C2006/193E/02

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - C2006/193E/02 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document C2006/193E/02

PÖYTÄKIRJA
Tiistai 6. syyskuuta 2005

EUVL C 193E, 17.8.2006, p. 16–122 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

Date of document:: 17/08/2006; Julkaisupäivä

Author:: Euroopan parlamentti
Form:: Pöytäkirja

Link
Link
Link: Select all documents mentioning this document
Link

EUROVOC descriptor:

keskustelu parlamentissa

HTML

PDF

Official Journal

17.8.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 193/16

PÖYTÄKIRJA

(2006/C 193 E/02)

ISTUNNON KULKU

Puhetta johti Jacek Emil SARYUSZ-WOLSKI

Varapuhemies

1. Istunnon avaaminen

Istunto avattiin klo 9.05.

2. Vastaanotetut asiakirjat

Seuraavat asiakirjat on vastaanotettu

neuvostolta ja komissiolta:

—

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi: Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi 2007 — Tavoitteena oikeudenmukainen yhteiskunta (KOM(2005)0225 — C6-0178/2005 — 2005/0107(COD))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: LIBE
	lausuntoa varten: BUDG, EMPL, CULT, FEMM

—

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 muuttamisesta (KOM(2005)0305 — C6-0232/2005 — 2005/0126(COD))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: JURI
	lausuntoa varten: LIBE

—

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävistä rikosoikeudellisista toimenpiteistä (KOM(2005)0276 [01] — C6-0233/2005 — 2005/0127(COD))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: JURI
	lausuntoa varten: ITRE, IMCO, LIBE

—

Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 muuttamisesta (KOM(2005)0181 — C6-0234/2005 — 2005/0090(CNS))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: BUDG
	lausuntoa varten: CONT

—

Ehdotus neuvoston puitepäätökseksi tuomioiden huomioon ottamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa (KOM(2005)0091 — C6-0235/2005 — 2005/0018(CNS))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: LIBE

—

Ehdotus neuvoston päätökseksi perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007—2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa (KOM(2005)0122 [02] — C6-0236/2005 — 2005/0038(CNS))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: LIBE
	lausuntoa varten: BUDG, CULT

—

Ehdotus neuvoston päätökseksi rikosoikeutta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007—2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa (KOM(2005)0122 [03] — C6-0237/2005 — 2005/0039(CNS))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: LIBE
	lausuntoa varten: BUDG

—

Ehdotus neuvoston päätökseksi kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevan eurooppalaisen rahaston perustamisesta vuosiksi 2007—2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa (KOM(2005)0123 [03] — C6-0238/2005 — 2005/0048(CNS))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: LIBE
	lausuntoa varten: DEVE, BUDG, EMPL, CULT

—

Esitys lisätalousarvioksi nro 4 varainhoitovuodeksi 2005 (11220/2005 — C6-0239/2005 — 2005/2079(BUD))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: BUDG
	lausuntoa varten: AFET, DEVE

—

Esitys lisätalousarvioksi nro 5 varainhoitovuodeksi 2005 (11221/2005 — C6-0240/2005 — 2005/2126(BUD))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: BUDG

—

Ehdotus neuvoston päätökseksi terrorismin ehkäisemistä, torjuntavalmiutta ja seurausten hallintaa koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007—2013 — Turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskeva yleisohjelma (KOM(2005)0124 [01] — C6-0241/2005 — 2005/0034(CNS))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: LIBE
	lausuntoa varten: AFET, BUDG

—

Ehdotus neuvoston päätökseksi rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007—2013 — Turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskeva yleisohjelma (KOM(2005)0124 [02] — C6-0242/2005 — 2005/0035(CNS))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: LIBE
	lausuntoa varten: BUDG

—

Ehdotus neuvoston asetukseksi sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä (KOM(2005)0263 [01] — C6-0243/2005 — 2005/0118(CNS))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: AGRI
	lausuntoa varten: DEVE, INTA, BUDG, CONT, REGI

—

Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttamisesta (KOM(2005)0263 [02] — C6-0244/2005 — 2005/0119(CNS))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: AGRI
	lausuntoa varten: DEVE, INTA, BUDG, CONT, REGI

—

Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EY) N:o 1258/1999 muuttamisesta (KOM(2005)0263 [03] — C6-0245/2005 — 2005/0120(CNS))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: AGRI
	lausuntoa varten: DEVE, INTA, BUDG, CONT, REGI

—

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi taajuusalueista, jotka on tarkoitettu yleiseurooppalaisen maanpäällisen yleisen kaukohakujärjestelmän yhteen sovitettua käyttöönottoa varten yhteisössä, annetun neuvoston direktiivin 90/544/ETY kumoamisesta (KOM(2005)0361 — C6-0248/2005 — 2005/0147(COD))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: ITRE
	lausuntoa varten: IMCO

—

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisävesiväylien/sisävesiliikenteen tavarakuljetusten tilastoista (KOM(2005)0366 — C6-0249/2005 — 2005/0150(COD))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: TRAN
	lausuntoa varten: ECON

—

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä ympäristöön koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 2000/14/EY muuttamisesta (KOM(2005)0370 — C6-0250/2005 — 2005/0149(COD))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: ENVI
	lausuntoa varten: ITRE, IMCO

—

Ehdotus neuvoston direktiiviksi yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 77/388/ETY säädetyn arvonlisäveron palautuksen suorittamiseksi maan alueelle sijoittautumattomille mutta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille verovelvollisille (KOM(2004)0728 [03] — C6-0251/2005 — 2005/0807(CNS))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: ECON
	lausuntoa varten: IMCO

—

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi, Eurooppalaisen standardoinnin rahoituksesta (KOM(2005)0377 — C6-0252/2005 — 2005/0157(COD))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: IMCO
	lausuntoa varten: BUDG, ITRE

—

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yksinkertaistetun järjestelmän käyttöönotosta ulkorajoilla suoritettavissa henkilötarkastuksissa siten, että Tšekin tasavalta, Viro, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Slovenia ja Slovakia hyväksyvät yksipuolisesti tietyt asiakirjat kansallisia viisumejaan vastaaviksi alueidensa läpi tapahtuvaa kauttakulkua varten (KOM(2005)0381 [01] — C6-0253/2005 — 2005/0158(COD))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: LIBE
	lausuntoa varten: AFET

—

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yksinkertaistetun järjestelmän käyttöönotosta ulkorajoilla suoritettavissa henkilötarkastuksissa siten, että jäsenvaltiot hyväksyvät yksipuolisesti tietyt Sveitsin ja Liechtensteinin myöntämät oleskeluluvat alueidensa läpi tapahtuvaa kauttakulkua varten (KOM(2005)0381 [02] — C6-0254/2005 — 2005/0159(COD))

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: LIBE
	lausuntoa varten: AFET

—

Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan aloite neuvoston päätöksen tekemiseksi jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ulkomaille lähettämien yhteyshenkilöiden yhteisestä käytöstä päätöksen 2003/170/YOS muuttamiseksi (10706/2005 — C6-0255/2005 — 2005/0808(CNS))

lähetetty

asiasta vastaavaan valiokuntaan: LIBE

—

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksesta (uudelleenlaadittu) (KOM(2005)0399 — C6-0256/2005 — 2005/0166(COD)).

lähetetty	asiasta vastaavaan valiokuntaan: LIBE
	lausuntoa varten: ENVI, JURI

3. Määrärahojen siirrot

Budjettivaliokunta käsitteli komission määrärahasiirtoesitystä DEC 18/2005 (C6-0186/2005 — SEC(2005)0683 lopull.).

Neuvoston lausunnon saatuaan budjettivaliokunta päätti 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyä siirron kokonaisuudessaan.

* *

Budjettivaliokunta käsitteli komission määrärahasiirtoesitystä DEC 19/2005 (C6-0187/2005 — SEC(2005)0684 lopull.).

Neuvoston lausunnon saatuaan budjettivaliokunta päätti 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyä siirron kokonaisuudessaan.

* *

Budjettivaliokunta käsitteli komission määrärahasiirtoesitystä DEC 20/2005 (C6-0188/2005 — SEC(2005)0685 lopull.).

Neuvoston lausunnon saatuaan budjettivaliokunta päätti 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyä siirron kokonaisuudessaan.

* *

Budjettivaliokunta käsitteli komission määrärahasiirtoesitystä DEC 21/2005 (C6-0189/2005 — SEC(2005)0757 lopull.).

Neuvoston lausunnon saatuaan budjettivaliokunta päätti 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyä siirron kokonaisuudessaan.

* *

Budjettivaliokunta käsitteli komission määrärahasiirtoesitystä DEC 22/2005 (C6-0212/2005 — SEC(2005)0821 lopull.).

Neuvoston lausunnon saatuaan budjettivaliokunta päätti 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyä siirron kokonaisuudessaan.

* *

Budjettivaliokunta käsitteli komission määrärahasiirtoesitystä DEC 23/2005 (C6-0227/2005 — SEC(2005)0822 lopull.).

Neuvoston lausunnon saatuaan budjettivaliokunta päätti 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyä siirron kokonaisuudessaan.

* *

Budjettivaliokunta käsitteli komission määrärahasiirtoesitystä DEC 24/2005 (C6-0228/2005 — SEC(2005)0899 lopull.).

Neuvoston lausunnon saatuaan budjettivaliokunta päätti 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyä siirron kokonaisuudessaan.

* *

Budjettivaliokunta käsitteli komission määrärahasiirtoesitystä DEC 26/2005 (C6-0229/2005 — SEC(2005)0901 lopull.).

Neuvoston lausunnon saatuaan budjettivaliokunta päätti 25. kesäkuuta 2002 annetun varainhoitoasetuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyä siirron kokonaisuudessaan.

4. Luonnonkatastrofit (tulipalot ja tulvat) (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset)

Seuraavat päätöslauselmaesitykset on jätetty työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti luonnonkatastrofeista (tulipalot ja tulvat) käytävän keskustelun päätteeksi (istunnon pöytäkirja 5.9.2005, kohta 18):

—

Gerardo Galeote Quecedo, Françoise Grossetête, Luís Queiró, Othmar Karas, Markus Ferber, Richard Seeber, Luis de Grandes Pascual, László Surján, Daniel Varela Suanzes-Carpegna, José Ribeiro e Castro, María Esther Herranz García, María del Pilar Ayuso González ja Cristina Gutiérrez-Cortines PPE-DEryhmän puolesta Etelä-Euroopan metsäpaloista ja Keski-Euroopan tulvista kesällä 2005 (B6-0458/2005)

—	Vittorio Prodi ALDE-ryhmän puolesta Euroopan unionissa tänä kesänä tapahtuneista luonnontuhoista (B6-0462/2005)

—	Rosa Miguélez Ramos, Edite Estrela, Heinz Kindermann ja Herbert Bösch PSE-ryhmän puolesta metsäpaloista ja tulvista Euroopassa kesällä 2005 (B6-0466/2005)

—	Liam Aylward, Alessandro Foglietta ja Rolandas Pavilionis UEN-ryhmän puolesta Euroopan unionin tämän kesän luonnonkatastrofeista (B6-0467/2005)

—	Ilda Figueiredo, Pedro Guerreiro, Willy Meyer Pleite, Helmuth Markov ja Dimitrios Papadimoulis GUE/NGL-ryhmän puolesta luonnononnettomuuksista (tulipaloista ja tulvista) (B6-0471/2005)

—	Claude Turmes, Satu Hassi ja Eva Lichtenberger Verts/ALE-ryhmän puolesta luonnonkatastrofeista (B6-0472/2005).

5. Keskustelu ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset)

Seuraavat jäsenet tai poliittiset ryhmät ovat esittäneet työjärjestyksen 115 artiklan mukaisesti pyynnön ottaa kyseiseen keskusteluun seuraavat päätöslauselmaesitykset:

I — NÄLÄNHÄTÄ NIGERISSÄ

—	Panagiotis Beglitis ja Pasqualina Napoletano PSE-ryhmän puolesta ravintotilanteesta Nigerissä (B6-0460/2005)

—	Marie-Hélène Aubert, Marie Anne Isler Béguin ja Frithjof Schmidt Verts/ALE-ryhmän puolesta nälänhädästä Nigerissä (B6-0464/2005)

—	Luisa Morgantini ja Gabriele Zimmer GUE/NGL-ryhmän puolesta ravintotilanteesta Nigerissä (B6-0470/2005)

—	Fiona Hall ja Johan Van Hecke ALDE-ryhmän puolesta nälänhädästä Nigerissä (B6-0473/2005)

—	John Bowis ja Bernd Posselt PPE-DE-ryhmän puolesta nälänhädästä Nigerissä (B6-0476/2005)

—	Ģirts Valdis Kristovskis, Eoin Ryan ja Roberts Zīle UEN-ryhmän puolesta nälänhädästä Nigerissä (B6-0479/2005).

II — IHMISOIKEUSLOUKKAUKSET KIINASSA ERITYISESTI USKONNONVAPAUDEN ALALLA

—	Graham Watson ALDE-ryhmän puolesta ihmisoikeusloukkauksista Kiinassa erityisesti uskonnonvapauden alalla (B6-0457/2005)

—	Pasqualina Napoletano PSE-ryhmän puolesta ihmisoikeusloukkauksista Kiinassa erityisesti uskonnonvapauden alalla (B6-0461/2005)

—	Raül Romeva i Rueda, Hélène Flautre, Helga Trüpel ja Claude Turmes Verts/ALE-ryhmän puolesta ihmisoikeusloukkauksista Kiinassa erityisesti uskonnonvapauden alalla (B6-0465/2005)

—	Jonas Sjöstedt GUE/NGL-ryhmän puolesta perusvapauksista Kiinassa (B6-0469/2005)

—	José Ribeiro e Castro, Mario Mauro, John Bowis, Bernd Posselt, Vytautas Landsbergis, Thomas Mann ja Georg Jarzembowski PPE-DE-ryhmän puolesta ihmisoikeusloukkauksista Kiinassa erityisesti uskonnonvapauden alalla (B6-0475/2005)

—	Bastiaan Belder IND/DEM-ryhmän puolesta ihmisoikeusloukkauksista Kiinassa erityisesti uskonnonvapauden alalla (B6-0477/2005)

—	Cristiana Muscardini, Marcin Libicki, Konrad Szymański ja Roberta Angelilli UEN-ryhmän puolesta uskonnonvapaudesta Kiinassa (B6-0478/2005).

III — POLIITTISTEN VANKIEN TILANNE SYYRIASSA

—	Philippe Morillon ALDE-ryhmän puolesta Syyrian ihmisoikeustilanteesta, erityisesti Riad Seifin ja Mamun al Humsin tapauksista (B6-0456/2005)

—	Pasqualina Napoletano PSE-ryhmän puolesta poliittisten vankien tilanteesta Syyriassa (B6-0459/2005)

—	Hélène Flautre ja Cem Özdemir Verts/ALE-ryhmän puolesta Syyrian ihmisoikeustilanteesta, erityisesti Riad Seifin ja Mamun al Humsin tapauksista (B6-0463/2005)

—	Vittorio Agnoletto GUE/NGL-ryhmän puolesta ihmisoikeuksista Syyriassa (B6-0468/2005)

—	Charles Tannock ja Bernd Posselt PPE-DE-ryhmän puolesta ihmisoikeuksista Syyriassa (B6-0474/2005)

—	Cristiana Muscardini ja Sebastiano (Nello) Musumeci UEN-ryhmän puolesta poliittisten vankien tilanteesta Syyriassa (B6-0480/2005).

Puheaika jaetaan työjärjestyksen 142 artiklan mukaisesti.

6. Työntekijöiden suojelu altistumiselta fysikaalisista tekijöistä aiheutuville riskeille *** II (keskustelu)

Suositus toiseen käsittelyyn: Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (optinen säteily) aiheutuville riskeille (yhdeksästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) [05571/6/2005 — C6-0129/2005 — 1992/0449B((COD)] — Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta.

Esittelijä: Csaba Őry (A6-0249/2005).

Jacques Barrot (komission varapuheenjohtaja) käytti puheenvuoron.

Csaba Őry esitteli suosituksen toiseen käsittelyyn.

Puheenvuorot: Ria Oomen-Ruijten PPE-DE-ryhmän puolesta, Stephen Hughes PSE-ryhmän puolesta, Elizabeth Lynne ALDE-ryhmän puolesta, Sepp Kusstatscher Verts/ALE-ryhmän puolesta, Ilda Figueiredo GUE/NGL-ryhmän puolesta, sitoutumaton Roger Helmer, Thomas Mann, Harlem Désir, Marian Harkin, Elisabeth Schroedter, Jiří Maštálka, Anja Weisgerber, Karin Jöns, Alyn Smith, Philip Bushill-Matthews, Harald Ettl, Alexander Radwan, Ole Christensen, Avril Doyle, Proinsias De Rossa ja Jacques Barrot.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 7.9.2005, kohta 4.7.

7. Progress-ohjelma *** I (keskustelu)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan yhteisön Progress-ohjelman perustamisesta [KOM(2004)0488 — C6-0092/2004 — 2004/0158(COD)] — Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta.

Esittelijä: Karin Jöns (A6-0199/2005).

Jacques Barrot (komission varapuheenjohtaja) käytti puheenvuoron.

Karin Jöns esitteli laatimansa mietinnön.

Puheenvuorot: Ilda Figueiredo (FEMM-valiokunnan lausunnon valmistelija), Raymond Langendries PPE-DE-ryhmän puolesta ja Jan Andersson PSE-ryhmän puolesta.

Puhetta johti Miroslav OUZKÝ

Varapuhemies

Puheenvuorot: Luigi Cocilovo ALDE-ryhmän puolesta, Bairbre de Brún GUE/NGL-ryhmän puolesta, Derek Roland Clark IND/DEM-ryhmän puolesta, Ria Oomen-Ruijten, Richard Howitt, Siiri Oviir, Kyriacos Triantaphyllides, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Lissy Gröner, Anna Záborská, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou ja Jacques Barrot.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 6.9.2005, kohta 9.15.

8. Televisio ilman rajoja (keskustelu)

Mietintö: ”Televisio ilman rajoja” -direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY, 4 ja 5 artiklan soveltamisesta vuosina 2001-2002 [2004/2236(INI)] — Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta.

Esittelijä: Henri Weber (A6-0202/2005).

Henri Weber esitteli laatimansa mietinnön.

Puheenvuorot: Luis Herrero-Tejedor PPE-DE-ryhmän puolesta, Gyula Hegyi PSE-ryhmän puolesta, Claire Gibault ALDE-ryhmän puolesta, Helga Trüpel Verts/ALE-ryhmän puolesta, Dimitrios Papadimoulis GUE/NGL-ryhmän puolesta, Ruth Hieronymi, Vladimír Železný IND/DEM-ryhmän puolesta, Nikolaos Sifunakis, Giulietto Chiesa, Alyn Smith, Mario Borghezio, Manolis Mavrommatis, Maria Badia I Cutchet, Anneli Jäätteenmäki, Thomas Wise, Ivo Belet ja Jacques Barrot (komission varapuheenjohtaja).

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 6.9.2005, kohta 9.17.

Puhetta johti Antonios TRAKATELLIS

Varapuhemies

9. Äänestykset

Äänestysten kulkua koskevat yksityiskohdat (tarkistukset, erilliset äänestykset, kohta kohdalta -äänestykset, ...) esitetään pöytäkirjaan sisältyvässä liitteessä I.

9.1. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuulemista koskeva pyyntö Euroopan unionista käytävän keskustelun arvioinnin rakenne, aiheet ja kehys (työjärjestyksen 117 artikla)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuulemista koskeva pyyntö: Euroopan unionista käytävän keskustelun arvioinnin rakenne, aiheet ja kehys

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite I, kohta 1)

Hyväksyttiin

9.2. Alueiden komitean kuulemista koskeva pyyntö Euroopan unionista käytävän keskustelun arvioinnin rakenne, aiheet ja kehys (työjärjestyksen 118 artikla)

Alueiden komitean kuulemista koskeva pyyntö: Euroopan unionista käytävän keskustelun arvioinnin rakenne, aiheet ja kehys

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite I, kohta 2)

Hyväksyttiin

9.3. Marokon kanssa tehtyyn Euro—Välimeri-sopimukseen liitettävä pöytäkirja *** (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Suositus: Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosioinnista tehtyyn Euro—Välimeri-sopimukseen liitettävän pöytäkirjan tekemisestä Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi [9649/2005 — KOM(2004)0848 — C6-0200/2005 — 2004/0292(AVC)] — Ulkoasiainvaliokunta.

Esittelijä: Elmar Brok (A6-0219/2005)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite I, kohta 3)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2005)0308)

Parlamentti antoi näin ollen puoltavan lausuntonsa.

9.4. Tunisian kanssa tehtyyn Euro—Välimeri-sopimukseen liitettävä pöytäkirja *** (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Suositus: Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tunisian tasavallan välisestä assosioinnista tehtyyn Euro—Välimeri-sopimukseen liitettävän pöytäkirjan tekemisestä Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi [9648/2005 — KOM(2004)0736 — C6-0199/2005 — 2004/0265(AVC)] — Ulkoasiainvaliokunta.

Esittelijä: Elmar Brok (A6-0220/2005)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite I, kohta 4)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2005)0309)

Parlamentti antoi näin ollen puoltavan lausuntonsa.

9.5. Jordanian kanssa tehtyyn Euro—Välimeri-sopimukseen liitettävä pöytäkirja *** (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Suositus: Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan väliseen Euro—Välimeri-assosiaatiosopimukseen liitettävän pöytäkirjan tekemisestä Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi [5092/2005 — KOM(2004)0578 — C6-0202/2005 — 2004/0196(AVC)] — Ulkoasiainvaliokunta.

Esittelijä: Elmar Brok (A6-0221/2005)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite I, kohta 5)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2005)0310)

Parlamentti antoi näin ollen puoltavan lausuntonsa.

9.6. Raakatupakka-alan yhteinen markkinajärjestely * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi raakatupakka-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (ETY) N:o 2075/92 muuttamisesta [KOM(2005)0235 — C6-0193/2005 — 2005/0105(CNS)] — Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta.

Esittelijä: Joseph Daul (A6-0233/2005)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite I, kohta 6)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2005)0311)

9.7. Luonnonmukainen tuotantotapa ja siihen viittaavat merkinnät maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa annetun asetuksen (ETY) N:o 2092/91 muuttamisesta [KOM(2005)0194 — C6-0140/2005 — 2005/0094(CNS)] — Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta.

Esittelijä: Joseph Daul (A6-0234/2005)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite I, kohta 7)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2005)0312)

9.8. Eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän käyttöönotto ja käyttö *** I (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän rakennus- ja käyttöönottovaiheen sekä käyttövaiheen toteuttamisesta [KOM(2004)0477 — C6-0087/2004 — 2004/0156(COD)] — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta.

Esittelijä: Etelka Barsi-Pataky (A6-0212/2005)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite I, kohta 8)

KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUKSET ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2005)0313)

Äänestystä koskevat puheenvuorot:

—	Etelka Barsi-Pataky (esittelijä) esitti tarkistuksiin 6, 7, 8 ja 19 suullisen tarkistuksen, joka hyväksyttiin.

9.9. EY:n ja Libanonin sopimus tietyistä lentoliikenteen näkökohdista * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Libanonin tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä [KOM(2005)0062 — C6-0059/2005 — 2005/0012(CNS)] — Liikenne- ja matkailuvaliokunta.

Esittelijä: Paolo Costa (A6-0232/2005)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite I, kohta 9)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2005)0314)

9.10. EY:n ja Georgian sopimus tietyistä lentoliikenteen näkökohdista * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Georgian välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä [KOM(2005)0061 — C6-0060/2005 — 2005/0009(CNS)] — Liikenne- ja matkailuvaliokunta.

Esittelijä: Paolo Costa (A6-0231/2005)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite I, kohta 10)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2005)0315)

9.11. Kalastustoimia koskevat tiedot sekä kaukohavaintokeinot * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi kalastustoimia koskevien tietojen sähköisestä kirjaamisesta ja toimittamisesta sekä kaukohavaintokeinoista [KOM(2004)0724 — C6-0187/2004 — 2004/0252(CNS)] — Kalatalousvaliokunta.

Esittelijä: Paulo Casaca (A6-0238/2005)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite I, kohta 11)

KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUKSET ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2005)0316)

9.12. EY:n ja Albanian sopimus ilman lupaa oleskelevien henkilöiden takaisinotosta * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi ilman lupaa oleskelevien henkilöiden takaisinottoa koskevan Euroopan yhteisön ja Albanian tasavallan sopimuksen tekemisestä [KOM(2004)0092 — C6-0053/2005 — 2004/0033(CNS)] — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta.

Esittelijä: Ewa Klamt (A6-0214/2005)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite I, kohta 12)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2005)0317)

9.13. Osallistuminen yhteisön ulkoiseen apuun * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)

Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi osallistumisesta yhteisön ulkoiseen apuun [8977/2005 — C6-0156/2005 — 2005/0806(CNS)] — Kehitysyhteistyövaliokunta.

Esittelijä: Michael Gahler (A6-0239/2005)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite I, kohta 13)

KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUKSET ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2005)0318)

9.14. Kaivannaisteollisuuden jätehuolto *** II (äänestys)

Suositus toiseen käsittelyyn: Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi kaivannaisteollisuuden jätehuollosta ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta [16075/1/2004 — C6-0128/2005 — 2003/0107(COD)] — Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta.

Esittelijä: Jonas Sjöstedt (A6-0236/2005)

(määräenemmistö)

(äänestystulokset: liite I, kohta 14)

NEUVOSTON YHTEINEN KANTA

Julistettiin hyväksytyksi tarkistettuna (P6_TA(2005)0319)

9.15. Progress-ohjelma *** I (äänestys)

Esittelijä: Karin Jöns (A6-0199/2005)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite I, kohta 15)

KOMISSION EHDOTUS

Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2005)0320)

LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

Hyväksyttiin (P6_TA(2005)0320)

Äänestystä koskevat puheenvuorot:

—	Lívia Járóka esitti suullisia tarkistuksia tarkistuksiin 6 ja 23. Karin Jöns (esittelijä) käytti puheenvuoron näistä tarkistuksista. Yli 37 jäsentä vastusti näiden suullisten tarkistusten ottamista huomioon, minkä vuoksi niistä ei äänestetty;

—	äänestyksen lopuksi esittelijä kiitti politiikan haasteita ja rahoitusmahdollisuuksia laajentuneessa unionissa 2007—2013 käsittelevän väliaikaisen valiokunnan jäseniä heidän yhteistyöstään.

9.16. Tekstiili- ja vaatetusala vuoden 2005 jälkeen (äänestys)

Mietintö: Tekstiili- ja vaatetusala vuoden 2005 jälkeen [2004/2265(INI)] — Kansainvälisen kaupan valiokunta.

Esittelijä: Tokia Saïfi (A6-0193/2005)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite I, kohta 16)

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Hyväksyttiin (P6_TA(2005)0321)

Äänestystä koskevat puheenvuorot:

—	Pedro Guerreiro esitti GUE/NGL-ryhmän puolesta tarkistukseen 9 suullisen tarkistuksen, joka hyväksyttiin.

9.17. Televisio ilman rajoja (äänestys)

Esittelijä: Henri Weber (A6-0202/2005)

(yksinkertainen enemmistö)

(äänestystulokset: liite I, kohta 17)

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Hyväksyttiin (P6_TA(2005)0322)

10. Äänestysselitykset

Kirjalliset äänestysselitykset:

Työjärjestyksen 163 artiklan 3 kohdan mukaiset kirjalliset äänestysselitykset julkaistaan tämän istunnon sanatarkoissa istuntoselostuksissa.

Suulliset äänestysselitykset:

Mietintö: Karin Jöns — A6-0199/2005

—	Hynek Fajmon

Mietintö: Tokia Saïfi — A6-0193/2005

—	Alexander Stubb ja Jörg Leichtfried

11. Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset ovat nähtävissä verkkosivulla ”Séance en direct” kohdassa ”Résultats des votes (appels nominaux)/Results of votes (roll-call votes)” sekä liitteen 2 ”Nimenhuutoäänestysten tulokset” painetussa versiossa.

Europarlin sähköistä versiota päivitetään säännöllisesti enintään kahden viikon ajan äänestyspäivästä.

Tämän määräajan jälkeen äänestyskäyttäytymistä koskevien ilmoitusten luettelo on lopullinen, ja se toimitetaan käännettäväksi ja julkaistavaksi virallisessa lehdessä.

(Istunto keskeytettiin klo 12.40 ja sitä jatkettiin klo 15.05.)

Puhetta johti Luigi COCILOVO

Varapuhemies

12. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen

Edellisen istunnon pöytäkirja hyväksyttiin.

13. Varainhoitovuosi 2006

Neuvosto esittelee esityksen yleiseksi talousarvioksi — Varainhoitovuosi 2006

Ivan Lewis (neuvoston puheenjohtaja) esitteli talousarvioesityksen.

Asian käsittely päättyi.

14. Euroopan unionin yleinen talousarvio vuodeksi 2006 (keskustelu)

Euroopan unionin yleinen talousarvio vuodeksi 2006

Puheenvuorot: Janusz Lewandowski (BUDG-valiokunnan puheenjohtaja), Giovanni Pittella (yleisen talousarvioesityksen 2006 esittelijä), Valdis Dombrovskis (yleisen talousarvioesityksen 2006 esittelijä), Dalia Grybauskaitė (komission jäsen), Laima Liucija Andrikienė PPE-DE-ryhmän puolesta, Constanze Angela Krehl PSE-ryhmän puolesta, István Szent-Iványi ALDE-ryhmän puolesta, Helga Trüpel Verts/ALE-ryhmän puolesta, Esko Seppänen GUE/NGL-ryhmän puolesta ja Lars Wohlin IND/DEM-ryhmän puolesta.

Puhetta johti Dagmar ROTH-BEHRENDT

Varapuhemies

Puheenvuorot: Wojciech Roszkowski UEN-ryhmän puolesta, sitoutumaton Sergej Kozlík, Margrietus van den Berg, Anne E. Jensen, Georgios Karatzaferis, Véronique De Keyser, Annemie Neyts-Uyttebroeck, David Martin, Nathalie Griesbeck, Katerina Batzeli, Jan Mulder, Teresa Riera Madurell, Jamila Madeira, Kyösti Tapio Virrankoski, Jutta D. Haug, Catherine Guy-Quint, Bogusław Liberadzki, Martine Roure, Lissy Gröner, Heinz Kindermann ja Joseph Muscat.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

15. Lisätalousarvio nro 4/2005 (tsunami) — Joustovälineen käyttöönottaminen (tsunami) (keskustelu)

Mietintö: Esitys Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 4/2005 varainhoitovuodeksi 2005 — Pääluokka III — Komissio (tsunami) [11220/2005 — C6-0239/2005 — 2005/2079(BUD)] — Budjettivaliokunta.

Esittelijä: Salvador Garriga Polledo (A6-0255/2005).

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi joustovälineen varojen käyttöönottamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen 24 kohdan mukaisesti kunnostamisja jälleenrakennusavun myöntämiseksi tsunamin kohteeksi joutuneille maille [SEC(2005)0548 — C6-0127/2005 — 2005/2083(ACI)] — Budjettivaliokunta.

Esittelijä: Reimer Böge (A6-0254/2005).

Salvador Garriga Polledo esitteli laatimansa mietinnön (A6-0255/2005).

Reimer Böge esitteli laatimansa mietinnön (A6-0254/2005).

Puheenvuorot: Nirj Deva (DEVE-valiokunnan lausunnon valmistelija), Ingeborg Gräßle PPE-DE-ryhmän puolesta, Catherine Guy-Quint PSE-ryhmän puolesta, Kyösti Tapio Virrankoski ALDE-ryhmän puolesta, Helga Trüpel Verts/ALE-ryhmän puolesta, sitoutumaton Alessandro Battilocchio, Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk, Anders Wijkman (DEVE-valiokunnan lausunnon valmistelija) ja Dalia Grybauskaitė (komission jäsen).

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 7.9.2005, kohta 4.4 ja istunnon pöytäkirja 7.9.2005, kohta 4.1.

(Istunto keskeytettiin klo 17.15 kyselytunnin alkamista odotettaessa ja sitä jatkettiin klo 17.30.)

Puhetta johti Sylvia-Yvonne KAUFMANN

Varapuhemies

16. Kyselytunti (kysymykset komissiolle)

Parlamentti käsitteli komissiolle osoitettuja kysymyksiä (B6-0330/2005).

Ensimmäinen osa

Kysymys 38 (Panagiotis Beglitis): Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian tuotteiden vienti.

László Kovács (komission jäsen) vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Panagiotis Beglitis.

Kysymys 39 (Seán Ó Neachtain): Internetin vakoiluohjelmat.

Viviane Reding (komission jäsen) vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Seán Ó Neachtain.

Kysymys 40 raukesi laatijan poissaolon vuoksi.

Toinen osa

Kysymys 41 (Nikolaos Vakalis): Rahoitusnäkymät 2007—2013.

Dalia Grybauskaitė (komission jäsen) vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Nikolaos Vakalis ja David Martin.

Kysymys 42 (Justas Vincas Paleckis): Lisätoimet Eurooppa-ajatuksen levittämiseksi ja kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi Euroopan unionin toimista.

Kysymys 43 (Gay Mitchell): D-suunnitelma.

Margot Wallström (komission varapuheenjohtaja) vastasi kysymyksiin sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Justas Vincas Paleckis, Gay Mitchell, David Martin, Paul Rübig ja Elmar Brok.

Kysymys 44 (Nils Lundgren): EU:n tiedotusstrategia.

Margot Wallström vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Nils Lundgren, Elmar Brok ja Jan Andersson.

Kysymys 45 (Bart Staes): Eurooppalaiset oikeuspuitteet jätteiden kuljetusta koskevan rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi.

Franco Frattini (komission varapuheenjohtaja) vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Bart Staes.

Kysymys 46 raukesi laatijan poissaolon vuoksi.

Kysymys 47 (Sarah Ludford): Yhdysvaltain lentokieltoluettelot (no-fly lists).

Franco Frattini vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Sophia in 't Veld (laatijan sijainen), Paul Rübig ja Dimitrios Papadimoulis.

Kysymys 48 (Bernd Posselt): Poliisiakatemia ja ulkorajojen suoja.

Franco Frattini vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Bernd Posselt.

Kysymys 49 (Dimitrios Papadimoulis): Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto.

Franco Frattini vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Dimitrios Papadimoulis.

Kysymys 50 (Claude Moraes): EUROPOLin avoimuus.

Franco Frattini vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Claude Moraes ja James Hugh Allister.

Kysymys 51 raukesi laatijan poissaolon vuoksi.

John Purvis käytti puheenvuoron kyselytunnin kulusta.

Kysymys 52 (Joachim Wuermeling): Saksan viisumikäytäntö.

Franco Frattini vastasi kysymykseen sekä lisäkysymyksiin, joita esittivät Ewa Klamt (laatijan sijainen) ja Manfred Weber.

Kysymys 53 raukesi laatijan poissaolon vuoksi.

Kysymys 54 (Inger Segelström): Uudelleensijoittamiskiintiö.

Franco Frattini vastasi kysymykseen sekä lisäkysymykseen, jonka esitti Inger Segelström.

Kysymyksiin 55—94 vastataan kirjallisesti.

Komissiolle varattu kyselytunti julistettiin päättyneeksi.

(Istunto keskeytettiin klo 19.10 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Puhetta johti Ingo FRIEDRICH

Varapuhemies

17. Alaikäisten ja ihmisarvon suojelu audiovisuaali- ja tietopalvelualan kilpailukyky huomioon ottaen *** I (keskustelu)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja vastineoikeudesta Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyky huomioon ottaen [KOM(2004)0341 — C6-0029/2004 — 2004/0117(COD)] — Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta.

Esittelijä: Marielle De Sarnez (A6-0244/2005).

Viviane Reding (komission jäsen) käytti puheenvuoron.

Marielle De Sarnez esitteli laatimansa mietinnön.

Puheenvuorot: Roberta Angelilli (LIBE-valiokunnan lausunnon valmistelija), Vasco Graça Moura PPE-DE-ryhmän puolesta, Christa Prets PSE-ryhmän puolesta, Alfonso Andria ALDE-ryhmän puolesta, Michael Cramer Verts/ALE-ryhmän puolesta, Konrad Szymański UEN-ryhmän puolesta, Manolis Mavrommatis, Nikolaos Sifunakis, Ljudmila Novak, Aloyzas Sakalas, Luis Herrero-Tejedor, Laima Liucija Andrikienė ja Viviane Reding.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 7.9.2005, kohta 4.8.

18. Alv: Velvoitteiden yksinkertaistaminen — Yhden luukun järjestelmä * (keskustelu)

Mietintö:

1.	Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta arvonlisäverovelvoitteiden yksinkertaistamiseksi [KOM(2004)0728 — C6-0024/2005 — 2004/0261(CNS)]

Ehdotus neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 1798/2003 muuttamisesta siltä osin kuin se koskee hallinnollisten yhteistyöjärjestelyiden käyttöönottoa arvonlisäveroa koskevan yhden luukun järjestelmän ja arvonlisäveron palautusmenettelyn yhteydessä [KOM(2004)0728 — C6-0025/2005 — 2004/0262(CNS)] — Talous- ja raha-asioiden valiokunta.

Esittelijä: Zsolt László Becsey (A6-0228/2005).

László Kovács (komission jäsen) käytti puheenvuoron.

Zsolt László Becsey esitteli laatimansa mietinnön.

Puheenvuorot: Antolín Sánchez Presedo PSE-ryhmän puolesta, Margarita Starkevičiūtė ALDE-ryhmän puolesta ja László Kovács.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 7.9.2005, kohta 4.10.

19. Lapsille tarkoitetut lääkkeet *** I (keskustelu)

Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lapsille tarkoitetuista lääkkeistä sekä asetuksen (ETY) N:o 1768/92, direktiivin 2001/83/EY ja asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta [KOM(2004)0599 — C6-0159/2004 — 2004/0217(COD)] — Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta.

Esittelijä: Françoise Grossetête (A6-0247/2005).

Günther Verheugen (komission varapuheenjohtaja) käytti puheenvuoron.

Françoise Grossetête esitteli laatimansa mietinnön.

Puheenvuorot: Patrizia Toia (ITRE-valiokunnan lausunnon valmistelija), John Bowis PPE-DE-ryhmän puolesta, Dagmar Roth-Behrendt PSE-ryhmän puolesta, Jules Maaten ALDE-ryhmän puolesta, Hiltrud Breyer Verts/ALE-ryhmän puolesta, Adamos Adamou GUE/NGL-ryhmän puolesta, Johannes Blokland IND/DEMryhmän puolesta, sitoutumaton Irena Belohorská, Miroslav Mikolášik, Anne Ferreira, Mojca Drčar Murko, Carl Schlyter, Jiří Maštálka, Kathy Sinnott, Jan Tadeusz Masiel, Frederika Brepoels, Genowefa Grabowska, Marios Matsakis, Vittorio Agnoletto, Thomas Ulmer, Evangelia Tzampazi, Frédérique Ries, Richard Seeber, Dorette Corbey, Holger Krahmer, Alexander Stubb, Gyula Hegyi, Mia De Vits, Lasse Lehtinen ja Günther Verheugen.

Keskustelu julistettiin päättyneeksi.

Äänestys: istunnon pöytäkirja 7.9.2005, kohta 4.9.

20. Seuraavan istunnon esityslista

Huomisen istunnon esityslista on vahvistettu (ks. ”Esityslista” 360.636/OJME).

21. Istunnon päättäminen

Istunto päättyi klo 23.35.

Julian Priestley

Pääsihteeri

Gérard Onesta

Varapuhemies

LÄSNÄOLOLISTA

Allekirjoittaneet:

Adamou, Agnoletto, Allister, Alvaro, Andersson, Andrejevs, Andria, Andrikienė, Angelilli, Antoniozzi, Arif, Arnaoutakis, Ashworth, Atkins, Attard-Montalto, Attwooll, Aubert, Audy, Auken, Ayala Sender, Aylward, Ayuso González, Bachelot-Narquin, Baco, Badia I Cutchet, Barón Crespo, Barsi-Pataky, Batten, Battilocchio, Batzeli, Bauer, Beaupuy, Beazley, Becsey, Beer, Beglitis, Belder, Belet, Belohorská, Bennahmias, Beňová, Berend, Berès, van den Berg, Berger, Berlato, Berlinguer, Bertinotti, Bielan, Birutis, Blokland, Bloom, Bobošíková, Böge, Bösch, Bonde, Bono, Bonsignore, Booth, Borghezio, Borrell Fontelles, Bourlanges, Bourzai, Bowis, Bowles, Bozkurt, Bradbourn, Braghetto, Mihael Brejc, Brepoels, Breyer, Březina, Brie, Brok, Brunetta, Budreikaitė, Bullmann, van den Burg, Bushill-Matthews, Busk, Busquin, Buzek, Cabrnoch, Calabuig Rull, Callanan, Camre, Capoulas Santos, Carlotti, Carlshamre, Carnero González, Carollo, Casa, Casaca, Cashman, Caspary, Castex, del Castillo Vera, Catania, Cavada, Cederschiöld, Cercas, Chatzimarkakis, Chichester, Chiesa, Chmielewski, Christensen, Chruszcz, Cirino Pomicino, Claeys, Clark, Cocilovo, Coelho, Cohn-Bendit, Corbett, Corbey, Cornillet, Correia, Costa, Cottigny, Coûteaux, Coveney, Cramer, Crowley, Marek Aleksander Czarnecki, Ryszard Czarnecki, D'Alema, Daul, Davies, de Brún, Degutis, Dehaene, De Keyser, Demetriou, De Michelis, Deprez, De Rossa, De Sarnez, Descamps, Désir, Deß, Deva, De Veyrac, De Vits, Díaz de Mera García Consuegra, Didžiokas, Díez González, Dillen, Dimitrakopoulos, Dionisi, Di Pietro, Dobolyi, Dombrovskis, Doorn, Douay, Dover, Doyle, Drčar Murko, Duchoň, Dührkop Dührkop, Duff, Duka-Zólyomi, Duquesne, Ebner, Ehler, Ek, El Khadraoui, Elles, Esteves, Estrela, Ettl, Eurlings, Jillian Evans, Jonathan Evans, Robert Evans, Fajmon, Falbr, Farage, Fatuzzo, Fava, Fazakas, Ferber, Fernandes, Fernández Martín, Anne Ferreira, Elisa Ferreira, Figueiredo, Fjellner, Flasarová, Flautre, Florenz, Foglietta, Fontaine, Ford, Fotyga, Fourtou, Fraga Estévez, Frassoni, Freitas, Friedrich, Fruteau, Gahler, Gaľa, García-Margallo y Marfil, García Pérez, Gargani, Garriga Polledo, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gentvilas, Geremek, Geringer de Oedenberg, Gibault, Gierek, Giertych, Gklavakis, Glante, Glattfelder, Goebbels, Goepel, Golik, Gollnisch, Gomes, Gomolka, Goudin, Genowefa Grabowska, Grabowski, Graça Moura, Graefe zu Baringdorf, Gräßle, de Grandes Pascual, Grech, Griesbeck, Gröner, de Groen-Kouwenhoven, Grosch, Grossetête, Gruber, Guardans Cambó, Guellec, Guerreiro, Guidoni, Gurmai, Guy-Quint, Gyürk, Hänsch, Hall, Hammerstein Mintz, Hamon, Handzlik, Hannan, Harangozó, Harbour, Harkin, Hasse Ferreira, Hassi, Hatzidakis, Haug, Heaton-Harris, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Helmer, Henin, Hennicot-Schoepges, Hennis-Plasschaert, Herczog, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Honeyball, Hoppenstedt, Horáček, Howitt, Hudacký, Hudghton, Hughes, Hutchinson, Hybášková, Ibrisagic, Ilves, in 't Veld, Isler Béguin, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jäätteenmäki, Jałowiecki, Janowski, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jensen, Joan i Marí, Jöns, Jørgensen, Jonckheer, Jordan Cizelj, Juknevičienė, Jelko Kacin, Kaczmarek, Kallenbach, Kamall, Kamiński, Karas, Karatzaferis, Karim, Kasoulides, Kaufmann, Tunne Kelam, Kindermann, Kinnock, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Klinz, Knapman, Koch, Kohlíček, Konrad, Korhola, Kósáné Kovács, Koterec, Kozlík, Krahmer, Krarup, Krasts, Kratsa-Tsagaropoulou, Krehl, Kreissl-Dörfler, Kristensen, Kristovskis, Krupa, Kuc, Kudrycka, Kuhne, Kušķis, Kusstatscher, Kuźmiuk, Lagendijk, Laignel, Lamassoure, Lambert, Lambrinidis, Lambsdorff, Landsbergis, Lang, Langen, Langendries, Laperrouze, La Russa, Lauk, Lavarra, Lax, Lechner, Le Foll, Lehideux, Lehne, Lehtinen, Leichtfried, Leinen, Jean-Marie Le Pen, Marine Le Pen, Fernand Le Rachinel, Lévai, Janusz Lewandowski, Liberadzki, Libicki, Lichtenberger, Lienemann, Liotard, Lipietz, Locatelli, Lombardo, Louis, Lucas, Lulling, Lundgren, Lynne, Maat, Maaten, McGuinness, McMillan-Scott, Madeira, Malmström, Manders, Maňka, Erika Mann, Thomas Mann, Manolakou, Markov, Marques, Martens, David Martin, Hans-Peter Martin, Martinez, Martínez Martínez, Masiel, Masip Hidalgo, Maštálka, Mastenbroek, Mathieu, Mato Adrover, Matsakis, Matsis, Matsouka, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Medina Ortega, Meijer, Méndez de Vigo, Menéndez del Valle, Meyer Pleite, Miguélez Ramos, Mikko, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Mölzer, Montoro Romero, Moraes, Moreno Sánchez, Morgan, Morgantini, Morillon, Moscovici, Mote, Mulder, Musacchio, Muscardini, Muscat, Musotto, Mussolini, Musumeci, Myller, Napoletano, Nassauer, Nattrass, Navarro, Newton Dunn, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Nicholson, Nicholson of Winterbourne, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Obiols i Germà, Özdemir, Olajos, Olbrycht, Ó Neachtain, Onesta, Onyszkiewicz, Oomen-Ruijten, Ortuondo Larrea, Őry, Ouzký, Oviir, Pack, Borut Pahor, Paleckis, Pálfi, Panayotopoulos-Cassiotou, Pannella, Panzeri, Papadimoulis, Papastamkos, Parish, Patrie, Peillon, Pęk, Alojz Peterle, Pflüger, Piecyk, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pinior, Piotrowski, Pirilli, Piskorski, Pistelli, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Pleštinská, Podestà, Podkański, Poettering, Poignant, Pomés Ruiz, Portas, Posselt, Prets, Prodi, Purvis, Queiró, Rack, Radwan, Rapkay, Rasmussen, Remek, Reul, Reynaud, Ribeiro e Castro, Riera Madurell, Ries, Riis-Jørgensen, Rivera, Rizzo, Rogalski, Roithová, Romagnoli, Romeva i Rueda, Rosati, Roszkowski, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Rudi Ubeda, Rübig, Rühle, Rutowicz, Ryan, Sacconi, Saïfi, Sakalas, Salafranca Sánchez-Neyra, Salinas García, Salvini, Samaras, Samuelsen, Sánchez Presedo, dos Santos, Sartori, Saryusz-Wolski, Savary, Savi, Sbarbati, Schapira, Scheele, Schenardi, Schierhuber, Schlyter, Schmidt, Ingo Schmitt, Pál Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schroedter, Schulz, Schuth, Schwab, Seeber, Seeberg, Segelström, Seppänen, Siekierski, Sifunakis, Silva Peneda, Sinnott, Siwiec, Sjöstedt, Skinner, Škottová, Smith, Sommer, Sousa Pinto, Spautz, Speroni, Staes, Staniszewska, Starkevičiūtė, Šťastný, Stenzel, Sterckx, Stevenson, Stihler, Stockmann, Strejček, Strož, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Svensson, Swoboda, Szájer, Szejna, Szent-Iványi, Szymański, Tabajdi, Tajani, Takkula, Tannock, Tarabella, Tarand, Tatarella, Thomsen, Thyssen, Titford, Titley, Toia, Tomczak, Toubon, Toussas, Trakatellis, Trautmann, Triantaphyllides, Trüpel, Turmes, Tzampazi, Ulmer, Väyrynen, Vaidere, Vakalis, Valenciano Martínez-Orozco, Vanhecke, Van Hecke, Van Lancker, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vatanen, Vaugrenard, Ventre, Vergnaud, Vidal-Quadras Roca, de Villiers, Vincenzi, Virrankoski, Vlasák, Vlasto, Voggenhuber, Wallis, Walter, Watson, Henri Weber, Manfred Weber, Weiler, Weisgerber, Whitehead, Whittaker, Wieland, Wiersma, Wijkman, Wise, von Wogau, Wohlin, Janusz Wojciechowski, Wortmann-Kool, Wuermeling, Wurtz, Wynn, Xenogiannakopoulou, Yañez-Barnuevo García, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zani, Zapałowski, Zappalà, Zatloukal, Ždanoka, Železný, Zieleniec, Zīle, Zimmer, Zingaretti, Zvěřina, Zwiefka.

LIITE I

ÄÄNESTYSTEN TULOKSET

Käytettyjen merkkien ja lyhenteiden selitykset

+	hyväksytty
-	hylätty
↓	rauennut
per.	peruutettu
NHÄ (..., ..., ...)	nimenhuutoäänestys (puolesta, vastaan, tyhjää)
KÄ (..., ..., ...)	koneäänestys (puolesta, vastaan, tyhjää)
osat	kohta kohdalta -äänestys
eä	erillinen äänestys
tark.	tarkistus
KT	kompromissitarkistus
vo	vastaava osa
P	tekstiä poistava tarkistus
=	identtiset tarkistukset
§	kohta
art.	artikla
kappale	johdanto-osan kappale
PR	päätöslauselmaesitys
PRC	yhteinen päätöslauselmaesitys
SEC	salainen äänestys

1. Talous- ja sosiaalikomitean kuulemista koskeva pyyntö — Euroopan unionista käytävän keskustelun arvioinnin rakenne, aiheet ja kehys

Kohde	NHÄ jne.	Äänestys	NHÄ/KÄ — huomautukset
kertaäänestys		+

2. Alueiden komitean kuulemista koskeva pyyntö — Euroopan unionista käytävän keskustelun arvioinnin rakenne, aiheet ja kehys

Kohde	NHÄ jne.	Äänestys	NHÄ/KÄ — huomautukset
kertaäänestys		+

3. Marokon kanssa tehtyyn Euro—Välimeri-sopimukseen liitettävä pöytäkirja ***

Mietintö: Elmar BROK (A6-0219/2005)

Kohde	NHÄ jne.	Äänestys	NHÄ/KÄ — huomautukset
kertaäänestys		+

4. Tunisian kanssa tehtyyn Euro—Välimeri-sopimukseen liitettävä pöytäkirja ***

Mietintö: Elmar BROK (A6-0220/2005)

Kohde	NHÄ jne.	Äänestys	NHÄ/KÄ — huomautukset
kertaäänestys		+

5. Jordanian kanssa tehtyyn Euro—Välimeri-sopimukseen liitettävä pöytäkirja ***

Mietintö: Elmar BROK (A6-0221/2005)

Kohde	NHÄ jne.	Äänestys	NHÄ/KÄ — huomautukset
kertaäänestys		+

6. Raakatupakka-alan yhteinen markkinajärjestely *

Mietintö: Joseph DAUL (A6-0233/2005)

Kohde	NHÄ jne.	Äänestys	NHÄ/KÄ — huomautukset
kertaäänestys	NHÄ	+	463, 27, 68

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

IND/DEM: lopullinen äänestys

PPE-DE: lopullinen äänestys

7. Luonnonmukainen tuotantotapa ja siihen viittaavat merkinnät maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa *

Mietintö: Joseph DAUL (A6-0234/2005)

Kohde	NHÄ jne.	Äänestys	NHÄ/KÄ — huomautukset
kertaäänestys		+

8. Eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän käyttöönotto ja käyttö *** I

Mietintö: Etelka BARSI-PATAKY (A6-0212/2005)

Kohde	NHÄ jne.	Äänestys	NHÄ/KÄ — huomautukset
kertaäänestys		+

Muuta

Esittelijä Etelka Barsi-Pataky esitti tarkistuksen, jossa mietinnön tarkistuksista 6, 7, 8 ja 19 poistettiin sanat ”vuoden 2004 hintoina”. Tämä suullinen tarkistus hyväksyttiin.

9. EY:n ja Libanonin sopimus tietyistä lentoliikenteen näkökohdista *

Mietintö: Paolo COSTA (A6-0232/2005)

Kohde	NHÄ jne.	Äänestys	NHÄ/KÄ — huomautukset
kertaäänestys		+

10. EY:n ja Georgian sopimus tietyistä lentoliikenteen näkökohdista *

Mietintö: Paolo COSTA (A6-0231/2005)

Kohde	NHÄ jne.	Äänestys	NHÄ/KÄ — huomautukset
kertaäänestys		+

11. Kalastustoimia koskevat tiedot sekä kaukohavaintokeinot *

Mietintö: Paulo CASACA (A6-0238/2005)

Kohde	NHÄ jne.	Äänestys	NHÄ/KÄ — huomautukset
kertaäänestys		+

12. EY:n ja Albanian sopimus ilman lupaa oleskelevien henkilöiden takaisinotosta *

Mietintö: Ewa KLAMT (A6-0214/2005)

Kohde	NHÄ jne.	Äänestys	NHÄ/KÄ — huomautukset
kertaäänestys		+

13. Osallistuminen yhteisön ulkoiseen apuun *

Mietintö: Michael GAHLER (A6-0239/2005)

Kohde	NHÄ jne.	Äänestys	NHÄ/KÄ — huomautukset
kertaäänestys		+

14. Kaivannaisteollisuuden jätehuolto *** II

Suositus toiseen käsittelyyn: Jonas SJÖSTEDT (A6-0236/2005)

Kohde	Tark. nro	Laatija	NHÄ jne.	Äänestys	NHÄ/KÄ — huomautukset
asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä	3—4 6—7 9—10 14 16—25 27 29—39 42—45	valiokunta		+
asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — erilliset äänestykset	1	valiokunta	eä	-
	2	valiokunta	eä	-
	5	valiokunta	eä/KÄ	-	341, 269, 7
	8	valiokunta	eä/KÄ	+	532, 91, 6
	11	valiokunta	eä	-
	12	valiokunta	eä	-
	13	valiokunta	eä	-
	15	valiokunta	eä	-
	26	valiokunta	osat
			1	+
			2	-
	28	valiokunta	eä	-
	40	valiokunta	eä	-
	41	valiokunta	eä	-
	46	valiokunta	eä	-
	47	valiokunta	eä	-
3 art. § 8	48= 49= 50=	PPE-DE PSE GUE/NGL		+

Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt

PPE-DE: tark. 1, 2, 5, 11, 12, 13, 15, 28, 40, 41, 46 ja 47

IND/DEM: tark. 8

Kohta kohdalta -äänestyksiä koskevat pyynnöt

PSE

tark. 26

1. osa: 1 kohdan 1 alakohdan teksti ilman sanoja ”ja tyhjän louhoksen”

2. osa: nämä sanat

15. PROGRESS-ohjelma *** I

Mietintö: Karin JÖNS (A6-0199/2005)

Kohde	Tark. nro	Laatija	NHÄ jne.	Äänestys	NHÄ/KÄ — huomautukset
asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä	1—65 68—72	valiokunta		+
Art 17, § 1	73	PPE-DE	KÄ	-	309, 331, 8
Art 17, § 1	66	valiokunta		+
Art 17, § 2	74	PPE-DE		-
Art 17, § 2	67	valiokunta		+
äänestys: muutettu ehdotus				+
äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma				+

Muuta

Járóka esitti tarkistuksiin 6 ja 23 suulliset tarkistukset, joita ei hyväksytty.

16. Tekstiili- ja vaatetusala vuoden 2005 jälkeen

Mietintö: Tokia SAÏFI (A6-0193/2005)

Kohde	Tark. nro	Laatija	NHÄ jne.	Äänestys	NHÄ/KÄ — huomautukset
§ 2	§	alkuper. teksti	osat
			1	+
			2	+
			3	+
§ 2 jälkeen	13	GUE/NGL	NHÄ	-	122,519,10
§ 4 jälkeen	14	GUE/NGL	NHÄ	-	162, 482, 7
§ 5	§	alkuper. teksti	eä	+
§ 11	10	GUE/NGL	osat
			1/NHÄ	+	408, 235, 10
			2/NHÄ	-	77, 556, 20
§ 11 jälkeen	15	GUE/NGL		-
§ 17 jälkeen	16	Verts/ALE		-
§ 17 jälkeen	17	Verts/ALE		+
§ 21	3	PPE-DE		+
§ 22	4	PPE-DE		+
§ 23	8/rev.	PPE-DE		per.
§ 23	5	PPE-DE		+
§ 28	6	PPE-DE		+
	11	GUE/NGL	osat
			1/NHÄ	-	277, 363, 13
			2/KÄ	-	98, 534, 12
§ 33	§	alkuper. teksti	eä	-
§ 43	§	alkuper. teksti	eä	+
§ 44	7	PPE-DE		+
§ 50 jälkeen	1	COTTIGNY ja muut	NHÄ	-	165, 408, 80
B kappale	2	PPE-DE		+
C kappale	9	GUE/NGL	NHÄ	+	503, 121, 26 suullisesti muutettuna
D kappale	§	alkuper. teksti	eä	+
H kappaleen jälkeen	12	GUE/NGL		-
äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan)				+

Tarkistukset 18 ja 19 peruutettiin.

Guerreiro esitti GUE/NGL-ryhmän puolesta tarkistukseen 9 seuraavan suullisen tarkistuksen:

C.	toteaa, että tekstiili- ja vaatetusalan kiintiöiden poistamisella voi olla haitallisia vaikutuksia epäsuotuisimmille alueille ja se saattaa pienentää edelleen alueiden henkeä kohti laskettua BKT:tä, minkä vuoksi tässä tilanteessa asianmukaiset toimenpiteet ovat perusteltuja,

Tämä tarkistus hyväksyttiin.

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

PSE: tark. 1

GUE/NGL: tark. 9, 10, 11 ensimmäinen osa, 13 ja 14

Kohta kohdalta -äänestyksiä koskevat pyynnöt

PSE, GUE/NGL

tark. 11

1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman sanoja ”myös tilastovaikutuksesta kärsiviä alueita”

2. osa: nämä sanat

tark. 10

1. osa:”panee merkille ... Kiinan tekstiiliviennin rajoittamista”

2. osa:”pitää sopimusta kuitenkin ... jäsenvaltioiden ilmoittamat luokat”

Verts/ALE

§ 2

1. osa: Teksti kokonaisuudessaan ilman sanoja ”ja vertailukelpoisia” ja ”tekstiili-, ja vaatetusalan suurten tuottajien kannalta”

2. osa:”ja vertailukelpoisia”

3. osa:”tekstiili- ja vaatetusalan suurten tuottajien kannalta”

Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt

GUE/NGL: johdanto-osan D kappale

Verts/ALE: §§ 5 ja 43

PSE: § 33

Muuta

PPE-DE-ryhmä peruutti tarkistuksensa 8/rev.

17. Televisio ilman rajoja

Mietintö: Henri WEBER (A5-0202/2005)

Kohde	Tark. nro	Laatija	NHÄ jne.	Äänestys	NHÄ/KÄ — huomautukset
§ 6 jälkeen	4	PSE	NHÄ	-	283, 358, 9
§ 18	5	ALDE		+
§ 27	6	ALDE		-
§ 28 jälkeen	3	PSE	KÄ	+	348, 273, 9
§ 35 jälkeen	2	PSE		+
§ 39 jälkeen	7	ALDE		+
§ 42	8	PPE-DE		+
johdanto-osan 3 viitteen jälkeen	9= 1=	PPE-DE PSE		+
äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan)				+

Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt

Verts/ALE: tark. 4

LIITE II

NIMENHUUTOÄÄNESTYSTEN TULOKSET

1. Mietintö: Daul A6-0233/2005

Puolesta: 463

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chiesa, Cocilovo, Cornillet, Davies, Degutis, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duquesne, Fourtou, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Karim, Klinz, Krahmer, Laperrouze, Lax, Lehideux, Lynne, Maaten, Malmström, Manders, Matsakis, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Pistelli, Prodi, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Szent-Iványi, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: de Brún, Krarup, Liotard, Meijer, Portas, Sjöstedt, Svensson

IND/DEM: Belder, Blokland, Bonde, Borghezio, Coûteaux, Goudin, Louis, Lundgren, Salvini, Speroni, de Villiers, Wohlin

NI: Battilocchio, Belohorská, Claeys, Czarnecki Marek Aleksander, De Michelis, Dillen, Lang, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Mussolini, Romagnoli, Rutowicz, Schenardi, Vanhecke

PPE-DE: Andrikienė, Audy, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brunetta, Carollo, Casa, Caspary, Cederschiöld, Chmielewski, Cirino Pomicino, Coelho, Coveney, Daul, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Esteves, Eurlings, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Friedrich, Gahler, Gaľa, Galeote Quecedo, García-Margallo y Marfil, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gyürk, Handzlik, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kasoulides, Kelam, Klamt, Klaß, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Kuźmiuk, Lamassoure, Langen, Langendries, Lehne, Lewandowski, Lulling, Maat, McGuinness, Mann Thomas, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Montoro Romero, Nassauer, Niebler, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Pálfi, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Peterle, Pieper, Pinheiro, Piskorski, Pleštinská, Podestà, Podkański, Posselt, Queiró, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt Ingo, Schmitt Pál, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Spautz, Stenzel, Stubb, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Thyssen, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Vidal-Quadras Roca, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, Wojciechowski, Wortmann-Kool, Wuermeling, Záborská, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zimmerling, Zwiefka

PSE: Arif, Arnaoutakis, Ayala Sender, Badía i Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Beglitis, Beňová, Berès, Berlinguer, Bösch, Bono, Bozkurt, Bullmann, van den Burg, Calabuig Rull, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, D'Alema, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, El Khadraoui, Estrela, Falbr, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, Fruteau, García Pérez, Geringer de Oedenberg, Gierek, Goebbels, Grabowska, Gröner, Gruber, Guy-Quint, Hamon, Hasse Ferreira, Hedh, Hedkvist Petersen, Hughes, Hutchinson, Ilves, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Koterec, Krehl, Kreissl-Dörfler, Kristensen, Kuc, Laignel, Lambrinidis, Lavarra, Le Foll, Lehtinen, Leichtfried, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Moreno Sánchez, Moscovici, Napoletano, Navarro, Panzeri, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Schapira, Scheele, Schulz, Sifunakis, Siwiec, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Weber Henri, Weiler, Whitehead, Wiersma, Wynn, Xenogiannakopoulou, Yañez-Barnuevo García, Zani, Zingaretti

UEN: Angelilli, Aylward, Bielan, Didžiokas, Foglietta, Janowski, Kamiński, Krasts, Kristovskis, La Russa, Libicki, Ó Neachtain, Roszkowski, Szymański, Tatarella, Zīle

Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Cramer, Evans Jillian, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Hassi, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Ždanoka

Vastaan: 27

GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Bertinotti, Brie, Catania, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Kaufmann, Markov, Maštálka, Meyer Pleite, Musacchio, Papadimoulis, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Triantaphyllides, Wurtz

NI: Mote

PSE: Evans Robert, Haug, Howitt, Kuhne

Tyhjää: 68

IND/DEM: Batten, Bloom, Booth, Clark, Farage, Giertych, Grabowski, Knapman, Krupa, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Zapałowski, Železný

NI: Allister, Baco, Bobošíková, Helmer, Kozlík

PPE-DE: Ashworth, Atkins, Bowis, Bradbourn, Bushill-Matthews, Cabrnoch, Callanan, Chichester, Deva, Dover, Duchoň, Fajmon, Graça Moura, Harbour, Heaton-Harris, Jałowiecki, Kamall, Kirkhope, Landsbergis, McMillan-Scott, Ouzký, Parish, Purvis, Seeberg, Škottová, Stevenson, Strejček, Sumberg, Tannock, Van Orden, Vlasák, Zahradil, Zvěřina

PSE: Andersson, van den Berg, Ettl, Honeyball, Moraes, Muscat, Myller, Segelström, Skinner, Stihler

UEN: Fotyga

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Puolesta:	John Attard-Montalto
Vastaan:	Hélène Goudin, Nils Lundgren, Lars Wohlin

2. Mietintö: Saïfi A6-0193/2005

Puolesta: 122

ALDE: Toia

GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Bertinotti, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Kaufmann, Kohlíček, Krarup, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Morgantini, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Remek, Rizzo, Seppänen, Sjöstedt, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Uca, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Borghezio, Giertych, Grabowski, Krupa, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Salvini, Speroni, Tomczak, Zapałowski

NI: Claeys, Dillen, Lang, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Le Rachinel, Mölzer, Mussolini, Romagnoli, Schenardi, Vanhecke

PPE-DE: Salafranca Sánchez-Neyra, Ventre

PSE: Arif, Berès, Bono, Bourzai, Castex, Corbett, Cottigny, De Keyser, Désir, Douay, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Fruteau, Guy-Quint, Hamon, Kreissl-Dörfler, Laignel, Le Foll, Lienemann, Moscovici, Muscat, Navarro, Poignant, Roure, Savary, Scheele, Trautmann, Vaugrenard, Vergnaud, Weber Henri

Verts/ALE: Aubert, Beer, Bennahmias, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jillian, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Joan i Marí, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schmidt, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 519

ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Duquesne, Ek, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Krahmer, Laperrouze, Lax, Lehideux, Lynne, Maaten, Malmström, Manders, Matsakis, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Pistelli, Prodi, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Szent-Iványi, Takkula, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis, Watson

IND/DEM: Batten, Belder, Blokland, Bloom, Bonde, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Goudin, Karatzaferis, Knapman, Louis, Lundgren, Nattrass, Sinnott, Titford, de Villiers, Whittaker, Wise, Wohlin, Železný

NI: Allister, Battilocchio, Bobošíková, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, De Michelis, Helmer, Masiel, Rutowicz

PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Caspary, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Cirino Pomicino, Coelho, Coveney, Daul, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Friedrich, Gahler, Gaľa, Galeote Quecedo, García-Margallo y Marfil, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kasoulides, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Kuźmiuk, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Pálfi, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Piskorski, Pleštinská, Podestà, Podkański, Poettering, Pomés Ruiz, Posselt, Purvis, Queiró, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Samaras, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt Ingo, Schmitt Pál, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Spautz, Šťastný, Stenzel, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Vatanen, Vernola, Vidal-Quadras Roca, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wojciechowski, Wortmann-Kool, Wuermeling, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zimmerling, Zvěřina, Zwiefka

PSE: Andersson, Arnaoutakis, Attard-Montalto, Ayala Sender, Badía i Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Beglitis, Beňová, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bozkurt, van den Burg, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Cercas, Christensen, Corbey, Correia, D'Alema, De Rossa, Díez González, Dobolyi, Estrela, Ettl, Evans Robert, Falbr, Fava, Fazakas, Fernandes, Ford, García Pérez, Geringer de Oedenberg, Gierek, Glante, Goebbels, Golik, Gomes, Grabowska, Grech, Gröner, Gruber, Gurmai, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Ilves, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Krehl, Kristensen, Kuc, Kuhne, Lambrinidis, Lavarra, Lehtinen, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Locatelli, McAvan, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Masip Hidalgo, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Moreno Sánchez, Myller, Napoletano, Pahor, Paleckis, Panzeri, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Sacconi, Sakalas, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Schapira, Schulz, Segelström, Sifunakis, Siwiec, Skinner, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Vincenzi, Walter, Weiler, Whitehead, Wiersma, Wynn, Xenogiannakopoulou, Yañez-Barnuevo García, Zani, Zingaretti

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Camre, Crowley, Didžiokas, Foglietta, Fotyga, Janowski, Kamiński, Krasts, Kristovskis, La Russa, Libicki, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Roszkowski, Szymański, Tatarella, Vaidere, Zīle

Verts/ALE: Auken, Breyer

Tyhjää: 10

ALDE: Chiesa

GUE/NGL: Portas

NI: Baco, Belohorská, Kozlík, Mote

PSE: De Vits, El Khadraoui, Van Lancker

Verts/ALE: Schlyter

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Puolesta:

Marie-Arlette Carlotti

3. Mietintö: Saïfi A6-0193/2005

Puolesta: 162

ALDE: Chiesa, Fourtou, Toia

GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Bertinotti, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Kaufmann, Kohlíček, Krarup, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Morgantini, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Remek, Rizzo, Seppänen, Sjöstedt, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Uca, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Bonde, Borghezio, Coûteaux, Giertych, Grabowski, Krupa, Louis, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Salvini, Speroni, Tomczak, Zapałowski

NI: Allister, Baco, Claeys, Dillen, Lang, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Le Rachinel, Mölzer, Mussolini, Romagnoli, Schenardi, Vanhecke

PPE-DE: Audy, Daul, Descamps, De Veyrac, Florenz, Gaubert, Gauzès, Grossetête, Guellec, Mathieu, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Sudre, Vlasto

PSE: Arif, Berès, Bono, Bourzai, Castex, Cottigny, Désir, De Vits, Douay, El Khadraoui, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Fruteau, Guy-Quint, Hamon, Hegyi, Kreissl-Dörfler, Laignel, Le Foll, Lienemann, Moscovici, Navarro, Peillon, Poignant, Reynaud, Roure, Savary, Schapira, Scheele, Trautmann, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Weber Henri

UEN: Angelilli, Berlato, Bielan, Camre, Foglietta, Fotyga, Janowski, Kamiński, La Russa, Libicki, Muscardini, Pirilli, Roszkowski, Szymański, Tatarella

Verts/ALE: Aubert, Beer, Bennahmias, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jillian, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Joan i Marí, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 482

ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Duquesne, Ek, Gentvilas, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Krahmer, Laperrouze, Lax, Lehideux, Lynne, Maaten, Malmström, Manders, Matsakis, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Pistelli, Prodi, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Szent-Iványi, Takkula, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis, Watson

IND/DEM: Batten, Belder, Blokland, Bloom, Booth, Clark, Farage, Karatzaferis, Knapman, Lundgren, Nattrass, Sinnott, Titford, de Villiers, Whittaker, Wise, Wohlin, Železný

NI: Battilocchio, Bobošíková, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, De Michelis, Helmer, Masiel, Rutowicz

PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Caspary, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Cirino Pomicino, Coelho, Coveney, Dehaene, Demetriou, Deß, Deva, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Elles, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Friedrich, Gahler, Gaľa, Galeote Quecedo, García-Margallo y Marfil, Gargani, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kasoulides, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Kuźmiuk, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Marques, Martens, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Pálfi, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Piskorski, Pleštinská, Podestà, Podkański, Poettering, Pomés Ruiz, Posselt, Purvis, Queiró, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Samaras, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt Ingo, Schmitt Pál, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Spautz, Šťastný, Stenzel, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Vatanen, Vernola, Vidal-Quadras Roca, Vlasák, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wojciechowski, Wortmann-Kool, Wuermeling, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zimmerling, Zvěřina, Zwiefka

PSE: Andersson, Arnaoutakis, Attard-Montalto, Ayala Sender, Badía i Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Beglitis, Beňová, van den Berg, Berger, Berlinguer, Bösch, Bozkurt, van den Burg, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Cercas, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, D'Alema, De Keyser, De Rossa, Díez González, Dobolyi, Estrela, Ettl, Evans Robert, Falbr, Fava, Fazakas, Fernandes, Ford, García Pérez, Geringer de Oedenberg, Gierek, Glante, Goebbels, Golik, Gomes, Grabowska, Grech, Gröner, Gruber, Gurmai, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Ilves, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Krehl, Kristensen, Kuc, Kuhne, Lambrinidis, Lavarra, Lehtinen, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Locatelli, McAvan, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Masip Hidalgo, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Moreno Sánchez, Muscat, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Prets, Rapkay, Rasmussen, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Sacconi, Sakalas, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Schulz, Segelström, Sifunakis, Siwiec, Skinner, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Vincenzi, Walter, Weiler, Whitehead, Wiersma, Wynn, Xenogiannakopoulou, Yañez-Barnuevo García, Zani, Zingaretti

UEN: Aylward, Crowley, Didžiokas, Krasts, Kristovskis, Ó Neachtain, Vaidere, Zīle

Tyhjää: 7

IND/DEM: Goudin

NI: Belohorská, Kozlík, Mote

PPE-DE: Ventre

Verts/ALE: Auken, Breyer

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Puolesta:

Marie-Arlette Carlotti, Philippe de Villiers

4. Mietintö: Saïfi A6-0193/2005

Puolesta: 408

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Chiesa, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Duquesne, Ek, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Krahmer, Laperrouze, Lax, Lehideux, Lynne, Maaten, Malmström, Manders, Matsakis, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Pistelli, Prodi, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: Adamou, Bertinotti, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Kaufmann, Kohlíček, Krarup, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Remek, Rizzo, Seppänen, Sjöstedt, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Uca, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Borghezio, Giertych, Grabowski, Karatzaferis, Krupa, Pęk, Salvini, Speroni, Tomczak, Zapałowski

NI: Claeys, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Dillen, Lang, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Le Rachinel, Masiel, Mölzer, Mussolini, Romagnoli, Rutowicz, Schenardi, Vanhecke

PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Audy, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Braghetto, Brejc, Brepoels, Brok, Brunetta, Buzek, Carollo, Casa, Caspary, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chmielewski, Cirino Pomicino, Coelho, Coveney, Daul, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Eurlings, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Friedrich, Gahler, Gaľa, Galeote Quecedo, García-Margallo y Marfil, Gargani, Gauzès, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gyürk, Handzlik, Hatzidakis, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kasoulides, Kelam, Klamt, Klaß, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Kuźmiuk, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, Mann Thomas, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Pálfi, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Piskorski, Pleštinská, Podestà, Podkański, Poettering, Pomés Ruiz, Posselt, Queiró, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt Ingo, Schmitt Pál, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Spautz, Šťastný, Stenzel, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Vatanen, Vernola, Vidal-Quadras Roca, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wojciechowski, Wortmann-Kool, Wuermeling, Záborská, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zimmerling, Zwiefka

PSE: Arif, Berès, Bono, Bourzai, Carlotti, Castex, Christensen, Cottigny, Désir, De Vits, Douay, Ferreira Anne, Fruteau, Guy-Quint, Hamon, Herczog, Jørgensen, Kinnock, Kreissl-Dörfler, Kristensen, Laignel, Le Foll, Lienemann, Navarro, Patrie, Peillon, Poignant, Reynaud, Roure, Savary, Schapira, Thomsen, Trautmann, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Weber Henri

UEN: Camre

Verts/ALE: Aubert, Beer, Bennahmias, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jillian, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 235

ALDE: Alvaro

IND/DEM: Batten, Belder, Blokland, Bloom, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Goudin, Knapman, Louis, Lundgren, Nattrass, Piotrowski, Rogalski, Sinnott, Titford, de Villiers, Whittaker, Wise, Wohlin, Železný

NI: Battilocchio, Bobošíková, De Michelis, Helmer

PPE-DE: Ashworth, Atkins, Beazley, Bowis, Bradbourn, Březina, Bushill-Matthews, Cabrnoch, Callanan, Chichester, Deva, Dover, Duchoň, Elles, Fajmon, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Kamall, Kirkhope, McMillan-Scott, Nicholson, Ouzký, Parish, Purvis, Sartori, Seeberg, Škottová, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sumberg, Tannock, Van Orden, Vlasák, Zahradil, Zvěřina

PSE: Andersson, Arnaoutakis, Attard-Montalto, Ayala Sender, Badía i Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Beglitis, Beňová, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bozkurt, van den Burg, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carnero González, Casaca, Cashman, Cercas, Corbett, Corbey, Correia, D'Alema, De Keyser, De Rossa, Díez González, Dobolyi, El Khadraoui, Estrela, Ettl, Evans Robert, Falbr, Fava, Fazakas, Fernandes, Ford, García Pérez, Geringer de Oedenberg, Gierek, Glante, Goebbels, Golik, Gomes, Grabowska, Grech, Gröner, Gruber, Gurmai, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Ilves, Jöns, Kindermann, Kósáné Kovács, Koterec, Krehl, Kuc, Kuhne, Lambrinidis, Lavarra, Lehtinen, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Locatelli, McAvan, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Masip Hidalgo, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Moreno Sánchez, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Pahor, Paleckis, Panzeri, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Prets, Rapkay, Rasmussen, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Sacconi, Sakalas, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Scheele, Schulz, Segelström, Sifunakis, Siwiec, Skinner, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Vincenzi, Walter, Weiler, Whitehead, Wiersma, Wynn, Xenogiannakopoulou, Yañez-Barnuevo García, Zani, Zingaretti

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Crowley, Didžiokas, Foglietta, Fotyga, Janowski, Kamiński, Krasts, Kristovskis, La Russa, Libicki, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Roszkowski, Szymański, Tatarella, Vaidere, Zīle

Verts/ALE: Auken, Breyer

Tyhjää: 10

GUE/NGL: Agnoletto

IND/DEM: Bonde

NI: Allister, Baco, Belohorská, Kozlík, Mote

PPE-DE: Ventre

PSE: Bullmann, Ferreira Elisa

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Puolesta:

Poul Nyrup Rasmussen

5. Mietintö: Saïfi A6-0193/2005

Puolesta: 77

ALDE: Chiesa

GUE/NGL: Adamou, Bertinotti, Brie, Catania, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Kohlíček, Markov, Maštálka, Meyer Pleite, Morgantini, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Triantaphyllides, Uca, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Borghezio, Giertych, Grabowski, Karatzaferis, Salvini, Speroni, Zapałowski

NI: Claeys, Dillen, Lang, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Le Rachinel, Mölzer, Mussolini, Romagnoli, Schenardi, Vanhecke

PPE-DE: Bachelot-Narquin, Sartori

PSE: Arif, Berès, Bono, Bourzai, Carlotti, Castex, Cottigny, Désir, De Vits, Douay, Ferreira Anne, Fruteau, Guy-Quint, Hamon, Laignel, Le Foll, Lienemann, Moscovici, Navarro, Patrie, Peillon, Poignant, Reynaud, Roure, Savary, Schapira, Trautmann, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Weber Henri

Vastaan: 556

IND/DEM: Batten, Belder, Blokland, Bloom, Bonde, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Goudin, Knapman, Krupa, Louis, Lundgren, Nattrass, Piotrowski, Rogalski, Sinnott, Titford, de Villiers, Whittaker, Wise, Wohlin, Železný

NI: Battilocchio, Bobošíková, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, De Michelis, Helmer, Masiel, Rutowicz

PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Caspary, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Cirino Pomicino, Coelho, Coveney, Daul, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Elles, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Friedrich, Gahler, Gaľa, Galeote Quecedo, García-Margallo y Marfil, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kasoulides, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Kuźmiuk, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Pálfi, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Piskorski, Pleštinská, Podestà, Podkański, Poettering, Pomés Ruiz, Posselt, Purvis, Queiró, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt Ingo, Schmitt Pál, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Spautz, Šťastný, Stenzel, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Vatanen, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras Roca, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wojciechowski, Wortmann-Kool, Wuermeling, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zimmerling, Zvěřina, Zwiefka

PSE: Andersson, Arnaoutakis, Ayala Sender, Badía i Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Beglitis, Beňová, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bozkurt, van den Burg, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carnero González, Casaca, Cashman, Cercas, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, D'Alema, De Keyser, De Rossa, Díez González, Dobolyi, El Khadraoui, Estrela, Ettl, Evans Robert, Falbr, Fava, Fazakas, Fernandes, Ford, García Pérez, Geringer de Oedenberg, Gierek, Glante, Goebbels, Golik, Gomes, Grabowska, Grech, Gröner, Gruber, Gurmai, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Ilves, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Krehl, Kreissl-Dörfler, Kristensen, Kuc, Kuhne, Lambrinidis, Lavarra, Lehtinen, Leinen, Lévai, Liberadzki, Locatelli, McAvan, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Masip Hidalgo, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Moreno Sánchez, Muscat, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Pahor, Paleckis, Panzeri, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Prets, Rapkay, Rasmussen, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rouček, Sacconi, Sakalas, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Scheele, Schulz, Segelström, Sifunakis, Siwiec, Skinner, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Vincenzi, Walter, Weiler, Whitehead, Wiersma, Wynn, Xenogiannakopoulou, Yañez-Barnuevo García, Zani, Zingaretti

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Camre, Crowley, Foglietta, Fotyga, Janowski, Kamiński, Krasts, Kristovskis, La Russa, Libicki, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Roszkowski, Szymański, Tatarella, Vaidere, Zīle

Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jillian, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Tyhjää: 20

GUE/NGL: Agnoletto, de Brún, Kaufmann, Krarup, Liotard, Meijer, Portas, Sjöstedt, Svensson

IND/DEM: Pęk

NI: Allister, Baco, Belohorská, Kozlík, Mote

PSE: Bullmann, Ferreira Elisa, Hegyi, Leichtfried

UEN: Didžiokas

6. Mietintö: Saïfi A6-0193/2005

Puolesta: 277

ALDE: Chiesa, Toia

GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Bertinotti, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Kaufmann, Kohlíček, Markov, Maštálka, Meyer Pleite, Morgantini, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Triantaphyllides, Uca, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Borghezio, Coûteaux, Giertych, Grabowski, Karatzaferis, Krupa, Louis, Salvini, Speroni, de Villiers, Zapałowski

NI: Battilocchio, Claeys, De Michelis, Dillen, Lang, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Le Rachinel, Mölzer, Mussolini, Romagnoli, Schenardi

PPE-DE: Dehaene, Dimitrakopoulos, Gklavakis, Hatzidakis, Kratsa-Tsagaropoulou, Mato Adrover, Matsis, Mavrommatis, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Samaras, Thyssen

PSE: Arif, Arnaoutakis, Attard-Montalto, Ayala Sender, Badía i Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Beglitis, Beňová, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bozkurt, Bullmann, van den Burg, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, D'Alema, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, El Khadraoui, Estrela, Ettl, Evans Robert, Falbr, Fava, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, Fruteau, García Pérez, Geringer de Oedenberg, Gierek, Glante, Goebbels, Golik, Gomes, Grabowska, Grech, Gröner, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hegyi, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Krehl, Kreissl-Dörfler, Kuc, Kuhne, Laignel, Lambrinidis, Lavarra, Le Foll, Lehtinen, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Masip Hidalgo, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Moreno Sánchez, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schapira, Scheele, Schulz, Sifunakis, Siwiec, Skinner, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Trautmann, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Whitehead, Wiersma, Wynn, Xenogiannakopoulou, Yañez-Barnuevo García, Zani, Zingaretti

Verts/ALE: Aubert, Beer, Bennahmias, Breyer, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jillian, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schmidt, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 363

IND/DEM: Batten, Belder, Blokland, Bloom, Booth, Clark, Farage, Goudin, Knapman, Lundgren, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Wohlin, Železný

NI: Bobošíková, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Helmer, Masiel, Rutowicz

PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Caspary, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Cirino Pomicino, Coelho, Coveney, Daul, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Elles, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Friedrich, Gahler, Gaľa, Galeote Quecedo, García-Margallo y Marfil, Gargani, Gaubert, Gauzès, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kasoulides, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Koch, Konrad, Kudrycka, Kušķis, Kuźmiuk, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Marques, Martens, Mathieu, Mauro, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Pálfi, Parish, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Piskorski, Pleštinská, Podestà, Podkański, Poettering, Pomés Ruiz, Posselt, Purvis, Queiró, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt Ingo, Schmitt Pál, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Spautz, Šťastný, Stenzel, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Vatanen, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras Roca, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wojciechowski, Wortmann-Kool, Wuermeling, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zimmerling, Zvěřina, Zwiefka

PSE: Andersson, Christensen, Hedh, Hedkvist Petersen, Ilves, Jørgensen, Kristensen, Segelström, Thomsen, Titley

Verts/ALE: Auken

Tyhjää: 13

GUE/NGL: Krarup, Liotard, Meijer, Sjöstedt, Svensson

IND/DEM: Bonde

NI: Allister, Baco, Belohorská, Kozlík, Mote, Vanhecke

Verts/ALE: Schlyter

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Vastaan:

Poul Nyrup Rasmussen

7. Mietintö: Saïfi A6-0193/2005

Puolesta: 165

ALDE: Cornillet, Deprez, Ries

GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Bertinotti, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Kaufmann, Kohlíček, Krarup, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Morgantini, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Remek, Rizzo, Seppänen, Sjöstedt, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Uca, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Bonde, Giertych, Grabowski, Pęk, Zapałowski

NI: Battilocchio, Belohorská, De Michelis, Mussolini

PSE: Arif, Arnaoutakis, Attard-Montalto, Batzeli, Beglitis, Beňová, Berès, Berger, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bozkurt, Bullmann, van den Burg, Busquin, Carlotti, Casaca, Castex, Corbett, Corbey, Cottigny, D'Alema, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Dobolyi, Douay, El Khadraoui, Estrela, Ettl, Falbr, Fava, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, Fruteau, Golik, Gomes, Grabowska, Grech, Gröner, Gruber, Guy-Quint, Hamon, Harangozó, Haug, Hegyi, Herczog, Hughes, Hutchinson, Kósáné Kovács, Laignel, Lambrinidis, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Lévai, Lienemann, Locatelli, Maňka, Martínez Martínez, Masip Hidalgo, Matsouka, Mikko, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Pinior, Pittella, Poignant, Prets, Reynaud, Rosati, Rothe, Roure, Sakalas, dos Santos, Savary, Schapira, Scheele, Schulz, Sifunakis, Siwiec, Sousa Pinto, Stockmann, Swoboda, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Trautmann, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Weber Henri, Xenogiannakopoulou

UEN: Camre

Verts/ALE: Bennahmias, Hassi, Joan i Marí, Kusstatscher, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Schlyter, Schmidt, Schroedter, Trüpel

Vastaan: 408

ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Chatzimarkakis, Cocilovo, Costa, Davies, Degutis, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Duquesne, Ek, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Krahmer, Laperrouze, Lax, Lehideux, Lynne, Maaten, Malmström, Manders, Matsakis, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Pistelli, Prodi, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Szent-Iványi, Takkula, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis, Watson

IND/DEM: Batten, Belder, Blokland, Bloom, Booth, Borghezio, Clark, Farage, Goudin, Karatzaferis, Knapman, Krupa, Lundgren, Nattrass, Piotrowski, Rogalski, Salvini, Sinnott, Speroni, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Wohlin, Železný

NI: Bobošíková, Claeys, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Dillen, Helmer, Lang, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Le Rachinel, Masiel, Mölzer, Rutowicz, Schenardi, Vanhecke

PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Caspary, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Cirino Pomicino, Coelho, Coveney, Daul, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Friedrich, Gahler, Gaľa, Galeote Quecedo, García-Margallo y Marfil, Gargani, Gauzès, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kasoulides, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Kuźmiuk, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Pálfi, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Piskorski, Pleštinská, Podestà, Podkański, Poettering, Pomés Ruiz, Posselt, Purvis, Queiró, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt Ingo, Schmitt Pál, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Spautz, Šťastný, Stenzel, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Vatanen, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras Roca, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wojciechowski, Wortmann-Kool, Wuermeling, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zimmerling, Zvěřina, Zwiefka

PSE: Andersson, van den Berg, Christensen, Evans Robert, Glante, Goebbels, Hedh, Hedkvist Petersen, Honeyball, Howitt, Ilves, Jørgensen, Kinnock, Kristensen, Kuc, Lehtinen, McAvan, Martin David, Mastenbroek, Moraes, Rapkay, Rasmussen, Rouček, Segelström, Skinner, Stihler, Thomsen, Titley, Whitehead, Wiersma, Wynn, Zingaretti

Verts/ALE: Auken, Breyer

Tyhjää: 80

ALDE: Cavada, Chiesa, Toia

IND/DEM: Coûteaux, Louis, de Villiers

NI: Allister, Baco, Kozlík, Mote, Romagnoli

PSE: Ayala Sender, Badía i Cutchet, Barón Crespo, Berlinguer, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carnero González, Cashman, Cercas, Correia, Díez González, Fazakas, García Pérez, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gurmai, Hänsch, Hasse Ferreira, Kindermann, Koterec, Krehl, Kreissl-Dörfler, Kuhne, Liberadzki, Madeira, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Moreno Sánchez, Obiols i Germà, Piecyk, Pleguezuelos Aguilar, Riera Madurell, Roth-Behrendt, Sacconi, Salinas García, Sánchez Presedo, Szejna, Valenciano Martínez-Orozco, Walter, Weiler, Yañez-Barnuevo García, Zani

Verts/ALE: Aubert, Beer, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jillian, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Jonckheer, Kallenbach, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Rühle, Smith, Staes, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

8. Mietintö: Saïfi A6-0193/2005

Puolesta: 503

ALDE: Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Cavada, Chiesa, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, De Sarnez, Drčar Murko, Duff, Duquesne, Ek, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Jäätteenmäki, Juknevičienė, Kacin, Karim, Laperrouze, Lax, Lehideux, Lynne, Matsakis, Morillon, Newton Dunn, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Pistelli, Prodi, Ries, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis, Watson

GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Bertinotti, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Kaufmann, Kohlíček, Markov, Maštálka, Meyer Pleite, Morgantini, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Triantaphyllides, Uca, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Coûteaux, Giertych, Grabowski, Karatzaferis, Louis, Piotrowski, Salvini, Speroni, de Villiers, Zapałowski

NI: Battilocchio, Belohorská, Czarnecki Marek Aleksander, De Michelis, Lang, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Le Rachinel, Masiel, Mölzer, Mussolini, Romagnoli, Schenardi

PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Audy, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Becsey, Belet, Berend, Braghetto, Brejc, Brepoels, Brok, Brunetta, Buzek, Carollo, del Castillo Vera, Chmielewski, Cirino Pomicino, Coelho, Coveney, Daul, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Eurlings, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Friedrich, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gyürk, Handzlik, Hatzidakis, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Iturgaiz Angulo, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kasoulides, Kelam, Klamt, Klaß, Koch, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Kuźmiuk, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, Mann Thomas, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Őry, Pack, Pálfi, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Peterle, Pīks, Pinheiro, Piskorski, Pleštinská, Podestà, Podkański, Poettering, Posselt, Queiró, Rack, Radwan, Ribeiro e Castro, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt Ingo, Schmitt Pál, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Spautz, Šťastný, Stenzel, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Vatanen, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras Roca, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, von Wogau, Wojciechowski, Wortmann-Kool, Wuermeling, Záborská, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zimmerling, Zwiefka

PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Attard-Montalto, Ayala Sender, Badía i Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Beglitis, Beňová, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bozkurt, Bullmann, van den Burg, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, D'Alema, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, El Khadraoui, Estrela, Ettl, Evans Robert, Falbr, Fava, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, Fruteau, García Pérez, Geringer de Oedenberg, Glante, Golik, Gomes, Grabowska, Grech, Gröner, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Krehl, Kreissl-Dörfler, Kuc, Kuhne, Laignel, Lambrinidis, Lavarra, Le Foll, Lehtinen, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Masip Hidalgo, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Moreno Sánchez, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Sifunakis, Siwiec, Skinner, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Trautmann, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Whitehead, Wiersma, Wynn, Xenogiannakopoulou, Yañez-Barnuevo García, Zani, Zingaretti

UEN: Camre, Pirilli

Verts/ALE: Beer, Bennahmias, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jillian, Flautre, Frassoni, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Hassi, Horáček, Hudghton, Isler Béguin, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka

Vastaan: 121

ALDE: Alvaro, Busk, Carlshamre, Chatzimarkakis, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jensen, Klinz, Krahmer, Maaten, Malmström, Manders, Mulder, Riis-Jørgensen, Samuelsen

IND/DEM: Batten, Belder, Blokland, Bloom, Booth, Clark, Farage, Goudin, Knapman, Krupa, Lundgren, Nattrass, Pęk, Rogalski, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Wohlin, Železný

NI: Czarnecki Ryszard, Helmer, Rutowicz

PPE-DE: Ashworth, Atkins, Beazley, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Březina, Bushill-Matthews, Cabrnoch, Callanan, Casa, Caspary, Cederschiöld, Chichester, Deva, Dover, Doyle, Duchoň, Elles, Fajmon, Fjellner, Florenz, Gahler, Gaľa, García-Margallo y Marfil, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hökmark, Hybášková, Ibrisagic, Kamall, Kirkhope, Konrad, McMillan-Scott, Montoro Romero, Nicholson, Ouzký, Parish, Pieper, Pomés Ruiz, Purvis, Seeberg, Škottová, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sumberg, Tannock, Van Orden, Vlasák, Wijkman, Zahradil, Zvěřina

PSE: Christensen, Goebbels, Ilves, Jørgensen, Kristensen, Thomsen

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Crowley, Didžiokas, Foglietta, Janowski, Kamiński, Krasts, Kristovskis, La Russa, Libicki, Muscardini, Ó Neachtain, Roszkowski, Szymański, Tatarella, Vaidere, Zīle

Verts/ALE: Auken

Tyhjää: 26

ALDE: Neyts-Uyttebroeck

GUE/NGL: Krarup, Liotard, Meijer, Portas, Sjöstedt, Svensson

IND/DEM: Bonde, Borghezio

NI: Allister, Baco, Bobošíková, Claeys, Dillen, Kozlík, Mote, Vanhecke

PPE-DE: Jałowiecki, Oomen-Ruijten, Zieleniec

PSE: Gierek, Rapkay, Titley

UEN: Fotyga

Verts/ALE: Aubert, Breyer

Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset

Puolesta:	Cristiana Muscardini, Roberta Angelilli, Salvatore Tatarella, Sergio Berlato, Romano Maria La Russa
Vastaan:	Poul Nyrup Rasmussen

9. Mietintö: Weber A6-0202/2005

Puolesta: 283

ALDE: Chiesa, Toia

GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Bertinotti, Brie, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Kaufmann, Kohlíček, Krarup, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Meyer Pleite, Morgantini, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Uca, Wurtz, Zimmer

IND/DEM: Bonde, Coûteaux, Giertych, Grabowski, Krupa, Louis, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Tomczak, de Villiers, Zapałowski

NI: Battilocchio, Belohorská, De Michelis, Mussolini

PPE-DE: Florenz, Toubon, Ventre, Wortmann-Kool

PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Attard-Montalto, Ayala Sender, Badía i Cutchet, Barón Crespo, Batzeli, Beglitis, Beňová, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bozkurt, Bullmann, van den Burg, Busquin, Calabuig Rull, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, D'Alema, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, El Khadraoui, Estrela, Ettl, Evans Robert, Falbr, Fava, Fazakas, Fernandes, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, Fruteau, García Pérez, Geringer de Oedenberg, Gierek, Glante, Goebbels, Golik, Gomes, Grabowska, Grech, Gröner, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hamon, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Honeyball, Howitt, Hughes, Hutchinson, Ilves, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Krehl, Kreissl-Dörfler, Kristensen, Kuc, Kuhne, Laignel, Lambrinidis, Lavarra, Le Foll, Lehtinen, Leichtfried, Leinen, Lévai, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, Madeira, Maňka, Mann Erika, Martin David, Martínez Martínez, Masip Hidalgo, Mastenbroek, Matsouka, Medina Ortega, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Moreno Sánchez, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Navarro, Obiols i Germà, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pinior, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Salinas García, Sánchez Presedo, dos Santos, Savary, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Sifunakis, Siwiec, Skinner, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Trautmann, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Whitehead, Wiersma, Wynn, Xenogiannakopoulou, Yañez-Barnuevo García, Zani, Zingaretti

UEN: Didžiokas, Krasts, Vaidere, Zīle

Vastaan: 358

ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Drčar Murko, Duff, Duquesne, Ek, Fourtou, Gentvilas, Geremek, Gibault, Griesbeck, Guardans Cambó, Hall, Harkin, Hennis-Plasschaert, in 't Veld, Jäätteenmäki, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Krahmer, Laperrouze, Lax, Lehideux, Lynne, Maaten, Malmström, Manders, Matsakis, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Pistelli, Prodi, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Szent-Iványi, Takkula, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis, Watson

IND/DEM: Batten, Belder, Blokland, Bloom, Booth, Clark, Farage, Karatzaferis, Knapman, Nattrass, Sinnott, Titford, Whittaker, Wise, Železný

NI: Allister, Bobošíková, Claeys, Czarnecki Marek Aleksander, Czarnecki Ryszard, Dillen, Helmer, Lang, Le Pen Jean-Marie, Le Pen Marine, Le Rachinel, Masiel, Mölzer, Mote, Romagnoli, Rutowicz, Schenardi, Vanhecke

PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brunetta, Bushill-Matthews, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Caspary, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Cirino Pomicino, Coelho, Coveney, Daul, Dehaene, Demetriou, Descamps, Deß, Deva, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duchoň, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Elles, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Fontaine, Fraga Estévez, Freitas, Friedrich, Gahler, Gaľa, Galeote Quecedo, García-Margallo y Marfil, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gklavakis, Glattfelder, Goepel, Gomolka, Graça Moura, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Herrero-Tejedor, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Iturgaiz Angulo, Jałowiecki, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kasoulides, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Kudrycka, Kušķis, Kuźmiuk, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lauk, Lechner, Lehne, Lewandowski, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Marques, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Nicholson, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Pálfi, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Piskorski, Pleštinská, Podestà, Podkański, Poettering, Pomés Ruiz, Posselt, Purvis, Queiró, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rudi Ubeda, Rübig, Saïfi, Salafranca Sánchez-Neyra, Samaras, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt Ingo, Schmitt Pál, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Šťastný, Stenzel, Stevenson, Strejček, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Vatanen, Vernola, Vidal-Quadras Roca, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wijkman, von Wogau, Wojciechowski, Wuermeling, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zimmerling, Zvěřina, Zwiefka

UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Camre, Crowley, Foglietta, Fotyga, Janowski, Kamiński, La Russa, Libicki, Muscardini, Ó Neachtain, Roszkowski, Szymański, Tatarella

Tyhjää: 9

IND/DEM: Borghezio, Goudin, Lundgren, Salvini, Speroni, Wohlin

NI: Baco, Kozlík

UEN: Kristovskis

HYVÄKSYTYT TEKSTIT

P6_TA(2005)0308

Marokon kanssa tehtyyn Euro—Välimeri-sopimukseen liitettävä pöytäkirja ***

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosioinnista tehtyyn Euro—Välimeri-sopimukseen liitettävän pöytäkirjan tekemisestä Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi (9649/2005 — KOM(2004)0848 — C6-0200/2005 — 2004/0292(AVC))

(Hyväksyntämenettely)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2004)0848) (1),

—	ottaa huomioon neuvoston tekstin (9649/2005),

—	ottaa huomioon neuvoston EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan ja 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen virkkeen sekä 310 artiklan artiklan mukaisesti esittämän pyynnön puoltavasta lausunnosta (C6-0200/2005),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 75 artiklan, 83 artiklan 7 kohdan ja 43 artiklan 1 kohdan,

—	ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen (A6-0219/2005);

1.	antaa puoltavan lausunnon pöytäkirjan tekemisestä;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Marokon kuningaskunnan hallituksille ja parlamenteille.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2005)0309

Tunisian kanssa tehtyyn Euro—Välimeri-sopimukseen liitettävä pöytäkirja ***

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tunisian tasavallan välisestä assosioinnista tehtyyn Euro—Välimeri-sopimukseen liitettävän pöytäkirjan tekemisestä Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi (9648/2005 — KOM(2004)0736 — C6-0199/2005 — 2004/0265(AVC))

(Hyväksyntämenettely)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2004)0736) (1),

—	ottaa huomioon neuvoston tekstin (9648/2005),

—	ottaa huomioon neuvoston EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan ja 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen virkkeen sekä 310 artiklan artiklan mukaisesti esittämän pyynnön puoltavasta lausunnosta (C6-0199/2005),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 75 artiklan, 83 artiklan 7 kohdan ja 43 artiklan 1 kohdan,

—	ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen (A6-0220/2005);

1.	antaa puoltavan lausunnon pöytäkirjan tekemisestä;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Tunisian tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2005)0310

Jordanian kanssa tehtyyn Euro—Välimeri-sopimukseen liitettävä pöytäkirja ***

Euroopan parlamentin lainsäädänöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan väliseen Euro—Välimeri-assosiaatiosopimukseen liitettävän pöytäkirjan tekemisestä Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi (5092/2005 — KOM(2004)0578 — C6-0202/2005 — 2004/0196(AVC))

(Hyväksyntämenettely)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2004)0578) (1),

—	ottaa huomioon neuvoston tekstin (5092/2005),

—	ottaa huomioon neuvoston EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan ja 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen virkkeen sekä 310 artiklan artiklan mukaisesti esittämän pyynnön puoltavasta lausunnosta (C6-0202/2005),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 75 artiklan, 83 artiklan 7 kohdan ja 43 artiklan 1 kohdan,

—	ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen (A6-0221/2005);

1.	antaa puoltavan lausunnon pöytäkirjan tekemisestä;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan hallituksille ja parlamenteille.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2005)0311

Raakatupakka-alan yhteinen markkinajärjestely *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi raakatupakka- alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (ETY) N:o 2075/92 muuttamisesta (KOM(2005)0235 — C6-0193/2005 — 2005/0105(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0235) (1),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0193/2005),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 43 artiklan 1 kohdan,

—	ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A6-0233/2005);

1.	hyväksyy komission ehdotuksen;

2.	pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.	pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

4.	kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2005)0312

Luonnonmukainen tuotantotapa ja siihen viittaavat merkinnät maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa annetun asetuksen (ETY) N:o 2092/91 muuttamisesta (KOM(2005)0194 — C6-0140/2005 — 2005/0094(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0194) (1),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0140/2005),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 43 artiklan 1 kohdan,

—	ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A6-0234/2005);

1.	hyväksyy komission ehdotuksen;

2.	pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.	pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

4.	kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2005)0313

Eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän käyttöönotto ja käyttö *** I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän rakennus- ja käyttöönottovaiheen sekä käyttövaiheen toteuttamisesta (KOM(2004)0477 — C6-0087/2004 — 2004/0156(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0477) (1),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 156 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0087/2004),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

—	ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A6-0212/2005);

1.	hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.	korostaa, että lainsäädäntöehdotuksessa osoitetut vuoden 2006 jälkeiset määrärahat riippuvat seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevasta päätöksestä;

3.	pyytää komissiota tekemään tarvittaessa ehdotuksen ohjelman rahoitusohjetta koskevan määrän mukauttamisesta heti, kun seuraava monivuotinen rahoituskehys on hyväksytty;

4.	pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

5.	kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC1-COD(2004)0156

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 6. syyskuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2005 antamiseksi eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän rakennus- ja käyttöönottovaiheen sekä käyttövaiheen toteuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 156 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Eurooppalaista satelliittinavigointipolitiikkaa pannaan tällä hetkellä täytäntöön Galileo- ja Egnosohjelmien avulla.

(2)	Galileo-ohjelman tavoitteena on luoda ensimmäinen maailmanlaajuinen erityisesti siviilikäyttöön tarkoitettu infrastruktuuri satelliittinavigointia ja -paikannusta varten.

(3)	Egnos on ohjelma, jolla pyritään vahvistamaan amerikkalaista GPS- ja venäläistä Glonasssignaalia luotettavuustarkoituksessa laajalla maantieteellisellä alueella. Se on Galileosta riippumaton ja sitä täydentävä.

(4)	Euroopan parlamentti, neuvosto sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ovat toistuvasti ilmaisseet tukensa Galileo-ohjelmalle.

(5)

Galileo-ohjelmassa on kyse teknologiasta, jonka tarkoituksena on parantaa Euroopan kansalaisten elämää lukuisilla eri aloilla. Ohjelma muodostaa luontaisen jatkon komission valkoisessa kirjassaan ”Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika” esittämälle liikennepolitiikalle erityisesti tavarankuljetuksen, infrastruktuurien käyttömaksujen ja liikenneturvallisuuden osalta.

(6)

Galileo muodostaa yhden ensisijaisista hankkeista komission ehdottamassa ja Eurooppa-neuvoston tukemassa kasvua koskevassa aloitteessa. Galileo-ohjelma on myös tulevan eurooppalaisen avaruuspolitiikan merkittävä konkretisoituma, jollaisena se esitetään eurooppalaista avaruuspolitiikkaa koskevassa valkoisessa kirjassa ”Avaruus: laajentuvan unionin uusi eurooppalainen ulottuvuus — Toimintasuunnitelma Euroopan avaruuspolitiikan toteuttamiseksi”.

(7)

Galileo-ohjelma koostuu määrittelyvaiheesta, kehittämisvaiheesta, rakennus- ja käyttöönottovaiheesta sekä käyttövaiheesta. Rakennus- ja käyttöönottovaiheen pitäisi alkaa vuonna 2006, ja yhtä aikaa käyttövaiheen kanssa toteutettavan kahden vuoden siirtymäkauden jälkeen sen pitäisi päättyä vuonna 2010. Käyttövaiheen pitäisi alkaa vuonna 2008, ja järjestelmän pitäisi olla täysin toimintakuntoinen vuonna 2010.

(8)	Määrittely- ja kehittämisvaiheet, jotka muodostavat ohjelman tutkimukseen painottuvan osan, ovat saaneet merkittävän osan rahoituksestaan yhteisön varoista Euroopan laajuisten verkkojen talousarviosta.

(9)

Euroopan laajuisten verkkojen alaan liittyvän yhteisön rahoitustuen myöntämistä koskevista yleisistä säännöistä 18 päivänä syyskuuta 1995 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2236/95 (3) vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan yhteisön rahoitustuen myöntämiseen, kun kyseessä ovat satelliittinavigointi- ja paikannusjärjestelmiä koskevat yhteisön hankkeet.

(10)	Neuvoston asetuksella (EY) N:o 876/2002 (4), joka annettiin 21 päivänä toukokuuta 2002, perustettiin Galileo-yhteisyritys Galileo-ohjelman kehittämisvaiheen toteuttamiseksi.

(11)	Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista 12 päivänä heinäkuuta 2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1321/2004 (5) perustetaan satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) Euroopan valvontaviranomainen (jäljempänä valvontaviranomainen).

(12)	Ohjelmien jatkuvuuden turvaamiseksi olisi varmistettava myös rakennus- ja käyttöönottovaiheen sekä käyttövaiheen rahoitus.

(13)

Kun otetaan huomioon, että neuvoston päätöksen mukaan rakennus- ja käyttöönottovaiheen rahoituksesta enintään kolmasosa saadaan ottaa julkisista varoista, sekä pidetään mielessä tämänhetkisten rahoitusnäkymien mukainen jo toteutunut rahoitus, seuraavissa rahoitusnäkymissä yhteisön talousarviosta rakennus- ja käyttöönottovaihetta varten myönnettävää rahoitusta olisi varattava 500 000 000 euroa.

(14)

Kun otetaan huomioon satelliittinavigoinnin erityisluonne, siihen liittyvien palvelujen kaupallistaminen sekä se, että julkiselle sektorille täytyy voida taata mahdollisuus palvelujen käyttöön, käyttövaiheen ensimmäisinä vuosina tarvitaan tiettyä poikkeusrahoitusta julkisista varoista. Neuvoston 25 ja 26 päivänä maaliskuuta 2002 ja 8 ja 9 päivänä maaliskuuta 2004 hyväksymissä päätelmissä neuvosto nimenomaisesti viittaa yhteisön varojen myöntämiseen kyseisen vaiheen rahoitusta varten. Tarvittava yhteisön rahoituksen määrä on arviolta 500 000 000 euroa.

(15)

Sen vuoksi yhteisön talousarvioon olisi varattava 1 000 000 000 euroa Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheen sekä käyttövaiheen ohjelmien rahoitusta varten vuosiksi 2007—2013 omana yhteisön talousarvioon sisältyvänä budjettikohtana, minkä avulla budjettivallan käyttäjän on mahdollista sitoa ohjelman eri vaiheiden rahoitus määräaikojen noudattamiseen .

(16)	Mikäli yhteisön on otettava edellä mainittujen määrärahojen ylittäviä rahoitustakuita joko suoraan tai epäsuorasti, Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä ne voimassa olevien budjettimääräysten mukaisesti.

(17)	Mikäli yhteisön on tehtävä edellä mainittujen määrärahojen ylittäviä vastuusitoumuksia joko suoraan tai epäsuorasti, Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä ne voimassa olevien budjettimääräysten mukaisesti.

(18)	Rakennus- ja käyttöönottovaiheen sekä käyttövaiheen aikana järjestelmän rakentaminen ja sittemmin sen hallinto on uskottu yksityiselle toimiluvan haltijalle, jonka toimintaa valvoo asetuksella (EY) N:o 1321/2004 perustettu valvontaviranomainen.

(19)	Voitonjakoa koskeva mekanismi olisi perustettava, jotta yhteisön rakennus- ja käyttöönottovaiheelle myöntämiä varoja saataisiin takaisin.

(20)	Toimiluvan haltijalla olisi oltava oikeus saada tuotot, jotka ovat peräisin siitä, että hyödynnetään järjestelmän komponentteja koskevia lisenssejä ja tekijänoikeuksia, joiden omistusoikeuden pitäisi jäädä valvontaviranomaiselle.

(21)

Valvontaviranomaisen tehtäviin kuuluu myös eurooppalaisille satelliittinavigointiohjelmille myönnettyjen varojen hallinnointi sekä ohjelmien yleisen varainhoidon valvonta sen varmistamiseksi, että julkisia varoja käytetään tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Lisäksi valvontaviranomainen suorittaa sellaisia talousarvion täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä, joita komissio on sille uskonut Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (6) 54 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. Ottaen huomioon ohjelmien erityisen luonteen Euroopan parlamentilla olisi oltava valvontaviranomaisen hallintoneuvostossa tarkkailijan asema, jotta se pystyisi hoitamaan talousarviota koskevan tehtävänsä.

(22)	Komission ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007—2013) tuetaan eurooppalaista satelliittinavigointijärjestelmää.

(23)	Komission ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi kilpailukyvyn ja innovaation puiteohjelman (2007—2013) perustamisesta tuetaan myös eurooppalaisten pk-yritysten kehittämistä yhteisön rahoituksen turvin, mikä edistää eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän kehitystä.

(24)	Koska Galileo-ohjelma on saavuttanut merkittävän kypsyysvaiheen, eikä sitä millään muotoa voida enää tarkastella pelkkänä tutkimushankkeena, sitä varten on syytä luoda erityinen, sen tarpeita paremmin vastaava oikeudellinen väline, jolla varmistetaan myös varainhoidon moitteettomuus.

(25)

Tällaisen satelliittinavigointi-infrastruktuurin perustaminen on hanke, joka ylittää selvästi minkä tahansa yksinään toimivan jäsenvaltion tekniset ja rahoitukselliset mahdollisuudet. Galileo- ja Egnos-ohjelmat täyttävät siksi täysimääräisesti toissijaisuusperiaatteen mukaiset vaatimukset, koska yhteisön taso on toiminnan kannalta kaikkein sopivin. Tämä on esimerkki lisäarvosta, jonka Eurooppa voi saada aikaan, kun se on määritellyt selvästi tavoitteensa ja resurssinsa.

(26)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelmille myönnettävän kokonaisrahoituksen määrä, jota budjettivallan käyttäjä pitää ensisijaisena ohjeenaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen (7) 33 kohdan mukaisesti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tässä asetuksessa vahvistetaan yhteisön rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt eurooppalaisten Galileo- ja Egnos-satelliittinavigointiohjelmien , jäljempänä ” ohjelmat ”, rakennus- ja käyttöönottovaiheen (2006—2010) sekä käyttövaiheen (vuodesta 2008 eteenpäin) toteuttamista varten.

2 artikla

Tässä asetuksessa ohjelmille vahvistettu yhteisön rahoitusosuus myönnetään seuraavien toimien osarahoittamiseksi:

a)	rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen liittyvä toiminta, johon kuuluu satelliittien rakentaminen ja lähettäminen kiertoradalle sekä maan päällä toimivan infrastruktuurin asentaminen kokonaisuudessaan;

b)	tarvittaessa käyttövaiheen käynnistämiseen liittyvät ensimmäiset toimet, jotka koostuvat satelliittien ja niiden toimintaan liittyvien maa-asemien muodostaman infrastruktuurin hallinnosta sekä tämän järjestelmän huollosta ja jatkuvasta kehittämisestä.

3 artikla

Edellä 2 artiklassa tarkoitettujen toimien toteuttamiseen varatuiksi ohjeellisiksi rahoituspuitteiksi vahvistetaan1 000 000 000 euroa 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavalle seitsemän vuoden kaudelle .

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittaiset määrärahat rahoitusnäkymien rajoissa.

4 artikla

Mikäli yhteisön on otettava 3 artiklassa mainitut määrärahat ylittäviä rahoitustakuita joko suoraan tai epäsuorasti, Euroopan parlamentin ja neuvoston on hyväksyttävä ne voimassa olevien budjettimääräysten mukaisesti.

5 artikla

Mikäli yhteisön on tehtävä 3 artiklassa mainitut määrärahat ylittäviä vastuusitoumuksia joko suoraan tai epäsuorasti, Euroopan parlamentin ja neuvoston on hyväksyttävä ne voimassa olevien budjettimääräysten mukaisesti.

6 artikla

Voitonjakoa koskeva mekanismi on perustettava, jotta yhteisön rakennus- ja käyttöönottovaiheelle myöntämiä varoja saataisiin takaisin.

7 artikla

Toimiluvan haltijalla on oltava oikeus saada tuotot, jotka ovat peräisin siitä, että hyödynnetään järjestelmän komponentteja koskevia lisenssejä ja tekijänoikeuksia, joiden omistusoikeuden pitäisi jäädä valvontaviranomaiselle.

8 artikla

Valvontaviranomainen varmistaa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan b alakohdan sekä asetuksen (EY) N:o 1321/2004 säännösten mukaisesti ohjelmille osoitettujen yhteisön varojen hallinnon ja niiden käytön valvonnan.

Ottaen huomioon ohjelmien erityisen luonteen Euroopan parlamentilla on valvontaviranomaisen hallintoneuvostossa tarkkailijan asema, jotta se pystyisi täyttämään talousarviota koskevat tehtävänsä.

Yhteisön rahoitusosuuteen tarvittavat toimintamäärärahat annetaan valvontaviranomaisen käyttöön asetuksen (EY) N:o 1321/2004 2 artiklan 1 kohdan g alakohdan säännösten mukaisesti. Budjettivallan käyttäjää on informoitava sopimusluonnoksesta ennen sen parafoimista.

Kunkin vuosittaisen varojen siirtämistä koskevan sopimuksen sisältämästä määrästä päätetään EU:n talousarviomenettelyn perusteella valvontaviranomaisen hallintoneuvoston hyväksymä työohjelma huomioon ottaen asetuksen (EY) N:o 1321/2004 6 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen ja rahoitusnäkymien rajoissa .

Sopimuksessa määrätään erityisesti valvontaviranomaiselle uskottujen varojen hallinnoinnin yleisistä ehdoista.

9 artikla

Valvontaviranomaisen toteuttaessa tällä asetuksella rahoitetun toiminnan valvontatehtävää, komissio huolehtii yhteisön taloudellisten etujen turvaamisesta toteuttamalla toimenpiteitä petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan estämiseksi, suorittamalla tehokasta valvontaa ja perimällä takaisin aiheettomasti maksettuja määriä sekä väärinkäytösten ilmetessä asettamalla tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia seuraamuksia neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (8), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (9) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (10) mukaisesti.

Tällä asetuksella rahoitettujen yhteisön toimien osalta asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla väärinkäytöksen käsitteellä ymmärretään kaikkea yhteisön oikeuden säännösten tai määräysten taikka sopimusvelvoitteiden rikkomista, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voi olla Euroopan unionin yleiselle talousarviolle tai sen hoidossa oleville talousarvioille perusteettoman menon takia aiheutuva vahinko.

Tästä asetuksesta johtuvissa sopimuksissa ja osallisina olevien kolmansien maiden kanssa solmituissa sopimuksissa määrätään nimenomaisesti valvontaviranomaisen ja komission tai näiden valtuuttamien edustajien suorittamasta seurannasta ja varainhoidon valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen tarvittaessa paikalla tekemistä tarkastuksista.

10 artikla

Joka vuosi heti alustavan talousarvioesityksen tekemisen jälkeen komissio esittää kertomuksen ohjelmien täytäntöönpanosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Vuonna 2007 on suoritettava väliarviointi Euroopan parlamentin ja neuvoston informoimiseksi ajankohtaan mennessä saavutetusta edistyksestä .

11 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...ssa/ssä ... päivänä ...kuuta ...

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) EUVL C 221, 8.9.2005, s. 28.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 6. syyskuuta 2005.

(3) EYVL L 228, 23.9.1995, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1159/2005 (EUVL L 191, 22.7.2005, s. 16).

(4) EYVL L 138, 28.5.2002, s. 1.

(5) EUVL L 246, 20.7.2004, s. 1.

(6) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(7) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

(8) EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(9) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(10) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

P6_TA(2005)0314

EY:n ja Libanonin sopimus tietyistä lentoliikenteen näkökohdista *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Libanonin tasavallan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä (KOM(2005)0062 — C6-0059/2005 — 2005/0012(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2005)0062) (1),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 80 artiklan 2 kohdan ja 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0059/2005),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A6-0232/2005);

1.	hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Libanonin hallituksille ja parlamenteille.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2005)0315

EY:n ja Georgian sopimus tietyistä lentoliikenteen näkökohdista *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Georgian välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä (KOM(2005)0061 — C6-0060/2005 — 2005/0009(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2005)0061) (1),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 80 artiklan 2 kohdan ja 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen lauseen,

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0060/2005),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

—	ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A6-0231/2005);

1.	hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Georgian hallituksille ja parlamenteille.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2005)0316

Kalastustoimia koskevat tiedot sekä kaukohavaintokeinot *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäästöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi kalastustoimia koskevien tietojen sähköisestä kirjaamisesta ja toimittamisesta sekä kaukohavaintokeinoista (KOM(2004)0724 — C6-0187/2004 — 2004/0252(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2004)0724) (1),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0187/2004),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

—	ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A6-0238/2005);

1.	hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.	pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.	pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.	pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.	kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

KOMISSION TEKSTI	PARLAMENTIN TARKISTUKSET
Tarkistus 1
Johdanto-osan 5 kappale
(5) Jäsenvaltiot ja muut maat ovat viime vuosina toteuttaneet kalastustoimia koskevien tietojen sähköiseen kirjaamiseen ja toimittamiseen samoin kuin kaukohavaintojärjestelmiin liittyviä pilottihankkeita. Järjestelmät ovat osoittautuneet toimiviksi ja kustannustehokkaiksi .	(5) Jäsenvaltiot ja muut maat ovat viime vuosina toteuttaneet kalastustoimia koskevien tietojen sähköiseen kirjaamiseen ja toimittamiseen samoin kuin kaukohavaintojärjestelmiin liittyviä pilottihankkeita. Näissä seurantamenetelmissä on vielä paljon korjattavaa, ennen kuin voidaan tehdä lopulliset johtopäätökset niiden käyttämisestä .
Tarkistus 2
1 artiklan 1 kohta
1. Yhteisön kalastusaluksen päällikön on kirjattava sähköisesti kalastustoimiin liittyvät tiedot, jotka hänen yhteisön lainsäädännössä edellytetään kalastuspäiväkirjaan kirjaavan, ja lähetettävä ne sähköisesti toimivaltaiselle viranomaiselle .	1. Yhteisön kalastusaluksen päällikön on kirjattava sähköisesti ne kalastustoimiin liittyvät tiedot , jotka hänen on merkittävä kalastuspäiväkirjaan yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen N:o 2847/93 (2) säännösten mukaisesti, ja hänen on lähetettävä kyseiset tiedot sähköisesti toimivaltaiselle viranomaiselle/toimivaltaisille viranomaisille. Tämä menettely vapauttaa kalastusaluksen päällikön velvollisuudesta kirjata kyseiset tiedot paperille .
Tarkistus 3
1 artiklan 4 a kohta (uusi)
	4 a. Tämän artiklan säännösten mukaisesti kerättäviä tietoja on voitava käyttää tieteelliseen tutkimukseen, mutta niihin ei saa sisältyä arkaluonteisia tai salaisia kaupallisia tietoja; lisäksi kaikkien sähköisesti kirjattujen ja alusten päälliköiden toimittamien tietojen luottamuksellisuus on taattava.
Tarkistus 4
2 artiklan 1 a kohta (uusi)
	1 a. Yhteisön virastot saavat käyttää kuvia tehtäviensä suorittamisessa ja niiden on saatettava kuvat toistensa käyttöön mahdollisimman suuressa määrin.
Tarkistus 5
2 artiklan 2 a kohta (uusi)
	2 a. Komissio laatii yksityiskohtaisen taulukon, josta ilmenevät rahoituslähteet sekä kokonaiskustannukset ja niiden jakautuminen yhteisön ja jäsenvaltioiden kesken.
Tarkistus 6
2 artiklan 2 b kohta (uusi)
	2 b. Yhteisö myöntää taloudellista tukea kansallisille viranomaisille ja kalastajille helpottaakseen laitteiden hankintaa ja asentamista sekä erityiskoulutusta.
Tarkistus 7
2 artiklan 2 c kohta (uusi)
	2 c. Hankkeen tehokkuuden lisäämiseksi ja kaikkien järjestelmän tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi yhteisö laajentaa tavoitteita ja käyttöalueita pyrkimällä moniulotteiseen lähestymistapaan.
Tarkistus 8
2 a artikla (uusi)
	2 a artikla Komissio rahoittaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kustannukset, jotka aiheutuvat alusten satelliittiseurantajärjestelmien (VMS) asentamisesta kokonaispituudeltaan yli 15 metrin aluksiin, myös sähköisestä kalastuspäiväkirjasta lähetettävien viestien kustannukset.
Tarkistus 9
3 artiklan 1 kohta
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006 .	Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008 .

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2) EUVL L 261, 20.10.1993, s. 1.

P6_TA(2005)0317

EY:n ja Albanian sopimus ilman lupaa oleskelevien henkilöiden takaisinotosta *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi ilman lupaa oleskelevien henkilöiden takaisinottoa koskevan Euroopan yhteisön ja Albanian tasavallan sopimuksen tekemisestä (KOM(2004)0092) — C6-0053/2005 — 2004/0033(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2004)0092) (1),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen virkkeen,

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0053/2005),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

—	ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0214/2005);

1.	hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Albanian tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TA(2005)0318

Osallistuminen yhteisön ulkoiseen apuun *

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi osallistumisesta yhteisön ulkoiseen apuun (8977/2005 — C6-0156/2005 — 2005/0806(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon neuvoston tekstin (8977/2005) (1),

—	ottaa huomioon komission alkuperäisen ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0313) (1),

—	ottaa huomioon neuvostolta saamansa tiedon päätöksestä, että alkuperäinen ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi jaetaan kahdeksi tekstiksi,

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 181 a artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0156/2005),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

—	ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön (A6-0239/2005);

1.	hyväksyy neuvoston ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.	pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.	pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia kuulemismenettelyssä hyväksyttävään tekstiin;

4.	kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

NEUVOSTON TEKSTI	PARLAMENTIN TARKISTUKSET
Tarkistus 1
Johdanto-osan 1 kappale
(1) Avun suora tai välillinen sitominen tavaroiden tai palvelujen ostamiseen avunantajamaalta vähentää avun tehokkuutta eikä tällainen käytänne ole köyhimpien maiden tukemiseksi harjoitettavan kehitysyhteistyöpolitiikan mukaista. Avun sidonnaisuuden purkaminen ei ole tavoite sinällään, vaan sitä olisi käytettävä välineenä, jolla edistetään muita omavastuun, alueellisen yhdentymisen ja valmiuksien kehittämisen kaltaisia köyhyyden vähentämiseen tähtääviä tekijöitä.	(1) Avun suora tai välillinen sitominen tavaroiden tai palvelujen ostamiseen avunantajamaalta vähentää avun tehokkuutta eikä tällainen käytänne ole köyhimpien maiden tukemiseksi harjoitettavan kehitysyhteistyöpolitiikan mukaista. Avun sidonnaisuuden purkaminen ei ole tavoite sinällään, vaan sitä olisi käytettävä välineenä, jolla edistetään muita omavastuun, alueellisen yhdentymisen ja valmiuksien kehittämisen kaltaisia köyhyyden vähentämiseen tähtääviä tekijöitä keskittyen kehitysmaiden paikallisten ja alueellisten tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien valtuuttamiseen .
Tarkistus 2
Johdanto-osan 6 kappale
(6) Avun sidonnaisuuden purkamisesta 4 päivänä syyskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (2) todetaan, että yhteisön avun sidonnaisuutta on purettava edelleen. Siinä tuetaan edellä mainitussa tiedonannossa mainittuja seikkoja ja hyväksytään ehdotetut ratkaisut. Siinä painotetaan tarvetta keskustella avun sidonnaisuuden purkamisesta lisätutkimusten ja esitettyjen ehdotusten perusteella.	(6) Avun sidonnaisuuden purkamisesta 4 päivänä syyskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (3) todetaan, että yhteisön avun sidonnaisuutta on purettava edelleen. Siinä tuetaan edellä mainitussa tiedonannossa mainittuja seikkoja ja hyväksytään ehdotetut ratkaisut. Siinä painotetaan tarvetta keskustella avun sidonnaisuuden purkamisesta lisätutkimusten ja esitettyjen ehdotusten perusteella ja vaaditaan nimenomaisesti ottamaan ennen muuta huomioon paikallinen ja alueellinen yhteistyö ja asettamaan tärkeysjärjestyksessä etusijalle toimittajat avunsaajamaista, niiden naapureina olevista kehitysmaista ja muista kehitysmaista, jolloin tavoitteena on tukea vastaanottajamaiden ponnisteluja parantaa omaa tuotantoaan kansallisella, alueellisella, paikallisella ja perhekohtaisella tasolla, sekä toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan elintarvikkeiden ja peruspalveluiden tarjontaa ja saatavuutta sopusoinnussa paikallisten tapojen ja tuotantoja kaupankäyntijärjestelmien kanssa .
Tarkistus 3
Johdanto-osan 7 kappale
(7) Useat kysymykset on ratkaistava, jotta osallistumismahdollisuus yhteisön ulkoiseen apuun voidaan määrittää. Henkilöiden kelpoisuusehdot määritellään 3 artiklassa. Osallistumiskelpoisen henkilön ostamien hankintojen ja materiaalien osallistumiskelpoisuus määritellään 4 artiklassa tarkoitetuissa alkuperäsäännöissä. Jäljempänä 3 artiklassa sallitaan eräiden erityisluokkaan kuuluvien henkilöiden osallistuminen vastavuoroisuusperiaatteella. Vastavuoroisuuden osalta sovellettavat määritelmä ja säännöt ovat 5 artiklassa. Poikkeuksista ja niiden täytäntöönpanosta säädetään 6 artiklassa. Kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen rahoittamia toimia tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuja toimia koskevat erityissäännökset ovat 7 artiklassa.	(7) Useat kysymykset on ratkaistava, jotta osallistumismahdollisuus yhteisön ulkoiseen apuun voidaan määrittää. Henkilöiden kelpoisuusehdot määritellään 3 artiklassa. Osallistumiskelpoisen henkilön ostamien hankintojen ja materiaalien sekä hänen palkkaamiensa asiantuntijoiden osallistumiskelpoisuus määritellään 4 artiklassa tarkoitetuissa alkuperäsäännöissä. Vastavuoroisuuden osalta sovellettavat määritelmä ja säännöt ovat 5 artiklassa. Poikkeuksista ja niiden täytäntöönpanosta säädetään 6 artiklassa. Kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen rahoittamia toimia tai kolmannen maan kanssa yhteisrahoitettuja toimia koskevat erityissäännökset ovat 7 artiklassa.
Tarkistus 4
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
	(8 a) Tehtäessä hankintasopimuksia yhteisön välineen nojalla on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että tarjoajat noudattavat Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tärkeimpiä kansainvälisiä työnormeja, kuten ammatillista järjestymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluja, pakkotyön kieltämistä, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän kieltämistä ja lapsityövoiman käytön kieltämistä koskevia yleissopimuksia.
Tarkistus 5
Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)
	(8 b) Tehtäessä hankintasopimuksia yhteisön välineen nojalla on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että tarjoajat noudattavat seuraavia kansainvälisiä ympäristöä koskevia yleissopimuksia: yleissopimus biologisesta monimuotoisuudesta vuodelta 1992, Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirja vuodelta 2000 ja Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen Kioton pöytäkirja vuodelta 1997.
Tarkistus 6
3 artiklan 2 kohta
2. Jostakin liitteessä I olevassa A osassa määritellystä alakohtaisesta yhteisön välineestä rahoitettavia hankinta- tai avustussopimuksia voivat hakea niiden oikeushenkilöiden lisäksi, jotka ovat jo osallistumiskelpoisia kyseessä olevan välineen perusteella, kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat liitteessä II olevissa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC) luetteloissa mainittujen kehitysmaiden ja siirtymävaiheessa olevien maiden kansalaisia.	2. Jostakin liitteessä I olevassa A osassa määritellystä alakohtaisesta yhteisön välineestä rahoitettavia hankinta- tai avustussopimuksia voivat hakea niiden oikeushenkilöiden lisäksi, jotka ovat jo osallistumiskelpoisia kyseessä olevan välineen perusteella, kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat liitteessä II olevissa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC) luettelossa mainittujen kehitysmaiden kansalaisia.
Tarkistus 7
3 artiklan 3 kohta
3. Jostakin liitteessä I olevassa B osassa määritellystä maantieteellisesti rajatusta yhteisön välineestä rahoitettavia hankinta- tai avustussopimuksia voivat hakea kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat liitteessä II olevissa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC) luetteloissa mainittujen kehitysmaiden ja siirtymävaiheessa olevien maiden kansalaisia ja jotka on nimenomaisesti mainittu osallistumiskelpoisiksi tai jotka on mainittu osallistumiskelpoisiksi kyseessä olevassa välineessä.	3. Jostakin liitteessä I olevassa B osassa määritellystä maantieteellisesti rajatusta yhteisön välineestä rahoitettavia hankinta- tai avustussopimuksia voivat hakea kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat liitteessä II olevissa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC) luettelossa mainittujen kehitysmaiden kansalaisia ja jotka on nimenomaisesti mainittu osallistumiskelpoisiksi tai jotka on mainittu osallistumiskelpoisiksi kyseessä olevassa välineessä.
Tarkistus 8
3 artiklan 5 kohta
5. Tämän artiklan kelpoisuussääntöjä ei sovelleta hankintasopimusten hakumenettelyyn osallistuvien tarjoajien ehdottamiin asiantuntijoihin. Nämä asiantuntijat voivat olla minkä tahansa maan kansalaisia.	Poistetaan.
Tarkistus 9
3 a artikla (uusi)
	3 a artikla Asiantuntijat Kaikki 3 ja 7 artiklassa määriteltyjen tarjoajien palkkaamat asiantuntijat voivat olla minkä tahansa maan kansalaisia. Tämä artikla ei kuitenkaan rajoita yhteisön julkisia hankintoja koskevissa säännöissä vahvistettujen laadullisten ja taloudellisten edellytysten soveltamista.
Tarkistus 10
4 artikla
Kaikkien jostakin yhteisön välineestä rahoitetun sopimuksen nojalla ostettujen hankintojen ja materiaalien on oltava yhteisön tai 3 artiklassa määritellyn osallistumiskelpoisen maan alkuperätuotteita. Tässä asetuksessa alkuperällä tarkoitetaan asianomaisessa alkuperäsääntöjä koskevassa yhteisön lainsäädännössä tullitarkoituksia varten säädettyä määritelmää.	Kaikkien jostakin yhteisön välineestä rahoitetun sopimuksen nojalla ostettujen hankintojen ja materiaalien on oltava yhteisön tai 3 ja 6 artiklassa määritellyn osallistumiskelpoisen maan alkuperätuotteita. Tässä asetuksessa alkuperällä tarkoitetaan asianomaisessa alkuperäsääntöjä koskevassa yhteisön lainsäädännössä tullitarkoituksia varten säädettyä määritelmää.
Tarkistus 11
5 artiklan 1 kohta
1. Vastavuoroinen osallistumismahdollisuus EY:n ulkoiseen apuun myönnetään 3 artiklan 4 kohdan soveltamisalaan kuuluvalle maalle, jos se myöntää osallistumismahdollisuuden vastaavin ehdoin Euroopan unionin jäsenvaltioille.	1. Vastavuoroinen osallistumismahdollisuus yhteisön ulkoiseen apuun myönnetään 3 artiklan 4 kohdan soveltamisalaan kuuluvalle maalle, jos se myöntää osallistumismahdollisuuden vastaavin ehdoin Euroopan unionin jäsenvaltioille ja asianomaiselle vastaanottajamaalle .
Tarkistus 12
5 artiklan 2 kohta
2. Vastavuoroinen osallistuminen EY:n ulkoiseen apuun myönnetään vertaamalla EU:ta ja muita avunantajia joko OECD:n kehitysapukomitean (DAC) luokituksen mukaisella koko alaa koskevalla tasolla tai koko avunantaja- tai vastaanottajamaata koskevalla tasolla . Päätös vastavuoroisuuden myöntämisestä avunantajamaalle perustuu kyseisen avunantajan antaman avun avoimuuteen, johdonmukaisuuteen ja suhteellisuuteen sekä avun laatuun ja määrään.	2. Vastavuoroinen osallistuminen yhteisön ulkoiseen apuun myönnetään vertaamalla EU:ta ja muita avunantajia OECD:n kehitysapukomitean (DAC) luokituksen mukaisella alaa koskevalla tasolla tai maakohtaisella tasolla sen mukaan, onko kyseessä avunantaja- vai vastaanottajamaa . Päätös vastavuoroisuuden myöntämisestä avunantajamaalle perustuu kyseisen avunantajan antaman avun avoimuuteen, johdonmukaisuuteen ja suhteellisuuteen sekä avun laatuun ja määrään.
Tarkistus 13
5 artiklan 3 kohta
3. Päätös vastavuoroisesta osallistumisesta EY:n ulkoiseen apuun tehdään erillisellä päätöksellä, joka koskee tiettyä maata tai maaryhmää. Tällainen päätös tehdään neuvoston päätöksen 1999/468/EY (4) mukaisesti kyseessä olevaa välinettä ja sitä käsittelevää komiteaa koskevia menettelyä noudattaen. Tällaisen päätöksen on oltava voimassa vähintään yhden vuoden ajan.	3. Päätös vastavuoroisesta osallistumisesta yhteisön ulkoiseen apuun tehdään erillisellä päätöksellä, joka koskee tiettyä maata tai maaryhmää. Tällainen päätös tehdään menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (5) mukaisesti kyseessä olevaa säädöstä ja siihen liittyvää komiteaa koskevia menettelyjä noudattaen. Tällaisen päätöksen on säilyttävä voimassa vähintään yhden vuoden ajan.
Tarkistus 14
5 artiklan 4 kohta
4. Vastavuoroinen osallistuminen EY:n ulkoiseen apuun myönnetään ilman eri toimenpiteitä liitteessä III luetelluille kolmansille maille vähiten kehittyneille maille annettavan avun sidonnaisuuden purkamista koskevan, liitteessä IV tarkoitetun OECD:n kehitysapukomitean (DAC) vuoden 2001 suosituksen II kohdan a alakohdan mukaisesti .	4. Vastavuoroinen osallistuminen yhteisön ulkoiseen apuun vähiten kehittyneissä maissa, jotka on lueteltu liitteessä II, myönnetään ilman eri toimenpiteitä liitteessä III luetelluille kolmansille maille.
Tarkistus 15
5 artiklan 5 kohta
5. Edunsaajamaita on kuultava mahdollisimman paljon 1—3 kohdassa kuvatun menettelyn aikana.	5. Vastaanottajamaita on kuultava 1, 2 ja 3 kohdassa kuvatun menettelyn aikana.
Tarkistus 16
7 artiklan otsikko
Toimet, joihin osallistuu kansainvälisiä järjestöjä tai kolmansia maita	Toimet, joihin osallistuu kansainvälisiä järjestöjä tai joihin sisältyy yhteisrahoitusta
Tarkistus 17
7 artiklan 1 kohta
1. Aina, kun yhteisön rahoitukseen sisältyy jonkin kansainvälisen järjestön toteuttama toimi, asianomaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia 3 artiklan nojalla tai kyseisen järjestön sääntöjen nojalla, mutta kaikkien avunantajien tasavertainen kohtelu on taattava. Samoja sääntöjä sovelletaan hankintoihin ja materiaaleihin.	1. Aina, kun yhteisön rahoitukseen sisältyy jonkin kansainvälisen järjestön toteuttama toimi, asianomaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia 3 artiklan nojalla tai kyseisen järjestön sääntöjen nojalla, mutta kaikkien avunantajien tasavertainen kohtelu on taattava. Samoja sääntöjä sovelletaan hankintoihin, materiaaleihin ja asiantuntijoihin .
Tarkistus 18
7 artiklan 2 kohta
2. Aina, kun yhteisön rahoitukseen sisältyy jonkin kolmannen maan tai alueellisen järjestön kanssa yhteisrahoitettava toimi, ja edellyttäen, että vastavuoroisuus on myönnetty 5 artiklan mukaisesti, asianomaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia 3 artiklan nojalla, sekä kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat kyseisen kolmannen maan kansalaisia tai sen maan kansalaisia , jossa kyseinen alueellinen järjestö sijaitsee. Samoja sääntöjä sovelletaan hankintoihin ja materiaaleihin.	2. Aina, kun yhteisön rahoitukseen sisältyy jonkin kolmannen maan tai alueellisen järjestön taikka jäsenvaltion kanssa yhteisrahoitettava toimi, ja edellyttäen, että vastavuoroisuus on myönnetty 5 artiklan mukaisesti, asianomaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia 3 artiklan nojalla, sekä kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia tällaisen kolmannen maan , jäsenvaltion tai sen maan sääntöjen mukaisesti , jossa kyseinen alueellinen järjestö sijaitsee. Samoja sääntöjä sovelletaan hankintoihin , materiaaleihin ja asiantuntijoihin .
Tarkistus 19
7 artiklan 3 kohta
3. Tämän artiklan kelpoisuussääntöjä ei sovelleta hankintasopimusten hakumenettelyyn osallistuvien tarjoajien ehdottamiin asiantuntijoihin. Nämä asiantuntijat voivat olla minkä tahansa maan kansalaisia.	Poistetaan.
Tarkistus 20
7 a artikla (uusi)
	7 a artikla Keskeisimpien periaatteiden noudattaminen ja paikallisten markkinoiden vahvistaminen 1. Köyhyyden kitkemisen jouduttamiseksi paikallisia valmiuksia, markkinoita ja ostoja kehittämällä kiinnitetään erityistä huomiota kumppanimaista tapahtuviin paikallisiin ja alueellisiin hankintoihin. 2. Tarjoajien, joiden kanssa on tehty hankintasopimuksia, on noudatettava tärkeimpiä kansainvälisiä työnormeja, kuten ILO:n tärkeimpiä työnormeja sekä ammatillista järjestymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluja, pakkotyön kieltämistä, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän kieltämistä ja lapsityövoiman käytön kieltämistä koskevia yleissopimuksia. 3. Kehitysmaiden mahdollisuuksia saada yhteisön ulkoista apua on edistettävä kaikella asianmukaiseksi katsotulla teknisellä avulla.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2) A5/2003/190, Bulletin/2003/9, 1.6.1964.

(3) EUVL C 76 E, 25.3.2004, s. 474.

(4) EYVL L 231, 29.8.2001.

(5) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

P6_TA(2005)0319

Kaivannaisteollisuuden jätehuolto *** II

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi kaivannaisteollisuuden jätehuollosta ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta (16075/1/2004 — C6-0128/2005 — 2003/0107(COD))

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (16075/1/2004 — C6-0128/2005),

—	ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan (1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2003)0319) (2),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 62 artiklan,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0236/2005);

1.	hyväksyy yhteisen kannan sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.	kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P5_TA(2004)0240.

(2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC2-COD(2003)0107

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu toisessa käsittelyssä 6. syyskuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/.../EY antamiseksi kaivannaisteollisuuden jätehuollosta ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat EY:n perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Komission tiedonannossa ”Turvallinen kaivostoiminta: viimeaikaisten kaivosonnettomuuksien jälkeiset toimet” mainitaan yhtenä ensisijaisena toimena kaivannaisteollisuuden jätehuollon sääntelyaloite. Tämän toimen tarkoituksena on täydentää aloitteita, jotka perustuvat vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY muuttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2003 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2003/105/EY (4), sekä parhaita käytettävissä olevia tekniikoita kaivostoiminnasta syntyvän sivukiven ja rikastusjätteen käsittelyssä koskevan asiakirjan laatimista ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24 päivänä syyskuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY (5) mukaisesti.

(2)	Euroopan parlamentti antoi 5 päivänä heinäkuuta 2001 antamassaan edellä mainittua tiedonantoa koskevassa päätöslauselmassa (6) täyden tukensa aikomukselle antaa kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskeva direktiivi.

(3)

Kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1600/2002/EY (7) asetetaan tavoitteita jätteen osalta, joka kuitenkin syntyy: sen vaarallisuusastetta olisi alennettava ja sen pitäisi aiheuttaa mahdollisimman pieni riski; etusija olisi annettava jätteiden hyödyntämiselle ja erityisesti kierrätykselle; hävitettäväksi menevän jätteen määrän olisi oltava mahdollisimman vähäinen, ja se olisi hävitettävä turvallisesti, ja hävitettäväksi tarkoitettu jäte olisi käsiteltävä mahdollisimman lähellä sen syntypaikkaa sikäli kuin tämä ei vähennä jätteen käsittelytoimien tehokkuutta. Päätöksessä N:o 1600/2002/EY esitetään onnettomuuksiin liittyvänä ensisijaisena toimena myös erityisesti kaivostoiminnasta aiheutuvien suuronnettomuuksien vaarojen torjuntaa ja kaivosjätettä koskevien toimenpiteiden kehittäminen. Päätöksessä N:o 1600/2002/EY mainitaan ensisijaisena toimena myös kaivannaisteollisuuden kestävän hoidon edistäminen kyseisen teollisuuden ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

(4)

Kaivannaisteollisuuden jätehuollosta ympäristölle tai ihmisten terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittavaikutusten torjumiseksi tai minimoimiseksi on yhteisön ympäristöpolitiikan tavoitteiden mukaisesti asetettava vähimmäisvaatimukset; tällaista jätettä ovat esimerkiksi rikastusjäte (mineraalien erilaisissa käsittelyissä jäljelle jäävä kiinteä tai lietemäinen jäte), sivukivi ja irtomaa (kaivannaistoiminnoissa malmiin tai mineraaliesiintymään käsiksi pääsemiseksi siirrettävä aines, mukaan luettuna tuotannon valmisteluvaiheen aikana siirrettävä aines) ja pintamaa (maaperän ylin kerros), mikäli ne ovat jätteistä 15 päivänä heinäkuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY (8) määritelmän mukaista jätettä.

(5)

Kestävää kehitystä käsitelleessä Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 2002 huippukokouksessa hyväksytyn kestävää kehitystä koskevan Johannesburgin täytäntöönpanosuunnitelman 24 kohdan mukaan on tarpeen suojella taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen luonnonvaraperustaa ja kääntää nykyinen luonnonvaroja heikentävä kehityssuunta hallinnoimalla luonnonvaraperustaa kestävällä ja integroidulla tavalla.

(6)

Tämän direktiivin olisi näin ollen katettava maalla harjoitettavan kaivannaisteollisuuden jätehuolto eli mineraalivarojen etsinnässä, louhinnassa (tuotannon valmisteluvaihe mukaan luettuna), rikastuksessa ja varastoinnissa sekä louhosten toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely. Tällaisen jätehuollon olisi kuitenkin vastattava periaatteita ja tärkeysjärjestyksiä, jotka on vahvistettu direktiivissä 75/442/ETY, jota sen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan mukaisesti sovelletaan edelleen tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jääviin kaivannaisteollisuuden jätehuoltonäkökohtiin.

(7)	Kaksinkertaisen työn ja suhteettoman suurten hallinnollisten vaatimusten välttämiseksi tämän direktiivin soveltamisala olisi rajattava kattamaan ne tietyt toiminnot, joita pidetään ensisijaisina direktiivin tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

(8)

Tämän direktiivin säännöksiä ei näin ollen pitäisi soveltaa jätevirtoihin, jotka syntyvät mineraalien louhinta- ja rikastamistoimintojen yhteydessä mutta eivät ole suoraan sidoksissa louhinta- tai rikastusprosessiin, esimerkiksi elintarvikejätteisiin, jäteöljyihin, romuajoneuvoihin, käytettyihin paristoihin ja akkuihin. Tällaisen jätteen huoltoon olisi sovellettava direktiivin 75/442/ETY tai kaatopaikoista 26 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY (9) säännöksiä tai muuta asiaa koskevaa yhteisön lainsäädäntöä; näitä säännöksiähän sovelletaan esimerkiksi etsintä-, louhintatai rikastuspaikalla syntyvään jätteeseen, joka myöhemmin kuljetetaan paikkaan, joka ei ole tämän direktiivin mukainen jätealue.

(9)

Tätä direktiiviä ei myöskään pitäisi soveltaa mineraalivarojen offshore-etsinnässä, -louhinnassa ja -rikastuksessa syntyvään jätteeseen eikä veden johtamiseen ja pumpatun pohjaveden palauttamiseen samaan pohjaveteen, kun taas pysyvään jätteeseen, mineraalivarojen etsinnästä syntyvään ei-vaaralliseen jätteeseen, pilaantumattomaan maa-ainekseen ja turpeen nostosta, käsittelystä ja varastoinnista syntyvään jätteeseen tulisi soveltaa vain vähäisempiä vaatimuksia, koska niiden ympäristöriskit ovat pienemmät. Jäsenvaltiot voivat lieventää tai jättää soveltamatta eräitä vaatimuksia ei-vaarallisen muun kuin pysyvän jätteen osalta. Näitä poikkeuksia ei kuitenkaan tulisi soveltaa A-luokkaan kuuluviin jätealueisiin.

(10)	Kaivannaisteollisuuden mahdollisesti radioaktiivisiin jätteisiin tätä direktiiviä sovellettaisiin siten, että se ei koskisi radioaktiivisuuteen liittyviä erityisnäkökohtia .

(11)

Direktiivissä 75/442/ETY ja erityisesti sen 3 ja 4 artiklassa yksilöityjen periaatteiden ja tärkeysjärjestysten noudattamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaivannaisteollisuuden toiminnanharjoittajat toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet kaivannaisteollisuudessa syntyvästä jätteestä ympäristölle tai ihmisten terveydelle aiheutuvien tosiasiallisten tai mahdollisten haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi sikäli kuin mahdollista.

(12)

Näiden toimenpiteiden olisi perustuttava muun muassa direktiivissä 96/61/EY määriteltyyn parhaan käytettävissä olevan tekniikan käsitteeseen, ja tällaista tekniikkaa käytettäessä jäsenvaltioiden asiana on määrittää, miten jätealueen tekniset erityispiirteet, sen maantieteellinen sijainti ja paikalliset ympäristöolosuhteet otetaan tarvittaessa huomioon.

(13)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaivannaisteollisuuden toiminnanharjoittajat laativat kaivannaisjätteen ehkäisemistä , hyödyntämistä ja hävittämistä koskevat asianmukaiset jätehuoltosuunnitelmat. Tällaiset suunnitelmat olisi laadittava siten, että niillä varmistetaan jätehuoltovaihtoehtojen asianmukainen suunnittelu jätteen määrän ja haitallisuuden minimoimiseksi ja jätteen hyödyntämisen edistämiseksi. Lisäksi kaivannaisteollisuuden jätteet olisi määriteltävä niiden koostumuksen mukaan sen varmistamiseksi, että niiden reaktiot olisivat mahdollisimman pitkälti ennakoitavissa.

(14)

Onnettomuusriskien minimoimiseksi ja ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi mahdollisimman hyvin jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että jokainen A-luokkaan kuuluvan jätealueen toiminnanharjoittaja laatii jätteistä aiheutuvien suuronnettomuuksien torjuntaa koskevat toimintaperiaatteet ja soveltaa niitä. Torjuntatoimenpiteiden osalta niihin tulisi sisältyä turvallisuusjohtamisjärjestelmien laatiminen, onnettomuustapauksissa käytettävät pelastussuunnitelmat ja turvallisuustietojen levittäminen henkilöille, joihin suuronnettomuudella todennäköisesti olisi vaikutuksia. Toiminnanharjoittajat olisi velvoitettava antamaan onnettomuustapauksissa toimivaltaisille viranomaisille kaikki asiaa koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen tosiasiallisten ja mahdollisten ympäristöhaittojen lieventämiseksi. Näitä erityisvaatimuksia ei tulisi soveltaa niihin kaivannaisteollisuuden jätealueisiin, jotka kuuluvat direktiivin 96/82/EY soveltamisalaan.

(15)	Jätealuetta ei pitäisi luokitella A-luokkaan yksinomaan sellaisten riskien perusteella, jotka kohdistuvat kaivannaisteollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojeluun ja joita koskee muu yhteisön lainsäädäntö, erityisesti direktiivit 92/91/ETY (10) ja 92/104/ETY (11).

(16)

Kaivannaisteollisuuden jätehuollon erityispiirteiden vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön erityiset hakemus- ja lupamenettelyt tällaisten jätteiden vastaanottoon käytettävien jätealueiden osalta. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että toimivaltaiset viranomaiset säännöllisin väliajoin tarkastelevat uudelleen ja tarvittaessa ajantasaistavat lupaehtoja.

(17)

Jäsenvaltiot olisi velvoitettava varmistamaan, että tiedon saatavuudesta, yleisön osallistumisesta päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuudesta ympäristöasioissa 25 päivänä kesäkuuta 1998 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimuksen (Århusin yleissopimus) mukaisesti yleisölle tiedotetaan jätehuoltolupahakemuksista ja niitä, joita asia koskee, kuullaan ennen jätehuoltoluvan myöntämistä.

(18)

On tarpeen ilmoittaa selvästi ne vaatimukset, jotka kaivannaisteollisuuden jätealueiden olisi täytettävä sijainnin, hoidon, valvonnan ja käytöstä poistamisen sekä sellaisten ehkäisevien ja suojelevien toimien osalta, jotka on toteutettava minkä tahansa ympäristöuhan torjumiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä erityisesti suotoveden maaperään suotautumisen aiheuttaman pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi.

(19)	On tarpeen määritellä selkeästi A-luokkaan kuuluvat kaivannaisteollisuuden jätealueet ottaen huomioon tällaisten jätealueiden toiminnasta tai niissä tapahtuneesta onnettomuudesta, jossa jätettä pääsee jätealueen ulkopuolelle, seuraavat todennäköiset vaikutukset.

(20)

Jätteeseen, joka sijoitetaan takaisin tyhjiin louhoksiin joko niiden kunnostamista varten tai mineraalien louhintaprosessiin liittyvässä rakentamistarkoituksessa, kuten koneille tarkoitettujen kulkuteiden, kuljetusluiskien, väliseinien, suojaesteiden tai -vallien rakentamiseksi tyhjiin louhoksiin tai niiden ylläpitämiseksi, on myös sovellettava tiettyjä vaatimuksia pintavesien ja/tai pohjavesien suojelemiseksi, tällaisen jätteen vakauden turvaamiseksi ja soveltuvan seurannan järjestämiseksi sen jälkeen, kun tällainen toiminta on päättynyt. Vastaavasti tällaiseen jätteeseen ei tulisi soveltaa tämän direktiivin yksinomaan ”jätealueita” koskevia vaatimuksia, paitsi niitä, jotka on mainittu tyhjiä kaivoksia koskevassa erityissäännöksessä.

(21)

Jotta voitaisiin taata kaivannaisteollisuuden jätealueiden asianmukainen rakentaminen ja kunnossapito, jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tällaisten jätealueiden suunnittelun, sijoittamisen ja hoidon suorittavat henkilöt, joilla on siihen tekninen pätevyys. On tarpeen varmistaa, että toiminnanharjoittajan ja henkilökunnan saama koulutus ja hankkima tieto takaa heille tarvittavat taidot. Lisäksi toimivaltaisten viranomaisten olisi saatava varmuus siitä, että toiminnanharjoittaja varmistaa uuden jätealueen rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä olemassa olevan jätealueen laajennukseen tai muuttamiseen soveltuvat järjestelyt, myös jätealueen käytöstä poistamisen jälkeisenä aikana.

(22)

On tarpeen ottaa käyttöön seurantamenettelyt, joita sovelletaan jätealueiden käytön aikana ja käytöstä poistamisen jälkeen. Olisi säädettävä A-luokkaan kuuluvien jätealueiden osalta käytöstä poistamisen jälkeisestä seuranta- ja valvontakaudesta, joka on suhteessa kyseisen jätealueen aiheuttamaan riskiin, samalla tavalla kuin direktiivi 1999/31/EY edellyttää.

(23)	On tarpeen määritellä, milloin ja miten kaivannaisteollisuuden jätealueet tulisi poistaa käytöstä, ja asettaa toiminnanharjoittajalle käytöstä poistamisen jälkeistä aikaa koskevat velvoitteet ja vastuut.

(24)

Jäsenvaltioiden olisi velvoitettava kaivannaisteollisuuden toiminnanharjoittajat seuraamaan ja valvomaan jätealueitaan vesien ja maaperän pilaantumisen estämiseksi ja jätealueista ympäristölle tai ihmisten terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittavaikutusten havaitsemiseksi. Jotta minimoidaan veden pilaantuminen, jätteen päästäminen vastaanottaviin vesistöihin olisi kiellettävä, ellei sen voida ennalta osoittaa olevan yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (12) mukaista . Lisäksi rikastusjätettä sisältävien altaiden syanidi- ja syanidiyhdistepitoisuuksia tietyillä kaivannaisteollisuuden aloilla olisi niiden haitallisuuden ja myrkkyvaikutusten vuoksi vähennettävä alhaisimmalle mahdolliselle tasolle käyttäen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Pitoisuuksille olisi vastaavasti ja joka tapauksessa tämän direktiivin erityisvaatimusten mukaisesti asetettava enimmäismäärät tällaisten vaikutusten torjumiseksi.

(25)

Kaivannaisteollisuuden jätealueesta vastaavaa toiminnanharjoittajaa olisi vaadittava asettamaan jäsenvaltioiden erikseen päättämien menettelyjen mukaisesti rahoitusvakuus tai vastaava sen varmistamiseksi, että kaikki lupavelvoitteet täytetään, mukaan luettuina paikan käytöstä poistamiseen ja sen jälkeiseen aikaan liittyvät velvoitteet. Rahoitusvakuuden olisi oltava riittävä kattamaan jätealueen vaikutusalueella olevan maan kunnostaminen, josta huolehtii soveltuvalla tavalla pätevä ja riippumaton kolmas osapuoli. On aiheellista, että tällainen vakuus asetetaan ennen kuin jätettä aletaan sijoittaa jätealueelle ja että sen määrää säännöllisesti mukautetaan. Lisäksi aiheuttamisperiaatteen ja ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/35/EY (13) mukaisesti on tärkeää tehdä selväksi, että kaivannaisteollisuuden jätealueesta vastaavilla toiminnanharjoittajilla on asianmukainen vastuu toiminnastaan aiheutuneista ympäristövahingoista tai tällaisten vahinkojen välittömästä uhkasta.

(26)

Sellaisten kaivannaisteollisuuden jätealueiden toiminnan osalta, joilla todennäköisesti on merkittäviä rajat ylittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja niistä mahdollisesti aiheutuvia riskejä ihmisten terveydelle toisen jäsenvaltion alueella, olisi oltava yhteiset menettelytavat naapurusmaiden välisten kuulemisten helpottamiseksi. Tämä olisi toteutettava sen varmistamiseksi, että viranomaisten välillä vaihdetaan riittävästi tietoja ja yleisölle tiedotetaan asianmukaisesti kaikista jätealueista, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia ympäristöön kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa.

(27)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset perustavat kaivannaisteollisuuden jätealueiden tehokkaan tarkastus- tai vastaavan valvontajärjestelmän. Ennen jätteen sijoittamisen aloittamista olisi tarkastettava, että lupaehtoja on noudatettu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toiminnanharjoittajan lupavelvoitteita. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toiminnanharjoittajat seuraajineen pitävät ajantasaisesti kirjaa tällaisista jätealueista ja että toiminnanharjoittajat siirtävät jätealueen tilaa ja toimintaa koskevat tiedot seuraajilleen.

(28)	Jäsenvaltioiden olisi toimitettava säännöllisesti komissiolle kertomukset tämän direktiivin täytäntöönpanosta, mukaan luettuina tiedot onnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista. Komission olisi raportoitava näiden kertomusten perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(29)	Jäsenvaltioiden olisi laadittava tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomisesta langetettavia seuraamuksia koskevat säännöt ja varmistettava, että ne pannaan täytäntöön. Tällaisten seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(30)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että luetteloidaan niiden alueella sijaitsevat paikat, koska nämä paikat aiheuttavat usein hyvin suuren ympäristöriskin. Jäsenvaltiot ja yhteisö ovat vastuussa käytöstä poistettujen paikkojen kunnostamisesta, jolla on todennäköisesti vakavia ympäristövaikutuksia. Siksi luetteloiden laatimiseen ja tällaisten paikkojen puhdistamiseen olisi voitava käyttää rakennerahastoja ja muuta asianmukaista yhteisön rahoitusta .

(31)

Komission olisi varmistettava riittävä tieteellisten ja teknisten tietojen vaihto siitä, miten jäsenvaltioissa luetteloidaan käytöstä poistetut jätealueet ja kehitetään menetelmät jäsenvaltioiden auttamiseksi tämän direktiivin noudattamisessa käytöstä poistettujen jätealueiden kunnostamisen osalta. Olisi myös varmistettava parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva tietojen vaihto jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä.

(32)

Tämä direktiivi voisi olla hyödyllinen ja käyttökelpoinen väline tarkistettaessa, että yhteisön kehitysyhteistyörahoitusta saaviin hankkeisiin sisältyvät tarpeelliset toimenpiteet kielteisten ympäristövaikutusten estämiseksi tai minimoimiseksi. Tällainen lähestymistapa on perustamissopimuksen 6 artiklan mukainen erityisesti siltä osin, että ympäristönsuojeluvaatimukset sisällytetään yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikkaan.

(33)

Tämän direktiivin tavoitetta eli kaivannaisteollisuuden jätehuollon parantamista ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimiessa yksin, koska huonosti hoidettuna tällainen jätehuolto voi aiheuttaa valtioiden rajat ylittävää pilaantumista. Aiheuttamisperiaatteen mukaan myös kaivannaisteollisuudesta peräisin olevasta jätteestä ympäristölle aiheutuneet vahingot on otettava huomioon, ja kyseisen periaatteen eri maissa erilaisen soveltamisen vuoksi talouden toimijoille koituva taloudellinen rasite voi olla eri maissa varsin erilainen. Kun kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa ohjataan kansallisella politiikalla, on vaikea saavuttaa tavoite, jonka mukaan varmistetaan turvallisuuden ja vastuullisuuden vähimmäistaso tällaisen jätteen huollossa ja maksimoidaan tällaisen jätteen hyödyntäminen koko yhteisössä. Koska sen tähden tämän direktiivin tavoite voidaan direktiivin laajuuden ja vaikutusten vuoksi paremmin saavuttaa yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimia perustamissopimuksen 5 artiklaan sisältyvän toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa tarkoitetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei mennä pidemmälle kuin on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(34)	Tämän direktiivin täytäntöönpanoon tarvittavat toimenpiteet on hyväksyttävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (14) mukaisesti.

(35)	Sellaisten jätealueiden toimintaa, jotka ovat olemassa ajankohtana, jona tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, olisi säänneltävä ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet tällaisten jätealueiden mukauttamiseksi tämän direktiivin vaatimuksiin määrätyn ajanjakson kuluessa.

(36)

Jäsenvaltioita kannustetaan paremmasta lainsäädännöstä toimielinten välillä tehdyn sopimuksen (15) 34 kohdan mukaisesti laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omat taulukkonsa, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne.

(37)	Koska direktiivi on ympäristönsuojelun kannalta merkittävä, olisi suotavaa, että tulevat jäsenvaltiot ottaisivat sen huomioon jo liittymistään edeltävässä vaiheessa ja soveltaisivat sitä johdonmukaisesti heti liittymisajankohdasta alkaen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Aihe

Tässä direktiivissä vahvistetaan toimenpiteet, menettelyt ja ohjeet kaivannaisteollisuuden jätehuollosta ympäristöön, erityisesti veteen, ilmaan, maaperään, eläimistöön ja kasvistoon sekä maisemaan, aiheutuvien haitallisten vaikutusten ja niistä ihmisten terveydelle aiheutuvien riskien torjumiseksi ja vähentämiseksi mahdollisuuksien mukaan.

Jotta perustamissopimuksen 6 artiklaa sovellettaisiin yhdenmukaisella tavalla, ympäristönsuojeluvaatimukset on sisällytettävä yhteisön politiikkojen täytäntöönpanoon ja toimintoihin niin, että voidaan edistää kestävää kehitystä.

2 artikla

Soveltamisala

1. Tämä direktiivi koskee sellaisten jätteiden käsittelyä, jotka syntyvät mineraalivarojen etsinnässä, louhinnassa, rikastuksessa ja varastoinnissa sekä louhosten toiminnassa, jäljempänä ”kaivannaisjäte”, 2 ja 3 kohdassa vahvistetuin poikkeuksin.

2. Tätä direktiiviä ei sovelleta:

a)	mineraalivarojen etsinnästä, louhinnasta tai rikastuksesta ja louhosten toiminnasta aiheutuvaan jätteeseen, joka ei suoraan synny näiden toimintojen tuloksena;

b)	jätteeseen, joka syntyy mineraalivarojen offshore-etsinnässä, -louhinnassa ja -rikastuksessa;

c)	direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 3 kohdan j alakohdan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa määriteltyyn veden johtamiseen ja pumpatun pohjaveden palauttamiseen samaan pohjaveteen siinä määrin, kuin se on sallittu kyseisessä artiklassa.

3. Mineraalivarojen etsinnästä, louhinnasta, rikastamisesta ja varastoinnista ja louhosten toiminnasta syntyvään pysyvään jätteeseen ja pilaantumattomaan maa-ainekseen sekä turpeen nostosta, käsittelystä ja varastoinnista syntyvään jätteeseen ei sovelleta 7 ja 8 artiklaa, 11 artiklan 1 ja 3 kohtaa, 12 artiklaa, 13 artiklan 6 kohtaa eikä 14 ja 16 artiklaa, ellei niitä sijoiteta A-luokkaan kuuluvalle jätealueelle.

Toimivaltainen viranomainen voi lieventää näitä vaatimuksia tai jättää ne soveltamatta mineraalivarojen etsinnästä, öljyn ja muiden evaporiittien kuin kipsin ja anhydriitin etsintää lukuun ottamatta, aiheutuvan ei-vaarallisen jätteen sijoittamisen osalta sekä pilaantumattoman maa-aineksen ja turpeen nostosta, käsittelystä ja varastoinnista syntyvän jätteen sijoittamisen osalta, mikäli se katsoo, että 4 artiklan vaatimukset täyttyvät.

Jäsenvaltiot voivat lieventää tai jättää soveltamatta 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 5 ja 6 kohdan, 13 kohdan 6 kohdan sekä 14 ja 16 artiklan vaatimuksia ei-vaarallisen muun kuin pysyvän jätteen osalta, ellei niitä sijoiteta A-luokkaan kuuluvalle jätealueelle.

4. Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan jätteeseen ei sovelleta direktiiviä 1999/31/EY, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muun yhteisön lainsäädännön soveltamista.

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1)	”jätteellä” samaa kuin direktiivin 75/442/ETY 1 artiklan a alakohdassa;

2)	”vaarallisella jätteellä” samaa kuin vaarallisista jätteistä 12 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/689/ETY 1 artiklan 4 kohdassa (16)

”pysyvällä jätteellä” jätettä, jossa ei tapahdu olennaisia fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia muutoksia. Pysyvä jäte ei liukene, pala tai muutoin reagoi fysikaalisesti tai kemiallisesti, hajoa biologisesti tai vaikuta haitallisesti muihin aineisiin, joiden kanssa se joutuu kosketuksiin, siten, että se todennäköisesti aiheuttaisi ympäristön pilaantumista tai vaaraa ihmisten terveydelle. Jätteiden kokonaishuuhtoutumisen ja niiden sisältämien haitallisten aineiden kokonaispitoisuuden samoin kuin suotoveden myrkyllisyyden ympäristölle on oltava merkityksetöntä, eikä niistä ennen kaikkea saa aiheutua vaaraa pintaveden ja/tai pohjaveden laadulle;

4)	”pilaantumattomalla maa-aineksella” maa-ainesta, joka on otettu maaperän ylimmästä kerroksesta kaivannaistoiminnan aikana ja jota ei pidetä pilaantuneena sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan, jossa paikka sijaitsee, eikä yhteisön lainsäädännön mukaan;

5)	”mineraalivaroilla”tai ”mineraalilla” orgaanisen tai epäorgaanisen aineen, kuten energiapolttoaineen, metallimalmin, teollisuusmineraalin ja rakennusmineraalin, mutta ei veden, luonnollista esiintymää maankuoressa;

6)	”kaivannaisteollisuudella” kaikkia laitoksia ja yrityksiä, jotka harjoittavat kaupallisessa tarkoituksessa mineraalivarojen louhintaa maan pinnalla tai maan alla, mukaan luettuina louhinta porausreiän kautta tai louhitun aineen rikastus;

7)	”offshorella” tarkoitetaan meren ja merenpohjan aluetta, joka ulottuu tavanomaisen tai keskimääräisen vuoroveden laskuveden rajasta ulospäin;

”rikastuksella” mineraalivaroille esimerkiksi louhoksilla tehtävää mekaanista, fyysistä, biologista, lämpökäsittely- tai kemiallista prosessia tai näiden prosessien yhdistelmää mineraalien erottamiseksi, mukaan lukien koon muuttaminen, luokittelu, erottaminen ja uuttaminen, sekä aikaisemmin käytöstä poistetun jätteen jälleenkäsittelyä, ei kuitenkaan sulatusprosesseja, muita lämpökäsittelyprosesseja kuin kalkkikiven polttamista eikä metallurgisia toimintoja;

9)	”rikastusjätteellä” kiinteää tai lietemäistä jätettä, joka jää jäljelle mineraalien erotusprosesseissa (esimerkiksi murskaus, jauhatus, kokoerottelu, vaahdotus ja muut fysikaaliskemialliset tekniikat), joilla arvomineraalit erotetaan arvottomasta kiviaineksesta;

10)	”kasalla” maan päälle järjestettyä aluetta, jolle kiinteä jäte sijoitetaan;

11)	”padolla” rakennetta, jonka tarkoituksena on pitää vesi tai jäte altaassa ja rajata ne siihen;

12)	”altaalla” luonnollista tai järjestettyä aluetta, johon sijoitetaan hienojakoinen jäte, useimmiten rikastusjäte, sekä vaihteleva määrä vettä, joka on peräisin mineraalivarojen rikastuksesta ja prosessivesien selkeytyksestä ja kierrätyksestä;

13)	”heikkoon happoon liukenevalla syanidilla” syanidia ja syanidiyhdisteitä, jotka liukenevat heikkoon happoon määrätyllä pH-tasolla;

14)	”suotovedellä” mitä tahansa nestettä, joka suotautuu sijoitetun jätteen läpi ja pääsee jätealueelta tai pysyy siellä, mukaan luettuina pilaantunut valuma, ja jolla voi ilman asianmukaista käsittelyä olla haitallisia vaikutuksia ympäristöön;

15)

”jätealueella” mitä tahansa aluetta, joka on osoitettu kiinteässä tai nestemäisessä olomuodossa taikka liuoksena tai lietteenä olevan kaivannaisjätteen kokoamiseen ja sijoittamiseen seuraaviksi ajanjaksoiksi:

—	A-luokkaan kuuluviin jätealueiden ja jätehuoltosuunnitelmassa vaarallisiksi määriteltyjen jätteiden jätealueiden osalta ei määräaikaa;

—	yli kuuden kuukauden määräaika odottamattomien vaarallisten jätteiden jätealueille;

—	yli vuoden määräaika ei-vaarallisen muun kuin pysyvän jätteen jätealueille;

—	yli kolmen vuoden määräaika pilaantumattoman maa-aineksen, etsinnästä aiheutuvan ei-vaarallisen jätteen, turpeen nostosta, käsittelystä ja varastoinnista syntyvän jätteen ja pysyvän jätteen jätealueiden osalta.

Tällaisiin jätealueisiin katsotaan kuuluvan pato tai muu rakenne, jonka tarkoituksena on pitää sisäpuolellaan, pidättää, rajata tai muutoin tukea tällaista paikkaa, samoin kuin esimerkiksi kasat ja altaat; tällaisiin alueisiin eivät kuitenkaan sisälly tyhjiksi jääneet louhokset, joihin jäte sijoitetaan takaisin mineraalien louhinnan jälkeen kunnostamista ja rakentamista varten;

16)

”suuronnettomuudella” missä tahansa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvassa laitoksessa kaivannaisjätehuoltoon liittyvän toiminnan aikana paikalla aiheutunutta tapahtumaa, josta koituu vakava vaara ihmisten terveydelle ja/tai ympäristölle joko välittömästi tai pitkän ajan kuluessa kyseisellä paikalla tai muualla;

17)	”vaarallisella aineella” sellaista ainetta, sekoitusta tai valmistetta, joka on vaarallinen neuvoston direktiivissä 67/548/ETY (17) tai direktiivissä 1999/45/EY (18) tarkoitetulla tavalla;

18)	”parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla” samaa kuin direktiivin 96/61/EY 2 artiklan 11 kohdassa;

19)	”vastaanottavalla vesistöllä” pintavettä, pohjavettä, jokisuiden vaihettumisalueita sekä rannikkovesiä siten kuin ne on määritelty direktiivin 2000/60/EY 2 artiklan 1, 2, 6 ja 7 kohdassa;

20)

”kunnostamisella” jätealueen vaikutusalueella olevan maan käsittelyä siten, että maa palautetaan tyydyttävään tilaan ottaen erityisesti huomioon maaperän laatu, luonnonvaraisten kasvien ja eläinten, luonnollisten elinympäristöjen, makean veden vesistöjen ja maisemien osalta sekä soveltuva hyötykäyttö;

21)

”etsinnällä” muiden kuin taloudellisesti arvottomien mineraaliesiintymien etsintää, johon luetaan mukaan näytteenotto, kokoomanäytteiden otto, kairaus ja tutkimusojien kaivaminen mutta ei töitä, jotka ovat tarpeen kyseisten esiintymien kehittämiseksi, eikä toimia, jotka liittyvät välittömästi olemassa olevaan louhintatoimintaan;

22)	”yleisöllä” yhtä tai useampaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä ja, kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti, näiden henkilöiden yhteenliittymiä, järjestöjä tai ryhmiä;

23)

”niillä, joita asia koskee” yleisöä, joihin tämän direktiivin 6 ja 7 artiklan mukainen ympäristöalan päätöksenteko vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa tai joita se koskee; tässä määritelmässä katsotaan, että edellä mainitut päätökset koskevat ympäristönsuojelua varten perustettuja, kansallisen lainsäädännön vaatimuksia noudattavia kansalaisjärjestöjä;

24)

”toiminnanharjoittajalla” luonnollista tai oikeushenkilöä, joka vastaa kaivannaisjätteen huollosta sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jossa kyseinen jätehuolto suoritetaan, myös kaivannaisjätteen väliaikaisen varastoinnin osalta ja toiminnan sekä käytöstä poistamisen jälkeisenä aikana;

25)	”jätteen haltijalla” jätteen tuottajaa taikka luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka hallussa kaivannaisjäte on;

26)	”pätevällä henkilöllä” luonnollista henkilöä, jolla on kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä määritelty tekninen tuntemus ja kokemus suorittaa tästä direktiivistä johtuvat tehtävät;

27)	”toimivaltaisella viranomaisella” yhtä tai useampaa viranomaista, jonka jäsenvaltio nimeää vastuulliseksi tästä direktiivistä aiheutuvien tehtävien suorittamisesta;

28)	”paikalla” kaikkea selkeästi määritetyllä maantieteellisellä alueella sijaitsevaa maata, joka on toiminnanharjoittajan valvonnan alainen;

29)	”merkittävällä muutoksella” jätealueen rakenteen tai toiminnan muutosta, jolla voi toimivaltaisen viranomaisen mielestä olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

4 artikla

Yleiset vaatimukset

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaivannaisjätteiden huolto tapahtuu vaarantamatta ihmisten terveyttä ja käyttämättä menettelyjä tai menetelmiä, joista voi aiheutua vahinkoa ympäristölle, ja erityisesti vaarantamatta vesiä, ilmaa, maaperää sekä eläimistöä ja kasvistoa, tuottamatta melu- tai hajuhaittoja ja aiheuttamatta haittaa maisemalle tai erityisalueille. Jäsenvaltioiden on lisäksi toteutettava tarvittavat toimenpiteet jätealueen kaivannaisjätteen hylkäämisen, poisheittämisen tai valvomattoman sijoittamisen kieltämiseksi.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toiminnanharjoittaja toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet torjuakseen tai vähentääkseen sikäli kuin mahdollista kaikki kaivannaisjätteiden huollosta johtuvat haitalliset vaikutukset ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Tähän sisältyy jätealueen hoito, myös kyseisen jätealueen käytöstä poistamisen jälkeen, sekä kyseiseen jätealueeseen liittyvien suuronnettomuuksien torjunta ja tällaisista onnettomuuksista ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien seurausten rajoittaminen.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet perustuvat muun muassa parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan siten, että yhdenkään tekniikan tai erityisen teknologian käyttöä ei määrätä pakolliseksi mutta otetaan huomioon jätealueen tekniset erityispiirteet, sen maantieteellinen sijainti ja paikalliset ympäristöolosuhteet.

5 artikla

Jätehuoltosuunnitelma

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toiminnanharjoittaja laatii kaivannaisjätteen minimointia, käsittelyä, hyödyntämistä ja sijoittamista koskevat soveltuvat jätehuoltosuunnitelmat ottaen huomioon kestävän kehityksen periaatteen .

2. Jätehuoltosuunnitelman tavoitteena on:

torjua ja vähentää jätteen syntymistä ja vähentää jätteen haitallisuutta ottaen erityisesti huomioon:

i)	jätehuollon vaihtoehdot suunnitteluvaiheessa ja mineraalien louhinta- ja rikastusmenetelmiä valittaessa;

ii)	muutokset, joita kaivannaisjätteessä mahdollisesti tapahtuu maanpäällisen alueen laajetessa ja jätteen joutuessa maanpäällisiin olosuhteisiin;

iii)	kaivannaisjätteen palauttaminen mineraalien louhinnan jälkeen tyhjään louhokseen, siltä osin kuin se on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa eikä aiheuta haittaa ympäristölle yhteisön nykyisten ympäristönormien ja tämän direktiivin asiaankuuluvien vaatimusten mukaisesti;

iv)	pintamaan asettaminen takaisin paikoilleen jätealueen käytöstä poistamisen jälkeen tai, jos tämä ei ole käytännössä toteutettavissa, pintamaan käyttö uudelleen muualla;

v)	aiempaa vaarattomampien aineiden käyttö mineraalivarojen rikastuksessa;

b)	kaivannaisjätteen hyödyntämisen edistäminen kierrättämällä jätettä tai käyttämällä se uudelleen, jos tästä ei ole haittaa ympäristölle yhteisön nykyisten ympäristönormien ja tämän direktiivin asiaankuuluvien vaatimusten mukaisesti;

kaivannaisjätteen lyhyen ja pitkän aikavälin turvallisen hävittämisen varmistaminen erityisesti siten, että jo jätealueen suunnitteluvaiheessa kiinnitetään huomiota jätehuoltoon jätealueen toiminnan aikana ja käytöstä poistamisen jälkeen ja että valitaan suunnitelma, joka ehkäisee tai ainakin minimoi jätealueelta peräisin olevista, ilma- tai vesiteitse kulkeutuvista epäpuhtauksista aiheutuvat pitkäaikaiset kielteiset vaikutukset ja jolla varmistetaan kaivostoimintaa edeltäneen ajanjakson mukaisen maanpinnan ylittävän padon tai jätekasan geotekninen vakaus pitkällä aikavälillä .

3. Jätehuoltosuunnitelman on sisällettävä ainakin seuraavat seikat:

tarvittaessa liitteessä III vahvistettujen perusteiden mukainen jätealueen ehdotettu luokka:

—	jos vaaditaan A-luokkaan kuuluva jätealue, asiakirja, jossa osoitetaan, että suuronnettomuuksien torjuntaa koskevat toimintaperiaatteet, turvallisuusjohtamisjärjestelmä toimintaperiaatteiden toteuttamiseksi ja sisäinen pelastussuunnitelma otetaan käyttöön 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

—	jos toiminnanharjoittaja katsoo, että A-luokkaan kuuluvaa jätealuetta ei vaadita, riittävät tiedot asian perustelemiseksi ja myös eritelmä mahdollisista onnettomuusriskeistä;

b)	jätteen määrittely liitteessä II esitetyn mukaisesti ja maininta toimintakauden aikana tuotettavan kaivannaisjätteen arvioidusta kokonaismäärästä;

c)	kuvaus kyseiset jätteet tuottavasta toiminnasta sekä käsittelystä, joka jätteelle tehdään;

kuvaus haitallisista vaikutuksista, joita tällaisen jätteen sijoittamisesta mahdollisesti koituu ympäristölle ja ihmisten terveydelle, sekä tällaisten vaikutusten torjumiseen toteutettavista toimenpiteistä, jotta voidaan minimoida ympäristövaikutukset toiminnan aikana ja käytöstä poistamisen jälkeen, mukaan luettuna 11 artiklan 2 kohdan a, b, d ja e alakohdassa tarkoitetut näkökohdat;

e)	tapauksen mukaan 10 artiklan sekä lisäksi 11 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset valvonta- ja seurantamenettelyt;

f)	ehdotettu käytöstä poistamista koskeva suunnitelma, mukaan lukien kunnostaminen ja 12 artiklassa vahvistetut käytöstä poistamista seuraavat menettelyt ja seuranta;

g)	jäljempänä 13 artiklassa vahvistetut toimenpiteet veden tilan huononemisen sekä ilman ja maaperän pilaantumisen estämiseksi;

h)	ennen jätehuoltotoimien käynnistämistä toteutettava jätealueen vaikutuspiiriin mahdollisesti kuuluvan maan tilan kvantitatiivinen arviointi, jotta kunnostamista toteutettaessa voidaan vahvistaa vähimmäiskriteerit ”tyydyttävää tilaa” varten.

Jätehuoltosuunnitelmassa on annettava riittävästi tietoa, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat arvioida toiminnanharjoittajan kykyä toteuttaa 2 kohdassa asetetut jätehuoltosuunnitelman tavoitteet ja täyttää tämän direktiivin mukaiset velvoitteensa. Suunnitelman avulla perustellaan erityisesti, miten 2 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaan valittu vaihtoehto ja menetelmä täyttää 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun jätehuoltosuunnitelman tavoitteet.

4. Jätehuoltosuunnitelmaa on tarkasteltava uudelleen viiden vuoden välein ja/tai tarpeen mukaan muutettava, jos jätealueen toiminnassa tai sijoitetussa jätteessä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Kaikista muutoksista on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle.

5. Mikäli samojen tietojen antaminen kahdesti ja toiminnanharjoittajan ylimääräinen työ voidaan näin välttää, jätehuoltosuunnitelmana voidaan käyttää muun kansallisen tai yhteisön lainsäädännön nojalla laadittuja suunnitelmia, joissa annetaan 3 kohdassa eritellyt tiedot, sillä edellytyksellä, että kaikki 1—4 kohdan vaatimukset täytetään.

6. Toimivaltainen viranomainen hyväksyy jätehuoltosuunnitelman jäsenvaltioiden erikseen päättämien menettelyjen perusteella ja seuraa sen täytäntöönpanoa.

6 artikla

Suuronnettomuuksien torjunta ja tiedottaminen

1. Tätä artiklaa sovelletaan A-luokkaan kuuluviin jätealueisiin, lukuun ottamatta jätealueita, jotka kuuluvat direktiivin 96/82/EY soveltamisalaan.

2. Sanotun rajoittamatta yhteisön muun lainsäädännön ja erityisesti direktiivin 92/91/ETY ja direktiivin 92/104/ETY noudattamista jäsenvaltioiden on varmistettava, että suuronnettomuusvaarat havaitaan ja että jätealueiden suunnitteluun, rakentamiseen, toimintaan ja kunnossapitoon, käytöstä poistamiseen ja jälkihoitoon sisällytetään tarvittavat tekijät tällaisten onnettomuuksien torjumiseksi ja niiden ihmisten terveyteen, ympäristöön ja/tai omaisuuteen kohdistuvien haitallisten, myös rajat ylittävien, vaikutusten rajoittamiseksi.

3. Edellä 2 kohdassa vahvistettujen vaatimusten täyttämiseksi kunkin toiminnanharjoittajan on ennen toiminnan aloittamista laadittava suuronnettomuuksien torjuntaa koskevat toimintaperiaatteet kaivannaisjätteiden käsittelyn osalta ja otettava käyttöön turvallisuusjohtamisjärjestelmä niiden täytäntöönpanemiseksi liitteen I 1 kohdassa vahvistettujen osatekijöiden mukaisesti sekä otettava käyttöön sisäinen pelastussuunnitelma, joka sisältää onnettomuustapauksessa paikalla toteutettavat toimenpiteet.

Tämän osana toiminnanharjoittajan on nimettävä turvallisuusjohtaja vastaamaan suuronnettomuuksien torjuntaa koskevien toimintaperiaatteiden täytäntöönpanosta ja säännöllisestä valvonnasta.

Toimivaltaisen viranomaisen on laadittava ulkoinen pelastussuunnitelma, joka sisältää onnettomuustapauksessa paikan ulkopuolella toteutettavat toimenpiteet. Toiminnanharjoittajan on osana lupahakemusta toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki tällaisen suunnitelman laadinnassa tarvittavat tiedot.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitetun pelastussuunnitelman tavoitteena on:

a)	pitää suuronnettomuudet ja muut tapahtumat hallinnassa niiden vaikutusten minimoimiseksi ja erityisesti rajoittaa ihmisten terveydelle , ympäristölle ja/tai omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja;

b)	toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ihmisten terveyden, ympäristön ja/tai omaisuuden suojelemiseksi suuronnettomuuksien ja muiden tapahtumien vaikutuksilta;

c)	antaa tarpeelliset tiedot väestölle ja asiaankuuluville alueen laitoksille ja viranomaisille;

d)	varautua ympäristön kunnostamiseen, ennalleen palauttamiseen ja puhdistamiseen suuronnettomuuden jälkeen.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että suuronnettomuuden sattuessa toiminnanharjoittaja antaa toimivaltaiselle viranomaiselle heti kaikki tiedot, joiden avulla voidaan minimoida onnettomuudesta ihmisten terveydelle aiheutuvat vaikutukset ja arvioida ja minimoida jo tapahtuneiden tai mahdollisten ympäristövahinkojen laajuus.

5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niille, joita asia koskee, annetaan mahdollisuus aikaisessa vaiheessa ja tehokkaasti osallistua 3 kohdassa tarkoitettujen ulkoisten pelastussuunnitelmien valmisteluun ja uudelleentarkasteluun. Tätä tarkoitusta varten niille, joita asia koskee, on tiedotettava kaikista tällaisista ehdotuksista ja on asetettava saataville asiaa koskevat tiedot, muun muassa tiedot oikeudesta osallistua päätöksentekoon ja toimivaltaisesta viranomaisesta, jolle lausunnot ja kysymykset tulee osoittaa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niillä, joita asia koskee, on oikeus esittää huomioitaan kohtuullisten aikataulujen puitteissa ja että nämä huomiot otetaan asianmukaisesti huomioon ulkoisia pelastussuunnitelmia laadittaessa.

6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että turvallisuustoimenpiteitä ja onnettomuustapauksissa vaadittavia toimia koskevat tiedot, jotka sisältävät vähintään liitteen I 2 kohdassa luetellut tekijät, ovat tarjolla ilmaiseksi ja selviönä niille, joita asia koskee.

Tällaisia tietoja tarkastellaan uudelleen ja tarpeen mukaan ajantasaistetaan kolmen vuoden välein.

7 artikla

Hakemus ja lupa

1. Mikään jätealue ei saa toimia ilman toimivaltaisen viranomaisen myöntämää lupaa. Luvan on sisällettävä tämän artiklan 2 kohdassa eritellyt seikat, ja siinä on selkeästi ilmoitettava 9 artiklassa tarkoitettujen perusteiden mukainen jätealueen luokka.

Jokaisen luvan on oltava tässä artiklassa säädettyjen vaatimusten mukainen, mutta tällaiseksi luvaksi voidaan yhdistellä muun kansallisen tai yhteisön lainsäädännön nojalla myönnettäviä lupia, jos näin menetellen voidaan välttää, että toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisen viranomaisen on annettava samat tiedot tai tehtävä sama työ kahdesti. Tämän artiklan 2 kohdassa eriteltyjä seikkoja voi koskea yksi tai useampi lupa edellyttäen, että kaikki tämän artiklan mukaiset vaatimukset täyttyvät.

2. Lupahakemuksen tulee sisältää ainakin seuraavat seikat:

a)	toiminnanharjoittajan henkilöllisyys;

b)	jätealueen ehdotettu sijainti, mukaan luettuina mahdolliset vaihtoehtoiset sijoituspaikat;

c)	louhitun mineraalin tai mineraalien tyyppi ja louhintatoiminnan aikana sijoitetun irtomaan ja/tai juonimineraalien luonne;

d)	5 artiklan nojalla laadittu ja hyväksytty jätehuoltosuunnitelma;

e)	14 artiklassa vaaditut riittävät rahoitusvakuus- tai vastaavat järjestelyt;

f)	toiminnanharjoittajan direktiivin 85/337/ETY (19) 5 artiklan mukaisesti toimittamat tiedot, jos kyseisen direktiivin mukaan on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi.

3. Toimivaltainen viranomainen voi myöntää luvan vasta varmistuttuaan siitä, että:

a)	toiminnanharjoittaja täyttää tässä direktiivissä säädetyt asiaankuuluvat vaatimukset;

b)	jätehuolto ei ole suoranaisesti ristiriidassa direktiivin 75/442/ETY 7 artiklassa tarkoitetun jätehuoltosuunnitelman tai siinä tarkoitettujen jätehuoltosuunnitelmien kanssa eikä muulla tavoin vaikeuta sen tai niiden toteuttamista.

4. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että toimivaltaiset viranomaiset säännöllisin väliajoin tarkastelevat uudelleen ja tarvittaessa ajantasaistavat lupaehtoja:

—	jos jätealueen toiminnassa tai sijoitetussa jätteessä tapahtuu merkittäviä muutoksia;

—	seurannan tuloksista annetun ilmoituksen perusteella, joka toiminnanharjoittajan on 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti annettava, tai 17 artiklan mukaisesti suoritettujen tarkastusten perusteella;

—	21 artiklan 3 kohdan mukaisen parhaissa käytettävissä olevissa tekniikoissa tapahtuvia merkittäviä muutoksia koskevan tietojenvaihdon perusteella.

5. Tämän artiklan nojalla myönnettyyn lupaan sisältyvät tiedot saatetaan pyynnöstä toimivaltaisten kansallisten ja yhteisön viranomaisten saataville jätealueiden kansallisten ja yhteisöä koskevien luetteloiden laatimista varten. Puhtaasti kaupallisia luottamuksellisia tietoja, kuten liikesuhteita, kustannustekijöitä ja taloudellisten mineraalivarojen määrää koskevia tietoja, ei julkisteta.

8 artikla

Yleisön osallistuminen

1. Yleisölle tiedotetaan julkisin ilmoituksin tai muin asianmukaisin tavoin, kuten mahdollisuuksien mukaan sähköisin viestimin seuraavat seikat päätöksenteon varhaisessa vaiheessa ja viimeistään heti, kun tiedot voidaan kohtuudella antaa:

a)	lupahakemus;

b)	tarvittaessa tieto, että lupahakemusta koskevasta päätöksestä käydään 16 artiklan mukaisia jäsenvaltioiden välisiä neuvotteluja;

c)	yksityiskohtaiset tiedot toimivaltaisista viranomaisista, jotka vastaavat päätöksenteosta, joilta saa asiaan liittyviä tietoja ja joille huomautukset tai kysymykset voidaan esittää, sekä yksityiskohtaiset tiedot huomautusten tai kysymysten esittämistä koskevasta aikataulusta;

d)	mahdollisten päätösten luonne;

e)	tilanteen mukaan yksityiskohtaiset tiedot ehdotuksesta luvan tai lupaehtojen tarkistamiseksi;

f)	milloin, missä ja miten asianomaiset tiedot saatetaan saataville;

g)	yksityiskohtaiset tiedot menettelyistä 7 kohdan mukaista yleisön osallistumista varten.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianmukaisen ajan kuluessa niiden, joita asia koskee, saataville saatetaan:

a)	kansallisen lainsäädännön mukaisesti tärkeimmät selvitykset ja tiedot, jotka toimivaltaiselle viranomaiselle on toimitettu ajankohtana, jona yleisölle annetaan asiasta 1 kohdassa tarkoitetut tiedot;

ympäristöä koskevan tiedon julkisesta saatavuudesta 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY (20) säännösten mukaisesti muut kuin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, jotka ovat merkityksellisiä päätöksen kannalta tämän direktiivin 7 artiklan mukaisesti ja jotka saatetaan saataville vasta, kun yleisölle on ilmoitettu tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yleisölle tiedotetaan tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti lupaehtojen ajantasaistamisesta 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

4. Niillä, joita asia koskee, on oikeus ilmaista toimivaltaiselle viranomaiselle huomautuksensa ja mielipiteensä ennen kuin lupahakemuksesta päätetään.

5. Päätöstä tehtäessä tämän artiklan mukaisten kuulemisten tulokset on otettava asianmukaisesti huomioon.

6. Kun päätös on tehty, toimivaltaisen viranomaisen on tiedotettava niille, joita asia koskee, asianmukaisten menettelyjen mukaisesti ja saatettava niiden saataville seuraavat tiedot:

a)	päätöksen sisältö mukaan lukien jäljennös luvasta;

b)	perusteet ja näkökohdat, joihin päätös perustuu.

7. Jäsenvaltiot päättävät tässä artiklassa tarkoitettua yleisön osallistumista koskevista yksityiskohtaisista järjestelyistä siten, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus valmistautua ja osallistua tehokkaasti.

9 artikla

Jätealueiden luokittelujärjestelmä

Toimivaltaisten viranomaisten on tämän direktiivin soveltamiseksi luokiteltava jätealue luokkaan A kuuluvaksi liitteessä III esitettyjen perusteiden mukaisesti.

10 artikla

Tyhjät louhokset

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoittaessaan kaivannaisjätettä tai muuta louhittua ainetta kunnostamis- ja rakentamistarkoituksessa takaisin tyhjiin louhoksiin, olivat ne peräisin maan päällä tai alla suoritetusta louhinnasta, toiminnanharjoittaja ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta:

1)	turvataan kaivannaisjätteen vakaus 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tarvittavin muutoksin;

2)	torjutaan maaperän sekä pinta- tai pohjavesien pilaantuminen 13 artiklan 1 , 3 ja 5 kohdan mukaisesti, tarvittavin muutoksin;

3)	varmistetaan kaivannaisjätteen ja tyhjän louhoksen seuranta 12 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti, tarvittavin muutoksin.

2. Tyhjien louhosten täyttämisessä käytettyihin muihin kuin kaivannaisjätteisiin sovelletaan edelleen direktiiviä 1999/31/EY.

11 artikla

Jätealueiden rakentaminen ja hoito

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jätealueiden hoidosta vastaavat pätevät henkilöt, niissä seurataan teknistä kehitystä ja niiden henkilökuntaa koulutetaan.

2. Toimivaltaisen viranomaisen on saatava varmuus siitä, että rakentaessaan uuden jätealueen tai muuttaessaan olemassa olevaa jätealuetta toiminnanharjoittaja varmistaa, että:

jätealueen sijainti on sopiva, ottaen huomioon erityisesti suojeltuja alueita koskevat yhteisön tai jäsenvaltioiden velvoitteet sekä geologiset, hydrologiset, hydrogeologiset, seismiset ja geotekniset tekijät, ja jätealue on suunniteltu siten, että se täyttää lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ne vaatimukset, jotka asetetaan maaperän, ilman, pohjavesien ja pintavesien pilaantumisen estämiselle, ottaen huomioon erityisesti direktiivit 76/464/ETY (21), 80/68/ETY (22) ja 2000/60/EY, ja, jos luvassa sitä edellytetään, saastuneen veden ja suotoveden keräämiselle sekä veden ja tuulen aiheuttaman eroosion vähentämiselle siltä osin kuin tämä on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti toteutettavissa;

jätealue on rakennettu asianmukaisella tavalla ja sitä hoidetaan ja ylläpidetään siten, että varmistetaan sen fyysinen vakaus ja estetään maaperän, ilman, pintavesien ja pohjavesien pilaantuminen tai saastuminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä rajoitetaan maisemalle mahdollisesti aiheutuva vahinko mahdollisimman pieneksi;

c)	on huolehdittu sopivista suunnitelmista ja järjestelyistä, joiden mukaisesti jätealuetta seuraavat ja tarkastavat säännöllisesti pätevät henkilöt ja joiden pohjalta ryhdytään toimiin, jos tulokset osoittavat epävakautta tai vesien tai maaperän saastumista;

d)	on huolehdittu sopivista järjestelyistä maan ennallistamiseksi ja jätealueen poistamiseksi käytöstä;

e)	on huolehdittu sopivista jätealueen käytöstä poistamisen jälkeisistä järjestelyistä.

Edellä c alakohdassa tarkoitetuista seurannasta ja tarkastuksista pidetään kirjaa niin, että tiedot liitetään lupaasiakirjoihin, jotta varmistetaan tiedon siirtyminen etenkin toiminnanharjoittajan vaihtuessa.

3. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle aiheettomasti viivyttelemättä ja joka tapauksessa 48 tunnin kuluessa kaikista jätealueen vakauteen todennäköisesti vaikuttavista tapahtumista ja jätealueen valvonta- ja seurantamenettelyissä paljastuneista merkittävistä haitallisista vaikutuksista ympäristöön. Toiminnanharjoittajan on tarpeen mukaan toteutettava sisäinen pelastussuunnitelma ja pantava täytäntöön kaikki korjaustoimenpiteitä koskevat toimivaltaisen viranomaisen ohjeet.

Toiminnanharjoittajan on vastattava tällaisista toimista aiheutuneista kustannuksista.

Toimivaltaisen viranomaisen vahvistamin säännöllisin väliajoin, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, toiminnanharjoittajan on kerättyjen tietojen perusteella tehtävä toimivaltaisille viranomaisille ilmoitus seurannan tuloksista lupaehtojen noudattamisen osoittamiseksi ja jätteen sekä jätealueen käyttäytymisestä saatavan tiedon lisäämiseksi. Ilmoituksen perusteella toimivaltainen viranomainen voi päättää, että riippumattoman asiantuntijan tekemä validointi on tarpeen.

12 artikla

Jätealueiden käytöstä poistamista ja sen jälkeistä aikaa koskevat menettelyt

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 2—5 kohtaa noudatetaan.

2. Jätealueen käytöstä poistamista koskeva menettely voidaan käynnistää vain, jos yksi seuraavista ehdoista täyttyy:

a)	luvassa ilmoitetut asiaa koskevat ehdot täyttyvät,

b)	toimivaltainen viranomainen on antanut siihen luvan toiminnanharjoittajan pyynnöstä,

c)	toimivaltainen viranomainen tekee siitä perustellun päätöksen.

3. Jätealuetta voidaan pitää lopullisesti käytöstä poistettuna vasta, kun toimivaltainen viranomainen on aiheettomasti viivyttelemättä toteuttanut lopullisen tarkastuksen paikalla, arvioinut kaikki toiminnanharjoittajan antamat selvitykset, todentanut, että paikka on kunnostettu ja ilmoittanut toiminnanharjoittajalle käytöstä poistamisen hyväksymisestä.

Tämä lupa ei vähennä toiminnanharjoittajan lupaehtojen tai muita lainsäädännön mukaisia velvoitteita.

4. Toiminnanharjoittaja on vastuussa jätealueen ylläpidosta, seurannasta ja valvonnasta käytöstä poistamisen jälkeen niin kauan kuin toimivaltainen viranomainen tätä edellyttää, ottaen huomioon vaaran luonteen ja keston, paitsi jos toimivaltainen viranomainen päättää ottaa hoitaakseen nämä toiminnanharjoittajan tehtävät jätealueen lopullisen käytöstä poistamisen jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jätteen haltijan vastuuta koskevan kansallisen tai yhteisön lainsäädännön soveltamista.

5. Kun toimivaltainen viranomainen katsoo jätealueen käytöstä poistamisen jälkeen yhteisön ympäristönormien ja erityisesti direktiivien 76/464/ETY, 80/68/ETY ja 2000/60/EY säännösten noudattamisen kannalta tarpeelliseksi, toiminnanharjoittajan on muun muassa erityisesti valvottava jätealueen fyysistä ja kemiallista vakautta ja minimoitava kaikki haittavaikutukset ympäristöön, erityisesti pinta- ja pohjavesiin varmistamalla, että

a)	kaikkia jätealueeseen liittyviä rakenteita seurataan ja niitä ylläpidetään siten, että kaikki valvonta- ja mittauslaitteet ovat aina käyttövalmiina;

b)	mahdolliset ylivuotokanavat ja patoaukot pidetään puhtaina ja tyhjinä;

c)	passiivisia ja aktiivisia vedenpuhdistuslaitoksia perustetaan tarvittaessa estämään pilaantuneen suotoveden siirtyminen alueelta läheisiin pohjavesiin tai pintavesimuodostumiin.

6. Jätealueen sulkemisen jälkeen toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista jätealueen vakauteen todennäköisesti vaikuttavista tapahtumista ja kehityksestä sekä valvonta- ja seurantamenettelyissä paljastuneista merkittävistä haitallisista vaikutuksista ympäristöön. Toiminnanharjoittajan on tarpeen mukaan toteutettava sisäinen pelastussuunnitelma ja pantava täytäntöön kaikki korjaustoimenpiteitä koskevat toimivaltaisen viranomaisen ohjeet.

Toiminnanharjoittajan on vastattava tällaisista toimista aiheutuneista kustannuksista.

Toimivaltaisen viranomaisen päättämissä tapauksissa ja vahvistamin säännöllisin väliajoin ja joka tapauksessa vähintään kerran vuodessa toiminnanharjoittajan on kerättyjen tietojen perusteella tehtävä toimivaltaisille viranomaisille ilmoitus seurannan tuloksista lupaehtojen noudattamisen osoittamiseksi ja jätteen sekä jätealueen käyttäytymisestä saatavan tiedon lisäämiseksi.

13 artikla

Veden tilan huononemisen sekä ilman ja maaperän pilaantumisen estäminen

1. Toimivaltaisen viranomaisen on saatava varmuus siitä, että toiminnanharjoittaja on toteuttanut tarvittavat toimenpiteet yhteisön ympäristönormien noudattamiseksi ja erityisesti veden nykyisen tilan huononemisen estämiseksi direktiivin 2000/60/EY mukaisesti niin, että muun muassa voidaan:

a)	arvioida sijoitetusta jätteestä mahdollisesti syntyvän suotoveden määrä ja suotoveden epäpuhtauspitoisuus sekä jätealueen toiminnan aikana että sen käytöstä poistamisen jälkeen ja määrittää jätealueen vesitasapaino;

b)	estää tai minimoida suotoveden synty ja jätteiden aiheuttama pinta- ja/tai pohjavesien sekä maaperän saastuminen;

c)	kerätä saastunut vesi ja suotovesi;

d)	käsitellä jätealueesta kerätty saastunut vesi , suotovesi ja muu saastunut vesi jätealueelta johdettavilta vesiltä edellytetyn laadun saavuttamiseksi niin, että se vastaa yhteisön velvoitteita ja etenkin direktiiveissä 76/464/ETY, 80/68/ETY ja 2000/60/EY olevia velvoitteita .

2. Toimivaltaisen viranomaisen on huolehdittava siitä, että toiminnanharjoittaja on toteuttanut tarvittavat toimet pöly- ja kaasupäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.

3. Kun ympäristöriskien arvioinnin perusteella, ottaen erityisesti soveltuvin osin huomioon direktiivit 76/464/ETY, 80/68/ETY ja 2000/60/EY, toimivaltainen viranomainen on päättänyt, että suotoveden keruu ja käsittely ei ole välttämätöntä, tai on todettu, että jätealue ei muodosta mahdollista vaaraa maaperälle, pohjavedelle tai pintavedelle, 1 kohdan b, c ja d alakohdan vaatimuksia voidaan vastaavasti lieventää tai niistä voidaan luopua.

4. Jollei kyseessä ole kaivannaisjätteiden hävittämistä varten rakennettu vesistö, jäsenvaltiot kieltävät kiinteässä, liete- tai nestemäisessä olomuodossa olevan kaivannaisjätteen päästämisen vastaanottaviin vesistöihin jollei toiminnanharjoittaja voi ennalta osoittaa, että asiaa koskevia direktiivien 76/464/ETY, 80/68/ETY ja 2000/60/EY vaatimuksia on noudatettu .

5. Tyhjien louhosten, mukaan luettuna maanalaiset louhokset ja uudelleen täytetyt avolouhokset, osalta, joiden annetaan täyttyä vedellä sulkemisen jälkeen, toiminnanharjoittaja toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet veden tilan heikkenemisen ja maaperän pilaantumisen estämiseksi ja toimittaa toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot seuraavista tekijöistä vähintään kuusi kuukautta ennen tyhjien louhosten vedenpoiston lopettamista:

a)	louhoksia koskeva pohjapiirros, johon on merkitty selvästi alueet, joiden annetaan täyttyä vedellä vedenpoiston päätyttyä, sekä geologiset yksityiskohdat;

b)	yhteenveto louhoksissa havaitun veden määrästä ja laadusta vähintään kahden viimeksi kuluneen työskentelyvuoden ajalta;

c)	ennusteet kaikkien pilaavien päästöjen vaikutuksista, mukaan luettuna sijainti ja määrä, joita louhoksista tulevaisuudessa pääsee pohja- ja pintaveteen, sekä suunnitelmat näiden päästöjen lieventämiseksi ja korjaamiseksi;

d)	ehdotukset louhosten vedellä täyttymisen seuraamiseksi, jotta voidaan antaa varhainen varoitus lieventävien toimenpiteiden alulle panemiseksi.

6. Syanidia sisältävän altaan osalta toiminnanharjoittajan on parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa käyttäen varmistettava, että heikkoon happoon liukenevaa syanidia kertyy altaaseen mahdollisimman vähän, ja joka tapauksessa niiden jätealueiden osalta, joille on aiemmin myönnetty lupa tai jotka ovat jo toiminnassa ... (23) siten, että heikkoon happoon liukenevan syanidin pitoisuus paikassa, jossa tuotantolaitoksen rikastusjäte sijoitetaan altaaseen, ei saa ylittää 50 ppm ... (23) alkaen, 25 ppm ... (24) alkaen, 10 ppm ... (25) alkaen ja 10 ppm niiden jätealueiden osalta, joille lupa myönnetään ... (23) jälkeen.

Toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä toiminnanharjoittajan on osoitettava kyseisen paikan erityisolosuhteet huomioon ottavan riskianalyysin avulla, että näitä pitoisuusarvoja ei ole tarpeen alentaa enempää.

14 artikla

Rahoitusvastuu

1. Ennen kuin kaivannaisjätettä aletaan koota tai sijoittaa jätealueelle, toimivaltaisen viranomaisen on vaadittava jäsenvaltioiden erikseen päättämien ja komission hyväksymien menettelyjen mukaisesti rahoitusvakuus (esimerkiksi rahamääräisenä talletuksena, teollisuuden rahoittama keskinäinen takuurahasto mukaan luettuna) tai vastaava, jotta

a)	kaikki tässä direktiivissä vahvistetut velvoitteet, mukaan luettuina käytöstä poistamisen jälkeistä aikaa koskevat velvoitteet, täytetään;

b)	on olemassa helposti käytettävissä olevia varoja paikan maa-alueen sekä suoraan jätealueen vaikutuspiirissä olleen maa-alueen kunnostamiseen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun vakuuden määrä lasketaan seuraavien seikkojen perusteella:

a)	jätealueen todennäköiset ympäristövaikutukset, ottaen huomioon erityisesti jätealueen luokka, jätteen luonne ja kunnostetun maan käyttö tulevaisuudessa;

b)	olettaen, että tarvittavat kunnostustyöt arvioi ja suorittaa riippumaton ja soveltuvalla tavalla pätevä kolmas osapuoli.

3. Vakuuden määrä mukautetaan säännöllisin väliajoin kaikkien niiden kunnostustöiden mukaan, joita tarvitaan paikan maa-alueella sekä suoraan jätealueen vaikutuspiirissä olleella maa-alueella .

4. Hyväksyessään jätealueen käytöstä poistamisen 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen on annettava toiminnanharjoittajalle kirjallinen lausunto, jolla tämä vapautetaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta vakuusvelvoitteesta, lukuun ottamatta velvoitteita, jotka liittyvät jätealueen lopullisen käytöstä poistamisen jälkeiseen vaiheeseen 12 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

15 artikla

Ympäristövastuu

Lisätään direktiivin 2004/35/EY liitteeseen III kohta seuraavasti:

”13. Kaivannaisjätteiden huolto kaivannaisteollisuuden jätehuollosta ... annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/.../EY (26) mukaisesti.

16 artikla

Rajat ylittävät vaikutukset

1. Jos jäsenvaltio, jossa jätealue sijaitsee, on tietoinen siitä, että A-luokkaan kuuluvan jätealueen toiminnasta todennäköisesti aiheutuu merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja niistä mahdollisesti aiheutuvia riskejä ihmisten terveydelle toisessa jäsenvaltiossa, tai jos tällaisten merkittävien vaikutusten kohteeksi joutuva jäsenvaltio sitä pyytää, sen jäsenvaltion, jonka alueella 7 artiklan nojalla tehty lupahakemus on jätetty, on toimitettava mainitussa artiklassa tarkoitetut tiedot toiselle jäsenvaltiolle samaan aikaan kuin se saattaa kyseiset tiedot omien kansalaistensa saataville.

Tällaisia tietoja käytetään pohjana mahdollisesti tarvittavissa, jäsenvaltioiden kahdenvälisiin suhteisiin kuuluvissa sekä vastavuoroisuuteen ja tasapuolisuuteen perustuvissa neuvotteluissa.

2. Jäsenvaltioiden välisissä kahdenvälisissä neuvotteluissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hakemukset saatetaan soveltuvaksi ajaksi myös niiden, joita asia koskee, saataville todennäköisten vaikutusten kohteena olevassa jäsenvaltiossa, jotta niillä on oikeus esittää niistä huomautuksensa ennen kuin toimivaltainen viranomainen tekee päätöksensä.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että onnettomuuden sattuessa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla jätealueella toiminnanharjoittajan 6 artiklan 4 kohdan nojalla toimivaltaiselle viranomaiselle antamat tiedot toimitetaan välittömästi toiselle jäsenvaltiolle, jotta voidaan minimoida onnettomuudesta ihmisten terveydelle aiheutuvat seuraukset ja arvioida ja minimoida tosiasiallisten ja mahdollisten ympäristövahinkojen laajuus.

17 artikla

Toimivaltaisen viranomaisen suorittamat tarkastukset

1. Ennen jätteen sijoittamisen aloittamista ja siitä lähtien kyseisessä jäsenvaltiossa päätettävin säännöllisin väliajoin, myös lopullisen käytöstä poistamisen jälkeen, toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava kaikki 7 artiklassa tarkoitetut jätealueet varmistaakseen, että niissä noudatetaan asiaankuuluvia lupaehtoja. Tarkastusten myönteiset tulokset eivät vähennä toiminnanharjoittajan lupaehtojen mukaista vastuuta.

2. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että toiminnanharjoittaja pitää ajantasaista rekisteriä kaikista jätehuoltotoimista ja toimittaa nämä tiedot toimivaltaisen viranomaisen tarkastettaviksi sekä varmistaa, että jätealuetta koskevien ajantasaisen tiedon ja rekisterien siirrosta huolehditaan asianmukaisesti, jos toiminnanharjoittaja vaihtuu jätealueen toiminnan aikana.

18 artikla

Velvollisuus antaa kertomuksia

1. Jäsenvaltioiden on kolmen vuoden välein toimitettava komissiolle kertomus tämän direktiivin täytäntöönpanosta. Kertomus on laadittava 23 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti komission valmisteleman kyselylomakkeen tai kaavan pohjalta. Kertomus on toimitettava komissiolle yhdeksän kuukauden kuluessa kertomuksen kattaman kolmivuotiskauden päättymisestä.

Komissio julkaisee kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta yhdeksän kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut jäsenvaltioiden laatimat kertomukset.

2. Jäsenvaltioiden on vuosittain toimitettava komissiolle tiedot tapahtumista, jotka toiminnanharjoittajat ilmoittavat 11 artiklan 3 kohdan ja 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Komissio saattaa nämä tiedot pyynnöstä muiden jäsenvaltioiden saataville. Jäsenvaltioiden on puolestaan pyydettäessä saatettava nämä tiedot niiden saataville, joita asia koskee, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön lainsäädäntöä ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta.

19 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on laadittava säännöt tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säädösten rikkomisesta langetettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sääntöjä noudatetaan. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

20 artikla

Käytöstä poistettujen paikkojen luettelointi

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella sijaitsevista käytöstä poistetuista paikoista — hylätyt paikat mukaan luettuina — joista aiheutuu vakavia haitallisia vaikutuksia ympäristöön tai joista mahdollisesti keskipitkällä tai lyhyellä aikavälillä tulee vakavia uhkia ihmisten terveydelle tai ympäristölle, laaditaan luettelo, joka ajantasaistetaan säännöllisin väliajoin. Tämä luettelo, joka on saatettava yleisön saataville, on laadittava ... (27) mennessä ottaen huomioon 21 artiklassa tarkoitetut menetelmät, jos ne ovat käytettävissä.

21 artikla

Tietojenvaihto

1. Komissio, jota avustaa 23 artiklassa tarkoitettu komitea, varmistaa, että jäsenvaltiot vaihtavat soveltuvalla tavalla teknisiä ja tieteellisiä tietoja seuraavia seikkoja koskevien menetelmien kehittämiseksi:

a)	20 artiklan täytäntöönpano;

20 artiklan mukaisesti tunnistettujen käytöstä poistettujen paikkojen kunnostaminen 4 artiklassa vahvistettujen vaatimusten täyttämiseksi. Tällaisten menetelmien avulla voidaan laatia soveltuvimmat riskianalyysimenettelyt ja korjaavat toimenpiteet ottaen huomioon erilaiset geologiset, hydrogeologiset ja ilmastolliset erityispiirteet eri puolilla Eurooppaa.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset seuraavat parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymistä tai että heille tiedotetaan siitä.

3. Komissio järjestää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja siihen liittyvää seurantaa ja niiden kehitystä koskevaa tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden ja asiaa käsittelevien organisaatioiden välillä. Komissio julkaisee tällaisen tietojenvaihdon tulokset.

22 artikla

Täytäntöönpano- ja muuttamistoimenpiteet

1. Viimeistään ... (28) komissio antaa 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti ja antaen etusijan e, f ja g kohdalle seuraavia seikkoja koskevat säännökset:

a)	7 artiklan 5 kohdassa ja 12 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen tietojen yhtenäistäminen ja säännöllinen toimittaminen;

b)	13 artiklan 6 kohdan täytäntöönpano, mukaan luettuna heikkoon happoon liukenevan syanidin määrittelyyn liittyvät tekniset vaatimukset ja sen mittausmenetelmä;

c)	tekniset suuntaviivat 14 artiklan 2 kohdan vaatimusten mukaiselle rahoitusvakuuden asettamiselle;

d)	tekniset suuntaviivat 17 artiklan mukaisille tarkastuksille;

e)	liitteessä II vahvistettua jätteen määrittelyä koskevien teknisten vaatimusten täydentäminen;

f)	3 artiklan 3 kohdassa olevan määritelmän tulkinta;

g)	jätealueiden luokitteluperusteiden määrittäminen liitteen III mukaisesti;

h)	tämän direktiivin teknisessä täytäntöönpanossa tarvittavien yhdenmukaistettujen näytteidenottostandardien ja analyysimenetelmien määrittäminen.

2. Komissio vahvistaa 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti tarvittaessa muutokset, joilla liitteet mukautetaan tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen.

Tällaisia muutoksia tehdään ympäristönsuojelun tason parantamiseksi.

23 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa direktiivin 75/442/ETY 18 artiklalla perustettu komitea, jäljempänä ”komitea”.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

24 artikla

Siirtymävaiheen säännös

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jätealueilla, joille on jo myönnetty lupa tai jotka ovat jo toiminnassa ... (29), noudatetaan tämän direktiivin säännöksiä viimeistään ... (30), lukuun ottamatta 14 artiklan 1 kohdan säännöksiä, joiden noudattaminen on varmistettava viimeistään ... (31), ja 13 artiklan 6 kohdan säännöksiä, joiden noudattaminen on varmistettava mainitussa artiklassa vahvistetun aikataulun mukaisesti.

2. Edellä 1 kohtaa ei sovelleta ... päivään ...kuuta ... (29) mennessä käytöstä poistettuihin jätealueisiin.

3. Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tämän direktiivin voimaantulosta tai, kun on kyse uusista jäsenvaltioista, näiden liittymisajankohdasta alkaen ja riippumatta 1 kohdassa tarkoitetusta jätealueen käytöstä poistamisesta, toiminnanharjoittaja

a)	varmistaa, että kyseistä jätealuetta käytetään ja hoidetaan mahdollisen käytöstä poistamisen jälkeen tavalla, joka ei rajoita tämän direktiivin vaatimusten täyttämistä eikä muun yhteisön lainsäädännön noudattamista direktiivi 2000/60/EY mukaan lukien;

b)	varmistaa, että kyseinen jätealue ei aiheuta suotovedestä, pilaantuneesta vedestä, mistään muusta valumasta tai kiinteästä, lietemäisestä tai nestemäisestä jätteestä johtuvaa direktiivissä 2000/60/EY tarkoitetun pinta- tai pohjaveden tilan heikentymistä tai maaperän pilaantumista;

c)	toteuttaa kaikki tarvittavat toimet kaikkien b alakohtaa koskevien säännönvastaisuuksien seurauksien korjaamiseksi ja asiaan liittyvän yhteisön lainsäädännön kuten direktiivin 2000/60/EY noudattamiseksi.

4. Jos komission ehdotus viedään neuvostossa käsiteltäväksi vuoden 2005 liittymisasiakirjan 55 artiklan (tai liittymispöytäkirjan, mikäli Euroopan perustuslaista tehty sopimus on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007) mukaisesti, neuvosto käyttää kyseiseen säännökseen perustuvaa harkintavaltaansa tavalla, joka ei vahingoita tämän direktiivin tavoitteita.

25 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ... (32) mennessä. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

26 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

27 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty ...ssa/ssä ... päivänä ...kuuta ...

Euroopan parlamentin puolesta

Puheenjohtaja

Neuvoston puolesta

Puhemies

(1) EUVL C 80, 30.3.2004, s. 35.

(2) EUVL C 109, 30.4.2004, s. 33.

(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu31. maaliskuuta 2004(EUVL C 103 E, 29.4.2004, s. 634), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 12. huhtikuuta 2005 (EUVL C 172 E, 12.7.2005, s. 1), ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 6. syyskuuta 2005.

(4) EUVL L 345, 31.12.2003, s. 97.

(5) EYVL L 257, 10.10.1996, s. 26, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(6) EYVL C 65 E, 14.3.2002, s. 382.

(7) EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.

(8) EYVL L 194, 25.7.1975, s. 39, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(9) EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(10) Neuvoston direktiivi 92/91/ETY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1992, vähimmäisvaatimuksista porausta käyttävän kaivannaisteollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi (yhdestoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EYVL L 348, 28.11.1992, s. 9).

(11) Neuvoston direktiivi 92/104/ETY, annettu 3 päivänä joulukuuta 1992, vähimmäisvaatimuksista avo- ja kaivoslouhintateollisuuden työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelun parantamiseksi (kahdestoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EYVL L 404, 31.12.1992, s. 10 ).

(12) EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 2455/2001/EY (EYVL L 331, 15.12.2001, s. 1).

(13) EUVL L 143, 30.4.2004, s. 56.

(14) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(15) EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.

(16) EYVL L 377, 31.12.1991, s. 20, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 94/31/EY (EYVL L 168, 2.7.1994, s. 28).

(17) Neuvoston direktiivi 67/548/ETY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1967, vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä ( EYVL 196, 16.8.1967, s. 1), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2004/73/EY (EUVL L 152, 30.4.2004, s. 1).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/45/EY, annettu 31 päivänä toukokuuta 1999, vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL L 200, 30.7.1999, s. 1), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 2004/66/EY (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 35).

(19) Neuvoston direktiivi 85/337/ETY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1985, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/35/EY (EUVL L 156, 25.6.2003, s. 17).

(20) EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26.

(21) Neuvoston direktiivi 76/464/ETY, annettu 4 päivänä toukokuuta 1976, tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta (EYVL L 129, 18.5.1976, s. 23), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2000/60/EY.

(22) Neuvoston direktiivi 80/68/ETY, annettu 17 päivänä joulukuuta 1979, pohjaveden suojelemisesta tiettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 20, 26.1.1980, s. 43), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 91/692/ETY (EYVL L 377, 31.12.1991, s. 48).

(23) 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu päivämäärä.

(24) 5 vuotta 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päivämäärän jälkeen.

(25) 10 vuotta 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päivämäärän jälkeen.

(26) EUVL L ...”

(27) Neljän vuoden kuluttua 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta päivästä.

(28) Kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

(29) 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu päivämäärä.

(30) Neljä vuotta 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päivämäärän jälkeen.

(31) Kuusi vuotta 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päivämäärän jälkeen.

(32) 18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.

LIITE I

SUURONNETTOMUUKSIEN TORJUNTAA KOSKEVAT TOIMINTAPERIAATTEET JA NIILLE, JOITA ASIA KOSKEE, ANNETTAVAT TIEDOT

1. Suuronnettomuuksien torjuntaa koskevat toimintaperiaatteet

Suuronnettomuuksien torjuntaa koskevien toiminnanharjoittajan toimintaperiaatteiden ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän olisi oltava oikeasuhteiset jätealueesta aiheutuvaan suuronnettomuusriskiin. Niiden täytäntöönpanemisessa on otettava huomioon seuraavat tekijät:

1)	suuronnettomuuksien torjuntaa koskeviin toimintaperiaatteisiin pitäisi sisältyä toiminnanharjoittajan yleiset päämäärät ja toiminnan ohjenuorat, jotka koskevat suuronnettomuuksien vaaran rajoittamista;

2)	turvallisuusjohtamisjärjestelmän pitäisi sisältää se osa yleistä johtamisjärjestelmää, johon kuuluu organisaatiorakenne, vastuualueet, käytännöt, menettelyt, menetelmät ja voimavarat, jotka mahdollistavat suuronnettomuuksien torjuntaa koskevien toimintaperiaatteiden määrittelyn ja täytäntöönpanon;

turvallisuusjohtamisjärjestelmän yhteydessä käsitellään seuraavia kysymyksiä:

organisaatio ja henkilökunta: suuronnettomuusvaarojen hallintaan osallistuvan henkilöstön tehtävät ja vastuualueet kaikilla organisaatiotasoilla; tällaisen henkilökunnan koulutustarpeiden kartoitus ja näin yksilöidyn koulutuksen järjestäminen; henkilöstön ja tarvittaessa alihankkijoiden osallistuminen;

suuronnettomuusvaarojen tunnistaminen ja arviointi: normaalissa tai normaalista poikkeavassa toiminnassa mahdollisesti esiintyvien suuronnettomuusvaarojen järjestelmälliseksi tunnistamiseksi sekä niiden todennäköisyyden ja vakavuuden arvioimiseksi tarvittavien menettelyjen vahvistaminen ja käyttöönotto;

c)	käytönvalvonta: laitoksen ja sen prosessien sekä laitteiden turvallista käyttöä ja kunnossapitoa sekä seisokkeja koskevien menettelytapojen käyttöönotto ja ohjeiden antaminen;

d)	muutostilanteet: jätealueiden muuttamista tai uusien jätealueiden suunnittelua koskevista menettelyistä päättäminen ja niiden käyttöönotto;

e)	suunnittelu vaaratilanteiden varalta: sellaisten menettelyjen vahvistaminen ja käyttöönotto, joiden avulla voidaan tunnistaa ennakoitavissa olevat vaaratilanteet järjestelmällisen analyysin avulla sekä laatia, harjoitella ja korjata pelastussuunnitelmia ja siten hallita tällaiset vaaratilanteet;

toteutuksen seuranta: sellaisten menettelyjen vahvistaminen ja käyttöönotto, joilla voidaan jatkuvasti arvioida suuronnettomuuksien torjuntaa koskevien toiminnanharjoittajan toimintaperiaatteiden ja turvallisuusjohtamisjärjestelmien toteutumista, sekä tutkinnan ja korjaavien toimintojen menettelyt siinä tapauksessa, että ne eivät toteudu. Näihin menettelyihin pitäisi kuulua toiminnanharjoittajien ilmoitusjärjestelmä suuronnettomuuksista tai läheltä piti -tilanteista, varsinkin jos turvallisuustoimissa on ollut puutteellisuuksia, sekä onnettomuuksien ja läheltä piti -tilanteiden tutkinta ja seuranta ottaen huomioon aiemmat kokemukset;

tarkistus ja arviointi: sellaisten menettelyjen vahvistaminen ja käyttöönotto, joilla voidaan säännöllisin väliajoin järjestelmällisesti arvioida suuronnettomuuksien torjuntaa koskevia toimintaperiaatteita sekä turvallisuusjohtamisjärjestelmän tehoa ja asianmukaisuutta; ylemmän johdon tekemä kirjallinen arviointi toimintaperiaatteiden ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän toteuttamisesta ja niiden saattamisesta ajan tasalle.

2. Niille, joita asia koskee, annettavat tiedot

1)	Toiminnanharjoittajan nimi ja jätealueen osoite.

2)	Tietoja antavan henkilön asema.

3)	Vahvistus siitä, että jätealueen suhteen on noudatettava tämän direktiivin soveltamisesta johtuvia säännöksiä ja hallinnollisia määräyksiä ja tarvittaessa että 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tekijöitä koskevat tiedot on toimitettu toimivaltaiselle viranomaiselle.

4)	Selkeästi laadittu selostus toiminnasta tai toiminnoista jätealueella.

5)	Jätealueella osallisena olevat sellaiset aineet ja valmisteet, joista voisi aiheutua suuronnettomuus, yleisesti käytössä olevin nimin tai ryhmänimikkein tai käyttäen niiden vaaraluokkaa sekä niiden tärkeimmät vaaraominaisuudet.

6)	Yleisiä tietoja suuronnettomuuksien vaarojen luonteesta, mukaan lukien niiden mahdolliset vaikutukset onnettomuusalueella olevaan väestöön ja ympäristöön.

7)	Asianmukaiset tiedot siitä, miten onnettomuusalueella olevaa väestöä varoitetaan onnettomuudesta ja miten se pidetään suuronnettomuuksissa tapahtumien tasalla.

8)	Asianmukaiset tiedot siitä, mihin toimiin onnettomuusalueella olevan väestön on ryhdyttävä ja miten sen on käyttäydyttävä suuronnettomuuden tapahtuessa.

9)	Vahvistus siitä, että toiminnanharjoittajalla on velvollisuus ryhtyä asianmukaisiin toimiin alueella ja erityisesti ottaa yhteys pelastustoimeen, jotta suuronnettomuuksissa voidaan toimia asianmukaisesti ja minimoida niiden seuraukset.

10)	Viittaus ulkoiseen pelastussuunnitelmaan, joka on laadittu onnettomuudesta paikan ulkopuolelle aiheutuvien vaikutusten käsittelemiseksi. Tähän olisi sisällyttävä neuvot siitä, kuinka pelastuspalvelun ohjeita tai vaatimuksia olisi noudatettava onnettomuustapauksessa.

11)	Täsmennykset siihen, miten muita asiaa koskevia tietoja saa, sikäli kuin ne eivät ole kansallisen lainsäädännön mukaan luottamuksellisia.

LIITE II

JÄTTEEN MÄÄRITTELY

Jätealueelle sijoitettava jäte määritellään siten, että voidaan taata jätealueen rakenteiden fyysinen ja kemiallinen vakaus pitkällä aikavälillä ja torjua suuronnettomuudet. Jätteen määrittelyyn on sisällyttävä soveltuvin osin ja jätealueen luokan mukaisesti seuraavat näkökohdat:

1)	sijoitettavan jätteen odotettujen fyysisten ja kemiallisten ominaisuuksien kuvaus lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, viitaten erityisesti sen vakauteen maanpinnalla vallitsevissa ilma- ja sääolosuhteissa;

2)	komission päätöksessä 2000/532/EY (1) vahvistetun mukainen jäteluokka, erityisesti jätteen vaarallisten ominaisuuksien osalta;

3)	mineraalivarojen käsittelyssä käytettävien kemiallisten aineiden ja niiden vakauden kuvaus;

4)	jätteen sijoittamismenetelmän kuvaus;

5)	käytettävän jätteenkuljetusjärjestelmän kuvaus.

(1) Komission päätös 2000/532/EY, tehty 3 päivänä toukokuuta 2000, jätteistä annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY 1 artiklan a alakohdan mukaisen jäteluettelon laatimisesta tehdyn päätöksen 94/3/EY ja vaarallisista jätteistä annetun neuvoston direktiivin 91/689/ETY 1 artiklan 4 kohdan mukaisen vaarallisten jätteiden luettelon laatimisesta tehdyn neuvoston päätöksen 94/904/EY korvaamisesta (EYVL L 226, 6.9.2000, s. 3), päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston päätöksellä 2001/573/EY (EYVL L 203, 28.7.2001, s. 18).

LIITE III

JÄTEALUEIDEN LUOKITTELUPERUSTEET

Jätealue luokitellaan A-luokkaan seuraavissa tapauksissa:

—

jätealueen tämänhetkisen tai tulevan koon, sijainnin ja ympäristövaikutusten kaltaiset tekijät huomioon ottavassa riskianalyysissä todetaan, että jätealueen pettämisestä tai viallisesta toiminnasta, esimerkiksi jätekasan sortumisesta tai padon murtumisesta, voisi aiheutua merkittävä onnettomuus; tai

—	jätealueella on tietyn enimmäismäärän ylittävä määrä direktiivin 91/689/ETY nojalla vaaralliseksi luokiteltua jätettä; tai

—	jätealueella on tietyn enimmäismäärän ylittävä määrä direktiivin 67/548/ETY tai direktiivin 1999/45/EY nojalla vaaralliseksi luokiteltuja aineita tai valmisteita.

P6_TA(2005)0320

Progress-ohjelma *** I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan yhteisön Progress-ohjelman perustamisesta (KOM(2004)0488 — C6-0092/2004 — 2004/0158(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0488) (1),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 129 artiklan ja 137 artiklan 2 kohdan a alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0092/2004),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasaarvon valiokunnan lausunnot (A6-0199/2005);

1.	hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.	toteaa, että lainsäädäntöpäätöslauselmaan sisältyvien vuoden 2006 jälkeistä aikaa koskevien määrärahojen määrä riippuu seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevasta päätöksestä;

3.	kehottaa komissiota seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisen jälkeen esittämään tarvittaessa ehdotuksen ohjelman ohjeellisten rahoituspuitteiden tarkistamisesta;

4.	pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

5.	kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

P6_TC1-COD(2004)0158

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 6. syyskuuta 2005 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o .../2005/EY tekemiseksi työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan yhteisön Progress-ohjelman perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan, 129 artiklan ja 137 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklan mukaista menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa otettiin sosiaalisen osallisuuden edistäminen kiinteäksi osaksi unionin kokonaisstrategiaa, jotta saavutettaisiin ensi vuosikymmenen strateginen tavoite tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietämykseen perustuvaksi taloudeksi, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua ja luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Siinä asetettiin EU:lle kunnianhimoisia tavoitteita ja päämääriä, jotta saavutettaisiin uudelleen täystyöllisyyden edellytykset, parannettaisiin työn laatua ja tuottavuutta, edistettäisiin sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja luotaisiin osallisuutta edistävät työmarkkinat.

(2)

Komissio on ilmoittanut, että sen aikeena on vahvistaa ja järkeistää EU:n rahoitusvälineitä, ja tämän mukaisesti tällä päätöksellä perustetaan yksi yhtenäinen ohjelma (jäljempänä ”ohjelma”), jolla taataan syrjinnän torjumista koskevan yhteisön toimintaohjelman perustamisesta (vuosiksi 2001—2006) 27 päivänä marraskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/750/EY (4), naisten ja miesten tasaarvoon liittyvää yhteisön strategiaa koskevan toimintaohjelman perustamisesta (2001—2005) 20 päivänä joulukuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/51/EY (5) sekä yhteisön toimintaohjelman perustamisesta sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi 7 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 50/2002/EY (6) ja työllisyyden alalla toteutettavista yhteisön edistämistoimista 10 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1145/2002/EY (7) perusteella käynnistettyjen toimien samoin kuin työoloja koskevien yhteisön tasolla toteutettujen toimien sekä yhteisön toimintaohjelman perustamisesta miesten ja naisten tasa-arvon alalla toimivien eurooppalaisten järjestöjen toiminnan edistämiseksi 29 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 848/2004/EY (8) jatkuvuus ja kehittäminen.

(3)

Luxemburgissa vuonna 1997 kokoontunut ylimääräinen työllisyyttä käsitellyt Eurooppa-neuvosto käynnisti Euroopan työllisyysstrategian jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koordinoidakseen yhteisesti sovittujen työllisyyden suuntaviivojen ja työllisyyspolitiikkaa koskevien suositusten perusteella. Euroopan työllisyysstrategia on tällä hetkellä tärkein väline pantaessa täytäntöön Lissabonin strategiaan sisältyviä työllisyys- ja työmarkkinatavoitteita.

(4)

Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto katsoi, että liian monet unionin asukkaat elävät köyhyysrajan alapuolella ja sosiaalisesti syrjäytyneinä ja että on riittäviä tavoitteita asettamalla toteutettava toimenpiteitä, jotka ratkaisevasti edistävät köyhyyden poistamista. Nizzassa 7, 8 ja 9 päivänä joulukuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi näistä tavoitteista. Lisäksi kyseinen Eurooppaneuvosto sopi, että sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen tähtäävän politiikan olisi perustuttava avoimeen koordinointimenetelmään, jossa yhdistetään toisiinsa kansalliset toimintasuunnitelmat ja komission yhteistyöaloite.

(5)

Väestörakenteen muutos asettaa suuria pitkän aikavälin haasteita sosiaalisen suojelun järjestelmien kyvylle tarjota kohtuullisia eläkkeitä sekä yleisesti saatavilla olevaa, korkealaatuista ja pitkällä aikavälillä rahoitettavissa olevaa terveydenhuoltoa ja pitkäaikaishoitoa, ja on tärkeää edistää politiikkaa, jolla voidaan saavuttaa sekä riittävä sosiaaliturva että sosiaaliturvajärjestelmien rahoituksen kestävyys. Neuvosto on päättänyt, että sosiaaliturvaan liittyvän yhteistyön olisi perustuttava avoimeen koordinointimenetelmään.

(6)

Olisi kiinnitettävä huomio maahanmuuttajien erityistilanteeseen sekä tarpeellisiin toimiin, jotta maahanmuuttajat pystyisivät pimeiden ja usein epävarmojen työsuhteiden sijaan työskentelemään säännöllisessä työsuhteessa. He pystyisivät siten nauttimaan samoista sosiaaliturvaeduista ja työsuhteen ehdoista kuin laillisen työn tekijät.

(7)

Työolojen vähimmäisstandardien turvaaminen ja jatkuva parantaminen EU:ssa ovat yhteisön sosiaalipolitiikan keskeisiä tekijöitä ja yhden Euroopan unionin tärkeän kokonaistavoitteen mukaisia. Yhteisöllä on merkittävä tehtävä jäsenvaltioiden toimien tukemisessa ja täydentämisessä aloilla, jotka liittyvät työterveyteen ja -turvallisuuteen, työoloihin, mukaan luettuna tarve sovittaa yhteen työ- ja perheelämä, työntekijöiden suojeluun työsopimuksen päätyttyä, työntekijöille tiedottamiseen , työntekijöiden osallistumiseen ja heidän kuulemiseensa sekä työntekijöiden ja työnantajien edustamiseen ja etujen kollektiiviseen puolustamiseen.

(8)

Syrjinnän torjuminen on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista. Perustamissopimuksen 13 artiklan mukaan sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää on torjuttava. Syrjintäkielto on otettu myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklaan . Eri syrjintämuotoja koskevat erityispiirteet olisi otettava huomioon ja yhdestä tai useammasta syystä johtuvan syrjinnän torjumiseksi ja vastustamiseksi olisi samalla suunniteltava asianmukaisia toimia. Kun on kyse ohjelman saatavuudesta ja tuloksista, esimerkiksi vammaisten erityistarpeet olisi näin ollen otettava huomioon siten , että varmistetaan ohjelmasta rahoitettujen toimintojen sekä niiden tulosten ja arvioinnin olevan täysin ja tasavertaisesti heidän saatavissaan, vammaisille aiheutuneiden lisäkustannusten korvaaminen mukaan luettuina. Useiden vuosien aikana saatu kokemus syrjinnän tiettyjen muotojen ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän vastustamisesta voi olla hyödyksi myös muunlaisen syrjinnän vastustamisessa.

(9)

Neuvosto hyväksyi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklan perusteella 29 päivänä kesäkuuta 2000 rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoa koskevan direktiivin 2000/43/EY (9), jossa kielletään rotuun tai etniseen alkuperään perustuva syrjintä esimerkiksi työssä, ammatillisessa ja yleissivistävässä koulutuksessa, tavaroiden ja palveluiden saatavuudessa sekä sosiaalisessa suojelussa, 27 päivänä marraskuuta 2000 yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevia yleisiä puitteita koskevan direktiivin 2000/78/EY (10), jossa kielletään uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään ja sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuva syrjintä työssä ja ammatissa , sekä miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13 päivänä joulukuuta 2004 annetun direktiivin 2004/113/EY (11).

(10)

Naisten ja miesten yhdenvertainen kohtelu on perustamissopimuksen 2 ja 3 artiklan mukaan yksi yhteisön lainsäädännön perusperiaatteista, ja sen perusteella annetut direktiivit ja muut säädökset ovat kohentaneet merkittävästi naisten tilannetta. Yhteisön tasolla toteutetuista toimista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että tasa-arvon edistäminen EU:n politiikassa ja syrjinnän torjuminen käytännössä edellyttävät eri välineiden — lainsäädännön, rahoitusvälineiden ja valtavirtaistamispolitiikan — yhdistelmää, jossa eri osat vahvistavat toisiaan. Tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan periaatteen mukaisesti naisten ja miesten tasa-arvo olisi otettava huomioon ohjelman kaikilla osa-alueilla ja kaikissa toimissa .

(11)

Kansalaisjärjestöt, jotka toimivat alueellisesti, kansallisesti tai EU:n tasolla, ovat merkittäviä toimijoita pyrittäessä ohjelman yleisten tavoitteiden toteuttamiseen, ja niillä tulisi siksi olla merkittävä rooli ohjelman suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa asianomaisissa EU:n verkostoissa.

(12)

Koska jäsenvaltiot eivät pysty riittävällä tavalla saavuttamaan ehdotetun toiminnan tavoitteita EU:n tasolla vaaditun tiedonvaihdon ja yhteisön laajuisen hyvien toimintatapojen levittämisen vuoksi ja koska nämä tavoitteet voidaan yhteisön toimien moniulotteisuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi antaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Samassa artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen.

(13)

Tässä päätöksessä asetetaan koko ohjelman keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjän on pidettävä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (12) 33 kohdan mukaisena ensisijaisena ohjeena.

(14)	Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (13) mukaisesti,

OVAT TEHNEET SEURAAVAN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Ohjelman perustaminen

Tällä päätöksellä perustetaan työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskeva yhteisön Progress-ohjelma, josta annetaan rahoitustukea työllisyys- ja sosiaalialaa koskevien Euroopan unionin tavoitteiden toteuttamista varten ja jolla näin ollen edistetään Lissabonin strategian yhteydessä sosiaalipoliittisen ohjelman (2006—2010) (14) tavoitteiden saavuttamista. Ohjelma pannaan täytäntöön 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana.

2 artikla

Ohjelman yleiset tavoitteet

Tällä ohjelmalla pyritään saavuttamaan seuraavat yleiset tavoitteet:

1.	Parannetaan tietoa ja tietämystä jäsenvaltioissa (ja muissa ohjelmaan osallistuvissa maissa) vallitsevasta tilanteesta politiikan analyysien, arviointien ja tiiviin seurannan avulla.

2.	Tuetaan tilastovälineiden ja -menetelmien sekä , jos mahdollista, sukupuolen ja ikäryhmän perusteella jaoteltujen yhteisten määrällisten indikaattoreiden kehittämistä ohjelman piiriin kuuluvilla aloilla.

3.	Tuetaan ja seurataan EU:n lainsäädännön ja poliittisten tavoitteiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja arvioidaan niiden tehoa ja vaikutuksia erityisesti useampien ja parempien työpaikkojen luomisen kannalta .

4.	Edistetään verkottumista, vastavuoroista oppimista sekä hyvien toimintatapojen sekä innovatiivisten menetelmien kartoittamista ja levittämistä myös alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

5.	Vahvistetaan sidosryhmien ja kansalaisten tietoisuutta kullakin ohjelman viidellä osa-alueella toteutetuista EU:n politiikasta ja tavoitteista .

Parannetaan keskeisten EU-verkostojen valmiuksia edistää , tukea ja kehittää edelleen EU:n toimintalinjoja ja tavoitteita sekä ajaa niiden jäsenjärjestöjen näkemyksiä; tällaisten verkkojen ja järjestöjen on oltava todistettavasti riippumattomia järjestöjä ja sellaisina vapaita toimimaan sellaisten lukuisien alojen laajalla kentällä, joilla on vaikutusta niiden jäseniä kiinnostaviin asioihin .

Otetaan sukupuolten tasa-arvoon liittyvien näkökohtien valtavirtaistamisen periaate huomioon kaikilla osa-alueilla ja kaikissa toimissa.

Varmistetaan osa-alueiden sekä toimien tulosten asianmukainen jakaminen sekä kaikille asianosaisille että julkisesti. Lisäksi komissio luo vaadittavat yhteydet Euroopan parlamenttiin, EU:n asianomaisiin kansalaisjärjestöihin sekä työmarkkinaosapuoliin ja käy niiden kanssa jatkuvaa vuoropuhelua.

3 artikla

Ohjelman rakenne

Ohjelma jaetaan seuraaviin viiteen osa-alueeseen:

1.	työllisyys

2.	sosiaalinen suojelu ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen

työolot

4.	syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus

5.	sukupuolten tasa-arvo.

4 artikla

OSA-ALUE 1: Työllisyys

Osa-alueesta 1 tuetaan Euroopan työllisyysstrategian täytäntöönpanoa seuraavasti:

1.	parannetaan tietämystä työllisyystilanteesta ja sen tulevaisuudennäkymistä, etenkin analyysien ja tutkimusten sekä tilastojen ja yhteisten indikaattoreiden kehittämisen avulla

2.	seurataan ja arvioidaan työllisyyden suuntaviivojen ja työllisyyspolitiikkaa koskevien suositusten täytäntöönpanoa ja niiden vaikutuksia ja analysoidaan Euroopan työllisyysstrategian ja yleisen talousja sosiaalipolitiikan sekä muiden politiikanalojen vuorovaikutusta

3.	järjestetään politiikkaa , hyviksi todettuja prosesseja sekä innovatiivisia menettelytapoja koskevaa tiedonvaihtoa ja edistetään vastavuoroista oppimista työllisyysstrategiaan liittyen

4.	lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja kannustetaan keskustelua työllisyyteen liittyvistä haasteista, poliittisista kysymyksistä sekä kansallisten toimintaohjelmien toteuttamisesta esimerkiksi alue- ja paikallistason toimijoiden, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien keskuudessa

5.	erityisen tärkeinä pidetään toimia, joilla edistetään miesten ja naisten tasa-arvoa ja pyritään torjumaan syrjintää työnsaannissa, koulutuksessa ja urakehityksessä.

5 artikla

OSA-ALUE 2: Sosiaalinen suojelu ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen

Osa-alueesta 2 tuetaan avoimen koordinointimenetelmän täytäntöönpanoa sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden edistämisen alalla seuraavasti:

1.	parannetaan tietämystä sosiaaliseen syrjäytymiseen ja köyhyyteen, sosiaaliseen suojeluun ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen liittyvistä kysymyksistä erityisesti analyysien ja tutkimusten sekä tilastojen ja yhteisten indikaattoreiden kehittämisen avulla

2.	seurataan ja arvioidaan avoimen koordinointimenetelmän täytäntöönpanoa sosiaalisen suojelun ja osallisuuden alalla ja analysoidaan tämän koordinointimenetelmän ja muiden politiikanalojen vuorovaikutusta ja niiden vaikutuksia kansallisella ja yhteisön tasolla

3.	järjestetään politiikkaa , hyviksi todettuja prosesseja ja innovatiivisia menettelytapoja koskevaa tiedonvaihtoa ja edistetään vastavuoroista oppimista sosiaalista suojelua ja osallisuutta koskevaan strategiaan liittyen

4.	lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja kannustetaan keskustelua sosiaalista suojelua ja osallisuutta koskevaan strategiaan liittyvistä keskeisistä haasteista ja poliittisista kysymyksistä esimerkiksi kansalaisjärjestöjen, alue- ja paikallistason toimijoiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa

5.	kehitetään EU:n keskeisten verkostojen valmiuksia tukea ja kehittää edelleen EU:n strategioita ja poliittisia tavoitteita sosiaaliturvan ja sosiaalisen osallisuuden alalla .

6 artikla

OSA-ALUE 3: Työolot

Osa-alueesta 3 tuetaan tasa-arvon valtavirtaistamista koskeva periaate huomioon ottaen työympäristön ja työolojen, myös työterveyden ja työturvallisuuden sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantamista seuraavasti:

parannetaan tietämystä työoloihin liittyvistä kysymyksistä erityisesti analyysien ja tutkimusten sekä tilastojen ja sukupuolen ja ikäryhmän perusteella jaoteltujen laadullisten ja määrällisten indikaattoreiden kehittämisen samoin kuin nykyisen lainsäädännön, politiikan ja käytäntöjen tehokkuuden arvioinnin avulla

2.	tuetaan EU:n työlainsäädännön täytäntöönpanoa toteuttamalla tehokas seuranta, järjestämällä alan seminaareja , kehittämällä oppaita ja verkottamalla asiantuntijatahoja , työmarkkinaosapuolet mukaan luettuina

3.	käynnistetään ennaltaehkäiseviä toimia ja tuetaan työterveyttä ja työturvallisuutta

4.	lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja kannustetaan keskustelua myös työmarkkinaosapuolten välillä sosiaaliturvaan, työoloihin ja työn laatuun, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen mukaan luettuna, liittyvistä keskeisistä haasteista ja poliittisista kysymyksistä

lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja kannustetaan keskustelua laittomaan työntekoon liittyvistä yleisistä kysymyksistä sen varmistamiseksi, että maahanmuuttajien ja paikallisten työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta sekä työoloja koskevat kysymykset, jotka vaikuttavat yhtä lailla maahanmuuttajiin kuin EU:n kansalaisiinkin, käsitellään ja asianmukaisia säännöksiä noudatetaan.

7 artikla

OSA-ALUE 4: Syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus

Osa-alueesta 4 tuetaan syrjinnän torjumista koskevan periaatteen tehokasta täytäntöönpanoa ja edistetään sen huomioon ottamista kaikessa EU:n politiikassa seuraavasti:

1.	parannetaan tietämystä syrjintään ja sen torjumiseen liittyvästä tilanteesta erityisesti analyysien ja tutkimusten sekä tilastojen ja indikaattoreiden kehittämisen avulla ja arvioidaan nykyisen lainsäädännön, politiikan ja käytäntöjen tehoa ja vaikutuksia

2.	tuetaan EU:n syrjinnänvastaisen lainsäädännön täytäntöönpanoa toteuttamalla tehokas seuranta , järjestämällä alan seminaareja ja verkottamalla syrjinnän torjunnan alalla toimivia asiantuntijatahoja

lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja kannustetaan keskustelua syrjintään liittyvistä keskeisistä haasteista ja poliittisista kysymyksistä ja otetaan syrjinnän torjunta huomioon kaikessa EU:n politiikassa , myös syrjintää torjuvien kansalaisjärjestöjen, alueellisten ja paikallisten toimijoiden, työmarkkinaosapuolten ja muiden eturyhmien keskuudessa

kehitetään EU:n keskeisten verkostojen valmiuksia tukea ja kehittää edelleen EU:n strategioita ja poliittisia tavoitteita syrjinnän vastustamiseksi; näihin EU-verkostoihin on sisällytettävä myös pienempiä EU-verkostoja, erikoistuneet kansalaisjärjestöt ja tietylle vammaisuuden muodolle omistautuneet vammaisten kansalaisjärjestöt mukaan lukien; näiden verkostojen ja järjestöjen on oltava todistettavasti riippumattomia järjestöjä ja sellaisina vapaita toimimaan niiden lukuisien alojen laajalla kentällä, joilla on vaikutusta näiden järjestöjen jäseniä kiinnostaviin asioihin .

8 artikla

OSA-ALUE 5: Sukupuolten tasa-arvo

Osa-alueesta 5 tuetaan sukupuolten tasa-arvon periaatteen tehokasta täytäntöönpanoa ja edistetään tasaarvonäkökohtien huomioon ottamista kaikessa EU:n politiikassa seuraavasti:

1.	parannetaan tietämystä tasa-arvokysymyksiin ja tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvästä tilanteesta erityisesti analyysien ja tutkimusten sekä tilastojen ja indikaattoreiden kehittämisen avulla ja arvioidaan nykyisen lainsäädännön, politiikan ja käytäntöjen vaikutuksia

2.	tuetaan EU:n tasa-arvolainsäädännön täytäntöönpanoa toteuttamalla tehokas seuranta, järjestämällä alan seminaareja ja verkottamalla tasa-arvon alalla toimivia asiantuntijatahoja

3.	lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja kannustetaan keskustelua sukupuolten tasa-arvoon , erityisesti työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen ja tasa-arvonäkökohtien horisontaaliseen valtavirtaistamiseen liittyvistä keskeisistä haasteista ja poliittisista kysymyksistä

4.	kehitetään EU:n keskeisten verkostojen valmiuksia tukea ja kehittää edelleen EU:n strategioita ja poliittisia tavoitteita sukupuolten tasa-arvon tukemiseksi .

9 artikla

Toimet

1. Ohjelmasta rahoitetaan seuraavanlaisia toimia , joita voidaan toteuttaa myös rajat ylittävästi :

Analyyttiset toimet

—	tietojen ja tilastojen keruu, kehittäminen ja levittäminen

—	yhteisten menetelmien ja indikaattoreiden/vertailuarvojen kehittäminen ja levittäminen

—	tutkimusten ja analyysien tekeminen ja niiden tulosten levittäminen

—	arviointien ja vaikutustenarviointien tekeminen ja niiden tulosten levittäminen

—	oppaiden ja raporttien laatiminen ja julkaiseminen

—	tiedotus- ja koulutusmateriaalin julkaiseminen ja levittäminen Internetin tai muiden tiedotusvälineiden välityksellä .

Vastavuoroista oppimista, tietämyksen lisäämistä ja levittämistä koskevat toimet

—	strategioita, hyviä toimintatapoja ja innovatiivisia menettelyjä koskevan tiedonvaihdon järjestäminen sekä vastavuoroisen oppimisen tukeminen alueellisesti, kansallisesti, kansainvälisesti sekä EU:n tasolla

—	hyvien käytäntöjen kartoittaminen ja vertaisarviointien tekeminen järjestämällä kokouksia/työpajoja/seminaareja EU:n tasolla, kansainvälisesti tai jäsenvaltioissa

—	puheenjohtajakauteen liittyvien konferenssien/seminaarien järjestäminen

—	yhteisön lainsäädännön ja poliittisten tavoitteiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa tukevien konferenssien/seminaarien järjestäminen

—	kaikkien asianomaisten toimijoiden välisen vuosittaisen foorumin järjestäminen, jotta voitaisiin arvioida sosiaalipoliittisen ohjelman toimeenpanoa sekä ohjelman yksittäisten osa-alueiden toteutusta, mukaan lukien tulosten esittäminen ja keskustelun käyminen tulevista prioriteeteista

—	tiedotuskampanjojen ja -tapahtumien järjestäminen

—	ohjelmaan liittyvän tiedon ja sen tulosten levittämiseen tarkoitetun materiaalin kokoaminen ja julkaiseminen

—	tiedonvaihdon toteuttaminen Euroopan unionin paikallisten osapuolten välillä keinona edistää suoraa kokemusten vaihtoa ja kansallisten tilanteiden erityispiirteiden tuntemusta .

Tuki keskeisille toimijoille

—	keskeisten EU-verkostojen toimintakulujen tukeminen

—	kansallisista viranomaisista koostuvien työryhmien organisointi EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon seuraamiseksi

—	alan ammattilaisille , keskeisille virkamiehille ja muille asiaankuuluville toimijoille , kuten kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinaosapuolten edustajille, kohdennettujen koulutusseminaarien rahoitus

—	asiantuntijatahojen verkottaminen EU:n tasolla

—	asiantuntijaverkkojen rahoitus

—	EU-tason seurantakeskusten rahoitus

—	kansallisten hallintovirkamiesten vaihto-ohjelmat

—	yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden kanssa

—	yhteistyö toimielinten ja kansallisten paikallistason toimijoiden välillä.

2. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuilla toimilla olisi oltava vahva EU-ulottuvuus ja asianmukainen laajuus todellisen EU:n tasoisen lisäarvon saavuttamiseksi, ja niiden toteuttajina olisi oltava kansalliset , alueelliset tai paikalliset viranomaiset, yhteisön lainsäädännön mukaiset asiantuntijaelimet tai alallaan keskeisimpiin kuuluvat toimijat.

3. Eri toimien olisi edistettävä 3 artiklassa tarkoitetuilla aloilla sosiaalipoliittisen ohjelman tavoitteiden saavuttamista Lissabonin strategian yhteydessä.

4. Ohjelmasta ei rahoiteta eurooppalaisten teemavuosien valmisteluun ja toteuttamiseen tarkoitettuja toimia.

10 artikla

Ohjelmaan osallistuminen

1. Ohjelmaan voivat osallistua kaikki julkiset ja/tai yksityiset tahot, toimijat ja laitokset ja etenkin seuraavat:

—	jäsenvaltiot

—	työvoimapalvelut ja työnvälitystoimistot

—	paikallis- ja alueviranomaiset

—	yhteisön lainsäädännön mukaiset asiantuntijaelimet

—	työmarkkinaosapuolet

—	kansalaisjärjestöt alueellisella, kansallisella tai EU:n tasolla

—	korkeakoulut ja tutkimuslaitokset

—	arvioinnin asiantuntijat

—	kansalliset tilastotoimistot

—	tiedotusvälineet.

2. Komissio voi lisäksi osallistua suoraan ohjelmaan 9 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisten toimien osalta.

3. Vammaisilla on oltava tasavertainen pääsy ohjelman toimintoihin ja tuloksiin. On otettava huomioon vammaisten erityistarpeet, mukaan lukien pääsyyn liittyvien tarpeiden täyttämisestä heille mahdollisesti aiheutuvien lisäkustannusten korvaaminen.

11 artikla

Tuen hakeminen

Lisäksi edellä 9 artiklassa tarkoitettuja toimia voidaan rahoittaa seuraavasti:

—	tarjouspyynnön perusteella tehty palvelusopimus; kansallisten tilastotoimistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä sovelletaan Eurostatin menettelyitä tai

—	ehdotuspyynnön perusteella myönnettävä osittainen tuki; tällöin EU:n osarahoitus ei voi pääsääntöisesti olla enintään 90 prosenttia tuensaajan kokonaismenoista; tämän enimmäismäärän ylittävää tukea voidaan myötää vain poikkeustilanteissa ja perusteellisen tarkastelun jälkeen.

Edellä 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja toimia voidaan tukea esimerkiksi jäsenvaltioiden tekemien tukihakemusten perusteella.

12 artikla

Täytäntöönpanosäännökset

Kaikista tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista sekä etenkin jäljempänä mainittuja seikkoja koskevista toimenpiteistä päätetään 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen:

a)	ohjelman täytäntöönpanoa koskevat yleiset suuntaviivat

b)	ohjelman täytäntöönpanoa koskeva eri osa-alueisiin jaoteltu vuotuinen työohjelma

c)	yhteisön myöntämä rahoitustuki

d)	vuosittainen talousarvio

e)	yhteisön tukemien toimien valintamenettelyt sekä komission ehdottama luettelo tällaista tukea saavista toimista

f)	ohjelman arviointiperusteet, joihin kuuluvat myös kustannus/hyötysuhdetta ja kokemusten levittämisen ja edelleen välittämisen sääntöjä koskevat perusteet.

13 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea , joka jakautuu viiteen alakomiteaan ohjelman viiden osa-alueen mukaisesti .

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon sen 8 artikla .

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

14 artikla

Yhteistyö muiden komiteoiden kanssa

1. Komissio luo tarvittavat yhteydet sosiaalisen suojelun komiteaan ja työllisyyskomiteaan, jotta niille tiedotetaan säännöllisesti ja asianmukaisesti tässä päätöksessä tarkoitettujen toimien toteuttamisesta.

2. Komissio kertoo ohjelman viiden osa-alueen yhteydessä toteutetuista toimista myös muille asianomaisille komiteoille.

3. Komissio luo tarvittaessa säännöllistä ja jäsennettyä yhteistyötä ohjelmaa käsittelevän komitean ja muita alaan liittyviä politiikkoja, välineitä ja toimia käsittelevien seurantakomiteoiden välille.

15 artikla

Johdonmukaisuus ja täydentävyys

1. Komissio varmistaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ohjelman ja muiden unionin ja yhteisön politiikkojen, välineiden ja toimien välisen yleisen johdonmukaisuuden erityisesti perustamalla asianmukaiset mekanismit, joilla ohjelman toimet sovitetaan yhteen tutkimukseen, oikeus- ja sisäasioihin, kulttuuriin, yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, nuorisopolitiikkaan, laajentumiseen sekä yhteisön ulkosuhteisiin ja aluepolitiikkaan ja yleiseen talouspolitiikkaan liittyvien asiaa koskevien toimien kanssa. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä ohjelman ja koulutusalalla toimivien ohjelmien välisiin mahdollisiin synergiavaikutuksiin.

2. Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava ohjelman ja muiden asiaan liittyvien unionin ja yhteisön toimien, varsinkin rakennerahastojen ja etenkin Euroopan sosiaalirahaston puitteissa toteutettujen toimien, välinen johdonmukaisuus ja täydentävyys ja huolehdittava siitä, että päällekkäisyyksiä vältetään .

3. Komissio takaa ohjelman yhteydessä toteutettavien toimien johdonmukaisuuden ja täydentävyyden komission ja EU:n muiden asianomaisten virastojen toteuttamaan muuhun toimintaan nähden sekä etenkin Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen, Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen sekä ja tulevan sukupuolten tasa-arvokysymysten eurooppalaisen tutkimuslaitoksen toimiin nähden huolehtien päällekkäisyyksien välttämisestä.

4. Komissio varmistaa, että ohjelman piiriin kuuluvia ja siitä korvattavia menoja ei korvata mistään muusta yhteisön rahoitusvälineestä.

5. Komissio tiedottaa säännöllisesti 13 artiklassa tarkoitetulle komitealle muista yhteisön toimista, joilla edistetään Lissabonin strategian yhteydessä sosiaalipoliittisen ohjelman tavoitteiden saavuttamista .

6. Jäsenvaltioiden on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan ohjelman toimien ja jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallistasolla toteutettujen toimien välinen johdonmukaisuus ja täydentävyys.

16 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat maat:

—	ETA:n EFTA-valtiot ETA-sopimuksessa vahvistetuin edellytyksin

—	EU:n kanssa assosiaatiosopimuksen tehneet ehdokasmaat sekä vakaus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat.

17 artikla

Rahoitus

1. Tämän yhteisöohjelman toteuttamiseksi 7 vuoden aikana 1. päivästä tammikuuta 2007 alkaen varattu ohjeellinen rahoituskehys on 854,2 miljoonaa euroa .

2. Määrärahojen jakamisessa eri osa-alueille noudatetaan seuraavia vähimmäisosuuksia:

Osa-alue 1	Työllisyys	21 %
Osa-alue 2	Sosiaalinen suojelu ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen	30 %
Osa-alue 3	Työolot	8 %
Osa-alue 4	Syrjinnän torjunta ja monimuotoisuus	23 %
Osa-alue 5	Sukupuolten tasa-arvo	12 %

3. Määrärahoista enintään 2 prosenttia voidaan myöntää ohjelman täytäntöönpanoon kattamaan esimerkiksi 13 artiklassa tarkoitetun komitean toimintaan liittyviä kustannuksia tai 19 artiklan mukaisesti tehtäviä arviointeja.

4. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa vuotuiset määrärahat sekä määrärahojen jakautumisen ohjelman eri osa-alueille rahoitusnäkymien mukaisesti. Määrärahojen jakautumisen eri osa-alueille on käytävä asianmukaisesti ilmi talousarviosta.

5. Komissio voi käyttää hyväkseen teknistä ja/tai hallinnollista apua, joka hyödyttää sekä komissiota että tuensaajia, ja tarvittavaa tukirahoitusta.

18 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1. Valvontaviranomaisen toteuttaessa tällä asetuksella rahoitetun toiminnan valvontatehtävää, komissio huolehtii yhteisön taloudellisten etujen turvaamisesta toteuttamalla toimenpiteitä petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan estämiseksi, suorittamalla tehokasta valvontaa ja perimällä takaisin aiheettomasti maksettuja määriä sekä väärinkäytösten ilmetessä asettamalla tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia seuraamuksia neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (15), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (16) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (17) mukaisesti.

2. Tällä asetuksella rahoitettujen yhteisön toimien osalta asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla väärinkäytöksen käsitteellä ymmärretään kaikkea yhteisön oikeuden säännösten tai määräysten taikka sopimusvelvoitteiden rikkomista, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voi olla Euroopan unionin yleiselle talousarviolle tai sen hoidossa oleville talousarvioille perusteettoman menon takia aiheutuva vahinko.

3. Tästä asetuksesta johtuvissa sopimuksissa ja osallisina olevien kolmansien maiden kanssa solmituissa sopimuksissa määrätään nimenomaisesti valvontaviranomaisen ja komission tai näiden valtuuttamien edustajien suorittamasta seurannasta ja varainhoidon valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen tarvittaessa paikalla tekemistä tarkastuksista.

19 artikla

Seuranta ja arviointi

1. Ohjelman säännöllisen seurannan varmistamiseksi ja tarvittavien uudelleensuuntausten mahdollistamiseksi komissio laatii vuosittaisia toimintakertomuksia, joka toimitetaan 13 artiklassa tarkoitetulle ohjelmakomitealle ja Euroopan parlamentille .

2. Ohjelmalle on myös tehtävä eri osa-alueita ja koko ohjelmaa koskeva väliarviointi, jotta voidaan mitata saavutettua edistystä ottaen huomioon ohjelman tavoitteiden vaikutus ja sen tuoma EU:n tason lisäarvo. Väliarviointia voidaan täydentää jatkuvilla arvioinneilla, jotka komissio suorittaa ulkoisten asiantuntijoiden avustamana. Arvioinneista saaduista tuloksista raportoidaan 1 kohdassa tarkoitetuissa toimintakertomuksissa, ja ne toimitetaan Euroopan parlamentille .

3. Komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle:

a)	31 päivään joulukuuta 2010 mennessä välikertomuksen saavutettujen tulosten arvioinnista sekä ohjelman toteutukseen liittyvistä laadullisista ja määrällisistä näkökohdista,

b)	seuraavia rahoitusnäkymiä koskevien ehdotusten yhteydessä 31 päivään joulukuuta 2011 mennessä ilmoituksen, joka koskee ohjelman jatkamista ja

c)	31 päivään joulukuuta 2015 mennessä ulkoisten asiantuntijoiden tuella jälkiarviointikertomuksen ohjelman tavoitteiden ja sen EU:n tasolla tuoman lisähyödyn vaikutusten selvittämiseksi.

4. Komissio varmistaa, että osana seuranta- ja arviointiprosessia arvioidaan myös, missä määrin on ryhdytty toimiin, joilla varmistetaan vammaisten pääsy ohjelman toimintoihin ja tuloksiin.

20 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty ...ssa/ssä ... päivänä ...kuuta ...

Euroopan parlamentin puolesta

Puheenjohtaja

Neuvoston puolesta

Puhemies

(1) EUVL C ...

(2) EUVL C 164, 5.7.2005, s. 48 .

(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 6. syyskuuta 2005.

(4) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 23.

(5) EYVL L 17, 19.11.2001, s. 22.

(6) EYVL L 10, 12.1.2002, s. 1.

(7) EYVL L 170, 29.6.2002, s. 1.

(8) EUVL L 157, 30.4.2004, s. 18. Oikaisu: EUVL L 195, 2.6.2004, s. 7.

(9) EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.

(10) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

(11) EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37.

(12) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

(13) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(14) Komission tiedonanto — Sosiaalipoliittinen ohjelma KOM(2005)0033.

(15) EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(16) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(17) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

P6_TA(2005)0321

Tekstiili- ja vaatetusala vuoden 2005 jälkeen

Euroopan parlamentin päätöslauselma tekstiili- ja vaatetusalasta vuoden 2005 jälkeen (2004/2265(INI))

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon 13. lokakuuta 2004 päivätyn komission tiedonannon ”Tekstiili- ja vaatetusala vuoden 2005 jälkeen — Tekstiili- ja vaatetusalaa käsittelevän korkean tason työryhmän suositukset” (KOM(2004)0668),

—	ottaa huomioon komission tiedonannon (1) neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 tekstiilituotteita koskevaa suojalauseketta käsittelevän 10 a artiklan soveltamisesta,

—	ottaa huomioon komission 29. lokakuuta 2003 esittämän tiedonannon ”Tekstiili- ja vaatetusalan tulevaisuus laajentuneessa Euroopan unionissa” (KOM(2003)0649),

—	ottaa huomioon komission 11. joulukuuta 2002 esittämän tiedonannon ”Teollisuuspolitiikka laajentuneessa unionissa” (KOM(2002)0714),

—	ottaa huomioon komission tiedonannon ”Toimintasuunnitelma Euroopan tekstiili- ja vaatetusteollisuuden kilpailukyvyn edistämiseksi” (KOM(1997)0454 — C4-0626/1997),

—	ottaa huomioon komission kertomuksen sisämarkkinoiden vaikutuksesta naisten työllisyyteen tekstiilija vaatetusalalla (2),

—	ottaa huomioon komission tiedonannon ”Ehdotus jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoiksi vuonna 1998” (KOM(1997)0497),

—	ottaa huomioon 14. marraskuuta 1996 antamansa päätöslauselman kansainvälisen kehityksen vaikutuksesta yhteisön tekstiili- ja vaatetusalaan (3),

—	ottaa huomioon 10. huhtikuuta 1992 antamansa päätöslauselman tekstiili- ja vaatetusalasta voimakkaasti riippuvaisia seutuja koskevasta yhteisöaloitteesta (Retex) (4),

—	ottaa huomioon 11. lokakuuta 1990 antamansa päätöslauselman monikuitusopimuksen mahdollisesta uudistamisesta tai sitä seuraavasta järjestelmästä vuoden 1991 jälkeen (5),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

—	ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan antamat lausunnot (A6-0193/2005),

ottaa huomioon, että Euroopan unionin tekstiili- ja vaatetusala, joka koostuu suurelta osin pk-yrityksistä ja on erittäin työvoimavaltainen ala, on tärkeä tuotannonala, jonka tulevaisuus on lupaava, jos markkinoiden avaamista säännellään sosiaali- ja ympäristölainsäädännöllä ja niiden kunnioitus taataan ja innovointeja tehdään,

ottaa huomioon, että tuontikiintiöiden pysyvä poistaminen on 1. tammikuuta 2005 lähtien altistanut alan merkittävästi lisääntyneelle tuonnille, joka on peräisin ennen kaikkea Kiinasta, mikä on johtanut ennennäkemättömiin työpaikkojen menetyksiin sekä Euroopan unionissa että niissä kehitysmaissa, jotka ovat EU:n tavanomaisia toimittajia (Sri Lanka, Marokko jne.),

C.	toteaa, että tekstiili- ja vaatetusalan kiintiöiden poistamisella voi olla haitallisia vaikutuksia epäsuotuisimmille alueille ja se saattaa pienentää edelleen alueiden henkeä kohti laskettua BKT:tä, minkä vuoksi tässä tilanteessa asianmukaiset toimenpiteet ovat perusteltuja,

pitää Kiinan-kaupan merkittävimpänä ongelmana sitä, että Kiinan markkinat eivät ole ollenkaan vapaat, useimmat tekstiilialan yritykset ovat edelleen valtion omistuksessa ja valtion pankit myöntävät niille korotonta lainaa, minkä lisäksi ne saavat automaattisesti vientitukea, valtion myöntämää piilotukea ja ilmaista sähköä, jolloin markkinat eivät voi toimia asianmukaisesti,

E.	toteaa, että samanaikaiset laajat hinnanalennukset tietyissä tuoteryhmissä voivat kylläkin hyödyttää Euroopan kuluttajia, mutta että ennätystuonnin ja alhaisten hintojen yhdistelmä voi asettaa kotimaisen vaatetusteollisuuden lähes mahdottoman tehtävän eteen,

ottaa huomioon, että yritysten on kohdattava kaupan vapautumiseen liittyvät haasteet, mutta että viranomaiset ovat vastuussa niistä edellytyksistä, jotka antavat yrityksille mahdollisuuden olla kilpailukykyisiä ja jotka takaavat markkinoiden todellisen ja yleisen avoimuuden siten, että vastavuoroisuuden edellytyksiä noudatetaan,

G.	tunnustaa, että Kiina on hyvin kilpailukykyinen monissa tekstiili- ja vaatetusteollisuuden tuoteryhmissä ja että se on monin tavoin kehittänyt vahvuuksiaan (massatuotanto, alhaiset palkat) tiiviissä yhteistyössä Euroopan teollisuuden kanssa,

H.	muistuttaa, että on syytä estää vähiten kehittyneiden maiden häviäjiksi ajautuminen vapauttamista jatkettaessa ja että lisäksi on syytä estää näiden maiden työntekijöiden työolosuhteiden ja elintason heikkeneminen, ja että köyhimmissä maissa 70—80 prosenttia vaatetusalan työntekijöistä on naisia,

muistuttaa, että Kiinan liittyessä Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseneksi kauppajärjestön muille jäsenille annettiin oikeus soveltaa vuoden 2008 loppuun asti erityisiä suojalausekkeita, joilla Kiinasta peräisin olevaa tuontia voidaan määrällisesti rajoittaa ennen kaikkea markkinahäiriöiden tai ”kaupan epätavanomaisen kehityksen” yhteydessä,

ottaa huomioon, että 70 prosenttia kaikista Euroopan markkinoille päätyvistä tuoteväärennöksistä on peräisin Kiinasta, että puolet Euroopan tuoteväärennösten vastaisista tullausmenettelyistä koskee tekstiili- ja vaatetustuotteita ja että tulliviranomaiset takavarikoivat lähes 5 miljoonaa laitonta ja väärennettyä vaatekappaletta,

ottaa huomioon tuoteväärennösten ja piratismin sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset ja sen haittavaikutukset luovuuteen ja innovointeihin etenkin Euroopan tekstiiliyritysten kannalta; ne ovat viime vuosina keskittyneet enenevässä määrin paremman lisäarvon tuotteisiin ja kokevat nyt luovuutensa ja innovointinsa eli yhden viimeisistä valteistaan joutuvan uhatuksi,

muistuttaa, että Barcelonan prosessin 10-vuotispäivän lähestyessä on ryhdyttävä rakentamaan tiivistä yhteyttä Välimeren etelä- ja pohjoisrannikoiden välille ja lisättävä toimivia strategioita kestävän kehityksen edistämiseksi ja alueen kansallisten ja alueellisten markkinoiden aktivoimiseksi sekä varmistettava todellinen solidaarisuus yhteisen kehityksen hengessä,

M.	katsoo, etteivät jäsenvaltiot voi toimia tässä yhteydessä oma-aloitteisesti, koska ne ovat siirtäneet kauppapolitiikan alalla yksinomaisen toimivallan EU:lle,

N.	näkee EU:n ja Kiinan kahdenvälisissä sopimuksissa tilaisuuden selviytyä valtavista haasteista oikeudenmukaisesti, avoimesti ja tulevaisuuteen suuntautuen,

panee merkille vakavat sosiaaliset ja inhimilliset ongelmat, jotka ovat seurausta lukuisista tekstiilialan yritysten lakkauttamisista ja työpaikkojen menetyksistä etenkin viime vuosina ja erityisesti vuoden 2005 alusta lähtien, sekä Euroopan vaatetus- ja tekstiilialan liiton (Euratex) erittäin suurta huolta herättävät ennusteet,

P.	katsoo, että EU:n tähänastinen rakennemuutosten tukemista koskeva politiikka on yleisesti ottaen ollut onnistunutta,

Q.	katsoo, että tekstiiliteollisuuden uudenaikaistamista ja mukautumista sekä innovaatiota, tutkimusta, työntekijöiden kouluttamista ja muutosta tukevia sosiaalisia toimia on kannustettava julkisin toimenpitein,

R.	katsoo, että Euroopan unionissa tekstiilialan työpaikkojen menetyksistä eniten kärsivät alueet ovat usein jo muutenkin huonommassa asemassa työttömyyden tai köyhyyden vuoksi ja että tämän taloudenalan epävakaus lisää unionin alueiden epätasa-arvoa entisestään;

ilmaisee huolestuneisuutensa Euroopan ulkopuolelta, etenkin Kiinasta EU:hun suuntautuvan tekstiilituotteiden tuonnin luonnottomasta kasvusta sen jälkeen, kun WTO:n tekstiili- ja vaatetusalan sopimuksen voimassaolo päättyi ja kiintiöt poistettiin 1. tammikuuta 2005, millä on kauaskantoinen vaikutus Euroopan tekstiili- ja vaatetusalan työllisyyteen, etenkin kun tuonti todennäköisesti kasvaa edelleen; pitää tekstiili- ja vaatetusteollisuutta strategisesti tärkeänä alana, jolla on suuret tulevaisuuden mahdollisuudet ja jolle on tunnusomaista suuri alueellinen keskittyminen ja joka muodostuu ennen kaikkea pienistä yrityksistä ja mikroyrityksistä ja työllistää pääasiassa naisia;

kehottaa komissiota kannustamaan kaikkia Maailman kauppajärjestön jäsenmaita, kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kehitysmaita lukuun ottamatta, saamaan Dohan kehitysohjelmaa koskevissa neuvotteluissa markkinoille pääsyä koskevat vastavuoroiset edellytykset, jotka ovat tekstiili- ja vaatetusalan suurten tuottajien kannalta oikeudenmukaisia ja vertailukelpoisia, sekä varmistamaan eettisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten lausekkeiden tunnustaminen;

3.	pyytää komissiota tekemään tutkimuksen siitä, miten WTO:n piirissä alan lisääntyvä vapauttaminen vaikuttaa taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen erityisesti epäsuotuisilla ja tekstiilialasta suuresti riippuvaisilla alueilla;

4.	kehottaa komissiota lisäämään kolmansien maiden taloudellista ja poliittista painostamista, jotta ne parantaisivat sosiaalisten standardien ja ympäristöstandardien täytäntöönpanoa;

5.	pyytää Maailman kauppajärjestöä nopeuttamaan kauppaan sovellettavien muiden kuin tariffiesteiden poistamista ja yhdenmukaistamaan teknisiä sääntöjä ennen kaikkea vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen täytäntöönpanon avulla;

6.	kehottaa Euroopan komissiota organisoimaan seuraavan kauppaneuvottelutoimeksiantonsa laatimisen yhteydessä kaupankäynnin siten, että parannetaan työolosuhteita, sosiaalisia oikeuksia ja niiden suojelua sekä ympäristön tehokasta suojelua;

7.	kehottaa komissiota harjoittamaan poliittista ja taloudellista painostamista, jotta mukautettaisiin Kiinan valuutan keinotekoisesti liian alhaiseksi vahvistettua vaihtokurssia, joka on vastoin maailmankaupan vaiheittaisen vapauttamisen periaatetta;

8.	kehottaa komissiota yksinkertaistamaan menettelyitä, joiden tarkoituksena on tehdä polkumyynnin vastaisten mekanismien käyttö helpommaksi pk-yritysten kannalta, ja vaatii polkumyyntimenettelyn avoimuuden lisäämistä;

vaatii, että Euroopan komissio soveltaa kaupan esteitä koskevaa asetusta silloin, kun hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä havaitaan, ja kehottaa sitä ottamaan käyttöön tehokkaan valvontavälineen, jonka avulla kyseiset käytännöt havaitaan järjestelmällisesti ja tarvittavat korjaustoimenpiteet laukaistaan hyvin nopeasti;

10.	korostaa, että maailmankauppaa ja Kiinan-kauppaa voidaan pitää Euroopan tekstiilialan kannalta pelkästään haasteena eikä uhkana ainoastaan siinä tapauksessa, että osapuolten lähtökohdat ovat yhdenvertaiset ja kumpikin noudattaa kauppamääräyksiä, mikä ei selvästikään toteudu tällä haavaa;

11.

panee merkille komission ja Kiinan 10. kesäkuuta 2005 tekemän yhteisymmärryspöytäkirjan, joka koskee Kiinan tiettyjen tekstiilien viennin rajoittamista; kehottaa kuitenkin komissiota ja neuvostoa tarvittaessa laajentamaan soveltamisalaa muihin tekstiilituoteluokkiin ja varmistamaan vientirajoitusten perustana käytettävien laskemien avoimuuden; korostaa sitä, että turvalausekkeita voidaan soveltaa, mikäli sopimusta ei panna täytäntöön asianmukaisesti;

12.	kehottaa komissiota seuraamaan valppaasti, mitä seurauksia Yhdysvaltain käyttöön ottamilla suojatoimenpiteillä voisi olla tekstiili- ja vaatetusalan kannalta ja erityisesti Kiinan aiheuttaman tekstiili- ja vaatetusalan kaupan vääristymisen kannalta;

13.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan aktiivisesti tutkimusta, innovaatiota ja elinikäistä oppimista erityistoimin Euroopan unionin rahastoista pyrkien vahvistamaan Euroopan unionin tekstiili- ja vaatetusalan kilpailua ja erityisesti pk-yritysten kilpailua, joihin 1. tammikuuta 2005 tapahtunut kiintiöiden poistaminen vaikuttaa, ja tukemaan pk-yrityksiä toiminnan siirroista johtuvien seurausten lieventämisessä;

14.	korostaa, että eurooppalaisen tuotannon etujen ohella on otettava huomioon myös eurooppalaisten maahantuojien pitkän aikavälin edut;

15.

kehottaa komissiota samaan aikaan suojaamaan teollis- ja tekijänoikeudet entistä paremmin Maailman kauppajärjestön teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehtyjen, nk. TRIPS-sopimusten mukaisesti, jotta väärentämisen ja piratismin torjunta olisi tehokasta; pyytää myös, että komissio seuraa tarkasti TRIPS-sopimusten (ja erityisesti sen 25 artiklan 2 kohdan) noudattamista tekstiilimallien osalta yhteisön ulkopuolisilla markkinoilla ja määrää tiukkoja vastatoimia, jos määräyksiä ei noudateta; katsoo, että asianmukaisiin toimiin olisi ryhdyttävä myös väärentämis- ja piratismitoimintaan osallistuvia rikoskumppaneita vastaan;

16.	arvioi tässä mielessä, että Kiinan ja Euroopan välisessä työryhmässä on mentävä valistus- ja tiedotustoimia pidemmälle ja että komission olisi varmistettava, että Kiina koventaa väärentäjien ja piraattituotteiden tekijöiden rangaistuksia;

17.

korostaa, että on tärkeää vahvistaa yritysten sosiaalisen vastuun periaatetta, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) normien ja sopimusten tiukkaa noudattamista sekä kansainvälisten ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskevien yleissopimusten noudattamista ja varmistaa kestävä kehitys siten, että nämä periaatteet sisällytetään Euroopan unionin kahdenvälisiin ja monenvälisiin kauppasopimuksiin;

18.	kehottaa komissiota edistämään avoimuutta kaikkien sellaisten tekstiili- ja vaatetusalan tuotantopaikkojen suhteen, joiden toimintaan eurooppalaiset yhtiöt osallistuvat, ja kyseisillä tuotantopaikoilla sovellettavien työnormien suhteen;

19.

kehottaa komissiota nostamaan WTO:n institutionaalinen kehys ja kahdenkeskiset kauppasopimukset tärkeämpään asemaan, jotta voitaisiin torjua tehokkaasti nykyaikaista orjuutta sen kaikissa muodoissa, lapsityövoiman ja lasten hyväksikäyttöä sekä ennen kaikkea naisten hyväksikäyttöä tekstiili- ja vaatetusalan työpaikoilla kolmansissa maissa sen varmistamiseksi, että työntekijöiden perusoikeuksia kunnioitetaan ja sosiaalinen polkumyynti estetään;

20.	vaatii Kiinaa, joka on ILOn jäsen, noudattamaan sovittuja työtä koskevia direktiivejä ja perustavia ympäristönsuojelumääräyksiä sekä rankaisemaan sopimusrikkomuksista;

21.

kehottaa Euroopan komissiota käynnistämään kunnianhimoisen kansainvälisen aloitteen paremman tasapainon saavuttamiseksi eri kansainvälisten järjestöjen kelpoisuuden, toimivaltuuksien ja voimien välille ja kehottaa panemaan todella täytäntöön sosiaalisiin oikeuksiin, ihmisoikeuksiin ja ympäristönsuojeluun liittyvät sopimukset;

22.	esittää, että alan mukautuen on katsottava olevan EU:n politiikan, myös rakennepolitiikan, tavoite;

23.

on tietoinen siitä, että suojalausekkeet, joiden soveltamista pyydetään WTO:n sääntöjen nojalla välittömästi, ovat vain väliaikaisia; kehottaa komissiota laatimaan konkreettisen siirtymäkauden avustussuunnitelman koko tekstiili- ja vaatetusalan uudelleen järjestämiseksi ja suuntaamiseksi pyrkien varmistamaan sen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kansainvälisillä markkinoilla;

24.

pitää edelleen välttämättömänä yhteisönlaajuista tekstiili- ja vaatetusteollisuutta koskevaa alakohtaista siirtymäkauden näkemystä ja kehottaa komissiota ottamaan tämän huomioon alan kohtaamien poikkeuksellisten ja välittömien uhkien vuoksi; muistuttaa myös, että markkinaosapuolten välisellä vuoropuhelulla on merkittävä asema, kun kyse on nykyaikaistamisesta ja alan kilpailukykyiseksi saattamiseen tarvittavien muutosten hallinnan keinoista;

25.

kehottaa komissiota ehdottamaan, että kaikkien yritysten, jotka haluavat harjoittaa EU:hun suuntautuvaa tuontia, on sitouduttava kunnioittamaan kansainvälistä sosiaali- ja ympäristöoikeutta, ja että EU:hun ei saisi tuoda tuotteita, jotka rikkovat näitä sääntöjä, etenkin, jos on kyse vankien tai lapsien taikka sellaisten pakkotyöläisten valmistamista tuotteista, joilla ei ole ammattiyhdistysoikeutta;

26.	korostaa tarvetta ottaa käyttöön tekstiili- ja vaatetusteollisuusalan tuotteiden alkuperämerkinnät ja yrityksen nimen merkinnät, jotta kuluttajien on mahdollista tietää tuotteiden alkuperä;

27.	kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tiukempia toimenpiteitä torjuakseen tekstiili- ja vaatetusalan tuotteiden väärentämisilmiötä ja suojellakseen Euroopan kuluttajia;

28.	kehottaa komissiota näin ollen ehdottamaan yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun asetuksen muuttamista (ETY) N:o 2913/92 (6), jotta voidaan ottaa käyttöön tullitarkastukset väärällä alkuperämerkinnällä varustettujen tuotteiden tunnistamiseksi;

29.	kehottaa EU:ta säilyttämään vuoden 2006 jälkeen kaikilla Euroopan tekstiiliteollisuuden alueilla eurooppalaiset rakennerahastot, joiden tarkoituksena on tukea tutkimusta, innovaatiota, ammattikoulutusta ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

30.	kehottaa komissiota sen sijaan käyttämään rakennerahastoissa mahdollisesti käytettävissä olevia määrärahoja ennakoimattomiin paikallisiin ja alakohtaisiin kriiseihin, aloittaviin yrityksiin ja pk-yritysten tukemiseen kyseisillä alueilla, jotta edistetään työpaikkojen luomista muilla aloilla;

31.	toistaa näkemyksensä, jonka mukaan rakennerahastojen tarjoamien eri mahdollisuuksien kautta tuettavien yritysten osalta EU:n tuen kriteerinä pitäisi olla täsmällinen sitoutuminen työllisyyteen sekä paikalliseen ja alueelliseen kehittämiseen, mikä on Lissabonin strategian filosofian mukaista;

32.

kehottaa Euroopan komissiota toteuttamaan uuden tutkimuksen, jotta voitaisiin päättää niiden kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden tekstiiliteollisuuden hyväksi toteutettavista tukitoimista, joille tekstiilituotteiden vienti on elintärkeää, niiden tuotannon kehittämiseksi ja kansallisten ja alueellisten markkinoiden aktivoimiseksi;

33.	kannustaa luomaan vähiten kehittyneisiin maihin tarpeellisen infrastruktuurin, jolla parannetaan niiden kilpailukykyä kansainvälisillä tekstiilimarkkinoilla ja kannustetaan alueellista yhteistyötä;

34.	myöntää, että liberalisointi vaikuttaa miehiin ja naisiin eri tavoin, ja että kiintiöiden poistaminen uhkaa romahduttaa monen köyhän maan vaatetusalan, mikä puolestaan huonontaisi jyrkästi naisten asemaa kyseisissä maissa;

35.

muistuttaa, että heikoimmassa asemassa olevien maiden tuotannon ja vientikapasiteetin säilyttäminen edellyttää GSP-järjestelmän puitteissa sitä, että niiden hyväksi ylläpidetään tullietuuksia pitäen mielessä edellä mainitun Euroopan parlamentin päätöslauselman, jossa esitettiin graduaatiomekanismeja tullietujen poistamiseksi sellaisista edunsaajamaista peräisin olevilta tuotteilta, jotka ovat saavuttaneet alalla korkean kilpailukyvyn, ja tekstiili- ja vaatetusalan maailmankaupan osalta heikoimmassa asemassa olevien maiden tukemiseksi;

36.

tukee Euro—Välimeri-kumppanuutta, joka edistää alan yhteistyötä ja kilpailukykyä aktiivisen politiikan avulla, jolla tuetaan koulutusta, T&K:ta, teknisiä innovaatioita, hyvien käytäntöjen levittämistä ja markkinoita koskevaa tiedonvaihtoa; suosittelee tekstiili- ja vaatetusalaan erikoistuneita kouluja, koulutuslaitoksia ja teknisiä keskuksia koskevan Euro—Välimeri-verkoston luomista teknisen kumppanuuden, koulutuksen ja yhteisten tutkimusohjelmien edistämiseksi;

37.

kehottaa komissiota noudattamaan 16. maaliskuuta 2005 julkaistussa tiedonannossaan etuuskohtelukaupan alkuperäsäännöistä (KOM(2005)0100) asetettuja kriteereitä ja tutkimaan tarkasti sääntöjen yksinkertaistamista ja joustavuuden lisäämistä sekä tarvetta tehostaa täytäntöönpanon valvontaa välttäen etuuskohtelun väärinkäytön vaaraa, ja toivoo, että uudet säännökset takaavat sääntöjen noudattamisen ja Euro—Välimeri-alueeseen liittyvien sitoumusten kunnioituksen; vaatii, että tutkitaan välittömästi, millä tavoin yksinkertaistettujen alkuperäsäännösten soveltaminen tullietuusjärjestelmässä vaikuttaa EU:n ja vähiten kehittyneiden maiden vaatetus- ja tekstiilialoihin;

38.

kehottaa komissiota toteuttamaan nopeita aloitteita ja sitoutumaan välittömästi luomaan vahvistetut markkinat Euro—Välimeri-assosiaatiosopimusten puitteissa sekä kehottaa saattamaan nopeasti loppuun Välimeren alueen maiden väliset kahdenväliset sopimukset ja panemaan ne täytäntöön, jotta tavaroiden vapaata liikkuvuutta voitaisiin helpottaa Euro—Välimeri-alueella; suosittelee yhteisen tullijärjestelmän perustamista alueelle;

39.

painottaa, että rahoituksen saanti ja joidenkin rahoitusvälineiden huono soveltuvuus luovat edelleen huomattavia esteitä tekstiili- ja vaatetusalan pk-yrityksille; kehottaa komissiota tutkimaan asianmukaisia toimia sekä kannustimia osan tuotantoketjusta säilyttämiseksi Euro—Välimeri-alueella ja laajentumisprosessin tai Euroopan naapuruuspoliittisen kumppanuusvälineen piiriin kuuluvissa maissa;

40.	pyytää, että jäsenvaltioiden välisten neuvottelujen tuloksena aikaistetaan alkuperäkumulaation soveltamista kaikkiin epäedullisessa asemassa oleviin maihin ja Välimeren etelärannikon maihin;

41.

tukee Euro—Välimeri-tuotantoalueen vahvistamista, jotta Välimeren etelärannikon sekä pohjoisrannikon maat voivat pitää puolensa Amerikan ja Aasian alueellisia kokonaisuuksia vastaan ja turvata teollisuustuotannon ja työllisyyden jatkumisen; pitää välttämättömänä erityisten yhteisömäärärahojen myöntämistä, joilla voitaisiin tukea tämän alan tutkimus-, innovaatio- ja yhteistyöohjelmia;

42.

pyytää komissiota selvittämään perusteellisesti kemiallisia aineita koskevan uuden politiikan (REACH) vaikutukset tekstiili- ja vaatetusalaan ja erityisesti alan kilpailukykyyn sekä aivan erityisesti pk-yrityksiin ja mukauttamaan tätä politiikkaa koskevia ehdotuksia siten, ettei tuontitavaroita suosita EU:ssa valmistettujen tuotteiden kustannuksella;

43.

kehottaa komissiota tarkastelemaan kaikkia REACH-asetukseen liittyviä parametrejä, erityisesti vaikutuksia Euroopan unionissa tuotettujen ja kolmansista maista tuotujen tuotteiden välisen kustannusten kasvun, innovaatiokyvyn ja kilpailun kannalta, selvittämällä tätä tarkoin vaikutustenarviointitutkimuksessa, jossa myös on otettava huomioon pk-yrityksiin kohdistuvat vaikutukset;

44.	kehottaa komissiota kartoittamaan asianmukaisia välineitä Välimeren alueen vaatetusalan tukemiseen ja sen mukaan ottamiseen toimiin, joilla lujitetaan Euro—Välimeri-alueen tekstiili- ja vaatetusalan tuotantoa;

45.

kehottaa laatimaan Euroopan tekstiilialaa koskevan suunnitelman, jossa määritellään erityinen talousarvio sekä tutkimusta, innovaatiota, koulutusta ja pk-yritysten tukemista varten että yritysten tuotantosuunnan muuttamista ja työntekijöiden uudelleenkoulutusta varten; pitää välttämättömänä Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistämistä ja työmarkkinaosapuolten kuulemista tämän suunnitelman laatimisen ja seurannan yhteydessä;

46.

pitää välttämättömänä teknisiä innovaatioita koskevien toimien toteutusta ja tukea, ja panee tyytyväisenä merkille Euroopan tekstiili- ja vaatetusalan teknologisen foorumin perustamisen, mikä merkitsee pitkän aikavälin innovatiivisen strategian luomista alalle maailmanlaajuisen kilpailukyvyn lisäämiseksi ja parempaa tutkimus- ja kehityspanostusten koordinointia;

47.

pitää erittäin myönteisenä 30. kesäkuuta 2004 päivättyä korkean tason ryhmän raporttia (The Challenge of 2005 — European textiles and clothing in a quota free environment) (7) sekä siihen sisältyvien suositusten että sen alan tilannetta koskevan realistisen analyysin ja siinä ehdotetun strategian kannalta;

48.

pyytää komissiota huolehtimaan siitä, että seitsemännessä tutkimuksen ja kehityksen (T&K) puiteohjelmassa keskitytään enemmän pk-yrityksiin, ja myötävaikuttamaan siihen, että T&K:n yrityksille siirtämistä koskevat vaikeudet voitetaan; kehottaa lisäksi luomaan suotuisat olosuhteet, jotta tutkimuksesta ja innovaatioista muodostuu kaikenkokoisten yritysten toiminnan pysyvä piirre;

49.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan kannustimia ja erityisiä tukiohjelmia tekstiili- ja vaatetusalan pk-yritysten houkuttelemiseksi investoimaan suoriin tutkimus- ja kehitystoimiin ja muihin kuin teknisiin innovaatioihin; korostaa muuhun kuin teknologiseen tutkimukseen tehtävien investointien merkitystä ja kehottaa komissiota tarkistamaan valtiontukia koskevaa lainsäädäntöä, jotta tällaisia investointeja voidaan käsitellä samalla tavoin kuin T&K-investointeja;

50.	kehottaa alueellisia ja kansallisia viranomaisia, jotka työskentelevät tiiviissä yhteistyössä taloudellisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa, laatimaan paikallisia strategiasuunnitelmia alueille, jotka ovat tekstiiliteollisuuden keskuksia;

51.	kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 101, 27.4.2005, s. 2.

(2) Social Europe -julkaisun täydennysosa 2/91.

(3) EYVL C 362, 2.12.1996, s. 248.

(4) EYVL C 125, 18.5.1992, s. 276.

(5) EYVL C 284, 12.11.1990, s. 147.

(6) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

(7) Korkean tason ryhmän raportti on saatavilla seuraavasta Internet-osoitteesta: (http://europa.eu.int/comm/enterprise/textile/documents/hlg_report_30_06_04.pdf).

P6_TA(2005)0322

Televisio ilman rajoja

Euroopan parlamentin päätöslauselma ”televisio ilman rajoja” -direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY, 4 ja 5 artiklan soveltamisesta vuosina 2001—2002 (2004/2236(INI))

Euroopan parlamentti, joka

—

ottaa huomioon televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3. lokakuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY (1), sellaisena kuin se on muutettuna 30. kesäkuuta 1997 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/36/EY (2) (jäljempänä yhdessä ”direktiivi”),

—	ottaa huomioon direktiivin 4 ja 5 artiklan soveltamista koskevan, komission järjestämän julkisen kuulemisen tulokset,

—	ottaa huomioon rajat ylittäviä televisiolähetyksiä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen vuodelta 1989,

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston päätöslauselman kulttuurin moninaisuudesta ja tiedotusvälineiden pluralismista globalisaation aikana, joka hyväksyttiin Kiovassa, Ukrainassa 10.—11. maaliskuuta 2005 pidetyssä 7. Euroopan ministerien konferenssissa, jossa käsiteltiin joukkotiedotusvälineiden toimintalinjoja (Mass Media Policy),

—	ottaa huomioon komission tiedonannon audiovisuaalialan sääntelyn tulevaisuudesta Euroopassa (KOM(2003)0784),

—	ottaa huomioon komission tiedonannon periaatteista ja suuntaviivoista yhteisön audiovisuaalipolitiikalle digitaaliaikaa varten (KOM(1999)0657),

—	ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 151 ja 157 artiklan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja Amsterdamin pöytäkirjan (julkisen palvelun yleisradiotoiminta),

—	ottaa huomioon 4. syyskuuta 2003 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Televisio ilman rajoja” (3),

—	ottaa huomioon 4. lokakuuta 2001 antamansa päätöslauselman komission kolmannesta kertomuksesta neuvostolle, Euroopan parlamentille sekä talous- ja sosiaalikomitealle direktiivin 89/552/ETY ”televisio ilman rajoja” soveltamisesta (4),

—	ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta tietyistä elokuviin ja muihin audiovisuaalisiin teoksiin liittyvistä oikeudellisista näkökohdista (5),

—

ottaa huomioon 12. helmikuuta 2004 vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten kehittämisen, levityksen ja myynninedistämisen tukemista koskevan ohjelman täytäntöönpanosta 20. joulukuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/821/EY muuttamisesta (6),

—	ottaa huomioon 26. syyskuuta 2002 antamansa päätöslauselman digitaalitelevision käyttöönoton Euroopassa mahdollistavasta EU:n toimintasuunnitelmasta (7),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

—	ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A6-0202/2005),

A.	ottaa huomioon, että Lissabonin strategialla pyritään vahvistamaan eurooppalaisen teollisuuden innovaatiokapasiteettia ja tekemään EU:sta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous,

B.	ottaa huomioon, että audiovisuaalialalle on luonteenomaista sekä innovatiivinen teknologia että yhteiskunnallinen, taloudellinen ja kulttuurinen vaikutus,

ottaa huomioon, että kulttuuriomaisuuden, kuten audiovisuaalialan, omaleimaisuuden puolustaminen Maailman kauppajärjestön (WTO) puitteissa on unionille ensisijaisen tärkeää; pahoittelee, että komissio ei ole toiminut tämän suuntaisesti ehdottaessaan audiovisuaalialan sisällyttämistä sisämarkkinoiden palveluista annettavan direktiivin soveltamisalaan,

D.	ottaa huomioon, että eurooppalaisten teosten ja riippumattomien tuottajien teosten liikkuvuus on olennaista kulttuurisen monimuotoisuuden, ilmaisunvapauden ja moniarvoisuuden edistämiselle,

E.	ottaa huomioon, että yhtenäismarkkinoiden perustamisen yhteydessä annetussa direktiivissä olisi otettava paremmin huomioon oikeuteen, kansalaisuuteen ja unionin politiikkaan perustuvaan yhteisön alueeseen liittyvät pyrkimykset,

F.	ottaa huomioon, että direktiivi on jäänyt ajastaan jälkeen myös uusien teknologioiden ripeän kehityksen vuoksi, joka johtaa nopeasti rajattomaan tarjontaan eurooppalaisessa audiovisuaalisessa toimintaympäristössä, ja että direktiivin sääntöjä on tarpeen mukauttaa vastaamaan teknistä kehitystä,

ottaa huomioon, että direktiivin soveltaminen kuuluu jäsenvaltioille ja niiden toimivaltaisille viranomaisille, mutta että komissiolla on soveltamisen arvioimisessa ja valvomisessa tärkeä rooli, jonka yhteydessä on tarpeen ottaa mukaan Euroopan parlamentti, jäsenvaltioiden kansanedustuslaitokset ja kansalliset sääntelyviranomaiset sekä kuunnella yleistä mielipidettä,

H.	ottaa huomioon, että direktiivi on mahdollistanut joustavan puitejärjestelmän, jota noudattaen jäsenvaltiot soveltavat omaa säännöstöään ja audiovisuaaliala harjoittaa itsesääntelyä, ja sillä on siten tärkeä merkitys vähimmäispuitteet tarjoavana direktiivinä,

I.	on huolestunut, että eräissä jäsenvaltioissa direktiivin tiettyjä seikkoja (kuten kiintiöitä ja mainoksia koskevia säännöksiä) ei ole sovellettu ja noudatettu riittävästi asianmukaisen valvonnan puuttuessa,

J.	toteaa, että palveluvalikoiman laajentuessa ja monipuolistuessa kaikilla pitäisi olla mahdollisuudet palvelujen käyttöön.

Direktiivin 4 ja 5 artiklan soveltaminen

toteaa, että komission tiedonannossa audiovisuaalialan sääntelyn tulevaisuudesta Euroopassa korostetaan myönteisiä tuloksia ja että indikaattorit muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kertovat eurooppalaisten teosten lähetysajan kasvusta; panee merkille, että eurooppalaisten teosten ja riippumattomien tuottajien lähetyskiintiöitä on yleensä noudatettu; ottaa huomioon, että komissio katsoo direktiivin tavoitteet täytetyiksi; kannustaa silti jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan eurooppalaisten ja riippumattomien ohjelmien lähettämiseksi;

2.	pahoittelee, että 4 ja 5 artiklan (KOM(2004)0524) täytäntöönpanosta annetussa komission kuudennessa kertomuksessa analysoidulla viitekaudella riippumattomien tuotantojen osuus on neljän vuoden aikana laskenut 3,48 prosenttiyksikköä (kertomuksen sivu 7);

panee merkille, että huomattavat erot direktiivin säännösten soveltamis- ja tulkintamenetelmissä hankaloittavat luotettavan kuvan saamista tilanteesta, kuten riippumattomien tarkastajien tekemien tarkastusten päätelmistä on käynyt ilmi; suosittelee, että komissio laatii ja toimittaa jäsenvaltioille yhdenmukaisemman asteikon, jonka ansiosta saataisiin vertailukelpoisempia tuloksia; korostaa, että uusien jäsenvaltioiden tuloksia on analysoitava kiireellisesti; ehdottaa että tähän yhdenmukaisempaan asteikkoon sisältyisi tietoja myös vammaisten henkilöiden avustuspalveluista;

4.	korostaa, että 5 artiklan vaatimustenmukaisuutta olisi johdonmukaisempaa mitata määrittelemällä 10 prosentin kiintiö arvon mukaan (eikä laskettavien tuntien mukaan), mikä poistaisi jäsenvaltioiden väliset epäyhtenäisyydet laskettavien tuntien määrittelyssä;

pahoittelee, että eräät jäsenvaltiot eivät ole vieläkään toimittaneet kaikkia tietoja etenkään satelliitti- ja kaapelitelevisiokanavista, joita koskevat tiedot on usein jätetty kokonaan pois kansallisista raporteista; katsoo, että komission on valvottava, että jäsenvaltiot noudattavat velvoitteitaan, eikä pidä riittävänä, että komissio ainoastaan korostaa, että ilmoitusvelvollisuutta sovelletaan kaikkiin jäsenvaltion toimivaltaan kuuluviin televisio-ohjelmiin; kehottaa komissiota ja toimivaltaisia kansallisia viranomaisia määräämään selkeitä seuraamuksia, jos asiaa koskevien määräysten noudattamiseen tai tietojen toimittamiseen liittyviä velvoitteita ei toistuvasti noudateta;

6.	pitää valitettavana, että tietyissä jäsenvaltioissa kiintiöt lasketaan tv-yhtiöiden eikä kanavien perusteella direktiivin periaatteiden vastaisesti, millä on vakavia vaikutuksia niissä jäsenvaltioissa, joissa tv-yhtiöiden keskittyneisyys on voimakasta;

7.	edellyttää, että jäsenvaltioille myönnetyn 4 artiklan soveltamiseen liittyvän harkintavallan vastapainoksi niiden olisi vähintäänkin annettava tietoa julkisten, täsmällisten ja läpinäkyvien indikaattorien avulla;

katsoo, että jäsenvaltioiden väliset, käsitteisiin ”eurooppalainen teos” ja ”riippumaton tuottaja” liittyvät tulkintaerot voitaisiin välttää, jos komissio tarkentaisi direktiiviä muutettaessa käsitteiden ”riippumaton tuottaja”, ”eurooppalainen teos” ja ”erikoiskanava” määritelmiä; katsoo myös, että tämä lisäisi oikeusvarmuutta direktiivin täytäntöönpanossa;

9.	toteaa, että eurooppalaisten teosten kiintiöt täyttyvät suurimmaksi osin kansallisista teoksista; puoltaa vapaaehtoisia aloitteita ei-kansallisten eurooppalaisten teosten kiintiöiden laajentamiseksi;

10.	pitää tärkeänä tukea Media-ohjelmaa, jonka perustamisen ja jatkamisen tavoitteena on ollut ja on edelleen riippumattomien tuottajien ja pk-yritysten tuki;

11.

korostaa, että on tärkeää vahvistaa tätä ohjelmaa, joka on eurooppalaisen audiovisuaalipolitiikan keskeinen väline ammatillisen koulutuksen ja elokuvien levityksen, lähettämisen ja jakelun tuen osalta; kannustaa jäsenvaltioita avaamaan koulutusjärjestelmiään eurooppalaisen elokuvaperinnön ja unionin kansojen kielten, kulttuurien, mieltymysten, historian ja kokemusten tuntemukselle;

12.

muistuttaa, että eurooppalaisten teosten liikkuvuuden kannalta on tärkeää kehittää eurooppalaisia yhteistuotantoja ja yhteisiä markkinointistrategioita; toteaa, että eurooppalaisen audiovisuaaliteollisuuden integroitumisen ja globalisoitumisen puuttuessa amerikkalaiset tuottajat hyödyntävät audiovisuaalista aluettamme paremmin kuin eurooppalaiset itse, jotka tuottavat kuitenkin enemmän dokumentteja ja fiktiota; arvioi, että audiovisuaalisten teosten liikkuvuuden epätasapaino muodostaa riskin kulttuurin monimuotoisuudelle;

13.	katsoo, että Euroopan audiovisuaalialan teollisuus voi kilpailla Yhdysvaltojen audiovisuaalialan teollisuuden kanssa, jos Euroopan voimavaroja keskitetään enemmän myynninedistämiseen;

14.	kiinnittää komission huomiota siihen, että tuotantojen vyöryessä Euroopan markkinoille vaikuttaa välttämättömältä kannustaa sisältöjen eurooppalaisten ominaispiirteiden tukemista ja niiden kehittämistä luomalla yhteyksiä eri rahoitusvälineisiin;

15.

muistuttaa, että on tärkeää saada yleiseurooppalaiset kanavat, kuten ARTE ja EURONEWS, ja muut samankaltaiset aloitteet useampien Euroopan kansalaisten saataville ja mahdollisimman monella kielellä; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan eurooppalaisten kulttuuritapahtumien levittämistä ja niistä tiedottamista Euroopan tasolla myös vammaisille sopivassa muodossa (esimerkiksi selostus, tekstitys tai viittomakieli);

16.	korostaa kulttuurisisältöä koskevien laadullisten analysointimenetelmien ensisijaisuutta tarkasteltaessa eurooppalaisen audiovisuaalituotannon kulttuurisia näkökohtia ja muistuttaa tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman merkityksestä.

Direktiivin tarkistaminen

17.

korostaa, että audiovisuaaliala vaikuttaa teknologian innovointiin, talouskasvuun ja työpaikkojen luontiin; katsoo, että se vaikuttaa keskeisesti myös yhtenäismarkkinoiden toimivuuteen; arvioi, että sillä on vastaavasti ratkaiseva merkitys demokratian toiminnalle, kunhan säilytetään mielipiteiden ja näkemysten moninaisuus, moniarvoisuus ja kulttuurin monimuotoisuus; katsoo, että juuri näiden kansalaisten demokraattisten arvojen sekä ilmaisun- ja mielipidevapauden turvaamiseksi on tarpeen luoda säännöt siitä, miten suojellaan oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen;

18.

katsoo, että eurooppalaisen audiovisuaalimallin on perustuttava vahvan, riippumattoman ja moniarvoisen julkisen palvelun sekä dynaamisen ja niin ikään moniarvoisen kaupallisen sektorin väliseen tasapainoon, joista kumpikin on välitön ja välillinen työllistäjä; arvioi, että tämän mallin säilyttäminen on välttämätöntä luomistyön elinvoimaisuudelle ja korkealuokkaisuudelle ja se edellyttää sääntelykehystä, jotta voidaan varmistaa Euroopan kansalaisten oikeuksien kunnioittaminen;

19.

korostaa, että yleisön yhtäläinen mahdollisuus nauttia sisällöltään laadukkaista ja monipuolisista lähetyksistä on yhä ratkaisevampi kysymys teknisesti muuttuvassa ja yhä keskitetymmässä tilanteessa ja yhä enemmän kilpailuun perustuvassa ja maailmanlaajuisessa ympäristössä; katsoo, että julkisen yleisradiotoiminnan palvelut ovat olennaisia demokraattiselle mielipiteenmuodostukselle sekä kulttuurin monimuotoisuuden säilyttämiselle ja ymmärtämiselle ja että niillä on oltava tasavertaiset mahdollisuudet etuoikeutettuun pääsyyn markkinoille, myös kun on kyse uusista palveluista;

20.

arvioi, että direktiivin muuttaminen on tarpeen rakenteellisten muutosten huomioon ottamiseksi; katsoo, että direktiiviä muutettaessa ei saa kyseenalaistaa nykyisen direktiivin perusperiaatteita (eurooppalaisten lähetysten vapaa liikkuvuus, erityistapahtumien maksuttomuus, eurooppalaisten ja uusien riippumattomien ohjelmien edistäminen, alaikäisten suojelu ja yleisen järjestyksen takaaminen, kuluttajansuoja, vastineoikeus), mutta niitä on mukautettava uusiin haasteisiin unohtamatta laatuvaatimusta ja alan taloudellista elinvoimaisuutta;

21.	kehottaa ottamaan käyttöön suojalausekkeen, jossa nimenomaisesti kunnioitetaan jäsenvaltioiden toimivaltuuksia kulttuurin ja tiedotusvälineiden alalla;

22.	katsoo, että direktiiviä muutettaessa on varmistettava uuden teknologian ja uusien palveluiden kehittäminen, jotta huolehditaan Lissabonin strategian mukaisesti EU:n talouden kasvusta;

23.

panee merkille, että komissio on järjestänyt jo muutaman vuoden ajan julkisia kuulemisia voidakseen ehdottaa uutta direktiiviä vuoden 2005 lopussa; on tietoinen, että Yhdistynyt kuningaskunta järjestää neuvoston puheenjohtajuuskaudellaan Liverpoolissa direktiivin muuttamista koskevan kokouksen; vaatii, että Euroopan parlamentti on mukana täysipainoisesti kaikissa työvaiheissa;

24.

pelkää, että keskustelussa ja kuulemisissa tällä niin merkittävällä alalla etusijalle asetetaan taloudelliset näkökohdat ja hallitusten väliset suhteet; on tietoinen siitä, että markkinat eivät yksin pysty ratkaisemaan ongelmia ja toimielinten on vastattava eurooppalaisten huoliin television kulttuurisisällöstä;

25.	kehottaa komissiota pitämään huolta, että riippumattomat tuottajat voivat säilyttää tuotantoon liittyvät oikeutensa ja että heidän oikeutensa puolustaa teollis- ja tekijänoikeuksia varmistetaan siten, että he voivat parantaa mahdollisuuksiaan saada yksityisiä investointeja;

26.	on huolissaan paineista, joita esiintyy alan sääntelyn keventämiseksi, ja muistuttaa, että direktiivissä asetetaan vain vähimmäisvaatimukset, joilla ei ole onnistuttu estämään ohjelmien laadun alenemista;

27.

panee merkille mainonnan roolin tiettyjen yleisluonteisten televisiokanavien rahoituksessa ja sen vaikutuksen ohjelmistoon ja ohjelma-aikoihin; ottaa kuitenkin huomioon, että mainontaan käytetyn ohjelmaajan valvontaa koskevien artiklojen soveltamisessa on joissakin maissa niin suuria puutteita, että on hankalaa tehdä selvä ero mainonnan ja toimituksellisen sisällön välillä, mikä vahingoittaa teosten kulttuurista koskemattomuutta;

28.

vaatii mainonnan sisällön ja sääntelyn yksilöimistä selkeällä tavalla, etenkin kun on kyse alkoholimainonnasta, jonka vaikutus lapsiin ja vaikutuksille alttiisiin henkilöihin on erityisen turmiollinen; palauttaa mieliin, että alaikäisten suojelun on oltava etusijalla audiovisuaalisia kysymyksiä käsittelevässä politiikassa, sillä kyseessä on perusperiaate, jota olisi noudatettava kaikissa yleisön käyttämissä audiovisuaalisissa palveluissa;

29.	painottaa siksi tarvetta pitää voimassa säännöt, joilla rajoitetaan audiovisuaalisia teoksia pilkkovien mainoskatkojen määrää;

30.	korostaa, että muutetussa direktiivissä on pystyttävä ilmaisemaan oikeudelliset velvoitteet ja määrätietoinen poliittinen tahto tehdä selkeä ero toisaalta toimituksellisen ja taiteellisen sisällön ja toisaalta kaupallisen myynninedistämisen välillä;

31.	vaatii, että muutetun direktiivin avulla jäsenvaltioiden ja niiden toimivaltaisten viranomaisten käyttöön asetetaan tehokkaampia mekanismeja lainsäädännön noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä ennen kaikkea kiintiöitä ja mainoksia koskevien seuraamusten soveltamiseksi;

32.	toteaa, että digitalisointi ja vuorovaikutteisuus tarjoavat mahdollisuuksia alan toimijoille ja kuluttajille, mutta valinnanvaran kasvu ei välttämättä merkitse eurooppalaisten teosten laadun paranemista tai suhteellisen osuuden kasvua; panee merkille audiovisuaalialan eritahtisen kehityksen riskin;

33.

huomauttaa, että mukaan on tullut uudenlaisia televisiotyyppejä kuten ADSL-verkkojen, Internetin tai matkapuhelinten välityksellä toimivat televisiot; katsoo, että nykyisin saatavilla olevien erilaisten televisiotyyppien välisen kilpailun vääristymisen ehkäisemiseksi direktiiviä muutettaessa olisi myös selvennettävä, miten direktiiviä sovelletaan näihin uusiin television muotoihin;

34.	katsoo, että direktiivin soveltamisalan laajentaminen ei saisi estää vapaaseen liikkuvuuteen, laatuun, julkisiin palveluihin, yleiseen etuun ja eurooppalaisten arvojen kunnioittamiseen perustuvan eurooppalaisen mallin lujittamista;

35.

korostaa audiovisuaalisesta tekniikasta mahdollisimman riippumattoman unionin lainsäädännön merkitystä; vaatii korostamaan tällaisessa lainsäädännössä julkisen palvelun oikeutta käyttää kaikkea uutta tekniikkaa ja kaikkia uusia tiedotusvälineitä, kuten Internet- ja WAP-palveluja, ilman että tämä oikeus rikkoo sisämarkkinasäännöksiä;

36.

on uuden teknisen kehityksen, kuten yhdentymisen ja digitalisoinnin edistymisen, huomioon ottaen tyytyväinen komission ilmoitukseen, jonka se esitti ehdotuksessaan direktiivin muuttamisesta ja jonka mukaan direktiivin soveltamisalaa laajennettaisiin siten, että se kattaisi kaikki palvelut asteittaista sääntelyä koskevan lähestymistavan mukaisesti;

37.

katsoo, että jos direktiivin 89 soveltamisalaa laajennetaan uusiin palveluihin, siinä on säädettävä, että myös ne ovat eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten ja eurooppalaisten riippumattomien tuotantojen myynninedistämisen tukemista koskevien periaatteiden mukaisia; on tietoinen siitä, että 4 ja 5 artiklassa säädetyt, perinteisiä palveluita koskevat järjestelyt eivät sovellu uusiin palveluihin, ja kehottaa komissiota asettamaan velvollisuuksia investoida (tuotantoon tai hankintaan), tarjota eurooppalaista sisältöä sekä tuoda kyseistä tarjontaa saataville;

38.	katsoo, että kulttuurisen monimuotoisuuden varmistamiseksi on syytä suunnitella eurooppalaisten teosten edistämiseen liittyviä toimia tilausvideopalvelun (video on demand) kaltaisia uusia palveluja varten;

39.	pitää digitaalitekniikan vuoksi kiireellisesti tarpeellisena tehdä perusteellisia muutoksia yhteisön lainsäädännössä tähän asti sovellettuun, sisällön ja ”infrastruktuurin” erotteluun pohjautuvaan lähestymistapaan;

40.	korostaa, että yhtäältä on tärkeää vahvistaa rotuun ja uskontoon perustuvaan vihaan yllyttävien yhteisön ulkopuolisten tv-kanavien valvontaa, mikä kuuluu jäsenvaltion toimivaltuuksiin direktiivin 2 artiklan nojalla; korostaa toisaalta, että jäsenvaltioiden yhteistyötä tällä alalla on parannettava;

41.

kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota ohjelmien saattamiseen kuulo- ja näkövammaisten ulottuville; ehdottaa, että jäsenvaltiot toimittavat komissiolle vuosittain tiedot vammaisten avustamiseksi tarjottujen palvelujen (esimerkiksi tekstitys, selostus ja viittomakieli) prosenttiosuudesta koko ohjelmatarjonnasta sekä julkisilla että yksityisillä tv-kanavilla ja että jäsenvaltiot kehittävät kansallisia toimintasuunnitelmia tällaisten palvelujen lisäämiseksi ja niiden käytettävyyden helpottamiseksi televisiolaitteiden välityksellä;

42.	kehottaa neuvostoa ja komissiota kehittämään ja panemaan täytäntöön tietoyhteiskunnan puitteissa mediakoulutusohjelmia aktiivisen ja tiedostavan kansalaisuuden edistämiseksi Euroopassa;

43.	korostaa jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisista koostuvan työryhmän tärkeyttä ja pyytää, että Euroopan parlamentti otetaan siihen mukaan tarkkailijan ominaisuudessa;

44.

ehdottaa, että järjestetään eurooppalainen audiovisuaalialan ja tiedotusvälineiden teemavuosi, joka kokoaa toimielimet, poliittiset puolueet, kansalaisyhteiskunnan ja audiovisuualialan yhteen kehittämään ”Euroopan innovaatiosopimusta”, joka varmistaa tasapainon kilpailukyvyn, laadun, kulttuurin ja moniarvoisuuden välillä.

Moniarvoisuus ja keskittyminen

45.

on huolissaan Euroopassa vallitsevasta — horisontaalisesta ja vertikaalisesta — suuntauksesta tiedotusvälineiden keskittymiseen tietyissä jäsenvaltioissa, joka uhkaa demokratiaa ja muodostaa riskin kulttuurin monimuotoisuudelle ja joka voi vahvistaa suuntauksia audiovisuaalialan äärimmäiseen kaupallistumiseen ja tiettyjen kansallisten tuotantojen hegemoniaan suhteessa sellaisten maiden tuotantoihin, joiden kielialue on suppeampi ja tuotanto vähäisempää;

46.

korostaa, että laadittaessa yhteisön tai jäsenvaltioiden säännöksiä digitalisointiin siirtymisestä olisi mielipiteiden moniarvoisuuden ja lähetystoiminnan monipuolisuuden takaamiseksi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että etenkään EU:n ulkopuolisia intressejä omaavat suuret pääomavaltaiset monikansalliset mediakonsernit eivät saa haltuunsa enemmistöä tai määräysvaltaa suurimmasta osasta äskettäin vapautetusta digitaalisesta lähetystoiminnasta;

47.

korostaa, että kilpailu ja kilpailulainsäädäntö eivät riitä tiedotusvälineiden moniarvoisuuden kunnioittamiseen; ottaa huomioon, että se perustuu kaikissa tiedotusvälineissä esitettyjen näkökantojen kunnioittamiseen ja edistämiseen toimituksellisen riippumattomuuden tunnustamisen kautta, niin julkisella kuin kaupallisellakin sektorilla, ja sääntelyviranomaisten toimivallan ja riippumattomuuden kautta;

48.	on huolissaan joissakin jäsenvaltioissa esiintyvistä mainonnan keskittymisilmiöistä;

49.

korostaa, että eurooppalaisten audiovisuaalimarkkinoiden sirpaloituminen kansallisiin markkinoihin ei vähennä tiedotusvälineiden keskittymisriskiä Euroopan tasolla ja että ilmaisunvapauden sekä moniarvoisuuden ja monimuotoisuuden kunnioittamisen laiminlyöminen yhdessä jäsenvaltiossa tiedotusvälineiden keskittymisen johdosta muodostaa riskitekijän myös yhteisön institutionaaliselle järjestykselle ja demokratialle;

50.

kehottaa sekä vanhoja että uusia jäsenvaltioita, jotka kokevat alan nopean kehityksen, tarkastelemaan ja tarvittaessa tiukentamaan tiedotusvälineiden omistuksen keskittymistä vastustavia kansallisia sääntöjä tai toimenpiteitä sekä kunnioittamaan sääntelyviranomaisten riippumattomuutta; katsoo, että komission roolia lainsäädäntöä koskevan valvonnan, tiedonvaihdon ja vertailun suhteen on lujitettava; muistuttaa komissiota kehotuksestaan laatia vihreä kirja tiedotusvälineiden keskittymisestä Euroopassa, mikä mahdollistaisi laajaalaisen keskustelun tästä asiasta, ja toivomuksestaan, että direktiiviin muuttamiseen kuuluu sitoumus tiedotusvälineiden omistuksen ja valvonnan monipuolistamisesta;

51.

panee merkille, että kulttuurin monimuotoisuus ja tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus ovat Euroopan audiovisuaalimallin keskeisimmät tekijät, sillä nämä kolme arvoa ovat kulttuurivaihdon ja demokratian ehdottomia ennakkoedellytyksiä; katsoo siksi, että muutettuun direktiiviin on kuuluttava säännöksiä, joilla taataan ja suojataan ilmaisunvapaus ja tiedotusvälineiden moniarvoisuus;

* *