1

Rose Vision SL vaatii valituksessaan, että unionin tuomioistuin kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen 5.3.2015 antaman tuomion Rose Vision ja Seseña v. komissio (T-45/13, ei julkaistu, EU:T:2015:138; jäljempänä valituksenalainen tuomio) siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi sillä sen kumoamis- ja vahingonkorvauskanteen.

2

Rose Vision, selvitystilassa oleva kaupallinen yhtiö, teki Euroopan unionin puolesta toimivan Euroopan komission kanssa viisi tukisopimusta (jäljempänä sopimukset) seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) puitteissa, joihin kuuluu sopimus nro 246910, joka liittyy hankkeeseen ”FutureNEM”.

3

Komissio antoi yleisten ehtojen ”FP7” säännösten, joita sovelletaan näihin sopimuksiin (jäljempänä soveltuvat yleiset ehdot), mukaisesti sisäisten tarkastusyksiköidensä tehtäväksi suorittaa tarkastus, joka koskee erityisesti valittajan hallinnointia hankkeessa ”FutureNEM”.

4

Komission sisäisten tarkastusyksiköiden laatiman tarkastuskertomuksen, jonka tunnisteena on viite 11-INFS-025, luonnos toimitettiin valittajalle 2.2.2012.

5

Tästä tarkastuskertomuksesta ilmeni, ettei valittajan kirjanpidosta käynyt ilmi tukikelpoisia kustannuksia, laskuja ja korkoja, ja oli siis pääteltävä, että se oli hallinnoinut mainitun hankkeen talouspuolta tavalla, jota ei voida hyväksyä, ja ettei se ollut noudattanut hanketta ”FutureNEM” koskevassa sopimuksessa määrättyjä velvoitteita.

6

Kahden epämuodollisen kokouksen jälkeen valittaja toimitti mainittua hanketta koskevat huomautuksensa ja lähetti komissiolle lisäaineistoa 30.3.2012 eli päivänä, jona sille tätä varten myönnetty määräaika päättyi.

7

Komissio osoitti 21.5.2012 valittajalle kirjeen, jolla se antoi tälle tiedoksi päätöksensä keskeyttää sovellettavien yleisten ehtojen mukaisesti maksut hankkeen ”FutureNEM” toisella kaudella.

8

Komissio ilmoitti 31.7.2012 valittajalle, ettei lisäaineisto eivätkä sen kyseisestä tarkastuskertomuksen luonnoksesta esittämät huomautukset voineet horjuttaa luonnoksen päätelmiä siitä, etteivät tietyt kustannukset ole tukikelpoisia, koska ne eivät ole todellisia, taloudellisia ja välttämättömiä. Lisäksi komissio myönsi valittajalle mahdollisuuden esittää uusia huomautuksia, minkä valittaja teki 30.8.2012.

9

Komission sisäiset tarkastusyksiköt saivat 9.10.2012 valmiiksi viitteellä 11-INFS-025 merkityn tarkastuskertomuksen ja katsoivat siinä, etteivät tietyt henkilöstökustannukset ole tukikelpoisia muun muassa sen vuoksi, ettei sovellettavien yleisten ehtojen useita kohtia ole noudatettu.

10

Seuraavien kuukausien aikana käytiin kirjeenvaihtoa näiden päätelmien seurauksista hankkeelle ”FutureNEM” ja muille hankkeille, joihin valittaja oli osallistunut. Erityisesti todettakoon, että valittajalle lähetettiin sen summan määräinen lasku, joka piti maksaa takaisin hankkeen ”FutureNEM” yhteydessä.

11

Kaikissa sopimuksissa on välityslauseke, jonka mukaan unionin yleisellä tuomioistuimella tai valituksen kyseessä ollessa unionin tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta käsitellä kaikki osapuolten väliset riita-asiat, jotka liittyvät mainittujen sopimusten pätevyyteen, täytäntöönpanoon tai tulkintaan, sekä komission maksuvelvollisuuden määräämistä koskevien päätöksen pätevyyteen.

12

Rose Vision ja sen hallituksen jäsen nostivat 29.1.2013 unionin yleisessä tuomioistuimessa kanteen, jossa vaadittiin muun muassa komission toiminnasta aiheutuneeksi väitetyn vahingon, määrältään 5854264 euroa, korvaamista.

13

Koska komissio vetosi aluksi Rose Visionin ja sen hallituksen jäsenen kanteen tutkimatta jättämiseen kohteen puuttumisen vuoksi, unionin yleinen tuomioistuin tarkensi valituksenalaisen tuomion 38 kohdassa riidan kohteen ja totesi, että viitteellä 11-INFS-025 merkityn tarkastuskertomuksen ja komission 21.5.2012 päivätyn kirjeen, jossa päätettiin mainitun kertomuksen nojalla keskeyttää hankkeeseen ”FutureNEM” liittyvät maksut, vuoksi kantajien unionin yleisessä tuomioistuimessa esittämät vaatimukset on tutkittava.

14

Kun riidan kohde oli tällä tavoin rajattu, unionin yleinen tuomioistuin tutki komission esittämät muut tutkimatta jättämisen perusteet erilaisiin vaatimuksiin nähden ja hylkäsi ne.

15

Erilaisista sopimusten rikkomisista, joihin kantajat vetosivat unionin yleisessä tuomioistuimessa, viimeksi mainittu totesi valituksenalaisen tuomion 87 kohdassa, että komissiota oli moitittu hanketta ”FutureNEM” koskevan sopimuksen sellaisten määräysten rikkomisesta, jotka liittyvät ensimmäiseksi tarkastusmenettelyyn, toiseksi maksujen keskeyttämiseen ja kolmanneksi tarkastusten luotettavuuteen.

16

Erityisesti argumentista, joka koskee maksujen keskeyttämiseen liittyvien sopimusmääräysten väitettyä rikkomista, valituksenalaisen tuomion 99 ja 101 kohdassa korostetaan, että viitteellä 11-INFS-025 merkityn tarkastuskertomuksen luonnoksen päätelmien tarkastelusta ilmenee, että ne olivat riittäviä perustelemaan mainitun keskeyttämisen. Näissä päätelmissä oli nimittäin jo osoitettu tietyt henkilöstökustannukset, jotka eivät ole tukikelpoisia, sekä tiettyjen sopimusmääräysten noudattamatta jättäminen, mikä oli vahvistettu mainitun tarkastuskertomuksen lopullisessa versiossa, jonka osalta valittaja ei esittänyt unionin yleisessä tuomioistuimessa mitään seikkaa, joka voisi kyseenalaistaa siinä olevat päätelmät.

17

Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi tämän argumentin perusteettomana. Hyläten myös muut sille esitetyt argumentit unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi kanteen.

18

Rose Vision vaatii erityisesti, että unionin tuomioistuin kumoaa valituksenalaisen tuomion.

19

Komissio vaatii, että unionin tuomioistuin hylkää valituksen ja velvoittaa Rose Visionin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

20

Valittaja vetoaa valituksensa tueksi viiteen valitusperusteeseen.

21

Käsiteltävässä asiassa on aluksi tarkasteltava toista valitusperustetta, joka liittyy valituksenalaisen tuomion perustelujen puuttumiseen.

22

Toisessa valitusperusteessa valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki perustelujen puutteellisuutta koskevan oikeudellisen virheen, kun se totesi valituksenalaisen tuomion 99 kohdassa, että viitteellä 11-INFS-025 merkityn tarkastuskertomuksen 2.2.2012 päivätyssä luonnoksessa jo tehtiin selväksi, että oli tiettyjä henkilöstökustannuksia, jotka eivät olleet tukikelpoisia, ja että tiettyjä sopimusmääräyksiä oli rikottu, mikä vahvistettiin mainitun tarkastuskertomuksen lopullisessa versiossa.

23

Komissio vaatii, että toinen valitusperuste on katsottava perusteettomaksi. Valituksenalaisessa tuomiossa nimittäin esitetään nimenomaisesti molempien asianosaisten argumentit ja siitä käy ilmi unionin yleisen tuomioistuimen päättely.

24

Tässä yhteydessä on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tuomion perusteluista on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä unionin yleisen tuomioistuimen päättely siten, että niille, joita ratkaisu koskee, selviävät sen syyt ja että unionin tuomioistuin voi tutkia ratkaisun laillisuuden (ks. erityisesti tuomio 11.6.2015, EMA v. komissio, C-100/14 P, ei julkaistu, EU:C:2015:382, 67 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

25

Perusteluvelvollisuus ei kuitenkaan velvoita unionin yleistä tuomioistuinta esittämään selvitystä, jossa seurattaisiin tyhjentävästi ja kohta kohdalta kaikkia riidan asianosaisten esittämiä päätelmiä, ja perustelut voivat siten olla implisiittisiä, kunhan asianosaiset saavat niiden avulla selville syyt, joiden vuoksi unionin yleinen tuomioistuin ei ole hyväksynyt asianosaisten argumentteja, ja unionin tuomioistuimella on niiden avulla käytettävissään riittävät tiedot, jotta se pystyy harjoittamaan laillisuusvalvontaansa (tuomio 22.10.2014, British Telecommunications v. komissio, C-620/13 P, ei julkaistu, EU:C:2014:2309, 56 kohta ja tuomio 11.6.2015, EMA v. komissio, C-100/14 P, ei julkaistu, EU:C:2015:382, 75 kohta).

26

Kysymys unionin yleisen tuomioistuimen tuomion perustelujen ristiriitaisuudesta tai puutteellisuudesta on oikeuskysymys, minkä vuoksi siihen voidaan sellaisenaan vedota muutoksenhaun yhteydessä (ks. erityisesti tuomio 19.12.2012, Planet v. komissio, C-314/11 P, EU:C:2012:823, 63 kohta).

27

Ensiksi unionin yleinen tuomioistuin muistutti valituksenalaisen tuomion 99 kohdassa henkilöstökustannuksista, että viitteellä 11-INFS-025 merkityn tarkastuskertomuksen luonnoksen päätelmissä jo tehtiin selväksi, että kyse oli tietyistä henkilöstökustannuksista, jotka eivät olleet tukikelpoisia.

28

Toiseksi unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 99 kohdassa mainitseman tiettyjen sopimusmääräysten noudattamatta jättämisen osalta on todettava, ettei tuomiossa tarkenneta näitä määräyksiä.

29

Erityisesti valituksenalaisen tuomion 101 kohdasta ilmenee, että valittaja riitautti tarkastuskertomuksen, johon maksujen keskeyttäminen hankkeessa ”FutureNEM” perustui, ja vetosi tältä osin useisiin virheisiin ja epätarkkuuksiin. Valituksenalaisen tuomion 32 kohdasta ilmenee lisäksi, että valittaja väitti erityisesti, että mainitun tarkastuskertomuksen sisältö oli tarkastuksia koskevien sääntöjen ja erityisesti rahoitusohjeen vastainen.

30

Unionin yleinen tuomioistuin tyytyi käsiteltävässä tapauksessa kuitenkin toteamaan, ettei valittaja ollut esittänyt mitään seikkaa, joka voisi kyseenalaistaa tarkastuskertomuksen päätelmät.

31

Näin ollen on todettava, että valituksenalaisen tuomion perusteluista ei käy selkeästi ja ymmärrettävästi ilmi unionin yleisen tuomioistuimen päättely (ks. vastaavasti tuomio 19.12.2012, komissio v. Planet, C-314/11 P, EU:C:2012:823, 66 kohta), eikä se ole lainkaan ilmoittanut niitä syitä, joiden vuoksi valittajan kyseisen tarkastuskertomuksen päätelmistä esittämillä väitteillä ei voitu kyseenalaistaa kyseisiä päätelmiä. Tässä tilanteessa tuomion syyt eivät selviä asianosaisille valituksenalaisen tuomion perustelujen avulla eikä unionin tuomioistuin voi tutkia tuomion laillisuutta. Erityisesti tällainen apodiktisesti laadittu perustelu estää unionin tuomioistuinta valvomasta, onko unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisun taustalla oleva päättely ristiriitainen vai ei.

32

Tästä johtuu, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, koska se ei ole noudattanut perusteluvelvollisuuttaan.

33

Näin ollen toinen valitusperuste on hyväksyttävä ja ilman, että valittajan valituksensa tueksi esittämiä muita perusteita pitäisi tutkia (ks. vastaavasti tuomio 17.10.2013, Isdin v. Bial-Portela, C-597/12 P, EU:C:2013:672, 30 kohta), valitus on todettava perustelluksi.

34

Tästä seuraa, että valituksenalainen tuomio on kumottava siltä osin kuin se koskee Rose Visionia.

35

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään, että silloin, kun unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisu kumotaan, unionin tuomioistuin voi joko itse ratkaista asian lopullisesti, jos asia on ratkaisukelpoinen, tai palauttaa asian unionin yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Käsiteltävässä asiassa on todettava, ettei asia ole ratkaisukelpoinen.

36

Tämän vuoksi asia on palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen ja oikeudenkäyntikuluista on päätettävä myöhemmin.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kolmas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: