Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31989D0651

89/651/ETY: Komission päätös, tehty 26 päivänä lokakuuta 1989, ominaisuuksien määritelmistä ja maataloustuotteiden luettelosta vuosien 1988 ja 1997 välisenä aikana tehtäviä yhteisön maatilojen rakennetutkimuksia varten

OJ L 391, 30.12.1989, p. 1–41 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT)
Special edition in Finnish: Chapter 03 Volume 031 P. 33 - 69
Special edition in Swedish: Chapter 03 Volume 031 P. 33 - 69

No longer in force, Date of end of validity: 24/11/1999; Kumoaja 300D0115

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/1989/651/oj

31989D0651

89/651/ETY: Komission päätös, tehty 26 päivänä lokakuuta 1989, ominaisuuksien määritelmistä ja maataloustuotteiden luettelosta vuosien 1988 ja 1997 välisenä aikana tehtäviä yhteisön maatilojen rakennetutkimuksia varten

Virallinen lehti nro L 391 , 30/12/1989 s. 0001 - 0041
Suomenk. erityispainos Alue 3 Nide 31 s. 0033
Ruotsink. erityispainos Alue 3 Nide 31 s. 0033


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 26 päivänä lokakuuta 1989,

ominaisuuksien määritelmistä ja maataloustuotteiden luettelosta vuosien 1988 ja 1997 välisenä aikana tehtäviä yhteisön maatilojen rakennetutkimuksia varten (89/651/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maatilojen rakennetta vuosien 1988 ja 1997 välillä koskevien yhteisön tilastotietojen keruun järjestämisestä 29 päivänä helmikuuta 1988 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 571/88(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 807/89(2), ja erityisesti sen 8 artiklan,

sekä katsoo, että

asetuksessa (ETY) N:o 571/88 säädettyjen maatilojen rakennetta koskevien tietojen keruun tulokset voivat olla yhdenmukaiset koko Euroopan talousyhteisön alueella ainoastaan, jos kerättävien tietojen luetteloon sisältyvät käsitteet ymmärretään ja jos niitä käytetään yhtenäisesti; yhteisön tulisi sen vuoksi laatia käsitteille määritelmät siinä määrin kuin se on tarpeen,

tietojen keruun tulosten vertailukelpoisuuden vuoksi olisi säilytettävä edellisissä maatilojen rakennetutkimuksissa käytetyt maantieteellisten alueiden määritelmät ja rajat aina kun se on mahdollista,

asetuksen (ETY) N:o 571/88 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti kerättävien ominaisuuksien luetteloon sekä alueisiin ja tutkimusalueisiin liittyvät määritelmät annetaan komission päätöksessä 83/461/ETY(3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 85/643/ETY(4), ja mahdolliset muutokset tehdään asetuksen (ETY) N:o 571/88 15 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen,

asetus (ETY) N:o 571/88 koskee ajanjaksoa, joka ulottuu vuodesta 1988 vuoteen 1997, ja sitä sovelletaan useissa yhteisön tutkimuksissa; olisi laadittava täydellinen ja päivitetty luettelo yhteisön tutkimuksissa kerättävien sovittujen ominaisuuksien määritelmistä,

kyseisiä määritelmiä olisi lisäksi täydennettävä selityksillä ja esimerkeillä, jotta ominaisuusluettelon käyttö ja tutkimustulosten tulkinta olisi jäsenvaltioissa helpompaa,

erityisesti asetuksessa (ETY) N:o 571/88 tarkoitetun tilastollisen määritelmän käsitteestä 'maatila` olisi oltava yhdenmukainen koko Euroopan talousyhteisössä, ja koska tämä käsite viittaa maataloustuotteisiin, on otettava käyttöön kyseisten tuotteiden standardiluettelo, ja

tässä päätöksessä määrätyt toimenpiteet ovat pysyvän maataloustilastokomitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Yhteisön maatilojen rakennetutkimuksissa käytettävät määritelmät ja niihin liittyvät selitykset ja esimerkit, sellaisina kuin niistä säädetään asetuksessa (ETY) N:o 571/88, annetaan liitteessä I.

2 artikla

Maatilaa koskevassa määritelmässä tarkoitettu maataloustuotteiden luettelo annetaan liitteessä II.

3 artikla

Ottaen huomioon eräille jäsenvaltioille ominaiset edellytykset, poikkeukset yhteisön määritelmistä voidaan hyväksyä liitteen III mukaisesti.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 26 päivänä lokakuuta 1989.

Komission puolesta

Henning CHRISTOPHERSEN

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL N:o L 56, 2.3.1988, s. 1

(2) EYVL N:o L 86, 31.3.1989, s. 1

(3) EYVL N:o L 251, 12.9.1983, s. 100

(4) EYVL N:o L 379, 31.12.1985, s. 61

LIITE I

OMINAISUUKSIEN LUETTELON MÄÄRITELMÄT JA SELITYKSET YHTEISÖN MAATILOJEN RAKENNETUTKIMUKSIA VARTEN (I = määritelmät, II = selitykset) MAATILA

I Teknis-taloudellinen yksikkö, jolla on yksi johto ja jonka tuotteet ovat maataloustuotteita.

II 1 Maatila määritellään seuraavin arviointiperustein.

1.1 Maataloustuotteiden tuotanto

Tässä tutkimuksessa maataloustuotteilla tarkoitetaan liitteessä II määrättyjä tuotteita.

1.2 Yksi johto

Kyseessä on yksi johto, vaikka johdosta vastaisi kaksi tai useampi yhdessä toimiva henkilö.

1.3 Teknis-taloudellinen yksikkö

Yleensä tästä on osoituksena työvoiman ja tuotantovälineiden yhteinen käyttö.

2 Erityistapaukset

2.1 a) Jos tila on verotuksellisista tai muista syistä jaettu kahden tai useamman henkilön kesken,

tai

b) jos useampaa tilaa (jotka aiemmin ovat olleet itsenäisiä) johtaa yksi henkilö,

tiloja pidetään yhtenä tilana, jos niillä on yksi johto ja ne muodostavat teknis-taloudellisen yksikön.

2.2 Sellaisissa tapauksissa, joissa aiempi viljelijä on pidättänyt itselleen maapalstan luovuttaessaan tilan seuraajalleen (perillinen, vuokraviljelijä jne.), maapalsta

a) pidetään seuraajan tilaan kuuluvana, jos kyseistä maapalstaa hoidetaan seuraajan muun tilan yhteydessä ja jos sen hoidossa käytetään yleensä samaa työvoimaa ja samoja tuotantovälineitä kuin muun tilan hoidossa,

b) pidetään aiemman haltijan tilana, jos kyseistä maapalstaa hoitaa yleensä tilan aiempi haltija omalla työvoimallaan ja omilla tuotantovälineillään.

2.3 Tässä tutkimuksessa maatiloina pidetään seuraavia, jos ne täyttävät muut edellä mainitut maatilan määrittelyperusteet:

a) sonni-, karju-, pässi-, ja pukkiasemat siitostarkoitukseen, hevossiittolat ja hautomot;

b) tutkimuslaitosten, parantoloiden ja toipilaskotien sekä uskonnollisten yhteisöjen, koulujen ja vankiloiden maatilat,

c) teollisuusyritysten maatilat,

d) kunnalliset maatilat, jotka ovat pysyvinä laitumina tai niittyinä, puutarhaviljely- tai muuna alueena, jos niitä hoidetaan kunnallishallinnon puolesta (esim. käyttämällä maita eläinten laitumina maksua vastaan)(1).

2.4 Tässä tutkimuksessa maatiloina ei pidetä seuraavia:

a) hevostallit, maa-alueet, joita käytetään kilpahevosten harjoittamiseen;

b) kennelit;

c) eläinten myyntipaikat, teurastamot, jne. (joissa ei ole kasvatusta).

2.5 Tilojen muodostamaa tuoteryhmittymää(2) pidetään itsenäisenä maatilana, jos se käyttää pääasiassa omia tuotantovälineitä (eikä pääasiassa yhteenliittyneiden tilojen tuotantovälineitä).

A. MAATILAN MAANTIETEELLINEN SIJAINTI

Maatilaa ja kaikkia sen tietoja pidetään sitä piirikuntaa koskevina, jossa kyseisen maatilan 'talouskeskus` (A/01) sijaitsee.

Maatilan talouskeskus

Maatilan talouskeskus määritellään jäsenvaltioiden sääntöjen mukaisesti.

A/01 Piirikunnat

I. Alueet ja piirikunnat ovat tässä tutkimuksessa seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LUXEMBURG (maakoodi = 06)

Ainoa alue - Luxembourg (koodi = 001)

Ainoa piirikunta - Luxembourg (koodi = 001)

>TAULUKON PAIKKA>

IRLANTI (maakoodi = 08)

Ainoa alue = Irlanti (maakoodi = 001)

Piirikunnat

001. Carlow

002. Dublin

003. Kildare

004. Kilkenny

005. Laoighis

006. Longford

007. Louth

008. Meath

009. Offaly

010. Westmeath

011. Wexford

012. Wicklow

013. Clare

014. Cork

015. Kerry

016. Limerick

017. Tipperary North Riding

018. Tipperary South Riding

019. Waterford

020. Galway

021. Leitrim

022. Mayo

023. Roscommon

024. Sligo

025. Cavan

026. Donegal

027. Monaghan

TANSKA (maakoodi = 09)

Ainoa alue = Tanska (maakoodi = 001)

Piirikunnat

001. København, Frederiksborg, Roskilde

002. Vestsjælland

003. Storström

004. Bornholm

005. Fyn

006. Sønderjylland

007. Ribe

008. Vejle

009. Ringkøbping

010. Århus

011. Viborg

012. Nordjylland

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

A/02 Epäsuotuisa alue

Alueet, joita tutkimusajankohtana pidetään epäsuotuisina neuvoston direktiivin 75/268/ETY(3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 797/85(4), 3 artiklan (ja tarvittaessa viimeisimpien säädösten) mukaisesti ja jotka on mainittu yhteisön epäsuotuisten maatalousalueiden luettelossa, jota koskevat tiedot jäsenvaltiot ovat antaneet direktiivin 75/268/ETY 2 artiklan mukaisesti.

A/02 a) Vuoristoalue

1 Alueet, joita tutkimusajankohtana pidetään vuoristoalueina neuvoston direktiivin 75/268/ETY 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja jotka on mainittu yhteisön epäsuotuisten maatalousalueiden luettelossa, jota koskevat tiedot jäsenvaltiot ovat antaneet direktiivin 75/268/ETY 2 artiklan mukaisesti.

B. TILAN OIKEUSHENKILÖLLISYYS JA JOHTO

B/01 Henkilö, joka oikeudellisesti tai taloudellisesti vastaa tilasta (jäljempänä `viljelijä`).

ja

B/02

I Tilan viljelijä (luonnollinen tai oikeushenkilö) on se henkilö, jonka lukuun ja nimissä tilaa hoidetaan. Viljelijä voi olla tilan omistaja tai vuokralainen, hänellä voi olla tilaan pitkäaikainen vuokraoikeus tai nautintaoikeus tai hän hoitaa tilaa uskottuna miehenä.

II Viljelijä on voinut antaa koko päätösvaltansa tai osan siitä tilan johtajalle.

Jos kaksi tai useampi luonnollinen henkilö hoitaa samalla tilalla viljelijän tehtäviä, ainoastaan yksi heistä merkitään viljelijäksi (henkilö, joka kantaa suurimman osan riskistä tai joka pääasiassa vastaa tilan johdosta); jos viljelijää ei voida määritellä näillä perusteilla, voidaan valintaperusteeksi ottaa esimerkiksi ikä. Osakasviljelyn ollessa kyseessä osakas on viljelijä.

B/01 Luonnollinen henkilö

I Luonnollinen henkilö voi tarkoittaa joko yhtä henkilöä tai henkilöryhmää.

II Henkilöryhminä pidetään esimerkiksi aviopareja, sisaruksia ja kuolinpesiä.

B/02 Tilan johtaja

I Henkilö, joka vastaa kyseisen tilan tavanomaisesta, päivittäisestä hoidosta.

II Johtaja on yleensä mutta ei aina sama henkilö kuin viljelijä. Siinä tapauksessa, että johtaja ei ole myös viljelijä, hän on antanut jollekin muulle henkilölle, esimerkiksi perheensä jäsenelle, tehtäväksi tilan hoitamisen.

Ainoastaan yhtä henkilöä pidetään tilan johtajana. Siinä tapauksessa, että useampi kuin yksi henkilö osallistuu tilan tavanomaiseen, päivittäiseen hoitoon, pidetään johtajana henkilöä, joka pääasiassa vastaa tilanhoidosta.

Jos vastuu jakautuu tasan, tarvittava erottelu voidaan tehdä iän perusteella.

B/03 Johtajan maatalousalan koulutus

Ainoastaan käytännön kokemusta

I Kokemus, joka on hankittu osallistumalla käytännön työhön maatilalla.

Peruskoulutus

I Kaikki yleisessä maatalousalan oppilaitoksessa ja/tai tietyille aloille erikoistuneessa oppilaitoksessa (mukaan lukien kasvinviljely, viininviljely, metsänhoito, kalankasvatus, eläinlääketiede, maatalousteknologia ja vastaavat alat) loppuunsuoritettu koulutus.

II Peruskoulutuksena pidetään myös loppuunsuoritettua maatalousalan oppisopimusta.

Täydellinen maatalousalan koulutus

I Kaikki oppivelvollisuuden(5) päättymisen jälkeen vähintään kaksi vuotta kestänyt maatalousoppilaitoksessa, korkeakoulussa tai yliopistossa suoritettu maatalouden, kasvinviljelyn, viininviljelyn, metsänhoidon, kalankasvatuksen, eläinlääketieteen, maatalousteknologian tai vastaavan alan koulutus.

B/04 Onko tilalla maatalouskirjanpitoa?

I Kirjanpidon tulee käsittää vähintään kaikkien juoksevien tulojen ja menojen järjestelmälliset ja säännölliset kirjaukset, jotta kirjanpitokauden lopussa voidaan määritellä tilan saama voitto.

II Kirjanpitona pidetään myös kirjaamista, joka on alkanut vasta tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Maatalouskirjanpito voi olla tilan johtajalle tilan hallinnon perusta; sitä voidaan käyttää myös taseen ja tuloslaskelman laadinnassa.

Kirjanpitona ei pidetä:

- satunnaisia merkintöjä tietyistä liiketoimista tilikirjaan tai muistivihkoon,

- tulo- ja menokirjauksia (kannattavuuden laskemiseksi) ainoastaan osasta tilan toimintoja,

- tietoja, jotka on koottu ainoastaan verotustarkoituksia varten.

C. TILAN HALLINTAOIKEUS JA TILAN JAKAUTUMINEN

C/01- Käytössä oleva maatalousmaa

C/03

I Viljelymaiden, pysyvien niittyjen ja laidunten, monivuotisten kasvien viljelmien ja kotipuutarhojen kokonaispinta-ala, joka on omistus-, vuokra- tai osuusviljelyssä tai jota hoidetaan ilmaiseksi.

II Hallintaoikeus -erityistapaukset

1 Silloin kun tuoteryhmittymää pidetään itsenäisenä tilana (maatila, kohta 2.5), tilan koko alaa (käytössä oleva maatalousmaa) pidetään hallintaoikeuden muodon mukaan viljelijäksi nimetylle henkilölle kuuluvana (B/01/II).

2 Yhteisomistuksessa olevaa maata tai vuokrattua ja useamman maatilan yhdessä hoitamaa maata, joka ei ole tuoteryhmittymä, pidetään hallintaoikeuden muodon mukaan siihen tilaan kuuluvana, joka pääasiallisesti hoitaa sitä.

C/01 Omistajan viljelemä maatalousmaa

I Tutkimuksen kohteena olevan tilan hoidossa oleva maatalousmaa, joka on viljelijän omaisuutta tai hänen hoidossaan nautintaoikeuden tai pitkäaikaisen vuokraoikeuden tai jonkin muun vastaavan hallintaoikeuden muodon perusteella.

II Maataloustyöntekijälle osana hänen palkkaansa hänen omaa viljelyään varten luovutettua maa-aluetta pidetään luovutuksen tehneeseen tilaan kuuluvana, ellei maataloustyöntekijä käytä omia tuotantovälineitään.

Edellisen viljelijän itsellään säilyttämät maapalstat (maatila, kohta 2.2) luetaan päätilaan kuuluviksi, jos palstoja hoidetaan tämän tilan yhteydessä.

Laiduntamisoikeuksia yhteislaitumilla, jotka kuuluvat esimerkiksi kunnalle tai osuuskunnalle, ei kuitenkaan oteta huomioon. (Tämä tutkimus ei koske tällaisia alueita, jotka eivät kuulu maatilaan).

C/02 Vuokraviljelyssä oleva maatalousmaa

I Maatilan yleensä vähintään 12 kuukauden ajaksi vuokraama maa-alue kiinteää etukäteen sovittua vuokraa vastaan (maksettuna käteisellä, luonnontuotteina tai muutoin), mistä on olemassa (kirjallinen tai suullinen) vuokrasopimus.

II Vuokramaa voi olla

- kokonainen maatila,

- yksittäinen maapalsta.

Maapalstat, jotka viljelijä on vuokrannut perheensä jäseniltä, otetaan huomioon, jos näitä maapalstoja hoidetaan tutkimuksen kohteena olevan tilan yhteydessä.

Tähän luetaan myös maa-alue, joka kuuluu toiseen tilaan, mutta jota hoidetaan tutkimuksen kohteena olevan tilan yhteydessä tiettyä työtuntien määrää vastaan, jos maata ei ole annettu maataloustyöntekijän käyttöön palkan muodossa(6).

Tähän kuuluvat myös Irlannissa ja Pohjois-Irlannissa '11 kuukauden maa`, jota vuokrataan 11 kuukaudeksi sekä zaaiklaargehuurd land, kylvövalmis vuodeksi vuokrattu maa.

Kolmannelle osapuolelle vuokrattua maata ei lueta tähän, koska se ei kuulu tutkimuksen kohteena olevaan tilaan.

C/03 Osakasviljelyssä oleva maatalousmaa ja muut maatalousmaan hallintaoikeuden muodot

I a) Osakasviljelyssä oleva maa

Maa (joka voi olla kokonainen maatila), jota luovuttaja ja osakasviljelijä hoitavat osakkaina kirjallisen tai suullisen osakasviljelysopimuksen mukaisesti. Osakasviljelyalueen tuotanto jaetaan osakkaiden kesken sopimuksen perusteella.

b) Muut maatalousmaan hallintaoikeuden muodot

Hallintaoikeuden muodot, jotka eivät sisälly ryhmiin C/01, C/02 ja C/03 I a).

II Tämä käsittää muun muassa:

1 maa-alueet, joihin viljelijällä on nautintaoikeus virkamiehenä tai työntekijänä (metsänhoitaja, kirkon työntekijä, opettaja tms.);

- kunnan tai muun toimielimen haltijalle luovuttama maa, esimerkiksi yhteinen pinta-alan perusteella jaettu laidunmaa (erotuksena maasta, johon on yhteiset laiduntamisoikeudet);

2 maa-alueet, joita tila käyttää maksutta (esimerkiksi hylättyjen tilojen maat, joita tutkimuksen kohteena oleva tila hoitaa);

3 kokonaisten tilojen tai yksittäisten maapalstojen colonia parziaria(7).

C/04 Käytettävän maatalousmaan lohkojen lukumäärä

I Lohko on maa-alue, joka kuuluu tilaan, mutta joka on kokonaan sellaisen maan, veden, tien tai metsän ympäröimä, joka ei kuulu tilaan.

II Lohko voi käsittää yhden tai useampia vierekkäisiä peltoja. Pelto on maa-alue, joka sijaitsee maatilan alueella, mutta joka erottuu muusta tilasta selvästi erotettavissa olevin rajaviivoin (esim. polku, oja, puro, pensasaita). Pelto voi käsittää yhden tai useampia palstoja. Palsta on sellainen osa peltoa (tai koko pelto), jota käytetään tietyn kasvin tai kasviyhdistelmien viljelyyn.

D-I MAAN KÄYTTÖ(8)Maatilan kokonaispinta-ala (D H) käsittää maatilan käyttämän maatalousmaan (D G) ja muut maa-alueet (H).

I Viljelyyn käytettyyn maatalousmaan alaan sisältyy tutkimusvuonna satoa tuottaviin pääviljelykasveihin käytetty pinta-ala.

II Jotta viljelypinta-alan jakautuminen maankäytön mukaan voidaan selvittää, jokainen alue luetteloidaan ainoastaan kerran.

Monivuotiset kasvit ja kasvit, joiden viljely kestää useamman vuoden (esimerkiksi parsa, mansikat tai pensaat), mutta jotka eivät vielä ole tuotannossa, luetaan mukaan.

Viljeltyjä sieniä ei lueta mukaan.

Eri kasvien yhdistetyn viljelyn ollessa kyseessä, käytetty maatalousmaa jaetaan kasvien kesken samassa suhteessa kuin kyseisiin kasveihin on käytetty maata.

Maatalousmaat, jotka on yhdistetty metsämaan kanssa, jaetaan samalla tavalla. Tätä periaatetta ei sovelleta seoskasveihin (kasvit, joita kasvatetaan yhdessä ja joiden sato korjataan yhdessä samasta maasta, esim. seosviljat) eikä vuoroviljelykasveihin (esim. ohraa, jonka alle on kylvetty apilaa myöhempää sadonkorjuuta varten.)

Yhdistetyn viljelyn ollessa kyseessä sellaisen kasvin, jota tila ei hyödynnä, viljelyalaa ei lasketa.

Vuoroviljelyn ollessa kyseessä kunkin kasvin viljelyalaa ei lasketa erikseen, vaan viljelyala on liitettävä pääkasvina pidetyn kasvin viljelyalaan(9).

Poikkeus tietyssä suhteessa jakamiseen voidaan tehdä silloin, kun jakamalla ei saada tyydyttävää tulosta, edellyttäen, että noudatetaan jäsenvaltioiden yhteistyössä komission kanssa vahvistamia sääntöjä.

D. VILJELYMAAT

I Maa, jota hoidetaan säännöllisesti ja johon yleensä sovelletaan kiertoviljelyjärjestelmää.

II Viljeltyihin maihin kuuluvat viljelykset D/01 D/20 ja kesantomaat (D/21).

D/01- Viljat jyvien (mukaan lukien siemenet) tuotantoa varten.

D/08

II Tähän ei lueta viljoja, joiden sato korjataan tai jotka kulutetaan vihantana. Ne ovat kohdassa D/18.

D/01 Tavallinen vehnä ja spelttivehnä

D/02 Durumvehnä

D/03 Ruis

I Mukaan lukien seosvilja.

D/04 Ohra

D/05 Kaura

I Mukaan lukien kesäseosvilja.

D/06 Viljamaissi

D/07 Riisi

D/08 Muut viljat

D/09 Kuivatut siemenvihannekset jyväsatoa varten (mukaan lukien siemenet ja siemenvihannesten ja viljalajien sekoitukset)

D/09 a) joista yksittäissadot rehuviljaksi: herneet, härkäpavut, virnat ja tuoksulupiinit

D/09 b) muut (yksittäis-tai sekasadot)

D/10 Perunat (mukaan lukien varhaisperunat ja siemenperunat)

D/11 Sokerijuurikas (lukuun ottamatta siemeniä)

D/12 Rehujuurekset ja rehukaalit (lukuun ottamatta siemeniä)

D/13 Teollisuuskasvit (mukaan lukien ruohomaiset öljysiemenkasvit, lukuun ottamatta kuitukasvien, humalan, tupakan ja muiden teollisuuskasvien siemeniä), joista:

D/13 a) Tupakka

D/13 b) Humala

D/13 c) Puuvilla

D/13 d) Muut öljysiemen- ja kuitukasvit ja muut teollisuuskasvit

D/13 d) i) Öljykasvien siemenet (yhteensä),

joista:

- rapsi ja rypsi

- auringonkukka

- soijapapu

D/13 d) ii) Aromaattiset ja lääkekasvit sekä -yrtit

II Tärkeimmät mauste- ja lääkekasvit sekä -yrtit ovat:

karhunputki (Angelica spp.), belladonna (Atropa spp.), kamomillisaunio (Matricaria, spp.), kumina (Carum spp.), sormustinkukka (Digitalis spp.), katkero (Gentiana spp.), iisoppi (Hyssopus spp.), jasmiini (Jasminum spp.), lavendeli ja lavandin (Lavandula spp.), meirami (Origanum spp.), melissa (Melissa spp.), minttu (Mentha spp.), unikko (Papaver spp.), talvikki (Vinca spp.), psyllium (Psyllium spp.), sahrami (Curcuma spp.), salvia (Salvia spp.), kehäkukka (Calendula spp.), virmajuuri (Valeriana spp.).

D/13 d) iii) Muut teollisuuskasvit:

- sokeriruoko

D/14-

D/15 Tuoreet vihannekset, melonit, mansikat

II Viljeltyjä sieniä (I/02) ei lueta mukaan.

D/14 Tuoreet vihannekset, melonit, mansikat -avomaalla tai matalan katoksen alla

D/14 a) Avomaalla

I Vihannekset, melonit ja mansikat, jotka on kasvatettu viljelykierrossa muiden kasvien kanssa.

D/14 b) Kauppapuutarhassa

I Vihannekset, melonit ja mansikat, jotka on kasvatettu viljelykierrossa muiden kasvien kanssa.

D/15, Viljely lasin alla tai korkean katoksen alla

D/17

ja

G/07

I Kasvit, jotka koko kasvukautensa ajan tai suurimman osan siitä ovat katettuina joko kasvihuoneissa tai kiinteän tai liikuteltavan korkean katoksen alla (lasia tai kovaa tai taipuisaa muovia).

II Tähän ei lueta muovilevyjä, jotka on asetettu litteänä maahan, katoksia tai tunneleita, joiden sisällä ihminen ei voi mennä, eikä siirrettäviä lasikatekehikkoja.

Liikuteltavien kasvihuoneiden ja korkeiden katoksien osalta otetaan huomioon yhteenlaskettuna koko pinta-ala, joka on ollut katettuna 12 viime kuukauden ajan, jotta saadaan koko katettu alue; ei lasketa ainoastaan näiden rakennelmien pohjapinta-alaa.

Sellaiset kasvit, joita kasvatetaan ajoittain lasin alla ja ajoittain avomaalla, merkitään ainoastaan lasinalaisviljelyksi, ellei lasinalaisviljely ole ollut erittäin lyhytkestoista.

Jos samaa lasinalaisaluetta käytetään useammin kuin kerran, se ilmoitetaan ainoastaan kerran.

Monikerroksisista kasvihuoneista lasketaan mukaan ainoastaan pohjapinta-ala.

D/16- Kukat ja koristekasvit (lukuun ottamatta taimia)

D/17

D/18 Rehukasvit

I Kaikki viljelykierrossa kasvatetut vihantarehukasvit, joita on viljelty samalla maa-alueella vähemmän kuin viisi vuotta (yksivuotiset ja monivuotiset rehukasvit).

II Viljalajit ja teollisuuskasvit, joiden sato korjataan vihantana tai jotka käytetään vihantarehuna, luetaan mukaan.

Rehujuureksia ja rehukaalia (D/12) ei lueta mukaan.

D/18 a) Tilapäiset niityt ja laitumet

I Vähintään yhden satovuoden ja vähemmän kuin viisi vuotta säilytettävä laidun, johon on kylvetty nurmea tai nurmiseoksia.

D/18 b) Muut

I Muut pääasiassa yksivuotiset rehukasvit (esim. virnat, rehumaissi, viljalajit, jotka korjataan vihantana, sinimailanen).

D/19 Peltokasvien siemenet ja taimet (lukuun ottamatta viljan, palkokasvien, perunoiden ja öljykasvien siemeniä)

I. Maa-alueet, jotka tuottavat siemeniä ja taimia myyntiä varten, lukuun ottamatta viljalajien, riisin, palkokasvien, perunoiden ja öljykasvien siemeniä ja taimia. Siemenet ja kylvötaimet tilan omaa tarvetta varten (esimerkiksi vihannesten, kuten kaalin ja salaatin, taimet) luetaan mukaan.

II Vihantarehukasvien siemenet luetaan mukaan.

D/20 Muut viljelykasvit

I Viljelykasvit, jotka eivät sisälly ryhmiin D/01 19 ja ryhmään D/21.

D/21 Kesanto

I Kaikki kiertoviljelyyn kuuluvat maa-alueet, hoidetut tai hoitamattomat, jotka eivät tuota satoa yhden satovuoden aikana.

II Kesantomaata ei saa sekoittaa vuoroviljelyyn (I/10) eikä käyttämättömään maahan (H/01). Kesantomaan tärkein ominaisuus on, että se jätetään lepäämään yleensä yhden satokauden ajaksi maan parantamiseksi.

Kesanto voi olla:

1) avokesantoa, jolla ei ola mitään kasvillisuutta;

2) maata, jolla on luonnonvaraista kasvillisuutta. Tätä kasvillisuutta voidaan tietyissä tapauksissa käyttää rehuna tai kyntää maahan;

3) maata, jota käytetään yksinomaan viherlannoitteen tuottamista varten.

E. KOTIPUUTARHAT

I Muusta tilasta erotettu kotipuutarhana käytetty maa-alue, jolla viljellään tuotteita pääasiassa tilalla asuvien henkilöiden kulutukseen.

II Tähän ei lueta mukaan

- oleskelupuutarhoja (puistoja ja ruohokenttiä) (H/03),

- alueita, joita viljelevät yhteisötaloudet, esimerkiksi tutkimuslaitokset, uskonnolliset yhteisöt, sisäoppilaitokset, vankilat jne, jos tällainen yhteisötalouteen liittyvä tila täyttää muita maatilalle asetetut edellytykset. Nämä alueet luokitellaan samoin kuin maatilan alueet, eli niiden käytön mukaan.

F. PYSYVÄT LAITUMET JA NIITYT

F/01 Pysyvät laitumet ja niityt lukuun ottamatta heikkotuottoisia laitumia

I Maa, joka ei ole kiertoviljelyssä, muu kuin heikkotuottoinen laidun, jota käytetään joko kylvettävien tai siementävien vihantarehukasvien jatkuvaan tuotantoon (viisi vuotta tai kauemmin).

II Tähän ei lueta mukaan:

- heikkotuottoisia laitumia, väliaikaisesti tai pysyvästi käytettyjä (F/02),

- käyttämättömiä niittyjä, laitumia tai vuoristolaitumia (H/01).

F/02 Heikkotuottoiset laitumet

I Tavallisesti mäkisellä maalla sijaitsevat laitumet, jota ei ole parannettu lannoittamalla, viljelemällä, kylvämällä tai salaojituksella.

II Tähän voivat kuulua kivinen maa, nummi, kangasmaa ja Skotlannin riistapellot.

Heikkotuottoiset, käyttämättömät laitumet (H/01) eivät sisälly tähän.

G. MONIVUOTISET KASVIT

I Viljelmät, joilla ei ole kiertoviljelyä, lukuun ottamatta pysyviä niittyjä ja laitumia, jotka varaavat maaperän pitkäksi ajaksi ja tuottavat satoa usean vuoden ajan.

II Tähän ryhmään kuuluvat taimitarhat (lukuun ottamatta ei-kaupallisia metsässä sijaitsevia metsätaimitarhoja, jotka luetaan metsämaihin) ja kasvit, joita käytetään punontaan tai kutomiseen (koripaju, katto-oljet, kaislat jne.) (G/06).

Monivuotisia kasveja, kuten vihanneksia, koristekasveja tai teollisuuskasveja (esim. parsa, ruusut, koristepensaat, joita viljellään niiden kukkien tai lehtien takia, mansikat, humala) ei lueta tähän ryhmään.

G/01 Hedelmätarhat ja marjaviljelmät

I Alueet, joilla on puita ja pensaita hedelmien tuotantoa varten. Hedelmätarhat voivat olla tiheään istutettuja, jolloin puiden välillä on hyvin pieni välimatka tai harvaan istutettuja, jolloin puiden välillä on suuri välimatka, eikä alueella ole muita kasveja.

II Kastanjapuut luetaan tähän.

Sitrushedelmä-, oliivi-ja viiniviljelmiä ei lueta tähän (G/02, 03, 04).

G/01 a) Lauhkeiden ilmastovyöhykkeiden hedelmä-ja marjalajit

G/01 b) Subtrooppisten ilmastovyöhykkeiden hedelmä-ja marjalajit

II Seuraavia lajeja pidetään subtrooppisina hedelmä-ja marjalajeina: kaneli (Anona spp.), ananas (Ananas spp.), avokado (Persea spp.), banaani (Musa spp.), Intian viikuna (Opuntia spp.), kiinanluumu (Litchi spp.), kiivi (Actinidea spp.), papaija (Carica spp.), mango (Mangifera spp.), guava (Psidium spp.), kärsimyshedelmä (Passiflora spp.).

G/01 c) Pähkinät

G/02 Sitrushedelmäviljelmät

G/03 Oliiviviljelmät

G/03 a) tuottavat tavallisesti syötäviksi tarkoitettuja rypäleitä

G/03 b) tuottavat tavallisesti oliiveja öljyntuotantoa varten

G/04 Viinitarhat

G/04 a) Viinitarhat, jotka tavallisesti tuottavat laatuviiniä

I Sellaisten viinirypälelajikkeiden viljelmät, joita tavallisesti käytetään määritetyillä alueilla tuotettujen laatuviinien tuottamiseen (tma-laatuviinit), jotka ovat asetusten (ETY) N:o 817/70(10) ja (ETY) N:o 823/87(11) (tai tarvittaessa uusimman lainsäädännön) mukaiset ja täyttävät ne vaatimukset, jotka on annettu näitä säädöksiä sovellettaessa ja määritelty kansallisissa säännöksissä.

G/04 b) Viinitarhat, jotka tavallisesti tuottavat muita viinejä

I Sellaisia viinirypälelajikkeita tuottavat viljelmät, joita tavallisesti käytetään muiden viinien kuin tma-laatuviinien tuottamiseen.

G/04 c) Viinitarhat, jotka tavallisesti tuottavat syötäviksi tarkoitettuja rypäleitä

G/04 d) Viinitarhat, jotka tavallisesti tuottavat kuivattuja viinirypäleitä

G/05 Taimitarhat

I. Sellaisten nuorten puumaisten kasvien ala, joita kasvatetaan avomaalla myöhempää uudelleen istutusta varten:

a) viini-ja juurakkotaimitarhat;

b) hedelmäpuiden taimitarhat;

c) koristekasvien taimitarhat;

d) metsänistutusta varten perustetut taimitarhat (lukuun ottamatta metsässä sijaitsevia tilan omaa tarvetta varten perustettuja metsätaimitarhoja);

e) puut ja pensaat puutarhoihin, puistoihin, katujen varsille ja penkereille istuttamista varten (esimerkiksi pensasaitakasvit, ruusupensaat ja muut koristepensaat, koristehavupuut) sekä niiden perusrungot ja nuoret kylvötaimet.

II Tähän ryhmään kuuluvat kaupalliset metsänistutusta varten perustetut taimitarhat, jotka sijaitsevat joko metsässä tai muualla sekä tilan omaa tarvetta varten perustetut taimitarhat, jotka sijaitsevat muualla kuin metsässä. Sellaisia, yleensä pieniä taimitarhoja, joissa kasvatetaan taimia tilan omaa tarvetta varten metsässä, ei lueta tähän, vaan muuhun metsämaahan (H/02).

Taulukkomuodossa:

>TAULUKON PAIKKA>

G/06 Muut monivuotiset kasvit

I Avomaalla kasvatetut monivuotiset kasvit, jotka eivät sisälly kohtiin G/01 -G/05 ja erityisesti punontaan ja kudontaan käytetyt kasvit (011.93).

G/07 Monivuotiset lasin alla viljeltävät kasvit (katso D/15, D/17)

H. MUUT MAA-ALUEET

`Muut maa-alueet` sisältää käyttämättömän maatalousmaan (H/01), metsämaan (H/02) ja muut maat, kuten maat, joilla on rakennuksia, pihamaata, rata-alueita, lammikoita, kivilouhikoita, tuottamatonta maata, kalliota jne. (H/03)

H/01

ja

H/03 Käyttämätön maatalousmaa (maatalousmaa, jota ei enää viljellä taloudellisista, sosiaalisista tai muista syistä ja joka ei ole viljelykierrossa) ja muu maa (maa, jolla on rakennuksia, pihamaata, oleskelupuutarhoja, rata-alueita, lammikoita, kivilouhikoita, tuottamatonta maata, kalliota jne.).

II Vuodesta 1988 alkaen ryhmiä H/01 ja H/03, joita käsiteltiin erillisinä vuoden 1987 tutkimukseen asti, on käsitelty yhtenä ominaisuutena, toisin sanoen 'H/01 ja H/03` yhdistettyinä.

Nykyisessä määritelmäluettelossa nämä kaksi ominaisuutta ovat luettelossa vielä erillisinä jatkuvuuden varmistamiseksi vuodesta 1988 alkaen tehtyjen tutkimusten ja sitä aiempien tutkimusten välillä.

H/01 Käyttämätön maatalousmaa (maatalousmaa, jota ei enää viljellä taloudellisista, sosiaalisista tai muista syistä ja joka ei ole viljelykierrossa)

I Alue, jota on aikaisemmin käytetty maatalousmaana, mutta jota ei tutkimuksen viitevuoden aikana enää viljellä taloudellisista, sosiaalisista tai muista syistä ja joka ei ole viljelykierrossa.

II Tämä maa voidaan ottaa uudestaan viljelyyn maatilalla tavallisesti käytettävissä olevia voimavaroja käyttäen.

Tähän eivät kuulu:

- oleskelupuutarhat (puistot ja ruohokentät) (H/03),

- kesanto (D/21).

H/02 Metsämaa

I Alueet, joita peittävät puut tai pensaat, mukaan lukien poppeliviljelmät joko metsässä tai muualla sekä tilan omaan tarpeisiin tarkoitetut taimitarhat, jotka sijaitsevat metsässä.

II Jos maanviljely on yhdistetty metsänhoitoon, alue jaetaan suhteessa käytettyyn maa-alaan (katso myös selitykset kohdassa D-I 'Maan käyttö`).

Suojaistutukset ja suojuspuukaistat luetaan myös mukaan tähän, jos on tarkoituksenmukaista pitää niitä metsämaana.

Joulupuut luetaan tähän mukaan.

Seuraavia ei lueta mukaan:

- pähkinä- ja kastanjapuut, joita kasvatetaan pääasiassa niiden hedelmien vuoksi (G/01), muut viljelmät metsien ulkopuolella (G) ja koripajut (G/06),

- alueet, joilla on yksittäisiä puita, pieniä puuryhmiä tai puurivistöjä (H/03),

- puistot (H/03), oleskelupuutarhat (H/03), laitumet (F/01 j F/02) ja käyttämättömät heikkotuottoiset laitumet (H/01),

- nummet ja kangasmaat (F/01 tai H/01),

- kaupalliset taimitarhat ja muualla kuin metsässä sijaitsevat taimitarhat (G/05).

H/02 a) Ei-kaupalliset

I Metsämaa, jota ei käytetä hyväksi kaupallisesti.

II Metsämaa, joka tuottaa puuta pääasiassa tilan omaa kulutusta varten tai pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin puuntuotantoon.

H/02 b) Kaupalliset

I. Metsämaa, jota ylläpidetään sitä tarkoitusta varten, että suurin osa tuotetusta puusta myydään.

ja/tai

H/02 c) Lehtimetsät

I Metsämaa, jolla vähintään 75 % puista on lehtipuita.

H/02 d) Havumetsät

I Metsämaa, jolla vähintään 75 % puista on havupuita.

H/02 e) Sekametsät

I Kaikki muut metsämaat, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin kohtiin.

H/03 Muu maa (maa, jolla sijaitsee rakennuksia, oleskelupuutarhoja, pihamaata, rata-alueita, lammikoita, kivilouhikoita, tuottamatonta maata, kalliota tms.).

I Kaikki ne osat maatilan pinta-alasta, jotka eivät ole käytössä olevaa tai käyttämätöntä maatalousmaata eivätkä metsämaata.

II Tähän sisältyvät erityisesti:

1) alueet, joita ei suoranaisesti käytetä viljelyyn, mutta jotka ovat maatilan toiminnalle välttämättömiä (esim. alueet, joilla on rakennuksia tai pelloille vieviä ajoteitä);

2) alueet, jotka eivät sovellu maataloustuotantoon, toisin sanoen sellaiset alueet, joita voidaan viljellä ainoastaan sellaisilla tehokkailla erityiskeinoilla, joita ei tavallisesti ole käytettävissä maatilalla (esim. suot, nummet jne.);

3) oleskelupuutarhat (puistot ja ruohokentät).

I. YHDISTETTY JA TOISSIJAINEN VUOROVILJELY, SIENET, KEINOKASTELU, KASVIHUONEET, MAATALOUSMAAN VILJELYKÄYTÖSTÄ POISTAMINEN

I/01 Vuoroviljellyt, toissijaiset kasvit (lukuun ottamatta kauppapuutarhoissa ja lasin alla viljeltäviä kasveja)

I Kasvit, jotka seuraavat (tai mahdollisesti edeltävät) pääkasvia ja joiden sato korjataan 12 kuukauden viiteajanjakson aikana.

II Tähän ei lueta mukaan seuraavia:

- kauppapuutarhaviljely, viljelyä lasin alla ja kotipuutarhoja,

- väliviljely viherlannoitusta varten.

I/01 a) Viljat (D/01 -D/08), ei rehuksi

I/02 b) Kuivatut siemenvihannekset (D/09), ei rehuksi

I/01 c) Öljykasvien siemenet (D/13/i), ei rehuksi

I/01 d) Muut vuoroviljellyt, toissijaiset kasvit

I/02 Sienet

I Viljellyt sienet, jotka on kasvatettu erityisesti sienien viljelyä varten pystytetyissä tai mukautetuissa rakennuksissa, sekä maanalaisissa tiloissa, luolissa ja kellareissa.

II Sellaiset kasvupohjat otetaan huomioon, jotka ovat käytettävissä viljelykasveille, jotka 12 kuukauden viiteajanjakson aikana joko on peitetty kompostilla tai peitetään myöhemmin vähintään kerran.

Jos tämä esiintyy useammin kuin kerran, alue lasketaan mukaan ainoastaan kerran.

I/03 Keinokastelualue

I/03 a) Keinokastelualue yhteensä

I Suurin mahdollinen alue, joka voitaisiin tarvittaessa kastella viitevuoden aikana tilalla tavallisesti käytettävissä olevia teknisiä laitteita ja vesimääriä käyttäen.

II Keinokastelualueen kokonaispinta-ala saattaa poiketa niiden alueiden kokonaisalasta, jotka on varustettu kastelulaitteilla, koska laitteet voivat olla siirrettäviä ja siten käytettävissä useilla pelloilla satovuoden aikana ja toisaalta, koska kapasiteettia voi myös rajoittaa saatavissa olevan veden määrä tai ajanjakso, jonka aikana siirtäminen on mahdollista.

I/03 b) Vähintään kerran vuodessa kasteltavat viljelyalat

I. Viljelykasvien alat, jotka tosiasiallisesti on kasteltu vähintään kerran tutkimusajankohtaa edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

II. Lasin alla viljeltäviä kasveja ja kotipuutarhoja, joita lähes aina kastellaan, ei oteta tässä huomioon.

Jos useampaa kuin yhtä kasvia kasvatetaan pellolla satovuoden aikana, alue tulisi ilmoittaa ainoastaan kerran, pääkasvin yhteydessä, jos sitä kasteltiin, tai muussa tapauksessa tärkeimmän kastellun toissijaisen tai vuoroviljellyn kasvin yhteydessä.

I/04 Käytössä olevien kasvihuoneiden pohjapinta-ala

I Kasvihuoneilla tarkoitetaan kiinteitä tai siirrettäviä lasi-, muovi- tai muusta materiaalista tehtyjä rakennelmia, jotka ovat läpinäkyviä mutta vedenpitäviä ja joiden alla kasveja kasvatetaan suojaavan katoksen alla.

Tähän ei lueta seuraavia:

- kiinteitä, siirrettäviä tai säädettäviä kehikoita,

- matalia muovitunneleita,

- läpinäkyviä peitteitä.

II Ainoastaan ne kasvihuoneet, joita on käytetty tutkimuspäivää edeltäneiden 12 kuukauden aikana, otetaan huomioon.

Kasvihuoneiden pohjapinta-ala on ilmoitettava. Siirrettävien rakennelmien ollessa kyseessä, luetaan pohjapinta-ala mukaan ainoastaan kerran. Siinäkin tapauksessa, että lasinalaisalueita käytetään useamman kerran vuodessa, ne lasketaan mukaan ainoastaan kerran.

I/05 Yhdistetty viljely

I Lyhytaikaisten kasvien samanaikainen viljely (viljelymaa, laidun tai niitty) ja monivuotiset kasvit ja/tai metsäkasvit samalla alueella; yleisemmin myös eri tyyppisten monivuotisten tai lyhytaikaisten kasvien samanaikainen viljely samassa maassa.

II Tässä otetaan huomioon kokonaispinta-ala, jota tosiasiallisesti on käytetty yhdistettyyn kasvinviljelyyn. Kokonaispinta-alan jakautuminen eri sadoille määritellään kohdissa D -I 'Maan käyttö`.

I/05 a) Maatalouskasvit (mukaan lukien laidun ja niitty) -metsälajit

I/05 b) Monivuotiset kasvit -yksivuotiset kasvit

I/05 c) Monivuotiset kasvit -monivuotiset kasvit

I/05 d) Muut

I/06 Maa-alueet, joihin sovelletaan tukijärjestelmää maatalousmaan poistamiseksi viljelykäytöstä ja jotka luetaan seuraaviin kohtiin:

a) Kesanto, joka voi olla viljelykierrossa (D/21);

b) Pysyvä laidun tai niitty, jota käytetään laajaperäisen karjatalouden tarkoituksiin (F/01 ja F/02);

c) Linssit, kahviherneet ja virnat (D/09);

d) Metsitetyt alueet tai alueet, joita valmistellaan metsänistutusta varten (H/02);

e) Alueet, joita nykyään tai pysyvästi käytetään muihin kuin maatalouden tarkoituksiin (H/01 ja H/03);

f) Yhteensä.

I Alueet, joista maatila voi saada taloudellista tukea viljelymaan poistamiseksi viljelykäytöstä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 797/85(12), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1137/88(13), ja komission asetusten (ETY) N:o 1272/88(14) ja (ETY) N:o 1273/88(15), tai mahdollisten viimeisimpien säännösten mukaisesti.

II Tähän luetaan mukaan ainoastaan ne alueet, joille tila on oikeutettu saamaan taloudellista tukea tutkimuksen viitevuoden osalta.

J. KOTIELÄIMET (TUTKIMUSPÄIVÄNÄ)

J/01 Karja

16

I Maatilalle kuuluvien tai hoidossa olevien eläinten määrä tutkimuspäivänä. Nämä eläimet voivat tutkimuksen suoritusaikana olla tilalla (käytössä olevalla alueella tai tilan käyttämissä rakennuksissa) tai poissa tilalta (yhteislaitumella tai siirrettävänä jne.).

II Eläimet, jotka ovat tilalla hoidossa, mutta kuuluvat muulle kuin maatalousyritykselle (esim. eläinten rehuja tuottavalle yritykselle, teurastamolle) luetaan mukaan.

Vaeltavia laumoja, jotka eivät kuulu maatalousalueita käyttäville tiloille pidetään itsenäisinä yksikköinä.

Tähän ei lueta seuraavia:

- kuljetuksessa olevat eläimet (esim. naaraseläimet, joita viedään astutukseen),

- eläimet, jotka ovat hoidossa toisella tilalla.

J/01 Hevoset

II Tähän luetaan myös ratsu- ja ravihevoset.

J/02 Nautakarja (puhvelit mukaan lukien)

- 08

J/02 Alle vuoden ikäiset naudat

J/03 Sonnit, 1 2-vuotiaat

J/04 Naaraspuoliset naudat, 1 2-vuotiaat

II Sellaisia nautoja, jotka ovat jo vasikoineet, ei lueta tähän (J/07 ja J/08).

J/05 Sonnit, kaksivuotiaat ja sitä vanhemmat

J/06 Hiehot

I Kaksivuotiaat ja sitä vanhemmat naaraspuoliset naudat, jotka eivät ole vielä vasikoineet.

II Kaksivuotiaat ja sitä vanhemmat naaraspuoliset naudat, jotka eivät ole vielä vasikoineet, luetaan tähän siinäkin tapauksessa, että ne ovat tiineenä tutkimuspäivänä.

J/07

ja

J/08 Lypsylehmät - Muut lehmät

I Lehmät: hieholehmät, jotka ovat jo vasikoineet (mukaan lukien alle kaksivuotiaat).

J/07 Lypsylehmät

I Lehmät, joita rotunsa tai muiden erityisominaisuuksiensa vuoksi pidetään yksinomaan tai pääasiallisesti maidon tuottamiseksi ihmisravinnoksi tai meijerituotteiksi jalostamista varten. Tähän sisältyvät lypsylehmät, joita ei käytetä siitokseen (lihotetut tai ei viime poikimisen ja teurastuksen välillä).

J/08 Muut lehmät

I 1 Lehmät, joita rotunsa tai muiden erityisominaisuuksiensa vuoksi pidetään yksinomaan tai pääasiallisesti vasikoiden tuottamista varten ja joiden maitoa ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi tai meijerituotteiksi jalostettavaksi.

2 Vetojuhdat.

II Muut lehmät, joita ei käytetä siitokseen (lihotetut tai ei ennen teurastusta).

J/09 Lampaat (kaiken ikäiset)

J/09 a) Lampaat: siitosuuhet

I Naaraslampaat, jotka ovat karitsoineet.

II Mukaan lukien

- uuhet ja uuhikaritsat siitosta varten,

- uuhet, joita ei käytetä siitokseen.

J/09 b) Muut lampaat

I Muut kuin siitosuuhet.

J/10 Vuohet (kaiken ikäiset)

J/10 a)Vuohet: siitoskutut

I. Kutut, jotka ovat vohlineet.

II Mukaan lukien

- emävuohet ja vohlat siitosta varten,

- emävuohet, joita ei käytetä siitokseen.

J/10 b) Muut vuohet

I Muut vuohet kuin siitoskutut.

J/11

13 Siat

J/11 Porsaat, joiden elopaino on pienempi kuin 20 kg

J/12 Siitosemakot, jotka painavat 50 kg tai enemmän

II Tähän ei lueta emakoita, joita ei käytetä siitokseen.

J/13 Muut siat

I Siat, joiden elopaino on 20 49 kg, lihasiat, myös karjut ja emakot, joita ei käytetä siitokseen ja joiden elopaino on vähintään 50 kg(lihotetut tai ei ennen teurastusta) ja siitoskarjut, joiden elopaino on vähintään 50 kg.

J/14

16 Siipikarja

J/14 Broilerit

II Tähän ei lueta kananpoikia, munivia kanoja ja sellaisia munivia kanoja, joita ei käytetä siitokseen.

J/15 Munivat kanat

II Nuoret kanat, jotka eivät vielä ole aloittaneet munintaa ja kanat, joita ei käytetä siitokseen, luetaan tähän mukaan. Kaikki kanat, jotka ovat aloittaneet muninnan luetaan mukaan, olivatpa munat sitten kulutusta tai siitosta varten. Siitoskukot luetaan mukaan.

J/16 Muu siipikarja (ankat, kalkkunat, hanhet, helmikanat)

J/17 Naaraskaniinit

I Naaraskaniinit, jotka ovat penikoineet.

J/18 Mehiläiset

I Hunajan tuotantoa varten pidettyjen mehiläisten pesien lukumäärä.

II Jokainen mehiläisyhdyskunta (parvi) merkitään yhtenä mehiläispesänä mehiläispesän luonteesta ja tyypistä riippumatta.

K. TRAKTORIT, KULTIVAATTORIT, KONEET JA LAITTEISTOT

Koneiden käyttö

I Koneet, joita maatilalla on käytetty tutkimuspäivää edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Maatilalle kuuluvat

I Moottoriajoneuvot, koneet ja laitteet, jotka ovat yksinomaan maatilan omaisuutta tutkimuspäivänä.

II Myös sellaiset moottoriajoneuvot, koneet ja laitteet, jotka on vuokrattu toisille maatiloille väliaikaisesti, luetaan tähän mukaan.

Useiden maatilojen käyttämät

1 Toiselle tilalle kuuluvat

I Moottoriajoneuvot, koneet ja laitteet, jotka ovat maatilan omaisuutta ja joita tutkimuksen kohteena oleva tila käyttää (esim. vastavuoroisten auttamisjärjestelmien yhteydessä tai vuokraamalla vuokraustoimistosta).

2 Osuuskunnalle kuuluvat

I Moottoriajoneuvot, koneet ja laitteet, jotka kuuluvat osuustoiminnalliselle yhdistykselle ja joita tutkimuksen kohteena oleva tila käyttää.

3 Yhteisomistuksessa olevat

I Moottoriajoneuvot, koneet ja laitteet, jotka kaksi tai useampi maatila on yhdessä hankkinut tai jotka kuuluvat koneryhmään.

Maatalouden palveluja tarjoavalle yritykselle kuuluvat

I Moottoriajoneuvot, koneet ja laitteet, jotka ovat maatalouspalveluja tarjoavan yrityksen omaisuutta.

II Palveluja tarjoavat yritykset ovat yrityksiä, jotka tekevät töitä maatiloilla moottoriajoneuvoja yms. käyttäen sopimuksen mukaan. Kyseinen palkattu toiminta voi olla yritykselle sen pääasiallista tai toissijaista toimintaa (esimerkiksi yrityksille, joiden pääasiallinen toiminta on maatalouskoneiden myyntiä ja korjausta, maataloustuotteiden myyntiä tai jalostusta taikka viljelyä sekä viranomaisille esimerkiksi maiseman suojelemiseksi).

K/01 Nelipyörätraktorit, telaketjutraktorit, työkalukelkat

I Kaikki maatilan töissä käytettävät vähintään kaksiakseliset traktorit ja kaikki maataloustraktoreina käytettävät moottoriajoneuvot (esimerkiksi maastoautot ja Unimog).

Tähän ei kuitenkaan lueta mukaan sellaisia moottoriajoneuvoja, joita tutkimuksen kohteena olevien 12 kuukauden aikana on käytetty yksinomaan metsänhoidossa, kalastuksessa, ojien ja teiden rakentamisessa ja muussa kaivuutyössä.

K/02 Harat, pöyhintäkoneet, maajyrsimet, niittokoneet

I Maataloudessa, puutarhataloudessa ja viininviljelyssä käytettävät moottoriajoneuvot, joissa on yksi akseli tai samanlaiset ajoneuvot ilman akselia.

II Tähän ei lueta mukaan koneita, joita käytetään yksinomaan puistojen ja ruohokenttien hoitamiseen.

K/03 Leikkuupuimurit

I Itseliikkuvat, traktorivetoiset tai traktorinostoiset koneet, joita käytetään viljan (mukaan lukien riisi ja viljamaissi), palkokasvien ja öljykasvien siementen, vihannesten ja ruohon siementen korjuuseen ja puintiin.

II Tähän ei lueta herneiden korjuuseen tarkoitettuja erikoiskoneita.

K/04 Rehunkorjuukoneet

I. Itseliikkuvat, traktorivetoiset tai traktorinostoiset koneet, joita käytetään esikuivattujen tai kuivattujen olkien ja tuorerehun korjuuseen pystystä tai karholta, silppuamiseen ja siirtämiseen perävaunuun mekaanisesti tai pneumaattisesti.

K/05 Täysin koneistetut perunannostokoneet

I Itseliikkuvat, traktorivetoiset tai traktorinostoiset koneet, joilla perunat nostetaan, listitään, (perunat asettuvat mahdollisesti riviin), noukitaan ja/tai pannaan säkkeihin, laatikoihin, lastaussäiliöihin tai perävaunuun.

II Korjuu voi tapahtua yhtenä tai useampana toimintona (esim. kun käytetään peräkkäin useampia koneita eri toimintoihin). Eri koneet lasketaan tällöin yhdeksi koneeksi.

K/06 Täysin koneistetut sokerijuurikkaiden nostokoneet

I Itseliikkuvat, traktorivetoiset tai traktorinostoiset koneet, joilla nostetaan ja listitään sokerijuurikkaat, asetetaan ne riveihin tai kootaan säiliöihin ja/tai survotaan lehdet taikka karhotaan ne pitkittäis- tai poikittaissuuntaan.

II Korjuu voi tapahtua yhtenä tai useampana toimintona (esim. kun käytetään peräkkäin useampia koneita eri toimintoihin). Eri koneet lasketaan tällöin yhdeksi koneeksi.

K/07 Lypsykoneet (kiinteät tai siirrettävät)

I. Lypsylaitteistot (sanko- tai putkijärjestelmä), lypsyasemat ja siirrettävät lypsy-yksiköt (kuorma-autot, jotka on varustettu lypsy-ja maidonkeruukoneilla), jotka toimivat imuperiaatteella.

K/08 Erilliset lypsyasemat

I Lypsyasemat, joissa lypsetään useita lehmiä samanaikaisesti.

II Lehmät tuodaan asemalle lypsämistä varten.

Tähän ei lueta karjasuojia, joissa lehmiä pidetään ja myös lypsetään.

Seuraavan tyyppiset lypsyasemat luetaan mukaan:

- karusellimalli

- rinnakkain-malli (esim. 2 × 2 partta),

- tandem-malli (esim. 2 × 2 partta),

- kalanruotomalli (esim. 2 × 6 partta)

- vinoneliömalli (esim. 4 × 6 partta).

K/08 a) Erillinen täysin koneistettu lypsyasema

I Asema, jossa lehmien sisääntuloa ja poistumista ohjataan automaattisesti ja/tai lypsylaitteisto irtoaa automaattisesti, kun maidon virtaaminen vähenee merkittävästi.

II Tällaisella laitteistolla voidaan lypsää vähintään 50 lehmää tunnissa.

L. MAATALOUSTYÖVOIMA

L/01 Tilan maataloustyövoima

L/06

I Kaikki ne henkilöt, jotka ovat suorittaneet pakollisen oppivelvollisuutensa(16) ja jotka ovat tehneet tutkimuksen kohteena olevalle tilalle maataloustyötä tutkimuspäivää(17) edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Tähän luetaan:

- viljelijä (L/01) ja tilan johtaja (L/01a),

- viljelijän perheenjäsenet (L/02 ja L/03),

- ulkopuolinen työvoima (L/04 -L/06).

II Maataloustyöllä tarkoitetaan tutkimuksen kohteena olevalla tilalla kaikenlaista työtä, jolla edistetään liitteessä II mainittujen tuotteiden tuotantoa.

Tuotantoa edistävällä työllä tarkoitetaan esimerkiksi seuraavanlaisia töitä, jos tilan työvoima tekee ne:

- järjestely- ja hallintotyöt (ostot ja myynnit, kirjanpito jne.),

- peltotyöt (kyntö, heinänteko, sadonkorjuut jne.),

- eläintenkasvatus (ravinnon valmistus ja jakaminen, lypsäminen, eläintenhoito jne.),

- varastointiin, jalostukseen ja markkinoinnin valmisteluun liittyvät työt (painorehun valmistus, voin valmistus, pakkaaminen jne.),

- huoltotyöt (rakennusten, koneiden, laitteistojen jne.),

- tilan omat kuljetukset, mikäli tilan oma työvoima hoitaa ne.

Tässä ei oteta huomioon tilalla työskentelevää työvoimaa, jonka on palkannut kolmas osapuoli, tai joka työskentelee osana vastavuoroista avustusjärjestelmää (esim. maatalouspalveluja tarjoavan yrityksen tai osuuskunnan työvoima).

Tässä ei myöskään oteta huomioon seuraavanlaista tilalle tehtyä maataloustyötä:

- viljelijän tai johtajan ja heidän perheidensä yksityisille kotitalouksille tehty työ,

- metsänhoitoon, metsästykseen, kalastukseen tai kalanviljelyyn liittyvä työ, mukaan lukien tilalla tehty. Rajoitettu määrä tämän kaltaista maataloustyöntekijän tekemää työtä voidaan ottaa huomioon, jos sen eritteleminen on mahdotonta,

- viljelijän omistamalle maatalouden ulkopuoliselle yritykselle tehty työ.

Kaikki eläkeikäiset henkilöt, jotka jatkavat työntekoa tilalla, luetaan tilan työvoimaan.

Sellaisten tilojen ollessa kyseessä, joiden viljelijä ei ole luonnollinen henkilö, kohtia 'viljelijä` (L/01), 'puoliso` (L/02) ja 'muut perheenjäsenet` [L/03a) ja L/03b)] ei täytetä. Tilan johtaja merkitään kohtaan L/01a), mutta häntä pidetään ulkopuolisena työvoimana.

L/01 Viljelijä ja tilan johtaja

ja

L/01a)

II Viljelijä ja tilan johtaja määritellään kohdissa B/01 ja B/02.

L/02 Viljelijän puoliso

II Ainoastaan puoliso, joka tekee 'maataloustyötä` (katso yllä) tutkimuksen kohteena olevalle tilalle, otetaan huomioon. Jos puoliso on tilan johtaja, hänet merkitään kohtaan L/01a).

L/03 Muut viljelijän perheenjäsenet

I `Muilla viljelijän perheenjäsenillä` tarkoitetaan muita kuin viljelijän puolisoa, jotka asuvat ja tekevät maataloustyötä tutkimuksen kohteena olevalla tilalla tai asuvat muualla ja tekevät maataloustyötä kyseisellä tilalla.

II `Viljelijän perheenjäsenillä` tarkoitetaan puolisoa, sukulaisia ylenevässä ja alenevassa polvessa ja muita sukulaisia, mukaan lukien avioliiton ja adoption kautta tulleet sukulaisuussuhteet. Sillä, saavatko perheenjäsenet palkkaa vai eivät, ei ole merkitystä.

Jos viljelijän perheenjäsen on tilan johtaja, hänet merkitään kohtaan L/01a).

L/04

06 Ulkopuolinen työvoima

I Kaikki maatilalla palkattua maataloustyötä tekevät henkilöt viljelijää ja hänen perheenjäseniään lukuun ottamatta.

L/04 Vakinaisessa työsuhteessa oleva ulkopuolinen työvoima

I Vakinaisessa työsuhteessa olevalla työvoimalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat työskennelleet tutkimuksen kohteena olevalla tilalla jokaisella viikolla tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana, riippumatta siitä kuinka pitkä työviikko on ollut.

Henkilöt, jotka ovat työskennelleet osan kyseisestä 12 kuukauden ajasta, mutta eivät ole voineet työskennellä koko aikaa jostakin seuraavassa luetellusta syystä, otetaan myös huomioon:

1) tilan erityiset tuotantoedellytykset;

2) poissaolo lomien, asepalvelun, sairauden, onnettomuuden, kuoleman jne. vuoksi;

3) työsuhteen alkaminen tai päättyminen tilalla;

4) tilan töiden täydellinen pysähtyminen onnettomuuden vuoksi (tulva, tulipalo jne.).

II Edellä 1 kohdassa tarkoitetaan esimerkiksi oliivi- tai viinitiloja ja tiloja, jotka ovat erikoistuneet karjan lihottamiseen laiduntamalla tai hedelmien ja vihannesten kasvattamiseen avomaalla ja tarvitsevat työvoimaa ainoastaan rajoitetun kuukausimäärän.

Edellä 3 kohdassa tarkoitetaan sellaisia työntekijöitä, jotka ovat siirtyneet tilalta toiselle tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Lyhytaikaiset kausityöntekijät, esim. työvoima, joka osallistuu ainoastaan hedelmien tai vihannesten poimintaan, eivät kuulu tähän vaan kohtiin L/05 ja L/06, joihin merkitään työssäolopäivien lukumäärä.

L/05

ja

L/06 Ulkopuolinen työvoima, joka ei ole vakituisessa työsuhteessa

I Ulkopuolisella työvoimalla, joka ei ole vakituisessa työsuhteessa tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole työskennelleet maatilalla jokaisella viikolla tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana syistä, joita ei ole mainittu kohdassa L/04.

L/01

06 Työaika tilalla

I Työaika, joka on tosiasiallisesti käytetty maataloustyöhön tilalla, lukuun ottamatta viljelijän tai johtajan kotitalouksissa tehtyä työtä.

Kokopäivätyö määritellään kansallisissa työsopimuksissa mainitun vähimmäistyötuntimäärän mukaan. Jos sopimuksissa ei ole mainittu vuotuisten työtuntien määrää, niin vähimmäismääränä pidetään 1800 tuntia (225 kahdeksan tunnin työpäivää).

Työpäiviä ovat kaikki sellaiset päivät, joiden aikana on tehty vähintään kahdeksan tunnin ajan sellaista työtä, jota kokopäiväinen maataloustyöntekijä tavallisesti tekee. Loma- ja sairauspäiviä ei lueta työpäiviksi.

MUU ANSIOTOIMINTA

L/07 Muu ansiotoiminta

L/09

I Lukuun ottamatta L kohdassa määriteltyä maataloustyötä kaikki muu toiminta, jota tehdään palkkaa vastaan (palkka tai muu rahallinen korvaus, mukaan lukien maksu luonnontuotteina, suoritetun palvelun mukaan).

II Muuna ansiotoimintana pidetään toimintaa itse tilalla (leirintäalueet, matkailijoiden majoittaminen jne.) tai toimintaa muulla maatilalla sekä maatalouden ulkopuolisessa yrityksessä.

Päätoimi

I Toiminta, jonka vastaaja ilmoittaa olevan hänen pääasiallista toimintaansa.

II Tällainen toiminta vie tavallisesti enemmän aikaa kuin tutkimuksen kohteena olevalla tilalla tehty maataloustyö.

Sivutoimi

I Kaikki sellaisen vastaajan muu toiminta, joka ilmoittaa maataloustyön tutkimuksen kohteena olevalla tilalla olevan hänen pääasiallista toimintaansa.

II. Tällainen toiminta vie tavallisesti vähemmän aikaa kuin tutkimuksen kohteena olevalla tilalla tehty maataloustyö.

L/10 Työssäolopäivien kokonaismäärä sellaisessa maataloustyössä, joka ei sisälly kohtiin L/01 L/06 ja jota tilalla ovat tehneet henkilöt, jotka eivät ole suoraan tilan palkkaamia (esim. sopimuskumppanin työntekijät)

I Kaikentyyppinen maataloustyö [jota tarkoitetaan kohdissa L/01 -L/06 (maatilan työvoima)], jota tilalla tekevät sellaiset henkilöt, jotka eivät ole tilan palkkaamia, vaan jotka ovat yrittäjiä tai kolmannen osapuolen, esim. sopimuskumppaneiden tai osuuskuntien palkkaamia.

II Tähän luetaan mukaan sellaiset henkilöt, jotka työskentelevät tutkimuksen kohteena olevalla tilalla toisen henkilön lukuun. Tähän ei lueta maatalouden kirjanpitoyritysten tekemää työtä eikä palkatonta vastavuoroista työtä. Työssäolotuntien määrä täytyy muuttaa vastaavaksi määräksi päiviä tai viikkoja kokopäivätyötä.

(1) Tässä ei oteta huomioon seuraavia:

- kunnan omistama ja haltijalle luovuttama maa (C/03),

- kunnan omistama ja haltijalle vuokraama maa (C/02)

(2) Tuoteryhmittymällä tarkoitetaan sitä, että kukin yhteenliittynyt tila antaa ryhmittymän käyttöön jonkin tuotannonalansa (esimerkiksi yhteinen hedelmätarha tai eläinsuoja) (osittainen yhteenliittyminen)

(3) EYVL N:o L 128, 19.5.1975, s. 1

(4) EYVL N:o L 93, 30.3.1985, s. 1

(5) Oppivelvollisuuden päättymisikä jäsenvaltiossa: katso Euroopan yhteisöjen virallinen lehti N:o L 391, 30.12.89, s. 29, alaviite

(6) Toisin kuin sellainen maa, joka on luovutettu maatilan työntekijän käyttöön osana palkkaa ja kuuluu yleensä tilan vuoroviljelyjärjestelmään, tässä tarkoitetussa vuokrasopimuksessa ei määritellä ainoastaan kyseisen maan pinta-alaa vaan myös sen sijainti ja tarkat rajat

(7) a) Kokonaisten tilojen colonia parziaria tarkoittaa sitä, että luovuttaja luovuttaa tilan perheenpäälle, joka sitoutuu tekemään perheensä (viljelijäperheen) jäsenten avustamana kaikki tilalla tarvittavat työt ja kantamaan itse osan kuluista sekä jakamaan tilan tuotannon luovuttajan kanssa sovitussa suhteessa

b) Yksittäisten maapalstojen colonia parziaria tarkoittaa sitä, että luovuttaja luovuttaa ainoastaan yhden tai useampia maapalstoja, joita käytetään samalla tavalla kuin a) kohdassa on kuvattu

(8) Lukujen D-G määritelmissä käytetyt viitenumerot perustuvat maataloustuotteiden luetteloon (liite II)

(9) Yhden satovuoden aikana kasvatetuista useammasta peräkkäisestä sadosta pidetään pääsatona sitä satoa, jonka arvo on suurin. Jos tuotannon arvon perusteella ei voida määritellä, mikä on pääsato, pidetään pääsatona sitä satoa, joka on pisimpään pitänyt maa-alaa varattuna.

(10) EYVL N:o L 99, 5.5.1970, s. 20

(11) EYVL N:o L 84, 27.3.1987, s. 59

(12) EYVL N:o L 93, 30.3.1985, s. 1

(13) EYVL N:o L 108, 29.4.1988, s. 1

(14) EYVL N:o L 121, 11.5.1988, s. 36

(15) EYVL N:o L 121, 11.5.1988, s. 41

(16) Ikä, jossa pakollinen oppivelvollisuus päättyy kussakin jäsenvaltiossa:

- Belgia: 14 vuotta,

- Tanska: 16 vuotta,

- Saksa: 15 vuotta,

- Kreikka: 14 vuotta,

- Espanja: 16 vuotta,

- Ranska: 16 vuotta,

- Irlanti: 15 vuotta,

- Italia: 14 vuotta,

- Luxemburg: 15 vuotta,

- Alankomaat: 16 vuotta,

- Portugali: 14 vuotta,

- Yhdistynyt kuningaskunta: 16 vuotta

Vaikka oppivelvollisuus päättyy Portugalissa 14 vuoden iässä, rakennetutkimuksen yhteydessä nuoret henkilöt, jotka työskentelevät maataloudessa, ilmoitetaan 12 vuoden iästä lähtien

(17) Havainnointiaika voi olla lyhyempi kuin 12 kuukautta, jos hankitut tiedot ovat 12 kuukaudelta

LIITE II

A. MAATALOUSTUOTTEIDEN LUETTELO(1)>TAULUKON PAIKKA>

B. LUETTELO TUOTTEISTA, JOITA EI LUETA MUKAAN

Tutkimusaluetta on rajattu siten, että seuraavia maataloustuotteiden standardiluettelossa olevia tuotteita ei lueta mukaan.

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Lähde: NAPRO 1971 (Maataloustuotteiden nimikkeistö); jonka on laatinut Euroopan yhteisöjen tilastotoimisto Euroopan yhteisöjen yleisen toimialaluokituksen ja panokset-tuotokset -toimialojen nimikkeistön (NACE/CLIO) luokan 01 perusteella

LIITE III

MÄÄRITELMÄLUETTELOON HYVÄKSYTTYJEN POIKKEUSTEN

LUETTELO

a) Tanska

E Kohta 'Kotipuutarhat` luetaan kohtaan 'Muu maa-alueet` (H).

J/15 Siitoskukkoja ei lueta kohtaan 'Munivat kanat`.

b) Ranska

I/02 Kohdan 'Sienet` osalta merkitään tuotanto ja muunnetaan se viljelyalueiksi.

J/14 Kohta 'Broilerit` sisältää siitoskukot, joita ei lueta kohtaan 'Munivat kanat` (J/15).

c) Irlanti

D/14 ja

D/15 Kohta 'Tuoreet vihannekset, melonit ja mansikat` ei sisällä mansikoita, jotka kuuluvat kohtaan 'Hedelmä-ja marjaviljelmät` (G/01).

J/09 a) Siitokseen kelpaamattomia uuhia ei lueta mukaan.

d) Italia

C/03 Kohdassa 'Osuusviljelyssä oleva maatalousmaa ja muut maatalousmaan hallintaoikeuden muodot`:

- maata pidetään tilan omistuksessa eikä yhteisomistuksessa olevana, jos virkamies tai työntekijä saa siihen nautintaoikeuden tai jos sen on luovuttanut hallinto tai muu toimielin,

- maata, jota viljellään ilmaiseksi, pidetään vuokraviljelyyn kuuluvana.

J/09 a) Kohta 'Uuhet` ei sisällä siitoslampaita.

e) Alankomaat

D/13 Kohta 'Teollisuuskasvit` sisältää kuitukasvien, humalan ja tupakan siemenet.

E Kohta 'Kotipuutarhat` kuuluu kohtaan 'Muut maa-alueet` (H).

J/14 ja

J/15 Kohdat 'Broilerit` ja 'Munivat kanat` sisältävät myös broilerien ja munivien kanojen poikaset. Siitoskukkoja ei lueta näihin kohtiin.

L/03 Viljelijän lapsia, jotka osallistuvat maataloustyöhön tilalla, pidetään aina 'perheeseen kuuluvana työvoimana`. Muita sellaisia viljelijän perheenjäseniä, jotka työskentelevät mutta eivät asu tilalla, pidetään 'ulkopuolisena työvoimana` (L/04 L/06).

f) Saksan liittotasavalta

J/14 Kohta 'Broilerit` sisältää sellaiset siitoskukot, jotka eivät kuulu kohtaan 'Munivat kanat`. (J/15).

L/03 Muita viljelijän perheenjäseniä, jotka työskentelevät mutta eivät asu tilalla, pidetään 'ulkopuolisena työvoimana` (L/04 L/06).

g) Yhdistynyt kuningaskunta

D/11 ja

D/12 Kohdat 'Sokerijuurikas` ja 'Rehujuurikasvit` sisältävät siemenet, toisin kuin muissa jäsenvaltioissa.

D/13 Kohta 'Teollisuuskasvit` sisältää kuitukasvien, humalan ja tupakan siemenet.

D/19 Kohta 'Peltokasvien siemenet ja taimet` sisältää ainoastaan peltonurmen ja apilan siemenet ja kylvötaimet, kun taas kaikki muut kuuluvat vastaavien kasvien yhteyteen.

E Kohta 'Kotipuutarhat` merkitään kohtaan 'Muut maa-alueet` (H).

h) Portugali

J/14 Kohta 'Broilerit` sisältää sellaiset siitoskukot, jotka eivät sisälly kohtaan Munivat kanat` (J/15).

i) Espanja

C/04 Kohta 'Käytettävän maatalousmaan lohkojen lukumäärä` viittaa tilan kokonaispinta-alaan eikä käytettyyn maatalousmaahan.

J/14 Kohta 'Broilerit` sisältää sellaiset siitoskukot, jotka eivät sisälly kohtaan 'Munivat kanat` (J/15).

Top