EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 4.3.2026

COM(2026) 100 final

2026/0068(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

toimenpidekehyksestä teollisuuden kapasiteetin ja vähähiilistämisen vauhdittamiseksi strategisilla aloilla ja asetusten (EU) 2018/1724, (EU) 2024/1735 ja (EU) 2024/3110 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2026) 70 final} - {SWD(2026) 70 final} - {SWD(2026) 71 final} - {SWD(2026) 72 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Nämä perustelut liittyvät ehdotukseen asetukseksi toimenpidekehyksen vahvistamisesta teollisuuden kapasiteetin nopeuttamiseksi ja strategisten alojen vähähiilistämiseksi eli teollisuutta vauhdittavaksi säädökseksi.

Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa taloudellisia välineitä käytetään toistuvasti ja kohdennetusti strategisten tavoitteiden edistämiseen, mikä luo vakavan uhan unionin häiriönsietokyvylle, kilpailukyvylle, taloudelliselle turvallisuudelle ja strategiselle riippumattomuudelle. Euroopan kilpailukykyä koskevassa Draghin raportissa korostetaankin, että kun EU:n riippuvuuksia kauppakumppaneista käytetään aseena strategisilla aloilla, se vaarantaa EU:n turvallisuuden, kilpailukyvyn ja talouden. 1 Unionin kyky reagoida riippuvuuksiin kolmansista maista ja vähentää niitä perustuu sen teollisen perustan vahvuuteen, innovointivalmiuksiin ja sisämarkkinoiden eheyteen.

Siirtyminen puhtaaseen ja digitaaliseen talouteen tarjoaa merkittävän tilaisuuden vahvistaa EU:n teollista perustaa, kuten muun muassa puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaa koskevassa komission tiedonannossa 2 todetaan. Maailmanlaajuinen kilpailu, nopea teknologinen muutos, rakenteelliset kustannushaitat, maailmanlaajuisten markkinoiden epäoikeudenmukaiset vääristymät, kuten ulkomaisten tukien lisääntyvä käyttö kilpailuedun luomiseksi, ja taloudellisten riippuvuuksien käyttäminen aseena, muovaavat uudelleen globaaleja arvoketjuja. Samaan aikaan geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen pahentaa nykyisiä haavoittuvuuksia ja luo uusia. Kaiken tämän johdosta EU:n on toimittava strategisesti häiriönsietokykynsä, teollisen perustansa ja pitkän aikavälin kilpailukykynsä turvaamiseksi sekä niiden vahvistamiseksi edelleen ja varmistaakseen, että ilmastosiirtymästä tulee teollisuuden kasvun moottori.

Valmistusteollisuus on olennaisen tärkeä EU:n talouden pitkän aikavälin häiriönsietokyvyn turvaamisen ja parantamisen sekä sen ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisen kannalta. Vuonna 2024 sen osuus työllisyydestä EU:n yritystoiminnassa oli 18,3 prosenttia 3 , EU:n koko BKT:stä 14,3 prosenttia 4 ja se tuotti 26,2 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä 5 . Vaikka alan taloudellinen merkitys on edelleen suuri, sen osuus BKT:stä on pienentynyt viime vuosikymmeninä: vuonna 2000 osuus oli 17,4 prosenttia, kun nykyään se on 14,3 prosenttia. 6 Tämä taantuminen ei ole pelkästään taloudellinen tosiasia vaan myös strateginen varoitussignaali, ja sillä voi olla rakenteellisia vaikutuksia EU:n vaurauteen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Samaan aikaan valmistusteollisuuteen kohdistuu yhä enemmän haasteita, kuten korkeat energian hinnat, maailmanlaajuinen ylikapasiteetti, vähähiilistämisen ja uuden teknologian käyttöönoton korkeat pääoma- ja toimintakustannukset, vähäiset investoinnit muihin aloihin verrattuna sekä sääntelyesteet. 7

Tämän vuoksi teollisuutta vauhdittavalla säädöksellä pyritään varmistamaan, että tämä suuntaus kääntyy vuoteen 2035 mennessä ja valmistusteollisuuden osuutta EU:n BKT:stä saadaan nostettua 20 prosenttiin. Säädöksellä pyritään tavoitteeseen nopeuttamalla kaikkien valmistushankkeiden lupamenettelyjä ja tarjoamalla välineistö, jonka avulla varmistetaan pääsy EU:n sisämarkkinoille tavalla, jolla ehkäistään strategisia riippuvuuksia, luodaan valmistusteollisuuden työpaikkoja, edistetään vähähiilistämistä ja ilmastotehokkuutta ja turvataan elintärkeiden hyödykkeiden ja tuotteiden saatavuus Euroopan kansalaisille ja yrityksille kaikkina aikoina.

EU:n strategisen riippumattomuuden saavuttaminen samalla kun pidetään yllä teollisuuden kilpailukykyä ja pyritään vähähiilistämistavoitteisiin edellyttää vahvaa liiketoimintamallia. Tässä yhteydessä tiettyjen strategisten alojen ja teknologioiden, erityisesti nettonollateknologioiden ja energiavaltaisten teollisuudenalojen, sekä autoteollisuuden toimitusketjun kilpailukyvyn vahvistaminen on olennaisen tärkeää EU:n häiriönsietokyvyn, strategisen riippumattomuuden ja ilmastotavoitteiden kannalta. Jos ratkaisevan tärkeitä toimitusketjuja ei pystytä turvaamaan ja monipuolistamaan, aiheutuu merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia riskejä, jotka voivat häiritä yleistä järjestystä unionissa. Ulkoisten haavoittuvuuksien vähentäminen voisi osaltaan vahvistaa EU:n taloutta, lisätä investointeja ja tukea käynnissä olevan syvän teollisen muutosprosessin suotuisia vaikutuksia liiketoimintaan.

Teollisuutta vauhdittavan säädöksen soveltamisalaan kuuluvien alojen – erityisesti energiavaltaisten teollisuudenalojen, nettonollateknologioiden valmistuksen ja autoteollisuuden – osuus EU:n tehdasteollisuuden tuotannosta on vähäinen, mutta niillä on kokoaan suurempi strateginen rooli. Teollisuutta vauhdittavan säädöksen kohteena olevien strategisten alojen osuus EU:n tehdasteollisuuden tuotannosta on yhteensä noin 15 prosenttia. Niiden merkitys ei näin ollen ole niinkään niiden yhteenlasketussa koossa kuin niiden keskeisessä roolissa tuotantoketjun alkupään toimittajina ja tuotantoketjun loppupään teollisten ekosysteemien mahdollistajina, mukaan lukien rakentaminen, liikenne, energia-ala, avaruusala ja puolustusteollisuus.

Ilmastotoimien viivästyminen tai riittämätön edistyminen voi voimistaa ilmastonmuutoksen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, mikä vaikuttaa yhteiskunnan vakauteen. Toimia tarvitaan erityisesti jäljempänä esitetyillä kolmella alalla.

Energiavaltaiset teollisuudenalat ovat useimpien teollisten ekosysteemien perustana ja siten Euroopan vaurauden keskeinen tukipilari ja teollisen perustan kulmakivi. Energiavaltaisten teollisuudenalojen tuotantomäärät ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi vuodesta 2021 verrattuna muihin valmistusteollisuuden aloihin. 8 Kustannuserot maailman muihin alueisiin nähden ovat kasvaneet, ja erityisesti perusmetallien ja kemikaalien tuontiosuudet ovat lisääntyneet. 9 Kapasiteetin käyttöaste on edelleen kestämättömän alhainen. 10 Näiden teollisuudenalojen vähähiilistäminen edellyttää huomattavia investointeja 11 eikä se tapahdu riittävän nopeasti, jotta voitaisiin saavuttaa EU:n ilmastotavoitteet. Vaikka monista vähähiilistämishankkeista on ilmoitettu ja osa on jo käynnistetty, vuodesta 2023 lähtien yli puolet hankkeista on jäänyt toteuttamatta. 12 Näiden alojen nykyaikaistaminen on olennaisen tärkeää paitsi ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi myös Euroopan kyvylle vakiinnuttaa teollisuuden arvoketjuja ja tarjota laadukkaita työpaikkoja. Energiavaltaisista teollisuudenaloista teräs- ja sementtiala ovat suurimmat päästöjen aiheuttajat, ja kemianteollisuus on kolmanneksi suurin EU:n kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Lisäksi alumiiniteollisuus on erittäin sähköintensiivinen ala, ja alumiini katsotaan strategiseksi raaka-aineeksi, jonka kysynnän odotetaan kasvavan 33 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Samalla nämä teollisuudenalat ovat menettäneet merkittävästi markkinaosuuksiaan EU:ssa viime vuosikymmenen aikana. Koska näiden alojen päästöintensiteetti on korkea ja ne ovat puhtaan ja digitaalisen siirtymän kannalta strategisessa asemassa, ne asetetaan etusijalle otettaessa käyttöön kysyntäpuolen toimenpiteitä. Niille on myös ominaista vähäinen kustannusvaikutus jatkojalostusteollisuuteen.

Nettonollateknologiat kamppailevat kilpailukykyhaasteiden ja merkittävien toimitusketjun haavoittuvuuksien kanssa. 13 Vaikka näiden teknologioiden käyttöönotto etenee niin EU:ssa kuin muuallakin maailmassa, EU:n valmistusteollisuuden osuus näiden teknologioiden maailmanmarkkinoista on pienenemässä. Tuotanto on erittäin suuressa määrin keskittynyt Kiinaan: sillä on yli 80 prosentin osuus akkujen valmistuskapasiteetista ja aurinkosähköteknologiasta, mukaan lukien aurinkosähköinvertterit, joilla on keskeinen tehtävä unionin kriittisessä infrastruktuurissa. Muiden nettonollateknologioiden, kuten lämpöpumppujen ja geotermisten teknologioiden, osalta EU:n tuotanto on vahvasti riippuvainen EU:n ulkopuolisten toimittajien komponenteista. Tuulivoimateknologioihin kohdistuu kustannuspaineita Kiinasta tulevan halpatuonnin vuoksi, ja hiilidioksidin talteenottoteknologioiden kyky kuljettaa ja varastoida hiilidioksidia on puutteellinen. Ilman määrätietoisia toimia EU on vaarassa tulla entistä riippuvaisemmaksi puhtaiden teknologioiden tuonnista juuri nyt, kun globaalit kumppanit nopeuttavat teollisuusstrategioitaan 14 ja käyttävät teollisia vahvuuksiaan aseena. Samaan aikaan nettonollateknologiat ovat EU:n teollisuuden voimavara, ja niille olisi annettava tasapuoliset kilpailuedellytykset maailmanlaajuisesti, kun otetaan huomioon kolmansien maiden epäoikeudenmukaisesti tukema ylikapasiteetti.

Myös jatkojalostusteollisuuteen kohdistuu paineita. Euroopan autoteollisuus on unionin teollisuuden johtoaseman symboli, mutta sen kilpailukyky on heikentynyt merkittävästi, sillä eurooppalaisten autoteollisuuden toimittajien keskimääräinen kannattavuus on laskenut: vuonna 2017 kannattavuus oli 7,4 prosenttia, mutta vuoteen 2023 mennessä se oli laskenut 5 prosenttiin, ja vuosina 2024–2025 ilmoitettiin yli 100 000 työpaikan vähentämisestä. 15 Viimeisimpien kyselytutkimusten perusteella puolet eurooppalaisista autoteollisuuden komponenttien toimittajista aikoo vähentää tuotantokapasiteettiaan EU:ssa tulevina vuosina. Tämä vähentäminen uhkaa satojatuhansia työpaikkoja ja Euroopan teollisuuden tulevaisuuden eheyttä.

1)Strategisten alojen ja teknologioiden toimitusketjun haavoittuvuudet. Maailmanlaajuinen kilpailu, joka ei aina ole oikeudenmukaista, ja riippuvuus kansainvälisistä arvoketjuista heikentävät Euroopan kykyä lisätä tuotantoaan strategisilla aloilla ja strategisissa teknologioissa tai säilyttää se. Huolta aiheuttaa teknologisen taitotiedon ja valmistusasiantuntemuksen puute EU:ssa tietyillä keskeisillä nettonolla- ja digitaaliteknologia-aloilla. Tätä huolta pahentaa EU:n hajanainen lähestymistapa ulkomaisiin investointeihin, joista useinkin jää puuttumaan teknologian siirto, työpaikkojen luominen ja arvoketjun integrointi EU:hun.

2)Eurooppalaisten vähähiilisten teollisuustuotteiden vähäinen kysyntä ja edelläkävijämarkkinoiden puute. Korkeat tuotantokustannukset, erilaiset teknologisen valmiuden tasot ja teollisuuden mittakaavaetujen puute rajoittavat vähähiilisten tuotteiden kehittämistä ja käyttöönottoa energiavaltaisilla teollisuudenaloilla, mikä heikentää tai viivästyttää vähähiilistämisinvestointeja. Tätä korostaa entisestään vaikeus erottaa vähähiiliset teollisuustuotteet runsaasti hiilidioksidipäästöjä aiheuttavista vastaavista tuotteista, sekä tuotantoketjun loppupään alojen vähäinen halukkuus maksaa lisähintaa vähähiilisistä tuotteista.

3)Teollisuusteknologioita ei oteta laajamittaisesti käyttöön. Teollisuuden vähähiilistämishankkeiden pitkät, hajanaiset ja epävarmat lupamenettelyt, mukaan lukien liittyminen infrastruktuuriin, viivästyttävät uusien teknologioiden käyttöönottoa ja laajentamista. Teollisuusprosessien vähähiilistäminen edellyttää resurssien ja toimintojen perusteellista ja kallista muuttamista, mikä vaatii huomattavia investointeja, jotka voivat seisahtua pitkien lupaprosessien ajaksi. Investointien riskien vähentämiseen ja rahoituksen saantiin liittyvät vaikeudet muodostavat merkittävän pullonkaulan.

Tätä skenaariota ajatellen puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa ilmoitettiin uudesta sääntelyaloitteesta, jolla puututaan lupamenettelyjen pullonkauloihin, otetaan käyttöön häiriönsietokykyä ja kestävyyttä koskevat kriteerit ja luodaan edelläkävijämarkkinat eurooppalaisille puhtaille ja häiriönsietokykyisille teollisuustuotteille ja -teknologioille.

Tällä ehdotuksella täytetään komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin poliittinen sitoumus, sillä vuoden 2025 unionin tilaa koskevassa puheessaan hän ilmoitti teollisuutta vauhdittavasta säädöksestä, jolla pyritään lisäämään puhtaiden ja EU:ssa valmistettujen tuotteiden kysyntää strategisilla aloilla ja strategisissa teknologioissa. Siitä ilmoitettiin myös 3. joulukuuta 2025 annetussa Euroopan talousstrategiaa koskevassa tiedonannossa.

Lainsäädäntöehdotuksella pyritään vahvistamaan EU:n talouden pitkän aikavälin häiriönsietokykyä, vaurautta ja strategista riippumattomuutta tukemalla teollisuustuotantoa ja vauhdittamalla vähähiilistämistä. Säädöksen tavoitteena on

·käyttää sisämarkkinoille pääsyä ja sisämarkkinoiden laajuutta eurooppalaisten vähähiilisten teollisuustuotteiden ja nettonollateknologioiden kysynnän kasvattamiseksi muun muassa helpottamalla vähähiilisen teräksen eriyttämistä sen arvon ja markkinoitavuuden lisäämiseksi

·maksimoida EU:hun tehtävien ulkomaisten investointien laatu ja niistä koituvat hyödyt sisämarkkinoille kaikkein strategisimmilla aloilla

·käynnistää laajamittaisia valmistushankkeita nopeuttamalla ja yksinkertaistamalla valmistushankkeiden lupamenettelyjä sekä helpottamalla teollisuuskeskittymien kehittämistä valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueilla, jäljempänä ’nopean kehittämisen alueet’.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ehdotuksella pyritään tasapainottamaan sääntelyä, jotta parannetaan teollisuuden kilpailukykyä sekä lievennetään ja ehkäistään strategisia riippuvuuksia keskeisillä aloilla. Sääntely rajoittuu vähimmäisvaatimuksiin, jotka ovat tarpeen tiettyjen strategisten alojen tällä hetkellä kohtaamien ongelmien ratkaisemiseksi, rajoittamatta kohtuuttomasti markkinoita ja teknologista kehitystä tai lisäämättä suhteettomasti tiettyjen materiaalien ja tuotteiden kustannuksia. Lisäksi ehdotuksessa vahvistetaan kehys lupamenettelyjen yksinkertaistamiseksi ja investointihankkeiden koordinoidun lähestymistavan edistämiseksi kaikkialla unionissa.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ehdotuksella vastataan puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaan, EU:n kilpailukykykompassiin ja yhteiseen tiedonantoon EU:n taloudellisen turvallisuuden vahvistamisesta, joissa kaikissa todetaan olevan tarpeen toimia kiireellisesti, jotta voidaan turvata EU:n tulevaisuus talousmahtina, investointikohteena ja tuotannon keskuksena. Sillä edistetään autoteollisuuden toimintasuunnitelmaa, jossa autoteollisuudelle myönnettävän julkisen tuen ehdoksi asetetaan häiriönsietokykyä ja kestävyyttä koskevat kriteerit ja jossa kehotetaan edistämään teollisuutta vauhdittavassa säädöksessä vaatimuksia, jotka koskevat EU:ssa myytävien sähköajoneuvojen akkukennojen ja komponenttien valmistamista EU:ssa, unionin kansainvälisiä sitoumuksia noudattaen.

Lisäksi sillä edistetään 16. joulukuuta 2025 hyväksyttyä autoteollisuuspakettia, jossa muun muassa säädetään superbonusten myöntämisestä unionissa ennen vuotta 2035 valmistetuille pienille kohtuuhintaisille sähköajoneuvoille ja muutetaan vuoden 2035 päästövähennystavoitetta siten, että jäljellä olevat päästöt kompensoidaan käyttämällä unionissa valmistettua vähähiilistä terästä tai uusiutuvia ja vähähiilisiä polttoaineita. Mainitulla ehdotuksella 16 , jolla muutetaan asetusta (EU) 2019/631, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan kriteerit, joiden mukaisesti asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita voidaan pitää unionissa valmistettuina pieninä päästöttöminä ajoneuvoina tai unionissa valmistettuna vähähiilisenä teräksenä. Autoteollisuuspakettiin sisältyy myös ehdotus asetukseksi puhtaista yritysajoneuvoista 17 . Kyseisessä ehdotuksessa säädetään taloudellisen tuen antamisesta ainoastaan päästöttömille ja vähäpäästöisille yritysajoneuvoille, ja siinä siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan menetelmä ”valmistettu Euroopan unionissa” ‑kriteerien määrittämiseksi. Näiden kolmen välineen yhdenmukaisuuden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi tässä asetuksessa vahvistetaan yhdenmukaistetut määritelmät ’unionissa valmistetuille pienille kohtuuhintaisille sähköajoneuvoille’, ’unionissa valmistetulle vähähiiliselle teräkselle’ ja ’Euroopan unionissa valmistetuille yritysten henkilö- ja pakettiautoille’. Näin ollen 16. joulukuuta 2025 annettuja ehdotuksia olisi mukautettava siten, että niissä viitataan tässä asetuksessa hyväksyttyyn horisontaaliseen lähestymistapaan eikä delegoituihin säädöksiin, jotta voidaan varmistaa oikeudellisen kehyksen johdonmukaisuus.

Tämä asetus on johdonmukainen suhteessa unionin tullikoodeksiin, jossa vahvistetaan muuta kuin etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevat unionin säännöt. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden alkuperän määrittämiseksi sovelletaan koodeksissa vahvistettuja muuta kuin etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevia unionin sääntöjä.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Teollisuutta vauhdittava säädös on osa EU:n taloudellisen turvallisuuden, teollisuuden kilpailukyvyn ja vähähiilistämisen kannalta merkityksellistä lainsäädäntöä. Kun otetaan huomioon energiavaltaisten teollisuudenalojen ja nettonollateknologioiden rooli monilla talouden aloilla ja teollisuuden arvoketjuissa, useat EU:n politiikka- ja lainsäädäntökokonaisuudet ovat merkityksellisiä.

Ensinnäkin teollisuutta vauhdittava säädös on yhdenmukainen nettonollateollisuussäädöksen kanssa ja täydentää sitä ulottamalla yksinkertaistetut lupasäännökset, kuten keskitetyt yhteyspisteet ja määräajat, koskemaan kaikkia energiavaltaisen teollisuuden vähähiilistämishankkeita ja ottamalla käyttöön EU:ssa valmistamista koskevat vaatimukset tietyille nettonollateknologian komponenteille, jotta voidaan estää määräysten kiertäminen sekä edistää edelleen EU:n valmistuskapasiteetin sekä häiriönsietokykyisten ja kilpailukykyisten sisäisten arvoketjujen kehittämistä.

Toiseksi ehdotus on yhdenmukainen eurooppalaisen ilmastolain kanssa, koska sillä pyritään edistämään ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista tukemalla investointeja teollisuuden vähähiilistämiseen ja nettonollateknologioihin.

Kolmanneksi ehdotus on yhdenmukainen viimeisimpien lupamenettelyjen yksinkertaistamista ja autoteollisuuden kilpailukyvyn parantamista koskevien aloitteiden kanssa. Teollisuutta vauhdittavalla säädöksellä pyritään etenkin yksinkertaistamaan keskeisiä lupaprosesseja erityisesti digitalisaation ja datan uudelleenkäytön avulla. Se perustuu ympäristölupia koskevassa ehdotuksessa esitettyihin toimenpiteisiin, joita sovelletaan alan erityispiirteisiin.

Ehdotus on yhdenmukainen myös muun EU:n lainsäädännön kanssa, jolla pyritään tukemaan Euroopan teollisuuden siirtymistä puhtaaseen, kiertotalouteen perustuvaan ja ilmastoneutraaliin talouteen. Teollisuutta vauhdittava säädös on esimerkiksi yhdenmukainen tulevan tuotekohtaisen ympäristölainsäädännön kanssa ja täydentää sitä. Rakennusalalla se täydentää rakennustuoteasetusta, mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöjä koskevaa yhdenmukaistettua standardia ja suunniteltua vähähiiliselle betonille myönnettävää merkkiä. Teräsalan osalta terästuotteita koskevassa tulevassa delegoidussa säädöksessä, joka on kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen mukainen, vahvistetaan tarvittavat osatekijät teräksen edelläkävijämarkkinoita koskevien säännösten täytäntöönpanemiseksi, kun otetaan huomioon primaari- ja sekundaariteräksen tuottajien erilaiset vähähiilistämistä koskevat ominaisuudet, ja palkitaan kiertotaloudesta. Kun suunnitellaan kynnysarvoihin perustuvia merkintä- ja tietovaatimuksia eri tuotteille, tällaisissa kynnysarvoissa olisi otettava huomioon kierrätysmateriaalin osuus teollisuustuotteessa, ja kynnysarvoa olisi tarvittaessa alennettava kierrätysmateriaalin osuuden kasvaessa tuotteessa. Teollisuutta vauhdittava säädös täydentää myös akku- ja paristoasetusta, jossa vahvistetaan puitteet EU:n akku- ja paristoteollisuuden ympäristötavoitteille, mikä mahdollistaa sen, että teollisuutta vauhdittavan säädöksen mukaisissa edelläkävijämarkkinoita koskevissa säännöksissä voidaan keskittyä EU:ssa valmistamista koskeviin vaatimuksiin. Sillä täydennetään ekologisen suunnittelun ja energiamerkintöjen mukaisia aurinkosähkömoduulien ympäristötehokkuutta koskevia tulevia sääntöjä edistämällä vaatimustenmukaisten tuotteiden valmistusta EU:ssa. Vähähiilisten ja biopohjaisten ratkaisujen edistämisen osalta se on yhdenmukainen EU:n uuden biotalousstrategian kanssa.

Ehdotus on yhdenmukainen myös muun EU:n ilmastolainsäädännön kanssa. EU:n päästökauppajärjestelmä (EU ETS) on tärkein ilmastopolitiikan väline kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, ja sillä on keskeinen rooli kannustettaessa päästövähennyksiin energiavaltaisilla teollisuudenaloilla ja sähköntuotannossa. Tällä ehdotuksella täydennetään EU:n päästökauppajärjestelmän hintasignaalia ja tuetaan edelläkävijämarkkinoiden luomista vähähiilisille teollisuustuotteille. Lisäksi se on yhdenmukainen hiilirajamekanismista annetun asetuksen (CBAM) kanssa.

Tulevista aloitteista ehdotus kiertotaloussäädökseksi täydentää teollisuutta vauhdittavaa säädöstä edistämällä kierrätystä ja uusioraaka-aineiden saatavuutta sekä vähentämällä riippuvuuksia ja haavoittuvuuksia myös energiavaltaisen teollisuuden tuotteiden osalta. Lisäksi varmistetaan yhdenmukaisuus teollisuutta vauhdittavan säädöksen alakohtaisten toimenpiteiden ja tulevan julkisten hankintojen tarkistuksen yleisen kehyksen välillä.

Ehdotuksessa otetaan huomioon julkisia hankintoja koskevan WTO:n sopimuksen (GPA-sopimus) ja asiaankuuluvien EU:n kahdenvälisten kauppasopimusten mukaiset julkisia hankintoja koskevat unionin kansainväliset sitoumukset. Tällaisten sitoumusten kattamiin maihin sijoittautuneet toimijat voivat hyötyä täytäntöönpanokelpoisesta pääsystä tiettyihin hankintamenettelyihin, jotka on määritelty asiaa koskevissa soveltamisalaluetteloissa. Nämä sitoumukset on jäsennelty hankintaviranomaisten luokkiin, mukaan lukien keskushallinto, keskushallintoa alemman tason viranomaiset, julkisoikeudelliset yhteisöt ja yleishyödylliset palvelut, sekä hankintojen tyyppeihin, kuten tavaroihin, palveluihin ja rakennustöihin. Niiden sovellettavuus riippuu näin ollen hankinnan toteuttavasta hankintaviranomaisesta ja hankinnan kohteesta. Lisäksi unionilla on edelleen oikeus soveltaa yleisiä tai turvallisuuteen perustuvia poikkeuksia.

Tämän seurauksena unionin hankintasitoumukset eivät anna kaikille kumppaneille yhdenmukaista tai kattavaa pääsyä EU:n hankintamarkkinoille, eikä ole mahdollista laatia yhtä ainoaa luetteloa kolmansista maista, joilla on täysin turvattu pääsy koko EU:n hankintamarkkinoille. Hankintaviranomaisten saatavilla on yksityiskohtaisia tietoja hankintasitoumuksista ja toimittajien kelpoisuudesta 18 , mikä tukee kansainvälisten hankintavelvoitteiden johdonmukaista soveltamista ja säilyttää samalla unionin mahdollisuudet pyrkiä tässä ehdotuksessa esitettyihin toimintapoliittisiin tavoitteisiinsa.

Teollisuutta vauhdittavassa säädöksessä vahvistetaan kehys sille, mitä Euroopassa valmistaminen tarkoittaa hankintamenettelyissä, jotka kattavat energiavaltaisen teollisuuden tuotteet, nettonollateknologiat ja autoteollisuuden komponentit, kun taas julkisia hankintoja koskevan oikeudellisen kehyksen tulevassa tarkistuksessa puolestaan selvennetään, miten tällaiset hankinnat on toteutettava. Erityisesti siihen sisällytetään ja sen avulla pannaan täytäntöön alakohtaiset vaatimukset, jotka on vahvistettu asiaa koskevissa säädöksissä yhteisen hankintakehyksen puitteissa, ja annetaan hankintaviranomaisille keskeisten alojen osalta selkeät välineet asettaa etusijalle tarjoukset, jotka koostuvat pääasiassa eurooppalaisista tuotteista. Tällä lähestymistavalla varmistetaan johdonmukaisuus ja oikeusvarmuus sekä julkisille ostajille että talouden toimijoille.

Ehdotetussa asetuksessa otetaan huomioon myös unionin kaupan suojatoimet, mukaan lukien äskettäin ehdotettu toimenpide, jolla puututaan maailmanlaajuisen ylikapasiteetin EU:n teräsmarkkinoilla aiheuttamiin kielteisiin vaikutuksiin. Lisäksi se täydentää nykyistä ulkomaisten suorien sijoitusten kehystä, joka koskee turvallisuutta ja yleistä järjestystä. Ehdotus ei myöskään rajoita EU:n kilpailusääntöjen soveltamista.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Asianmukainen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 114 artikla, jonka nojalla unioni voi toteuttaa yhdenmukaistamistoimenpiteitä. Kun otetaan huomioon häiriönsietokyvyn ja teollisuuden vähähiilistämisen monimutkaisuus ja ylikansallinen luonne, tällaisia toimenpiteitä tarvitaan sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi erityisesti strategisilla aloilla.

Lisäksi on tarpeen käyttää EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa koskevaa SEUT-sopimuksen 207 artiklaa täydentävänä oikeusperustana tietyille tämän asetuksen nojalla käyttöön otettaville toimenpiteille. Ulkomaisia investointeja koskevat säännökset kattavat tietyt alat, jotta voidaan varmistaa vähimmäissijoitusvaatimukset ja lisäarvon tuottaminen unionissa. Sen vuoksi säännöksillä pyritään ensisijaisesti varmistamaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta. Ulkomaiset suorat sijoitukset on kuitenkin nimenomaisesti sisällytetty EU:n yhteisen kauppapolitiikan soveltamisalaan.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Kilpailukyky, kestävä vauraus, taloudellinen turvallisuus ja vähähiilistäminen ovat EU:lle erittäin tärkeitä asioita. Yksikään jäsenvaltio ei pysty yksin vähähiilistämään teollisuuttaan tehokkaasti vaan haasteeseen on puututtava yhdessä: energiamarkkinat ja ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet vaativat yhteisiä toimia ja energiavaltaisen teollisuuden tuotteiden ja nettonollateknologioiden sisämarkkinoiden on toimittava moitteettomasti. Teollisuuden tämänhetkisten kilpailukykyhaasteiden vuoksi on todennäköistä, että jäsenvaltiot toteuttavat yksipuolisia toimenpiteitä. Vaikka tällaiset toimet voivat olla perusteltuja, niiden koordinoimatta jättäminen uhkaa haitata sisämarkkinoiden toimintaa ja pirstaloittaa niitä, mikä altistaa EU:ta entisestään ulkomaisille häiriöille eikä se pysty hyödyntämään sisämarkkinoiden voimavaroja hyötyjen tuottamiseksi paikallisille ja eurooppalaisille ekosysteemeille.

Sen vuoksi SEUT-sopimuksen 114 artiklan mukaisesti tarvitaan yhdenmukaistettu EU:n tason lähestymistapa, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja vastata häiriönsietokykyyn ja teollisuuden vähähiilistämiseen liittyviin haasteisiin ja samalla turvata EU:n kilpailukyky. Tässä aloitteessa esitetyt toimenpiteet eivät olisi yhtä tehokkaita (ne saattaisivat olla jopa tehottomia), jos jäsenvaltiot panisivat ne täytäntöön yksin, koska haasteet, joihin niillä puututaan, koskevat sisämarkkinoita. Haasteet eivät rajoitu yksittäisiin jäsenvaltioihin tai osaan jäsenvaltioista, vaan ne liittyvät EU:n teolliseen perustaan ja EU:n laajuisiin arvoketjuihin. Lisäksi on epätodennäköistä, että pelkästään jäsenvaltioiden tasolla toteutetut toimenpiteet täyttäisivät riittävän tehokkaasti sisämarkkinoiden tiiviisti toisiinsa yhteydessä olevien toimitusketjujen tarpeet, ja tällaiset toimenpiteet voisivat lisätä markkinoiden hajanaisuutta ja toimitusketjujen häiriöiden riskiä.

Ilmastonmuutos on rajatylittävä haaste, jonka ratkaisemiseen vaaditaan sekä kansainvälisiä että EU:n toimia, joilla voidaan tehokkaasti täydentää ja vahvistaa alueellisia, kansallisia ja paikallisia toimia. Toimimatta jättämisen kustannukset lankeaisivat koko Euroopan maksettaviksi. Tarvittava teollinen muutos vaikuttaa moniin aloihin EU:n taloudessa, minkä vuoksi EU:n tason koordinoidut toimet ovat välttämättömiä muutosvoimaisen, oikeudenmukaisen ja kustannustehokkaan siirtymän ja ylöspäin tapahtuvan lähentymisen edistämiseksi. Koordinoimattomat kansalliset toimenpiteet saattavat aiheuttaa toisistaan poikkeavien sääntöjen soveltamista markkinatoimijoihin, julkisia hankintoja koskevia yhdenmukaistamattomia käytäntöjä, esimerkiksi ympäristöä säästävien julkisten hankintojen yhteydessä, ja eriäviä lupamenettelyjä ja viime kädessä heikentää sisämarkkinoiden toimintaa.

Ilman EU:n lisätoimia nykytilanne todennäköisesti jatkuu, mikä lisää riskiä siitä, että EU:n strateginen teollinen kapasiteetti ja valmius heikkenee, sisämarkkinat pirstaloituvat entisestään ja EU tulee kriittisesti riippuvaiseksi kolmansista maista vihreiden, digitaalisten, puolustuksen ja taloudellisen turvallisuuden tavoitteiden osalta. Tämä puolestaan voisi vaikuttaa kielteisesti unionin taloudelliseen turvallisuuteen sekä sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen pääasiassa työllisyyteen, aluekehitykseen ja teollisten mahdollisuuksien tasapuoliseen saatavuuteen kohdistuvien vaikutusten kautta.

Ehdotetuissa toimissa keskitytäänkin sen vuoksi aloihin, joilla unionin tason toiminnasta saadaan todistettavasti lisäarvoa tarvittavien toimien laajuuden, nopeuden ja kattavuuden vuoksi. Toimilla pyritään parantamaan energiavaltaisten teollisuudenalojen liiketoimintamahdollisuuksia, jotta ne voivat investoida vähähiilistämiseen, ja vahvistamaan EU:n strategisten alojen ja teknologioiden kilpailukykyä.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa määrätään, että toissijaisuusperiaatetta sovelletaan aloilla, jotka eivät kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. SEUT-sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan e alakohdassa määrätään, että unionilla on yksinomainen toimivalta yhteisen kauppapolitiikan alalla. SEUT-sopimuksen 207 artiklan 2 kohta kuuluu yksinomaiseen toimivaltaan. Näin ollen toissijaisuusperiaatetta ei tarvitse huomioida, jos SEUT-sopimuksen 207 artiklaa käytetään täydentävänä oikeusperustana toimenpiteille, joilla pannaan täytäntöön unionin yhteistä kauppapolitiikkaa.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotetut toimenpiteet ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisia ja tuovat lisäarvoa EU:n tasolla tarvittavien toimien laajuuden, kiireellisyyden ja kattavuuden vuoksi.

Lupamenettelyjä koskevilla toimenpiteillä asetetaan jäsenvaltioille velvoitteita yksinkertaistaa prosesseja. Lupamenettelyjen digitalisointi säästää pitkällä aikavälillä sekä viranomaisten että yritysten aikaa ja kustannuksia, mikä mahdollistaa puhtaan valmistuksen ja teollisen käyttöönoton nopeuttamisen kaikkialla EU:ssa.

Vähähiilisyyttä ja EU:ssa valmistamista koskevat vaatimukset ovat oikeassa suhteessa Euroopan teolliseen tuotantokapasiteettiin, ja niiden tarkoituksena on olla aiheuttamatta merkittävää taloudellista rasitetta jäsenvaltioiden hallinnollisille talousarvioille. Edelläkävijämarkkinoiden luominen on ratkaisevan tärkeää keskeisten alojen ja teknologioiden kilpailukyvyn lisäämiseksi ja siten EU:n teollisen perustan vahvistamiseksi ja riippumattomuuden varmistamiseksi näillä strategisilla aloilla.

Ulkomaisia suoria sijoituksia koskevat pakolliset edellytykset ovat tarpeen, jotta voidaan saavuttaa tavoite maksimoida näiden sijoitusten tuottamat hyödyt kaikissa jäsenvaltioissa, vahvistaa sisämarkkinahyötyjä ja hyödyntää sisämarkkinoille pääsyä. Edellytyksillä varmistetaan, että investoinneilla myös kehitetään taitotietoa, luodaan työpaikkoja ja integroidaan arvoketjuja.

Valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueita koskevat toimenpiteet jättävät jäsenvaltioille vastuun tällaisten alueiden määrittämisestä ja nimeämisestä ja tarjoavat samalla etuja, joilla pyritään luomaan paremmat ja kilpailukykyisemmät olosuhteet valmistusteollisuudelle.

•Toimintatavan valinta

Asetusta pidetään tarkoituksenmukaisimpana välineenä, koska sen avulla voidaan asettaa vaatimuksia, joita sovelletaan suoraan kansallisiin viranomaisiin ja asianomaisiin talouden toimijoihin. Tämä auttaa varmistamaan, että vaatimukset pannaan täytäntöön ajallaan ja yhdenmukaisesti, mikä lisää oikeusvarmuutta.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ei sovelleta.

•Sidosryhmien kuuleminen

Paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti komissio toteutti kattavan sidosryhmien kuulemisprosessin, jonka tavoitteena oli kerätä luotettavaa tietoa monilla menetelmillä, kuulemalla monenlaisia osapuolia ja käyttämällä erilaisia välineitä. Komissio toteutti useita toimia: avoin verkkokuuleminen 15. huhtikuuta – 8. heinäkuuta 2025 (314 vastausta ja 133 liitteenä olevaa kannanottoa), vaikutustenarviointia koskeva kannanottopyyntö (295 vastausta), kohdennettu kuuleminen, johon voivat osallistua energiavaltaisten teollisuudenalojen yhdistykset ja yritykset (62 vastausta), tilannearviotyöpaja, johon voivat osallistua energiavaltaisten teollisuudenalojen yritykset (40 osallistujaa), EU:n vähähiilisen teräksen merkintää koskeva tilannearviotyöpaja, johon voivat osallistua vain teräsalan yritykset (34 osallistujaa), jäsenvaltioille avoin tilannearviotyöpaja (46 osallistujaa), jossa käsiteltiin kaikkia kolmea tilannearviota, mukaan lukien mahdollisuus toimittaa kannanottoja ja kohdennettu kuuleminen, joka oli avoin akkuekosysteemille ja sen toimintaketjun loppupään sektoreille (63 vastaajaa). Julkisen kuulemisen tulokset esitetään yhteenvetoraportissa, joka julkaistaan Kerro mielipiteesi -sivustolla yhdessä kannanottopyyntöön saatujen vastausten kanssa.

Kaiken kaikkiaan sidosryhmät esittivät, että EU:n energiavaltaisten teollisuudenalojen kohtaamia haasteita ovat riittävän kohtuuhintaisen uusiutuvan energian puute, epäreilu kansainvälinen kilpailu, vähähiilistämisestä johtuvat korkeat pääoma- ja toimintakustannukset, tuotantoketjun loppupään alojen vähäinen halukkuus maksaa lisähintaa vihreistä tuotteista, monimutkaiset ja pitkät lupamenettelyt sekä vaikeudet saada rahoitusta vähähiilistämishankkeisiin.

Komissio sai laajaa kannatusta ajatukselle vähähiilisten EU:ssa valmistettujen teollisuustuotteiden edelläkävijämarkkinoiden luomisesta ja suojelemisesta keskeisenä mekanismina, jolla edistetään kysyntää ja vähähiilistämisinvestointeja. Sidosryhmät olivat yhtä mieltä myös siitä, että edelläkävijämarkkinoiden luominen auttaa suojelemaan EU:n puhtaan teknologian ja autoteollisuuden kilpailukykyä. Lisäksi ne vahvistivat, että EU:ssa valmistamista koskevat vaatimukset ovat tärkeitä sen varmistamiseksi, että EU:n ulkopuoliset kilpailijat eivät heikennä vähähiilisen teollisuuden tuotteiden ja puhtaan teknologian tuotteiden markkinoita. Myös suurin osa akkualan sidosryhmistä tuki erilaisiin poliittisiin toimenpiteisiin sisällytettäviä EU:ssa valmistamista koskevia vaatimuksia sekä julkisten hankintojen yhteydessä että markkinoille saatettujen tuotteiden osalta. Lupamenettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen sai paljon tukea erityisesti pk-yrityksiltä, joilla on vähemmän resursseja hallinnollisen työtaakan hallintaan. Sidosryhmät suhtautuivat ulkomaisia sijoituksia koskeviin säännöksiin myönteisesti ja totesivat, että tällaiset toimenpiteet voisivat houkutella kipeästi kaivattua pääomaa ja lisähyötyjä.

•Vaikutustenarviointi

·kehitettävä dynaamista perustasoa, mukaan lukien vähähiilistämisinvestointien hidastumisen laajuuden ja vähähiilistämisen edistymisen eroavaisuuksien selittäminen paremmin

·parannettava analyysia ongelman taustatekijöistä, mukaan lukien lupamenettelyihin ja ulkomaisiin suoriin sijoituksiin liittyvät tekijät, ja tarkistaa tämän perusteella yleisiä ja erityisiä tavoitteita SMART-periaatteen mukaisesti sekä parantaa toimenpiteitä

·tehtävä perusteellisempi analyysi teollisuuden vähähiilistämisteknologioiden saatavuudesta ja taloudellisesta elinkelpoisuudesta sekä vähähiilisten vaihtoehtojen kysynnästä, mukaan lukien hintajousto ja korvattavuus

·parannettava kustannus-hyötyanalyysia kvantifioimalla se paremmin, mukaan lukien liitteen 3 parantaminen

·vahvistettava kustannus-hyötyanalyysin mallintamisen luotettavuus ja kerrottava avoimesti laskennassa käytetyistä oletuksista.

Erot vaikutustenarvioinnissa parhaaksi arvioituun vaihtoehtoon verrattuna

Asetusehdotus sisältää toimenpiteitä, jotka poikkeavat vaikutustenarvioinnissa esitetystä parhaaksi arvioidusta toimintavaihtoehdosta.

·Lupamenettelyjen osalta ehdotuksessa otetaan käyttöön valmistusteollisuuden keskittymiä koskevia erityistoimenpiteitä (eli hiljaisen hyväksynnän menettely välivaiheissa ja liitäntäpyyntöjen ensisijaisuusarviointi), jotka eivät kuulu parhaaksi arvioituun toimintavaihtoehtoon, jotta pystyttäisiin hyödyntämään synergiaetuja, joita odotetaan saatavan muista valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueita koskevista säännöksistä.

·Soveltamisalan osalta julkisia hankintamenettelyjä, huutokauppoja ja tukijärjestelmiä koskevat säännökset kattavat vaikutustenarvioinnissa analysoitujen teknologioiden lisäksi muitakin nettonollateknologioita. Ehdotuksella otetaan käyttöön EU:ssa valmistamista koskevat vaatimukset myös aurinkolämmölle, lämpöpumpuille, tuulivoimalle, ydinfissiolle ja vedylle EU:n taloudellisen turvallisuuden, häiriönsietokyvyn, kestävyyden ja toimitusvarmuuden parantamista koskevan tavoitteen mukaisesti. Vaikutustenarviointiin on lisätty liite, jossa esitetään näiden toimenpiteiden keskeiset vaikutukset. Akku- ja aurinkosähköteollisuuteen vaikuttaa jo nyt ennennäkemätön tilanne, jossa yhdistyvät suuri maailmanlaajuinen ylikapasiteetti ja EU:n merkittävä riippuvuus yksittäisistä hankintalähteistä, ja samalla muut soveltamisalaan kuuluvat nettonollateknologiat ovat maailmanlaajuisen kovan (eikä aina oikeudenmukaisen) kilpailun kohteena ja niiden kohtalona voi olla samanlainen markkinakehitys. Sen vuoksi komissio on päättänyt ottaa käyttöön tällaisia säännöksiä mahdollisten tulevien toimitus- ja markkinariskien ennakoimiseksi ja lieventämiseksi.

Auto- ja rakennusalalla käytettävää terästä koskevat kriteerit rajoittuvat ehdotuksessa vähähiilisyysvaatimukseen (sen sijaan, että yhdistettäisiin vähähiilisyyttä ja EU:sta peräisin olevaa terästä koskevat vaatimukset) kun on kyse julkisista hankinnoista ja tukijärjestelmistä. Kun otetaan huomioon äskettäin ehdotettu kaupan toimenpide, jolla puututaan maailmanlaajuisen ylikapasiteetin unionin teräsmarkkinoilla aiheuttamiin kauppaan liittyviin kielteisiin vaikutuksiin, eurooppalaisen teräksen suosimista ei pidetä tarpeellisena.

·Betoni täyttää vähähiilisyyden vaatimukset, jos se täyttää rakennustuoteasetuksen nojalla hyväksytyissä täytäntöönpanotoimenpiteissä vahvistetut vähähiilisen betonin kriteerit. Samoin myös rakentamisessa käytettävien vähähiilisten terästuotteiden, jotka kuuluvat yhdenmukaistetun teknisen eritelmän soveltamisalaan, on oltava rakennustuoteasetuksen puitteissa vahvistetun vähähiilisyyden määritelmän mukaisia. Rakennustuoteasetuksen soveltamisalaan kuulumattomia terästuotteita pidetään vähähiilisinä, jos ne täyttävät vähähiilisen teräksen edellytykset, jotka vahvistetaan kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä. Tällä lähestymistavalla varmistetaan sääntelyn johdonmukaisuus voimassa olevan tuotekohtaisen lainsäädännön kanssa.

·Lisäksi ehdotus sisältää muutoksia nettonollateollisuussäädöksen julkisia hankintoja koskevaan 25 artiklaan, jotta voidaan selkeyttää teknologista soveltamisalaa sisällyttämällä siihen ainoastaan yleisesti julkisesti hankitut teknologiat. Se sisältää myös muutoksia nettonollateollisuussäädöksen 26 artiklaan huutokauppojen osalta. Tarkoituksena on ottaa huomioon huutokauppojen kasvava merkitys unionin energiahuollon ja teknologisen riippumattomuuden turvaamisessa. Ehdotus sisältää myös muutoksia rakennustuoteasetuksen 1 ja 22 artiklaan.

·Ehdotuksessa ei noudateta parhaaksi arvioidussa vaihtoehdossa esitettyä vapaaehtoisen teräsmerkinnän käyttöönottoa vähähiilistä terästä koskevien investointipäätösten tueksi. Sen sijaan siinä keskitytään nykyisten sitoumusten nopeaan täytäntöönpanoon esimerkiksi kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen yhteydessä ja sellaisen valtuutuksen suunnitteluun, jolla voidaan täydentää edelläkävijämarkkinoita koskevia säännöksiä kehittämällä vapaaehtoisia merkintöjä energiavaltaisen teollisuuden tuotteiden vähähiilisyysluokille.

Kaikki nämä toimenpiteet ovat vaikutustenarvioinnissa arvioidun yleisen kehyksen mukaisia, eivätkä ne vaikuta merkittävästi vaihtoehtojen vertailuun. Puhtaiden teknologioiden osalta soveltamisalan laajentaminen merkitsee sitä, että sähkömarkkinoihin kohdistuvat vaikutukset voivat olla suurempia ja heijastua myös jatkokäyttäjiin. Samoja suojatoimia, joita analysoitiin yksityiskohtaisesti akkujen ja aurinkoenergian osalta, sovelletaan kuitenkin myös muihin nettonollateknologioihin.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on lieventää unionin alkuperää ja vähähiilisyyttä koskevien vaatimusten sekä ulkomaisia suoria sijoituksia koskevien edellytysten vaikutuksia sääntelytaakkaan. Muut osat, jotka koskevat esimerkiksi lupien myöntämistä, vähentävät talouden toimijoiden sääntelytaakkaa.

Tämän asetuksen nojalla yrityksille suoraan aiheutuvien hallinnollisten kustannusten odotetaan kompensoituvan yksinkertaistetuista lupamenettelyistä saatavilla tehokkuuseduilla ja pitkän aikavälin hyödyillä, jotka liittyvät toimitusketjujen parempaan häiriönsietokykyyn. Kustannukset liittyvät velvollisuuteen osoittaa, että asiaankuuluvilla tuotantoketjun loppupään aloilla toimivat yritykset noudattavat edelläkävijämarkkinoita koskevia säännöksiä. Sijoituksia koskevien ehtojen yhdenmukainen soveltaminen kaikkialla unionissa estäisi suurelta osin oikeuspaikkakeinottelun ja alhaisimmalla sääntelytasolla kilpailemisen houkuteltaessa ulkomaisia sijoituksia sekä yhdenmukaistaisi ja yksinkertaistaisi samalla liiketoimintaedellytyksiä.

Jäsenvaltioille odotetaan aiheutuvan hallinnollisia lisäkustannuksia, jotka liittyvät edelläkävijämarkkinoita koskevien säännösten seurantaan ja täytäntöönpanoon julkisten hankintojen yhteydessä ja tukijärjestelmissä. Myös ulkomaisia sijoituksia koskevien edellytysten täytäntöönpano, mukaan lukien ennaltamäärääminen, seuranta ja seuraamukset, lisää hallinnollisia kustannuksia. Lupasäännösten odotetaan myös lisäävän viranomaisille aiheutuvia kustannuksia lyhyellä aikavälillä, kun taas digitalisaatio ja yksinkertaistaminen tuottavat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä huomattavia kustannus- ja aikasäästöjä sekä teollisuudelle että viranomaisille. Lisäksi nopean kehittämisen alueiden nimeämisestä ja teollisuusalueille myönnettävien etujen täytäntöönpanosta aiheutuu jäsenvaltioille ylimääräisiä hallinnollisia kustannuksia, vaikka kyseisillä alueilla toimiville yksittäisille yrityksille koituukin hyötyjä.

•Perusoikeudet

Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 16 artiklassa määrätään elinkeinovapaudesta. Tämän ehdotuksen mukaisilla toimenpiteillä luodaan innovaatiovalmiuksia ja edistetään energiavaltaisen teollisuuden tuotteiden kysyntää, mikä voi vahvistaa elinkeinovapautta unionin oikeuden sekä kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella on vaikutuksia komission talousarvioon. Täytäntöönpano edellyttää noin kuuden kokoaikavastaavan työpanosta vuodessa, 20 000 euron toistuvia lisäkustannuksia osiota kohden, jotta voidaan laajentaa yhteistä digitaalista palveluväylää koskevan asetuksen liitettä 1 suunnitelluilla lupasäännöksillä, ja 20 000 euron kertaluonteisia kustannuksia, jotka aiheutuvat investoinneista yhteisen digitaalisen palveluväylän taustajärjestelmään. Vaikutustenarviointiraportissa esitettyjä lukuja on mukautettu vastaamaan säädöksessä ehdotettujen toimenpiteiden laajempaa soveltamisalaa.

Talousarviovaikutuksia aiheutuu pääasiassa seuraavista toimista: i) jäsenvaltioiden investointiviranomaisten toimittamien ulkomaisia suoria sijoituksia koskevien ilmoitusten tarkastelu, ii) edelläkävijämarkkinoita koskeviin säännöksiin liittyvien jäsenvaltioiden velvoitteiden täytäntöönpanon valvonta ja iii) yhteistä digitaalista palveluväylää koskevan asetuksen liitteen II ja yhteisen digitaalisen palveluväylän taustajärjestelmän laajentaminen lupasäännösten noudattamiseksi.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Komissio arvioi tämän ehdotuksen johdonmukaisuutta, tuloksia, vaikutuksia, suhteellisuutta ja toissijaisuutta kolmen vuoden kuluttua sen soveltamisen alkamispäivästä. Asetukseen sisältyy lauseke, jonka mukaisesti sitä tarkastellaan uudelleen viiden vuoden kuluttua sen arvioimiseksi, ovatko edelläkävijämarkkinoita koskevat säännökset edelleen tarpeen markkinakehityksen valossa sekä olisiko tällaisia toimenpiteitä harkittava muilla EU:n taloudellisen turvallisuuden kannalta kriittisillä aloilla. Ehdotetut toimenpiteet on suunniteltu kohdennetuiksi ja aikasidonnaisiksi toimenpiteiksi, joilla nopeutetaan unionin teollisen kapasiteetin kehitystä ja parannetaan taloudellista turvallisuutta ainoastaan strategisilla aloilla. Näin taataan, että räätälöity lähestymistapa pysyy joustavana ja näyttöön perustuvana ja että sitä voidaan mukauttaa Euroopan teollisen perustan muuttuviin tarpeisiin.

Jotta arviointi pystytään tekemään, jäsenvaltioiden ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava komissiolle sen pyynnöstä tarvittavat ja asiaankuuluvat tiedot.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Asetuksen I luvussa esitetään asetuksen yleiset säännökset, mukaan lukien kohde eli sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen luomalla kehys, jolla varmistetaan asiaankuuluvien teollisuustuotteiden turvattu, kestävä ja häiriönsietokykyinen tarjonta sekä niiden turvatut, kestävät ja häiriönsietokykyiset toimitusketjut unionissa, asetuksen soveltamisala, teollistamistavoite ja asetuksessa käytetyt määritelmät.

Asetuksen II luvussa esitetään mahdollistavat edellytykset teollisuustuotannolle ja vähähiilistämiselle. Siinä vahvistetaan säännökset, joilla varmistetaan yksinkertaistetut, tehokkaat ja digitaaliset lupamenettelyt valmistusteollisuuden hankkeille. Siinä otetaan myös käyttöön säännöksiä, jotka koskevat energiavaltaisen teollisuuden vähähiilistämishankkeiden ja teollisuuden nettonollahankkeiden lupamenettelyjä.

Asetuksen III luvussa vahvistetaan kehys unionin alkuperää ja vähähiilisyyttä koskevien vaatimusten soveltamiselle tiettyihin strategisten alojen tuotteisiin ja palveluihin julkisten hankintojen ja julkisten tukijärjestelmien yhteydessä.

Siinä vahvistetaan vähähiilisyyttä koskevat vaatimukset teräksen osalta, unionin alkuperää ja vähähiilisyyttä koskevat vaatimukset tietyillä tuotantoketjun loppupään aloilla eli rakentamisessa, infrastruktuurissa ja liikenteessä käytettävän betonin, laastin ja alumiinin osalta sekä unionin alkuperää koskevat vaatimukset ajoneuvojen osalta. Lisäksi siinä annetaan valtuudet vahvistaa kemianteollisuuden tuotteita koskevia kysyntäpuolen toimenpiteitä.

Asetuksen IV luvussa vahvistetaan kehys edellytysten asettamiselle uusille strategisille aloille tehtäville ulkomaisille suorille sijoituksille, joiden arvo on yli 100 miljoonaa euroa. Tällainen sijoitus ei tule voimaan ennen kuin asiaankuuluvat edellytykset on täytetty kaikilta osin. Jäsenvaltioiden nimeämät investointiviranomaiset vastaavat näiden edellytysten noudattamisen tarkastelusta ja seurannasta, ja komissiolla on koordinoiva rooli.

Asetuksen V luvussa vahvistetaan kehys, jonka mukaisesti jäsenvaltiot nimeävät valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueet määriteltyjen kriteerien perusteella. Näiden alueiden tarkoituksena on helpottaa teollisuuden maantieteellistä keskittymistä ja edistää suotuisia olosuhteita alueelle sijoittautuneille teollisuudenaloille. Valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueita kehitetään synergiassa muiden unionin aloitteiden kanssa.

Asetuksen VI luvussa vahvistetaan yhteiset loppusäännökset vahvistamalla soveltamissäännökset, jotka koskevat muun muassa arviointia, seurantaa, uudelleentarkastelua, siirretyn säädösvallan käyttöä ja seuraamuksia. Siinä esitetään myös muutokset asetukseen (EU) 2018/1724 (yhteistä digitaalista palveluväylää koskeva asetus) ja asetukseen (EU) 2024/1735 (nettonollateollisuussäädös), mukaan lukien säännöksiin julkisten hankintamenettelyjen alkuperävaatimuksista, julkisia hankintoja koskevat kyberturvallisuusvaatimukset ja huutokauppoja koskevat tiukemmat kyberturvallisuussäännökset, huutokauppoja ja muita julkisia interventioita koskevat alkuperävaatimukset. Lisäksi siihen sisältyy muutoksia asetukseen (EU) 2024/3110 (rakennustuoteasetus), jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus ja synergiat tämän ehdotuksen kanssa ja tukea sen tavoitteita.

Liitteessä I esitetään luettelo valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueilla toimivista toimialoista.

Liitteessä II määritellään vähähiilistä sisältöä koskevat vaatimukset ja/tai unionin alkuperää koskevat vaatimukset tietyille energiavaltaisen teollisuuden tuotteille julkisten hankintamenettelyjen ja julkisten tukijärjestelmien yhteydessä.

Liitteessä III vahvistetaan ajoneuvoja koskevat unionin alkuperää koskevat vaatimukset julkisten hankintamenettelyjen ja julkisten tukijärjestelmien yhteydessä. Siinä vahvistetaan myös kriteerit, joiden perusteella pieni päästötön ajoneuvo katsotaan valmistetuksi EU:ssa asetuksen (EU) 2019/631 5 artiklaa sovellettaessa.

Liitteessä IV vahvistetaan muutokset asetuksen (EU) 2018/1724 liitteeseen II.

2026/0068 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

toimenpidekehyksestä teollisuuden kapasiteetin ja vähähiilistämisen vauhdittamiseksi strategisilla aloilla ja asetusten (EU) 2018/1724, (EU) 2024/1735 ja (EU) 2024/3110 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan ja 207 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 20 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 21 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Maailmanlaajuinen covid-19-pandemia, Venäjän laiton ja provosoimaton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, vihamieliset taloudelliset toimet, kyberhyökkäykset, ulkomainen sekaantuminen, unionin taloudellisten riippuvuuksien käyttäminen aseena, kaupan toimenpiteiden mielivaltainen käyttöönotto, ilmastonmuutoksen lisääntyvät vaikutukset ja kasvavat geopoliittiset jännitteet ovat paljastaneet unionin haavoittuvuudet ja muodostavat vakavan uhan unionin yhteiskunnille, talouksille ja yrityksille. Unionin taloudellinen turvallisuus liittyy näin ollen erottamattomasti sen kykyyn vahvistaa häiriönsietokykyään ja lieventää vihamielisistä taloudellisista kytköksistä aiheutuvia riskejä. Unioni on sitoutunut suojelemaan taloudellista turvallisuuttaan sekä torjumaan uhkia, jotka kohdistuvat sen toimitusketjuihin, infrastruktuuriin ja keskeisiin teknologioihin tai jotka aiheutuvat sen taloudellisten riippuvuuksien käyttämisestä aseena. 22 Unionin taloudellinen turvallisuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus liittyvät näin ollen erottamattomasti sen kykyyn vahvistaa häiriönsietokykyään ja lieventää taloudellisista kytköksistä aiheutuvia riskejä. Tämä edellyttää, että vahvistetaan sen toimitusketjujen häiriönsietokykyä ja turvataan sen sisämarkkinat ja teollisuuden kapasiteetti säilyttäen samalla alueellinen, sosiaalinen ja taloudellinen yhteenkuuluvuus, myös edistämällä vahvaa ja kilpailukykyistä teollista perustaa tietyillä strategisilla aloilla, kuten puhdas ja digitaalinen teknologia, energiavaltainen teollisuus ja autoteollisuus, jotta voidaan turvata strategisten raaka-aineiden ja teknologioiden saatavuus ja säilyttää laadukkaat työpaikat unionissa.

(2)Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategiassa 23 ja 3 päivänä joulukuuta 2025 annetussa taloudellista turvallisuutta koskevassa tiedonannossa 24 esitetään selkeä unionin etenemissuunnitelma geotaloudellisten jännitteiden ja teknologisten muutosten käsittelemiseksi, jotta vältetään teollisuuden kriittisten toimitusketjujen, teknologioiden ja infrastruktuurien taloudelliset riippuvuudet, jotka voivat johtaa paikalliseen pulaan ja uhata unionin kilpailukykyä, taloutta ja viime kädessä sen sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

(3)Taloudellista turvallisuutta, häiriönsietokykyä, laadukkaita työpaikkoja ja ilmastoneutraaliutta koskevista unionin tavoitteista huolimatta valmistuskapasiteetti on vähentynyt viimeisten 20 vuoden aikana. Valmistusteollisuuden osuus BKT:stä on laskenut 17,4 prosentista 14,3 prosenttiin vuosina 2000–2024. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa talouden häiriönsietokykyä, kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista ja varmistaa samalla, että unionin ilmasto- ja energiatavoitteet saavutetaan. Unionin valmistuskapasiteetin olisi vuoteen 2035 mennessä noustava vähintään 20 prosenttiin unionin bruttokansantuotteesta. Tämän tavoitteen edistämiseksi olisi helpotettava valmistusteollisuuden hankkeiden kehittämistä unionissa.

(4)Haasteet, jotka aiheutuvat tarpeesta vähähiilistää teollisuutta ja parantaa teollisuustuotannon häiriönsietokykyä, ovat monitahoisia ja ylittävät kansalliset rajat. Hajanaiset kansalliset toimenpiteet, joilla pyritään vastaamaan näihin haasteisiin, uhkaavat heikentää sisämarkkinoiden toimintaa. Yksittäisten jäsenvaltioiden toteuttamat toimenpiteet voivat johtaa eroavaisuuksiin markkinatoimijoille asetetuissa vaatimuksissa, epäjohdonmukaisiin hankintakäytäntöihin ja erilaisiin lupamenettelyihin eri jäsenvaltioissa. Tällaiset toimenpiteet saattavat luoda esteitä rajat ylittävälle kaupalle unionissa ja vääristää sisämarkkinoita, heikentää sijoittajien luottamusta, lisätä kustannuksia ja suunnata investointivirtoja uudelleen unionissa. Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi onkin tarpeen vahvistaa yhdenmukaistetut toimenpiteet. 

(5)Oikeusvarmuuden takaamiseksi olisi viitattava Euroopan yhteisön tilastolliseen toimialaluokituksen viimeisimpään tarkistukseen (NACE Rev. 2). Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus voimassa olevan unionin lainsäädännön kanssa ja mahdollistaa tämän asetuksen yhdenmukainen soveltaminen kaikkialla unionissa, valmistusteollisuus ja energiavaltaiset teollisuudenalat olisi määriteltävä viittaamalla NACE-luokituksen koodeihin 25 .

(6)Energiavaltaiset teollisuudenalat ovat unionin vaurauden keskeinen tukipilari. Ne luovat perustan laajalle kirjolle tuotantoketjun loppupään teollisuudenaloja ja edistävät unionin taloutta luomalla työpaikkoja, tukemalla kasvua ja edistämällä innovointia. Niiden osuus unionin kasvihuonekaasupäästöistä on kuitenkin noin 22,3 prosenttia, ja niiden vähähiilistäminen edellyttää huomattavia investointeja, mikä samalla vähentää myös saastumista. Energian korkeat hinnat, tarve tehdä laajamittaisia vähähiilistämisinvestointeja ja epäreilu maailmanlaajuinen kilpailu aiheuttavat yhteisvaikutuksen, joka asettaa energiavaltaiset teollisuudenalat epäedulliseen kilpailuasemaan, ja teollisuuden taantumisesta on yhä enemmän merkkejä.

(7)Nettonollateknologiat ovat ratkaisevan tärkeitä unionin energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Niillä on ratkaiseva rooli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja vähähiilistämisen mahdollistamisessa monilla talouden aloilla, kuten rakennusalalla, liikenteessä ja teollisuudessa. Ne ovat myös avainasemassa edistettäessä kestäviä energiaratkaisuja, sillä ne mahdollistavat energiahuollon vähähiilistämisen ja tarjoavat innovatiivisia ratkaisuja sähköverkkojen ja koko energiajärjestelmän tarvittavan laajentamisen ja digitalisoinnin mahdollistamiseksi. Unionin nettonollateknologian valmistusalalla on kuitenkin merkittäviä haasteita, kuten kasvavat maailmanlaajuiset kilpailupaineet ja toimitusketjun haavoittuvuudet, jotka vaarantavat unionin kilpailukyvyn ja talouden häiriönsietokyvyn.

(8)Biotalous pystyy tuottamaan kestävää biomassaa ja biopohjaisia ratkaisuja teollisuustuotannon tarpeisiin. Komission tiedonannossa ”Kilpailukykyisen ja kestävän EU:n biotalouden strategiakehys” 26 yksilöidään edelläkävijämarkkinat, kuten biopohjaiset muovit ja polymeerit, biopohjaiset kemikaalit ja biopohjaiset rakennustuotteet, sekä edelläkävijäteknologiat, joilla voidaan tukea unionin strategista riippumattomuutta ja tässä aloitteessa yksilöityjen teollisuudenalojen vähähiilistämistä.

(9)Autoteollisuus on yksi unionin talouden keskeisistä tukipilareista. Euroopan autoteollisuus on pyrkinyt edistämään unionin ilmastopolitiikan tavoitteita investoimalla viime vuosina voimakkaasti puhtaampien ajoneuvojen ja innovatiivisten komponenttien kehittämiseen. Sähköajoneuvot ja sähköajoneuvojen komponentit, mukaan lukien ajoakut, sähköisten voimalaitteiden komponentit ja elektroniset järjestelmät, ovat keskeisiä teknologioita edistettäessä tieliikenteen vähähiilistämistä. Kustannushaitat ja arvoketjun muutos eli akkujen, sähköisten voimalaitteiden ja elektroniikan arvo-osuuden kasvaminen on kuitenkin aiheuttanut sen, että unionissa tuotettujen osien osuus unionissa tuotetuissa ajoneuvoissa on pienenemässä. Tehokkaita toimenpiteitä ei voi enää lykätä, jotta vältettäisiin riski paikallisen tuotannon siirtymisestä muualle. Jos tällaisia toimenpiteitä ei toteuteta, nykyiset olosuhteet johtaisivat täydelliseen riippuvuuteen kolmansista maista ajoneuvojen keskeisten komponenttien osalta. Tämä olisi vakava uhka unionin taloudelliselle turvallisuudelle ja tulevalle häiriönsietokyvylle sekä sen ilmastotavoitteille.

(10)Kansallisten lupamenettelyjen ennakoimattomuus, monimutkaisuus ja toisinaan liian pitkä kesto heikentävät eri teollisuudenalojen kehittämiseen tarvittavien investointien kustannustehokkuutta. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi sovellettava yksinkertaistettuja ja tehokkaita lupamenettelyjä, jotta valmistusteollisuuden toiminta saadaan tehokkaasti käyntiin. Toimivaltaisen viranomaisen olisi koordinoitava kaikkia lupamenettelyjä ja annettava kattava päätös sovellettavassa määräajassa.

(11)Keskitettyjen yhteyspisteiden olisi perustuttava [eurooppalaisten yrityslompakoiden perustamista koskevan asetusehdotuksen 27 ] nojalla perustettuihin eurooppalaisiin yrityslompakoihin, koska ne tarjoavat yrityksille turvallisen, standardoidun ja yhteentoimivan alustan olla vuorovaikutuksessa julkisen sektorin elinten kanssa. Tämän pitäisi mahdollistaa hakemusten tehokas ja tuloksellinen toimittaminen ja varmistaa samalla tietosuojan ja kyberturvallisuuden korkea taso sekä tietojen eheys. Eurooppalaisten yrityslompakoiden ansiosta voidaan myös virtaviivaistaa tehtyjä investointeja ja välttää tarpeettomia päällekkäisyyksiä, minkä vuoksi resurssit pystytään optimoimaan ja yritysten hallinnollista taakkaa keventämään. Keskitettyjä yhteyspisteitä perustettaessa olisi myös mahdollisuuksien mukaan käytettävä olemassa olevia unionin digitaalisia infrastruktuureja, luetteloita ja perusosia, mukaan lukien sellaiset, jotka on kehitetty yhden kerran teknisen järjestelmän ja sen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti. Näin edistettäisiin täydentävyyttä, yhteentoimivuutta ja julkisten resurssien tehokasta käyttöä ja vältettäisiin samalla päällekkäisyys olemassa olevien digitaalisten ratkaisujen kanssa.

(12)Virtaviivaistettujen ja yksinkertaistettujen lupamenettelyjen varmistamiseksi olisi säädettävä, että yhden hakemuksen, joka kattaa kaikki tarvittavat luvat, olisi riitettävä kaikille valmistusteollisuuden hankkeille, lukuun ottamatta luokkaan C 12 kuuluvaa alaa. Säännöstä ei pitäisi soveltaa, jos valmistusteollisuuden hankkeita koskevassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) 2024/1735 28 ja (EU) 2024/1252 29 , vahvistetaan erityisiä lupa- tai lisenssimenettelyjä tai -vaatimuksia. Lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita koskevaa unionin alakohtaista lainsäädäntöä on viime aikoina yksinkertaistettu tai yksinkertaistetaan edelleen lupia ja sertifiointeja koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen ja määräaikojen osalta, ja prosessia voidaan tarvittaessa nopeuttaa. Sen vuoksi näitä sääntöjä ei pitäisi pitää lupamenettelyinä tämän aloitteen yhteydessä.

(13)[...]kuun [..] päivänä [....] annetussa asetuksessa (EU) [202X/XX] 30 vahvistetaan ympäristöarviointien nopeuttamista koskeva yhteinen kehys, jotta voidaan vauhdittaa keskeisten teknologioiden käyttöönottoa unionissa, vähentää riippuvuuksia ja vahvistaa kilpailukykyä. Ympäristöarviointeihin liittyviä menettelyjä olisi nopeutettava ja yksinkertaistettava suunnitelmien, ohjelmien ja hankkeiden osalta kaikilla talouden aloilla säilyttäen samalla ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso. Joillakin aloilla saatetaan kuitenkin tarvita vielä nopeampia ympäristöarviointeja. Sen vuoksi asetuksessa (EU) [202X/XX] vahvistetaan erityinen välineistö, jota olisi näin ollen käytettävä tämän asetuksen yhteydessä, jotta voidaan turvata ympäristöarviointeja koskevan oikeudellisen kehyksen yhdenmukaisuus ja samalla ottaa huomioon lisätarpeet toiminnan nopeuttamiseksi tietyillä strategisilla aloilla. Kun otetaan huomioon energiavaltaisen teollisuuden vähähiilistämishankkeiden, valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueilla sijaitsevien valmistusteollisuuden hankkeiden ja nettonollateknologiahankkeiden keskeinen rooli unionin ilmastotavoitteiden saavuttamisen varmistamisessa sekä niiden vaikutus unionin häiriönsietokykyyn ja taloudelliseen turvallisuuteen, niitä olisi pidettävä asetuksessa (EU) [202X/XX] tarkoitettuina strategisina hankkeina ja niihin olisi näin ollen sovellettava kyseisellä asetuksella perustettua erityistä välineistöä.

(14)Asetuksessa (EU) 2024/1735 vahvistetaan säännökset, joilla yksinkertaistaan nettonollateknologian valmistushankkeiden hallinnollisia ja lupamenettelyjä. Joitakin nettonollateknologioiden toimitusketjun erityisiä komponentteja tuotetaan energiavaltaisissa tuotantoprosesseissa. Energiavaltaisen teollisuuden vähähiilistämishankkeet kuuluvat asetuksen (EU) 2024/1735 soveltamisalaan, jos näissä laitoksissa tuotetaan komponentteja, jotka ovat osa nettonollateknologian toimitusketjua. Energiavaltaiset laitokset, joissa ei tuoteta nettonollateknologioissa käytettäviä komponentteja, eivät kuitenkaan tällä hetkellä kuulu asetuksen (EU) 2024/1735 soveltamisalaan. Tämä aiheuttaa riskin epätasapuolisista olosuhteista energiavaltaisilla teollisuudenaloilla ja hidastaa vähähiilistämistoimia. Kaikkiin energiavaltaisten alojen vähähiilistämishankkeisiin olisi sen vuoksi sovellettava samoja lupamenettelyjä.

(15)Unionin olisi alettava hyödyntää strategisemmin taloudellista painoarvoaan ja sisämarkkinoille pääsyn arvoa. Tässä yhteydessä julkisten interventioiden strateginen käyttö on olennaisen tärkeää kriittisten riippuvuuksien ehkäisemiseksi unionissa. Julkisten hankintojen osuus unionin BKT:stä on 15 prosenttia. Hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden olisi sen vuoksi tarvittaessa varmistettava, että julkisia hankintoja koskevilla vaatimuksilla edistetään taloudellista turvallisuutta ja toimitusketjujen häiriönsietokykyä. Julkisilla tukijärjestelmillä on myös tärkeä rooli kysynnän lisäämisessä tuotantoketjun loppupään aloilla, joiden osuus tiettyjen strategisten tuotteiden ja teknologioiden kysynnästä on merkittävä. Tällaisilla järjestelmillä olisi sen vuoksi suosittava tuensaajia, joiden osallistumisesta on enemmän hyötyä unionin häiriönsietokyvyn vahvistamiselle ja sen vähähiilistämistavoitteiden edistämiselle. Huutokaupat ovat ratkaisevan tärkeitä nettonollateknologioiden käyttöönoton kannalta, ja ne olisi suunniteltava siten, että ne edistävät tällaisten teknologioiden, myös unionista peräisin olevien komponenttien, kysyntää.

(16)Unioni ja jäsenvaltiot ylläpitävät avointa investointiympäristöä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, ja kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti. Tähän sisältyvät julkisia hankintoja koskevan WTO:n sopimuksen (GPA-sopimus) 31 sekä kahdenvälisten kauppasopimusten mukaiset sitoumukset avata julkisia hankintamenettelyjä ja muita julkisten interventioiden muotoja. Lisäksi unionilla on edelleen oikeus soveltaa yleisiä tai turvallisuuteen perustuvia poikkeuksia. Komissio arvioi säännöllisesti, täyttyvätkö edellytykset kolmannen maan jättämiseksi niiden säännösten soveltamisalan ulkopuolelle, joiden mukaan kolmansista maista peräisin oleva sisältö katsotaan unionin alkuperää vastaavaksi, ja ryhtyy asianmukaisiin toimiin. Taloudellisen turvallisuuden tavoitteena on suojella ja vahvistaa sisämarkkinoita. Jäsenvaltiot eivät voi vedota taloudelliseen turvallisuuteen muista jäsenvaltioista tulevien investointien estämiseksi, edellytysten asettamiseksi niille tai niiden muulla tavoin haittaamiseksi.

(17)Ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden asteittainen yhdentyminen unionin sisämarkkinoihin, myös siten, että ne osallistuvat asteittain unionin politiikkoihin ja ohjelmiin, on olennaisen tärkeää, jotta voidaan tukea niiden lainsäädännön mukauttamista unionin säännöstöön, vahvistaa niiden kilpailukykyä, edistää niiden syvempää yhdentymistä unionin arvoketjuihin ja parantaa unionin taloudellista turvallisuutta. Tällä asetuksella olisi sen vuoksi edistettävä tällaista asteittaista yhdentymistä muun muassa helpottamalla kyseisten maiden talouden toimijoiden osallistumista unionin laajuisiin arvoketjuihin, unionin julkisiin hankintoihin, julkisiin tukijärjestelmiin ja huutokauppoihin silloin, kun se on aiheellista ja unionin etujen ja tavoitteiden mukaista.

(18)Koska on tärkeää, että unioni parantaa jatkuvasti strategista riippumattomuuttaan ja häiriönsietokykyään, sen olisi johdonmukaisuuden vuoksi myös tunnustettava kumppanimaiden ennakoivat pyrkimykset asettaa etusijalle kotimainen osallistuminen taloudelliseen toimintaan tässä asetuksessa vahvistettujen toimenpiteiden tapaan. Pannessaan täytäntöön unionin alkuperää koskevia vaatimuksia tietyissä julkisissa hankintamenettelyissä ja julkisissa tukijärjestelmissä unionin olisi harkittava huolellisesti kumppanimaista peräisin olevaa sisältöä koskevia edellytyksiä unionin rahoittamissa tai tukemissa strategisissa investoinneissa näissä kumppanimaissa ja hyväksyttävä näiden edellytysten olemassaolo. Tällaisen strategisen lähestymistavan odotetaan lisäävän molemminpuolista taloudellista hyötyä, vahvistavan strategisia kumppanuuksia ja olevan yhdenmukainen kansainvälisiä kumppanuuksia koskevien unionin yleisten tavoitteiden kanssa.

(19)Kysyntäpuolen toimenpiteissä olisi keskityttävä vähähiilisyysvaatimusten asettamiseen tapauksen mukaan rakennuksissa, infrastruktuurissa ja moottoriajoneuvoissa käytettävälle teräkselle, sementille ja alumiinille, koska nämä alat ovat energiavaltaisimpia teollisuudenaloja. Kohdennetuilla unionin laajuisilla kysyntäpuolen toimenpiteillä voidaan auttaa luomaan edelläkävijämarkkinat vähähiilisille ja unionissa tuotetuille energiavaltaisen teollisuuden tuotteille, tukea vähähiilistämistä ja vahvistaa samalla unionin teollista perustaa.

(20)Tuotantoketjun loppupään alat, kuten rakennusala ja autoteollisuus, joiden osuus tiettyjen energiavaltaisten materiaalien kysynnästä on suuri, olisi asetettava etusijalle tässä asetuksessa, kun vahvistetaan vähähiilisyysvaatimuksia, unionin alkuperää koskevia vaatimuksia tai molempia. Tämä on asianmukaista erityisesti siksi, että näillä aloilla käytetään merkittävästi julkisia hankintamenettelyjä ja tukijärjestelmiä, kun taas energiavaltaisten tuotantopanosten osuus kokonaistuotannon arvosta on suhteellisen pieni, mikä minimoi mahdollisen lisähinnasta aiheutuvan vaikutuksen.

(21)Jotta voidaan varmistaa sääntelyn johdonmukaisuus unionin voimassa olevan tuotelainsäädännön kanssa, rakennusalalla käytettävää terästä, betonia ja alumiinia olisi pidettävä vähähiilisinä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2024/3110 32 ja (EU) 2024/1781 33 nojalla hyväksytyissä täytäntöönpanotoimenpiteissä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

(22)Puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa 34 korostettiin tarvetta luoda edelläkävijämarkkinat teollisuustuotteille, joiden kasvihuonekaasupäästötaso on alhainen, muun muassa edistämällä tällaisten tuotteiden myyntiä sisämarkkinoilla perustamalla unionin merkintäjärjestelmä, joka aloitetaan teräsalalta. Tätä olisi tarkasteltava unionin sellaisen tuotelainsäädännön yhteydessä, jonka tarkoituksena on jo ottaa käyttöön merkintä- ja tietovaatimuksia, mukaan lukien asetusten (EU) 2024/3110 ja (EU) 2024/1781 nojalla annettavilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettavat kattavat tuotteiden merkintävaatimukset. Kun otetaan huomioon sekä primaari- että sekundaariteräksen tuotannon merkitys unionin teollisen perustan pitkän aikavälin häiriönsietokyvylle, tällaisten vaatimusten olisi perustuttava suorituskykyluokkiin, joissa otetaan huomioon teknologioiden tuotantoreittien erilaiset vähähiilistämistoimet ja palkitaan myös kiertotalouden periaatteiden noudattamisesta sekä mukautetaan tarvittaessa kasvihuonekaasupäästötason kynnysarvoja tuotannossa käytetyn romumetallin prosenttiosuuden perusteella niissä tuoteluokissa, jotka tyypillisesti edellyttävät primaariteräksen tuotantoa. Asetusten (EU) 2024/3110 ja (EU) 2024/1781 nojalla annettuja delegoituja säädöksiä olisi myös voitava täydentää, jotta voidaan tukea edelläkävijämarkkinoiden luomista auttamalla tekemään investointipäätöksiä, jotka koskevat tuotteita, joilla on alhaisempi kasvihuonekaasuintensiteettiluokitus, teollisuustuotteita, joita ei vielä säännellä asetuksen (EU) 2024/1781 nojalla annetulla delegoidulla säädöksellä, tai tuotteita, jotka kuuluvat kyseisen asetuksen mukaisesti hyväksytyn työsuunnitelman kattamiin tuotteisiin. Tätä varten olisi voitava perustaa vapaaehtoisia luokitusjärjestelmiä, jotka perustuvat teollisuustuotteiden kasvihuonekaasuintensiteettiin. Ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden ja hallinnollisen toteutettavuuden varmistamiseksi on tärkeää käyttää vakiintuneita ja seurattuja kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmiä. EU:n päästökauppajärjestelmässä (EU ETS) vahvistetaan kotimaisten laitosten ja laitosten osien osalta asianomaisten tuotteiden vertailuarvot ja järjestelmän rajat komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/331 35 liitteessä I ja luotettavat päästöjä koskevat kirjanpitosäännöt komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/2066 36 . Tuontituotteiden osalta on hallinnollisen taakan keventämiseksi aiheellista mahdollistaa hiilirajamekanismin (CBAM) yhteydessä jo todennettujen tietojen käyttö Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/956 37  7 artiklan a alakohdan nojalla hyväksyttyjen täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti. Jotta voidaan ottaa tarkasti huomioon tietyn teollisuustuotteen kasvihuonekaasuintensiteetti sen lisäksi, että katetaan suorat päästöt, jotka tyypillisesti liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 38 liitteen I soveltamisalaan kuuluviin laitoksen toimintoihin, on aiheellista ottaa huomioon myös tärkeimmät epäsuorien päästöjen lähteet, mukaan lukien tuotantoprosessissa käytettävästä sähkön, vedyn ja lämmön tuotannosta aiheutuvat päästöt. Jotta varmistetaan johdonmukaisuus ja kevennetään hallinnollista taakkaa, tämän asetuksen mukaisten vähähiilisyyttä koskevien vaatimusten määrittämiseen käytettävissä menetelmissä olisi hyödynnettävä EU:n päästökauppajärjestelmän ja hiilirajamekanismin puitteissa raportoituja päästötietoja, jos niitä on saatavilla ja ne ovat merkityksellisiä.

(23)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen tavoitteiden saavuttaminen ja erityisesti edelläkävijämarkkinoiden luominen eurooppalaisille vähähiilisille teollisuustuotteille, julkisissa hankintamenettelyissä olisi säädettävä vähähiilisyyttä ja unionin alkuperää koskevien vaatimusten pakollisista teknisistä vähimmäiseritelmistä. Näitä vaatimuksia olisi sovellettava kyseisten tuotteiden hankintaan tavarahankintasopimuksissa, rakennusurakkasopimuksissa, palveluhankintasopimuksissa ja käyttöoikeussopimuksissa, jos kyseisiä tuotteita käytetään kyseisten sopimusten nojalla toteutettaviin toimiin. Julkisia hankintoja koskevan kehyksen mukaisesti näissä pakollisissa teknisissä vähimmäiseritelmissä olisi vältettävä kilpailun keinotekoista rajoittamista ja tietyn talouden toimijan suosimista. Hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden olisi toteutettava julkiset hankintamenettelyt Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2014/23/EU 39 , 2014/24/EU 40 ja 2014/25/EU 41 sekä sovellettavan alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti. Tuotteiden ja komponenttien unionin alkuperä olisi määritettävä unionin tullilainsäädännön mukaisesti.

(24)Jotta voidaan varmistaa vaatimusten toteutettavuus kohtuullisin kustannuksin ja välttää rajoittamasta kilpailua, on tarpeen vahvistaa edellytykset, joiden täyttyessä hankintaviranomaiset voivat poikkeuksellisesti päättää olla soveltamatta vähähiilisyyttä ja unionin alkuperää koskevia vaatimuksia. Näiden edellytysten olisi katettava tapaukset, joissa tällaisten vaatimusten soveltaminen johtaisi tekniseen yhteensopimattomuuteen, joka vaikuttaa hankkeen toimintaan tai kunnossapitoon, kuten tilanteet, joissa tällaisten tuotteiden käyttö vaarantaisi asetuksessa (EU) 2024/3110 vahvistettujen rakennuskohteiden perusvaatimusten täyttymisen rakennus- tai infrastruktuurihankkeissa. Tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia olisi sovellettava yksinomaan direktiivin 2014/23/EU, direktiivin 2014/24/EU ja direktiivin 2014/25/EU soveltamisalaan kuuluviin hankintamenettelyihin eli menettelyihin, joiden ennakoitu arvo saavuttaa tai ylittää kyseisissä direktiiveissä vahvistetut kynnysarvot. Näin ollen kyseisten direktiivien soveltamisalaan kuulumattomiin hankintamenettelyihin, mukaan lukien hankintamenettelyt, jotka alittavat sovellettavat kynnysarvot, ei pitäisi soveltaa tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia, jotta vältetään kohtuuttomat velvoitteet hankintaviranomaisten, myös paikallistasolla, toteuttamille arvoltaan vähäisille hankinnoille.

(25)Joulukuun 16 päivänä 2025 hyväksytty autoteollisuuspaketti sisältää ehdotuksen muuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2019/631 42 , jotta voidaan muun muassa säätää superbonusten myöntämisestä unionissa ennen vuotta 2035 valmistetuille pienille kohtuuhintaisille sähköajoneuvoille, ja paketilla muutetaan vuoden 2035 päästövähennystavoitetta siten, että jäljellä olevat päästöt kompensoidaan käyttämällä unionissa valmistettua vähähiilistä terästä tai uusiutuvia ja vähähiilisiä polttoaineita. Autopakettiin sisältyy myös [puhtaita yritysajoneuvoja koskeva asetusehdotus], jolla yritysajoneuvoille myönnettävä rahoitustuki rajoitetaan Euroopan unionissa valmistettuihin päästöttömiin ja vähäpäästöisiin yritysajoneuvoihin. Jotta voidaan varmistaa oikeusvarmuus ja johdonmukaisuus asetuksen (EU) 2019/631, sellaisena kuin se on muutettuna, ja [puhtaita yritysajoneuvoja koskevan asetusehdotuksen] kanssa, tässä asetuksessa olisi vahvistettava määritelmät ’unionissa valmistetuille pienille kohtuuhintaisille sähköajoneuvoille’, ’unionissa valmistetulle vähähiiliselle teräkselle’ ja ’Euroopan unionissa valmistetuille yritysten henkilö- ja pakettiautoille’.

(26)Koska tavoitteena on yksinkertaistaa menettelyjä ja keventää hallinnollista taakkaa, tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamisen todentaminen ei saisi aiheuttaa kohtuutonta rasitetta talouden toimijoille tai hankintaviranomaisille. Todentamisjärjestelmän olisi sen vuoksi perustuttava talouden toimijoiden omaan ilmoitukseen. Tällainen lähestymistapa on yhdenmukainen direktiivillä 2014/24/EU käyttöön otetun julkisia hankintoja koskevan yleisen kehyksen ja erityisesti kyseisen direktiivin 59 artiklan kanssa, jossa säädetään vaatimusten noudattamista koskevasta omasta ilmoituksesta, joka annetaan sopimuspuoleksi valitun tarjoajan tarkistamisen jälkeen. Kun ajoneuvovalmistajat toimittavat ajoneuvon vaatimustenmukaisuustodistuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858 43 mukaisesti, sen mukana on toimitettava asiakirja, jolla todistetaan, että ajoneuvot ovat asiaankuuluvien unionin alkuperää koskevien vaatimusten mukaisia. Tämän asiakirjan olisi vastattava omaa ilmoitusta ja oltava osa asiakirjatodisteita, jotka osoittavat tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamisen.

(27)Sen varmistamiseksi, että tässä asetuksessa vahvistetut vaatimukset pysyvät asianmukaisina myös markkinaolosuhteiden, teknologian kehityksen sekä unionin ilmasto- ja sisämarkkinapoliittisten tavoitteiden kehittyessä, komissiolle olisi siirrettävä valta tarkistaa vaatimuksia objektiivisten kriteerien ja seurantatulosten perusteella. Kun komissio arvioi, tarkistetaanko unionin alkuperää koskevia vaatimuksia, vähähiilisyysvaatimuksia vai molempia, komission olisi otettava huomioon asiaankuuluvien lainsäädäntökehysten kehitys, mukaan lukien alkuperäsääntöjä koskeva tullilainsäädäntö, direktiivissä 2003/87/EY vahvistettu päästökauppajärjestelmä, asetuksessa (EU) 2023/956 vahvistettu hiilirajamekanismi ja kaupan suojatoimet.

(28)Investoinneilla, myös ulkomaisilta yhteisöiltä tulevilla investoinneilla, on ratkaiseva rooli vahvojen sisämarkkinoiden ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä, erityisesti koska ne edistävät innovointia ja talouskasvua unionissa, mikä on olennaisen tärkeää sen kilpailukyvyn kannalta. Poikkeuksellisissa olosuhteissa erityisesti suuret investoinnit kolmansista maista, joilla on erittäin merkittävä maailmanlaajuinen markkina-asema, uhkaavat kuitenkin häiritä tärkeitä toimitusketjuja ja sellaisten kehittyvien strategisten alojen turvallisuutta, jotka ovat erityisen tärkeitä sisämarkkinoiden kehittämisen kannalta. Jäsenvaltioiden tällaisiin sijoituksiin soveltamat erilaiset edellytykset pirstaloittavat sisämarkkinoita, sillä ne luovat sijoittajille epätasapuoliset olosuhteet, jotka mahdollistavat aitoa lisäarvoa unionin taloudelle tuottamattomat investoinnit, ja aiheuttavat samalla merkittävän riskin näiden alojen kehitykselle ja toimitusvarmuudelle sekä kannustavat sijoittajia käyttämään hyväksi eri maiden sääntelyeroja. Jos tällaiset investoinnit sallitaan asettamatta niille ehtoja, seurauksena voisi olla, että valittuihin strategisiin teknologioihin ja innovatiiviseen valmistustoimintaan liittyvä arvonmuodostus jää unionin ulkopuolelle, mikä vaikuttaa haitallisesti unionin kehittyvien strategisten alojen toimitusvarmuuteen ja teknologiseen kehitykseen. Lisäksi sisämarkkinoiden altistuminen näin suurille ehdoitta tapahtuville investoinneille saattaa vaarantaa unionin teknologisen kehityksen, joka on tarpeen sen vihreän ja digitaalisen siirtymän ja puolustuskyvyn kannalta. Sen vuoksi tämän asetuksen säännöksillä olisi varmistettava, että tällaiset suuret investoinnit kolmansista maista, joilla on erittäin merkittävä markkina-asema, eivät häiritse unionin toimitusvarmuutta ja taloudellista turvallisuutta, sekä turvattava unionin teknologinen kehitys kehittyvillä strategisilla aloilla. Jos tällaisten investointien yhteydessä ei varmisteta unionin riittävää osallistumista ja teknologian siirtoa, kehittyvien strategisten alojen pitkän aikavälin toimitusvarmuus heikkenee, koska unionilla ei olisi valmiuksia, jotka olisivat riippumattomia maasta, jonka osuus merkityksellisestä maailmanlaajuisesta tarjonnasta on huomattava. Lisäksi on havaittu, että tiettyjen tällaisten investointien yhteydessä ei synny merkityksellisiä työllistymismahdollisuuksia unionin työntekijöille, mikä vaarantaa sellaisen osaamisen kehittämisen, joka on ratkaisevan tärkeää kehittymässä olevien strategisten alojen kehittämiseksi sisämarkkinoilla.

(29)Jotta voidaan varmistaa, että sisämarkkinat pystyvät edelleen houkuttelemaan investointeja ja että investoinnit tuovat lisäarvoa unionin taloudelle ja yhteiskunnalle, on tarpeen vahvistaa yhteiset edellytykset ulkomaisille suorille sijoituksille kehittyvillä ja strategisilla teollisuuden aloilla. Niiden olisi oltava teollisuuden aloja, joilla on innovointipotentiaalia, jonka osalta unionin toimijat eivät ole innovoinnin maailmanlaajuisessa eturintamassa tai lähellä sitä, ja joilla olisi varmistettava unionin valmiudet ja osallistuminen. Ulkomaisiin sijoittajiin kolmansista maista, joiden osuus kehittyvien strategisten alojen maailmanlaajuisesta valmistuskapasiteetista on yli 40 prosenttia, olisi sovellettava yhdenmukaistettuja kriteerejä. Tämän asetuksen säännösten tehokkuuden varmistamiseksi komission olisi seurattava näiden alojen maailmanlaajuista valmistuskapasiteettia ja julkaistava seurannan tulokset.

(30)Greenfield-investoinnilla tarkoitetaan tilannetta, jossa ulkomainen sijoittaja tai ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiö unionissa perustaa uusia laitoksia tai uuden yrityksen unioniin. Ulkomaisten greenfield- ja brownfield-investointien olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan siltä osin kuin niihin liittyy määräysvallan hankkiminen unionin sijoituskohteessa tai omaisuudessa, koska ne molemmat voivat vaikuttaa sisämarkkinoiden toimintaan.

(31)Investointeja ja yhdenmukaistettujen edellytysten soveltamista olisi tarkasteltava uudelleen tämän asetuksen mukaisesti. Tarkastelussa olisi otettava huomioon kaikki saatavilla olevat tiedot ja noudatettava suhteellisuusperiaatetta. Lisäksi kansallisten viranomaisten tai komission kaikkien toimenpiteiden, jotka liittyvät ulkomaisten sijoitusten tarkasteluun, olisi oltava unionin oikeuden ja erityisesti SEUT-sopimuksen 49 ja 63 artiklan mukaisia.

(32)Sen vuoksi tämän asetuksen säännöksiä olisi sovellettava tässä asetuksessa vahvistettujen kynnysarvojen mukaisiin ulkomaisiin suoriin sijoituksiin kehittyvillä strategisilla aloilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/452 44 perustetun seurantamekanismin soveltamista. Lisäksi tämän asetuksen säännöksiä olisi sovellettava rajoittamatta unionin kilpailuoikeuden välineiden, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/2560 45 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 46 , soveltamista.

(33)Ulkomaisiin suoriin sijoituksiin sovellettavissa kriteereissä olisi otettava huomioon kolmansien maiden sijoittajien, jäljempänä ’ulkomaiset sijoittajat’, unionin kehittyviin strategisiin aloihin tekemät investoinnit. Tähän voi kuitenkin olla tarpeen sisällyttää myös sellaisten yhteisöjen sijoitukset unioniin, jotka ovat suoraan tai välillisesti kolmannen maan henkilön tai yhteisön määräysvallassa lopullisen omistajan sijainnista riippumatta, jäljempänä ’ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiö’, koska ne pystyvät myös häiritsemään sisämarkkinoiden toimintaa, mukaan lukien toimitusvarmuus ja taloudellinen turvallisuus, koska määräysvaltaa käytetään sellaisesta kolmannesta maasta käsin, jolla on merkittävä markkinaosuus. Sijoitusviranomaisten olisi sen vuoksi sovellettava investointikriteerejä, jos ne ovat selvästi tarpeen yleisen turvallisuuden, toimitusvarmuuden ja taloudellisen turvallisuuden sekä ympäristökestävyyden tehokkaan suojelun varmistamiseksi unionissa ja jos ne ovat olennaisen tärkeitä vihreää ja digitaalista siirtymää sekä puolustusvalmiuksia tukevan sisämarkkinoiden teknologisen kehityksen kannalta. Lisäksi tarkoituksena on estää asetuksen säännösten kiertäminen, jos vaihtoehtoisia toimenpiteitä ei ole kohtuudella käytettävissä. Sen varmistamiseksi, että ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiön tekemiä sijoituksia koskevia edellytyksiä sovelletaan oikeasuhteisesti, komissiolla olisi oltava mahdollisuus arvioida ilmoitusta ja pyytää investointiviranomaista asettamaan tiettyjä ehtoja. Lukuun ottamatta ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiön tekemien ulkomaisten suorien sijoitusten tarkastelua tämän asetuksen mukaisesti, muista unionin jäsenvaltioista tuleville sijoituksille ei pitäisi asettaa edellytyksiä eikä niitä pitäisi estää.

(34)On tarpeen varmistaa pysyvä yhteys ulkomaisen sijoittajan ja unionin sijoituskohteen välillä riippumatta siitä, toteuttaako ulkomainen sijoittaja sen suoraan vai unioniin sijoittautuneen ja ulkomaisen sijoittajan määräysvallassa olevan yhteisön kautta. Tätä ei kuitenkaan pitäisi soveltaa yrityksen arvopapereiden hankintaan, joka on tarkoitettu yksinomaan finanssisijoitukseksi ilman aikomusta vaikuttaa yrityksen johtamiseen tai määräysvaltaan siinä, jäljempänä ’arvopaperisijoitukset’.

(35)Konsernin sisäiset uudelleenjärjestelytoimet ja rahoituslaitoksiin kriisinratkaisuvälineen sekä alaskirjaus- ja muuntamisvaltuuksien nojalla tehdyt sijoitukset olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Sisäiset uudelleenjärjestelyt olisi jätettävä soveltamisalan ulkopuolelle vain siltä osin kuin ne toteutetaan yksinomaan unionin sijoituskohteen tai konsernin, johon unionin sijoituskohde kuuluu, sisäistä uudelleenjärjestelyä varten ilman, että ne johtavat muutoksiin unionin sijoituskohteen tosiasiallisessa omistajuudessa tai määräysvallassa. Sisäiset uudelleenjärjestelyt olisi jätettävä soveltamisalan ulkopuolelle erityisesti, jos ne eivät johda tilanteeseen, jossa uusi ulkomainen sijoittaja hankkii omistuksen tai määräysvallan unionin sijoituskohteessa tai yrityksessä, joka suoraan tai välillisesti omistaa kyseisen unionin sijoituskohteen tai käyttää siinä määräysvaltaa, jossa ulkomaisten sijoittajien hallussa olevien osakkeiden määrä kasvaa taikka jossa liiketoimi tuottaa ulkomaisille sijoittajille lisäoikeuksia, jotka voivat johtaa muutokseen yhden tai useamman ulkomaisen sijoittajan tosiasiallisessa osallistumisessa unionin sijoituskohteen johtamiseen tai määräysvaltaan.

(36)Ulkomaisia suoria sijoituksia koskevia kriteerejä olisi sovellettava kehittyville strategisille aloille tehtäviin uusiin ulkomaisiin suoriin sijoituksiin ainoastaan, jos ne saavuttavat sellaisen investointien kynnysarvon, joka voi häiritä sisämarkkinoiden toimintaa. Sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan vaikuttavan kynnysarvon kehittyvillä strategisilla aloilla voitaisiin katsoa olevan 100 miljoonaa euroa. Jos tällaisiin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin ulkomaisiin suoriin sijoituksiin ei sovellettaisi yhdenmukaistettuja edellytyksiä, siitä koituisi suuri riski unionin turvallisuudelle ja ympäristökestävyydelle, eivätkä ne myöskään tuottaisi riittävästi lisäarvoa, mukaan lukien sen varmistaminen, että unioni osallistuu investointeihin, unionin teknologisen kehityksen edistäminen, unionin työntekijöiden työllistäminen ja panos unionin arvoketjuihin sisämarkkinoilla.

(37)Tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä investointiviranomainen, joka vastaa ulkomaisten yhteisöjen kehittyviin strategisiin aloihin tekemien investointien edellytysten arvioinnista. Viranomaisella olisi myös oltava oikeudelliset, hallinnolliset ja taloudelliset resurssit, jotta se voi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja riippumattomasti ottaen asianmukaisesti huomioon asetuksen (EU) 2019/452 täytäntöönpanosta jo vastaavat viranomaiset.

(38)Jotta jäsenvaltiot voisivat tehokkaasti tunnistaa tässä asetuksessa määritellyt investoinnit, ulkomaisten sijoittajien olisi ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille ennen kuin ne hankkivat merkittäviä osuuksia yrityksistä tai omaisuuksista unionissa tai vakiinnuttavat sellaisia. Kynnysarvon asettamisella 30 prosenttiin omistusosuudesta tai osuudesta muista oikeuksista, jotka antavat määräysvallan sekä yrityksestä että omaisuudesta olisi varmistettava, että mekanismi kattaa investoinnit, jotka voivat vaikuttaa sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan.

(39)Jotta voidaan minimoida riski toimenpiteiden kiertämisestä hajautetuilla tai välillisillä hankinnoilla, joissa useat ulkomaiset sijoittajat toimivat yhdessä tai joissa sijoitukset tehdään sidosyhteisöjen tai monimutkaisten omistusrakenteiden kautta, investointiviranomaisen olisi laskettava yhteen kunkin osapuolen edut sijoitusarvon ja ilmoituskynnyksen määrittämiseksi. Yhteenlaskemista olisi sovellettava myös saman unionin yrityksen tai omaisuuden nykyisiin omistuksiin, olivatpa ne suoria tai välillisiä, yksittäisiä tai yhteisiä, sen varmistamiseksi, että peräkkäisistä liiketoimista, jotka johtavat huomattavaan vaikutusvaltaan tai määräysvaltaan, ilmoitetaan asianmukaisesti.

(40)Jotta voidaan varmistaa unionin osallistuminen suuriin ulkomaisiin suoriin sijoituksiin, jotka ovat peräisin kolmansista maista, joilla on merkittävä maailmanlaajuinen asema, tässä asetuksessa olisi vahvistettava rajat omistukselle ja määräysvallalle, jonka ulkomaiset sijoittajat voivat hankkia unionin yrityksissä ja omaisuuksissa. Ulkomaiset sijoittajat eivät näin ollen saisi suoraan tai välillisesti perustaa, hankkia, pitää hallussaan tai käyttää yli 49:ää prosenttia jonkin unionin sijoituskohteen osakepääomasta, äänioikeuksista tai vastaavista omistusosuuksista, eivätkä perustaa tai hankkia vastaavaa omistusta, vuokraoikeutta tai muita oikeuksia, jotka antavat määräysvallan unionin omaisuuteen.

(41)Sen varmistamiseksi, että ulkomaiset sijoittajat ja unionin toimijat tekevät yhteistyötä kehittyvillä strategisilla aloilla ja varmistavat samalla unionin kumppaneiden riittävän osallistumisen, olisi vahvistettava yhteisyritysvaatimukset, joihin olisi sisällyttävä sopimusjärjestelyjä. Ulkomaisella sijoittajalla ei saisi olla yhteisyrityksessä enempää kuin 49 prosenttia minkään yhteisyritykseen osallistuvan unionin yhteisön osakepääomasta, äänioikeuksista tai vastaavista omistusosuuksista tai muista määräysvaltaan oikeuttavista oikeuksista. Tällä edellytyksellä olisi myös edistettävä unionin strategista riippumattomuutta ja varmistettava lisäarvo sisämarkkinoille.

(42)Osana ulkomaisen suoran sijoituksen hyväksymisedellytyksiä on tarpeen arvioida, voidaanko teknologian siirrolla edistää tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista. Tätä varten ulkomaisia sijoittajia olisi kannustettava lisensoimaan unionin sijoituskohteelle, yhteisyritykselle tai unionin omaisuuden hankkivalle tai omistavalle oikeushenkilölle asiaankuuluvat teollis- ja tekijänoikeudet ja taitotieto, jotka ovat tarpeen kyseisen taloudellisen toiminnan harjoittamiseksi ulkomaisen suoran sijoituksen yhteydessä. Ulkomaisen sijoittajan olisi sen vuoksi myönnettävä asianmukaiset teollis- ja tekijänoikeuksien lisenssisopimukset unionin sijoituskohteelle, yhteisyritykselle tai oikeushenkilölle, joka hankkii tai omistaa unionin omaisuuden. Näiden sopimusten soveltamisalan ja ehtojen, kuten kyseisten teollis- ja tekijänoikeuksien tarkan määrittelyn, lisenssin yksinomaisuuden, lisenssin voimassaoloajan tai luottamuksellisuutta suojaavien toimenpiteiden, olisi oltava asianmukaisia olosuhteisiin ja tämän asetuksen mukaiseen tavoitteeseen sekä asianomaiseen investointiin nähden. Ulkomaisen sijoittajan olisi sitouduttava myöntämään asianmukaiset teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat lisenssit ja hallussaan oleva taitotieto kyseisen taloudellisen toiminnan edellyttämällä tavalla. Tämä voitaisiin saavuttaa toimittamalla kuvaus investointiviranomaisten kanssa tehtävien mahdollisten lisenssisopimusten keskeisistä näkökohdista luottamuksellisesti.

(43)Jos unionin sijoituskohde tai unionin omaisuuden hankkiva tai omistava oikeussubjekti omistaa keksintöön, teokseen tai mihin tahansa muuhun teollis- ja tekijänoikeuksien suojan piiriin kuuluvaan omaisuuteen liittyviä teollis- ja tekijänoikeuksia ennen ulkomaisen sijoituksen tekemistä, kyseisten teollis- ja tekijänoikeuksien olisi pysyttävä kokonaan ja yksinomaan unionin sijoituskohteen tai unionin omaisuuden hankkivan tai omistavan oikeussubjektin määräysvallassa. Ulkomainen sijoittaja ei saisi vaatia teollis- ja tekijänoikeuksia eikä ryhtyä mihinkään toimiin, jotka vaikuttaisivat unionin sijoituskohteen tai unionin omaisuuden hankkivan tai omistavan oikeussubjektin kykyyn omistaa ja käyttää teollis- ja tekijänoikeuksia keksintöihinsä, teoksiinsa, tavaramerkkeihinsä, malleihinsa tai mihin tahansa muuhun asiaankuuluvaan omaisuuteen, joka on hankittu ennen ulkomaisen sijoituksen tekemistä. Jos keksintö, teos tai muu teollis- ja tekijänoikeuksien suojan kohteena oleva omaisuus on syntynyt unionin sijoituskohteen tai unionin omaisuuden hankkivan tai omistavan oikeussubjektin ja ulkomaisen sijoittajan välisen yhteistyön tuloksena tai yhteisyrityksen tuloksena, ulkomaisen sijoittajan, unionin sijoituskohteen tai unionin omaisuuden hankkivan tai omistavan oikeussubjektin olisi olosuhteista riippuen omistettava teollis- ja tekijänoikeudet yhdessä. Teollis- ja tekijänoikeuksien yhteisomistukseen liittyvät ehdot olisi mahdollisuuksien mukaan määriteltävä ja ilmoitettava investointiviranomaiselle ennen ulkomaisen suoran sijoituksen hyväksymistä. Näihin ehtoihin olisi sisällyttävä selvennyksiä, jotka koskevat yhden yhteisomistajan mahdollisuutta myöntää lisenssi ja aloittaa rikkomusmenettelyt, ja rahoitussopimuksia, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeuksien ilmoittamista ja rekisteröintiä sekä lisenssisopimuksia. Jos kyseessä on yhteisyritys, joka ei ole oikeushenkilö, investointiviranomaiselle olisi toimitettava selvennys teollis- ja tekijänoikeuksien omistuksesta.

(44)On tarpeen varmistaa, että ulkomaisten sijoittajien asiantuntemus tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvasta suuresta ulkomaisesta suorasta sijoituksesta edistää unionin teknologista kehitystä niin unionin sijoituskohteessa, yhteisyrityksessä tai oikeussubjektissa, joka hankkii tai omistaa unionin omaisuuden, kuin näiden ulkopuolellakin. Tätä varten ulkomaisten sijoittajien olisi investoitava unionissa toteutettaviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja varmistettava samalla, että unioni hyötyy saavutetuista tuloksista. Sen vuoksi osana ulkomaisen suoran sijoituksen hyväksymisen edellytyksiä on tarpeen arvioida, ovatko ulkomaisten sijoittajien tutkimus- ja kehitysinvestoinnit riittäviä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tällaiset investoinnit voitaisiin suunnata unioniin sijoittautuneiden tutkimuslaitosten hyödyksi, myös yhteishankkeiden yhteydessä, jotka toteutetaan unionin sijoituskohteen, yhteisyrityksen tai oikeussubjektin, joka hankkii tai omistaa unionin omaisuuden, kanssa. Nämä investoinnit voitaisiin tehdä myös unionin sijoituskohteessa, yhteisyrityksessä tai oikeussubjektissa, joka hankkii tai omistaa unionin omaisuuden, erityisten tutkimus- ja kehitystoimien kehittämiseksi tai toteuttamiseksi. Nämä investoinnit voisivat olla myös unionin työntekijöiden koulutusta tai suoraa tai välillistä rahoitustukea tutkimus- ja kehityshankkeille, jotka toteutetaan unionin sijoituskohteessa, yhteisyrityksessä tai oikeussubjektissa, joka hankkii tai omistaa unionin omaisuuden. Unionissa toteutettaviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin tehtävien investointien arviointi ei saisi rajoittaa unionin kilpailuoikeuden välineiden, kuten asetusten (EU) 2022/2560 ja (EY) N:o 139/2004, soveltamista.

(45)Jotta voidaan edistää ulkomaisten toimijoiden investointien kestävää integroimista sisämarkkinoille ja osaamisen kehittämistä kehittyvillä strategisilla aloilla sekä varmistaa merkityksellinen sosiaalinen panos investointipaikalla, tällaisten investointien yhteydessä olisi työllistettävä tietty määrä unionin työntekijöitä ja tarjottava asianmukaista koulutusta ja valmiuksia vahvistavia toimenpiteitä, jonka toteuttamiseen osallistuu koulutuksen järjestäjiä sekä työmarkkinaosapuolia. Ulkomaisen sijoittajan olisi varmistettava, että tässä asetuksessa vahvistetut kynnysarvot täyttyvät kaikissa työntekijäryhmissä, mukaan lukien suorittavat, tekniset, valvonta- ja johtotehtävät.

(46)Jotta voidaan vahvistaa teollisuuden kapasiteettia kehittyvillä strategisilla aloilla ja integroida ulkomaiset suorat sijoitukset unionin teolliseen ekosysteemiin, tällaisilla investoinneilla unionin markkinoille saatetuissa tuotteissa olisi oltava tietty osuus unionissa valmistettuja tuotantopanoksia.

(47)Sen varmistamiseksi, että ulkomaiset suorat sijoitukset täyttävät vähintään neljä tässä asetuksessa vahvistetuista kuudesta edellytyksestä, toimivaltaisen investointiviranomaisen olisi tutkittava jokainen ilmoitus ja annettava perusteltu päätös sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Investointiviranomaisten olisi vahvistettava edellytysten täyttyminen tai tarvittaessa ulkomaisen sijoittajan aikomus noudattaa edellytyksiä. Tällaisia investointeja ei pitäisi toteuttaa ilman investointiviranomaisen nimenomaista hyväksyntää. Ulkomaisten sijoittajien olisi näin ollen noudatettava tiettyjä edellytyksiä ennen kuin ne aloittavat kyseiseen ulkomaiseen suoraan sijoitukseen liittyvän taloudellisen toimintansa. Investointiviranomaisten olisi tehtävä päätökset aikataulussa, jolla varmistetaan sekä menettelyjen tehokkuus että oikeusvarmuus. Kyseistä määräaikaa voitaisiin pidentää asianmukaisesti perustelluista syistä, jos se on aiheellista tapauksen monimutkaisuuden tai lisätietojen tarpeen vuoksi.

(48)Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle saamistaan ilmoituksista, jotta komissio voi tehokkaasti seurata investointiympäristöä ja varmistaa yhdenmukaistetun investointikehyksen koko sisämarkkinoilla.

(49)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen horisontaalinen soveltaminen sisämarkkinoilla, komission olisi voitava antaa lausunto siitä, täyttääkö investointi tässä asetuksessa säädetyt edellytykset. Lausunto olisi asetettava julkisesti saataville. Jos investointiviranomainen aikoo tehdä komission lausunnosta poikkeavan päätöksen, sen olisi jatkettava hyväksymismenettelyä kahdella lisäkuukaudella, jotta komission perustelut voidaan arvioida asianmukaisesti. Kun jäsenvaltiot tekevät päätöksen, niiden olisi täsmennettävä, miten ne ovat ottaneet komission lausunnon huomioon.

(50)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen horisontaalinen soveltaminen sisämarkkinoilla, komission olisi voitava tarkastella ulkomaisia suoria sijoituksia omasta aloitteestaan tai sellaisen jäsenvaltion aloitteesta, johon ulkomainen suora sijoitus vaikuttaa. Tätä olisi sovellettava erityisesti investointeihin, joilla on vaikutuksia useisiin jäsenvaltioihin, sekä suuriarvoisiin investointeihin ja investointeihin, joilla on erityinen strateginen merkitys unionille, niiden sisämarkkinoihin aiheuttamien vaikutusten vuoksi.

(51)Investointiviranomaisten olisi varmistettava edellytysten noudattaminen sekä silloin, kun ulkomaisesta suorasta sijoituksesta tehdään ilmoitus, että myös tarvittaessa koko sen toiminnan ajan, jotta varmistetaan ulkomaisen suoran sijoituksen hyötyjen maksimointi sisämarkkinoilla.

(52)Sen varmistamiseksi, että kehittyville strategisille aloille tehtävien ulkomaisten suorien sijoitusten kriteerit pysyvät asianmukaisina markkinaolosuhteiden, teknologian ja unionin kilpailukykypolitiikan tavoitteiden kehittyessä edelleen, komission olisi seurattava strategisten alojen teollisuuden maailmanlaajuisia suuntauksia ja sille olisi siirrettävä valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa asetetaan kriteerejä muille strategisille aloille tehtäville ulkomaisille sijoituksille. Komission olisi arvioitava erityisesti kynnysarvoa sekä sitä, ovatko kaikki tässä asetuksessa tarkoitetut investointikriteerit asianmukaisia ja tarpeellisia tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(53)Teollisen toiminnan keskittyminen voi edistää merkittävästi tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista ja tiettyjen strategisten alojen vahvistamista sisämarkkinoilla. Sen vuoksi on aiheellista edistää valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueiden kehittämistä. Alueiden olisi oltava maantieteellisesti rajattuja teollisen symbioosin edistämiseksi. Alueita nimetessään jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa yhteistyössä alueviranomaisten kanssa otettava huomioon teollisuustuotanto (erityisesti tietyillä strategisilla aloilla) ja alueidensa yleinen kehitystaso ja keskityttävä vähemmän kehittyneisiin ja siirtymävaiheessa oleviin alueisiin. Lisäksi unionin teollisen perustan häiriönsietokyvyn, strategisen riippumattomuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueiden nimeämisen olisi oltava sopusoinnussa strategisten hankkeiden ja muiden unionin aloitteiden, kuten nettonollateollisuuden keskittymien, kanssa.

(54)Teollisuuden nopean kehittämisen alueilla toteutettavilla vauhdittamistoimenpiteillä olisi pyrittävä asianmukaiseen synergiaan muiden unionin aloitteiden kanssa, mukaan lukien unionin lainsäädännössä tunnustetut strategiset hankkeet, nettonollateollisuuden keskittymät ja unionin rahoitusmahdollisuudet, jotta voidaan yhdenmukaistaa strategiset painopisteet sisämarkkinoilla ja hyödyttää unionin strategisen riippumattomuuden ja kilpailukyvyn kannalta elintärkeitä teollisuuslaitoksia. Näitä etuja olisi sovellettava myös yrityksiin, joille on myönnetty kilpailukykymerkki asetuksen (EU) XXXX/[XX] 47 (Euroopan kilpailukykyrahasto) nojalla, ellei jäsenvaltio ole nimenomaisesti sulkenut niitä pois.

(55)Jotta mahdollistetaan kriittisten raaka-aineiden riittävä tarjonta nopean kehittämisen alueilla toteutettaville hankkeille, asetuksen (EU) 2024/1252 35 artiklalla perustetun Euroopan kriittisiä raaka-aineita käsittelevän toimikunnan olisi tarjottava alusta tietojen vaihtamiseksi kriittisiin raaka-aineisiin liittyvistä toimitusketjun pullonkauloista nopean kehittämisen alueilla. Asiaankuuluvien alojen hankkeissa olisi voitava hyödyntää asetuksen (EU) 2024/1252 25 artiklalla perustettua yhteishankintamekanismia, jotta voidaan yhdistää strategisten raaka-aineiden kysyntä alueella ja kasvattaa neuvotteluvoimaa mahdollisten myyjien kanssa, erityisesti jos joukossa on pk-yrityksiä ja pieniä midcap-yrityksiä.

(56)Nopean kehittämisen alueiden riittävä ja oikea-aikainen energiahuolto on keskeinen mahdollistava edellytys alueiden tehokkaalle käyttöönotolle ja valmistustoiminnan kehittämiselle. Luotettavat ja tarkat tiedot tulevasta energiankysynnästä edistävät verkon kustannustehokasta kehittämistä. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi laadittava kustakin nopean kehittämisen alueesta analyysi, jossa yksilöidään sen tulevat energiatarpeet. Analyysin tarkoituksena olisi tarjota tietoa kansallista verkkosuunnittelua varten ja siten edistää nopean kehittämisen alueita palvelevia tarkoituksenmukaisia ennakoivia verkkoinvestointeja ja nopeampia energiayhteyksiä. Kattavuutta määrittäessään jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon asiaankuuluvan liikenne- ja verkkoinfrastruktuurin saatavuus. Näiden arviointien tulokset olisi otettava huomioon kansallisissa verkon kehittämissuunnitelmissa, jotta tulevat energian kysyntäpisteet voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon tulevassa verkon suunnittelussa.

(57)Valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueiden nimeämisen olisi perustuttava mahdollisuuksiin saada tai järjestää koulutusta, jotta voidaan varmistaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuus.

(58)Jotta voidaan edistää valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueiden kehittämistä ja nopeuttaa kyseisillä alueilla harjoitettavan teollisen toiminnan edellyttämiä lupamenettelyjä, jäsenvaltioiden olisi laadittava yhdistetty peruslupa, jossa otetaan huomioon kunkin teollisuuden nopean kehittämisen alueen erityispiirteet ja joka on räätälöity tietyn alueen teollisuuden aloilla käytettäväksi. Viranomaisten myöntämän yhdistetyn perusluvan olisi katettava luvat, joita alueella yleisesti edellytetään tällaista toimintaa varten, lukuun ottamatta laitoskohtaisia lupia, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/75/EU 48 edellytettyjä lupia, ja verkkoliitäntälupaa. Näin ollen hankkeiden toteuttajia olisi vaadittava hankkimaan lisälupia ainoastaan toimille, jotka eivät kuulu yhdistetyn perusluvan piiriin, sekä tarvittaessa tekemään ympäristöarviointeja. Jos toiminta voi vaikuttaa unionin ja kansallisella tasolla suojeltuihin alueisiin, asiaankuuluvat luvat olisi myönnettävä vasta sen jälkeen, kun on varmistettu, että toiminta on näiden alueiden suojelutavoitteiden mukaista. Tällaisen lähestymistavan odotetaan nopeuttavan merkittävästi lupamenettelyjä ja vähentävän niihin liittyvää hallinnollista taakkaa sekä säilyttävän samalla ympäristönormien korkean tason.

(59)Jotta voidaan luoda puitteet unionin strategisen riippumattomuuden ja taloudellisen turvallisuuden varmistamiseksi asiaankuuluvien valmistustuotteiden turvatun, kestävän ja häiriönsietokykyisen tarjonnan avulla, komissiolle olisi SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta antaa säädöksiä, jotka koskevat muutoksia luetteloon kolmansista maista, joiden sisältöä ei kohdella unionin alkuperää vastaavana, unionin alkuperää ja vähähiilisyyttä koskevien vaatimusten käyttöönottoa tai muuttamista, mukaan lukien uusien nettonollateknologioiden sekä liitteissä II ja III lueteltujen tuotteiden ja palvelujen osalta, unionin tason kysyntäpuolen toimenpiteiden vahvistamista kemianteollisuuden tuotteille ottaen huomioon muun muassa kriittisten kemikaalien allianssin suositukset, ulkomaisten suorien sijoitusten kriteerien ulottamista uusille strategisille aloille, ulkomaisten suorien sijoitusten kriteerejä koskevien yhteisten menettelysääntöjen täsmentämistä ja tuotteiden kasvihuonekaasuintensiteettiin perustuvien luokitusjärjestelmien perustamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 49 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(60)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa siltä osin kuin on kyse menetelmän määrittämisestä unionista peräisin olevien tuotteiden ja komponenttien osuuden laskemiseksi ja 15 artiklassa säädettyjen edellytysten noudattamisen todentamiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 50 mukaisesti.

(61)Komission olisi arvioitava tätä asetusta jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella. Arvioinnin olisi paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 kohdan nojalla perustuttava viiteen eri kriteeriin eli tehokkuuteen, tuloksellisuuteen, merkityksellisyyteen, johdonmukaisuuteen ja unionin tason lisäarvoon. Sen olisi myös oltava pohjana mahdollisten jatkotoimien vaikutusten arvioinneille.

(62)Jotta varmistetaan tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden noudattaminen, jäsenvaltioiden olisi säädettävä seuraamuksista yrityksille, jotka eivät noudata velvoitteitaan. Tällaiset seuraamukset eivät saisi rajoittaa, vaan niillä pitäisi täydentää tässä asetuksessa säädettyjä erityisiä seuraamuksia koskevia vaatimuksia, jotka koskevat esimerkiksi ulkomaisia suoria sijoituksia. Tämän vuoksi on tarpeen, että jäsenvaltiot säätävät kansallisessa lainsäädännössään tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista, jos tätä asetusta ei noudateta. Jäsenvaltioiden on myös tarpeen varmistaa, että hankkeiden toteuttajilla on mahdollisuus tarvittaessa hallinnolliseen tai oikeudelliseen muutoksenhakuun kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(63)Komission olisi tätä asetusta tarkastellessaan arvioitava tarvetta muuttaa III ja IV luvun säännöksiä. Sen olisi erityisesti harkittava kohdennetun unionin alkuperän käyttöönottoa unionin taloudellisen turvallisuuden kannalta kriittisillä liikenteen aloilla, erityisesti laivateollisuudessa ja rautateiden liikkuvan kaluston rakentamisessa. Komission olisi myös harkittava ilmailualan tuotteisiin ja osiin tehtävien ulkomaisten suorien sijoitusten tehostetun tarkastelun käyttöönottoa.

(64)Yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1724 51 säädetään yleisistä säännöistä, jotka koskevat sisämarkkinoiden toiminnan kannalta merkityksellisten tietojen, menettelyjen ja neuvontapalvelujen tarjontaa verkossa. Jotta yritykset ja teollisuushankkeiden toteuttajat, myös rajatylittävissä hankkeissa, voisivat hyötyä suoraan sisämarkkinoiden eduista ilman tarpeetonta hallinnollisen taakan lisääntymistä, asianmukaisille viranomaisille osana tämän asetuksen mukaista lupamenettelyä toimitettavat tiedot vahvistetaan asetuksen (EU) 2018/1724 liitteessä I. Asiaan liittyvät menettelyt sisältyvät mainitun asetuksen liitteeseen II sen varmistamiseksi, että hankkeiden toteuttajat voivat hyötyä täysin sähköisistä menettelyistä ja yhden kerran teknisen järjestelmän palveluista. Erityisesti teollisuushankkeiden toteuttajien olisi voitava hoitaa mikä tahansa lupamenettelyyn liittyvä menettely ja saattaa se päätökseen verkossa asetuksen (EU) 2018/1724 6 artiklan 1 kohdan ja liitteen II mukaisesti. Asetus (EU) 2018/1724 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(65)Asetuksella (EU) 2024/1735 otetaan käyttöön häiriönsietokykyä koskevia vaatimuksia useiden nettonollateknologian lopputuotteiden osalta. Näillä vaatimuksilla pyritään vähentämään riippuvuutta yksittäisistä kolmansista toimittajamaista, mutta ne eivät ole riittäviä, jotta unionin tuotannonalat voisivat laajentaa sisämarkkinoiden potentiaalia, ja vaarana on, että vaatimuksia kierretään. Jotta tällaisiin haasteisiin voidaan vastata, lainsäädäntökehyksellä olisi vastattava kohdennettujen lisätoimien avulla tarpeeseen houkutella teknologista taitotietoa unioniin ja pitää se siellä.

(66)Tässä asetuksessa vahvistettujen julkisia hankintoja koskevien säännösten olisi perustuttava häiriönsietokykyä koskeviin asetuksen (EU) 2024/1735 säännöksiin ja täydennettävä niitä ottamalla käyttöön lisävaatimuksia akkupohjaisille energiavarastojärjestelmille, aurinkosähköteknologioille, lämpöpumpuille, maa- ja merituulivoimateknologioille, elektrolyysilaitteille ja ydinfissioenergiateknologioille. Tällaisilla lisävaatimuksilla olisi varmistettava, että tietty osuus tuotteesta ja sen pääasiallisista erityisistä komponenteista on peräisin unionista. Tällä lähestymistavalla olisi varmistettava riittävä monipuolistaminen ja samalla vahvistettava unionin strategista valmistuskapasiteettia ja teknologista suvereniteettia. Vaatimusten noudattamisen todentamisjärjestelmän olisi kevennettävä hallinnollista taakkaa ja oltava yhdenmukainen julkisia hankintoja koskevan yleisen käytännön sekä asetuksen (EU) 2024/1735 mukaisen nykyisen vaatimustenmukaisuuden todentamisjärjestelmän kanssa. Sen olisi näin ollen perustuttava talouden toimijoiden omaan ilmoitukseen.

(67)Sen lisäksi, että tällä asetuksella täydennetään asetuksen (EU) 2024/1735 julkisia hankintoja koskevia säännöksiä, sillä olisi myös muutettava niitä oikeusvarmuuden lisäämiseksi. Asetuksen (EU) 2024/1735 25 artiklan soveltamisala olisi rajattava niihin nettonollateknologioihin, joiden osalta odotetaan merkityksellisen laajuisia julkisia hankintoja, mikä selkeyttäisi säännöstä.

(68)Asetuksen (EU) 2024/1735 mukaisiin uusiutuvan energian huutokauppoihin sovellettavan poliittisen tavoitteen mukaisesti myös tällä asetuksella olisi laajennettava unionin alkuperää koskevat lisävaatimukset koskemaan uusiutuvan energian huutokauppoja tiettyjen uusiutuvan energian teknologioiden osalta, jotta voidaan edistää unionin teollisen perustan vahvistamista ja varmistaa nettonollateknologioiden toimitusketjujen häiriönsietokyky. Uusiutuvan energian huutokauppojen erityispiirteiden huomioon ottamiseksi lisävaatimuksia olisi sovellettava huutokauppojen kannalta merkityksellisimpiin nettonollateknologioihin, joita ovat akkupohjaiset energiavarastojärjestelmät, aurinkosähköteknologiat, elektrolyysilaitteet sekä maa- ja merituulivoimateknologiat. Kun unionin alkuperää koskevia vaatimuksia sovelletaan huutokauppoihin, kyseisiin huutokauppoihin ei pitäisi soveltaa muita säännöksiä, joissa asetetaan samanlaisia vaatimuksia julkisille tukijärjestelmille.

(69)Jotta kehystä voidaan tehostaa ja ottaa huomioon geopoliittisten riskien viimeaikainen lisääntyminen ja maailmanlaajuiset markkinoiden vääristymät, vaatimusten soveltamisalaan kuuluvien huutokauppojen osuutta olisi lisättävä ja olisi vahvistettava korkeampi kustannuskynnys kyseisten vaatimusten ulkopuolelle jättäytymiselle. Tämän pitäisi myös estää poikkeusten liiallinen käyttö ja tarjota tehokas kannustin lisätä uusiutuvan energian teknologioiden tuotantoa unionissa.

(70)Yritykset ja kotitaloudet muodostavat olennaisen osan nettonollateknologioiden lopputuotteiden kysynnästä unionissa. Julkiset tukijärjestelmät, jotka on suunniteltu tukemaan tällaisten tuotteiden kuluttajakysyntää, ovat tärkeitä välineitä vahvistettaessa unionin taloudellista turvallisuutta ja nopeutettaessa vihreää siirtymää. Jotta voidaan hyödyntää häiriönsietokykyä koskevia asetuksen (EU) 2024/1735 säännöksiä, on tarpeen täydentää kyseisiä säännöksiä ottamalla käyttöön akkupohjaisia energiavarastojärjestelmiä, aurinkosähköteknologioita ja lämpöpumppuja koskevia lisävaatimuksia. Tällaisilla lisävaatimuksilla olisi varmistettava, että tuotteiden tietyt pääasialliset erityiset komponentit ja joissakin tapauksissa koko lopputuote ovat peräisin unionista. Tämä lähestymistapa vastaa tukijärjestelmien yleistä tavoitetta edistää yhteiskunnan kannalta toivottavia tuloksia, jotta voidaan edistyä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden sekä ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi sillä olisi varmistettava riittävä monipuolistaminen ja samalla vahvistettava unionin strategista valmistuskapasiteettia ja teknologista suvereniteettia. Tukijärjestelmistä vastaavilla viranomaisilla olisi oltava mahdollisuus joko asettaa tukikelpoisuuden edellytykseksi vaatimusten täyttyminen tai myöntää taloudellista lisätukea, kun vaatimukset täyttyvät. Jälkimmäisessä tapauksessa taloudellisella lisätuella olisi oltava kannustava vaikutus. Jos kyseessä on valtiontuki, taloudellinen lisätuki ei kuitenkaan saisi ylittää sovellettavaa tuen enimmäisintensiteettiä.

(71)Digitaaliteknologiat muuttavat jatkuvasti tapaamme tuottaa, jakaa ja kuluttaa energiaa. Vaikka tällainen digitaalinen kehitys tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia, se on myös monimutkaistanut nykyaikaisia energiajärjestelmiä ja lisännyt niiden keskinäistä riippuvuutta, mikä on altistanut ne yhä useammille kyberuhkille. Digitaaliteknologian integrointi energiajärjestelmiin lisää vihamielisten toimijoiden hyökkäyspinta-alaa, sillä ne voivat häiritä toimintoja, varastaa arkaluonteisia tietoja tai manipuloida energiamarkkinoita hyödyntämällä haavoittuvuuksia. Tällaiset häiriöt eivät ainoastaan uhkaa EU:n energiainfrastruktuurin turvallisuutta ja vakautta sekä energian jatkuvaa saatavuutta, mutta lisäksi niillä on kerrannaisvaikutuksia kaikkiin talouden aloihin, jotka ovat riippuvaisia vakaista energiapanoksista. Lisäksi energiajärjestelmän häiriöt voisivat heikentää sijoittajien luottamusta ja jarruttaa investointeja välttämättömiin nykyaikaistamis- ja vähähiilistämistoimiin. Sen vuoksi näiden järjestelmien kyberturvallisuuden turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa taloudellinen turvallisuus, ylläpitää luottamusta ja parantaa kykyä selviytyä tulevista haasteista.

(72)Kyberturvallisuuden korkean tason varmistamiseksi on tarpeen estää [ehdotuksen tarkistetuksi kyberturvallisuusasetukseksi] mukaisesti yksilöityjä suuririskisiä toimittajia toimittamasta kriittisiä komponentteja uusiutuvan energian huutokauppojen tarjoajille, julkisten hankintamenettelyjen tarjoajille ja sellaisia lopputuotteita varten, joita tuetaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla valtion interventioilla.

(73)Lisäksi asetuksen (EU) 2024/1735 26 artiklan kyberturvallisuussäännöksiä ei olisi sovellettava vain 30 prosenttiin uusiutuvan energian huutokaupoista, vaan niihin kaikkiin, koska kyberturvallisuus on olennaisen tärkeää koko unionin energiajärjestelmän vakaudelle ja eheydelle. Aukko yhdessäkin energiajärjestelmän kyberturvallisuuden osatekijässä voisi vaarantaa koko järjestelmän vakauden. Kyberturvallisuuden korkea taso varmistetaan kriittisten alojen osalta direktiivillä (EU) 2022/2555 ja digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden osalta asetuksella (EU) 2024/2847, mutta näiden lisäksi asetuksen (EU) 2024/1735 kyberturvallisuusvaatimusten soveltamisalan laajentamisella kaikkiin uusiutuvan energian huutokauppoihin olisi edelleen vähennettävä unionin energiajärjestelmän haavoittuvuuksia ja edistettävä energiavarmuuden ja talouden vakauden turvaamista.

(74)Unionin alkuperää ja kyberturvallisuutta koskevien vaatimusten soveltamisen nettonollateknologioihin olisi täydennettävä asetuksessa (EU) 2024/1735 vahvistettuja kestävyyttä ja häiriönsietokykyä koskevia vaatimuksia. Vaatimukset olisi sen vuoksi lisättävä kyseiseen asetukseen johdonmukaisuuden varmistamiseksi ja asianomaisten viranomaisten toteuttaman täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi.

(75)Julkisia hankintoja, huutokauppoja ja julkisia tukijärjestelmiä koskevien toimenpiteiden mukaisesti tällä asetuksella olisi täydennettävä asetusta (EU) 2024/1735 myös unionin alkuperää koskevilla vaatimuksilla, jotka koskevat jäsenvaltioiden tukea ydinvoimaloiden rakentamiseen ja vetyelektrolyysilaitteiden valmistukseen. Unionin pitkän aikavälin suvereniteetin, energiaturvallisuuden ja alan häiriönsietokyvyn varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että uusissa ydinvoimaloissa – sekä suurissa reaktoreissa että pienissä modulaarisissa ydinreaktoreissa – asetetaan mahdollisimman pitkälti etusijalle unionista peräisin olevat teknologiat ja komponentit säilyttäen samalla korkeimmat laatuvaatimukset. Tällainen strategia paitsi parantaa kotimaisia valmiuksia myös tekee unionista luotettavan ja kilpailukykyisen toimijan maailmanlaajuisilla ydinenergiamarkkinoilla. Teknologialukkiutumaan liittyvien riskien ehkäisemiseksi ydinvoimaloita koskevia unionin alkuperää koskevia vaatimuksia olisi kuitenkin sovellettava ainoastaan uusiin rakennuksiin, ei olemassa olevien ydinvoimaloiden kunnostamiseen ja käyttöiän pidentämiseen.

(76)Asetus (EU) 2024/1735 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(77)Vety on ratkaisevan tärkeä energiankantaja monen teollisuudenalan energiasiirtymän kannalta ja keskeisessä asemassa edistettäessä siirtymistä puhtaampiin energiajärjestelmiin. Jotta gigawattiluokan elektrolyysilaitteiden käyttöönotto unionissa voidaan toteuttaa, on olennaisen tärkeää, että käytössä on yhtenäinen tehostettu tukijärjestelmä.

(78)Jos unionin alkuperää koskevissa vaatimuksissa edellytetään, että tietyn määrän komponentteja olisi oltava peräisin unionista, mutta komponentteja ei täsmennetä, valinta olisi jätettävä talouden toimijoille. Näin varmistetaan riittävä kilpailu vaadittujen komponenttien toimittajien välillä ja annetaan talouden toimijoille mahdollisuus tehdä kustannustehokkaimmat valinnat vaatimuksia soveltaessaan.

(79)Asetuksessa (EU) 2024/3110 siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä ympäristökestävyyttä koskevien merkintävaatimusten vahvistamiseksi tietyille rakennustuotteiden luokille ja ryhmille edellyttäen, että kuluttajat tyypillisesti valitsevat tuotteen eikä tuotteella ole erilaista ympäristöä koskevaa kokonaissuoritustasoa sen elinkaaren aikana riippuen sen asennuksesta. Tällaiset tiukat edellytykset olisi poistettava, jotta komissio voi asettaa merkintävaatimuksia rakennustuotteille perustuen niiden hiili-intensiteettiin, myös sellaisille tuotteille, joita ei tyypillisesti myydä kuluttajille. Asetus (EU) 2024/3110 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(80)Siltä osin kuin tässä asetuksessa suunnitellut toimenpiteet ovat valtiontukea, tällaisia toimenpiteitä koskevat säännökset eivät rajoita SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista.

(81)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, eli tukea häiriönsietokykyistä ja vähähiilistä teollisuustuotantoa, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU 
YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla
Kohde ja soveltamisala 

1.Tämän asetuksen tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa luomalla kehys, jolla tuetaan unionin valmistusteollisuuden kehittämistä, kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä keskittyen valittuihin strategisiin aloihin ja edistetään samalla unionin ilmastotavoitetta, taloudellista turvallisuutta sekä laadukkaiden työpaikkojen luomista, säilyttämistä ja työvoiman siirtymistä niihin.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun yleisen tavoitteen saavuttamiseksi tässä asetuksessa säädetään toimenpiteistä, joiden tavoitteena on

a)nopeuttaa valmistusteollisuuden hankkeiden lupamenettelyjä, mukaan lukien energiavaltaisen teollisuuden vähähiilistämishankkeet;

b)luoda edelläkävijämarkkinat tietyille strategisten alojen tuotteille vahvistamalla julkisten hankintojen ja julkisten tukijärjestelmien yhteydessä käytettävät unionin alkuperää koskevat vaatimukset tai vähähiilisyyttä koskevat vaatimukset taikka molemmat;

c)asettaa edellytykset kehittyville strategisille aloille tehtäville ulkomaisille suorille sijoituksille;

d)edistää teollista toimintaa jäsenvaltioiden nimeämien valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueiden avulla.

2 artikla
Teollistamistavoite 

Unioni ja jäsenvaltiot pyrkivät varmistamaan, että vuoteen 2035 mennessä unionin valmistusteollisuuden osuus unionin bruttokansantuotteesta on vähintään 20 prosenttia.

3 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)’ valmistusteollisuuden hankkeella’ tuotantopaikan rakentamista, muuntamista tai laajentamista NACE-koodiin C (Teollisuus) luokitellun taloudellisen toiminnan harjoittamista varten, lukuun ottamatta NACE-koodia C 12;

2)’energiavaltaisilla teollisuudenaloilla’ liitteessä I olevassa 1 kohdassa lueteltuja teollisuudenaloja;

3)’energiavaltaisen teollisuuden vähähiilistämishankkeilla’ hankkeita, joissa rakennetaan tai muunnetaan neuvoston direktiivin 2003/96/EY 52 17 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määritellyn energiaintensiivisen yrityksen kaupallinen laitos tämän asetuksen liitteessä I olevassa 1 kohdassa luetelluilla energiavaltaisilla aloilla ja joiden avulla vähennetään merkittävästi ja pysyvästi teollisuusprosessien hiilidioksidiekvivalenttipäästöjä siinä määrin kuin se on teknisesti mahdollista;

4)’lupamenettelyllä’ prosessia, joka kattaa kaikki asiaankuuluvat luvat valmistusteollisuuden hankkeiden rakentamista, laajentamista, muuntamista ja toteuttamista varten, mukaan lukien rakennus- ja kemikaaliluvat sekä [direktiiviehdotuksen direktiivien (EU) 2018/2001, (EU) 2019/944, (EU) 2024/1788 muuttamisesta lupamenettelyjen nopeuttamisen osalta 53 ] 1 artiklassa määritellyt verkkoliitäntäluvat, ja tarvittaessa ympäristöarvioinnit ja -luvat, ja johon sisältyy kaikki hakemukset ja menettelyt alkaen siitä, kun hakemus todetaan täydelliseksi, siihen asti, kun menettelyn tulosta koskevasta kattavasta päätöksestä ilmoitetaan;

5)’kattavalla päätöksellä’ jäsenvaltion yhden tai useamman viranomaisen tekemää päätöstä tai tekemien päätösten kokonaisuutta, jolla määritetään, myönnetäänkö hankkeen toteuttajalle lupa valmistusteollisuuden hankkeen rakentamiseen, laajentamiseen, muuntamiseen ja toteuttamiseen;

6)’sopimuksella’ direktiivin 2014/24/EU 54 2 artiklan 1 kohdan 5 alakohdassa määriteltyjä hankintasopimuksia, direktiivin 2014/25/EU 55 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä tavarahankintasopimuksia, rakennusurakkasopimuksia ja palveluhankintasopimuksia sekä direktiivin 2014/23/EU 5 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä käyttöoikeussopimuksia;

7)’hankintaviranomaisella’ direktiivin 2014/23/EU 6 artiklassa, direktiivin 2014/24/EU 2 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa ja direktiivin 2014/25/EU 3 artiklassa määriteltyjä hankintaviranomaisia;

8)’hankintayksiköllä’ direktiivin 2014/23/EU 7 artiklassa ja direktiivin 2014/25/EU 4 artiklassa määriteltyjä hankintayksiköitä;

9)’talouden toimijalla’ valmistajaa, valtuutettua edustajaa, maahantuojaa, jakelijaa, jälleenmyyjää ja jakelupalvelujen tarjoajaa ja julkisten hankintamenettelyjen osalta direktiivin 2014/23/EU 5 artiklan 2 alakohdassa, direktiivin 2014/24/EU 2 artiklan 1 kohdan 10 alakohdassa ja direktiivin 2014/25/EU 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettua talouden toimijaa;

10)’julkisella hankintamenettelyllä’ jompaakumpaa seuraavista:

a)direktiivin 2014/23/EU soveltamisalaan kuuluvaa käyttöoikeusurakan tai palvelujen käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyä;

b)mitä tahansa direktiivin 2014/24/EU soveltamisalaan kuuluvaa hankintamenettelyä hankintasopimuksen tekemiseksi tai direktiivin 2014/25/EU soveltamisalaan kuuluvaa menettelyä tavarahankinta-, rakennusurakka- ja palveluhankintasopimuksen tekemiseksi;

11)’kasvihuonekaasuintensiteetillä’ 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen teollisuustuotteiden tuotannon aikana vapautuvia päästöjä (mitattuna hiilidioksidiekvivalenttitonneina);

12)’valmistajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka valmistaa taikka suunnitteluttaa tai valmistuttaa tuotteen ja markkinoi sitä omalla nimellään tai tavaramerkillään;

13)’järjestelmärajoilla’ kemiallisten tai fysikaalisten prosessien ryhmää, joka otetaan huomioon tuotteiden kasvihuonekaasuintensiteetin laskennassa;

14)’tuotantopanoksella’ tuotantoprosessiin syötettävää materiaalia, joka on osa järjestelmärajoja;

15)’kemianteollisuudella’ NACE Rev. 2:n koodiin C 20 (Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus) luokiteltavia toimintoja, joita suorittavat unioniin sijoittautuneet valmistajat;

16)’kestävillä hiililähteillä’ biomassaa, joka täyttää direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklassa vahvistetut kestävyyskriteerit, sekä hiilidioksidipäästöjen talteenotosta syntyvää jätettä ja hiiltä;

17)’aineella’ asetuksen (EY) N:o 1272/2008 2 artiklan 7 alakohdassa määriteltyä ainetta;

18)’seoksella’ asetuksen (EY) N:o 1272/2008 2 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä seosta;

19)’asettamisella saataville markkinoilla’ tuotteen toimittamista liiketoiminnan yhteydessä unionin markkinoille jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta;

20)’polttokennoajoneuvolla’ (FCV) ajoneuvoa, jonka voimalaitteessa on käyttövoimaenergianmuuntimina ainoastaan energianmuuntimia, jotka muuntavat kemiallisen energian (syöttö) sähköenergiaksi (tuotos) tai päinvastoin, ja sähkökoneita;

21)’moottoriajoneuvolla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858 56 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettua M- tai N-luokan ajoneuvoa;

22)’ulkopuolelta ladattavalla hybridisähköajoneuvolla’ (OVC-HEV) ajoneuvoa, jonka voimalaitteessa on ainakin kaksi eri luokkaan kuuluvaa käyttövoimaenergianmuunninta ja jossa yksi käyttövoimaenergianmuuntimista on sähkökone, joka voidaan ladata ulkoisesta lähteestä;

23)’täyssähköajoneuvolla’ (PEV) ajoneuvoa, jonka voimalaitteessa on käyttövoimaenergianmuuntimina ainoastaan sähkökoneita ja jossa käyttövoimaenergian varastointijärjestelminä on ainoastaan ladattavia energiavarastojärjestelmiä; 

24)’pääasiallisilla erityisillä komponenteilla’ komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2025/1178 57 liitteessä lueteltuja pääasiallisia erityisiä komponentteja;

25)’ajoneuvon ajoakulla’ asetuksen (EU) 2023/1542 58  3 artiklan 14 alakohdassa määriteltyä sähköajoneuvon ajovoima-akkua, joka on erityisesti suunniteltu tuottamaan sähköenergiaa ajovoimaa varten;

26)’sähköisten voimalaitteiden komponenteilla’ tehoelektroniikkaa, sähköisiä käyttövoimamoottoreita liikennekäyttöön ja sähköakseleita sekä niiden komponentteja, roottoreita ja staattoreita;

27)’pääasiallisilla elektronisilla järjestelmillä’ ajoavustinjärjestelmiä (mukaan lukien Lidar-järjestelmät, tutkat, anturit, kamerat, elektroniset ohjausyksiköt ja integrointialustat), keskustietokoneita, langattomia liityntäjärjestelmiä, tietoviihdejärjestelmän käyttöliittymiä ja alustan elektroniikkaa;

28)’ajoneuvon komponentilla’ mitä tahansa ajoneuvon osaa, mukaan lukien jalostettu materiaali;

29)’kokoamisella’ ajoneuvon kokoamista sen lopulliseen muotoon;

30)’ajoneuvon valmistajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka vastaa kaikista ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntään, ajoneuvon yksittäishyväksyntään tai osien ja varusteiden lupamenettelyyn liittyvistä seikoista, tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta sekä valmistetun ajoneuvon, järjestelmän, komponentin, erillisen teknisen yksikön, osan ja varusteen markkinavalvontaan liittyvistä seikoista, riippumatta siitä, osallistuuko henkilö suoraan kyseisen ajoneuvon, järjestelmän, komponentin tai erillisen teknisen yksikön kaikkiin suunnittelu- ja rakennusvaiheisiin;

31)’ulkomaisella suoralla sijoituksella’ mitä tahansa ulkomaisen sijoittajan tai ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiön unionin sijoituskohteeseen tai omaisuuteen tekemää sijoitusta, mukaan lukien greenfield-investoinnit, jonka tarkoituksena on luoda tai pitää yllä pysyviä ja suoria yhteyksiä ulkomaisen sijoittajan ja sen yrittäjän tai yrityksen välillä, jonka käyttöön pääoma annetaan, tai käyttämällä unionin omaisuutta, taloudellisen toiminnan harjoittamista varten jossakin jäsenvaltiossa, mukaan luettuna sijoitukset, jotka mahdollistavat tosiasiallisen osallistumisen taloudellista toimintaa harjoittavan yhtiön johtamiseen tai määräysvallan käyttämiseen;

32)’ulkomaisella sijoittajalla’ kolmannen maan luonnollista henkilöä, jolla ei ole jäsenvaltion kansalaisuutta, tai kolmannen maan yritystä, joka aikoo tehdä tai on tehnyt ulkomaisen suoran sijoituksen;

33)’ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiöllä’ yritystä, joka on suoraan tai välillisesti ulkomaisen sijoittajan määräysvallassa sijoittautumispaikastaan riippumatta;

34)’unionin sijoituskohteella’ jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettua yritystä;

35)’unionin omaisuudella’ kiinteää omaisuutta, jota käytetään tai aiotaan käyttää tuotteiden valmistukseen unionin alueella;

36)’unionin työntekijällä’ luonnollista henkilöä, jolla on jäsenvaltiossa voimassa olevassa lainsäädännössä, työehtosopimuksessa tai vallitsevan käytännön mukaisesti määritelty työsopimus tai työsuhde ja joka on rekrytointihetkellä joko unionin kansalainen tai jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleva kolmannen maan kansalainen, jolla on voimassa oleva työlupa;

37)’arvopaperisijoituksella’ yrityksen arvopapereiden hankintaa, joka on tarkoitettu yksinomaan finanssisijoitukseksi ilman aikomusta vaikuttaa yrityksen johtamiseen tai määräysvaltaan siinä;

38)’liikevaihdolla’ neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 59 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yritykselle kertyneitä tuottoja;

39)’aktiivimateriaalilla’ materiaalia, joka reagoi kemiallisesti sähköenergian tuottamiseksi, kun akku- tai paristokenno purkautuu, tai sähköenergian varastoimiseksi, kun akkua tai paristoa ladataan;

40)’sähköajoneuvoakulla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1542 60 3 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa määriteltyä sähköajoneuvon ajovoima-akkua;

41)’tavarantoimittajalla’ unioniin sijoittautunutta valmistajaa, sellaisen valmistajan valtuutettua edustajaa, joka ei ole sijoittautunut unioniin, tai maahantuojaa, joka saattaa tuotteen unionin markkinoille.

II LUKU 
TEOLLISUUSTUOTANNON JA VÄHÄHIILISTÄMISEN MAHDOLLISTAVAT EDELLYTYKSET

4 artikla
Keskitetyt yhteyspisteet

1.Jäsenvaltioiden on perustettava kansallinen keskitetty yhteyspiste, jonka kautta hankkeen toteuttajat voivat toimittaa 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valmistusteollisuuden hanketta koskevan keskitetyn hakemuksen.

2.Keskitettyjen yhteyspisteiden on automaattisesti ohjattava lupahakemukset asiaankuuluvalle viranomaiselle, ilmoitettava hakijalle lupamenettelyn kaikista vaiheista, menettelyn tilasta ja asiaankuuluvien viranomaisten päätöksistä sekä annettava hakijalle mahdollisuus tarkistaa sovellettavien määräaikojen noudattaminen. Tätä varten keskitettyjen yhteyspisteiden on käytettävä [eurooppalaisten yrityslompakoiden perustamista koskevan asetusehdotuksen] mukaisesti perustettuja eurooppalaisia yrityslompakoita.

Keskitettyjen yhteyspisteiden on eurooppalaisten yrityslompakoiden käytön avulla mahdollistettava

a)yhteentoimivuus ja automaattinen tietojenvaihto toimivaltaisten viranomaisten välillä;

a)viranomaisten hallussa jo olevien tietojen ja asiakirjojen uudelleenkäyttö;

b)kyberturvallisuuden korkea taso ja tietojen eheys;

c)lupamenettelyn avoimuus ja vastuuvelvollisuus.

3.Jäsenvaltioiden on keskitettyjä yhteyspisteitä perustaessaan tarpeen mukaan hyödynnettävä unionin nykyistä digitaalista infrastruktuuria sekä nykyisiä luetteloita ja perusosia, jotka on perustettu unionin lainsäädännöllä.

5 artikla
Lupamenettely

1.Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön yhteen hakemukseen perustuva yhtenäinen lupamenettely, joka kattaa kaikki valmistusteollisuuden hankkeita varten vaadittavat luvat.

2.Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltainen viranomainen koordinoimaan 1 kohdassa tarkoitettua lupamenettelyä sen varmistamiseksi, että kattava päätös tehdään ja annetaan sovellettavassa määräajassa.

3.Toimivaltaisen viranomaisen on joko vahvistettava, että hakemus on täydellinen, tai pyydettävä hakemuksen käsittelemiseksi tarvittavia puuttuvia tietoja viimeistään 45 päivän kuluttua valmistusteollisuuden hanketta koskevan lupahakemuksen vastaanottamisesta.

Jos hakemus katsotaan puuttuvien tietojen toimittamisen jälkeen edelleen puutteelliseksi, toimivaltainen viranomainen voi 30 päivän kuluessa pyydettyjen puuttuvien tietojen toimittamisesta esittää toisen pyynnön vielä puuttuvien tietojen saamiseksi. Toimivaltainen viranomainen ei saa pyytää tietoja aloilta, joita ensimmäinen lisätietopyyntö ei kattanut, vaan sillä on ainoastaan oikeus pyytää lisätietoja puuttuvien tietojen täydentämiseksi.

4.Tämän artiklan säännöksiä ei sovelleta, jos hallinnollisten ja lupamenettelyjen yksinkertaistamista koskevat säännöt vahvistetaan muissa unionin säädöksissä tiettyjen valmistusteollisuuden alojen osalta.

6 artikla
Energiavaltaisen teollisuuden vähähiilistämishankkeet

1.Kaikkiin energiavaltaisen teollisuuden vähähiilistämishankkeisiin sovelletaan asetuksen (EU) 2024/1735 II luvun II jaksoa.

2.Kaikkia energiavaltaisen teollisuuden vähähiilistämishankkeita pidetään strategisina hankkeina, jotka edistävät häiriönsietokykyä ja vähähiilistämistä tai resurssitehokkuutta [asetusehdotuksen ympäristöarvioinnin nopeuttamisesta 14 artiklaa] sovellettaessa. Mainitun asetuksen liitteessä olevia 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan.

III LUKU
UNIONIN STRATEGISTEN TEOLLISUUDEN ARVOKETJUJEN VAHVISTAMINEN

7 artikla
Unionin alkuperä

1.Tätä lukua sovellettaessa unionin alkuperää olevalla sisällöllä tarkoitetaan unionista peräisin olevaa sisältöä.

2.Tuotteiden ja komponenttien alkuperä määritetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 mukaisesti.

8 artikla

Unionin alkuperää vastaava sisältö julkisissa hankinnoissa

1.Jäljempänä 11 artiklassa tarkoitettujen unionin alkuperää koskevien vaatimusten osalta tuotteiden katsotaan olevan unionin alkuperää, jos ne ovat peräisin kolmansista maista, joiden kanssa unioni on tehnyt vapaakauppa-alueen tai tulliliiton perustamista koskevan sopimuksen, tai jotka ovat julkisia hankintoja koskevan sopimuksen osapuolia ja jos sopimukseen on kirjattu unionia koskevia velvoitteita.

2.Komissio antaa 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä kolmannen maan jättämiseksi kokonaan tai osittain 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle jonkin seuraavan kriteerin perusteella:

a)kyseinen kolmas maa ei ole säätänyt unionin tuotteisiin tai toimijoihin liittyvästä kansallisesta kohtelusta 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten nojalla minkään liitteessä I luetellun alan osalta;

b)tällainen poissulkeminen on perusteltua, jotta vältetään riippuvuudet tai muu kehitys, joka voi uhata kyseisten tuotteiden toimitusvarmuutta unionissa;

c)tällainen poissulkeminen on perusteltua minkä tahansa sovellettavaan sopimukseen sisältyvän muun poikkeuksen nojalla.

9 artikla

Unionin alkuperää vastaava sisältö muissa julkisissa interventioissa

1.Jäljempänä 12 artiklassa vahvistettujen unionin alkuperää koskevien vaatimusten osalta tuotteiden katsotaan olevan unionin alkuperää, jos ne ovat peräisin kolmansista maista, joiden kanssa unioni on tehnyt vapaakauppa-alueen tai tulliliiton perustamista koskevan sopimuksen.

2.Komissio antaa 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä kolmannen maan jättämiseksi kokonaan tai osittain 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle jonkin seuraavan kriteerin perusteella:

a)kyseinen kolmas maa ei ole säätänyt unionin tuotteisiin tai toimijoihin liittyvästä kansallisesta kohtelusta 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten nojalla minkään liitteessä I luetellun alan osalta;

b)tällainen poissulkeminen on perusteltua, jotta vältetään riippuvuudet tai muu kehitys, joka voi uhata kyseisten tuotteiden toimitusvarmuutta unionissa;

c)tällainen poissulkeminen on perusteltua minkä tahansa sovellettavaan sopimukseen sisältyvän muun poikkeuksen nojalla.

10 artikla
Vähähiiliset tuotteet

1.Tätä lukua sovellettaessa liitteen II soveltamisalaan kuuluvaa tuotetta pidetään vähähiilisenä, jos se täyttää seuraavissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetut vaatimukset:

a)asetuksessa (EU) 2024/3110 tarkoitettujen ja yhdenmukaistetun teknisen eritelmän tai eurooppalaisen teknisen arvioinnin soveltamisalaan kuuluvien rakennustuotteiden osalta asetuksen (EU) 2024/3110 5 artiklan 5 kohdan tai 22 artiklan 9 kohdan nojalla annetut delegoidut säädökset;

b)kaikkien muiden tuotteiden osalta asetuksen (EU) 2024/1781 4 artiklan nojalla annetut sovellettavat delegoidut säädökset.

2.Jotta voidaan tukea edelläkävijämarkkinoiden luomista ohjaamalla investointipäätöksiä sellaisiin tuotteisiin, joilla on alhaisempi kasvihuonekaasuintensiteettiluokitus, komissiolle siirretään valta antaa 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta perustamalla kasvihuonekaasuintensiteettiin perustuvia vapaaehtoisia luokitusjärjestelmiä unionin markkinoille saatettaville tuotteille, jäljempänä ’teollisuustuotteet’, jotka on valmistettu direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetelluilla toiminnoilla, siltä osin kuin näitä tuotteita ei jo säännellä asetuksen (EU) 2024/1781 nojalla annetulla delegoidulla säädöksellä tai ole sisällytetty kyseisen asetuksen mukaisesti hyväksyttyihin työsuunnitelmiin.

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2067 61 mukaisesti akkreditoitujen todentajien tai tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/956 18 artiklan nojalla hyväksyttyjen delegoitujen säädösten mukaisesti akkreditoitujen todentajien on todennettava päästöt ja kaikki muut kasvihuonekaasuintensiteetin laskennassa käytetyt merkitykselliset tiedot. Päästöjä on tarkkailtava komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2066 III luvussa vahvistettujen sääntöjen ja delegoidun asetuksen (EU) 2019/331 liitteessä VII vahvistettujen tietojen tarkkailumenetelmien ja laatuvaatimusten mukaisesti. Tuontituotteiden päästöjä voidaan tarkkailla asetuksen (EU) 2023/956 liitteen IV mukaisesti ja asetuksen (EU) 2023/956 7 artiklan 7 kohdan a alakohdan nojalla hyväksytyissä täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettujen tietojen seurantamenetelmien ja laatuvaatimusten mukaisesti, jos siinä säädetään vastaavasta data-aineistosta.

Tällaisissa delegoiduissa säädöksissä on tarvittaessa täsmennettävä

a)tuotteet, joille valmistaja voi hakea kasvihuonekaasuintensiteettiä koskevaa merkkiä;

b)asiaankuuluvat järjestelmärajat, joihin sisältyvät valmistusteollisuuden prosessin päästöt, merkityksellisten tuotantopanosten päästöt ja sähkönkulutuksesta aiheutuvat päästöt. Näitä päästöjä tarkastellaan riippumatta siitä, tapahtuvatko ne valmistajan laitoksessa vai muissa laitoksissa, ottaen huomioon, että tiettyjä tuotantopanoksia saatetaan hankkia muista laitoksista;

c)tuotteen kasvihuonekaasuintensiteetin laskentamenetelmä;

d)luokitus, jossa käytetään suoritustasoon perustuvia luokkia;

e)merkin hallinnointia koskevat täydentävät säännöt, mukaan lukien toimivaltaiset elimet; ja

f)akkreditointia, seurantaa ja todentamista koskevat täydentävät säännöt.

Näitä sääntöjä laatiessaan komissio ottaa huomioon

a)viimeisimmät sovellettavat tuotteen vertailuarvot sellaisina kuin ne on määritelty direktiivissä 2003/87/EY;

b)EU:n päästökauppajärjestelmässä ja hiilirajamekanismissa jo saatavilla olevat tiedot;

c)unionin uudet säännöt, jotka koskevat päästöjen ottamista huomioon, mukaan lukien sähkönkulutuksesta, vähähiilisistä polttoaineista ja muuta kuin biologista alkuperää olevista uusiutuvista polttoaineista aiheutuvat päästöt;

d)uudet vähähiiliset tuotantoteknologiat sekä uusien teknologioiden arvioitu päästövähennyspotentiaali;

e)tarpeen kannustaa kierrätettyjen materiaalien käyttöönottoon kaikilla tuotantoreiteillä; ja

f)yhteensopivuuden ilmastoneutraaliustavoitteiden kanssa, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1119 62 .

11 artikla
Julkiset hankinnat 

1.Hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on suljettava liitteessä II olevassa I osassa ja liitteessä III olevassa I osassa tarkoitettujen hankintamenettelyjen ulkopuolelle tarjoukset talouden toimijoilta, jotka ovat sellaisiin kolmansiin maihin sijoittautuneen toimijan omistuksessa tai määräysvallassa, jotka eivät ole tehneet unionin kanssa tällaisen pääsyn takaavaa kansainvälistä sopimusta.

2.Liitteessä II olevassa I osassa ja liitteessä III olevassa I osassa tarkoitetuissa julkisissa hankintamenettelyissä hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on sovellettava kyseisissä osissa 8 ja 10 artiklan mukaisesti vahvistettuja unionin alkuperää koskevia vaatimuksia ja vähähiilisyyttä koskevia vaatimuksia.

3.Hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt voivat päättää olla soveltamatta liitteissä II ja III vahvistettuja vaatimuksia, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)vaadittuja tuotteita tai palveluja pystyy toimittamaan ainoastaan yksi tietty talouden toimija ja kohtuullista vaihtoehtoista tai korvaavaa ratkaisua ei ole ja kilpailun puuttuminen ei johdu julkisen hankintamenettelyn ehtojen keinotekoisesta rajaamisesta;

b)hankintamenettelyssä ei ole jätetty yhtään sopivaa tarjousta tai saatu sopivia osallistumishakemuksia, mukaan lukien saman hankintaviranomaisen tai hankintayksikön käynnistämät vastaavat aiemmat menettelyt suunnitellun uuden hankintamenettelyn aloittamista välittömästi edeltäneiden kahden vuoden aikana;

c)niiden soveltaminen edellyttäisi, että kyseisen hankintaviranomaisen tai hankintayksikön on hankittava tavaroita, palveluja tai urakoita, joiden kustannukset ovat suhteettoman suuret tai joista aiheutuisi teknistä yhteensopimattomuutta käytön ja huollon kannalta. Hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt voivat pitää objektiivisiin ja avoimiin tietoihin perustuvia yli 25 prosentin suuruisiksi arvioituja kustannuseroja suhteettomina.

4.Hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on vaadittava tavaroita tai palveluja toimittavia talouden toimijoita toimittamaan oma ilmoitus tai vastaava asiakirja, jolla osoitetaan tässä artiklassa säädettyjen vaatimusten noudattaminen.

12 artikla
Muut julkiset interventiot

1.Jäsenvaltioiden on suunniteltava julkiset tukijärjestelmät siten, että ne edistävät tavoitetta vahvistaa unionin strategisia teollisuuden arvoketjuja liitteessä II olevassa II osassa ja liitteessä III olevassa II osassa 9 ja 10 artiklan mukaisesti vahvistettujen unionin alkuperää koskevien vaatimusten, vähähiilistä sisältöä koskevien vaatimusten tai molempien avulla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan soveltamista sekä SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista.

Jäsenvaltioiden on sovellettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia julkisiin tukijärjestelmiin, joiden osuus on vähintään 45 prosenttia liitteessä II olevan II osan soveltamisalaan kuuluviin julkisiin tukijärjestelmiin osoitetusta kansallisesta kokonaisbudjetista ja 100 prosenttia liitteessä III olevan II osan soveltamisalaan kuuluviin julkisiin tukijärjestelmiin osoitetusta kansallisesta kokonaisbudjetista.

2.Suunnitellessaan ja pannessaan täytäntöön liitteessä II olevan II osan ja liitteessä III olevan II osan soveltamisalaan kuuluvaa julkista tukijärjestelmää toimivaltaisen viranomaisen on käytettävä avointa, syrjimätöntä ja läpinäkyvää menettelyä arvioidessaan, miten tuotteet ja teknologiat edistävät kyseisessä osassa vahvistettua kokonaistavoitetta.

3.Toimivaltainen viranomainen voi edelleen panna täytäntöön tukijärjestelmiä, jotka eivät täytä liitteessä II olevassa II osassa ja liitteessä III olevassa II osassa vahvistettuja vaatimuksia tai täyttävät ne vain osittain, jos tällaisten vaatimusten soveltaminen

a)johtaisi merkittäviin viivästyksiin, koska tarvittavia komponentteja tai lopputuotteita ei ole saatavilla. Merkittäviksi viivästyksiksi voidaan katsoa objektiivisiin, avoimiin ja todennettavissa oleviin tietoihin perustuvat viivästykset, joiden arvioidaan kestävän yli seitsemän kuukautta;

b)aiheuttaisi suhteettoman suuria kustannuksia. Suhteettomien suuria kustannuksia katsotaan aiheutuvan, jos objektiivisten, avointen ja todennettavissa olevien tietojen perusteella vaatimustenmukaisuus nostaisi perustana olevan lopputuotteen tai teknologian kustannuksia yli 30 prosenttia.

13 artikla

Taloudellinen tuki yritysajoneuvoille

Sovellettaessa [puhtaista yritysajoneuvoista 16 päivänä joulukuuta 2025 annetun asetusehdotuksen] 4 artiklaa kriteerin ”valmistettu Euroopan unionissa”, jota käytetään myönnettäessä taloudellista tukea yritysten henkilö- ja pakettiautojen käyttöönottoon, on täytettävä tämän asetuksen liitteessä III olevassa II osassa vahvistetut kriteerit.

Kriteerin ”valmistettu Euroopan unionissa” katsotaan vastaavan tämän asetuksen 7 artiklassa tarkoitettua ”unionin alkuperää”.

14 artikla
Hiilidioksidipäästönormeja koskevat hyvitykset

1.Sovellettaessa asetuksen (EU) 2019/631 [sellaisena kuin se on muutettuna 16 päivänä joulukuuta 2025 annetulla asetusehdotuksella asetuksen (EU) 2019/631 muuttamisesta uusien kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormien ja ajoneuvojen merkintöjen osalta] 5 artiklan 1 ja 2 kohtaa pieniä päästöttömiä ajoneuvoja koskevan kriteerin ”valmistettu EU:ssa” on täytettävä tämän asetuksen liitteessä III olevassa III osassa vahvistetut kriteerit.

Kriteerin ”valmistettu EU:ssa” katsotaan vastaavan tämän asetuksen 7 artiklassa tarkoitettua ”unionin alkuperää”.

2.Sovellettaessa asetuksen (EU) 2019/631 [sellaisena kuin se on muutettuna 16 päivänä joulukuuta 2025 annetulla asetusehdotuksella asetuksen (EU) 2019/631 muuttamisesta uusien kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormien ja ajoneuvojen merkintöjen osalta] 5 b artiklaa EU:ssa valmistetulla vähähiilisellä teräksellä tarkoitetaan seuraavaa:

a)”vähähiilisyys” täyttää tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset;

b)”valmistettu EU:ssa” vastaa tämän asetuksen 7 artiklassa tarkoitettua ”unionin alkuperää”.

15 artikla
Todistus siitä, että ajoneuvo täyttää unionin alkuperää koskevat vaatimukset

Antaessaan ajoneuvolle vaatimustenmukaisuustodistuksen asetuksen (EU) 2018/858 36 ja 37 artiklan mukaisesti valmistajien on tämän asetuksen liitteessä III vahvistettujen asiaankuuluvien unionin alkuperää koskevien vaatimusten mukaisten ajoneuvojen osalta esitettävä [..] päivästä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on kuusi kuukautta voimaantulon jälkeen] alkaen saateasiakirja, jossa todistetaan ajoneuvon vaatimustenmukaisuus.

16 artikla
Säädösvallan siirto

1.Siirretään komissiolle valta antaa 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla unionin tason kysyntäpuolen toimenpiteitä kemianteollisuuden tuotteille seuraavien toimien edistämiseksi:

a)kestävistä hiililähteistä peräisin olevien unionin alkuperää olevien aineiden ja seosten tuotanto ja myynti;

b)kestävistä hiililähteistä peräisin olevien unionin alkuperää olevien aineiden ja seosten käyttö markkinoille saataville asetetuissa tuotteissa.

Delegoituja säädöksiä valmistellessaan komission olisi otettava huomioon

a)vaatimusten vaikutus asetuksessa (EU) 2021/1119 vahvistetun taloudellista turvallisuutta, häiriönsietokykyä ja ilmastoneutraaliutta koskevan unionin tavoitteen saavuttamiseen;

b)seurantatoimien avulla havaittu unionin tason markkinatilanne, mukaan lukien unionin markkinaosuuksien pieneneminen ja unionin teollisuuden kapasiteetin alittava tuotanto;

c)tällaisten toimenpiteiden käyttöönoton vaikutus kyseisten alojen yleiseen kilpailukykyyn ja kasvihuonekaasupäästöihin sekä loppupään kuluttajille, pk-yrityksille ja julkiselle taloudelle aiheutuviin kustannuksiin.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä II tai III niissä tarkoitettujen tuotteille vahvistettujen unionin alkuperää koskevien vaatimusten, vähähiilisyysvaatimusten tai molempien osalta, ottaen huomioon seuraavat kriteerit:

a)seurantatoimien avulla havaittu unionin tason markkinatilanne, mukaan lukien unionin markkinaosuuksien pieneneminen ja unionin teollisuuden kapasiteetin alittava tuotanto;

b)teknologinen kehitys,

c)vaatimusten vaikutus yleistä järjestystä, taloudellista turvallisuutta, häiriönsietokykyä ja asetuksessa (EU) 2021/1119 vahvistetun ilmastoneutraaliutta koskevan unionin tavoitteen saavuttamiseen;

d)tuotantoketjun loppupään alojen kasvuun perustuva tuotteiden tai teknologioiden kysyntä;

e)tuotteen tai teknologian osuus tuotantoketjun loppupään kokonaistuotannon arvosta;

f)unionin alkuperää koskevien vaatimusten, vähähiilisyysvaatimusten tai molempien käyttöönoton vaikutus kyseisten alojen yleiseen kilpailukykyyn ja kasvihuonekaasupäästöihin sekä loppupään kuluttajille, pk-yrityksille ja julkiselle taloudelle aiheutuviin kustannuksiin.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 31 artiklan 2 kohdan mukaisesti täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään menetelmä unionista peräisin olevien tuotteiden ja komponenttien osuuden laskemiseksi asetuksen (EU) N:o 952/2013 mukaisesti ja säädetään tarvittaessa vaatimustenmukaisuustodistusten vakiomuotoisten mallien käytöstä.

Edellä 1 alakohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä voidaan myös vahvistaa menetelmät ja menettelyt, joita asiaankuuluvien toimivaltaisten kansallisten viranomaisten, mukaan lukien hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt, on sovellettava tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamisen todentamiseksi ja tarvittaessa digitaalisten välineiden käyttämiseksi laskennassa, todentamisessa ja vaatimuksenmukaisuuden osoittamisessa.

IV luku
ULKOMAISTEN INVESTOINTIEN OSUUS

17 artikla
Soveltamisala

1.Tätä lukua sovelletaan ulkomaisiin suoriin sijoituksiin, joiden arvo on yli 100 miljoonaa euroa ja jotka tehdään 2 kohdassa tarkoitetuille uusille strategisille valmistusteollisuuden aloille, joiden maailmanlaajuisesta valmistuskapasiteetista yli 40 prosenttia on sen kolmannen maan hallussa, jonka kansalainen tai yritys ulkomainen sijoittaja on.

Tällaisia investointeja ei saa toteuttaa, ellei 19 artiklassa tarkoitettu investointiviranomainen tai Euroopan komissio ole nimenomaisesti hyväksynyt niitä tämän luvun säännösten mukaisesti.

2.Tätä lukua sovelletaan ulkomaisiin suoriin sijoituksiin, jotka tehdään valmistusteollisuuteen millä tahansa seuraavista kehittyvistä strategisista aloista:

a)akkuteknologiat ja niiden arvoketju akkupohjaisia energiavarastojärjestelmiä varten;

b)täyssähköajoneuvot, ulkopuolelta ladattavat hybridisähköajoneuvot ja polttokennoajoneuvot, mukaan lukien sähköistämiseen ja digitalisointiin liittyvät komponentit;

c)aurinkosähköteknologiat;

d)kriittisten raaka-aineiden louhinta, jalostus ja kierrätys.

3.Tätä lukua ei sovelleta

a)sijoittajiin ja sijoituksiin, jotka kuuluvat unionin voimassa olevien tai väliaikaisesti soveltamien talouskumppanuus- ja vapaakauppasopimusten soveltamisalaan siltä osin kuin kyseisten sopimusten nojalla on tehty asiaa koskevia sitoumuksia, mukaan lukien tällaisten ulkomaisten sijoittajien unionissa toimivien tytäryhtiöiden tekemät sijoitukset;

b)palvelujen tarjoamiseen kohdennettuihin investointeihin, mukaan lukien sijoittajien unionissa toimivien tytäryhtiöiden tekemät sijoitukset;

c)arvopaperisijoituksiin.

18 artikla
Ulkomaisten suorien sijoitusten lisäarvoa koskevat kriteerit

1.Jäsenvaltioiden on viimeistään [..] päivänä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 1 kuukausi tämän asetuksen voimaantulon jälkeen] nimettävä investointiviranomainen, joka suorittaa ulkomaisen suoran sijoituksen tarkastelun ja panee toimeen tämän luvun säännökset.

Jäsenvaltioiden on annettava kyseiselle investointiviranomaiselle tarvittavat resurssit sekä oikeudelliset ja hallinnolliset keinot tässä asetuksessa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi.

2.Investointiviranomaisen on [..] päivästä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen] alkaen hyväksyttävä ainoastaan sellaisten ulkomaisten sijoittajien tekemät ulkomaiset suorat sijoitukset, jotka täyttävät vähintään neljä seuraavista edellytyksistä:

a)ulkomaiset sijoittajat eivät perusta, hanki, pidä hallussaan tai käytä yli 49:ää prosenttia unionin sijoituskohteen osakepääomasta, äänioikeuksista tai vastaavista omistusosuuksista, tai vastaavaa omistusta, vuokraoikeutta tai muita oikeuksia, jotka antavat määräysvallan unionin omaisuuteen;

b)ulkomainen sijoittaja tekee suoran sijoituksen yhden tai useamman unionin toimijan kanssa perustetun yhteisyrityksen kautta, jonka osakepääomasta, äänioikeuksista tai vastaavista omistusosuuksista tai muista määräysvaltaan oikeuttavista oikeuksista ulkomainen sijoittaja ei omista yli 49:ää prosenttia. Tällaisten yhteisyritysten rakenteen on oltava sellainen, että varmistetaan unionin kumppaneiden tehokas osallistuminen johtamiseen, teknologian siirtoon ja valmiuksien kehittämiseen;

c)ulkomaiset sijoittajat ovat tehneet sopimuksia, joissa määrätään niiden teollis- ja tekijänoikeuksien ja taitotiedon lisensoinnista unionin sijoituskohteen tai unionin omaisuuden hyväksi, jotta tämä voi harjoittaa taloudellista toimintaansa ulkomaisen suoran sijoituksen yhteydessä. Unionin sijoituskohteen tai unionin omaisuuden omistavan oikeussubjektin ennen ulkomaista sijoitusta tai ilman ulkomaisen sijoittajan yhteistyötä kehittämien kaikkien teollis- ja tekijänoikeuksien tai omaisuuden on oltava kokonaan ja yksinomaan unionin sijoituskohteen tai unionin omaisuuden omistavan oikeussubjektin omistuksessa. Kaikki teollis- ja tekijänoikeudet tai omaisuus, jotka on kehitetty tässä yhteydessä ulkomaisen sijoittajan muun liikeomaisuuden kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena tai b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa yhteisyrityksen kehittämänä, ovat ulkomaisen sijoittajan ja unionin sijoituskohteen, b alakohdassa määritellyn yhteisyrityksen tai unionin omaisuuden omistavan oikeussubjektin yhteisomistuksessa;

d)ulkomainen sijoittaja ohjaa vuosittain tutkimus- ja kehitysmenoihin unionissa määrän, joka vastaa vähintään yhtä prosenttia unionin sijoituskohteen vuotuisista bruttotuloista tai unionin omaisuuden tuottamista vuotuisista bruttotuloista, laskettuna suhteessa ulkomaisen sijoittajan määräysvallan osuuteen;

e)ulkomaisen suoran sijoituksen toiminnan alkaessa ja sen koko keston ajan ulkomaisen suoran sijoituksen yhteydessä työskentelevästä työvoimasta vähintään 50 prosentin on oltava unionin työntekijöitä kaikissa työntekijäryhmissä, mukaan lukien suorittavat, tekniset, valvonta- ja johtotehtävät. Työllistämiseen on liitettävä asianmukaista koulutusta ja valmiuksien kehittämistä. Jos unionin sijoituskohde tai unionin omaisuus harjoittaa valmistustoimintaa jo ennen sijoituksen hankkimista, myös konkurssin jälkeen, etusijalle on asetettava nykyisen työvoiman säilyttäminen tai aiemman työvoiman uudelleentyöllistäminen kansallisen lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisesti. Sen estämättä, mitä SEUT-sopimuksen 107 artiklassa määrätään, jos ulkomainen sijoittaja, unionin sijoituskohde tai unionin omaisuus saa julkista rahoitusta, se sitoutuu viideksi vuodeksi olemaan vähentämättä unionin työntekijöiden määrää asianomaisten kansallisten viranomaisten takaisinperinnän uhalla;

f)ulkomaisen suoran sijoituksen yhteydessä ulkomainen sijoittaja laatii ja julkaisee verkkosivustollaan strategian, jolla parannetaan unionin arvoketjuja ja asetetaan etusijalle valmistustoimintaan tarvittavien tuotantopanosten hankinta unionista, ja pyrkii hankkimaan unionista vähintään 30 prosenttia unionin markkinoille saatettuihin tuotteisiin käytetyistä tuotantopanoksista.

3.Ulkomaisen suoran sijoituksen on täytettävä 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettu edellytys, jonka mukaan investointiviranomaisen on hyväksyttävä se 2 kohdan mukaisesti.

4.Sijoitusviranomaiset voivat soveltaa joitakin tai kaikkia 2 kohdassa säädettyjä edellytyksiä ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiön unionissa tekemiin suoriin sijoituksiin, jos se on olennaisen tärkeää tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, seuraavin edellytyksin:

a)sillä estetään ulkomaista sijoittajaa kiertämästä tätä asetusta; tai

b)asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole kohtuudella käytettävissä vaihtoehtoisia toimenpiteitä, kuten ulkomaisen sijoittajan tai ulkomaisen sijoittajan tytäryhtiön ehdottamia sitoumuksia, eikä ulkomaisiin sijoituksiin unionissa kohdistuvia vähemmän rajoittavia toimenpiteitä.

5.Komissio antaa viimeistään [..] päivänä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on kuusi kuukautta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen] täytäntöönpanosäädöksen, jossa täsmennetään yksityiskohtaiset säännöt 2 kohdassa vahvistettujen edellytysten noudattamisen todentamiselle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 31 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

19 artikla
Ennakkoilmoitus suunnitelluista ulkomaisista suorista sijoituksista

1.Ulkomaisen sijoittajan on ilmoitettava kaikista 17 artiklan soveltamisalaan kuuluvista suunnitelluista suorista sijoituksista sen jäsenvaltion investointiviranomaiselle, jossa unionin sijoituskohde tai unionin omaisuus sijaitsee, jos ne johtavat 3 kohdassa säädettyyn määräysvaltaan unionin sijoituskohteessa tai unionin omaisuudessa.

Ilmoituksen on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot, jotta investointiviranomainen voi suorittaa sijoitusten tarkastelun 20 artiklan mukaisesti.

2.Sen määrittämiseksi, saavuttaako sijoitusarvo 17 artiklan 1 kohdassa säädetyn kynnysarvon, lasketaan yhteen ainoastaan ulkomaisen sijoittajan aiemmat sijoitukset, jotka se on tehnyt samaan unionin sijoituskohteeseen tai unionin omaisuuteen [..] päivästä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on tämän asetuksen voimaantulopäivä] alkaen.

3.Ulkomaisilla sijoittajilla katsotaan olevan määräysvalta, jos kyseinen sijoitus saavuttaa jommankumman seuraavista kynnysarvoista:

a)vähintään 30 prosenttia unionin sijoituskohteen osakepääomasta tai äänioikeuksista;

b)vähintään 30 prosenttia unionin omaisuuden omistuksesta ja vuokraoikeudesta tai muista oikeuksista, jotka antavat määräysvallan unionin omaisuuteen.

4.Jos ulkomaisen sijoittajan tekemä sijoituksen hankinta tai käynnistäminen johtaisi siihen, että ulkomaisten sijoittajien yhteinen omistus tai määräysvalta ylittäisi 3 kohdassa vahvistetut omistusta tai määräysvaltaa koskevat kynnysarvot, hankinnasta tai käynnistämisestä on ilmoitettava.

5.Sen laskemiseksi, onko jompikumpi 3 kohdassa säädetyistä kynnysarvoista saavutettu, otetaan huomioon yhteenlasketut omistusosuudet, jotka ovat suoraan tai välillisesti ulkomaisten sijoittajien hallussa, myös sidosyritysten, omistusketjujen tai sijoittajien yhteisen toiminnan kautta.

6.Jos asiaankuuluvat unionin sijoituskohteet tai omaisuudet sijaitsevat useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, ulkomaisen sijoittajan on ilmoitettava asiasta samana päivänä kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille investointiviranomaisille ja komissiolle sekä viitattava ilmoituksessaan muihin ilmoituksiin. Asianomaisten jäsenvaltioiden on koordinoitava tällaisten ilmoitusten tarkastelua ja sovittava asetetuista ehdoista muiden asianomaisten jäsenvaltioiden sekä komission kanssa.

Komissio päättää, mitä edellytyksiä ulkomaiseen suoraan sijoitukseen sovelletaan, jos asianomaisten jäsenvaltioiden välillä ei ole sopimusta.

Ensimmäisen alakohdan mukaisesti ilmoitettujen ulkomaisten suorien sijoitusten on täytettävä 18 artiklassa vahvistetut edellytykset kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa.

20 artikla
Tarkastelu ja hyväksyminen

1.Investointiviranomainen päättää 17 ja 19 artiklan mukaisen ilmoituksen hyväksyttävyydestä 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Määräaikaa voidaan pidentää 15 päivällä, jos investointiviranomainen osoittaa tyydyttävällä tavalla, että pidennys on olosuhteiden vuoksi perusteltu.

Jos investointiviranomainen päättää, että ilmoitus voidaan ottaa käsiteltäväksi, sen on välittömästi toimitettava komissiolle täydellinen ilmoitus sekä kaikki siihen liittyvät asiakirjat.

2.Komissio voi 30 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta antaa kirjallisen lausunnon siitä, kuuluuko ulkomainen suora sijoitus 17 ja 19 artiklan soveltamisalaan, täyttääkö se 18 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset ja onko investointiviranomaisen hyväksyttävä sijoitus vai ei.

Jos komissio antaa kirjallisen lausunnon, se toimittaa lausunnon viipymättä investointiviranomaiselle. Komissio voi jakaa kirjallisen lausunnon muille jäsenvaltioiden investointiviranomaisille tai julkaista kirjallisen lausunnon virallisella verkkosivustollaan ottaen asianmukaisesti huomioon luottamuksellisuuden.

3.Investointiviranomainen antaa perustellun päätöksen ulkomaisen suoran sijoituksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä aikaisintaan vastaanotettuaan komission lausunnon tai 2 kohdassa tarkoitetun määräajan päätyttyä ja viimeistään 60 päivän kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta tai 75 päivän kuluttua, jos määräaikaa on pidennetty 1 kohdan mukaisesti. Investointiviranomainen hyväksyy ulkomaisen suoran sijoituksen, jos se täyttää neljä 18 artiklassa säädetyistä kuudesta edellytyksestä. Perustellun päätöksen antamisen määräaikaa voidaan pidentää 30 päivällä, jos investointiviranomainen osoittaa tyydyttävällä tavalla, että pidennys on olosuhteiden vuoksi perusteltu.

Investointiviranomaisen on ilmoitettava tällaisista perustelluista päätöksistä komissiolle kolmen päivän kuluessa niiden tekemisestä.

4.Jos investointiviranomainen tekee päätöksen, joka poikkeaa komission lausunnosta siltä osin, täyttääkö ulkomainen suora sijoitus 18 artiklassa säädetyt edellytykset, investointiviranomaisen on arvioitava ilmoitusta yksityiskohtaisemmin kahden kuukauden lisäajan kuluessa, ja päätös tulee voimaan vasta tämän määräajan päätyttyä.

Investointiviranomaisten on 3 kohdan nojalla antamassaan perustellussa päätöksessä perusteltava, miten komission lausunto on otettu huomioon.

5.Investointiviranomaisen on vahvistettava hyväksymispäätöksessään asianomaista sijoittajaa koskevat raportointivelvoitteet, jotta voidaan arvioida 18 artiklassa säädettyjen edellytysten jatkuva täyttyminen.

6.Jokaisella osapuolella, jota 1 tai 3 kohdan nojalla tehty päätös koskee, on oikeus hakea siihen muutosta tuomioistuimessa.

21 artikla
Komission suorittama ulkomaisten suorien sijoitusten tarkastelu

1.Edellä 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen jälkeen komissio voi päättää arvioida ulkomaisen suoran sijoituksen seuraavissa olosuhteissa:

a)omasta aloitteestaan, jos ulkomainen suora sijoitus voi mahdollisesti vaikuttaa merkittävästi lisäarvon luomiseen unionin markkinoilla;

b)ilmoitusta käsittelevän investointiviranomaisen pyynnöstä tai sellaisen toisen jäsenvaltion investointiviranomaisen pyynnöstä, jonka alueeseen kyseisellä ulkomaisella suoralla sijoituksella olisi merkittävä vaikutus; tai

c)omasta aloitteestaan, jos ulkomaisen suoran sijoituksen arvo on yli miljardi euroa.

2.Sovellettaessa 1 kohtaa ulkomaisen suoran sijoituksen katsotaan voivan mahdollisesti vaikuttaa merkittävästi lisäarvon luomiseen sisämarkkinoilla seuraavissa tapauksissa:

a)sijoituksella on erityinen strateginen merkitys sisämarkkinoiden kannalta;

b)sijoituksella on huomattava taloudellinen vaikutus useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella;

c)sijoitus saattaa merkittävästi häiritä kyseisen kehittyvän strategisen alan tai siihen liittyvien arvoketjujen toimitusvarmuutta unionissa tai turvallisuutta useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa;

d)sijoituksella voi olla haitallisia ympäristövaikutuksia useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa;

e)sijoitus on erityisen suuri verrattuna tähän kehittyvään strategiseen alaan tehtyihin muihin sijoituksiin.

3.Edellä 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen jälkeen komissio voi päättää arvioida 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun sijoituksen. Komissio voi tehdä arviointinsa omasta aloitteestaan tai ilmoitusta käsittelevän investointiviranomaisen pyynnöstä tai sellaisen toisen jäsenvaltion investointiviranomaisen pyynnöstä, johon kyseisellä ulkomaisella suoralla sijoituksella olisi merkittävä vaikutus.

Komissio voi arviointinsa perusteella vaatia, että investointiviranomainen soveltaa oikeasuhteisella tavalla tai jättää soveltamatta joitakin tai kaikkia 18 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä.

4.Jos komissio päättää arvioida ulkomaisen suoran sijoituksen tämän artiklan mukaisesti, 18 artiklan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin arvioinnin tekemistä koskevasta komission päätöksestä alkaen.

22 artikla
Investointiviranomaisen suorittama seuranta ja noudattamisen valvonta

1.Investointiviranomaisen on seurattava säännöllisesti ulkomaisia suoria sijoituksia sen varmistamiseksi, että ne täyttävät edelleen 18 artiklassa säädetyt edellytykset. Tätä varten ulkomaisen sijoittajan on raportoitava säännöllisesti investointiviranomaiselle edellytysten noudattamisesta.

2.Investointiviranomaisen on komission pyynnöstä toimitettava komissiolle 1 kohdan mukaisesti toimitetut sijoittajan raportit yhdessä kutakin raporttia koskevan oman arvionsa kanssa.

3.Investointiviranomainen määrää seuraamuksia, jos tämän luvun säännöksiä ei noudateta, erityisesti jos ulkomaiset sijoittajat tai sijoitukset eivät noudata seuraavia vaatimuksia:

a)edellä 19 artiklassa vahvistetut ilmoitusta koskevat vaatimukset;

b)edellä 18 artiklassa vahvistetut edellytykset;

c)tässä artiklassa vahvistetut seurantaa koskevat velvoitteet.

4.Investointiviranomaisen määräämät uhkasakot eivät saa olla vähemmän kuin viisi prosenttia ulkomaisen sijoittajayrityksen keskimääräisestä päivittäisestä kokonaisliikevaihdosta, jos kyseessä on 3 kohdan a alakohdan mukainen rikkomus.

Jos ulkomainen sijoittaja on yksityishenkilö, investointiviranomaisen on määrättävä uhkasakko, joka on vähintään viisi prosenttia sijoituksen arvosta, jos kyseessä on 3 kohdan a alakohdan mukainen rikkomus.

Investointiviranomaisen vahvistamien uhkasakkojen on oltava tehokkaita ja oikeasuhteisia 3 kohdassa tarkoitettuihin rikkomuksiin nähden.

Investointiviranomaisen on ilmoitettava komissiolle ilman aiheetonta viivytystä 3 kohdassa tarkoitetusta noudattamatta jättämisestä ja siitä määrätyistä seuraamuksista.

23 artikla
Komission suorittama seuranta

1.Sovellettaessa 17 artiklaa komissio seuraa kunkin kehittyvän strategisen alan maailmanlaajuista valmistuskapasiteettia erityisesti asetuksen (EU) 2024/1735 nojalla toteutettujen nykyisten seurantatoimien pohjalta.

2.Komissio toimittaa ja julkaisee päivitetyt tiedot viimeisimmästä vuodesta, jolta tiedot ovat saatavilla, kultakin 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulta kehittyvältä strategiselta alalta.

Jos komissio päättää arvioida ulkomaista suoraa sijoitusta 21 artiklan mukaisesti, se voi päätöksellään määrätä seuraamuksia, jos ulkomainen sijoittaja antaa ilmoituksessaan vääriä tai harhaanjohtavia tietoja tai jos se ei toimita tietoja, joita komissio tarvitsee täyttääkseen tarkasteluvelvoitteensa.

Komission määräämät seuraamukset eivät saa ylittää viittä prosenttia ulkomaisen sijoittajan keskimääräisestä päivittäisestä liikevaihdosta tai yksityisen ulkomaisen sijoittajan tapauksessa viittä prosenttia sijoituksen arvosta.

24 artikla
Säädösvallan siirto

1.Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tämän luvun soveltamisalaan kuuluvien kehittyvien strategisten alojen luetteloa unionin taloudellisen turvallisuuden kannalta kriittisillä aloilla, mukaan lukien asetuksen (EU) 2024/1735 4 artiklan 1 kohdan b, d, e, g, h, j, k, n, p ja s alakohdassa luetellut nettonollateknologiat, asetuksen (EU) 2024/1735 4 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitetut ydinpolttoainekiertoteknologiat, asetuksen (EU) 2024/1735 4 artiklan 1 kohdan r alakohdassa tarkoitetut liikenteen sähköavusteiset teknologiat ja lukuun ottamatta digitaaliteknologioita, tekoälyä, kvanttiteknologioita ja puolijohteita.

Nämä delegoidut säädökset eivät rajoita sellaisten muiden unionin säädösten soveltamista, joissa vahvistetaan näitä aloja koskevat investointikriteerit.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten on perustuttava seuraaviin seikkoihin:

a)arvio siitä, estäisikö tai vähentäisikö kehittyvien strategisten alojen luettelon muuttaminen kohtuuttomasti ulkomaisia suoria sijoituksia unioniin;

b)kyseisen alan ulkomaisten suorien sijoitusten lukumäärä ottaen huomioon niiden vaikutus unionin toimitusvarmuuteen ja niiden lisäarvo unionin taloudelle;

c)unionin tason markkinatilanne ja -olosuhteet, mukaan lukien toimitusketjun häiriöt;

d)teknologian kehitys ja unionin kilpailukyky tällä alalla kolmansiin maihin verrattuna;

e)asianomaisen alan toimitusketjun riippuvuus yhdestä tai useammasta maasta.

3.Edellä olevan 1 kohdan nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä on vahvistettava

a)edellä 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kynnysarvo kullekin näistä uusista aloista;

b)ovatko 18 artiklassa tarkoitetut investointiedellytykset asianmukaisia ja tarpeellisia tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi kyseisellä alalla, ja jos eivät ole, mitä näistä kriteereistä on sovellettava.

V LUKU 
VALMISTUSTEOLLISUUDEN NOPEAN KEHITTÄMISEN ALUEET

25 artikla
Kansallisten valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueiden nimeäminen

1.Jäsenvaltioiden on viimeistään [..] päivänä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen] nimettävä alueellaan vähintään yksi valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alue, johon keskitetään yhden tai useamman liitteessä I luetellun strategisen alan valmistusteollisuuden hankkeet.

2.Jäsenvaltioiden on nimettävä omalla päätöksellään valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueita seuraavien seikkojen perusteella:

a)valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueen tuotannon vaikutus unionin toimitusvarmuuteen liitteessä I luetelluilla strategisilla aloilla;

b)valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueen potentiaali tukea liitteessä I lueteltujen strategisten alojen tuotantokapasiteetin käyttöönottoa, vahvistaa unionin arvoketjuja ja unionin innovointipotentiaalia, jotta voidaan vauhdittaa kestävää valmistusteollisuuden toimintaa, mukaan lukien vähähiilistäminen ja kiertotalouden periaatteiden mukaiset liiketoimintamallit, sekä edistää sisämarkkinoiden toimintaa muun unionin lainsäädännön nojalla toteutettujen strategisten hankkeiden ja muiden aloitteiden, kuten nettonollateollisuuden keskittymien, mukaisesti;

c)sellaisten pk-yritysten ja pienten midcap-yritysten lukumäärä, jotka hyötyisivät tämän luvun säännöksistä teollisuuden nopean kehittämisen alueella;

d)jäsenvaltion alueiden kehitystaso, mukaan lukien vähiten kehittyneet alueet, siirtymäalueet ja teollista muutosta läpikäyvät alueet.

3.Nimetessään valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueita jäsenvaltioiden on

a)määriteltävä nopean kehittämisen alueen selkeä maantieteellinen alue;

b)asetettava etusijalle paikat, joilla tietyn alan tai tiettyjen alojen valmistusteollisuuden hankkeiden käynnistämisellä ei odoteta olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia;

c)asetettava etusijalle Natura 2000 ‑alueiden ulkopuolella sijaitsevat paikat ja luonnonsuojelua ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä koskevissa kansallisissa suojelujärjestelmissä nimettyjen alueiden sekä muiden herkkyyskarttojen perusteella määritettyjen alueiden ulkopuolella sijaitsevat paikat ja direktiivin 2000/60/EY 6 artiklassa tarkoitettujen suojelualueiden ulkopuolella sijaitsevat paikat;

d)otettava huomioon nimettyjen alueiden ilmastoriskit;

e)asetettava etusijalle keinotekoiset ja rakennetut pinnat, teollisuusalueet ja ympäristövaurioalueet sekä unionin muun lainsäädännön nojalla jo määritellyt strategiset hankkeet.

4.Nimetessään valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueita jäsenvaltioiden on tarvittaessa otettava huomioon seuraavat näkökohdat:

a)nopean kehittämisen alueen infrastruktuuritarpeet;

b)nopean kehittämisen alueella sijaitsevan teollisuuden rahoitustarpeet ja tarvittaessa mahdollisuus tukea kyseistä teollisuutta sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisesti;

c)toimitusketjun tarpeet nopean kehittämisen alueella ja valmistuksessa tarvittavat olennaiset materiaalit, erityisesti uusiomateriaalit;

d)mahdollisuus liittää nopean kehittämisen alue riittävään vähähiiliseen energiahuoltoon valmistusteollisuuden toiminnan nopeuttamiseksi;

e)osaamistarpeet, työvoimapula ja työllisyyssuuntaukset sekä tukitoimenpiteet paikallisen työvoiman asianmukaiseen uudelleen- ja täydennyskouluttamiseen;

f)tapauksen mukaan tarve puhdistaa nopean kehittämisen alue uuden teollisen toiminnan aloittamisen helpottamiseksi;

g)tutkimus- ja innovointitarpeet valmistusteollisuuden toiminnan nopeuttamiseksi alueella;

h)teollisuuden julkisesti saataville asettamat asiaankuuluvat paikkakohtaiset tiedot, mukaan lukien yritysten ilmastosiirtymäsuunnitelmat, niihin liittyvät tavoitteet ja toimet, investointitarpeet ja tarvittavat mahdollistavat toimintapoliittiset kehykset.

5.Valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueiden nimeämistä koskevista suunnitelmista tai ohjelmista on ennen niiden hyväksymistä tehtävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY 63 mukainen ympäristöarviointi ja, jos niillä on todennäköisesti merkittävä vaikutus Natura 2000 ‑alueisiin, neuvoston direktiivin 92/43/ETY 64 6 artiklan 3 kohdan mukainen asianmukainen arviointi ja tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 65 4 artiklan 7 kohdan mukainen asianmukainen arviointi.

6.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueen nimeämisestä 30 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.

26 artikla
Mahdollistavat edellytykset

Jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava seuraavat toimenpiteet helpottaakseen valmistusteollisuuden nopean kehittämisen alueiden kehittämistä:

a)helpottaa hankkeiden rahoitusta nopean kehittämisen alueilla varmistamalla viranomaisten välinen koordinointi ja yksinkertaistamalla sisäisiä menettelyjä synergiassa unionin ohjelmien kanssa ja tarvittaessa voimassa olevien valtiontukisääntöjen mukaisesti ottaen huomioon pk-yritysten ja pienten midcap-yritysten osallistuminen;

b)edistää tutkimus- ja innovointi-investointeja innovointipotentiaalin kiihdyttämiseksi sekä unionin kilpailukyvyn ja teknologisen johtoaseman edistämiseksi nopean kehittämisen alueilla;

c)tehdä kattava analyysi kunkin nopean kehittämisen alueen energiatarpeista ja määritettävä tarvittava energiainfrastruktuurikapasiteetti nopean kehittämisen alueella sijaitsevien valmistusteollisuuden hankkeiden asianmukaista toimintaa ja kehittämistä varten ja tarkastella niitä uudelleen vähintään joka kolmas vuosi.

Tällainen analyysi on tehtävä ainakin teollisuuden nopean kehittämisen aluetta nimettäessä ja vuosien 2030, 2040 ja 2050 välitavoitteiden osalta varmistaen yhdenmukaisuus unionin vähähiilistämistä koskevan suunnitelman kanssa;

d)varmistaa, että siirtoverkonhaltijoiden Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944 66  51 artiklan mukaisesti ja jakeluverkonhaltijoiden direktiivin (EU) 2019/944 32 artiklan mukaisesti laatimissa verkon kehittämissuunnitelmissa otetaan asianmukaisesti huomioon tämän kohdan c alakohdan mukaisesti laadittu analyysi ottaen huomioon mahdollisuus vastata tuleviin verkon tarpeisiin ennakoivien investointien avulla;

e)vaihtaa tietoja asiaankuuluvista toimitusketjuista, tunnistaa mahdollisia pullonkauloja ja vahvistaa nopean kehittämisen alueiden välistä koordinointia kriittisiä raaka-aineita koskevissa kysymyksissä asetuksen (EU) 2024/1252 35 artiklalla perustetun Euroopan kriittisiä raaka-aineita käsittelevän toimikunnan puitteissa;

f)tukea toimijoita nopean kehittämisen alueilla ja helpottaa tarvittaessa niiden osallistumista asetuksen (EU) 2024/1252 25 artiklalla perustettuun yhteishankintamekanismiin, myös antamalla ohjausta, tukea ja tietoja tehokkaan osallistumisen varmistamiseksi;

g)tukea korkeasti koulutetun työvoiman kehittämistä ja saatavuutta ja tarjota asianmukaisia koulutus- ja oppisopimusmahdollisuuksia ja siten edistää laadukkaita työpaikkoja nopean kehittämisen alueilla;

h)vaihtaa tietoja tarvittavasta osaamisesta, mahdollisesta osaamispulasta ja nopean kehittämisen aloilla sovellettavista parhaista käytännöistä asiakirjalla COM(2020) 102 67 perustetun teollisuusfoorumin asiantuntijaryhmän puitteissa;

i)varmistaa synergiat ja edistää osaamissopimuksen 68 mukaisia hyötyjä ja tukea nopean kehittämisen alueille sijoittautuneita toimijoita kiinnittäen erityistä huomiota osaamissopimukseen sisältyviin laajan mittakaavan kumppanuuksiin ja alueellisiin osaamiskumppanuuksiin.

27 artikla
Lupamenettelyt nopean kehittämisen alueilla

1.Jäsenvaltioiden on laadittava ja myönnettävä kullekin nimetylle valmistusteollisuuden nopean kehityksen alueelle yhdistetty peruslupa, jolla sallitaan kyseiselle alueelle sijoittuva teollisuustoiminta. Tämän yhdistetyn perusluvan on katettava nopean kehittämisen alueella sijaitsevien valmistusteollisuuden hankkeiden edellyttämät luvat ja hallinnolliset luvat, lukuun ottamatta laitoskohtaisia lupia.

2.Ennen 1 kohdassa tarkoitetun yhdistetyn perusluvan myöntämistä jäsenvaltioiden on tehtävä kaikki tarvittavat arvioinnit, mukaan lukien tiettyyn nopean kehittämisen alueeseen sovellettavat ympäristöarvioinnit, kaavamenettelyt ja muut arvioinnit. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon 25 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehty arviointi.

3.Valmistusteollisuuden nopean kehityksen alueella sijaitsevien valmistusteollisuuden hankkeiden on hankittava ainoastaan sellaiset lisäluvat, joita 1 kohdassa tarkoitettu yhdistetty peruslupa ei kata.

4.Kaikkia nopean kehityksen alueella sijaitsevia valmistusteollisuuden hankkeita pidetään strategisina hankkeina, jotka edistävät häiriönsietokykyä ja vähähiilistämistä tai resurssitehokkuutta [asetusehdotuksen ympäristöarvioinnin nopeuttamisesta 14 artiklaa] sovellettaessa. Mainitun asetuksen liitteessä olevia 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan.

VI LUKU 
LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla
Arviointi

Komissio arvioi viimeistään [..] päivänä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 2 vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen joka kolmas vuosi tätä asetusta ja sen vaikutusta sisämarkkinoiden toimintaan. Arviointi kattaa seuraavat seikat:

a)edistyminen 1 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisessa, erityisesti teollisuustuotannon häiriönsietokyvyn, taloudellisen turvallisuuden ja vähähiilistämisen osalta;

b)edistyminen 2 artiklan mukaisen teollistamistavoitteen saavuttamisessa ottaen huomioon sisämarkkinoiden ja maailmanmarkkinoiden haasteet ja mahdollisuudet;

c)asiaan liittyvät hallinnolliset kustannukset sekä taloudelliset vaikutukset tuotantoketjun loppupään aloihin, pk-yrityksiin ja julkisiin talousarvioihin.

29 artikla
Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee viimeistään [..] päivänä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 3 vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] tarvetta muuttaa III ja IV lukua. Komissio voi tehdä lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen kumoamiseksi tai muuttamiseksi. Uudelleentarkastelu tehdään säännöllisesti kolmen vuoden välein ensimmäisen uudelleentarkastelun jälkeen.

Uudelleentarkastelussa komissio kiinnittää erityistä huomiota tämän asetuksen vaikuttavuuteen ja tämän asetuksen hyväksymisen perusteena olleiden olosuhteiden jatkumiseen sekä tarpeeseen ottaa käyttöön unionin alkuperää koskevia vaatimuksia tiettyjen unionin taloudellisen turvallisuuden kannalta kriittisten alojen tuotteille, erityisesti laivateollisuudessa ja rautateiden liikkuvan kaluston rakentamisessa.

30 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle [..] päivästä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on tämän asetuksen voimaantulopäivä] alkaen määräämättömäksi ajaksi 8, 9, 10, 16, ja 24 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8, 9, 10, 16 ja 24 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio antaa delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevien 8, 9, 10, 16 ja 24 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

31 artikla
Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

32 artikla
Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on vahvistettava sääntöjä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännöt ja toimenpiteet komissiolle viipymättä, ja jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki niitä koskevat myöhemmät muutokset viipymättä.

33 artikla
Asetuksen (EU) 2018/1724 muuttaminen

Muutetaan asetuksen (EU) 2018/1724 liitteet I ja II tämän asetuksen liitteen V mukaisesti.

34 artikla
Asetuksen (EU) 2024/1735 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2024/1735 seuraavasti:

1)lisätään 3 artiklaan 34, 35 ja 36 alakohta seuraavasti:

a) ”34) ’teollisuusakulla’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1542* 3 artiklan 1 kohdan 13 alakohdassa määriteltyä teollisuusakkua;”

b) ”35) ’kiinteällä akkupohjaisella energiavarastojärjestelmällä’ asetuksen (EU) 2023/1542 3 artiklan 1 kohdan 15 alakohdassa määriteltyä kiinteää akkupohjaista energiavarastojärjestelmää;”

c) ”36) ’ilmavesilämpöpumpulla’ tilalämmitintä, joka käyttää ilmasta, vedestä tai maaperästä peräisin olevaa ympäristön lämpöä ja/tai hukkalämpöä lämmöntuotantoon ja lämmitykseen vesikierron kautta.”

___

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1542, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2023, akuista ja paristoista ja jäteakuista ja -paristoista, direktiivin 2008/98/EY ja asetuksen (EU) 2019/1020 muuttamisesta sekä direktiivin 2006/66/EY kumoamisesta (EUVL L 191, 28.7.2023, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/1542/oj).;

2)lisätään 9 artiklaan 14 kohta seuraavasti:

”14. Kaikkia nettonollateknologian valmistushankkeita pidetään strategisina hankkeina, jotka edistävät häiriönsietokykyä ja vähähiilistämistä tai resurssitehokkuutta [asetusehdotuksen ympäristöarvioinnin nopeuttamisesta 14 artiklan 1 kohtaa] sovellettaessa.”;

3)muutetaan 25 artikla seuraavasti:

a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Kun on kyse direktiivien 2014/23/EU, 2014/24/EU tai 2014/25/EU soveltamisalaan kuuluvista julkisista hankintamenettelyistä, joissa sopimusten kohteeseen kuuluu tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a–d, h ja i alakohdassa lueteltuja nettonollateknologioita, tai mainittua teknologiaa sisältävistä rakennusurakkasopimuksista ja käyttöoikeussopimuksista, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on sovellettava tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettuja ympäristökestävyyttä koskevia pakollisia vähimmäisvaatimuksia.”;

b)korvataan 7 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Tarjouksen häiriönsietokykyä edistävä vaikutus on otettava huomioon tämän kohdan mukaisesti, kun on kyse 1 kohdassa tarkoitetuista julkisista hankintamenettelyistä, rakennusurakkasopimuksista ja käyttöoikeussopimuksista.”;

c)korvataan 7 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) sopimuksen koko keston ajan sovellettava velvoite toimittaa enintään 50 prosenttia tässä kohdassa tarkoitettujen tiettyjen nettonollateknologioiden lopputuotteen arvosta kustakin komission määrittämästä yksittäisestä kolmannesta maasta;”

d)korvataan 7 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) sopimuksen koko keston ajan sovellettava velvoite, jonka mukaan hankintamenettelyn voittanut tarjoaja tai alihankkija kustakin komission määrittämästä yksittäisestä kolmannesta maasta toimittaa tai suorittaa suoraan enintään 50 prosenttia tässä kohdassa tarkoitettujen tiettyjen nettonollateknologioiden kaikkien pääasiallisten erityisten komponenttien arvosta yhteensä;”;

4)lisätään 25 a artikla seuraavasti:

”25 a artikla
Alkuperää koskevat vaatimukset julkisissa hankintamenettelyissä

1.Liitteessä II tarkoitetuissa julkisissa hankintamenettelyissä hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on suljettava ulos näistä hankintamenettelyistä tarjoukset talouden toimijoilta, jotka ovat sellaisiin kolmansiin maihin sijoittautuneiden toimijoiden omistuksessa tai määräysvallassa, jotka eivät ole tehneet unionin kanssa tällaisen pääsyn takaavaa kansainvälistä sopimusta.

2.Liitteessä II tarkoitetuissa julkisissa hankintamenettelyissä hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden on sovellettava kyseisessä liitteessä säädettyjä unionin alkuperää koskevia vaatimuksia. Tiettyihin pääasiallisiin erityisiin komponentteihin liittyviä vaatimuksia sovelletaan vain siltä osin kuin kyseiset komponentit sisältyvät lopputuotteeseen.

3.Hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt voivat päättää olla soveltamatta yhtä tai useampaa liitteessä II vahvistettua vaatimusta, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)vaadittuja tuotteita pystyy toimittamaan ainoastaan yksi tietty talouden toimija ja kohtuullista vaihtoehtoista tai korvaavaa ratkaisua ei ole ja kilpailun puuttuminen ei johdu julkisen hankintamenettelyn ehtojen keinotekoisesta rajaamisesta;

b)hankintamenettelyssä ei ole jätetty yhtään sopivaa tarjousta tai saatu sopivia osallistumishakemuksia, mukaan lukien saman hankintaviranomaisen tai hankintayksikön käynnistämät vastaavat aiemmat menettelyt suunnitellun uuden hankintamenettelyn aloittamista välittömästi edeltäneiden kahden vuoden aikana;

c)niiden soveltaminen edellyttäisi, että kyseisen hankintaviranomaisen tai hankintayksikön on hankittava tavaroita, palveluja tai urakoita, joiden kustannukset ovat suhteettoman suuret tai joista aiheutuisi teknistä yhteensopimattomuutta käytön ja huollon kannalta. Hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt voivat pitää objektiivisiin ja avoimiin tietoihin perustuvia yli 25 prosentin suuruisiksi arvioituja kustannuseroja suhteettomina.

d)niiden soveltaminen johtaisi merkittäviin viivästyksiin hankkeen toteutuksessa, koska tarvittavia komponentteja tai lopputuotteita ei ole saatavilla. Merkittäviksi viivästyksiksi voidaan katsoa objektiivisiin, avoimiin ja todennettavissa oleviin tietoihin perustuvat viivästykset, joiden arvioidaan kestävän yli seitsemän kuukautta.

4.Hankintaviranomaisten on vaadittava tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tavaroita toimittavia talouden toimijoita toimittamaan oma ilmoitus tai vastaava asiakirja, jolla osoitetaan tässä artiklassa säädettyjen vaatimusten noudattaminen.

5)muutetaan 26 artikla seuraavasti:

a)korvataan otsikko seuraavasti: ”Nettonollateknologioiden huutokaupat”

b)muutetaan 1 kohta seuraavasti:

korvataan johdantokappale seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on suunnitellessaan 4 artiklan 1 kohdan a–g, i ja j alakohdassa lueteltuja nettonollateknologioita koskevia huutokauppoja asetettava”

lisätään a alakohtaan iv alakohta seuraavasti:

”iv) asetuksen xxxx/xxxx [CSA2] 2 artiklan 39 kohdassa määriteltyihin suuririskisiin toimittajiin: kun huutokauppaan sisältyy valvontajärjestelmiä, hallinnon valvontajärjestelmiä, valvonta- ja tiedonhankintajärjestelmiä, etäyhteysjärjestelmiä tai palomuureja, suuririskisiksi toimittajiksi asetuksen xxxx/xxxx [CSA2] mukaisesti yksilöidyt toimittajat eivät saa osallistua seuraaviin prosesseihin:

1)kyseisten tuotteiden tai järjestelmien toimittaminen;

2)kyseisten tuotteiden tai järjestelmien suunnittelu, kehittäminen tai tuotanto;

3)kyseisten tuotteiden tai järjestelmien hallinnointi, valvonta tai käyttäminen;

4)kyseisten tuotteiden tai järjestelmien ohjelmistojen kehittäminen, ylläpito, käyttö tai päivitys.”;

korvataan b alakohta seuraavasti: ”jäljempänä 2 ja 2 a kohdassa tarkoitetut esivalintakriteerit tai valintakriteerit.”;

c)lisätään 2 a kohta seuraavasti: ”2 a. Kun huutokauppojen kohteena on liitteessä II lueteltuja nettonollateknologioita, jäsenvaltioiden on asetettava liitteessä II tarkoitetut esivalintakriteerit tai valintakriteerit. Tiettyihin pääasiallisiin erityisiin komponentteihin liittyviä kriteerejä sovelletaan vain siltä osin kuin kyseiset komponentit sisältyvät lopputuotteeseen.”;

d)korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: ”Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädös, jossa täsmennetään 1 kohdan a alakohdan i, ii ja iii alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitetut esivalintakriteerit tai valintakriteerit.”;

e)korvataan 4 kohta seuraavasti: ”4. Jäsenvaltioiden on annettava kullekin 2 ja 2 a kohdassa tarkoitetulle kriteerille, kun niitä käytetään valintakriteereinä, vähintään 5 prosentin painoarvo ja 15–30 prosentin yhdistetty painoarvo valintakriteereistä. Tämä ei rajoita mahdollisuutta antaa suurempi painoarvo 2 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitetuille kriteereille niiden rajojen mukaisesti, joita valtiontukisääntöjen mukaisesti on mahdollisesti asetettu muille kuin hintakriteereille.”;

f)korvataan 5 kohta seuraavasti: ”5. Jäsenvaltioita ei vaadita soveltamaan yhtä tai useampaa 1 kohdan a alakohdan i, ii ja iii alakohdassa ja 1 kohdan b alakohdassa säädettyä esivalintakriteeriä ja valintakriteeriä, jos kyseisten kriteereiden soveltaminen aiheuttaisi suhteettoman suuria kustannuksia tai merkittäviä viivästyksiä hankkeen toteuttamisessa, koska vaadittuja komponentteja tai lopputuotteita ei ole saatavilla. Jäsenvaltiot voivat pitää objektiivisiin ja todennettaviin tietoihin perustuvia huutokauppakohtaisia yli 20 prosentin suuruisiksi arvioituja kustannuseroja suhteettomina. Merkittäviksi viivästyksiksi voidaan katsoa objektiivisiin, avoimiin ja todennettavissa oleviin tietoihin perustuvat yli seitsemän kuukauden viivästykset.”;

g)korvataan 7 kohta seuraavasti: ”7. Edellä olevaa 1–5 kohtaa sovelletaan vähintään 40 prosenttiin vuosittain huutokaupattavasta jäsenvaltiokohtaisesta määrästä tai vaihtoehtoisesti vähintään kahdeksaan gigawattiin vuosittain jäsenvaltiokohtaisesti. Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan ii ja iv alakohtaa sovelletaan 100 prosenttiin kunkin jäsenvaltion huutokauppaamasta määrästä.”;

h)korvataan 8 kohdan johdantokappale seuraavasti: ”Komissio tekee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027 kattavan arvioinnin 2 kohdassa tarkoitettujen kriteerien soveltamisesta ja niiden vaikutuksesta uusiutuvan energian teknologioiden nopeutettuun käyttöönottoon. Komissio tekee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2029 ja sen jälkeen joka toinen vuosi kattavan arvioinnin 2 ja 2 a kohdassa tarkoitettujen kriteerien soveltamisesta ja niiden vaikutuksesta uusiutuvan energian teknologioiden nopeutettuun käyttöönottoon. Komissio arvioi erityisesti kriteereiden vaikutusta seuraaviin:”;

6)lisätään 28 a–28 e artikla seuraavasti:

”28 a artikla
Alkuperää koskevat vaatimukset muiden julkisten interventioiden yhteydessä

1.Liitteessä II tarkoitettuihin tukijärjestelmiin on sisällyttävä kyseisessä liitteessä säädetyt vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista. Tiettyihin pääasiallisiin erityisiin komponentteihin liittyviä vaatimuksia sovelletaan vain siltä osin kuin kyseiset komponentit sisältyvät lopputuotteeseen.

2.Suunnitellessaan ja pannessaan täytäntöön 1 kohdan mukaista järjestelmää viranomaisen on arvioitava vaatimusten täyttymistä avoimen, syrjimättömän ja läpinäkyvän menettelyn perusteella.

3.Jos taloudellista lisäkorvausta myönnetään, se saa olla enintään 15 prosenttia lopputuotteesta kuluttajille aiheutuvista kustannuksista, mukaan lukien tarvittaessa kuljetus- ja asennuskustannukset, lukuun ottamatta järjestelmiä, jotka kohdennetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/955 (57) 2 artiklan 1 alakohdassa määritellyssä energiaköyhyydessä eläville kansalaisille, ja niiden osalta raja on 20 prosenttia.

28 b artikla
Suuririskisiä toimittajia koskevat rajoitukset muiden julkisten interventioiden yhteydessä

Kun on kyse 28 ja 28 a artiklan soveltamisalaan kuuluvista tukijärjestelmistä, joihin sisältyy valvontajärjestelmiä, hallinnon valvontajärjestelmiä, valvonta- ja tiedonhankintajärjestelmiä, etäyhteysjärjestelmiä tai palomuureja, jäsenvaltioiden on suunniteltava kyseiset tukijärjestelmät siten, että varmistetaan, että tuensaajat ovat tukikelpoisia ainoastaan, jos suuririskisiksi toimittajiksi asetuksen xxxx/xxxx [CSA2] mukaisesti yksilöidyt toimittajat eivät osallistu seuraaviin prosesseihin:

a)kyseisten tuotteiden tai järjestelmien toimittaminen;

b)kyseisten tuotteiden tai järjestelmien suunnittelu, kehittäminen tai tuotanto;

c)kyseisten tuotteiden tai järjestelmien hallinnointi, valvonta tai käyttäminen;

d)kyseisten tuotteiden tai järjestelmien ohjelmistojen kehittäminen, ylläpito, käyttö tai päivitys.

28 c artikla
Unionin alkuperää koskevat vaatimukset nettonollateknologioiden rakentamiseen ja valmistukseen myönnettävän jäsenvaltioiden tuen osalta

1.Kun jäsenvaltiot tukevat tämän asetuksen liitteessä II tarkoitettujen nettonollateknologian lopputuotteiden rakentamista tai valmistusta, niiden on varmistettava, että kyseisessä liitteessä vahvistetut unionin alkuperää koskevat vaatimukset täyttyvät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista ja noudattaen unionin kansainvälisiä sitoumuksia. Tiettyihin pääasiallisiin erityisiin komponentteihin liittyviä vaatimuksia sovelletaan vain siltä osin kuin kyseiset komponentit sisältyvät lopputuotteeseen.

2.Jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta yhtä tai useampaa 1 kohdassa tarkoitettua vaatimusta, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)vaadittuja komponentteja pystyy toimittamaan ainoastaan yksi tietty talouden toimija ja kohtuullista vaihtoehtoista tai korvaavaa ratkaisua ei ole ja kilpailun puuttuminen ei johdu julkisen hankintamenettelyn ehtojen keinotekoisesta rajaamisesta;

b)niiden soveltaminen johtaisi suhteettoman suuriin kustannuksiin tai aiheuttaisi teknistä yhteensopimattomuutta käytön tai huollon kannalta. Objektiivisiin ja avoimiin tietoihin perustuvia yli 25 prosentin suuruisiksi arvioituja kustannuseroja voidaan pitää suhteettomina.

c)niiden soveltaminen vaarantaisi hankkeen tai johtaisi merkittäviin viivästyksiin hankkeen toteutuksessa, koska tarvittavia komponentteja tai lopputuotteita ei ole saatavilla. Merkittäviksi viivästyksiksi voidaan katsoa objektiivisiin, avoimiin ja todennettavissa oleviin tietoihin perustuvat yli seitsemän kuukauden viivästykset.

3.Rajoittamatta SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista ja noudattaen unionin kansainvälisiä sitoumuksia jäsenvaltioiden on tukiessaan tämän asetuksen liitteessä II tarkoitettujen nettonollateknologian lopputuotteiden valmistusta, mukaan lukien valvontajärjestelmät, hallinnon valvontajärjestelmät, valvonta- ja tiedonhankintajärjestelmät, etäyhteysjärjestelmät tai palomuurit, varmistettava, että suuririskisiksi toimittajiksi asetuksen xxxx/xxxx [CSA2] mukaisesti yksilöidyt toimittajat eivät osallistu seuraaviin prosesseihin:

a)kyseisten tuotteiden tai järjestelmien toimittaminen;

b)kyseisten tuotteiden tai järjestelmien suunnittelu, kehittäminen tai tuotanto;

c)kyseisten tuotteiden tai järjestelmien hallinnointi, valvonta tai käyttäminen;

d)kyseisten tuotteiden tai järjestelmien ohjelmistojen kehittäminen, ylläpito, käyttö tai päivitys.

28 d artikla
Unionin alkuperä

1.Sovellettaessa 25 a, 26, 28 a ja 28 c artiklaa unionin alkuperää olevalla sisällöllä tarkoitetaan unionista peräisin olevaa sisältöä.

2.Tuotteiden ja komponenttien alkuperä määritetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 mukaisesti.

28 e artikla

Unionin alkuperää vastaava sisältö julkisissa hankinnoissa

1.Edellä 25 a artiklassa tarkoitettujen unionin alkuperää koskevien vaatimusten osalta tuotteiden katsotaan olevan unionin alkuperää, jos ne ovat peräisin kolmansista maista, joiden kanssa unioni on tehnyt vapaakauppa-alueen tai tulliliiton perustamista koskevan sopimuksen, tai jotka ovat julkisia hankintoja koskevan sopimuksen osapuolia ja jos sopimukseen on kirjattu unionia koskevia velvoitteita.

2.Komissio antaa 44 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä kolmannen maan jättämiseksi kokonaan tai osittain 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle jonkin seuraavan kriteerin perusteella:

e)kyseinen kolmas maa ei ole säätänyt unionin tuotteisiin tai toimijoihin liittyvästä kansallisesta kohtelusta 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten nojalla minkään 4 artiklan 1 kohdassa luetellun nettonollateknologian osalta;

f)tällainen poissulkeminen on perusteltua, jotta vältetään riippuvuudet tai muu kehitys, joka voi uhata kyseisten tuotteiden toimitusvarmuutta unionissa;

g)tällainen poissulkeminen on perusteltua minkä tahansa sovellettavaan sopimukseen sisältyvän muun poikkeuksen nojalla.

28 f artikla

Unionin alkuperää vastaava sisältö huutokaupoissa

3.Edellä 26 artiklassa tarkoitettujen unionin alkuperää koskevien vaatimusten osalta tuotteiden katsotaan olevan unionin alkuperää, jos ne ovat peräisin kolmansista maista, joiden kanssa unioni on tehnyt vapaakauppa-alueen tai tulliliiton perustamista koskevan sopimuksen.

4.Komissio antaa 44 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä kolmannen maan jättämiseksi kokonaan tai osittain 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle jonkin seuraavan kriteerin perusteella:

h)kyseinen kolmas maa ei ole säätänyt unionin tuotteisiin tai toimijoihin liittyvästä kansallisesta kohtelusta 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten nojalla minkään 4 artiklan 1 kohdassa luetellun nettonollateknologian osalta;

i)tällainen poissulkeminen on perusteltua, jotta vältetään riippuvuudet tai muu kehitys, joka voi uhata kyseisten tuotteiden toimitusvarmuutta unionissa;

j)tällainen poissulkeminen on perusteltua minkä tahansa sovellettavaan sopimukseen sisältyvän muun poikkeuksen nojalla.

28 g artikla

Unionin alkuperää vastaava sisältö muissa julkisissa interventioissa

1.    Edellä 28 a artiklassa vahvistettujen unionin alkuperää koskevien vaatimusten osalta tuotteiden katsotaan olevan unionin alkuperää, jos ne ovat peräisin kolmansista maista, joiden kanssa unioni on tehnyt vapaakauppa-alueen tai tulliliiton perustamista koskevan sopimuksen.

2. Komissio antaa 44 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä kolmannen maan jättämiseksi kokonaan tai osittain 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle jonkin seuraavan kriteerin perusteella:

k)kyseinen kolmas maa ei ole säätänyt unionin tuotteisiin tai toimijoihin liittyvästä kansallisesta kohtelusta 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten nojalla minkään 4 artiklan 1 kohdassa luetellun nettonollateknologian osalta;

l)tällainen poissulkeminen on perusteltua, jotta vältetään riippuvuudet tai muu kehitys, joka voi uhata kyseisten tuotteiden toimitusvarmuutta unionissa;

m)tällainen poissulkeminen on perusteltua minkä tahansa sovellettavaan sopimukseen sisältyvän muun poikkeuksen nojalla.

28 h artikla
Säädösvallan siirto

1.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 44 artiklan mukaisesti liitteessä II vahvistettujen unionin alkuperää koskevien vaatimusten muuttamiseksi ja ottaen huomioon seuraavat kriteerit:

a)unionin tason markkinatilanne, mukaan lukien unionin markkinaosuuksien pieneneminen ja unionin teollisuuden kapasiteetin alittava tuotanto;

b)vaatimusten vaikutus yleistä järjestystä, taloudellista turvallisuutta, häiriönsietokykyä ja asetuksessa (EU) 2021/1119 vahvistetun ilmastoneutraaliutta koskevan unionin tavoitteen saavuttamiseen;

c)teknologinen kehitys,

d)asianomaisten nettonollateknologioiden kysyntä;

e)unionin alkuperää koskevien vaatimusten asettamisen vaikutus asianomaisten alojen yleiseen kilpailukykyyn ja kasvihuonekaasupäästöihin.

2.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään liitettä II unionin alkuperää koskevilla vaatimuksilla, jotka koskevat 4 artiklan 1 kohdan g, h, j, k, n, p ja s alakohdassa tarkoitettujen nettonollateknologioiden erityisiä lopputuotteita sekä 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja aurinkolämpösähköteknologioita, 4 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettuja ydinpolttoainekiertoteknologioita ja 4 artiklan 1 kohdan r alakohdassa tarkoitettuja liikenteen sähköavusteisia teknologioita ja joita edellytetään 25 a, 26, 28 a ja 28 c artiklan mukaisesti. Tässä yhteydessä komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

a)seurantatoimien avulla havaittu unionin tason markkinatilanne, mukaan lukien unionin markkinaosuuksien pieneneminen ja unionin teollisuuden kapasiteetin alittava tuotanto;

b)vaatimusten vaikutus yleistä järjestystä, taloudellista turvallisuutta, häiriönsietokykyä ja ilmastoneutraaliutta koskevan unionin tavoitteen saavuttamiseen;

c)unionin alkuperää koskevien vaatimusten, vähähiilisyysvaatimusten tai molempien käyttöönoton vaikutus kyseisten alojen yleiseen kilpailukykyyn ja kasvihuonekaasupäästöihin sekä loppupään kuluttajille, pk-yrityksille ja julkiselle taloudelle aiheutuviin kustannuksiin;

d)asianomaisten tuotteiden tai teknologioiden kysyntä.

1.Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä on vahvistettava

a)tuotteet ja komponentit, joihin sovelletaan unionin alkuperää koskevia vähimmäisvaatimuksia;

b)unionin alkuperää koskevien vähimmäisvaatimusten soveltamisala.”;

7)muutetaan 42 artikla seuraavasti:

a)lisätään 2 a kohta seuraavasti:

”2 a. Jäsenvaltiot, viranomaiset, hankintaviranomaiset ja hankintayksiköt, jotka soveltavat tämän asetuksen IV lukua, raportoivat vapautusten soveltamisesta kyseisen luvun säännösten mukaisesti.”;

b)korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Kunkin jäsenvaltion on viimeistään 15 päivänä maaliskuuta 2027 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi toimitettava komissiolle raportti, jossa esitetään 2 ja 2 a kohdassa tarkoitetut tiedot, jos ne eivät jo sisälly kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin tai ole linjassa suunnitelmien sisältämien seikkojen kanssa.”;

8)lisätään liite II seuraavasti:

”LIITE II
Unionin alkuperää koskevat vaatimukset nettonollateknologioille

I osa – Julkiset hankinnat

1.Direktiivin 2014/23/EU, 2014/24/EU tai 2014/25/EU soveltamisalaan kuuluvissa, tämän asetuksen voimaantulon jälkeen julkaistuissa julkisissa hankintamenettelyissä, joissa hankintasopimuksiin, rakennusurakkasopimuksiin tai käyttöoikeussopimuksiin sisältyy seuraavien nettonollateknologioiden hankinta, hankinta-asiakirjoihin on 25 a artiklan mukaisesti sisällyttävä seuraavat vaatimukset:

a)Akkupohjaiset energiavarastojärjestelmät:

Alkaen [..] päivästä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 1 vuosi tämän asetuksen voimaantulosta] ja [..] päivään [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] saakka akkupohjaisten energiavarastojärjestelmien on oltava peräisin unionista, ja jos hankkeeseen sisältyy yli 1 megawattitunnin akkupohjainen energiavarastojärjestelmä, siinä on oltava unionista peräisin oleva akunhallintajärjestelmä.

Alkaen [..] päivästä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] akkupohjaisten energiavarastojärjestelmien on oltava peräisin unionista ja niissä on oltava akkukennoja, akunhallintajärjestelmä sekä yksi muu pääasiallinen erityinen komponentti, jotka ovat peräisin unionista.

b)Aurinkosähköteknologiat: Alkaen [..] päivästä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] aurinkosähkön tuotannossa käytettävien vaihtosuuntaajien ja aurinkosähkökennojen tai vastaavien on oltava peräisin unionista.

c)Ilmavesilämpöpumput: Alkaen [..] päivästä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] ilmavesilämpöpumppujen oltava peräisin unionista.

d)Maatuulivoima- ja merituulivoimateknologiat:

Alkaen [..] päivästä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 1 vuosi tämän asetuksen voimaantulosta] ja [..] päivään [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] saakka yhden pääasiallisen erityisen komponentin on oltava peräisin unionista.

Alkaen [..] päivästä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] kahden pääasiallisen erityisen komponentin on oltava peräisin unionista.

e)Ydinfissioteknologiat:

Hankintamenettelyissä, jotka julkaistaan [..] päivän [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 4 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] jälkeen ja joiden rakennusurakkasopimuksiin tai käyttöoikeussopimuksiin sisältyy uuden ydinvoimalan, mukaan lukien pienet modulaariset ydinreaktorit, rakentaminen, vähintään kahden pääasiallisen erityisen komponentin on oltava peräisin unionista.

Hankintamenettelyissä, jotka julkaistaan [..] päivän [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 6 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] jälkeen ja joiden rakennusurakkasopimuksiin tai käyttöoikeussopimuksiin sisältyy uuden ydinvoimalan, mukaan lukien pienet modulaariset ydinreaktorit, rakentaminen, vähintään kolmen pääasiallisen erityisen komponentin on oltava peräisin unionista.

Näitä vaatimuksia ei sovelleta tutkimus-, kehitys- ja innovointihankkeisiin, mukaan lukien ydinvoimaloiden ensimmäinen teollinen käyttöönotto.

II osa – Huutokaupat

Kun huutokauppojen kohteena on seuraavia nettonollateknologioita, jäsenvaltioiden on 26 artiklan mukaisesti sisällytettävä niihin jäljempänä esitetyt esivalintakriteerit tai valintakriteerit:

a)Akkupohjaiset energiavarastojärjestelmät:

Huutokauppojen, jotka on julkaistu alkaen [..] päivästä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 1 vuosi tämän asetuksen voimaantulosta] ja ennen [..] päivää [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta], kohteena olevien akkupohjaisten energiavarastojärjestelmien on oltava peräisin unionista, ja jos hankkeeseen sisältyy yli 1 megawattitunnin akkupohjainen energiavarastojärjestelmä, siinä on oltava unionista peräisin oleva akunhallintajärjestelmä.

Huutokauppojen, jotka on julkaistu [..] päivän [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] jälkeen, kohteena olevien akkupohjaisten energiavarastojärjestelmien on oltava peräisin unionista ja niissä on oltava akkukennoja, akunhallintajärjestelmä sekä yksi muu pääasiallinen erityinen komponentti, jotka ovat peräisin unionista.

b)Aurinkosähköteknologiat: Huutokauppojen, jotka on julkaistu [..] päivän [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] jälkeen, kohteena olevien aurinkosähkön tuotannossa käytettävien vaihtosuuntaajien ja aurinkosähkökennojen tai vastaavien on oltava peräisin unionista.

c)Vety:

Huutokauppojen, jotka on julkaistu [..] päivän [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 1 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] jälkeen, kohteena olevien vedyn tuotantoon käytettävien elektrolyysilaitteistojen on oltava peräisin unionista sekä pinojen ja yhden muun pääasiallisen erityisen komponentin on oltava peräisin unionista.

Huutokauppojen, jotka on julkaistu [..] päivän [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] jälkeen, kohteena olevien vedyn tuotantoon käytettävien elektrolyysilaitteistojen on oltava peräisin unionista sekä pinojen ja kahden muun pääasiallisen erityisen komponentin on oltava peräisin unionista.

d)Maatuulivoima- ja merituulivoimateknologiat:

Huutokauppojen, jotka on julkaistu alkaen [..] päivästä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 1 vuosi tämän asetuksen voimaantulosta] ja ennen [..] päivää [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta], kohteena olevien tuulivoimaturbiinien yhden pääasiallisen erityisen komponentin on oltava peräisin unionista.

Huutokauppojen, jotka on julkaistu [..] päivän [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] jälkeen, kohteena olevien tuulivoimaturbiinien kahden pääasiallisen erityisen komponentin on oltava peräisin unionista.

III osa – Muut julkiset interventiot

Tämän asetuksen 28 b artiklan mukaisesti, kun jäsenvaltiot, alue- tai paikallisviranomaiset, julkisoikeudelliset laitokset tai yhden tai useamman tällaisen viranomaisen tai julkisoikeudellisen laitoksen muodostamat yhteenliittymät päättävät perustaa uusia järjestelmiä tai päivittää olemassa olevia järjestelmiä, jotka hyödyttävät kotitalouksia tai yrityksiä, jotka tukevat tässä kohdassa lueteltujen nettonollateknologian lopputuotteiden kysyntää, niiden on suunniteltava järjestelmät siten, että varmistetaan, että tuensaajat ovat tukikelpoisia tai oikeutettuja taloudelliseen lisäkorvaukseen vain, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a)Akkupohjaiset energiavarastojärjestelmät:

Järjestelmien, jotka on perustettu tai joita on päivitetty [..] päivän [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 1 vuosi tämän asetuksen voimaantulosta] ja [..] päivän [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] välillä, osalta akkupohjaisten energiavarastojärjestelmien on oltava peräisin unionista, ja jos hankkeeseen sisältyy yli 1 megawattitunnin akkupohjainen energiavarastojärjestelmä, siinä on oltava unionista peräisin oleva akunhallintajärjestelmä.

Järjestelmien, jotka on perustettu tai joita on päivitetty alkaen [..] päivästä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta], osalta akkupohjaisten energiavarastojärjestelmien on oltava peräisin unionista ja niissä on oltava akkukennoja, akunhallintajärjestelmä sekä yksi muu pääasiallinen erityinen komponentti, jotka ovat peräisin unionista.

b)Aurinkosähköteknologiat: Järjestelmien, jotka on perustettu tai joita on päivitetty alkaen [..] päivästä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta], osalta aurinkosähkön tuotannossa käytettävien vaihtosuuntaajien ja aurinkosähkökennojen tai vastaavien on oltava peräisin unionista.

c)Ilmavesilämpöpumput: Järjestelmien, jotka on perustettu tai joita on päivitetty alkaen [..] päivästä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta], osalta ilmavesilämpöpumppujen on oltava peräisin unionista.

IV – Jäsenvaltioiden tuki nettonollateknologioiden rakentamiseen ja valmistukseen

Tämän asetuksen 28 c artiklan mukaisesti, kun jäsenvaltiot tukevat seuraavien nettonollateknologian lopputuotteiden rakentamista tai valmistusta, niiden on varmistettava, että jäljempänä säädetyt unionin alkuperää koskevat vaatimukset täyttyvät:

a)Vety:

Perustettaessa uusia tukijärjestelmiä elektrolyysilaitteiden valmistuskapasiteetin tukemiseen tehtäville investoinneille jäsenvaltioiden on alkaen [..] päivästä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 1 vuosi tämän asetuksen voimaantulosta] varmistettava, että elektrolyysilaite on peräisin unionista ja että pino ja vähintään yksi muu elektrolyysilaitteen pääasiallinen erityinen komponentti ovat peräisin unionista.

Perustettaessa uusia tukijärjestelmiä elektrolyysilaitteiden valmistuskapasiteetin tukemiseen tehtäville investoinneille jäsenvaltioiden on alkaen [..] päivästä [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 3 vuosi tämän asetuksen voimaantulosta] varmistettava, että elektrolyysilaite on peräisin unionista ja että pino ja vähintään kaksi muuta elektrolyysilaitteen pääasiallista erityistä komponenttia ovat peräisin unionista.

b)Ydinvoima:

Sellaisten hankkeiden osalta, joille haetaan tukea [..] päivän [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 4 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] jälkeen ja joissa tuetaan uuden ydinvoimalan, mukaan lukien pienet modulaariset ydinreaktorit, rakentamista, jäsenvaltioiden on varmistettava, että vähintään kaksi pääasiallista erityistä komponenttia ydinfissioteknologian lopputuotteessa on peräisin unionista.

Sellaisten hankkeiden osalta, joille haetaan tukea [..] päivän [...]kuuta [....] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 6 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] jälkeen ja joissa tuetaan uuden ydinvoimalan, mukaan lukien pienet modulaariset ydinreaktorit, rakentamista, jäsenvaltioiden on varmistettava, että vähintään kolme pääasiallista erityistä komponenttia ydinfissioteknologian lopputuotteessa on peräisin unionista.

Näitä vaatimuksia ei sovelleta tutkimus-, kehitys- ja innovointihankkeisiin, mukaan lukien ydinvoimaloiden ensimmäinen teollinen käyttöönotto.

35 artikla
Asetuksen (EU) 2024/3110 muuttaminen

Korvataan asetuksen (EU) 2024/3110 22 artiklan 9 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jotta voidaan varmistaa avoimuus käyttäjille ja edistää kestäviä tuotteita, siirretään komissiolle valta antaa 89 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla erityiset ympäristökestävyysmerkintää koskevat vaatimukset tietyille tuoteperheille ja -luokille.”.

36 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen 4 ja 5 artiklaa sovelletaan [...] päivästä [...]kuuta […] [julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 1 vuosi tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSTA JA DIGITAALISIA VAIKUTUKSIA KOSKEVA SELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA3

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi3

1.2.Toimintalohko(t)3

1.3.Tavoite (Tavoitteet)3

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)3

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)3

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset3

1.3.4.Tulosindikaattorit3

1.4.Ehdotus/aloite liittyy4

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut4

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu4

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.4

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset4

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin5

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen5

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto6

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat6

2.HALLINNOINTI8

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt8

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)8

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle8

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä8

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista8

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi9

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET10

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat10

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin12

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin12

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat12

3.2.1.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat17

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset22

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin24

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.2.Ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat24

3.2.3.3.Määrärahat yhteensä24

3.2.4.Henkilöresurssien arvioitu tarve25

3.2.4.1.Hyväksytystä talousarviosta katettavat25

3.2.4.2.Ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla katettavat26

3.2.4.3.Henkilöresurssien kokonaistarve26

3.2.5.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista digitaaliteknologiaan liittyviin investointeihin28

3.2.6.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa28

3.2.7.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet28

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin29

4.Digitaaliset ulottuvuudet29

4.1.Vaatimukset, joilla on merkitystä digitalisaation kannalta30

4.2.Data30

4.3.Digitaaliset ratkaisut31

4.4.Yhteentoimivuusarviointi31

4.5.Toimenpiteet digitaalisen täytäntöönpanon tukemiseksi32

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) 

1.3.Tavoite (Tavoitteet)

1.3.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.3.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.3.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen.

1.3.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.4.Ehdotus/aloite liittyy

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 69  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

–    Toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–    Maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

 kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

Asetus tulee voimaan vuonna 2027, ja sen soveltaminen jatkuu vuoden 2030 jälkeen. Sitä tarkastellaan uudelleen joka viides vuosi, jotta voidaan arvioida tavoitteiden edistymistä ja yhdenmukaisuutta unionin ilmastoa ja taloudellista turvallisuutta koskevien tavoitteiden kanssa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–  yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille ja Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut

– sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

–jäsenvaltioon sijoittautuneille jäsenvaltion yksityisoikeuden tai unionin oikeuden mukaisille elimille, joille voidaan alakohtaisten sääntöjen mukaisesti antaa tehtäväksi unionin varojen tai talousarviotakuiden hoitaminen, siltä osin kuin tällaiset elimet ovat julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten elinten määräysvallassa ja niillä on asianomaisten määräysvaltaa käyttävien elinten yhteisvastuullisten vakuuksien muodossa antamat riittävät rahoitustakuut tai vastaavat rahoitustakuut, jotka voidaan kunkin toimen osalta rajoittaa unionin tuen enimmäismäärään.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle talousarvion toteuttamistavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

–    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

3.2.1.1.Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset (ei täytetä erillisvirastojen osalta)

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

3.2.3.1. Hyväksytystä talousarviosta peräisin olevat määrärahat

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)