2002D0187 — FI — 04.06.2009 — 002.001

---

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B	NEUVOSTON PÄÄTÖS, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi (2002/187/YOS) (EYV L 063, 6.3.2002, p.1)

Muutettu:

		Virallinen lehti
		No	page	date
►M1	NEUVOSTON PÄÄTÖS 2003/659/YOS, tehty 18 päivänä kesäkuuta 2003,	L 245	44	29.9.2003
►M2	NEUVOSTON PÄÄTÖS 2009/426/YOS, tehty 16 päivänä joulukuuta 2008,	L 138	14	4.6.2009

---

▼B

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä helmikuuta 2002,

Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi

(2002/187/YOS)

1 artikla

Perustaminen ja oikeushenkilöllisyys

Tällä päätöksellä perustetaan unionin elimeksi ”Eurojust” -niminen yksikkö.

Eurojust on oikeushenkilö.

▼M2

2 artikla

Eurojustin kokoonpano

1.  Eurojustissa on yksi, kunkin jäsenvaltion oman oikeusjärjestelmänsä mukaisesti lähettämä kansallinen jäsen, jonka on oltava syyttäjä, tuomari tai vastaavaa toimivaltaa käyttävä poliisi.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava jatkuva ja tehokas osallistuminen Eurojustin 3 artiklan mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi

3.  Kansallisella jäsenellä on oltava sellainen asema, että se takaa hänelle tässä päätöksessä tarkoitetut hänen tehtäviensä hoitamiseen tarvittavat valtuudet.

4.  Kansallisiin jäseniin, varajäseniin ja avustajiin sovelletaan heidän jäsenvaltionsa kansallista lainsäädäntöä heidän oikeudellisen asemansa osalta.

5.  Varajäsenen on täytettävä 1 kohdassa tarkoitettu edellytys ja voitava toimia kansallisen jäsenen puolesta tai sijasta. Avustaja voi myös toimia kansallisen jäsenen puolesta tai sijasta, jos hän täyttää 1 kohdassa tarkoitetut kriteerit.

6.  Eurojust yhdistetään myös Eurojustin kansalliseen koordinointijärjestelmään 12 artiklan mukaisesti.

7.  Eurojustilla on mahdollisuus lähettää yhteystuomareita kolmansiin valtioihin tämän päätöksen mukaisesti.

8.  Tämän päätöksen mukaisesti Eurojustilla on sihteeristö, joka toimii hallinnollisen johtajan johdolla.

▼B

3 artikla

Tavoitteet

1.  Eurojustin tavoitteena 4 artiklassa määriteltyyn vakavaan, erityisesti järjestäytyneeseen rikolliseen toimintaan liittyvien, kahta tai useampaa jäsenvaltiota koskevien tutkinta- ja syytetoimien yhteydessä on:

2.  Eurojust voi tämän päätöksen yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen jonkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä avustaa myös tutkinta- ja syytetoimissa, jotka koskevat vain tätä jäsenvaltiota ja kolmatta valtiota, jos tämän kanssa on tehty ►M2  26 a artiklan 2 kohdan ◄ mukainen sopimus yhteistyöstä tai erityistapauksessa, jos tukea pidetään olennaisena.

3.  Eurojust voi tämän päätöksen yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen jonkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai komission pyynnöstä avustaa myös tutkinta- ja syytetoimissa, jotka koskevat vain tätä jäsenvaltiota ja yhteisöä.

4 artikla

Toimivalta

1.  Eurojustin yleinen toimivalta käsittää:

▼M2

▼M2 —————

▼B

2.  Muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen rikoksien lajien osalta Eurojust voi lisäksi tavoitteidensa mukaisesti ja jäsenvaltioiden toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä avustaa tutkinta- ja syytetoimissa.

5 artikla

Eurojustin tehtävät

1.  Tavoitteidensa saavuttamiseksi Eurojustin on suoritettava tehtävänsä:

2.  Suorittaessaan tehtäviään Eurojustin on ilmoitettava, toimiiko se 6 artiklan mukaisesti yhden tai useamman asianomaisen kansallisen jäsenen välityksellä vai 7 artiklan mukaisesti kollegiona.

▼M2

5 a artikla

Päivystävä koordinaatio

1.  Kiireellisissä tapauksissa toteutettavia toimia varten Eurojustiin perustetaan päivystävä koordinaatio, jolla on valmius vastaanottaa ja käsitellä sille toimitettuja pyyntöjä kaikkina vuorokauden aikoina. Päivystävään koordinaatioon on voitava saada yhteys Eurojustissa sijaitsevan yhden päivystävän koordinaatioyhteyspisteen välityksellä joka päivä ympärivuorokautisesti.

2.  Päivystävään koordinaatioon kuuluu kustakin jäsenvaltiosta yksi edustaja (päivystävän koordinaation edustaja), joka voi olla joko kansallinen jäsen, hänen varajäsenensä tai avustaja, jolla on oikeus toimia kansallisen jäsenen sijaisena. Päivystävän koordinaation edustajan on voitava toimia joka päivä ympärivuorokautisesti.

3.  Kun oikeudellista yhteistyötä koskeva pyyntö tai päätös, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta, on kiireellisessä tapauksessa pantava täytäntöön yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, pyynnön esittävä toimivaltainen viranomainen voi toimittaa sen päivystävälle koordinaatiolle. Päivystävän koordinaation yhteyspisteen on toimitettava pyyntö välittömästi pyynnön esittäneen jäsenvaltion päivystävän koordinaation edustajalle ja, jos pyynnön toimittanut tai esittänyt viranomainen sitä nimenomaisesti pyytää, niiden jäsenvaltioiden päivystävän koordinaation edustajille, joiden alueella pyyntö olisi pantava täytäntöön. Näiden edustajien on toimittava viipymättä pyynnön täytäntöön panemiseksi jäsenvaltiossaan käyttämällä 6 artiklassa ja 9 a–9 f artiklassa tarkoitettuja valtuuksiaan.

▼B

6 artikla

Kansallisten jäsenten välityksellä toimivan Eurojustin tehtävät

►M2  1. ◄   Kun Eurojust toimii asianomaisten kansallisten jäsentensä välityksellä, se:

▼M2

▼B

▼M2 —————

▼M2

2.  Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset vastaavat ilman aiheetonta viivytystä tämän artiklan mukaisesti tehtyihin pyyntöihin.

▼B

7 artikla

Kollegiona toimivan Eurojustin tehtävät

►M2  1. ◄   Kun Eurojust toimii kollegiona, se:

▼M2

2.  Kun kaksi tai useampi kansallinen jäsen eivät pääse sopimukseen siitä, miten toimivaltaa koskeva ristiriita olisi ratkaistava tutkinnan tai syytetoimien aloittamiseksi 6 artiklan ja erityisesti 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, kollegiota pyydetään antamaan tapauksesta ei-sitova kirjallinen lausunto edellyttäen, että asiaa ei voitu ratkaista asianomaisten toimivaltaisten kansallisten viranomaisten keskinäisellä sopimuksella. Kollegion lausunto on toimitettava viipymättä asianomaisille jäsenvaltioille. Tämä kohta ei rajoita 1 artiklan a kohdan ii alakohdan soveltamista.

3.  Sen estämättä, mitä Euroopan unionin hyväksymien oikeudellisesta yhteistyötä koskevien välineiden sisältämissä säännöksissä edellytetään, toimivaltainen viranomainen voi ilmoittaa Eurojustille oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen ja päätösten täytäntöönpanoon liittyvistä toistuvista hylkäämisistä tai vaikeuksista, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta, ja pyytää kollegiota antamaan kirjallisen, ei-sitovan lausunnon asiasta edellyttäen, että asiaa ei voitu ratkaista toimivaltaisten kansallisten viranomaisen keskinäisellä sopimuksella tai asianomaisten kansallisten jäsenten toimilla. Kollegion lausunto on toimitettava viipymättä asianomaisille jäsenvaltioille.

▼M2

8 artikla

Pyyntöjen ja Eurojustin lausuntojen seuranta

Jos asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset päättävät, etteivät ne täytä 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tai 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua pyyntöä tai etteivät ne noudata 7 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua kirjallista lausuntoa, niiden on ilmoitettava Eurojustille viipymättä päätöksensä ja sen perustelut. Jos pyynnön täyttämättä jättämistä koskevia perusteluja ei ole mahdollista antaa siitä syystä, että pyynnön täyttäminen vahingoittaisi keskeisiä kansallisia turvallisuusetuja tai vaarantaisi henkilöiden turvallisuuden, jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vedota operatiivisiin syihin.

9 artikla

Kansalliset jäsenet

1.  Kansallisen jäsenen toimikauden pituus on vähintään neljä vuotta. Lähettävä jäsenvaltio voi nimittää kansallisen jäsenen uudeksi toimikaudeksi. Kansallisen jäsenen toimikautta ei voi keskeyttää ennen sen päättymistä ilman, että asiasta on ilmoitettu neuvostolle ennen keskeytystä ja sen syy on ilmoitettu. Kun kansallinen jäsen on Eurojustin puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, hänen toimikautensa jäsenenä on oltava vähintään niin pitkä, että hän voi hoitaa tehtävänsä puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana ennen toimikautensa päättymistä.

2.  Kaikki Eurojustin ja jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto tapahtuu kansallisen jäsenen välityksellä.

3.  Eurojustin tavoitteiden saavuttamiseksi kansallisella jäsenellä on oltava vähintään vastaava pääsy seuraavan tyyppisiin oman jäsenvaltionsa rekistereihin sisältyviin tietoihin kuin hänellä olisi toimiessaan syyttäjänä, tuomarina tai poliisina kansallisella tasolla tai ainakin mahdollisuus saada näitä tietoja:

4.  Kansallinen jäsen voi olla suoraan yhteydessä jäsenvaltionsa toimivaltaisiin viranomaisiin.

▼M2

9 a artikla

Kansalliselle jäsenelle kansallisella tasolla annettu toimivalta

1.  Kun kansallinen jäsen käyttää 9 b, 9 c ja 9 d artiklassa tarkoitettuja valtuuksia, hän käyttää niitä toimivaltaisena kansallisena viranomaisena, joka toimii kansallisen lainsäädännön mukaisesti sekä tässä artiklassa ja 9 b–9 e artiklassa vahvistetuin edellytyksin. Tehtäviään hoitaessaan kansallisen jäsenen on tarvittaessa annettava ilmoitus, kun hän toimii tämän artiklan ja 9 b, 9 c ja 9 d artiklan mukaisesti kansalliselle jäsenelle annettujen valtuuksien nojalla.

2.  Kunkin jäsenvaltion on määriteltävä, minkälaiset ja miten laajat valtuudet se myöntää kansalliselle jäsenelleen kyseistä jäsenvaltiota koskevassa oikeudellisessa yhteistyössä. Kunkin jäsenvaltion on kuitenkin annettava kansalliselle jäsenelleen vähintään 9 b artiklassa kuvatut valtuudet ja, jollei 9 e artiklasta muuta johdu, 9 c ja 9 d artiklassa kuvatut valtuudet, jotka hänellä olisi toimiessaan syyttäjänä, tuomarina tai poliisina kansallisella tasolla.

3.  Jäsenvaltion on kansallista jäsentä nimittäessään ja tarvittaessa muulloinkin ilmoitettava Eurojustille ja neuvoston pääsihteeristölle 2 kohdan täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestään, jotta pääsihteeristö voi ilmoittaa sen muille jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden on sitouduttava hyväksymään ja tunnustamaan näin annetut valtuudet, jos ne ovat kansainvälisten sitoumusten mukaiset.

4.  Kunkin jäsenvaltion on määriteltävä tekemiensä kansainvälisten sitoumusten mukaisesti kansallisen jäsenen oikeus toimia suhteessa ulkomaisiin oikeusviranomaisiin.

9 b artikla

Tavanomaiset valtuudet

1.  Kansallisilla jäsenillä on toimivaltaisina kansallisina viranomaisina oikeus vastaanottaa ja toimittaa oikeudellista yhteistyötä koskevia pyyntöjä ja päätöksiä, helpottaa ja seurata niiden täytäntöönpanoa sekä toimittaa niitä koskevia lisätietoja, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta. Kun tässä kohdassa tarkoitettuja valtuuksia käytetään, toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle tiedotetaan asiasta viipymättä.

2.  Kun oikeudellista yhteistyötä koskevan pyynnön täytäntöönpano on osittainen tai riittämätön, kansallisilla jäsenillä on oikeus toimivaltaisina kansallisina viranomaisina pyytää jäsenvaltionsa toimivaltaiselta kansalliselta viranomaiselta täydentäviä toimenpiteitä pyynnön täytäntöönpanemiseksi kokonaisuudessaan.

9 c artikla

Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen suostumuksella käytetyt valtuudet

1.  Kansalliset jäsenet voivat toimivaltaisina kansallisina viranomaisina käyttää toimivaltaisen kansallisen viranomaisen suostumuksella tai sen pyynnöstä ja tapauskohtaisesti seuraavia valtuuksia:

2.  Tässä artiklassa tarkoitettuja valtuuksia käyttää periaatteessa toimivaltainen kansallinen viranomainen.

9 d artikla

Kiireellisissä tapauksissa käytetyt valtuudet

Kansalliset jäsenet voivat toimivaltaisina kansallisina viranomaisina kiireellisissä tapauksissa ja jos he eivät voi riittävän nopeasti määritellä toimivaltaista kansallista viranomaista tai olla tähän yhteydessä

Kun toimivaltainen kansallinen viranomainen on määritelty tai siihen otetaan yhteyttä, sille ilmoitetaan tässä artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käytöstä.

9 e artikla

Kansallisten jäsenten pyynnöt, joiden osalta valtuuksia ei voida käyttää

1.  Kansallisella jäsenellä on toimivaltaisena kansallisena viranomaisena ainakin toimivalta esittää ehdotus viranomaiselle, joka on toimivaltainen käyttämään 9 c ja 9 d artiklassa tarkoitettuja valtuuksia, jos näiden valtuuksien siirtäminen kansalliselle jäsenelle on

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toimivaltainen kansallinen viranomainen käsittelee viipymättä kansallisen jäsenen esittämän pyynnön.

9 f artikla

Kansallisen jäsenen osallistuminen yhteisiin tutkintaryhmiin

Kansallisilla jäsenillä on oikeus osallistua keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen 13 artiklan mukaisten tai oman jäsenvaltionsa osalta yhteisistä tutkintaryhmistä 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/465/YOS ( 9 ) mukaisiin yhteisiin tutkintaryhmiin ja myös niiden perustamiseen. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin edellyttää kansallisen jäsenen osallistumiselta kansallisen toimivaltaisen viranomaisen suostumusta. Kansalliset jäsenet tai heidän varajäsenensä tai avustajansa kutsutaan osallistumaan yhteiseen tutkintaryhmään, joka koskee heidän jäsenvaltiotaan ja jota varten myönnetään yhteisön rahoitusta sovellettavien rahoitusvälineiden mukaisesti. Kukin jäsenvaltio määrittelee sen, osallistuuko kansallinen jäsen yhteiseen tutkintaryhmään kansallisena toimivaltaisena jäsenenä vai Eurojustin puolesta.

▼B

10 artikla

Kollegio

1.  Kollegion muodostavat kaikki kansalliset jäsenet. Kullakin kansallisella jäsenellä on yksi ääni.

2.   ►M2  Neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä Eurojustin työjärjestyksen kollegion ehdotuksesta. Kollegio hyväksyy ehdotuksensa kahden kolmasosan enemmistöllä kuultuaan 23 artiklassa tarkoitettua yhteistä valvontaviranomaista henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten osalta. ◄ Neuvosto voi hyväksyä erikseen ne työjärjestyksen säännökset, jotka koskevat henkilötietojen käsittelyä.

3.  Toimiessaan ►M2  7 artiklan 1 kohdan a alakohdan sekä 2 ja 3 kohdan mukaisesti ◄ kollegio tekee päätöksensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Muut kollegion päätökset tehdään työjärjestyksen säännösten mukaisesti.

11 artikla

Komission tehtävät

1.  Komissio osallistuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 36 artiklan 2 kohdan mukaisesti täysimääräisesti Eurojustin työhön. Komissio ottaa osaa niiden alojen käsittelyyn, jotka kuuluvat sen toimivaltaan.

2.  Eurojustin koordinoidessa tutkinta- ja syytetoimia komissiota voidaan pyytää antamaan asiantuntija-apuaan.

3.  Eurojustin ja komission välisen yhteistyön tehostamiseksi Eurojust voi sopia tarvittavista käytännön järjestelyistä komission kanssa.

▼M2

12 artikla

Eurojustin kansallinen koordinointijärjestelmä

1.  Kukin jäsenvaltio nimittää yhden tai useamman kansallisen yhteyshenkilön Eurojustia varten.

2.  Jokaisen jäsenvaltion on perustettava ennen 4 päivää kesäkuuta 2011 Eurojustin kansallinen koordinointijärjestelmä seuraavien henkilöiden toiminnan koordinoimiseksi:

3.  Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden kansallisen lainsäädännön mukainen asema ja tehtävä pysyvät ennallaan.

4.  Eurojustin kansalliset yhteyshenkilöt vastaavat Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän toiminnasta. Jos Eurojustille on nimetty useita yhteyshenkilöitä, yksi heistä vastaa Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän toiminnasta.

5.  Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän on helpotettava jäsenvaltiossa Eurojustin tehtävien suorittamista, erityisesti

6.  Edellä 5 kohdassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi 1 kohdassa ja 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuilla henkilöillä on oltava ja 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilla henkilöillä voi olla yhteys Eurojustin asianhallintajärjestelmään tämän artiklan ja 16, 16 a, 16 b ja 18 artiklan sekä Eurojustin työjärjestyksen mukaisesti. Yhteys asianhallintajärjestelmään rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarvioista.

7.  Tämän artiklan säännösten ei katsota vaikuttavan sellaisiin toimivaltaisten oikeusviranomaisten suoriin yhteyksiin, joista määrätään oikeudellista yhteistyötä koskevissa välineissä, muun muassa keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen 6 artiklassa. Kansallisen jäsenen ja kansallisten yhteyshenkilöiden keskinäiset suhteet eivät sulje pois suoria yhteyksiä kansallisen jäsenen ja hänen jäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten välillä.

13 artikla

Tietojenvaihto jäsenvaltioiden ja kansallisten jäsenten kanssa

1.  Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat Eurojustin kanssa kaikkia sen tehtävien suorittamiseksi tarvittavia tietoja 4 ja 5 artiklan sekä tässä päätöksessä vahvistettujen tietosuojaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Tähän on kuuluttava vähintään 5, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetut tiedot.

2.  Tietojen toimittaminen Eurojustille tulkitaan Eurojustille osoitetuksi avunpyynnöksi kyseisessä tapauksessa ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen näin ilmoittaa.

3.  Eurojustin kansallisilla jäsenillä on valtuudet vaihtaa ilman etukäteen annettavaa lupaa kaikkia Eurojustin tehtävien suorittamiseksi tarvitsemiaan tietoja keskenään tai oman jäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Erityisesti kansallisille jäsenille on annettava nopeasti tietoa heitä koskevasta tapauksesta.

4.  Tämä artikla ei vaikuta muihin velvoitteisiin, jotka koskevat tietojen toimittamista Eurojustille, mukaan lukien terrorismirikoksia koskevasta tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä 20 päivänä syyskuuta 2005 tehty neuvoston päätös 2005/671/YOS ( 13 ).

5.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisille jäsenille tiedotetaan yhteisen tutkintaryhmän perustamisesta riippumatta siitä, tapahtuuko se keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen 13 artiklan vai puitepäätöksen 2002/465/YOS nojalla, ja tällaisen tutkintaryhmän työn tuloksista.

6.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden kansallisille jäsenille tiedotetaan viipymättä kaikista tapauksista, joissa on välittömästi osallisina vähintään kolme jäsenvaltiota, ja joiden osalta pyynnöt tai päätökset oikeudellisesta yhteistyöstä, myös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamiseen tarkoitettujen välineiden osalta, on toimitettu vähintään kahdelle jäsenvaltiolle, ja

7.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kansallisille jäsenille tiedotetaan myös

8.  Kansalliset viranomaiset eivät yksittäisessä tapauksessa ole velvollisia välittämään tietoja, jos tietojen siirto

9.  Tämä artikla ei vaikuta jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden välisissä kahdenvälisissä tai monenvälisissä sopimuksissa tai järjestelyissä määrättyihin edellytyksiin eikä mahdollisiin kolmansien valtioiden asettamiin toimitettujen tietojen käyttöä koskeviin edellytyksiin.

10.  Eurojustille 5, 6 ja 7 kohdan nojalla toimitetuissa tiedoissa on oltava vähintään tämän päätöksen liitteessä olevassa luettelossa mainittuja tietoja vastaavat tiedot, mikäli ne ovat saatavilla.

11.  Tässä artiklassa tarkoitetut tiedot on toimitettava Eurojustille järjestelmällisellä tavalla.

12.  Komissio laatii 4 päivään kesäkuuta 2014 (13)  mennessä Eurojustin toimittamien tietojen perusteella kertomuksen tämän artiklan täytäntöönpanosta ja esittää tarpeelliseksi katsomansa ehdotukset, mukaan lukien ehdotukset, jotka liittyvät mahdollisiin 5, 6 ja 7 kohtaan ja liitteeseen tehtäviin muutoksiin.

▼M2

13 a artikla

Toimivaltaisille kansallisille viranomaisille Eurojustista toimitettavat tiedot

1.  Eurojustin on toimitettava toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tiedot ja palautetta tietojen käsittelyn tuloksista, mukaan lukien olemassa olevat yhteydet tapauksiin, jotka on jo tallennettu asianhallintajärjestelmään.

2.  Lisäksi toimivaltaisen kansallisen viranomaisen pyytäessä Eurojustia toimittamaan sille tietoja Eurojustin on toimitettava ne pyynnön esittäneen viranomaisen edellyttämässä ajassa.

▼B

14 artikla

Henkilötietojen käsittely

1.  Eurojust voi, siinä määrin kuin se on tarpeen tavoitteidensa toteuttamiseksi, käsitellä henkilötietoja joko automaattisesti tai strukturoitujen manuaalisten arkistojen avulla toimivaltansa puitteissa ja tehtäviensä suorittamiseksi asianmukaisesti.

2.  Eurojustin on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sellaisen henkilötietojen suojan tason takaamiseksi, joka vastaa vähintään 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen ja jäsenvaltioissa voimassa olevien, siihen myöhemmin tehtyjen muutosten periaatteiden soveltamisesta johtuvaa tasoa.

3.  Eurojustin käsittelemien henkilötietojen on oltava niiden käsittelyn tarkoitusta vastaavia ja sen kannalta merkitseviä eivätkä ne saa olla siihen nähden liiallisia sekä, ottaen huomioon jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tai muiden kumppaneiden ►M2  13, 26 ja 26 a artiklan mukaisesti ◄ toimittamat tiedot, täsmällisiä ja ajantasaisia. Eurojustin käsittelemiä henkilötietoja on käsiteltävä huolellisesti ja lainmukaisesti.

▼M2 —————

▼B

15 artikla

Henkilötietojen käsittelyä koskevat rajoitukset

1.  Eurojust saa 14 artiklan 1 kohdan mukaisessa tietojenkäsittelyssä käsitellä ainoastaan seuraavia henkilötietoja, jotka koskevat henkilöitä, ►M2  joita epäillään Eurojustin toimivaltaan kuuluvasta rikoksesta tai osallisuudesta tällaiseen rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta ◄ :

▼M2

▼B

2.  Eurojust saa 14 artiklan 1 kohdan mukaisessa tietojenkäsittelyssä käsitellä ainoastaan seuraavia henkilötietoja, jotka koskevat asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännön perusteella todistajiksi tai uhreiksi katsottavia henkilöitä tutkinnassa tai syytetoimissa, jotka koskevat yhtä tai useampaa 4 artiklassa määritellyistä rikollisuuden lajista ja rikoksesta:

3.  Eurojust voi kuitenkin poikkeustapauksissa käsitellä rajoitetun ajan myös muita rikoksen tekohetken olosuhteisiin liittyviä henkilötietoja, jos niillä on välitöntä merkitystä meneillään oleville tutkintatoimille, joiden koordinointiin Eurojust osallistuu, ja jos ne otetaan huomioon tutkintatoimissa, edellyttäen, että kyseisiä erityistietoja käsitellään 14 ja 21 artiklan säännösten mukaisesti.

Jäljempänä 17 artiklassa tarkoitetulle tietosuojavaltuutetulle on välittömästi ilmoitettava, että tätä kohtaa on sovellettu.

Jos nämä muut tiedot koskevat 2 kohdassa tarkoitettuja todistajia tai uhreja, yhdessä vähintään kahden kansallisen jäsenen on yhdessä tehtävä päätös tietojen käsittelystä.

4.  Eurojust voi käsitellä joko automaattisesti tai muutoin sellaisia henkilötietoja, joista käy ilmi rotu tai etninen syntyperä, poliittinen kanta, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys tai jotka koskevat terveyttä tai sukupuolielämää, vain jos kyseiset tiedot ovat välttämättömiä asianomaisille kansallisille tutkintatoimille sekä Eurojustin toimien koordinoimiseksi.

Tietosuojavaltuutetulle on välittömästi ilmoitettava tämän kohdan soveltamisesta.

Kyseisiä tietoja ei saa käsitellä rekisterissä, josta säädetään 16 artiklassa.

Jos nämä muut tiedot koskevat 2 kohdassa tarkoitettuja todistajia tai uhreja, päätöksen tietojen käsittelystä tekee kollegio.

▼M2

16 artikla

Asianhallintajärjestelmä, rekisteri ja tilapäiset tietokannat

1.  Eurojustin on perustettava tämän päätöksen mukaisesti asianhallintajärjestelmä, joka koostuu tilapäisistä tietokannoista ja rekisteristä, jotka sisältävät henkilö- ja muita tietoja.

2.  Asianhallintajärjestelmän tarkoituksena on

3.  Asianhallintajärjestelmä voidaan yhdistää Euroopan oikeudellisesta verkostosta 16 päivänä joulukuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/976/YOS ( 15 ) 9 artiklassa tarkoitettuun suojattuun televiestintäyhteyteen edellyttäen, että se on tähän päätökseen sisältyvien tietosuojasääntöjen mukaista.

4.  Rekisterissä on oltava viittauksia Eurojustissa käsiteltäviin tilapäisiin tietokantoihin, ja siinä saa olla vain 15 artiklan 1 kohdan a–i ja k–m alakohdassa sekä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja.

5.  Tämän päätöksen mukaisten tehtäviensä suorittamiseksi Eurojustin kansalliset jäsenet voivat käsitellä tilapäisessä tietokannassa tietoja, jotka koskevat heidän käsiteltävänään olevia erityistapauksia. Tietosuojavaltuutetulla on oltava pääsy tähän tietokantaan. Kyseisen kansallisen jäsenen on ilmoitettava tietosuojavaltuutetulle uuden henkilötietoja sisältävän tilapäisen tietokannan avaamisesta.

6.  Tiettyyn asiaan liittyviä henkilötietoja käsiteltäessä Eurojust ei saa asianhallintajärjestelmän lisäksi luoda muita automaattisesti käsiteltäviä tietokantoja.

▼M2

16 a artikla

Tilapäisten tietokantojen ja rekisterin toiminta

1.  Asianomaisen kansallisen jäsenen on avattava tilapäinen tietokanta jokaisesta asiasta, josta hänelle toimitetaan tietoja, jos tiedot toimitetaan tämän päätöksen tai 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen välineiden mukaisesti. Kansalliset jäsenet vastaavat avaamiensa tilapäisten tietokantojen hallinnoinnista.

2.  Tilapäisen tietokannan avannut kansallinen jäsen päättää tapauskohtaisesti siitä, pidetäänkö tilapäinen tietokanta rajoitettuna vai sallitaanko muille kansallisille jäsenille tai Eurojustin valtuutetuille työntekijöille pääsy siihen tai sen osiin silloin, kun se on tarpeen Eurojustin tehtävien suorittamiseksi.

3.  Tilapäisen tietokannan avannut kansallinen jäsen päättää myös siitä, mitkä kyseiseen tietokantaan sisältyvät tiedot merkitään rekisteriin.

16 b artikla

Asianhallintajärjestelmään pääsy kansallisella tasolla

1.  Tämän päätöksen 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, mikäli heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti, on pääsy ainoastaan

2.  Kansallinen jäsen päättää 1 kohdassa säädetyin rajoituksin, miten laaja pääsy tilapäisiin tietokantoihin hänen jäsenvaltiossaan myönnetään 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille henkilöille, mikäli heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

3.  Kukin jäsenvaltio päättää kansallista jäsentään kuultuaan, miten laaja pääsy rekisteriin kyseisessä jäsenvaltiossa myönnetään 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille henkilöille, mikäli heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltiot ilmoittavat Eurojustille ja neuvoston pääsihteeristölle tämän kohdan täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestään siten, että pääsihteeristö voi puolestaan tiedottaa asiasta muille jäsenvaltioille.

Edellä 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, mikäli heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti, on kuitenkin pääsy ainakin rekisteriin siltä osin kuin se on tarpeen niihin tilapäisiin tietokantoihin pääsemiseksi, joihin heille on myönnetty pääsy tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4.  Eurojust esittää neuvostolle ja komissiolle kertomuksen 3 kohdan täytäntöönpanosta 4 päivään kesäkuuta 2013 mennessä. Kukin jäsenvaltio harkitsee kertomuksen pohjalta, onko 3 kohdan mukaisesti myönnetyn pääsyn laajuutta syytä tarkistaa.

▼B

17 artikla

Tietosuojavaltuutettu

1.  Eurojustissa on erityinen tietosuojavaltuutettu, joka kuuluu henkilöstöön ja on nimetty erityisesti tähän tehtävään. Tässä ominaisuudessa hän toimii suoraan kollegion alaisuudessa. Suorittaessaan tässä artiklassa tarkoitettuja tehtäviään ►M2  hänen on toimittava riippumattomalla tavalla ◄ .

2.  Tietosuojavaltuutetun tehtävänä on erityisesti:

3.  Suorittaessaan tehtäviään tietosuojavaltuutettu voi käyttää kaikkia Eurojustin käsittelemiä tietoja ja pääsee kaikkiin Eurojustin tiloihin.

4.  Todettuaan, että tietoja on hänen mielestään käsitelty tämän päätöksen vastaisesti, tietosuojavaltuutetun on:

▼M2

18 artikla

Sallittu pääsy tietoihin

Ainoastaan 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla kansallisilla jäsenillä, varajäsenillä ja avustajilla, 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, mikäli heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti, sekä Eurojustin valtuutetuilla työntekijöillä on pääsy Eurojustin käsittelemiin henkilötietoihin Eurojustin tavoitteiden toteuttamiseksi ja 16, 16 a ja 16 b artiklassa säädetyissä rajoissa.

▼B

19 artikla

Oikeus henkilötietojen saantiin

1.  Jokaisella on oikeus saada itseään koskevia Eurojustin käsittelemiä henkilötietoja tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.  Jokainen, joka haluaa käyttää oikeuttaan saada Eurojustiin tallennettuja itseään koskevia henkilötietoja tai tarkastuttaa ne 20 artiklan mukaisesti, voi esittää asiaa koskevan pyynnön maksutta valitsemassaan jäsenvaltiossa tämän valtion määräämälle viranomaiselle, joka saattaa asian viipymättä Eurojustin käsiteltäväksi.

3.  Oikeutta saada itseään koskevia henkilötietoja tai tarkastuttaa ne käytetään sen jäsenvaltion oikeussääntöjä noudattaen, jolle hakija on toimittanut pyyntönsä. Jos Eurojust kuitenkin voi määrittää, mikä valtion viranomainen on toimittanut kyseiset tiedot, tämä viranomainen voi vaatia, että oikeutta saada tietoja käytetään mainitun jäsenvaltion oikeussääntöjä noudattaen.

4.  Oikeus saada henkilötietoja on evättävä, jos se voi

5.  Päätettäessä oikeudesta saada tietoja on otettava asianmukaisesti huomioon pyynnön esittäjän asema suhteessa Eurojustin tallentamiin tietoihin.

6.  Ne kansalliset jäsenet, joita pyyntö koskee, käsittelevät sen ja päättävät siitä Eurojustin puolesta. Pyyntö on käsiteltävä kokonaisuudessaan kolmen kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos kansalliset jäsenet eivät pääse pyynnöstä yhteisymmärrykseen, heidän on annettava se kollegion käsiteltäväksi, jonka on tehtävä päätöksensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

7.  Jos tietojen saanti evätään tai jos Eurojustissa ei käsitellä pyynnön esittäjää koskevia henkilötietoja, Eurojustin on ilmoitettava pyynnön esittäjälle tarkistaneensa tiedot paljastamatta, onko Eurojustilla hänestä tietoja vai ei.

8.  Jos pyynnön esittäjä ei ole tyytyväinen pyyntöön annettuun vastaukseen, hän voi valittaa päätöksestä yhteiselle valvontaviranomaiselle. Yhteinen valvontaviranomainen tutkii, onko Eurojustin tekemä päätös tämän päätöksen mukainen.

9.  Asiaa koskevan lain noudattamisen valvonnasta vastaavia jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia on kuultava, ennen kuin Eurojust tekee päätöksensä. Asianomaisten kansallisten jäsenten on tämän jälkeen ilmoitettava päätöksen sisällöstä näille viranomaisille.

20 artikla

Henkilötietojen oikaiseminen ja poistaminen

1.  Jokaisella on 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti oikeus pyytää Eurojustia oikaisemaan, asettamaan käyttökieltoon tai poistamaan itseään koskevat virheelliset tai epätäydelliset tiedot tai tiedot, joiden tallentaminen tai säilyttäminen on tämän päätöksen säännösten vastaista.

2.  Eurojustin on ilmoitettava pyynnön esittäjälle, onko pyynnön esittäjää koskevat tiedot oikaistu, asetettu käyttökieltoon tai poistettu. Jos pyynnön esittäjä ei ole tyytyväinen Eurojustin vastaukseen, hän voi antaa asian yhteisen valvontaviranomaisen käsiteltäväksi 30 päivän määräajassa, joka alkaa Eurojustin päätöksen vastaanottamisesta.

3.  Eurojustin on oikaistava tai poistettava työjärjestyksensä mukaisia säännöksiä noudattaen jonkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, sen kansallisen jäsenen tai mahdollisen kansallisen yhteyshenkilön pyynnöstä ja näiden vastuulla Eurojustin käsittelemät henkilötiedot, jotka kyseinen jäsenvaltio, sen kansallinen jäsen tai kansallinen yhteyshenkilö on toimittanut. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä Eurojust, mukaan lukien kansallinen jäsen tai mahdollinen kansallinen yhteyshenkilö, huolehtivat tässä yhteydessä siitä, että 14 artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä 15 artiklan 4 kohdassa vahvistettuja periaatteita noudatetaan.

4.  Jos Eurojustin käsittelemät henkilötiedot osoittautuvat virheellisiksi tai epätäydellisiksi tai jos niiden tallentaminen tai säilyttäminen osoittautuu olevan ristiriidassa tämän päätöksen säännösten kanssa, Eurojustin on asetettava tiedot käyttökieltoon, oikaistava tai poistettava kyseiset tiedot.

5.  Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tästä on ilmoitettava viipymättä kaikille kyseisten tietojen toimittajille ja vastaanottajille. Myös vastaanottajien on sen jälkeen heihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti oikaistava, asetettava käyttökieltoon tai poistettava tiedot omasta järjestelmästään.

21 artikla

Henkilötietojen säilyttämisen määräajat

1.  Eurojustin on säilytettävä käsittelemiään henkilötietoja ainoastaan tavoitteidensa toteuttamiseksi tarvittavan ajan.

2.  Eurojustin käsittelemiä 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja ei saa säilyttää tietokannoissa ►M2   seuraavista ensimmäisen soveltuvan päivämäärän jälkeen ◄ :

▼M2

▼M2

▼B

▼M2

▼B

3.  

4.  Jos on olemassa asiakirjoja, joissa on muita kuin automaattisesti käsiteltyjä ja strukturoimattomia tietoja, ja jos asiakirjoista saadun viimeisen automaattisesti käsitellyn tiedon säilytysaika on päättynyt, kaikki asiakirjat palautetaan ne toimittaneelle viranomaiselle, ja mahdolliset kopiot hävitetään.

5.  Jos Eurojust on koordinoinut tutkinta- ja syytetoimia, asianomaiset kansalliset jäsenet ilmoittavat Eurojustille ja muille asianomaisille jäsenvaltioille kaikista asiaan liittyvistä lopullisista tuomioistuimen päätöksistä erityisesti 2 kohdan b alakohdan soveltamista varten.

22 artikla

Tietoturvallisuus

1.  Eurojustin sekä kunkin jäsenvaltion siltä osin kuin Eurojustista siirretyt tiedot sitä koskettavat, on huolehdittava siitä, että tämän päätöksen mukaisesti käsiteltäviä henkilötietoja suojataan hävittämiseltä vahingossa tai laittomasti, katoamiselta vahingossa, luvattomalta paljastamiselta tai muuttamiselta ja henkilötietoihin pääsyltä tai miltä tahansa muulta luvattomalta käsittelyltä.

2.  Työjärjestyksessä on oltava tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tietoturvaan liittyvät tekniset toimenpiteet ja hallinnolliset järjestelyt ja erityisesti toimenpiteet, joiden tarkoituksena on:

23 artikla

Yhteinen valvontaviranomainen

1.  Perustetaan yhteinen riippumaton valvontaviranomainen, joka valvoo kollegiaalisesti ►M2  14–22 artiklassa sekä 26, 26 a ja 27 artiklassa ◄ tarkoitettua Eurojustin toimintaa varmistaakseen, että henkilötietoja käsitellään tämän päätöksen mukaisesti. Yhteisellä valvontaviranomaisella on tehtäviensä suorittamiseksi oltava oikeus päästä rajoituksetta kaikkiin tiedostoihin, joissa kyseisiä henkilötietoja käsitellään. Eurojustin on toimitettava yhteiselle valvontaviranomaiselle kaikki sen kyseisistä tiedostoista pyytämät tiedot ja avustettava kaikilla muilla tavoin valvontaviranomaista tämän tehtävissä.

▼M2

Yhteisen valvontaviranomaisen on kokoonnuttava vähintään kerran puolessa vuodessa. Lisäksi sen on kokoonnuttava kolmen kuukauden kuluessa siitä kun 19 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu valitus on jätetty tai kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona asia annettiin sen käsiteltäväksi 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Yhteisen valvontaviranomaisen puheenjohtaja voi myös kutsua sen koolle, jos vähintään kaksi jäsenvaltiota sitä pyytää.

▼B

Yhteisen valvontaviranomaisen perustamiseksi kunkin jäsenvaltion on nimettävä oikeusjärjestelmänsä mukaisesti yksi tuomari, joka ei ole Eurojustin jäsen, tai jos valtiosääntö tai kansallinen järjestelmä niin edellyttää, henkilö, joka on riittävän riippumaton, niiden tuomarien luetteloon, jotka voivat olla yhteisessä valvontaviranomaisessa jäsenenä tai ad hoc -tuomarina. Nimeäminen ei voi olla kestoltaan ►M2  kolme vuotta ◄ lyhyempi. Nimeämisen peruuttaminen tapahtuu alkuperäjäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti sovellettavien periaatteiden ja peruuttamismenettelyn mukaisesti. Nimeämisestä ja sen peruuttamisesta on ilmoitettava neuvoston pääsihteeristölle ja Eurojustille.

2.  Yhteiseen valvontaviranomaiseen kuuluu kolme vakinaista jäsentä sekä 4 kohdan mukaisesti ad hoc -tuomareita.

▼M2

3.  Jäsenvaltion nimeämästä tuomarista tulee vakinainen jäsen sen jälkeen, kun jäsenvaltioiden 1 kohdan mukaisesti nimeämien henkilöiden täysistunto on valinnut hänet, ja vakinaisen jäsenyyden kesto on kolme vuotta. Yhteisen valvontaviranomaisen yksi vakinainen jäsen valitaan vuosittain salaisella lippuäänestyksellä. Yhteisen valvontaviranomaisen puheenjohtajana on jäsen, jolla on meneillään toimikautensa kolmas vuosi valinnan jälkeen. Vakinaiset jäsenet voidaan valita uudelleen. Nimettyjen henkilöiden, jotka toivovat tulevansa valituiksi, on ilmoitettava kirjallisesti ehdokkuudestaan yhteisen valvontaviranomaisen sihteeristölle kymmenen päivää ennen sitä kokousta, jossa valinta tehdään.

▼B

4.  Yhteisessä valvontaviranomaisessa on myös yksi tai useampi ad hoc -tuomari sellaisen henkilötietoja käsittelevän valituksen tutkimisen ajan, joka on jätetty hänet (heidät) nimenneestä jäsenvaltiosta.

▼M2

4 a.  Yhteinen valvontaviranomainen vahvistaa työjärjestyksessään 3 ja 4 kohdan täytäntöönpanoa varten tarvittavat toimenpiteet.

▼B

5.  Yhteisen valvontaviranomaisen kokoonpano säilyy samana koko valituksen käsittelyn ajan, vaikka pysyvien jäsenten toimikausi olisikin päättynyt 3 kohdan mukaisesti.

6.  Kullakin jäsenellä ja ad hoc -tuomarilla on äänioikeus. Äänten jakautuessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

7.  Yhteisen valvontaviranomaisen on tutkittava 19 artiklan 8 kohdan ja 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti sille toimitetut valitukset ja suoritettava tarkastuksia tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jos yhteinen valvontaviranomainen katsoo, että Eurojustin tekemä päätös tai sen toteuttama tietojenkäsittely ei ole tässä päätöksessä vahvistettujen sääntöjen mukaista, asia on annettava uudelleen Eurojustille, jonka on mukauduttava yhteisen valvontaviranomaisen päätökseen.

8.  Yhteisen valvontaviranomaisen päätökset ovat lopullisia ja Eurojustia sitovia.

9.  Jäsenvaltioiden 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti nimeämät henkilöt, joiden puheenjohtajana toimii yhteisen valvontaviranomaisen puheenjohtaja, hyväksyvät työjärjestyksensä, jossa on muutoksenhakua varten objektiiviset perusteet elimen jäsenten nimeämiseksi.

10.  Sihteeristön kulut katetaan Eurojustin talousarviosta. Sihteeristö toimii itsenäisesti Eurojustin sihteeristössä. ►M2   Yhteisen valvontaviranomaisen sihteeristön on voitava luottaa neuvoston päätöksen 2000/641/YOS ( 16 ) nojalla perustetun sihteeristön asiantuntemukseen. ◄

11.  Yhteisen valvontaviranomaisen jäseniä koskee 25 artiklan mukainen salassapitovelvoite.

12.  Yhteinen valvontaviranomainen antaa neuvostolle vuosittain kertomuksen.

24 artikla

Vastuu tietojen luvattomasta tai virheellisestä käsittelystä

1.  Eurojust on vastuussa sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jossa sen toimipaikka sijaitsee, tietojen luvattomasta tai virheellisestä käsittelemisestä Eurojustissa henkilöille aiheutuneista vahingoista.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua vastuuta koskevat Eurojustia koskevat valitukset on tehtävä sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa sen toimipaikka sijaitsee.

3.  Jokainen jäsenvaltio on vastuussa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti Eurojustille toimitettujen tietojen luvattomasta tai virheellisestä käsittelemisestä kyseisessä jäsenvaltiossa henkilöille aiheutuneista vahingoista.

25 artikla

Salassapitovelvollisuus

▼M2

1.  Edellä 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja kansallisia jäseniä, heidän varajäseniään ja avustajiaan, Eurojustin henkilöstöä, kansallisia yhteyshenkilöitä ja tietosuojavaltuutettua koskee salassapitovelvollisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 artiklan 4 kohdan soveltamista.

▼B

2.  Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia henkilöitä ja kaikkia elimiä, jotka työskentelevät Eurojustin kanssa.

3.  Salassapitovelvollisuus jatkuu myös 1 ja 2 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden tehtävien, työsopimuksen tai toiminnan päätyttyä.

4.  Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia Eurojustin saamia tietoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ►M2  2 artiklan 4 kohdan ◄ soveltamista.

▼M2

25 a artikla

Yhteistyö Euroopan oikeudellisen verkoston ja rikosasiayhteistyöhön osallistuvien muiden Euroopan unionin verkostojen kanssa

1.  Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston on keskenään pidettävä yllä erityissuhteita, jotka perustuvat kuulemiseen ja täydentävyyteen, erityisesti kansallisen jäsenen, saman jäsenvaltion Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisten sekä Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston kansallisten yhteyshenkilöiden kesken. Tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

2.  Yhteisten tutkintaryhmien verkoston ja päätöksellä 2002/494/YOS perustetun verkoston sihteeristöt kuuluvat Eurojustin henkilöstöön, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 1 kohdan soveltamista. Nämä sihteeristöt ovat erillisiä yksikköjä. Ne voivat käyttää Eurojustin hallinnollisia resursseja, joita ne tarvitsevat tehtäviensä hoitamiseksi. Eurojust huolehtii sihteeristöjen välisestä koordinoinnista.

Tätä kohtaa sovelletaan neuvoston päätöksellä perustettujen uusien verkostojen sihteeristöihin, jos kyseessä olevassa päätöksessä määrätään, että Eurojust huolehtii sihteeristöstä.

3.  Päätöksellä 2008/852/YOS perustettu verkosto voi pyytää, että Eurojust järjestää sille sihteeristön. Jos tällainen pyyntö esitetään, sovelletaan 2 kohtaa.

▼M2

26 artikla

Suhteet yhteisöön tai unioniin liittyviin toimielimiin, elimiin ja virastoihin

1.  Eurojust voi, siltä osin kuin se on tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi, luoda yhteistyösuhteet Euroopan yhteisön perustamissopimuksella tai Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella tai näiden sopimusten nojalla perustettuihin toimielimiin, elimiin ja virastoihin ja ylläpitää näitä suhteita. Eurojust luo yhteistyösuhteet ja ylläpitää niitä vähintään seuraavien tahojen kanssa:

Eurojust luo myös yhteistyösuhteet ja pitää niitä yllä Euroopan juridisen koulutusverkoston kanssa.

2.  Eurojust voi tehdä sopimuksia tai sopia käytännön järjestelyistä 1 kohdassa tarkoitettujen elinten kanssa. Tällaiset sopimukset tai käytännön järjestelyt voivat koskea erityisesti tietojen vaihtoa, mukaan lukien henkilötietojen vaihto, ja yhteyshenkilöiden lähettämistä Eurojustiin. Tällainen sopimus tai käytännön järjestely voidaan tehdä ainoastaan Eurojustin kuultua yhteistä valvontaviranomaista tietosuojasäännösten osalta ja neuvoston hyväksyttyä sen määräenemmistöllä. Eurojust ilmoittaa neuvostolle, jos se aikoo aloittaa tällaiset neuvottelut, ja neuvosto voi tehdä tarkoituksenmukaiseksi katsomansa johtopäätökset.

3.  Ennen 2 kohdassa tarkoitetun sopimuksen tai järjestelyn voimaantuloa Eurojust voi vastaanottaa tietoja, mukaan lukien henkilötiedot, suoraan 1 kohdassa tarkoitetuilta elimiltä ja käyttää niitä, jos tämä on tarpeen sen tehtävien lainmukaista suorittamista varten, ja se voi toimittaa tietoja, mukaan lukien henkilötiedot, suoraan toimielimille, elimille ja virastoille, jos tämä on tarpeen vastaanottajan tehtävien lainmukaista suorittamista varten ja tässä päätöksessä vahvistettujen tietosuojaa koskevien sääntöjen mukaista.

4.  OLAF voi osallistua Eurojustin työskentelyyn koordinoitaessa Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevia tutkinta- ja syytetoimia joko Eurojustin aloitteesta tai OLAFin pyynnöstä, jos asianomaiset toimivaltaiset kansalliset viranomaiset eivät vastusta osallistumista.

5.  Tietojen vastaanottamiseksi ja lähettämiseksi Eurojustin ja Euroopan petostentorjuntaviraston välillä ja tämän rajoittamatta 9 artiklan soveltamista, jäsenvaltioiden on huolehdittava, että Eurojustin kansallisia jäseniä pidetään jäsenvaltion toimivaltaisena viranomaisena ainoastaan sovellettaessa asetusta (EY) N:o 1073/1999 ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua neuvoston asetusta (Euratom) N:o 1074/1999 ( 17 ). Euroopan petostentorjuntaviraston ja kansallisten jäsenten välinen tietojenvaihto ei vaikuta tietoihin, jotka on toimitettava muille toimivaltaisille viranomaisille näiden asetusten nojalla.

▼M2

26 a artikla

Suhteet kolmansiin valtioihin ja järjestöihin

1.  Eurojust voi, siltä osin kuin se on tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi, luoda yhteistyösuhteet ja ylläpitää niitä myös seuraavien tahojen kanssa:

2.  Eurojust voi tehdä sopimuksia 1 kohdassa tarkoitettujen tahojen kanssa. Tällaiset sopimukset tai käytännön järjestelyt voivat koskea erityisesti tietojen vaihtoa, mukaan lukien henkilötietojen vaihto, ja yhteyshenkilöiden tai yhteystuomareiden lähettämistä Eurojustiin. Tällainen sopimus voidaan tehdä ainoastaan Eurojustin kuultua yhteistä valvontaviranomaista tietosuojasäännösten osalta ja neuvoston hyväksyttyä sen määräenemmistöllä. Eurojust ilmoittaa neuvostolle, jos se aikoo aloittaa tällaiset neuvottelut, ja neuvosto voi tehdä tarkoituksenmukaiseksi katsomansa johtopäätökset.

3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja, henkilötietojen vaihtoa koskevia määräyksiä sisältäviä sopimuksia voidaan tehdä vain, jos kyseinen taho on 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen sopimuspuoli, tai jos tehdyssä arviossa vahvistetaan, että kyseinen taho huolehtii tietosuojan riittävästä tasosta.

4.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa on oltava määräykset niiden täytäntöönpanon valvonnasta, mukaan lukien tietosuojaa koskevien sääntöjen täytäntöönpano.

5.  Ennen 2 kohdassa tarkoitettujen sopimusten voimaantuloa Eurojust voi vastaanottaa suoraan tietoja, mukaan lukien henkilötiedot, siltä osin kuin tämä on tarpeen sen tehtävien oikeutettua suorittamista varten.

6.  Ennen 2 kohdassa tarkoitettujen sopimusten voimaantuloa Eurojust voi 27 artiklan 1 kohdassa säädetyin edellytyksin toimittaa muita tietoja kuin henkilötietoja suoraan näille tahoille, siltä osin kuin tämä on tarpeen vastaanottajan tehtävien oikeutettua suorittamista varten.

7.  Eurojust voi 27 artiklan 1 kohdassa säädetyin edellytyksin toimittaa henkilötietoja 1 kohdassa tarkoitetuille tahoille, jos

8.  Jos 1 kohdassa tarkoitettu taho ei täytä, tai jos on erittäin todennäköistä, ettei se täytä 3 kohdassa tarkoitettuja tietosuojatason edellytyksiä, tästä on ilmoitettava välittömästi yhteiselle valvontaviranomaiselle ja asianomaisille jäsenvaltioille. Yhteinen valvontaviranomainen voi estää henkilötietojen vaihdon jatkamisen asianomaisen tahon kanssa kunnes se on vakuuttunut siitä, että puutteiden korjaamiseksi on toteutettu riittävät toimet.

9.  Vaikka 7 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä ei ole täytetty, kansallinen jäsen voi toimivaltaisen kansallisen viranomaisen valtuuksin toimiessaan ja oman kansallisen lainsäädäntönsä määräyksiä noudattaen poikkeuksellisesti ja yksinomaan kiireellisten toimenpiteiden toteuttamiseksi ja varoittaakseen välittömästä ja vakavasta vaarasta, joka uhkaa yksilöä tai yleistä turvallisuutta, vaihtaa henkilötietoja. Kansallisen jäsenen tehtävänä on vastata tietojen välittämisen lainmukaisuudesta. Tuon jäsenen on tehtävä tietojen välittämisestä ja sen perusteluista merkintä. Tietojen välittäminen sallitaan vain, jos vastaanottaja sitoutuu siihen, että tietoja käytetään ainoastaan niihin tarkoituksiin, joita varten ne välitettiin.

▼M2

27 artikla

Tietojen toimittaminen

1.  Ennen kuin Eurojust vaihtaa tietoja 26 a artiklassa tarkoitettujen tahojen kanssa, tiedot toimittaneen jäsenvaltion kansallisen jäsenen on annettava suostumuksensa tietojen toimittamiseen. Kansallisen jäsenen on tarvittaessa neuvoteltava jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

2.  Eurojust vastaa tietojen toimittamisen lainmukaisuudesta. Se pitää kirjaa kaikesta 26 ja 26 a artiklan nojalla tapahtuneesta tietojen toimittamisesta ja sen perusteista. Tietoja saa toimittaa ainoastaan, jos vastaanottaja sitoutuu siihen, että tietoja käytetään ainoastaan niihin tarkoituksiin, joita varten ne toimitettiin.

▼M2

27 a artikla

Kolmansiin valtioihin lähetetyt yhteystuomarit

1.  Eurojustin kollegio voi kolmansien valtioiden kanssa tehtävän oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi lähettää yhteystuomareita kolmanteen valtioon 26 a artiklassa tarkoitetun sopimuksen mukaisesti tapauksissa, joissa Eurojust antaa apua tämän päätöksen mukaisesti. Ennen neuvottelujen aloittamista kolmannen valtion kanssa neuvosto antaa määräenemmistöllä asialle hyväksyntänsä. Eurojust ilmoittaa neuvostolle, jos se aikoo aloittaa tällaiset neuvottelut, ja neuvosto voi tehdä asianmukaiseksi katsomansa johtopäätökset.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla yhteystuomarilla on oltava kokemusta Eurojustin kanssa työskentelystä sekä riittävät tiedot oikeudellisesta yhteistyöstä ja Eurojustin toiminnasta. Yhteystuomarin lähettäminen Eurojustin puolesta edellyttää ennalta saatua suostumusta kyseiseltä henkilöltä ja hänen edustamaltaan jäsenvaltiolta.

3.  Jos Eurojustin lähettämä yhteystuomari valitaan kansallisista jäsenistä, varajäsenistä tai avustajista

4.  Eurojustin kollegio laatii yhteystuomarien lähettämistä koskevat säännöt ja hyväksyy asiaa koskevat tarvittavat täytäntöönpanojärjestelyt komissiota kuullen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 ( 18 ) vahvistettujen Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklan soveltamista.

5.  Yhteinen valvontaviranomainen valvoo Eurojustin lähettämien yhteystuomarien toimia. Yhteystuomarit raportoivat kerran vuodessa Eurojustin kollegiolle, joka tiedottaa heidän toiminnastaan vuosikertomuksessa ja asianmukaisella tavalla Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Yhteystuomarit tiedottavat myös kansallisille jäsenille ja toimivaltaisille kansallisille viranomaisille kaikista edustamaansa jäsenvaltiota koskevista tapauksista.

6.  Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja edellä 1 kohdassa tarkoitetut yhteystuomarit voivat olla toisiinsa suorassa yhteydessä. Tällöin yhteystuomari ilmoittaa kyseisestä yhteydenpidosta asianomaiselle kansalliselle jäsenelle.

7.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla yhteystuomareilla on yhteys Eurojustin asianhallintajärjestelmään.

27 b artikla

Kolmansien valtioiden esittämät ja niille esitettävät oikeudellista yhteistyötä koskevat pyynnöt

1.  Eurojust voi asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella koordinoida kolmansien valtioiden esittämien oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen täytäntöönpanoa, jos pyynnöt ovat osa samaa tutkintaa ja jos ne edellyttävät pyyntöjen täytäntöönpanoa vähintään kahdessa jäsenvaltiossa. Myös toimivaltainen kansallinen viranomainen voi toimittaa tässä kohdassa tarkoitetut pyynnöt Eurojustille.

2.  Kiireellisissä tapauksissa ja 5 a artiklan mukaisesti päivystävä koordinaatio voi vastaanottaa ja käsitellä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja pyyntöjä, jotka on esittänyt Eurojustin kanssa yhteistyösopimuksen tehnyt kolmas valtio.

3.  Eurojust voi myös asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella helpottaa kolmannen valtion kanssa tehtävää oikeudellista yhteistyötä, jos oikeudellista yhteistyötä koskevat pyynnöt ovat osa samaa tutkintaa ja jos ne edellyttävät täytäntöönpanoa kyseisessä kolmannessa valtiossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 2 kohdan soveltamista.

4.  Eurojust voi välittää 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut pyynnöt, jos se on kyseisen kolmannen valtion ja Euroopan unionin tai asianomaisten jäsenvaltioiden väliseen suhteeseen sovellettavien välineiden mukaista.

27 c artikla

Muu kuin tietojen luvatonta tai virheellistä käsittelyä koskeva vastuu

1.  Eurojustin sopimusperusteinen vastuu määräytyy asianomaiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaisesti.

2.  Muun kuin sopimusperusteisen vastuun osalta Eurojustin on 24 artiklan mukaisesta korvausvelvollisuudesta riippumatta korvattava kollegion tai työntekijöidensä tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot, siltä osin kuin vahinko voidaan lukea heidän syykseen ja riippumatta erilaisista jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisista vahingonkorvausmenettelyistä.

3.  Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan myös kansallisen jäsenen, varajäsenen tai avustajan tehtäviään suorittaessaan aiheuttamiin vahinkoihin. Jos hän kuitenkin toimii hänelle 9 a–9 e artiklan mukaisesti myönnettyjen valtuuksien perusteella, hänet lähettänyt jäsenvaltio korvaa Eurojustille summat, jotka Eurojust on maksanut hyvittääkseen vahingon.

4.  Vahingon kärsineellä on oikeus vaatia, että Eurojust luopuu toimen suorittamisesta tai peruuttaa sen.

5.  Ne jäsenvaltioiden kansalliset tuomioistuimet, jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään tässä artiklassa tarkoitettuja Eurojustin korvausvelvollisuutta koskevia riita-asioita, määräytyvät tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 ( 19 ) mukaan.

▼B

28 artikla

Organisaatio ja toiminta

1.  Kollegio vastaa Eurojustin organisaatiosta ja toiminnasta.

2.  Kollegio valitsee kansallisista jäsenistä puheenjohtajan ja voi, kun se pitää sitä tarpeellisena, valita enintään kaksi varapuheenjohtajaa. Valinnan tulos on alistettava neuvoston hyväksyttäväksi ►M2  määräenemmistöllä ◄ .

3.  Puheenjohtaja hoitaa tehtäväänsä kollegion nimissä ja sen alaisuudessa, johtaa kollegion työskentelyä ja valvoo hallinnollisen johtajan päivittäistä hallintoa. Työjärjestyksessä määritetään tapaukset, joissa puheenjohtajan päätöksille tai toimille on saatava etukäteen lupa tai niistä on raportoitava kollegiolle.

4.  Puheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Hänet voidaan valita toimeensa kerran uudelleen. Mahdollisen varapuheenjohtajan tai mahdollisten varapuheenjohtajien toimikauden pituus määrätään työjärjestyksessä.

5.  Eurojustia avustaa sihteeristö, joka toimii hallinnollisen johtajan johdolla.

6.  Eurojust käyttää henkilöstöönsä nähden nimitystoimivallan haltijalle kuuluvia toimivaltuuksia. Kollegio hyväksyy työjärjestyksen mukaisesti asianmukaiset säännöt tämän kohdan täytäntöönpanemiseksi.

29 artikla

Hallinnollinen johtaja

1.  Kollegio nimittää hallinnollisen johtajan ►M2  kahden kolmasosan määräenemmistöllä ◄ . Kollegio muodostaa valintakomitean, joka hakumenettelyn aloittamisen jälkeen esittää luettelon hakijoista, joista kollegio valitsee hallinnollisen johtajan. ►M2   Komissiolla on oikeus osallistua valintamenettelyyn ja olla edustettuna valintakomiteassa. ◄

2.  Hallinnollisen johtajan toimikausi on viisi vuotta. ►M2  Sitä voidaan jatkaa kerran tarvitsematta aloittaa hakumenettelyä edellyttäen, että kollegio niin päättää kolmen neljäsosan määräenemmistöllä ja nimittää hallinnollisen johtajan niin ikään kolmen neljäsosan määräenemmistöllä. ◄

3.  Hallinnolliseen johtajaan sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovellettavia asetuksia ja määräyksiä.

4.  Hallinnollinen johtaja työskentelee 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti kollegion ja sen puheenjohtajan alaisuudessa. Kollegio voi irtisanoa hänet päätöksellä, joka tehdään kahden kolmasosan enemmistöllä.

5.  Hallinnollinen johtaja vastaa Eurojustin päivittäisestä hallinnosta ja henkilöhallinnosta puheenjohtajan valvonnassa. ►M2  Hänen tehtävänään on huolehtia yhteistyössä kollegion kanssa Eurojustin tavoitteiden saavuttamiseksi tapahtuneita hallintotoimia koskevan tehokkaan valvonta- ja arviointimenettelyn perustamisesta ja täytäntöönpanosta. Hallinnollinen johtaja raportoi tämän seurannan tuloksista säännöllisesti kollegiolle. ◄

30 artikla

Henkilöstö

1.  Eurojustin henkilöstön jäseniin sovelletaan erityisesti heidän palvelukseen ottamisensa ja asemansa osalta Euroopan yhteisöjen virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovellettavia asetuksia ja määräyksiä.

2.  Eurojustin henkilöstö otetaan palvelukseen 1 kohdassa tarkoitettujen asetusten ja määräysten mukaisesti ottaen huomioon kaikki asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 ( 20 ) vahvistetut Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 27 artiklan mukaiset vaatimukset maantieteellinen jakautuminen mukaan luettuna. Henkilöstöön kuuluu pysyviä, väliaikaisia ja paikallisia toimihenkilöitä. Hallinnollisen johtajan pyynnöstä ja puheenjohtajan kollegion puolesta antamalla suostumuksella yhteisön toimielimet voivat siirtää virkamiehiään tilapäisesti Eurojustiin väliaikaisina toimihenkilöinä. Jäsenvaltiot voivat lähettää Eurojustiin kansallisia asiantuntijoita ►M2   jotka voivat myös avustaa kansallista jäsentä ◄ . ►M2  Kollegio vahvistaa tarpeelliset soveltamisjärjestelyt lähetettyjen kansallisten asiantuntijoiden osalta. ◄

3.  Henkilöstö suorittaa tehtävänsä kollegion alaisuudessa Eurojustin tavoitteiden ja toimeksiannon mukaisesti eikä se pyydä eikä ota vastaan ohjeita hallituksilta, viranomaisilta, järjestöiltä tai Eurojustin ulkopuolisilta yksittäisiltä henkilöiltä ►M2  sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 a artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 2 kohdan soveltamista ◄ .

31 artikla

Tulkkaus- ja käännösapu

1.  Unionin toimielinten virallista kieliä koskevaa järjestelyä sovelletaan Eurojustin toimintaan.

2.  Jäljempänä 32 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu vuosikertomus neuvostolle laaditaan unionin toimielinten virallisilla kielillä.

32 artikla

►M2  Tiedottaminen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ◄

1.  Puheenjohtaja antaa kollegion puolesta neuvostolle kirjallisesti vuosittain selvityksen Eurojustin toiminnasta ja hallinnosta, myös talousarvion osalta.

Tätä varten kollegio valmistelee vuosikertomuksen Eurojustin toiminnasta ja Eurojustin toiminnassa esille tulleista kriminaalipolitiikan ongelmista unionissa. Tässä kertomuksessa Eurojust voi myös tehdä ehdotuksia oikeudellisen yhteistyön parantamiseksi rikosasioissa.

Puheenjohtaja toimittaa myös muita neuvoston mahdollisesti pyytämiä Eurojustin toimintaa koskevia kertomuksia tai tietoja.

2.  Neuvoston puheenjohtajavaltio toimittaa vuosittain Euroopan parlamentille kertomuksen Eurojustin työskentelystä ja yhteisen valvontaviranomaisen toiminnasta.

▼M2

3.  Komissio tai neuvosto voi pyytää Eurojustilta lausuntoa kaikista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla laadituista ehdotuksista välineiksi.

▼M2

33 artikla

Rahoitus

1.  Kansallisten jäsenten ja 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen varajäsenten ja avustavien henkilöiden palkoista ja palkkioista vastaa heidän alkuperäjäsenvaltionsa.

2.  Kun kansalliset jäsenet, varajäsenet ja avustajat hoitavat Eurojustille kuuluvia tehtäviä, tästä aiheutuvia menoja pidetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 41 artiklan 3 kohdan mukaisina toimintamenoina.

▼B

34 artikla

Talousarvio

1.  Eurojustin kaikista tuloista ja menoista on laadittava ennakkoarvio kutakin kalenterivuoden mukaista varainhoitovuotta varten. Ne otetaan Eurojustin talousarvioon ja siihen sisältyy henkilöstötaulukko, joka esitetään Euroopan unionin yleisestä talousarviosta vastaavan budjettivallan käyttäjän hyväksyttäväksi. Henkilöstötaulukossa esitetään luonteeltaan pysyvät tai tilapäiset toimet sekä lähetetyt kansalliset asiantuntijat, ja siinä täsmennetään Eurojustin palveluksessa kyseisenä varainhoitovuonna olevan henkilöstön lukumäärä, palkkaluokat ja ura-alueet.

2.  Eurojustin talousarvion tulojen ja menojen on oltava keskenään tasapainossa.

3.  Muiden varojen lisäksi Eurojustin tuloihin voi sisältyä yhteisöltä saatava avustus, joka otetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.

4.  Eurojustin menoihin sisältyvät muun muassa tulkkaukseen ja kääntämiseen liittyvät menot, turvallisuudesta aiheutuvat kustannukset, hallinnolliset ja infrastruktuurikulut, toiminta- ja vuokrakulut, Eurojustin jäsenten ja sen henkilöstön matkakulut sekä kolmansien osapuolten kanssa tehdyistä sopimuksista aiheutuvat kulut.

▼M1

35 artikla

Talousarvion laatiminen

1.  Kollegio laatii vuosittain hallinnollisen johtajan laatiman esityksen perusteella ennakkoarvion Eurojustin tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Kollegio toimittaa tämän ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, komissiolle viimeistään ►M2  10 päivänä helmikuuta ◄ . ►M2   Euroopan oikeudelliselle verkostolle ja 25 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille verkostoille on ilmoitettava niiden sihteeristöjen toimintaan liittyvistä osista hyvissä ajoin ennen ennakkoarvion toimittamista komissiolle. ◄

2.  Ennakkoarvion perusteella komissio tekee Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevassa alustavassa esityksessä ehdotuksen vuotuisen avustuksen määrästä sekä luonteeltaan pysyvistä tai tilapäisistä toimista ja toimittaa sen budjettivallan käyttäjälle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti.

3.  Budjettivallan käyttäjä hyväksyy Eurojustin avustusta koskevat määrärahat ja päättää myös luonteeltaan pysyvistä tai tilapäisistä toimista Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen puitteissa.

4.  Eurojustin kollegio hyväksyy ennen varainhoitovuoden alkua talousarvion, johon sisältyy myös 34 artiklan 1 kohdan kolmannessa virkkeessä määritelty henkilöstötaulukko, budjettivallan käyttäjän tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksymien vuotuisen avustuksen ja toimien perusteella mukauttaen sen Eurojustille osoitettuihin erilaisiin avustuksiin ja muista lähteistä peräisin oleviin varoihin.

36 artikla

Talousarvion toteuttaminen ja vastuuvapaus

1.  Hallinnollinen johtaja toteuttaa tulojen ja menojen hyväksyjänä Eurojustin talousarvion. Hän raportoi kollegiolle talousarvion toteuttamisesta.

2.   ►M2  Eurojustin tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivään mennessä. ◄ Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset yleisen varainhoitoasetuksen 128 artiklan mukaisesti.

▼M2

3.  Eurojust toimittaa varainhoitovuotta koskevan selvityksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä.

▼M1

4.  Saatuaan Eurojustin alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut yleisen varainhoitoasetuksen 129 artiklan mukaisesti, hallinnollinen johtaja laatii Eurojustin lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen Eurojustin kollegiolle lausuntoa varten.

5.  Kollegio antaa lausunnon Eurojustin lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.  Hallinnollinen johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja kollegion lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä.

7.  Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

8.  Hallinnollinen johtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Hän toimittaa vastauksen myös Eurojustin kollegiolle.

9.  Kollegion ja sen puheenjohtajan määräysvallan alaisena toimien hallinnollinen johtaja antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä yleisen varainhoitoasetuksen 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn sujuvaa toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

10.  Ennen vuoden N+ 2 ►M2  toukokuun 15 päivää ◄ Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta hallinnolliselle johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

37 artikla

Talousarvioon sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset

1.  Kollegio vahvistaa yksimielisesti Eurojustin talousarvioon sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset komissiota kuultuaan. Säännökset voivat poiketa 19 päivänä marraskuuta 2002 annetusta komission asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 ( 21 ), joka koskee Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevaa varainhoidon puiteasetusta, ainoastaan, jos Eurojustin toiminta sitä nimenomaisesti vaatii ja jos komissio on antanut siihen etukäteen suostumuksensa.

▼B

38 artikla

Tilintarkastus

▼M1

1.  Tulojen ja menojen hyväksyjä on vastuussa tehtäviensä hoitoon soveltuvien sisäisten valvontajärjestelmien ja -menettelyjen ottamisesta käyttöön.

▼B

2.  Kollegio nimittää sisäisen tilintarkastajan, jonka tehtävänä on erityisesti asiaankuuluvien kansainvälisten standardien mukaisesti varmistaa talousarvion toteuttamismenettelyjen ja -järjestelmien moitteeton toiminta. Sisäinen tilintarkastaja ei voi olla tulojen ja menojen hyväksyjä eikä kirjanpitäjä. Kollegio voi pyytää komission sisäistä tilintarkastajaa hoitamaan tätä tehtävää.

3.  Tilintarkastaja antaa havainnoistaan ja suosituksistaan kertomuksen Eurojustille ja toimittaa komissiolle kertomuksesta jäljennöksen. Eurojust toteuttaa tilintarkastajan kertomusten suositusten perusteella tarvittavat toimet.

4.  Asetuksen (EY) N:o 1073/1999 sääntöjä sovelletaan Eurojustiin. Eurojustin kollegio toteuttaa tarvittavat täytäntöönpanoa koskevat toimenpiteet.

39 artikla

Asiakirjojen saanti

Kollegio hyväksyy hallintojohtajan ehdotuksen pohjalta säännöt, jotka koskevat Eurojustin asiakirjojen saamista tutustuttavaksi, ottaen huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 ( 22 ).

▼M2

39 a artikla

EU:n turvaluokitellut tiedot

Eurojust soveltaa EU:n turvaluokiteltujen tietojen käsittelyssä niitä turvallisuutta koskevia periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia, joista säädetään neuvoston turvallisuussääntöjen vahvistamisesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2001/264/EY ( 23 ).

▼B

40 artikla

Alueellinen soveltaminen

Tätä päätöstä sovelletaan Gibraltariin, jota edustaa Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinen jäsen.

▼M2

41 artikla

Raportointi

1.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Eurojustille ja neuvoston pääsihteeristölle kaikista kansallisia jäseniä, varajäseniä ja avustajia sekä 12 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä koskevista nimityksistä ja niiden muutoksista. Neuvoston pääsihteeristö pitää päivitettyä luetteloa näistä henkilöistä ja toimittaa heidän nimensä ja yhteystietonsa kaikille jäsenvaltioille ja komissiolle.

2.  Kansallisen jäsenen lopullinen nimittäminen ei voi tulla voimaan ennen päivää, jona neuvoston pääsihteeristö saa 1 kohdassa ja 9 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetut viralliset ilmoitukset.

▼M2

41 a artikla

Arviointi

1.  Kollegio teettää riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin tämän päätöksen täytäntöönpanosta ja Eurojustin toiminnasta ennen 4 päivää kesäkuuta 2014 ja sen jälkeen viiden vuoden välein.

2.  Kussakin arvioinnista arvioidaan tämän päätöksen vaikutuksia, Eurojustin toimintaa tässä päätöksessä mainittujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja Eurojustin tehokkuutta. Kollegio antaa yksityiskohtaiset ohjeet komissiota kuullen.

3.  Arviointikertomus sisältää arvioinnin tulokset ja niiden perusteella annetut suositukset. Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle ja julkistetaan.

▼B

42 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Jäsenvaltioiden on tarvittaessa saatettava kansallinen lainsäädäntönsä tämän päätöksen mukaisesti viipymättä ja joka tapauksessa viimeistään 6 päivänä syyskuuta 2003.

43 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 41 artiklan soveltamista. Väliaikainen oikeudellinen yhteistyöyksikkö lakkautetaan kyseisestä päivästä alkaen.

▼M2

---

LIITE

13 artiklan 10 kohdassa tarkoitettu luettelo vähimmäistiedoista, jotka olisi toimitettava Eurojustille 13 artiklan 5, 6 ja 7 kohdan mukaisesti, mikäli niitä on saatavilla

---

( 1 ) EYVL C 206, 19.7.2000, s. 1 ja

EYVL C 243, 24.8.2000, s. 15.

( 2 ) EYVL C 34 E, 7.2.2002, s. 347, ja lausunto annettu 29. marraskuuta 2001 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

( 3 ) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

( 4 ) EYVL C 197, 12.7.2000, s. 3.

( 5 ) EYVL C 326, 26.11.2001, s. 2.

( 6 ) EYVL C 316, 27.11.1995, s. 1.

( 7 ) EYVL L 191, 7.7.1998, s. 4.

( 8 ) Tämän päätöksen tekemisen ajankohtana Europolin toimivalta perustuu Euroopan poliisiviraston perustamisesta 26 päivänä heinäkuuta 1995 tehdyn yleissopimuksen (Europol-yleissopimus) (EYVL C 316, 27.11.1995, s. 2. Oikaistu toisinto EYVL C 301, 30.9.1998, s. 9) 2 artiklan 1 kohtaan, sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 pöytäkirjalla (EUVL C 2, 6.1.2004, s. 1.). Sen jälkeen, kun Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta tehty neuvoston päätös on tullut voimaan, Eurojustin toimivalta perustuu kuitenkin mainitun päätöksen 4 artiklan 1 kohtaan ja päätöksen liitteeseen.

( 9 ) EYVL L 162, 20.6.2002, s. 1.

( 10 ) EYVL L 167, 26.6.2002, s. 1.

( 11 ) EUVL L 332, 18.12.2007, s. 103.

( 12 ) EUVL L 301, 12.11.2008, s. 38.

( 13 ) EUVL L 253, 29.9.2005, s. 22.

( 14 ) EUVL L 105, 13.4.2006, s. 54.

( 15 ) EUVL L 348, 24.12.2008, s. 130

( 16 ) Neuvoston päätös 2000/641/YOS, tehty 17 päivänä lokakuuta 2000, Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyllä yleissopimuksella (Europol-yleissopimus), tietotekniikan käyttöä tullialalla koskevalla yleissopimuksella sekä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyllä yleissopimuksella (Schengenin yleissopimus) perustettujen yhteisten tietosuojan valvontaviranomaisten sihteeristön perustamisesta (EYVL L 271, 24.10.2000, s. 1).

( 17 ) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 8.

( 18 ) EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

( 19 ) EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1.

( 20 ) EYVL L 56, 4.3.1968, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 2581/2001 (EYVL L 345, 29.12.2001, s. 1).

( 21 ) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72, ja sen oikaisu EYVL L 2, 7.1.2003, s. 39.

( 22 ) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

( 23 ) EYVL L 101, 11.4.2001, s. 1.