EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 22.1.2024
COM(2024) 42 final
2024/0019(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) pääomasta merkitsemistä uusista osakkeista, EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen muuttamisesta siltä osin kuin on kyse EBRD:n maantieteellisen toiminta-alueen laajentamisesta rajoitetusti ja asteittain Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Irakiin sekä tavanomaisen toiminnan lakisääteisen pääomarajoituksen poistamisesta
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) perustettiin vuonna 1991 tukemaan Keski- ja Itä-Euroopan maiden siirtymistä markkinatalouteen kommunistihallintojen romahdettua. Perustajajäseniä olivat Euroopan unioni ja Euroopan investointipankki (EIP) sekä 40 maata (mukaan lukien kaikki silloiset unionin jäsenvaltiot). Tällä hetkellä EBRD on 72 maan, Euroopan unionin ja EIP:n omistuksessa. Alkuperäistä maantieteellistä toiminta-aluetta on laajennettu kahdesti, ja EBRD tukee nykyään investointeja 38 kohdemaassa, jotka ovat sitoutuneet monipuoluedemokratian, moniarvoisuuden ja markkinatalouden periaatteisiin ja noudattavat niitä. Tavoitteena on kehittää yksityistä aloitteellisuutta ja yrittäjätoimintaa.
Päätösehdotuksen tarkoituksena on antaa unionille mahdollisuus merkitä maksettuja lisäosakkeita EBRD:n hallintoneuvoston 15. joulukuuta 2023 tekemän päätöksen mukaisesta korotetusta pääomasta, jotta voidaan varmistaa pankin tuki Ukrainan selviytymiskyvylle ja jälleenrakentamiselle vuoden 2023 jälkeen sekä jatkuva tuki kaikissa EBRD:n kohdemaissa niin, että voidaan vastata kiireellisimpiin siirtymähaasteisiin EBRD:n toimeksiannon ja strategisen suunnan mukaisesti.
Päätösehdotuksen tarkoituksena on myös hyväksyä EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen muutokset, joilla i) mahdollistetaan EBRD:n maantieteellisen toiminta-alueen rajoitettu ja asteittainen laajentaminen Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Irakiin sekä ii) poistetaan tavanomaisia toimintoja koskeva lakisääteinen pääomarajoitus ja annetaan EBRD:n johtokunnalle valtuudet vahvistaa ja säilyttää asianmukaiset rajoitukset vaadittavan vakavaraisuuden mittareiden osalta.
Päätösehdotuksella valtuutetaan unionia EBRD:ssä edustava hallintoneuvoston jäsen tallettamaan tarvittava uusien osakkeiden merkintäkirja sekä toimittamaan EBRD:lle edellä kuvattujen EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen muutosten hyväksymistä koskeva julistus.
Unionista tuli EBRD:n jäsen sen jälkeen, kun neuvosto oli 19. marraskuuta 1990 tehnyt päätöksen 90/674/ETY Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin perustamissopimuksen tekemisestä. EBRD:n alkupääomaksi vahvistettiin 10 miljardia ecua, josta EU merkitsi 3 prosenttia.
EBRD:n hallintoneuvoston jäsenet päättivät vuonna 1996 kaksinkertaistaa EBRD:n enimmäispääoman. Unioni merkitsi 30 000 uutta osaketta, joista kukin oli arvoltaan 10 000 euroa. Unionin merkitsemä pääoma kasvoi siten 600 miljoonaan euroon. EU:n osuus EBRD:n enimmäispääoman kokonaismäärästä pysyi ennallaan. Lisäosakkeita merkittiin, koska neuvosto oli 17. helmikuuta 1997 tehnyt päätöksen 97/135/EY Euroopan yhteisön merkitsemien osakkeiden lisäämisestä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin pääoman kaksinkertaistamisesta tehdyn päätöksen seurauksena. EBRD päätti vuonna 2010 korottaa enimmäisosakepääomaansa 10 miljardilla eurolla, joka koostui 100 000 maksetusta osakkeesta ja 900 000:sta vaadittaessa maksettavasta osakkeesta, jotta EBRD:n pääoma riittäisi säilyttämään keskipitkällä aikavälillä kohtuullisen toiminnan tason pankin kohdemaissa. Unioni merkitsi lisäosakkeita 16. marraskuuta 2011 tehdyn päätöksen 1219/2011/EU mukaisesti.
EBRD:n hallintoneuvosto teki Samarkandissa 18. toukokuuta 2023 järjestetyssä vuosikokouksessaan kolme strategista päätöstä, jotka vaikuttavat EBRD:n tulevaisuuteen:
Ensinnäkin hallintoneuvosto hyväksyi päätöslauselman 258, jossa todetaan, että tarvitaan lisää osakkaiden tukea, jotta EBRD voisi täyttää tehtävänsä Ukrainassa ja varmistaa jatkuvan tuen myös vuoden 2023 jälkeen. Päätöslauselma annettiin helmikuussa 2022 Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman ja Valko-Venäjän hallituksen tukeman hyökkäyssodan seurauksena. EBRD on ollut Ukrainan suurin yhteisösijoittaja ja sitoutunut kumppani siitä lähtien kun Ukraina itsenäistyi elokuussa 1991.
Ainutlaatuisen toimeksiantonsa ja suhteellisten etujensa vuoksi osakkaat ovat ilmaisseet selvästi, että EBRD:n on jatkossakin toimittava keskeisessä roolissa kansainvälisissä ponnisteluissa – tiiviissä yhteistyössä unionin ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa – Ukrainan reaalitalouden tukemiseksi sota-aikana ja sodan jälkeisessä jälleenrakentamisessa säilyttäen samalla vahvan taloudellisen asemansa. Hallintoneuvosto on näin ollen asettanut Ukrainan tukemisen nyt ja tulevaisuudessa EBRD:n tärkeimmäksi prioriteetiksi.
Hallintoneuvosto on myös todennut, että EBRD:n on jatkettava kaikkien kohdemaidensa tukemista. Sota vaikuttaa edelleen kielteisesti moniin niistä, kuten pakolaisia vastaanottaviin maihin sekä maihin, joiden talous on ollut suurelta osin riippuvainen Venäjästä.
Hallintoneuvosto totesi lisäksi, että maksettu pääoma on tehokkain osakkaiden tukimuoto ja että se pyrkii tekemään lopullisen päätöksen pääoman korotuksen määrästä ja ajoituksesta vuoden 2023 loppuun mennessä. Pääoman korotuksen tarkoituksena on antaa EBRD:lle tarvittavat keinot jatkaa Ukrainan tukemista sekä samalla suojella vahvaa taloudellista asemaansa ja AAA-luokitustaan. Tätä tarvitaan erityisesti siihen, että voidaan varmistaa toiminnan jatkuminen sota-aikana ja suuret investointimäärät Ukrainan jälleenrakennusvaiheessa.
Näin ollen hallintoneuvosto hyväksyi 15. joulukuuta 2023 päätöslauselman 265, jossa EBRD valtuutetaan lisäämään osakkeidensa määrää 400 000 uudella osakkeella, joista kukin on arvoltaan 10 000 euroa. Uusien osakkeiden arvo on yhteensä 4 miljardia euroa, ja osakkeiden määrän lisäys tulee voimaan 31. joulukuuta 2024.
EU:n osallistumisella pääomankorotukseen varmistetaan, että EU säilyttää 3 prosentin suoran osuutensa EBRD:n merkitystä kokonaispääomasta. Myös EIP (3 %) ja jäsenvaltiot erikseen (EU27-maat, noin 48,4 %) ovat EBRD:n osakkaita, joten unionin yhteenlaskettu enemmistöomistus on tällä hetkellä 54,4 prosenttia.
Unioni voi merkitä suhteellisesti 12 102 uutta osaketta, joista kunkin nimellisarvo on 10 000 euroa. Tällöin unionin maksettujen osakkeiden määrä kasvaa 102 146 osakkeeseen. Osakkeet maksettaisiin viiden vuoden aikana samansuuruisissa erissä.
Taulukko 1: Unionin omistus EBRD:stä pääomankorotuksen jälkeen
|
Nykyinen osakkeiden lukumäärä
|
Uusien osakkeiden lukumäärä
|
Osakkeiden lukumäärä pääomankorotuksen jälkeen
|
Uuden maksetun pääoman määrä euroina
|
Kunkin maksuerän määrä euroina
|
|
90 044
|
12 102
|
102 146
|
121 020 000
|
24 204 000
|
Toiseksi hallintoneuvosto päätti toukokuussa 2023 antamassaan päätöslauselmassa 259 jatkaa rajoitettua ja asteittaista laajentumista Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Irakiin muuttamalla EBRD:n maantieteellistä toiminta-aluetta, joka määritellään EBRD:n perustamissopimuksen 1 artiklassa. EBRD:n johtokunnan raportissa hallintoneuvostolle todettiin, että EBRD:n toimeksianto ja liiketoimintamalli sopisivat parhaiten kuuteen Saharan eteläpuolisen Afrikan maahan eli Beniniin, Norsunluurannikolle, Ghanaan, Keniaan, Nigeriaan ja Senegaliin. Ensimmäiset investoinnit on tarkoitus toteuttaa vuodesta 2025 alkaen edellyttäen, että kyseiset maat hakevat EBRD:n jäsenyyttä ja kohdemaan asemaa ja että EBRD:n hallintoneuvosto hyväksyy ne. Päätös heijastaa EBRD:n nykyisten kohdemaiden sekä Saharan eteläpuolisen Afrikan ja Irakin välisiä kasvavia taloudellisia yhteyksiä ja EBRD:n mahdollisuuksia kehittää yksityistä sektoria näissä talouksissa siirtymisen edistämistä koskevan toimeksiantonsa mukaisesti. Tämä on sitäkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon Venäjän epävakauttava rooli alueella.
EBRD:n tekemässä analyysissa vahvistetaan, että rajoitettu ja asteittainen laajentuminen edellä mainittuihin kuuteen Saharan eteläpuolisen Afrikan maahan ja Irakiin ei 1) heikennä EBRD:n kykyä tukea nykyisiä kohdemaitaan, 2) vaaranna sen AAA-luottoluokitusta tai 3) johda uusiin pääomansijoituspyyntöihin. Lisäksi EBRD:n maantieteellisen toiminta-alueen rajoitettu ja asteittainen laajentaminen mahdollistetaan EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen 1 artiklan muutoksella. Hallintoneuvosto on ilmaissut selvästi, että laajentuminen on toteutettava heikentämättä EBRD:n keskittymistä nykyisten kohdemaidensa tukemiseen, mukaan lukien Ukraina ja muut Venäjän hyökkäyssodasta kärsivät maat.
Hyväksytyn päätöslauselman mukaan kaikki lainansaajavaltion asemaa koskevat hakemukset käsitellään sen jälkeen, kun EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen 1 artiklaan tehty asiaankuuluva muutos on ratifioitu ja tullut voimaan. Kaikki vastaanotetut hakemukset arvioidaan EBRD:n vakiintuneiden hallintomenettelyjen mukaisesti.
EBRD ei aio tehdä investointeja näihin maihin ennen vuotta 2025.
Kolmanneksi, G20:n vakavaraisuuskehyksen arvioinnin suositusten mukaisesti hallintoneuvosto päätti toukokuussa 2023 antamassaan päätöslauselmassa 260 poistaa EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen 12 artiklan 1 kappaleesta tavanomaisia toimintoja koskevan lakisääteisen pääomarajoituksen ja siirtää kaikki EBRD:n vakavaraisuuskehykseen liittyvät näkökohdat johtokunnalle. Näin tasoitetaan tietä joustavammalle ja dynaamisemmalle pääoman hallinnalle ja varmistetaan samalla, että osakkaat valvovat jatkuvasti keskeisiä pääomamittareita.
EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen 12 artiklan 1 kappaleessa asetetaan tällä hetkellä muodollinen rajoitus niiden tavanomaisten pääomavelvoitteiden nimellisarvolle, joihin EBRD voi sitoutua. Tämä säännös on samanlainen kuin muiden kansainvälisten kehityspankkien perustamisasiakirjoissa.
Viime vuosikymmenen aikana osakkaat ovat kuitenkin pitäneet yhä tärkeämpänä, että kansainväliset kehityspankit ovat innovatiivisia pääomansa käytössä, jotta ne voivat käyttää pääomakapasiteettiaan optimaalisesti ja maksimoida vaikutuksensa. Viimeisimmät ja kattavimmat ehdotukset tämän tavoitteen tukemiseksi esitettiin G20-ryhmän riippumattomassa arviossa, joka koskee kansainvälisten kehityspankkien vakavaraisuuskehyksiä. Arviossa annettiin laaja-alaisia suosituksia, joita EBRD ja sen hallintoneuvosto ovat harkinneet huolellisesti. Arviossa suositeltiin erityisesti, että kansainväliset kehityspankit siirtävät 12 artiklan 1 kappaleessa esitetyn kaltaiset erityiset tavoitellut numeeriset vipuvaikutukset kansainvälisten kehityspankkien perussäännöistä omiin vakavaraisuuskehyksiinsä. Tämä lisäisi joustavuutta, koska EBRD voisi tulevaisuudessa tehdä tarvittavia muutoksia tavoitteisiin ilman, että sen olisi muutettava perusasiakirjojaan.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Unionin kumppanuus EBRD:n kanssa on vahvemmalla pohjalla kuin koskaan aiemmin. EBRD osallistuu välillisesti hallinnoitavien unionin talousarviovarojen (avustukset, rahoitusvälineet ja talousarviotakuut) täytäntöönpanoon ja tukee siten EU:n monivuotisen rahoituskehyksen politiikkatavoitteiden saavuttamista. EBRD on myös keskeinen tekijä Global Gateway -strategian täytäntöönpanossa. EBRD:n perustamisesta lähtien unionin osuus kaikista avunantajien varoista on ollut noin 40 prosenttia. Näin ollen unioni on EBRD:n suurin avunantaja. Vuonna 2022 unioni osallistui EBRD:n tukemiseen sen kohdemaissa antamalla 998 miljoonaa euroa rahoittajilta saatua rahoitusta ja takauksia yhteisten ensisijaisten tavoitteiden tukemiseen unionin sisällä ja sen ulkopuolella.
Pelkästään vuonna 2022 unioni ja EBRD allekirjoittivat tärkeitä tulevaisuutta koskevia sopimuksia, kuten rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen, InvestEU-takaussopimuksen ja kaksi Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussaa (EKKR+) koskevaa takaussopimusta. EU:n varoja käyttäessään EBRD:n olisi edelleen noudatettava varainhoitoasetuksessa vahvistettuja sääntöjä ja menettelyjä.
EBRD on ollut Ukrainan suurin yhteisösijoittaja, ja se on tukenut maan siirtymistä kestävään markkinatalouteen 30 viime vuoden ajan. Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan jälkeen EBRD on tehnyt tiivistä yhteistyötä unionin ja muiden kansainvälisten kumppaneiden, kuten IMF:n, kanssa edistääkseen yhteisiä tavoitteita Ukrainassa. Koska Ukrainassa tarvitaan pitkällä aikavälillä suuri määrä tukea, tehokas ja tuloksellinen koordinointi muiden toimijoiden, kuten kansainvälisten kehityspankkien ja kansainvälisten rahoituslaitosten, kanssa on olennaisen tärkeää, jotta rajallisten resurssien vaikutus voidaan maksimoida. Yhteisten tavoitteiden taustalla on Ukrainan hallituksen sitoutuminen makrotaloudellisen vakauden palauttamiseen ja ylläpitämiseen sekä etenemiseen kohti unionin jäsenyyttä.
Tässä yhteydessä EBRD:tä koskevat unionin tavoitteet ovat i) unionin ääniosuuden säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla, jotta EU:n toimintapoliittisia painopisteitä voidaan edelleen toteuttaa Ukrainassa ja muissa EBRD:n kohdemaissa, sekä ii) EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen muuttaminen siten, että a) EBRD:n maantieteellistä toiminta-aluetta laajennetaan rajoitetusti ja asteittain tiettyihin Saharan eteläpuolisen Afrikan maihin ja Irakiin ja b) tavanomaisia toimintoja koskevan lakisääteisen pääomarajoituksen poistaminen ja kaikkien EBRD:n vakavaraisuuskehykseen liittyvien näkökohtien siirtäminen johtokunnalle G20-ryhmän riippumattoman arvion suositusten mukaisesti. Näin mahdollistetaan joustava ja dynaaminen pääomanhallinta ja varmistetaan samalla, että osakkaat valvovat jatkuvasti keskeisiä pääomamittareita.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
EBRD:n perustamisen tarkoituksena oli ”huolehtia avoimeen markkinatalouteen siirtymisestä sekä edistää yksityistä aloitteellisuutta ja yrittäjätoimintaa [...] valtioissa, jotka ovat sitoutuneet soveltamaan monipuoluedemokratian, moniarvoisuuden ja markkinatalouden periaatteita” Keski- ja Itä-Euroopan valtioissa, Keski-Aasiassa, vuodesta 2006 lähtien Mongoliassa ja vuodesta 2012 lähtien eteläisen ja itäisen Välimeren alueella. Yleisesti ottaen EBRD soveltaa ja edistää toiminnassaan unionin normeja ja politiikkoja. Hankkeidensa kautta EBRD käy toimintapoliittista vuoropuhelua ja soveltaa ehdollisuutta (esimerkiksi siirtymän vaikutukset, hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevat standardit, hankinnat ja ympäristönormit), jotta unionin vaatimukset täytetään esimerkiksi ympäristö- ja sosiaalipolitiikassa.
EBRD:n reaktio Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan on ollut vahva ja unionin politiikan mukainen, sillä EBRD ilmoitti nopeasti kattavasta paketista, jonka tavoitteena oli 3 miljardin euron investointien käyttöönotto Ukrainan tukemiseksi vuosina 2022–2023. Osana EBRD:n Ukrainan kriisiä koskevia toimia pankin selviytymiskyky- ja toimeentulokehyksen kautta on myös annettu merkittävää tukea pankin muille kohdemaille, joihin sota on vaikuttanut. EBRD osallistuu myös aktiivisesti Ukrainan, G7-maiden ja unionin johtavien virkamiesten muodostaman lahjoittajien koordinointifoorumin ohjauskomitean toimintaan. Kyseinen foorumi koordinoi rahoitusta, jota käytetään Ukrainan välittömien tarpeiden täyttämiseen sekä sen talouden elpymisen ja jälleenrakennuksen tukemiseen. Osallistuminen EBRD:n maksetun pääoman korotukseen on tehokkain ja tuloksellisin väline, jolla saadaan aikaan suurin vipuvaikutus ja vakaa perusta EBRD:n jatkuville investoinneille Ukrainaan.
Ehdokasmaissa EBRD:n pyrkimys siirtymätavoitteiden saavuttamiseen sopii hyvin yhteen tavoitteen kanssa, jossa tarkoituksena on edetä kohti unioniin liittymistä. Komission alustava analyysi Ukrainan asemasta unionin ehdokasmaana osoittaa, että tarvitaan merkittäviä uudistuksia kaikilla aloilla, jotta unionin vaatimuksia noudatettaisiin Ukrainassa. EBRD:n toimet ja niihin liittyvät ehdot ovat yhdenmukaisia näiden uudistusten onnistuneen toteuttamisen kanssa Ukrainan jäsenyystavoitteiden tukemiseksi.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
EBRD:n pääomaa on aiemmin korotettu kahdesti, vuonna 1996 ja vuonna 2011. Unioni merkitsi kummallakin kerralla lisäpääomaa pääomaosuutensa mukaisesti.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) tultua voimaan vuoden 2011 päätös pääomankorotukseen osallistumisesta tehtiin yhteispäätösmenettelyllä, jonka oikeusperustana oli SEUT-sopimuksen 212 artikla. Artiklassa säädetään unionin tekemästä taloudellisesta, teknisestä ja rahoitusyhteistyöstä ja erityisesti kolmansia maita koskevasta avusta.
Myös päätös 602/2012/EU EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen muuttamisesta EBRD:n toiminnan laajentamiseksi eteläiselle ja itäiselle Välimerelle perustui SEUT-sopimuksen 212 artiklaan.
Kun otetaan huomioon edellä mainitut ennakkotapaukset ja se, että pääomankorotuksen tarkoituksena on antaa EBRD:lle mahdollisuus tukea Ukrainan selviytymiskykyä ja jälleenrakentamista, vaikuttaa asianmukaiselta perustaa ehdotettu päätös SEUT-sopimuksen 212 artiklaan, mukaan lukien 12 artiklan 1 kappaleen täydentävä muutos.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Ehdotettu päätös koskee unionin suoraa jäsenyyttä EBRD:ssä ja sen omistusta EBRD:stä.
•Suhteellisuusperiaate
Ei sovelleta
•Toimintatavan valinta
Tavoite voidaan saavuttaa vain neuvoston ja parlamentin päätöksellä.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Sidosryhmien kuuleminen
Vuosina 2021–2023 EBRD teki perusteellisen analyysin tulevasta strategisesta suunnastaan. EBRD:n osakkaat (joihin kuuluvat muun muassa kaikki jäsenvaltiot, EIP ja unionia edustava komissio) ovat osallistuneet aktiivisesti prosessiin. Näissä puitteissa EBRD suoritti analyysin pääomanlisäysvaihtoehdoista, jotka perustuivat sen sisäisiin pääomatarpeisiin, sen AAA-luottoluokituksen säilyttämiseen sekä osakkaiden pääoman tehokkaaseen ja tulokselliseen käyttöön. EBRD:n pääomankorotusta, toiminnan laajentamista Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Irakiin sekä pääoman käyttöä koskevan lakisääteisen rajoituksen poistamista koskeva käsillä oleva päätös heijastaa perusteellista analyysia, keskusteluja ja neuvotteluja EBRD:n osakkaiden välillä.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Pääomankorotus
EBRD:n hallintoneuvosto on säännöllisesti tarkastellut EBRD:n toiminnan kehitystä Ukrainassa sodan alkamisen jälkeen. EBRD:n johtokunnan laatimissa useissa raporteissa on arvioitu EBRD:n roolia sekä Ukrainan selviytymiskyvyn ylläpitämisessä sota-aikana että jälleenrakentamisen merkittävässä tukemisessa pitkällä aikavälillä, kun samalla varmistetaan EBRD:n jatkuva tuki kaikille sen kohdemaille. Näissä raporteissa on tarkasteltu EBRD:n toiminnan mahdollista luonnetta ja laajuutta ottaen huomioon EBRD:n erityiset institutionaaliset ja toiminnalliset vahvuudet, sen erityisasema Ukrainassa ja muiden Ukrainaa tukevien tahojen työ. Raporteissa on myös pohdittu järjestelmällisesti, mitä osakkaiden toimenpiteitä saatetaan tarvita, jotta EBRD voisi parhaiten tukea Ukrainaa. Tämän työn tuloksena hallintoneuvosto hyväksyi 18. toukokuuta 2023 EBRD:n tuesta Ukrainan selviytymiskyvylle ja jälleenrakentamiselle antamansa päätöslauselman 258, jossa EBRD:n johtokuntaa kehotettiin laatimaan hyväksyttäväksi konkreettinen ehdotus maksetun pääoman korottamisesta ennen vuoden 2023 loppua.
EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen 1 artiklan muutos
Hallintoneuvosto hyväksyi toukokuussa 2022 päätöslauselman 248 ”Toward a Limited and Incremental Expansion of the Geographic Scope of the EBRD’s Operations to sub-Saharan Africa and Iraq” (Kohti EBRD:n maantieteellisen toiminta-alueen rajoitettua ja asteittaista laajentamista Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Irakiin). Päätöslauselma perustui perusteelliseen arviointiin EBRD:n potentiaalisesta lisäarvosta alueella sekä rajoitetun ja asteittaisen laajentumisen pääomavaikutuksista ja taloudellisista vaikutuksista EBRD:hen. Siinä hyväksyttiin periaatteessa EBRD:n maantieteellisen toiminta-alueen rajoitettu ja asteittainen laajentaminen Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Irakiin.
Johtokunta arvioi myöhemmin uudelleen rajoitetun ja asteittaisen Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Irakiin laajentumisen pääomaa ja rahoitusta koskevia vaikutuksia EBRD:n taloudellisen tilanteen kokonaisarvioinnin yhteydessä. Uudelleenarvioinnissa osoitettiin, että nykyisen strategiaa ja pääomaa koskevan kehyksen voimassaoloaikana vuoteen 2025 saakka ja sen jälkeen vuoden 2030 loppuun saakka mahdollinen laajentuminen vaikuttaisi vain rajallisesti EBRD:n pääomatilanteeseen. Se ei itsessään heikentäisi EBRD:n kykyä tukea nykyisiä kohdemaitaan, ei vaarantaisi EBRD:n AAA-luottoluokitusta eikä johtaisi tarpeeseen korottaa pääomaa uudelleen.
EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen 12 artiklan 1 kappaleen muutos
Pääasiallinen syy EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen 12 artiklan 1 kappaleen muuttamiseen lakisääteisen pääomarajoituksen poistamiseksi on nimellispääoman käyttöä koskevien rajoitusten siirtäminen johtokunnan tasolla hallinnoitavaan vakavaraisuuskehykseen. Muutoksen tavoitteena on EBRD:n pääoman tehokkaampi ja joustavampi käyttö. Kuten G20-ryhmän kansainvälisten kehityspankkien vakavaraisuuskehyksiä koskevassa riippumattomassa arviossa todettiin, pitkällä aikavälillä on olemassa riski, että lakisääteisestä nimellisrajoituksesta tulee sitova rajoite, joka voi estää EBRD:tä tukemasta lainansaajavaltioitaan silloinkin, kun saatavilla on riskinkantokykyä koskevaa lisäkapasiteettia. EBRD:n analyysi on osoittanut, että operatiivisten varojen teoreettinen enimmäistaso, joka voitaisiin saavuttaa vakavaraisuuskehyksen mukaisesti, oli nimellissuhteen mukaista enimmäistasoa korkeampi. Poistamalla lakisääteinen rajoitus ja sallimalla se, että johtokunta harkitsee nimellispääoman käytön asianmukaisia tasoja osana vakavaraisuuskehystä koskevaa toimintapolitiikkaansa, EBRD:n pääomatilanne voitaisiin arvioida kokonaisvaltaisesti. Tämä vuorostaan ohjaisi EBRD:n lainanantotoimintaa.
•Vaikutustenarviointi
Kahdessa edellisessä kohdassa esitetyn perusteella suhteellisuusperiaatteen ja aikaisemman käytännön mukaisesti komissio ei ole laatinut virallista vaikutustenarviointia.
•Perusoikeudet
Ehdotuksella ei ole vaikutuksia perusoikeuksien suojeluun.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Unionin osuus EBRD:n merkitystä pääomasta on noin 3,03 prosenttia, joten unioni lisäisi merkittyä pääomaansa 121 020 000 eurolla maksettuina osakkeina hintaan 10 000 euroa osakkeelta. EBRD:n jäsenet voivat merkitä osakkeita viimeistään 30. kesäkuuta 2025 tai johtokunnan viimeistään 30. kesäkuuta 2025 määrittämänä myöhempänä ajankohtana, joka on viimeistään 31. joulukuuta 2025.
Kunkin EBRD:n jäsenen on maksettava ensimmäinen erä viimeistään i) 30. huhtikuuta 2025 tai ii) 60 päivää sen jälkeen, kun merkintäkirja on tullut voimaan, sen mukaan, kumpi päivä on myöhempi. Neljä jäljellä olevaa erää on maksettava viimeistään seuraavasti: 30. huhtikuuta 2026, 30. huhtikuuta 2027, 30. huhtikuuta 2028 ja 30. huhtikuuta 2029.
Tämä aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 6 sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä. Tämä määritetään, kun komissio laatii ehdotuksensa vuoden 2025 talousarvioesitykseksi, ja tästä neuvotellaan neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä.
EBRD:n perustamisesta tehtyyn sopimukseen tehtävillä muutoksilla ei ole vaikutusta unionin talousarvioon.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Unionia edustava EBRD:n hallintoneuvoston jäsen raportoi vuosittain parlamentille ja neuvostolle
·EU:n tavoitteiden edistämisestä
·EBRD:n pääoman käytöstä
·toimenpiteistä, joilla varmistetaan EBRD:n rahoituksen välittäjien kautta toteuttamien toimien läpinäkyvyys
·EBRD:n riskinotosta ja tehokkuudesta lisärahoituksen vivuttamisessa yksityiseltä sektorilta
·EIP:n ja EBRD:n yhteistyöstä kolmansissa maissa.
2024/0019 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) pääomasta merkitsemistä uusista osakkeista, EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen muuttamisesta siltä osin kuin on kyse EBRD:n maantieteellisen toiminta-alueen laajentamisesta rajoitetusti ja asteittain Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Irakiin sekä tavanomaisen toiminnan lakisääteisen pääomarajoituksen poistamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 212 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) perustamisesta tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kappaleen mukaisesti EBRD:n hallintoneuvoston jäsenet päättivät 15 päivänä joulukuuta 2023 antamassaan päätöslauselmassa 265 korottaa EBRD:n enimmäisosakepääomaa 4 miljardia euroa, jotta pääomaa on riittävästi toiminnan säilyttämiseksi kohtuullisella tasolla keskipitkällä aikavälillä ja lakisääteisissä rajoissa EBRD:n kohdemaissa.
(2)Ennen kyseistä pääomankorotusta unionilla oli hallussaan 90 044 osaketta, joista kunkin nimellisarvo oli 10 000 euroa.
(3)Päätöslauselman 265 mukaisesti EBRD:n enimmäisosakepääomaa korotetaan 400 000 maksetulla osakkeella ja EBRD:n jäsenet voivat merkitä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 tai johtokunnan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 määrittämänä myöhempänä ajankohtana, joka on viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025, kokonaisia osakkeita määräsuhteessa jäsenten nykyiseen osakkeenomistukseen. Pääomankorotus on maksettava viidessä erässä, jotka kukin jäsen maksaa viimeistään i) 30 päivänä huhtikuuta 2025 tai ii) 60 päivää sen jälkeen, kun merkintäkirja on tullut voimaan, sen mukaan, kumpi päivä on myöhempi. Neljä jäljellä olevaa erää on maksettava viimeistään seuraavasti: 30 päivänä huhtikuuta 2026, 30 päivänä huhtikuuta 2027, 30 päivänä huhtikuuta 2028 ja 30 päivänä huhtikuuta 2029. Näin ollen unioni saa merkitä 12 102 uutta osaketta, joista kunkin nimellisarvo on 10 000 euroa, yhteensä 121 020 000 euroa. Tällöin unionin maksettujen osakkeiden määrä kasvaa 102 146 osakkeeseen.
(4)Pääomankorotus on tarpeen, jotta EBRD voi jatkaa toimintaansa ja investointejaan Ukrainassa sodan aikana ja erityisesti sodan jälkeen Ukrainan jälleenrakentamisen tukemiseksi. Näitä toimia tukemalla pääomankorotuksella varmistetaan myös, että toimilla ei rajoiteta EBRD:n valmiuksia vastata tarpeisiin muissa sen kohdemaissa. Pääomankorotus on yhdenmukainen EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen 13 artiklan v alakohdan vaatimuksen kanssa, jonka mukaan EBRD:n tulee pyrkiä huolehtimaan siitä, että sen sijoitukset jakautuvat kohtuullisen monipuolisesti. Näin ollen maksetun pääoman korottaminen tukee taloudellisesti vahvaa EBRD:tä, joka pystyy hoitamaan tehtävänsä ja saavuttamaan osakkaiden tavoitteet kaikissa kohdemaissaan.
(5)Unionin on tarkoituksenmukaista merkitä kyseiset lisäosakkeet unionin tavoitteiden saavuttamiseksi taloudellisten ulkosuhteiden alalla ja unionilla EBRD:ssä olevan nykyisen äänimäärän säilyttämiseksi.
(6)EBRD:n hallintoneuvosto äänesti 18 päivänä toukokuuta 2023 hyväksytyn päätöslauselman 259 mukaisesti EBRD:n perustamisesta tehtyyn sopimukseen tarvittavien muutosten puolesta. Muutosten ansiosta EBRD voisi rajoitetusti ja asteittain laajentaa maantieteellistä toiminta-aluettaan Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Irakiin säilyttäen samalla täyden sitoutumisensa Ukrainaan ja nykyisiin kohdemaihinsa. Päätöslauselmassa vahvistettiin, että EBRD:n toimeksiannon laajentaminen olisi toteutettava ilman, että pankin osakkailta vaaditaan uusia pääomansijoituksia.
(7)EBRD:n maantieteellistä toiminta-aluetta olisi laajennettava rajoitetusti ja asteittain Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Irakiin, ja näin olisi täysin EBRD:n arvojen mukaisesti tuettava maita, jotka ovat sitoutuneet monipuoluedemokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, moniarvoisuuden ja markkinatalouden periaatteisiin ja jotka soveltavat niitä. EBRD on kehittänyt vaiheittaisen lähestymistavan toimintansa aloittamiseksi kyseisillä alueilla. Siinä otetaan huomioon alueelliset ja kansalliset erityispiirteet. Ensimmäiset investoinnit Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan on tarkoitus tehdä valituissa maissa vuodesta 2025 lähtien. Kun otetaan huomioon EBRD:n keskittyminen yksityisen sektorin kehittämiseen ja sillä oleva siirtymisen edistämistä koskeva toimeksianto, EBRD:n Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Irakissa tuottama lisäarvo on huomattava ja geostrategisesti tärkeä unionille.
(8)Laajentaessaan toimintaansa Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Irakiin EBRD:n hallintoelimissä olevien unionin edustajien olisi kannustettava EBRD:tä jatkamaan tiivistä sitoutumistaan unioniin ja yhteistyöhön kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä kehittämään edelleen tiivistä yhteistyötään Euroopan investointipankin sekä muiden eurooppalaisten ja kansainvälisten julkisten rahoituslaitosten kanssa. Näin niiden tarjoamia suhteellisia etuja voitaisiin hyödyntää kaikilta osin.
(9)Nykyisen käytännön mukaisesti EBRD:n olisi ennen uuden kohdemaan hyväksymistä tehtävä yksityiskohtainen tekninen arvio kyseisen maan taloudellisista ja poliittisista olosuhteista. Tähän sisältyy arvio maan sitoutumisesta EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen 1 artiklan mukaisiin monipuoluedemokratian, moniarvoisuuden ja markkinatalouden periaatteisiin, arvio siirtymään liittyvistä puutteellisuuksista sekä katsaus muiden kansainvälisten rahoituslaitosten toimintaan asianomaisessa maassa ja painopistealueisiin, joilla EBRD voisi parhaiten hyödyntää ainutkertaista tietämystään ja osaamistaan. Tällainen arviointi olisi suoritettava silloin, kun uusi maa hakee EBRD:n jäsenyyttä ja kohdemaan asemaa ja EBRD:n hallintoneuvosto hyväksyy hakemuksen.
(10)EBRD:n hallintoneuvosto katsoi päätöslauselmassaan 260, että EBRD:llä on keskeinen rooli kiireellisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamisessa sekä G20-ryhmän vakavaraisuuskehyksiä koskevassa riippumattomassa arviossa esitettyjen suositusten noudattamisessa. Jotta EBRD:n pääomakapasiteettia voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla ja vaikutus lainansaajamaissa olisi mahdollisimman suuri, EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen 12 artiklan 1 kappaleeseen on tehtävä muutos, jolla poistetaan lakisääteinen pääomarajoitus.
(11)EBRD:n hallintoneuvosto on kysynyt EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen 56 artiklan mukaisesti kaikilta jäseniltä, hyväksyvätkö ne ehdotetut muutokset.
(12)Pääomankorotus ja muutokset EBRD:n perustamisesta tehtyyn sopimukseen olisi näin ollen hyväksyttävä unionin puolesta,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Unioni merkitsee Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) hallintoneuvoston päätöslauselman 265 mukaisesti 12 102 EBRD:n lisäosaketta, joista kukin on arvoltaan 10 000 euroa, viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 tai hallintoneuvoston viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 määrittämänä myöhempänä ajankohtana, joka on viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.
Merkintä on maksettava viidessä erässä, joista ensimmäinen maksetaan viimeistään i) 30 päivänä huhtikuuta 2025 tai ii) 60 päivää sen jälkeen, kun unionin merkintäkirja on tullut voimaan. Neljä jäljellä olevaa erää on maksettava viimeistään seuraavasti: 30 päivänä huhtikuuta 2026, 30 päivänä huhtikuuta 2027, 30 päivänä huhtikuuta 2028 ja 30 päivänä huhtikuuta 2029.
2 artikla
Unionia edustava EBRD:n hallintoneuvoston jäsen tallettaa tarvittavan merkintäkirjan unionin puolesta.
3 artikla
Hyväksytään unionin puolesta EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen 1 artiklaan tehtävät muutokset, joilla sallitaan EBRD:n maantieteellisen toiminta-alueen rajoitettu ja asteittainen laajentaminen Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Irakiin, sekä sopimuksen 12 artiklan 1 kappaleeseen tehtävät muutokset, joilla poistetaan lakisääteinen pääomarajoitus.
4 artikla
Unionia edustava EBRD:n hallintoneuvoston jäsen toimittaa unionin puolesta EBRD:lle muutosten hyväksymistä koskevan julistuksen.
5 artikla
Unionia edustava EBRD:n hallintoneuvoston jäsen antaa Euroopan parlamentille toimitettavan vuosittaisen kertomuksen osana myös selvityksen EBRD:n toiminnasta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Irakissa.
6 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta
Neuvoston puolesta
Puhemies
Puheenjohtaja
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
1.2.Toimintalohko(t)
1.3.Ehdotus/aloite liittyy
1.4.Tavoite (Tavoitteet)
1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)
1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)
1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
1.4.4.Tulosindikaattorit
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu
1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka unionin osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.
1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset
1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin
1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen
1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset
1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat
2.HALLINNOINTI
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)
2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle
2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä
2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin
3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin
3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset
3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin
3.2.3.1Henkilöresurssien arvioitu tarve
3.2.4Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) pääoman korottamisesta tehdyn päätöksen seurauksena Euroopan unionin kyseisestä pääomasta merkitsemistä uusista osakkeista, EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen muuttamisesta siltä osin kuin on kyse EBRD:n maantieteellisen toiminta-alueen laajentamisesta rajoitetusti ja asteittain Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Irakiin sekä tavanomaisen toiminnan lakisääteisen pääomarajoituksen poistamisesta
1.2.Toimintalohko(t)
Otsake 6. Naapurialueet ja muu maailma
Osasto 14. Ulkoiset toimet
1.3.Ehdotus/aloite liittyy
☒ uuteen toimeen
◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen
◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen
◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen
1.4.Tavoite (Tavoitteet)
1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)
Autetaan EU:ta sen ulkoisissa toimissa investoimalla sen naapurimaihin, kehitysmaihin ja muuhun maailmaan, mukaan lukien EU:hun liittymistä valmisteleville maille annettava apu.
1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)
Mahdollistetaan – merkitsemällä uusia maksettuja osakkeita – se, että EBRD voi toimia jatkossakin keskeisessä roolissa kansainvälisissä ponnisteluissa tiiviissä yhteistyössä unionin ja muiden laitosten kanssa Ukrainan reaalitalouden tukemiseksi sota-aikana ja sodan jälkeisessä jälleenrakentamisessa säilyttäen samalla vahvan taloudellisen asemansa.
Hyväksytään se, että EBRD:n toiminta laajenee rajoitetusti ja asteittain Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Irakiin, muuttamalla EBRD:n toiminnan maantieteellistä soveltamisalaa.
Valmistellaan EBRD:n joustavampaa ja dynaamisempaa pääomanhallintaa G20-maiden vakavaraisuuskehyksen uudelleentarkastelua koskevien suositusten mukaisesti siirtämällä kaikki EBRD:n vakavaraisuuskehyksen näkökohdat johtokunnalle varmistaen samalla, että osakkeenomistajat valvovat jatkuvasti keskeisiä pääomamittareita.
1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Pääomankorotus vahvistaisi huomattavasti EBRD:tä sekä konkreettisten taloudellisten vaikutusten vuoksi että vahvistuksena siitä, että osakkeenomistajat luottavat EBRD:n tehtävään ja toimintaan kaikissa sen kohdemaissa. EBRD olisi riittävän vahva investoidakseen enemmän Ukrainaan sekä sota-aikana että maan jälleenrakentamisen aikana sekä jatkaakseen täyden tuen antamista muille kohdemaille niiden vastatessa omiin siirtymähaasteisiinsa ja Ukrainan sodan alueellisiin ja maailmanlaajuisiin vaikutuksiin.
Pääoman korotuksella varmistetaan, että EBRD voi tulevaisuudessa tukea sekä Ukrainaa poikkeuksellisina aikoina että antaa laajaa ja jatkuvaa tukea kaikille kohdemailleen – myös muille Venäjän hyökkäyssodasta kärsineille maille – niiden siirtymään liittyvien puutteellisuuksien korjaamiseksi.
EBRD noudattaa näin tehdessään edelleen nykyistä vuosien 2021–2025 strategiaa ja pääomaa koskevaa kehystään kaikessa työssään, myös Ukrainassa, noudattaen toimeksiantoaan eli se pyrkii helpottamaan siirtymistä vihreään, osallistavaan, selviytymiskykyiseen, integroituun, hyvin hallinnoituun ja kilpailukykyiseen markkinasuuntautuneeseen talouteen, keskittyen voimakkaasti yksityisen sektorin kehittämiseen ja keskittäen toimensa sinne, missä toimilla on paras täydentävä vaikutus ja suurin siirtymävaikutus.
1.4.4.Tulosindikaattorit
Tavoitteiden saavuttamista mitataan EBRD:n rahoitustoimien määrällä alueilla, erityisesti Ukrainassa ja muissa Venäjän hyökkäyssodasta kärsivissä maissa, aloittain, muiden kansainvälisten rahoituslaitosten ja/tai komission ohjelmien kanssa yhteisrahoitettujen EBRD:n rahoitustoimien määrällä sekä muilla EBRD:n vaikutuskehyksessä esitetyillä indikaattoreilla.
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu
EBRD:n hallintoneuvosto hyväksyi 15. joulukuuta 2023 päätöslauselman 265, jossa EBRD valtuutetaan lisäämään osakkeidensa määrää 400 000 uudella osakkeella, joista kukin on arvoltaan 10 000 euroa. Uusien osakkeiden arvo on yhteensä 4 miljardia euroa, ja osakkeiden määrän lisäys tulee voimaan 31. joulukuuta 2024. EU:n osallistumisella pääomankorotukseen varmistetaan, että EU säilyttää 3 prosentin suoran osuutensa EBRD:n merkitystä kokonaispääomasta. Myös Euroopan investointipankki (EIP) (3 %) ja jäsenvaltiot erikseen (EU27-maat, noin 48,4 %) ovat EBRD:n osakkaita, joten unionin yhteenlaskettu enemmistöomistus on tällä hetkellä 54,4 prosenttia.
Edellä mainitun päätöslauselman mukaisesti EBRD:n jäsenet voivat merkitä viimeistään 30. kesäkuuta 2025 tai johtokunnan viimeistään 30. kesäkuuta 2025 määrittämänä myöhempänä ajankohtana, joka on viimeistään 31. joulukuuta 2025, kokonaisia osakkeita määräsuhteessa jäsenten nykyiseen osakkeenomistukseen. Näin ollen unioni saa merkitä 12 102 uutta osaketta, joista kunkin nimellisarvo on 10 000 euroa, yhteensä 121 020 000 euroa. Tällöin unionin maksettujen osakkeiden määrä kasvaa 102 146 osakkeeseen. Kunkin EBRD:n jäsenen on maksettava ensimmäinen erä viimeistään i) 30. huhtikuuta 2025 tai ii) 60 päivää sen jälkeen, kun merkintäkirja on tullut voimaan, sen mukaan, kumpi päivä on myöhempi. Neljä jäljellä olevaa erää on maksettava viimeistään seuraavasti: 30. huhtikuuta 2026, 30. huhtikuuta 2027, 30. huhtikuuta 2028 ja 30. huhtikuuta 2029.
1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka unionin osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.
Ehdotuksen mukaan unioni merkitsee suoraan EBRD:n uusia osakkeita, koska EBRD on kehottanut kaikkia suoria osakkeenomistajiaan merkitsemään osakkuutensa määräsuhteessa EBRD:n hallintoneuvoston päätöslauselman 265 mukaisesti. Näin ollen unionin osakeomistuksen nykyisen osuuden säilyttämiseksi tarvitaan unionin tason toimia.
1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset
EBRD:n hallintoneuvoston jäsenet päättivät vuonna 1996 kaksinkertaistaa EBRD:n enimmäispääoman. Unioni merkitsi 30 000 uutta osaketta, joista kukin oli arvoltaan 10 000 euroa. Unionin merkitsemä pääoma kasvoi siten 600 miljoonaan euroon. EU:n osuus EBRD:n enimmäispääoman kokonaismäärästä pysyi ennallaan. EU merkitsi uusia osakkeita neuvoston päätöksen 97/135/EY mukaisesti.
EBRD:n hallintoneuvoston jäsenet päättivät vuonna 2010 korottaa pankin enimmäisosakepääomaa 10 miljardilla eurolla, joka koostui 100 000 maksetusta osakkeesta ja 900 000:sta vaadittaessa maksettavasta osakkeesta, jotta EBRD:n pääoma riittäisi säilyttämään kohtuullisen toiminnan tason pankin kohdemaissa. EU merkitsi lisäosakkeita päätöksen 1219/2011/EU mukaisesti.
1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin
EBRD:n tehtävänä on ”huolehtia avoimeen markkinatalouteen siirtymisestä sekä edistää yksityistä aloitteellisuutta ja yrittäjätoimintaa [...] valtioissa, jotka ovat sitoutuneet soveltamaan monipuoluedemokratian, moniarvoisuuden ja markkinatalouden periaatteita” Keski- ja Itä-Euroopassa, Keski-Aasiassa ja vuodesta 2012 lähtien eteläisen ja itäisen Välimeren alueella. EU:lla on yhteensä 54,4 prosentin enemmistöosuus EBRD:n pääomasta (EU:n suora osuus 3,03 %, EIP:n osuus 3,03 % ja EU:n 27 jäsenvaltion osuudet yhteensä noin 48,4 %). Kukin osakkeenomistaja on edustettuna EBRD:n johtokunnassa. Yleisesti ottaen EBRD soveltaa ja edistää toiminnassaan unionin normeja ja politiikkoja. Hankkeidensa kautta EBRD käy poliittista vuoropuhelua ja soveltaa ehdollisuutta (esim. siirtymävaikutus, hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevat standardit, hankinnat ja ympäristönormit), jotta EU:n vaatimukset täytettäisiin esimerkiksi ympäristö- ja sosiaalipolitiikassa.
1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen
Kun Euroopan unioni merkitsee 12 102 lisäosaketta EBRD:n hallintoneuvoston päätöslauselman 265 mukaisesti, tarvittavat määrärahat on sidottava varainhoitovuoden 2025 alkupuoliskolla. Tätä varten otsakkeeseen 6 (Naapurialueet ja muu maailma) kuuluvasta budjettikohdasta ja erityisesti alamomentista 14 20 03 04 – Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki – Merkitystä pääomasta maksettujen osuuksien käyttöön antaminen on otettava maksusitoumusmäärärahoja, jotka vastaavat koko EU:n osuutta EBRD:n maksetusta pääomankorotuksesta eli 121 020 000 euroa.
Koska toimea ei voida kokonaan rahoittaa kohdentamalla varoja uudelleen, se edellyttäisi otsakkeen 6 kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisrahoitusvälineiden käyttöä. Tämä on vielä määritettävä, kun komissio laatii ehdotuksensa vuoden 2025 talousarvioesitykseksi, ja tästä on neuvoteltava neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä.
Vuoden 2027 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen mahdolliset talousarviovaikutukset riippuvat rahoituksen saatavuudesta. Tämä ei kuitenkaan estä ehdotusta ja monivuotisen rahoituskehyksen ja ohjelmien hyväksymistä.
1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset
☒ kesto on rajattu
–◻
toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.
–☒
Maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuotta 2025 ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia 2025–2029.
◻ kestoa ei ole rajattu
–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,
–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.
1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat
☒ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä
–☒ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään
–◻ toimeenpanovirastoja
◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa
◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty
–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille
–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)
–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle
–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille
–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille
–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut
–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut
–◻ sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.
Huomautukset:
2.HALLINNOINTI
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt
EBRD:n toimia hallinnoidaan pankin omien seuranta- ja raportointimenettelyjen mukaisesti. EBRD raportoi hallintoneuvostolleen toimistaan, politiikkatavoitteidensa saavuttamisesta sekä kunkin varainhoitovuoden tarkastetusta tilinpäätöksestään. Hallintoneuvosto hyväksyy pankin taseen ja tuloslaskelman, kun se on ensin tarkastellut tilintarkastuskertomusta.
Unionia edustava EBRD:n hallintoneuvoston jäsen raportoi vuosittain parlamentille
• EU:n tavoitteiden edistämisestä
• EBRD:n pääoman käytöstä
• toimenpiteistä, joilla varmistetaan EBRD:n rahoituksen välittäjien kautta toteuttamien toimien läpinäkyvyys
• EBRD:n riskinotosta ja tehokkuudesta lisärahoituksen vivuttamisessa yksityiseltä sektorilta
• EIP:n ja EBRD:n yhteistyöstä kolmansissa maissa.
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)
2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle
Toimen toteuttamisesta vastaa komissio, joka merkitsee unionin puolesta 12 102 uutta osaketta, joista kunkin nimellisarvo on 10 000 euroa ja yhteensä 121 020 000 euroa. Ensimmäinen erä on maksettava viimeistään i) 30. huhtikuuta 2025 tai ii) 60 päivää sen jälkeen, kun merkintäkirja on tullut voimaan, sen mukaan, kumpi päivä on myöhempi. Neljä jäljellä olevaa erää on maksettava viimeistään seuraavasti: 30. huhtikuuta 2026, 30. huhtikuuta 2027, 30. huhtikuuta 2028 ja 30. huhtikuuta 2029.
EBRD:n toimia hallinnoidaan pankin omien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti, mukaan lukien asianmukaiset tarkastus-, valvonta- ja seurantatoimenpiteet. EBRD:n perustamissopimuksen mukaisesti EBRD:n tarkastuskomitea, jota ulkopuoliset tilintarkastajat tukevat, avustaa EBRD:n johtokuntaa ja vastaa EBRD:n toimien ja tilien sääntöjenmukaisuuden tarkastamisesta. Johtokunta, jossa komissio edustaa unionia, toimittaa kunkin varainhoitovuoden tarkastetun tilinpäätöksen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi kussakin vuosikokouksessa ja hyväksyy EBRD:n talousarvion. Hallintoneuvosto hyväksyy pankin taseen ja tuloslaskelman, kun se on ensin tarkastellut tilintarkastuskertomusta.
Riippumaton arviointiosasto arvioi EBRD:n päätökseen saatettujen hankkeiden ja ohjelmien tuloksellisuutta suhteessa tavoitteisiin. Tällöin analysoidaan järjestelmällisesti sekä yksittäisten hankkeiden tuloksia että EBRD:n toimintapolitiikoissa määriteltyjä laajempia teemoja. Arvioinnin keskeisenä tavoitteena on edistää EBRD:n legitimiteettiä, merkityksellisyyttä ja parempaa institutionaalista suorituskykyä.
EBRD:n sisäisen tarkastuksen osasto on perustettu sisäisten tarkastajien instituutin (Institute of Internal Auditors’ International Professional Practices Framework) mukaisesti. Se vastaa riippumattoman ja objektiivisen varmuuden antamisesta toimeenpanevalle johdolle ja johtokunnalle sisäisen valvonnan, hallinnon ja riskinhallintaprosessien riittävyydestä ja tehokkuudesta pankin keskeisten riskien lieventämiseksi.
EBRD:llä on myös riippumaton hankevastuumekanismi, joka on pankin valitusmekanismi. Se käsittelee valituksia, jotka koskevat pankin sijoituksiin liittyviä ympäristö-, sosiaali- ja julkistamiskysymyksiä. Mekanismi on riippumaton EBRD:n hallinnosta, ja sen avulla selvitetään, onko pankki noudattanut ympäristö-, sosiaali- ja julkistamisvaatimuksia.
Lisäksi johtokunta laatii toimintasuunnitelmat ja tekee lainoja, takuita, pääomasijoituksia, pankin lainanottoa, teknisen avun antamista ja pankin muita toimintoja koskevat päätökset hallintoneuvoston antamien yleisten suuntalinjojen mukaisesti.
Johtokunta on perustanut kolme komiteaa avustamaan sitä työssään: edellä mainittu tilintarkastuskomitea, budjetti- ja hallintoasiain komitea sekä rahoitus- ja toimintapolitiikan komitea. Unionia edustava johtokunnan jäsen (tai hänen varajäsenensä) osallistuu kaikkiin näihin komiteoihin. EBRD:n hallintoneuvosto on perustanut eettisen komitean, joka tulkitsee EBRD:n henkilöstöön ja hallituksen virkamiehiin sovellettavia käytännesääntöjä ja turvaa ne.
2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä
EBRD:n perustamisesta tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kappaleen mukaan hallintoneuvosto tarkistaa pankin osakepääoman ainakin viiden vuoden välein. EBRD:hen sovelletaan sen omia valvontajärjestelmiä.
Lisäksi EU:n ohjelmia toteuttavan EBRD:n sisäisen valvonnan järjestelmien on todettu vastaavan komission järjestelmiä varainhoitoasetuksen mukaisesti tehdyssä pilariarvioinnissa.
2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista
Ks. edellä 2.2.2 kohdassa annettu vastaus.
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
EBRD:llä on riippumaton vaatimustenmukaisuudesta vastaavan virkamiehen (OCCO) toimisto. Toimistoa johtaa vaatimustenmukaisuudesta vastaava johtaja, joka raportoi suoraan pääjohtajalle sekä vuosittain tai tarvittaessa tarkastuskomitealle. OCCO:n tehtävänä on edistää hyvää hallintoa ja varmistaa, että kaikissa EBRD:n toimissa noudatetaan tiukimpia rehellisyysvaatimuksia kansainvälisen parhaan käytännön mukaisesti. OCCO:n tehtävänä on muun muassa käsitellä lahjomattomuutta koskevaa huolellisuusvelvoitetta, luottamuksellisuutta, eturistiriitoja, hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää, vastuuvelvollisuutta, etiikkaa, rahanpesun torjuntaa, terrorismin rahoituksen torjuntaa sekä vilpillisten ja korruptoituneiden käytäntöjen ehkäisemistä. OCCO vastaa petoksia, korruptiota ja väärinkäytöksiä koskevien väitteiden tutkimisesta. Tarpeen mukaan se myös kouluttaa ja neuvoo EBRD:n henkilöstön jäseniä, jotka nimitetään sellaisten yritysten johtokuntaan, joissa EBRD:llä on oman pääoman ehtoinen osuus. Vakavaraisuutta ja luotettavuutta koskeva huolellisuus on sisällytetty EBRD:n tavanomaiseen hyväksyntään uusille liiketoimille ja sen nykyisten liiketoimien seurantaan. EBRD julkaisee OCCO:n laatiman korruption vastaisen raportin verkkosivuillaan. Lisäksi OCCO:lla on erityinen vastuu EBRD:n riippumattoman hankevastuumekanismin hallinnoinnista. Järjestelmässä tarkastellaan hankkeisiin osallistuvien ihmisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden esiin tuomia ympäristöön, yhteiskuntaan ja avoimuuteen liittyviä kysymyksiä. OCCO tekee tarvittaessa päätöksen siitä, toimiko EBRD tiettyä hanketta hyväksyessään asiaa koskevien toimintaperiaatteidensa mukaisesti.
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
Budjettikohta
|
Menolaji
|
Rahoitusosuudet
|
|
|
Numero
|
JM/EI-JM
|
EFTA-mailta
|
ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta
|
muilta kolmansilta mailta
|
muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
|
|
6
|
14 20 03 04
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki – Merkitystä pääomasta maksettujen osien käyttöönasettaminen
|
JM
|
EI
|
EI
|
EI
|
EI
|
·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
Budjettikohta
|
Menolaji
|
Rahoitusosuudet
|
|
|
Numero
|
JM/EI-JM
|
EFTA-mailta
|
ehdokasmailta ja mahdollisilta ehdokasmailta
|
muilta kolmansilta mailta
|
muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot
|
|
|
–
|
–
|
|
|
|
|
3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin
3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin
–◻
Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.
–☒
Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
Numero
|
6
|
|
Pääosasto: ECFIN
|
|
|
Vuosi 2025
|
Vuosi 2026
|
Vuosi 2027
|
Vuosi 2028
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
|
|
• Toimintamäärärahat
|
2025
|
2026
|
2027
|
2028
|
20298
|
|
|
|
|
14 20 03 04
|
Sitoumukset
|
(1a)
|
121,020
|
|
|
|
|
|
|
121,020
|
|
|
Maksut
|
(2a)
|
24,204
|
24,204
|
24,204
|
24,204
|
24,204
|
|
|
121,020
|
|
Budjettikohta
|
Sitoumukset
|
(1b)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Maksut
|
(2b)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Budjettikohta
|
|
(3)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
ECFIN-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
=1a+1b +3
|
121,020
|
|
|
|
|
|
|
121,020
|
|
|
Maksut
|
=2a+2b
+3
|
24,204
|
24,204
|
24,204
|
24,204
|
24,204
|
|
|
121,020
|
• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
(4)
|
121,020
|
|
|
|
|
|
|
121,020
|
|
|
Maksut
|
(5)
|
24,204
|
24,204
|
24,204
|
24,204
|
24,204
|
|
|
121,020
|
|
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ
|
(6)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 6 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
=4+ 6
|
121,020
|
|
|
|
|
|
|
121,020
|
|
|
Maksut
|
=5+ 6
|
24,204
|
24,204
|
24,204
|
24,204
|
24,204
|
|
|
121,020
|
Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa:
|
• Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
(4)
|
121,020
|
|
|
|
|
|
|
121,020
|
|
|
Maksut
|
(5)
|
24,204
|
24,204
|
24,204
|
24,204
|
24,204
|
|
|
121,020
|
|
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ
|
(6)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEISIIN 1–6 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ(Viitemäärä)
|
Sitoumukset
|
=4+ 6
|
121,020
|
|
|
|
|
|
|
121,020
|
|
|
Maksut
|
=5+ 6
|
24,204
|
24,204
|
24,204
|
24,204
|
24,204
|
|
|
121,020
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
7
|
”Hallintomenot”
|
Tämän osan täyttämisessä on käytettävä
rahoitusselvityksen liitteessä
(Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamista koskevista sisäisistä säännöistä (Euroopan komissiota koskeva pääluokka) annetun komission päätöksen liite 5) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
|
|
Vuosi 2025
|
Vuosi 2026
|
Vuosi 2027
|
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
|
|
Pääosasto: <ECFIN>z
|
|
• Henkilöresurssit
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
• Muut hallintomenot
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
PO ECFINin määrärahat YHTEENSÄ
|
Määrärahat
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ
|
(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
|
|
Vuosi 2025
|
Vuosi 2026
|
Vuosi 2027
|
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Maksut
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset
maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Tavoitteet ja tuotokset
⇩
|
|
|
2025
|
2026
|
2027
|
2028
|
2029 2030 2031
|
YHTEENSÄ
|
|
|
TUOTOKSET
|
|
|
Tyyppi
|
Keskimäär. kustannukset
|
Vuotuiset investoinnit
|
Kustannus
|
Vuotuiset investoinnit
|
Kustannus
|
Vuotuiset investoinnit
|
Kustannus
|
Vuotuiset investoinnit
|
Kustannus
|
Vuotuiset investoinnit
|
Kustannus
|
Vuotuiset investoinnit
|
Kustannus
|
Vuotuiset investoinnit
|
Kustannus
|
Investoinnit yhteensä
|
Kustannukset yhteensä
|
|
ERITYISTAVOITE 1…
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
EBRD:n vuotuiset investoinnit Ukrainaan [milj. euroa]
|
t
|
|
2,500
|
121,200
|
2,500
|
|
3,000
|
|
3,000
|
|
3,000
|
|
3,000
|
0
|
3,000
|
0
|
20,000
|
121,020
|
|
– Tuotos
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– Tuotos
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Välisumma, erityistavoite 1
|
2,500
|
121,020
|
2,500
|
|
3,000
|
|
3,000
|
|
3,000
|
|
3,000
|
0
|
3,000
|
0
|
|
|
|
KAIKKI YHTEENSÄ
|
2,500
|
121,020
|
2,500
|
|
3,000
|
|
3,000
|
|
3,000
|
|
3,000
|
0
|
3,000
|
0
|
20,000
|
121,020
|
3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin
–☒
Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
–◻
Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
2025
|
2026
|
2027
|
2028
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Henkilöresurssit
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muut hallintomenot
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Henkilöresurssit
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muut hallintomenot
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Henkilöresursseja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla
3.2.3.1Henkilöresurssien arvioitu tarve
–☒
Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.
–◻
Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:
Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna
|
|
2025
|
2026
|
2027
|
2028
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
|
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
|
|
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muu budjettikohta (mikä?)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)
|
|
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
XX 01 xx yy zz
|
– päätoimipaikassa
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
|
|
|
|
|
|
|
|
|
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö – epäsuora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö – suora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muu budjettikohta (mikä?)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
YHTEENSÄ
|
|
|
|
|
|
|
|
06 viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.
Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä.
Kuvaus henkilöstön tehtävistä:
|
Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt
|
.
|
|
Ulkopuolinen henkilöstö
|
|
3.2.4Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
Ehdotus/aloite
–◻
voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.
–☒
edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.
–Tämä on määritettävä, kun komissio laatii ehdotuksensa vuoden 2025 talousarvioesitykseksi, ja tästä on neuvoteltava neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä.
–◻
edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.
3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
Ehdotuksen/aloitteen
–☒
rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja
–◻
rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):
3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin
–☒
Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.
–◻
Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:
vaikutukset omiin varoihin
vaikutukset muihin tuloihin
tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin
