EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 02007L0043-20191214

Consolidated text: Neuvoston direktiivi 2007/43/EY, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007, lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2007/43/2019-12-14

02007L0043 — FI — 14.12.2019 — 001.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2007/43/EY,

annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007,

lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(EUVL L 182 12.7.2007, s. 19)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2017/625, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017,

  L 95

1

7.4.2017


Oikaistu:

►C1

Oikaisu, EUVL L 137, 24.5.2017, s.  40 (2017/625,)




▼B

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2007/43/EY,

annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007,

lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)



1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan lihantuotantoa varten pidettäviin kanoihin.

Asetusta ei kuitenkaan sovelleta seuraaviin:

a) alle 500 kanan tilat;

b) tilat, joilla on vain siitoskanoja;

c) hautomot;

d) siipikarjanlihan kaupan pitämisen vaatimuksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1906/90 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 5 päivänä kesäkuuta 1991 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 1538/91 ( 1 ) liitteessä IV olevassa b, c, d ja e alakohdassa tarkoitetut laajaperäisessä sisäkasvatuksessa ja vapaalla laitumella kasvatetut kanat; ja

e) maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa 24 päivänä kesäkuuta 1991 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2092/91 ( 2 ) mukaisesti luonnonmukaisesti kasvatetut kanat.

2.  Tätä direktiiviä sovelletaan lihotuskanoihin tiloilla, joilla on sekä siitos- että lihotuskanoja.

Jäsenvaltiot voivat ryhtyä tiukempiin toimenpiteisiin tämän direktiivin soveltamisalalla.

Ensisijainen vastuu eläinten hyvinvoinnista on eläinten omistajalla tai pitäjällä.

2 artikla

Määritelmät

1.  Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a) ’omistajalla’ tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä, joka omistaa tilan, jossa kanoja pidetään;

b) ’pitäjällä’ tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä, joka on sopimuksen tai lainsäädännön mukaisesti vastuussa kanoista tai huolehtii niistä pysyvästi tai tilapäisesti;

▼M1

c) ’toimivaltaisilla viranomaisilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) ►C1  (EU) 2017/625 ◄  ( 3 ) 3 artiklan 3 alakohdassa määriteltyjä toimivaltaisia viranomaisia;

d) ’virkaeläinlääkärillä’ asetuksen (EU) ►C1  (EU) 2017/625 ◄ 3 artiklan 32 alakohdassa määriteltyä virkaeläinlääkäriä;

▼B

e) ’kanalla’ tarkoitetaan lihantuotantoa varten pidettävää Gallus gallus -lajin eläintä;

f) ’tilalla’ tarkoitetaan tuotantopaikkaa, jossa kanoja pidetään;

g) ’rakennuksella’ tarkoitetaan tilan rakennusta, jossa kanaparvea pidetään;

h) ’käytettävällä alueella’ tarkoitetaan pehkulla varustettua aluetta, joka on kanojen käytettävissä koko ajan;

i) ’eläintiheydellä’ tarkoitetaan rakennuksessa samanaikaisesti läsnä olevien kanojen kokonaiselopainoa käytettävän alueen neliömetriä kohti;

j) ’parvella’ tarkoitetaan tilan rakennukseen sijoitettua ja kyseisessä rakennuksessa samanaikaisesti läsnä olevaa kanojen ryhmää;

k) ’päiväkohtaisella kuolleisuusasteella’ tarkoitetaan niiden kanojen lukumäärää, jotka ovat kuolleet samassa rakennuksessa samana päivänä, mukaan luettuina kanat, jotka on lopetettu joko sairauden tai muiden syiden vuoksi, jaettuna niiden kanojen lukumäärällä, jotka olivat läsnä rakennuksessa kyseisenä päivänä, kerrottuna sadalla;

l) ’kumulatiivisella päiväkohtaisella kuolleisuusasteella’ tarkoitetaan päiväkohtaisten kuolleisuusasteiden summaa.

2.  Edellä 1 kohdan h alakohdassa esitettyä ’käytettävän alueen’ määritelmää voidaan pehkulla varustamattoman alan osalta täydentää 11 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti pehkulla varustamattoman alan vaikutusta kanojen hyvinvointiin koskevan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tieteellisen lausunnon perusteella.

3 artikla

Kanojenpitoa koskevat vaatimukset

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että:

a) kaikki rakennukset ovat liitteessä I asetettujen vaatimusten mukaisia,

b) toimivaltainen viranomainen tai virkaeläinlääkäri suorittaa vaaditut tarkastukset sekä valvonnan ja seurannan, mukaan lukien liitteessä III tarkoitetut tarkastukset sekä valvonta ja seuranta.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että eläinten enimmäistiheys tilalla tai tilan rakennuksessa ei minään ajankohtana ylitä 33:a kilogrammaa neliömetriä kohti.

3.  Edellä olevasta 2 kohdasta poiketen jäsenvaltiot voivat säätää kanojen suuremmasta enimmäistiheydestä edellyttäen, että omistaja tai pitäjä noudattaa liitteessä II asetettuja vaatimuksia liitteessä I asetettujen vaatimusten lisäksi.

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun poikkeus myönnetään 3 kohdan mukaisesti, eläinten enimmäistiheys tilalla tai tilan rakennuksessa ei minään ajankohtana ylitä 39:ää kilogrammaa neliömetriä kohti.

5.  Kun liitteessä V esitetyt vaatimukset täyttyvät, jäsenvaltiot voivat antaa luvan 4 kohdassa tarkoitetun eläinten enimmäistiheyden nostamiseen enintään 3 kilogrammalla neliömetriä kohti.

4 artikla

Kanoja käsittelevien henkilöiden koulutus ja ohjaus

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pitäjät, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, ovat saaneet riittävän koulutuksen tehtäviinsä, ja että asianmukaista koulutusta on tarjolla.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa koulutuksessa on keskityttävä hyvinvointiin liittyviin näkökohtiin ja käsiteltävä erityisesti liitteessä IV lueteltuja seikkoja.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että koulutuksen valvontaa ja hyväksymistä varten luodaan järjestelmä. Kanojen pitäjällä on oltava kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tunnustama todistus hankitusta koulutuksesta tai koulutusta vastaavasta kokemuksesta.

4.  Jäsenvaltio voi tunnustaa ennen 30 päivää kesäkuuta 2010 hankitun kokemuksen vastaavan osallistumista tällaiseen koulutukseen, jolloin sen on myönnettävä vastaavuutta osoittava todistus.

5.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että 1–4 kohdassa asetettuja vaatimuksia sovelletaan myös omistajiin.

6.  Omistajan ja pitäjän on annettava kanojen hoitamista tai kiinniottamista ja lastaamista varten palvelukseen ottamilleen henkilöille ohjeita ja opastusta asiaan liittyvistä eläinten hyvinvointia koskevista vaatimuksista, kuten tilalla harjoitettavia teurastusmenetelmiä koskevista vaatimuksista.

5 artikla

Siipikarjanlihan pakkausmerkinnät

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka koskee erityisen yhdenmukaistetun ja pakollisen pakkausmerkintäjärjestelmän mahdollista käyttöönottoa sellaisen siipikarjanlihan sekä sellaisten kananlihatuotteiden ja -valmisteiden osalta, jotka on tuotettu noudattaen eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia.

Kertomuksessa tarkastellaan mahdollisia sosioekonomisia vaikutuksia, vaikutuksia yhteisön talouskumppaneihin sekä merkintäjärjestelmän yhdenmukaisuutta Maailman kauppajärjestön sääntöjen kanssa.

Kertomukseen on liitettävä asianmukaiset lainsäädäntöehdotukset, joissa otetaan huomioon edellä mainitut näkökohdat sekä jäsenvaltioissa saadut kokemukset vapaaehtoisten merkintäjärjestelmien soveltamisesta.

6 artikla

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

1.  Komissio toimittaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteellisen lausunnon perusteella viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka koskee geneettisten parametrien vaikutusta tunnistettuihin epäkohtiin, jotka heikentävät kanojen hyvinvointia. Kertomukseen voidaan liittää tarvittaessa asianmukaiset lainsäädäntöehdotukset.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vähintään 1 vuoden pituisella viitekaudella teurastettujen parvien edustavan näytteen valvontaan perustuvan tietojenkeruun tulokset. Asiaankuuluvan analyysin tekemiseksi liitteessä III tarkoitetun näytteenoton ja siinä edellytettyjen tietojen olisi oltava tieteellisesti perusteltuja, objektiivisia ja verrattavissa olevia ja niistä olisi säädettävä 11 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Jäsenvaltiot voivat tarvita yhteisön rahoitusta tässä direktiivissä tarkoitettua tietojenkeruuta varten.

3.  Saatavissa olevien tietojen pohjalta ja ottaen huomioon uudet tieteelliset havainnot komissio toimittaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta ja sen vaikutuksesta kanojen hyvinvointiin sekä hyvinvointi-indikaattorien kehittämisestä. Kertomuksessa otetaan huomioon erilaiset tuotanto-olosuhteet ja -menetelmät. Siinä otetaan huomioon myös tämän direktiivin sosioekonomiset ja hallinnolliset vaikutukset alueelliset näkökohdat mukaan lukien.

7 artikla

Tarkastukset

▼M1 —————

▼M1

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä elokuuta edellisen vuoden vuosikertomus tarkastuksista, jotka toimivaltainen viranomainen on suorittanut tämän direktiivin vaatimusten noudattamisen tarkistamiseksi. Kertomuksen mukana on oltava analyysi vakavimmista säännösten noudattamatta jättämisen havainnoista sekä kansallinen toimintasuunnitelma niiden estämiseksi tai vähentämiseksi tulevina vuosina. Komissio toimittaa jäsenvaltioille tiivistelmät näistä kertomuksista.

▼B

8 artikla

Hyviä toimintatapoja käsittelevät oppaat

Jäsenvaltioiden on edistettävä hyviä toimintatapoja käsittelevien oppaiden kehittämistä. Niihin on sisällyttävä ohjeita tämän direktiivin noudattamisesta. Näiden oppaiden levittämistä ja käyttöä on edistettävä.

9 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten määräysten rikkomista koskevasta seuraamusjärjestelmästä ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet näiden seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 ja ilmoitettava sille viipymättä niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

10 artikla

Täytäntöönpanovalta

Tämän direktiivin yhdenmukaisen täytäntöönpanon kannalta tarpeelliset toimenpiteet voidaan antaa 11 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

11 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 178/2002 ( 4 ) perustettu elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea, jäljempänä ’komitea’.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

12 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

14 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.




LIITE I

TILOIHIN SOVELLETTAVAT VAATIMUKSET

Sovelletaan muussa asiaankuuluvassa yhteisön lainsäädännössä olevien asiaa koskevien säännösten lisäksi seuraavia vaatimuksia:

Juottolaitteet

1. Juottolaitteiden sijoitus ja käyttö on suunniteltava niin, että läikkyminen on mahdollisimman vähäistä.

Ruokkiminen

2. Rehua on oltava saatavilla joko jatkuvasti tai kertaruokintana ja sen saa ottaa pois kanojen ulottuvilta vasta 12 tuntia ennen odotettua teurastusaikaa.

Pehku

3. Kaikkien kanojen on päästävä jatkuvasti pehkulle, joka on pinnalta kuivaa ja kuohkeaa.

Ilmanvaihto ja lämmitys

4. Ilmanvaihdon on oltava riittävä, jotta vältetään ylilämpeneminen, ja siihen on tarvittaessa yhdistettävä lämmitysjärjestelmä liiallisen kosteuden poistamiseksi.

Melu

5. Melutaso on pidettävä mahdollisimman alhaisena. Ilmastointi- ja ruokintalaitteet sekä muut koneet on suunniteltava rakenteeltaan, asennukseltaan, käytöltään ja huolloltaan sellaisiksi, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän melua.

Valaistus

6. Kaikissa rakennuksissa on oltava valaistus, jonka teho on vähintään 20 luksia valoisina kausina, mitattuna linnun silmän tasolta, ja joka valaisee vähintään 80 prosenttia käytettävästä alueesta. Valaistusta voidaan tarvittaessa tilapäisesti vähentää eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti.

7. Alkaen seitsemän päivän kuluessa kanojen sijoittamisesta rakennukseen ja päättyen kolme päivää ennen ennakoitua teurastusaikaa valaistuksessa on noudatettava 24 tunnin rytmiä, johon on sisällyttävä yhteensä vähintään 6 tuntia pimeää aikaa, jossa on oltava ainakin yksi yhtäjaksoinen vähintään 4 tunnin pimeä aika, hämäräjaksoja lukuun ottamatta.

Tarkastukset

8. Kaikki tilalla pidettävät kanat on tarkastettava vähintään kahdesti päivässä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä merkkeihin, jotka viittaavat eläinten hyvinvoinnin ja/tai terveyden heikkenemiseen.

9. Vakavasti vahingoittuneille tai ilmeisen sairailta vaikuttaville kanoille, joilla on esimerkiksi kävelyvaikeuksia, vaikea vesipöhö tai vaikeita epämuodostumia ja jotka todennäköisesti kärsivät, on annettava asianmukaista hoitoa, tai ne on teurastettava välittömästi. Eläinlääkäriin on otettava yhteyttä aina tarpeen vaatiessa.

Puhdistaminen

10. Kanojen kanssa kosketuksiin joutuvat rakennusten osat, laitteet tai välineet on puhdistettava ja desinfioitava perusteellisesti aina sen jälkeen kun rakennus on lopullisesti tyhjennetty kanoista ja ennen kuin uusi parvi tuodaan rakennukseen. Rakennuksen lopullisen tyhjentämisen jälkeen kaikki pehku on poistettava ja puhdasta pehkua on levitettävä.

Tietojen säilyttäminen

11. Omistajan tai pitäjän on pidettävä rekisteriä tilan kunkin rakennuksen osalta seuraavista seikoista:

a) tuotujen kanojen lukumäärä;

b) käytettävä alue;

c) kanarotu tai -hybridi, jos se on tiedossa;

d) ennen kutakin tarkastusta kuolleena löydettyjen kanojen lukumäärä ja syyt, jos ne ovat tiedossa, sekä syystä lopetettujen kanojen lukumäärä;

e) parveen jäävien kanojen lukumäärä myytävien tai teurastettavien kanojen poistamisen jälkeen.

Näitä rekistereitä on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan, ja niiden on oltava toimivaltaisen viranomaisen saatavilla tarkastusten yhteydessä tai kun tämä sitä muutoin pyytää.

Kirurgiset toimenpiteet

12. Kaikki kirurgiset toimenpiteet, jotka tehdään muista kuin hoitoon tai taudinmääritykseen liittyvistä syistä ja jotka johtavat aran ruumiinosan vahingoittumiseen tai menettämiseen tai luun rakenteen muuttumiseen, ovat kiellettyjä.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia nokan typistämisen, kun kaikki muut toimenpiteet höyhenten nokkimisen ja kannibalismin ehkäisemiseksi on toteutettu. Typistäminen tehdään näissä tapauksissa vasta, kun eläinlääkäriä on kuultu, ja typistämisen suorittaa eläinlääkärin neuvosta ammattitaitoinen henkilö alle 10 päivän ikäisille kananpojille. Lisäksi jäsenvaltiot voivat sallia kanojen kastroinnin. Kastroinnin saa tehdä eläinlääkärin valvonnassa vain henkilö, jolla on erityiskoulutus.




LIITE II

SUUREMMAN ELÄINTIHEYDEN SOVELTAMISTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Tietojen ilmoittaminen ja asiakirjat

Sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

1. Omistajan tai pitäjän on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle aikomuksestaan soveltaa suurempaa eläintiheyttä kuin 33 elopainokiloa neliömetriä kohti.

Hänen on mainittava tarkka määrä ja ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle käytettävään eläintiheyteen mahdollisesti tehty muutos vähintään 15 päivää ennen parven sijoittamista rakennukseen.

Ilmoitukseen on liitettävä toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä asiakirja, jossa esitetään tiivistetysti 2 kohdan mukaisesti vaadittuihin asiakirjoihin sisältyvät tiedot.

2. Omistajan tai pitäjän on säilytettävä ja pidettävä rakennuksessa saatavilla koottuja asiakirjoja, joissa on tarkat kuvaukset tuotantojärjestelmistä. Niihin on sisällyttävä erityisesti tekniset tiedot rakennuksesta ja sen laitteista kuten:

a) rakennuksen pohjapiirros, josta käy ilmi myös pinta-ala, jolla kanoja pidetään;

b) ilmanvaihto- sekä tarvittaessa ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmä, myös niiden sijainti, ilmanvaihtosuunnitelma, jossa esitetään tavoitellut ilmanlaatuparametrit, kuten ilman virtaus, ilman nopeus ja lämpötila;

c) ruokinta- ja juottojärjestelmät ja niiden sijainti;

d) hälytysjärjestelmät ja varajärjestelmät sen varalta, että jokin eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta olennainen automaattinen tai mekaaninen laite vioittuu;

e) lattiatyyppi ja yleisesti käytetty pehku.

Asiakirjat on esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle pyydettäessä, ja ne on pidettävä ajan tasalla. Erityisesti on pidettävä kirjaa ilmanvaihto- ja hälytysjärjestelmien teknisistä tarkastuksista.

Omistajan tai pitäjän on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle viipymättä kaikista kuvattuun rakennukseen taikka laitteisiin tai menettelyihin tehdyistä muutoksista, jotka voivat vaikuttaa kanojen hyvinvointiin.

Tiloja koskevat vaatimukset – ympäristötekijöiden hallinta

3. Omistajan tai pitäjän on varmistettava, että kukin tilan rakennus on varustettu ilmanvaihto- sekä tarvittaessa lämmitys- ja ilmastointijärjestelmällä, joka on suunniteltu ja rakennettu ja jota käytetään niin, että:

a) ammoniakkipitoisuus (NH3) on enintään 20 ppm ja hiilidioksidipitoisuus (CO2) enintään 3 000  ppm mitattuna kanojen pään tasolla;

b) sisälämpötila ei ole yli 3:a °C korkeampi kuin ulkolämpötila, kun ulkolämpötila varjossa mitattuna on yli 30 °C;

c) keskimääräinen suhteellinen kosteus rakennuksessa ei 48 tunnin aikana ylitä 70:tä prosenttia, kun ulkolämpötila on alle 10 °C.




LIITE III

VALVONTA JA SEURANTA TEURASTAMOSSA

(3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut)

1.   Kuolleisuus

1.1 Jos eläintiheys on yli 33 kilogrammaa neliömetriä kohti, parven mukana oleviin asiakirjoihin on sisällyttävä päiväkohtainen kuolleisuusaste ja omistajan tai pitäjän laskema kumulatiivinen päiväkohtainen kuolleisuusaste sekä kanarotu tai -hybridi.

1.2 Nämä tiedot sekä kuolleina saapuneiden broilerien lukumäärä on kirjattava virkaeläinlääkärin valvonnassa ja ilmoitettava tila ja tilan rakennus. Tietojen ja kumulatiivisen päiväkohtaisen kuolleisuusasteen luotettavuus on tarkistettava ottaen huomioon teurastettujen broilerien lukumäärä ja kuolleena teurastamoon saapuneiden broilerien lukumäärä.

2.   Post mortem -tarkastus

Asetuksen (EY) N:o 854/2004 mukaisesti tehtyjen tarkastusten yhteydessä virkaeläinlääkäri arvioi post mortem -tarkastuksen tulokset havaitakseen muita mahdollisia merkkejä heikoista hyvinvointioloista, kuten ihotulehdusten, loissairauksien tai koko elimistöön vaikuttavien sairauksien epänormaali esiintyvyys, tilalla tai tilan rakennuksessa, josta eläimet ovat peräisin.

3.   Tulosten ilmoittaminen

Jos 1 kohdassa tarkoitettu kuolleisuus tai 2 kohdassa tarkoitetun post mortem -tarkastuksen tulokset vastaavat heikkoja hyvinvointiolosuhteita, virkaeläinlääkäri ilmoittaa tiedot eläinten omistajalle tai pitäjälle ja toimivaltaiselle viranomaiselle. Eläinten omistajan tai pitäjän ja toimivaltaisen viranomaisen on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin.




LIITE IV

KOULUTUS

Edellä 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen on sisällyttävä vähintään kanojen suojeluun liittyvä yhteisön lainsäädäntö ja erityisesti seuraavat seikat:

a) liitteet I ja II;

b) fysiologia, erityisesti juotto- ja ruokintatarve, eläinten käyttäytyminen ja stressin käsite;

c) kanojen varovaiseen käsittelyyn sekä kiinniottamiseen, lastaukseen ja kuljetukseen liittyvät käytännön näkökohdat;

d) kanojen kiireellinen hoito ja hätäteurastus;

e) bioturvallisuutta koskevat ennaltaehkäisevät toimenpiteet.




LIITE V

ELÄINTIHEYDEN KASVATTAMISTA KOSKEVAT EDELLYTYKSET

(3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut)

1.   Edellytykset

a) toimivaltaisen viranomaisen viimeisen kahden vuoden aikana suorittamassa tilan valvonnassa ei ole ilmennyt tämän direktiiviin vaatimuksiin liittyviä epäkohtia; ja

b) tilan omistaja tai pitäjä käyttää valvonnassa 8 artiklassa tarkoitettuja hyviä toimintatapoja käsitteleviä oppaita; ja

c) kumulatiivinen päiväkohtainen kuolleisuusaste vähintään seitsemässä toisiaan seuraavassa peräkkäin tarkastetussa saman rakennuksen parvessa on alle 1 prosenttia + 0,06 prosenttia kerrottuna parven teurastusiällä päivinä.

Jos toimivaltainen viranomainen ei ole viimeisen kahden vuoden aikana suorittanut tilan valvontaa, vähintään yksi valvonta on suoritettava a alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten täyttämisen varmistamiseksi.

2.   Poikkeukselliset olosuhteet

Poiketen siitä, mitä 1 kohdan c alakohdassa määrätään, toimivaltainen viranomainen voi päättää lisätä eläintiheyttä, jos omistaja tai pitäjä on toimittanut riittävän selityksen korkeamman kumulatiivisen päiväkohtaisen kuolleisuusasteen poikkeuksellisuudesta tai on näyttänyt, että syyt ovat hänestä riippumattomia.



( 1 ) EYVL L 143, 7.6.1991, s. 11. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2029/2006 (EUVL L 414, 30.12.2006, s. 29).

( 2 ) EYVL L 198, 22.7.1991, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 394/2007 (EUVL L 98, 13.4.2007, s. 3).

( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) ►C1  (EU) 2017/625 ◄ , annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (virallista valvontaa koskeva asetus) ( ►C1  EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1 ◄ ).

( 4 ) EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 575/2006 (EUVL L 100, 8.4.2006, s. 3).

Top