Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32004L0017

Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2004/17/EY,, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004,, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta

OJ L 134, 30.4.2004, p. 1–113 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
Special edition in Czech: Chapter 06 Volume 007 P. 19 - 131
Special edition in Estonian: Chapter 06 Volume 007 P. 19 - 131
Special edition in Latvian: Chapter 06 Volume 007 P. 19 - 131
Special edition in Lithuanian: Chapter 06 Volume 007 P. 19 - 131
Special edition in Hungarian Chapter 06 Volume 007 P. 19 - 131
Special edition in Maltese: Chapter 06 Volume 007 P. 19 - 131
Special edition in Polish: Chapter 06 Volume 007 P. 19 - 131
Special edition in Slovak: Chapter 06 Volume 007 P. 19 - 131
Special edition in Slovene: Chapter 06 Volume 007 P. 19 - 131
Special edition in Bulgarian: Chapter 06 Volume 008 P. 3 - 115
Special edition in Romanian: Chapter 06 Volume 008 P. 3 - 115
Special edition in Croatian: Chapter 06 Volume 001 P. 43 - 155

No longer in force, Date of end of validity: 18/04/2016; Kumoaja 32014L0025

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2004/17/oj

32004L0017

Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2004/17/EY,, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004,, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta

Virallinen lehti nro L 134 , 30/04/2004 s. 0001 - 0113


Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2004/17/EY,

annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004,

vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 47 artiklan 2 kohdan, 55 artiklan ja 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen(1),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(4), ja ottavat huomioon sovittelukomitean 9 päivänä joulukuuta 2003 hyväksymän yhteisen tekstin,

sekä katsovat seuraavaa:

1) Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/38/ETY(5) uusien muutosten yhteydessä, jotka ovat välttämättömiä, jotta voidaan vastata sekä hankintayksiköiden että taloudellisten toimijoiden komission 27 päivänä marraskuuta 1996 hyväksymään vihreään kirjaan antamien vastausten yhteydessä esittämiin yksinkertaistamista ja nykyaikaistamista koskeviin vaatimuksiin, direktiivi olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen. Tämä direktiivi perustuu yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, erityisesti hankintasopimusten tekemisen perusteita koskevaan oikeuskäytäntöön, joka selkeyttää hankintayksiköillä olevia mahdollisuuksia täyttää asianomaisen väestön tarpeet, myös ne, jotka koskevat ympäristö- ja sosiaalialaa, edellyttäen, että tällaiset perusteet liittyvät sopimuksen kohteeseen, että ne eivät anna hankintayksikölle rajatonta valinnanvapautta, että ne on nimenomaan mainittu ja että ne ovat sopusoinnussa johdanto-osan 2 kappaleessa mainittujen perusperiaatteiden kanssa.

2) Yksi merkittävä syy näiden alojen toimijoiden hankintamenettelyjen yhteensovittamista koskevien sääntöjen käyttöönottoon on, että kansalliset viranomaiset voivat vaikuttaa näiden yksiköiden toimintaan eri tavoin, esimerkiksi omistamalla osuuksia niiden pääomasta tai olemalla edustettuina niiden hallinto-, johto- ja valvontaelimissä.

3) Toinen tärkeä syy näillä aloilla toimivien yksiköiden noudattamien hankintamenettelyjen yhteensovittamiseen on niiden markkinoiden suljettu luonne, joilla ne toimivat. Tähän ovat syynä kansallisten viranomaisten myöntämät erityis- tai yksinoikeudet, jotka koskevat toimituksia kyseessä olevaa palvelua tarjoaviin verkkoihin, palvelua tarjoavien verkkojen saataville saattamista tai niiden hyödyntämistä.

4) Yhteisön lainsäädännön ja erityisesti menettelystä sovellettaessa kilpailusääntöjä lentoliikenteen alalla toimiviin yrityksiin 14 päivänä joulukuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3975/87(6) ja perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohdan soveltamisesta lentoliikenteen alan sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin 14 päivänä joulukuuta 1987 annetun asetuksen (ETY) N:o 3976/87(7) tavoitteena on lisätä kilpailua julkisia lentoliikennepalveluja tarjoavien yksiköiden välillä. Näin ollen näitä yksiköitä ei ole tarpeen sisällyttää tämän direktiivin soveltamisalaan. Yhteisön laivaliikenteen kilpailutilanteen huomioon ottaen ei myöskään tällä alalla tehtäviä hankintasopimuksia ole tarkoituksenmukaista saattaa tämän direktiivin sääntöjen alaiseksi.

5) Direktiivin 93/38/ETY soveltamisala kattaa nykyisellään myös tietyt televiestintäalan hankintayksiköiden tekemät hankintasopimukset. Lainsäädäntökehys, joka mainitaan 25 päivänä marraskuuta 1998 annetussa neljännessä kertomuksessa televiestinnän sääntelyn toteuttamisesta, on hyväksytty tämän alan vapauttamiseksi. Eräs sen seurauksista on ollut todellisen kilpailun käynnistyminen alalla sekä tosiasiallisesti että oikeudellisesti. Tämän vuoksi komissio on julkaissut tiedoksi luettelon televiestintäalan palveluista(8), jotka voidaan jo jättää kyseisen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle sen 8 artiklan nojalla. Televiestinnän sääntelyn toteuttamisesta 26 päivänä marraskuuta 2001 annetussa seitsemännessä kertomuksessa vahvistetaan, että asiassa on edelleen edistytty. Tämän vuoksi ei ole enää tarpeen säännellä tällä alalla toimivien yksiköiden suorittamia hankintoja.

6) Sen vuoksi ei ole enää aiheellista jatkaa vesi-, energia-, kuljetus- ja telekommunikaatioalalla toimivien yksiköiden hankintamenettelystä 17 päivänä syyskuuta 1999 annetulla neuvoston direktiivillä 90/531/ETY(9) perustetun neuvoa-antavan telehankintakomitean toimintaa.

7) On kuitenkin tarpeen jatkaa televiestintäalan markkinoiden kehittymisen seurantaa ja tarkastella tilannetta uudelleen, jos todetaan, että alalla ei enää ole todellista kilpailua.

8) Direktiivin 93/38/ETY soveltamisalaan eivät kuulu puhelin-, teleksi-, radiopuhelin-, henkilöhaku- ja satelliittiviestintäpalveluja koskevat hankinnat. Nämä hankinnat jätettiin direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle sen huomioon ottamiseksi, että usein ainoastaan yksi palveluntarjoaja voi tuottaa kyseisiä palveluja tietyllä maantieteellisellä alueella todellisen kilpailun puuttumisen ja erityis- tai yksinoikeuksien vuoksi. Televiestintäalan todellisen kilpailun myötä ei tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ole perusteltua. Tämän vuoksi on tarpeen sisällyttää näiden televiestintäpalvelujen hankinta tämän direktiivin soveltamisalaan.

9) Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden tekemien julkisten hankintasopimusten avaamiseksi kilpailulle on syytä laatia säännökset, jotka koskevat tietyn arvon ylittävien sopimusten yhteensovittamista yhteisön tasolla. Tämä yhteensovittaminen perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 14, 28 ja 49 artiklasta ja Euratomin perustamissopimuksen 97 artiklasta johdettavissa oleviin vaatimuksiin eli yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen, joista syrjimättömyyden periaate on vain yksi ilmaisu, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen, suhteellisuusperiaatteeseen sekä avoimuusperiaatteeseen. Kun otetaan huomioon, millaisiin aloihin tällainen yhteensovittaminen vaikuttaa, sen avulla olisi luotava puitteet hyvälle kauppatavalle ja sallittava mahdollisimman suuri joustavuus samalla, kun turvataan mainittujen periaatteiden soveltaminen.

Niiden julkisten hankintasopimusten osalta, joiden arvo alittaa sen, joka edellyttää yhteisön yhteensovittamista koskevien säännösten soveltamista, on syytä palauttaa mieliin yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö, jonka mukaan edellä mainittuja perustamissopimusten sääntöjä ja periaatteita on sovellettava.

10) Hankintojen todellisen avaamisen ja hankintasopimusten tekemistä koskevien sääntöjen tasapuolisen soveltamisen varmistaminen vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla edellyttää asianomaisten yksiköiden määrittelyä muun kuin niiden oikeudellisen aseman perusteella. Tämän vuoksi olisi varmistettava, että julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla toimivien hankintayksiköiden yhdenvertaista kohtelua ei vaaranneta. On myös varmistettava perustamissopimuksen 295 artiklan mukaisesti, ettei jäsenvaltioissa voimassa oleviin omistusoikeusjärjestelmiin puututa.

11) Jäsenvaltioiden olisi huolehdittava, että julkisoikeudellisen laitoksen osallistuminen tarjoajana julkisia hankintoja koskevan sopimuksen tekomenettelyyn ei aiheuta kilpailun vääristymistä yksityisiin tarjoajiin nähden.

12) Perustamissopimuksen 6 artiklan mukaan ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä perustamissopimuksen 3 artiklassa tarkoitetun yhteisön politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä direktiivissä selvennetään sen vuoksi, miten hankintayksiköt voivat edistää ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä samalla kun taataan, että hankintayksiköillä on mahdollisuus suorittaa hankintansa parhaalla hintalaatusuhteella.

13) Tällä direktiivillä ei millään tavoin olisi estettävä määräämästä tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen julkisen moraalin, yleisen järjestyksen, turvallisuuden tai terveyden taikka ihmisten ja eläinten elämän tai kasvien suojelemiseksi, erityisesti kestävä kehitys huomioon ottaen, edellyttäen, että nämä toimenpiteet ovat perustamissopimuksen mukaisia.

14) Neuvosto hyväksyi Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986-1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä päätöksellä 94/800/EY(10) yhteisön puolesta muun muassa Maailman kauppajärjestön (WTO) julkisia hankintoja koskevan sopimuksen, jäljempänä "julkisia hankintoja koskeva sopimus", jonka tarkoituksena on luoda kansainvälinen julkisia hankintoja koskeva keskenään tasapainossa olevien oikeuksien ja velvollisuuksien monenvälinen järjestelmä maailmankaupan vapauttamiseksi ja laajentamiseksi. Kun otetaan huomioon yhteisön kansainväliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka johtuvat julkisia hankintoja koskevan sopimuksen hyväksymisestä, kolmansien allekirjoittajamaiden tarjoajiin ja tuotteisiin sovellettavat järjestelyt on määritelty mainitussa sopimuksessa. Julkisia hankintoja koskevalla sopimuksella ei ole välitöntä oikeusvaikutusta. Siinä tarkoitettujen hankintayksiköiden, jotka noudattavat tätä direktiiviä ja jotka soveltavat sitä julkisia hankintoja koskevan sopimuksen allekirjoittaneiden kolmansien maiden taloudellisiin toimijoihin, olisi näin ollen noudatettava mainittua sopimusta. Toisaalta tällä direktiivillä olisi taattava yhteisön taloudellisille toimijoille hankintayksiköiden suorittamiin hankintoihin osallistumisen ehdot, jotka ovat yhtä edulliset kuin ne, jotka on myönnetty julkisia hankintoja koskevan sopimuksen allekirjoittaneiden kolmansien maiden taloudellisille toimijoille.

15) Hankintayksiköt saavat ennen hankintamenettelyjen aloittamista pyytää tai vastaanottaa teknistä vuoropuhelua käyden neuvoja, joita voidaan käyttää teknisten eritelmien laatimiseen edellyttäen kuitenkin, ettei kilpailu esty tällaisten neuvojen vaikutuksesta.

16) Koska rakennusurakat ovat hyvin erilaisia, hankintayksiköiden olisi voitava tehdä rakennusurakan suunnittelua ja toteutusta koskevat sopimukset kummastakin erikseen tai molemmista yhdessä. Tällä direktiivillä ei pyritä säätämään joko yhteisen tai erillisen sopimuksen tekemisestä. Päätös sopimuksen tekemisestä joko erillisenä tai yhteisenä olisi tehtävä laadullisin ja taloudellisin perustein, jotka voidaan määrittää kansallisessa lainsäädännössä.

Hankintasopimusta olisi pidettävä rakennusurakoita koskevana sopimuksena ainoastaan, jos sen kohteena on nimenomaan liitteessä XII tarkoitettujen toimintojen toteuttaminen, vaikka sopimukseen sisältyisi myös kyseisten toimintojen toteuttamisen edellyttämien muiden palvelujen toimittamista. Palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin voi joissakin olosuhteissa, erityisesti isännöinti- ja kiinteistöpalvelualalla, sisältyä rakennusurakoita. Jos tällaiset rakennusurakat kuitenkin ovat liitännäisiä sopimuksen pääkohteeseen nähden ja ovat sen mahdollista seurausta tai täydentävät sitä, niiden sisältyminen sopimukseen ei oikeuta pitämään sopimusta rakennusurakkaa koskevana.

Rakennusurakkasopimuksen ennakoidun arvon laskemisen perustana on syytä pitää itse urakan arvoa sekä tarvittaessa niiden hankintojen ja palvelujen ennakoitua arvoa, joita hankintayksiköt asettavat urakan suorittajan käyttöön, edellyttäen että kyseiset palvelut tai hankinnat ovat tarpeellisia asianomaisen rakennusurakan suorittamista varten. Kyseisillä palveluilla tarkoitetaan tässä kohdassa hankintayksiköiden oman henkilökuntansa avulla tuottamia palveluja. Toisaalta palvelusopimusten arvon laskemiseen sovelletaan palvelusopimuksia koskevia sääntöjä riippumatta siitä, asetetaanko palvelut rakennusurakan suorittamisesta vastaavan urakoitsijan käyttöön.

17) Tämän direktiivin menettelyä koskevien sääntöjen soveltamista ja seurantaa varten voidaan palvelualaa parhaiten kuvata jakamalla palvelut tiettyjä yhteisen luokittelun nimikkeitä vastaaviin luokkiin ja kokoamalla nimikkeet kahteen liitteeseen, XVII A ja XVII B, sen mukaan, mitä järjestelmää niihin sovelletaan. Liitteessä XVII B luokiteltujen palvelujen osalta tämän direktiivin asiaan kuuluvat säännökset eivät saisi vaikuttaa kyseisiä palveluja koskevien yhteisön erityissääntöjen soveltamiseen.

18) Palveluja koskevien hankintasopimusten osalta tämän direktiivin täysimittainen soveltaminen olisi siirtymäkauden ajaksi rajoitettava sellaisiin hankintoihin, joiden osalta sen säännökset tekevät mahdolliseksi toteuttaa kaikki valtioiden rajat ylittävän kaupan lisäämismahdollisuudet. Muita palveluja koskevia hankintasopimuksia olisi seurattava tämän siirtymäkauden ajan ennen kuin tämän direktiivin täysimittaisesta soveltamisesta päätetään. Tältä osin on tarpeen luoda seurantajärjestelmä. Tämän järjestelmän olisi samalla tarjottava asianomaisille mahdollisuus saada asiaa koskevaa tietoa.

19) Palvelujen tarjoamisen vapautta ei saisi estää. Sen vuoksi palvelujen suorittajat voivat olla joko luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä. Tämä direktiivi ei kuitenkaan saisi estää soveltamasta toiminnan tai ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevia kansallisia sääntöjä, jos nämä ovat yhteisön oikeuden mukaisia.

20) Erilaisia uusia sähköisiä ostomenettelyjä kehitetään jatkuvasti. Niillä on mahdollista lisätä kilpailua ja tehostaa julkisia hankintoja erityisesti niitä käytettäessä säästyvän ajan ja kustannusten avulla. Hankintayksiköt voivat käyttää sähköisiä ostomenettelyjä edellyttäen, että se tapahtuu tämän direktiivin sääntöjen mukaisesti sekä yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita noudattaen. Tältä osin tarjoaja voi, erityisesti puitejärjestelyn mukaisesti tai jos käytetään dynaamista hankintamenettelyä, esittää tarjouksen sähköisenä luettelona, jos se käyttää hankintayksikön 48 artiklan mukaisesti valitsemia viestintävälineitä.

21) Ottaen huomioon sähköisten ostojärjestelmien nopea kehitys olisi jo nyt otettava käyttöön asianmukaiset säännöt, jotta hankintayksiköt voivat saada täyden hyödyn näiden järjestelmien tarjoamista mahdollisuuksista. Tämän vuoksi on tarpeen määrittää tavanomaisiin ostoihin käytettävä kokonaan sähköinen dynaaminen hankintajärjestelmä, ja vahvistettava erityiset säännöt tällaisen järjestelmän toteuttamista ja toimintaa varten, jotta voidaan taata yhdenvertainen kohtelu kaikille taloudellisille toimijoille, jotka haluavat osallistua järjestelmään. Jokaisen taloudellisen toimijan, joka on tehnyt erittelyn mukaisen alustavan tarjouksen ja täyttää valintaperusteet, olisi voitava liittyä tällaiseen järjestelmään. Tämän hankintatekniikan avulla hankintayksiköt, jotka laativat jo hyväksyttyjen tarjoajien luettelon ja antavat uusille tarjoajille mahdollisuuden liittyä siihen, saavat sähköisten välineiden käytön ansiosta käyttöönsä erityisen suuren määrän tarjouksia ja varmistavat siten, että varoja käytetään laajan kilpailun avulla parhaalla mahdollisella tavalla.

22) Koska sähköisten huutokauppojen käyttö todennäköisesti yleistyy, olisi annettava niitä koskeva yhteisön määritelmä ja niitä koskevat erityissäännöt sen varmistamiseksi, että niissä noudatetaan täysimääräisesti yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita. Sen vuoksi olisi säädettävä, että sähköistä huutokauppaa voidaan käyttää ainoastaan sellaisissa rakennusurakoita sekä tavara- tai palveluhankintoja koskevissa hankintasopimuksissa, joista voidaan laatia tarkat tekniset eritelmät. Näin voidaan tehdä erityisesti kun on kyse toistuvista tavaroita, rakennusurakoita ja palveluja koskevista hankintasopimuksista. Samasta syystä olisi myös voitava määritellä tarjoajien keskinäinen järjestys huutokaupan kaikissa vaiheissa. Sähköisten huutokauppojen käyttö antaa hankintayksiköille mahdollisuuden pyytää tarjoajia esittämään uudet alemmat hinnat ja, jos hankintasopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, esittämään paremman tarjouksen myös muiden tekijöiden kuin hinnan osalta. Jotta voidaan varmistaa avoimuuden periaatteen noudattaminen, ainoastaan niiden tekijöiden osalta voidaan toimittaa sähköinen huutokauppa, joita voidaan automaattisesti arvioida sähköisten välineiden avulla ilman, että hankintayksikkö puuttuu arviointiin, jolloin näillä tekijöillä tarkoitetaan vain niitä, jotka voidaan ilmaista määrällisinä tai prosenttimäärinä. Toisaalta sähköistä huutokauppaa ei olisi voitava käyttää niiden tarjousten osien osalta, jotka edellyttävät muutoin kuin määrällisinä ilmaistavien näkökohtien arviointia. Tiettyjen rakennusurakoiden ja tiettyjen palveluhankintojen, joiden sisältönä ovat immateriaaliset suoritukset, esimerkiksi rakennusurakoiden suunnittelu, ei näin ollen olisi oltava sähköisen huutokaupan kohteena.

23) Jäsenvaltioissa on kehitetty tiettyjä keskitettyjä hankintamenetelmiä. Useille hankintaviranomaisille on annettu tehtäväksi suorittaa tavaroiden hankintoja tai tehdä julkisia hankintoja koskevia sopimuksia tai puitejärjestelyjä hankintayksiköille. Hankintojen suuruuden vuoksi voidaan näiden menetelmien avulla lisätä kilpailua ja parantaa julkisten hankintojen tehokkuutta. Tämän vuoksi olisi luotava yhteisön määritelmä hankintayksiköitä varten perustetuille yhteishankintayksiköille. Olisi myös määriteltävä edellytykset, joiden mukaisesti hankintayksiköiden, jotka yhteishankintayksikköä käyttäen hankkivat rakennusurakoita, tavaraa ja/tai palveluja, voidaan katsoa noudattaneen tätä direktiiviä syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden mukaisesti.

24) Jäsenvaltioiden erilaisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi olisi niille jätettävä mahdollisuus valita, voivatko hankintayksiköt käyttää yhteishankintayksiköitä, dynaamisia hankintajärjestelmiä tai sähköisiä huutokauppoja, sellaisina kuin ne on määritelty ja niitä säännellään tässä direktiivissä.

25) Erityis- ja yksinoikeudet on määriteltävä asianmukaisesti. Määritelmän johdosta tilannetta, jossa yksikkö voi verkkojen taikka satamien tai lentokenttien laitteistojen rakentamista varten käyttää julkista pakkolunastusmenettelyä tai käyttää omaisuutta taikka sijoittaa verkkoon kuuluvia laitteita yleiselle tielle, sen alle tai yläpuolelle, ei yksinään pidetä tässä direktiivissä tarkoitettuna yksin- tai erityisoikeutena. Tilannetta, jossa yksikkö toimittaa juomavettä, sähköä, kaasua tai lämpöä verkkoon, jota ylläpitää kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämät erityis- tai yksinoikeudet saanut yksikkö, ei myöskään pidetä tässä direktiivissä tarkoitettuna yksin- tai erityisoikeutena. Yksin- tai erityisoikeuksina ei voida myöskään pitää oikeuksia, käyttöoikeussopimukset mukaan lukien, jotka jäsenvaltio myöntää puolueettomin, oikeasuhteisin ja syrjimättömin perustein rajoitetulle määrälle yrityksiä ja joista kaikkien halukkaiden nämä perusteet täyttävien osapuolten on mahdollisuus päästä osallisiksi.

26) Hankintayksiköiden olisi sovellettava vesihuoltoon liittyvässä toiminnassaan hankintoja koskevia yhteisiä säännöksiä, ja näitä sääntöjä olisi sovellettava myös silloin, kun tässä direktiivissä tarkoitetut hankintaviranomaiset tekevät hankintoja sellaista toimintaansa varten, joka liittyy vesirakennushankkeisiin, maan kasteluun tai kuivatukseen tai jäteveden poistoon tai käsittelyyn. Tavarahankintoja varten ehdotetut säännöt eivät kuitenkaan sovellu veden hankkimiseen, koska vesi on hankittava sen käyttöpaikan lähellä sijaitsevista lähteistä.

27) Tietyt julkisia linja-autokuljetuspalveluja tarjoavat hankintayksiköt jätettiin jo direktiivin 93/38/ETY soveltamisalan ulkopuolelle. Tällaiset yksiköt olisi jätettävä myös tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Jotta vältytään useilta ainoastaan tiettyihin aloihin sovellettavilta erityisjärjestelyiltä, yleistä menettelyä, joka sallii kilpailulle avaamisen vaikutusten huomioon ottamisen, olisi sovellettava myös kaikkiin yksiköihin, jotka tuottavat sellaisia linja-autokuljetuspalveluja, joita ei direktiivin 98/38/ETY 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti ole jätetty mainitun direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

28) Kun otetaan huomioon yhteisön postipalvelujen edelleen vapauttaminen ja se, että näitä palveluja tuottavat verkoston avulla niin hankintaviranomaiset, julkiset yritykset kuin muutkin yritykset, olisi tämän direktiivin ja myös sen 30 artiklan sääntöjen koskettava postipalveluja tarjoavien hankintayksiköiden tekemiä hankintasopimuksia. Näillä säännöillä luodaan johdanto-osan 9 kappaleessa tarkoitettuja periaatteita noudattaen puitteet hyvälle kauppatavalle ja sallitaan laajempi joustavuus kuin julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY(11). Kyseisiä toimintoja määritettäessä on otettava huomioon yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä 15 päivänä joulukuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/67/EY(12) määritelmät.

Postipalveluja tarjoaviin yksiköihin ei niiden oikeudellisesta asemasta riippumatta tällä hetkellä sovelleta direktiivissä 93/38/ETY vahvistettuja sääntöjä. Hankintasopimuksen tekomenettelyjen mukauttaminen tähän direktiiviin saattaa tällaisten yksiköiden osalta viedä kauemmin kuin niiden yksiköiden osalta, joita nämä määräykset jo koskevat ja joiden on näin ollen ainoastaan mukautettava menettelynsä tähän direktiiviin tehtyihin muutoksiin. Näin ollen tämän direktiivin soveltamista olisi voitava lykätä, jotta mukauttamisen edellyttämiä aikarajoituksia voidaan noudattaa. Koska tällaisten yksiköiden asema vaihtelee suuresti, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus säätää siirtymäkaudesta, joka koskee tämän direktiivin soveltamista postipalvelujen alalla toimiviin hankintayksiköihin.

29) Hankintoja voidaan tehdä täyttämään tarpeita, jotka koskevat useita toimintoja, jotka saattavat olla erilaisten oikeudellisten järjestelyjen alaisia. Olisi selvennettävä, että oikeudellisen järjestelyn, jota sovelletaan yhteen hankintaan, jolla pyritään kattamaan useita toimintoja, olisi sovellettava sääntöjä, jotka koskevat toimintoa, jota varten se on pääasiassa tarkoitettu. Hankinnan pääasiallisen tarkoituksen määrittely voi perustua arviointiin tarpeista, joihin tietyn hankintasopimuksen on vastattava. Arvioinnin toteuttaa hankintayksikkö arvioidakseen sopimuksen arvon ja laatiakseen tarjousasiakirjat. Tietyissä tapauksissa, kuten hankittaessa yksi ainoa laite sellaista toimintaa varten, jonka osalta tiedot puuttuvat vastaavan käyttöasteen arvioimiseksi, saattaa olla objektiivisesti katsoen mahdotonta määritellä toimintaa, jota varten hankinta on pääasiassa tarkoitettu. Olisi säädettävä siitä, mitä sääntöjä tällaisissa tapauksissa sovelletaan.

30) Tämän direktiivin täytäntöönpanoa on tarpeen yksinkertaistaa erityisesti yksinkertaistamalla kynnysarvoja ja soveltamalla kaikkiin eri aloilla toimiviin hankintayksiköihin säännöksiä, jotka koskevat osallistujille hankintamenettelyihin liittyvistä päätöksistä ja menettelyjen tuloksista annettavia tietoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön kansainvälisten sitoumusten noudattamista. Nämä kynnysarvot olisi lisäksi rahaliitto huomioiden vahvistettava euromääräisinä siten, että näiden säännösten soveltaminen yksinkertaistuu ja samalla taataan julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa määrättyjen kynnysarvojen noudattaminen, jotka ilmaistaan erityisnosto-oikeuksina. Tässä yhteydessä olisi myös säädettävä euroina ilmaistujen kynnysarvojen säännöllisestä tarkistamisesta, jotta ne voidaan tarvittaessa mukauttaa euron arvon mahdollisiin muutoksiin erityisnosto-oikeuksiin nähden. Suunnittelukilpailujen kynnysarvojen olisi lisäksi oltava samat kuin palveluja koskeviin hankintoihin sovellettavat kynnysarvot.

31) Olisi säädettävä tapauksista, joissa toimenpiteitä menettelyjen yhteensovittamiseksi voidaan olla soveltamatta valtion turvallisuuteen tai valtiosalaisuuksiin liittyvistä syistä tai koska hankintasopimusten tekemiseen sovelletaan erityissääntöjä, jotka johtuvat kansainvälisistä sopimuksista ja jotka liittyvät joukkojen sijoittamiseen tai jotka koskevat erityisesti kansainvälisiä järjestöjä.

32) Soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä tietyt sellaisen sidosyrityksen kanssa tehdyt palveluja, hankintoja ja rakennusurakoita koskevat sopimukset, jonka pääasiallisena toimintana on kyseisten palvelujen, hankintojen tai rakennusurakoiden suorittaminen ryhmälle, johon se kuuluu, eikä niiden tarjoaminen markkinoilla. Soveltamisen ulkopuolelle olisi myös jätettävä tietyt palveluja, hankintoja ja rakennusurakoita koskevat sopimukset, jotka hankintayksikkö on tehnyt sellaisen tässä direktiivissä tarkoitettuja toimintoja harjoittavan, useista hankintayksiköistä koostuvan yhteisyrityksen kanssa, jonka osa se on. On kuitenkin tarpeen varmistaa, ettei tämä soveltamisalan rajaaminen aiheuta kilpailun vääristymistä yrityksen tai hankintayksiköihin sidoksissa olevien yritysten tai yhteisyritysten eduksi. On siten syytä säätää asianmukaisista säännöistä erityisesti niiden enimmäismäärien osalta, joiden puitteissa yritykset voivat saada osan liikevaihdostaan markkinoilta ja joiden ylittyessä yritykset menettävät mahdollisuuden tehdä sopimuksia ilman tarjouspyyntöä, samoin kuin yhteisyritysten muodon sekä näiden yhteisyritysten ja niitä muodostavien hankintayksiköiden yhteyksien kiinteyden osalta.

33) Palvelujen osalta maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta taikka näihin liittyviä oikeuksia koskeviin sopimuksiin liittyy erityisominaisuuksia, joiden vuoksi hankintasopimusten tekemistä koskevien sääntöjen soveltaminen niihin ei ole tarkoituksenmukaista.

34) Välimies- ja sovittelupalveluja suorittavat elimet tai henkilöt nimetään tai valitaan tavallisesti menettelyillä, joihin ei voida soveltaa hankintasopimusten tekemistä koskevia sääntöjä.

35) Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat rahoituspalvelut eivät sisällä julkisia hankintoja koskevan sopimuksen mukaisesti sopimuksia, jotka koskevat arvopaperien tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseen laskemista, hankintaa, myyntiä tai siirtoa.

36) Tätä direktiiviä olisi sovellettava palvelujen tarjoamiseen vain, jos se perustuu sopimuksiin.

37) Perustamissopimuksen 163 artiklan mukaan tutkimusta ja teknologista kehittämistä edistämällä voidaan lujittaa yhteisön teollisuuden tieteellistä ja teknistä perustaa, ja palveluhankintojen avaaminen auttaa osaltaan tämän tavoitteen toteutumista. Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava tutkimusohjelmien yhteisrahoittamiseen. Direktiiviä sovelletaan sen vuoksi ainoastaan niihin tutkimusta ja kehittämistä koskeviin sopimuksiin, joita vain hankintayksikkö hyödyntää omassa toiminnassaan ja edellyttäen, että hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan.

38) Jotta vältytään uusilta ainoastaan tiettyihin aloihin sovellettavilta erityisjärjestelyiltä, olisi voimassa olevat direktiivin 93/38/ETY 3 artiklalla sekä hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä 30 päivänä toukokuuta 1994 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/22/EY(13) 12 artiklalla perustetut erityisjärjestelmät, joita sovelletaan yksiköihin, jotka hyödyntävät maantieteellistä aluetta öljyn, kaasun, hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsimiseksi tai talteen ottamiseksi, korvattava yleisellä menettelyllä, jonka ulkopuolelle suoraan kilpailun kohteena olevat alat voidaan jättää. On kuitenkin varmistettava, ettei tämä estä soveltamasta 10 päivänä joulukuuta 1993 tehtyä komission päätöstä 97/367/EY(14), jossa vahvistetaan, että maantieteellisten alueiden hyödyntämistä öljyn tai kaasun etsimiseksi tai talteen ottamiseksi ei Alankomaissa pidetä neuvoston direktiivin 90/531/ETY 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitettuna toimintana ja että tällaista toimintaa harjoittavien yksiköiden ei Alankomaissa katsota toimivan direktiivin 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuin erityis- tai yksinoikeuksin, eikä 30 päivänä toukokuuta 1993 tehtyä komission päätöstä, jossa vahvistetaan, että maantieteellisten alueiden hyödyntämistä öljyn tai kaasun etsimiseksi tai talteen ottamiseksi ei Yhdistyneessä kuningaskunnassa pidetä neuvoston direktiivin 93/38/ETY(15) 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitettuna toimintana ja että tällaista toimintaa harjoittavien yksiköiden ei Yhdistyneessä kuningaskunnassa katsota toimivan direktiivin 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuin erityis- tai yksinoikeuksin, 4 päivänä maaliskuuta 2002 tehtyä komission päätöstä 2002/205/EY(16), joka tehtiin Itävallan pyydettyä direktiivin 93/38/ETY 3 artiklan mukaisen erityisjärjestelyn soveltamista, eikä myöskään komission päätöstä 2004/73/EY, joka on tehty Saksan pyynnöstä soveltaa direktiivin 93/38/ETY(17) 3 artiklassa säädettyä erityismenettelyä.

39) Työpaikkojen luominen ja työllistäminen ovat keskeisiä tekijöitä, joilla voidaan taata yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille ja edistää yhteiskuntaan sopeuttamista. Suojatyöpaikoilla ja suojatyöohjelmilla edistetään tältä osin tehokkaasti vammaisten henkilöiden yhteiskuntaan sopeuttamista tai uudelleen sopeuttamista. Tällaiset työpaikat eivät kuitenkaan tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa voi saada hankintoja suoritettavikseen. Tämän vuoksi on aiheellista säätää, että jäsenvaltiot voivat varata tällaisille työpaikoille oikeuden osallistua julkisten hankintojen myöntämismenettelyihin tai rajata hankintojen suorittamisen suojatyöpaikkaohjelmien puitteissa tapahtuvaksi.

40) Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava jonkin 3-6 artiklassa tarkoitetun toiminnon toteuttamiseksi tehtyihin hankintasopimuksiin eikä kyseisen toiminnon toteuttamiseksi järjestettäviin suunnittelukilpailuihin, jos siinä jäsenvaltiossa, jossa toiminto on tarkoitus toteuttaa, toimintaan kohdistuu suora kilpailu markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu. Tämän vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön menettely, jota sovelletaan kaikkiin tässä direktiivissä tarkoitettuihin aloihin ja jossa voidaan ottaa huomioon nykyisen tai tulevan kilpailulle vapauttamisen vaikutukset. Tämän menettelyn olisi annettava kyseisille yksiköille oikeusvarmuus sekä sisällettävä asianmukainen päätöksentekomenettely, joka mahdollistaa asiaa koskevan yhteisön oikeuden yhdenmukaisen soveltamisen varmistamisen noudattaen lyhyitä määräaikoja.

41) Toimintaan kohdistuva suora kilpailu olisi arvioitava puolueettomin perustein ja asianomaisen alan erityispiirteet huomioon ottaen. Tietyn alan tai sen osan vapauttamisesta annetun asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen katsotaan olevan riittävä osoitus rajoittamattomasta pääsystä kyseisille markkinoille. Tämä lainsäädäntö olisi eriteltävä liitteessä, jonka komissio voi saattaa ajan tasalle. Saattaessaan lainsäädäntöä ajan tasalle komissio ottaa erityisesti huomioon sellaisten toimenpiteiden mahdollisen hyväksymisen, jotka johtavat muiden kuin liitteessä XI jo mainittujen alojen, kuten rautatiekuljetusalan, todelliseen avaamiseen kilpailulle. Jos yhteisön lainsäädännön soveltamisesta ei seuraa rajoittamaton pääsy tietyille markkinoille, olisi osoitettava, että markkinoille pääsy on oikeudellisesti ja tosiasiallisesti vapaata. Tämän vuoksi 30 artiklaa sovellettaessa otetaan huomioon se, että jäsenvaltio soveltaa direktiiviä, kuten direktiiviä 94/22/EY, jolla tietty ala vapautetaan, johonkin muuhun alaan, kuten hiilialaan.

42) Hankintayksiköiden laatimien teknisten eritelmien olisi oltava sellaisia, että julkiset hankinnat avautuvat kilpailulle. Sen vuoksi olisi oltava mahdollista esittää tarjouksia, jotka perustuvat erilaisiin teknisiin ratkaisuihin. Tekniset eritelmät olisi tätä varten voitava laatia toiminnallisen suorituskyvyn ja toiminnallisten vaatimusten mukaisesti ja, jos viitataan eurooppalaiseen standardiin tai sellaisen puuttuessa kansalliseen standardiin, hankintayksiköiden olisi otettava huomioon muihin vastaaviin ratkaisuihin perustuvat tarjoukset, jotka täyttävät hankintayksiköiden vaatimukset ja jotka vastaavat turvallisuusvaatimuksia. Tarjoajien olisi vastaavuuden osoittamiseksi voitava esittää mitä hyvänsä selvitystä. Jos hankintayksiköt katsovat, että vastaavuutta ei tietyssä tapauksessa ole, niiden olisi voitava perustella asiaa koskeva päätöksensä. Hankintayksiköt, jotka haluavat määritellä ympäristövaatimuksia tietyn hankintasopimuksen teknisissä eritelmissä, voivat vahvistaa tiettyjen tuote- tai palveluryhmien ympäristöominaisuudet, kuten määrätyn tuotantomenetelmän, ja/tai erityiset ympäristövaikutukset. Ne voivat halutessaan käyttää asianmukaisia eritelmiä, jotka on määritelty ympäristömerkeissä, kuten Euroopan ympäristömerkissä, (moni)kansallisissa tai muissa ympäristömerkeissä, edellyttäen että merkkiä koskevat vaatimukset on laadittu ja hyväksytty perustuen tieteelliseen tietoon ja käyttäen menettelyä, johon asianomaiset osapuolet, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, vähittäiskaupan edustajat ja ympäristöjärjestöt voivat osallistua ja edellyttäen, että merkki on kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla ja käytettävissä. Hankintayksiköiden olisi aina kuin se on mahdollista vahvistettava tekniset eritelmät niin, että voidaan ottaa huomioon vammaisia henkilöitä koskevat saavutettavuusnäkökohdat tai suunnittelua koskevat vaatimukset kaikkia käyttäjiä ajatellen. Teknisten eritelmien olisi oltava niin selkeitä, että kaikki tarjoajat tietävät, mitä seikkoja hankintayksikön asettamat vaatimukset koskevat.

43) Jotta voidaan helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin, olisi annettava säännöksiä alihankinnasta.

44) Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot ovat tämän direktiivin mukaiset, jos ne eivät ole suoraan tai välillisesti syrjiviä ja jos ne mainitaan tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa. Niillä voidaan erityisesti pyrkiä tukemaan ammatillista koulutusta työmaalla, erityisistä työllistymisvaikeuksista kärsivien henkilöiden työllistämistä, torjumaan työttömyyttä tai edistämään ympäristönsuojelua. Esimerkkinä voidaan mainita muun ohessa velvoitteet, joita voidaan soveltaa hankintasopimusten toteuttamisessa, ja jotka koskevat pitkäaikaistyöttömien palvelukseen ottamista tai työttömien tai nuorten kouluttamista tarkoittavia toimenpiteitä, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perustavanlaatuisten sopimusten säännösten noudattamista, sikäli kuin niitä ei ole pantu kansallisessa lainsäädännössä täytäntöön, sekä tietyn vammaisten vähimmäismäärän palvelukseen ottamista, joka ylittää kansallisen lainsäädännön vaatimukset.

45) Hankintasopimusta toteutettaessa sovelletaan työolojen ja työturvallisuuden alalla voimassa olevia sekä kansallisia että yhteisön säädöksiä, sääntöjä ja työehtosopimuksia edellyttäen, että kyseiset säännöt sekä niiden soveltaminen ovat yhteisön oikeuden mukaisia. Rajat ylittävissä tapauksissa, joissa jonkin jäsenvaltion työntekijät suorittavat palveluja toisessa jäsenvaltiossa hankintasopimuksen toteuttamiseksi, on palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY(18) vahvistettu vähimmäisedellytykset, joita vastaanottajamaan on noudatettava lähetettyjen työntekijöiden osalta. Jos kansallisessa lainsäädännössä on tätä koskevia säännöksiä, näiden velvoitteiden noudattamatta jättäminen voidaan katsoa taloudellisen toimijan ammatinharjoittamiseen liittyväksi vakavaksi virheeksi tai lainvastaiseksi teoksi, joka voi johtaa kyseisen taloudellisen toimijan sulkemiseen pois hankintasopimusten tekomenettelystä.

46) Kun otetaan huomioon tieto- ja viestintätekniikan viimeaikainen kehitys ja sen antamat mahdollisuudet yksinkertaistaa hankintojen julkaisemista sekä tehostaa hankintamenettelyjä ja tehdä ne avoimemmiksi, olisi sähköiset välineet asetettava yhdenvertaiseen asemaan tavanomaisten viestintä- ja tiedonvaihtokeinojen kanssa. Valitun tavan ja tekniikan olisi mahdollisimman pitkälti oltava yhteensopiva muissa jäsenvaltioissa käytössä olevan tekniikan kanssa.

47) Sähköisten välineiden käyttö säästää aikaa. Näin ollen olisi sähköisiä välineitä käytettäessä asetettava lyhyemmät määräajat, kuitenkin sillä edellytyksellä, että välineet ovat yhteisön tasolla käytettyjen tiedonvälitystä koskevien järjestelyjen mukaisia. On kuitenkin huolehdittava siitä, että eri perustein tehtävän määräaikojen lyhentämisen yhteisvaikutus ei johda kohtuuttoman lyhyisiin määräaikoihin.

48) Tietojen toimittamiseen sähköisessä muodossa olisi tämän direktiivin yhteydessä sovellettava sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista 13 päivänä joulukuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 1999/93/EY(19) sekä sähköistä kaupankäyntiä sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8 päivänä kesäkuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2000/31/EY ("direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä")(20). Julkiset hankintamenettelyt ja palveluja koskeviin kilpailuihin sovellettavat säännöt edellyttävät mainituissa direktiiveissä vaadittua tasoa korkeampaa turvallisuuden ja luottamuksellisuuden tasoa. Tästä syystä tarjousten sekä osallistumishakemusten sekä suunnitelmien ja hankkeiden sähköiseen vastaanottamiseen käytettyjen välineiden olisi täytettävä erityiset lisävaatimukset. Tätä varten olisi mahdollisuuksien mukaan rohkaistava sähköisten allekirjoitusten ja erityisesti kehittyneiden sähköisten allekirjoitusten käyttöä. Vapaaehtoisten akkreditointijärjestelmien olemassaololla voisi toisaalta olla suotuisa vaikutus tällaisia laitteita koskevien varmennepalvelujen tason nostamiseen.

49) Päätöksistä, jotka koskevat puitejärjestelyn tai hankintasopimuksen tekemistä tai menettelystä luopumista, olisi ilmoitettava hankintamenettelyyn osallistuville riittävän lyhyessä määräajassa, jotta mahdollisuus uudelleentarkastelua koskevan pyynnön tekemiseen säilyy. Nämä tiedot olisi näin ollen annettava mahdollisimman nopeasti ja yleensä 15 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.

50) Olisi selvennettävä, että valintaperusteet avoimessa menettelyssä vahvistavien hankintayksiköiden olisi noudatettava puolueettomia sääntöjä ja perusteita sekä että myös rajoitettujen menettelyjen ja neuvottelumenettelyjen valintaperusteiden olisi oltava puolueettomia. Nämä puolueettomat säännöt ja perusteet sekä valintaperusteet eivät välttämättä edellytä painottamista.

51) On tärkeää ottaa huomioon yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö tapauksissa, joissa taloudellinen toimija käyttää hyväkseen toisten yksiköiden taloudellisia voimavaroja, rahoitusta tai teknistä suorituskykyä, riippumatta toimijan ja kyseisten yksiköiden välisestä oikeudellisesta suhteesta, täyttääkseen valintaperusteet tai, kelpuuttamisjärjestelmän ollessa kyseessä, tukeakseen oman hakemuksensa hyväksymistä. Jälkimmäisessä tapauksessa taloudellisen toimijan on osoitettava, että kyseiset voimavarat ovat tosiasiallisesti toimijan käytössä kelpuuttamisjärjestelmän koko voimassaoloajan. Hankintayksikkö voi sen vuoksi kelpuuttamista varten määritellä täytettävien vaatimusten tason ja se voi erityisesti silloin, kun toimija esimerkiksi tukeutuu toisen yksikön rahoitusasemaan, vaatia, että kyseisen yksikön vastuu on tarvittaessa on yhteisvastuullinen.

Kelpuuttamisjärjestelmissä olisi noudatettava puolueettomia sääntöjä ja perusteita, jotka hankintayksikön valinnan mukaan voivat koskea taloudellisen toimijan voimavaroja ja/tai järjestelmään kuuluvien rakennusurakoiden, tavarantoimitusten tai palvelujen ominaispiirteitä. Hankintayksiköt voivat kelpuuttamista varten suorittaa omia kokeita arvioidakseen kyseisten rakennusurakoiden, tavarantoimitusten tai palvelujen ominaispiirteitä erityisesti vaatimustenmukaisuuden ja turvallisuuden osalta.

52) Tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroista tunnustamista koskevia yhteisön sääntöjä sovelletaan silloin, kun hankintamenettelyyn tai suunnittelukilpailuun osallistumiseksi on esitettävä todisteet erityisestä pätevyydestä.

53) Tapauksissa, joissa rakennusurakoiden ja/tai palvelujen luonne oikeuttaa ympäristöasioiden hallintaa koskevien toimenpiteiden tai järjestelmien soveltamisen hankintoja koskevan sopimuksen mukaisia toimia suoritettaessa, voidaan vaatia tällaisten toimenpiteiden tai järjestelmien soveltamista. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät voivat siitä riippumatta, onko ne rekisteröity yhteisön välineiden, kuten asetuksen (EY) N:o 761/2001(21) (EMAS) mukaisesti, osoittaa taloudellisen toimijan omaavan tekniset edellytykset sopimuksen toteuttamiseen. Lisäksi olisi rekisteröityjen ympäristöasioiden hallintaa koskevien järjestelmien kanssa vaihtoehtoiseksi selvitykseksi hyväksyttävä taloudellisen toimijan kuvaus niistä toimenpiteistä, joita se soveltaa samantasoisen ympäristönsuojelun varmistamiseksi.

54) Olisi vältettävä tekemästä julkisia hankintoja koskevia sopimuksia sellaisten taloudellisten toimijoiden kanssa, jotka ovat osallistuneet rikollisjärjestön toimintaan tai jotka on todettu syylliseksi lahjontaan tai Euroopan yhteisön taloudellisia etuja vahingoittavaan lahjontaan tai petokseen taikka rahanpesuun. Koska hankintayksiköillä, jotka eivät ole hankintaviranomaisia, ei aina ole pääsyä asiaa koskevaan kiistattomaan todistusaineistoon, olisi kuitenkin jätettävä kyseisten hankintayksiköiden päätettäväksi, soveltavatko ne poissulkemisperusteita, jotka on lueteltu direktiivin 2004/18/EY 45 artiklan 1 kohdassa. Velvollisuus soveltaa 45 artiklan 1 kohtaa säännöstä olisi siksi rajoitettava niihin hankintayksiköihin, jotka ovat hankintaviranomaisia. Hankintaviranomaisten olisi tarvittaessa pyydettävä hakijoita, ehdokkaita tai tarjoajia toimittamaan asiaa koskevat asiakirjat ja, ne voivat pyytää asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia toimimaan yhteistyössä, jos ne epäilevät näiden taloudellisten toimijoiden henkilökohtaista asemaa. Nämä taloudelliset toimijat olisi suljettava pois menettelystä heti, kun hankintaviranomainen on saanut tiedon tällaisista rikoksista annetusta kansallisen lainsäädännön mukaisesta tuomiosta, joka on lainvoimainen.

Jos kansallisessa lainsäädännössä on tätä koskevia säännöksiä, ympäristölainsäädännön tai sellaisen lainsäädännön noudattamatta jättäminen, joka koskee lainvastaisia sopimuksia julkisten hankintojen yhteydessä, ja josta on annettu lopullinen tuomio tai päätös, jolla on vastaavat vaikutukset, voidaan katsoa toiminnan harjoittajan ammattinsa harjoittamiseen liittyväksi lainvastaiseksi teoksi tai vakavaksi virheeksi.

Työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua koskevien neuvoston direktiivien 2000/78/EY(22) ja 76/207/ETY(23) täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säännösten noudattamatta jättäminen, joka on todettu lopullisella tuomiolla tai päätöksellä, jolla on vastaavat vaikutukset, voidaan katsoa taloudellisen toimijan ammatillisen toiminnan harjoittamiseen liittyväksi lainvastaiseksi teoksi tai vakavaksi virheeksi.

55) Hankintasopimukset olisi tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan syrjimättömyyden, avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen ja joilla taataan, että tarjoukset arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa. Tämän vuoksi on syytä hyväksyä vain kaksi hankintasopimuksen tekoperustetta: alhaisin hinta ja kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.

Jotta varmistetaan yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattaminen hankintasopimusten tekemisessä, olisi säädettävä oikeuskäytännössä vakiintuneesta velvoitteesta taata tarvittava avoimuus, jotta kaikki tarjoajat voivat kohtuudella saada tietoja kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi sovellettavista perusteista ja menettelyistä. Näin ollen hankintayksiköiden on ilmoitettava hankintasopimuksen tekoperusteet ja kunkin perusteen suhteellinen painoarvo hyvissä ajoin, jotta tarjoajat ovat niistä tietoisia tarjousta laatiessaan. Hankintayksiköt voivat poiketa sopimusten tekoperusteiden painoarvojen ilmoittamisesta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka niiden on kyettävä perustelemaan, jos painoarvoa ei voida määrittää ennakolta erityisesti sopimuksen monimutkaisuuden vuoksi. Tällöin niiden on ilmoitettava perusteiden merkitys alenevassa tärkeysjärjestyksessä.

Jos hankintayksiköt päättävät tehdä hankintasopimuksen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, niiden olisi arvioitava tarjoukset hintalaatusuhteeltaan parhaan tarjouksen määrittämiseksi. Tätä varten niiden olisi määritettävä taloudelliset ja laadulliset perusteet, joiden nojalla olisi voitava määrittää hankintayksiköille kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Nämä perusteet on määriteltävä sopimuksen kohteen mukaisesti siten, että niiden perusteella voidaan arvioida kunkin tarjouksen suoritustaso suhteessa teknisissä eritelmissä määritettyyn sopimuksen kohteeseen ja kunkin tarjouksen hintalaatusuhde. Yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi olisi tarjouksia voitava hankintasopimuksen tekoperusteiden perusteella vertailla ja arvioida puolueettomasti. Jos nämä edellytykset täyttyvät, taloudelliset ja laadulliset, myös ympäristövaatimusten täyttämiseen liittyvät perusteet voivat antaa hankintayksikölle mahdollisuuden vastata asianomaisen väestön tarpeisiin sellaisina kuin ne ilmoitetaan sopimuksen teknisissä eritelmissä. Hankintayksikkö voi samoin edellytyksin käyttää yhteiskunnallisten vaatimusten täyttämiseksi perusteita, jotka määritellään teknisissä eritelmissä ja jotka vastaavat sellaisen erityisen heikossa asemassa olevan väestönosan tarpeisiin, johon sopimuksen kohteena olevan rakennusurakan tai tavara- tai palveluhankinnan edunsaajat tai käyttäjät kuuluvat.

56) Hankintasopimuksen tekoperusteet eivät saisi vaikuttaa tietyistä palveluista perittäviä korvauksia, kuten arkkitehtien, insinöörien tai asianajajien palkkioita koskevien kansallisten säännösten soveltamiseen.

57) Tässä direktiivissä säädettyjen määräaikojen laskemiseen olisi sovellettava määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä 3 päivänä kesäkuuta 1971 annettua neuvoston asetusta (ETY, Euratom) N:o 1182/71(24).

58) Tällä direktiivillä ei olisi rajoitettava yhteisön tai jäsenvaltioiden olemassa olevien kansainvälisten velvoitteiden noudattamista eikä perustamissopimuksen säännösten, erityisesti sen 81 ja 86 artiklan soveltamista.

59) Tällä direktiivillä ei olisi oltava vaikutusta liitteessä XXV oleviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi 93/38/ETY osaksi kansallista lainsäädäntöään ja sovellettava sitä.

60) Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(25) mukaisesti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

SISÄLLYS

>TAULUKON PAIKKA>

I OSASTO

HANKINTASOPIMUKSIIN JA SUUNNITTELUKILPAILUIHIN SOVELLETTAVAT YLEISET SÄÄNNÖKSET

I LUKU

Peruskäsitteet

1 artikla

Määritelmät

1. Tässä direktiivissä sovelletaan tässä artiklassa olevia määritelmiä.

2. a) "Tavaroita, rakennusurakoita ja palveluja koskevilla hankintasopimuksilla" tarkoitetaan rahallista vastiketta vastaan tehtyjä kirjallisia sopimuksia, jotka on tehty yhden tai useamman 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön sekä yhden tai useamman urakoitsijan, tavarantoimittajan tai palvelujen suorittajan välillä.

b) "Rakennusurakoita koskevilla hankintasopimuksilla" tarkoitetaan sopimuksia, joiden tarkoituksena on joko jonkin liitteessä XII tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen tai sekä suunnittelu että toteuttaminen yhdessä taikka hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttaminen millä tahansa tavalla. "Rakennusurakka" on sellainen talon- taikka maa- tai vesirakennustöiden kokonaistulos, joka sellaisenaan riittää täyttämään jonkin taloudellisen tai teknisen tehtävän.

c) "Tavaroita koskevilla hankintasopimuksilla" tarkoitetaan muita kuin b alakohdassa tarkoitettuja sopimuksia, joiden tarkoituksena on tuotteiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä.

Hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on tuotteiden toimittaminen ja johon tämän ohella kuuluu kokoamis- ja asennustöitä, pidetään "tavaroita koskevana hankintasopimuksena".

d) "Palveluja koskevilla hankintasopimuksilla" tarkoitetaan muita kuin rakennusurakoita ja tavarahankintoja koskevia sopimuksia, joiden kohteena on liitteessä XVII tarkoitettujen palvelujen suorittaminen.

Hankintasopimusta, jonka kohteena ovat sekä tuotteet että liitteessä XVII tarkoitetut palvelut, pidetään "palveluja koskevana hankintasopimuksena", jos palvelujen arvo on suurempi kuin hankintasopimukseen sisältyvien tuotteiden arvo.

Hankintasopimusta, jonka kohteena ovat liitteessä XVII tarkoitetut palvelut ja johon niiden ohella sisältyy liitteessä XII tarkoitettuja toimintoja, pidetään palveluja koskevana hankintasopimuksena.

3. a) "Käyttöoikeusurakalla" tarkoitetaan samantyyppistä sopimusta kuin rakennusurakoita koskeva hankintasopimus, paitsi että toteutettavan rakennustyön vastikkeena on joko yksinomaan rakennettavan kohteen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

b) "Palveluja koskevalla käyttöoikeussopimuksella" tarkoitetaan samanlaista sopimusta kuin palveluja koskeva hankintasopimus, paitsi että palvelujen suorittamisen vastikkeena on joko yksinomaan palvelun käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

4. "Puitejärjestelyllä" tarkoitetaan yhden tai useamman 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön ja yhden tai useamman taloudellisen toimijan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot erityisesti hintojen ja tarvittaessa ennakoitujen määrien osalta.

5. "Dynaamisella hankintajärjestelmällä" tarkoitetaan täysin sähköistä hankintamenettelyä tavanomaisille ostoille, joiden markkinoilla yleisesti saatavilla olevat ominaisuudet täyttävät hankintayksikön tarpeet. Menettelyn kesto on rajoitettu ja se on koko kestonsa ajan avoin kaikille valintaperusteet täyttäville taloudellisille toimijoille, jotka ovat esittäneet eritelmän mukaisen alustavan tarjouksen.

6. "Sähköisellä huutokaupalla" tarkoitetaan toistuvaa prosessia, jonka kuluessa uusia alennettuja hintoja ja/tai tarjouksen sisältämiä tiettyjä tekijöitä koskevia uusia arvoja esitetään sähköisesti ja joka toteutetaan sen jälkeen, kun tarjousten arviointi on saatu kokonaisuudessaan ensimmäisen kerran päätökseen, ja joka mahdollistaa tarjousten luokittelun automaattisten arviointimenetelmien pohjalta. Tietyt rakennusurakat ja tietyt palveluhankinnat, joiden sisältönä ovat immateriaaliset suoritukset, kuten rakennusurakoiden suunnittelu, eivät näin ollen voi olla sähköisen huutokaupan kohteena.

7. "Urakoitsijalla", "tavarantoimittajalla" tai "palvelujen suorittajalla" tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hankintayksikköä tai näiden henkilöiden ja/tai yksiköiden ryhmittymää, joka tarjoaa markkinoilla rakennustöiden ja/tai -urakoiden toteuttamista, tuotteita tai palveluja.

Käsite "taloudellinen toimija" kattaa käsitteet urakoitsija, tavarantoimittaja ja palvelujen suorittaja. Sitä käytetään yksinomaan tekstin yksinkertaistamiseksi.

"Tarjoajalla" tarkoitetaan taloudellista toimijaa, joka on jättänyt tarjouksen, ja "ehdokkaalla" toimijaa, joka on pyytänyt kutsua osallistua rajoitettuun menettelyyn tai neuvottelumenettelyyn.

8. "Yhteishankintayksiköllä" tarkoitetaan 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista hankintaviranomaista tai direktiivin 2004/18/EY 1 artiklan 9 kohdan mukaista hankintaviranomaista, joka:

- hankkii hankintayksiköille tarkoitettuja tavaroita ja/tai palveluja, tai

- tekee julkisia hankintoja koskevia sopimuksia sekä hankintayksiköille tarkoitettuja rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja koskevia puitejärjestelyjä.

9. "Avoimilla menettelyillä, rajoitetuilla menettelyillä ja neuvottelumenettelyillä" tarkoitetaan hankintayksiköiden noudattamia hankintasopimusten tekomenettelyjä, jolloin:

a) avoimissa menettelyissä kaikki halukkaat taloudelliset toimijat voivat tehdä tarjouksen;

b) rajoitetuissa menettelyissä kaikki taloudelliset toimijat voivat esittää osallistumishakemuksen ja ainoastaan hankintayksikön kutsumat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen;

c) neuvottelumenettelyissä hankintayksikkö ottaa yhteyttä valitsemiinsa taloudellisiin toimijoihin ja neuvottelee niistä yhden tai useamman kanssa hankintasopimuksen ehdoista.

10. "Suunnittelukilpailuilla" tarkoitetaan menettelyjä, joilla hankintayksikkö voi hankkia pääasiassa kaavoituksen, kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin tai teknisen suunnittelun taikka tietojenkäsittelyn alalla suunnitelman tai hankkeen, jonka valintalautakunta valitsee kilpailulla, jossa voidaan antaa palkintoja.

11. Ilmaisulla "kirjallinen" tarkoitetaan sanojen tai numeroiden yhdistelmää, joka voidaan lukea, tuottaa uudelleen ja sen jälkeen antaa tiedoksi. Se voi sisältää sähköisessä muodossa lähetettyjä ja tallennettuja tietoja.

12. "Sähköisellä muodolla" tarkoitetaan viestintämuotoa, jossa käytetään sähköteknisiä tietojen käsittely- ja tallennusvälineitä (myös digitaalista kompressiota) ja jossa tietoja levitetään, välitetään ja vastaanotetaan johtimien avulla, radioteitse, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla.

13. "Yhteisellä hankintanimikkeistöllä" (Common Procurement Vocabulary), jäljempänä "CPV", tarkoitetaan julkisissa hankinnoissa käytettävää viitenimikkeistöä, joka on vahvistettu 5 marraskuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2195/2002(26) ja jolla varmistetaan samalla vastaavuus muiden voimassa olevien nimikkeistöjen kanssa.

Jos tämän direktiivin soveltamisalasta on erilaisia tulkintoja, jotka johtuvat mahdollisista eroavuuksista CPV-nimikkeistön ja liitteessä XII olevan NACE-luokituksen välillä tai CPV-nimikkeistön ja liitteessä XVII olevan (alustavan) CPC-nimikkeistön välillä, sovelletaan tapauksen mukaan ensisijaisesti joko NACE-luokitusta tai CPC-nimikkeistöä.

II LUKU

Soveltamisalaan kuuluvien yksiköiden ja toimintojen määritelmät

1 jakso

Yksiköt

2 artikla

Hankintayksiköt

1. Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) "Hankintaviranomaisilla" valtiota, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia tai yhden tai useamman viranomaisen taikka yhden tai useamman tällaisen julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä.

"Julkisoikeudellisella laitoksella" tarkoitetaan laitosta,

- joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta;

- joka on oikeushenkilö ja

- jota joko rahoittaa pääosin valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos tai jonka johto on näiden laitosten valvonnan alainen taikka jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos nimittää yli puolet.

b) "Julkisella yrityksellä" yritystä, johon hankintaviranomaiset voivat suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen perusteella.

Hankintaviranomaisilla katsotaan olevan määräysvalta, jos ne suoraan tai välillisesti:

- omistavat enemmistön kyseisen yrityksen merkitystä pääomasta; tai

- hallitsevat enemmistöä yrityksen osakkeisiin perustuvasta äänioikeudesta; taikka

- voivat nimittää yli puolet yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä.

2. Tätä direktiiviä sovelletaan hankintayksiköihin,

a) jotka ovat hankintaviranomaisia tai julkisia yrityksiä ja harjoittavat jotain 3-7 artiklassa tarkoitettua toimintoa;

b) jotka, jos ne eivät ole hankintaviranomaisia tai julkisia yrityksiä, harjoittavat yhtä tai useampaa 3-7 artiklassa tarkoitettua toimintoa ja toimivat jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämällä erityis- tai yksinoikeudella.

3. Tässä direktiivissä "erityis- ja yksinoikeuksilla" tarkoitetaan oikeuksia, jotka kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen nojalla myöntänyt ja joilla varataan 3-7 artiklassa määritellyn toiminnon harjoittaminen yhdelle tai useammalle yksikölle, mikä vaikuttaa merkittävästi muiden yksikköjen mahdollisuuksiin harjoittaa kyseistä toimintaa.

2 jakso

Toiminnot

3 artikla

Kaasu, lämpö ja sähkö

1. Tätä direktiiviä sovelletaan kaasun ja lämmön osalta seuraaviin toimintoihin:

a) sellaisten pysyvien verkkojen saataville saattaminen tai ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle kaasun tai lämmön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja; tai

b) kaasun tai lämmön toimittaminen näihin verkkoihin.

2. Muun hankintayksikön kuin hankintaviranomaisen suorittamaa kaasun tai lämmön toimittamista julkisen palvelun verkkoihin ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna toimintana, jos:

a) kyseisen yksikön suorittama kaasun tai lämmön tuottaminen on välttämätön seuraus muusta kuin tämän artiklan 1 tai 3 kohdassa tai 4-7 artiklassa tarkoitetusta toiminnosta, ja

b) yleiseen verkkoon toimittamisen yksinomaisena tavoitteena on tällaisen tuotannon hyödyntäminen taloudellisesti ja tämän toiminnan osuus on enintään 20 prosenttia yksikön liikevaihdosta laskettuna viimeksi kuluneiden kolmen vuoden keskimääräisen liikevaihdon mukaan, kuluva vuosi mukaan lukien.

3. Tätä direktiiviä sovelletaan sähkön osalta seuraaviin toimintoihin:

a) sellaisten pysyvien verkkojen saataville saattaminen tai ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle sähkön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja, tai

b) sähkön toimittaminen näihin verkkoihin.

4. Muun hankintayksikön kuin hankintaviranomaisen suorittamaa sähkön toimittamista julkisen palvelun verkkoihin ei pidetä 3 kohdassa tarkoitettuna toimintona, jos:

a) kyseinen yksikkö tuottaa sähköä, koska sen kulutus on välttämätöntä muun kuin tämän artiklan 1 tai 3 kohdan tai 4-7 artiklassa tarkoitetun toiminnon harjoittamista varten, ja

b) toimittaminen yleiseen verkkoon riippuu ainoastaan yksikön omasta kulutuksesta eikä ole ylittänyt 30 prosenttia yksikön energian kokonaistuotannosta laskettuna viimeksi kuluneiden kolmen vuoden keskimääräisen tuotannon mukaan, kuluva vuosi mukaan lukien.

4 artikla

Vesi

1. Tätä direktiiviä sovelletaan seuraaviin toimintoihin:

a) sellaisten kiinteiden verkkojen saataville saattaminen tai ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle juomaveden tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja, tai

b) juomaveden toimittaminen näihin verkkoihin.

2. Tätä direktiiviä sovelletaan myös hankintasopimuksiin ja suunnittelukilpailuihin, jotka 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa harjoittava yksikkö tekee tai järjestää ja jotka liittyvät:

a) vesirakennushankkeisiin, maan kasteluun tai kuivatukseen, jos juomavedeksi hankittavan veden osuus on yli 20 prosenttia näissä hankkeissa taikka kastelu- tai kuivatusjärjestelmissä saataville saatettavan veden koko määrästä, tai

b) jäteveden poistoon tai käsittelyyn.

3. Muun hankintayksikön kuin hankintaviranomaisen suorittamaa juomaveden toimittamista julkisen palvelun verkkoihin ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna toimintona, jos:

a) kyseinen yksikkö tuottaa juomavettä, koska sen kulutus on välttämätöntä muun kuin 3-7 artiklassa tarkoitetun toiminnon harjoittamista varten ja

b) toimittaminen yleiseen verkkoon riippuu ainoastaan yksikön omasta kulutuksesta eikä ole ylittänyt 30 prosenttia yksikön juomaveden kokonaistuotannosta laskettuna viimeksi kuluneiden kolmen vuoden keskimääräisen tuotannon mukaan, kuluva vuosi mukaan lukien.

5 artikla

Kuljetuspalvelut

1. Tätä direktiiviä sovelletaan sellaisten verkkojen saataville saattamiseen tai ylläpitoon, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle kuljetuspalveluja rautateitse, automatisoiduin järjestelmin, raitioteitse, johdinautoilla, linja-autoilla tai kaapeliradoilla.

Kuljetuspalvelujen verkon katsotaan olevan kyseessä, kun palvelua tarjotaan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen asettamin edellytyksin, jotka voivat koskea liikennöitäviä linjoja, käytettävissä olevaa kuljetuskapasiteettia tai vuorotiheyttä.

2. Tätä direktiiviä ei sovelleta yleisölle linja-autokuljetuspalveluja tuottaviin yksiköihin, jotka on jätetty direktiivin 93/38/ETY 2 artiklan 4 kohdan nojalla kyseisen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

6 artikla

Postipalvelut

1. Tätä direktiiviä sovelletaan toimintoihin, joiden tarkoituksena on tarjota postipalveluja tai, 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti muita kuin postipalveluja.

2. Tässä direktiivissä tarkoitetaan, tämän kuitenkaan vaikuttamatta direktiivin 97/67/EY soveltamiseen:

a) "postilähetyksellä" kuljetettavaa valmista lähetystä, joka on osoitettu jollekin vastaanottajalle, lähetyksen painosta riippumatta. Nämä lähetykset voivat kirjelähetysten lisäksi olla esimerkiksi kirjoja, luetteloita, sanomalehtiä ja aikakausjulkaisuja sekä postipaketteja, jotka sisältävät joko kaupallista arvoa omaavaa tai sitä vailla olevaa tavaraa, lähetyksen painosta riippumatta;

b) "postipalveluilla" palveluja, joihin kuuluvat postilähetysten keräily, lajittelu, kuljetus ja jakelu. Nämä palvelut käsittävät:

- "varatut postipalvelut": postipalvelut, jotka on varattu tai voidaan varata direktiivin 97/67/EY 7 artiklan perusteella;

- "muut postipalvelut": postipalvelut, joita ei voi varata direktiivin 97/67/EY 7 artiklan perusteella;

c) "muilla palveluilla kuin postipalveluilla" palveluja, jotka tarjotaan seuraavilla aloilla:

- kuriiripalveluiden hallintopalvelut (ennen lähetystä ja sen jälkeen suoritettavat palvelut, kuten postituksen hoitopalvelut);

- kokonaan sähköisesti toteutettavat lisäarvopalvelut (mukaan lukien koodattujen asiakirjojen varmistettu tiedonsiirto sähköisesti, osoitteiden hallinnointipalvelut ja rekisteröidyn sähköpostin siirto);

- muihin kuin a alakohdassa tarkoitettuihin postilähetyksiin liittyvät palvelut kuten suoramainonta, jota ei ole osoitettu nimenomaisesti kenellekään;

- liitteen XVII A mukaisessa ryhmässä 6 ja 24 artiklan c alakohdassa määritellyt rahoituspalvelut, mukaan lukien erityisesti postiosoitukset ja postisiirrot;

- postimerkkien keräämiseen liittyvät palvelut; ja

- logistiikkapalvelut (palvelut, joissa yhdistyvät fyysinen jakelu ja/tai varastointi sekä muut postin ulkopuoliset toiminnot),

edellyttäen, että palvelut tarjoaa yksikkö, joka tarjoaa myös b kohdan ensimmäisessä tai toisessa luetelmakohdassa tarkoitettuja postipalveluja, ja että 30 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty näissä luetelmakohdissa tarkoitettujen palveluiden osalta.

7 artikla

Öljyn, kaasun, hiilen ja muiden kiinteiden polttoaineiden etsiminen ja talteen ottaminen sekä satamat ja lentokentät

Tätä direktiiviä sovelletaan toimintoihin, jotka liittyvät maantieteellisen alueen hyödyntämiseen:

a) öljyn, kaasun, hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsimiseksi tai talteen ottamiseksi tai

b) lentokenttien, meri- tai sisävesisatamien taikka terminaalipalvelujen saattamiseksi lento-, meri- tai sisävesiliikenteen harjoittajien käyttöön.

8 artikla

Hankintayksiköiden luettelot

Luettelot tässä direktiivissä tarkoitetuista hankintayksiköistä ovat liitteissä I-X. Luettelot eivät ole tyhjentäviä. Jäsenvaltioiden on määräajoin ilmoitettava komissiolle luetteloihin tehdyistä muutoksista.

9 artikla

Useita toimintoja koskevat hankintasopimukset

1. Useita toimintoja koskevaan hankintasopimukseen sovelletaan sitä toimintoa säänteleviä sääntöjä, jonka toteuttamiseksi se ensisijaisesti tehdään.

Yhden sopimuksen ja usean erillisen sopimuksen välillä tehtävän valinnan tarkoituksena ei kuitenkaan saa olla hankintasopimusten jättäminen tämän direktiivin tai, soveltuvissa tapauksissa, direktiivin 2004/18/EY soveltamisalan ulkopuolelle.

2. Jos jokin toiminnoista, joiden toteuttamiseksi hankintasopimus tehdään, kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan ja toinen yllä mainitun direktiivin 2004/18/EY soveltamisalaan ja jos on objektiivisesti mahdotonta määritellä minkä toiminnon toteuttamiseksi hankintasopimus ensisijaisesti tehdään, se on tehtävä yllä mainitun direktiivin 2004/18/EY mukaisesti.

3. Jos jokin toiminnoista, joiden toteuttamiseksi hankintasopimus tehdään, kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan ja toinen ei kuulu tämän direktiivin eikä edellä mainitun direktiivin 2004/18/EY soveltamisalaan ja jos on objektiivisesti mahdotonta määritellä minkä toiminnon toteuttamiseksi hankintasopimus ensisijaisesti tehdään, se on tehtävä tämän direktiivin mukaisesti.

III LUKU

Yleiset periaatteet

10 artikla

Hankintasopimusten teossa noudatettavat periaatteet

Hankintayksiköiden on kohdeltava taloudellisia toimijoita yhdenvertaisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti.

II OSASTO

HANKINTASOPIMUKSIIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

I LUKU

Yleiset säännökset

11 artikla

Taloudelliset toimijat

1. Ehdokkaita tai tarjoajia, jotka sen jäsenvaltion lain mukaan, johon ne ovat sijoittautuneet, saavat tarjota kyseisiä palveluita, ei saa hylätä pelkästään sillä perusteella, että sen jäsenvaltion lain mukaan, jossa hankintasopimus tehdään, niiden olisi oltava joko luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä.

Oikeushenkilöt voidaan kuitenkin palveluhankintoja ja rakennusurakoita sekä sellaisten tavarahankintoja koskevien sopimusten osalta, joihin kuuluu lisäksi palveluja ja/tai sijoittamis- ja asennustoimia, velvoittaa ilmoittamaan tarjouksissaan tai osallistumishakemuksissaan hankintasopimuksen toteuttamisesta vastaavien henkilöiden nimet ja ammatillinen pätevyys.

2. Taloudelliset toimijat saavat tehdä tarjouksia tai ilmoittautua ehdokkaiksi ryhmittyminä. Hankintayksiköt eivät voi edellyttää taloudellisten toimijoiden ryhmittymiltä tiettyä oikeudellista muotoa tarjouksen tai osallistumishakemuksen tekemistä varten. Sopimuspuoleksi valitulta ryhmittymältä voidaan kuitenkin edellyttää tiettyä oikeudellista muotoa sopimuksen teon jälkeen, sikäli kuin tämä on tarpeen hankintasopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi.

12 artikla

Maailman kauppajärjestön (WTO) puitteissa tehtyihin sopimuksiin liittyvät ehdot

Hankintayksiköiden tekemien julkisia hankintoja koskevien sopimusten osalta jäsenvaltioiden on sovellettava keskinäisissä suhteissaan ehtoja, jotka ovat yhtä edullisia kuin ehdot, jotka ne julkisia hankintoja koskevaa sopimusta soveltaen myöntävät kolmansien maiden taloudellisille toimijoille. Jäsenvaltioiden on tätä varten neuvoteltava keskenään mainitun sopimuksen edellyttämistä toimenpiteistä julkisia hankintoja käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa.

13 artikla

Luottamuksellisuus

1. Toimittaessaan teknisiä eritelmiä niistä kiinnostuneille taloudellisille toimijoille sekä kelpuuttaessaan ja valitessaan taloudellisia toimijoita sekä tehdessään hankintasopimuksia hankintayksiköt voivat asettaa vaatimuksia antamiensa tietojen luottamuksellisuuden suojaamiseksi.

2. Jollei tämän direktiivin säännöksistä ja erityisesti 43 ja 49 artiklassa säädetyistä, tehtyjen hankintasopimuksien julkaisemista sekä ehdokkaille ja tarjoajille tiedottamista koskevista velvoitteista muuta johdu, ja sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jonka alainen hankintayksikkö on, hankintayksikkö ei saa paljastaa tietoja, joita taloudelliset toimijat ovat sille antaneet ja jotka nämä ovat määritelleet luottamuksellisiksi. Tällaisia tietoja ovat erityisesti tekniset tai kaupalliset liikesalaisuudet ja tarjousten luottamukselliset näkökohdat.

14 artikla

Puitejärjestelyt

1. Hankintayksiköt voivat pitää puitejärjestelyä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna hankintasopimuksena ja tehdä sen tämän direktiivin säännösten mukaisesti.

2. Jos hankintayksiköt ovat tehneet puitejärjestelyn tämän direktiivin mukaisesti, ne voivat soveltaa 40 artiklan 3 kohdan i alakohtaa tehdessään tähän puitejärjestelyyn perustuvia hankintasopimuksia.

3. Jos puitejärjestelyä ei ole tehty tämän direktiivin mukaisesti, hankintayksiköt eivät voi soveltaa 40 artiklan 3 kohdan i alakohtaa.

4. Hankintayksiköt eivät saa käyttää puitejärjestelyjä väärin estääkseen, rajoittaakseen tai vääristääkseen kilpailua.

15 artikla

Dynaamiset hankintajärjestelmät

1. Jäsenvaltiot voivat antaa hankintayksiköille mahdollisuuden käyttää dynaamisia hankintajärjestelmiä.

2. Dynaamisen hankintajärjestelmän toteuttamiseksi hankintayksiköiden on noudatettava avoimen menettelyn sääntöjä kaikissa sen vaiheissa tähän menettelyyn kuuluvaan hankintasopimuksen tekemiseen asti. Kaikki valintaperusteet täyttävät tarjoajat, jotka ovat esittäneet eritelmien ja mahdollisten täydentävien asiakirjojen mukaisen alustavan tarjouksen, on hyväksyttävä järjestelmään; alustavaa tarjousta parempi tarjous voidaan esittää missä tahansa vaiheessa sillä ehdolla, että tarjous on edelleen eritelmän mukainen. Järjestelmän toteuttamiseksi ja hankintasopimusten tekemiseksi sen mukaisesti hankintayksiköiden on käytettävä yksinomaan sähköisiä välineitä 48 artiklan 2-5 kohdan säännösten mukaisesti.

3. Dynaamisen hankintajärjestelmän toteuttamiseksi hankintayksikkö:

a) julkaisee hankintailmoituksen mainiten, että kyseessä on dynaaminen hankintajärjestelmä;

b) ilmoittaa eritelmissä muun muassa järjestelmän kohteena olevien suunniteltujen hankintojen luonteen, kaikki tarvittavat tiedot hankintajärjestelmästä ja käytettävästä sähköisestä järjestelmästä sekä viestintäyhteyttä koskevista järjestelyistä ja teknisistä eritelmistä;

c) asettaa eritelmät sekä kaikki niitä täydentävät asiakirjat sähköisessä muodossa ilmoituksen julkaisemispäivästä alkaen ja järjestelmän käytön päättymiseen saakka vapaasti, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville ja mainitsee ilmoituksessa Internet-osoitteen, jossa asiakirjat ovat saatavilla.

4. Hankintayksikön on dynaamisen hankintajärjestelmän koko keston ajan annettava kaikille taloudellisille toimijoille mahdollisuus esittää alustava tarjous ja tulla hyväksytyksi järjestelmään 2 kohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti. Hankintayksikkö suorittaa alustavan tarjouksen arvioinnin enintään 15 päivän kuluessa sen esittämisestä. Se voi kuitenkin pidentää arviointiaikaa, mikäli tarjouspyyntöjä ei sen aikana esitetä.

Hankintayksikkö ilmoittaa mahdollisimman pian ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulle tarjoajalle tämän hyväksymisestä dynaamiseen hankintajärjestelmään tai tämän tekemän alustavan tarjouksen hylkäämisestä.

5. Jokaisesta erillisestä hankintasopimuksesta on esitettävä tarjouspyyntö. Ennen tarjouspyynnön esittämistä hankintayksiköiden on julkaistava lyhennetty hankintailmoitus, jossa kaikkia asianomaisia taloudellisia toimijoita pyydetään tekemään alustava tarjous 4 kohdan mukaisesti määräajassa, joka saa olla enintään 15 päivää lyhennetyn hankintailmoituksen lähettämispäivästä. Hankintayksiköt kilpailuttavat sopimuksen vasta arvioituaan kaikki mainitussa määräajassa tehdyt alustavat tarjoukset.

6. Hankintayksiköiden on pyydettävä kaikkia järjestelmään hyväksyttyjä tarjoajia tekemään tarjous kustakin erillisestä järjestelmän puitteissa tehtävästä hankintasopimuksesta. Tätä varten niiden on vahvistettava riittävän pitkä määräaika tarjousten esittämiselle.

Hankintayksiköiden on tehtävä hankintasopimus sen tarjoajan kanssa, joka on esittänyt dynaamisen hankintajärjestelmän toteuttamiseksi käytetyssä hankintailmoituksessa mainittujen perusteiden mukaisesti parhaan tarjouksen. Nämä perusteet voidaan tarvittaessa määritellä yksityiskohtaisesti edellisessä alakohdassa tarkoitetun pyynnön yhteydessä.

7. Dynaamisen hankintajärjestelmän kesto ei saa ylittää neljää vuotta, paitsi asianmukaisesti perustelluissa erityistapauksissa.

Hankintayksiköt eivät saa käyttää tätä järjestelmää estääkseen, rajoittaakseen tai vääristääkseen kilpailua.

Asianomaisilta taloudellisilta toimijoilta tai järjestelmään osallistuvilta ei saa laskuttaa maksuja.

II LUKU

Kynnysarvot ja poikkeussäännökset

1 jakso

Kynnysarvot

16 artikla

Julkisten hankintojen kynnysarvot

Tätä direktiiviä sovelletaan hankintasopimuksiin, joita ei jätetä sen soveltamisalan ulkopuolelle 19-26 artiklassa tarkoitettujen poikkeusten tai kyseistä toimintoa koskevan 30 artiklan nojalla ja joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa vastaa vähintään seuraavia kynnysarvoja:

a) 499000 euroa tavaroita ja palveluja koskevien hankintasopimusten osalta,

b) 6242000 euroa rakennusurakoita koskevien hankintasopimusten osalta.

17 artikla

Hankintasopimusten, puitejärjestelyjen ja dynaamisten hankintajärjestelmien ennakoidun arvon laskentamenetelmät

1. Hankintasopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena käytetään hankintayksikön arvioimaa maksettavaa kokonaismäärää ilman arvonlisäveroa. Tässä laskelmassa otetaan huomioon ennakoitu kokonaismäärä, mukaan lukien mahdolliset eri vaihtoehtomuodot ja sopimuksen uusimiset.

Jos hankintayksikön on määrä suorittaa ehdokkaille tai tarjoajille palkkioita tai maksuja, se ottaa ne huomioon laskettaessa hankintasopimuksen ennakoitua arvoa.

2. Hankintayksiköt eivät saa tämän direktiivin soveltamisen välttämiseksi jakaa osiin rakennusurakkahanketta tai sellaista suunniteltua hankintaa, jolla on tarkoitus hankkia tietty määrä tavaraa ja/tai palveluja, tai soveltaa hankintasopimuksen ennakoidun arvon laskentaan erityismenetelmiä.

3. Puitejärjestelyjen ja dynaamisten hankintajärjestelmien osalta huomioon otettava arvo on kaikkien järjestelyjen koko keston ajalle ennakoitujen hankintasopimusten ennakoitu enimmäisarvo ilman arvonlisäveroa.

4. Hankintayksiköiden on 16 artiklan soveltamiseksi sisällytettävä rakennusurakoita koskevien hankintasopimusten ennakoituun arvoon rakennusurakan arvon lisäksi kaikkien niiden tavaroiden tai palvelujen arvo, jotka ovat välttämättömiä kyseisen rakennusurakan toteuttamiseksi ja jotka hankintayksiköt saattavat urakoitsijan saataville.

5. Sellaisten tavaroiden tai palvelujen arvoa, jotka eivät ole välttämättömiä tietyn rakennusurakkaa koskevan hankintasopimuksen toteuttamiseksi, ei saa lisätä kyseisen rakennusurakan arvoon siinä tarkoituksessa, että näitä tavaroita tai palveluja koskevat hankinnat jäisivät tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

6. a) Jos suunniteltu rakennusurakka tai palveluhankinta voi johtaa siihen, että hankintasopimuksia tehdään samanaikaisesti erillisinä osina, on otettava huomioon kaikkien näiden osien ennakoitu yhteisarvo.

Jos osien yhteenlaskettu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin 16 artiklassa vahvistettu kynnysarvo, tätä direktiiviä sovelletaan kutakin osaa koskevan hankintasopimuksen tekoon.

Hankintayksiköt saavat kuitenkin jättää soveltamatta tätä direktiiviä niiden osien osalta, joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on palvelujen osalta alle 80000 euroa ja rakennusurakoiden osalta alle miljoona euroa, jos tällaisten osien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kaikkien osien yhteisarvosta.

b) Jos samanlaisten tavaroiden hankintaa koskeva ehdotus voi johtaa siihen, että hankintasopimuksia tehdään samanaikaisesti erillisinä osina, on sovellettaessa 16 artiklaa otettava huomioon kaikkien näiden osien ennakoitu yhteisarvo.

Jos osien yhteenlaskettu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin 16 artiklassa vahvistetut kynnysarvot, tätä direktiiviä sovelletaan kutakin osaa koskevan sopimuksen tekoon.

Hankintaviranomaiset saavat kuitenkin jättää soveltamatta tätä direktiiviä niiden osien osalta, joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on alle 80000 euroa, jos tällaisten osien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kaikkien osien yhteisarvosta.

7. Säännöllisesti toistuvien tai määräajoin uudistettavien tavaroita tai palveluja koskevien hankintasopimusten ennakoidun arvon laskentaperusteena on käytettävä:

a) joko viimeksi kuluneiden 12 kuukauden tai viimeksi kuluneen varainhoitovuoden aikana tehtyjen peräkkäisten vastaavien hankintasopimusten todellista yhteisarvoa mahdollisuuksien mukaan oikaistuna alkuperäisen sopimuksen alkamista seuraavien 12 kuukauden aikana odotettavissa olevien määrän tai arvon muutosten mukaisesti; tai

b) niiden peräkkäisten hankintasopimusten ennakoitua kokonaisarvoa, jotka tehdään ensimmäistä tavarantoimitusta seuraavien 12 kuukauden aikana tai sitä seuraavan varainhoitovuoden aikana, jos se on pitempi kuin 12 kuukautta.

8. Sekä palveluja että tavaroita koskevan hankintasopimuksen ennakoidun arvon määritysperusteena on käytettävä palvelujen ja tavaroiden kokonaisarvoa niiden keskinäisistä osuuksista riippumatta. Laskentaan on sisällytettävä kokoamis- ja asennustöiden arvo.

9. Tavaroita koskevissa hankintasopimuksissa, joiden tarkoituksena on tuotteiden leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen, hankintasopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena on käytettävä:

a) määräaikaisten, enintään 12 kuukautta voimassa olevien hankintasopimusten ennakoitua sopimuksen voimassaolon aikaista kokonaisarvoa tai määräaikaisten, yli 12 kuukautta voimassa olevien hankintasopimusten kokonaisarvoa ennakoitu jäännösarvo mukaan lukien;

b) määräämättömäksi ajaksi tehtyjen hankintasopimusten tai hankintasopimusten, joiden voimassaoloa ei voida määrittää, kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48.

10. Palveluja koskevien hankintasopimusten ennakoitua arvoa laskettaessa on otettava huomioon:

a) vakuutuspalvelujen osalta: suoritettavat vakuutusmaksut ja muunlaiset korvaukset;

b) pankkipalvelujen ja muiden rahoituspalvelujen osalta: suoritettavat maksut, palkkiot, korot ja muunlaiset korvaukset;

c) suunnittelua koskevien hankintasopimusten osalta: suoritettavat maksut, palkkiot ja muunlaiset korvaukset.

11. Jos palveluja koskevissa hankintasopimuksissa ei ilmoiteta kokonaishintaa, hankintasopimusten ennakoidun arvon laskentaperusteena on käytettävä:

a) määräaikaisten, enintään 48 kuukautta voimassa olevien hankintasopimusten osalta: voimassaolon aikainen ennakoitu kokonaisarvo;

b) määräämättömäksi ajaksi tehtyjen tai yli 48 kuukautta voimassa olevien hankintasopimusten osalta: kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48.

2 jakso

Hankintasopimukset ja käyttöoikeussopimukset sekä hankintasopimukset, joihin sovelletaan erityisjärjestelyjä

1 ALAJAKSO

18 artikla

Rakennusurakoita tai palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta rakennusurakoita tai palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, joita yhtä tai useampaa 3-7 artiklassa tarkoitettua toimintoa harjoittavat hankintayksiköt tekevät silloin, kun käyttöoikeussopimukset on tehty kyseisten toimintojen harjoittamiseksi.

2 ALAJAKSO

Kaikkiin hankintayksiköihin ja kaikentyyppisiin hankintasopimuksiin sovellettavat poikkeukset

19 artikla

Hankintasopimukset, joiden tarkoituksena on jälleenmyynti tai vuokraus kolmannelle

1. Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin, joiden tarkoituksena on jälleenmyynti tai vuokraus kolmannelle, jos hankintayksiköllä ei ole erityis- tai yksinoikeutta myydä tai vuokrata näiden hankintasopimusten kohdetta ja jos muut yksiköt voivat myydä tai vuokrata sen samoin edellytyksin kuin hankintayksiköt.

2. Hankintayksiköiden on ilmoitettava komissiolle sen pyynnöstä kaikki tuotteiden ja toimintojen ryhmät, joita ne pitävät 1 kohdan mukaisesti soveltamisalaan kuulumattomina. Komissio voi julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä määräajoin tiedoksi luettelot tuotteiden ja toimintojen ryhmistä, joita se pitää tähän poikkeukseen kuuluvina. Tällöin komissio ottaa huomioon tietojen kaupallisen arkaluonteisuuden, jos hankintayksiköt ovat tietoja antaessaan tästä huomauttaneet.

20 artikla

Hankintasopimukset, jotka tehdään muutoin kuin tässä direktiivissä tarkoitetun toiminnon harjoittamiseksi tai tällaisen toiminnon harjoittamiseksi kolmannessa maassa

1. Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin, joita hankintayksiköt tekevät muutoin kuin 3-7 artiklassa tarkoitetun toiminnon harjoittamiseksi tai tällaisen toiminnon harjoittamiseksi kolmannessa maassa siten, ettei yhteisön sisäistä verkkoa tai maantieteellistä aluetta käytetä.

2. Hankintayksiköiden on ilmoitettava komissiolle sen pyynnöstä sellaisesta toiminnasta, jota ne pitävät 1 kohdan perusteella soveltamisalaan kuulumattomana. Komissio voi julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä määräajoin tiedoksi luettelot niistä toimintojen ryhmistä, joita se pitää tähän poikkeukseen kuuluvina. Tällöin komissio ottaa huomioon tietojen kaupallisen arkaluonteisuuden, jos hankintayksiköt ovat tietoja antaessaan tästä huomauttaneet.

21 artikla

Salaiset tai erityisiä turvatoimia vaativat hankintasopimukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin, jotka jäsenvaltio on julistanut salaisiksi tai joiden toteuttaminen edellyttää kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevien lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisia erityisiä turvatoimia, tai jos kyseisen valtion keskeiset turvallisuusedut sitä vaativat.

22 artikla

Kansainvälisten sääntöjen nojalla tehtävät hankintasopimukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin, joita koskevat eri menettelysäännöt ja jotka tehdään:

a) perustamissopimuksen mukaisesti jonkin jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan välillä tehdyn kansainvälisen sopimuksen nojalla, joka koskee tavaroita, rakennusurakoita, palveluja tai suunnittelukilpailuja allekirjoittajavaltioiden yhteisen hankkeen toteuttamiseksi tai hyödyntämiseksi, jolloin kukin sopimus on toimitettava komissiolle, joka voi kuulla asiassa 68 artiklassa tarkoitettua julkisia hankintoja käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa;

b) sellaisen joukkojen sijoittamiseen liittyvän kansainvälisen sopimuksen nojalla, joka koskee jossakin jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa toimivia yrityksiä;

c) jonkin kansainvälisen järjestön erityismenettelyn nojalla.

23 artikla

Sidosyrityksen, yhteisyrityksen tai yhteisyritykseen kuuluvan hankintayksikön kanssa tehtävät hankintasopimukset

1. Tässä artiklassa "sidosyrityksellä" tarkoitetaan yritystä, jonka vuosittaiset tilinpäätökset konsolidoidaan hankintayksiköiden tilinpäätösten kanssa perustamissopimuksen 44 artiklan 2 kohdan g alakohdan nojalla konsolidoiduista tilinpäätöksistä 13 päivänä kesäkuuta 1983 annetun seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY(27)(28) vaatimusten mukaisesti tai tämän direktiivin soveltamisalaan kuulumattomien yksiköiden ollessa kyseessä yritystä, johon hankintayksikkö voi suoraan tai välillisesti käyttää 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määräysvaltaa taikka joka voi käyttää määräysvaltaa hankintayksikköön tai joka on hankintayksikkönä toisen yrityksen määräysvallan alainen omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen nojalla.

2. Mikäli 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin, jotka

a) hankintayksikkö tekee sidosyritykseltä, tai

b) yksinomaan useista hankintayksiköistä koostuva, 3-7 artiklassa tarkoitettua toimintoa harjoittava yhteisyritys tekee johonkin näistä hankintayksiköistä sidoksissa olevalta yritykseltä.

3. Edellä 2 kohtaa sovelletaan:

a) palveluja koskeviin hankintasopimuksiin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana palvelujen alalla saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu näiden palvelujen suorittamisesta yrityksille, joihin sillä on sidossuhde;

b) tavaroiden hankintasopimuksiin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana tavarantoimitusten alalla saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu näiden tavaroiden toimittamisesta yrityksille, joihin sillä on sidossuhde;

c) rakennusurakoita koskeviin hankintasopimuksiin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana rakennusurakoinnin alalla saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu näiden urakoiden suorittamisesta yrityksille, joihin sillä on sidossuhde.

Jos sidosyrityksen perustamisajankohdan tai toiminnan aloittamisen ajankohdan vuoksi liikevaihtotietoja kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta ei ole käytettävissä, riittää, että kyseinen yritys osoittaa a, b tai c alakohdassa tarkoitetun liikevaihdon toteutumisen todennäköiseksi, muun muassa esittämällä tietoja tulevasta liiketoiminnasta.

Jos useampi kuin yksi hankintayksikön sidosyritys tarjoaa samaa tai vastaavia palveluja, tavarantoimituksia tai rakennusurakointia, yllä olevia prosenttiosuuksia laskettaessa on otettava huomioon näiden sidosyritysten suorittamista palveluista, tavarantoimituksista ja rakennusurakoinnista muodostuva kokonaisliikevaihto.

4. Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin, jotka:

a) yksinomaan useista hankintayksiköistä koostuva, 3-7 artiklassa tarkoitettua toimintoa harjoittava yhteisyritys tekee yhdeltä tällaiselta hankintayksiköltä, tai

b) hankintayksikkö tekee sellaiselta yhteisyritykseltä, johon se kuuluu, edellyttäen, että yhteisyritys on perustettu kyseisen toiminnan harjoittamiseksi vähintään kolmen vuoden ajan ja että yhteisyrityksen perustamisasiakirjassa todetaan yhteisyrityksen perustaneiden hankintayksiköiden kuuluvan siihen vähintään saman ajan.

5. Hankintayksiköiden on ilmoitettava komissiolle sen pyynnöstä seuraavat 2, 3 ja 4 kohdan soveltamiseen liittyvät tiedot:

a) asianomaisten yritysten tai yhteisyritysten nimet,

b) kyseisten hankintasopimusten luonne ja arvo,

c) komission tarpeellisina pitämä selvitys sen osoittamiseksi, että sopimuspuoleksi valitun yrityksen tai yhteisyrityksen ja hankintayksikön väliset suhteet täyttävät tämän artiklan vaatimukset.

3 ALAJAKSO

Kaikkiin hankintayksiköihin, mutta ainoastaan palveluja koskeviin hankintasopimuksiin sovellettavat poikkeukset

24 artikla

Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jääviä tiettyjä palveluja koskevat hankintasopimukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin, jotka ovat:

a) maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta millä tahansa rahoitusmuodolla taikka näihin liittyviä oikeuksia koskevia sopimuksia; tätä direktiiviä sovelletaan kuitenkin missä tahansa muodossa tehdyn osto- tai vuokrasopimuksen kanssa samanaikaisesti, ennen sitä tai sen jälkeen tehtäviin rahoituspalveluja koskeviin hankintasopimuksiin;

b) välimies- ja sovittelupalveluja koskevia sopimuksia;

c) arvopaperien tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskemiseen, ostoon, myyntiin ja siirtoon liittyviä rahoituspalveluja, erityisesti liiketoimia, joilla hankintayksiköt hankkivat varoja tai pääomaa;

d) työsopimuksia;

e) muita tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevia sopimuksia kuin niitä, joista saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle käytettäväksi tämän toiminnassa ja edellyttäen, että hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan.

25 artikla

Yksinoikeuden perusteella tehtävät palveluja koskevat hankintasopimukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta palveluja koskeviin hankintasopimuksiin, jotka tehdään sellaisen hankintayksikön kanssa, joka on itse 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen, tai tällaisten hankintaviranomaisten yhteenliittymän kanssa, ja jotka perustuvat hankintaviranomaiselle perustamissopimuksen mukaisten julkaistujen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla annettuun yksinoikeuteen.

4 ALAJAKSO

Yksinomaan tiettyihin hankintayksiköihin sovellettavat poikkeukset

26 artikla

Tiettyjen hankintayksiköiden tekemät hankintasopimukset veden hankkimiseksi ja energian tai energian tuottamiseen tarkoitetun polttoaineen toimittamiseksi

Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin,

a) jotka tehdään veden hankkimiseksi, jos ne ovat jompaakumpaa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua toimintoa tai niitä molempia harjoittavien hankintayksiköiden tekemiä,

b) jotka tehdään energian tai energian tuottamiseen tarkoitetun polttoaineen toimittamiseksi, jos ne ovat 3 artiklan 1 kohdassa, 3 artiklan 3 kohdassa tai 7 artiklan a alakohdassa tarkoitettua toimintaa harjoittavien hankintayksiköiden tekemiä.

5 ALAJAKSO

Erityisjärjestelyjen, yhteishankintayksiköitä koskevien säännösten sekä yleisen järjestelmän alaiset hankintasopimukset tapauksissa, joissa hankinnat ovat suoraan avoimia kilpailulle

27 artikla

Erityisjärjestelyjen alaiset hankintasopimukset

Rajoittamatta 30 artiklan soveltamista Alankomaiden kuningaskunnan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Itävallan tasavallan ja Saksan liittotasavallan on varmistettava toimiluvan myöntämistä koskevien ehtojen tai muiden aiheellisten toimenpiteiden avulla, että päätöksissä 93/676/ETY, 97/367/ETY ja 2002/205/EY ja 2004/73/EY mainituilla aloilla toimivat yksiköt:

a) noudattavat syrjimättömyyden ja kilpailuun perustuvan hankinnan periaatteita tehdessään tavaroita, rakennusurakoita ja palveluja koskevia hankintasopimuksia, erityisesti saattaessaan taloudellisten toimijoiden saataville tietoja suunnitelluista hankinnoistaan;

b) toimittavat komissiolle tiedot hankintasopimusten tekemisestä edellytyksin, jotka on määritelty edellytyksistä, joilla maantieteellisiä alueita öljyn, kaasun, hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsimiseksi tai talteen ottamiseksi hyödyntämään ryhtyvien hankintayksiköiden on toimitettava komissiolle tiedot tekemistään hankintasopimuksista 13 päivänä toukokuuta 1993 tehdyssä komission päätöksessä 93/327/ETY(29).

28 artikla

Varatut hankintasopimukset

Jäsenvaltiot voivat varata oikeuden osallistua hankintamenettelyihin suojatyökeskuksille tai rajata niiden toteuttamisen suojatyöohjelmien puitteissa, jos asianomaisten työntekijöiden enemmistö on vammaisia, jotka eivät vammojensa luonteen tai vakavuuden vuoksi voi harjoittaa ammattitoimintaa normaaliolosuhteissa.

Tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa on oltava viittaus tähän artiklaan.

29 artikla

Yhteishankintayksiköiden tekemät hankintasopimukset ja puitejärjestelyt

1. Jäsenvaltiot voivat antaa hankintayksiköille mahdollisuuden hankkia rakennusurakoita, tavaraa ja/tai palveluja yhteishankintayksiköitä käyttäen.

2. Hankintayksiköiden, jotka 1 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hankkivat rakennusurakoita, tavaraa ja/tai palveluja yhteishankintayksikköä käyttäen, katsotaan noudattaneen tämän direktiivin säännöksiä, jos yhteishankintayksikkö on noudattanut niitä tai soveltuvissa tapauksissa direktiivin 2004/18/EY säännöksiä.

30 artikla

Menettely sen määrittelemiseksi, onko tietty toiminto suoraan avoin kilpailulle

1. Hankintasopimuksiin, jotka tehdään 3-7 artiklassa tarkoitetun toiminnon suorittamiseksi, ei sovelleta tätä direktiiviä, jos toiminto siinä jäsenvaltiossa, jossa se toteutetaan, on suoraan avoin kilpailulle markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu.

2. Edellä 1 kohdan soveltamiseksi on sen määrittämiseksi, onko toiminto suoraan avoin kilpailulle, käytettävä perustamissopimuksen kilpailua koskevien määräysten mukaisia perusteita, esimerkiksi kyseisten tavaroiden tai palvelujen ominaispiirteitä, vaihtoehtoisten tavaroiden tai palvelujen olemassaoloa, hintaa tai useamman kuin yhden tavarantoimittajan tai palvelujen suorittajan todellista tai mahdollista olemassaoloa.

3. Edellä 1 kohdan soveltamiseksi ei markkinoille pääsyä pidetä rajoitettuna, jos jäsenvaltio on pannut täytäntöön liitteessä XI mainitun yhteisön lainsäädännön säännökset ja soveltaa niitä.

Jos vapaata pääsyä tietyille markkinoille ei voida katsoa olevan ensimmäisen kohdan perusteella, on osoitettava, että kyseisille markkinoille pääsy on tosiasiallisesti ja oikeudellisesti vapaata.

4. Jos jäsenvaltio katsoo, että 2 ja 3 kohdan mukaisesti tiettyyn toimintoon voidaan soveltaa 1 kohtaa, sen on ilmoitettava tästä komissiolle ja toimitettava sille kaikki tarvittavat tiedot ja erityisesti tiedot kaikista laeista, asetuksista, hallinnollisista määräyksistä tai sopimuksista, jotka koskevat 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä, tarvittaessa yhdessä kyseisellä alalla toimivaltaisen riippumattoman kansallisen viranomaisen kannanoton kanssa.

Hankintasopimuksiin, jotka tehdään tietyn toiminnon suorittamiseksi, ei enää sovelleta tätä direktiiviä:

- jos komissio on tehnyt 6 kohdan mukaisesti ja siinä säädetyssä määräajassa päätöksen 1 kohdan soveltamisesta, tai

- jos komissio ei ole tehnyt soveltamista koskevaa päätöstä mainitussa määräajassa.

Jos markkinoille pääsyn kuitenkin arvioidaan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan perusteella olevan vapaa ja kyseisellä alalla toimivaltainen riippumaton kansallinen viranomainen on tehnyt päätöksen 1 kohdan soveltamisesta, ei sopimuksiin, jotka tehdään tietyn toiminnon suorittamiseksi, enää sovelleta tätä direktiiviä, ellei komissio ole tehnyt 6 kohdan mukaisesti ja siinä säädetyssä määräajassa päätöstä 1 kohdan soveltamatta jättämisestä.

5. Hankintayksiköt voivat pyytää komissiota tekemään 6 kohdan mukaisen päätöksen 1 kohdan soveltamisesta tiettyyn toimintoon, jos jäsenvaltion lainsäädännössä on siitä säädetty. Tällöin komissio ilmoittaa asiasta viipymättä asianomaiselle jäsenvaltiolle.

Mainitun jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi 2 ja 3 kohta huomioon ottaen kaikki aiheelliset seikat ja erityisesti ne lait, asetukset, hallinnolliset määräykset ja sopimukset, jotka koskevat 1 kohdassa mainittujen edellytysten täyttymistä, tarvittaessa yhdessä kyseisellä alalla toimivaltaisen riippumattoman kansallisen viranomaisen kannanoton kanssa.

Komissio voi myös omasta aloitteestaan päättää käynnistää menettelyn päätöksen tekemiseksi 1 kohdan soveltamisesta tiettyyn toimintoon. Tällöin komissio ilmoittaa asiasta viipymättä asianomaiselle jäsenvaltiolle.

Jollei komissio ole 6 kohdassa säädetyn määräajan kuluessa tehnyt päätöstä 1 kohdan soveltamisesta tiettyyn toimintoon, 1 kohdan katsotaan olevan sovellettavissa.

6. Komissio tekee tämän artiklan mukaisen päätöksen 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kolmen kuukauden kuluessa sen päivän jälkeisestä ensimmäisestä työpäivästä, jona komissio vastaanottaa ilmoituksen tai hakemuksen. Tätä määräaikaa voidaan kuitenkin jatkaa enintään kolmella kuukaudella asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, erityisesti, jos ilmoitukseen tai hakemukseen tai niiden liitteisiin sisältyvät tiedot ovat puutteellisia tai epätäsmällisiä, tai jos ilmoitetut seikat muuttuvat olennaisesti. Jos kyseisellä alalla toimivaltainen riippumaton kansallinen viranomainen on tehnyt päätöksen 1 kohdan soveltamisesta 4 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, määräaikaa voidaan jatkaa enintään yhdellä kuukaudella.

Jos tietyssä jäsenvaltiossa harjoitettavan toiminnon osalta on jo aloitettu tämän artiklan mukainen menettely, ei ennen ensimmäistä hakemusta koskevan määräajan päättymistä tehtyjä uusia hakemuksia, jotka koskevat samaa toimintoa samassa jäsenvaltiossa, pidetä uusina menettelyinä, vaan ne käsitellään yhdessä ensimmäisen hakemuksen kanssa.

Komissio antaa yksityiskohtaiset säännöt 4, 5 ja 6 kohdan soveltamisesta 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Näissä yksityiskohtaisissa säännöissä on säädettävä vähintään seuraavista seikoista:

a) virallisessa lehdessä julkaistaan tiedoksi ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kolmen kuukauden määräajan alkamispäivä ja, jos määräaikaa on pidennetty, pidentämisen alkamispäivä ja kesto;

b) edellä 1 kohdan mahdollista soveltamista koskevan tiedon julkaiseminen 4 kohdan toisen tai kolmannen alakohdan tai 5 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti; ja

c) kyseisellä alalla toimivaltaisen riippumattoman viranomaisen 1 ja 2 kohdan kannalta olennaisista kysymyksistä esittämien kannanottojen toimittamista koskevat järjestelyt.

III LUKU

Palveluja koskeviin hankintasopimuksiin sovellettavat säännöt

31 artikla

Liitteessä XVII A lueteltuja palveluja koskevat hankintasopimukset

Liitteeseen XVII A sisältyviä palveluja koskevat hankintasopimukset on tehtävä 34-59 artiklan mukaisesti.

32 artikla

Liitteessä XVII B lueteltuja palveluja koskevat hankintasopimukset

Liitteeseen XVII B sisältyviä palveluja koskeviin hankintasopimuksiin sovelletaan ainoastaan 34 ja 43 artiklaa.

33 artikla

Yhdistetyt sopimukset, jotka sisältävät sekä liitteessä XVI A että liitteessä XVI B lueteltuja palveluja

Hankintasopimukset, jotka koskevat sekä liitteessä XVI A että liitteessä XVI B lueteltuja palveluja, on tehtävä 34-59 artiklan mukaisesti, jos liitteeseen XVI A sisältyvien palvelujen arvo on suurempi kuin liitteeseen XVI B sisältyvien palvelujen arvo. Muissa tapauksissa hankintasopimukset on tehtävä 34 ja 43 artiklan mukaisesti.

IV LUKU

Eritelmiä ja hankintaa koskevia asiakirjoja koskevat erityissäännöt

34 artikla

Tekniset eritelmät

1. Liitteessä XXI olevassa 1 kohdassa määritellyt tekniset eritelmät on esitettävä hankintasopimusasiakirjoissa, kuten hankintailmoituksessa, tarjouspyyntöasiakirjoissa tai täydentävissä asiakirjoissa. Nämä tekniset eritelmät olisi aina mahdollisuuksien mukaan määriteltävä niin, että voidaan ottaa huomioon vammaisia henkilöitä koskevat saavutettavuusnäkökohdat tai suunnittelua koskevat vaatimukset kaikkia käyttäjiä ajatellen.

2. Teknisten eritelmien on annettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet eivätkä ne saa haitata perusteettomasti julkisten hankintojen avaamista kilpailulle.

3. Rajoittamatta pakottavien kansallisten teknisten sääntöjen soveltamista, mikäli ne ovat yhteisön oikeuden mukaisia, tekniset eritelmät on laadittava:

a) viittaamalla joko liitteessä XXI määriteltyihin eritelmiin ja seuraavassa luetellussa tärkeysjärjestyksessä: kansallisiin standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointielinten laatimiin teknisiin viitteisiin, tai jos näitä ei ole, kansallisiin standardeihin tai kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin suunnitteluun, laskentaan ja rakennusurakoiden toteuttamiseen sekä tuotteiden käyttöön liittyviin teknisiin eritelmiin. Jokaiseen viittaukseen on liitettävä ilmaisu "tai vastaava"; tai

b) suorituskyvyn tai toiminnallisten vaatimusten perusteella, jolloin viimeksi mainittuihin voidaan sisällyttää ympäristöominaisuuksia. Tällaisten tekijöiden on kuitenkin oltava riittävän täsmällisiä, jotta tarjoajat pystyvät niiden pohjalta määrittämään hankintasopimuksen kohteen ja hankintayksiköt tekemään kyseisen hankintasopimuksen; tai

c) edellä b alakohdassa mainittujen suorituskyvyn tai toiminnallisten vaatimusten perusteella viittaamalla suorituskykyä tai toiminnallisten vaatimusten mukaisuutta koskevana olettamana a alakohdassa tarkoitettuihin eritelmiin; tai

d) viittaamalla a alakohdassa mainittuihin eritelmiin tiettyjen ominaisuuksien osalta ja b alakohdassa mainittuun suorituskykyyn tai toiminnallisiin vaatimuksiin muiden ominaisuuksien osalta.

4. Kun hankintayksiköt käyttävät mahdollisuutta viitata 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin eritelmiin, ne eivät saa hylätä tarjousta sillä perusteella, että tarjotut tuotteet ja palvelut eivät ole niiden eritelmien mukaisia, joihin yksiköt ovat viitanneet, jos tarjoaja osoittaa tarjouksessaan millä tahansa tarkoitukseen soveltuvalla ja hankintayksikköä tyydyttävällä tavalla, että sen ehdottamat ratkaisut täyttävät vastaavalla tavalla teknisissä eritelmissä määritetyt vaatimukset.

Tarkoitukseen soveltuvana tapana voidaan pitää esimerkiksi valmistajan teknisiä asiakirjoja tai tunnustetun laitoksen laatimaa testausraporttia.

5. Kun hankintayksiköt käyttävät 3 kohdassa säädettyä mahdollisuutta laatia eritelmät suorituskyvyn tai toiminnallisten vaatimusten perusteella, ne eivät saa hylätä tarjousta tuotteista, palveluista tai rakennusurakoista, jotka ovat kansallisesti voimaan saatetun eurooppalaisen standardin, eurooppalaisen teknisen hyväksynnän, yhteisen teknisen eritelmän, kansainvälisen standardin tai eurooppalaisen standardointielimen laatiman teknisen viitteen mukaisia, jos nämä eritelmät koskevat suorituskykyä tai toiminnallisia vaatimuksia, joita yksiköt ovat vaatineet.

Tarjoajan on osoitettava tarjouksessaan millä tahansa tarkoitukseen soveltuvalla ja hankintayksikköä tyydytyttävällä tavalla, että standardin mukainen tuote, palvelu tai rakennusurakka täyttää hankintayksikön suorituskykyä koskevat tai toiminnalliset vaatimukset.

Tarkoitukseen soveltuvana tapana voidaan pitää esimerkiksi valmistajan teknisiä asiakirjoja tai tunnustetun laitoksen laatimaa testausraporttia.

6. Kun hankintayksiköt vahvistavat 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja suorituskykyä tai toiminnallisia vaatimuksia koskevia ympäristöominaisuuksia, ne voivat käyttää eurooppalaisissa, (moni)kansallisissa tai muissa ympäristömerkeissä määriteltyjä yksityiskohtaisia eritelmiä, edellyttäen että

- eritelmät soveltuvat hankintasopimuksen kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksien määrittämiseen,

- merkkiä koskevat vaatimukset on määritelty tieteellisen tiedon pohjalta,

- ympäristömerkit on hyväksytty menettelyssä, johon kaikki asianomaiset tahot, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, vähittäiskaupan edustajat ja ympäristöjärjestöt, voivat osallistua, ja

- merkit ovat kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla ja käytettävissä.

Hankintayksiköt voivat ilmoittaa, että ympäristömerkillä varustettujen tuotteiden tai palvelujen oletetaan täyttävän hankintaa koskevassa asiakirjassa määritellyt tekniset eritelmät, jolloin niiden on kuitenkin hyväksyttävä muut asianmukaiset todistelukeinot, kuten valmistajan tekninen asiakirja tai tunnustetun laitoksen laatima testausraportti.

7. Tässä artiklassa tarkoitetaan "tunnustetuilla laitoksilla" testaus- ja kalibrointilaboratorioita sekä sertifiointi- ja tarkastuselimiä, jotka noudattavat sovellettavia eurooppalaisia standardeja.

Hankintayksiköiden on hyväksyttävä muissa jäsenvaltioissa olevien tunnustettujen laitosten antamat todistukset.

8. Ellei se ole perusteltua hankintasopimuksen kohteen vuoksi, teknisissä eritelmissä ei saa mainita tiettyä valmistajaa, alkuperää tai erityistä menetelmää eikä viitata tavaramerkkiin, patenttiin tai tyyppiin tai tiettyyn alkuperään tai tuotantoon siten, että maininta vaikuttaisi hyödyttävästi tai poissulkevasti tiettyihin yrityksiin tai tiettyihin tuotteisiin. Maininta tai viittaus on poikkeuksellisesti sallittu siinä tapauksessa, että hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja täysin selvästi kuvata 3 ja 4 kohtaa soveltamalla. Tällaiseen mainintaan tai viittaukseen on liitettävä ilmaisu "tai vastaava".

35 artikla

Teknisten eritelmien ilmoittaminen

1. Hankintayksiköiden on toimitettava hankintasopimuksen tekemisestä kiinnostuneille taloudellisille toimijoille ne tekniset eritelmät, joihin niiden tekemissä tavaroita, rakennusurakoita tai palveluja koskevissa hankintasopimuksissa säännöllisesti viitataan taikka joihin ne aikovat viitata tehdessään sopimuksia, joista julkaistaan 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ohjeellinen kausi-ilmoitus.

2. Jos tekniset eritelmät perustuvat asianomaisten taloudellisten toimijoiden saatavilla oleviin asiakirjoihin, on viittaus näihin asiakirjoihin riittävä.

36 artikla

Vaihtoehdot

1. Jos hankintasopimuksen tekoperusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, hankintayksiköt voivat ottaa huomioon tarjoajan esittämät vaihtoehdot, jos ne täyttävät hankintayksiköiden asettamat vähimmäisvaatimukset.

Hankintayksiköiden on ilmoitettava teknisissä eritelmissä, hyväksyvätkö ne vaihtoehtoja, ja jos ne hyväksyvät, ilmoitettava vaihtoehtoja koskevat vähimmäisvaatimukset sekä niiden esittämiselle asetetut erityiset vaatimukset.

2. Tavara- tai palveluhankintoja koskevissa sopimusmenettelyissä 1 kohdan mukaisesti vaihtoehtoja hyväksyneet hankintayksiköt eivät saa hylätä vaihtoehtoa yksinomaan sillä perusteella, että se johtaisi valituksi tultuaan tavaroita koskevan hankintasopimuksen asemesta palveluja koskevan hankintasopimuksen tekemiseen, tai päinvastoin palveluja koskevan hankintasopimuksen asemesta tavaroita koskevan hankintasopimuksen tekemiseen.

37 artikla

Alihankinta

Hankintayksikkö voi pyytää tai jäsenvaltio voi velvoittaa sen pyytämään hankinta-asiakirjoissa, että tarjoaja ilmoittaa tarjouksessaan, minkä osan hankintasopimuksesta tämä aikoo antaa alihankintana kolmansille osapuolille sekä ehdotetut alihankkijat. Tämä ilmoitus ei rajoita pääasiallisen taloudellisen toimijan vastuuta.

38 artikla

Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot

Hankintayksiköt voivat asettaa hankintasopimuksen toteuttamiselle erityisehtoja edellyttäen, että ne ovat yhteisön lainsäädännön mukaiset ja että ne on ilmoitettu tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa tai eritelmissä. Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdoissa voidaan käsitellä erityisesti sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia.

39 artikla

Verotusta, ympäristönsuojelua, työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvät velvollisuudet

1. Hankintayksikkö voi ilmoittaa tai jäsenvaltio voi velvoittaa sen ilmoittamaan tarjouspyyntöasiakirjoissa, miltä elimeltä tai elimiltä ehdokkaat tai tarjoajat voivat saada asianmukaiset tiedot niistä verotusta, ympäristönsuojelua, työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvistä velvollisuuksista, jotka ovat voimassa siinä jäsenvaltiossa tai sillä alueella tai paikkakunnalla, jolla suoritteita toteutetaan, ja joita sovelletaan hankintasopimusta toteutettaessa suoritettaviin rakennusurakoihin tai tarjottaviin palveluihin.

2. Hankintayksikön, joka toimittaa 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, on pyydettävä tarjoajia tai hankintamenettelyyn osallistuvia ehdokkaita ilmoittamaan, että ne ovat tarjousta laatiessaan ottaneet huomioon siellä voimassa oleviin työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvät velvollisuudet, jossa suorite on määrä toteuttaa.

Ensimmäinen alakohta ei estä soveltamasta 57 artiklaa.

V LUKU

Menettelyt

40 artikla

Avointen ja rajoitettujen sekä neuvottelumenettelyjen käyttö

1. Tavaroita, rakennusurakoita tai palveluja koskevia hankintasopimuksia tehdessään hankintayksiköiden on noudatettava menettelyjä, jotka on mukautettu tämän direktiivin mukaisiksi.

2. Hankintayksiköt voivat valita jonkin 1 artiklan 9 kohdan a, b tai c alakohdassa määritellyistä menettelyistä, edellyttäen että tarjouskilpailuun on 3 kohdassa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta kutsuttu 42 artiklan mukaisesti.

3. Hankintayksiköt voivat seuraavissa tapauksissa käyttää menettelyä ilman edeltävää tarjouskilpailua:

a) kun menettelyllä, johon sisältyy edeltävä tarjouskilpailu, ei ole saatu lainkaan tarjouksia tai sopivia tarjouksia taikka yhtään ehdokkuushakemusta ei ole jätetty, edellyttäen, ettei hankintasopimuksen alkuperäisiä ehtoja olennaisesti muuteta;

b) kun hankintasopimus tehdään ainoastaan tutkimusta, kokeilua tai kehittämistä varten eikä taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi taikka tutkimus- ja kehittämiskustannusten kattamiseksi, eikä tällaisen hankintasopimuksen tekeminen rajoita myöhempien, erityisesti näitä tarkoituksia varten tehtävien hankintojen kilpailuttamista;

c) kun teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojaamiseen liittyvistä syistä hankintasopimuksen toteuttaminen voidaan antaa ainoastaan tietyn taloudellisen toimijan tehtäväksi;

d) sikäli kuin se on ehdottoman tarpeellista, kun hankintayksiköille ennalta arvaamattomista syistä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi avoimille tai rajoitetuille menettelyille tai kilpailullisille neuvottelumenettelyille asetettuja määräaikoja ei voida noudattaa;

e) kun kyseessä ovat tavaroita koskevat hankintasopimukset lisätoimitusten saamiseksi alkuperäiseltä tavarantoimittajalta joko tavanomaisten toimitusten tai laitteistojen osittaiseksi korvaamiseksi tai olemassa olevien toimitusten taikka laitteistojen laajentamiseksi, ja kun tavarantoimittajan vaihtamisen vuoksi hankintayksikkö joutuisi hankkimaan teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaista materiaalia, mikä johtaisi yhteensopimattomuuteen tai suhteettomiin teknisiin vaikeuksiin käytön ja kunnossapidon osalta;

f) kun kyseessä ovat alkuperäiseen hankkeeseen tai alun perin tehtyyn hankintasopimukseen sisältymättömät lisäurakat tai -palvelut, jotka ovat ennalta arvaamattomista syistä tulleet välttämättömiksi hankintasopimuksen toteuttamiselle, edellyttäen, että sopimus tehdään alkuperäisen hankintasopimuksen toteuttavan urakoitsijan tai palvelujen suorittajan kanssa,

- kun lisäurakkaa tai -palveluja ei voida erottaa teknisesti tai taloudellisesti perushankintasopimuksesta aiheuttamatta hankintayksiköille huomattavaa haittaa, tai

- kun lisäurakka tai -palvelut, vaikka ne voidaan erottaa alkuperäisen hankintasopimuksen toteuttamisesta, ovat ehdottoman välttämättömiä sen myöhemmissä vaiheissa;

g) kun rakennusurakoita koskevien hankintasopimusten osalta uusi rakennusurakka on samanlaisen, saman hankintayksikön aiemman hankintasopimuksen sopimuspuolena olevalle urakoitsijalle tekemän rakennusurakan toistamista, ja uusi rakennusurakka on samanlainen kuin perushanke, josta ensimmäinen hankintasopimus tarjouskilpailun jälkeen tehtiin. Heti ensimmäistä hanketta koskevan tarjouskilpailun yhteydessä on ilmoitettava, että tätä menettelyä on mahdollista noudattaa, ja hankintayksiköiden on otettava huomioon lisäurakoiden ennakoitu kokonaisarvo 16 ja 17 artiklan säännöksiä soveltaessaan;

h) kun hankinta koskee raaka-ainepörssissä noteerattua ja sieltä ostettua tavaraa;

i) kun sopimus tehdään puitejärjestelyn perusteella, edellyttäen, että 14 artiklan 2 kohdassa mainittu edellytys täyttyy;

j) kun hankinnat tehdään poikkeuksellisen edullisesti käyttämällä hyödyksi hyvin lyhyen ajan voimassa olevaa erityisen edullista tarjousta hankkia tavaraa huomattavasti tavanomaisia markkinahintoja halvemmalla;

k) kun tavaraa hankitaan erityisen edullisesti joko liiketoimintansa lopullisesti lopettavalta toimittajalta, konkurssipesän pesänhoitajilta tai selvitysmieheltä, velkojien kanssa tehdyllä sopimuksella tai samanlaisella kansallisten säännösten tai määräysten mukaisella menettelyllä;

l) kun palveluja koskeva hankintasopimus tehdään tämän direktiivin säännösten mukaisesti järjestetyn suunnittelukilpailun tuloksena ja se on noudatettavien sääntöjen mukaan tehtävä suunnittelukilpailun voittajan kanssa, tai jos voittajia on useita, näistä jonkun kanssa. Jälkimmäisessä tapauksessa kaikki suunnittelukilpailun voittajat on kutsuttava osallistumaan neuvotteluihin.

VI LUKU

Julkisuutta ja avoimuutta koskevat säännöt

1 jakso

Ilmoitusten julkaiseminen

41 artikla

Ohjeelliset kausi-ilmoitukset ja ilmoitukset kelpuuttamisjärjestelmästä

1. Hankintayksiköiden on ilmoitettava vähintään kerran vuodessa liitteessä XV A tarkoitetulla komission tai niiden itsensä julkaisemalla ohjeellisella kausi-ilmoituksella liitteessä XX olevan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun "hankkijaprofiilin" osalta:

a) tavarahankinnoista tuoteryhmittäin niiden hankintasopimusten tai puitejärjestelyjen ennakoitu yhteisarvo, jotka ne aikovat tehdä seuraavien 12 kuukauden aikana, jos tämä ennakoitu yhteisarvo 16 ja 17 artiklan säännökset huomioon ottaen on vähintään 750000 euroa;

Hankintayksiköiden on muodostettava tuoteryhmät CPV-nimikkeistön mukaisesti;

b) palveluista kussakin liitteessä XVII A luetellussa palvelujen pääluokassa niiden sopimusten tai puitejärjestelyjen ennakoitu yhteisarvo, jotka ne aikovat tehdä seuraavien 12 kuukauden aikana, jos tämä ennakoitu yhteisarvo 16 ja 17 artiklan säännökset huomioon ottaen on vähintään 750000 euroa;

c) rakennusurakoista niiden hankintasopimusten tai puitejärjestelyjen pääpiirteet, jotka ne aikovat tehdä seuraavien 12 kuukauden kuluessa ja joiden ennakoitu arvo on vähintään 16 artiklassa ilmoitettu kynnysarvo 17 artiklan säännökset huomioon ottaen.

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetut hankkijaprofiilia koskevat ilmoitukset on lähetettävä komissiolle tai julkaistava mahdollisimman pian varainhoitovuoden alussa.

Edellä c alakohdassa tarkoitettu hankkijaprofiilia koskeva ilmoitus on lähetettävä komissiolle tai julkaistava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun on päätetty hyväksyä suunnitelma rakennusurakoista tai puitejärjestelyistä, jotka hankintayksiköt aikovat toteuttaa.

Hankintayksiköiden, jotka julkaisevat ohjeellisen kausi-ilmoituksen hankkijaprofiilistaan, on toimitettava komissiolle sähköiselle tietojen toimittamiselle liitteessä XX olevassa 3 kohdassa säädetyssä muodossa ja sen mukaista toimitustapaa noudattaen ilmoitus hankkijaprofiilia koskevan ohjeellisen kausi-ilmoituksen julkaisemisesta.

Edellä a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen ilmoitusten julkaiseminen on pakollista ainoastaan, jos hankintayksiköt päättävät lyhentää 45 artiklan 4 kohdassa säädettyä tarjousten vastaanottamisen määräaikaa.

Tätä kohtaa ei sovelleta ilman edeltävää tarjouskilpailua toteutettaviin menettelyihin.

2. Hankintayksiköt voivat erityisesti julkaista tai pyytää komissiota julkaisemaan merkittäviä hankkeita koskevat ohjeelliset kausi-ilmoitukset toistamatta aikaisempaan ohjeelliseen kausi-ilmoitukseen jo sisältyneitä tietoja edellyttäen, että ilmoituksissa selvästi mainitaan niiden olevan lisäilmoituksia.

3. Jos hankintayksiköt päättävät luoda kelpuuttamisjärjestelmän 53 artiklan mukaisesti, järjestelmästä on tehtävä liitteessä XIV tarkoitettu ilmoitus, josta ilmenee kelpuuttamisjärjestelmän tarkoitus sekä se, miten siihen sovellettavat säännöt ovat saatavissa. Jos järjestelmä on voimassa yli kolme vuotta, ilmoitus on julkaistava vuosittain. Jos järjestelmä on voimassa lyhyemmän ajan, yksi ilmoitus riittää.

42 artikla

Tarjouskilpailua koskevat ilmoitukset

1. Tavaroita, rakennusurakoita tai palveluja koskevien hankintasopimusten osalta tarjouskilpailuun voidaan kutsua:

a) liitteessä XV A tarkoitetulla ohjeellisella kausi-ilmoituksella, tai

b) liitteessä XIV tarkoitetulla ilmoituksella kelpuuttamisjärjestelmän olemassaolosta, tai

c) liitteessä XIII olevassa A, B tai C osassa tarkoitetulla hankintailmoituksella.

2. Dynaamisten hankintajärjestelmien osalta järjestelmää koskevaan tarjouskilpailuun on kutsuttava 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla hankintailmoituksella. Tällaisiin järjestelmiin perustuvia hankintasopimuksia koskevaan tarjouskilpailuun on puolestaan kutsuttava liitteessä XIII olevassa D osassa tarkoitetulla lyhennetyllä hankintailmoituksella.

3. Kun tarjouskilpailuun kutsutaan ohjeellisella kausi-ilmoituksella:

a) ilmoituksessa on nimenomaan viitattava tavaroihin, rakennusurakoihin tai palveluihin, jotka ovat tehtävän hankintasopimuksen kohteena;

b) ilmoituksessa on mainittava, että hankintasopimus tehdään rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä noudattaen julkaisematta myöhemmin tarjouskilpailuilmoitusta, ja siinä on kehotettava asiasta kiinnostuneita taloudellisia toimijoita ilmaisemaan kiinnostuksensa kirjallisesti; ja

c) ilmoitus on julkaistava liitteen XX mukaisesti enintään 12 kuukautta ennen 47 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun pyynnön lähetyspäivää. Lisäksi hankintayksikön on noudatettava 45 artiklassa säädettyjä määräaikoja.

43 artikla

Tehtyjä hankintasopimuksia koskevat ilmoitukset

1. Hankintayksiköiden, jotka ovat tehneet hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn, on lähetettävä liitteessä XVI tarkoitettu tehtyjä hankintasopimuksia koskeva ilmoitus kahden kuukauden kuluessa hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn tekemisestä edellytyksin, jotka komissio vahvistaa 68 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Jos hankintasopimukset on tehty 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun puitejärjestelyn perusteella, hankintayksiköiden ei tarvitse lähettää ilmoitusta kustakin puitejärjestelyyn perustuvaa hankintasopimusta koskevan hankintamenettelyn tuloksista.

Hankintayksiköiden on lähetettävä ilmoitus dynaamiseen hankintajärjestelmään perustuvan hankintasopimuksen tekemisestä kahden kuukauden kuluessa kunkin sopimuksen tekemisestä. Ne voivat kuitenkin ilmoittaa tulokset yhteen koottuina vuosineljänneksittäin. Tällöin ne voivat lähettää nämä yhdistetyt ilmoitukset kahden kuukauden kuluessa kunkin vuosineljänneksen päättymisestä.

2. Liitteen XVI mukaisesti toimitetut tiedot, jotka on tarkoitettu julkaistaviksi, on julkaistava liitteen XX mukaisesti. Tällöin komissio ottaa huomioon tietojen kaupallisen arkaluonteisuuden, jos hankintayksiköt ovat tästä huomauttaneet antaessaan tietoja, jotka koskevat vastaanotettujen tarjousten lukumäärää sekä taloudellisia toimijoita koskevia tietoja ja hintoja.

3. Kun hankintayksiköt tekevät tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevan hankintasopimuksen ilman tarjouskilpailua 40 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti, ne voivat rajoittaa suoritettavien palvelujen luonnetta ja määrää koskevan liitteen XVI mukaisesti annettavia tietoja mainintaan "tutkimus- ja kehittämispalvelut".

Kun hankintayksiköt tekevät tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevan hankintasopimuksen, jota ei voi tehdä ilman tarjouskilpailua 40 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti, ne voivat rajoittaa suoritettavien palvelujen luonnetta ja määrää koskevan liitteen XVI mukaisesti annettavia tietoja, jos se on tarpeen liikesalaisuuden säilymisen kannalta.

Tällöin hankintayksiköiden on huolehdittava siitä, että tämän kohdan mukaisesti julkaistavat tiedot ovat vähintään yhtä yksityiskohtaisia kuin 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti julkaistavan tarjouskilpailua koskevan ilmoituksen tiedot.

Kelpuuttamisjärjestelmää käyttävien hankintayksiköiden on huolehdittava siitä, että nämä tiedot ovat vähintään yhtä yksityiskohtaisia kuin kelpuutetuista palvelujen suorittajista 53 artiklan 4 kohdan mukaisesti laaditun luettelon mukainen luokka.

4. Liitteessä XVII B lueteltuja palveluja koskevien hankintasopimusten osalta hankintayksiköiden on mainittava ilmoituksessaan, saako kyseisen hankintasopimuksen julkaista.

5. Liitteen XVI mukaisesti toimitetut tiedot, joista ilmoitetaan, että niitä ei ole tarkoitettu julkaistaviksi, julkaistaan ainoastaan yhteenvetona tilastointia varten liitteen XX mukaisesti.

44 artikla

Ilmoitusten laatiminen ja julkaiseminen

1. Ilmoituksissa on oltava liitteissä XIII, XIV, XV A, XV B ja XVI mainitut tiedot ja tarvittaessa muita hankintayksikön hyödyllisinä pitämiä tietoja, ja ne laaditaan komission 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti hyväksymiä vakiolomakkeita käyttäen.

2. Hankintayksiköiden on toimitettava ilmoitukset komissiolle joko sähköisesti liitteessä XX olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja sen mukaista toimitustapaa noudattaen tai muulla tavoin.

Edellä 41, 42 ja 43 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset on julkaistava niiden teknisten vaatimusten mukaisesti, jotka liitteessä XX olevan 1 kohdan a ja b alakohdassa on julkaisemiselle asetettu.

3. Ilmoitukset, jotka on laadittu ja lähetetty sähköisesti liitteessä XX olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja sen mukaista toimitustapaa noudattaen, on julkaistava viiden päivän kuluessa niiden lähettämisestä.

Ilmoitukset, joita ei lähetetä sähköisesti liitteessä XIX olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja sen mukaista toimitustapaa noudattaen, on julkaistava 12 päivän kuluessa niiden lähettämisestä. Poikkeustapauksissa ja hankintayksikön pyynnöstä 42 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut hankintailmoitukset on kuitenkin julkaistava viiden päivän kuluessa edellyttäen, että ilmoitus on lähetetty telekopiona.

4. Hankintailmoitukset on julkaistava kokonaisuudessaan yhdellä hankintayksikön valitsemalla yhteisön virallisella kielellä, jolloin vain tämä alkuperäisellä kielellä julkaistu teksti on todistusvoimainen. Kunkin ilmoituksen keskeisistä kohdista on julkaistava yhteenveto muilla virallisilla kielillä.

Komission julkaisemien ilmoitusten julkaisukustannuksista vastaa yhteisö.

5. Ilmoituksia ja niiden sisältöä ei saa julkistaa kansallisella tasolla ennen päivää, jona ne lähetetään komissiolle.

Kansallisella tasolla julkaistuissa ilmoituksissa ei saa olla muita tietoja kuin ne, jotka ovat komissiolle lähetetyissä ilmoituksissa tai jotka on julkaistu hankkijaprofiilista 41 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, ja niissä on mainittava päivä, jona ilmoitus on lähetetty komissiolle tai jona hankkijaprofiili on julkaistu.

Hankkijaprofiilia koskevia ohjeellisia kausi-ilmoituksia ei saa julkaista ennen kuin niiden julkaisemista tässä muodossa koskeva ilmoitus on lähetetty komissiolle, ja niissä on mainittava tämä lähetyspäivä.

6. Hankintayksiköiden on voitava osoittaa, minä päivänä ilmoitukset on lähetetty.

7. Komissio toimittaa hankintayksikölle julkaisupäivämäärän sisältävän vahvistuksen toimitettujen tietojen julkaisemisesta. Tämä vahvistus on osoitus tapahtuneesta julkaisemisesta.

8. Hankintayksiköt voivat julkaista 1-7 kohdan mukaisesti hankintailmoituksia, jotka eivät kuulu tässä direktiivissä säädetyn julkaisemisvelvoitteen piiriin.

2 jakso

Määräajat

45 artikla

Määräajat osallistumishakemusten ja tarjousten vastaanottamiselle

1. Tarjousten vastaanottamista ja osallistumishakemuksia koskevia määräaikoja vahvistaessaan hankintayksiköiden on otettava erityisesti huomioon hankintasopimuksen monitahoisuus ja tarjousten laatimiseen tarvittava aika, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä artiklassa vahvistettujen vähimmäismääräaikojen noudattamista.

2. Avoimissa menettelyissä vähimmäismääräaika tarjousten vastaanottamiselle on 52 päivää hankintailmoituksen lähetyspäivästä.

3. Rajoitetuissa menettelyissä ja neuvottelumenettelyissä, joita edeltää tarjouskilpailu, on sovellettava seuraavia säännöksiä:

a) Edellä 42 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti julkaistun ilmoituksen tai 47 artiklan 5 kohdan mukaisen hankintayksiköiden esittämän pyynnön johdosta lähetettävien osallistumishakemusten vastaanottamiselle asetetun määräajan on pääsääntöisesti oltava vähintään 37 päivää ilmoituksen tai pyynnön lähetyspäivästä, eikä se saa missään tapauksessa olla lyhyempi kuin 22 päivää, jos ilmoitus lähetetään julkaistavaksi muutoin kuin sähköisessä muodossa tai telekopiona, eikä lyhyempi kuin 15 päivää, jos ilmoitus toimitetaan tällä tavoin;

b) määräaika tarjousten vastaanottamiselle voidaan asettaa hankintayksikön ja valittujen ehdokkaiden välisellä sopimuksella, jos kaikille ehdokkaille annetaan yhtä pitkä määräaika tarjousten valmistelua ja jättämistä varten;

c) jos määräajasta tarjousten vastaanottamiselle ei päästä sopimukseen, hankintayksikön on asetettava määräaika, jonka on pääsääntöisesti oltava vähintään 24 päivää, mutta joka ei missään tapauksessa saa olla lyhyempi kuin 10 päivää tarjouspyynnön esittämispäivästä.

4. Jos hankintayksiköt ovat julkaisseet 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ohjeellisen kausi-ilmoituksen liitteen XX mukaisesti, vähimmäismääräaika tarjousten vastaanottamiselle avoimissa menettelyissä on pääsääntöisesti vähintään 36 päivää, mutta ei missään tapauksessa lyhyempi kuin 22 päivää ilmoituksen lähetyspäivästä.

Nämä lyhennetyt määräajat ovat sallittuja edellyttäen, että ohjeellinen kausi-ilmoitus sisältää liitteessä XV A olevassa I osassa vaadittujen tietojen lisäksi kaikki liitteessä XV A olevassa II osassa vaaditut tiedot, sikäli kuin viimeksi mainitut tiedot ovat saatavilla ilmoituksen julkaisemisajankohtana, ja että ilmoitus on lähetetty julkaistavaksi vähintään 52 päivää ja enintään 12 kuukautta ennen 42 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen hankintailmoituksen lähettämistä.

5. Jos ilmoitukset laaditaan ja lähetetään sähköisesti liitteessä XX olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja sen mukaista toimitustapaa noudattaen, rajoitettuihin menettelyihin ja neuvottelumenettelyihin osallistumista koskevien hakemusten määräaikoja ja avoimissa menettelyissä tarjousten vastaanottamisen määräaikoja voidaan lyhentää seitsemällä päivällä.

6. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa määräaika vahvistetaan yhteisellä sopimuksella 3 kohdan b alakohdan mukaisesti, tarjousten vastaanottamiselle asetettavaa määräaikaa voidaan lisäksi lyhentää viidellä päivällä avoimissa, rajoitetuissa ja neuvottelumenettelyissä, jos hankintayksikkö asettaa sähköisessä muodossa vapaasti, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville hankintaa koskevat asiakirjat sekä kaikki täydentävät asiakirjat, tarjouskilpailua koskevan ilmoituksen julkaisupäivästä alkaen liitteen XX mukaisesti. Ilmoituksessa olisi mainittava Internet-osoite, jossa asiakirjoihin voi tutustua.

7. Avoimissa menettelyissä 4, 5 ja 6 kohdan mukaan tehtävän määräaikojen lyhentämisen yhteisvaikutus ei saa missään tapauksessa johtaa tarjousten vastaanottamisen osalta määräaikaan, joka on lyhyempi kuin 15 päivää hankintailmoituksen lähetyspäivästä.

Jos hankintailmoitusta ei toimiteta telekopiona tai sähköisessä muodossa, 4, 5 ja 6 kohdan mukaan tehtävän määräaikojen lyhentämisen yhteisvaikutus ei saa kuitenkaan missään tapauksessa johtaa avoimessa menettelyssä tarjousten vastaanottamisen osalta määräaikaan, joka on lyhyempi kuin 22 päivää hankintailmoituksen lähetyspäivästä.

8. Edellä 4, 5 ja 6 kohdan mukaan tehtävän määräaikojen lyhentämisen yhteisvaikutus ei saa missään tapauksessa johtaa siihen, että 42 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla julkaistun ilmoituksen tai 47 artiklan 5 kohdan mukaisen hankintayksiköiden esittämän pyynnön johdosta lähetettävien osallistumishakemusten vastaanottamiselle asetetaan määräaika, joka on lyhyempi kuin 15 päivää ilmoituksen tai pyynnön lähetyspäivästä.

Rajoitetuissa ja neuvottelumenettelyissä 4, 5 ja 6 kohdan mukaan tehtävän määräaikojen lyhentämisen yhteisvaikutus ei saa missään tapauksessa johtaa tarjousten vastaanottamisen osalta siihen, että asetetaan määräaika, joka on lyhyempi kuin 10 päivää tarjouspyynnön esittämispäivästä, lukuun ottamatta tapauksia, joissa määräaika vahvistetaan yhteisellä sopimuksella 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

9. Jos hankintaa koskevia asiakirjoja ja täydentäviä asiakirjoja tai lisätietoja, jotka on pyydetty riittävän ajoissa, ei jostakin syystä ole toimitettu 46 ja 47 artiklassa säädettyjen määräaikojen kuluessa tai jos tarjousten tekeminen edellyttää paikalla käyntiä tai hankinta-asiakirjaan liittyvien asiakirjojen tarkastelua paikalla, tarjousten vastaanottamisen määräaikoja on vastaavasti pidennettävä niin, että kaikki asianomaiset taloudelliset toimijat ovat saaneet kaikki tarjousten laatimiseksi tarvittavat tiedot, lukuun ottamatta tapauksia, joissa määräaika vahvistetaan yhteisellä sopimuksella 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

10. Tässä artiklassa vahvistetut määräajat kokoava taulukko esitetään liitteessä XXII.

46 artikla

Avoimet menettelyt: eritelmät, muut asiakirjat ja lisätiedot

1. Jos hankintayksiköt eivät avoimissa menettelyissä aseta eritelmiä eivätkä kaikkia niitä täydentäviä asiakirjoja sähköisessä muodossa vapaasti, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville 45 artiklan 6 kohdan mukaisesti, eritelmät ja täydentävät asiakirjat on lähetettävä taloudellisille toimijoille kuuden päivän kuluessa osallistumishakemuksen vastaanottamisesta edellyttäen, että hakemus on esitetty riittävän ajoissa ennen tarjousten jättämisen määräpäivää.

2. Jos eritelmiä koskevia lisätietoja on pyydetty ajoissa, hankintayksiköiden tai toimivaltaisten yksiköiden on toimitettava ne viimeistään kuusi päivää ennen tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä.

47 artikla

Tarjouspyyntö tai neuvottelukutsu

1. Hankintayksiköiden on rajoitetuissa ja neuvottelumenettelyissä pyydettävä valittuja ehdokkaita samanaikaisesti ja kirjallisesti esittämään tarjouksensa tai saapumaan neuvotteluun. Ehdokkaille esitetyssä pyynnössä on ilmoitettava

- eritelmät ja kaikki sitä täydentävät asiakirjat, tai

- maininta eritelmien ja ensimmäisessä luetelmakohdassa mainittujen asiakirjojen saatavuudesta, jos ne on asetettu saataville suoraan sähköisessä muodossa 45 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

2. Jos eritelmät, ja/tai niitä täydentävät asiakirjat ovat jonkin muun yksikön kuin hankintamenettelystä vastaavan hankintayksikön hallussa, kutsussa täsmennetään sen yksikön osoite, josta näitä eritelmiä ja täydentäviä asiakirjoja voi pyytää, ja tarvittaessa määräaika pyynnön esittämiselle sekä näistä asiakirjoista perittävän maksun suuruus ja maksutapa. Toimivaltaisten yksiköiden on lähetettävä nämä asiakirjat taloudellisille toimijoille välittömästi pyynnön saatuaan.

3. Hankintayksiköiden tai toimivaltaisten yksiköiden on annettava eritelmiä tai täydentäviä asiakirjoja koskevat lisätiedot viimeistään kuusi päivää ennen tarjousten vastaanottamiselle asetettua määräpäivää edellyttäen, että pyynnöt on tehty ajoissa.

4. Lisäksi pyynnössä on oltava ainakin seuraavat tiedot:

a) tarvittaessa määräaika täydentäviä asiakirjoja koskevan pyynnön esittämiselle sekä näistä asiakirjoista mahdollisesti perittävän maksun suuruus ja maksuehdot;

b) viimeinen tarjousten vastaanottopäivä, osoite, johon tarjoukset on toimitettava sekä kieli tai kielet, joilla ne on laadittava;

c) viittaus mahdollisesti julkaistuun hankintailmoitukseen;

d) maininta mahdollisesti vaadittavista liiteasiakirjoista;

e) hankintasopimuksen tekoperusteet, jos niitä ei mainita tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa kelpuuttamisjärjestelmän olemassaolosta; ja

f) hankintasopimuksen tekoperusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa perusteiden tärkeysjärjestys, jos näitä tietoja ei ole hankintailmoituksessa, sekä ilmoitus kelpuuttamisjärjestelmästä tai eritelmistä.

5. Kun tarjouskilpailuun kutsutaan ohjeellisella kausi-ilmoituksella, hankintayksiköiden on pyydettävä myöhemmin, mutta ennen kuin tarjoajien tai neuvottelukumppanien valinta aloitetaan, kaikkia ehdokkaita vahvistamaan kiinnostuksensa saatuaan kyseistä hankintasopimusta koskevat yksityiskohtaiset tiedot.

Tällaisessa pyynnössä on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a) luonne ja määrä, mukaan lukien kaikki mahdolliset lisähankintasopimukset ja mahdollisuuksien mukaan arvio ajasta, jona kyseisiä lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää; uusittavien hankintasopimusten osalta niiden luonne ja määrä sekä mahdollisuuksien mukaan arvio ajankohdasta, jona myöhemmin hankittavien rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen tarjouspyyntöilmoituksia julkaistaan;

b) menettelyn luonne: rajoitettu menettely tai neuvottelumenettely;

c) tarvittaessa ajankohta, jona tavarantoimitus tai rakennusurakan tai palvelujen suorittaminen alkaa tai päättyy;

d) osoite ja määräpäivä, jona tarjouspyyntöasiakirjoja koskevat hakemukset on viimeistään jätettävä, sekä kieli tai kielet, joilla tarjoukset on laadittava;

e) sen yksikön osoite, joka tekee hankintasopimuksen sekä toimittaa eritelmien ja muiden asiakirjojen saamiseksi tarvittavat tiedot;

f) taloudellisilta toimijoita vaadittavat taloudelliset ja tekniset edellytykset sekä rahoitustakuut ja muut tiedot;

g) tarjousasiakirjoista perittävien maksujen määrä ja maksuehdot;

h) tarjouskilpailun kohteena olevan hankintasopimuksen laji: osto, leasing, vuokraus tai osamaksukauppa tai useampi näistä, ja

i) hankintasopimuksen tekoperusteet ja niiden painotus, tai tarvittaessa niiden tärkeysjärjestys, jos kyseisiä tietoja ei mainita ennakkoilmoituksessa tai eritelmissä taikka tarjouksen tekoa tai neuvotteluja koskevassa pyynnössä.

3 jakso

Viestintä ja tietojenvaihto

48 artikla

Viestintään sovellettavat säännöt

1. Kaikki tässä osastossa tarkoitetut ilmoitukset ja tietojenvaihto voidaan toimittaa hankintayksikön valinnan mukaan postitse, telekopiolla, 4 ja 5 kohdan mukaisesti sähköisessä muodossa, 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja siinä tarkoitettujen edellytysten mukaisesti puhelimitse taikka useammalla mainituista välineistä.

2. Valittujen viestintävälineiden on oltava yleisesti käytettävissä eivätkä ne siten saa rajoittaa taloudellisten toimijoiden mahdollisuutta osallistua tarjousmenettelyyn.

3. Tiedottamisessa ja tietojenvaihdossa sekä tietojen tallentamisessa on varmistettava, että tietojen koskemattomuus sekä tarjousten ja osallistumishakemusten luottamuksellisuus säilyvät ja että hankintayksiköt käsittelevät tarjouksien ja osallistumishakemusten sisältöä vasta niiden toimittamiselle asetetun määräajan päätyttyä.

4. Sähköisessä muodossa tapahtuvaan tietojen toimittamiseen käytettävien välineiden ja niiden teknisten ominaisuuksien on oltava syrjimättömiä, yleisesti saatavilla ja yhteentoimivia yleisesti käytössä olevien tieto- ja viestintäteknologian tuotteiden kanssa.

5. Tarjousten sähköiseen toimittamiseen ja vastaanottamiseen käytettäviin laitteisiin sekä osallistumishakemusten sähköiseen vastaanottamiseen käytettäviin laitteisiin sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) tarjousten ja osallistumishakemusten sähköiseen toimittamiseen tarvittavia eritelmiä, myös salausta, koskevien tietojen on oltava asianomaisten osapuolten käytettävissä. Lisäksi tarjousten ja osallistumishakemusten sähköiseen vastaanottamiseen käytettävien laitteiden on oltava liitteen XXIV vaatimusten mukaisia;

b) jäsenvaltiot voivat direktiivin 1999/93/EY 5 artiklaa noudattaen vaatia, että sähköisessä muodossa tehdyissä tarjouksissa käytetään kyseisen artiklan 1 kohdan mukaista kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta;

c) jäsenvaltiot voivat perustaa tai ylläpitää vapaaehtoisuuteen perustuvia akkreditointijärjestelmiä, joiden tarkoituksena on parantaa näihin laitteisiin liittyvien varmennepalvelujen tasoa;

d) tarjoajien tai ehdokkaiden on sitouduttava toimittamaan sellaiset 52 artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä 53 ja 54 artiklassa mainitut asiakirjat, todistukset, vakuutukset ja ilmoitukset, joita ei ole saatavilla sähköisessä muodossa, ennen tarjousten ja osallistumishakemusten tekemiselle asetetun määräajan päättymistä.

6. Osallistumishakemusten toimittamiseen sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) hankintamenettelyjä koskevat osallistumishakemukset voidaan tehdä kirjallisesti tai puhelimitse;

b) kun osallistumishakemus tehdään puhelimitse, asiasta on lähetettävä kirjallinen vahvistus ennen hakemusten vastaanottamisen määräajan päättymistä;

c) hankintayksiköt voivat vaatia, että telekopiona lähetetyt osallistumishakemukset on vahvistettava postitse tai sähköisin keinoin, jos tämä on tarpeen todistelua varten. Hankintayksiköiden on tässä tapauksessa ilmoitettava tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa tai 47 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa pyynnössä kyseisestä vaatimuksesta ja määräajasta, jonka kuluessa vahvistus on toimitettava joko postitse tai sähköisin keinoin.

49 artikla

Tiedottaminen kelpuuttamista hakeneille, ehdokkaille ja tarjoajille

1. Hankintayksiköiden on ilmoitettava hankintamenettelyyn osallistuville taloudellisille toimijoille mahdollisimman pian päätökset, jotka koskevat puitejärjestelyn tai hankintasopimuksen tekemistä tai dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä, mukaan lukien seikat, joiden perusteella ne ovat päättäneet olla tekemättä puitejärjestelyä tai tarjouskilpailun kohteena ollutta hankintasopimusta tai päättäneet aloittaa menettelyn uudelleen taikka päättäneet olla toteuttamatta dynaamista hankintajärjestelmää; hankintayksiköiden on pyydettäessä annettava nämä tiedot kirjallisesti.

2. Hankintayksiköiden on asianomaisen osapuolen pyynnöstä ilmoitettava mahdollisimman nopeasti:

- jokaiselle hylätylle ehdokkaalle seikat, joiden perusteella asianomaisen ehdokkuus on hylätty,

- jokaiselle hylätylle tarjoajalle seikat, joiden perusteella asianomaisen tarjous on hylätty, sekä 34 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa seikat, joiden perusteella hankintayksiköt ovat päättäneet, että vastaavuutta ei ole tai että rakennusurakat, tavarantoimitukset tai palvelut eivät täytä suorituskykyä koskevia tai toiminnallisia vaatimuksia,

- jokaiselle hyväksyttävän tarjouksen tehneelle tarjoajalle hyväksytyn tarjouksen ominaisuudet ja edut sekä tarjouskilpailun voittajan nimi tai puitejärjestelyn osapuolet.

Tähän kuluva aika ei missään tapauksessa saa ylittää 15 päivää asiaa koskevan kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta.

Hankintayksiköt voivat kuitenkin päättää, että tiettyjä 1 kohdassa mainittuja hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn tekemistä taikka dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevia tietoja ei anneta, jos niiden paljastaminen olisi lain soveltamisen esteenä tai muulla tavoin yleisen edun vastaista tai vaarantaisi tietyn julkisen tai yksityisen taloudellisen toimijan oikeutetut kaupalliset edut, mukaan luettuna sopimuspuoleksi valitun taloudellisen toimijan edut, tai voisi haitata taloudellisten toimijoiden välistä tervettä kilpailua.

3. Kelpuuttamisjärjestelmän laatineiden ja sitä soveltavien hankintayksiköiden on kuuden kuukauden kuluessa annettava hakijoille tiedoksi päätöksensä näiden kelpuuttamisesta.

Jos kelpuuttamispäätöksen tekeminen kestää yli neljä kuukautta kelpuuttamishakemuksen jättämisestä, hankintayksikön on ilmoitettava hakijalle kahden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä perusteet pidemmälle päätöksentekoajalle sekä päivä, johon mennessä hakemus joko hyväksytään tai hylätään.

4. Kelpuuttamisessa hylätyille hakijoille on ilmoitettava hylkäämispäätös ja hylkäämisen perusteet mahdollisimman pian ja ehdottomasti viimeistään 15 päivän kuluessa päätöksen teosta. Näiden on perustuttava 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin kelpuuttamisperusteisiin.

5. Kelpuuttamisjärjestelmän perustaneet ja sitä soveltavat hankintayksiköt voivat peruuttaa taloudellisen toimijan kelpuuttamisen ainoastaan 53 artiklan 2 kohdassa mainittuihin perusteisiin perustuvista syistä. Aikomuksesta peruuttaa kelpoisuus sekä aiotun toimenpiteen perusteesta tai perusteista on ilmoitettava taloudelliselle toimijalle kirjallisesti etukäteen vähintään 15 päivää ennen kuin kelpuuttaminen on määrä peruuttaa.

50 artikla

Tehtyjä hankintasopimuksia koskevat säilytettävät tiedot

1. Hankintayksiköiden on säilytettävä kustakin hankintasopimuksesta asianmukaiset tiedot, joiden avulla ne voivat myöhemmin perustella päätöksensä, jotka koskevat:

a) taloudellisten toimijoiden kelpuuttamista ja valintaa sekä hankintasopimusten tekemistä,

b) edellä 40 artiklan 3 kohdan nojalla ilman edeltävää tarjouskilpailua toteutettuja menettelyjä,

c) tämän osaston III-VI luvun säännösten noudattamatta jättämistä I osaston II luvussa ja tämän osaston II luvussa säädettyjen poikkeusten nojalla.

Hankintayksiköiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sähköisessä muodossa toteutettujen sopimuksentekomenettelyjen etenemisen dokumentoimiseksi.

2. Tiedot on säilytettävä vähintään neljä vuotta hankintasopimuksen tekopäivästä, jotta hankintayksikkö voi tänä aikana antaa tarvittavat tiedot komissiolle tämän pyynnöstä.

VII LUKU

Menettelyn kulku

51 artikla

Yleiset säännökset

1. Valittaessa osallistujia sopimusten tekomenettelyihin:

a) hankintayksiköiden, jotka ovat ilmoittaneet 54 artiklan 1, 2 tai 4 kohdan mukaisesti tarjoajien tai ehdokkaiden pois sulkemista koskevat säännöt ja perusteet, on suljettava pois ne taloudelliset toimijat, joiden kohdalla nämä säännöt ja perusteet täyttyvät;

b) hankintayksiköiden on valittava tarjoajat ja ehdokkaat 54 artiklan nojalla vahvistettujen puolueettomien sääntöjen ja perusteiden mukaisesti;

c) rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä, joita on edeltänyt tarjouskilpailu, hankintayksiköiden on 54 artiklan 3 kohdan mukaisesti tarvittaessa vähennettävä valittujen ehdokkaiden määrää edellä a ja b alakohdan mukaisesti.

2. Kun tarjouskilpailuun kutsutaan ilmoituksella kelpuuttamisjärjestelmän olemassaolosta tarkoituksena valita osallistujia sellaisten hankintasopimusten tekomenettelyihin, jotka ovat tarjouskilpailun kohteena, hankintayksiköiden on

a) kelpuutettava taloudelliset toimijat 53 artiklan säännösten mukaisesti;

b) sovellettava näihin kelpuutettuihin taloudellisiin toimijoihin niitä 1 kohdan säännöksiä, jotka kuuluvat rajoitettuun menettelyyn tai neuvottelumenettelyyn.

3. Hankintayksiköiden on tarkistettava, että näin valittujen tarjoajien esittämät tarjoukset ovat tarjouksiin sovellettavien sääntöjen ja vaatimusten mukaisia, ja tehtävä hankintasopimus 55 ja 57 artiklassa säädettyjen perusteiden mukaisesti.

1 jakso

Kelpuuttaminen ja laatuun perustuva valinta

52 artikla

Hallinnollisia, teknisiä ja rahoitusta koskevien ehtojen sekä todistusten, testauksen ja selvitysten vastavuoroinen tunnustaminen

1. Valitessaan rajoitettuun menettelyyn tai neuvottelumenettelyyn osallistujat, kelpuuttamispäätöstä tehdessään tai saattaessaan kelpuuttamista koskevat arviointiperusteet ja säännöt ajan tasalle hankintayksiköt eivät saa:

a) asettaa hallinnollisia, teknisiä tai rahoitusta koskevia ehtoja joillekin taloudellisille toimijoille, jollei niitä aseteta muille;

b) vaatia testejä tai selvityksiä, jotka olisivat päällekkäisiä jo olemassa olevan objektiivisen näytön kanssa.

2. Jos hankintayksiköt vaativat esitettäviksi riippumattomien laitosten antamia todistuksia siitä, että taloudellinen toimija täyttää tiettyjen laadunvarmistusstandardien vaatimukset, niiden on viitattava alan eurooppalaisiin standardisarjoihin perustuviin laadunvarmistusjärjestelmiin, jotka eurooppalaisten varmentamista koskevien standardisarjojen mukaiset laitokset ovat vahvistaneet.

Hankintayksiköiden on tunnustettava muiden jäsenvaltioiden laitosten antamat vastaavat todistukset. Niiden on myös hyväksyttävä muut taloudellisten toimijoiden toimittamat todistukset vastaavien laadunvarmistustoimenpiteiden suorittamisesta.

3. Rakennusurakoiden ja palveluhankintojen osalta hankintayksiköt voivat ainoastaan aiheellisissa tapauksissa vaatia taloudellisen toimijan teknisen suorituskyvyn tarkistamiseksi tiedot ympäristöasioiden hallintaa koskevista toimenpiteistä, jotka tämä pystyy toteuttamaan hankintasopimuksen toteuttamisen yhteydessä. Jos hankintayksiköt vaativat tällaisissa tapauksissa esitettäviksi riippumattomien laitosten antamia todistuksia siitä, että taloudellinen toimija täyttää tiettyjen ympäristöasioiden hallintaa koskevien standardien vaatimukset, niiden on viitattava yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) tai alan eurooppalaisiin tai kansainvälisiin standardeihin perustuviin ympäristöasioiden hallintaa koskeviin standardeihin, jotka yhteisön oikeutta tai varmentamista koskevia eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja noudattavat laitokset ovat vahvistaneet.

Hankintayksiköiden on tunnustettava muiden jäsenvaltioiden laitosten antamat vastaavat todistukset. Niiden on myös hyväksyttävä muu taloudellisten toimijoiden toimittama näyttö vastaavien ympäristöasioiden hallintaa koskevien toimenpiteiden suorittamisesta.

53 artikla

Kelpuuttamisjärjestelmät

1. Hankintayksiköt voivat halutessaan perustaa taloudellisten toimijoiden kelpuuttamisjärjestelmän sekä soveltaa sitä.

Hankintayksiköiden, jotka perustavat kelpuuttamisjärjestelmän tai soveltavat sitä, on huolehdittava siitä, että taloudelliset toimijat voivat milloin tahansa hakea kelpuutusta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa järjestelmässä voi olla eri kelpoisuusasteita.

Sitä on sovellettava hankintayksikön vahvistamia puolueettomia perusteita ja sääntöjä noudattaen.

Jos näihin arviointiperusteisiin ja sääntöihin sisältyy teknisiä eritelmiä, sovelletaan 34 artiklan säännöksiä. Arviointiperusteet ja säännöt voidaan tarpeen mukaan saattaa ajan tasalle.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuihin kelpuuttamista koskeviin arviointiperusteisiin ja sääntöihin voivat sisältyä direktiivin 2004/18/EY 45 artiklassa luetellut poissulkemisperusteet mainitussa direktiivissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

Kun hankintayksikkö on 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen hankintaviranomainen, näihin perusteisiin ja sääntöihin sisältyvät direktiivin 2004/18/EY 45 artiklan 1 kohdassa luetellut poissulkemisperusteet.

4. Jos 2 kohdassa tarkoitettuihin kelpuuttamista koskeviin arviointiperusteisiin ja sääntöihin sisältyy taloudellisen toimijan taloudellisia ja rahoitukseen liittyviä voimavaroja koskevia vaatimuksia, tämä voi tarvittaessa käyttää hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksiköiden välisistä oikeudellisista yhteyksistä. Sen on tässä tapauksessa osoitettava hankintayksikölle, että sillä on kelpuuttamisjärjestelmän koko voimassaolon ajan käytettävissään nämä voimavarat; tämä voidaan osoittaa esimerkiksi esittämällä näiden yksiköiden tätä varten tekemä sitoumus.

Edellä 11 artiklassa tarkoitettu taloudellisten toimijoiden ryhmittymä voi samoin edellytyksin käyttää hyväksi ryhmittymään kuuluvien toimijoiden tai muiden yksiköiden voimavaroja.

5. Jos 2 kohdassa tarkoitettuihin kelpuuttamista koskeviin arviointiperusteisiin ja sääntöihin sisältyy taloudellisen toimijan teknisiä ja/tai ammatillisia voimavaroja koskevia vaatimuksia, tämä voi tarvittaessa käyttää hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksiköiden välisistä oikeudellisista yhteyksistä. Sen on tässä tapauksessa osoitettava hankintayksikölle, että sillä on kelpuuttamisjärjestelmän koko voimassaolon ajan käytettävissään nämä keinot; tämä voidaan osoittaa esimerkiksi esittämällä näiden yksiköiden tekemä sitoumus siitä, että ne antavat tarvittavat voimavarat taloudellisen toimijan käyttöön.

Edellä 11 artiklassa tarkoitettu taloudellisten toimijoiden ryhmittymä voi samoin edellytyksin käyttää hyväksi ryhmittymään osallistuvien toimijoiden tai muiden yksiköiden voimavaroja.

6. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut kelpuuttamista koskevat arviointiperusteet ja säännöt on pyynnöstä toimitettava taloudellisille toimijoille. Ajan tasalle saatetut kelpuuttamista koskevat arviointiperusteet ja säännöt on toimitettava asiasta kiinnostuneille taloudellisille toimijoille.

Jos hankintayksikkö katsoo tiettyjen kolmansien yksiköiden tai laitosten kelpuuttamisjärjestelmän vastaavan sen vaatimuksia, sen on toimitettava näiden kolmansien yksiköiden tai laitosten nimet asianomaisille taloudellisille toimijoille.

7. Kelpuutetuista taloudellisista toimijoista on pidettävä luetteloa, joka voidaan jakaa luokkiin niiden hankintasopimustyyppien mukaan, joita kelpuuttaminen koskee.

8. Hankintayksiköiden on laatiessaan ja soveltaessaan kelpuuttamisjärjestelmää noudatettava 41 artiklan 3 kohdan säännöksiä kelpuuttamisjärjestelmän olemassaoloa koskevista ilmoituksista, 49 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan säännöksiä kelpuuttamista hakeneille taloudellisille toimijoille annettavista tiedoista, 51 artiklan 2 kohdan säännöksiä osallistujien valinnasta silloin, kun tarjouskilpailuun kutsutaan ilmoituksella kelpuuttamisjärjestelmän olemassaolosta, sekä 52 artiklan säännöksiä hallinnollisten, teknisten ja rahoitusta koskevien ehtojen sekä todistusten, testauksen ja selvitysten vastavuoroisesta tunnustamisesta.

9. Kun tarjouskilpailuun kutsutaan ilmoituksella kelpuuttamisjärjestelmän olemassaolosta, rajoitettuun menettelyyn osallistuvat tarjoajat tai neuvottelumenettelyyn osallistujat on valittava tällaisen järjestelmän mukaisesti kelpuutetuista ehdokkaista.

54 artikla

Laadulliset valintaperusteet

1. Avoimessa menettelyssä sovellettavia valintaperusteita vahvistaessaan hankintayksiköiden on noudatettava puolueettomia sääntöjä ja perusteita, joiden on oltava kiinnostuneiden taloudellisten toimijoiden saatavilla.

2. Ehdokkaita rajoitetuissa menettelyissä tai neuvottelumenettelyissä valitessaan hankintayksiköiden on noudatettava vahvistamiaan puolueettomia sääntöjä ja perusteita, joiden on oltava kiinnostuneiden taloudellisten toimijoiden saatavilla.

3. Rajoitetuissa menettelyissä tai neuvottelumenettelyissä perusteet voivat nojautua hankintayksikön objektiiviseen tarpeeseen vähentää ehdokkaiden lukumäärä tasolle, joka on perusteltu hankintamenettelyn ominaisuuksien ja sen toteuttamiseksi tarvittavien resurssien tasapainottamiseksi. Valittujen ehdokkaiden määrän on kuitenkin varmistettava riittävä kilpailu.

4. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin perusteisiin voivat sisältyä annetun direktiivin 2004/18/EY 45 artiklassa luetellut poissulkemisperusteet mainitussa direktiivissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

Kun hankintayksikkö on 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen hankintaviranomainen, tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin perusteisiin ja sääntöihin on sisällyttävä direktiivin 2004/18/EY 45 artiklan 1 kohdassa luetellut poissulkemisperusteet.

5. Jos 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin perusteisiin sisältyy taloudellisen toimijan taloudellisia ja rahoitukseen liittyviä voimavaroja koskevia vaatimuksia, tämä voi tarvittaessa käyttää hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksiköiden välisistä oikeudellisista yhteyksistä. Taloudellisen toimijan on tässä tapauksessa osoitettava hankintayksikölle, että sillä on käytettävissään tarvittavat voimavarat. Tämä voidaan osoittaa esimerkiksi esittämällä näiden yksiköiden tätä koskeva sitoumus.

Edellä 11 artiklassa tarkoitettu taloudellisten toimijoiden ryhmittymä voi samoin edellytyksin käyttää hyväksi ryhmittymään osallistuvien toimijoiden tai muiden yksiköiden voimavaroja.

6. Jos 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin perusteisiin sisältyy taloudellisen toimijan teknisiä ja/tai ammatillisia voimavaroja koskevia vaatimuksia, tämä voi tarvittaessa käyttää hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksiköiden välisistä oikeudellisista yhteyksistä. Sen on tässä tapauksessa osoitettava hankintayksikölle, että sillä on käytettävissään hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat voimavarat. Tämä voidaan osoittaa esimerkiksi esittämällä näiden yksiköiden tekemä sitoumus siitä, että ne antavat tarvittavat voimavarat taloudellisen toimijan käyttöön.

Edellä 11 artiklassa tarkoitettu taloudellisten toimijoiden ryhmittymä voi samoin edellytyksin käyttää hyväksi ryhmittymään osallistuvien toimijoiden tai muiden yksiköiden voimavaroja.

2 jakso

Hankintasopimuksen tekeminen

55 artikla

Hankintasopimuksen tekoperusteet

1. Rajoittamatta tietyistä palveluista suoritettavia korvauksia koskevien kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten soveltamista hankintayksiköiden on käytettävä seuraavia hankintasopimuksen tekoperusteita:

a) jos hankintasopimus tehdään hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, kyseisen hankintasopimuksen kohteeseen liittyviä eri perusteita: esimerkiksi toimitus- tai toteutusaikaa, käyttökustannuksia, taloudellisuutta, laatua, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristönäkökohtia, teknisiä ansioita, huoltoa ja teknistä tukea, sitoutumista varaosien toimittamiseen, toimitusvarmuutta ja hintaa; tai

b) yksinomaan alinta hintaa.

2. Rajoittamatta kolmannen alakohdan säännösten soveltamista, hankintayksikön on 1 kohdan a alakohdan mukaisessa tapauksessa ilmoitettava kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi kunkin valitsemansa perusteen suhteellinen painotus.

Painotus voidaan ilmaista määrittämällä suuruusluokka, jonka ääriarvojen väli on tarkoituksenmukainen.

Jos painottaminen ei hankintayksikön näkemyksen mukaan ole mahdollista todennettavista syistä, hankintayksikön on ilmoitettava sovellettavien perusteiden aleneva tärkeysjärjestys.

Tämä suhteellinen painotus tai tärkeysjärjestys ilmoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa, 47 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä, tarjous- tai neuvottelupyynnössä tai eritelmissä.

56 artikla

Sähköisen huutokaupan käyttäminen

1. Jäsenvaltiot voivat antaa hankintayksiköille mahdollisuuden käyttää sähköistä huutokauppaa.

2. Sovellettaessa avoimia, rajoitettuja tai neuvottelumenettelyjä ilman edeltävää tarjouskilpailua hankintayksiköt voivat päättää, että ennen hankintasopimuksen tekemistä käydään sähköinen huutokauppa, jos kyseisen hankintasopimuksen tekniset eritelmät voidaan laatia riittävän tarkasti.

Sähköistä huutokauppaa voidaan käyttää samoin ehdoin silloin, kun tehtäviä hankintoja kilpailutetaan 15 artiklassa tarkoitetussa dynaamisessa hankintajärjestelmässä.

Sähköinen huutokauppa koskee:

a) ainoastaan hintoja, jos hankintasopimus tehdään alhaisimpaan hintaan; tai

b) hintoja ja/tai eritelmissä ilmoitettujen tarjoukseen sisältyvien tekijöiden uusia arvoja, jos hankintasopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella.

3. Hankintayksiköiden, jotka päättävät järjestää sähköisen huutokaupan, on ilmoitettava asiasta tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa.

Eritelmissä on oltava muun muassa seuraavat tiedot:

a) tekijät, joiden arvot ovat sähköisen huutokaupan kohteena, siltä osin kuin nämä tekijät ovat määrällisesti ilmaistavissa lukuina tai prosenttimäärinä;

b) niiden arvojen mahdolliset rajat, jotka voidaan esittää, sellaisina kuin ne ovat hankintasopimuksen kohdetta koskevien eritelmien perusteella;

c) tiedot, jotka annetaan tarjoajien käyttöön sähköisen huutokaupan aikana, sekä tarvittaessa tietojen antamisen ajankohta;

d) tarvittavat tiedot sähköisen huutokaupan kulusta;

e) edellytykset, joiden mukaisesti tarjoajat voivat tehdä tarjouksen, ja erityisesti tarjouksen tekemiseen tarvittaessa vaadittavat tarjousten väliset vähimmäiserot;

f) tarvittavat tiedot käytettävästä sähköisestä järjestelmästä sekä viestintäyhteyttä koskevista yksityiskohdista ja teknisistä eritelmistä.

4. Ennen sähköisen huutokaupan toteuttamista hankintayksikön on suoritettava tarjousten alustava kokonaisarviointi hankintasopimuksen vahvistetun tekoperusteen/tekoperusteiden ja niille vahvistetun painotuksen mukaisesti.

Kaikkia hyväksyttävän tarjouksen tehneitä tarjoajia on pyydettävä samanaikaisesti sähköisellä viestintäkeinolla esittämään uusia hintoja ja/tai uusia arvoja; pyynnön on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot käytettävien sähköisten laitteiden edellyttämästä yksilöllisestä yhteydestä sekä täsmälliset tiedot sähköisen huutokaupan alkamispäivästä ja kellonajasta. Sähköinen huutokauppa voidaan käydä useissa peräkkäisissä vaiheissa. Sähköinen huutokauppa voi alkaa aikaisintaan kahden työpäivän kuluttua tarjouspyyntöjen lähettämispäivästä.

5. Kun sopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, tarjouspyyntöön on liitettävä asianomaista tarjousta koskevan, 55 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun painotuksen mukaisesti tehdyn kokonaisarvioinnin tulokset.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös sähköisessä huutokaupassa käytettävä matemaattinen kaava, jonka mukaan uusi järjestys määräytyy automaattisesti esitettyjen uusien hintojen ja/tai uusien arvojen perusteella. Kaava sisältää kaikkien kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valittujen perusteiden suhteellisen painotuksen, joka on ilmoitettava kilpailukutsua koskevassa ilmoituksessa tai eritelmissä; tätä varten mahdolliset hintahaarukat on kuitenkin esitettävä ennalta määrättynä arvona.

Jos hyväksytään vaihtoehtoja, kullekin vaihtoehdolle on määriteltävä erillinen kaava.

6. Sähköisen huutokaupan jokaisessa vaiheessa hankintayksikön on toimitettava välittömästi kaikille tarjoajille vähintään ne tiedot, joiden perusteella nämä voivat milloin hyvänsä tarkistaa keskinäisen järjestyksensä. Hankintayksikkö voi myös toimittaa muita tietoja muista esitetyistä hinnoista tai arvoista, edellyttäen että tästä ilmoitetaan eritelmissä. Se voi myös ilmoittaa milloin tahansa kyseiseen huutokauppavaiheeseen osallistuvien lukumäärän, mutta ei kuitenkaan saa missään tapauksessa paljastaa tarjoajien henkilöllisyyttä sähköisen huutokaupan eri vaiheiden aikana.

7. Hankintayksikkö lopettaa sähköisen huutokaupan noudattaen yhtä tai useampaa seuraavista tavoista:

a) huutokauppaan osallistumista koskevassa kutsussa ilmoitetaan etukäteen vahvistettu päivämäärä ja kellonaika;

b) kun hankintayksikölle ei enää tarjota uusia hintoja tai arvoja, jotka vastaavat tarjottavien hintojen vähimmäiseroja koskevia vaatimuksia. Tässä tapauksessa hankintayksikkö täsmentää huutokauppaan osallistumista koskevassa kutsussa määräajan, jota noudatetaan viimeisen esityksen vastaanoton jälkeen ennen sähköisen huutokaupan lopettamista;

c) kun huutokauppaan osallistumista koskevassa kutsussa vahvistettu huutokaupan eri vaiheiden määrä on täyttynyt.

Kun hankintayksikkö on päättänyt lopettaa sähköisen huutokaupan c alakohdan mukaisesti soveltaen tarvittaessa lisäksi b alakohdassa tarkoitettuja menettelytapoja, huutokauppaan osallistumista koskevassa kutsussa on ilmoitettava huutokaupan kunkin vaiheen aikataulu.

8. Lopetettuaan sähköisen huutokaupan hankintayksikkö tekee hankintasopimuksen 55 artiklan mukaisesti sähköisen huutokaupan tulosten perusteella.

9. Hankintayksiköt eivät saa käyttää sähköistä huutokauppaa väärin eikä siten, että sillä estetään, rajoitetaan tai vääristetään kilpailua tai muutetaan hankintasopimuksen kohdetta siitä, jollaisena se on määritelty tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa ja eritelmässä.

57 artikla

Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset

1. Jos tiettyä hankintasopimusta varten jätetyt tarjoukset vaikuttavat hankittaviin tavaroihin, urakkaan tai palveluun nähden poikkeuksellisen alhaisilta, hankintayksikön on, ennen kuin se voi hylätä tarjoukset, pyydettävä kirjallisesti tiedot olennaisiksi katsomistaan tarjouksen pääkohdista.

Tällaiset tiedot voivat koskea erityisesti:

a) tuotteiden valmistusmenetelmän, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia näkökohtia;

b) valittuja teknisiä ratkaisuja ja/tai poikkeuksellisen edullisia, tarjoajaa suosivia tuotteiden toimittamisen, palvelun suorittamisen tai urakan toteuttamisen ehtoja;

c) tarjoajan ehdottamien tuotteiden tai palvelujen rakennusurakoiden omintakeisuutta;

d) siellä voimassa olevien työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvien velvoitteiden noudattamista, missä työ tai palvelu on määrä suorittaa;

e) tarjoajan mahdollisesti saamaa valtiontukea.

2. Hankintayksikkö tarkistaa kyseiset pääkohdat tarjoajaa kuullen ja ottaen huomioon toimitetun näytön.

3. Jos hankintayksikkö toteaa, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman valtiontuen takia, kyseinen tarjous voidaan hylätä pelkästään tästä syystä vasta tarjoajan kuulemisen jälkeen, ja jos tämä ei pysty hankintayksikön vahvistamassa riittävässä ajassa näyttämään toteen, että kyseessä oleva tuki on myönnetty laillisesti. Jos hankintayksikkö hylkää tarjouksen näissä olosuhteissa, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle.

3 jakso

Kolmansista maista peräisin olevia tuotteita sisältävät tarjoukset ja suhteet kyseisiin kolmansiin maihin

58 artikla

Kolmansista maista peräisin olevia tuotteita sisältävät tarjoukset

1. Tätä artiklaa sovelletaan tarjouksiin, jotka sisältävät sellaisista kolmansista maista peräisin olevia tuotteita, joiden kanssa yhteisö ei ole tehnyt monen- tai kahdenvälistä sopimusta, jolla varmistetaan yhteisön yrityksille yhdenvertainen ja todellinen pääsy näiden kolmansien maiden markkinoille. Tämä ei rajoita yhteisön tai sen jäsenvaltioiden velvoitteita kolmansia maita kohtaan.

2. Tavaroita koskevaa hankintasopimusta varten tehty tarjous voidaan hylätä, jos kolmansista maista peräisin olevien, yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92(30) mukaisesti määriteltyjen tuotteiden osuus on yli 50 prosenttia tarjoukseen sisältyvien tuotteiden kokonaisarvosta. Tätä artiklaa sovellettaessa televerkkolaitteissa käytettäviä ohjelmistoja pidetään tuotteina.

3. Jollei toisesta alakohdasta muuta johdu, kahden tai useamman tarjouksen ollessa 55 artiklassa säädettyjen hankintasopimuksen tekoperusteiden mukaan samanarvoisia, etusijalle on asetettava se tarjous, jota ei voida hylätä 2 kohdan mukaisesti. Tarjousten hintoja on pidettävä tämän artiklan mukaisesti samanarvoisina, jos niiden hintaero on enintään kolme prosenttia.

Tarjousta ei kuitenkaan saa ensimmäisen alakohdan mukaisesti asettaa etusijalle, jos sen hyväksyminen velvoittaisi hankintayksikön hankkimaan jo olemassa oleviin laitteisiin verrattuna teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia laitteita, mikä johtaisi yhteensopimattomuuteen tai käyttöön taikka ylläpitoon liittyviin teknisiin vaikeuksiin tai suhteettomiin kustannuksiin.

4. Kun tätä artiklaa sovellettaessa määritetään 2 kohdassa tarkoitettujen kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden osuutta, huomioon ei oteta niitä kolmansia maita, joihin sovelletaan tämän direktiivin säännöksiä 1 kohdan mukaisesti neuvoston päätöksellä.

5. Komissio antaa neuvostolle vuosittain kertomuksen, ensimmäisen kerran tämän direktiivin voimaantulon jälkeisen vuoden jälkipuoliskolla, niiden monen- tai kahdenvälisten neuvottelujen edistymisestä, jotka koskevat yhteisön yritysten pääsyä kolmansien maiden markkinoille tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, näiden neuvottelujen mahdollisista tuloksista sekä kaikkien tehtyjen sopimusten käytännön toteuttamisesta.

Neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta muuttaa tämän artiklan säännöksiä edellä tarkoitetun kehityksen mukaisesti.

59 artikla

Suhteet kolmansiin maihin rakennusurakoita, hankintoja ja palveluja koskevien hankintasopimusten osalta

1. Jäsenvaltioiden on tiedotettava komissiolle yleisistä vaikeuksista, joita niiden yritykset ovat tosiasiallisesti tai oikeudellisesti kohdanneet ja joista ne ovat raportoineet pyrkiessään sopimuspuoliksi palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin kolmansissa maissa.

2. Komissio antaa neuvostolle 31 päivään joulukuuta 2005 mennessä ja sen jälkeen määräajoin kertomuksen palveluhankintojen avautumisesta kolmansissa maissa sekä näiden maiden kanssa käytävien asiaa koskevien neuvottelujen edistymisestä erityisesti Maailman kauppajärjestön puitteissa.

3. Komissio yrittää saada asianomaisen kolmannen maan korjaamaan tilanteen, jos se toteaa 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten tai muiden tietojen perusteella, että palveluja koskevia hankintasopimuksia tehtäessä jokin kolmas maa:

a) ei tarjoa yhteisön yrityksille vastaavaa todellista pääsyä markkinoille kuin yhteisössä tarjotaan näiden kolmansien maiden yrityksille; tai

b) ei myönnä yhteisön yrityksille kansallista kohtelua tai samoja kilpailumahdollisuuksia kuin kotimaisille yrityksille; tai

c) myöntää muiden kolmansien maiden yrityksille edullisemman kohtelun kuin yhteisön yrityksille.

4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vaikeuksista, joita niiden yritykset ovat tosiasiallisesti tai oikeudellisesti kohdanneet ja joista ne ovat raportoineet pyrkiessään sopimuspuoliksi hankintasopimuksiin kolmansissa maissa, ja jotka johtuvat liitteessä XXIII lueteltujen kansainvälisen työoikeuden määräysten noudattamatta jättämisestä.

5. Komissio voi milloin tahansa 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ehdottaa, että neuvosto päättäisi keskeyttää palveluhankintoja koskevien sopimusten tekeminen tai rajoittaa sitä päätöksessä määrättäväksi ajaksi:

a) kyseisen kolmannen maan lainsäädännön alaisuuteen kuuluvien yritysten kanssa;

b) edellä a alakohdassa tarkoitettujen yrityksien sidosyritysten kanssa, joiden kotipaikka on yhteisössä, mutta joilla ei ole suoraa ja todellista yhteyttä jäsenvaltion talouteen;

c) yritysten kanssa, jotka tekevät tarjouksia, jotka koskevat kyseisestä kolmannesta maasta peräisin olevia palveluja.

Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä mahdollisimman nopeasti.

Komissio voi ehdottaa näitä toimenpiteitä omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä.

6. Tämä artikla ei rajoita erityisesti Maailman kauppajärjestön puitteissa tehdyistä julkisia hankintoja koskevista kansainvälisistä sopimuksista johtuvia yhteisön velvoitteita kolmansia maita kohtaan.

III OSASTO

SUUNNITTELUKILPAILUIHIN PALVELUJEN ALALLA SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

60 artikla

Yleissäännös

1. Suunnittelukilpailun järjestämistä koskevien sääntöjen on oltava tämän artiklan 2 kohdan sekä 61 ja 63-66 artiklan mukaiset, ja ne on saatettava suunnittelukilpailuun osallistumisesta kiinnostuneiden saataville.

2. Suunnittelukilpailuun osallistumista ei saa rajoittaa:

a) jäsenvaltion alueeseen tai alueen osaan;

b) sillä perusteella, että sen jäsenvaltion lain mukaan, jossa kilpailu järjestetään, osallistujien on oltava joko luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä.

61 artikla

Kynnysarvot

1. Tätä osastoa sovelletaan suunnittelukilpailuihin, jotka järjestetään osana sellaista palveluja koskevaa hankintamenettelyä, jonka ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 499000 euroa. Tässä kohdassa kynnysarvolla tarkoitetaan palveluhankintoja koskevan sopimuksen ennakoitua arvoa ilman arvonlisäveroa mahdolliset osallistumispalkkiot ja/tai osallistujille maksettavat maksut mukaan lukien.

2. Tätä osastoa sovelletaan kaikkiin suunnittelukilpailuihin, joissa osallistujille annettavien palkintojen ja maksettavien palkkioiden kokonaisarvo on vähintään 499000 euroa.

Tässä kohdassa kynnysarvolla tarkoitetaan palkkioiden ja maksujen kokonaismäärää, mukaan lukien 40 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti myöhemmin mahdollisesti tehtävän palveluhankintoja koskevan sopimuksen ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa, jos hankintayksikkö ei sulje pois tällaista sopimuksen tekoa kilpailuilmoituksessa.

62 artikla

Soveltamisalaan kuulumattomat suunnittelukilpailut

Tätä osastoa ei sovelleta:

1) suunnittelukilpailuihin, jotka järjestetään 20, 21 ja 22 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa palvelusopimusten osalta,

2) suunnittelukilpailuihin, jotka järjestetään asianomaisessa jäsenvaltiossa sellaisen toiminnan harjoittamiseksi, jonka osalta on komission päätöksellä katsottu voitavan soveltaa 30 artiklan 1 kohtaa tai jota voidaan soveltaa kyseisen artiklan 4 kohdan toisen tai kolmannen alakohdan tai sen 5 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti.

63 artikla

Ilmoittamista ja avoimuutta koskevat säännöt

1. Hankintayksiköiden, jotka haluavat järjestää suunnittelukilpailun, on julkaistava kilpailua koskeva ilmoitus. Hankintayksiköiden, jotka ovat järjestäneet suunnittelukilpailun, on annettava sen tulokset tiedoksi ilmoituksella. Kilpailuilmoituksessa on oltava liitteessä XVIII tarkoitetut tiedot, ja suunnittelukilpailun tuloksia koskevassa ilmoituksessa on oltava liitteessä XIX tarkoitetut tiedot komission 68 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistamien vakiolomakkeiden mukaisesti.

Suunnittelukilpailun tuloksia koskeva ilmoitus on toimitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa suunnittelukilpailun päättymisestä edellytyksin, jotka komissio vahvistaa 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Tässä yhteydessä komissio ottaa huomioon tietojen kaupallisen arkaluontoisuuden, jos hankintayksiköt ovat tästä huomauttaneet antaessaan tietoja, jotka koskevat vastaanotettujen hankkeiden ja suunnitelmien määrää, taloudellisten toimijoiden tietoja ja tarjoushintoja.

2. Edellä 44 artiklan 2-8 kohtaa sovelletaan myös suunnittelukilpailua koskeviin ilmoituksiin.

64 artikla

Viestintätavat

1. Kaikkiin suunnittelukilpailuihin liittyviin ilmoituksiin sovelletaan 48 artiklan 1, 2 ja 4 kohtaa.

2. Tiedottamisessa, tietojenvaihdossa ja tietojen tallentamisessa on varmistettava, että kaikkien kilpailuun osallistujien toimittamien tietojen koskemattomuus ja luottamuksellisuus säilyy ja että valintalautakunta saa tietää suunnitelmien ja hankkeiden sisällöstä vasta niiden esittämiselle asetetun määräajan päätyttyä.

3. Suunnitelmien ja hankkeiden sähköiseen vastaanottamiseen käytettäviin laitteisiin sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) suunnitelmien ja hankkeiden sähköiseen toimittamiseen tarvittavia eritelmiä, myös salausta, koskevien tietojen on oltava asianomaisten osapuolten käytettävissä. Suunnitelmien ja hankkeiden sähköiseen vastaanottamiseen käytettävien laitteiden on lisäksi oltava liitteen XXIV vaatimusten mukaisia;

b) jäsenvaltiot voivat perustaa tai ylläpitää vapaaehtoisuuteen perustuvia akkreditointijärjestelmiä, joilla pyritään parantamaan kyseisiin laitteisiin liittyvien varmennepalvelujen tasoa.

65 artikla

Suunnittelukilpailujen järjestämistä, osallistujien valintaa sekä valintalautakuntaa koskevat säännöt

1. Suunnittelukilpailuja järjestäessään hankintayksiköiden on noudatettava tämän direktiivin säännösten mukaisia menettelyjä.

2. Jos suunnittelukilpailun osallistujien määrä on rajoitettu, hankintayksiköiden on vahvistettava selkeät ja syrjimättömät valintaperusteet. Kaikissa tapauksissa on suunnittelukilpailuun kutsuttava osallistumaan riittävä määrä ehdokkaita todellisen kilpailun varmistamiseksi.

3. Valintalautakuntaan voi kuulua ainoastaan luonnollisia henkilöitä, jotka ovat riippumattomia suunnittelukilpailuun osallistujista. Jos suunnittelukilpailuun osallistujilta vaaditaan tiettyä ammatillista pätevyyttä, vähintään kolmasosalla lautakunnan jäsenistä on oltava sama tai vastaava pätevyys.

66 artikla

Valintalautakunnan päätökset

1. Valintalautakunnan on oltava päätöksissään tai lausunnoissaan riippumaton.

2. Sen on tarkasteltava hakijoiden toimittamia suunnitelmia ja ehdotuksia nimettöminä ja yksinomaan kilpailuilmoituksessa esitetyillä perusteilla.

3. Sen on merkittävä määrittelemänsä hankkeiden paremmuusjärjestys pöytäkirjaan, jonka sen jäsenet allekirjoittavat ja joka on laadittu kunkin hankkeen ansioiden perusteella, ja lisättävä siihen huomautuksensa ja mahdolliset selventämistä vaativat seikat.

4. Nimettömyyden suojaa on noudatettava siihen asti, kun valintalautakunta on antanut lausuntonsa tai tehnyt päätöksensä.

5. Hakijoita voidaan tarvittaessa pyytää vastaamaan valintalautakunnan pöytäkirjaansa merkitsemiin kysymyksiin hankkeisiin liittyvien näkökohtien selventämiseksi.

6. Valintalautakunnan jäsenten ja hakijoiden välisestä vuoropuhelusta on laadittava täydellinen pöytäkirja.

IV OSASTO

TILASTOJA KOSKEVAT VELVOLLISUUDET, TÄYTÄNTÖÖNPANOVALTA JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

67 artikla

Tilastoja koskevat velvollisuudet

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että komissiolle annetaan vuosittain 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti jäsenvaltioiden ja liitteissä I-X tarkoitettujen toimialaluokkien mukaan eritelty tilastollinen kertomus niiden tehtyjen hankintasopimusten kokonaisarvosta, jotka ovat arvoltaan 16 artiklassa määriteltyjä kynnysarvoja pienempiä, mutta jotka kuuluisivat tämän direktiivin soveltamisalaan, jollei kynnysarvoja olisi vahvistettu.

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että liitteiden II, III, V, IX ja X toimialaluokituksen osalta komissiolle annetaan tehtyjä hankintasopimuksia koskeva tilastollinen kertomus edeltävän vuoden osalta viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2004 ja sen jälkeen ennen kunkin vuoden lokakuun 31 päivää 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Tässä tilastollisessa kertomuksessa on oltava julkisia hankintoja koskevan sopimuksen moitteettoman soveltamisen tarkastamiseksi tarvittavat tiedot.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu velvollisuus luovuttaa tietoja ei koske hankintasopimuksia, joiden kohteena ovat liitteessä XVII A olevan 8 ryhmän mukaiset tutkimus- ja kehittämispalvelut, 5 ryhmän teleliikenteen palvelut, joiden CPV-viitenumerot vastaavat CPC-viitenumeroita 7524, 7525 ja 7526, tai liitteessä XVII B luetellut palvelut.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuilla järjestelyillä on varmistettava, että:

a) hallinnon yksinkertaistamiseksi arvoltaan vähäiset hankintasopimukset voidaan jättää soveltamisalan ulkopuolelle edellyttäen, että tilastojen käyttökelpoisuus ei vaarannu;

b) annettujen tietojen luottamuksellisuus säilyy.

68 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa neuvoston päätöksen 71/306/ETY(31) 1 artiklalla perustettu julkisia hankintoja käsittelevä neuvoa-antava komitea, jäljempänä "komitea".

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

69 artikla

Kynnysarvojen tarkistus

1. Komissio tarkastaa 16 artiklassa vahvistetut kynnysarvot kahden vuoden välein 30 päivästä huhtikuuta 2004 sekä tarkistaa niitä toisen alakohdan osalta tarvittaessa 68 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Näiden kynnysarvojen laskeminen perustuu euron erityisnosto-oikeuksina ilmaistuun ja 1 päivänä tammikuuta voimaan tulevaa tarkistusta edeltävän elokuun viimeisenä päivänä päättyvän 24 kuukauden jakson keskimääräiseen päivänkurssiin. Tällä tavoin tarkistettu kynnysarvo pyöristetään tarvittaessa alaspäin lähimpään tuhanteen euroon laskennan tuloksena saadusta luvusta, jotta varmistetaan julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa määrättyjen voimassa olevien, erityisnosto-oikeuksina ilmaistujen kynnysarvojen noudattaminen.

2. Edellä 1 kohdassa säädetyn tarkistuksen yhteydessä komissio mukauttaa 68 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen 61 artiklassa (suunnittelukilpailut) säädettyjä kynnysarvoja siten, että ne saatetaan palveluja koskeviin hankintasopimuksiin sovellettavan tarkistetun kynnysarvon mukaisiksi.

Edellä 1 kohdan mukaisesti vahvistettujen kynnysarvojen vasta-arvoja niiden jäsenvaltioiden kansallisina valuuttoina, jotka eivät osallistu rahaliittoon, tarkistetaan pääsääntöisesti joka toinen vuosi 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen. Näiden vasta-arvojen laskeminen perustuu kyseisten valuuttojen 1 päivänä tammikuuta voimaan tulevaa tarkistusta edeltävän elokuun viimeisenä päivänä päättyvän 24 kuukauden jakson keskimääräiseen euromääräiseen päivänkurssiin.

3. Komissio julkaisee 1 kohdassa tarkoitetut tarkistetut kynnysarvot ja niiden 2 kohdassa tarkoitetut vasta-arvot kansallisina valuuttoina sekä mukautetut kynnysarvot Euroopan unionin virallisessa lehdessä niiden tarkistusta seuraavan marraskuun alussa.

70 artikla

Muutokset

Komissio voi 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen muuttaa:

a) liitteiden I-X hankintayksiköiden luetteloita siten, että ne täyttävät 2-7 artiklassa säädetyt vaatimukset;

b) edellä 41, 42, 43 ja 63 artiklassa mainittujen ilmoitusten laatimista, lähettämistä, vastaanottamista, kääntämistä, kokoamista ja jakelua koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä;

c) ilmoituksissa käytettävän CPV-nimikkeistön yksittäisiin nimikkeisiin tehtävissä erityisissä viittauksissa noudatettavia yksityiskohtaisia sääntöjä;

d) liitteen XVII nimikkeistön viitenumeroita siltä osin kuin direktiivin aineellinen soveltamisala ei siitä muutu, sekä yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat ilmoituksissa olevia viittauksia kyseisen nimikkeistön yksittäisiin nimikkeisiin sanotuissa liitteissä lueteltujen palvelujen luokissa;

e) liitteen X nimikkeistön viitenumeroita siltä osin kuin direktiivin aineellinen soveltamisala ei siitä muutu sekä yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat ilmoituksissa olevia viittauksia kyseisen nimikkeistön yksittäisiin nimikkeisiin;

f) liitettä XI;

g) liitteessä XX tarkoitettuja, tietojen toimittamista ja julkaisemista koskevia menettelytapoja teknisen kehityksen vuoksi tai hallinnollisista syistä;

h) liitteessä XXIV olevassa a, f ja g alakohdassa tarkoitettuja sähköisten vastaanottolaitteiden teknisiä yksityiskohtia ja ominaisuuksia;

i) 67 artiklan 3 kohdan mukaisessa yksinkertaistamistarkoituksessa 67 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tilastoselvitysten soveltamista, laatimista, lähettämistä, vastaanottamista, kääntämistä, kokoamista ja jakelua koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä;

j) 69 artiklan 1 kohdassa ja 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja teknisiä laskentamenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä.

71 artikla

Direktiivin täytäntöönpano

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2006. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Jäsenvaltiot voivat käyttää hyväkseen enintään 35 kuukauden pituista lisäaikaa ensimmäisessä alakohdassa säädetyn määräajan päättymisen jälkeen pannakseen täytäntöön tarvittavat säännökset tämän direktiivin 6 artiklan noudattamiseksi.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

Edellä 30 artiklan säännöksiä sovelletaan 30 päivästä huhnkuuta 2004.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

72 artikla

Valvontamekanismit

Jäsenvaltioiden on vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjä koskevien yhteisön sääntöjen soveltamiseen liittyvien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 25 päivänä helmikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/13/ETY(32) mukaisesti taattava tämän direktiivin täytäntöönpano tehokkain, helposti saatavilla olevin ja avoimin mekanismein.

Tätä varten ne voivat muun muassa nimetä tai perustaa riippumattoman viranomaisen.

73 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 93/38/ETY sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä XXV olevia määräaikoja, joihin mennessä direktiivi on saatettava kansallisen lainsäädännön osaksi.

Viittauksia kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiiviin, ja ne luetaan liitteessä XXVI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

74 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

75 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa, 31 päivänä maaliskuuta 2004.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

P. Cox

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. Roche

(1) EYVL C 29 E, 30.1.2001, s. 112 ja EYVL C 203 E, 27.8.2002, s. 83.

(2) EYVL C 193, 10.7.2001, s. 1.

(3) EYVL C 144, 16.5.2001, s. 23.

(4) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 17. tammikuuta 2002 (EYVL C 271 E, 7.11.2002, s. 293), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 20. maaliskuuta 2003 (EUVL C 147 E, 24.6.2003, s. 137) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 2. heinäkuuta 2003 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma, annettu 29. tammikuuta 2004 ja neuvoston päätös, tehty 2. helmikuuta 2004.

(5) EYVL L 199, 9.8.1993, s. 84, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2001/78/EY (EYVL L 285, 29.10.2001, s. 1).

(6) EYVL L 374, 31.12.1987, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1/2003 (EUVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

(7) EYVL L 374, 31.12.1987, s. 9, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

(8) EYVL L 156, 3.6.1999, s. 3.

(9) EYVL L 297, 29.10.1990, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 94/22/EY (EYVL L 164, 30.6.1994, s. 3).

(10) EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1.

(11) Ks. tämän virallisen lehden s. 114.

(12) EYVL L 15, 21.1.1998, s. 14, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(13) EYVL L 164, 30.6.1994, s. 3.

(14) EYVL L 316, 17.12.1993, s. 41.

(15) EYVL L 156, 13.6.1997, s. 55.

(16) EYVL L 68, 12.3.2002, s. 31.

(17) EUVL L 16, 23.1.2004, s. 57.

(18) EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.

(19) EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12.

(20) EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1.

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 761/2000, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2001, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) (EYVL C 247, 17.9.2001, s. 1).

(22) Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16).

(23) Neuvoston direktiivi 76/207/ETY, annettu 9 päivänä helmikuuta 1976, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta ja mahdollisuuksista työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa (EYVL L 39, 14.2.1976, s. 40), direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/73/EY (EYVL L 269, 5.10.2002, s. 15).

(24) EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1.

(25) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(26) EYVL L 340, 16.12.2002, s. 1.

(27) EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/65/EY (EYVL L 283, 27.10.2001, s. 28).

(28) Toimituksellinen huomautus: direktiivin nimeä on mukautettu perustamissopimuksen artiklojen Amsterdamin sopimuksen mukaisen uudelleennumeroinnin huomioonottamiseksi, alkuperäinen viite oli perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohta.

(29) EYVL L 129, 27.5.1993, s. 25.

(30) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2700/2000 (EYVL L 311, 12.12.2000, s. 17).

(31) EYVL L 185, 16.8.1971, s. 15, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 77/63/ETY (EYVL L 13, 15.1.1977, s. 15).

(32) EYVL L 76, 23.3.1992, s. 14, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

LIITE I

KAASUN TAI LÄMMÖN SIIRRON TAI JAKELUN ALALLA TOIMIVAT HANKINTAYKSIKÖT

Belgia

- Distrigaz//NV Distrigaz

- Kunnat tai kuntaliittymät tällä toiminta-alueellaan

Tanska

- Yksiköt, jotka vastaavat kaasun ja lämmön jakelusta säädöksen lov om varmeforsyning, ks. vahvistettu laki N:o 772, 24.7.2000, 4 pykälän mukaan myönnetyn toimiluvan nojalla

- Yksiköt, jotka vastaavat maakaasun siirrosta säädöksen lov nr. 449, 31.5,2000, om naturgasforsyning 10 pykälän mukaan myönnetyn luvan nojalla

- Yksiköt, jotka vastaavat kaasun siirrosta seuraavan säädöksen mukaan myönnetyn luvan nojalla: bekendtgørelse nr. 141, 13.3.1974 om rørledningsanlæg på dansk kontinentalsokkelområde til transport af kulbrinter

Saksa

- Paikallisviranomaiset, julkisoikeudelliset laitokset tai niiden muodostamat yhteenliittymät tai valtionyritykset, jotka vastaavat kaasun ja lämmön toimituksista muille yrityksille tai yleisestä jakeluverkosta seuraavan säädöksen 2 pykälän 3 kohdan nojalla: Gesetz über die Elektrizitäts- und Gasversorgung (Energiewirtschaftsgesetz), 24.4.1998, viimeksi muutettu 10.11.2001

Kreikka

- "Δημoσια Επιχείρηση Αερiου (Δ.ΕΠ.Α.) Α.Ε.", joka vastaa kaasun siirrosta ja jakelusta lain N:o 2364/95 nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna lailla N:o 2528/97, 2593/98 ja 2773/99

Espanja

- Enagas, S.A.

- Bahía de Bizkaia Gas, S.L.

- Gasoducto Al Andalus, S.A.

- Gasoducto de Extremadura, S.A.

- Infraestructuras Gasistas de Navarra, S.A.

- Regasificadora del Noroeste, S.A.

- Sociedad de Gas de Euskadi, S.A

- Transportista Regional de Gas, S.A.

- Unión Fenosa de Gas, S.A.

- Bilbogas, S.A.

- Compañía Española de Gas, S.A.

- Distribución y Comercialización de Gas de Extramadura, S.A.

- Distribuidora Regional de Gas, S.A.

- Donostigas, S.A.

- Gas Alicante, S.A.

- Gas Andalucía, S.A.

- Gas Aragón, S.A.

- Gas Asturias, S.A.

- Gas Castilla - La Mancha, S.A.

- Gas Directo, S.A.

- Gas Figueres, S.A.

- Gas Galicia SDG, S.A.

- Gas Hernani, S.A.

- Gas Natural de Cantabria, S.A.

- Gas Natural de Castilla y León, S.A.

- Gas Natural SDG, S.A.

- Gas Natural de Alava, S.A.

- Gas Natural de La Coruña, S.A.

- Gas Natural de Murcia SDG, S.A.

- Gas Navarra, S.A.

- Gas Pasaia, S.A.

- Gas Rioja, S.A.

- Gas y Servicios Mérida, S.L.

- Gesa Gas, S.A.

- Meridional de Gas, S.A.U.

- Sociedad del Gas Euskadi, S.A.

- Tolosa Gas, S.A.

Ranska

- Société nationale des gaz du Sud-Ouest, joka vastaa kaasun siirrosta

- Gaz de France, perustettu ja toimii seuraavan säädöksen nojalla: loi n° 46-628, 8.4.1946, loi sur la nationalisation de l'électricité et du gaz, sellaisena kuin se on muutettuna

- Yksiköt, jotka vastaavat sähkön jakelusta ja jotka on mainittu seuraavan säädöksen 23 artiklassa: loi n° 46-628 8.4.1946 sur la nationalisation de l'électricité et du gaz, sellaisena kuin se on muutettuna

- Compagnie française du méthane, joka vastaa kaasun siirrosta

- Paikallisviranomaiset tai niiden muodostamat yhteenliittymät, jotka vastaavat lämmön jakelusta

Irlanti

- Bord Gáis Éireann

- Muut yksiköt, joille energiansääntelykomissio voi myöntää luvan hoitaa maakaasun jakelua tai siirtoa seuraavien säädösten nojalla: Gas Acts 1976-2002.

- Yksiköt, joille on säädöksen Electricity Regulation Act 1999 nojalla myönnetty lupa ja jotka Combined Heat and Power Plants -laitosten hoitajina vastaavat lämmön jakelusta

Italia

- SNAM Rete Gas s.p.a., SGM ja EDISON T& S, jotka vastaavat kaasun siirrosta

- Yksiköt, jotka vastaavat kaasun jakelusta seuraavien säädösten nojalla: testo unico delle leggi sull'assunzione dei pubblici servizi da parte dei comuni e delle province approvato con regio decreto 15 ottobre 1925, n. 2578 ja D.P.R. 4 ottobre 1986, n. 902

- Yksiköt, jotka vastaavat lämmön jakelusta yleisölle seuraavan säädöksen 10 artiklan nojalla: legge 29 maggio 1982, n. 308 - Norme sul contenimento dei consumi energetici, lo sviluppo delle fonti rinnovabili di energia, l'esercizio di centrali elettriche alimentate con combustibili diversi dagli idrocarburi

- Paikallisviranomaiset tai näiden yhteenliittymät, jotka vastaavat lämmön jakelusta yleisölle

Luxemburg

- Société de transport de gaz SOTEG S.A.

- Gaswierk Esch-Uelzecht S.A.

- Service industriel de la Ville de Dudelange

- Service industriel de la Ville de Luxembourg

- Paikallisviranomaiset tai niiden muodostamat yhteenliittymät, jotka vastaavat lämmön jakelusta

Alankomaat

- Yksiköt, jotka vastaavat kaasun tuotannosta, siirrosta tai jakelusta kunnallisviranomaisten niille säädöksen Gemeentewet mukaisesti myöntämän luvan (vergunning) nojalla

- Kunnalliset tai maakunnalliset viranomaiset, jotka vastaavat kaasun tuotannosta tai jakelusta säädösten Gemeentewet tai Provinciewet nojalla

- Paikallisviranomaiset tai niiden yhteenliittymät, jotka vastaavat lämmön tuotannosta tai jakelusta

Itävalta

- Yksiköt, jotka vastaavat kaasun siirrosta tai jakelusta seuraavien säädösten nojalla: Energiewirtschaftsgesetz dRGBl I S 1451/1935 tai Gaswirtschaftsgesetz, BGBl. I Nr. 121/2000, sellaisina kuin ne ovat muutettuna

- Yksiköt, jotka vastaavat lämmön siirrosta tai jakelusta seuraavan säädöksen nojalla: Gewerbeordnung, BGBl. Nr. 194/1994, sellaisena kuin se on muutettuina

Portugali

- Yksiköt, jotka vastaavat kaasun siirrosta tai jakelusta säädöksen Decreto-Lei n.o 8/2000, 8.2.2000, 1 artiklan nojalla lukuun ottamatta kyseisen artiklan 3 kohdan b alakohtaa ja ii ja iii alakohtaa

Suomi

- Julkiset ja muut yksiköt, jotka vastaavat maakaasuverkon siirtojärjestelmästä ja maakaasun siirrosta tai jakelusta maakaasumarkkinalaki (508/2000) 3 luvun 1 §:n tai 6 luvun 1 §:n mukaisen luvan perusteella sekä lämmön tuotannosta, siirrosta tai jakelusta taikka lämmön toimittamisesta verkkoihin vastaavat kunnalliset yksiköt tai julkiset yritykset

Ruotsi

- Yksiköt, joka vastaavat kaasun tai lämmön siirrosta seuraavan säädöksen mukaisesti myönnetyn toimiluvan perusteella: lagen (1978:160) om vissa rörledningar

Yhdistynyt kuningaskunta

- Julkinen kaasuntoimittaja, joka on määritelty säädöksen Gas Act 1986 7 pykälän 1 kohdassa

- Yrittäjä, joka on hyväksytty kaasuntoimittajaksi säädöksen Gas (Northern Ireland) Order 1996 8 artiklan nojalla

- Kiinteästä verkosta vastaava paikallisviranomainen, joka toimittaa nyt tai tulevaisuudessa lämmön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja yleisölle

- Henkilö, jolle on myönnetty säädöksen Electricity Act 1989 6 pykälän 1 kohdan a alakohdan mukainen lupa, jota koskevat kyseisen lain 10 pykälän 3 kohdassa mainitut säännökset

- Pohjois-Irlannin asuntohallitus (The Northern Ireland Housing Executive)

LIITE II

SÄHKÖN TUOTANNON, SIIRRON TAI JAKELUN ALALLA TOIMIVAT HANKINTAYKSIKÖT

Belgia

- SA Electrabel//NV Electrabel

- Kunnat tai kuntaliittymät tällä toiminta-alueellaan

- SA Société de Production d'Electricité//NV Elektriciteitsproductie Maatschappij

Tanska

- Yksiköt, jotka vastaavat sähkön tuotannosta seuraavan säädöksen 10 pykälän mukaisen luvan nojalla: lov om elforsyning, ks. vahvistettu laki N:o 767, 28.8.2001

- Yksiköt, jotka vastaavat sähkön siirrosta seuraavan säädöksen 19 pykälän mukaisen luvan nojalla: lov om elforsyning, ks. vahvistettu laki N:o 767, 28.8.2001

- Yksiköt, jotka vastaavat järjestelmästä seuraavan säädöksen 27 pykälän mukaisen luvan nojalla: lov om elforsyning, ks. vahvistettu laki N:o 767, 28.8.2001

Saksa

- Paikallisviranomaiset, julkisoikeudelliset laitokset tai niiden muodostamat yhteenliittymät tai valtionyritykset, jotka vastaavat sähkön toimituksista muille yrityksille tai yleisestä jakeluverkosta seuraavan säädöksen 2 pykälän 3 kohdan nojalla: Gesetz über die Elektrizitäts- und Gasversorgung (Energiewirtschaftsgesetz), 24.4.1998, viimeksi muutettu 10.11.2001

Kreikka

- "Δημόσια Επιχείρηση Ηλεκτρισμού Α.Ε.", joka on perustettu lain N:o 1468/1950 περί ιδρύσεως της ΔΕΗ nojalla ja toimii lain N:o 2773/1999 ja presidentin asetuksen N:o 33/1999 nojalla

- Yritys "ΔΙΑΧΕΙΡΙΣΤΗΣ ΕΛΛΗΝΙΚΟΥ ΣΥΣΤΗΜΑΤΟΣ ΜΕΤΑΦΟΡΑΣ ΗΛΕΚΤΡΙΚΗΣ ΕΝΕΡΓΕΙΑΣ Α.Ε.", joka tunnetaan nimellä "ΔΙΑΧΕΙΡΙΣΤΗΣ ΤΟΥ ΣΥΣΤΗΜΑΤΟΣ tai ΔΕΣΜΗΕ" ja joka on perustettu lain N:o 2773/1999 14 artiklan ja presidentin asetuksen N:o 328/2000 nojalla (Kreikan virallinen lehti ΦΕΚ 268)

Espanja

- Red Eléctrica de España, S.A.

- Endesa, S.A.

- Iberdrola, S.A.

- Unión Fenosa, S.A.

- Hidroeléctrica del Cantábrico, S.A.

- Electra del Viesgo, S.A.

- Otras entidades encargadas de la producción, transporte y distribución de electricidad en virtud de la Ley 54/1997, de 27 de noviembre, del Sector eléctrico y su normativa de desarrollo.

Ranska

- Électricité de France, joka on perustettu ja toimii seuraavan säädöksen nojalla: loi n° 46-628 sur la nationalisation de l'électricité et du gaz, 8.4.1946, sellaisena kuin se on muutettuna

- Yksiköt, jotka vastaavat sähkön jakelusta ja jotka on mainittu seuraavan säädöksen 23 artiklassa: loi n° 46-628 sur la nationalisation de l'électricité et du gaz, 8.4.1946, sellaisena kuin se on muutettuna

- Compagnie nationale du Rhône

Irlanti

- The Electricity Supply Board

- ESB Independent Energy [ESBIE - sähkötoimitukset]

- Synergen Ltd. [sähköntuotanto]

- Viridian Energy Supply Ltd. [sähköntoimitukset]

- Huntstown Power Ltd. [sähköntuotanto]

- Bord Gáis Éireann [sähköntoimitukset]

- Sähkön toimittajat ja tuottajat, joille on myönnetty lupa säädöksen Electricity Regulation Act 1999 nojalla

Italia

- Gruppo Eneliin kuuluvat yritykset, joilla on oikeus huolehtia sähkön tuotannosta, siirrosta ja jakelusta seuraavassa säädöksessä tarkoitetulla tavalla: decreto legislativo 16 marzo 1999, n. 79, sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä

- Muut yritykset, jotka toimivat seuraavan säädöksen mukaisen toimiluvan nojalla: decreto legislativo 16 marzo 1999, n. 79

Luxemburg

- Compagnie grand-ducale d'électricité de Luxembourg (CEGEDEL), joka vastaa sähkön tuotannosta ja jakelusta seuraavan säädöksen nojalla: la convention concernant l'établissement et l'exploitation des réseaux de distribution d'énergie électrique dans le Grand-Duché du Luxembourg, 11.11.1927, hyväksytty lailla 4.1.1928

- Sähkön siirrosta ja jakelusta vastaavat paikallisviranomaiset

- Société électrique de l'Our (SEO)

- Syndicat de communes SIDOR

Alankomaat

- Yksiköt, jotka vastaavat sähkön jakelusta paikallisviranomaisten säädöksen Provinciewet mukaisesti myöntämän luvan (vergunning) perusteella

Itävalta

- Yksiköt, jotka vastaavat sähkön siirto- tai jakeluverkosta seuraavien säädösten nojalla: Elektrizitätswirtschafts- und Organisationsgesetz, BGBl. I Nr. 143/1998, sellaisena kuin se on muutettuna, tai yhdeksän osavaltion Elektrizitätswirtschafts(wesen)gesetze.

Portugali

- PERUSSÄÄDÖKSET

- ELECTRICIDADE DE PORTUGAL (EDP), perustettu seuraavan säädöksen nojalla: Decreto-Lei nº 182/95, 27.7.1995, sellaisena kuin se on muutettuna säädöksellä Decreto-Lei nº 56/97, 14.3.1997

- EMPRESA ELÉCTRICA DOS AÇORES (EDA), toimii seuraavan säädöksen nojalla: Decreto-Legislativo Regional nº 15/96/A, 1.8.1996

- EMPRESA DE ELECTRICIDADE DA MADEIRA (EEM), toimii seuraavien säädösten nojalla: Decreto-Lei nº 99/91 ja Decreto-Lei nº 100/91, molemmat annettu 2.3.1991

- SÄHKÖN TUOTANTO

- Yksiköt, jotka vastaavat sähkön tuotannosta seuraavan säädöksen nojalla: Decreto-Lei nº 183/95, 27.7.1995, sellaisena kuin se on muutettuna säädöksellä Decreto-Lei nº 56/97, 14.3.1997, ja muutettuna edelleen säädöksellä Decreto-Lei nº 198/2000, 24.8.2000

- Itsenäiset sähköntuottajat seuraavan säädöksen nojalla: Decreto-Lei nº 189/88, 27.5.1988, sellaisena kuin se on muutettuna säädöksillä Decreto-Lei nº 168/99, 18.5.1999, Decreto-Lei nº 313/95, 24.11.1995, Decreto-Lei nº 312/2001, 10.12.2001 ja Decreto-Lei nº 339-C/2001, 29.12.2002

- SÄHKÖN SIIRTO

- Yksiköt, jotka vastaavat sähkön siirrosta seuraavan säädöksen nojalla: Decreto-Lei nº 185/95, 27.7.1995, sellaisena kuin se on muutettuna säädöksellä Decreto-Lei nº 56/97, 14.5.1997

- SÄHKÖN JAKELU

- Yksiköt, jotka vastaavat sähkön jakelusta seuraavien säädösten nojalla: Decreto-Lei nº 184/95, 27.7.1995, sellaisena kuin se on muutettuna säädöksillä Decreto-Lei nº 56/97, 14.3.1997, Decreto-Lei nº 344-B/82, 1.9.1982, Decreto-Lei nº 297/86, 19.9.1986, Decreto-Lei nº 341/90, 30.10.1990 ja Decreto-Lei nº 17/92, 5.2.1992.

Suomi

- Kunnalliset yksiköt ja julkiset yritykset, jotka vastaavat sähkön tuotannosta ja yksiköt, jotka vastaavat sähkön siirtoon tai jakeluun tarkoitettujen verkkojen ylläpidosta ja sähkön siirrosta sekä sähköjärjestelmästä sähkömarkkinalain (386/1995) 4 tai 16 §:iin perustuvan luvan nojalla

Ruotsi

- Yksiköt, jotka vastaavat sähkön siirrosta ja jakelusta säädöksen ellagen (1997:857) mukaisesti annetun toimiluvan nojalla

Yhdistynyt kuningaskunta

- Henkilö, jolle on myönnetty lupa säädöksen Electricity Act 1989 6 osaston nojalla

- Henkilö, jolle on annettu lupa säädöksen Electricity (Northern Ireland) Order 1992 10 artiklan 1 kohdan nojalla

LIITE III

JUOMAVEDEN TUOTANNON, SIIRRON TAI JAKELUN ALALLA TOIMIVAT HANKINTAYKSIKÖT

Belgia

- Aquinter

- Kunnat tai kuntaliittymät tällä toiminta-alueellaan

- Société wallonne des Eaux

- Vlaams Maatschappij voor Watervoorziening

Tanska

- Vedentoimittajat, jotka on määritelty seuraavan säädöksen 3 pykälän 3 kohdan mukaisesti: lovbekendtgørelse nr. 130 om vandforsyning m.v., 26.2.1999

Saksa

- Yksiköt, jotka vastaavat veden tuotannosta tai jakelusta seuraavien säädösten nojalla: Eigenbetriebsverordnungen tai Eigenbetriebsgesetzen der Länder (kunnalliset yritykset)

- Yksiköt, jotka vastaavat veden tuotannosta tai jakelusta seuraavien säädösten nojalla: Gesetzen über die Kommunale Gemeinschaftsarbeit oder Zusammenarbeit der Länder

- Yksiköt, jotka vastaavat veden tuotannosta seuraavan säädöksen nojalla: Gesetz über Wasser- und Bodenverbände, 12.2.1991, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 15.5.2002

- Julkiset yritykset, jotka huolehtivat veden tuotannosta tai jakelusta säädösten Kommunalgesetze, erityisesti Gemeindeverordnungen der Länder nojalla

- Yritykset, jotka on perustettu seuraavien säädösten nojalla: Aktiengesetz, 6.9.1965, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 19.7.2002, tai GmbH-Gesetz, 20.4.1892, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 19.7.2002, tai joilla on säädöksen Kommanditgesellschaft mukainen oikeusasema ja jotka huolehtivat veden tuotannosta tai jakelusta alueellisten tai paikallisviranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen nojalla

Kreikka

- "Εταιρεία Υδρεύσεως και Αποχετεύσεως Πρωτευούσης Α.Ε." ("Ε.Υ.Δ.Α.Π." tai "Ε.Υ.Δ.Α.Π. Α.Ε."). Yrityksen oikeudellinen asema perustuu seuraaviin säädöksiin: konsolidoitu laki N:o 2190/1920, laki N:o 2414/1996 ja lisäksi lain N:o 1068/ 80 ja lain N:o 2744/1999 säännökset

- "Εταιρεία Ύδρευσης και Αποχέτευσης Θεσσαλονίκης Α.Ε." ("Ε.Υ.Α.Θ. Α.Ε."), johon sovelletaan seuraavien lakien säännöksiä: laki N:o 2937/2001 (virallinen lehti ΦΕΚ 169 Α') ja laki 2651/1998 (ΦΕΚ 248 Α')

- "Δημοτική Επιχείρηση Ύδρευσης και Αποχέτευσης Μείζονος Περιοχής Βόλου" ("ΔΕΥΑΜΒ"), joka toimii lain N:o 890/1979 mukaisesti

- "Δημοτικές Επιχειρήσεις Ύδρευσης - Αποχέτευσης", joka huolehtii veden tuotannosta ja jakelusta lain N:o 1069/80, 23.8.1980 nojalla

- "Σύνδεσμοι Ύδρευσης", jοnka toiminta perustuu lain Κώδικας Δήμων και Κοινοτήτων nojalla annettuun presidentin asetukseen N:o 410/1995,

- "Δήμοι και Κοινότητες", jοnka toiminta perustuu lain Κώδικας Δήμων και Κοινοτήτων nojalla annettuun presidentin asetukseen N:o 410/1995,

Espanja

- Mancomunidad de Canales de Taibilla.

- Otras entidades públicas integradas o dependientes de las Comunidades Autónomas y de las Corporaciones locales que actúan en el ámbito de la distribución de agua potable.

- Otras entidades privadas que tienen concedidos derechos especiales o exclusivos por las Corporaciones locales en el ámbito de la distribución de agua potable.

Ranska

- Alueelliset ja paikalliset julkisyhteisöt, jotka vastaavat juomaveden tuotannosta ja jakelusta

Irlanti

- Yksiköt, jotka vastaavat veden tuotannosta ja jakelusta säädöksen Local Government [Sanitary Services] Act 1878-1964 nojalla

Italia

- Elimet, jotka vastaavat vedenjakelupalvelujen eri vaiheista seuraavien säädösten nojalla: testo unico delle leggi sull'assunzione dei pubblici servizi da parte dei comuni e delle province, hyväksytty 15.10.1925 annetulla säädöksellä regio decreto n. 2578, D.P.R. n. 902, 4.10.1986 sekä decreto legislativo n. 267, 18.8.2000, recante il testo unico delle leggi sull'ordinamento degli enti locali, ja erityisesti sen kohdat 112-116.

- Ente autonomo acquedotto pugliese, joka on perustettu seuraavan säädöksen nojalla: R.D.L. 19 ottobre 1919, n. 2060.

- Ente acquedotti siciliani, joka on perustettu seuraavien säädösten nojalla: leggi regionali 4 settembre 1979, n. 2/2 e 9 agosto 1980, n. 81. 2/2,4.9

- Ente sardo acquedotti e fognature, joka on perustettu seuraavan säädöksen nojalla: legge 5 luglio 1963, n. 9

Luxemburg

- Paikallisviranomaisten yksiköt, jotka vastaavat veden jakelusta

- Kuntaliittymät, jotka vastaavat veden tuotannosta ja jakelusta ja jotka on perustettu seuraavien säädösten nojalla: loi concernant la création des syndicats de communes, 23.2.2001, sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä 23.12.1958 ja 29.7.1981 annetulla lailla, ja loi ayant pour objet le renforcement de l'alimentation en eau potable du Grand-Duché du Luxembourg à partir du réservoir d'Esch-sur-Sûre, 31.7.1962

Alankomaat

- Yksiköt, jotka vastaavat veden tuotannosta ja jakelusta säädöksen Waterleidingwet nojalla

Itävalta

- Kunnat ja kuntaliitot, jotka vastaavat juomaveden tuotannosta, siirrosta ja jakelusta yhdeksän osavaltion säädösten Wasserversorgungsgesetze nojalla

Portugali

- KUNTAYHTYMIEN JÄRJESTELMÄT - Yritykset, joissa on enemmistöosakkaina valtio tai julkisyhteisöjä ja yksityisiä yrityksiä säädöksen Decreto-Lei nº379/93, 5.11.1993 nojalla. Valtion suora hallinto on sallittua

- KUNNALLISET JÄRJESTELMÄT - Kunnat, kuntayhtymät, kunnalliset palvelulaitokset, yritykset, joiden pääoma on kokonaan tai suurimmaksi osaksi julkisessa omistuksessa tai yksityiset yritykset seuraavien säädösten nojalla: Decreto-Lei nº 379/93, 5.11.1993 ja Lei nº 58/98, 18.8.1998

Suomi

- Vesihuoltolain (119/2001) 3 §:n mukaiset vesihuoltolaitokset

Ruotsi

- Paikallisviranomaiset ja kunnalliset yritykset, jotka vastaavat juomaveden tuotannosta, kuljetuksesta tai jakelusta seuraavan säädöksen nojalla: lagen (1970:244) om allmänna vatten- och avloppsanläggningar

Yhdistynyt kuningaskunta

- Yritys, joka on nimetty vesihuoltoyritykseksi tai viemäröintiyritykseksi säädöksen Water Industry Act 1991 nojalla

- Vesi- ja viemäröintiviranomainen, joka on perustettu seuraavan säädöksen 62 pykälän nojalla Local Government etc (Scotland) Act 1994

- The Department for Regional Development (Pohjois-Irlanti)

LIITE IV

HANKINTAYKSIKÖT RAUTATIEPALVELUJEN ALALLA

Belgia

- Société nationale des Chemins de fer belges//Nationale Maatschappij der Belgische Spoorwegen

Tanska

- Danske Statsbaner

- Yksiköt seuraavan säädöksen nojalla: lov nr. 1317 om amtskommunernes overtagelse af de statslige ejerandele i privatbanerne, 20.12.2002

- Ørestadsselskabet I/S

Saksa

- Deutsche Bahn AG

- Muut rautatiepalveluja tarjoavat yritykset seuraavan säädöksen 2 artiklan 1 kohdan nojalla: Allgemeines Eisenbahngesetz, 27.12.1993, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 21.6.2002

Kreikka

- "Oργανισμός Σιδηροδρόμων Ελλάδος Α.Ε." ("Ο.Σ.Ε. Α.Ε."), lain n:o 2671/98 nojalla

- "ΕΡΓΟΣΕ Α.Ε." lain n:o 2366/95 nojalla

Espanja

- Ente público Gestor de Infraestructuras Ferroviarias (GIF).

- Red Nacional de los Ferrocarriles Españoles (RENFE).

- Ferrocarriles de Vía Estrecha (FEVE).

- Ferrocarrils de la Generalitat de Catalunya (FGC).

- Eusko Trenbideak (Bilbao).

- Ferrocarriles de la Generalitat Valenciana. (FGV).

- Ferrocarriles de Mallorca.

Ranska

- Société nationale des chémins de fer français ja muut julkiset rautatieverkot, joita tarkoitetaan säädöksen loi d'orientation des transports intérieurs n° 82-1153, 30.12.1982, II osaston 1 luvussa

- Réseau ferré de France, valtion yhtiö, perustettu lain n:o 97-135, 13.2.1997, nojalla.

Irlanti

- Iarnród Éireann [/Irish Rail]

- Railway Procurement Agency

Italia

- Ferrovie dello Stato S. p. A.

- Trenitalia S. p. A.

- Yksiköt, yhtiöt ja yritykset, jotka tarjoavat rautatiepalveluja seuraavan säädöksen, jolla hyväksytään 10 artiklan nojalla myönnetyn toimiluvan pohjalta: regio decreto n. 1447, 9.5.1912 testo unico delle disposizioni di legge per le ferrovie concesse all'industria privata, le tramvie a trazione meccanica e gli automobili,

- Yksiköt, yhtiöt, yritykset, jotka tarjoavat rautatiepalveluja seuraavan säädöksen 4 artiklan nojalla myönnetyn toimiluvan pohjalta: legge n. 410 - Concorso dello Stato per la riattivazione dei pubblici servizi di trasporto in concessione, 14.6.1949

- Yksiköt, yhtiöt, yritykset ja paikallisviranomaiset, jotka tarjoavat rautatiepalveluja seuraavan säädöksen 14 artiklan nojalla myönnetyn toimiluvan pohjalta: legge n. 1221 - Provvedimenti per l'esercizio ed il potenziamento di ferrovie e di altre linee di trasporto in regime di concessione, 2.8.1952

- Yksiköt, yhtiöt ja yritykset, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja seuraavan säädöksen 8 ja 9 artiklan nojalla: decreto legislativo n. 422 - Conferimento alle regioni ed agli enti locali di funzioni e compiti in materia di trasporto pubblico locale, a norma dell'articolo 4, comma 4, della L. 15 marzo 1997, n. 59 - modificato dal decreto legislativo 20 settembre 1999, n. 400 e dall'art. 45 della legge 1°agosto 2002, n. 166, 19.11.1997

Luxemburg

- Chemins de fer luxembourgeois (CFL)

Alankomaat

- Hankintayksiköt rautatiepalvelujen alalla

Itävalta

- Österreichische Bundesbahnen

- Schieneninfrastrukturfinanzierungs-Gesellschaft mbH

- Yksiköt, joilla on lupa tarjota liikennepalveluja seuraavan säädöksen nojalla: Eisenbahngesetz, BGBl. Nr. 60/1957, sellaisena kuin se on muutettuna

Portugali

- CP - Caminhos de Ferro de Portugal, E.P., säädöksen Decreto-Lei n:o 109/77, 23.3.1997, nojalla

- REFER, E.P., säädöksen Decreto-Lei n:o 104/97, 29.4.1997, nojalla

- RAVE, S.A, säädöksen Decreto-Lei n:o 323-H/2000, 19.12.2000, nojalla

- Fertagus, S.A, säädöksen Decreto-Lei n:o 189-B/99, 2.6.1999, nojalla

- Metro do Porto, S.A, säädöksen Decreto-Lei n:o 394-A/98, 15.12.1998, sellaisena kuin se on muutettuna säädöksellä Decreto-Lei n:o 261/2001, 26.9.2001, nojalla

- Normetro, S.A, säädöksen Decreto-Lei n:o 394-A/98, 15.12.1998, sellaisena kuin se on muutettuna säädöksellä n:o 261/2001, 26.9.2001, nojalla

- Metropolitano Ligeiro de Mirandela, S.A, säädöksen Decreto-Lei n:o 15/95, 8.2.1995, nojalla

- Metro do Mondego, S.A, säädöksen Decreto-Lei n:o 10/2002, 24.1.2002, nojalla

- Metro Transportes do Sul, S.A, säädöksen Decreto-Lei n:o 337/99, 24.8.1999, nojalla

- Kunnanhallitukset ja kunnalliset yritykset, jotka tarjoavat liikennepalveluja lain n:o 159/99, 14.9.1999, nojalla

- Viranomaiset ja julkiset yritykset, jotka tarjoavat rautatiepalveluja lain n:o 10/90, 17.3.1990, nojalla

- Yksityisyritykset, jotka tarjoavat rautatiepalveluja lain n:o 10/90, 17.3.1990, nojalla erityis- tai yksinoikeudella

Suomi

- VR Osakeyhtiö//VR Aktiebolag

Ruotsi

- Julkiset yksiköt, jotka hoitavat rautatiepalveluja säädöksen förordningen (1996:734) om statens spåranläggningar ja lagen (1990:1157) om järnvägssäkerhet mukaisesti

- Alueelliset ja paikalliset julkiset yksiköt, jotka hoitavat alueellista tai paikallista rautatieliikennettä säädöksen lagen (1997:734) om ansvar för viss kollektiv persontrafik nojalla

- Yksityiset yksiköt, jotka hoitavat rautatiepalveluja säädöksen förordningen (1996:734) om statens spåranläggningar mukaisesti myönnetyn luvan nojalla, jos tällainen lupa on direktiivin 2 artiklan 3 kohdan mukainen

Yhdistynyt kuningaskunta

- Railtrack plc

- Eurotunnel plc

- Northern Ireland Transport Holding company

- Northern Ireland Railways Company Limited

LIITE V

KAUPUNKIRAUTATIE-, RAITIOTIE-, JOHDINAUTO- TAI LINJA-AUTOPALVELUJEN ALAN HANKINTAYKSIKÖT

Belgia

- Société des Transports intercommunaux de Bruxelles//Maatschappij voor intercommunaal Vervoer van Brussel

- Société régionale wallonne du Transport ja sen liikennöintiyhtiöt (TEC Liège-Verviers, TEC Namur-Luxembourg, TEC Brabant wallon, TEC Charleroi, TEC Hainaut)/Société régionale wallonne du Transport (TEC Liège-Verviers, TEC Namur-Luxembourg, TEC Brabant wallon, TEC Charleroi, TEC Hainaut)

- Vlaamse Vervoermaatschappij (De Lijn)

- Yksityiset yritykset, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeudet

Tanska

- Danske Statsbaner

- Yksiköt, jotka vastaavat julkisista linja-autopalveluista (tavanomainen reittiliikenne) säädöksen lovbekendtgørelse nr. 738 om buskørsel, 22.12.1999 nojalla

- Ørestadsselskabet I/S

Saksa

- Yritykset, jotka vastaavat luvanvaraisesti julkisista henkilöliikennepalveluista säädöksen Personenbeförderungsgesetz, 21.3.1961 muutettu viimeksi 21.8.2002 nojalla

Kreikka

- "Ηλεκτροκίνητα Λεωφορεία Περιοχής Αθηνών - Πειραιώς Α.Ε." ("Η.Λ.Π.Α.Π. Α.Ε."), joka on perustettu ja toimii seuraavien säädösten nojalla: asetus N:o 768/1970 (Α'273), laki N:o 588/1977 (Α'148) ja laki N:o 2669/1998 (Α'283)

- "Ηλεκτρικοί Σιδηρόδρομοι Αθηνών - Πειραιώς" ("Η.Σ.Α.Π. Α.Ε."), joka on perustettu ja toimii seuraavien säädösten nojalla: laki N:o 352/1976 (Α' 147) ja laki N:o 2669/1998 (Α'283)

- "Οργανισμός Αστικών Συγκοινωνιών Αθηνών Α.Ε." ("Ο.Α.ΣΑ. Α.Ε."), joka on perustettu ja toimii seuraavien säädösten nojalla: laki N:o 2175/1993 (Α'211) ja laki N:o 2669/1998 (Α'283)

- "Εταιρεία Θερμικών Λεωφορείων Α.Ε." ("Ε.Θ.Ε.Λ. Α.Ε."), joka on perustettu ja toimii seuraavien säädösten nojalla: laki N:o 2175/1993 (Α'211) ja laki N:o 2669/1998 (Α'283)

- "Αττικό Μετρό Α.Ε.", joka on perustettu ja toimii seuraavien säädösten nojalla: laki N:o 1955/1991

- "Οργανισμός Αστικών Συγκοινωνιών Θεσσαλονίκης" ("Ο.Α.Σ.Θ."), joka on perustettu ja toimii seuraavien säädösten nojalla: asetus N:o 3721/1957, asetus N:o 716/1970, laki N:o 66/79 ja laki N:o 2898/2001 (Α'71)

- "Κοινό Ταμείο Είσπραξης Λεωφορείων" ("κ.τ.ε.λ."), joka on perustettu ja toimii seuraavan säädöksen nojalla: laki N:o 2963/2001 (Α'268)

- Yritykset "Δημοτικές Επιχειρήσεις Λεωφορείων Ρόδου και Κω", joista käytetään myös nimiä "ΡΟΔΑ" ja "ΔΕΑΣ ΚΩ", lain 2963/2001 (Α'268) nojalla

Espanja

- Entidades que prestan servicios públicos de transporte urbano con arreglo a la Ley 7/1985, de 2 de abril, Reguladora de las Bases de Régimen Local; Real Decreto legislativo 781/1986, de 18 de abril, por el que se aprueba el texto refundido de las disposiciones legales vigentes en materia de régimen local y correspondiente legislación autonómica en su caso.

- Entidades que prestan servicios públicos de autobuses con arreglo a la disposición transitoria tercera de la Ley 16/1987, de 30 de julio, de Ordenación de los Transportes Terrestres.

Ranska

- Yksiköt, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja seuraavan säädöksen 7-II artiklan nojalla: la loi d'orientation des transports intérieurs n° 82-1153, 30.12.1982

- Régie autonome des transports parisiens, Société nationale des chemins de fer français ja muut yksiköt, jotka tarjoavat liikennepalveluja Syndicat des transports d'Ile-de-Francen seuraavien säädösten nojalla myöntämien lupien perusteella: ordonnance n° 59-151, 7.1.1959, relatifs à l'organisation des transports de voyageurs dans la région Ile-de-France, sellaisena kuin se on muutettuna, ja asetukset sen soveltamiseksi

- Réseau ferré de France, julkinen laitos, joka on perustettu seuraavalla säädöksellä: loi n° 97-135, 13.2.1997

Irlanti

- Iarnród Éireann [/Irish Rail]

- Railway Procurement Agency

- Luas [/Dublin Light Rail]

- Bus Éireann [/Irish Bus]

- Bus Átha Cliath [/Dublin Bus]

- Yksiköt, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja seuraavan säädöksen mukaisesti: Road Transport Act 1932, sellaisena kuin se on muutettuna

Italia

- Yksiköt, yhtiöt ja yritykset, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja rautateitse, automaattisin järjestelmin, raitioteitse, johdinauto- ja linja-autoliikenteessä tai hallinnoivat niihin liittyviä infrastruktuureja kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla

Edellä mainittuihin kuuluvat esimerkiksi:

- yksiköt, yhtiöt ja yritykset, jotka tarjoavat liikennepalveluja seuraavien säädösten nojalla myönnettyjen lupien mukaisesti: legge 28 settembre 1939, n. 1822 - Disciplina degli autoservizi di linea (autolinee per viaggiatori, bagagli e pacchi agricoli in regime di concessione all'industria privata) - 1 artikla, sellaisena kuin se on muutettuna säädöksen decreto del Presidente della Repubblica 28 giugno 1955, n. 771 45 artiklalla

- yksiköt, yhtiöt ja yritykset, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja seuraavan säädöksen 1 artiklan 4 tai 15 kohdan mukaisesti: regio decreto 15 ottobre 1925, n. 2578 - Approvazione del testo unico della legge sull'assunzione diretta dei pubblici servizi da parte dei comuni e delle province

- yksiköt, yhtiöt ja yritykset, jotka tarjoavat seuraavassa säädöksessä tarkoitettuja julkisia liikennepalveluja: decreto legislativo 19 novembre 1997, n. 422 - Conferimento alle regioni ed agli enti locali di funzioni e compiti in materia di trasporto pubblico locale, a norma dell'articolo 4, comma 4, della L. 15 marzo 1997, n. 59 - sellaisena kuin se on muutettuna säädöksellä decreto legislativo 20 settembre 1999, n. 400 ja säädöksen legge 1°agosto 2002, n. 166 45 artiklalla

- yksiköt, yhtiöt ja yritykset, jotka tarjoavat seuraavan säädöksen 113 artiklassa tarkoitettuja julkisia liikennepalveluja: Testo Unico delle leggi sull'ordinamento degli Enti Locali approvato con legge 18 agosto 2000 n. 267 muutettuna säädöksen legge 28 dicembre 2001, n. 448 35 artiklalla

- yksiköt, yhtiöt ja yritykset, jotka toimivat seuraavan säädöksen 242 tai 256 artiklan nojalla myönnettyjen lupien mukaisesti: regio decreto 9 maggio 1912, n. 1447, che approva il testo unico delle disposizioni di legge per le ferrovie concesse all'industria privata, le tramvie a trazione meccanica e gli automobili

- yksiköt, yhtiöt, yritykset ja paikallisviranomaiset, jotka toimivat seuraavan säädöksen 4 artiklan mukaisesti myönnettyjen lupien nojalla: legge 14 giugno 1949, n. 410 - Concorso dello Stato per la riattivazione dei pubblici servizi di trasporto in concessione

- yksiköt, yhtiöt ja yritykset, jotka toimivat seuraavan säädöksen 14 artiklan mukaisesti myönnettyjen lupien nojalla: legge 2 agosto 1952, n. 1221 - Provvedimenti per l'esercizio ed il potenziamento di ferrovie e di altre linee di trasporto in regime di concessione

Luxemburg

- Chemins de fer du Luxembourg (CFL)

- Service communal des autobus municipaux de la Ville de Luxembourg

- Transports intercommunaux du canton d'Esch-sur-Alzette (TICE).

- Linja-autoliikennettä harjoittavat yritykset, jotka toimivat seuraavan säädöksen nojalla: règlement grand-ducal concernant les conditions d'octroi des autorisations d'établissement et d'exploitation des services de transports routiers réguliers de personnes rémunérées, 3.2.1978

Alankomaat

- (Yksiköt, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja seuraavan säädöksen II luvun nojalla: (Openbaar Vervoer) van de Wet Personenvervoer)

Itävalta

- Yksiköt, joilla on valtuudet liikennepalvelujen tarjoamiseen seuraavien säädösten nojalla: Eisenbahngesetz, BGBl. Nr. 60/1957, sellaisena kuin se on muutettuna, tai Kraftfahrliniengesetz, BGBl. I Nr. 203/1999, sellaisena kuin se on muutettuna

Portugali

- Metropolitano de Lisboa, E.P., säädöksen Decreto - Lei 439/78, 30.12.1978, nojalla

- Säädöksessä Lei nº 58/98, 18.8.1998, tarkoitetut kunnat, kunnallistetut palvelut ja kunnalliset laitokset, jotka tarjoavat liikennepalveluja säädöksen Lei 159/99, 14.9.1999, nojalla

- Julkiset viranomaiset ja julkiset laitokset, jotka tarjoavat rautatieliikennepalveluja säädöksen Lei 10/90, 17.3.1990, nojalla

- Yksityiset yritykset, jotka tarjoavat erityis- tai yksinoikeudella rautatieliikennepalveluja säädöksen Lei 10/90, 17.3.1990, nojalla

- Yksiköt, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja seuraavan säädöksen 98 artiklan nojalla: do Regulamento de Transportes em Automóveis (Decreto nº 37272, 31.12.1948

- Yksiköt, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja säädöksen Lei nº 688/73, 21.12.1973, nojalla

- Yksiköt, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja säädöksen Decreto - Lei nº 38144, 31.12.1950, nojalla

Suomi

- Yksiköt, jotka tarjoavat erityis- tai yksinoikeuden nojalla linjaliikenteen palveluja luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain (343/1991) mukaisesti sekä kuntien liikennelaitokset ja julkiset yritykset, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja linja-autoilla, raitioteitse tai metrolla tai ylläpitävät näiden kuljetuspalvelujen tarjoamiseen tarkoitettua verkkoa

Ruotsi

- Yksiköt, jotka tarjoavat kaupunkirautatie- ja raitiotiepalveluja seuraavien säädösten nojalla: lagen (1997:734) om ansvar för viss kollektiv persontrafik ja lagen (1990:1157) om järnvägssäkerhet

- Julkiset tai yksityiset yritykset, jotka tarjoavat johdinauto- tai linja-autopalveluja seuraavien säädösten nojalla: lagen (1997:734) om ansvar för viss kollektiv persontrafik ja yrkestrafiklagen (1998:490)

Yhdistynyt kuningaskunta

- London Regional Transport

- London Underground Limited

- Transport for London

- Seuraavan säädöksen 424 pykälän 1 kohdassa tarkoitettu Transport for Londonin tytäryhtiö: the Greater London Authority Act 1999

- Strathclyde Passenger Transport Executive

- Greater Manchester Passenger Transport Executive

- Tyne and Wear Passenger Transport Executive

- Brighton Borough Council

- South Yorkshire Passenger Transport Executive

- South Yorkshire Supertram Limited

- Blackpool Transport Services Limited

- Conwy County Borough Council

- Henkilö, joka tarjoaa säädöksen the Greater London Authority Act 1999 179 pykälän 1 kohdassa tarkoitettua paikallispalvelua (a bus service) Lontoossa Transport for Londonin kanssa kyseisen säädöksen 156 pykälän 2 kohdan nojalla tehdyn sopimuksen mukaisesti tai kyseisen säädöksen 169 pykälässä määritellyn liikennelaitoksen tytäryhtiötä koskevan sopimuksen mukaisesti

- Northern Ireland Transport Holding Company

- Henkilö, jolla on säädöksen the Transport Act (Northern Ireland) 1967 4 pykälän 1 kohdan mukainen tieliikennepalvelua koskeva toimilupa, jonka nojalla hän voi tarjota kyseisessä toimiluvassa tarkoitettua säännöllistä palvelua

LIITE VI

POSTIPALVELUJEN ALALLA TOIMIVAT HANKINTAYKSIKÖT

BELGIA

De Post//La Poste

TANSKA

Post Danmark, jf. Lov nr. 569 om Post Danmark A/S af 6. juni 2002.

SAKSA

-

KREIKKA

Ελληνικά Ταχυδρομεία ΕΛ.ΤΑ, joka on perustettu säädöksen ν.δ. 496/70 nojalla ja toimii lain 2668/98 mukaisesti (ELTA)

ESPANJA

Correos y Telégrafos, S.A.

RANSKA

La Poste

IRLANTI

An Post plc

ITALIA

Poste Italiane S.p.A.

LUXEMBURG

Entreprise des Postes et Télécommunications Luxembourg

ALANKOMAAT

-

ITÄVALTA

Österreichische Post AG

PORTUGALI

CTT - Correios de Portugal

SUOMI

-

RUOTSI

Posten Sverige AB

Posten Logistik AB

BLSI-I AB

DPD Nordic AB,

DPD Sverige AB

Falcon Air AB

Hultbergs Inrikes Transporter AB (HIT)

Posten Express AB

Posten Logistik AB

Poståkeriet Sverige AB

SwedeGiro AB

TAB

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

-

LIITE VII

ÖLJYN JA KAASUN ETSINNÄN TAI TALTEENOTON ALALLA TOIMIVAT HANKINTAYKSIKÖT

Belgia

-

Tanska

Seuraavissa laeissa tarkoitetut elimet:

- Lov om Danmarks undergrund, ks. lovbekendtgørelse nr. 526, 11.6.2002

- Lov om kontinentalsoklen, ks. lovbekendtgørelse nr. 182, 1.5.1979

Saksa

- Säädöksessä Bundesberggesetz, 13.8.1980 tarkoitetut yritykset.

Kreikka

- "Ελληνικά Πετρέλαια Α.Ε.", Yrityksen Δ.Ε.Π. Α.Ε. ja sen tytäryritysten uudelleen järjestelystä, sen yhtiöjärjestyksestä ja muista säännöistä annetun lain N:o 2593/98 nojalla

Espanja

- BG International Limited Quanum, Asesores & Consultores, S.A.

- Cambria Europe, Inc.

- CNWL oil (España), S.A.

- Compañía de investigación y explotaciones petrolíferas, S.A.

- Conoco limited.

- Eastern España, S.A.

- Enagas, S.A.

- España Canadá resources Inc.

- Fugro - Geoteam, S.A.

- Galioil, S.A.

- Hope petróleos, S.A.

- Locs oil compay of Spain, S.A.

- Medusa oil Ltd.

- Muphy Spain oil company

- Onempm España, S.A.

- Petroleum oil & gas España, S.A.

- Repsol Investigaciones petrolíferas, S.A.

- Sociedad de hidrocarburos de Euskadi, S.A.

- Taurus petroleum, AN.

- Teredo oil limited

- Unión Fenosa gas exploración y producción, S.A.

- Wintersahll, AG

- YCI España, L.C.

- Otras entidades que operan en virtud de la Ley 34/1998, de 7 de octubre, del Sector de hidrocarburos y su normativa de desarrollo.

Ranska

- Yksiköt, jotka vastaavat öljyn ja kaasun etsinnästä tai talteenotosta säädöksen code minier ja sen täytäntöönpanosääntöjen, erityisesti säädöksen décret n° 95-427, 19.4.1995, nojalla

Irlanti

- Yksiköt, joille on myönnetty jokin luvista authorisation, license, permit tai concession öljyn ja kaasun etsintään seuraavien säädösten nojalla:

- Continental Shelf Act 1968

- Petroleum and Other Minerals Development Act 1960

- Licensing Terms for Offshore Oil and Gas Exploration and Development 1992

- Petroleum (Production) Act (NI) 1964

Italia

- Yksiköt, joille on myönnetty jokin luvista autorizzazione, permesso, licenza tai concessione öljyn ja kaasun etsintään tai maakaasun maanalaiseen varastointiin seuraavien säädösten nojalla:

- legge 10 febbraio 1953, n. 136

- legge 11 gennaio 1957, n. 6 sellaisena kuin se on muutettuna säädöksellä legge 21 luglio 1967, n. 613

- legge 9 gennaio 1991, n. 9

- decreto legislativo 25 novembre 1996, n. 625.

- legge 26 aprile 1974, n. 170, sellaisena kuin se on muutettuna säädöksellä decreto legislativo 23 maggio 2000, n. 164

Luxemburg

-

Alankomaat

- Säädöksessä Mijnbouwwet (1.1.2003) tarkoitetut elimet

Itävalta

- Yksiköt, joilla on valtuudet öljyn tai kaasun etsintään tai talteenottoon seuraavan säädöksen nojalla: Mineralrohstoffgesetz, BGBl. I Nr. 38/1999, sellaisena kuin se on muutettuna

Portugali

Seuraavissa säädöksissä tarkoitetut elimet:

- Decreto-Lei nº 109/94, 26.4.1994, ja Portaria nº 790/94, 5.9.1994

- Decreto-Lei nº 82/94, 24.8.1994 ja Despacho nº A-87/94, 17.1.1994

Suomi

-

Ruotsi

- Yksiköt, joilla on toimilupa kaasun tai öljyn etsintään tai talteenottoon säädöksen minerallagen (1991:45) nojalla tai joille on myönnetty lupa säädöksen lagen (1966:314) om kontinentalsockeln nojalla

Yhdistynyt kuningaskunta

- Henkilö, joka harjoittaa toimintaa säädöksen Petroleum Act 1998 nojalla myönnetyn toimiluvan tai toimiluvan, jonka vaikutus on sama kuin jos se olisi myönnetty kyseisen säädöksen nojalla, perusteella

- Henkilö, jolla on toimilupa säädöksen Petroleum (Production) Act (Northern Ireland) 1964 nojalla

LIITE VIII

HIILEN TAI MUIDEN KIINTEIDEN POLTTOAINEIDEN ETSINNÄN TAI TALTEENOTON ALALLA TOIMIVAT HANKINTAYKSIKÖT

Belgia

-

Tanska

- Yksiköt, jotka etsivät tai ottavat talteen hiiltä tai muita kiinteitä polttoaineita säädöksen lovbekendtgørelse nr. 569, 30.7.1997, nojalla

Saksa

- Yritykset, jotka etsivät tai ottavat talteen hiiltä tai muita kiinteitä polttoaineita säädöksen Bundesberggesetz,13.8.1980, nojalla

Kreikka

- "Δημόσια Επιχείρηση Ηλεκτρισμού", joka etsii ja ottaa talteen hiiltä tai muita kiinteitä polttoaineita säädöksen μεταλλευτικός κώδικας του 1973 nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna 27.4.1976 annetulla säädöksellä

Espanja

- Alto Bierzo, S.A.

- Antracitas de Arlanza, S.A.

- Antracitas de Gillon, S.A.

- Antracitas de La Granja, S.A.

- Antracitas de Tineo, S.A.

- Campomanes Hermanos, S.A.

- Carbones de Arlanza, S.A.

- Carbones de Linares, S.A.

- Carbones de Pedraforca, S.A.

- Carbones del Puerto, S.A.

- Carbones el Túnel, S.L.

- Carbones San Isidro y María, S.A.

- Carbonifera del Narcea, S.A.

- Compañia Minera Jove, S.A.

- Compañía General Minera de Teruel, S.A.

- Coto minero del Narcea, S.A.

- Coto minero del Sil, S.A.

- Empresa Nacional Carbonífera del Sur, S.A.

- Endesa, S.A.

- Gonzalez y Diez, S.A.

- Hijos de Baldomero García, S.A.

- Hullas del Coto Cortés, S.A.

- Hullera Vasco-leonesa, S.A.

- Hulleras del Norte, S.A.

- Industrial y Comercial Minera, S.A.

- La Carbonífera del Ebro, S.A.

- Lignitos de Meirama, S.A.

- Malaba, S.A.

- Mina Adelina, S.A.

- Mina Escobal, S.A.

- Mina La Camocha, S.A.

- Mina La Sierra, S.A.

- Mina Los Compadres, S.A.

- Minas de Navaleo, S.A.

- Minas del Principado, S.A.

- Minas de Valdeloso, S.A.

- Minas Escucha, S.A.

- Mina Mora primera bis, S.A.

- Minas y explotaciones industriales, S.A.

- Minas y ferrocarriles de Utrillas, S.A.

- Minera del Bajo Segre, S.A.

- Minera Martín Aznar, S.A.

- Minero Siderúrgica de Ponferrada, S.A.

- Muñoz Sole hermanos, S.A.

- Promotora de Minas de carbón, S.A.

- Sociedad Anónima Minera Catalano-aragonesa.

- Sociedad minera Santa Bárbara, S.A.

- Unión Minera del Norte, S.A.

- Union Minera Ebro Segre, S.A.

- Viloria Hermanos, S.A.

- Virgilio Riesco, S.A.

- Otras entidades que operan en virtud de la Ley 22/1973, de 21 de julio, de Minas y su normativa de desarrollo.

Ranska

- Yksiköt, jotka etsivät tai ottavat talteen hiiltä tai muita kiinteitä polttoaineita säädöksen code minier ja sen täytäntöönpanosääntöjen, erityisesti säädöksen décret n° 95-427, 19.4.1995, nojalla

Irlanti

- Bord na Mona plc., joka on perustettu ja toimii säädöksen Turf Development Act 1946 to 1998 nojalla

Italia

- Carbosulcis S.p.A.

Luxemburg

-

Alankomaat

-

Itävalta

- Yksiköt, joilla on valtuudet hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsintään tai talteenottoon säädöksen Mineralrohstoffgesetz, BGBl. I Nr. 38/1999, sellaisena kuin se on muutettuna, nojalla

Portugali

- Empresa Nacional de Urânio

Suomi

- Yksiköt, joille on myönnetty erityisoikeus kiinteiden polttoaineiden etsintään ja talteenottoon oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetun lain 973/2002 nojalla

Ruotsi

- Yksiköt, joille on myönnetty toimilupa hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsintään ja talteenottoon säädöksen minerallagen (1991:45) tai säädöksen lagen (1985:620) om vissa torvfyndigheter nojalla tai jotka ovat saaneet luvan säädöksen lagen (1966:314) om kontinentalsockeln mukaisesti

Yhdistynyt kuningaskunta

- Kuka tahansa luvan saanut yrittäjä (säädöksen Coal Industry Act 1994 tarkoittamassa merkityksessä)

- The Department of Enterprise, Trade and Investment (Northern Ireland)

- Henkilö, joka toimii jonkin seuraavan luvan mukaisesti: prospecting licence, mining lease, mining licence tai mining permission, sellaisena kuin lupa on määriteltynä säädöksen the Mineral Development Act (Northern Ireland) 1969 57 pykälän 1 kohdassa

LIITE IX

MERI- TAI SISÄVESISATAMIEN TAIKKA MUIDEN TERMINAALIPALVELUJEN ALAN HANKINTAYKSIKÖT

Belgia

- Gemeentelijk Havenbedrijf van Antwerpen

- Havenbedrijf van Gent

- Maatschappij der Brugse Zeevaartinrichtigen

- Port autonome de Charleroi

- Port autonome de Namur

- Port autonome de Liège

- Port autonome du Centre et de l'Ouest

- Société régionale du Port de Bruxelles//Gewestelijk Vennootschap van de Haven van Brussel

- Zeekanaal en Watergebonden Grondbeheer Vlaanderen

Tanska

- Satamat, sellaisina kuin ne on määritelty seuraavassa säädöksessä: § 1 i lov nr. 326 af om havne, 28.5.1999

Saksa

- Satamat, jotka ovat kokonaan tai osittain alueellisten viranomaisten (Länder, Kreise, Gemeinden) alaisia

- Sisävesisatamat, joihin sovelletaan säädöksen Wassergesetze der Länder nojalla säädöstä Hafenordnung

Kreikka

- "Οργανισμός Λιμένος Πειραιώς Ανώνυμη Εταιρεία" ("Ο.Λ.Π. Α.Ε."), lain N:o 2688/99 nojalla

- "Οργανισμός Λιμένος Θεσσαλονίκης Aνώνυμη Εταιρία" ("Ο.Λ.Θ. Α.Ε."), lain N:o 2688/99 nojalla

- "Οργανισμός Λιμένος Αλεξανδρούπολης Ανώνυμη Εταιρεία" ("Ο.Λ.Α. Α.Ε.") lain N:o 2932/01 nojalla

- "Οργανισμός Λιμένος Βόλου Ανώνυμη Εταιρεία" ("Ο.Λ.Β. Α.Ε.") lain N:o 2932/01 nojalla

- "Οργανισμός Λιμένος Πατρών Ανώνυμη Εταιρεία" ("Ο.Λ.ΠΑ. Α.Ε."), lain N:o 2932/01 nojalla

- "Οργανισμός Λιμένος Ελευσίνας Ανώνυμη Εταιρεία" ("Ο.Λ.Ε. Α.Ε.") lain N:o 2932/01 nojalla

- "Οργανισμός Λιμένος Ηγουμενίτσας Ανώνυμη Εταιρεία" ("Ο.Λ.ΗΓ. Α.Ε."), lain N:o 2932/01 nojalla

- "Οργανισμός Λιμένος Ηρακλείου Ανώνυμη Εταιρεία" ("Ο.Λ.Η. Α.Ε."), lain N:o 2932/01 nojalla

- "Οργανισμός Λιμένος Καβάλας Ανώνυμη Εταιρεία" ("Ο.Λ.Κ. Α.Ε."), lain N:o 2932/01 nojalla

- "Οργανισμός Λιμένος Κέρκυρας Ανώνυμη Εταιρεία" ("Ο.Λ.ΚΕ. Α.Ε."), lain N:o 2932/01 nojalla

- "Οργανισμός Λιμένος Λαυρίου Ανώνυμη Εταιρεία" ("Ο.Λ.Λ. Α.Ε."), lain N:o 2932/01 nojalla

- "Οργανισμός Λιμένος Πατρών Ανώνυμη Εταιρεία" ("Ο.Λ.ΠΑ. Α.Ε."), lain N:o 2932/01 nojalla

- "Οργανισμός Λιμένος Ραφήνας Ανώνυμη Εταιρεία" ("Ο.Λ.Ρ. Α.Ε."), lain N:o 2932/01 nojalla

- Muut satamat, joihin sovelletaan presidentin asetusta 649/1977. (Εποπτεία, οργάνωση, λειτουργία και διοικητικός έλεγχος λιμένων)

Espanja

- Ente público Puertos del Estado

- Autoridad Portuaria de Alicante

- Autoridad Portuaria de Almería - Motril

- Autoridad Portuaria de Avilés

- Autoridad Portuaria de la Bahía de Algeciras

- Autoridad Portuaria de la Bahía de Cádiz

- Autoridad Portuaria de Baleares

- Autoridad Portuaria de Barcelona

- Autoridad Portuaria de Bilbao

- Autoridad Portuaria de Cartagena

- Autoridad Portuaria de Castellón

- Autoridad Portuaria de Ceuta

- Autoridad Portuaria de Ferrol - San Cibrao

- Autoridad Portuaria de Gijón

- Autoridad Portuaria de Huelva

- Autoridad Portuaria de Las Palmas

- Autoridad Portuaria de Málaga

- Autoridad Portuaria de Marín y Ría de Pontevedra

- Autoridad Portuaria de Melilla

- Autoridad Portuaria de Pasajes

- Autoridad Portuaria de Santa Cruz de Tenerife

- Autoridad Portuaria de Santander

- Autoridad Portuaria de Sevilla

- Autoridad Portuaria de Tarragona

- Autoridad Portuaria de Valencia

- Autoridad Portuaria de Vigo

- Autoridad Portuaria de Villagarcía de Arousa

- Otras entidades Portuarias de las Comunidades Autónomas de Andalucía, Asturias, Baleares, Canarias, Cantabria, Cataluña, Galicia, Murcia, País Vasco y Valencia.

Ranska

- Port autonome de Paris, joka on perustettu säädöksen loi n° 68-917 relative au port autonome de Paris, 24.10.1968, nojalla

- Port autonome de Strasbourg, joka on perustettu seuraavan säädöksen nojalla: convention entre l'État et la ville de Strasbourg relative à la construction du port rhénan de Strasbourg et à l'exécution de travaux d'extension de ce port, 20.5.1923, hyväksytty 26.4.1924 annetulla lailla.

- Säädöksen code des ports maritimes L. III-I artiklan ja sitä seuraavien artiklojen nojalla toimivat autonomiset satamat

- Säädöksen code des ports maritimes 121-1 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen nojalla toimivat ei-autonomiset satamat

- Alueiden tai departementtien viranomaisten alaiset satamat, tai satamat, jotka toimivat alueiden tai departementtien viranomaisten myöntämän toimiluvan nojalla säädöksen loi 86-663, 22.7.1983, jolla täydennetään säädöstä loi 83-8 relative à la répartition des compétences entre les communes, départements et l'État, 7.1.1983, 6 artiklan nojalla

- Voies navigables de France, julkinen laitos, johon sovelletaan säädöksen la loi n° 90-1168, 29.12.1990, sellaisena kuin se on muutettuna, 124 artiklan säännöksiä

Irlanti

- Satamat, jotka toimivat säädöksen Harbours Acts 1946 to 2000 nojalla

- Rosslare Harbour'n satama, joka toimii säädöksen Fishguard and Rosslare Railways and Harbours Acts 1899 nojalla

Italia

- Kansalliset satamat ja muut satamat, joita hallinnoi Capitaneria di Porto säädöksen Codice della navigazione, Regio Decreto, n. 327, 30.3.1942 nojalla

- Itsenäiset satamat (enti portuali), jotka on perustettu säädöksen Codice della Navigazione, Regio Decret 2, n. 327, 30.3.1942 19 artiklan nojalla annetulla erityislainsäädännöllä

Luxemburg

- Port de Mertert, joka on perustettu ja toimii seuraavan säädöksen nojalla: loi modifiée relative à l'aménagement et à l'exploitation d'un port fluvial sur la Moselle, 22.7.1963

Alankomaat

- (Meri- tai sisävesisatamien taikka muiden terminaalipalvelujen alan hankintayksiköt)

Itävalta

- Aluehallinnon (Länder ja/tai Gemeinden) kokonaan tai osittain omistamat sisävesisatamat

Portugali

- APDL - Administração dos Portos do Douro e Leixões, S.A, säädöksen Decreto - Lei nº 335/98, 3.11.1998, nojalla

- APL - Administração do Porto de Lisboa, S.A, säädöksen Decreto - Lei nº 336/98, 3.11.1998, nojalla

- APS - Administração do Porto de Sines, S.A, säädöksen Decreto - Lei nº 337/98, 3.11.1998, nojalla

- APSS - Administração dos Portos de Setúbal e Sesimbra, S.A, säädöksen Decreto - Lei nº 338/98, 3.11.1998, nojalla

- APA - Administração do Porto de Aveiro, S.A, säädöksen Decreto - Lei nº 339/98, 3.11.1998, nojalla

- IPN - Instituto Portuário do Norte, säädöksen Decreto - Lei nº 242/99, 28.6.1999, nojalla

- ICP - Instituto Portuário do Centro, säädöksen Decreto - Lei nº 243/99, 28.6.1999, nojalla

- IPS - Instituto Portuário do Sul, säädöksen Decreto - Lei nº 244/99, 28.6.1999, nojalla

- IDN - Instituto da Navegabilidade do Douro, säädöksen Decreto - Lei nº 138-A/97, 3.6.1997, nojalla

Suomi

- Satamat, joita käytetään kunnallisista satamajärjestyksistä ja liikennemaksuista annetun lain (955/76)nojalla sekä satamat, jotka on perustettu yksityisistä yleisistä satamista annetun lain (1156/1994) 3 §:n mukaisen luvan perusteella

- Saimaan kanavan hoitokunta//Förvaltningsnämnden för Saima kanal

Ruotsi

- Satamat tai terminaalipalvelut, jotka ovat säädöksen lagen (1983:293) om inrättande, utvidgning och avlysning av allmän farled och allmän hamn ja säädöksen förordningen (1983:744) om trafiken på Göta kanal mukaisia

Yhdistynyt kuningaskunta

- Paikallinen viranomainen, joka hyödyntää maantieteellistä aluetta tarkoituksenaan tarjota meri- tai sisävesisatamapalveluita tai muita terminaalipalveluita meri- tai sisävesiliikenteen harjoittajien käyttöön

- Säädöksen the Harbours Act 1964 57 pykälässä tarkoitettu satamaviranomainen

- British Waterways Board

- Satamaviranomainen, sellaisena kuin se on määriteltynä säädöksen the Harbours Act (Northern Ireland) 1970 38 pykälän 1 kohdassa

LIITE X

LENTOKENTTÄALAN HANKINTAYKSIKÖT

Belgia

- Belgocontrol

- Brussels International Airport Company

- Luchthaven van Deurne

- Luchthaven van Oostende

- SA Brussels South Charleroi Airport

- SA Société de Développement et de Promotion de l'Aéroport de Bierset

Tanska

- Lentokentät, jotka toimivat seuraavan säädöksen mukaisen toimiluvan perusteella: lov om luftfart, ks. lovbekendtgørelse nr. 543, 13.6.2001, 55 pykälän 1 kohta

Saksa

- Lentokentät, sellaisina kuin ne on määritelty säädöksen Luftverkehrs-Zulassungs-Ordnung, 19.6.1964, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 21.8.2002, 38 pykälän 2 kohdan 1 alakohdassa

Kreikka

- "Υπηρεσία Πολιτικής Αεροπορίας" ("ΥΠΑ"), joka toimii lainsäädäntöasetuksen N:o 714/70 nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna lailla 1340/83; yhtiön organisoinnista säädetään presidentin asetuksessa N:o 56/89, sellaisena kuin se on myöhemmin muutettuna

- Spatassa oleva yhtiö "Διεθνής Αερολιμένας Αθηνών", joka toimii seuraavan lain nojalla: ν. 2338/95 "Κύρωση Σύμβασης Ανάπτυξης του Νέου Διεθνούς Αεροδρομίου της Αθήνας στα Σπάτα, 'ίδρυση της εταιρείας «Διεθνής Αερολιμένας Αθηνών Α.Ε.' έγκριση περιβαλλοντικών όρων και άλλες διατάξεις")

- "Φορείς Διαχείρισης" seuraavan säädöksen nojalla: presidentin asetus N:o 158/02 "Ίδρυση, κατασκευή, εξοπλισμός, οργάνωση, διοίκηση, λειτουργία και εκμετάλλευση πολιτικών αερολιμένων από φυσικά πρόσωπα, νομικά πρόσωπα ιδιωτικού δικαίου και Οργανισμούς Τοπικής Αυτοδιοίκησης" (ΦΕΚ Α 137)

Espanja

- Ente público Aeropuertos Españoles y Navegación Aérea (AENA).

Ranska

- Lentokentät, joita julkiset laitokset hoitavat seuraavien säännösten nojalla: artiklat L. 251-1, L.260-1 ja L. 270-1, code de l'aviation civile

- Lentokentät, joita hoidetaan lain code de l'aviation civile R. 223-2 artiklan nojalla myönnetyn valtion toimiluvan puitteissa

- Lentokentät, joita hoidetaan code de l'aviation civile tilapäisestä käytöstä annetun säädöksen arrêté préfectoral nojalla

- Lentokentät, jotka julkisyhteisö on perustanut ja joita koskee säädöksen code de l'aviation civile L. 221-1 artiklassa tarkoitettu sopimus

Irlanti

- Dublinin, Corkin ja Shannonin lentokentät, joita hallinnoi Aer Rianta-/Irish Airports

- Lentokentät, jotka toimivat seuraavan säädöksen nojalla myönnetyn Public use Licencen nojalla: Irish Aviation Authority Act 1993, sellaisena kuin se on muutettuna säädöksellä Air Navigation and Transport (Amendment) Act, 1998, ja joilla matkustajien, postin tai rahdin julkiseen kuljettamiseen tarkoitetut ilma-alukset harjoittavat säännöllistä lentoliikennettä

Italia

- AAAVTAG

- Erityislainsäädännöllä perustetut hallinnointiyksiköt

- Yksiköt, jotka tarjoavat lentokenttäpalveluja seuraavan säännöksen nojalla myönnetyn toimiluvan perusteella: art. 694 del c.n., R.D. n. 327, 30.3.1942

- R.A.I. Registro Aeronautico Italiano

Luxemburg

- Aéroport du Findel

Alankomaat

- (Lentokentät, jotka toimivat säädöksen Luchtvaartwet 18 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen nojalla)

Itävalta

- Yksiköt, joilla on valtuudet tarjota lentokenttäpalveluita säädöksen Luftfahrgesetz, BGBl. Nr. 253/1957, sellaisena kuin se on muutettuna, nojalla

Portugali

- ANA - Aeroportos de Portugal, S.A., perustettu säädöksen Decreto - Lei nº 404/98, 18.12.1998, nojalla

- NAV - Empresa Pública de Navegação Aérea de Portugal, E. P., perustettu säädöksen Decreto - Lei nº 404/98, 18.12.1998, nojalla

- ANAM - Aeroportos e Navegação Aérea da Madeira, S. A., perustettu säädöksen Decreto - Lei nº 453/91, 11.12.1991, nojalla

Suomi

- Lentokentät, joita Ilmailulaitos,kunta tai julkinen yritys ylläpitää ilmailulain (281/1995) nojalla

Ruotsi

- Säädöksen lagen (1957:297) om luftfart mukaisesti toimivat julkiset lentokentät

- Yksityiset lentokentät, jotka toimivat mainitun lain mukaisella luvalla, kun lupa täyttää direktiivin 2 artiklan 3 kohdan vaatimukset

Yhdistynyt kuningaskunta

- Paikallinen viranomainen, joka hyödyntää maantieteellistä aluetta tarkoituksenaan tarjota lentokenttä- tai muita terminaalipalveluita ilmaliikenteen harjoittajien käyttöön

- Säädöksessä Airports Act 1986 tarkoitettu lentoasematoiminnan harjoittaja, joka hoitaa lentokenttää kyseisen säädöksen IV osan mukaisen taloudellisen sääntelyn ehdoin

- Highland and Islands Airports Limited

- Säädöksessä Airports (Northern Ireland) Order 1994 tarkoitettu lentoasematoiminnan harjoittaja

LIITE XI

LUETTELO 30 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUSTA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

A KAASUN TAI LÄMMÖN SIIRTO TAI JAKELU

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/30/EY, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1998, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä(1).

B SÄHKÖN TUOTANTO, SIIRTO TAI JAKELU

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/92/ETY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1996, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä(2).

C JUOMAVEDEN TUOTANTO, KULJETUS TAI JAKELU

-

D HANKINTAYKSIKÖT RAUTATIEPALVELUJEN ALALLA

-

E HANKINTAYKSIKÖT KAUPUNKIRAUTATIE-, RAITIOTIE-, JOHDINAUTO- TAI LINJA-AUTOPALVELUJEN ALALLA

-

F HANKINTAYKSIKÖT POSTIPALVELUJEN ALALLA

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/67/EY(3), annettu 15 päivänä joulukuuta 1997, yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä

G ÖLJYN TAI KAASUN ETSINTÄ JA TALTEENOTTO

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/22/EY, annettu 30 päivänä toukokuuta 1994, hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä(4).

H HIILEN TAI MUIDEN KIINTEIDEN POLTTOAINEIDEN ETSINTÄ JA TALTEENOTTO

-

I HANKINTAYKSIKÖT MERI- TAI SISÄVESISATAMIEN TAIKKA MUIDEN TERMINAALIPALVELUJEN ALALLA

-

J HANKINTAYKSIKÖT LENTOASEMALAITTEIDEN ALALLA

-

(1) EYVL L 204, 21.7.1998, s. 1.

(2) EYVL L 27, 30.1.1997, s. 20.

(3) EYVL L 15, 21.1.1998, s. 14, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2002/39/EY (EYVL L 176, 5.7.2002, s. 21).

(4) EYVL L 164, 30.6.1994, s. 3.

LIITE XII

LUETTELO 1 ARTIKLAN 2 KOHDAN b ALAKOHDASSA TARKOITETUISTA TOIMINNOISTA(1)

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Jos CPV- ja NACE-nimikkeistöjen tulkinnat eroavat toistaan, sovelletaan NACE-nimikkeistöä.

LIITE XIII

HANKINTAILMOITUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

A. AVOIMET MENETTELYT

1. Hankintayksikön nimi, osoite, sähkeosoite, sähköpostiosoite, puhelin-, teleksi- ja telekopionumero.

2. Tarvittaessa, onko hankintasopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen tarkoitettu suorittaa tuettujen työllisyysohjelmien puitteissa.

3. Sopimuksen luonne (tavaroita, rakennusurakoita tai palveluja koskeva hankintasopimus; tarvittaessa mainittava, onko kyseessä puitejärjestely tai dynaaminen hankintajärjestelmä).

Liitteessä XVII A tai XVII B tarkoitettu palvelun pääluokka ja sen kuvaus (nimikkeistön viitenumero(t)).

Tarvittaessa maininta siitä, onko tarjoukset pyydetty ostoa, leasingtoimintaa, vuokrausta vai osamaksukauppaa vai näiden yhdistelmää varten.

4. Toimitus-, toteutus- tai suorituspaikka.

5. Tavarahankinnoissa ja rakennusurakoissa:

a) Toimitettavien tuotteiden luonne ja määrä (nimikkeistön viitenumero(t)). Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkamisten lukumäärä. Useiden peräkkäisten hankintasopimusten tai uudistettavien hankintasopimusten osalta mainitaan myös mahdollisuuksien mukaan arvio kyseisiä tuotteita koskevien myöhempien tarjouspyyntöjen ajankohdasta tai suoritteiden luonne ja laajuus sekä urakan yleispiirteet (nimikkeistön viitenumero(t)).

b) Tieto siitä, voivatko toimittajat tehdä tarjouksia osasta tavarahankintaa ja/tai koko tavarahankinnasta. Jos rakennusurakkaa koskevan hankintasopimuksen kohteena oleva urakka tai hankinta on jaettu osiin, eri osien suuruusluokka ja tieto, onko mahdollisuus tehdä tarjous yhdestä vai useammasta osasta vai niistä kaikista.

c) Rakennusurakoita koskevissa hankintasopimuksissa: tiedot urakan tai hankintasopimuksen kohteesta, jos hankintasopimukseen kuuluu myös hankkeiden suunnittelu.

6. Palveluita koskevissa hankinnoissa:

a) Suoritettavien palvelujen luonne ja määrä. Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkamisten lukumäärä. Useiden peräkkäisten sopimusten tai uudistettavien sopimusten osalta mainitaan myös mahdollisuuksien mukaan arvio kyseisiä palveluhankintoja koskevien myöhempien tarjouspyyntöjen ajankohdasta.

b) Tieto siitä, onko palvelun suorittaminen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla varattu tietylle ammattikunnalle.

c) Viittaus lakeihin, asetuksiin tai hallinnollisiin määräyksiin.

d) Tieto siitä, onko oikeushenkilöiden ilmoitettava palvelun suorittamisesta vastaavan henkilöstön nimet ja ammatillinen pätevyys.

e) Tieto siitä, voivatko palvelujen suorittajat tehdä osatarjouksia kyseisistä palveluista.

7. Tieto siitä, onko lupa yhden tai useamman vaihtoehdon esittämiseen, jos tämä on tiedossa.

8. Toimitus- tai toteutusaika taikka palveluja koskevan hankintasopimuksen voimassaoloaika ja, sikäli kuin mahdollista, aloitusaika.

9. a) Osoite, josta hankintaa koskevat asiakirjat ja täydentäviä asiakirjoja voi pyytää.

b) Näistä asiakirjoista mahdollisesti perittävän maksun suuruus ja maksamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

10. a) Määräaika tarjousten vastaanottamiselle tai alustavien tarjousten vastaanottamiselle, jos on kyseessä dynaaminen hankintajärjestelmä.

b) Osoite, johon tarjoukset on toimitettava.

c) Kieli tai kielet, jolla tai joilla ne on laadittava.

11. a) Tapauksen mukaan henkilöt, jotka saavat olla läsnä tarjousten avaustilaisuudessa.

b) Tarjousten avaustilaisuuden päivä, kellonaika ja osoite.

12. Mahdollisesti vaadittavat vakuudet ja takuut.

13. Tärkeimmät rahoitusta ja maksuja koskevat ehdot ja/tai viittaukset säädöksiin, joilla niitä säännellään.

14. Sopimuspuoleksi valittavalta taloudellisten toimijoiden ryhmittymältä mahdollisesti vaadittava oikeudellinen muoto.

15. Sopimuspuoleksi valitulta taloudelliselta toimijalta vaadittavat taloudelliset ja tekniset vähimmäisedellytykset.

16. Aika, joka tarjoajan on pidettävä tarjouksensa voimassa.

17. Tarvittaessa hankinnan toteutukselle asetetut erityiset edellytykset.

18. 55 artiklassa tarkoitetut perusteet: "alhaisin hinta" tai "kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous". Perusteet, joiden mukaan määritellään taloudellisesti edullisin tarjous, ja perusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa kyseisten perusteiden tärkeysjärjestys on mainittava, mikäli ne eivät ilmene eritelmistä.

19. Viittaus mahdolliseen Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuun ohjeelliseen kausi-ilmoitukseen tai tämän hankkijaprofiilia koskevan ilmoituksen julkaisemista koskevaan ilmoitukseen, johon hankintasopimus liittyy.

20. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero ja sähköpostiosoite, joista nämä tiedot voi saada.

21. Päivä, jona hankintayksikkö on lähettänyt ilmoituksen.

22. Päivä, jona Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto on vastaanottanut ilmoituksen (mainitun toimiston annettava).

23. Muut tiedot.

B. RAJOITETUT MENETTELYT

1. Hankintayksikön nimi, osoite, sähkeosoite, sähköpostiosoite, puhelin-, teleksi- ja telekopionumero.

2. Tarvittaessa, onko hankintasopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen tarkoitettu suorittaa tuettujen työllisyysohjelmien puitteissa.

3. Sopimuksen luonne (tavaroita, rakennusurakoita tai palveluja koskeva hankintasopimus; tarvittaessa mainittava, onko kyseessä puitejärjestely).

Liitteessä XVII A tai XVII B tarkoitetun palvelun pääluokka ja sen kuvaus (nimikkeistön viitenumero(t)).

Tarvittaessa maininta siitä, onko tarjoukset pyydetty ostoa, leasingtoimintaa, vuokrausta vai osamaksukauppaa vai näiden yhdistelmää varten.

4. Toimitus-, toteutus- tai suorituspaikka.

5. Tavarahankinnoissa ja rakennusurakoissa:

a) Toimitettavien tuotteiden luonne ja määrä (nimikkeistön viitenumero(t)). Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkumisten lukumäärä. Useiden peräkkäisten sopimusten tai uudistettavien sopimusten osalta mainitaan myös mahdollisuuksien mukaan arvio kyseisiä tuotteita koskevien myöhempien tarjouspyyntöjen ajankohdasta tai suoritteiden luonne ja laajuus sekä rakennusurakan yleispiirteet (nimikkeistön viitenumero(t)).

b) Tieto siitä, voivatko toimittajat tehdä tarjouksia osasta tavarahankintaa ja/tai koko tavarahankinnasta.

Jos rakennusurakkaa koskevan hankintasopimuksen kohteena oleva urakka tai hankinta on jaettu osiin, eri osien suuruusluokka ja tieto, onko mahdollisuus tehdä tarjous yhdestä vai useammasta osasta vai niistä kaikista.

c) Rakennusurakoita koskevissa hankintasopimuksissa: tiedot urakan tai hankintasopimuksen kohteesta, jos hankintasopimukseen kuuluu myös hankkeiden suunnittelu.

6. Palveluita koskevissa hankinnoissa:

a) Suoritettavien palvelujen luonne ja määrä. Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkumisten lukumäärä. Useiden peräkkäisten sopimusten tai uudistettavien sopimusten osalta mainitaan myös mahdollisuuksien mukaan arvio kyseisiä palveluhankintoja koskevien myöhempien tarjouspyyntöjen ajankohdasta.

b) Tieto siitä, onko palvelun suorittaminen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla varattu tietylle ammattikunnalle.

c) Viittaus lakeihin, asetuksiin tai hallinnollisiin määräyksiin.

d) Tieto siitä, onko oikeushenkilöiden ilmoitettava palvelun suorittamisesta vastaavan henkilöstön nimet ja ammatillinen pätevyys.

e) Tieto siitä, voivatko palvelujen suorittajat tehdä osatarjouksia kyseisistä palveluista.

7. Tieto siitä, onko lupa yhden tai useamman vaihtoehdon esittämiseen, jos tämä on tiedossa.

8. Toimitus- tai toteutusaika taikka palveluja koskevan hankintasopimuksen voimassaoloaika ja, sikäli kuin mahdollista, aloitusaika.

9. Sopimuspuoleksi valittavalta taloudellisten toimijoiden ryhmittymältä mahdollisesti vaadittava oikeudellinen muoto.

10. a) Määräpäivä osallistumishakemusten vastaanottamiselle.

b) Osoite, johon osallistumishakemukset on toimitettava.

c) Kieli tai kielet, jolla tai joilla ne on laadittava.

11. Tarjouskilpailua koskevien ilmoitusten viimeinen lähetyspäivä.

12. Mahdollisesti vaadittavat vakuudet ja takuut.

13. Tärkeimmät rahoitusta ja maksuja koskevat ehdot ja/tai viittaukset säädöksiin, joilla niitä säännellään.

14. Taloudellisen toimijan omaa asemaa koskevat tiedot sekä tältä vaadittavat taloudelliset ja tekniset vähimmäisedellytykset.

15. 55 artiklassa tarkoitetut perusteet: "alhaisin hinta" tai "kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous". Perusteet, joiden mukaan määritellään taloudellisesti edullisin tarjous, ja perusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa kyseisten perusteiden tärkeysjärjestys on mainittava, mikäli ne eivät ilmene eritelmistä tai niitä ei ole ilmoitettu tarjouksen tekemistä koskevassa pyynnössä.

16. Tarvittaessa hankinnan toteutukselle asetetut erityiset edellytykset.

17. Viittaus mahdolliseen Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuun ohjeelliseen kausi-ilmoitukseen tai tämän hankkijaprofiilia koskevan ilmoituksen julkaisemista koskevaan ilmoitukseen, johon hankintasopimus liittyy.

18. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero ja sähköpostiosoite, joista nämä tiedot voidaan saada.

19. Päivä, jona hankintayksikkö on lähettänyt ilmoituksen.

20. Päivä, jona Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto on vastaanottanut ilmoituksen (mainitun toimiston annettava).

21. Muut tiedot.

C. NEUVOTTELUMENETTELYT

1. Hankintayksikön nimi, osoite, sähkeosoite, sähköpostiosoite, puhelin-, teleksi- ja telekopionumero.

2. Tarvittaessa, onko hankintasopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen tarkoitettu suorittaa tuettujen työllisyysohjelmien puitteissa.

3. Sopimuksen luonne (tavaroita, rakennusurakoita tai palveluja koskeva hankintasopimus; tarvittaessa mainittava, onko kyseessä puitejärjestely).

Liitteessä XVII A tai XVII B tarkoitetun palvelun pääluokka ja sen kuvaus (nimikkeistön viitenumero(t)).

Tarvittaessa maininta siitä, onko tarjoukset pyydetty ostoa, leasingtoimintaa, vuokrausta vai osamaksukauppaa vai näiden yhdistelmää varten.

4. Toimitus-, toteutus- tai suorituspaikka.

5. Tavarahankinnoissa ja rakennusurakoissa:

a) Toimitettavien tuotteiden luonne ja määrä (nimikkeistön viitenumero(t)). Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkamisten lukumäärä. Useiden peräkkäisten sopimusten tai uudistettavien sopimusten osalta mainitaan myös mahdollisuuksien mukaan arvio kyseisiä tuotteita koskevien myöhempien tarjouspyyntöjen ajankohdasta tai suoritteiden luonne ja laajuus sekä rakennusurakan yleispiirteet (nimikkeistön viitenumero(t)).

b) Tieto siitä, voivatko toimittajat tehdä tarjouksia osasta tavarahankintaa ja/tai koko tavarahankinnasta.

Jos rakennusurakkaa koskevan hankintasopimuksen kohteena oleva urakka tai hankinta on jaettu osiin, eri osien suuruusluokka ja tieto, onko mahdollisuus tehdä tarjous yhdestä vai useammasta osasta vai niistä kaikista.

c) Rakennusurakoita koskevissa hankintasopimuksissa: tiedot urakan tai hankintasopimuksen kohteesta, jos hankintasopimukseen kuuluu myös hankkeiden suunnittelu.

6. Palveluita koskevissa hankinnoissa:

a) Suoritettavien palvelujen luonne ja määrä. Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkamisten lukumäärä. Useiden peräkkäisten sopimusten tai uudistettavien sopimusten osalta mainitaan myös mahdollisuuksien mukaan arvio kyseisiä palveluhankintoja koskevien myöhempien tarjouspyyntöjen ajankohdasta.

b) Tieto siitä, onko palvelun suorittaminen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla varattu tietylle ammattikunnalle.

c) Viittaus lakeihin, asetuksiin tai hallinnollisiin määräyksiin.

d) Tieto siitä, onko oikeushenkilöiden ilmoitettava palvelun suorittamisesta vastaavan henkilöstön nimet ja ammatillinen pätevyys.

e) Tieto siitä, voivatko palvelujen suorittajat tehdä tarjouksia osasta kyseisiä palveluja.

7. Tieto siitä, onko lupa yhden tai useamman vaihtoehdon esittämiseen, jos tämä on tiedossa.

8. Toimitus- tai toteutusaika taikka palveluhankintaa koskevan sopimuksen voimassaoloaika ja, sikäli kuin mahdollista, aloitusaika.

9. Sopimuspuoleksi valittavalta taloudellisten toimijoiden ryhmittymältä mahdollisesti vaadittava oikeudellinen muoto.

10. a) Määräpäivä osallistumishakemusten vastaanottamiselle.

b) Osoite, johon osallistumishakemukset on toimitettava.

c) Kieli tai kielet, jolla tai joilla ne on laadittava.

11. Mahdollisesti vaadittavat vakuudet tai muut takuut.

12. Tärkeimmät rahoitusta ja maksuja koskevat ehdot ja/tai viittaukset säädöksiin, joilla niitä säännellään.

13. Taloudellisen toimijan omaa asemaa koskevat tiedot sekä tältä vaadittavat taloudelliset ja tekniset vähimmäisedellytykset.

14. 55 artiklassa tarkoitetut perusteet: "alhaisin hinta" tai "kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous". Perusteet, joiden mukaan määritellään taloudellisesti edullisin tarjous, ja perusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa kyseisten perusteiden tärkeysjärjestys on mainittava, mikäli ne eivät ilmene eritelmästä tai niitä ei ole ilmoitettu neuvottelukutsussa.

15. Hankintayksikön jo mahdollisesti valitsemien taloudellisten toimijoiden nimet ja osoitteet.

16. Päivä(t), jolloin samasta sopimuksesta on mahdollisesti aikaisemmin julkaistu ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

17. Tarvittaessa hankinnan toteutukselle asetetut erityiset edellytykset.

18. Viittaus mahdolliseen Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuun ohjeelliseen kausi-ilmoitukseen tai tämän hankkijaprofiilia koskevan ilmoituksen julkaisemista koskevaan ilmoitukseen, johon hankintasopimus liittyy.

19. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun jättämisen määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero ja sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voidaan saada.

20. Päivä, jona hankintayksikkö on lähettänyt ilmoituksen.

21. Päivä, jona Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto on vastaanottanut ilmoituksen (mainitun toimiston annettava).

22. Muut tiedot.

D. DYNAAMISEN HANKINTAJÄRJESTELMÄN YHTEYDESSÄKÄYTETTÄVÄ LYHENNETTY HANKINTAILMOITUS(1)

1. Hankintayksikön maa

2. Hankintayksikön nimi ja sähköpostiosoite

3. Dynaamiseen hankintajärjestelmään liittyvän hankintailmoituksen julkaisutiedot

4. Sähköpostiosoite, josta dynaamiseen hankintajärjestelmään liittyvät eritelmät ja täydentävät asiakirjat ovat saatavissa

5. Hankintasopimuksen kohde: kuvaus käyttäen yhteisen hankintanimikkeistön viitenumero(j)a ja tehtävän sopimuksen määrä tai laajuus

6. Määräaika alustavien tarjousten esittämiselle

(1) Järjestelmään hyväksymistä varten, jotta voi myöhemmin saada tiettyä sopimusta koskevan tarjouskilpailukutsun.

LIITE XIV

KELPUUTTAMISJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAAN ILMOITUKSEENSISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

1. Hankintayksikön nimi, osoite, sähkeosoite, sähköpostiosoite, puhelin-, teleksi- ja telekopionumero.

2. Tarvittaessa, onko hankintasopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen tarkoitettu suorittaa tuettujen työllisyysohjelmien puitteissa.

3. Kelpuuttamisjärjestelmän tarkoitus (järjestelmän avulla hankittavien tuotteiden, palvelujen tai rakennusurakoiden tai niiden pääluokkien kuvaus - nimikkeistön viitenumero(t)).

4. Pätevyysehdot, jotka taloudellisten toimijoiden on täytettävä järjestelmän mukaisesti, ja menetelmät näiden pätevyysehtojen tarkastamiseksi. Jos kyseisten ehtojen ja niiden tarkastamismenetelmien kuvaus on laaja ja perustuu asiakirjoihin, jotka ovat kiinnostuneiden taloudellisten toimijoiden saatavilla, yhteenveto tärkeimmistä ehdoista ja menetelmistä sekä viittaus näihin asiakirjoihin on riittävä.

5. Kelpuuttamisjärjestelmän voimassaoloaika ja sen uudistamista koskevat muodollisuudet.

6. Maininta siitä, että ilmoitus on samalla kutsu tarjouskilpailuun.

7. Osoite, josta voi saada kelpuuttamisjärjestelmää koskevia lisätietoja ja asiakirjoja (jos osoite on muu kuin 1 kohdassa mainittu).

8. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero ja sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voidaan saada.

9. Jos asia on tiedossa, 55 artiklassa tarkoitetut perusteet tehtäessä sopimus seuraavien seikkojen perusteella: "alhaisin hinta" tai "kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous". Perusteet, joiden mukaan määritellään taloudellisesti edullisin tarjous, ja perusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa kyseisten perusteiden tärkeysjärjestys on mainittava, mikäli ne eivät ilmene eritelmistä tai niitä ei ole ilmoitettu neuvottelukutsussa.

10. Mahdolliset muut tiedot.

LIITE XV A

A OHJEELLISEEN KAUSI-ILMOITUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

I KAIKISSA TAPAUKSISSA TÄYTETTÄVÄT KOHDAT

1. Hankintayksikön tai lisätietoja antavan yksikön nimi, osoite, sähkeosoite, sähköpostiosoite, puhelin-, teleksi- ja telekopionumero.

2. a) Tavarahankintoja koskevien sopimusten osalta: Toimitettavien suoritteiden tai tuotteiden luonne ja määrä; nimikkeistön viitenumero(t).

b) Rakennusurakoita koskevien sopimusten osalta: suoritteiden luonne ja laajuus, rakennusurakan tai siihen liittyvien osaurakoiden yleispiirteet; nimikkeistön viitenumero(t).

c) Palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta: hankintojen suunniteltu yhteisarvo kussakin liitteessä XVII A mainitussa palvelujen pääluokassa; nimikkeistön viitenumero(t).

3. Päivä, jona ilmoitus on lähetetty tai jona ilmoitus tämän hankkijaprofiilia koskevan ilmoituksen julkaisemisesta on lähetetty.

4. Päivä, jona Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto on vastaanottanut ilmoituksen (mainitun toimiston annettava).

5. Mahdolliset muut tiedot.

II TIEDOT, JOTKA OLISI TOIMITETTAVA SILLOIN, KUN ILMOITUKSELLA KUTSUTAAN TARJOUSKILPAILUUN TAI KUN SEN PERUSTEELLA VOIDAAN LYHENTÄÄ HAKEMUSTEN TAI TARJOUSTEN VASTAANOTTAMISELLE ASETETTUJA MÄÄRÄAIKOJA

6. Maininta siitä, että asiasta kiinnostuneiden tavarantoimittajien on ilmoitettava hankintayksikölle kiinnostuksestaan sopimusta tai sopimuksia kohtaan.

7. Tarvittaessa, onko hankintasopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen tarkoitettu suorittaa tuettujen työllisyysohjelmien puitteissa.

8. Määräaika tarjousten esittämistä tai neuvotteluun osallistumista varten saatavaa kutsua koskevien hakemusten vastaanottamiselle.

9. Toimitettavien tuotteiden luonne ja määrä tai rakennusurakan yleispiirteet tai liitteen XVII A mukainen palvelun pääluokka ja kuvaus sekä maininta siitä, onko tarkoitus tehdä puitejärjestely tai useampia puitejärjestelyjä. Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkamisten lukumäärä. Useiden peräkkäisten sopimusten tai uudistettavien sopimusten osalta mainitaan myös arvio myöhempien tarjouspyyntöjen ajankohdasta.

10. Maininta siitä, onko kyseessä osto, leasingtoiminta, vuokraus vai osamaksukauppa vai näiden yhdistelmä.

11. Toimitus- tai toteutusaika taikka sopimuksen voimassaoloaika ja, sikäli kuin mahdollista, aloitusaika.

12. Osoite, johon asiasta kiinnostuneiden yritysten on kirjallisesti ilmoitettava kiinnostuksestaan.

Määräaika kiinnostuksen osoitusten vastaanottamiselle.

Kieli tai kielet, jolla tai joilla hakemukset tai tarjoukset on laadittava.

13. Tavarantoimittajan taloudelliset ja tekniset edellytykset sekä tältä vaadittavat rahoitukselliset ja tekniset takuut.

14. a) Arvioitu päivä, jona sopimuksen tai sopimusten tekomenettelyt aloitetaan (jos tiedossa).

b) Hankintamenettely (rajoitettu vai neuvottelumenettely).

c) Konsultaatioon liittyvästä asiakirja-aineistosta perittävän maksun suuruus ja sen suorittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

15. Tarvittaessa hankinnan tai hankintojen toteutukselle asetetut erityiset edellytykset.

16. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero ja sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voidaan saada.

17. Jos asia on tiedossa, 55 artiklassa tarkoitetut perusteet tehtäessä sopimus seuraavien seikkojen perusteella: "alhaisin hinta" tai "kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous". Perusteet, joiden mukaan määritellään taloudellisesti edullisin tarjous, ja perusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa kyseisten perusteiden tärkeysjärjestys on mainittava, mikäli ne eivät ilmene eritelmästä tai niitä ei ole ilmoitettu 47 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa vahvistuspyynnössä taikka kutsussa tehdä tarjous tai osallistua neuvotteluun.

LIITE XV B

HANKKIJAPROFIILIA KOSKEVAN OHJEELLISEN KAUSI-ILMOITUKSEN,JOLLA EI KUTSUTA TARJOUSKILPAILUUN, JULKAISEMISEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

1. Hankintayksikön maa

2. Hankintayksikön nimi

3. Hankkijaprofiilin internet-osoite (URL)

4. CPV-nimikkeistön viitenumero(t)

LIITE XVI

TEHTYJÄ HANKINTASOPIMUKSIA KOSKEVAAN ILMOITUKSEENSISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

I Tiedot, jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä(1)

1. Hankintayksikön nimi ja osoite.

2. Sopimuslaji (tavaroita, rakennusurakoita tai palveluja koskeva hankintasopimus, ja nimikkeistön viitenumero(t); tarvittaessa mainittava, onko kyseessä puitejärjestely).

3. Lyhyt kuvaus toimitettujen tuotteiden, urakoiden tai palvelujen luonteesta ja määrästä.

4. a) Tapa, jolla tarjouskilpailusta on ilmoitettu (ilmoitus kelpuuttamisjärjestelmästä, kausi-ilmoitus, tarjouspyyntö).

b) Julkaisutiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

c) Jos hankintasopimukset on tehty ilman kilpailua, maininta sovelletusta 40 artiklan 3 kohdan tai 32 artiklan säännöksestä.

5. Noudatettu hankintamenettely (avoin, rajoitettu vai neuvottelumenettely).

6. Vastaanotettujen tarjousten lukumäärä.

7. Päivä, jona sopimus on tehty.

8. Hinta, joka on maksettu 40 artiklan 3 kohdan j alakohdan mukaisista poikkeuksellisen edullisista hankinnoista.

9. Taloudellisten toimijoiden nimet ja osoitteet.

10. Maininta siitä, onko hankintasopimus mahdollisesti jaettu tai voidaanko se jakaa alihankintoihin.

11. Maksettu hinta tai korkein ja matalin tarjoushinta, joka on otettu huomioon hankintasopimusta tehtäessä.

12. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero ja sähköpostisoite, josta nämä tiedot voidaan saada.

13. Valinnaiset lisätiedot:

- alihankintana kolmansille annettu tai mahdollisesti annettava hankintasopimuksen osuus ja sen arvo,

- hankintasopimuksen tekoperusteet.

II Tiedot, joita ei ole tarkoitettu julkaistaviksi

14. Tehtyjen hankintasopimusten lukumäärä (jos hankintasopimus on jaettu usean tavarantoimittajan kesken).

15. Kunkin tehdyn hankintasopimuksen arvo.

16. Tuotteen tai palvelun alkuperämaa (yhteisöalkuperä tai muu kuin yhteisöalkuperä, jälkimmäisessä tapauksessa maittain eriteltynä).

17. Hankintasopimuksen tekemisessä käytetyt perusteet (taloudellisesti edullisin tarjous, alin hinta).

18. Onko hankintasopimus myönnetty 36 artiklan 3 kohdan nojalla vaihtoehtoisen tarjouksen esittäneelle tarjoajalle?

19. Onko tarjouksia hylätty poikkeuksellisen edullisina 57 artiklan mukaisesti?

20. Päivä, jona hankintayksikkö on lähettänyt ilmoituksen.

21. Jos hankintasopimusten kohteena ovat liitteeseen XVII B sisältyvät palvelut, hankintayksikön suostumus ilmoituksen julkaisemiseen (43 artiklan 4 kohta).

(1) Luettelon 6, 9 ja 11 kohdassa olevia tietoja pidetään tietoina, joita ei ole tarkoitus julkaista, jos niiden julkaiseminen hankintayksikön mielestä vahingoittaisi arkaluonteista kaupallista etua.

LIITE XVII A(1)

PALVELUT, JOITA TARKOITETAAN 31 ARTIKLASSA

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Jos CPV- ja CPC-nimikkeistöjen välillä esiintyy tulkintaeroja, sovelletaan CPC-nimikkeistöä.

LIITE XVII B

PALVELUT, JOITA TARKOITETAAN 32 ARTIKLASSA

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE XVIII

SUUNNITTELUKILPAILUA KOSKEVAAN ILMOITUKSEENSISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

1. Hankintayksikön nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelin-, teleksi- ja telekopionumero sekä samat tiedot palveluyksiköstä, josta täydentävät asiakirjat ovat saatavissa.

2. Hankkeen kuvaus (nimikkeistön viitenumero(t)).

3. Kilpailumuoto: avoin tai rajoitettu.

4. Avoimessa kilpailussa: määräaika hankesuunnitelmien vastaanottamiselle.

5. Rajoitetussa kilpailussa:

a) osallistujien suunniteltu lukumäärä

b) mahdollisesti jo valittujen osallistujien nimet

c) osallistujien valintaperusteet

d) määräaika osallistumishakemusten vastaanottamiselle.

6. Tieto siitä, onko osallistuminen mahdollisesti rajattu tietylle ammattikunnalle.

7. Hankkeiden arviointiperusteet.

8. Tarvittaessa valintalautakuntaan valittujen jäsenten nimet.

9. Tieto siitä, onko valintalautakunnan päätös hankintayksikköä sitova.

10. Mahdollisesti jaettavien palkintojen lukumäärä ja arvo.

11. Tiedot kaikille osallistujille mahdollisesti suoritettavista maksuista.

12. Tieto siitä, saavatko palkittujen hankesuunnitelmien tekijät ottaa vastaan lisäsopimuksia.

13. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero ja sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voidaan saada.

14. Päivä, jona ilmoitus on lähetetty.

15. Päivä, jona Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto on vastaanottanut ilmoituksen.

16. Muut tiedot.

LIITE XIX

SUUNNITTELUKILPAILUN TULOKSIA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

1. Hankintayksikön nimi, osoite, sähkeosoite, puhelin-, teleksi- ja telekopionumero.

2. Hankkeen kuvaus (nimikkeistön viitenumero(t)).

3. Osallistujien kokonaismäärä.

4. Ulkomaisten osallistujien lukumäärä.

5. Suunnittelukilpailun voittaja(t).

6. Mahdolliset palkinnot.

7. Muut tiedot.

8. Viittaus suunnittelukilpailua koskevaan ilmoitukseen.

9. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero ja sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voidaan saada.

10. Päivä, jona ilmoitus on lähetetty.

11. Päivä, jona Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto on vastaanottanut ilmoituksen.

LIITE XX

JULKAISEMISTA KOSKEVAT TIEDOT

1. Ilmoitusten julkaiseminen

a) Hankintayksikköjen on lähetettävä 41, 42, 43 ja 63 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon neuvoston direktiivin 93/36/ETY liitteen IV, neuvoston direktiivin 93/37/ETY liitteiden IV, V ja VI, neuvoston direktiivin 92/50/ETY liitteiden III ja IV, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 97/52/EY, sekä neuvoston direktiivin 93/38/ETY liitteiden XII-XV, XVII JA XVIII, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/4/EY(1) julkisia hankintoja koskevien ilmoitusten vakiolomakkeiden käytöstä annettu direktiivi, muuttamiseksi 13 päivänä syyskuuta annetussa komission direktiivissä 2001/78/EY vaaditussa muodossa. Edellä 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa ohjeellisissa kausi-ilmoituksissa, jotka julkaistaan 2 kohdan b alakohdassa määritellystä hankkijaprofiilista, on myös noudatettava tätä muotoa, samoin kuin tätä julkaisemista koskevassa ilmoituksessa.

b) Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimiston tai 41 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti hankkijaprofiilista julkaistujen ennakkotietoilmoitusten osalta hankintayksikköjen on julkaistava 41, 42, 43 ja 63 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset.

Hankintayksiköt voivat lisäksi julkaista nämä tiedot Internetissä 2 kohdan b alakohdassa määritellyn hankkijaprofiilin osalta.

c) Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto lähettää hankintayksikölle 44 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun julkaisemista koskevan vahvistuksen.

2. Täydentävien tai lisätietojen julkaiseminen

a) Hankintayksiköitä kehotetaan julkaisemaan eritelmä ja täydentävät asiakirjat kokonaisuudessaan Internetissä.

b) Hankkijaprofiili voi sisältää 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ohjeellisia kausi-ilmoituksia, tietoja meneillään olevista tarjouskilpailuista, suunnitelluista ostoista, tehdyistä sopimuksista, peruutetuista menettelyistä sekä muuta hyödyllistä yleistietoa, kuten yhteyspiste, puhelin- ja telekopionumero, postiosoite ja sähköpostiosoite.

3. Ilmoitusten lähettämistä sähköisessä muodossa koskeva muoto ja menettelytavat

Sähköisessä muodossa toteutettavassa ilmoitusten lähettämisessä sovellettavat lähettämismuodot ja menettelysäännöt ovat saatavilla seuraavassa Internet-osoitteessa: "http://simap.eu.int".

(1) EYVL L 285, 29.10.2001, s. 1 ja EYVL C 214, 9.8.2002, s. 1.

LIITE XXI

TIETTYJEN TEKNISTEN ERITELMIEN MÄÄRITELMÄT

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1. a) "teknisellä eritelmällä" julkisia palvelu- tai tavarahankintoja koskevien sopimusten osalta tuotteelta tai palvelulta edellytetyt ominaisuudet määrittelevässä asiakirjassa olevaa erittelyä. Näihin ominaisuuksiin kuuluvat laadun taso, ympäristönsuojelun taso, suunnitteluvaatimukset (mukaan luettuna vammaiskäyttö), vaatimustenmukaisuuden arviointi, suorituskyky, tuotteen käyttö, turvallisuus tai mitat, mukaan lukien tuotteeseen kohdistuvat vaatimukset myyntinimityksen, termistön, tunnusten, testauksen ja testausmenetelmien, pakkauksen, merkitsemisen, etiketöinnin, käyttöohjeiden ja tuotantoprosessien ja -menetelmien osalta sekä vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmät;

b) "teknisellä eritelmällä" julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten osalta kaikkia teknisiä määräyksiä, jotka sisältyvät erityisesti tarjouspyyntöasiakirjoihin ja joissa määritellään materiaalilta, tuotteelta tai hankinnalta vaadittavat ominaisuudet, jotta kyseinen materiaali, tuote tai hankinta kuvauksen perusteella täyttää hankintayksikön tarkoittaman käytön vaatimukset. Näihin ominaisuuksiin on sisällyttävä ympäristönsuojelun taso, suunnitteluvaatimukset (mukaan luettuna vammaiskäyttö), vaatimustenmukaisuuden arvioinnin tasot, käyttöön soveltuvuuden taso, turvallisuus tai mitat, mukaan lukien menettelyt, jotka koskevat laadunvarmistusta, termistöä, tunnuksia, testausta ja testausmenetelmiä, pakkausta, merkitsemistä, etiketöintiä käyttöohjeita sekä tuotantoprosesseja ja -menetelmiä. Niiden on sisällettävä myös säännöt, jotka liittyvät suunnitteluun ja kustannuslaskentaan, testaukseen ja tarkastukseen, sekä työn hyväksymisehdot, rakennusmenetelmät ja -tekniikat sekä kaikki muut tekniset edellytykset, jotka hankintayksikön on mahdollista määrätä yleisen tai erityisen sääntelyn puitteissa ja jotka liittyvät valmiiseen työhön ja materiaaleihin tai näiden osiin;

2. "standardilla" tarkoitetaan tunnustetun standardointielimen toistuvaan tai jatkuvaan käyttöä varten hyväksymää teknistä eritelmää, jonka noudattaminen ei ole pakollista ja joka kuuluu yhteen seuraavista luokista:

- "kansainvälinen standardi": kansainvälisen standardointielimen antama standardi, joka on asetettu yleiseen käyttöön

- "eurooppalainen standardi": eurooppalaisen standardointielimen antama standardi, joka on asetettu yleiseen käyttöön

- "kansallinen standardi": kansallisen standardointielimen antama standardi, joka on asetettu yleiseen käyttöön;

3. "eurooppalaisella teknisellä hyväksynnällä" tarkoitetaan tuotteen kelpoisuudesta annettua myönteistä teknistä lausuntoa, joka perustuu rakennustyössä sovellettavien olennaisten vaatimusten täyttymiseen ottaen huomioon tuotteen perusominaisuudet ja sen nimenomaiset käyttö- ja soveltamisolosuhteet. Eurooppalaisen teknisen hyväksynnän antaa jäsenvaltion tätä tarkoitusta varten hyväksymä laitos;

4. "yhteisillä teknisillä eritelmillä" tarkoitetaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuja, jäsenvaltioiden kesken sovittua menettelyä noudattaen laadittuja teknisiä eritelmiä;

5. "teknisellä viitteellä" tarkoitetaan Euroopan standardointielinten laatimia asiakirjoja, jotka ovat muita kuin virallisia standardeja ja jotka laaditaan markkinoiden kehittymiseen mukautettuja menettelyjä noudattaen.

LIITE XXII

YHTEENVETOTAULUKKO 45 ARTIKLASSA TARKOITETUISTA MÄÄRÄAJOISTA

Avoimet menettelyt

>TAULUKON PAIKKA>

Rajoitetut menettelyt ja neuvottelumenettelyt

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE XXIII

59 ARTIKLAN 4 KOHDASSA TARKOITETUT KANSAINVÄLISEN TYÖOIKEUDEN MÄÄRÄYKSET

- yleissopimus nro 87, joka koskee järjestäytymisvapautta ja järjestäytymisoikeuden suojelua;

- yleissopimus nro 98, joka koskee järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta;

- yleissopimus nro 29, joka koskee pakkotyötä;

- yleissopimus nro 105, joka koskee pakkotyön poistamista;

- yleissopimus nro 138, joka koskee vähimmäisikää;

- yleissopimus nro 111, joka koskee työmarkkinoilla ja ammatinharjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää;

- yleissopimus nro 100, joka koskee samanarvoisesta työstä maksettavaa samaa palkkaa;

- yleissopimus nro 182, joka koskee lapsityövoiman käytön pahimpia muotoja.

LIITE XXIV

TARJOUSTEN, OSALLISTUMISHAKEMUSTEN, KELPUUTTAMISHAKEMUSTEN TAI SUUNNITTELUKILPAILUJA KOSKEVIEN SUUNNITELMIEN JA HANKKEIDEN SÄHKÖISIÄ VASTAANOTTOLAITTEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Tarjousten, osallistumishakemusten, kelpuuttamishakemusten ja suunnittelukilpailuja koskevien suunnitelmien ja hankkeiden sähköisillä vastaanottolaitteilla on tarkoituksenmukaista tekniikkaa ja menettelytapoja käyttäen varmistettava ainakin, että:

a) tarjousten, osallistumishakemusten, kelpuuttamishakemusten sekä lähetettyjen suunnitelmien ja hankkeiden sähköiset allekirjoitukset ovat direktiivin 1999/93/EY(1) mukaisesti annettujen kansallisten säännösten mukaisia;

b) osallistumishakemusten, kelpuuttamishakemusten sekä suunnitelmien ja ehdotusten täsmällinen vastaanottopäivämäärä ja -aika ovat tarkasti määritettävissä;

c) voidaan kohtuudella varmistaa, että näiden vaatimusten nojalla toimitettuihin tietoihin ei ole pääsyä ennen vahvistettuja määräaikoja;

d) jos tätä pääsyn estämistä koskevaa kieltoa rikotaan, voidaan kohtuudella varmistaa, että rikkominen on selkeästi havaittavissa;

e) ainoastaan valtuutetut henkilöt voivat vahvistaa tai muuttaa toimitettujen tietojen avaamista koskevia päivämääriä;

f) valtuutetut henkilöt voivat ainoastaan samanaikaisesti toimimalla sallia pääsyn kaikkiin tietoihin tai osaan niistä kelpuuttamismenettelyn, hankintasopimuksen tekemismenettelyn tai suunnittelukilpailun eri vaiheissa;

g) valtuutetut henkilöt voivat samanaikaisesti toimimalla sallia pääsyn toimitettuihin tietoihin vasta määrätyn päivämäärän jälkeen;

h) näiden vaatimusten mukaisesti vastaanotettuihin ja avattuihin tietoihin on pääsy ainoastaan niihin perehtymiseen valtuutetuilla henkilöillä.

(1) Sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/93/EY (EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12).

LIITE XXV

MÄÄRÄAJAT, JOTKA KOSKEVAT DIREKTIIVIN SAATTAMISTA OSAKSI KANSALLISTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA SEN SOVELTAMISTA

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE XXVI

VASTAAVUUSTAULUKKO(1)

>TAULUKON PAIKKA>

(1) "Mukautettu" tarkoittaa sanamuodon muuttamista ilman että kumotun direktiivin sanamuodon merkitystä on muutettu. Kumotun direktiivin sanamuodon merkitystä koskevat muutokset on osoitettu sanalla "muutettu".

Top