1. 

Helleenien tasavalta vaatii valituksellaan kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen tuomion Kreikka v. komissio (jäljempänä valituksenalainen tuomio), ( 2 ) jolla kyseinen tuomioistuin hylkäsi sen nostaman kanteen, jolla vaadittiin Kreikassa maatalouden vakuutusjärjestelmästä vastaavan viraston (ELGA) vuosina 2008 ja 2009 maksamista korvauksista 7.12.2011 annetun komission päätöksen 2012/157/EU (jäljempänä riidanalainen päätös) ( 3 ) kumoamista.

2.

SEUT 107 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

3.

SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaan tukea voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana muun muassa, jos se on tarkoitettu jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen.

4.

Euroopan komissio julkaisi 22.1.2009 tiedonannon tilapäisistä yhteisön puitteista valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä (jäljempänä tilapäiset puitteet). ( 4 ) Se mainitsi kyseisessä tiedonannossa muun muassa, että maailmanlaajuinen kriisi edellytti poikkeuksellisia julkisen vallan toimia, joiden laajuus ylittää rahoitusjärjestelmän hätäavun. ( 5 ) Komissio otti huomioon kriisin vakavuuden ja sen vaikutukset jäsenvaltioiden kokonaistalouteen ja katsoi, että tietynlaiset valtiontuet olivat rajoitetun ajan perusteltuja tällaisten vaikeuksien lieventämiseksi ja että niitä voitiin näin ollen pitää yhteismarkkinoille soveltuvina sittemmin SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaan sisällytetyn määräyksen perusteella.

5.

Komissio ilmoitti sallivansa tilapäisesti ja tietyin edellytyksin SEUT 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvien tukien myöntämisen mutta täsmensi, ettei tällainen lupa koskenut tukijärjestelmiä maatalouden alkutuotannon alalla toimivien yritysten hyväksi. ( 6 )

6.

Komissio mainitsi tilapäisten puitteiden 7 kohdassa muun muassa seuraavaa:

”Komissio soveltaa tätä tiedonantoa 17 päivästä joulukuuta 2008, jolloin komissio periaatteessa hyväksyi tiedonannon sisällön ottaen huomioon rahoituksen ja talouden tilanteen edellyttämän välittömän toiminnan. Tiedonannon perusteena ovat pankkikriisiin liittyvät nykyiset poikkeukselliset ja ohimenevät rahoitusvaikeudet, ja tiedonantoa ei sovelleta 31 päivän joulukuuta 2010 jälkeen. Komissio voi tarkastella sitä uudelleen jäsenvaltioita kuultuaan ennen kyseistä päivää tärkeiden kilpailupoliittisten tai taloudellisten syiden vuoksi. – –

– –

Valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavien sääntöjen määräytymisestä annetun komission ilmoituksen[ ( 7 )] mukaisesti komissio soveltaa ilmoittamattomaan tukeen

– –”

7.

Komissio muutti tilapäisiä puitteita 31.10.2009 julkaistulla tiedonannolla. ( 8 ) Kyseisen tiedonannon 1 kohdassa mainitaan seuraavaa:

”– –

[Tilapäisten puitteiden] 4.2 kohdassa vahvistettua mahdollisuutta myöntää rajoitettu määrä yhteismarkkinoille soveltuvaa tukea ei sovelleta maataloustuotteiden alkutuotannon alalla toimiviin yrityksiin. Lainansaanti on kuitenkin yhä vaikeampaa viljelijöille finanssikriisin vuoksi.

– – on aiheellista vahvistaa maataloustuotteiden alkutuotannon alalla toimiville yrityksille erillinen yhteismarkkinoille soveltuvan tuen enimmäismäärä.”

8.

Tilapäisten puitteiden, sellaisena kuin se oli muutettuna kyseisellä tiedonannolla, 4.2.2 kohdan kolmannen alakohdan h alakohdassa mainittiin seuraavaa:

”Komissio pitää tällaista valtiontukea yhteismarkkinoille soveltuvana [SEUT 107] artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

– –

9.

Tämä tilapäisten puitteiden muutos tuli voimaan 28.10.2009.

10.

Lailla nro 1790/1988 perustettiin yleishyödyllinen elin, nimeltään ”Kreikan maatalouden vakuutusjärjestelmästä vastaava virasto” (ELGA), joka on kokonaan valtion omistuksessa oleva yksityisoikeudellinen oikeushenkilö ja jonka tehtäviin kuuluu muun muassa maatilojen kasvin- ja kotieläintuotannon sekä kasvi- ja eläinkannan vakuuttaminen luonnonuhkista johtuvien vahinkojen varalta.

11.

Lain nro 1790/1988, sellaisena kuin sitä sovelletaan nyt käsiteltävässä asiassa, 3 a §:n mukaan ELGA:n vakuutusjärjestelmä on pakollinen ja kattaa tulvien ja kuivuuden kaltaiset luonnonuhat. Saman lain 5 a §:ssä säädetään tätä varten kyseisen vakuutusjärjestelmän piiriin kuuluvien maataloustuotteiden tuottajien ELGA:lle maksamasta erityisestä vakuutusmaksusta. Vakuutusmaksun määrät, jotka kirjataan tuloiksi valtion talousarvioon, vaihtelevat sen mukaan, katetaanko vakuutuksella eläin- vai kasviperäinen tuote.

12.

Talous- ja valtiovarainministeri sekä maaseudun kehittämis- ja elintarvikeasioista vastaava ministeri antoivat 30.1.2009 ministerien yhteisen päätöksen nro 262037 poikkeuksellisten korvausten maksamisesta maataloustuotannolle aiheutuneista vahingoista (jäljempänä ministerien yhteinen määräys). Ministerien yhteisen päätöksen mukaan ELGA maksaisi määrältään 425 miljoonan euron poikkeukselliset korvaukset tiettyjen viljelykasvien tuotannon vähennyttyä viljelykaudella 2008 epäsuotuisten sääolojen vuoksi. Päätöksen soveltamisesta aiheutuneet ELGA:n talousarviota rasittaneet kustannukset rahoitettiin ELGA:n pankeilta ottamalla lainalla, johon liitettiin valtiontakaus.

13.

Helleenien tasavalta ilmoitti komissiolle vastauksena tämän tietopyyntöön lähettämässään 20.3.2009 päivätyssä kirjeessä, että ELGA oli lisäksi maksanut vuonna 2008 maanviljelijöille 386986648 euron korvaukset vakuutuksen kattamista vahingoista. Määrä oli peräisin osittain tuottajien maksamista vakuutusmaksuista ja osittain ELGA:n ottamasta 444 miljoonan euron pankkilainasta, johon oli liitetty valtiontakaus.

14.

Komissio aloitti 27.1.2010 tekemällään päätöksellä ( 9 ) SEUT 108 artiklan 2 kohdan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn asiassa C 3/10 (ex NN 39/09), joka koski ELGA:n vuosina 2008 ja 2009 maksamia korvauksia.

15.

Komissio antoi 7.12.2011 riidanalaisen päätöksen, jossa todettiin muun muassa seuraavaa:

”1 artikla

1.   [ELGA:n] maataloustuotteiden tuottajille vuosina 2008 ja 2009 maksamat korvaukset ovat valtiontukia.

2.   Pakollisesta vakuutusjärjestelmästä vuonna 2008 myönnetyt korvaukset soveltuvat sisämarkkinoille niiden 349493652,03 euron suuruisten tukien osalta, jotka ELGA myönsi tuottajille niiden kasvituotannolle aiheutuneiden menetysten kompensoimiseksi, sekä karhujen kasvituotannolle aiheuttamien menetysten kompensoimiseksi myönnettyjen 91500 euron suuruisten tukien ja edellä mainittujen tukien yhteydessä toteutettuihin korjaustoimiin liittyvien tukien osalta. Tukien loppuosaa vastaavat korvaukset, jotka maksettiin vuonna 2008 erityisestä vakuutusjärjestelmästä, eivät sovellu sisämarkkinoille.

3.   Yhteensä 27614905 euron suuruiset korvaukset, jotka myönnettiin vuonna 2009 [ministerien yhteisellä päätöksellä], soveltuvat sisämarkkinoille.

Yhteensä 387404547 euron suuruiset korvaukset, jotka myönnettiin tuottajille 28 päivä[ä] lokakuuta 2009 [edeltävinä] ajankohtina, eivät sovellu sisämarkkinoille. Tämä päätelmä ei vaikuta tukiin, jotka täyttivät myöntämisensä aikaan kaikki [SEUT 107 ja SEUT 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maataloustuotteiden tuotannon alalla annetussa] asetuksessa (EY) N:o 1535/2007 [(EUVL L 337, s. 35)] asetetut edellytykset.

2 artikla

1.   [Helleenien tasavallan] on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklassa tarkoitettujen sisämarkkinoille soveltumattomien [ja sääntöjenvastaisesti jo käyttöön otettujen] tukien perimiseksi takaisin tuensaajilta.

– –”

16.

Helleenien tasavalta nosti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 8.2.2012 jättämällään kannekirjelmällä kanteen, jossa se vaati riidanalaisen päätöksen kumoamista. Helleenien tasavalta teki samana päivänä kirjaamoon jättämällään erillisellä asiakirjalla SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuvan välitoimihakemuksen, jossa se vaati riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistä. Riidanalaisen päätöksen täytäntöönpano määrättiin lykättäväksi unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräyksellä Kreikka v. komissio ( 10 ) siltä osin kuin kyseisessä päätöksessä velvoitettiin Helleenien tasavalta perimään sen 1 artiklassa tarkoitetut sisämarkkinoille soveltumattomat tuet takaisin tuensaajilta.

17.

Helleenien tasavalta esitti riidanalaisen päätöksen kumoamista koskevan kanteensa tueksi seitsemän kanneperustetta. Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi valituksenalaisella tuomiolla kanteen kokonaisuudessaan.

18.

Helleenien tasavalta vaatii unionin tuomioistuimen kirjaamoon 19.9.2014 toimittamallaan valituskirjelmällä vireille saattamassaan valituksessa unionin tuomioistuinta kumoamaan valituksenalaisen tuomion ja riidanalaisen päätöksen sekä velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

19.

Helleenien tasavalta esittää valituksensa tueksi kolme valitusperustetta. Niistä ensimmäinen, joka koskee olennaisilta osin SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomista, perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä ja näytön ottamista huomioon vääristyneessä muodossa, jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä Helleenien tasavalta moittii unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se luokitteli korvauksia vuosina 2008 ja 2009 saaneiden maanviljelijöiden kyseisinä vuosina maksamat pakolliset vakuutusmaksut valtion varoiksi. Toisessa se moittii unionin yleistä tuomioistuinta siitä, ettei se katsonut, että vakuutusmaksujen määrät oli vähennettävä takaisin perittävistä tuista, koska kyseisillä määrillä ei ole voitu antaa kyseessä oleville maanviljelijöille kilpailua mahdollisesti vääristävää taloudellista etua. Toisella valitusperusteellaan, joka koskee SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomista ja perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä, Helleenien tasavalta moittii unionin yleistä tuomioistuinta olennaisilta osin siitä, että se totesi, että ELGA:n vuonna 2009 maksamilla korvauksilla oli annettu niiden saajille kilpailua ja jäsenvaltioiden välistä kauppaa mahdollisesti vääristävää valikoivaa taloudellista etua ja että ne olivat tästä syystä valtiontukea. Valittajan mukaan Kreikan talouden tuolloinen poikkeuksellinen kriisitilanne on esteenä tällaiselle päätelmälle. Kolmas valitusperuste koskee SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan virheellistä tulkintaa ja soveltamista ja perustelujen puutteellisuutta. Sen ensimmäisessä osassa Helleenien tasavalta moittii unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että se katsoi, ettei vuonna 2009 maksettuja riidanalaisia korvauksia voida todeta kyseisen määräyksen perusteella sisämarkkinoille soveltuviksi sillä perusteella, ettei tilapäisten puitteiden mukaista valtiontukisäännöstön joustavoittamisjärjestelmää sovellettu maatalouden alkutuotannon alalla toimiville yrityksille myönnettäviin tukiin. Se väittää, että unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt ottaa tässä yhteydessä huomioon edellä mainittu kriisitilanne. Toisessa osassa se moittii unionin yleistä tuomioistuinta siitä, ettei se tutkinut Helleenien tasavallan väitteitä, joiden mukaan riidanalainen päätös oli kohtuuton siltä osin kuin siinä määrättiin, että ELGA:n vuosina 2008 ja 2009 maksamat korvaukset oli perittävä takaisin joulukuussa 2011, vaikka kriisi oli tällä välin syventynyt.

20.

Komissio vaatii unionin tuomioistuinta jättämään valituksen tutkimatta tai hylkäämään sen perusteettomana sekä velvoittamaan Helleenien tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

21.

Helleenien tasavalta esitti unionin tuomioistuimen kirjaamoon 30.9.2014 jättämällään hakemuksella SEUT 278 ja SEUT 279 artiklaan perustuvan välitoimihakemuksen ja vaati muun muassa, että unionin tuomioistuin lykkäisi valituksenalaisen tuomion täytäntöönpanoa siihen asti, että se tekee ratkaisun Helleenien tasavallan valituksen johdosta. Unionin tuomioistuimen varapresidentti hylkäsi tämän välitoimihakemuksen sillä perusteella, ettei se täyttänyt fumus boni jurista koskevaa edellytystä. ( 11 )

22.

Helleenien tasavalta pyysi unionin tuomioistuimen kirjaamoon 2.3.2015 toimitetulla kirjeellä Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 16 artiklan kolmanteen kohtaan vedoten, että unionin tuomioistuin kokoontuisi suurena jaostona.

23.

Unionin tuomioistuin päätti 30.6.2015 pidetyssä yleiskokouksessaan siirtää asian kyseisen määräyksen nojalla suurelle jaostolle mahdollista työjärjestyksen 181 artiklan soveltamista varten. Se katsoi lisäksi, ettei asia edellyttänyt istunnon järjestämistä eikä julkisasiamiehen ratkaisuehdotusta.

24.

Suuri jaosto katsoi kuitenkin ensimmäisessä päätösharkinnassaan, että kolmannen valitusperusteen ensimmäisen osan käsittely oli peruste istunnon järjestämiselle ja ratkaisuehdotukselle. Niinpä unionin tuomioistuin päätti 2.9.2015 pidetyssä yleiskokouksessaan aloittaa suullisen käsittelyn ja kehotti asianosaisia keskittymään suullisissa lausumissaan mainittuun valitusperusteen osaan.

25.

Helleenien tasavalta ja komissio esittivät suulliset lausumansa 6.10.2015 pidetyssä istunnossa.

26.

Tutkin ainoastaan kolmannen kanneperusteen ensimmäisen osan. Kuten olen edellä huomauttanut, suuri jaosto on nimittäin ainoastaan kyseisen Helleenien tasavallan esittämien perusteiden osan perusteella pitänyt istunnon järjestämistä ja ratkaisuehdotusta tarpeellisena 30.6.2015 pidetyssä yleiskokouksessa valitusta alustavasta lähestymistavasta huolimatta.

27.

Korostan aluksi, että tässä ratkaisuehdotuksessa tutkitaan ainoastaan kyseisten perustelujen, jotka koskevat olennaisilta osin SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan välittömän – tilapäisten puitteiden mukaisista edellytyksistä riippumattoman – soveltamisen periaatetta, tutkittavaksi ottamista ja perusteltavuutta. Tällainen oikeudellisia seikkoja koskeva tutkiminen ei lainkaan edellytä taustalla olevan taloudellisen kysymyksen tutkimista. Niinpä en vahvista enkä kyseenalaista Kreikan maataloustoimialan vuodesta 2008 lähtien läpikäymiä vaikeuksia enkä arvioi niiden laajuutta. ( 12 )

28.

Helleenien tasavallan mukaan unionin yleinen tuomioistuin jätti virheellisesti toteamatta, että ELGA:n vuonna 2009 maksamat riidanalaiset korvaukset soveltuivat sisämarkkinoilla välittömästi SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla. Helleenien tasavallan mukaan sen tuolloin läpikäymä kriisi aiheutti sen talouteen kyseisessä määräyksessä tarkoitetun vakavan häiriön, joka oikeutti sen myöntämään tukia maatalousalan yrityksille. Sillä, että tällaiset tuet oli jätetty tilapäisten puitteiden mukaisen joustavoittamisjärjestelmän ulkopuolelle ennen siihen lokakuussa 2009 tehtyä muutosta, ei ole merkitystä. Mainittujen tukien myöntämisen aikaan Kreikan talouteen vaikuttaneet poikkeukselliset kriisiolosuhteet näet poikkesivat kyseisen tiedonannon oikeuttaneesta maailmanlaajuisesta taloustilanteesta.

29.

Komissio väittää, ettei tätä osaa Helleenien tasavallan perusteluista voida ottaa tutkittavaksi. Yhtäältä kyseisellä perusteella kyseenalaistetaan sen mukaan unionin yleisen tuomioistuimen suorittama tosiseikaston arviointi. Toisaalta se pitää perusteluita tältä osin myöhässä esitettyinä, sillä Helleenien tasavalta ei näyttänyt ensimmäisessä oikeusasteessa toteen poikkeuksellisia kriisiolosuhteita, joihin se vetoaa valituksessaan. Komissio kiistää myös kolmannen valitusperusteen ensimmäisen osan perusteltavuuden.

30.

Komission väitettä siitä, ettei kolmannen valitusperusteen ensimmäistä osaa voida ottaa tutkittavaksi, ei voida hyväksyä.

31.

On totta, että SEUT 256 artiklan 1 kohdan ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 58 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan muutosta voidaan hakea vain oikeuskysymysten osalta. Unionin yleinen tuomioistuin on näin ollen yksin toimivaltainen määrittämään merkityksellisen tosiseikaston ja arvioimaan sitä sekä todistusaineistoa, ja lukuun ottamatta sitä tapausta, että tosiseikasto ja todistusaineisto on otettu huomioon vääristyneellä tavalla, niiden arviointi ei ole oikeuskysymys, joka sinänsä kuuluu unionin tuomioistuimen muutoksenhakuasteena harjoittaman valvonnan piiriin. ( 13 )

32.

Kolmannen valitusperusteen ensimmäisessä osassa ei kuitenkaan vaadita unionin tuomioistuinta suorittamaan uudelleen tosiseikkojen arviointia, jonka unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt, siltä osin kuin kyse on Helleenien tasavallan perusteluista, jotka koskivat sen vuonna 2009 läpikäymää talouskriisiä. Helleenien tasavalta vetoaa kyseisessä valituksensa osassa ainoastaan unionin yleisen tuomioistuimen väitettyyn oikeudelliseen virheeseen SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan tulkinnassa ja soveltamisessa sillä perusteella, että se katsoi, ettei kyseistä määräystä voida soveltaa välittömästi ja tilapäisistä puitteista riippumatta.

33.

En ole vakuuttunut myöskään siitä komission näkemyksestä, jonka mukaan kyseisillä perusteluilla vedotaan liian myöhään tosiseikkoihin, joita ei ole näytetty toteen ensimmäisessä oikeusasteessa.

34.

Ensimmäisen oikeusasteen asiakirja-aineistosta ilmenee, kuten unionin yleinen tuomioistuin muistutti valituksenalaisen tuomion 135 kohdassa, että Helleenien tasavalta vetosi kumoamiskanteensa tueksi talouteensa vuoden 2008 lopulta lähtien vaikuttaneeseen vakavaan kriisiin. Kyseisellä väitteellä pyrittiin muun muassa osoittamaan, että ELGA:n vuonna 2009 maksamat riidanalaiset korvaukset olisi pitänyt todeta SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla sisämarkkinoille soveltuviksi. Unionin yleinen tuomioistuin ei kuitenkaan ottanut valituksenalaisessa tuomiossa varsinaisesti kantaa siihen, oliko Kreikan taloudessa kyseisenä aikana mainitussa määräyksessä tarkoitettu vakava häiriö. Se totesi vastauksena kumoamiskanteen neljänteen kanneperusteeseen olennaisilta osin, että komission oli noudatettava tilapäisiä puitteita eikä sen pitänyt tästä syystä todeta ELGA:n vuonna 2009 maksamia korvauksia välittömästi SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla sisämarkkinoille soveltuviksi. ( 14 ) Kuten olen edellä esittänyt, ( 15 ) kolmannen valitusperusteen ensimmäinen osa koskee yksinomaan tätä oikeudellista päättelyä.

35.

Asiasisällön osalta on aluksi muistutettava, että unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen tuomion 185–188 kohdassa seuraavaa:

36.

Tämän jälkeen on muistutettava vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, jonka mukaan SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaa on tulkittava suppeasti, koska sillä määrätään poikkeuksesta valtiontukien yhteismarkkinoille soveltumattomuutta koskevaan yleiseen periaatteeseen. ( 16 )

37.

Niinpä on todettava, etteivät kyseisen määräyksen soveltamisalaan kuuluvat tuet ole sisämarkkinoille soveltuvia suoraan lainsäädännön nojalla vaan komissio voi pitää niitä sisämarkkinoille soveltuvina. Tämä arviointi kuuluu kyseisen toimielimen yksinomaiseen toimivaltaan unionin tuomioistuinten valvonnassa. ( 17 )

38.

Unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen tuomion 161 kohdassa mainitseman vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komissiolla on tältä osin laaja harkintavalta, jonka käyttäminen edellyttää taloudellisten ja yhteiskunnallisten kysymysten monitahoisia arviointeja, jotka on tehtävä yhteisön kannalta katsoen. Unionin tuomioistuin ei voi tällaisen vapauden käyttämisen laillisuutta valvoessaan korvata komission arviointia omalla asiaa koskevalla arvioinnillaan, vaan sen on ainoastaan tutkittava, rasittaako tätä arviointia ilmeinen virhe tai onko harkintavaltaa käytetty väärin. ( 18 )

39.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa on todettava ELGA:n vuonna 2009 maatalouden alkutuotannon alalla toimiville yrityksille Kreikassa myöntämän tuen arvioimisesta SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan valossa, että komissio rajoitti tällaisen toimivallan käyttämistä antamalla tilapäiset puitteet. Kyseisen tiedonannon alkuperäisessä versiossa suljettiin nimittäin tällaiset tuet sillä käyttöön otetun valtiontukisäännöstön joustavoittamisjärjestelmän ulkopuolelle. ( 19 ) Istunnossa komissio ilmoitti lähinnä, että tällainen ulkopuolelle sulkeminen oli oikeutettua maatalouden alkutuotantoalan, joka hyötyy Euroopan unionin tukitoimenpiteistä, erityispiirteiden vuoksi. Komissio käytti laajaa harkintavaltaansa myös silloin, kun se myöhemmin päätti muuttaa tilapäisiä puitteita tältä osin siten, että niitä voitiin tietyin edellytyksin soveltaa maataloustuotteiden alkutuotannossa toimiville yrityksille 28.10.2009 lähtien myönnettyihin tukiin. Tätä kehitystä perusteltiin komission mukaan maanviljelijöiden yhä suuremmilla vaikeuksilla saada luottoa.

40.

Kuten unionin yleinen tuomioistuin muistutti aivan oikein valituksenalaisen tuomion 187 kohdassa, valtiontukien erityisalalla komission hyväksymät puitteet ja tiedonannot sitovat komissiota edellyttäen, ettei niillä poiketa perussopimuksen oikeusnormeista tai muista primaarioikeuden oikeusnormeista. ( 20 )

41.

Lisäksi on todettava, ettei Helleenien tasavalta kyseenalaista kolmannen valitusperusteensa ensimmäisessä osassa sitä osaa valituksenalaisesta tuomiosta, jossa unionin yleinen tuomioistuin tutki sen esittämän oikeudenkäyntiväitteen, joka koski tilapäisten puitteiden 4.2.2 kohdan kolmannen alakohdan h alakohtaa ja joka perustui siihen, että kyseisessä alakohdassa jätettiin maatalouden alkutuotannossa toimiville yrityksille myönnettävät tuet perusteluitta joustavoittamisjärjestelmän ulkopuolelle. Se ei myöskään moiti sitä osaa kyseisestä tuomiosta, jossa unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi sen väitteet, joiden mukaan komission olisi pitänyt soveltaa lokakuussa 2009 tehtyä tilapäisten puitteiden muutosta takautuvasti 17.12.2008 alkaen.

42.

Niinpä katson, että unionin tuomioistuimen olisi lausuttava kolmannen valitusperusteen ensimmäisestä osasta siten, että unionin yleinen tuomioistuin totesi aivan oikein, ettei komissio voinut poiketa tilapäisistä puitteista ja erityisesti niiden 4.2.2 kohdan kolmannen alakohdan h alakohdassa tehdystä poissulkemisesta ELGA:n vuonna 2009 myöntämien riidanalaisten korvausten kohdalla ilman, että sen mahdollisesti katsottaisiin loukanneen yleisiä oikeusperiaatteita, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta tai luottamuksensuojan periaatetta. ( 21 )

43.

Se, että tilapäiset puitteet annettiin saamatta niille Helleenien tasavallan hyväksyntää, on – kuten komissio on perustellusti korostanut istunnossa vastauksena asianosaisille esitettyyn kysymykseen – tältä osin merkityksetöntä. On totta, että komission jäsenvaltioille SEUT 108 artiklan 1 kohdan nojalla ehdottamat suuntaviivat ovat vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan osa säännöllistä ja toistuvaa yhteistyötä, jonka yhteydessä komissio seuraa jatkuvasti jäsenvaltioiden kanssa niiden voimassaolevia tukijärjestelmiä ja tekee jäsenvaltioille ehdotuksia yhteismarkkinoiden asteittaisen kehittämisen tai yhteismarkkinoiden toiminnan kannalta aiheellisiksi toimenpiteiksi. ( 22 ) Siltä osin kuin jäsenvaltio hyväksyy nämä ehdotukset aiheellisiksi toimenpiteiksi, ne sitovat kyseistä jäsenvaltiota. ( 23 ) On kuitenkin ilmeistä, ettei näitä periaatteita sovelleta tilapäisten puitteiden kaltaiseen tiedonantoon, jolla komissio rajoittaa sillä SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan perusteella olevan laajan harkintavallan käyttöä ja joka sitoo komissiota kunhan kyseisessä tiedonannossa ei poiketa perussopimuksen oikeusnormeista.

44.

Ehdotan näin ollen, että unionin tuomioistuin hylkää kolmannen valitusperusteen ensimmäisen osan ilmeisen perusteettomana.