31998Y0420(01)

ERITYISKERTOMUS N:o 2/98 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta rahoitettuja menoja koskevien varainhoitovuoden 1993 tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä 23 päivänä huhtikuuta 1997 ja 30 päivänä heinäkuuta 1997 tehdyistä komission päätöksistä sekä komission vastaukset (annettu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 188 c artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla) (98/C 121/01)

1. JOHDANTO

1.1. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan (1) komission on yhden vuoden kuluessa tarkastettava ja hyväksyttävä jäsenvaltioiden esittämät vuositilinpäätökset, jotka koskevat jäsenvaltioiden EMOTR:n tukiosastosta suorittamia maksuja. Tavoitteena on varmistaa, että rahoitetaan ainoastaan sellaisia menoja, jotka ovat toteutuneet laillisesti ja yhteisön sääntöjen mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi komission pääosasto VI, joka vastaa EMOTR:n tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä, toimittaa menojen tarkastuksia jäsenvaltioissa. Havaituista virheistä ja puutteista ilmoitetaan kirjallisesti jäsenvaltioille, joilla on mahdollisuus esittää vastauksensa. Myöhemmin järjestettävissä kahdenvälisissä neuvotteluissa komission yksiköt ja jäsenvaltiot voivat selostaa omia näkökantojaan. Neuvottelujen jälkeen komissio antaa jäsenvaltioille tiedoksi päätelmänsä, minkä jälkeen on mahdollista aloittaa sovittelumenettely (ks. luku 5). Sitten komissio laatii lopullisen yhteenvetokertomuksen (2), joka esitetään EMOTR-komitealle ennen kuin komissio tekee lopullisen päätöksen tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä. Varainhoitovuoden 1993 tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskeva lopullinen päätös tehtiin eri syiden vuoksi vasta heinäkuussa 1997.

1.2. Vastuu maksajavirastojen valvonnasta kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltiolle, joka valtuuttaa virastot suorittamaan rahastosta rahoitettavia maksuja. Jäsenvaltion on neuvoston asetuksen (ETY) N:o 729/70 8 artiklan (3) mukaan varmistettava, että rahastosta rahoitettavat toimet tosiasiassa toteutetaan ja että toimet vastaavat oikeudellisia edellytyksiä. Jos jäsenvaltioiden tasolla ei suoriteta riittävästi tarkistuksia, komission on panostettava merkittävästi enemmän tarkastamis- ja hyväksymistyöhön. Varainhoitovuodesta 1996 alkaen sovelletussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1287/95 (4) selvennetään komission ja jäsenvaltioiden tehtäviä, minkä ansiosta tarkastamis- ja hyväksymismenettelyt nopeutunevat tulevaisuudessa.

1.3. Ottaen huomioon merkittävät havainnot, jotka tilintarkastustuomioistuin esitti komission tarkastamis- ja hyväksymismenettelystä annetussa edellisessä kertomuksessa, tilintarkastustuomioistuin päätti tutkia varainhoitovuoden 1993 tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevat komission päätökset. Tilintarkastustuomioistuin kävi läpi PO VI:n laatimat yhteenvetokertomukset, tarkastuskertomukset ja jäsenvaltioiden kanssa käydyn kirjeenvaihdon. UCLAFin (5) ja sovitteluelimen edustajien kanssa käytiin keskusteluja ja lisäksi perehdyttiin varainhoidon valvonnasta vastaavan pääosaston (PO XX) kertomuksiin. Tilintarkastustuomioistuin ei tehnyt erillisiä tarkastuskäyntejä jäsenvaltioihin.

2. TALOUDELLINEN ANALYYSI

2.1. Komission 23. huhtikuuta 1997 tekemän ensimmäisen päätöksen (6) perusteella tehtiin 540,2 miljoonan ecun korjaukset (ks. taulukko 1) varainhoitovuoden 1993 menoihin. Osasta varainhoitovuoden 1993 menoja oli 23. huhtikuuta 1997 yhä käynnissä tai mahdollista käynnistää sovittelumenettely, minkä vuoksi komissio teki 30. heinäkuuta 1997 toisen päätöksen (7), joka sisälsi 107,6 miljoonan ecun verran lisäkorjauksia (ks. taulukko 1). Varainhoitovuoden 1993 tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyssä tehtiin kahden edellä mainitun päätöksen yhteydessä näin ollen yhteensä 647,8 miljoonan ecun korjaukset. Varainhoitovuoteen 1993 liittyvien korjausten kokonaismäärä oli kuitenkin 754,7 miljoonaa ecua, sillä jo varainhoitovuoden 1992 tarkastamis- ja hyväksymispäätökseen sisältyi 106,9 miljoonan ecun osuus, joka liittyi vuoteen 1993.

>TAULUKON PAIKKA>

2.2. Taulukosta 2 käy ilmi, että varainhoitovuoden 1993 menoihin tehdyt suurimmat korjaukset koskevat (varainhoitovuoden 1992 tapaan) maitoa ja maitotuotteita ja että toiseksi eniten korjauksia tehtiin vientitukien osalta. Näiden kahden ryhmän osuus oli 481,9 miljoonaa ecua eli noin 64 prosenttia kaikista varainhoitovuotta 1993 koskevista korjauksista (luvut on oikaistu niiden varainhoitovuoden 1992 tarkastamis- ja hyväksymispäätökseen sisältyvien menojen osalta, jotka liittyvät varainhoitovuoden 1993 vientitukiin). Varainhoitovuodelta 1993 tehdyt rahoitukselliset korjaukset olivat maidon kohdalla 40 prosenttia pienemmät kuin varainhoitovuonna 1992. Vientituet muodostivat lähes kolmanneksen EMOTR:n talousarviosta, ja niiden alalla on suhteellisen suuri säännönvastaisuuksien riski.

>TAULUKON PAIKKA>

2.3. Taulukossa 3 on jäsenvaltioittain jaoteltu yksityiskohtainen erittely menoista, joita komissio ei ole hyväksynyt varainhoitovuosien 1992 ja 1993 tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyissä; luvuissa on otettu huomioon 106,9 miljoonan ecun osuus, joka jätettiin hyväksymättä vuonna 1992, mutta joka liittyy varainhoitovuoteen 1993. Ei-hyväksyttyjen menojen määrä väheni kaiken kaikkiaan: varainhoitovuoden 1992 osalta niiden määrä oli 788,2 miljoonaa ecua, kun taas varainhoitovuoden 1993 vastaava luku oli 754,7 miljoonaa ecua (ei-hyväksyttyjen menojen osuus ilmoitettujen menojen kokonaismäärästä laski varainhoitovuoden 1992 2,6 prosentin tasosta 2,3 prosenttiin varainhoitovuonna 1993). Yhteensä 1 565,9 miljoonaa ecua (ks. kohta 8.1) eli 4,8 prosenttia ilmoitettujen menojen kokonaismäärästä jätettiin kuitenkin varainhoitovuoden 1993 tarkastus- ja hyväksymismenettelyn ulkopuolelle ja siirrettiin tulevien vuosien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjen piiriin. Tilanne parani vuonna 1993 jäsenvaltioissa, joiden kohdalla jätettiin varainhoitovuoden 1992 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä hyväksymättä prosentuaalisesti eniten menoja: parannusta todettiin Irlannin (ei-hyväksyttyjen menojen osuus laski 6,3 prosentista 0,2 prosenttiin) ja Espanjan kohdalla (lasku 7,1 prosentista 4,6 prosenttiin). Kreikan tilanne pysyi muuttumattomana 2,5 prosentissa. Italian (nousu 8,3 prosentista 8,6 prosenttiin) ja Ranskan (nousu 0,9 prosentista 1,1 prosenttiin) osalta tilanne kuitenkin huononi.

>TAULUKON PAIKKA>

2.4. Vaikka komissio oli vuoden 1997 alkupuoliskolla (varainhoitovuotta 1993 koskevien tarkastamis- ja hyväksymispäätösten aikoihin) tietoinen siitä, että myös varainhoitovuoden 1994 osalta oli tarpeen tehdä tiettyjä korjauksia, joiden kokonaismäärä oli noin 68,3 miljoonaa ecua, kyseisten varojen takaisin perimisestä ei tehty välittömästi päätöstä. Nyt saattaa kulua vielä 12 kuukautta, ennen kuin varat saadaan perityksi takaisin. Kyseessä ovat seuraavat tapaukset:

a) naudanlihan ja viljan ennakkorahoitus Belgialle (9,5 miljoonaa ecua), Saksalle (17,3 miljoonaa ecua), Ranskalle (29,7 miljoonaa ecua), Italialle (2,4 miljoonaa ecua) ja Alankomaille (7,5 miljoonaa ecua)

b) hedelmiä ja vihanneksia koskevat tapaukset Espanjassa (8) ja Italiassa (9); tapausten yhteismäärä oli noin 1,9 miljoonaa ecua.

3. KOMISSION SOVELTAMAT MENETELMÄT

Henkilöstöresurssit

3.1. Euroopan parlamentti kiinnitti huomiota komission henkilöstöresursseja koskevaan kysymykseen jo päätöslauselmassaan, jossa se myönsi vastuuvapauden EMOTR:n varainhoitovuoden 1991 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta (10). Parlamentti korosti äskettäin tämän kysymyksen tärkeyttä antaessaan 21. helmikuuta 1997 päätöslauselman (11), jossa lykättiin vastuuvapauden myöntämistä varainhoitovuoden 1992 maatalousmenojen osalta ja kehotettiin laajentamaan tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä vastaavaa komission yksikköä 15 toimella. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että 21. helmikuuta 1997 ja 31. joulukuuta 1997 välisenä aikana komissio on osoittanut kyseiseen yksikköön yhden uuden toimen.

Riskianalyysi

3.2. Riittämättömän henkilöstömäärän vuoksi riskianalyysiin oli jälleen kiinnitettävä erityistä huomiota resursseja jaettaessa. Varainhoitovuoden 1993 osalta ei kuitenkaan laadittu yleistä työsuunnitelmaa. Muutoin vuoden 1993 osalta noudatettiin pitkälti samaa lähestymistapaa kuin vuoden 1992 tarkastamis- ja hyväksymismenettelyssä.

3.3. Varainhoitovuoden 1992 tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä antamassaan erityiskertomuksessa (12) tilintarkastustuomioistuin totesi, että riskianalyysi toteutettiin markkinakohtaisesti eikä keskitetysti. Ensisijaisia tehtäväalueita määritettäessä ja työtä suunniteltaessa pidettiin toisin sanoen lähtökohtana markkinoittain jaoteltuja henkilöstöresursseja eikä tuolloin niinkään otettu huomioon riskialueeseen kuuluvien tapausten suuruusluokkaa tai eri markkinoiden välisiä suhteellisia riskejä. Eri markkinoista huolehtivat tiimit vastasivat varainhoitovuoden 1993 kohdallakin edelleen markkinakohtaisten seikkaperäisten tarkastussuunnitelmien ja riskianalyysien laatimisesta, ja ainakin keskushallinnon tasolla niiden käyttöön toimitettiin työn suunnittelua varten tarvittavat tiedot ja ohjeet.

3.4. Komissio on myös saanut aikaan edistystä siinä mielessä, että entistä suurempi osa kaikista merkittävistä riskialttiista markkinoista samoin kuin tärkeimmät edunsaajamaat käydään läpi paikan päällä toteutettavien tarkastusten avulla. Maitoa ja maitotuotteita lukuun ottamatta (ks. kohta 3.7 (a)) jäsenvaltioissa paikalla toteutettujen komission tarkastustoimien kattavuus vaihteli siten, että alimmillaan se oli 61 prosenttia hedelmä- ja vihannesalan menojen kohdalla ja korkeimmillaan yli 85 prosenttia rasva-alan menojen kohdalla.

3.5. Vientitukiin liittyvien toimien kattavaan tarkastamiseen kiinnitettiin aiempaa enemmän huomiota. Komission tarkastukset kattoivat vientitukien ennakkorahoituksen, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4045/89 (13) mukaisesti jälkeenpäin suoritetut tarkastukset sekä vähäisessä määrin toimia, jotka liittyvät perustamissopimuksen liitteeseen II kuulumattomiin tavaroihin (14).

3.6. Komissio suoritti asetukseen (ETY) N:o 386/90 (15) liittyen tullivalvonnan alan tilien tarkastamis- ja hyväksymistyön, jonka yhteydessä useimmissa tarkastuskäyntien kohteena olleissa maissa todettiin puutetta riittävän pätevästä henkilöstöstä, jolla olisi tarpeeksi kokemusta usein hyvinkin monimutkaisista aloista (esim. liitteeseen II kuulumattomista tavaroista). Yhdessäkään jäsenvaltiossa ei myöskään ollut annettu ohjeita tullitoimipaikkojen ja maksajavirastojen tehtävistä ja vastuualueista. Nämä tekijät olivat syynä sittemmin esiintyneisiin lukuisiin ongelmiin.

3.7. Sovelletun menettelytavan vuoksi kaikki muut pienemmät markkinatoimet ja maat jäivät säännönmukaisten tarkastusten ulkopuolelle. Näin ollen on vaarana, että huomattavia puutteita, virheitä tai järjestelmien systemaattiseen väärinkäyttöön liittyviä tapauksia jää eri toimien kohdalla havaitsematta pitkiltä ajanjaksoilta, jos tietyt jäsenmaat tai pienet toimet suljetaan paikalla suoritettavien kausittaisten tarkastusten ulkopuolelle. Varainhoitovuoden 1993 tilejä koskevien tarkastusten ulkopuolelle jätettiin monentyyppisiä menoja; huomattavimpiin tapauksiin kuuluivat seuraavat:

a) Maidon ja maitotuotteiden interventiomenot (2 923,8 miljoonaa ecua). Riskianalyysiä ei tehty, vaikka kyseessä on merkittävä menomäärä ja vaikka alalla on aiemmin todettu huomattavien korjausten tarve. Syynä oli se, että käytettävissä oleva henkilöstö oli kokonaisuudessaan osoitettu tarkastelemaan Italian, Kreikan ja Espanjan maitokiintiöitä koskevan neuvoston päätöksen ja varainhoitovuoden 1992 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen jälkeen sovelletun maitokiintiöjärjestelmän seurauksia (16). Siksi muita menotyyppejä tarkastettiin vain hyvin suppeassa määrin, eikä varainhoitovuoden 1993 menojen tarkastamista varten laadittu tarkastussuunnitelmaa, jossa olisi eritelty ensisijaiset kohteet. Tarkastusten ulkopuolelle jäi esimerkiksi Belgia, jonka osuus maitoalan vuoden 1993 kokonaismäärärahoista oli noin 6 prosenttia.

b) Kuivarehut (267,9 miljoonaa ecua): tämä toimi jätettiin tarkastamatta Ranskan, Alankomaiden ja Saksan kohdalla (maiden osuus markkinoista oli yhteensä 74 prosenttia).

c) Puuvilla (183,6 miljoonaa ecua): puuvillalle maksetun tuen alalla Espanjaan ei ole tehty ainakaan viiteen vuoteen tarkastuskäyntiä ajan ja henkilöstöresurssien puutteen vuoksi.

d) Kalastustuotteet (32,4 miljoonaa ecua): kalastustuotteet ovat jääneet tarkastusten ulkopuolelle viimeisten 7-8 vuoden ajan, sillä alan osuus menoista on vain vähäinen.

e) Vientitukien ennakkorahoitus (15,0 miljoonaa ecua): helmikuuhun 1996 ulottuvan kolmen vuoden jakson aikana Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei toimitettu paikalla suoritettavia tarkastuksia vientitukien ennakkorahoituksen osalta, vaikka muissa jäsenvaltioissa oli havaittu ilmeisiä ongelmia.

Tarkastustyön suorittaminen

3.8. Komissio toteutti varainhoitovuoden 1993 tilien tarkastamista ja hyväksymistä varten suunnitellut työt valtaosin alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Komission yksiköissä pyrittiin myös parantamaan sisäistä tiedonkulkua PO VI:n ja PO XX:n ja muiden työssä mukana olleiden yksiköiden välillä.

3.9. PO VI otti käyttöön tietokoneohjelman (17) tarkastuskäyntien ja jäsenvaltioissa paikalla suoritettujen töiden seurantaa varten. PO VI:ssa voitiin kuitenkin käyttää tätä ohjelmaa vain vähäisessä määrin, sillä eri tietokenttiin sisältyneet tiedot olivat riittämättömät.

3.10. Ongelmien havaitsemisen jälkeen voi kulua jopa kolme vuotta, ennen kuin tehdään lisätarkastuksia aiheutuneiden kokonaisvaikutusten arvioimiseksi (18) ja ongelmien ratkaisemiseksi. Joissakin tapauksissa on myös ollut todettavissa, että komission yksiköt eivät välttämättä laajenna tarkastuksia muihin jäsenvaltioihin, joihin ei ole vielä tehty tarkastuskäyntejä, vaikka tiettyjen toimien kohdalla on ilmennyt huomattavia valvontaan liittyviä puutteita (19).

3.11. Raportoinnissa on saatu aikaan parannusta edellisen vuoden tilanteeseen verrattuna: tarkastuskäynnin ja tarkastustuloksia koskevan, jäsenvaltioille osoitetun raportin välinen viive oli keskimäärin noin viisi kuukautta, joissakin tapauksissa viive oli kuitenkin jopa kaksitoista kuukautta. Tällä alalla on silti yhä parantamisen varaa.

3.12. Kahdessa edellisessä erityiskertomuksessa, jotka tilintarkastustuomioistuin antoi EMOTR:n tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä (20), tuotiin esille, että komissiossa olisi tarpeen ottaa käyttöön atk-välineitä, joiden avulla olisi muun muassa mahdollista soveltaa tilastollisia otantamenetelmiä. Varainhoitovuoden 1993 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä on käytetty MUS-menetelmää (monetary unit sampling) tarkastettaessa maksajavirastoja ja suoritettaessa mahdollisuuksien mukaan valvontajärjestelmien testauksia paikan päällä; poikkeuksena ovat tapaukset, joissa menetelmää ei käytännön syistä voitu soveltaa (esimerkiksi tapauksissa, joissa jäsenvaltiot toimittivat tarvittavat atk-tiedot myöhässä).

4. KOMISSION TOTEUTTAMAT KORJAUKSET

4.1. Komission suorittaman varainhoitovuoden 1993 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen perusteella rahoitukseen tehtiin kolmenlaisia korjauksia: kiinteämääräisiä korjauksia, muita tapauskohtaisia korjauksia sekä kirjanpitoon tehtyjä oikaisuja.

Kiinteämääräiset korjaukset

4.2. Kiinteämääräisten korjausten käyttöä koskevat määräykset sisältyivät erääseen komission asiakirjaan (21), jonka EMOTR-komitea on hyväksynyt. Asiakirjan mukaan on käytettävä 2, 5 tai 10 prosentin kiinteämääräisiä korjauksia järjestelmissä havaittujen puutteiden vakavuusasteesta riippuen. Komissio ottaa huomioon jäsenvaltion toteuttamat korjaavat toimet - jos ne on todettu tehokkaiksi - vain sellaisissa tapauksissa, joissa sovellettavan korjauksen (2, 5 tai 10 prosenttia) määrittely on vaikeaa. Korkeampia korjausprosentteja voidaan käyttää poikkeuksellisesti, kuten Korsikan eläinpalkkioiden tapauksessa, jossa sovellettiin 25 prosentin korjausta.

4.3. Kuten tilintarkastustuomioistuin totesi jo edellisessä kertomuksessaan (22), kiinteämääräisiin korjauksiin on tarpeen turvautua vain silloin, kun järjestelmissä esiintyvien puutteiden tosiasiallisia taloudellisia vaikutuksia ei ole mahdollista määrittää. Lisäksi korjauksia on sovellettava johdonmukaisesti ja avoimesti. Kiinteämääräisiä korjauksia koskevat uudet ohjeet otettiin komissiossa virallisesti käyttöön 8. joulukuuta 1997. Ohjeisiin sisältyy uusi korkeampi 25 prosentin korjaus, joka vastaa Euroopan parlamentin 21. helmikuuta 1997 hyväksymässä päätöslauselmassa esitettyä pyyntöä (23).

4.4. Varainhoitovuoden 1992 tapaan useat korjaukset tehtiin kiinteämääräisinä. Korjausten kokonaissummasta, 647,8 miljoonasta ecusta (ks. taulukko 1), 41 prosenttia eli 265,1 miljoonaa ecua oli kiinteämääräisiä. Kiinteämääräisten korjausten kokonaissummasta 53 prosenttia perustui 10 prosentin korjaukseen; 16 prosenttia 5 prosentin korjaukseen ja 14 prosenttia 2 prosentin korjaukseen; 8 prosenttia perustui eri korjausprosenttien yhdistelmään; 9 prosenttia liittyi sakkoihin, joita perittiin 1 prosentti kultakin päivältä tai 10 prosenttia kultakin kuukaudelta.

4.5. Sovellettavan korjausprosentin valinta on edelleen melko subjektiivista, sillä ei ole olemassa selkeästi määriteltyjä valintaperusteita. Komission päätöksissä oli havaittavissa joitakin ilmeisiä epäjohdonmukaisuuksia:

a) maidon ja maitotuotteiden markkinoiden kehittämistoimintaan (alamomentti B1-2062) liittyvien menojen kohdalla sovellettiin seuraavia lopullisia kiinteämääräisiä korjauksia: Irlanti 10 prosenttia, Saksa 2 prosenttia ja Yhdistynyt kuningaskunta 2 prosenttia. Sovitteluelimen aiemman kertomuksen perusteella komissio oli päättänyt tarkistaa korjaustasoa Yhdistyneen kuningaskunnan kohdalla ja laskenut korjausprosentin 5 prosentista 2 prosenttiin. Tasoltaan 2 prosentin korjauksen soveltaminen ei kuitenkaan Yhdistyneen kuningaskunnan tapauksessa vaikuta kovin johdonmukaiselta, sillä tilintarkastustuomioistuin sai komission kertomusten perusteella sen vaikutelman, että Yhdistyneen kuningaskunnan järjestelmissä oli enemmän puutteita kuin Saksan järjestelmissä. Komission päätöksen vuoksi Saksa onkin sittemmin vienyt asian Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen.

b) Alun pitäen Irlannin naudanliha-alalle kaavailtiin 2 prosentin korjausta, koska alalla ei ollut käytetty asianmukaisia sinetöintimenettelyjä, mutta sittemmin korjauksesta luovuttiin; Saksan ja Italian kohdalla sitä vastoin sovellettiin 5 prosentin korjausta saman puutteen vuoksi.

4.6. Tapauksessa, joka koski Portugalin oliiviöljyn kulutustukea, ehdotettiin ensin 15 prosentin korjausta, mutta myöhemmin korjaustaso laskettiin 10 prosenttiin sen jälkeen, kun sovitteluelin oli huomauttanut, että 15 prosentin korjaukseen vaaditut poikkeukselliset edellytykset eivät tarkastuskertomuksen perusteella olleet täyttyneet ja että sittemmin suoritettuja parannuksia ei ollut otettu asianmukaisesti huomioon. Tilintarkastustuomioistuin huomauttaa, että sittemmin tehdyt parannukset eivät yksinään riitä perusteeksi korjausprosentin alentamiselle viidestätoista kymmeneen, koska kyseessä olevat parannukset tehtiin vasta vuoden 1993 jälkeen.

Tapauskohtaiset korjaukset

4.7. Komissio teki korjauksia myös tosiasiallisista taloudellisista menetyksistä tehtyjen arvioiden perusteella. Ainakin yhdessä tapauksessa vaikutti kuitenkin siltä, ettei jäsenvaltioita ollut aina kohdeltu tasavertaisesti. Uuhista maksettavia palkkioita sisältäneen 225,3 miljoonan ecun budjettikohdan osalta kansalliset viranomaiset suorittivat Irlannissa ja Portugalissa fyysisiä tarkastuksia, joissa uuhien määrä todettiin ilmoitettua määrää pienemmäksi. Irlannin tapauksessa tuottajat laativat asiakirjat 10 päivän kuluessa uuhien katoamisesta, ja kansalliset viranomaiset katsoivat ne asianmukaiseksi todistukseksi, kun taas komissio jätti myöhemmin hyväksymättä asiakirjat. Portugalin tapauksessa vastaavat asiakirjat saivat puolestaan hyväksynnän kansallisilta viranomaisilta ja sittemmin komissiolta. Tuloksena oli, että Irlannin kohdalla ehdotettiin havaitun tosiasiallisen vajeen perusteella vähäistä (1,4 miljoonan ecun) korjausta (24), kun taas Portugalin kohdalla korjausta ei sovellettu.

5. SOVITTELUELIMEN KÄSITTELEMÄT TAPAUKSET

5.1. Kiinteämääräisillä korjauksilla ei luonnollisestikaan ole suoraa yhteyttä EMOTR:n talousarvioon kohdistuneiden menetysten määriin. Tilastollisten otantamenettelyjen käytöstä huolimatta on usein mahdotonta määrittää taloudellisen menetyksen todellista arvoa. Sovitteluelimelle annetun tapauksen uudelleentarkastelu (25) saattaa joskus johtaa siihen, että komission virkamiehet muuttavat käsityksiään laiminlyönnin vakavuudesta ja näin ollen myös tarvittavien korjausten suuruudesta.

5.2. Sovitteluelimen käsiteltäväksi annettiin yhteensä 29 tapausta (ks. taulukko 4). Kolme niistä katsottiin "ei-perimiskelpoisiksi", koska kyseiset määrät olivat alle 0,5 miljoonan ecun vähimmäistason, ja yksi tapaus peruutettiin.

>TAULUKON PAIKKA>

5.3. Sovittelu on aiheuttanut jopa kuuden kuukauden pituisia ylimääräisiä viivästyksiä tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn. Täydentävä päätös, joka tehtiin 30. heinäkuuta 1997, johtui siitä, että kaksi merkittävää tapausta oli 23. huhtikuuta 1997 eli komission ensimmäisen päätöksen ajankohtana yhä käsiteltävänä sovitteluelimessä. Kuusi muuta kiistanalaista korjausta, jotka liittyivät maidon lisämaksuun, oli jätettävä varainhoitovuoden 1993 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen ulkopuolelle, sillä niitä koskevat keskustelut olivat toisen päätöksen ajankohtana vielä kesken.

5.4. Kun sovitteluelimen menettelyistä oli saatu kokemuksia ensimmäisen täyden toimintavuoden ajalta, komissio laati lokakuussa 1996 katsauksen uudesta järjestelmästä. Komission mukaan yhden vuoden kokemusten perusteella oli kuitenkin aivan liian aikaista antaa täysipainoista arviota sovittelumenettelystä. Näin ollen komissio päätti 15. heinäkuuta 1997, että sovitteluelimen jäsenten toimikautta jatketaan vielä kolmella vuodella vuoteen 2000 saakka.

5.5. Alun perin toivottiin, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi annettavien asioiden määrä pienenisi sovitteluelimen perustamisen myötä. Taulukossa 4 on erittely tapauksista, jotka on annettu tuomioistuimen käsiteltäväksi, mutta on vielä liian aikaista päätellä, onko sovittelumenettely todellakin vähentänyt tuomioistuimen käsittelemien tapausten määrää. Kun lopulliset tuomiot ovat selvillä, voidaan myös todeta sovitteluelimen kertomusten painoarvo.

5.6. Olisi perustettava luotettava tietokanta, joka sisältäisi sovitteluelimen käsiteltäväksi annetut tapaukset, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi annetut tapaukset sekä ehdotettujen rahoituksellisten korjausten määrät. Nykyisin on olemassa kaksi tietokantaa: toinen sovitteluelimessä ja toinen komissiossa. Tietokantojen välillä ei ole yhteyttä, mikä tarkoittaa, että tällä hetkellä puuttuu hallinnon kannalta tärkeä analysointiväline.

6. TAPAUKSET, JOISSA KORJAUKSIA EI TEHTY TAI NE OLIVAT RIITTÄMÄTTÖMÄT

6.1. Todettiin myös tapauksia, joissa korjauksia ei tehty tai ne olivat riittämättömät, vaikka jäsenvaltioiden järjestelmissä oli havaittavissa puutteita:

a) Oliiviöljyn tuotantotuki Italiassa

6.2. PO VI havaitsi tällä alalla merkittäviä valvontapuutteita tehdessään Italiaan neljä tarkastuskäyntiä huhtikuun 1996 ja maaliskuun 1997 välisenä aikana. PO XX:n vuosina 1995 ja 1996 toteuttaman kahden tarkastuskäynnin yhteydessä saatiin vahvistus, että puutteet liittyivät myös varainhoitovuoteen 1993. Siksi olisi nähtävästi ollut aiheellista tehdä korjaus varainhoitovuoden 1993 osalta (kyseisen vuoden budjettimenot olivat noin 700 miljoonaa ecua).

b) Oliiviöljyn kulutustuki Kreikassa

6.3. Komissio on myöntänyt, että oliiviöljyn kulutustukeen liittyi suuri säännönvastaisuuksien riski (26). Kreikka sai kolmanneksi eniten tukea (lähes 97 miljoonaa ecua). Siitä huolimatta komissio ei tehnyt kyseisessä jäsenvaltiossa fyysisiä tarkastuksia varainhoitovuoden 1993 menoista. Komissio yrittää perustella asiaa esittämällä, että Kreikkaan oli jo tehty useita tarkastuskäyntejä ja että olisi ollut vastoin jäsenmaiden tasavertaisen kohtelun periaatetta, jos sinne olisi tehty lisää tarkastuskäyntejä. Tilintarkastustuomioistuin kuitenkin katsoo, että riskianalyysin perusteella olisi ollut aiheellista tehdä paikalla tarkastuksia varainhoitovuoden 1993 menoista. Heinäkuussa 1996 toimitetussa tarkastuksessa keskityttiin ainoastaan varainhoitovuosiin 1994 ja 1995, ja tuolloin tukijärjestelmän hallinnoinnissa havaittiin merkittäviä puutteita. Koska Kreikan valvontajärjestelmä ei tosiasiassa muuttunut merkittävästi vuosina 1993-1995, tarkastuskäyntejä olisi pitänyt tehdä vuoden 1993 osalta ja suuret korjaukset olisivat nähtävästi olleet tarpeen.

c) Saksan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Italian ja Kreikan viranomaisten jälkeenpäin suorittamat, asetukseen (ETY) N:o 4050/89 (27) perustuvat tarkastukset

6.4. Komission toteuttamassa tarkastelussa osoittautui, että laadittujen kertomusten perusteella jäi epäselväksi, mikä oli edellä mainitun asetuksen nojalla Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa suoritetun tarkastustyön (joka kattoi yhteensä 3 163 miljoonan ecun menot varainhoitovuoden 1993 osalta) perusteellisuus. Kreikassa tilanne oli samanlainen (87 miljoonaa ecua varainhoitovuoden 1993 osalta). Näiden jäsenvaltioiden kohdalla ei kuitenkaan ehdotettu rahoituksellisia korjauksia.

6.5. Italian tapauksessa (yhteensä 1 011 miljoonan ecun menot varainhoitovuoden 1993 osalta) varainhoitovuoden 1993 rahoitukseen ei tehty korjausta, vaikka vuonna 1994 toimitetussa, varainhoitovuotta 1992 koskevassa tarkastuksessa saatiin viitteitä siitä, että asetuksen täytäntöönpano ei ole ollut asianmukaista, joten vastaavia ongelmia on mahdollisesti ollut vuonna 1993.

d) Kreikan uuhi- ja vuohipalkkioihin liittyvät hallintokulut

6.6. Komissio havaitsi, että Kreikan viranomaiset pidättivät uuhi- ja vuohipalkkioista virheellisesti 2 prosentin osuuden toimesta aiheutuvien hallintokulujen kattamiseksi. Vuonna 1993 kyseinen osuus oli noin 3,4 miljoonaa ecua. Arvonlisäveron veloittaminen nosti kokonaismäärän joissakin tapauksissa jopa 2,4 prosenttiin tai sitä korkeammaksikin. Käytäntö on vastoin neuvoston asetuksen (ETY) N:o 729/70 1 artiklan 4 kohtaa (28), mutta rahoitukseen ei silti tehty korjausta.

6.7. Rahoituksellisia korjauksia on monissa tapauksissa pienennetty tai jopa kokonaan peruutettu, mikäli asianomainen jäsenvaltio on pystynyt osoittamaan, että havaitun puutteen korjaamiseksi on toteutettu toimia. Näin on menetelty jopa tapauksissa, joissa puute on korjattu vasta pitkän ajan kuluttua kyseisestä varainhoitovuodesta. Jäljempänä kohdissa 6.8-6.11 selostettujen tapausten kohdalla rahoitukselliset korjaukset on kokonaisuudessaan peruutettu.

a) Persikoiden, nektariinien ja sitrushedelmien markkinoilta vetäminen Kreikassa

6.8. Persikoiden, nektariinien ja sitrushedelmien hävittämiseksi Kreikassa toteutettiin markkinoilta vetämisiä, joiden kohdalla komissio ei soveltanut korjauksia varainhoitovuodelta 1993. Näin meneteltiin, vaikka valvontamenettelyissä oli osoittautunut olevan vakavia puutteita. Komissio ehdotti Kreikan viranomaisille lähetetyssä kirjeessä, että vuosien 1992 ja 1993 menojen osalta tehtäisiin "yleinen varaus", ja Kreikan viranomaiset vastasivat, että he aloittaisivat toimet järjestelmien parantamiseksi (29). Myöhemmin komissio ilmoitti Kreikan viranomaisille, että merkittävää edistystä oli vielä saatava aikaan, sillä valvontatoimien laadusta ja tehokkuudesta ei oltu edelleenkään vakuuttuneita. Sitrushedelmien tapauksessa ehdotettiin alun pitäen 10 prosentin korjausta varainhoitovuosien 1992, 1993 (3 miljoonaa ecua) ja 1994 osalta, ja sittemmin komissio ilmoitti Kreikan viranomaisille, että varainhoitovuosille 1992 ja 1993 ehdotettu "yleinen varaus" oli poistettu. Syynä oli se, että vuonna 1995 paikalla toteutetuissa tarkastuksissa havaittiin, että valvontajärjestelmiä oli parannettu. Järjestelmissä vuonna 1995 tapahtuneet parannukset eivät kuitenkaan missään tapauksessa voineet vaikuttaa varainhoitovuoteen 1993.

b) Kreikan puuvilla-ala

6.9. Varainhoitovuoden 1992 tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa erityiskertomuksessaan (30) tilintarkastustuomioistuin totesi, että heikkoon järjestelmään tehdyt tarvittavat parannukset koskivat vasta markkinointivuotta 1993-1994 ja sen jälkeisiä vuosia. Komissio ei toteuttanut korjausta varainhoitovuoden 1993 osalta, vaikka oli selvää, että valvontajärjestelmiä oli yhä tarpeen parantaa. Näin ollen vaikuttaa siltä, että korjaukseen oli olemassa perusteet (ilmoitetut menot olivat yhteensä 543 miljoonaa ecua) (31). Korjaus jätettiin tekemättä sillä perusteella, että Kreikan viranomaiset olivat parantaneet hallinnointi- ja valvontamenettelyjään. Komission ja Kreikan välinen yhteinen työryhmä, jonka erityistehtävänä oli järjestelmän parantaminen, piti kuitenkin ensimmäisen kokouksensa vasta 21. marraskuuta 1994. Komissio esitteli kokouksessa asiakirjan, joka osoitti, että valvonta oli marraskuuhun 1994 asti ollut kokonaisuudessaan yhä heikkoa.

c) Yhdistyneen kuningaskunnan kuivarehuala

6.10. Varainhoitovuoden 1992 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä tehtiin Yhdistyneen kuningaskunnan kohdalla 5 prosentin korjaus, joka perustui kuivarehun tuotantotuen alalla järjestelmissä havaittuihin puutteisiin. Korjausta ei tehty varainhoitovuodelta 1993, jolloin Yhdistyneelle kuningaskunnalle maksettiin yhteensä 11,0 miljoonaa ecua tuotantotukea. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten toteuttamat parannukset tulivat voimaan vasta vuonna 1994.

d) Espanjan uuhi- ja vuohipalkkiot

6.11. Kun komissio oli tehnyt varainhoitovuoden 1993 osalta Espanjan uuhi- ja vuohipalkkioita koskevan tutkimuksen, jossa todettiin vakavia puutteita maidontuottajien antamien ilmoitusten valvonnassa, komission suunnitelmana oli tehdä 10 prosentin eli 2,3 miljoonan ecun kiinteämääräinen korjaus. Espanjan viranomaiset paransivat järjestelmiä vuonna 1995, joten "ehdotettu" korjaus pienennettiin 5 prosenttiin. Lopulta sovittelumenettelyn jälkeen komissio päätti soveltaa 2 prosentin kiinteämääräistä korjausta vuoden 1993 osalta.

6.12. Yksityiset tilintarkastustoimistot tarkastivat varainhoitovuoden 1993 tilit 23 maksajavirastossa jäsenvaltioissa; komissio oli antanut toimistojen tehtäväksi täsmäyttää vuosittaiset menoilmoitukset vastaaviin kirjanpitotietoihin ja käydä läpi maksajavirastojen sisäisen organisaation. Suoritettujen tarkastusten taso ja tarkkuus vaihtelivat eri jäsenvaltioissa. Toimistojen raporteissa oli hyödyllisiä järjestelmäkuvauksia ja huomioita melko suurista puutteista, joita oli havaittu Alankomaiden, Tanskan, Italian ja Kreikan maksajavirastojen valvontajärjestelmissä. Useimmat tärkeät tarkastushavainnot esitettiin sittemmin varainhoitovuodelta 1993 annetuissa yhteenvetokertomuksissa (32), mutta rahoituksellisia korjauksia ei komission oikeudellisen lausunnon mukaisesti tehty.

6.13. Todettiin tiettyjä tapauksia, joissa kyseisiä määriä ei ollut otettu huomioon ja peritty takaisin varainhoitovuoden 1993 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä. Seuraavassa on esimerkkejä havaituista tapauksista:

a) maito-alan lisämaksun tapauksessa - johon liittyy kiistanalaisia maksuja - on ollut mahdotonta periä tiettyjä ylimääräisiä lisämaksuja jäsenvaltioista, sillä ostajien/tuottajien ja toimivaltaisten viranomaisten välillä on ollut oikeudellisia riitoja. Korjattavat määrät ovat selvillä vasta sen jälkeen, kun kaikki asianomaiset jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle tarvittavat lisätiedot. Tiettyjen jäsenvaltioiden kohdalla periminen olisi tosin ollut mahdollista jo varainhoitovuoden 1993 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä, mutta komissio ei menetellyt näin, sillä se halusi kohdella kaikkia jäsenvaltioita tasavertaisesti. Kaksi suurta ehdotettua korjausta jätettiin tekemättä Ranskan (17,4 miljoonaa ecua) ja Alankomaiden (1,4 miljoona ecua) maito-alan lisämaksujen kohdalla. Asioiden käsittely oli 30. heinäkuuta 1997 yhä kesken jäsenvaltioiden kanssa käydyissä keskusteluissa;

b) maidontuotannosta luopumiseen liittyvän ohjelman yhteydessä Espanjassa käynnistettiin vuonna 1993 ohjelma, jonka tavoitteena oli tuotantorakenteen uudistaminen ja pienten tuottajien määrän vähentäminen. Espanjaan tehdyn tarkastuskäynnin jälkeen laaditussa raportissa komissio ehdotti noin 0,8 miljoonan ecun korjausta. Sittemmin päätettiin odottaa, kunnes ohjelma saadaan päätökseen, jotta maksettava summa voitaisiin määrittää tarkasti. Näin ollen kyseisen summan takaisinperintä lykkääntyi, ja summan käsittely siirtyi varainhoitovuoden 1994 tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn.

7. SÄÄNNÖNVASTAISUUDET JA TAKAISINPERINTÄ

7.1. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 729/70 (33) 8 artiklan 2 kohdan mukaan säännönvastaisuuksista aiheutuneet rahoitukselliset seuraamukset kohdistetaan yhteisön talousarvioon lukuun ottamatta tapauksia, joissa säännönvastaisuudet tai laiminlyönti on todettu jäsenvaltioiden hallinto- tai muiden elinten kohdalla.

7.2. Maatalousalan säännönvastaisuuksien seuranta ja ehdotusten tekeminen siitä, onko perimättä jääneet määrät katettava yhteisön talousarviosta, ovat kuuluneet UCLAFin (34) tehtäviin vuoden 1995 alusta lähtien. Nämä tehtävät kuuluivat aiemmin PO VI:n G4-yksikölle.

7.3. Komission 31. joulukuuta 1996 antamassa ensimmäisessä yhteenvetokertomuksessa (35), jossa käsiteltiin varainhoitovuoden 1993 tilien tarkastamiseen ja hyväksymiseen liittyviä tarkastustuloksia, viitattiin UCLAFin toteuttamaan työhön. Kertomuksen liitteenä olevassa taulukossa esitettiin 88 tapausta (yhteensä 23,5 miljoonaa ecua), jotka vastasivat jäsenvaltioilta takaisin perittäviä summia. Kertomuksen myöhemmässä versiossa, joka oli päivätty 15. huhtikuuta 1997 (36), esitettiin, että oli päätetty lykätä lopullisen päätöksen tekoa ja peruuttaa kyseiset luvut, koska jäsenvaltiot olivat valittaneet kahdenvälisten keskustelujen riittämättömyyttä. Kertomukseen lisätyssä, 30. kesäkuuta 1997 päivätyssä täydentävässä asiakirjassa (37) tilanne oli yhä sama ja asiakirjassa ehdotettiinkin, että kaikki mahdolliset lisätoimenpiteet käsiteltäisiin varainhoitovuoden 1994 tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn yhteydessä. Toisin sanoen takaisin perittävää 23,5 miljoonan kokonaismäärää ei sisällytetty varainhoitovuodelta 1993 tehtyihin korjauksiin.

7.4. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että tehtäväjaosta sopiminen PO VI:n ja UCLAFin välillä on ollut vaikeaa. Vasta kesäkuussa 1996 eli lähes 18 kuukautta sen jälkeen, kun UCLAFin nykyinen tehtäväalue määritettiin, käytiin yksiköiden välisiä keskusteluja menettelyjen selkeyttämisen tarpeesta. Koska oli epäselvyyttä siitä, minkä yksikön kuului huolehtia takaisinperintään liittyvistä menettelyistä, niitä ei toteutettu ajoissa. Toinen koordinoinnin puutetta kuvaava esimerkki on Belgian 0,4 miljoonan ecun tapaus, jossa UCLAF ilmoitti helmikuun 1997 lopussa virheellisesti PO VI:lle, että kyseinen määrä oli siirrettävä varainhoitovuoden 1993 tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn yhteyteen. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi sittemmin, että tapaus oli käsitelty ja saatu perityksi jo vuoden 1990 tarkastamis- ja hyväksymispäätöksen yhteydessä. Asia oli jäänyt huomaamatta sekä PO VI:lta että UCLAFilta, minkä vuoksi komission olisi toteutettava toimet, joiden avulla voidaan varmistaa laadittujen luettelojen oikeellisuus.

7.5. UCLAF esitti vuosikertomuksessaan 1996 (38), että 31. joulukuuta 1996 oli yhä perimättä takaisin 1 508 tapausta, joiden yhteisarvo oli 548,5 miljoonaa ecua (39) ja joiden osuus oli 71 prosenttia EMOTR:n tukiosaston varoihin liittyvien ja ennen vuotta 1993 ilmoitettujen säännönvastaisuuksien kokonaisarvosta. Tapaukset ilmoitettiin 4 päivänä maaliskuuta 1991 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 595/91 (40) mukaisesti. Loput 29 prosenttia oli alun perin ilmoitettu saman asetuksen mukaisesti, ja ne oli saatu ratkaistuksi edeltävän neljän vuoden jakson aikana. Tästä 29 prosentin osuudesta 17 prosenttia oli jo saatu takaisin perityksi lopullisilta edunsaajilta, 4 prosenttia oli veloitettu jäsenvaltioilta ja loput 8 prosenttia oli määrä kattaa EMOTR:n varoin.

7.6. Jäsenvaltioissa käynnissä olevissa oikeudellisissa menettelyissä oli 263,6 miljoonan ecun arvosta tapauksia eli 48 prosenttia yhä perimättä olleesta 548,5 miljoonan määrästä. Lisäksi 28,2 miljoona ecun (5 prosenttia takaisin perimättä olleesta määrästä) kohdalla jäsenvaltiot olivat pyytäneet, että kyseiset summat katsottaisiin tapauksiksi, joita ei voida periä takaisin. Jäännös eli vielä ratkaisemattomien tapausten määrä oli 256,7 miljoonaa ecua eli (arvoltaan) 47 prosenttia kaikista takaisinperittävistä tapauksista, kun perusteena käytetään ennen 31. joulukuuta 1993 tehtyjä ilmoituksia. Kyseinen 256,7 miljoonan ecun määrä vastaa puolestaan 33:a prosenttia kaikista ilmoitetuista tapauksista.

8. VARAINHOITOVUODEN 1993 TILIEN TARKASTAMISEN JA HYVÄKSYMISEN ULKOPUOLELLE JÄTETYT MENOT

8.1. Tilintarkastustuomioistuin kävi läpi 1 565,9 miljoonan ecun osuuden, joka jätettiin vuoden 1993 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen ulkopuolelle. Kohdissa 8.2-8.4 tuodaan esille tiettyjä huomioita tapauksista, joiden osuus edellä mainitusta summasta on 1 459,0 miljoonaa ecua:

a) 1 369,3 miljoonaa ecua - öljysiementen tuottajille ennakkoina suoritetut tasausmaksut

8.2. Vuoden 1993 öljysiementen satoon liittyvät lopulliset maksut suoritettiin vasta maalis-, huhti- ja toukokuussa 1994, minkä vuoksi komissio päätti siirtää kyseisiin ennakoihin liittyvät menot kokonaisuudessaan varainhoitovuoden 1994 tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn. Päätös on kyseenalainen, koska ennakot oli maksettu EMOTR:n varainhoitovuoden 1993 talousarviosta.

b) 73,3 miljoonaa ecua - oliiviöljyn interventiovarastointi Italiassa

8.3. Tämä määrä oli jo aiemmin jätetty varainhoitovuoden 1992 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen ulkopuolelle, koska asiaan liittyvä oikeudellinen tutkimus oli kesken. Asia ratkaistiin lopullisesti 14. heinäkuuta 1997, mutta määrä ei sisältynyt 30. heinäkuuta 1997 tehtyyn lopulliseen tarkastamis- ja hyväksymispäätökseen.

c) 16,4 miljoonaa ecua - viininviljelyaloista luopuminen Italiassa

8.4. Yhteensä 16,4 miljoonan ecun menoerä jätettiin varainhoitovuoden 1992 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen ulkopuolelle. Komission oli mahdotonta saada kyseinen toimi päätökseen, sillä Italian viranomaiset eivät vastanneet kahteen vuonna 1996 lähetettyyn kyselyyn (41), joissa pyydettiin yksityiskohtaisia tietoja ja tuloksia viranomaisten suorittamasta erityistutkimuksesta, joka koski Italian laittomia viljelmiä. Kyseinen summa siirrettiin vielä yhdellä vuodella eteenpäin, varainhoitovuoden 1994 tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn. Italian viranomaisten viivästelyn vuoksi komission olisi harkittava, veloitetaanko mahdollisesti myös korkoa perimättä olevasta määrästä siinä vaiheessa, kun asia on esillä varainhoitovuoden 1994 tilien tarkastamis- ja hyväksymispäätösten yhteydessä.

9. PÄÄTELMÄT

9.1. Tämä erityiskertomus annetaan koko tilien tarkastamisen ja hyväksymisen kannalta siirtymäaikana, jolloin on samanaikaisesti meneillään tarkastamis- ja hyväksymismenettelyjä, joista osa kuuluu vanhojen sääntöjen (varainhoitovuodet 1993-1995) ja osa uusien säännösten (varainhoitovuosi 1996 ja sitä seuraavat vuodet) piiriin.

9.2. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 729/70 (42) 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan varainhoitovuoden tilit on tarkastettava ja hyväksyttävä ennen seuraavan vuoden loppua (43). Kahden edellisen tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn tapaan varainhoitovuotta 1993 koskevat tarkastamis- ja hyväksymispäätökset tehtiin yli kaksi vuotta myöhässä. Toisin sanoen 647,8 miljoonaa ecua perittiin takaisin yhteisön talousarvioon tarpeettoman myöhään. Varainhoitovuotta 1993 koskevasta päätöksestä ei myöskään ilmene, että noin 19,6 miljoonan ecun määrä on yhä perimättä takaisin tiettyjen maitoalan ohjelmien kohdalla (ks. kohta 6.13).

9.3. Riittämättömään henkilöstömäärään liittyvä ongelma on edelleen olemassa ja siihen olisi paneuduttava kiireellisesti (ks. kohta 3.1).

9.4. Komission olisi harkittava, peritäänkö maksamatta olevista määristä mahdollisesti korkoa, jos jäsenvaltion laiminlyönti ylittää kohtuullisen ajan (ks. kohta 8.4).

9.5. Komissio on asianmukaisesti pyrkinyt saamaan kaikki riskialoiksi katsotut tärkeät markkinat tarkastusten piiriin (ks. kohta 3.4). Varsinkin tärkeällä vientitukien alalla toimitettiin yksityiskohtaisia tarkastuksia. Suurin osa työstä toteutettiin komission alkuperäisten suunnitelmien mukaan (ks. kohta 3.8), ja komission eri yksiköiden välillä on parannettu tiedonkulkua ja työn koordinointia edellä selostettua UCLAFin tapausta lukuun ottamatta (ks. kohta 7.4). Sovelletun menettelytavan vuoksi kaikki muut maat ja pienemmät markkinatoimet jäivät kuitenkin säännönmukaisten tarkastusten ulkopuolelle (ks. kohta 3.7).

9.6. Oli kuitenkin todettavissa yhteensä 5 058 miljoonan ecun talousarviomäärärahoja vastaava joukko tapauksia (ks. kohdat 6.2-6.5), joissa komissio oli jättänyt tekemättä rahoitukselliset korjaukset, vaikka sillä oli käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot. Lisäksi 68,3 miljoonan ecun arvosta korjauksia lykättiin vuoteen 1998 sisällytettäväksi varainhoitovuoden 1994 tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn (ks. kohta 2.4).

9.7. Komission on koordinoitava paremmin takaisinperintää säännönvastaisuuksien kohdalla. Menettelyssä lykättiin sellaisia takaisinperintätapauksia, joiden kuuluisi sisältyä varainhoitovuotta 1993 koskeviin tarkastamis- ja hyväksymispäätöksiin (arvioitu kokonaismäärä noin 23,5 miljoonaa ecua). Lisäksi muita huomattavia summia on yhä perimättä takaisin edellisiltä vuosilta (ks. kohdat 7.3-7.6).

9.8. Sovitteluelimen perustamisen myötä on kahden viime vuoden aikana ollut käytössä järjestely, jossa jäsenvaltiot ovat käyneet syvällistä vuoropuhelua komission kanssa. Komission mukaan vasta kolmen vuoden kokeilujakson lopussa on mahdollista antaa täysipainoinen arvio sovittelumenettelystä (ks. kohta 5.4).

9.9. Tilintarkastustuomioistuin esittää toistamiseen, että ei ole asianmukaista alentaa kiinteämääräisten korjausten tasoa tunnustuksena järjestelmiin myöhemmin tehdyistä parannuksista. Ehdotetut korjaukset olisi pitänyt toteuttaa ehdotetun suuruisina (ks. kohdat 4.6, 6.2-6.3, 6.5, 6.8-6.11).

Tilintarkastustuomioistuin on hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 19. helmikuuta 1998 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Bernhard FRIEDMANN

presidentti

(1) "Muut"-sarakkeen osuus on alle 1 % kokonaismäärästä, ja siihen kuuluvat hedelmät ja vihannekset, maan viljelykäytöstä poistaminen, sokeri ja muut toimet.

(2) EYVL L 94, 28.4.1970.

(3) Asiakirja VI/5210/96, 15. huhtikuuta 1997 ja asiakirja VI/5360/97, 30. kesäkuuta 1997.

(4) EYVL L 94, 28.4.1970.

(5) EYVL L 125, 8.6.1995.

(6) Osasto F - Petosten torjunnan koordinointi, komission pääsihteeristö.

(7) Komission päätös 97/333/EY (EYVL L 139, 30.5.1997, s. 30).

(8) Komission päätös 97/608/EY (EYVL L 245, 9.9.1997, s. 20).

(9) Espanjaan tehtiin 12.-16. syyskuuta 1994 tarkastuskäynti, joka liittyi tomaattien kohdalla markkinoilta vetämisestä maksettuihin korvauksiin.

(10) Italiaan tehtiin 13.-17. maaliskuuta 1995 tarkastuskäynti, joka liittyi sitrushedelmien jalostukseen.

(11) EYVL C 141, 13.5.1996, s. 107, kohta 7.

(12) EYVL C 85, 17.3.1997, s. 185.

(13) Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus n:o 1/97 (EYVL C 52, 21.2.1997, kohta 2.3).

(14) EYVL L 388, 30.12.1989.

(15) Perustamissopimuksen liitteeseen II kuulumattomat tavarat.

(16) EYVL L 42, 16.2.1990.

(17) Neuvoston asetus (EY) N:o 1288/95 (EYVL L 125, 8.6.1995).

(18) Tietokanta on nimeltään "Avancement des travaux - exercice 19XX".

(19) Irlannissa todettu tapaus, joka liittyi maito- ja maitotuotealan lisämaksuun.

(20) Maidon ja maitotuotteiden kulutuksen edistämiseen liittyvät tapaukset Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa, Ranskassa ja Irlannissa.

(21) EYVL C 10, 15.1.1996 ja EYVL C 52, 21.2.1997.

(22) Asiakirja VI/216/93 Rev. 1, 12.9.1994.

(23) EYVL C 52, 21.2.1997.

(24) EYVL C 85, 17.3.1997, s. 186.

(25) Korjaus on merkitty taulukon 1 Liha ja kala -sarakkeeseen Irlannin kohdalle.

(26) Katso varainhoitovuoden 1992 tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen kohdat 3.1-3.4 (EYVL C 52, 21.2.1997).

(27) Katso 31.12.1994 PO VI/G3 "Matières Grasses plan d'activité 1995/97" -tarkastussuunnitelman kohta 3.1.

(28) EYVL L 388, 30.12.1989.

(29) EYVL L 94, 28.4.1970; kyseisen kohdan mukaan "Rahasto ei ota vastattavakseen jäsenvaltioiden ja rahaston tuen saajien maksamista hallintokuluihin ja henkilöstöön liittyvistä menoista".

(30) Varainhoitovuotta 1994 koskeva tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus (EYVL C 303, 14.11.1995, luku 2).

(31) Erityiskertomus n:o 1/97 (EYVL C 52, 21.2.1997).

(32) Varainhoitovuotta 1992 koskevassa komission yhteenvetokertomuksessa VI/6355/95 esitetään, että uusia (puuvilla-alan) ohjeita sovellettiin tosiasiassa vasta markkinointivuonna 1993-1994 ja sitä seuraavina vuosina.

(33) Asiakirja VI/5210/96, 15. huhtikuuta 1997 ja asiakirja VI/5360/97, 30. kesäkuuta 1997.

(34) Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 729/70 8 artiklan 2 kohdassa (EYVL L 94, 28.4.1970) säädetään seuraavasti: "Mikäli takaisinperintä ei ole täydellinen, yhteisö vastaa sääntöjenvastaisuuksien tai laiminlyöntien rahoituksellisista seuraamuksista, lukuun ottamatta jäsenvaltioiden hallintoelinten tai toimielinten aiheuttamista sääntöjenvastaisuuksista tai laiminlyönneistä aiheutuvia rahoituksellisia seuraamuksia".

(35) UCLAF (Osasto F - Petosten torjunnan koordinointi) toimii komission pääsihteeristön alaisuudessa.

(36) Komission asiakirja VI/5210/96, osa 6, 31.12.1996 (laatijana PO VI/G/3 - EMOTR:n tilien tarkastaminen ja hyväksyminen).

(37) Komission asiakirja VI/5210/96, osa 6, 15.4.1997 (laatijana PO VI - EMOTR:n tilien tarkastaminen ja hyväksyminen).

(38) Komission asiakirja VI/5210/96, osa 6, 30.6.1997 (laatijana PO VI.A.I.3 - EMOTR:n tilien tarkastaminen ja hyväksyminen).

(39) KOM(97) 200 lopull., 6.5.1997.

(40) UCLAFin vuosikertomus 1996, taulukko 8.

(41) EYVL L 67, 14.3.1991, s. 11.

(42) Kyselyt toimitettiin 14. kesäkuuta 1996 ja muistutus lähetettiin 26. marraskuuta 1996.

(43) EYVL L 94, 28.4.1970.

(44) Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 729/70 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetään, että komissio tarkastaa ja hyväksyy yksiköiden ja toimielimien tilit ennen seuraavan vuoden loppua jäsenvaltioiden toimittamien tilinpäätösten ja asiakirjojen perusteella.

KOMISSION VASTAUKSET

3. KOMISSION SOVELTAMAT MENETELMÄT

Henkilöstöresurssit

3.1. Komissio osoittaa tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä vastaavaan komission yksikköön suurimman osan parlamentin suosittelemista lisätoimista vuoden 1998 aikana.

Riskianalyysi

3.2. Varainhoitovuoden 1993 tilien tarkastamisen suunnittelussa otettiin lähtökohdaksi varainhoitovuoden 1992 tarkastustoiminta ja sitä koskeva riskianalyysi.

3.7. a) Maitokiintiöjärjestelmä katsottiin todellakin maitoalan suurimmaksi riskitekijäksi, sillä siitä aiheutui huomattavia rahoituskorjauksia varainhoitovuosina 1989-1993.

3.7. b) Varainhoitovuoden 1992 osalta toteutettiin hiljattain laajempi tuottajamaita koskeva tutkimus. Kuivarehualan yhteistä markkinajärjestelyä uudistettiin tutkimustulosten perusteella muun muassa tiukentamalla alalla toteutettavaa tarkastustoimintaa.

Jäsenvaltioille annettiin yleisen käytännön mukaisesti jonkin verran aikaa sopeutua uuteen yhteiseen markkinajärjestelyyn.

3.7. c) Espanjaan on tehty puuvilla-alaa koskeva tarkastuskäynti varainhoitovuodesta 1995 lähtien.

3.7. d) Komission yksiköt toteuttivat varainhoitovuotta 1994 koskevan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen luvussa 3 esitettyjen huomautusten perusteella kalastusalalla tehtyjä tarkastuksia koskevan yleisen tutkimuksen, jossa kiinnitettiin erityistä huomiota tonnikalasta maksettuihin tasauskorvauksiin. Tutkimuksen toteuttamisesta vastasi pääosasto XIV ja kohdemaina olivat Espanja, Ranska ja Portugali. Tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä vastaavalle komission yksikölle ilmoitettiin tutkimusten edistymisestä, ja siltä pyydettiin lausuntoja asiasta. Kalastusalan rahoitukseen aiotaan varainhoitovuoden 1994 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä tehdä 52 391 965 Espanjan pesetan suuruinen korjaus.

Koska kalastuksen osuus EMOTR:n tukiosaston menoista on pieni ja koska komission muut yksiköt ovat jo toteuttaneet kalastusalaa koskevan yleisen tutkimuksen, alalla ei komission mielestä ole tarpeen suorittaa tarkastuksia lähitulevaisuudessa.

Tarkastustyön suorittaminen

3.10. Riskianalyysin perusteella laadittua tarkastamissuunnitelmaa muutetaan mahdollisimman vähän.

4. KOMISSION TOTEUTTAMAT KORJAUKSET

Kiinteämääräiset korjaukset

4.5. a) Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa todetaan aivan oikein, että maidon ja maitotuotteiden markkinoiden myynninedistämistoimenpiteisiin sovellettiin varainhoitovuoden 1993 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä seuraavia lopullisia kiinteämääräisiä korjausprosentteja: Irlanti 10 prosenttia, Saksa 2 prosenttia ja Yhdistynyt kuningaskunta 2 prosenttia.

Komissio hyväksyi sovittelumenettelyssä Yhdistyneen kuningaskunnan maitoalan myynninedistämistoimenpiteiden korjausprosentin alentamisen 5 prosentista 2 prosenttiin. Alennus toteutettiin arvioimalla uudelleen asetusten 585/93 ja 595/93 mukaisten myynninedistämistoimenpiteiden tarkkailun tehokkuutta ja erityisesti riskiä, että tarkastusohjelmiin ei tehdä sopimuskaudella myynninedistämistoimenpiteille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämiä muutoksia.

Tilanne oli vastaavanlainen myös Saksan maitoalalla.

4.5. b) Saksan ja Italian naudanliha-alan korjauksia perusteltiin puutteilla, jotka havaittiin ennakkorahoitusjärjestelmään siirtymisen yhteydessä naudanlihan fyysisissä tarkastuksissa ja varastoinnissa. Epäasianmukaiset sinetöintimenettelyt olivat vain yksi näistä puutteista. Irlannissa toteutettavia fyysisiä tarkastuksia pidettiin huomattavasti tiukempina erityisesti sen takia, että siellä tarkastettiin 10 prosenttia ennakkorahoitusjärjestelmään siirtyvästä naudanlihasta.

4.6. Sovitteluelin katsoi, että vaaditut poikkeukselliset edellytykset eivät olleet riittävä peruste yli 10 prosentin korjausprosentille. Komissio hyväksyi sovitteluelimen lausunnon Portugalin sittemmin tekemistä parannuksista huolimatta.

Tapauskohtaiset korjaukset

4.7. Irlannin osalta (vuosina 1992-1994) tehdyt korjaukset perustuivat siihen, että siellä ei ollut sovellettu oikeudellisia pakotteita, vaikka eräät tuottajat eivät kyenneet antamaan tyydyttävää selvitystä siitä, että heidän uuhiensa määrä todettiin tarkastuksissa ilmoitettua pienemmäksi. Portugalin tilanne ei ollut yhtä yksiselitteinen, eikä korjauksille katsottu siten olevan riittäviä perusteluja.

5. SOVITTELUELIMEN KÄSITTELEMÄT TAPAUKSET

5.6. Komissio panee täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen ehdotuksen, jonka mukaan sovitteluelimen ja yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi tuotuja asioita koskevat tiedot on sisällytettävä samaan taulukkoon.

6. TAPAUKSET, JOISSA KORJAUKSIA EI TEHTY TAI NE OLIVAT RIITTÄMÄTTÖMÄT

6.2. ja 6.3. Komission tarkastukset eivät varainhoitovuotta 1993 koskevia tarkastamis- ja hyväksymispäätöksiä tehtäessä olleet edenneet riittävän pitkälle, jotta niiden perusteella olisi voitu esittää päätelmiä menojen säännönmukaisuudesta tarkastetuilla aloilla. Toimivaltaisen komission yksikön riittämätön henkilöstömäärä oli tärkein syy tarkastusten lykkäämiselle näissä kahdessa jäsenvaltiossa.

Komission yksiköt osallistuivat tiiviisti Kreikassa rasva-alalla tehtyihin yleisiin tarkastuksiin, mikä on tehostanut jossain määrin Kreikan viranomaisten tarkastustoimintaa tällä alalla. Kreikassa myönnettyyn kulutustukeen liittyvät laiminlyönnit koskevat erityisesti tarkastuksissa havaittujen säännönvastaisuuksien edellyttämiä pakotteita. Asiaa on tarkoitus käsitellä varainhoitovuoden 1994 ja sen jälkeisten vuosien tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyissä.

6.4. Komissio ei voi tehdä epäselvien kertomusten perusteella sellaista päätelmää, että säännönmukaisia tarkastuksia ei ollut toteutettu asetuksessa N:o 4045/89 säädetyllä tavalla. Korjauksille ei siten ollut riittäviä perusteita. Säännönmukaisten tarkastusten tehokkuutta tutkitaan parhaillaan tekemällä tarkastuskäyntejä jäsenvaltioiden edunsaajien luokse.

6.5. Vuonna 1994 kaavaillut rahoituskorjaukset koskevat jäsenvaltioissa vuosina 1993-1994 toteutettuja säännönmukaisia tarkastusohjelmia, joihin käytettiin varainhoitovuonna 1992 ilmoitettuja menoja. Vuosi 1992 oli ensimmäinen vuosi, jonka aikana toteutettujen tarkastusohjelmien tutkiminen annettiin tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä vastaavien tarkastajien vastuulle.

6.6. Komission mielestä kyseisiin hallintokuluihin voidaan tehdä korjauksia vain sellaisten joistakin muista interventiotoimenpiteistä jo annettujen erityismääräysten nojalla, jotka kieltävät vähennysten tekemisen maksetusta tuesta, eikä asetuksen N:o 729/70 1 artiklan 4 kohdan nojalla. Koska tällaisia erityismääräyksiä ei ole annettu, Kreikan ilmoittamiin uuhipalkkioihin liittyviin hallintokuluihin ei voida tehdä korjauksia.

6.8. Kreikan viranomaiset ovat suhtautuneet myönteisesti tuottajajärjestöjen hyväksymis- ja tarkkailujärjestelmien eri vaiheiden ja tuotteiden markkinoilta vetämisessä noudatettavan järjestelmän parantamiseen. Aiemmin sovellettu varaus päätettiin näin ollen poistaa. Viime vaiheessa ehdotetut korjaukset koskevat varainhoitovuosia, joiden tilit on todella tarkastettu, ja kyseiset korjaukset voidaan siten hyväksyä.

6.9. Kreikan viranomaisten myönteinen ja rakentava suhtautuminen komission ja Kreikan yhteisen työryhmän toimintaan johti siihen, että komissio antoi myönteisen lausunnon kyseisten viranomaisten menettelyistä. Tärkeimpiä syitä korjausten tekemättä jättämiseen olivat, että tarkastukset on vuoden 1992 loppupuolelta lähtien toteutettu pääosin lainsäädännössä edellytetyllä tavalla ja että noin kolmen miljoonan ecun suuruiset sääntöjenvastaisesti maksetut tuet saatiin perityksi takaisin puuvillanpuhdistajien luokse tehtyjen jälkitarkastuskäyntien ansiosta. Kiinteämääräisille korjauksille oli näin ollen vaikea löytää perusteita.

6.10. Koska Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset olivat korjanneet havaitut puutteet ja koska kyseiselle alalle myönnetyistä tuista aiheutui vain vähän kuluja, alalla ei toteutettu tarkastuksia varainhoitovuoden 1993 aikana.

6.11. Alun perin suunniteltu 10 prosentin kiinteämääräinen korjaus alennettiin 5 prosenttiin pääasiassa sen takia, että Espanja toimitti tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn sisältyneen vuoropuhelun aikana komissiolle tilastotietoja, joiden mukaan EMOTR:n kattama tappioriski oli erittäin pieni. Espanjan tarkastamisjärjestelmään vuonna 1995 tehdyillä parannuksilla oli suhteellisen paljon painoarvoa, mutta koska tappioriski oli pieni, komission yksiköt pitivät kiinni kiinteämääräisten korjausten tekemistä koskevista suuntaviivoista, joiden mukaan 10 prosentin kiinteämääräisille korjauksille ei ollut tässä tapauksessa perusteita.

Komissio päätti alentaa ehdottamaansa korjausprosenttia entisestään sovitteluelimen vastustettua yli 2 prosentin korjauksia.

6.12. Vuonna 1996 voimaan tullut tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskeva uudistus tarjoaa oikeusperustan korjausten tekemiselle tilintarkastukseen liittyvien puutteiden perusteella.

6.13. a) Kiistanalaisista lisämaksuista on käyty vilkasta kirjeenvaihtoa asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, ja kyseisiin jäsenvaltioihin on lisäksi tehty tarkastuskäyntejä, jotta voitaisiin selvittää niiden summien täsmällinen määrä, joiden perintä on viivästynyt kohtuuttomasti. Tilintarkastustuomioistuin oli ehdottanut, että lisämaksujen periminen voitaisiin tiettyjen jäsenvaltioiden kohdalla toteuttaa jo varainhoitovuoden 1993 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä, mutta ehdotusta ei voitu noudattaa lisämaksujen perimisen sekä kahdenvälisten neuvottelujen ja sovittelumenettelyjen aiheuttaman viipeen takia.

6.13. b) Tämä takaisinosto-ohjelma rahoitettiin vuoden 1989 tilinpäätökseen kirjatulla ennakolla ja vuoden 1992 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä maksetulla yhteisön täydentävällä tuella. Rahoitus toteutettiin Espanjan ja Italian maitokiintiöistä 21. lokakuuta 1994 tehdyssä komission ja ministerineuvoston yhteisessä sopimuksessa määrätyn menettelyn mukaisesti.

Tilintarkastustuomioistuimen esittämän kritiikin seurauksena neuvosto antoi asetuksen N:o 1288/95 tarjotakseen oikeusperustan kyseisen ohjelman toteuttamiselle. EMOTR:n tarkastuksissa on havaittu, että takaisin ostettava ja maksettava määrä jää käytännössä hieman suunniteltua määrää pienemmäksi, mutta koska kaikkia hyväksyttyjä takaisinostohakemuksia ei ole vielä maksettu ja koska osa maksuista on todettu aiheettomiksi, takaisin perittävä summa voidaan määrittää lopullisesti vasta viimeisen vuosittaisen maksuerän suorittamisen jälkeen (vuonna 1998).

EMOTR:n tilintarkastajat tutkivat kyseisen ohjelman edistymistä 23.-27. kesäkuuta 1997 tehdyn tarkastuskäynnin aikana tarkastelemalla vuosien 1995, 1996 ja 1997 maksuerien suorittamista. Tutkimuksissa ilmeni, että takaisin perittävä summa on supistunut 134,1 miljoonasta Espanjan pesetasta 83,2 miljoonaan pesetaan, koska tuottajien hakemusten hyväksymisen jälkeen suoritettujen maksujen määrä on kasvanut. Koska kaikkia hakemuksia ei ole vielä käsitelty, hyväksyttyjen hakemusten määrä voi vielä kasvaa. Se, että korjauksia ei tehty vuonna 1993, on ainoa syy siihen, että takaisin perittävää summaa on mahdotonta määritellä täsmällisesti ennen viimeisen maksuerän suorittamista (1998). Jos komissio olisi noudattanut tilintarkastustuomioistuimen ehdotusta jo varainhoitovuoden 1994 tilien tarkastamisessa ja hyväksymisessä, se olisi joutunut korvaamaan Espanjalle edellä mainittujen summien välisen erotuksen eli 50,9 miljoonaa pesetaa.

7. SÄÄNNÖNVASTAISUUDET JA TAKAISINPERINTÄ

7.1-7.5. Tilien tarkastamis- ja hyväksymispäätöksiä koskevia ehdotuksia ei voida tehdä antamatta asianomaiselle jäsenvaltiolle tilaisuutta käydä kahdenvälisiä keskusteluja ja aloittaa tarvittaessa myös sovittelumenettelyjä. Tilintarkastustuomioistuimen mainitsemista asetuksen N:o 729/70 8 artiklassa tarkoitetuista säännönvastaisuuksista päätetään UCLAFin pääsihteeristön perustellun ehdotuksen perusteella heti pääosasto VI:n viipymättä järjestämien keskustelujen ja menettelyjen päätyttyä. Jos mahdollista, mainituista tapauksista tehdään päätös varainhoitovuoden 1994 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä.

8. VARAINHOITOVUODEN 1993 TILIEN TARKASTAMISEN JA HYVÄKSYMISEN ULKOPUOLELLE JÄTETYT MENOT

8.2. Ennen vuoden 1993 syyskuuta asetuksen N:o 2294/92 7 a artiklan mukaisesti maksetut ennakot on jätetty tarkastamis- ja hyväksymispäätöksen ulkopuolelle, jotta komissio säilyttäisi oikeutensa sisällyttää kyseiset ennakot korjaukseen siinä tapauksessa, että varainhoitovuoden kokonaismenojen tarkastaminen osoittaa sen olevan perusteltua.

Tätä menettelyä ei kuitenkaan jatketa, jos ennakot ovat säännönvastaisia. Tällöin mahdollisesti määrättävistä taloudellisista seuraamuksista päätetään sen varainhoitovuoden tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyssä, jona ennakko on maksettu.

8.3. Kuten tilintarkastustuomioistuin toteaa, tätä kohtaa koskeva päätös tehtiin 14. heinäkuuta 1997. Komission päätös on sitä vastoin tehty 30. heinäkuuta 1997. Kyseistä asiaa koskevia päätelmiä oli näin ollen mahdotonta ottaa huomioon varainhoitovuoden 1993 tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyssä, sillä asiaa on käsiteltävä kahdenvälisissä keskusteluissa ja mahdollisesti myös sovittelumenettelyissä.

8.4. Varainhoitovuosien 1992 ja 1993 tilien tarkastamisen ja hyväksymisen ulkopuolelle jätettyä yhteensä 16,4 miljoonan ecun menoerää koskeva rahoituskorjaus toteutetaan vuoden 1994 tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn yhteydessä. Komissiolta puuttuu oikeusperusta, jonka perusteella se voisi veloittaa korkoa perimättä olevasta määrästä.

9. PÄÄTELMÄT

9.2. Kuten tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen 3.8-3.12. kohdissa todetaan, tilien tarkastaminen ja hyväksyminen edellyttää monien menettelyiden läpikäymistä. Tällaisia menettelyitä ovat esimerkiksi kaikkien jäsenvaltioita koskevien tietojen kerääminen ja jäsenvaltioille annettava mahdollisuus viedä asia sovitteluelimen käsiteltäväksi. Menettelyiden suuri määrä vaikeuttaa varainhoitovuosien tilien tarkastamista ja hyväksymistä jo ennen seuraavan vuoden loppua. Tämä koskee tilien tarkastamista ja hyväksymistä varainhoitovuoteen 1995 saakka. Yksi vuonna 1996 voimaan tulleen uudistuksen tavoitteista olikin päätöksenteon nopeuttaminen.

9.3. Tämä ongelma ratkeaa suurelta osin vuoden 1998 aikana.

9.4. Komissiolta puuttuu oikeusperusta, jonka perusteella se voisi periä korkoja maksamattomista määristä.

9.6-9.8. Menettelyjen pituus aiheuttaa sen, että tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyssä on otettava huomioon kaikki asian käsittelyn aikana ilmenevät uudet tekijät. Jotkin jäsenvaltiot odottavat sovittelumenettelyn aloittamista ennen lisätietojen antamista. Tämä merkitsee sitä, että komission alkuperäisiä korjausehdotuksia voidaan alentaa tai ne voidaan peruuttaa kokonaan.

Komission yksiköiden välisiä yhteyksiä ja koordinointia pyritään jatkuvasti tehostamaan. Asian parissa työskenteleviä komission yksiköitä kuormittaa merkittävästi sellaisten summien takaisinperintä, joiden perimistä on eri syistä lykätty edellisissä tarkastus- ja hyväksymismenettelyissä.

9.9. Kiinteämääräisiä korjauksia koskevia komission suuntaviivoja muutettiin 8. joulukuuta 1997 sisällyttämällä niihin tilintarkastustuomioistuimen ehdottama periaate, jonka mukaan kiinteämääräistä korjausprosenttia ei pitäisi alentaa, vaikka järjestelmiin tehtäisiinkin myöhemmin parannuksia. On kuitenkin muistettava, että rahoituskorjauksia voidaan päättää tehdä vain silloin kun on kyse ristiriitaisuuksista yhteisön säännösten kanssa ja että korjaus on suhteutettava ohjaus- ja tukirahaston kärsimiin taloudellisiin tappioihin tai tappioriskiin. Jos jäsenvaltio pystyy osoittamaan, että nämä kaksi ehtoa eivät täyty, suunnitellut korjaukset on peruutettava.