletaan salassapidon osalta vähintään tässä artiklassa tarkoitettuja vastaavia takeita. Tällaisen tietojenvaihdon tarkoituksena on oltava mainittujen viranomaisten tai elinten valvontatehtävän hoitaminen. Jos tiedot ovat lähtöisin toisesta jäsenvaltiosta, ne saa ilmaista ainoastaan tiedot antaneiden toimivaltaisten viranomaisten nimenomaisella suostumuksella ja tarvittaessa ainoastaan niitä tarkoituksia varten, joihin viranomaiset ovat antaneet suostumuksensa.

26 artikla

Suojatoimenpiteet

1.   Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen havaitsee, että liikkeeseenlaskija tai osakkeiden tai muiden rahoitusvälineiden haltija taikka 10 artiklassa tarkoitettu henkilö tai yhteisö on syyllistynyt sääntöjenvastaisuuksiin tai rikkonut velvollisuuksiaan, sen on ilmoitettava asiasta kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.   Jos liikkeeseenlaskija tai arvopaperinhaltija jatkaa kyseisten säännösten tai määräysten rikkomista kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen toteuttamista toimenpiteistä huolimatta tai koska kyseiset toimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava kaikki 3 artiklan 2 kohdan mukaiset asianmukaiset toimenpiteet sijoittajien suojaamiseksi ilmoitettuaan asiasta kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Näistä toimenpiteistä on ilmoitettava komissiolle mahdollisimman pian.

VI LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMENPITEET

27 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa päätöksen 2001/528/EY 1 artiklan mukaisesti perustettu Euroopan arvopaperikomitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa, ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset, edellyttäen että tämän menettelyn mukaisilla täytäntöönpanotoimenpiteillä ei muuteta tämän direktiivin olennaisia säännöksiä.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

4.   Tämän direktiivin säännösten soveltaminen 2 kohdassa tarkoitetun teknisten sääntöjen ja päätösten vahvistamismenettelyn osalta on keskeytettävä viimeistään 20. tammikuuta 2009, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jo vahvistettujen täytäntöönpanotoimenpiteiden soveltamista. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat uudistaa kyseiset säännökset komission ehdotuksesta perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen, ja niiden on tätä varten tarkasteltava niitä mainitun neljän vuoden kuluessa.

28 artikla

Seuraamukset

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin mukaisesti annettujen säännösten rikkomisesta vastuussa oleviin henkilöihin voidaan kohdistaa niiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti vähintään aiheellisia hallinnollisia toimenpiteitä tai heille voidaan määrätä yksityisoikeudellisia ja/tai hallinnollisia seuraamuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseiset toimenpiteet ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2.   Jäsenvaltioiden on määrättävä, että toimivaltainen viranomainen voi julkistaa jokaisen toimenpiteen tai seuraamuksen, joita tämän direktiivin mukaisesti annettujen säännösten rikkomisesta aiheutuu, paitsi jos julkistaminen vaarantaisi vakavasti rahoitusmarkkinat tai aiheuttaisi suhteetonta vahinkoa osapuolille.

29 artikla

Muutoksenhakuoikeus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin nojalla annettujen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti tehtyihin päätöksiin voidaan hakea muutosta tuomioistuimessa.

VII LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

30 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Poiketen siitä, mitä tämän direktiivin 5 artiklan 3 kohdassa säädetään, kotijäsenvaltio voi myöntää poikkeuksen asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisten tilinpäätösasiakirjojen julkistamisesta kyseisen asetuksen 9 artiklassa tarkoitetuille liikkeeseenlaskijoille 1 päivänä tammikuuta 2006 tai sen jälkeen alkavan tilikauden osalta.

2.   Sen estämättä, mitä 12 artiklan 2 kohdassa säädetään, osakkeenomistajan on ilmoitettava liikkeeseenlaskijalle viimeistään kaksi kuukautta 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta päivästä 9, 10 ja 13 artiklan mukaisesti hallussaan oleva osuus arvopaperien liikkeeseenlaskijoiden äänivallasta ja pääomasta kyseisenä päivänä, ellei osakkeenomistaja ole jo ennen kyseistä päivämäärää tehnyt vastaavat tiedot sisältävää ilmoitusta.

Sen estämättä, mitä 12 artiklan 6 kohdassa säädetään, liikkeeseenlaskijan on julkistettava kyseisten ilmoitusten sisältämät tiedot viimeistään kolme kuukautta 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta päivästä.

3.   Jos liikkeeseenlaskijan kotipaikka on yhteisön ulkopuolisessa maassa, kotijäsenvaltio voi myöntää kyseiselle liikkeeseenlaskijalle poikkeuksen tilinpäätöksen laatimisesta 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja toimintakertomuksen laatimisesta 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti ainoastaan niiden velkapaperien osalta, jotka on jo otettu kaupankäynnin kohteeksi joillakin säännellyillä markkinoilla yhteisössä ennen 1 päivää tammikuuta 2005 edellyttäen, että

a)

kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tunnustaa, että kyseisen yhteisön ulkopuolisen maan liikkeeseenlaskijoiden vuosittaiset tilinpäätökset antavat oikean ja riittävän kuvan liikkeeseenlaskijan varoista, veloista, taloudellisesta asemasta ja tuloksista;

b)

yhteisön ulkopuolinen maa, jossa liikkeeseenlaskijan kotipaikka on, ei ole säätänyt pakolliseksi asetuksen (EY) N:o 1606/2002 2 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamista; ja

c)

komissio ei ole tehnyt 23 artiklan 4 kohdan ii alakohdan mukaista päätöstä edellä mainittujen tilinpäätösstandardien vastaavuudesta seuraavien standardien kanssa:

yhteisön ulkopuolisen maan, jossa liikkeeseenlaskijan kotipaikka on, lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaiset tilinpäätösstandardit, tai

yhteisön ulkopuolisen maan tilinpäätösstandardit, joita kyseinen liikkeeseenlaskija on päättänyt noudattaa.

4.   Kotijäsenvaltio voi myöntää liikkeeseenlaskijoille poikkeuksen 5 artiklan mukaisesta puolivuotiskatsauksen julkistamisesta kymmeneksi vuodeksi 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen ainoastaan niiden velkapaperien osalta, jotka on jo otettu kaupankäynnin kohteeksi joillakin säännellyillä markkinoilla yhteisössä ennen 1 päivää tammikuuta 2005, edellyttäen, että kotijäsenvaltio on päättänyt sallia kyseisille liikkeeseenlaskijoille direktiivin 2001/34/EY 27 artiklan säännösten noudattamisen kyseisten velkapaperien kaupankäynnin kohteeksi ottamisen ajankohtana.

31 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän direktiivin noudattamiseksi viimeistään 20. tammikuuta 2007. Niiden on ilmoitettava siitä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jos jäsenvaltiot toteuttavat 3 artiklan 1 kohdan, 8 artiklan 2 ja 3 kohdan, 9 artiklan 6 kohdan tai 30 artiklan mukaisia toimenpiteitä, niiden on välittömästi ilmoitettava kyseisistä toimenpiteistä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

32 artikla

Muutokset

Muutetaan direktiivi 2001/34/EY tämän direktiivin 31 artiklan 1 kohdassa säädetystä päivämäärästä alkaen seuraavasti:

1)

poistetaan 1 artiklan g ja h alakohta;

2)

poistetaan 4 artikla;

3)

poistetaan 6 artiklan 2 kohta;

4)

korvataan 8 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jäsenvaltiot voivat asettaa viralliselle listalle otettujen arvopaperien liikkeeseenlaskijoille lisävelvollisuuksia, jos näitä lisävelvollisuuksia sovelletaan yleisesti kaikkiin liikkeeseenlaskijoihin tai yksittäisiin liikkeeseenlaskijaryhmiin.”;

5)

poistetaan 6597 artikla;

6)

poistetaan 102 ja 103 artikla;

7)

poistetaan 107 artiklan 3 kohdan toinen alakohta;

8)

muutetaan 108 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)

poistetaan a alakohdasta ilmaisut ”niiden yhtiöiden, joiden osakkeita on otettu listalle,” ja ”ja säännöllistä tiedottamista” ja korvataan sana ”julkaiseman” sanalla ”julkaistavan”,

b)

poistetaan b alakohta,

c)

poistetaan c alakohdan iii alakohta,

d)

poistetaan d alakohta.

Viittauksia kumottuihin säännöksiin pidetään viittauksina tämän direktiivin säännöksiin.

33 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio laatii viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2009 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän direktiivin toiminnasta kertomuksen, johon sisältyy arvio 30 artiklan 4 kohdan mukaisen nykyisiä velkapapereita koskevan poikkeuksen päättämisestä 10 vuoden ajanjakson jälkeen ja sen mahdollisista vaikutuksista Euroopan rahoitusmarkkinoihin.

34 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

35 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 15 päivänä joulukuuta 2004.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. NICOLAÏ


(1)  EUVL C 80, 30.3.2004, s. 128.

(2)  EUVL C 242, 9.10.2003, s. 6.

(3)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 30. maaliskuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 2. joulukuuta 2004.

(4)  EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64.

(5)  EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.

(6)  EYVL L 191, 13.7.2001, s. 45, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2004/8/EY (EUVL L 3, 7.1.2004, s. 33).

(7)  EYVL L 184, 6.7.2001, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/71/EY.

(8)  EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EYVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(9)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(10)  EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1.

(11)  EUVL L 96, 12.4.2003, s. 16.

(12)  EYVL L 375, 31.12.1985, s. 3, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/39/EY.

(13)  EYVL L 126, 26.5.2000, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2004/69/EY (EUVL L 125, 28.4.2004, s. 44).

(14)  EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(15)  EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/51/EY (EUVL L 178, 17.7.2003, s. 16).

(16)  EYVL L 222, 14.8.1978, s. 11, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/51/EY.

(17)  EYVL L 141, 11.6.1993, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/39/EY.

(18)  Toimituksen huomautus: nimike on mukautettu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen artikloiden uudelleen numeroinnin, jota Amsterdamin sopimuksen 12 artikla edellyttää, ottamiseksi huomioon; alkuperäinen viittaus oli perustamissopimuksen 58 artiklaan.

(19)  EYVL L 65, 14.3.1968, s. 8, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/58/EY (EUVL L 221, 4.9.2003, s. 13).


Top