Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31969R1192

Neuvoston asetus (ETY) N:o 1192/69, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1969, yhteisistä säännöistä rautatieyritysten kirjanpidon säännönmukaistamiseksi

OJ L 156, 28.6.1969, p. 8–20 (DE, FR, IT, NL)
Danish special edition: Series I Volume 1969(I) P. 264 - 274
English special edition: Series I Volume 1969(I) P. 283 - 295
Greek special edition: Chapter 07 Volume 001 P. 107 - 119
Spanish special edition: Chapter 08 Volume 001 P. 137 - 148
Portuguese special edition: Chapter 08 Volume 001 P. 137 - 148
Special edition in Finnish: Chapter 07 Volume 001 P. 70 - 81
Special edition in Swedish: Chapter 07 Volume 001 P. 70 - 81
Special edition in Czech: Chapter 07 Volume 001 P. 26 - 38
Special edition in Estonian: Chapter 07 Volume 001 P. 26 - 38
Special edition in Latvian: Chapter 07 Volume 001 P. 26 - 38
Special edition in Lithuanian: Chapter 07 Volume 001 P. 26 - 38
Special edition in Hungarian Chapter 07 Volume 001 P. 26 - 38
Special edition in Maltese: Chapter 07 Volume 001 P. 26 - 38
Special edition in Polish: Chapter 07 Volume 001 P. 26 - 38
Special edition in Slovak: Chapter 07 Volume 001 P. 26 - 38
Special edition in Slovene: Chapter 07 Volume 001 P. 26 - 38
Special edition in Bulgarian: Chapter 07 Volume 001 P. 32 - 53
Special edition in Romanian: Chapter 07 Volume 001 P. 32 - 53
Special edition in Croatian: Chapter 07 Volume 013 P. 3 - 15

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1969/1192/oj

31969R1192

Neuvoston asetus (ETY) N:o 1192/69, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1969, yhteisistä säännöistä rautatieyritysten kirjanpidon säännönmukaistamiseksi

Virallinen lehti nro L 156 , 28/06/1969 s. 0008 - 0020
Suomenk. erityispainos Alue 7 Nide 1 s. 0070
Tanskank. erityispainos: Sarja I Alue 1969(I) s. 0264
Ruotsink. erityispainos Alue 7 Nide 1 s. 0070
Englannink. erityispainos: Sarja I Alue 1969(I) s. 0283
Kreikank. erityispainos: Luku 07 Nide 1 s. 0107
Espanjank. erityispainos: Luku 08 Nide 1 s. 0137
Portugalink. erityispainos: Luku 08 Nide 1 s. 0137


NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 1192/69,

annettu 26 päivänä kesäkuuta 1969,

yhteisistä säännöistä rautatieyritysten kirjanpidon säännönmukaistamiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO,

joka ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 75 ja 94 artiklan,

ottaa huomioon eräiden kilpailuun rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteessä vaikuttavien säännösten yhdenmukaistamisesta 13 päivänä toukokuuta 1965 tehdyn neuvoston päätöksen (),

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon yleiskokouksen lausunnon (),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (),

sekä katsoo, että

yksi yhteisen liikennepolitiikan tavoitteista on poistaa viranomaisten rautatieyrityksille määräämien taloudellisten rasitusten tai niille myöntämien etujen vuoksi syntyvät erot, jotka saattavat merkittävästi vääristää kilpailun edellytyksiä,

tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista toteuttaa toimenpiteet sen varmistamiseksi, että taloudellisten rasitusten tai etujen vaikutukset poistetaan, jotta saadaan aikaan kaikkien kuljetusmuotojen yhdenvertainen kohtelu; tällaiset toimenpiteet voivat merkitä tietynlaisten rasitusten tai etujen pikaista lakkauttamista; toisenlaisten osalta ne on toteutettava osana rautatieyritysten kirjanpidon säännönmukaistamista, jonka yhtenä piirteenä on hyvityksen maksaminen tällaisten taloudellisten rasitusten tai etujen vaikutuksista,

lopullinen ratkaisu tietynlaisten säännönmukaistettavien taloudellisten rasitusten ja etujen osalta on tehtävä yhdenmukaistettaessa asteittain rautatieyritysten ja valtion välisiä taloudellisia suhteita koskevia sääntöjä, jotka on annettu eräiden kilpailuun rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteessä vaikuttavien säännösten yhdenmukaistamisesta 13 päivänä toukokuuta 1965 tehdyn neuvoston päätöksen 8 artiklassa; lopulliseen

ratkaisuun asti on sen vuoksi syytä jättää kullekin valtiolle mahdollisuus päättää tapauksittain näitä rasituksia tai etuja koskevasta säännönmukaistamisesta; jos päätetään säännönmukaistaa, se olisi erityisesti taloudellisen hyvityksen laskentaperiaatteiden osalta toteutettava tässä asetuksessa annettujen yhteisten sääntöjen mukaisesti,

ennen kuin hyvitystä kirjanpidon säännönmukaistamisen perusteella voidaan maksaa, on tarpeen määrittää rautatieyritysten taloudelliset rasitukset tai edut vertaamalla rautatieyritysten tilannetta tilanteeseen, jossa ne olisivat, jos ne toimisivat samoin edellytyksin kuin muut kuljetusyritykset,

tällaista määrittämistä varten on määriteltävä tapaukset, joita säännönmukaistamisen olisi koskettava; kaikki jäsenvaltioissa esiintyvät tapaukset olisi otettava huomioon lukuun ottamatta yhtäältä julkisten palvelujen käsitteeseen rautatie-, maantieja sisävesiliikenteessä olennaisesti kuuluvia velvoitteita koskevista jäsenvaltioiden toimenpiteistä 26 kesäkuuta 1969 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1191/69 () tarkoitettuja julkisten palvelujen velvoitteita ja toisaalta näihin kolmeen kuljetusmuotoon sovellettavista säännöistä aiheutuvia infrastruktuuri- ja verotusrasitusten eroja, jotka aikanaan poistuvat suunniteltujen, infrastruktuurin käytön veloitusta koskevien toimenpiteiden sekä liikenteen yleisten ja erityisten verotusjärjestelmien tarkistuksen seurauksena,

jokaisella säännönmukaistettavalla tapauksella on omat erityispiirteensä, joten on syytä määritellä kunkin tällaisen tapauksen soveltamisalue ja vahvistaa ne laskentaperiaatteet, joiden mukaan määritetään rautatieyritysten taloudelliset rasitukset ja edut,

tällaisten rasitusten tai etujen suuruuden määrittämiseksi rautatieyrityksiin sovellettavaa järjestelmää on verrattava järjestelmään, jota sovelletaan muiden kuljetusmuotojen yksityisiin kuljetusyrityksiin,

rautatieyritysten taloudelliset rasitukset ovat tavallisesti suuremmat kuin niiden edut ja lisäksi yritykset voivat helposti toimittaa tällaisten rasitusten tai etujen suuruuden määrittämiseen tarvittavat tilitiedot; tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista myöntää niille aloiteoikeus tässä asiassa ja jättää jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tehtäväksi tarkastaa tämän asetuksen säännösten mukaisesti ennen hyvityssumman vahvistamista ne luvut, joille yritykset ovat hakemuksensa perustaneet; on suotavaa asettaa määräaika, johon mennessä näiden viranomaisten on tehtävä päätöksensä,

hyvityksen maksaminen liittyy niin valtion kuin toimivaltaisten viranomaistenkin sekä rautatieyritysten talousarvioiden laatimiseen, joten on tarkoituksenmukaista antaa erityisiä säännöksiä maksujen suorittamisesta arvioiden perusteella ja syntyneiden tilityserojen tasoittamisesta,

selvyyden vuoksi ja kirjanpidon säännönmukaistamisen julkistamiseksi sopivalla tavalla on suotavaa säätää, että kirjanpidon säännönmukaistamisen perusteella myönnettävät hyvitysmäärät ilmoitetaan rautatieyritysten tilinpäätöksen liitteenä olevassa taulukossa,

on suotavaa huolehtia siitä, että jäsenvaltiot antavat kuljetusyrityksille tilaisuuden sopivalla tavalla toteuttaa jäsenvaltioiden tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tekemiä yksittäisiä päätöksiä koskevia etujaan,

komission on voitava saada jäsenvaltioilta kaikki tarpeelliset tiedot tämän asetuksen soveltamisesta,

näihin hyvityksiin ei olisi sovellettava Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua alustavaa ilmoitusmenettelyä, koska jäsenvaltiot myöntävät tässä asetuksessa tarkoitetun hyvityksen tässä asetuksessa annettujen yhteisten sääntöjen mukaisesti,

yhteisen liikennepolitiikan toteuttaminen vaatii tämän asetuksen säännösten välitöntä soveltamista kuuteen kansalliseen rautatieyritykseen; ottaen huomioon sekä muiden rautatieyritysten tilanteen erityisesti liikenteen kilpailuedellytysten suhteen että tarpeen toteuttaa asteittain mainittu yhteinen liikennepolitiikka voidaan edellytysten tutkimista tämän asetuksen soveltamisen ulottamiseksi koskemaan muita rautatieyrityksiä siirtää muutamalla vuodella, ja

säännönmukaistaminen ei vapauta jäsenvaltioita vastuusta poistaa itse mahdollisuuksiensa mukaan olemassa olevia vääristymän syitä; jäsenvaltiot eivät kuitenkaan saa tällaisilla toimenpiteillä lain nojalla tai tosiasiallisesti huonontaa rautatiehenkilöstön asemaa tai estää taikka viivyttää rautatiehenkilöstön elin- ja työolojen parannuksia,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I JAKSO

Määritelmät ja soveltamisala

1 artikla

1. Rautatieyritysten kirjanpito on säännönmukaistettava tässä asetuksessa annettujen yhteisten sääntöjen mukaisesti.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta kirjanpidon säännönmukaistamisesta johtuva taloudellinen hyvitys on maksettava 1 päivästä tammikuuta 1971 alkaen ja tässä asetuksessa säädettyjen yhteisten menettelyjen mukaisesti.

2 artikla

1. Tässä asetuksessa tarkoitettuun rautatieyritysten kirjanpidon säännönmukaistamiseen kuuluu, että:

a)

määritetään lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti rautatieyrityksillä olevat taloudelliset rasitukset tai edut vertaamalla rautatieyritysten tilannetta tilanteeseen, jossa ne olisivat, jos ne toimisivat samoin edellytyksin kuin muut kuljetusyritykset;

b)

hyvitetään taloudellisesti a alakohdassa tarkoitetussa määrittämisessä todetut rasitukset tai edut.

2. Tässä asetuksessa tarkoitetuiksi taloudellisiksi rasituksiksi ei katsota laeista, asetuksista tai hallinnollisista määräyksistä johtuvia taloudellisia rasituksia, jotka ilmentävät alan työmarkkinaosapuolten välisten neuvottelujen tuloksia.

3. Tässä asetuksessa tarkoitettu kirjanpidon säännönmukaistaminen ei koske asetuksessa (ETY) N:o 1191/69 tarkoitettuja jäsenvaltioiden asettamia julkisten palvelujen velvoitteita.

3 artikla

1. Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin rautatieyrityksiin:

P Société nationale des chemins de fer belges (S.N.C.B.)/Nationale Maatschappij der Belgische Spoorwegen (NMBS);

P Deutsche Bundesbahn (DB);

P Société nationale des chemins de fer français (S.N.C.F.);

P Azienda autonoma delle Ferrovie dello Stato (FS);

P Société nationale des chemins de fer luxembourgeois (C.F.L.);

P Naamloze Vennootschap Nederlandse Spoorwegen (NS).

2. Komissio esittää viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1973 neuvostolle toimenpiteet, jotka se katsoo tarpeellisiksi tämän asetuksen soveltamisen laajentamiseksi koskemaan muita rautatiekuljetusyrityksiä.

4 artikla

1. Tässä asetuksessa tarkoitettu kirjanpidon säännönmukaistaminen koskee seuraavia taloudellisten rasitusten tai etujen luokkia:

a)

maksut, jotka rautatieyritykset ovat velvollisia maksamaan, mutta joista valtio vastaa muun talouselämän osalta muut kuljetusmuodot mukaan lukien (luokka I);

b)

rautatieyrityksille perheavustuksista aiheutuvat sosiaalikulut, jotka ovat erilaiset kuin kulut, joista rautatieyritykset vastaisivat, jos niiden olisi osallistuttava tällaisiin kustannuksiin samoin ehdoin kuin muiden kuljetusyritysten (luokka II);

c)

erilaiset eläkemaksut, joista rautatieyritykset vastaavat eri ehdoin kuin muut kuljetusyritykset (luokka III);

d)

rautatieyritysten vastuulla olevat risteyslaitekustannukset (luokka IV).

2. Seuraavassa luokitellut tämän asetuksen voimaan tullessa olevat rasitukset tai edut on lakkautettava viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1971:

a)

velvollisuus palkata henkilöstöä yli yrityksen tarpeiden (luokka V);

b)

jäsenvaltion hallituksen määräämät taannehtivat palkankorotukset lukuun ottamatta tapauksia, joissa tällaiset korotukset suoritetaan yksinomaan rautatieyritysten maksamien palkkojen saattamiseksi yhdenmukaisiksi muiden kuljetusmuotojen palkkojen kanssa (luokka VI);

c)

toimivaltaisten viranomaisten määräämä uudistamisten ja kunnossapidon lykkääminen (luokka VII).

3. Seuraavassa luokiteltu tämän asetuksen voimaan tullessa oleva taloudellinen rasitus tai etu on lakkautettava viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1973:

sotavahinkojen aiheuttamasta jälleenrakentamisesta tai korvaamisesta johtuvat taloudelliset rasitukset, joista rautatieyritykset vastaavat, mutta jotka valtion olisi pitänyt ottaa vastuulleen (luokka VIII).

Tämän luokan osalta myönnettyjen lainojen pääoma- ja korkorasitus kuuluu tässä asetuksessa tarkoitettuun kirjanpidon säännönmukaistamiseen, kunnes vastuu päättyy.

4. Seuraavassa luokitellut tämän asetuksen voimaan tullessa olevat taloudelliset rasitukset tai edut voivat kuulua tässä asetuksessa tarkoitettuun kirjanpidon säännönmukaistamiseen:

a)

velvollisuus pitää henkilöstöä yli yrityksen tarpeiden (luokka IX);

b)

toimenpiteet, jotka valtio on määrännyt rautatieyritykset toteuttamaan henkilöstön hyväksi tunnustukseksi tietyistä maalle suoritetuista palveluksista eri ehdoin kuin ne, joita sovelletaan muihin kuljetusyrityksiin (luokka X);

c)

sellaiset henkilöstölle maksettavat avustukset, jotka on määrätty rautatieyrityksille, mutta ei muille kuljetusyrityksille (luokka XI);

d)

rautatieyrityksille erityisesti terveydenhuollosta aiheutuvat sosiaalikulut, jotka ovat erilaiset kuin ne kulut, joista rautatieyritykset vastaisivat, jos niiden olisi osallistuttava tällaisiin kustannuksiin samoin perustein kuin muiden kuljetusyritysten (luokka XII);

e)

taloudelliset rasitukset, jotka aiheutuvat rautatieyrityksille siitä, että valtio vaatii niitä pitämään toiminnassa työpajoja tai muita laitoksia ehdoin, jotka eivät ole kaupallisin perustein tapahtuvan toiminnan mukaiset (luokka XIII);

f)

julkisia rakennusurakoita ja tavaranhankintoja koskeville sopimuksille asetetut ehdot (luokka XIV).

Tässä asetuksessa tarkoitettua kirjanpidon säännönmukaistamista voidaan soveltaa myös seuraavassa luokiteltuihin taloudellisiin rasituksiin tai etuihin:

pääoma- ja korkorasitukset, jotka ovat peräisin ajalta, jolloin säännönmukaistamista ei ollut (luokka XV).

Neuvosto tekee lopullisen ratkaisun luokkien IX PXV osalta viimeistään silloin, kun toteutetaan toimenpiteet eräiden kilpailuun rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteessä vaikuttavien säännösten yhdenmukaistamisesta 13 päivänä toukokuuta 1965 tehdyn neuvoston päätöksen 8 artiklan panemiseksi täytäntöön. Siihen asti jäsenvaltioiden on pyrittävä poistamaan näiden taloudellisten rasitusten ja etujen syyt.

II JAKSO

Yhteiset säännöt säännönmukaistamisesta

ja hyvittämisestä

5 artikla

1. Rautatieyritysten taloudelliset rasitukset tai edut, joihin kirjanpidon säännönmukaistamista on sovellettava tai voidaan soveltaa, on määritettävä tämän asetuksen liitteiden mukaisesti. Liitteet ovat tämän asetuksen erottamaton osa.

2. Jos jonkin säännönmukaistettavan luokan osalta rautatieyrityksiin sovellettavia ehtoja on verrattava muihin kuljetusmuotoihin sovellettaviin ehtoihin, vertailu on tehtävä ainoastaan yksityisiin yrityksiin.

6 artikla

1. Hyvityksen bruttomäärä kullekin säännönmukaistettavalle luokalle on määritettävä noudattamalla liitteessä kyseiselle luokalle määriteltyjä laskentaperiaatteita.

Nettomäärä saadaan ottamalla laskelmassa huomioon vain kerran jokainen erä, joka esiintyy bruttomäärälaskelmassa useammin kuin kerran.

2. Jos liitteissä kullekin säännönmukaistettavalle luokalle vahvistettujen säännösten mukaisesti tehty laskelma osoittaa taloudellista rasitusta rautatieyritykselle, tämä on oikeutettu saamaan vastaavan summan hyvityksenä viranomaisilta.

Jos tällainen laskelma osoittaa etua rautatieyritykselle, sen on suoritettava vastaava summa hyvityksenä viranomaisille.

7 artikla

1. Rautatieyritysten on vuosittain tehtävä toimivaltaisille viranomaisille tämän asetuksen mukaista säännönmukaistamista koskeva hakemus.

2. Tässä hakemuksessa on mainittava:

a)

seuraavaa tilikautta koskevat tiedot, jotka on laskettu hakemusta tehtäessä voimassa olevien lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti; sekä

b)

tarvittavat tiedot niiden väliaikaisesti maksettujen määrien tarkistamiseksi, jotka kohdistuvat tilikauteen, jolta lopulliset tulokset ovat tiedossa.

3. Tässä hakemuksessa, joka on tehtävä riittävän ajoissa, jotta viranomaiset voisivat tehdä tarvittavan varauksen talousarvioon, on mainittava kaikki tarvittavat lisätiedot, jotka koskevat erityisesti seuraavaa:

a)

taloudelliset rasitukset tai edut kunkin säännönmukaistettavan luokan osalta;

b)

käytetty laskentamenetelmä kunkin tarkasteltavan luokan osalta;

c)

edellä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut brutto- ja nettomäärät kunkin tarkasteltavan luokan osalta. Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut arviot on laskettava viimeisen tilikauden, jolta lopulliset tulokset tiedetään, lukujen perusteella ottaen huomioon muutokset, joita kussakin säännönmukaistettavassa luokassa on voinut tapahtua hakemuksen tekemiseen mennessä.

8 artikla

1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tarkastettava tiedot, joihin rautatieyrityksen hakemus perustuu.

2. Annettuaan rautatieyritykselle, jota asia koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat:

P tarkistaa hyvitysmäärät ja muuttaa muita hakemuksen kohtia, jos tämän asetuksen säännöksiä ei ole noudatettu;

P sisällyttää hakemukseen muita taloudellisia rasituksia tai etuja 4 artiklassa luetelluista luokista.

3. Toimivaltaisten viranomaisten on tämän asetuksen säännösten mukaisesti määritettävä arvioitu hyvitysmäärä seuraavalle tilikaudelle sekä lopullinen hyvitysmäärä viimeiselle tilikaudelle, jolta lopulliset tulokset tiedetään. Tässä päätöksessä on mainittava myös yksityiskohtaiset tiedot näiden määrien laskemisesta.

4. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava rautatieyritykselle päätöksestään kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta.

Jos toimivaltaiset viranomaiset eivät anna päätöstä tämän määräajan kuluessa, yrityksen hakemus on katsottava väliaikaisesti hyväksytyksi.

9 artikla

Jäsenvaltioiden on maksettava 8 artiklan mukaisesti määritetty arvioitu hyvitysmäärä sen tilikauden kuluessa, jolle arvio on tehty.

Tämän tilikauden kuluessa jäsenvaltioiden on maksettava tai perittävä hyvityksen erotus, joka johtuu viimeisen tilikauden, jolta lopulliset tulokset ovat käytettävissä, lopullisen hyvitysmäärän ja jo maksettujen arviomäärien välisestä erosta.

10 artikla

1. Kullekin säännönmukaistettavalle luokalle maksetun hyvityksen määrä on esitettävä rautatieyrityksen tilinpäätöksen liitteenä olevassa taulukossa. Tässä taulukossa on esitettävä erikseen arvion perusteella saadut hyvitysmäärät sekä 9 artiklassa tarkoitetun erotuksen suoritukseksi saadut tai maksetut määrät.

Taulukossa on lisäksi esitettävä kunkin julkisen palvelun velvoitteen osalta asetuksen (ETY) N:o 1191/69 mukaisesti myönnettyjen hyvitysten määrät.

2. Kirjanpidon säännönmukaistamisen perusteella saadun ja julkisen palvelun velvoitteesta maksetun hyvityksen kokonaismäärä on merkittävä joko asianomaisen rautatieyrityksen tuloslaskelmaan tai muuhun vastaavaan laskelmaan eri valtioissa voimassa olevien sääntöjen mukaan.

11 artikla

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tämän asetuksen nojalla tekemissä päätöksissä on mainittava päätösten perusteet, ja ne on julkaistava virallisesti.

12 artikla

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rautatieyrityksillä on mahdollisuus sopivalla tavalla toteuttaa etujaan jäsenvaltioiden tämän asetuksen tekemien säännösten soveltamiseksi päätösten osalta.

III JAKSO

Loppusäännökset

13 artikla

1. Komissio voi vaatia jäsenvaltioita toimittamaan kaikki tämän asetuksen soveltamiseen liittyvät olennaiset tiedot. Komissio kuulee kyseisiä jäsenvaltioita, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.

2. Tämän asetuksen nojalla maksettavia hyvityksiä ei koske Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu alustava ilmoitusmenettely.

Jäsenvaltioiden on viipymättä toimitettava komissiolle tiedot määristä, jotka on tosiasiallisesti maksettu hyvityksenä kustakin tässä asetuksessa luokitellusta taloudellisesta rasituksesta tai edusta.

14 artikla

1. Jäsenvaltioiden on komissiota kuultuaan annettava riittävän ajoissa tämän asetuksen soveltamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset.

2. Jos jäsenvaltio sitä vaatii tai jos komissio katsoo sen tarpeelliseksi, komissio kuulee 1 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä ja määräyksiä koskevista ehdotuksista jäsenvaltioita, joita asia koskee.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 26 päivänä kesäkuuta 1969.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. THORN

() EYVL N:o 88, 24.5.1965, s. 1500/65

() EYVL N:o C 135, 14.12.1968, s. 34

() EYVL N:o C 118, 11.11.1968, s. 7

() EYVL N:o L 156, 28.6.1969, s. 1

LIITE II

Luokka II: Rautatieyrityksille perheavustuksista aiheutuvat sosiaalikulut, jotka ovat erilaiset kuin kulut, joista rautatieyritykset vastaisivat, jos niiden olisi osallistuttava tällaisiin kustannuk

siin samoin ehdoin kuin muiden kuljetusyritysten

A Soveltamisala

A Tähän luokkaan kuuluvat tapaukset, joissa rautatieyrityksen on lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen mukaan maksettava perheavustuksia joko suoraan tai erityisen toimielimen välityksellä.

B Laskentaperiaate

A Säännönmukaistettavan rasituksen on vastattava a ja b kohdan erotusta:

A a) rautatieyrityksen maksamien yleisen lain mukaisten avustusten määrä,

A b) sama määrä tarkistettuna:

A a) P kertoimella, joka saadaan vertaamalla rautatieyrityksen palveluksessa olevien perheenhuoltajien ja aktiivihenkilöstön kokonaismäärien välistä suhdetta kaikkien vertailupohjaksi otetulle yhteisölle maksua suorittavien yritysten vastaavaan suhteeseen;

A a) P kertoimella, joka saadaan vertaamalla rautatieyrityksessä kustakin perheenhuoltajasta riippuvaisten henkilöiden keskilukumäärää ja kaikkien vertailupohjaksi otetulle yhteisölle maksua suorittavien yritysten vastaavaa keskilukumäärää keskenään.

LIITE III

Luokka III: Erilaiset eläkemaksut, joista rautatieyritykset vastaavat eri ehdoin kuin muut kuljetusyritykset

A Soveltamisala

A Tähän luokkaan kuuluvat tapaukset, joissa rautatieyrityksen on lain, asetuksen tai hallinnollisten määräysten mukaan maksettava erilaisia eläkemaksuja henkilöstölle ja muille näihin oikeutetuille henkilöille eri ehdoin kuin ne, joita sovelletaan muihin kuljetusyrityksiin.

A Erilaiset ehdot, jotka aiheuttavat eron maksuissa, johtuvat siitä, että:

A 1. rautateiden on maksettava eläkkeet suoraan ja täysimääräisinä, kun taas muut kuljetusyritykset maksavat asianomaiselle toimielimelle suhteessa aktiivihenkilöstönsä määrään ja sen palkkatasoon; tai

A 2. rautatiehenkilöstö saa hyötyä tiettyjen erityisten säännösten soveltamisesta, jotka eivät koske muita kuljetusmuotoja ja jotka aiheuttavat rautateille ylimääräisiä taloudellisia rasituksia tai etuja.

B Laskentaperiaatteet

A 1. Edellä A kohdan 1 alakohdassa tarkoitettujen maksujen osalta hyvityksen on vastattava erotusta yrityksellä olevan taloudellisen rasituksen ja sen rasituksen välillä, joka yrityksellä olisi, jos siihen sovellettaisiin samoin aktiivihenkilöstömäärin ja samoin palkoin joko yleisen lain mukaista järjestelmää (yleinen sosiaaliturvajärjestelmä tai pakolliset lisäjärjestelmät) tai muihin kuljetusmuotoihin sovellettavaa järjestelmää. Jos tällaiset järjestelmät eivät tarjoa vertailupohjaa, siksi otetaan jonkin edustavan kuljetusyrityksen eläkejärjestelmä.

A 1. Rautatieyrityksellä oleva taloudellinen rasitus on voitava todeta suoraan sen kirjanpidosta.

A 1. Taloudellinen rasitus, joka yrityksellä olisi, jos siihen sovellettaisiin samoin aktiivihenkilöstömäärin ja samoin palkoin vertailupohjaksi otettua järjestelmää, on määritettävä tällaista järjestelmää koskevien lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti.

A 2. Edellä A kohdan 2 alakohdassa tarkoitettujen maksujen osalta hyvityksen määrän on oltava joko:

A 1. a) P yrityksellä olevan, suoraan sen kirjanpidosta todetun taloudellisen rasituksen ja

A 1. a) P edellä A kohdan 2 alakohdassa tarkoitettujen erityisten määräysten mukaan yritykselle myönnettävien välillisten tai välittömien etujen, joita muilla kuljetusmuodoilla ei ole,

A 1. a) P välinen erotus; tai

A 2. b) P taloudellisten rasitusten, joista yritys vastaa tai vastaisi kattaakseen kaikki siihen sovellettavan eläkejärjestelmän mukaiset maksut ja

A 1. a) P taloudellisen rasituksen, joka aiheutuisi vertailupohjaksi otetun järjestelmän soveltamisesta,

A 1. a) P välinen erotus.

A 3. Jos eri muotoon laaditut, mutta tarkoitukseltaan samat kansallisen lain säännökset antavat samat tulokset kuin 1 ja 2 kohtaa soveltamalla saatavat, hyvitys voidaan laskea näiden säännösten mukaan.

A 4. Jokaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle 31 päivään joulukuuta 1970 mennessä arvioitu hyvitysmäärä, jonka se aikoo maksaa rautatieyritykselleen edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti.

A 4. Komissio antaa asiaa koskevan kertomuksen 31 päivään joulukuuta 1971 mennessä. Tämän kertomuksen perusteella neuvosto päättää asiassa toteutettavista toimenpiteistä viimeistään silloin, kun toteutetaan toimenpiteet eräiden kilpailuun rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteessä vaikuttavien säännösten yhdenmukaistamisesta 13 päivänä toukokuuta 1965 tehdyn neuvoston päätöksen 8 artiklan panemiseksi täytäntöön.

LIITE IV

Luokka IV: Rautatieyritysten vastuulla olevat risteyslaitekustannukset

A Soveltamisala

A Tähän luokkaan kuuluvat tapaukset, joissa rautatieyritys lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen mukaan vastaa tavanomaista suuremmasta osuudesta sekä rautateiden että muiden kuljetusmuotojen käyttämien laitteiden rakennus- ja käyttökustannuksia.

A Osuuden katsotaan olevan tavanomaista suurempi:

A a) rakennettaessa uutta tietä,

A a) jos rautatieyritys vastaa uuden tien risteyslaitekustannuksista silloinkin, kun se ei ole pyytänyt uuden tien rakentamista;

A b) uudistettaessa ylikulkusiltaa tai alikäytävää tai korvattaessa tasoristeys ylikulkusillalla tai alikäytävällä,

A a) jos rautatieyritys vastaa uudistamiskustannuksista, joista on vähennetty sen omasta pyynnöstä tehtyjen muutosten lisäkustannukset ja sille uudistuksesta koituvan edun arvo silloinkin, kun se ei ole pyytänyt uudistuksen tekemistä;

A c) uudistettaessa tasoristeystä,

A a) jos rautatieyritys vastaa enemmän kuin puolesta kustannuksista;

A d) uudelleenrakennettaessa tai pidettäessä kunnossa tai toiminnassa:

A 1. a) P ylikulkusiltaa tai alikäytävää,

A 1. a) P jos rautatien vastuulla oleva osuus kyseisistä kustannuksista on suurempi kuin se osuus risteyslaitteiden rakennus- ja uudistamiskustannuksista, josta sen olisi vastattava a tai b alakohdan mukaisesti,

A 1. a) P tasoristeystä,

A 1. a) P jos rautatieyritys vastaa enemmän kuin puolesta kustannuksista.

B Laskentaperiaatteet

A Hyvitys on määritettävä seuraavasti:

A a) alakohdan tapaukset: hyvitysmäärän on vastattava rautatieyrityksen, joka ei ole pyytänyt kyseisen uuden tien rakentamista, vastuulla olevaa kustannusten osuutta, josta on vähennetty rautatieyrityksen pyynnöstä tehtyjen muutosten aiheuttamat lisäkustannukset;

A b) alakohdan tapaukset: hyvitysmäärän on vastattava rautatieyrityksen, joka ei ole pyytänyt kyseisen rakenteen uudistamista, vastuulla olevaa kustannusten osuutta, josta on vähennetty rautatieyrityksen pyynnöstä tehtyjen muutosten lisäkustannukset ja sille tehdyistä töistä koituvan hyödyn arvo; jos tasoristeys korvataan ylikulkusillalla tai alikäytävällä, tällainen hyöty on arvioitava ottaen huomioon hyvitys, jonka rautatieyritys on jo saanut tasoristeyksestä;

A c) alakohdan tapaukset: hyvitysmäärän on vastattava sitä osaa rautatieyrityksen vastuulla olevista kustannuksista, joka on enemmän kuin puolet vaadituista kustannuksista;

A d) alakohdan tapaukset: P ylikulkusiltojen ja alikäytävien osalta hyvitysmäärän on vastattava sitä osaa rautatieyrityksen vastuulla olevista kustannuksista, joka ylittää sen osuuden risteyslaitteiden rakennus- ja uudistamiskustannuksista, josta rautatieyrityksen a ja b alakohdan tapauksia varten vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti olisi vastattava;

A d ala)kohdan tapaukset: P tasoristeysten osalta hyvitysmäärän on vastattava sitä osaa rautatieyrityksen vastuulla olevista kustannuksista, joka on enemmän kuin puolet vaadituista kustannuksista.

LIITE V

Luokka V: Velvollisuus palkata henkilöstöä yli yrityksen tarpeiden

Soveltamisala

Tähän luokkaan kuuluvat tapaukset, joissa rautatieyrityksen on lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen mukaan palkattava enemmän henkilöstöä kuin se tosiasiallisesti tarvitsee.

LIITE VI

Luokka VI: Jäsenvaltion hallituksen määräämät taannehtivat palkankorotukset lukuun ottamatta tapauksia, joissa tällaiset korotukset suoritetaan yksinomaan rautatieyritysten maksamien palkkojen saattamiseksi yhdenmukaisiksi muiden kuljetusmuotojen palkkojen kanssa

Soveltamisala

Tähän luokkaan kuuluvat tapaukset, joissa rautatieyrityksen on hallituksen toimenpiteen mukaisesti korotettava taannehtivasti henkilöstön palkkoja, eikä se saa tarkistaa tariffejaan kyseisten taannehtivien palkankorotusten takia, jos samanlaisia taloudellisia rasituksia ei aseteta muille kuljetusyrityksille.

LIITE VII

Luokka VII: Toimivaltaisten viranomaisten määräämä uudistamisten ja kunnossapidon lykkääminen

Soveltamisala

Tähän luokkaan kuuluvat tapaukset, joissa rautatieyrityksen on viranomaisten päätöksen mukaan alennettava uudistamis- ja kunnossapitokulunsa pienemmiksi kuin on tarpeen yrityksen toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi.

Tämän vuoksi niiden tilikausien kulut, joille työt joudutaan siirtämään, nousevat tavanomaista korkeammiksi. Tämä tilanne johtaa siihen, että taloudellinen rasitus jää rautatieyrityksen vastuulle, jos se ei pysty lisäämään määriä, jotka on myönnetty näille tilikausille kunnossapito- ja uudistamiskulujen kattamiseen.

LIITE VIII

Luokka VIII: Sotavahinkojen aiheuttamasta jälleenrakentamisesta tai korvaamisesta johtuvat taloudelliset rasitukset, joista rautatieyritykset vastaavat, mutta jotka valtion olisi pitänyt ottaa vastuulleen

A Soveltamisala

A Tähän luokkaan kuuluvat tapaukset, joissa rautatieyritysten on lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen mukaan vastattava sotavahinkojen aiheuttamasta jälleenrakentamisesta tai korvaamisesta johtuvista taloudellisista rasituksista eri ehdoin kuin ne, joita sovelletaan muihin kuljetusyrityksiin.

B Laskentaperiaate

A Määrä on arvioitava vertaamalla rautatieyritysten ja muiden kuljetusmuotojen yritysten kesken ehtoja, joilla rasituksista on vastattu, ottaen tapauksen mukaan huomioon rautatietoiminnan erityisluonteesta johtuvat välilliset kulut.

A Huomioon otettavia taloudellisia rasituksia ovat seuraavat:

A a) välittömät jälleenrakennus- tai korvaamiskulut;

A b) jälleenrakentamisesta tai korvaamisesta aiheutuneiden lainojen pääoma- ja korkorasitus.

A Hyvitysmäärä on voitava todeta suoraan rautatieyrityksen kirjanpidosta.

A Jos laina on otettu myös muiden kulujen kattamista varten, sen aiheuttama taloudellinen rasitus on määritettävä jälleenrakentamiseen tai korvaamiseen tarkoitetun lainaosuuden perusteella.

LIITE IX

Luokka IX: Velvollisuus pitää henkilöstöä yli yrityksen tarpeiden

A Soveltamisala

A Tähän luokkaan kuuluvat tapaukset, joissa rautatieyrityksen on viranomaisten määräyksen mukaan:

A a) pidettävä palveluksessaan ylimääräistä henkilöstöä, jonka se voisi henkilöstöään koskevien määräysten nojalla erottaa;

A b) pidettävä tiettyjen henkilöstösääntöjen mukaisesti, joita rautatieyritys ei ole hyväksynyt, palveluksessaan rationalisointitoimenpiteiden vuoksi vapautunutta henkilöstöä, jota ei voida tarkoituksenmukaisesti sijoittaa muuhun työhön yrityksessä.

B Laskentaperiaatteet

A Ylimääräisen henkilöstön pitämisestä aiheutuva taloudellinen rasitus riippuu niiden henkilöiden lukumäärästä, joita kyseinen toimenpide koskee.

A a) alakohdan tapaukset: Erotettavien henkilöiden lukumäärän ehdottaa yritys. Palveluksessa pidettävien henkilöiden lukumäärän vahvistavat toimivaltaiset viranomaiset päätöksellään. Hyvitys maksetaan tällaiseen ylimääräiseen henkilöstöön liittyvistä kuluista ajalta, jolloin kyseinen henkilöstö on liikaa tarpeisiin nähden.

A b) alakohdan tapaukset: Laskelmassa huomioon otettavan ylimääräisen henkilöstön lukumäärän ilmoittaa rautatieyritys. Tämän lukumäärän on vastattava rationalisointitoimenpiteiden vuoksi vapautuvaa henkilömäärää ottaen huomioon mahdollisuus ottaa tällainen henkilöstö uudelleen palvelukseen eläkkeelle siirtymisen vuoksi vapautuviin tai perustettaviin uusiin toimiin sen vuoden aikana, jona rationalisointitoimenpiteet tulevat voimaan.

A Aiheutuvan taloudellisen rasituksen on vastattava palveluksessa pidettävän henkilön tai kunkin tällaisista henkilöistä muodostuvan yhtenäisen ryhmän palkkojen, lisäpalkkioiden ja sosiaaliturvamaksujen kokonaissummaa. Henkilöryhmän osalta määrä voidaan laskea keskiarvojen perusteella.

LIITE X

Luokka X: Toimenpiteet, jotka valtio on määrännyt rautatieyritykset toteuttamaan henkilöstön hyväksi tunnustukseksi tietyistä maalle suoritetuista palveluksista eri ehdoin kuin ne, joita sovelletaan muihin kuljetusyrityksiin

A Soveltamisala

A Tähän luokkaan kuuluvat tapaukset, joissa rautatieyritysten on lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen mukaan toteutettava erityisiä toimenpiteitä, kuten myönnettävä palkanlisiä, hyvitettävä virkavuosia tai myönnettävä ylimääräisiä ylennyksiä tai erityislomia, puolustusvoimissa palvelleen tai maalleen erityisiä palveluksia suorittaneen henkilöstön hyväksi.

B Laskentaperiaatteet

A Hyvityksen on vastattava niiden erityisetujen summaa, jotka yrityksen on myönnettävä kyseiselle henkilöstölle.

A Ylimääräisten ylennysten osalta on otettava huomioon vain ylennykset yrityksen varsinaisten tointen lisäksi perustettuihin toimiin.

A Hyvitys voidaan laskea kahdella eri tavalla kyseisen henkilömäärän mukaan:

A a) laskenta voidaan suorittaa tapauksen mukaan erikseen; tai

A b) yhtenäisten henkilöryhmien mukaan määrittämällä kunkin ryhmän osalta keskimääräinen kustannusten lisäys henkilöä kohti ja vuotuinen edunsaajamäärä.

LIITE XI

Luokka XI: Sellaiset henkilöstölle maksettavat avustukset, jotka on määrätty rautatieyrityksille, mutta ei muille kuljetusyrityksille

A Soveltamisala

A Tähän luokkaan kuuluvat tapaukset, joissa rautatieyrityksen on lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen mukaan myönnettävä aktiivipalveluksessa olevalle tai aktiivipalvelusta varten käytettävissä olevalle henkilöstölleen tai osalle siitä avustuksia, joita ei ole määrätty muiden kuljetusyritysten maksettavaksi. Tällaisia avustuksia ovat erityisesti ylimääräiset perheavustukset tai ylimääräiset lomarahat.

B Laskentaperiaate

A Hyvityksen on vastattava yrityksellä olevan taloudellisen rasituksen määrää.

LIITE XII

Luokka XII: Rautatieyrityksille erityisesti terveydenhuollosta aiheutuvat sosiaalikulut, jotka ovat erilaiset kuin ne kulut, joista rautatieyritykset vastaisivat, jos niiden olisi osallistuttava tällaisiin kustannuksiin samoin perustein kuin muiden kuljetusyritysten

A Soveltamisala

A Tähän luokkaan kuuluvat tapaukset, joissa rautatieyrityksen on viranomaisen määräyksen mukaan joko suoraan tai erityisen toimielimen välityksellä vastattava tietyistä kuluista, kuten terveydenhuollon kuluista.

B Laskentaperiaatteet

A Hyvityksen on vastattava yrityksellä tosiasiallisesti olevan taloudellisen rasituksen ja sen rasituksen välistä erotusta, joka sillä olisi, jos se olisi liittynyt vertailupohjaksi otetun yhteisön jäseneksi, ottaen huomioon yrityksen vapaaehtoisesti myöntämät edut.

A Terveydenhuollon osalta hyvitys on laskettava seuraavasti: Rautatieyrityksellä oleva taloudellinen rasitus tarkistetaan suoraan sen kirjanpidosta. Rasitus, joka yrityksellä olisi, jos siihen sovellettaisiin samoin aktiivihenkilöstömäärin ja samoin palkoin vertailupohjaksi otettua järjestelmää, määritetään tällaista järjestelmää koskevien lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisesti. Kulut, jotka koskevat rautatieyrityksen henkilölleen vapaaehtoisesti myöntämiä ja vertailupohjaksi otettuun järjestelmään sisältymättömiä etuja, vähennetään molempien näin saatujen määrien erotuksesta.

LIITE XIII

Luokka XIII: Taloudelliset rasitukset, jotka aiheutuvat rautatieyrityksille siitä, että valtio vaatii niitä pitämään toiminnassa työpajoja tai muita laitoksia ehdoin, jotka eivät ole kaupallisin perustein tapahtuvan toiminnan mukaiset

A Soveltamisala

A Tähän luokkaan kuuluvat tapaukset, joissa rautatieyrityksen on viranomaisten päätöksen mukaan pidettävä sosiaali- tai aluepoliittisista syistä toiminnassa työpajoja tai muita laitoksia, joiden olemassaolo ei ole enää perusteltavissa yrityksen tarpeilla.

B Laskentaperiaate

A Hyvityksen on vastattava kustannuksia, jotka aiheutuvat kyseisten laitosten pitämisestä toiminnassa vaaditulla tavalla. Kustannukset määräytyvät rautatieyrityksen kirjanpidosta ilmenevien lukujen perusteella.

LIITE XIV

Luokka XIV: Julkisia rakennusurakoita ja tavaranhankintoja koskeville sopimuksille asetetut ehdot

A Soveltamisala

A Tähän luokkaan kuuluvat tapaukset, joissa rautatieyrityksen on viranomaisten määräyksen mukaan annettava osa työurakoistaan ja hankinnoistaan kotimaisille yrityksille, jotka sijaitsevat jäsenvaltion tietyillä alueilla, tai tietynlaisille kotimaisille urakoitsijoille.

B Laskentaperiaate

A On verrattava urakan saaneen tarjoajan hintaa taloudellisesti edullisimmassa tarjouksessa kyseisestä urakasta tarjottuun hintaan tai, jollei tällaista tarjousta ole, vastaavanlaiseen urakkaan.

A Hyvitysmäärän on oltava näiden kahden hinnan erotus.

LIITE XV

Luokka XV: Pääoma- ja korkorasitukset, jotka ovat peräisin ajalta, jolloin säännönmukaistamista ei ollut

A Soveltamisala

A Tähän luokkaan kuuluvat tapaukset, joissa rautatieyrityksen talousarvioon sisältyy viranomaisten toimenpiteen seurauksena varaus sellaisten lainojen tai ennakkojen pääoma- ja korkorasitukselle, jotka on otettu tai saatu toimivaltaisilta viranomaisilta sellaisten päätösten mukaan, jotka nämä viranomaiset ovat tehneet aikaisemmin perusteilla, jotka eivät ole tässä asetuksessa tarkoitetun säännönmukaistamisen periaatteiden mukaisia.

B Laskentaperiaatteet

A Toimivaltaiset viranomaiset voivat sisällyttää mainitun pääoma- ja korkorasituksen omaan talousarvioonsa tai siihen voidaan soveltaa säännönmukaistamista tämän asetuksen mukaisesti. Jälkimmäisessä tapauksessa säännönmukaistamista on sovellettava toimivaltaisilta viranomaisilta otettujen lainojen tai näiltä saatujen takaisin maksettavien ennakoiden koko pääoma- ja korkorasitukseen, joka on esitetty rautatieyrityksen talousarviossa.

A Rasituksen määrä on voitava todeta rautatieyrityksen kirjanpidosta.

Top