EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.4.2025

COM(2025) 189 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Horisontti Eurooppa -puiteohjelma: tutkimus ja innovointi kilpailukyvyn keskiössä

{SWD(2025) 110 final}

1.Johdanto: tutkimus ja innovointi kilpailukyvyn keskiössä

Tutkimus ja innovointi (T&I) on keskeinen kilpailukykyä edistävä tekijä. Se vauhdittaa tuottavuuden kasvua ja talouskasvua sekä viime kädessä lisää hyvinvointia, kuten Draghin 1 ja Lettan 2 hiljattain julkaistuissa raporteissa korostetaan. Tutkimus ja innovointi muovaa Euroopan tulevaisuutta entistä enemmän. Euroopan kilpailukykyä voidaan lisätä ylläpitämällä Euroopan kykyä keksiä uusia ideoita, harjoittaa rohkeasti tutkimusta ja luoda innovaatioita sekä muuntaa ne tuotteiksi ja palveluiksi. Puheenjohtaja von der Leyen on tehnyt selväksi, että ”Euroopan kilpailukyky – ja sen asema kilpajuoksussa puhtaan ja digitaalisen talouden kehittämiseksi – riippuu uuden keksintöjen ja innovatiivisuuden aikakauden käynnistämisestä. Tämä edellyttää tutkimuksen ja innovoinnin, tieteen ja teknologian nostamista EU:n talouden keskiöön.” 3   

Tästä syystä EU on investoinut tutkimukseen ja innovointiin vuosikymmenten ajan ja pyrkii laajentamaan ja nopeuttamaan sitä edelleen. Vuodesta 1984 lähtien EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista on rahoitettu uraauurtavia ideoita ja murroksellisia innovaatioita, joilla on pyritty edistämään pitkän aikavälin painopisteitä parantaen samalla EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä. EU:n puiteohjelmat myös auttavat viemään kehitystä eteenpäin esimerkiksi terveyden, turvallisuuden ja ympäristön aloilla.

Innovaatioita ei kuitenkaan synny yhdessä yössä. Tieteeseen tehdyiltä investoinneilta voi viedä 20–25 vuotta saavuttaa markkinat, eikä tieteenalojen välillä ole juurikaan eroja. Kuitenkin juuri tämän tyyppiset pitkän aikavälin investoinnit strategisiin painopisteisiin ovat vaikuttavia: niiden ansiosta EU pystyy muodostamaan laajan tietopohjan ja vahvan tutkimus- ja innovointijatkumon ja siten edistämään taloudellista kilpailukykyään nykyisten ja tulevien teknologioiden suhteen sekä reagoimaan nopeasti kriisien aikana, mikä tukee sen sosioekonomista selviytymiskykyä.

Tässä yhteydessä Horisontti Eurooppa, yksi EU:n laajimmista ohjelmista, tuottaa selvää vastinetta rahalle. Väliarvioinnissa 4 todetaan, että ohjelmalla on merkittävä myönteinen vaikutus EU:n talouteen ja että sen BKT-kerroin on – 25 vuoden ajanjakson aikana – ollut jopa 11. Kustannus-hyötysuhteen osalta arvioinnissa todetaan, että yksi euro ohjelmaan liittyviä kustannuksia tuo EU:n kansalaisille jopa kuusi euroa hyötyä vuoteen 2045 ulottuvan ajanjakson aikana. Kolmena ensimmäisenä toteutusvuotenaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta rahoitettiin yli 15 000:ta hanketta ja sen talousarvio oli yli 43 miljardia euroa. Rahoitettaviksi valitaan vain parhaat hankkeet: kaikista hakemuksista hyväksyttiin parhaat 16 prosenttia. Lähes seitsemän kymmenestä laadukkaasta ehdotuksesta ei saanut rahoitusta ohjelman riittämättömän talousarvion vuoksi. Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelma olisi tarvinnut samana ajanjaksona lähes 82 miljardia euroa lisää, jotta siitä olisi pystytty rahoittamaan kaikkia laadukkaita ehdotuksia.

Äskettäin järjestetyssä puiteohjelman menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta koskevassa julkisessa kuulemisessa sidosryhmät korostivat Horisontti Eurooppa -puiteohjelman merkitystä tutkimukselle ja innovoinnille Euroopassa. Lähes puolet vastaajista kertoi, että heidän tutkimus- ja innovointihankkeensa ei olisi toteutunut ilman Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman rahoitusta, 38 prosenttia hankkeista olisi toteutettu pienemmällä, vähemmän kansainvälisellä tiimillä ja 35 prosenttia hankkeista olisi ollut mittakaavaltaan huomattavasti pienempiä. Tietyillä tutkimusaloilla useimmilla jäsenvaltioilla ei ole omaa tutkimus- ja innovointiohjelmaa, joten ne tukeutuvat yksinomaan EU:n puiteohjelmiin. Näin on esimerkiksi kansalaisturvallisuutta koskevassa tutkimuksessa.

Puiteohjelman merkitystä Euroopalle havainnollistaa myös se, kuinka paljon erilaisia panoksia Euroopan komissio sai väliarviointia varten. Niitä olivat muun muassa julkinen kuuleminen (1 600 vastausta ja 136 kannanottoa), riippumattomat arviointitutkimukset, komission asiantuntijaryhmän raportti Align, Act, Accelerate 5 ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomukset. Lisäksi tietoa saatiin Euroopan parlamentin päätöslauselmasta Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman täytäntöönpanon arvioinnista 6 sekä neuvoston päätelmistä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman jälkiarvioinnista 7 . Arvioinnissa hyödynnettiin myös alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean antamia lausuntoja. Kaikki tämä näyttö otettiin huomioon Horisontti Eurooppa -puiteohjelman arvioinnissa, ja se vaikuttaa siihen, miten ohjelma etenee kolmen jäljellä olevan vuoden aikana.

Tässä tiedonannossa esitetään yhteenveto nykyisen Horisontti Eurooppa -puiteohjelman väliarvioinnin tuloksista. Yhteenvedossa tuodaan esiin ohjelman vahvuuksia, saavutuksia ja parannuskohteita sekä tarkastellaan sen pitkän aikavälin vaikutuksia, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskevan asetuksen 8 52 artiklassa edellytetään. Siinä tarkastellaan myös mahdollisuuksia parantaa EU:n laajuista koordinointia sekä käynnissä olevia yksinkertaistamistoimia. Lisäksi tässä tiedonannossa kuvataan tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien painopistettä seuraavien kolmen vuoden aikana sekä Euroopan komission tavoitetta luoda yksinkertaisempi, kohdennetumpi ja entistä vaikuttavampi ohjelma.

2.EU:n tuki tutkimus- ja innovointitoiminnan kaikissa vaiheissa

Puiteohjelmasta tuetaan tutkijoita, yrittäjiä, tiedeorganisaatioita ja yrityksiä tutkimus- ja innovointitoiminnan kaikissa vaiheissa. Tässä osiossa kuvataan edistymistä ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa ja annetaan esimerkkejä saavutuksista.

2.1.Tulevaa kasvua edistävät tieteelliset ja syväteknologiset läpimurrot

Puiteohjelmat ovat vuosien saatossa osaltaan auttaneet saavuttamaan tieteellisiä läpimurtoja ja edistysaskelia EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi. Puiteohjelmista on investoitu strategisiin aloihin ja teknologioihin aina terveydenhuollosta kansalaisturvallisuuteen ja energiaan. Samalla on edistetty uraauurtavia ideoita maailmanlaajuisiin haasteisiin ja yhteiskuntamme tarpeisiin vastaamiseksi.

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on ollut tieteen eturintamassa tehtävän huippututkimuksen tärkein väline, ja se on auttanut tutkijoita kehittämään ideoita ja saavuttamaan tutkimustuloksia kaikilla tieteenaloilla. Siitä on perustamisensa eli vuoden 2007 jälkeen rahoitettu useita hankkeita, jotka ovat osaltaan auttaneet ratkaisemaan merkittäviä yhteiskuntaan, ympäristöön ja talouteen liittyviä haasteita. Yli 80 prosenttia Euroopan tutkimusneuvoston hankkeista on johtanut tieteelliseen läpimurtoon tai merkittäviin edistysaskeliin omalla alallaan. Ylivoimainen enemmistö sidosryhmistä on yhtä mieltä siitä, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelma on auttanut kehittämään, edistämään ja viemään pidemmälle tieteellistä huippuosaamista kaikkialla EU:ssa. Tähän mennessä Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman edunsaajat ovat ilmoittaneet yli 10 000 vertaisarvioidusta julkaisusta ja muusta julkaisusta, joista 79 prosenttia on julkisesti saatavilla verkossa.

EU tukee syväteknologian innovoijia yhdennetyllä välineistöllä Euroopan innovaationeuvoston (EIC) kautta. Euroopan innovaationeuvosto on tähän mennessä myöntänyt Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman puitteissa lähes 2 miljardia euroa avustuksia (enemmän kuin mikään muu ohjelman osa), joilla on tuettu yli 700:aa start-up- ja pk-yritystä. Vuodesta 2020 lähtien sen investointiosio, Euroopan innovaationeuvoston rahasto, on houkutellut yli 2,6 miljardia euroa lisäinvestointeja Euroopan innovaationeuvoston tukemiin yrityksiin. EU:n sijoittaman pääoman vipuvaikutus on yli kolme euroa jokaista sijoitettua euroa kohden. 9 , 10  

Lisäksi Marie Skłodowska-Curie -toimista on tullut osana Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelmaa tärkein väline tutkijoiden urien edistämiseksi tohtoritason ja tohtorintutkinnon jälkeisen koulutuksen ja liikkuvuuden kautta. Pelkästään Horisontti 2020 -puiteohjelman puitteissa Marie Skłodowska-Curie ‑toimilla tuettiin 65 000:ta tutkijaa, ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa ollaan saavuttamassa vastaava menestys. Tulevaisuudessa Marie Skłodowska-Curie -toimilla on mahdollista edistää EU:n kilpailukykyä entisestään Choose Europe-aloitteen kautta. Kyseessä on uusi pilotti, joka perustuu komission asiantuntijaryhmän raportin Align, Act, Accelerate suosituksiin. Tällä uudella yhteisrahoitusaloitteella pyritään vähentämään tutkijanurien epävarmuutta ja lisäämään niiden houkuttelevuutta tarjoamalla suotuisampia ja vakaampia uranäkymiä. Näin pyritään saamaan lupaavimmat nuoret lahjakkuudet jäämään Eurooppaan ja tarjoamaan houkuttelevia näkymiä muualta maailmasta lähtöisin oleville huippututkijoille, jotka haluavat muuttaa EU:hun. Valittujen osaajien rekrytointiohjelmien kautta tutkijat voivat hankkia syvempää ja monipuolisempaa tutkimukseen liittyvää, akateemista ja siirrettävää osaamista ja pätevyyttä, mikä lisää heidän riippumattomuuttaan sekä tiedemaailmassa että sen ulkopuolella. Tarjoamalla tämän lisäksi erinomaiset työolot ja uramahdollisuudet tutkijoille ohjelmiin osallistuvat isäntälaitokset voivat parantaa maailmanlaajuista houkuttelevuuttaan, näkyvyyttään ja mainettaan.

Tämä auttaa osaltaan saavuttamaan tavoitteen rakentaa osaamisunioni, joka on yksi komission nykyisen toimikauden keskeisistä aloitteista. Tässä yhteydessä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöt hallinnoivat useita EU:n taitoakatemioita EU:n kilpailukykyä edistävillä strategisilla aloilla, erityisesti nettonollateollisuussäädöksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla (esimerkiksi akut, raaka-aineet, aurinko- ja tuulivoima sekä vety).

Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tavoitteena on houkutella ja tukea parhaita tutkijoita ja saada heidät jäämään Eurooppaan. Tähän liittyy läheisesti myös tavoite edistää sukupuolten tasa-arvoa. Naisilla on johtavia rooleja Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman hankkeissa, ja yli 50 prosenttia neuvoa-antavien paneelien ja arviointilautakuntien asiantuntijoista on naisia. Naisten johtamien konsortioiden osuus on noussut 24 prosentista 31 prosenttiin alle neljässä vuodessa, mikä viittaa siihen, että suuntaus on tulevaisuudessa positiivinen. Lisäksi osaamisen kehittämistoimista hyötyy 95 156 tutkijaa, joista 44 prosenttia on naisia.

Lisäksi Yhteinen tutkimuskeskus (JRC), joka toteuttaa Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman muut kuin ydinalan suorat tutkimus- ja innovointitoimet, tukee unionin politiikan painopisteitä laadukkaalla, riippumattomalla tieteellisellä näytöllä ja tutkimuksella. Osoituksena Yhteisen tutkimuskeskuksen lisäarvosta ovat esimerkiksi sen tieteidenväliset tutkimusvalmiudet ja kyky selittää tutkimusta päätöksentekijöille. Tutkimuskeskuksen riippumattomuus, puolueettomuus ja verkostot auttavat löytämään ratkaisuja EU:n tasolla, minkä lisäksi se edustaa EU:ta kansainvälisillä foorumeilla. 11

2.2.Investoiminen kilpailukykyyn ja resurssien yhdistäminen yhteistoiminnassa tehtävän tutkimuksen ja innovoinnin avulla

Puiteohjelman keskiössä on yhteistyö. Ohjelmaan osallistuu organisaatioita eri maista enemmän ja laajemmalta alalta kuin olisi mahdollista kansallisella tai alueellisella tasolla missään jäsenvaltiossa. Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelma tarjoaa ohjelmaan osallistuville tutkijoille, tiedeorganisaatioille ja yrityksille vertaansa vailla olevia yhteistyöhyötyjä. Puiteohjelman tuottaman lisäarvon keskeisiä osatekijöitä ovat kansainvälinen, monialainen yhteistyö ja liikkuvuusmahdollisuudet, mahdollisuus käyttää maailmanluokan tutkimusinfrastruktuureja, huippuosaamisen korostaminen ja tutkimusaiheiden moninaisuus. Puiteohjelman edistämän yhteistyön laajuus on ainutlaatuista EU:ssa – ja koko maailmassa.

Yhteistyö on keskeinen huippuosaamista edistävä tekijä. Koska puiteohjelma luo EU:n laajuisen kilpailun tutkimusrahoituksesta, siinä onnistutaan valitsemaan kaikkein lupaavimmat hankkeet suurimmasta mahdollisesta hakijajoukosta. Tämä puolestaan minimoi riskin päällekkäisistä tutkimustoimista EU:ssa.

Yhtenä yhteistyön välineenä ovat eurooppalaiset kumppanuudet. Niissä sovitetaan yhteen ja yhdistellään tutkimukseen ja innovointiin tehtäviä investointeja EU:n, kansallisten ja alueellisten instituutioiden sekä teollisuuden ja tiedeyhteisön välillä. Tällainen tiivis yhteistyö helpottaa markkinoille saattamista. Eurooppalaiset kumppanuudet ovat kytköksissä strategisiin tutkimus- ja innovointiohjelmiin ja edistävät siten koordinoitua lähestymistapaa EU:n painopisteisiin.

Euroopan teollisuudenalat tarvitsevat nykyaikaistuakseen yhteistoiminnallista tutkimusta ja innovointia. Tästä erinomainen esimerkki on autoteollisuus. Äskettäisessä autoteollisuuden toimintasuunnitelmassa 12 komissio ilmoitti käynnistävänsä viipymättä eurooppalaisen verkottuneiden ja autonomisten ajoneuvojen allianssin, joka perustuu Vehicle of the Future -aloitteessa tehtyyn valmistelutyöhön, sekä kolme Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman autoteollisuuteen liittyvää eurooppalaista kumppanuutta. Komissio myös tukee koko seuraavan sukupolven akkujen EU:n arvoketjua tiiviissä yhteistyössä kehittyneitä valmistusmenetelmiä ja kehittyneitä materiaaleja koskevien kumppanuuksien kanssa. Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta asetetaan autoteollisuuden saataville miljardi euroa vuosina 2025–2027. Tulevaisuudessa tiettyä toimintaa varten räätälöidyt kumppanuudet voitaisiin koota autoteollisuuden omaan yhteisyritykseen, joka toisi yhteen jäsenvaltiot ja teollisuudenalan sekä kattaisi koko innovointiketjun. Tämä ei vaikuta seuraavaan monivuotista rahoituskehystä koskevaan ehdotuspakettiin.

Vaikka puiteohjelmalla on saavutettu huomattavia tuloksia, arvioinnissa korostetaan, että yhteistyötoimien hallinta on monimutkaista. Pilarissa II on tällä hetkellä 60 eurooppalaista kumppanuutta, kuusi klusteria ja viisi EU:n missiota. Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman ”pääasiallinen” työohjelma sisältää 1 060 aihetta ja toimea, jotka kuvataan yli 3 000 sivulla. Tulevien vuosien ensisijaisena tavoitteena on vähentää monimutkaisuutta ja parantaa yhteistyön laatua, kuten jäljempänä yksinkertaistamista koskevassa osiossa kuvataan.

Jotta voitaisiin hyödyntää puiteohjelman puitteissa tehtävän yhteistyön kaikki mahdollisuudet, komissio aikoo käynnistää monialaisia ehdotuspyyntöjä. Ne ovat keskeinen toimenpide, jolla tuetaan poliittisissa suuntaviivoissa määriteltyjä ensisijaisia politiikan aloja. Ehdotuspyynnöt ovat olennaisia tuettaessa puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaa ja muita painopisteitä silloin, kun ratkaisevan tärkeää on kriittisen massan saavuttaminen.

Horisontti Eurooppa -puiteohjelma saa liikkeelle tutkimukseen ja innovointiin tehtäviä investointeja sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Tähän mennessä, kun Horisontti Eurooppa -puiteohjelman toteutus on puolivälissä, osallistujat ovat saaneet liikkeelle jo yli 10 miljardia euroa yhteisinvestointeja. Tämä on huomattavasti enemmän kuin Horisontti 2020 -puiteohjelmassa samassa vaiheessa, jolloin osallistujat olivat tehneet hieman yli 5 miljardin euron yhteisinvestoinnit. Kaiken kaikkiaan taloudelliset vaikutukset ovat huomattavat, koska ohjelma pystyy kokoamaan yhteen tutkimukseen ja innovointiin tehtäviä investointeja huomattavasti laajemmalta kuin mikään kansallinen tai alueellinen ohjelma.

Hyödyntämistoimenpiteet

Jotta tutkimukseen ja innovointiin tehtävistä investoinneista olisi aidosti hyötyä ja jotta varmistetaan, että tutkimuksen tuottamat tiedot muuttuvat innovaatioiksi, tietämyksen hyödyntämistä on parannettava huomattavasti. Vain noin kolmasosa eurooppalaisten yliopistojen tai tutkimuslaitosten rekisteröimistä patentoiduista keksinnöistä päätyy markkinoille. Arvioinnissa kävi ilmi, että Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman tuotosten levittämistä ja hyödyntämistä on edelleen varaa parantaa. Tutkimuksen ja markkinoiden välisenä siltana toimivat välineet, kuten konseptin toimivuuden osoittamiseen tarkoitetut avustukset, ovat auttaneet tuomaan Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamia ideoita laboratorioista ja tiedemaailmasta yritysmaailmaan. Tähän mennessä lähes puolet Euroopan innovaationeuvoston onnistuneista siirtymähankkeista on saanut alkunsa näistä avustuksista.

Vuosien 2026–2027 pääasiallisen työohjelman puitteissa toteutetaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman tulosten hyödyntämistä ja markkinoille saattamista sekä tutkimuksen tuotosten muuntamista konkreettisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi tuloksiksi. Tämä on olennaista ohjelman täyden potentiaalin hyödyntämiseksi erityisesti pilarin II puitteissa. Se voi tarvittaessa tapahtua siten, että varataan tietty osuus kustakin tutkimustoimesta teknologian siirtoa koskeviin toimenpiteisiin ja edistetään yrittäjien ja tiedemaailman välisiä yhteyksiä yliopistojen spin-off-yritysten luomiseksi.

Kansainvälinen yhteistyö

Sen lisäksi, että puiteohjelmalla on taloudellisia vaikutuksia, se on myös kansainvälisten suhteiden luomisen väline, joka on edistänyt tiedediplomatiaa ja tieteellistä yhteistyötä maailmanlaajuisesti. Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan on tullut hakemuksia yhteensä 194 maasta, ja siihen on hyväksytty uusi joukko assosioituneita maita, tähän mennessä 19. EU:n liittymisneuvotteluja käyville maille, jotka kaikki ovat assosioituneet ohjelmaan, Horisontti Eurooppa -puiteohjelma tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden vahvistaa tutkimus- ja innovointiekosysteemejä ja kehittää tutkimus- ja innovointivalmiuksia pitkällä aikavälillä.

Ohjelma houkuttelee myös EU:n ulkopuolisia maita, joilla on vahvat tutkimus- ja innovointiekosysteemit. Horisontti Eurooppa ja Copernicus-ohjelma olivat ensimmäiset EU:n ohjelmat, joihin Yhdistynyt kuningaskunta haki assosioituneeksi maaksi brexitin jälkeen. Sveitsistä tulee Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioitunut maa vuonna 2025. Myös Kanada, Etelä-Korea ja eräät muut maat, joilla on vahvat tutkimus- ja innovointijärjestelmät, ovat tehneet assosiaatiosopimuksen, mikä luo eurooppalaisille tutkijoille mahdollisuuksia laajentaa yhteistyöverkostojaan EU:n ulkopuolelle. Assosioituneiden maiden yhteenlaskettu toiminnallinen rahoitusosuus vuosina 2021–2024 oli yli 4 miljardia euroa, mikä lisäsi merkittävästi Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman tutkimus- ja innovointitoimien rahoitusta. On tärkeää huomata, että assosioituminen Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelmaan voi perustua myös rajoitetun tai ehdollisen osallistumisen kriteeriin, jos asiassa ilmenee taloudelliseen tai tutkimuksen turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita.

Myös tutkimus ja innovointi on altis ulkomaiselle sekaantumiselle, turvallisuusriskeille ja hybridiuhille. Tästä syystä komissio perustaa tutkimuksen turvallisuuden parantamisesta annetun neuvoston suosituksen 13 perusteella tutkimuksen turvallisuutta koskevan asiantuntemuksen eurooppalaisen keskuksen, kuten Euroopan varautumisunionistrategiassa 14 ilmoitettiin. Keskus kerää näyttöä ja tarjoaa tukea jäsenvaltioille ja tutkimus- ja innovointitoimijoille.

2.3. Globaaleihin haasteisiin vastaaminen

Jotkin Euroopan kohtaamista haasteista ovat niin laajoja ja monimutkaisia, että niihin voidaan löytää ratkaisuja vain tekemällä laajamittaisia investointeja tutkimukseen ja innovointiin. Puiteohjelman vahvan strategisen vision ansiosta toimissa voidaan keskittyä kaikkein tärkeimpiin haasteisiin.

Ilmasto ja ympäristö

Yksi selvimmistä esimerkeistä EU:n johtavasta roolista maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamisessa ovat tutkimukseen ja innovointiin tehtävät investoinnit, joilla pyritään torjumaan ilmastonmuutosta, biologisen monimuotoisuuden vähenemistä ja lisääntyvää saastumista sekä edistämään kiertotaloutta. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin mukaan EU:n kaksi edellistä puiteohjelmaa – seitsemäs puiteohjelma ja Horisontti 2020 -puiteohjelma – ovat toiseksi eniten tunnustusta saaneet rahoituslähteet (Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön jälkeen) tutkimusaloilla, joihin viitataan kuudennen arviointisyklin raporteissa. Viitattuja julkaisuja on yli 4 500. Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelma on saavuttamassa samanlaisia tuloksia. Puiteohjelmilla on tuettu myös biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevää hallitustenvälistä tiede- ja politiikkafoorumia (IPBES) ja kansainvälistä luonnonvarapaneelia.

Tämän lisäksi EU on maailman johtava toimija vihreässä infrastruktuurissa ilmastonmuutoksen, energian ja ympäristön aloilla. Pyrittäessä säilyttämään tämä johtoasema ja varmistamaan, että uudet puhtaat teknologiat ja ratkaisut pääsevät markkinoille, avainasemassa on jatkuva tuki tutkimukselle ja innovoinnille. EU:n roolista on tulossa entistäkin tärkeämpi aikana, jona muut maailmanvallat vähentävät ympäristösitoumuksiaan ja tutkimustaan.

Terveys

Pitkän aikavälin investoinnit tutkimukseen ja innovointiin peräkkäisissä puiteohjelmissa ovat johtaneet elämää muuttaviin innovaatioihin, joilla on nyt konkreettisia vaikutuksia.

Koska puiteohjelmassa esitetään vahva pitkän aikavälin visio, sillä pystytään vastaamaan äkillisiin kriiseihin. Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelmasta ja sen edeltäjästä Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta rahoitettiin tutkimusta covid-19-taudin ymmärtämiseksi sekä sen leviämisen hillitsemiseksi ja infektioiden hoitamiseksi. EU:sta tuli nopeasti maailman kolmanneksi eniten tunnustusta saanut rahoituslähde covid-19-tautiin liittyvän tutkimuksen alalla, heti Yhdysvaltojen terveys- ja sosiaalipalveluministeriön ja Kiinan kansallisen luonnontiedesäätiön jälkeen. Lisäksi puiteohjelmasta rahoitettu tutkimus on auttanut ymmärtämään selvemmin erityyppisten saasteiden ja terveyden välistä yhteyttä sekä löytämään innovatiivisia ratkaisuja saastumisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Kansalaisturvallisuus

Äärimmäisten ilmastoilmiöiden ja hybridiuhkien lisääntyessä EU:n investoinnit kansalaisturvallisuuteen liittyvään tutkimukseen ovat olleet ratkaisevan tärkeitä varmistettaessa, että EU on varautunut kriiseihin. Pyrkiessään torjumaan energia- ja telekaapeleihin kohdistuvia tahattomia vahinkoja ja tahallisia vihamielisiä tekoja viranomaiset voivat hyödyntää Horisontti-hankkeissa kehitettyjä innovatiivisia teknologioita, joita ovat esimerkiksi vedenalaiset tunnistusteknologiat, alusten epätavallisen käyttäytymisen automaattinen havaitseminen ja reaaliaikainen tietoisuus. Erityisesti tällä alalla on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että sekä taloudellista turvallisuutta että tutkimuksen turvallisuutta pidetään yllä jatkuvasti.

Digitaaliteknologia ja tekoäly

Myös tekoäly on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin painopistealue, koska se on ratkaiseva kilpailukykyä edistävä tekijä ja yksi aloista, joilla on valtavasti hyödyntämätöntä innovointipotentiaalia. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta on tähän mennessä myönnetty 6,4 miljardia euroa rahoitusta tekoälyyn.

Tekoäly tulee muuttamaan perusteellisesti tavan tehdä tutkimusta. Euroopan komissio ehdottaa vuonna 2025 tekoäly tieteessä -strategiaa, jolla pyritään lisäämään tiedeyhteisön mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä tutkimustyössään. Euroopan komissio on myös käynnistänyt InvestAI-aloitteen , jolla pyritään saamaan liikkeelle 200 miljardia euroa tekoälyyn tehtäviin investointeihin ja johon sisältyy uusi 20 miljardin euron eurooppalainen rahasto tekoälyn gigatehtaita varten. Komission alustava rahoitus InvestAI-aloitteelle on peräisin sellaisista olemassa olevista EU:n rahoitusohjelmista, joissa on digitaalinen ulottuvuus. Näitä ovat esimerkiksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelma ja InvestEU-ohjelma.

Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys (EuroHPC-yhteisyritys) on yksi osoitus Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa tehtävän yhteistyön voimasta: siinä yhdistetään Euroopan komission sekä jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja yksityisen sektorin toteuttamia toimia. EuroHPC-yhteisyritys, joka on saanut tukea myös Verkkojen Eurooppa -välineestä ja Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta, on yksi keskeinen tekijä, joka on auttanut EU:ta saavuttamaan merkittävän aseman suurteholaskennan maailmanmahtina. EuroHPC-yhteisyrityksen myötä EU on omaksunut koordinoidun strategian ja yhdistänyt voimavaroja huipputason eksa-luokan supertietokoneiden kehittämiseksi. Myös tämä auttaa lisäämään teknologista suvereniteettia.

EU:n missiot

EU:n missiot ovat Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman uusi ominaisuus. Niillä autetaan Eurooppaa muuttumaan vihreämmäksi, terveemmäksi, osallistavammaksi ja selviytymiskykyisemmäksi maanosaksi sekä tuetaan toimia, joilla pyritään edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja merkittävien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista.

Arvioinnissa havaittiin, että EU:n missioiden hankkeet saavat osakseen myönteistä julkista tukea mutta että niiden hallintojärjestelmä on liian hankala ja monimutkainen, ne eivät ole yhdenmukaisia eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa ja niiden seurantajärjestelmä on puutteellinen. Arviointia varten ei ollut saatavilla järjestelmällisiä raportteja EU:n missioilla hankitusta rahoituksesta. Siinä kuitenkin havaittiin, että EU:n missiot eivät juuri erotu muista pääasiallisen työohjelman osista.

Komissio panee merkille uudet toimintatavat, joita ehdotetaan Euroopan parlamentin päätöslauselmassa ja Align, Act, Accelerate -raportissa. Molemmissa kehotetaan tarkastelemaan tarkemmin EU:n missioita. Erityisesti Align, Act, Accelerate -raportissa ehdotetaan, että EU:n missioille olisi varmistettava sopivan tasoinen poliittinen omistajuus ja että ainoastaan niiden tutkimus-, kehitys- ja innovointiosio olisi sisällytettävä puiteohjelmaan. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kolmen viimeisen vuoden aikana työohjelmiin sisällytetäänkin lisää EU:n missioita koskevia toimia.

2.4.Innovaatiokuilun umpeen kurominen

Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa perustettiin Euroopan innovaationeuvosto (EIC), jotta voitaisiin korjata EU:n pitkäaikainen heikkous erinomaisen tutkimuksen saattamisessa markkinoille. Euroopan innovaationeuvosto tukee murroksellista innovointia aina konseptien toimivuuden osoittamiseen asti, teknologian siirtoa sekä start-up-yritysten ja pk-yritysten rahoittamista ja laajentamista.

Jotta suuririskinen tutkimus ja innovointi ei katoaisi innovoinnin ja kaupallistamisen väliseen ”kuolemanlaaksoon”, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta tuetaan aktiivisesti markkinoille saattamista. Euroopan innovaationeuvoston rahastosta on tullut perustamisensa jälkeen lyhyessä ajassa yksi EU:n suurimmista riskipääoman sijoittajista syväteknologian alan start-up-yrityksiin ja pk-yrityksiin. Tämä voi houkutella jopa 20 miljardin euron investoinnit vuoteen 2027 mennessä. Seuraavana askeleena on menestyksekkään toiminnan laajentaminen, jotta voidaan tukea scale-up-yrityksiä sekä auttaa yrityksiä kasvamaan EU:n markkinoilla ja saavuttamaan maailmanlaajuinen johtoasema.

Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa Euroopan innovaationeuvosto voi Transition-välineensä avulla kattaa koko teknologisen valmiuden jatkumon aina tutkimuksesta kaupallistamiseen asti. Tämän lisäksi Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineestä myönnetään yrityksille avustuksia, oman pääoman ehtoista rahoitusta tai sekarahoitusta (kahden ensin mainitun yhdistelmä). Euroopan innovaationeuvosto on tässä suhteessa ainutlaatuinen sekä puiteohjelmassa että EU:n laajemmassa ohjelmaympäristössä.

Painopistettä on siirretty yhä enemmän Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman pilarissa II saavutettujen tulosten siirtämisen sujuvoittamiseen pilarista III annettavalla innovointituella, erityisesti Transition-välineellä. Arvioinnissa todettiin, että tukea voidaan virtaviivaistaa edelleen Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman jäljellä olevissa työohjelmissa.

Samalla Euroopan innovaationeuvoston tärkeimpien välineiden (Pathfinder ja Accelerator) rahoituksen kysyntä on lisääntynyt merkittävästi Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman käynnistymisen jälkeen. Tämän seurauksena hyväksymisaste on laskenut niin, että se oli vuonna 2024 noin viisi prosenttia. Näin ollen on tarpeen rahoittaa useampia ehdotettuja erinomaisia hankkeita muun muassa ottamalla jäsenvaltioissa käyttöön huippuosaamismerkkijärjestelmä.

Myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöt edistävät innovointiin perustuvaa kasvua kehittämällä innovatiivisia tuotteita ja palveluja, perustamalla ja tukemalla uusia yrityksiä sekä kouluttamalla uutta yrittäjäsukupolvea.

Start-up-yrityksille suunnattu riskipääomarahoitus 

Vaikka Euroopan innovaationeuvosto on houkutellut erittäin tehokkaasti lisäinvestointeja Accelerator-järjestelyn puitteissa valittuihin yrityksiin, Euroopassa on edelleen suuri vaje teknologiapohjaisten start-up-yritysten riskipääomarahoituksessa. Vuonna 2024 perustettiinkin Euroopan innovaationeuvoston Trusted Investor Network -verkosto. Siihen kuuluu nykyään sata eurooppalaista sijoitusrahastoa, jotka ovat sitoutuneet tekemään lisää yhteisinvestointeja eurooppalaisiin yrityksiin yhdessä Euroopan innovaationeuvoston rahaston kanssa. Euroopan innovaationeuvosto on myös käynnistänyt uuden STEP-ehdotuspyynnön, jonka puitteissa se investoi 30 miljoonaa euroa kriittisten teknologioiden alalla toimiviin scale-up-yrityksiin. Tavoitteena on saada aikaan jopa 150 miljoonan euron investointikierroksia. Tämä on vasta ensimmäinen askel eurooppalaisten scale-up-yritysten rahoitukseen liittyvän markkinavajeen korjaamisessa, ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmalla voi olla tässä keskeinen rooli.

EU:n start-up- ja scale-up-strategiassa, eurooppalaisessa innovaatioaloitteessa ja jäljellä olevissa Euroopan innovaationeuvoston työohjelmissa esitetään vielä lisää toimenpiteitä. Niillä täydennetään InvestEU-ohjelman myönteistä vaikutusta toimivan riskipääomaekosysteemin kehittämiseen Euroopassa tarjoamalla välillistä tukea yksityisille riskipääomarahastoille.

3.Tutkimus- ja innovointiunionin luominen

Eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteiden mukaisesti puiteohjelmilla autetaan kuromaan umpeen jäsenvaltioiden välistä investointikuilua ja varmistamaan, että kaikilla EU:n jäsenvaltioilla on vahvat tutkimus- ja innovointijärjestelmät. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmalla pyritään tähän tavoitteeseen kohdentamalla toimia laajentumisen kohteena oleviin jäsenvaltioihin.

Laajentumisen kohteena olevien jäsenvaltioiden onnistumisaste on parantunut Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta: niiden osuus ohjelman kokonaisrahoituksesta on noussut yhdeksästä prosentista 14 prosenttiin. Viiden laajentumisen kohteena olevan jäsenvaltion onnistumisaste vastaa nyt EU:n keskiarvoa (20 %). Sellaisten yhteistyöhankkeiden osuus, joihin osallistuu laajentumisen kohteena olevia jäsenvaltioita, on noussut sitten Horisontti 2020 -puiteohjelman 47 prosentista 58 prosenttiin ohjelman tässä vaiheessa.

Puiteohjelma voi olla keskeisessä asemassa myös tutkimus- ja innovointipolitiikkojen yhdenmukaistamisessa EU:n ja kansallisella tasolla, sillä se voi osoittaa selvän suunnan strategisille investoinneille. Tästä syystä uusissa työohjelmissa keskitytään selvemmin keskeisiin politiikan painopisteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että työohjelmissa on vähemmän aiheita mutta aiheet ovat strategisempia. Tavoitteena on saavuttaa kriittinen massa kaikkein strategisimmilla aloilla keskittämällä resursseja huomattavasti harvempiin aiheisiin. Aiheiden kuvaukset ovat myös vähemmän ohjailevia. Näin aiheet ovat ”avoimempia”, mikä kannustaa esittämään mahdollisimman monenlaisia luovia ehdotuksia.

EU:n ja kansallisten investointien välinen johdonmukaisuus

Puiteohjelmalla yksinään voidaan kuitenkin saavuttaa vain rajallisesti tuloksia. Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman osuus tutkimuksen ja innovoinnin julkisesta rahoituksesta EU:ssa on noin kymmenesosa. Loppuosa tutkimuksen ja innovoinnin julkisesta rahoituksesta tulee jäsenvaltioilta. Näin ollen tutkimuksen ja innovoinnin investointiympäristö on hajanainen ja riittämättömästi kohdennettu, mikä vähentää EU:n kykyä keskittyä strategisiin painopisteisiin.

On ratkaisevan tärkeää parantaa julkisten tutkimus- ja kehittämismenojen koordinointia jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan vauhdittaa innovointia EU:ssa ja saavuttaa tutkimus- ja kehittämismenoille asetettu kolmen prosentin tavoite.

4.Yksinkertaistaminen

Vaikka puiteohjelman yksinkertaistamiseksi on tehty jo paljon, Euroopan komissio lupaa mennä vielä pidemmälle. Kattava yksinkertaistamistyö alkaa välittömästi. Se parantaa hakijoiden ja edunsaajien kokemusta konkreettisesti.

Arviointikyselyssä hakijat ja edunsaajat kertoivat, että ehdotuksen valmistelun vaatima aika ja vaiva eivät aina olleet oikeassa suhteessa rahoituksen tasoon, kumppanien määrään tai hankkeen monimutkaisuuteen.

Asiantuntijaryhmän raportissa Align, Act, Accelerate taas katsottiin, että avustuksen myöntämiseen kuluva aika (eli aika, joka kuluu ehdotuspyynnön määräajasta avustuksen allekirjoittamiseen Euroopan komissiossa) on liian pitkä. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskevat tuoreet tiedot kuitenkin osoittavat, että avustuksen myöntämiseen kuluva aika on sille asetetun 245 päivän tavoitteen mukainen. Tämän suhteen tapahtui merkittävää parannusta edellisellä rahoituskaudella: Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa 90 prosenttia avustuksista allekirjoitettiin ajoissa, kun taas seitsemännessä puiteohjelmassa osuus oli 41 prosenttia.

Euroopan komissio aikoo silti nopeuttaa edunsaajien tukemista edelleen. Se toteuttaa tässä yhteydessä lisätoimia yksinkertaistaakseen ja nopeuttaakseen prosessia entisestään. Komissio arvioi avustuksen allekirjoittamiseen johtavan prosessin selvittääkseen, voitaisiinko sitä yksinkertaistaa esimerkiksi lyhentämällä ehdotuslomakkeita ja vähentämällä entisestään avustuksen myöntämiseen kuluvaa kokonaisaikaa. Vuoden 2025 pääasialliseen työohjelmaan sisältyy 29 kaksivaiheista ehdotuspyyntöä. Hakijat voivat toimittaa ensin lyhyemmän yhteenvetoehdotuksen ja jättää täydellisen ehdotuksen vasta, jos heidän ehdotuksensa valitaan ensimmäisessä vaiheessa. Näistä kaksivaiheisista ehdotuspyynnöistä noin 20 arvioidaan sokkona, jotta saadaan kerättyä lisää näyttöä sokkoarviointimenetelmän luotettavaa arviointia varten. Komissio tarkistaa myös useita ei-rahoituksellisia velvoitteita (kuten lähestymistavan ”ei merkittävää haittaa” ‐periaatteeseen sekä tekoälytyökalujen vakauden tarkastamisen) lyhentääkseen ehdotuslomaketta.

Lisäksi osana tätä väliarviointia on arvioitu perusteellisesti kertakorvauksiin perustuvaa rahoitusta. Tulokset osoittavat, että tämän tyyppinen tuki vähentää edunsaajien raportointitaakkaa (ja hallinnollisia kustannuksia). Kertakorvauksiin perustuvat avustukset auttavat välttämään rahoitukseen liittyviä virheitä ja samalla suojaamaan EU:n taloudellisia etuja. Lisäksi ne auttavat täytäntöönpanovaiheessa siirtämään painopisteen varainkäytön valvonnasta hankkeen sisältöön. Kertakorvauksiin perustuva rahoitus on erityisen houkuttelevaa pk-yrityksille ja uusille tulokkaille, joilla on vähemmän kokemusta ohjelmasta ja vähemmän resursseja monimutkaisesta taloudellisesta raportoinnista selviämiseen.

Tässä ohjelman väliarviointivaiheessa kertakorvauksiin perustuvan rahoituksen arvioidaan tuottaneen edunsaajille 49,8–63,4 miljoonan euron säästöt hankkeen elinkaaren aikana. Vuoden 2025 pääasiallisessa työohjelmassa kertakorvauksiin perustuvat avustukset muodostavat yli 35 prosenttia talousarviosta. Tarkoituksena on, että vuoteen 2027 mennessä vähintään 50 prosenttia talousarviosta rahoitetaan kertakorvauksiin perustuvalla rahoituksella hankkeiden soveltuvuuden mukaisesti. Euroopan komissio on sitoutunut seuraamaan ja arvioimaan jatkuvasti kertakorvausten käyttöä laadun ja luotettavuuden ylläpitämiseksi.

5.Päätelmät

EU:n puiteohjelmassa on luotu vahva hankejatkumo, jonka on osoitettu pystyvän yhteistyön ja tieteellisen huippuosaamisen avulla löytämään ratkaisuja joihinkin polttavimpiin maailmanlaajuisiin haasteisiin sekä saamaan aikaan vaikuttavaa murroksellista innovointia. Tutkimus ja innovointi onkin EU:n kilpailukyvyn edistämisen keskiössä.

Tulevina kuukausina Euroopan komissio pyrkii tekemään tutkimus- ja innovointirahoituksesta yksinkertaisempaa, kohdennetumpaa ja entistä vaikuttavampaa. Tulevien työohjelmien välittömillä toimenpiteillä parannetaan sekä hakuprosessin että hankkeen toteuttamiseen liittyvän prosessin käyttäjäystävällisyyttä.

Kohdennetut investoinnit tarjoavat entistä enemmän tukea tutkijoille ja yrittäjille. Niiden tavoitteena on houkutella ja tukea osaajia sekä saada heidät jäämään EU:hun. Yhteistyötä tehostetaan, minkä ansiosta voidaan edistää eri sidosryhmien, myös yritysten, välisiä yhteyksiä ja lisätä osaamisen hyödyntämistä.

Osana tulevaa start-up- ja scale-up-strategiaa koskevaa työtään komissio tarkastelee vaihtoehtoja Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman pilarin III laajentamiseksi. Tämä on hyödyllistä, koska kyseisellä pilarilla voidaan auttaa kuromaan umpeen innovaatiokuilua – joka koskee myös innovatiivisten yritysten laajentumista – optimoimalla ohjelmasta saatavilla olevia resursseja.

Komissio jatkaa edellytysten luomista tutkijoiden ja innovoijien menestymiselle. Tätä varten se pyrkii laajentamaan Euroopan tutkimusneuvostoa ja Euroopan innovaationeuvostoa. Tässä yhteydessä komissio myös varmistaa, että Euroopan innovaationeuvosto investoi kaksikäyttöteknologioihin Euroopan puolustusvalmiutta vuoteen 2030 mennessä koskevan valkoisen kirjan mukaisesti.

Lisäksi Euroopan komissio aikoo poistaa sellaiset innovatiivisten yritysten perustamisen ja laajentumisen esteet, jotka edellyttävät sääntelytoimia, tekemällä muutoksia eurooppalaisen innovaatioaloitteen kautta.

(1)

Draghi, M. (2024), The future of European competitiveness, Part A | A competitiveness strategy for Europe, https://commission.europa.eu/topics/eu-competitiveness/draghi-report .

(2)

Letta, E. (2024), Much more than a market, https://www.consilium.europa.eu/media/ny3j24sm/much-more-than-a-market-report-by-enrico-letta.pdf .

(3)

Euroopan komissio (2024), Poliittiset suuntaviivat 2024–2029.

(4)

SWD(2025) 110.

(5)

Heitor, M. ym. (2024), Align, act, accelerate – Research, technology and innovation to boost European competitiveness, https://data.europa.eu/doi/10.2777/9106236 .

(6)

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 11. maaliskuuta 2025, Horisontti Eurooppa -puiteohjelman täytäntöönpanon arvioinnista, kun otetaan huomioon sen väliarviointi ja suositukset kymmenenteen tutkimuspuiteohjelmaan (2024/2109(INI)).

(7)

Neuvoston päätelmät Horisontti 2020 -ohjelman jälkiarvioinnista ja tulevaisuudennäkymistä (hyväksytty 23. toukokuuta 2024).

(8)

Asetus (EU) 2021/695 tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta.

(9)

EISMEA (2025), Scaling Deep Tech in Europe - European Innovation Council - Impact Report 2025. Saatavilla osoitteessa https://eic.ec.europa.eu/document/download/7b947b36-66cb-4471-a2d0-158d5ae6770f_en?filename=EIC-Impact-Report-2025.pdf .

(10)

Kun otetaan huomioon ainoastaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelman edunsaajat, Euroopan innovaationeuvoston rahasto houkutteli 1,5 miljardin euron lisäinvestoinnit, joiden vipuvaikutus oli 3,2.

(11)

Heuer, R.-D. ym. (2023), Interim evaluation of the activities of the Joint Research Centre under Horizon Europe and Euratom 2021-2025 - Final report of the evaluation panel, Euroopan unionin julkaisutoimisto.

(12)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Euroopan autoteollisuuden toimintasuunnitelma, COM(2025) 95 final.

(13)

Neuvoston suositus tutkimuksen turvallisuuden parantamisesta: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32024H03510 .

(14)

JOIN(2025) 130 final.