EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 17.5.2023

COM(2023) 258 final

2023/0156(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

unionin tullikoodeksista, Euroopan unionin tulliviranomaisen perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 952/2013 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2023) 198}
{SWD(2023) 140}
{SWD(2023) 141}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

EU:n tulliliitto on todellinen menestystarina Euroopan yhdentymisestä ja vauraudesta. Se on EU:n sisämarkkinoiden perusta ja vartija 1 ja mahdollistaa tavaroiden vapaan liikkumisen unionissa. Unioni on yksi maailman suurimmista kaupparyhmistä, ja se puhuu yhdellä äänellä kansainvälisissä kauppasuhteissa. Tulliliiton asianmukainen toiminta on olennaisen tärkeää EU:n talouden ja vaurauden sekä sen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Kansalaiset ja yritykset hyötyvät kansainvälisestä kaupasta. Tullitariffeilla, kiintiöillä ja muilla kaupan toimenpiteillä suojellaan teollisuustuotantoa ja työpaikkoja unionissa ja tuotetaan tuloja julkiselle taloudelle.

EU:n taloudessa käynnissä olevan vihreän ja digitaalisen siirtymän vuoksi EU on antanut kunnianhimoista lainsäädäntöä, jossa asetetaan yritysten toimintaa sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella muovaavia ympäristö-, turvallisuus-, sosiaali- ja digitaalinormeja. Tämä kunnianhimoinen tavoite voi jäädä saavuttamatta, jos unionin tuotanto korvataan tuonnilla sellaisista kolmansista maista, jotka eivät noudata kyseisiä normeja. Ilman tulliviranomaisten suorittamaa keskitettyä toimitusketjun seurantaa ja valvontaa unioni ei saa kattavia tietoja siitä, mitkä tavarat saapuvat sen alueelle ja mitkä poistuvat sieltä. Tämä heikentää EU:n alakohtaisten politiikkojen uskottavuutta ja myös rajoittaa EU:n toimintaa geopoliittisena mahtitekijänä.

Tulliviranomaiset joutuvat hoitamaan yhä enemmän yhä moninaisempia tehtäviä, jotka johtuvat viime vuosina annetusta erittäin kunnianhimoisesta lainsäädännöstä. Tulliviranomaisten työtehtävät ovat siis lisääntyneet ja monimutkaistuneet, ja tilannetta pahentaa vielä se, että arvoltaan vähäisten lähetysten määrä on kasvanut jyrkästi sähköisessä kaupankäynnissä. Lisäksi ilman keskitettyä toimitusketjun valvontaa unioni ei pysty valvomaan eikä kontrolloimaan sitä, mitkä tavarat saapuvat sisämarkkinoille ja mitkä lähtevät sieltä. Tämä lisää tulliprosesseihin, dataan, tietotekniikkaan ja tulliliiton hallinnointiin liittyviä haasteita. Kuten vaikutustenarviointi osoittaa, tulliviranomaisilla on vaikeuksia hoitaa tehtävänsä eli suojella sisämarkkinoita. Ongelmia ilmenee erityisesti riskienhallinnassa ja markkinavalvontaviranomaisten, lainvalvontaviranomaisten ja -elinten, veroviranomaisten ja muiden kumppanien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Ongelmallisia ovat myös kauppaan kohdistuva hallinnollinen rasite, vaikeudet verkkokaupan tuotteiden valvonnassa, datan heikko laatu ja saatavuus sekä erot täytäntöönpanossa jäsenvaltioiden välillä.

Tällä uudistuksella parannetaan tullin valmiuksia valvoa ja seurata, mitkä tavarat saapuvat tulliliittoon ja mitkä lähtevät sieltä. Tulliuudistus on pitkän aikavälin strateginen päätös, jolla pyritään mukautumaan joustavasti toimitusketjujen muutoksiin ja puolustamaan paremmin EU:n ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja sekä EU:n turvallisuutta, vaarattomuutta ja yleistä etua.

Tätä taustaa vasten Euroopan komission puheenjohtaja Von der Leyen totesi poliittisissa suuntaviivoissaan seuraavaa: ”On aika viedä tulliliitto seuraavalle tasolle ja luoda sitä varten vahvempi kehys, jonka turvin voimme paremmin suojella kansalaisiamme ja sisämarkkinoita. Aion ehdottaa kunnianhimoista pakettia, jonka tarkoituksena on luoda yhdennetty eurooppalainen lähestymistapa. Sen avulla voidaan lujittaa tullialan riskienhallintaa ja tukea jäsenvaltioiden suorittamaa tehokasta valvontaa 2 .

Komissio esitti ensimmäisenä jatkotoimena tullitoimintasuunnitelman 3 , jossa hahmotellaan konkreettisia toimia uudistuksen valmistelemiseksi. Kuten suunnitelmassa ilmoitettiin ja kuten Euroopan parlamentti oli pyytänyt, komissio teki unionin tullikoodeksin täytäntöönpanosta väliarvioinnin 4 , jossa todettiin, että edistystä on tapahtunut, mutta että sähköistä kaupankäyntiä sekä kieltoja ja rajoituksia koskevaa kehystä on lujitettava. Lisäksi väliarvioinnissa tuotiin esiin haasteet, jotka liittyvät 27 kansallisen tullin tietojärjestelmän kehittämiseen. Tullitoimintasuunnitelmassa ilmoitettiin myös uudistuksen etujen ja haittojen vaikutustenarvioinnista ja kansallisten tullihallintojen kanssa vuonna 2022 mietintäryhmässä käydystä strategisesta keskustelusta, jossa pohdittiin, miten tulliliitosta voitaisiin tehdä joustavampi, teknologisesti edistyneempi ja kriisinkestävämpi.

Komissio tunnusti rakennemuutoksen tarpeen ja teki yhteistyötä sidosryhmien, tiedemaailman ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa tullin tulevaisuutta EU:ssa vuonna 2040 koskevassa ennakointiprosessissa. Ennakointiraportissa suositeltiin, että ”tulliliiton hallinnointia koskevaan haasteeseen voidaan vastata parhaiten asettamalla etusijalle yhteinen keskusrakenne, jotta voidaan puhua yhdellä äänellä, käyttää hyväksi teknologista kehitystä ja hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti tullin dataa 5 ”. Lisäksi EU:n tulliliiton haasteita koskevassa viisaiden ryhmän riippumattomassa raportissa todettiin, että ”kansallisten tulliviranomaisten välillä on edelleen suuria eroja sääntöjen ja menettelyjen soveltamisessa” ja ”tällä hetkellä kansalaisten ja jäsenvaltioiden suojelun taso riippuu paikasta, jossa tavaroita valvotaan, ja petollisilla ja huolimattomilla yrityksillä on merkittävä vähäriskinen etu rehellisiin ja sääntöjä noudattaviin yrityksiin ja yksityishenkilöihin nähden 6 ”.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin toi esille tullialan haasteita erityiskertomuksissaan. Yhdessä kertomuksessa todettiin, että tullitarkastusten epäyhdenmukaisuus haittaa EU:n taloudellisia etuja. Siinä suositeltiin seuraavaa: ”Tilintarkastustuomioistuin esittää komissiolle suosituksia tullitarkastusten yhdenmukaisen soveltamisen parantamiseksi sekä täysimittaisten analyysi- ja koordinointivalmiuksien kehittämiseksi ja toteuttamiseksi EU:n tasolla 7 ”. Lisäksi tuomioistuin totesi, että tietoteknisen kehityksen viivästykset johtuivat ”erityisesti hankkeiden laajuuden muuttumisesta, EU:n ja jäsenvaltioiden kohdistamista liian vähäisistä resursseista ja monikerroksisesta hallintorakenteesta johtuvista pitkistä päätöksentekoprosesseista 8 ”. Tilintarkastajat panivat merkille, että on vaikeaa kantaa oikeat arvonlisäveron ja tullien määrät 9 . Toisessa kertomuksessa tuotiin esiin oikeudellisen kehyksen puutteet ja tuontimenettelyjen tehoton täytäntöönpano, kuten ”tullitarkastuksiin liittyvät erilaiset lähestymistavat aliarvottamisen, virheellisten alkuperäkuvausten ja virheellisten luokittelujen torjumiseen ja tulliseuraamusten määräämiseen”, mikä vaikuttaa toimijan tullitoimipaikan valintaan 10 .

Uudistuksella yksinkertaistetaan UTK:ta ja vähennetään byrokratiaa sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan komission ohjelman (REFIT) mukaisesti. Se on osa komission vuoden 2022 työohjelmaa 11 painopistealueella ”Ihmisten hyväksi toimiva talous”.

Uudistus sisältää kaksi muutakin lainsäädäntöehdotusta, jotka komissio hyväksyi tänään osana laajaa pakettia. Niistä toinen koskee alv-direktiivin muuttamista 12 ja toinen tullittomuusasetusta ja yhdistettyä nimikkeistöä 13 . Kyseisillä kahdella muutoksella täydennetään tulliuudistusta niiden toimenpiteiden osalta, jotka ovat tarpeen tavaroiden etämyyntiä (sähköiset liiketoimet) koskevien haasteiden ratkaisemiseksi. Tämä tehdään erityisesti poistamalla 150 euron kynnysarvo, jonka ylittyessä tulleja on nykyisten sääntöjen mukaan maksettava.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Unionin tullikoodeksi on unionin tullialueella toteutettavien tulliprosessien tärkein oikeudellinen ja tietotekninen kehys. Uudistuksella tarkistetaan ja kumotaan perussäädös. Yksityiskohtaiset täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset tarkistetaan myöhemmin.

Uudistus on yhdenmukainen unionin talousarvion omia varoja koskevan lainsäädännön kanssa, jonka mukaan tullit ovat unionin talousarvion suora tulonlähde 14 , sekä niiden sääntöjen kanssa, jotka koskevat omien varojen asettamista unionin käyttöön 15 .

Ehdotuksella varmistetaan, että kolmansista maista tai kolmansilta alueilta lähetettyihin tavaroihin liittyvän sähköisen kuluttajakaupan alv- ja tullikohtelu ovat täysin yhdenmukaiset. Tämä yhdenmukaistaminen koskee soveltamisalaa, tullien ja verojen määräämiseen, kantamiseen ja maksamiseen sovellettavia määräaikoja, niihin liittyviä raportointivelvoitteita sekä verkkomyyjien, erityisesti markkinapaikkojen, vastuiden yhdenmukaistamista. Synkronoidut säännöt mahdollistavat sen, että verkkomyyjät voivat ilmoittaa todellisen kaiken kattavan hinnan myydessään verkossa kolmansista maista tuotavia tavaroita EU:ssa oleville kuluttajille, paitsi jos tavarat ovat EU:n yhdenmukaistettujen valmisteverojen 16 ja kauppapoliittisten toimenpiteiden alaisia.

Euroopan komissio ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus pääsivät 27. helmikuuta 2023 poliittiseen yhteisymmärrykseen Windsorin kehyssopimuksesta. Kyseinen sopimus sisältää joukon yhteisiä ratkaisuja, joilla pyritään ratkomaan lopullisesti Pohjois-Irlannin kansalaisten ja yritysten kohtaamat käytännön ongelmat. Yhteisiin ratkaisuisin sisältyy mm. uusia tullijärjestelyjä. EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan sekakomitea hyväksyi 24. maaliskuuta 2023 päätöksen N:o 1/2023 Windsorin kehyssopimukseen liittyvistä järjestelyistä erityisesti tullialalla. Päätöksessä N:o 1/2023 määrätään, että Yhdistynyt kuningaskunta voi ilmoittaa ongelmasta unionille ja, jos ratkaisua ei löydetä, keskeyttää tiettyjen sellaisten tavaroiden siirtämistä koskevien kyseisen päätöksen määräysten soveltamisen, joihin ei liity riskiä niiden päätymisestä unioniin Yhdistyneen kuningaskunnan muista osista kuin Pohjois-Irlannista, jos unionin säädökset, joissa säädetään tällaisiin siirtoihin liittyvistä helpotuksista, lakkaavat olemasta voimassa kokonaan tai osittain siten, että ne eivät enää tarjoa samantasoisia helpotuksia. Tässä asetuksessa säädetty tullilainsäädännön tarkistaminen ei vaikuta sekakomitean päätöksessä N:o 1/2023 tarkoitettujen helpotusten tasoon.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Unionissa on voimassa yli 350 tullialan säädöstä, ja tämä lukumäärä vain kasvaa. Tullitoimilla tuetaan näiden säädösten täytäntöönpanon valvontaa esim. kauppa-, teollisuus-, turvallisuus-, terveys-, ympäristö- ja ilmastopolitiikan aloilla 17 . Uudistuksella parannetaan tullin valmiuksia toteuttaa kyseisiä toimia ja otetaan käyttöön puitteet yhteistyölle markkinavalvonta-, lainvalvonta- ja muiden viranomaisten sekä unionin virastojen ja elinten kanssa, mukaan lukien Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol) ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex). Uudistus on johdonmukainen unionin muiden politiikkojen kanssa, joita ovat erityisesti seuraavat:

·Markkinavalvonta-asetus, 18 jossa säädetään oikeudellinen kehys tiettyjen muiden unionin markkinoilla myytävien tuotteiden kuin elintarvikkeiden riskiperusteisille tarkastuksille, jotka pohjautuvat erityisesti markkinavalvonta- ja tulliviranomaisten väliseen järjestelmälliseen yhteistyöhön ja tietojenvaihtoon, jotta sisämarkkinoille tulevat vaaralliset tai vaatimustenvastaiset tuotteet voitaisiin havaita. Kun asiaa koskevat ehdotukset on hyväksytty, tullin on myös pantava täytäntöön tarkistettu yleistä tuoteturvallisuutta koskeva asetus 19 ja uudet säännöt, joilla pyritään kieltämään kokonaan tai osittain pakkotyöllä 20 valmistettujen tuotteiden saattaminen sisämarkkinoille.

·Ympäristölainsäädännön alalla tulliviranomaiset osallistuvat useiden mm. kemikaaleja 21 , luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelua 22 ja ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevien sääntöjen täytäntöönpanoon, joka tapahtuu minimoimalla vaarallisten aineiden käyttö ja päästöt 23 . 24 Tulliviranomaisia kehotetaan myös soveltamaan uusia unionin sääntöjä metsäkadon hillitsemiseksi 25 ja jätteiden siirtojen käsittelemiseksi 26 . Lisäksi kestäviä tuotteita koskevassa aloite-ehdotuksessa kehotetaan tulliviranomaisia ristiintarkastamaan tulli-ilmoitus ja tuontitavaroita koskevat tiedot, jotka sisältyvät äskettäin käyttöön otettuun digitaaliseen tuotepassiin, jotta voidaan vähentää sisämarkkinoille saapuvien tuotteiden elinkaaren aikaisia kielteisiä ympäristövaikutuksia. 27 Rajalle perustettua hiilidioksidipäästöjen säätömekanismia koskeva ehdotus 28 auttaa varmistamaan, että hiilivuodon riski ei heikennä EU:n ilmastotavoitteita, ja kannustaa EU:n ulkopuolisten maiden tuottajia viherryttämään tuotantoprosessejaan. Mekanismia sovelletaan tuontitavaroihin, ja tulli tukee sen täytäntöönpanon valvontaa.

·Täytäntöönpanon valvonnan osalta asiaankuuluvat toimenpiteet sisältyvät tulli- ja maatalouslainsäädännön soveltamista koskevaan kansallisten viranomaisten ja komission välisen keskinäisen avunannon oikeusperustaan. Niitä ovat mm. tullipetosten ehkäisemistä, tutkintaa ja syytteeseenpanoa koskevat säännöt 29 sekä jäsenvaltioiden ja unionin lainvalvontaviranomaisten ja -elinten välinen operatiivinen yhteistyökehys, jonka tarkoituksena on suojata unionia esim. huumausaineiden ja ampuma-aseiden laittomalta kaupalta 30 .

·Uudessa digitaalisia palveluja koskevassa säädöksessä asetetaan digitaalisten palvelujen tarjoajille selkeät velvoitteet torjua laitonta sisältöä, mikä helpottaa jäljitettävyyttä ja kaupan alan toimijoihin kohdistuvia tarkastuksia verkossa toimivilla markkinapaikoilla sen varmistamiseksi, että sisämarkkinoille saatetut tuotteet ovat turvallisia 31 .

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määrätään, että tulliliitto kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Näin ollen ainoastaan unioni voi antaa tullilainsäädäntöä, kun taas jäsenvaltiot ovat vastuussa sen täytäntöönpanosta.

Tämän aloitteen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 33, 114 ja 207 artikla.

SEUT-sopimuksen 33 ja 114 artiklassa annetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle oikeus toteuttaa toimenpiteitä tulliyhteistyön lujittamiseksi jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja komission välillä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi poistamalla sisärajat ja toteuttamalla tavaroiden vapaa liikkuvuus. 

Se, että myös SEUT-sopimuksen 207 artikla sisältyy oikeusperustaan, johtuu olettamuksesta, että aloitteen soveltamisala ulottuu tulliviranomaisten välistä yhteistyötä laajemmalle ja sisältää kaupan helpottamisen ja laittomalta kaupalta suojautumisen kauppapolitiikan tärkeänä osana kolmansien maiden kanssa harjoitettavaan kauppapolitiikkaan sovellettavan kansainvälisen kehyksen mukaisesti.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Koska tämä ehdotus kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan, toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.

•Suhteellisuusperiaate

Jäsenvaltiot panevat täytäntöön UTK:ssa vahvistetut yhteiset tullisäännöt ja -prosessit. Nykyisessä kehyksessä on ollut ongelmia yhdenmukaisessa täytäntöönpanossa ja yhdenmukaistamisessa, mikä on johtanut tulliliiton vaarantavaan prosessien, käytäntöjen ja lähestymistapojen hajanaisuuteen. Tällaista hajanaisuutta ja siihen liittyviä seurauksia ei voida ratkaista kansallisella tasolla. Sen vuoksi on tarpeen laatia tulliprosesseja, yhteistä datanhallintaa ja unionin tason hallinnointia koskevat tarkistetut ja kattavat säännöt, jotta todetut ongelmat voitaisiin ratkaista ja panna säännöt täytäntöön samalla tavalla.

Tässä aloitteessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Edellä mainitut tekijät vahvistavat toisiaan ja mahdollistavat sekä viranomaisille että yksityisen sektorin toimijoille aiheutuvan rasitteen merkittävän vähenemisen, sääntöjen ja käytäntöjen tosiasiallisen yhdenmukaistamisen sekä tasapuoliset toimintaedellytykset talouden toimijoille tulliin liittyvien velvoitteiden täyttämisessä.

•Toimintatavan valinta

Toimintatavan (asetuksen) valinta on erittäin tärkeää, koska tulliliiton on taattava oikeusvarmuus kaupan alan toimijoille ja viranomaisille. Tulliliiton on varmistettava laillisen kaupan sujuvuus sekä viranomaisten vaikuttavat ja riskiperusteiset toimet, joilla edistetään unionin säännöstön keskeisten osien, erityisesti sisämarkkinoiden, unionin turvallisuuden ja unionin talousarvion, täytäntöönpanoa perinteisten omien varojen avulla. Uudistuksella korvattava UTK on myös asetus.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Komissio esitti vuonna 2022 UTK:n säännösten täytäntöönpanoa ja tietoteknisten järjestelmien toteuttamista koskevan väliarvioinnin, jossa tarkasteltiin niiden vaikuttavuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuuta asiaan liittyvien politiikkojen ja EU:n lisäarvon kannalta 32 . Arviointikertomuksessa todettiin, että unionin tullikoodeksin täytäntöönpano onnistui vuosina 2016–2020 vain osittain.

Ensinnäkin, vaikka säännösten täytäntöönpanon katsottiin etenevän suunnitellusti, koodeksilla perustettavien 17 tietojärjestelmän täytäntöönpanossa on edelleen vaikeuksia. Vuoteen 2020 mennessä oli otettu käyttöön kahdeksan järjestelmää, jotka sidosryhmien mukaan toimivat tyydyttävästi. Vuonna 2021 otettiin käyttöön neljä muuta järjestelmää, ja viisi järjestelmää on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain vuoden 2025 loppuun mennessä.

Toiseksi tulliympäristön parantamisessa on edistytty jonkin verran, mutta se ei koske tasapuolisesti kaikkia arvioinnissa analysoituja aloja. UTK:lla selkeytettiin ja yhdenmukaistettiin tullisääntöjä, jotta jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavia lähestymistapoja esim. tullipäätöksiin, valtuutetun talouden toimijan aseman myöntämisedellytyksiin ja eräisiin erityismenettelyihin voitaisiin vähentää. Yhdenmukaistaminen on kuitenkin riittämätöntä joillakin muilla aloilla, erityisesti riskienhallinnassa ja AEO-aseman valvonnassa, ja sääntöjen erilaiset tulkinnat ovat edelleen ongelma. Koska monet UTK:lla käyttöönotetuista merkittävimmistä muutoksista, kuten eräät tulliselvitysprosessin yksinkertaistukset (esim. tuonnissa sovellettava EU:n tason keskitetty tulliselvitys ja siihen liittyvät kauppaa helpottavat toimenpiteet), riippuvat käynnissä olevista tietotekniikkahankkeista, monet UTK:n odotetuista hyödyistä ovat vielä toteutumatta.

Kolmanneksi arvioinnissa kävi ilmi, että UTK:n täytäntöönpanossa ei hyödynnetty täysimääräisesti mahdollisia synergioita asiaankuuluvien politiikkojen kanssa ja että asianmukainen koordinointi ja tietojenvaihto tulliviranomaisten ja unionin muiden politiikkojen soveltamisesta rajoilla vastaavien asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten välillä on puutteellista etenkin kieltojen ja rajoitusten alaisten tavaroiden osalta. Riittämätön koordinointi vaatimusten, normien (erityisesti datan keruun ja jakamisen osalta) ja menettelyjen yhdenmukaistamiseksi on tiettävästi estänyt digitalisaatiota ja hidastanut edistymistä keskeisten yksinkertaistusten toteuttamisessa.

Arvioinnissa tarkasteltiin myös, miten UTK:lla on onnistuttu vastaamaan tämän hetken kiireellisimpiin haasteisiin, kuten valmiuksiin käsitellä valtavaa määrää tulli-ilmoituksia ja sähköisen kaupankäynnin menettelyjä. Tältä osin arvioinnissa todettiin, että UTK suunniteltiin liiketoimintamalliksi, joka perustuu pääasiassa perinteiseen kauppaan, jossa rahtialukset kuljettavat suuria määriä samankaltaisia tavaroita meritse. Vaikka tämä malli on edelleen suurelta osin olemassa, sähköisen kaupankäynnin dramaattinen kasvu, jossa arvoltaan vähäiset lähetykset lähetetään yksittäin kolmansista maista unionin loppukuluttajille, aiheuttaa paineita tulliviranomaisille ja tullilainsäädännölle. Vuonna 2022 H7-ilmoituksilla ilmoitettiin 890 miljoonaa sähköistä kauppatapahtumaa. Niiden osuus oli 73 prosenttia kaikista tuonti-ilmoituksista mutta vain 0,5 prosenttia koko tuontiarvosta. Sähköiset kauppatapahtumat ovat ongelmallisia myös sellaisten EU:ssa sovellettavien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen kannalta, jotka eivät liity taloudellisiin riskeihin. Näistä syistä arvioinneissa ehdotettiin, että lisätoimet ovat tarpeen, jotta näihin haasteisiin voitaisiin puuttua lainsäädännöllä.

•Sidosryhmien kuuleminen ja asiantuntijatiedon käyttö

Julkinen kuuleminen tullilainsäädännön tarkistamisesta järjestettiin 20.7–19.9.2022 33 . Kyselylomake oli saatavilla EU:n ”Kerro mielipiteesi” -alustalla kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Vastauksia saatiin 192. Tulliliiton uudistukseen mahdollisesti sisällytettävien toimintapoliittisten muutosten ja mekanismien osalta vastaajat olivat täysin samaa mieltä siitä, että etusijalle on asetettava tärkeysjärjestyksessä seuraavat:

1.Unioniin sijoittautuneiden luotettavien toimijoiden tullimuodollisuuksien yksinkertaistaminen (69,47 prosenttia);

2.Tulliviranomaisten ja muiden viranomaisten välisen yhteistyön tehostaminen (55,79 prosenttia), erityisesti tietojenvaihdon (65,97 prosenttia), toiminnan koordinoinnin (59,47 prosenttia) sekä kieltojen ja rajoitusten täytäntöönpanon valvonnan parantamisen (47,37 prosenttia) osalta;

3.Uusien kumppanuuksien luominen luotettavien kaupan alan toimijoiden ja muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa riskienhallinnan parantamiseksi, mukaan lukien lastien ennakkoilmoitusjärjestelmä (53,16 prosenttia);

4.Unionin tason tullialan tietoympäristön luominen (54,21 prosenttia), jossa suosituimmat piirteet olisivat datan toimittamisen yksinkertaistaminen (datan uudelleenkäyttö, päällekkäisyyksien välttäminen jne.) (73,16 prosenttia), datanhallintavalmiudet (64,21 prosenttia) ja ”yhdennetyn palveluympäristön” käsite muuta kuin tullialaa koskevien muodollisuuksien käsittelyä varten (63,16 prosenttia);

5.Tullilainsäädännön mukauttaminen sähköisen kaupankäynnin vaatimuksiin esim. lujittamalla yritysten ja kuluttajien välisten kauppavirtojen valvontaa ja asianomaisten toimijoiden vastuuta noudattaa kaikkia verosääntöjä ja muita sääntöjä (52,11 prosenttia);

6.Mitä tulee tullin hallinnoinnin uudistamiseen perustamalla uusi EU:n taso, vastaajista 35,79 prosenttia oli täysin samaa mieltä (23 prosenttia oli jokseenkin samaa mieltä ja noin 4,5 prosenttia oli eri mieltä; loput eivät vastanneet tähän kohtaan); jos tällainen EU:n taso perustettaisiin, sen tehtäväksi olisi annettava erityisesti tullivirkailijoiden koulutus (59,47 prosenttia), tietotekniikan hallinta (51 prosenttia), tullilaitteiden rahoitus (44,74 prosenttia) ja EU:n kriisitoiminta (41,5 prosenttia);

7.Vihreän toimintaohjelman sisällyttäminen tullialan toimintaohjelmaan sai täyden tuen vain 31 prosentilta vastaajista, kun taas 27,8 prosenttia puolsi tätä jossakin määrin ja 6,31 prosenttia oli täysin eri mieltä.

Julkisen kuulemisen lisäksi järjestettiin useita kohdennettuja kuulemisia asiantuntijasidosryhmien näkemysten keräämiseksi (ks. yksityiskohtaiset tiedot vaikutustenarvioinnin liitteestä II):

·kansallisten tulliviranomaisten kanssa mietintäryhmässä käydyt keskustelut 34 seuraavista aiheista: i) viisaiden ryhmän raporttiin sisältyvät suositukset, kaupan alan toimijoiden kanssa mahdollisesti solmittava uusi kumppanuus ja sen piirteet sekä tullivalvonnan ja riskienhallinnan tehostaminen; ii) tehostetut yhteistyöpuitteet muiden viranomaisten kanssa ja vihreä tulliohjelma sekä iii) uudet dataparadigma ja hallinnointitapa.

·kaupan alan yhteysryhmän 35 neljässä kokouksessa käydyt keskustelut kaupan alan edustajien kanssa seuraavista aiheista: i) liiketoimintatarpeet ja ehdotukset UTK:n tarkistamiseksi, ii) viisaiden ryhmän raportin suositukset, iii) sidosryhmien julkisen kuulemisen tulokset ja iv) uudistuksen keskeiset osat.

·jäsenvaltioiden tulliviranomaisten kuuleminen kansallisten tullihallintojen pääjohtajista koostuvassa mietintäryhmässä, joka perustettiin erityisesti tarkastelemaan uudistuspaketin eri kohtia;

·unionin tason toimialajärjestöjen, liittojen ja kaupan alan yhteysryhmässä edustettuina olevien yksittäisten yritysten kuuleminen;

·niiden komission yksiköiden kuuleminen, jotka työskentelevät rajoilla sovellettavien erilaisten tavaroita koskevien sääntelyvaatimusten parissa.

Lisäksi tätä aloitetta tukevaa näyttöä kerättiin olemassa olevista asiakirjalähteistä, kuten lainsäädännöstä ja muista toimintapoliittisista asiakirjoista, tulli- ja kauppatilastoista, asiaankuuluvia politiikkoja koskevista arvioinneista ja raporteista sekä asiaankuuluvia aloitteita koskevista tiedoista, jotka luetellaan vaikutustenarvioinnin liitteessä I. Vaikutustenarvioinnissa käytetty ulkopuolinen asiantuntemus sisältyi kolmeen tutkimukseen, jotka koskivat UTK:n täytäntöönpanon arviointia, AEO-ohjelmaa ja ratkaisuja sähköisen kaupankäynnin synnyttämiin haasteisiin. 36

Kuulemisten ansiosta pystyttiin keräämään sekä laadullisia että määrällisiä tietoja ja dataa, jotka käsiteltiin ja analysoitiin järjestelmällisesti asianmukaisia tekniikoita käyttäen. Laadullinen data (mukaan lukien komissiolle toimitetut tiedot ja vastaukset) koodattiin keskeisten teemojen perusteella, minkä jälkeen niitä tarkasteltiin uudelleen ja analysoitiin eri näkökulmista ja ne esitettiin selostuksen muotoisina. Määrällistä dataa (kyselyvastaukset) käsiteltiin Excel-taulukossa ja käyttäen komission julkisiin kuulemisiin saaduissa vastauksissa käytössä olevaa välinettä (”consultation dashboard”), ja sitä analysoitiin käyttäen tilastollisia menetelmiä, kuten tiheyslaskentaa, ristiintaulukointia ja yksinkertaisia trendimalleja.

•Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarviointiraportti toimitettiin sääntelyntarkastelulautakunnalle 30. syyskuuta 2022. Sääntelyntarkastelulautakunta antoi 26. lokakuuta 2022 pidetyn kokouksen jälkeen 28. lokakuuta 2022 kielteisen lausunnon, jossa se ehdotti useita parannuksia. Tarkistettu kertomus toimitettiin 21. joulukuuta 2022. Lautakunta antoi 27. tammikuuta 2023 myönteisen lausunnon, joka sisältää varaumia. Tarkistetussa kertomuksessa puututtiin kaikkiin niihin kohtiin, joihin lautakunta ehdotti parannuksia. Lautakunta oli mm. esittänyt, että seuraavia olisi perusteltava tarkemmin: toimien kiireellisyys ja perustelut, yhteydet arviointiin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen työhön, johdonmukaisuus muiden aloitteiden kanssa, dynaamisen yleiskuvan rajaaminen (mukaan lukien tullitoimintasuunnitelma), toimintalogiikka, tavoitteiden kartoitus, vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisen edistäminen, kunkin vaihtoehdon toiminta käytännössä, missä määrin vaihtoehdot ja toimenpiteet ovat kumulatiivisia ja kattavia, vaihtoehtojen yhdistelmien yksilöinti, toteutettavuus- ja rahoitusriskit, kustannusten ja hyötyjen esittäminen, vaikutusanalyysi, myös suhteessa ehdotettuihin hallintorakenteisiin, kuluttajin ja oletettuihin tietotekniikkakustannuksiin, sidosryhmien näkemysten tarkastelu, seuranta- ja arviointijärjestelyt, tulliprosesseja ja luotettavia toimijoita koskevien vaihtoehtojen yksittäisten toimenpiteiden yksilöinti, sähköisen kaupankäynnin vaihtoehtojen selittäminen, mukaan lukien 150 euron suuruisen tullivapautuksen kynnysarvon poistaminen, yksi yhdestä -periaate, kustannusten ja hyötyjen sekä havainnollisten lukujen rajaaminen, hallinnointiratkaisujen vaikutusanalyysi, kuluttajille aiheutuvat vaikutukset erityisesti 150 euron suuruiseen tullittomuuden kynnysarvoon liittyen sekä jälkiarviointi.

Vaikutustenarviointi, jota parannettiin sääntelyntarkastelulautakunnan lausunnon perusteella, tiivistettiin viiteen tärkeimpään uudistustarpeen taustalla olevaan ongelma-alueeseen:

1.Tullilla on vaikeuksia suojella unionin taloudellisia etuja ja alati kasvavaa joukkoa ei-taloudellisia vaatimuksia, jotka liittyvät alakohtaisiin politiikkoihin (kuten tuoteturvallisuus, vaarattomuus sekä ihmisten, eläinten ja kasvien terveys ja ympäristön suojelu). Koska vain pienelle osalle tuonnista ja viennistä voidaan tehdä fyysiset tarkastukset, tulli on riippuvainen riskienhallinnasta. Riskienhallinta ei kuitenkaan ole tällä hetkellä riittävän tehokasta, yhtenäistä eikä kattavaa EU:n tasolla. Lisäksi tullin on tehtävä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa monenlaisissa haasteissa, mutta tämän yhteistyön laatu ja tehokkuus eivät useinkaan ole optimaalisia ja vaihtelevat eri puolilla EU:ta.

2.Nykyiset tulliprosessit edellyttävät, että kaupan alan toimijat antavat toimitusketjussa useita kertoja samanlaisia tietoja tavaroista eri viranomaisille useiden eikä aina yhteentoimivien tietoteknisten järjestelmien kautta. Tämä aiheuttaa hallinnollisia rasitteita laillisille toimijoille.

3.Nykyinen tullimalli ei sovellu sähköiseen kaupankäyntiin. Sähköisen kaupankäynnin räjähdysmäinen kasvu on muuttanut kaupan luonnetta: aiemmin unioniin tuotiin suuria tavaramääriä rahtina, mutta nyt yksittäisille kuluttajille lähetetään suoraan miljoonia pieniä lähetyksiä. Tulliviranomaisilla ei ole riittäviä valmiuksia selviytyä tällaisesta tavaroiden ja ilmoitusten määrän kasvusta. Lisäksi on näyttöä siitä, että 150 euron kynnysarvoa, jonka alittuessa tulleja ei kanneta, on käytetty järjestelmällisesti väärin. Tämä poikkeus myös suosii kolmansien maiden sähköisen kaupankäynnin toimijoita perinteiseen kauppaan ja EU:n vähittäiskauppiaisiin nähden, mikä vääristää kilpailua.

4.Datan laadussa, saatavuudessa ja analysoinnissa on parantamisen varaa. Vaikka tulliprosessit digitalisoidaan ja tullialan riskianalyysit ja -tarkastukset perustuvat toimitettuun dataan, tullivalvonnan, riskianalyysin ja tarkastusten tekemiseen tarvittavat tiedot ovat hajanaisia ja sijaitsevat yhtä aikaa useissa järjestelmissä tullin hajautetussa tietoteknisessä infrastruktuurissa. Tämä on tulliviranomaisille kallista ja joustamatonta ja se haittaa datan tehokasta käyttöä. Koska datan vaihtoa ja käyttöä koskevan kattava oikeudellinen kehys puuttuu UTK:sta, datan jakaminen tullin, komission, muiden viranomaisten ja kumppanimaiden välillä on hankalaa.

5.Operatiivinen täytäntöönpano vaihtelee huomattavasi jäsenvaltioiden välillä tarkastuskäytännöissä ja -menetelmissä, yksinkertaistusten täytäntöönpanossa ja tullilainsäädännön rikkomisesta määrättävissä seuraamuksissa. Asianmukaista unionin tason riskianalyysiä ei ole olemassa kauppavirtojen asianmukaista valvontaa ja vaatimustenvastaisen kaupan havaitsemista varten. Vaatimustenvastaiset toimijat voivatkin kohdistaa toimintansa sellaisiin EU:n saapumispaikkoihin, joissa tehdään vähemmän tarkastuksia.

Näiden ongelmien vuoksi i) kaikkia tulleja ei kanneta – tulojen menetys heikentää EU:n ja jäsenvaltioiden taloudellisia etuja; ii) vaarallisia, vaatimustenvastaisia ja väärennettyjä tuotteita saapuu edelleen EU:n sisämarkkinoille tai poistuu sieltä, ja iii) EU:hun salakuljetetaan laittomia tavaroita, joiden saapumispaikkaa muutetaan aina kun tarkastukset kiristyvät yhdessä saapumispaikassa. Nämä seuraukset heikentävät vaatimuksia noudattavien alojen kilpailukykyä ja johtavat laillisten yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten), voittojen, työpaikkojen ja tulojen menetykseen sekä vaarantavat EU:n kansalaisten turvallisuuden.

Vaikutustenarvioinnissa todettiin, että ongelmien taustalla olevat keskeiset tekijät ovat i) tulliprosessien riittämättömyys ja liiallinen monimutkaisuus; ii) hajanainen ja monimutkainen tullialan digitalisointi ja iii) tulliliiton hajanainen hallintorakenne.

Näiden ongelmien ja niiden taustalla olevien tekijöiden ratkaisemiseksi vaikutustenarvioinnissa yksilöitiin kolme keskeistä poliittista kysymystä, jotka määrittävät suurelta osin sen, missä määrin tulliliitto saa toivotut keräämistä, suojelemista ja yksinkertaistamista koskevat valmiudet yhtenä kokonaisuutena. Nämä kysymykset ovat seuraavat:

·missä määrin tulliprosesseja olisi uudistettava?

·missä määrin tullin datanhallintaa koskevaa lähestymistapaa olisi uudistettava?

·missä määrin tulliliiton hallinnointia olisi uudistettava?

Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin neljää vaihtoehtoa, joista kukin muodostaa johdonmukaisen toimenpidepaketin kyseisiä kolmea kysymystä varten:

1. Vaihtoehto 1 – yksinkertaisemmat prosessit. Tässä vaihtoehdossa tarkasteltiin prosessin keskeisiä, toisistaan riippuvaisia osatekijöitä, erityisesti prosessin vaiheita, eri toimijoiden rooleja ja niiden vastuuta sääntöjen noudattamisesta, datan käyttöä, luotettavampien toimijoiden ja sähköisen kaupankäynnin kohtelua sekä tapaa, jolla seuraamuksia sovelletaan kaikkialla EU:ssa vaatimustenvastaisuuden estämiseksi. Tällä vaihtoehdolla vähennettäisiin ja yksinkertaistettaisiin tuontiprosessin vaiheita, selkeytettäisiin toimijoiden (erityisesti tuojien ja viejien) vastuita, poistettaisiin tullivapautus enintään 150 euron arvoisilta tavaroilta ja annettaisiin sellaisia sähköisiä alustoja koskevat säännökset, joita pidetään oletettuina tuojina ja jotka maksavat tullit yritysten ja kuluttajien välisessä sähköisessä kaupankäynnissä sovellettavan yksinkertaisemman tullin laskentatavan mukaisesti. Sillä otettaisiin käyttöön uusi Trust and Check -toimijaa, jäljempänä ’luotettava ja valvottu toimija’, koskeva lähestymistapa kauppakumppanuuteen, jossa kyseiset läpinäkyvällä tavalla toimivat luotettavat toimijat saisivat lisää etuoikeuksia (kuten vähemmän ja kohdennetumpia tullitarkastuksia sekä mahdollisuus luovuttaa tavarat itse). Sillä otettaisiin käyttöön yhteinen lähestymistapa hallinnollisiin seuraamuksiin, ja sen avulla komissio saisi helpommin dataa riskienhallinnan tueksi. Nämä muutokset toteutettaisiin nykyisten digitalisointimallin ja tullihallinnointirakenteen puitteissa, mikä arvioiden mukaan rajoittaisi niiden vaikutusta.

2.Vaihtoehto 2 täydentäisi vaihtoehtoa 1 siten, että EU:n tulliviranomainen koordinoisi jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä riskienhallinnan alalla, tukisi sääntöjen yhdenmukaista täytäntöönpanoa ja hallinnoisi tulliohjelmia. Tämä vaihtoehto perustuisi nykyiseen digitalisointimalliin.

3.Vaihtoehdossa 3 perustettaisiin komission hallinnoima EU:n tullidatakeskus, jonka tehtävänä olisi panna täytäntöön vaihtoehdossa 1 yksilöidyt yksinkertaisemmat tulliprosessit keskitetyssä tietoteknisessä mallissa. Datakeskus helpottaisi tietojen keräämistä eri toimijoilta, niiden käsittelyä EU:n tullialan riskienhallintaa varten ja niiden vaihtoa muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Hallinnoinnin osalta komission roolia vahvistettaisiin erityisesti riskienhallinnan järjestämisessä, ottaen kuitenkin huomioon komission rajalliset valmiudet ja se, ettei sillä ole organisatorista toimeksiantoa uuden dataympäristön koko potentiaalin hyödyntämiseksi.

4.Vaihtoehto 4 sisältää yksinkertaisemmat tulliprosessit, jotka toteutettaisiin EU:n tullidatakeskuksen kautta. Kyseisestä datakeskusta hallinnoisi EU:n tulliviranomainen, joka vastaa (vaihtoehdon 2 lisäksi) operatiivisten riskien ja datan hallinnasta sekä tukisi yksinkertaistettujen prosessien toteuttamista.

Vaihtoehto 4 on suositeltavin vaihtoehto. Sen kolme osatekijää (uudistetut tulliprosessit, jotka toteutetaan EU:n tulliviranomaisen hallinnoimassa keskitetyssä EU:n tullidatakeskuksessa) vahvistavat toisiaan parempien tulosten aikaansaamiseksi ja synergioiden luomiseksi kaikkialla EU:ssa. Tämä on tehokkain vaihtoehto, sillä keskusrakenteisiin tehtävät investoinnit vähentävät merkittävästi jäsenvaltioille ja yrityksille aiheutuvia kustannuksia. Siitä saadaan erityisesti seuraavat hyödyt 37 :

·Tullivalvonta tehostuu. Datan helpompi saatavuus ja käsittely EU:n tullidatakeskuksen kautta tehostaa EU:n riskienhallintaa ja parantaa tullin valmiuksia havaita petoksia tunnistamalla unionin tasolla toimivien riskialttiiden toimijoiden profiilit. Se tuottaa lisätuloja unionille ja sen jäsenvaltioille. Datan helpompi saatavuus ja parempi koordinointi viranomaisten välillä lisäävät tullin valmiuksia havaita ja pysäyttää sellaiset tavarat, jotka eivät täytä unionin vaatimuksia, mikä hyödyttää kansalaisia ja kuluttajia.

·Laillisen kaupan hallinnollinen taakka kevenee. Tarkistetut prosessit ovat yksinkertaisempia, ja data kerätään kerralla oikeasta lähteestä EU:n tullidatakeskuksen yhden käyttöliittymän kautta. Arvion mukaan säästöt voisivat olla noin 1,2–2,6 miljardia euroa vuodessa (ottaen huomioon, että yritykset joutuvat maksamaan tulleja vuosittain noin miljardi euroa enemmän, koska tullittomuus poistuu yritysten ja kuluttajien välisessä sähköisessä kaupankäynnissä enintään 150 euron arvoisilta lähetyksiltä).

·Toimintojen (tietotekniikka, data ja riskienhallinta) keskittäminen EU:n tulliviranomaiseen johtaa merkittäviin säästöihin jäsenvaltioiden tietoteknisissä tullimenoissa. Arvioinnin mukaan säästöt voivat olla alussa noin 194 miljoonaa euroa vuodessa ja nousta 15 vuoden aikana noin 2,3 miljardiin euroon vuodessa. EU:n tulliviranomainen huolehtii kansallisten tulliviranomaisten ja muiden viranomaisten välisestä koordinoinnista.

·Sähköisen kaupankäynnin ja perinteisen kaupankäynnin toimintaedellytykset tasavertaistuvat. Tarkistetut prosessit antavat sähköisen kaupankäynnin toimijoille mahdollisuuden tarjota yksinkertaisemmin taloudellisia ja muita tietoja ja asettavat kyseiset toimijat vastuuseen niistä. Kuluttajat hyötyvät puolestaan hintojen ja maksujen avoimuuden lisääntymisestä.

·Tulliliitto toimii yhtenä kokonaisuutena. EU:n tulliviranomainen toimittaa tarkistetut prosessit keskitettyyn EU:n tullidatakeskukseen helpottaakseen yhdenmukaista täytäntöönpanoa kaikissa jäsenvaltioissa ja välttääkseen eroavuudet.

Yhteiskunnallisten ja ympäristövaikutusten osalta tämän vaihtoehdon odotetaan tuottavan merkittäviä etuja, koska se antaa tullille paremmat mahdollisuudet valvoa sellaisen lainsäädännön täytäntöönpanoa, jolla pyritään saavuttamaan sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tavoitteet, yhteistyössä muiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa. Erityisesti voidaan todeta seuraavaa:

·Parhaaksi arvioitu vaihtoehto, jossa EU:n tulliviranomaisen operatiivinen koordinointitehtävä yhdistetään EU:n tullidatakeskuksen datavälineisiin ja -prosesseihin, mahdollistaa parhaiten jäsennellyn ja EU:n laajuisen yhteistyön tullin ja asiaankuuluvien sosiaali- ja ympäristöpolitiikkojen välillä, jotta niiden rajoilla suoritettavan tullitoiminnan tuloksellisuutta voidaan parantaa.

·Toimijoiden tullille toimittamien lisätietojen pitäisi parantaa entisestään tullin valmiuksia valvoa sellaisen lainsäädännön täytäntöönpanoa, jolla pyritään sosiaalisiin tavoitteisiin, kuten pakkotyön kieltämiseen, tai ympäristötavoitteisiin.

·Tullivapautta koskevan 150 euron kynnysarvon poistaminen estää arvoltaan suurten tilausten jakamisen useisiin lähetyksiin, joiden arvo on alle 150 euroa, tullivapautuksen saamiseksi. Tällä on myönteinen ympäristövaikutus liikenteen päästöihin.

·Se, että tuontitavaroiden tuotevaatimusten noudattamista valvotaan tiukemmin, saattaa johtaa tuotannon siirtymiseen unioniin

Vaikutustenarvioinnissa esitetyt käyttötapaukset osoittavat lisäksi, miten uudistus tukee asiaankuuluvien nykyisten poliittisten tavoitteiden täytäntöönpanoa (kuten ekosuunnittelu ja kestävät tuotteet, kuluttajien päästöt, kertakäyttömuovit ja hitaasti hajoavat kemikaalit) sekä EU:n teollisuuteen ja työpaikkoihin vaikuttavan vaatimustenvastaisen tuonnin aiheuttaman epäreilun kilpailun vähentämistä ja markkinavalvontatoimia yleensä.

Kestävän kehityksen tavoitteiden osalta vaikutustenarvioinnissa kartoitettiin, miten uudistus edistäisi niiden täytäntöönpanoa toteuttamalla kansainväliseen tavarakauppaan ja toimitusketjuihin liittyviä toimenpiteitä, joilla erityisesti

·helpotetaan laillista kauppaa (tavoite 8);

·tehostetaan sellaisen tuonnin tai viennin havaitsemista ja ehkäisemistä, joka on ristiriidassa esimerkiksi jätteitä, kemikaaleja tai turvallista ja kestävää tuotesuunnittelua koskevien EU:n sääntöjen kanssa (tavoite 12);

·lisätään alueellisten ekosysteemien suojelua (esim. metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden tuonnilta) sekä biologisen monimuotoisuuden suojelua helpottamalla CITES-sopimuksen vastaisen tavaravirran havaitsemista (tavoite 15).

Ehdotus on täysin ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen. Sillä parannetaan ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon valvontaa sekä virtaviivaistetaan ja tehostetaan kansainvälisen kaupan harjoittamista ja siihen kohdistuvaa talouden toimijoiden ja viranomaisten harjoittamaa valvontaa. Resurssien ja välineiden yhdistäminen keskusympäristössä vähentää erityisesti järjestelmäkehittämisen ja hallinnollisen toiminnan päällekkäisyyttä, lyhentää tulliprosesseihin kuluvaa kokonaisaikaa ja vähentää sitä kautta resurssien tarvetta.

Ehdotuksessa noudatetaan periaatteita ”oletusarvona digitalisaatio” ja ”oletusarvona yksityisyyden suoja” Se on yhdenmukainen komission lippulaivahankkeiden kanssa, joita ovat mm. tekoälysäädös, datahallintosäädös, yleinen tietosuoja-asetus ja EU:n tietosuoja-asetus. Siinä säädetään automaatioon valmiista käyttäjäkeskeisistä prosesseista, jotka mahdollistavat kaiken operatiivisen tietojenvaihdon tullin kanssa sähköisesti yhden EU:n monikäyttöliittymän kautta. Se noudattaa yhden kerran periaatetta sekä datan uudelleenkäytön ja tietojen minimoinnin periaatteita, koska siinä säädetään, että toimitettu data integroidaan muihin prosesseihin, ja koska siihen sisällytetään EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön lähestymistapa, joka yhdistää tullimuodollisuudet ja muut muodollisuudet (asetus (EU) 2022/2399), ja mahdollistaa myös datavetoisen politiikan. Ehdotuksen myötä moninkertaisista kansallisista järjestelmistä siirrytään joustavaan keskitettyyn palvelu- ja järjestelmäkokonaisuuteen, jonka avulla prosesseja voidaan kehittää ja muuttaa halvemmalla, johdonmukaisemmalla, ketterämmällä ja joustavammalla tavalla. Se tukee innovointia ja digitaaliteknologiaa mahdollistamalla kehittyneiden analyysitekniikoiden käytön tullioperaatioissa sekä EU:n laajuisen resurssien yhdistämisen ja sellaisten komponenttien avoimen ohjelmakehityksen, joita kaikki jäsenvaltiot voivat käyttää tässä yhteydessä. Ehdotus on ”digitaalivalmis”, ja siinä säädetään toimivallan siirrosta ja valtuutuksista dataelementtien kaltaisiin teknisiin näkökohtiin ja sääntöihin puuttumiseksi.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Tulliprosessien vähentämisen ja yksinkertaistamisen sekä EU:n ja tullin välistä vuorovaikutusta koskevan portaalin (EU:n tullidatakeskus) käyttöönoton odotetaan vähentävän merkittävästi hallinnollista rasitetta tällä hetkellä voimassa olevaan unionin tullikoodeksiin verrattuna.

Vaikutustenarvion mukaan talouden toimijoiden kokonaissäästöt voisivat olla parhaaksi katsotussa vaihtoehdossa 26 miljardia euroa 15 vuoden aikana (ottaen huomioon, että yritykset joutuvat maksamaan tulleja vuosittain noin miljardi euroa enemmän, koska tullittomuus poistuu yritysten ja kuluttajien välisessä sähköisessä kaupankäynnissä enintään 150 euron arvoisilta lähetyksiltä).

•    Perusoikeudet

Tullilla on pitkä kokemus liiketoiminnan kannalta arkaluonteisia tietoja sekä taloudellisia ja henkilötietoja sisältävän datan keräämisestä ja käsittelystä. Tullikoodeksin tarkistuksessa kunnioitetaan henkilötietojen suojaa koskevaa perusoikeutta kokonaisuudessaan. Uudistus jopa parantaa tämän oikeuden suojaa, kuten vaihtoehdon 4 vaikutustenarvioinnista käy ilmi. Datakeskukseen sisällytettäisiin henkilötietojen suojaa koskevia välineitä ja valvontatoimia, joilla kukin rekisterinpitäjä voi varmistaa tietosuojaoikeuksien noudattamisen. Tällä on myönteinen vaikutus myös rekisteröityihin, jotka voisivat käyttää oikeuksiaan hyvin samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Uudistuksella vahvistetaan toimia, joita tulliviranomaiset toteuttavat maksamattomien tullien kantamisen, aliarvottamisen ja petosten osalta. Lisäksi alle 150 euron lähetysten tullivapautuksen poistaminen sulkee porsaanreiän ja tuo unionin talousarvioon lisätuloja, joiden määräksi arvioidaan 750 miljoonaa euroa vuodessa käypinä hintoina.

Tullien kantaminen siirtyy asteittain tavaroiden ilmoituspaikasta tuojan tai viejän sijoittautumispaikkaan unionissa. Tämä helpottaa tullien tarkastamista ja kantamista ja yksinkertaistaa vuorovaikutusta tuojan tai viejän, erityisesti pk-yritysten, kannalta. Vaikka tällä muutoksella ei ole suoraa vaikutusta EU:n kokonaistalousarvioon eikä jäsenvaltioiden EU:n talousarvioon maksamiin rahoitusosuuksiin, se voi vähitellen muuttaa jäsenvaltioiden kantopalkkioina itselleen pidättämää osuutta tulleista. 

EU:n tulliviranomainen ja EU:n tullidatakeskuksen kehittäminen eivät edellytä määrärahojen lisäystä vuosien 2021–2027 budjetissa, koska kahden ensimmäisen vuoden aikana syntyvät noin 60 miljoonan euron kustannukset rahoitetaan vuosien 2021–2027 Tulli-ohjelmasta. Uudistuksen kokonaiskustannuksiksi EU:n talousarviossa arvioidaan noin 1,855 miljardia euroa vuoden 2027 jälkeen. Tämä määrä sisältää kustannukset, jotka aiheutuvat tässä ehdotuksessa EU:n tulliviranomaiselle ja EU:n tullidatakeskukselle osoitetuista tehtävistä, rajoittamatta kuitenkaan vuoden 2027 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä ja ohjelmista tehdyn sopimuksen soveltamista. 

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Komission toteuttamassa tulliliiton suorituskykyä koskevassa hankkeessa kerätään ja analysoidaan vuosittain jäsenvaltioiden toimittamia tullin toimintaa, suuntauksia ja suorituskykyä EU:ssa koskevia tietoja näyttöön perustuvan politiikan tueksi. Yksi analyysin tärkeimmistä tuloksista on tulliliiton suorituskykyä koskeva vuosikertomus, joka on osoitettu ainoastaan jäsenvaltioille ja jossa esitetään päätelmiä ja suosituksia tulliliiton tärkeimmistä kehityskuluista EU:n strategisiin tavoitteisiin liittyvien keskeisten suorituskykyindikaattoreiden analyysin perusteella. Kyseisiä indikaattoreita ovat suojelu, kilpailukyky, helpotukset, tarkastukset ja yhteistyö. Tulliliiton suorituskykyindikaattorit koskevat monia erilaisia toimia, kuten kannettujen tullien määrää, yksinkertaistusten käyttöä, AEO:iden roolia tulliprosesseissa, tullitarkastuksia ja laittoman kaupan havaitsemista.

Tulliliiton suorituskykyä koskevan datan kerääminen on tällä hetkellä vapaaehtoista, mikä herättää epäilystä datan laadusta, täydellisyydestä ja johdonmukaisuudesta sekä datan omistajuuteen ja luottamuksellisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Tällä aloitteella pyritään kehittämään tulliliiton suorituskyvyn mittaamista ottamalla käyttöön oikeusperusta jäsennellylle kehykselle, jossa tullin suorituskykyä koskevia tietoja annetaan ja analysoidaan vuosikertomuksen laatimista varten. Lisäksi tulliliiton suorituskyvyn oikeusperusta tarjoaa viimein välineen tämän aloitteen seurantaa ja arviointia varten ja parantaa indikaattoreita riskianalyysin, tarkastuspanosten ja -tuotosten sekä suojelun, kantamisen ja yksinkertaistusten tulosten osalta. Näin puututaan komission käytössä olevien tehokkaiden valvontavälineiden puutteeseen, kuten UTK:n arvioinnissa todetaan.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Tällä uudistuksella parannetaan tullin valmiuksia valvoa ja tarkastaa, mitkä tavarat saapuvat tulliliittoon ja mitkä poistuvat sieltä. Tulli noudattaa toimitusketjua koskevien tietojen data-analyysiin perustuvaa uutta strategista lähestymistapaa kohdennettujen ja koordinoitujen tullitoimien toteuttamiseksi. Tulliviranomaisten, markkinavalvontaviranomaisten, lainvalvontaviranomaisten ja -elinten, veroviranomaisten ja muiden kumppanien yhteistyöpuitteita vahvistetaan. Uusi kaupan alan toimijoiden kanssa solmittava kumppanuus vähentää hallinnollista taakkaa ja yksinkertaistaa tulliprosesseja. Uusi EU:n tullidatakeskus helpottaa tietojen vaihtoa ja yhdistämistä yhdessä keskusympäristössä. Uusi EU:n tulliviranomainen tekee keskitetyn riskianalyysin ja tukee kansallisia viranomaisia, minkä ansiosta tullitoimista tulee koordinoituja. Nämä toimenpiteet valmistavat tulliliittoa tulevaisuuteen, sillä sähköisen kaupankäynnin määrä kasvaa ja kiellot ja rajoitukset monimutkaistuvat.

Uusi unionin tullikoodeksi on rakenteeltaan yksinkertainen ja intuitiivinen. Siinä määritellään tulliviranomaisten, tuojan, viejän ja liikenteenharjoittajan rooli. Tietoja kerätään uuteen EU:n tullidatakeskukseen, jossa ne käsitellään riskianalyysiä varten. Ehdotus sisältää yhden tavaroiden saapumista koskevan osaston ja yhden tavaroiden poistumista koskevan osaston. Uusilla osastoilla otetaan käyttöön kriisimekanismi, EU:n tulliviranomainen sekä tullirikkomuksista ja muista kuin rikosoikeudellisista rikkomuksista määrättävien seuraamusten yhteinen vähimmäistaso.

I osastolla otetaan käyttöön uusi unionin tullikoodeksi, joka perustuu moniin edellisen koodeksin osiin. Tulliviranomaisten toimenkuvaa vahvistetaan, jotta se heijastaisi tulliviranomaisten suorittamien palvelujen laajuutta. Näitä palveluja ovat esim. tullien kantaminen, kansalaisten, ympäristön ja muiden yleisten etujen suojelu, epäreilun, vaatimustenvastaisen ja laittoman kaupan torjunta sekä laillisten kauppavirtojen tukeminen. Kyseinen osasto sisältää asiaankuuluvat tarkistettujen tulliprosessien määritelmät, joista tärkeimmät koskevat tuojaa, viejää, oletettua tuojaa etämyyntitapauksissa sekä kieltoja ja rajoituksia. 

Uudistuksella pyritään vastuullisten toimijoiden avoimuuteen ja vastuuvelvollisuuteen ja tulliprosessien yksinkertaistamiseen. II osastossa vahvistetaan tuojan, oletetun tuojan ja viejän velvollisuudet tullia kohtaan. Roolien osalta nykyisen järjestelmän heikkoutena on se, että tällä hetkellä tullille vastuussa olevilla henkilöillä, kuten ilmoittajalla ja liikenteenharjoittajalla, on suuria vaikeuksia noudattaa taloudellisia ja muita velvoitteitaan. Tätä taustaa vasten tarkoituksenmukaisin muutos rooleihin on vaatimusten noudattamista koskevan vastuun osoittaminen tuojille ja viejille. Tulli edellyttää, että tuojat ja viejät ovat sijoittautuneet unionin alueelle (kuten edellisen koodeksin 170 artiklan 2 kohdassa edellytettiin ilmoittajan osalta) ja että ne on rekisteröity sijoittautumisjäsenvaltioon luetteloituja poikkeuksia lukuun ottamatta. Verkkomyyjät ja verkkokauppa-alustat eivät ole toistaiseksi osallistuneet tuonnin tullimuodollisuuksiin. Oletettuina tuojina niiden on toimitettava tulliviranomaisille EU:ssa kuluttajille myytyjen tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta varten tarvittavan datan lisäksi myös data, joka niiden on kerättävä arvonlisäverotusta varten. Tavaroita tullialueelle tuovan liikenteenharjoittajan roolia ja tätä varten tarvittavia tietoja selkeytetään. Valtuutettujen talouden toimijoiden järjestelmässä jatketaan yritysten ja tullin välillä tehtävää menestyksekästä yhteistyötä. Tämä kumppanuus siirtyy kuitenkin uudelle tasolle, kun uusi luotettujen ja valvottujen toimijoiden käsite otetaan käyttöön. Kyseiset luotettavat ja tarkastetut toimijat (Trust and Check) antavat tulliviranomaisille pääsyn sähköisiin järjestelmiinsä, joissa on tiedot niiden vaatimustenmukaisuudesta ja niiden tavaroiden liikkumisesta. Vastineeksi ne saavat tiettyjä etuja, erityisesti mahdollisuuden luovuttaa tavarat tullin lukuun ja lykätä tullivelan maksamista.

III osastossa esitetään uusi dataparadigma, jolla integroidaan ja korvataan asteittain nykyiset tullin tietotekniset järjestelmät. Uudistuksen myötä siirrytään 27 tietotekniikkaympäristöstä, joissa on useita järjestelmiä kussakin jäsenvaltiossa, keskitettyyn järjestelmien ja palvelujen kokonaisuuteen. EU:n tullidatakeskus on keskitetysti kehitetty järjestelmä- ja palvelukokonaisuus, jonka käyttö on pakollista. Siinä määritellään uudelleen, miten tulli- ja muuta dataa kerätään, miten sitä käytetään tullivalvonnassa ja miten se jaetaan kumppaniviranomaisten kanssa. Se on myös uusi ”moottori”, joka käsittelee, yhdistää ja tallentaa tietoja ja tekee EU:n tason riskianalyysin. Yhdessä tämä antaa tullille paremman kuvan toimitusketjusta riskinarviointia varten ja mahdollistaa sen, että tullin toimista tulee kohdennetumpia ja strategisempia. Lisäksi se mahdollistaa tietosuojasääntöjen sekä tiedonsaantia, tietoturvaa ja luottamuksellisuutta koskevien sääntöjen soveltamisen horisontaalisesti, koordinoidusti ja johdonmukaisesti.

IV osastossa säilytetään olennaiset käsitteet, jotka koskevat unionin tullialueelle tuotavien tai sieltä vietävien, tietyn käyttötarkoituksen menettelyyn tai sisäisen passituksen menettelyyn asetettavien tavaroiden tullivalvonnan soveltamisalaa. Siinä määritetään, että tuojan tai viejän sijoittautumispaikasta vastaava tullitoimipaikka on toimivaltainen tullitoimipaikka. Tullivalvonta ja -tarkastukset sekä riskinalennustoimenpiteet perustuvat koko toimitusketjun reaaliaikaiseen riskienhallintaan EU:n näkökulmasta. Uudistuksen keskiössä on sekä taloudellisten että muiden riskien riskienhallinnan parantaminen. IV osastossa kuvataan selkeästi riskienhallintaprosessi sekä taloudellisten että muiden riskien osalta sekä komission, EU:n tulliviranomaisen ja tulliviranomaisten roolit ja vastuualueet tällä alalla. Siinä käsitellään EU:n tullidatakeskuksen käyttöä tullialan riskienhallinnan tukemisessa ja säädetään riskienhallinnan ja -valvonnan kannalta merkityksellisten tietojen kattavasta vaihdosta ja käytöstä. Kansalliset tulliviranomaiset kantavat edelleen pääasiallisen vastuun kansallisesta riskienhallinnasta ja tarvittavista tullitarkastuksista. Uuden EU:n tason riskianalyysin perusteella EU:n tulliviranomainen antaa tulliviranomaisille EU:n tarkastussuosituksia. Nämä tarkastussuositukset on pantava täytäntöön, tai muussa tapauksessa on perusteltava, miksi näin ei tehty. Komissio vahvistaa yhteiset riskinarviointiperusteet ja -mallit sekä yhteiset tarkastusten painopistealueet täytäntöönpanosäädöksillä, ja se voi yksilöidä muun lainsäädännön alalla tiettyjä aloja, jotka on syytä asettaa etusijalle tullialan riskienhallinnassa ja tullitarkastuksissa. IV osastossa säädetään myös riskienhallinnan täytäntöönpanon järjestelmällisestä arvioinnista, jotta sitä voitaisiin parantaa jatkuvasti.

V osasto sisältää eri tullimenettelyjä, joilla kaupan alan toimija voi väliaikaisesti varastoida tavarat tai luovuttaa ne vapaaseen liikkeeseen EU:n sisämarkkinoilla. Periaatteessa tulliviranomaiset ovat edelleen vastuussa tavaroiden luovuttamisesta ja niiden asettamisesta tullimenettelyyn. Luotetut ja valvotut toimijat voivat luovuttaa tavaransa ilman tullin aktiivisia toimia, jos tiedot ovat saatavilla etukäteen ja jos tavaroita ei valita tarkastettaviksi. Tämä osasto sisältää myös selkeät säännöt prosessista ja oikeudellisista seurauksista silloin, kun tulliviranomaisten on kuultava muita toimivaltaisia viranomaisia ennen tavaroiden luovuttamista, mukaan lukien mahdollisuus vaatia tuojia antamaan tietoja tavaroiden jakelusta myös niiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamisen jälkeen. Tulli voi joka tapauksessa pysäyttää tavaroiden siirrot, kieltäytyä luovuttamasta tavaroita ja viime kädessä takavarikoida tavarat. Myös V osastossa on siirtymäsäännöksiä, joiden nojalla nykyisiä tulliprosesseja voidaan jatkaa oikeusvarmuuden turvin koko siirtymäkauden ajan siihen saakka, kun uudet datanhallintajärjestelmät ovat toiminnassa.

VI osastossa esitetään uusi yksinkertaistettu menettely tavaroiden tuomiseksi tulliliittoon, mikä yksinkertaistaa menettelyä huomattavasti ja keventää hallinnollista taakkaa. Tulli kerää riskianalyysiä varten tietoja, mukaan lukien lastin ennakkoilmoitus ja lähtöä edeltävät tiedot, ja puuttuu tarvittaessa asiaan. Riskinhallinnassa tulliviranomaisten painopiste siirtyy yksittäisistä lähetyksistä koko toimitusketjun valvontaan. Tulli ylläpitää valmiuksia puuttua kaikkiin yksittäisiin lähetyksiin EU:n tullidatakeskuksen tietojen perusteella. Tullimenettelyn tyypistä riippuen on toimitettava ainakin tietyt vähimmäistiedot, jotka on annettava tulliviranomaisille tai asetettava niiden saataville. Jos tulliviranomaisilla on tarvittavat tiedot etukäteen eivätkä ne näe mitään riskiä tai ongelmia, tavarat voivat liikkua ennakkoarvioinnin periaatteen mukaisesti, ja asiaan puututaan vain tarvittaessa. Moninkertaiset tulli-ilmoitukset korvataan asteittain käyttämällä liiketoimintadataa siirtymäajan jälkeisenä aikana tarvittavien järjestelmien kehittämiseksi. Tietoja voidaan antaa aikaisemmin tullin toimitusketjun valvonnan vahvistamiseksi. Tuontivalvontajärjestelmässä 2 (ICS2) käytettävästä moninkertaisesta ilmoittamisesta saatujen myönteisten kokemusten perusteella toimitusketjun eri toimijat voivat antaa oman osansa asiaankuuluvista tiedoista. Esimerkiksi tuoja voi antaa asiaankuuluvat tiedot tuotteesta ja liiketoimesta, kun taas liikenteenharjoittaja voi antaa tiedot reitistä ja saapumisesta erikseen. 

VII osaston vientisäännöt kuvastavat saapumisprosesseja. Viejä on sijoittautunut unioniin ja rekisteröity siellä. Tulli kerää asiaankuuluvat tiedot ja tekee riskianalyysin. Laillisia kauppavirtoja helpotetaan ja samalla vahvistetaan tullin valmiuksia valvoa sääntöjä ja niiden täytäntöönpanoa.

VIII osastossa säilytetään aiemmassa koodeksissa säädetyt erityismenettelyt. Asiaankuuluvat tiedot kerätään erityismenettelyistä, joita ovat mm. passitus, sisäinen ja ulkoinen jalostus, väliaikainen maahantuonti, tietty käyttötarkoitus ja vapaa-alueet. Vastuussa olevan talouden toimijan avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta parannetaan yleistä lähestymistapaa noudattaen.

IX osastossa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt tavaroiden luokittelulle, arvolle ja alkuperälle, jotka on määritettävä tuonti- ja vientitullien sekä muiden tavarakauppaan sovellettavien toimenpiteiden, kuten polkumyyntitullien, soveltamiseksi. Ehdotuksella ei muuteta näitä tekijöitä, jotka määräytyvät suurelta osin Maailman kauppajärjestön ja Maailman tullijärjestön kansainvälisten sääntöjen sekä EU:n kahdenvälisten kauppasopimusten perusteella. Koska näiden sääntöjen on kuitenkin todettu olevan erityisen monimutkaisia sähköisen kaupankäynnin kannalta, kyseisessä osastossa vahvistetaan kaksi yksinkertaistettua menettelyä, joita tuoja voi halutessaan soveltaa yritysten ja kuluttajien välisissä liiketoimissa kannettavan tullin määrittämiseksi.

Ensimmäisen yksinkertaistuksen mukaan etuuskohteluun oikeuttamatonta alkuperää ei tarvitse todistaa sähköisessä kaupankäynnissä, jos tuoja on valinnut yksinkertaistetun tullikohtelun käytön. Tämä on välttämätöntä, koska tällaisen todisteen hankkimiseen liittyvä hallinnollinen rasite on yleensä suhteeton tavaroiden arvoon nähden. Toisen yksinkertaistuksen mukaan tullausarvoon sisällytetään kuljetuskustannukset tavaroiden lopulliseen määräpaikkaan asti sillä edellytyksellä, että tuoja käyttää yksinkertaistettua tullikohtelua. Tällä lähestymistavalla varmistetaan tuontitullin ja arvonlisäveron veropohjan täydellinen yhdenmukaisuus yritysten ja kuluttajien välisessä sähköisessä kaupankäynnissä, jossa kuljetuskustannukset määritetään yleensä loppukuluttajan osoitteeseen asti.

X osaston mukaan tullivelka syntyy vapaaseen liikkeeseen luovutuksen yhteydessä. Koska tulliviranomaisten työn keskipiste on siirtymässä lähetyksestä toimitusketjuun, niiden työssä keskitytään enemmän myös vakiintuneisiin tuojiin ja viejiin. Siirtymäkauden jälkeen tullivelka syntyy tuojan rekisteröitymispaikassa eikä tulli-ilmoituksen antamispaikassa. Tämä on talouden toimijoiden ja erityisesti pk-yritysten kannalta merkittävä yksinkertaistus uuden kauppakumppanuuden puitteissa. Tulliviranomaisilla on puolestaan paremmat mahdollisuudet valvoa ja tarkastaa vakiintuneita tuojia. Tullit ovat EU:n talousarvion perinteisiä omia varoja. Jäsenvaltiot pidättävät osan tulleista kantopalkkioina, joiden jakautuminen saattaa vähitellen muuttua uusien säännösten myötä. Lisäksi tullien määrän määrittää tuoja tai viejä ja ainoastaan, jos tuoja ei ole tehnyt tätä, vastuussa oleva tulliviranomainen. Sähköisessä kaupankäynnissä tullivelka syntyy oletetulle tuojalle jo tapahtuman maksuhetkellä aivan kuten alv-säännöksissäkin säädetään. Koska tämä saattaa kuitenkin tapahtua paljon ennen tavaroiden fyysistä saapumista unioniin, sähköisen kaupankäynnin välittäjille voidaan antaa lupa ilmoittaa todellinen tulli ja suorittaa maksut erinä sijoittautumis- ja rekisteröintijäsenvaltiolle. 

Tulliviranomaiset ovat viime vuosina osoittaneet pystyvänsä selviytymään kriiseistä ja reagoimaan niihin. Kriisitilanteissa tarvitaan erityisiä toimia, jotka voivat olla tiukempia tai joustavampia poikkeusten sallimiseksi, mutta niitä on sovellettava samalla tavalla kaikkialla EU:ssa. Unionin tullikoodeksin XI osastoon on lisätty kriisisäännöksiä. EU:n tulliviranomainen kehittää erilaisia kriisitilanteita varten protokollia ja menettelyjä, kuten yhteisten riskikriteerien soveltaminen, asianmukaiset riskinalennustoimenpiteet ja yhteistyöpuitteet, sekä varmistaa niiden soveltamisen ja täytäntöönpanon komission täytäntöönpanosäädöksellä tekemän päätöksen perusteella.

Tähän mennessä EU:lla ei ole ollut selkeää rakennetta, jonka puitteissa se voisi hallinnoida tulliliittoa, joka on valmis vastaamaan aikamme haasteisiin. Asetuksen XII osastossa vahvistetaan EU:n tulliviranomainen, sen tehtävät, vastuualueet ja hallinnointi. Komissio voi antaa EU:n tullidatakeskuksen kehittämisen ja toiminnan kyseisen viranomaisen tehtäväksi. Se vastaa EU:n tason riskienhallinnasta ja antaa tarkastussuosituksia kansallisille tulliviranomaisille. Molemmat tehtävät ovat olennaisen tärkeitä, jotta tullivalmiuksia voidaan lisätä kaikkialla unionissa ja viedä tulliliitto uudelle tasolle. EU:n tulliviranomainen myös koordinoi aktiivisesti tullitoimintaa kaikkialla EU:ssa ja panee poliittiset painopisteet täytäntöön tulliliiton toimintaa varten. EU:n tulliviranomainen tekee EU:n tasolla yhteistyötä muiden virastojen, elinten ja verkostojen, kuten Europolin, Frontexin tai ECHAn kanssa. Se helpottaa myös viranomaisten välistä yhteistyötä, mukaan lukien asiantuntijaryhmien työ, koulutus ja maiden välinen henkilöstövaihto. 

Unionin tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön 38 mukaan EU:n viraston kotipaikan määrittämistä koskeva toimivalta kuuluu unionin lainsäätäjälle, jonka on toimittava aineellisesti merkityksellisissä perussopimusten määräyksissä määrättyjä menettelyjä noudattaen. Komissio katsoi aiheelliseksi jättää isäntäkaupungin nimi avoimeksi ehdotuksessaan. Yhteisen lähestymistavan mukaiset perusteet, jotka on otettava huomioon päätöksentekoprosessissa, ovat asiaankuuluvaa artiklaa koskevassa johdanto-osan kappaleessa. Toimipaikan valinnan olisi perustuttava avoimeen hakuprosessiin, joka saadaan päätökseen ennen lainsäädäntömenettelyn päättymistä. Hakemusten olisi tultava jäsenvaltioilta, koska EU:n erillisviraston isännöinti edellyttää selkeää sitoutumista kyseiseltä jäsenvaltiolta. Komissio on valmis avustamaan näiden perusteiden arvioinnissa ja tekee aktiivista yhteistyötä lainsäätäjien kanssa toimipaikan valinnassa unionin tuomioistuimen 14. heinäkuuta 2022 antaman tuomion ja komission institutionaalisen vastuun mukaisesti.

Jotta tulliviranomaiset voisivat hoitaa tehtävänsä, ne tekevät tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten, terveys- ja kasvinsuojeluviranomaisten, lainvalvontaviranomaisten ja -elinten, rajavalvontaviranomaisten, ympäristönsuojeluelinten, kulttuuriesineiden asiantuntijoiden ja monien muiden alakohtaisista politiikoista vastaavien viranomaisten kanssa. XIII osastossa säädetään uusista yhteistyöpuitteista tullin ja kyseisten viranomaisten väliselle jäsennellylle yhteistyölle, joka kattaa seuraavat neljä alaa: säännöt ja lainsäädäntö, datanvaihto, strategian laatiminen ja koordinoidut toimet. Tällaisissa yhteistyöpuitteissa kehitetään yhteisiä valvontastrategioita erityisongelmien ratkaisemiseksi. Toimet, joita tulli voi toteuttaa muiden politiikanalojen tukemiseksi, on määritelty paremmin, jolloin alakohtaisessa lainsäädännössä voidaan viitata tullikoodeksiin. Kansainvälisen yhteistyön ja tullidiplomatian merkitys kasvaa, ja kumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä lujitetaan esim. tullidatan vaihtamiseksi.

Tullirikkomuksia ja niistä määrättäviä seuraamuksia koskevat kansalliset käytännöt vaihtelevat huomattavasti eri jäsenvaltioissa, mikä johtaa tavaroiden erilaiseen kohteluun ja kaupan vääristymiin. Uudistuksen XIV osastolla otetaan käyttöön tullirikkomuksiksi katsottavien toimien tai laiminlyöntien ja muiden kuin rikosoikeudellisten seuraamusten yhteinen vähimmäistaso sekä yhteiset periaatteet, mutta jäsenvaltioiden menettelyllistä oikeusjärjestystä ei muuteta. Lisäksi siinä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus säätää muista tullirikkomuksista ja lisätä kansallisia seuraamuksia. Tullirikkomukset, jotka koskevat useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota, edellyttävät viranomaisten yhteistyötä. EU:n tullidatakeskus kerää avoimuussyistä kaikki tullirikkomuksiin liittyvät päätökset ja rikkomuksista määrättävät seuraamukset.

XV osaston loppusäännöksiin sisältyy aikataulu kansallisiin järjestelmiin annettaviin tulli-ilmoituksiin perustuvan nykyisen käytännön jatkamiselle ja uuteen järjestelmään siirtymiselle. EU:n tullidatakeskusta kehitetään asteittain alkaen sähköistä kaupankäyntiä koskevasta uudesta lähestymistavasta. Kaupan alan toimijat voivat käyttää EU:n tullidatakeskusta tammikuusta 2032 alkaen, ja niiden olisi käytettävä sitä vuoteen 2037 mennessä, jolloin se on täysin toimintavalmis. EU:n tulliviranomainen perustetaan asteittain, ja se aloittaa tehtävänsä vuonna 2028.

2023/0156 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

unionin tullikoodeksista, Euroopan unionin tulliviranomaisen perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 952/2013 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 33, 114 ja 207 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 39 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Unioni ja sisämarkkinoiden toiminta perustuvat tulliliittoon. Sekä unionin talouden toimijoiden että tulliviranomaisten edun vuoksi useisiin eri säädöksiin sisältyvä tullilainsäädäntö, joka sisälsi yleiset säännöt ja menettelyt, koottiin yhdeksi säädökseksi unionin tullikoodeksista annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 952/2013 40 , jäljempänä ’koodeksi’, jotta varmistettaisiin tariffitoimenpiteiden ja muiden unionin tasolla toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpano unionin ja unionin tullialueen ulkopuolisten maiden tai alueiden välisessä tavarakaupassa sekä tuontimaksujen kantamista koskevien säännösten täytäntöönpano. Jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat vastuussa kyseisten sääntöjen täytäntöönpanosta operatiivisilla tehtävillä esimerkiksi soveltamalla tullimenettelyjä, tekemällä riskianalyysejä ja tarkastuksia sekä määräämällä seuraamuksia tullirikkomuksista.

(2)Asetuksen (EU) N:o 952/2013 täytäntöönpanossa on ilmennyt puutteita useilla aloilla. Näitä puutteita ovat muun muassa seuraavat: muussa unionin politiikassa kuin tullilainsäädännössä vahvistetut riittämättömät/tehottomat toimet sen varmistamisessa, että unionia ja sen kansalaisia suojataan tavaroihin kohdistuvilta muilta kuin taloudellisilta riskeiltä; tulliviranomaisten valmiudet käsitellä tehokkaasti yhä suurempaa kolmansista maista etämyynnin kautta tuotavaa tavaramäärää (sähköiset liiketoimet); asetuksella (EU) N:o 952/2013 perustetun tietojärjestelmäarkkitehtuurin valmiudet digitalisoida tulliprosesseja teknologisen kehityksen tahdissa erityisesti datan hyödyntämiseen perustuvien teknologioiden osalta; tulliliiton tehokkaiden hallintorakenteiden puuttuminen, joka johtaa erilaisiin käytäntöihin ja sääntöjen epäyhtenäiseen täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa. Kyseiset puutteet johtavat siihen, että tulliliiton ja siten sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta estyy sisäisten ja ulkoisten riskien ja uhkien vuoksi.

(3)On aiheellista, että tullilainsäädännössä otetaan huomioon maailmankaupan rakenteiden, teknologian, liiketoimintamallien ja sidosryhmien, kuten kansalaisten, tarpeiden nopea kehitys. Sen vuoksi asetukseen (EU) N:o 952/2013 on tehtävä paljon muutoksia. Selvyyden vuoksi mainittu asetus olisi kumottava ja korvattava.

(4)Jotta tulliliiton tavoitteet saavutettaisiin tehokkaasti, useita sellaisia sääntöjä ja menettelyjä olisi tarkistettava ja yksinkertaistettava, joilla säännellään sitä, miten tavarat tuodaan unionin tullialueelle tai viedään sieltä. Tullilainsäädännön täytäntöönpanon kannalta merkityksellisten tietojen keräämistä, käsittelemistä ja vaihtamista varten olisi oltava nykyaikaiset, integroidut ja yhteentoimivat sähköiset palvelut (Euroopan unionin tullidatakeskus, jäljempänä ’EU:n tullidatakeskus’). Euroopan unionin tulliviranomainen, jäljempänä ’EU:n tulliviranomainen’, olisi perustettava operatiiviseksi keskusviranomaiseksi, joka koordinoi tulliliiton hallinnointia tietyillä aloilla.

(5)Asetuksen (EU) N:o 952/2013 antamisen jälkeen tulliviranomaisten rooli on kehittynyt siten, että siihen kuuluu yhä laajemmin sellaisen unionin ja kansallisen lainsäädännön soveltaminen, jossa säädetään tullivalvonnan alaisia tavaroita koskevia vaatimuksia, erityisesti muita kuin taloudellisia vaatimuksia, jotka ovat tarpeen, jotta nämä tavarat voivat saapua sisämarkkinoille ja liikkua siellä. Tällaiset muut kuin taloudelliset tehtävät ovat lisääntyneet vuosien mittaan räjähdysmäisesti samalla kun turvallisuuteen, vaarattomuuteen, vammaisia henkilöitä koskevaan esteettömyyteen, kestävyyteen sekä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyteen ja elämään, ympäristöön, ihmisoikeuksien suojeluun ja unionin arvoihin kohdistuvat unionin yritysten ja kansalaisten odotukset ovat kasvaneet. Uusia välineitä, kuten digitaalinen tuotepassi, on määrä ottaa käyttöön sen varmistamiseksi, että muu tulliviranomaisten soveltama tuotelainsäädäntö vastaa edelleen näihin odotuksiin. Sen vuoksi on tarpeen ottaa huomioon muiden kuin taloudellisten riskien kasvava määrä ja monimutkaisuus sisällyttämällä tulliviranomaisten tehtävien erityinen viittaus kaikkien näiden yleisten etujen ja tarvittaessa kansallisen lainsäädännön suojelemiseen tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. 

(6)Tulliviranomaisten roolin ja liiketoimintamallien kehittyessä on tarpeen esittää tulliviranomaisten tehtävät yksityiskohtaisemmin kuvaamalla tarkemmin niiden tavoitteet ja työtehtävät, jotta tulliviranomaiset voisivat toimia ”yhtenä kokonaisuutena” ja edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.

(7)Tiettyjä asetukseen (EY) N:o 952/2013 sisältyviä määritelmiä olisi mukautettava tämän asetuksen laajemman soveltamisalan huomioon ottamiseksi, jotta ne saataisiin yhdenmukaistettua muissa unionin säädöksissä vahvistettujen määritelmien kanssa ja jotta voitaisiin selkeyttää terminologiaa, jolla on eri aloilla eri merkitys. Tullilainsäädäntöön olisi lisättävä uusia määritelmiä tiettyjen toimijoiden roolien ja vastuiden selkeyttämiseksi tulliprosesseissa. Tuojan ja viejän tapauksessa uusilla määritelmillä olisi saatettava kyseiset henkilöt vastuuseen tavaroiden vaatimustenmukaisuudesta, mukaan lukien taloudelliset ja muut riskit, tullivalvonnan tehostamiseksi. Uuden oletettua tuojaa koskevan käsitteen osalta uusilla määritelmillä olisi varmistettava, että joissakin tapauksissa, kun kyseessä on verkkomyynti unionin ulkopuolelta, talouden toimijaa ei pidetä kuluttajana vaan tuojana, jolle vastaavien velvollisuuksien täyttäminen kuuluu. Lisäksi olisi otettava käyttöön uusia määritelmiä tullivalvontaa, riskienhallintaa ja tullitarkastuksia koskevien säännösten soveltamisalan laajenemisen vuoksi.

(8)Sen lisäksi, että tulliviranomaisilla on perinteinen rooli tullien, alv:n ja valmisteverojen kantamisessa ja tullilainsäädännön soveltamisessa, niillä on keskeinen rooli myös muun unionin lainsäädännön ja tarvittaessa muun kansallisen tullilainsäädännön täytäntöönpanon valvonnassa. Tämä ”muuta tulliviranomaisten soveltamaa lainsäädäntöä” koskeva määritelmä olisi otettava käyttöön, jotta voidaan luoda tehokkaat puitteet näiden tavaroita koskevien erityisvaatimusten soveltamisen ja valvonnan sääntelemiseksi. Tällaisten kieltojen ja rajoitusten perusteluna voi olla muun muassa julkinen moraali, yleinen järjestys tai turvallisuus, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojeleminen, ympäristön suojeleminen, taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojeleminen ja teollisoikeuksien tai kaupallisten oikeuksien tai muiden yleisten etujen suojeleminen, mukaan lukien huumausaineiden lähtöaineita, tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia tavaroita ja käteisvaroja koskeva valvonta. Muuta tulliviranomaisten soveltamaa lainsäädäntöä koskevan käsitteen olisi katettava myös kauppapoliittiset toimenpiteet ja kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 215 artiklan nojalla toteutetut rajoittavat toimenpiteet.

(9)Oikeudellisen selkeyden parantamiseksi tullipäätöksiä koskevia tiettyjä sääntöjä olisi muutettava. Ensinnäkin on aiheellista selkeyttää, että tullipäätöksen tekemiseen toimivaltainen tulliviranomainen on hakijan sijoittautumispaikan tulliviranomainen, koska sijoittautumispaikasta tulee pääperiaate, jonka perusteella tietyt talouden toimijat voivat tietyin edellytyksin ja mahdollisesti myöhemmin uudelleentarkasteltavan ennalta määrätyn ajan kuluessa soveltaa tällä asetuksella käyttöön otettuja yksinkertaistuksia ja maksaa tullit sijoittautumispaikassaan. Toiseksi olisi täydellisyyden ja oikeudellisen selkeyden vuoksi otettava käyttöön myös enintään 30 päivän pituinen määräaika, jonka kuluessa hakijan on annettava lisätietoja tulliviranomaisille silloin, kun ne katsovat, ettei päätöstä koskeva hakemus sisällä kaikkia vaadittavia tietoja.

(10)Olisi selkeytettävä, mitä seurauksia on siitä, jos tulliviranomainen ei tee hakemusta koskevaa päätöstä asetetuissa määräajoissa. Olisi myös vahvistettava periaate, jonka mukaan tällaisessa tapauksessa katsotaan, että hakemuksesta on annettu kielteinen päätös ja että hakija voi hakea muutosta tullipäätöksiä koskevan yleissäännön mukaisesti.

(11)Kuten Euroopan tilintarkastustuomioistuin on korostanut 41 ja kuten asetuksen (EU) N:o 952/2013 täytäntöönpanoa koskevassa arvioinnissa todetaan, on myös suotavaa vahvistaa asiaankuuluvia säännöksiä, jotta voitaisiin puuttua siihen, että tullipäätöksissä vahvistettujen perusteiden ja velvoitteiden noudattamista ei seurata yhdenmukaisella tavalla. Päätösten haltijoiden olisi noudatettava asiaankuuluvassa päätöksessä asetettuja velvoitteita ja sen lisäksi seurattava jatkuvasti niiden noudattamista ja huolehtia sisäisestä organisaatiosta silloin, kun tällaisella [itse]seurannalla voidaan ehkäistä, lieventää tai korjata tulliprosesseissa mahdollisesti esiintyviä virheitä. Toisaalta tulliviranomaisten olisi säännöllisesti seurattava, miten tällaisten päätösten haltijat panevat tullipäätökset täytäntöön erityisesti silloin, kun päätökset on tehty alle kolmeksi vuodeksi ja siksi aiheuttavat mahdollisesti enemmän riskejä, jotta voitaisiin varmistaa, että kyseinen henkilö täyttää asianomaisissa tullipäätöksissä vahvistetut velvoitteet. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun kyseisillä henkilöillä on erityinen asema, kuten valtuutetulla talouden toimijalla (AEO) tai Trust and Check -toimijalla, jäljempänä ’luotettu ja valvottu toimija’, jotka saavat useita helpotuksia tulliprosesseissa. Lisäksi unionin tason riskienhallinnan vahvistamiseksi tulliviranomaisten olisi ilmoitettava EU:n tulliviranomaiselle kaikista hakemuksen perusteella tehdyistä päätöksistä ja ilmoitettava kyseiselle viranomaiselle seurantatoimista, jotta kyseiset tiedot voidaan ottaa huomioon riskienhallinnassa.

(12)Tulliviranomaisten hakemuksen perusteella ja tietyin edellytyksin tekemien sitovaa tariffitietoa koskevien päätösten, jäljempänä ’STT-päätökset’, ja sitovaa alkuperätietoa koskevien päätösten, jäljempänä ’SAT-päätökset’, lisäksi sitovaa tullausarvotietoa koskevat päätökset, jäljempänä ’STAT-päätökset’, on lisätty tullilainsäädäntöön komission delegoidulla asetuksella (EU).../.... 42 . Tullilainsäädännön käyttäjien edun vuoksi on aiheellista vahvistaa yhdessä säädöksessä säännöt näistä kolmesta sitovaa tietoa koskevasta päätöksen tyypistä.

(13)Unionin tullialueelle saapuvista ja sieltä poistuvista tavaroista vastuussa olevien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet olisi määriteltävä selkeämmin. Säännöllistä tullitoimintaa harjoittavien henkilöiden ensimmäisenä velvoitteena olisi edelleen rekisteröityä niiden sijoittautumispaikasta vastuussa oleville tulliviranomaisille. Yhden ainoan rekisteröinnin olisi oltava voimassa koko tulliliitossa, mutta sen olisi oltava ajan tasalla. Sen vuoksi talouden toimijoilla olisi oltava velvollisuus ilmoittaa tulliviranomaisille kaikista rekisteröintitietojensa muutoksista. Unionin tullialueelle saapuvista ja sieltä poistuvista tavaroista vastaavat henkilöt ovat vastuussa kaikista riskeistä, joita tavaroista aiheutuu kansalaisten turvallisuudelle ja vaarattomuudelle sekä ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle ja elämälle, ympäristölle tai kuluttajille. Olisi myös määriteltävä tuojan velvollisuudet, erityisesti velvollisuus olla sijoittautuneena unionin tullialueelle, ja poikkeukset kyseiseen velvoitteeseen. Niiden olisi vastattava voimassa olevia sääntöjä, joiden nojalla ilmoittajan on oltava sijoittautunut unioniin. Viejän velvollisuudet olisi määriteltävä vastaavasti.

(14)Olisi myös selkeytettävä oletettujen tuojien velvoitteet, jotka poikkeavat [muihin] tuojiin sovellettavista velvoitteista. Olisi erityisesti säädettävä, että oletetun tuojan olisi annettava tulliviranomaisille myytyjen tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamista varten tarvittavan datan lisäksi myös tiedot, jotka oletetun tuojan on kerättävä alv-tarkoituksia varten. Nämä tiedot esitetään yksityiskohtaisesti neuvoston täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 282/2011 43 . 

(15)Talouden toimijoille, jotka täyttävät tietyt perusteet ja edellytykset sille, että tulliviranomaiset voivat pitää niitä vaatimuksia noudattavina ja luotettavina talouden toimijoina, voidaan myöntää AEO-asema, jolloin niille myönnetään helpotuksia tulliprosesseissa. Vaikka AEO-järjestelmällä varmistetaan, että luotettavat toimijat hoitavat valtaosan unionissa käytävästä kaupasta, järjestelmässä on tiettyjä asetuksen (EU) N:o 952/2013 arvioinnissa ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen havainnoissa esiin tuotuja puutteita. Näiden ongelmien ja erityisesti AEO-vaatimusten noudattamisen seurantaan liittyviä toisistaan poikkeavia kansallisia käytäntöjä ja haasteita koskevien ongelmien ratkomiseksi sääntöjä olisi muutettava siten, että tulliviranomaisille asetetaan velvoite seurata vaatimusten noudattamista vähintään kolmen vuoden välein.

(16)Tulliprosessien ja tulliviranomaisten toimintatavan muutokset edellyttävät uutta kumppanuutta talouden toimijoiden kanssa, minkä vuoksi otetaan käyttöön luotettuja ja valvottuja toimijoita koskeva järjestelmä. Luotettuja ja valvottuja toimijoita koskevien perusteiden ja edellytysten olisi perustuttava AEO-arviointiperusteisiin, mutta niillä olisi myös varmistettava, että toimijan katsotaan toimivan läpinäkyvällä tavalla tulliviranomaisten suhteen. Sen vuoksi on aiheellista vaatia luotettuja ja valvottuja toimijoita antamaan tulliviranomaisille käyttöoikeus niiden sähköisiin järjestelmiin, joissa on tiedot niiden vaatimustenmukaisuudesta ja niiden tavaroiden siirroista. Läpinäkyvyyden olisi oltava edellytyksenä tietyille eduille, kuten mahdollisuudelle luovuttaa tavarat ilman tullin aktiivista osallistumista, paitsi jos muussa tulliviranomaisten soveltamassa lainsäädännössä edellytetään luovutusta edeltävää hyväksyntää, ja mahdollisuudelle lykätä tullivelan maksamista. Koska tämän toimintatavan olisi asteittain korvattava tulli-ilmoituksiin perustuva toimintatapa, on aiheellista velvoittaa tulliviranomaiset arvioimaan uudelleen voimassa olevat tulliyksinkertaistuksia koskevat AEO-luvat siirtymäkauden loppuun mennessä.

(17)Tulliprosessien muutokset edellyttävät myös tulliedustajien roolin selkeyttämistä. Sekä suoran että välillisen edustuksen olisi edelleen oltava mahdollista, mutta olisi selkeytettävä, että tuojan tai viejän välillisen edustajan on täytettävä kaikki tuojien tai viejien velvollisuudet; tämä ei koske ainoastaan tullivelan maksamista tai vakuuden asettamista koskevaa velvoitetta vaan myös velvoitetta noudattaa muuta tulliviranomaisten soveltamaa lainsäädäntöä. Tästä syystä tuojia tai viejiä edustavien tulliedustajien on asuttava unionin tullialueella, jotta varmistettaisiin asianmukainen vastuuvelvollisuus taloudellisista ja muista kuin taloudellisista näkökohdista. Unioniin sijoittautuneen välillisen tulliedustajan käyttö on sen vuoksi käytettävissä oleva ja oikeasuhteinen vaihtoehto tuojille ja viejille, joilla ei ole kaupallista läsnäoloa unionissa. Kolmansiin maihin sijoittautuneet tulliedustajat voivat kuitenkin edelleen tarjota palvelujaan unionissa, jos ne edustavat henkilöitä, joiden ei tarvitse olla sijoittautuneita unionin tullialueelle.

(18)Jotta voitaisiin varmistaa digitalisaation yhdenmukainen taso ja talouden toimijoiden tasapuoliset toimintaedellytykset kaikissa jäsenvaltioissa, EU:n tullidatakeskus olisi perustettava keskitettyjen, turvallisten ja kyberuhkia sietävien sähköisten palvelujen ja järjestelmien muodostavaksi kokonaisuudeksi tullitarkoituksia varten. EU:n tullidatakeskuksen olisi varmistettava siinä käsiteltyjen tietojen laatu, eheys, jäljitettävyys ja kiistämättömyys, joten lähettäjä tai vastaanottaja ei voi myöhemmin väittää, että dataa ei olisi vaihdettu. EU:n tullidatakeskuksen olisi oltava henkilötietojen käsittelyä ja kyberturvallisuutta koskevien asiaankuuluvien säännösten mukainen. Komission ja jäsenvaltioiden olisi suunniteltava EU:n tullidatakeskus yhdessä. Komissiolle olisi myös annettava tehtäväksi EU:n tullidatakeskuksen hallinnointi, täytäntöönpano ja ylläpito, ja se voi delegoida tämän tehtävän toiselle unionin elimelle.

(19)Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön 44 mukaisesti on aiheellista selkeyttää, että talouden toimijoiden ja tulliviranomaisten välinen automatisoitu tietojenvaihto EU:n tullidatakeskuksessa ja sen kautta ei sulje pois kyseisten viranomaisten ja toimijoiden vastuuta asianomaisista tulliprosesseista. Vaikka tulliviranomaisten osallistuminen rajoittuisi tällaiseen EU:n tullidatakeskuksen kautta tapahtuvaan sähköiseen viestintään, olisi katsottava, että kyseiset viranomaiset toteuttavat toimenpiteen ikään kuin EU:n tullidatakeskus toimisi kyseisten viranomaisten puolesta.

(20)EU:n tullidatakeskuksen olisi mahdollistettava tietojen vaihto muiden järjestelmien, alustojen tai ympäristöjen kanssa, jotta voitaisiin parantaa tullin tehtäviensä hoitamisessa käyttämän datan laatua ja jakaa asiaankuuluvia tullitietoja muiden viranomaisten kanssa tarkastusten tehostamiseksi sisämarkkinoilla. EU:n tullidatakeskuksen olisi edistettävä Euroopassa rajat ylittävää ja monialaista yhteentoimivuutta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU).../... 45 ja eurooppalaisissa yhteentoimivuusperiaatteissa 46 vahvistettavan lähestymistavan mukaisesti. Sen olisi hyödynnettävä potentiaalia, joka on käytettävissä unionin tasolla riskitietoja koskevissa lähteissä, kuten elintarvikkeita ja rehuja koskevassa nopeassa hälytysjärjestelmässä (RASFF), muita tuotteita kuin elintarvikkeita koskevassa järjestelmässä (Safety Gate), markkinavalvontaa koskevassa tieto- ja viestintäjärjestelmässä (ICSMS) sekä teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaportaalissa. Sen olisi tuettava tulliviranomaisten ja muiden viranomaisten, elinten ja yksiköiden välisen strategisen ja operatiivisen yhteistyön, mukaan lukien tietojenvaihto ja yhteentoimivuus, kehittämistä kunkin oman toimivaltansa puitteissa. Lisäksi EU:n tullidatakeskuksesta olisi saatava laaja valikoima kehittynyttä data-analytiikkaa, myös tekoälyn avulla. Kyseisen data-analyysin olisi mahdollistettava riskianalyysien, taloudellisen analyysien ja ennakoivien analyysien tekeminen, jotta unioniin tulevien tai sieltä lähtevien lähetysten mahdollisia riskejä voitaisiin ennakoida. Kauppavirtojen paremman valvonnan ja muiden viranomaisten kuin tulliviranomaisten kanssa tehtävän suoraviivaisen yhteistyön varmistamiseksi EU:n tullidatakeskuksen olisi voitava hyödyntää Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön yhteistyöpuitteita ja, jos kyseisiä puitteita ei voida käyttää, tarjota näille viranomaisille erityisen palvelun, jonka kautta ne voivat saada asiaankuuluvan datan, toimittaa ja jakaa tietoja tulliviranomaisille sekä varmistaa, että alakohtaisia vaatimuksia noudatetaan. Tämä on tarpeen silloin, kun muilla viranomaisilla ei ole sähköistä järjestelmää, joka voitaisiin yhdistää EU:n tullidatakeskukseen.

(21)Jäsenvaltiot voivat kehittää EU:n tullidatakeskuksen rinnalle omia sovelluksiaan EU:n tullidatakeskuksesta saatavan datan käyttämiseksi. Tätä varten ja markkinoille viemiseen kuluvan ajan lyhentämiseksi jäsenvaltiot voivat antaa EU:n tulliviranomaiselle tällaisten sovellusten kehittämiseksi tarvittavat rahoituksen ja toimivallan. Siinä tapauksessa EU:n tulliviranomaisen olisi kehitettävä sovellukset kaikkien jäsenvaltioiden hyödyksi. Tämä voitaisiin tehdä luomalla avoimen lähdekoodin sovelluksia jakamista ja uudelleenkäyttöä koskevien puitteiden mukaisesti.

(22)EU:n tullidatakeskuksen olisi mahdollistettava siitä seuraava datavirta. Talouden toimijoiden olisi voitava toimittaa tai asettaa saataville kyseiseen datavirtaan kaikki tullilainsäädännön noudattamiseksi tarvittava data. Kyseistä dataa olisi käsiteltävä unionin tasolla, ja sitä olisi täydennettävä unionin laajuisella riskianalyysillä. Tuloksena saatavat tiedot olisi asetettava jäsenvaltioiden tulliviranomaisten saataville, ja kyseiset viranomaiset käyttäisivät tietoja velvoitteidensa täyttämiseen. Lopuksi EU:n tullidatakeskuksesta tehdyn datahaun jälkeen tehtyjen tarkastusten tulokset olisi raportoitava takaisin kyseiselle datakeskukselle.

(23)Valtaosa EU:n tullidatakeskukseen toimitetuista tiedoista on sellaista muuta dataa kuin henkilötietoja, jota talouden toimijat toimittavat tavaroista, joilla ne käyvät kauppaa. Kyseiseen dataan sisältyy kuitenkin myös henkilötietoja, erityisesti talouden toimijan tai viranomaisen lukuun toimivien henkilöiden nimet. Sen varmistamiseksi, että henkilötietoja ja kaupallisia tietoja suojataan yhtäläisesti, tässä asetuksessa on aiheellista vahvistaa erityiset käyttöoikeutta ja luottamuksellisuutta koskevat säännöt sekä EU:n tullidatakeskuksen käyttöä koskevat ehdot. Erityisesti olisi vahvistettava, mitkä tahot saavat henkilöiden, komission, tulliviranomaisten ja EU:n tulliviranomaisen ohella käyttöoikeuden EU:n tullidatakeskukseen tallennettuun tai muulla tavoin saataville asetettuun dataan tai käsitellä kyseistä dataa, ja tässä yhteydessä on tasapainotettava kyseisten tahojen tarpeet ja tarve varmistaa, että tullitarkoituksia varten kerättyjä henkilötietoja ja luottamuksellisia tietoja käytetään muihin tarkoituksiin vain mahdollisimman vähän. 

(24)Sen varmistamiseksi, että Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, voi käyttää tutkintavaltuuksiaan unionin etuihin vaikuttavien petollisten toimien osalta, on aiheellista, että sillä on hyvin samankaltainen käyttöoikeus EU:n tullidatakeskuksen dataan kuin komisisolla. OLAFilla olisi sen vuoksi oltava oikeus käsitellä dataa asiaankuuluvassa unionin lainsäädännössä, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013 47 ja neuvoston asetus (EY) N:o 515/97 48 , säädettyjen tietosuojaa koskevien edellytysten mukaisesti. Sen varmistamiseksi, että EPPO voi tehdä tulliasioihin liittyviä tutkimuksiaan, sillä olisi oltava oikeus pyytää käyttöoikeutta EU:n tullidatakeskuksessa olevaan dataan. Jäsenvaltioiden kansallisissa tietojärjestelmissä suoritettavien toimintojen säilyttämiseksi jäsenvaltioiden veroviranomaisten olisi saatava mahdollisuus joko käsitellä dataa suoraan EU:n tullidatakeskuksessa tai poimia dataa EU:n tullidatakeskuksesta ja käsitellä sitä eri tavalla. Näin ollen elintarviketurvallisuudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 49 mukaisesti vastuussa oleville viranomaisille ja markkinavalvonnasta asetuksen (EU) 2019/1020 mukaisesti vastuussa oleville viranomaisille olisi tarjottava asianomaiset palvelut ja välineet EU:n tullidatakeskuksessa, jotta ne voisivat käyttää asiaankuuluvaa tullidataa asiaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaan ja tehdäkseen yhteistyötä tulliviranomaisten kanssa sellaisten riskien minimoimiseksi, joita vaatimustenvastaisten tuotteiden saapuminen unioniin aiheuttaa. On aiheellista, että Europol saa pyynnöstä käyttöoikeuden EU:n tullidatakeskuksessa olevaan dataan, jotta se voi hoitaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/794 50 eritellyt tehtävänsä. Kaikilla muilla unionin ja kansallisilla elimillä ja viranomaisilla, mukaan lukien Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), olisi oltava käyttöoikeus EU:n tullidatakeskuksen sisältämään muuhun dataan kuin henkilötietoihin.

(25)Säännöt ja säännökset, jotka koskevat EU:n tullidatakeskuksen käyttöoikeutta ja tietojenvaihtoa, eivät saisi vaikuttaa neuvoston asetuksella (EY) N:o 515/97 perustettuun tullitietojärjestelmään eivätkä eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1896 24 artiklan mukaisiin raportointivelvoitteisiin.

(26)Komission olisi vahvistettava täytäntöönpanosäännöillä kaikkien näiden viranomaisten käyttöoikeutta koskevat yksityiskohtaiset säännöt arvioituaan ensin olemassa olevia suojatoimia, joita kullakin viranomaisella tai viranomaisten ryhmällä on käytössään henkilötietojen ja kaupallisesti arkaluonteisen datan asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi.

(27)On aiheellista, että EU:n tullidatakeskus säilyttää henkilötietoja enintään kymmenen vuoden ajan. Kyseinen määräaika on perusteltu, kun otetaan huomioon, että tulliviranomaiset voivat antaa tullivelan tiedoksi kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun ne ovat saaneet tarvittavat tiedot lähetyksestä, ja perusteltu myös sen vuoksi, että komissio, EU:n tulliviranomainen, OLAF, tulliviranomaiset ja muut viranomaiset kuin tulliviranomaiset voivat verrata EU:n tullidatakeskuksessa olevia tietoja muihin järjestelmiin tallennettuihin ja niiden kanssa vaihdettuihin tietoihin. Lisäksi kyseisen määräajan olisi oltava yhdenmukainen muussa tulliviranomaisten soveltamassa lainsäädännössä edellytettävän säilytysajan kanssa, jos tällaisella lainsäädännöllä on merkitystä tullitarkastusten kannalta. On myös aiheellista, että aina kun henkilötietoja tarvitaan oikeudellisia ja hallinnollisia menettelyjä, tutkimuksia ja jälkitarkastuksia varten, säilytysaika keskeytyy, jotta vältettäisiin, että henkilötietoja poistetaan ja että niitä ei voitaisi käyttää kyseisiin tarkoituksiin.

(28)EU:n tullidatakeskuksessa olevien henkilötietojen ja muun datan suojaan olisi sisällyttävä myös rekisteröityjen oikeuksien rajoittamista koskevia sääntöjä. Sen vuoksi on aiheellista antaa tulliviranomaisille, komissiolle ja EU:n tulliviranomaiselle mahdollisuus rajoittaa tarvittaessa rekisteröityjen oikeuksia sen varmistamiseksi, että täytäntöönpanon valvontaa, riskianalyysiä ja tullitarkastuksia ei vaaranneta. Lisäksi tällaisia rajoituksia voitaisiin soveltaa myös silloin, kun se on tarpeen täytäntöönpanon valvonnan perusteella noudatettavien oikeudellisten tai hallinnollisten menettelyjen suojaamiseksi. Rajoitusten olisi oltava tullin toiminnan ja toimivallan kannalta asianmukaisesti perusteltuja, ja niiden kesto ei saisi olla pidempi kuin näiden oikeuksien säilyttämiseksi tarvittava aika.

(29)Kaikessa tämän asetuksen nojalla tehtävässä henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava asetuksen (EU) 2016/679, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 säännöksiä niiden asianomaisella soveltamisalalla.

(30)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon […].

(31)Tullialan unionin tason riskienhallinta on olennaisen tärkeä, jotta tullitarkastusten yhdenmukainen soveltaminen jäsenvaltioissa voidaan varmistaa. Tällä hetkellä on olemassa yhteinen riskienhallintakehys, johon sisältyy mahdollisuus yksilöidä taloudellisia riskejä koskevat yhteiset tarkastusten painopistealueet sekä yhteiset riskien arviointiperusteet ja -mallit tullitarkastusten tekemistä varten, mutta siinä on merkittäviä puutteita. Jotta voitaisiin korjata tullitarkastusten yhdenmukaisen soveltamisen ja yhdenmukaistetun riskienhallinnan puuttumisesta johtuva ongelma, joka vahingoittaa unionin ja jäsenvaltioiden taloudellisia ja muita etuja, on aiheellista tarkistaa sääntöjä, jotta voidaan luoda vankempi riskienhallintamalli, jolla puututaan sekä taloudellisiin että muihin riskeihin. Tähän sisältyy Euroopan tilintarkastustuomioistuimen yksilöimien taloudellisten riskien riskienhallintaan liittyvien rakenteellisten haasteiden ratkaiseminen. Erityisesti on aiheellista kuvata jaksottaista lähestymistapaa noudattaen, mitkä toimet sisältyvät tullialan riskienhallintaan. On myös tärkeää yksilöidä komission, EU:n tulliviranomaisen ja jäsenvaltioiden tulliviranomaisten roolit ja vastuut. On myös olennaisen tärkeää säätää, että komissio voi vahvistaa yhteiset tarkastusten painopistealueet ja yhteiset riskien arviointiperusteet ja -mallit sekä yksilöidä muun tulliviranomaisten soveltaman lainsäädännön alalla tiettyjä sellaisia aloja, jotka on syytä asettaa etusijalle yhteisessä riskienhallinnassa ja -valvonnassa turvallisuutta vaarantamatta.

(32)Sen vuoksi on aiheellista ottaa unionin tasolla käyttöön riskienhallintatoimia ja -säännöksiä, joilla varmistetaan riskienhallinnan kannalta merkityksellisen datan kerääminen unionin tasolla kattavasti, mukaan lukien kaikkien tarkastusten tulokset ja arviointi. Riskienhallintaan kuuluu yhteinen riskianalyysi ja vastaavien unionin tarkastussuositusten antaminen tulliviranomaisille. Kyseiset tarkastussuositukset olisi pantava täytäntöön tai niiden soveltamatta jättämiselle olisi esitettävä perustelut. Olisi myös säädettävä mahdollisuudesta antaa ohje, jolla kielletään unioniin tarkoitettujen tavaroiden lastaaminen tai kuljettaminen. Unionin tason riskien ja uhkien analysoinnin olisi perustuttava jatkuvasti päivitettävään unionin tason dataan, ja siinä olisi yksilöitävä niillä rajanylityspaikoilla toteutettavat toimenpiteet ja tarkastukset, joiden kautta tavarat saapuvat unionin alueelle ja poistuvat sieltä. Erityisesti lainvalvonta- ja turvallisuusviranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön yhteydessä unionin tason riskienhallinnalla olisi mahdollisuuksien mukaan edistettävä ja hyödynnettävä unionin tasolla tehtyjä strategisia analyyseja ja uhka-arvioita, mukaan lukien Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) ja Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) tekemät arvioinnit, joilla edistetään rikollisuuden tehokasta ja tuloksellista ehkäisemistä ja torjuntaa.

(33)Tavaroiden asettamista tullimenettelyihin on tarkasteltava uudelleen, jotta voidaan ottaa huomioon menettelyyn osallistuvien henkilöiden uudet roolit ja vastuut. Näin ollen vastuu tietojen antamisesta tulliviranomaisille kuuluu tavaroista vastuussa olevalle henkilölle eli tuojalle, viejälle tai passitusmenettelyn haltijalle, mutta ei ilmoittajalle. Niiden olisi toimitettava tullille tai asetettava sen saataville data heti, kun se on saatavilla ja joka tapauksessa ennen tavaroiden luovutusta tullimenettelyyn, jotta tulliviranomaiset voivat tehdä riskianalyysin ja toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet. Koska sähköisen kaupankäynnin oletetuilla tuojilla on enemmän liiketoimia ja niiden velvollisuutena on laskea tullivelka myyntihetkellä eikä tavaroiden luovutushetkellä, on aiheellista mukauttaa niiden raportointivelvollisuuden määräaikaa. Oletettujen tuojien olisi sen vuoksi toimitettava data tuotaviksi tarkoitettujen tavaroiden myynnistään viimeistään maksun hyväksymistä seuraavana päivänä. Sitä vastoin asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa tulliviranomaisten olisi voitava valtuuttaa luotetut ja valvotut toimijat täydentämään luovutettuja tavaroitaan koskevia tietoja myöhemmin, koska kyseiset toimijat jakavat jatkuvasti tietoja liiketoimistaan tullin kanssa, minkä vuoksi niitä olisi pidettävä luotettavina. Tällaiset olosuhteet voivat syntyä silloin, kun tavaroiden lopullista tullausarvoa ei voida määrittää luovutushetkellä, koska se liittyy futuurisopimukseen, tai kun asiaankuuluvat täydentävät asiakirjat on hankittava ilman, että niillä olisi vaikutusta tullivelan laskemiseen.

(34)Jotta tavaroiden saapumista unionin tullialueelle koskevaa tullimenettelyä yksinkertaistettaisiin ja samalla varmistettaisiin, että kyseisistä tavaroista on vastuussa vain yksi henkilö, toimitusketjun eri toimijoiden olisi annettava oma osansa asianomaisia tavaroita koskevista asiaankuuluvista tiedoista ja yhdistettävä ne tiettyyn lähetykseen. Tavarat voisivat saapua vain, jos unioniin sijoittautunut tuoja ottaa vastuun kyseisistä tavaroista. Tuojan olisi annettava tullille tiedot tavaroista ja tullimenettelystä, johon ne olisi asetettava, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mahdollisuuksien mukaan ennen tavaroiden fyysistä saapumista. Palveluntarjoajan tai tulliasioitsijan olisi voitava antaa tiedot tuojan nimissä ja lukuun, mutta tuoja on edelleen vastuussa sen varmistamisesta, että tavarat eivät aiheuta taloudellisia tai muita riskejä. Tavaroita tosiasiallisesti tuovien liikenteenharjoittajien olisi myös annettava joitakin tietoja tavaroista ennen niiden lastaamista tai saapumista, jäljempänä ’lastin ennakkoilmoitus’, ja yhdistettävä ne tuojan tietoihin, jos ne on annettu aiemmin, ilman että niillä on välttämättä käyttöoikeutta kaikkeen tuojan antamaan dataan. Monimutkaisempien toimitusketjujen ja kuljetusverkostojen huomioon ottamiseksi voidaan lisäksi edellyttää, että muiden henkilöiden on täydennettävä unionin tullialueelle tuotavia tavaroita koskevia tietoja. Tuoja, liikenteenharjoittaja tai muu tullille tietoja antava henkilö olisi velvoitettava muuttamaan tietoja, jos ne tietävät, etteivät tiedot ole enää oikein, mutta ennen kuin tulliviranomaiset ovat havainneet sääntöjenvastaisuuksia, jotka ne haluaisivat tarkastaa.

(35)Tavaroiden ensimmäisestä saapumispaikasta vastuussa olevien tulliviranomaisten olisi tehtävä kyseisistä tavaroista saatavilla olevia tietoja koskeva riskianalyysi, ja niillä olisi oltava oikeus toteuttaa monenlaisia riskinalennustoimenpiteitä, jos ne havaitsevat riskin, mukaan lukien se, että toinen tulliviranomainen tai muu viranomainen pyytää tarkastuksia ennen tavaroiden lastaamista tai niiden saapuessa unionin tullialueelle. Liikenteenharjoittajalla on yleensä parhaat edellytykset tietää, milloin tavarat ovat saapuneet, joten sen olisi ilmoitettava tullille tavaroiden saapumisesta. Monimutkaisempien toimitusketjujen ja kuljetusverkostojen huomioon ottamiseksi voidaan kuitenkin edellyttää, että muiden henkilöiden on ilmoitettava tulliviranomaisille tavaroiden saapumisesta tulliviranomaisten tekemää riskianalyysia varten. Sen varmistamiseksi, että tulliviranomaisilla on lastin ennakkoilmoitus kaikista unionin tullialueelle tuoduista tavaroista, liikenteenharjoittajaa olisi estettävä purkamasta sellaisia tavaroita, joista tietoja ei ole annettu, paitsi jos tulliviranomaiset ovat pyytäneet liikenteenharjoittajaa esittämään tavarat tai jos hätätilanne edellyttää tavaroiden purkamista. Sen sijaan sellaisten tavaroiden saapumisprosessin helpottamiseksi, joista tulliviranomaisilla on asianmukainen lastin ennakkoilmoitus, liikenteenharjoittajaa ei pitäisi vaatia esittämään tavaroita tullille kaikissa tapauksissa vaan ainoastaan silloin, kun tulliviranomaiset sitä pyytävät tai muu tulliviranomaisten soveltama lainsäädäntö sitä edellyttää.

(36)Unionin tullialueelle tuotavien muiden kuin unionitavaroiden olisi katsottava olevan väliaikaisesti varastoituina siitä hetkestä alkaen, jona liikenteenharjoittaja ilmoittaa niiden saapumisesta, siihen asti, kun ne asetetaan tullimenettelyyn, paitsi jos ne on jo asetettu passitukseen. Asianmukaisen tullivalvonnan varmistamiseksi tällaiselle tilanteelle olisi asetettava määräaika. Se saisi olla enintään 10 päivää poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Jos tuojan on varastoitava tavarat pidemmän ajan, tavaroiden olisi oltava tullivarastossa, jossa ne voidaan varastoida ilman aikarajoitusta. Väliaikaisia varastointipaikkoja koskevat voimassa olevat luvat olisi sen vuoksi muutettava tullivarastointia koskeviksi luviksi, jos asiaankuuluvat vaatimukset täyttyvät.

(37)On tarpeen säilyttää säännöt, joissa määritetään, ovatko tavarat unionitavaroita vai muita tavaroita ja voidaanko unionitavaran asema olettaa vai onko se todistettava, erityisesti silloin, kun tavarat viedään väliaikaisesti unionin tullialueelta.

(38)Kun tulliviranomaisilla on riskianalyysiin perustuvat asiaankuuluvaa menettelyä varten tarvittavat tiedot, niiden olisi päätettävä, tekevätkö ne tavaroille lisätarkastuksia, luovuttavatko ne tavarat, kieltävätkö ne tavaroiden luovutuksen tai keskeyttävätkö ne sen vai antavatko ne ajan kulua niin, että tavarat katsotaan luovutetuiksi. Tulliviranomaisten olisi tarvittaessa tehtävä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Näin ollen tulliviranomaisten olisi kieltäydyttävä luovuttamasta tavaroita, jos niillä on näyttöä siitä, että tavarat eivät ole sovellettavien lakisääteisten vaatimusten mukaisia. Jos tulliviranomaisten on kuultava muita viranomaisia sen määrittämiseksi, ovatko tavarat vaatimusten mukaisia, niiden olisi keskeytettävä luovutus ainakin siihen saakka, kun kuuleminen suoritetaan. Tällaisissa tapauksissa tulliviranomaisten tavaroista tekemän päätöksen olisi riiputtava muiden viranomaisten vastauksesta. Jotta vältettäisiin sekä toimijoiden että viranomaisten toiminnan estyminen tapauksissa, joissa vaatimustenmukaisuuden toteaminen vaatii jonkin verran aikaa, tulliviranomaisilla olisi oltava mahdollisuus luovuttaa tavarat sillä edellytyksellä, että kaupan alan toimija ilmoittaa tavaroiden sijainnin vielä enintään 15 päivän ajan. Oikeusvarmuuden takaamiseksi toimijoille, jotka ovat antaneet tiedot ajoissa velvoittamatta tulliviranomaisia puuttumaan jokaiseen lähetykseen, tavarat, joita ei ole valittu tarkastukseen kohtuullisen ajan kuluttua, olisi katsottava luovutetuiksi. Komissiolla olisi oltava oikeus määritellä tämä määräaika delegoiduissa säännöissä ja mukauttaa se tarvittaessa liikenteen tai rajanylityspaikkojen tyypin mukaan.

(39)Siinä määrin kuin luotetut ja valvotut toimijat antavat tullille esteettömän pääsyn järjestelmiinsä, kirjanpitoonsa ja toimintoihinsa ja niitä pidetään luotettavina, niiden olisi voitava luovuttaa tavaransa tulliviranomaisten valvonnassa odottamatta tulliviranomaisten toimia. Näin ollen luotettujen ja valvottujen toimijoiden olisi voitava luovuttaa tavarat mihin tahansa saapumisen menettelyyn silloin, kun tavarat otetaan vastaan niiden lopullisessa määräpaikassa, tai mihin tahansa poistumisen menettelyyn tavaroiden toimituspaikassa. Koska luotettujen ja valvottujen toimijoiden katsotaan toimivan avoimesti, saapuminen ja/tai toimitus olisi kirjattava asianmukaisesti EU:n tullidatakeskukseen. Kyseiset toimijat olisi velvoitettava ilmoittamaan tulliviranomaisille, jos ongelmia ilmenee, jotta tulliviranomaiset voivat tehdä lopullisen päätöksen luovutuksesta. Jos luotettujen ja valvottujen toimijoiden sisäiset valvontajärjestelmät ovat riittävän vakaat, tulliviranomaisten olisi voitava yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa valtuuttaa kyseiset toimijat tekemään itse tietyt tarkastukset. Tulliviranomaisten olisi kuitenkin voitava tarkastaa tavarat milloin tahansa. 

(40)On aiheellista säätää toimenpiteistä, joilla säännellään siirtymistä tulli-ilmoituksiin perustuvasta järjestelmästä järjestelmään, joka perustuu tietojen toimittamiseen EU:n tullidatakeskukseen. Toimijoilla olisi oltava mahdollisuus antaa tulli-ilmoituksia ilmoittaakseen aikeestaan asettaa tavarat tullimenettelyyn siirtymäkauden aikana. Kuitenkin heti kun EU:n tullidatakeskuksen valmiudet ovat käytettävissä, myös toimijoille olisi annettava mahdollisuus toimittaa tietoja tulliviranomaisille tai asettaa tietoja niiden saataville EU:n tullidatakeskuksen kautta, eivätkä tulliviranomaiset saisi enää antaa yhdellekään toimijalle lupaa hakea tulli-ilmoitukseen liittyviä yksinkertaistuksia. Siirtymäkauden päätyttyä kaikkien lupien olisi lakattava olemasta voimassa, koska tulli-ilmoituksia ei enää käytetä.

(41)SEUT-sopimuksen 29 artiklassa edellytetään, että kolmansista maista tulevien tuotteiden katsotaan olevan vapaassa liikkeessä, jos tuontimuodollisuuksia on noudatettu ja tullit tai vaikutukseltaan vastaavat maksut on kannettu. Vapaaseen liikkeeseen luovutusta ei kuitenkaan pitäisi pitää näyttönä siitä, että muuta tulliviranomaisten soveltamaa lainsäädäntöä on noudatettu, kun kyseisessä muussa lainsäädännössä asetetaan erityisvaatimuksia sisämarkkinoilla myytäville tai kulutettaviksi tarkoitetuille tavaroille.

(42)Tavaroiden vientiä unionin tullialueen ulkopuolelle koskevaa prosessia olisi virtaviivaistettava ja yksinkertaistettava saapumisprosessin kaltaiseksi. Sen vuoksi on aiheellista edellyttää tavaroita vietäessä, että unioniin sijoittautunut henkilö eli viejä on vastuussa tavaroista. Viejän olisi annettava tullille tai asetettava sen saataville asiaankuuluvat tiedot ennen tavaroiden vientiä unionista ja ilmoitettava, ovatko ne unionitavaroita vai muita tavaroita, ja tarvittaessa mukautettava tietoja. Prosessin yksinkertaistamiseksi ja mahdollisten porsaanreikien välttämiseksi viennin käsitteeseen olisi lisättävä muiden kuin unionitavaroiden poistuminen, joka sisältää siten myös jälleenviennin, jota on aiemmin säännelty erillisenä käsitteenä.

(43)Sen varmistamiseksi, että unionin tullialueelta vietäviin tavaroihin sovelletaan asianmukaista riskienhallintaa, viennistä vastuussa olevaa tullitoimipaikkaa olisi vaadittava tekemään riskianalyysi tavaroita koskevista tiedoista ja toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet tai pyytämään niiden toteuttamista ennen tavaroiden poistumista. Näihin toimenpiteisiin olisi kuuluttava pyynnön esittäminen siitä, että tavaroiden lähetyspaikasta vastuussa oleva tullitoimipaikka ja poistumistullitoimipaikka sekä tarvittaessa muut viranomaiset tekevät tarkastuksia, sekä ne toimenpiteet, jotka on toteutettava tullimenettelyyn luovutuksen yhteydessä ja joita sovelletaan myös silloin, kun tavarat on määrä asettaa vientiin.

(44)Sen varmistamiseksi, että myös väliaikaista tullittomuutta koskevat menettelyt olisivat avoimia, on aiheellista virtaviivaistaa erityismenettelyjä koskeviin lupiin liittyviä vaatimuksia. Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi edellytykset sen määrittämiselle, onko unionin tason lausunto tarpeen sen arvioimiseksi, voiko luvan myöntäminen vaikuttaa kielteisesti unionin tuottajien etuihin eli niin sanottua taloudellisten edellytysten tutkimista olisi säänneltävä perusasetuksella eikä delegoiduilla säännöillä. Lisäksi koska vaikutus unionin tuottajien etuihin voi riippua erityismenettelyyn asetettujen tavaroiden paljoudesta, EU:n tulliviranomaisella olisi oltava oikeus ehdottaa tiettyä kynnysarvoa, jonka alittuessa unionin tuottajien etuihin kohdistuvaa kielteistä vaikutusta ei katsota syntyvän.

(45)Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen 9 artiklassa viitataan liitteeseen (Reinin manifesti), jolla helpotetaan tavaroiden liikkumista Reinillä ja sen vesiväylillä katsomalla, että tavarat ovat tullipassitusmenettelyssä viiden jäsenvaltion kansallisten rajojen yli 51 . Tullihallinnoilta saatujen tietojen mukaan Reinin manifestia ei käytännössä enää käytetä tullipassitusmenettelynä Reinin rajavaltioissa. Sen sijaan tavarat kuljetetaan Reinillä ja sen vesiväylillä käyttäen koodeksissa säädettyä unionin passitusmenettelyä ja uutta tietokoneavusteista passitusjärjestelmää (NCTS). Sen vuoksi on aiheellista poistaa viittaus Reinin manifestiin tapauksissa, joissa tavaroiden siirtoa pidetään ulkoisena passituksena tai unionin passituksena.

(46)Avoimuuden lisäämiseksi sen suhteen, kuka on unionin passitusmenettelyyn liittyvien velvoitteiden noudattamisesta ja lähetykseen liittyvistä sisällöstä ja riskeistä vastuussa oleva henkilö, on aiheellista edellyttää, että passitusmenettelyn haltija ilmoittaa ainakin tiedot kyseisen siirron taustalla olevasta tuojasta tai viejästä sekä kuljetusvälineestä ja tunnistetiedot kyseiseen menettelyyn asetetuista tavaroista. Tällaisten tietojen avulla tulliviranomaiset voisivat valvoa asianomaista unionin passitusmenettelyä tehokkaammin ja tehdä riskianalyysin. Unionin passitusmenettelyn olisi oltava pakollinen, jollei tavaroita aseteta toiseen tullimenettelyyn heti unionin tullialueelle saapumisen tai sieltä poistumisen jälkeen. Jos tuoja tai viejä ei ole vielä tiedossa, tavaroiden haltijaa olisi pidettävä tavaroiden tuojana tai viejänä ja hänen olisi oltava velvollinen maksamaan tullit ja muut verot ja maksut. Unionin passitusmenettely olisi korvattava tullivalvonnalla, jos tavarat tuo tai vie luotettu ja valvottu toimija.

(47)TIR-carnet’isiin merkittyjen tavaroiden kansainvälistä kuljetusta koskevan tulliyleissopimuksen, jäljempänä ’TIR-yleissopimus’ 52 , liitteeseen 6 tehdyllä ja 1 päivänä kesäkuuta 2021 voimaan tulleella muutoksella muutettiin selittävää huomautusta 0.49, jotta tietyt vaatimukset täyttäville talouden toimijoille annettaisiin mahdollisuus päästä ”valtuutetuksi lähettäjäksi” vastaavin helpotuksin kuin ”valtuutetuksi vastaanottajaksi” tunnustetut talouden toimijat. Sen vuoksi on tarpeen sisällyttää TIR-yleissopimuksessa määrätty uusi mahdollisuus unionin tullilainsäädäntöön, jotta se olisi yhdenmukainen mainitun kansainvälisen sopimuksen kanssa.

(48)Tullin laskemista koskevien vakiosääntöjen soveltaminen sähköisessä kaupankäynnissä aiheuttaisi monissa tapauksissa suhteettoman hallinnollisen rasitteen sekä tullihallinnoille että talouden toimijoille erityisesti tulojen keräämisen osalta. Jotta voitaisiin kehittää vahva ja tehokas verotus- ja tullikohtelu kolmansista maista sähköisessä kaupankäynnissä tuotaville tavaroille, jäljempänä ’tuontitavaroiden etämyynti’, unionin lainsäädäntöä on muutettava poistamalla siitä kynnysarvo, jonka alittuessa vähäarvoiset tavarat, joiden arvo on enintään 150 euroa lähetystä kohden, vapautetaan tuontitulleista neuvoston asetuksen (EY) N:o 1186/2009 53 mukaisesti, ja ottamalla käyttöön yksinkertaistettu tullikohtelu kolmansista maista tuotavien tavaroiden etämyynnissä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 54 (yhdistetty nimikkeistö) mukaisesti. Näiden muutosehdotusten perusteella tiettyjä tariffiin luokittelua, alkuperää ja tullausarvoa koskevia koodeksin sääntöjä olisi muutettava siten, että niissä säädetään yksinkertaistuksista, joita oletettu tuoja voi vapaaehtoisesti soveltaa määrittäessään tullin sellaisissa yritysten ja kuluttajien välisissä liiketoimissa, jotka katsotaan arvonlisäverotuksessa etämyynniksi. Yksinkertaistusten olisi sisällettävä mahdollisuus laskea kannettava tulli yksinkertaisemmin soveltamalla jossakin yhdistetyn nimikkeistön uudessa korissa kannettavaa tullia. Yritysten ja kuluttajien välisissä sähköisissä liiketoimissa sovellettavien yksinkertaistettujen sääntöjen mukaisesti tullausarvona olisi pidettävä netto-ostohintaa, johon ei sisälly arvonlisävero mutta johon sisältyvät kaikki kuljetuskustannukset tuotteen lopulliseen määräpaikkaan asti, eikä alkuperän osoittamista pitäisi vaatia. Kuitenkin, jos oletettu tuoja haluaa saada tullietuudet osoittamalla tavaroiden alkuperäaseman, kyseinen tuoja voi soveltaa vakiomenettelyjä.

(49)Tällä hetkellä tullivelat kantaa se jäsenvaltio, jossa tulli-ilmoitus annetaan. Kaupan alan toimijan on valittava, tehdäänkö tämä ensimmäisessä saapumismaassa vai käyttääkö se passitusmenettelyä ja maksaa tullit toisessa jäsenvaltiossa. Järjestelmän on määrä muuttua vuonna 2025 siten, että otetaan käyttöön keskitetty tulliselvitystietojärjestelmä, jossa valtuutetut talouden toimijat voivat antaa tulli-ilmoituksen sijoittautumisjäsenvaltiossaan. Tämän kehityksen vuoksi on aiheellista muuttaa tullivelan syntymispaikkaa koskevia sääntöjä siten, että tuontitullit maksetaan tuojan sijoittautumisjäsenvaltiossa, koska siellä tulliviranomainen voi saada mahdollisimman täydelliset tiedot talouden toimijoiden kirjanpidosta, toiminnasta ja kaupallisesta käyttäytymisestä erityisesti silloin, kun talouden toimijoille on myönnetty luotetun ja valvotun toimijan asema. On kuitenkin aiheellista, että muiden toimijoiden kuin luotettujen ja valvottujen toimijoiden tullivelka syntyy tavaroiden fyysisessä sijaintipaikassa ainakin siihen asti, kun valvontamallista on tehty arviointi.

(50)Sähköisessä kaupankäynnissä on olennaisen tärkeää varmistaa, että tavaroiden verkkokauppaa yksityisille kuluttajille hallinnoivat verkossa toimivat välittäjät, kuten verkkoalustat, maksavat tullivelan asianmukaisesti. Sen vuoksi on aiheellista selkeyttää, että oletettu tuoja on vastuussa tullivelasta, joka syntyy silloin, kun ostaja suorittaa maksun sähköisen kaupankäynnin toimijalle, joka on useimmissa tapauksissa verkkoalusta. Tällaiseen velvoitteeseen liittyvän rasitteen yksinkertaistamiseksi oletetulle tuojalle voidaan antaa lupa määrittää maksettava tuontitulli ja maksaa tullivelkansa erissä, ja tulliviranomaisten olisi voitava tehdä tileihin kirjaaminen vain yhtenä vientinä unionin talousarviota varten.

(51)On aiheellista tehostaa mekanismia, jolla pyritään valvomaan tehokkaammin sellaisten tavaravirtoja koskevien rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpanoa, jotka neuvosto voi hyväksyä SEUT-sopimuksen 215 artiklan mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa EU:n tulliviranomaisen olisi tuettava komissiota ja jäsenvaltioita sen varmistamiseksi, ettei kyseisiä toimenpiteitä kierretä. Tulliviranomaisten olisi varmistettava, että ne toteuttavat kaikki tarvittavat toimet kyseisten toimenpiteiden noudattamiseksi, ja niiden olisi ilmoitettava asiasta komissiolle ja EU:n tulliviranomaiselle.

(52)Olisi otettava käyttöön kriisinhallintamekanismi, jolla puututaan mahdollisiin tulliliitossa puhkeaviin kriiseihin. Tullitoimintasuunnitelmassa 55 kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, ettei unionin tasolla ole tällaista mekanismia. Sen vuoksi olisi perustettava mekanismi, jossa EU:n tulliviranomainen on keskeinen toimija sellaisten käytännön toimenpiteiden ja järjestelyjen täytäntöönpanon valmistelussa, koordinoinnissa ja seurannassa, joita komissio päättää toteuttaa kriisin puhjetessa. EU:n tulliviranomaisen olisi pidettävä kriisivalmius jatkuvasti yllä koko kriisin ajan.

(53)Tulliliiton nykyisestä hallintokehyksestä puuttuu selkeä operatiivinen hallintorakenne, eikä siinä oteta huomioon tulliliiton kehitystä sen perustamisen jälkeen vuonna 1968. Asetuksen (EU) N:o 952/2013 mukaan kauppavirtojen riskienhallintaan liittyvät toimet, kuten paikalla tehtävien tarkastusten täytäntöönpano ja niitä koskevat päätökset, ovat kansallisten tulliviranomaisten vastuulla. Vaikka kansallisten tullihallintojen välillä on tehty tulliliiton perustamisesta lähtien yhteistyötä, joka on johtanut parhaiden käytäntöjen vaihtoon, asiantuntemukseen ja yhteisten suuntaviivojen kehittämiseen, se ei ole johtanut yhdenmukaisen lähestymistavan ja toimintakehyksen kehittämiseen. Jäsenvaltioissa on tällä hetkellä erilaisia käytäntöjä, mikä heikentää tulliliittoa. Keskitetty riskianalyysikapasiteetti ja yhteinen näkemys riskien priorisoinnista puuttuvat, koordinoituja tullitoimia ja -tarkastuksia tehdään vain rajoitetusti eikä sisämarkkinoita palvelevilla eri viranomaisilla ole yhteistyöpuitteita. Tällaisiin heikkouksiin olisi puututtava unionin operatiivisella keskusviranomaisella, johon kootaan yhteen asiantuntemusta, resursseja ja päätöksiä tiedonhallinnan, riskienhallinnan ja koulutuksen kaltaisilla aloilla, jotta tulliliitto toimisi yhtenä kokonaisuutena. Sen vuoksi on aiheellista perustaa EU:n tulliviranomainen. Uuden viranomaisen perustaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta tulliliiton tehokas ja asianmukainen toiminta varmistettaisiin, tullitoimintaa koordinoitaisiin keskitetysti ja tulliviranomaisten toimintaa tuettaisiin.

(54)EU:n tulliviranomaista olisi hallinnoitava ja sen olisi toimittava noudattaen erillisvirastoista 19 päivänä heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission yhteisen julkilausuman ja yhteisen lähestymistavan 56 periaatteita.

(55)EU:n tulliviranomaisen toimipaikan valintaa koskevan päätöksentekoprosessin edistämiseksi huomioon otettavilla perusteilla arvioidaan, saadaanko takeet siitä, että viranomainen voidaan perustaa asianomaiseen toimipaikkaan tämän asetuksen tullessa voimaan, toimipaikkaan on helppo pääsy, henkilöstön jäsenten lapsilla on asianmukaiset koulutusmahdollisuudet ja että henkilöstön jäsenten lapsilla ja puolisoilla on asianmukainen pääsy työmarkkinoille, sosiaaliturvaan ja sairaanhoitoon. Koska useimmat EU:n tulliviranomaisen toimet ovat luonteeltaan yhteistoiminnallisia ja erityisesti koska komission ylläpitämien tietotekniikkajärjestelmien välillä on tiivis yhteys siirtymäkaudella, kun taas EU:n tullidatakeskuksen perustaminen ja käyttäminen kuuluvat EU:n tulliviranomaiselle, keskuksen olisi sijaittava paikassa, joka mahdollistaa tällaisen tiiviin yhteistyön komission sekä kansainvälistä kauppaa ensisijaisesti käsittelevien unionin alueiden viranomaisten ja asiaankuuluvien unionin ja kansainvälisten elinten kanssa (esimerkiksi Maailman tullijärjestön kanssa tehtävä yhteistyö käytännön vuorovaikutuksen helpottamiseksi tietyillä aloilla). Kyseiset perusteet huomioon ottaen EU:n tulliviranomaisen olisi sijaittava [...].

(56)Jäsenvaltioiden ja komission olisi oltava edustettuina hallintoneuvostossa, jotta ne voivat varmistaa EU:n tulliviranomaisen tehokkaan toiminnan. Hallintoneuvoston kokoonpanossa, myös puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnassa, olisi otettava huomioon sukupuolten tasapuolinen edustus, kokemus ja pätevyys. Koska unionilla on yksinomainen toimivalta tulliliitossa ja koska tullipolitiikka ja muut politiikan alat liittyvät läheisesti toisiinsa, on aiheellista, että puheenjohtaja valitaan komission edustajien joukosta. EU:n tulliviranomaisen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan takaamiseksi hallintoneuvoston olisi erityisesti hyväksyttävä yhtenäinen ohjelma-asiakirja, mukaan lukien vuotuinen ja monivuotinen ohjelma-asiakirja, hoidettava viranomaisen talousarvioon liittyvät tehtävänsä, hyväksyttävä viranomaiseen sovellettavat varainhoitosäännöt, nimitettävä pääjohtaja ja vahvistettava menettelyt, joita noudattaen pääjohtaja tekee viranomaisen operatiivisia tehtäviä koskevat päätökset. Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta.

(57)EU:n tulliviranomaiselle olisi sen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi myönnettävä itsenäisesti käytettävät määrärahat, joiden tulot ovat peräisin unionin yleisestä talousarviosta ja mahdollisesta jäsenvaltioiden vapaaehtoisesta rahoitusosuudesta. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeuksellisissa olosuhteissa EU:n tulliviranomaisen olisi myös voitava saada lisätuloja kustannusten jakamista koskevista sopimuksista tai avustussopimuksista ja EU:n tulliviranomaisen julkaisuista ja muista palveluista perittävistä maksuista.

(58)Jotta tulliviranomaiset voisivat hoitaa tehtävänsä, ne tekevät tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten, terveys- ja kasvinsuojeluviranomaisten, lainvalvontaviranomaisten, rajavalvontaviranomaisten, ympäristönsuojeluelinten, kulttuuriesineiden asiantuntijoiden ja monien muiden alakohtaisista politiikoista vastaavien viranomaisten kanssa. Kun otetaan huomioon sisämarkkinoiden kehitys, tullin roolin kehittyminen, kieltojen ja rajoitusten lisääntyminen sekä sähköinen kaupankäynti, tätä yhteistyötä on tarpeen jäsentää ja vahvistaa kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla. Sen sijaan, että yhteistyössä keskityttäisiin yksittäisiin lähetyksiin tai toimitusketjun tiettyihin tapahtumiin, tulliviranomaisten ja asiaankuuluvista politiikan aloista vastuussa olevien muiden viranomaisten välille olisi luotava jäsennellyt yhteistyöpuitteet. Tällaisiin yhteistyöpuitteisiin olisi sisällyttävä seuraavat näkökohdat: lainsäädännön ja toimintapoliittisten tarpeiden kehittäminen tietyllä alalla, tietojen vaihto ja analysointi, yleisen yhteistyöstrategian laatiminen yhteisten valvontastrategioiden muodossa ja lopuksi operatiivisen täytäntöönpanon, seurannan ja tarkastusten osalta tehtävä yhteistyö. Komission olisi myös helpotettava sellaisen muun tulliviranomaisten soveltaman lainsäädännön soveltamista laatimalla luettelo unionin lainsäädännöstä, jossa asetetaan vaatimuksia tavaroille, joille voidaan tehdä tullitarkastuksia yleisten etujen, kuten ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän sekä kuluttajien ja ympäristön, suojelemiseksi.

(59)Tulliviranomaisten tarjoamien palvelujen luettelossa olisi selkeyden lisäämiseksi ja tulliviranomaisten ja muiden kumppaniviranomaisten välisten yhteistyöpuitteiden tehostamiseksi määriteltävä selkeästi, millainen on tullin mahdollinen rooli muiden asiaankuuluvien politiikan alojen soveltamisessa unionin rajoilla. Lisäksi EU:n tulliviranomaisen olisi seurattava yhteistyöpuitteiden soveltamista. EU:n tulliviranomaisen olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä komission, OLAFin, muiden asiaankuuluvien unionin virastojen ja elinten, kuten Europolin ja Frontexin, sekä asiankuuluvilla politiikan aloilla toimivien erityisvirastojen ja -verkostojen, kuten tuotteiden vaatimustenmukaisuutta käsittelevän EU:n verkoston, kanssa.

(60)Yhä verkostoituneemmassa maailmassa tullidiplomatia ja kansainvälinen yhteistyö ovat tärkeitä osia tulliviranomaisten työtä eri puolilla maailmaa. Kansainvälisessä yhteistyössä olisi harkittava mahdollisuutta vaihtaa tullidataa kansainvälisten sopimusten tai unionin autonomisen lainsäädännön perusteella EU:n tullidatakeskuksen kaltaisia asianmukaisia ja turvallisia viestintävälineitä käyttäen edellyttäen, että luottamuksellisia tietoja kunnioitetaan ja henkilötietoja suojataan.

(61)Vaikka tullilainsäädäntö on yhdenmukaistettu koodeksilla, asetukseen (EU) N:o 952/2013 sisällytettiin ainoastaan velvoite, jonka mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä tullilainsäädännön noudattamatta jättämisestä määrättävistä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista. Jäsenvaltiot ovat näin ollen voineet valita tulliseuraamukset, mikä on johtanut siihen, että ne vaihtelevat suuresti eri jäsenvaltioissa ja muuttuvat ajan mittaan. Olisi vahvistettava yhteinen kehys, jossa vahvistetaan tullirikkomusten ja muiden kuin rikosoikeudellisten seuraamusten vähimmäistaso. Tällainen kehys on tarpeen, jotta voidaan puuttua epäyhdenmukaiseen soveltamiseen ja jäsenvaltioiden välisiin merkittäviin eroihin tullilainsäädännön rikkomisesta määrättävien seuraamusten soveltamisessa, sillä nämä voivat johtaa kilpailun vääristymiseen, porsaanreikiin ja edullisimman tullikohtelun etsimiseen. Kehykseen olisi sisällyttävä yhteinen luettelo toimista ja laiminlyönneistä, joita olisi pidettävä tullirikkomuksina kaikissa jäsenvaltioissa. Sovellettavaa seuraamusta määrittäessään tulliviranomaisten olisi määriteltävä, ovatko kyseiset teot ja laiminlyönnit tahallisia vai onko kyseessä ilmeinen huolimattomuus.

(62)On tarpeen vahvistaa yhteiset säännökset, jotka koskevat tullirikkomuksiin liittyviä huojentavia ja lieventäviä tekijöitä ja raskauttavia olosuhteita. Tullirikkomuksia koskevan menettelyn aloittamisen vanhentumisaika olisi vahvistettava kansallisen lainsäädännön mukaisesti 5–10 vuoden pituiseksi, jotta tullivelan tiedoksiantoa koskevaan määräaikaan perustuva yhteinen sääntö voitaisiin vahvistaa. Toimivaltaisen lainkäyttöalueen olisi oltava se, jossa rikkominen tapahtui. Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö on tarpeen silloin, kun tullirikkomus on tapahtunut useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa; tällaisissa tapauksissa menettelyn ensimmäisenä aloittavan jäsenvaltion olisi tehtävä yhteistyötä niiden muiden tulliviranomaisten kanssa, joita sama tullirikkomus koskee.

(63)On tarpeen vahvistaa tullirikkomusten yhteinen vähimmäistaso määrittelemällä ne tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden ja tullilainsäädännön muissa osissa säädettyjen samanlaisten velvoitteiden perusteella.

(64)On myös tarpeen vahvistaa muiden kuin rikosoikeudellisten seuraamusten yhteinen vähimmäistaso säätämällä sakkomaksujen vähimmäismäärästä ja mahdollisuudesta kumota, keskeyttää tai muuttaa tullilupia ja -valtuutuksia, mukaan lukien valtuutettujen talouden toimijoiden sekä luotettujen ja valvottujen toimijoiden valtuutukset, sekä tavaroiden menetetyksi julistamisesta. Sakkomaksujen vähimmäismäärän olisi oltava riippuvainen siitä, onko tullirikkomus tahallinen vai ei ja vaikuttaako se tullien ja muiden maksujen määrään sekä kieltoihin tai rajoituksiin. Kyseistä muiden kuin rikosoikeudellisten seuraamusten yhteistä vähimmäistasoa olisi sovellettava rajoittamatta jäsenvaltioiden kansallisen oikeusjärjestyksen soveltamista, jossa voidaan sen sijaan säätää rikosoikeudellisista seuraamuksista.

(65)Tulliliiton suorituskykyä olisi arvioitava vähintään kerran vuodessa, jotta komissio voi jäsenvaltioiden avustuksella toteuttaa asianmukaiset poliittiset suuntaviivat. Tietojen kerääminen tulliviranomaisilta olisi virallistettava ja sitä olisi syvennettävä, sillä kattavampi raportointi parantaisi vertailuanalyysia ja voisi auttaa yhdenmukaistamaan käytäntöjä ja arvioimaan tullipoliittisten päätösten vaikutuksia. Sen vuoksi on aiheellista ottaa käyttöön oikeudellinen kehys tulliliiton suorituskyvyn arviointia varten. Jotta analyysi olisi riittävän tarkka, suorituskykyä olisi mitattava kansallisen tason lisäksi myös rajanylityspaikkojen tasolla. EU:n tulliviranomaisen olisi tuettava komissiota arviointiprosessissa keräämällä ja analysoimalla dataa EU:n tullidatakeskuksessa ja yksilöimällä, miten tullitoimet ja -operaatiot tukevat tulliliiton strategisten tavoitteiden ja painopisteiden saavuttamista ja palvelevat tulliviranomaisten tehtäviä. EU:n tulliviranomaisen olisi yksilöitävä erityisesti keskeiset kehityssuuntaukset, vahvuudet, heikkoudet, puutteet ja mahdolliset riskit ja antaa komissiolle parannussuosituksia. Erityisesti lainvalvonta- ja turvallisuusviranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön yhteydessä EU:n tulliviranomaisen olisi myös operatiivisesta näkökulmasta osallistuttava unionin tasolla tehtäviin strategisiin analyyseihin ja uhka-arviointeihin, mukaan lukien Europolin ja Frontexin tekemät analyysit ja uhka-arvioinnit.

(66)Jotta tulliliiton tehokasta toimintaa ja yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanoa koskevat perustavoitteet voitaisiin saavuttaa, on tarpeen ja aiheellista säätää suhteellisuusperiaatetta noudattaen säännöt ja menettelyt, joita sovelletaan unionin tullialueelle tuotaviin ja sieltä vietäviin tavaroihin. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen aiottujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(67)Tämän asetuksen tiettyjen muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti seuraavien osalta:

–erityisillä veroalueilla sovellettavat yksityiskohtaisemmat tullilainsäädännön säännökset sellaisten unionitavaroilla käytävään kauppaan liittyvien erityisolosuhteiden huomioon ottamiseksi, joissa on mukana vain yksi jäsenvaltio;

–tullipäätöksiä koskevat edellytykset, määräajat, poikkeukset sekä seurantaa, keskeyttämistä, peruuttamista ja kumoamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka liittyvät tällaisten päätösten soveltamiseen, antamiseen ja hallinnointiin, mukaan lukien sitovia tietoja koskevat päätökset;

–vähimmäisdatavaatimukset ja erityistapaukset, jotka koskevat talouden toimijoiden rekisteröitymistä niiden sijoittautumispaikasta vastuussa oleville tulliviranomaisille;

–valtuutetuille talouden toimijoille säädettyjen seurantatoimien tyyppi ja aikaväli sekä niille myönnettävät yksinkertaistukset ja helpotukset;

–luotettujen ja valvottujen toimijoiden seurantatoimien tyyppi ja aikaväli;

–tulliedustajaa koskevat edellytykset, joilla kyseinen henkilö voi tarjota palveluja unionin tullialueella, sekä tapaukset, joissa sijoittautumispaikkaa koskevasta vaatimuksesta luovutaan ja joissa tulliviranomaiset eivät vaadi näyttöä toimivaltuudesta;

–sellaiset rekisteröityjen ja henkilötietojen luokat, joita voidaan käsitellä EU:n tullidatakeskuksessa;

–tavaroiden tullioikeudellista asemaa koskevat yksityiskohtaisemmat säännöt;

–sellaisen datan tyyppi ja toimittamisen määräajat, joka tarvitaan tavaroiden asettamiseksi tullimenettelyyn;

–kohtuullinen määräaika, jonka jälkeen tulliviranomaisten on katsottava luovuttaneen tavarat, jos ne eivät ole valinneet niitä mihinkään tarkastukseen;

–tulli-ilmoitusten osalta: tapaukset, joissa tulli-ilmoitus voidaan antaa muulla tavalla kuin sähköisillä tietojenkäsittelymenetelmillä; yksinkertaistettujen ilmoitusten antamista koskevan luvan myöntämisedellytykset; täydentävien ilmoitusten antamista koskevat määräajat ja tapaukset, joissa tällaisten ilmoitusten antamista koskevasta velvollisuudesta luovutaan; tapaukset, joissa tulliviranomaiset mitätöivät tulli-ilmoituksen; keskitettyä tulliselvitystä ja ilmoittajan kirjanpitoon merkitsemistä koskevien lupien myöntämisedellytykset;

–tavaroiden menetetyksi julistamista koskevat edellytykset ja menettely;

–lastin ennakkoilmoituksen osalta: toimitettava lisädata, määräajat sekä tapaukset, joissa tällaisen datan toimittamista koskevasta velvollisuudesta luovutaan, ja erityistapaukset, joissa useampi henkilö voi antaa dataa, sekä edellytykset, joilla tietoja antava tai saataville asettava henkilö voi rajoittaa tunnistetietojensa näkyvyyden koskemaan yhtä tai useampaa muuta henkilöä, joka myös toimittaa tietoja;

–unionin tullialueelle saapuvien tavaroiden osalta: määräajat, joiden kuluessa riskianalyysi on tehtävä ja tarvittavat toimenpiteet toteutettava; erityistapaukset ja muut henkilöt, joita voidaan vaatia antamaan lähetysten saapuminen tiedoksi ensimmäiselle tosiasialliselle saapumistullitoimipaikalle, jos kyseessä on reitinmuutos; edellytykset, jotka koskevat muiden paikkojen kuin tavaroiden esittämispaikaksi nimettävän tullitoimipaikan nimeämistä ja hyväksymistä; edellytykset, joilla muut paikat kuin tullivarastot voidaan nimetä tai hyväksyä paikaksi, jonne tavarat varastoidaan väliaikaisesti;

–data, joka on toimitettava tulliviranomaisille tai asetettava niiden saataville tavaroiden luovuttamiseksi vapaaseen liikkeeseen;

–tapauksissa, joissa tavarat katsotaan palautetuiksi siinä tilassa, jossa ne on viety, ja joissa tavarat, joihin on sovellettu yhteisen maatalouspolitiikan mukaisia toimenpiteitä, voidaan myöntää tuontitullittomuus;

–unionin tullialueelta poistuttaessa annettavien lähtöä edeltävien tietojen osalta: lähtöä edeltävät vähimmäistiedot ja määräajat, joiden kuluessa lähtöä edeltävät tiedot on annettava tai asetettava saataville ennen tavaroiden viemistä, sekä erityistapaukset, joissa lähtöä edeltävien tietojen antamista tai saataville asettamista koskevasta velvoitteesta on luovuttu, ja tiedot, jotka on ilmoitettava tavaroiden poistuessa;

–tavaroiden poistumisen osalta määräajat, joiden kuluessa riskianalyysi on tehtävä ja tarvittavat toimenpiteet toteutettava; data, joka on toimitettava tulliviranomaisille tai asetettava niiden saataville tavaroiden asettamiseksi vientimenettelyyn;

–erityismenettelyjen osalta: data, joka on toimitettava tulliviranomaisille tai asetettava niiden saataville tavaroiden asettamiseksi tällaisiin menettelyihin; poikkeukset erityismenettelyjä koskevan luvan myöntämisedellytyksiin; tapaukset, joissa tulliviranomaiset voivat jalostuksen taloudellisen luonteen vuoksi arvioida ilman EU:n tulliviranomaisen lausuntoa, aiheuttaako sisäisen jalostuksen menettelyä koskevan luvan myöntäminen haittaa unionin tuottajien keskeisille eduille; arkoina tavaroina pidettäviä tavaroita koskeva luettelo; määräaika erityismenettelyn päättämiselle; tapaukset, joissa tuojat ja viejät voivat siirtää muuhun erityismenettelyyn kuin passitukseen asetettuja tavaroita tai vapaa-alueelle asetettuja tavaroita, ja tätä koskevat edellytykset; tullivarastointi- tai jalostusmenettelyyn asetettujen tavaroiden tavanomaiset käsittelytavat; vastaavia tavaroita koskevat yksityiskohtaisemmat säännöt;

–passituksen osalta: erityistapaukset, joissa unionitavarat on asetettava ulkoiseen passitusmenettelyyn; edellytykset luvan myöntämiselle valtuutetulle lähettäjälle ja valtuutetulle vastaanottajalle TIR-tarkoituksia varten; lisädatavaatimukset, jotka unionin passitusmenettelyn haltijan on toimitettava;

–varastoinnin osalta: vähimmäisdata, joka tullivaraston pitäjän tai vapaa-alueen toimijan on annettava; tullivarastojen pitoa koskevan luvan myöntämisedellytykset;

–väliaikaisen maahantuonnin osalta: unionin tullilainsäädännössä säädetyt täydellistä tai osittaista tullittomuutta koskevat vaatimukset, jotka on täytettävä väliaikaisen maahantuonnin menettelyä noudatettaessa;

–etuuskohteluun oikeuttamattoman alkuperän ja etuuskohteluun oikeuttavan alkuperän määrittämistä koskevat säännöt;

–tullausarvon määrittämistä erityistapauksissa koskevia yksinkertaistuksia koskevien lupien myöntämisedellytykset;

–tullivelan osalta: yksityiskohtaisemmat säännöt tuonti- tai vientitullin määrän laskemisesta sellaisille tavaroille, joiden osalta tullivelka on syntynyt erityismenettelyssä; erityinen määräaika, jonka kuluessa tullivelan syntypaikkaa ei voida määrittää, jos tavarat on asetettu tullimenettelyyn, jota ei ole päätetty, tai jos väliaikainen varastointi ei päättynyt asianmukaisesti; yksityiskohtaisemmat säännöt tullivelan tiedoksi antamisesta; säännöt,

–jotka koskevat tullivelkaa vastaavan tuonti- tai vientitullin määrän maksamista koskevan määräajan kulumisen keskeyttämistä ja keskeyttämisajan pituutta: joita komissio noudattaa tullivelan palauttamista ja peruuttamista koskevaa päätöstä tehdessään; jotka koskevat sellaisista laiminlyönneistä laadittavaa luetteloa, joilla ei ole merkittävää vaikutusta väliaikaisen varastoinnin tai tullimenettelyn asianmukaiseen toimintaan ja jotka eivät estä tullivelan lakkaamista;

–vakuuksien osalta: erityistapaukset, joissa vakuutta ei vaadita väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn asetetuista tavaroista, muun vakuuden muodon kuin tulliviranomaisten hyväksymän maksuvälineen määrittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja takaajan antama sitoumus; vakuuden antamiseen käytettäviä lomakkeita koskevat säännöt ja takaajaan sovellettavat säännöt; edellytykset, joita noudatetaan myönnettäessä lupa käyttää määrältään pienempää yleisvakuutta tai annettaessa vapautus vakuuden antamisesta; määräajat vakuuden vapauttamiselle;

–tulliyhteistyön osalta kaikki muut täydentävät toimenpiteet, jotka tulliviranomaiset toteutettavat muun lainsäädännön kuin tullilainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi; edellytykset ja menettelyt, joilla jäsenvaltio voidaan valtuuttaa aloittamaan neuvottelut kolmansien maiden kanssa tulliyhteistyötä varten tapahtuvasta datan vaihdosta;

–sellaisten poikkeusten poistaminen tai muuttaminen, jotka koskevat sellaisen tullitoimipaikan yksilöimistä, joka on toimivaltainen valvomaan tavaroiden asettamista tullimenettelyyn, ja tullivelan syntymispaikan yksilöimistä pohjautuen arviointiin, jonka komissio tekee tässä asetuksessa säädetyn tullivalvonnan tehokkuudesta.

(68)On erityisen tärkeää, että komissio järjestää delegoitujen säädösten antamista valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 57 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

(69)Jotta varmistettaisiin yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta seuraavien osalta: menettelysääntöjen hyväksyminen sitovaa tietoa koskevan päätöksen käytöstä sen voimassaolon lakkaamisen tai kumoamisen jälkeen; menettelysääntöjen hyväksyminen tulliviranomaisille osoitettavasta tiedoksiannosta, jossa ilmoitetaan sitovaa tietoa koskevien päätösten tekemisen keskeyttäminen tai keskeyttämisen peruuttaminen; sellaisten päätösten tekeminen, joissa jäsenvaltioita pyydetään kumoamaan sitovaa tietoa koskeva päätös; yksityiskohtaisten sääntöjen hyväksyminen valtuutetun talouden toimijan sekä luotetun ja valvotun toimijan aseman myöntämisedellytysten soveltamiseksi; sellaisten sähköisten järjestelmien, alustojen tai ympäristöjen määrittäminen, jotka liitetään yhteen EU:n tullidatakeskuksen kanssa; sääntöjen määrittäminen tiettyjen EU:n tullidatakeskuksen palvelujen ja järjestelmien käyttöoikeudesta, mukaan lukien henkilötietojen suojaa, turvallisuutta ja vaarattomuutta koskevat erityiset säännöt ja edellytykset sekä missä tapauksissa käyttöoikeutta rajoitetaan; tullivalvonnan hallinnointia koskevien toimenpiteiden määrittäminen; menettelysääntöjen hyväksyminen yhteisrekisterinpitäjien vastuusta EU:n tullidatakeskuksen palvelun tai järjestelmän kautta tapahtuvan datan käsittelyn osalta; menettelysääntöjen hyväksyminen muiden toimivaltaisten tullitoimipaikkojen kuin tuojan tai viejän sijoittautumispaikasta vastuussa olevan tullitoimipaikan määrittämiseksi; toimenpiteiden toteuttaminen tietojen varmentamisen, tavaroiden tutkimisen ja näytteenoton, tarkastusten tulosten ja tunnistetietojen osalta; toimenpiteiden toteuttaminen useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa toteutettavia toimia koskevien jälkitarkastusten soveltamisen osalta; luettelon laatiminen satamista tai lentokentistä, joilla suoritetaan käsimatkatavaroihin ja kirjattuihin matkatavaroihin kohdistuvia tullitarkastuksia ja -muodollisuuksia; toimenpiteiden toteuttaminen tullitarkastusten ja riskienhallinnan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi, mukaan lukien tietojenvaihto sekä yhteisten riskinarviointiperusteiden ja -mallien ja yhteisten tarkastusten painopistealueiden vahvistaminen näillä aloilla; menettelysääntöjen eritteleminen unionitavaroiden tullioikeudellista asemaa koskevan näytön antamiseksi ja varmentamiseksi; menettelysääntöjen eritteleminen tavaroiden asettamista tullimenettelyyn koskevien tietojen muuttamiseksi ja mitätöimiseksi; menettelysääntöjen hyväksyminen toimivaltaisten tullitoimipaikkojen määrittämisestä sekä muulla tavalla kuin sähköisillä tietojenkäsittelymenetelmillä tapahtuvasta tulli-ilmoituksen antamisesta; menettelysääntöjen määrittäminen vakiomuotoisen tulli-ilmoituksen antamisesta ja täydentävien asiakirjojen saataville asettamisesta; menettelysääntöjen määrittäminen yksinkertaistetun ilmoituksen ja täydentävän ilmoituksen antamisesta; menettelysääntöjen määrittäminen ennen tavaroiden esittämistä tullille tapahtuvasta tulli-ilmoituksen antamisesta, tulli-ilmoituksen hyväksymisestä sekä tavaroiden luovutuksen jälkeen tapahtuvasta tulli-ilmoituksen muuttamisesta; menettelysääntöjen eritteleminen keskitetystä tulliselvityksestä ja tavaroiden esittämisvaatimuksesta luopumisesta sen yhteydessä; menettelysääntöjen määrittäminen ilmoittajan kirjanpitoon tehtävästä merkinnästä; menettelysääntöjen määrittäminen tavaroista vapautumisesta; menettelysääntöjen määrittäminen sellaisten tietojen antamisesta, jotka vahvistavat, että tuontitullittomuutta koskevat edellytykset täyttyvät palautustavaroiden osalta, ja näytön antamisesta silloin, kun tuontitullittomuutta koskevat edellytykset täyttyvät merikalastustuotteiden ja muiden merestä saatavien tuotteiden osalta; menettelysääntöjen eritteleminen tavaroiden poistumisesta; menettelysääntöjen hyväksyminen lähtöä edeltävien tietojen antamiseksi, muuttamiseksi ja mitätöimiseksi sekä poistumisen yleisilmoituksen antamiseksi, muuttamiseksi ja mitätöimiseksi; menettelysääntöjen hyväksyminen arvonlisäveron palauttamiseksi unioniin sijoittautumattomille luonnollisille henkilöille; menettelysääntöjen eritteleminen merialuksen ja ilma-aluksen saapumista koskevasta ilmoituksesta ja tavaroiden siirtämisestä asianmukaiseen paikkaan; menettelysääntöjen määrittäminen väliaikaisen varastoinnin ilmoituksen antamisesta, muuttamisesta ja mitätöimisestä sekä väliaikaisesti varastoitujen tavaroiden siirtämisestä; menettelysääntöjen hyväksyminen erityismenettelyjä koskevan luvan myöntämiseksi, taloudellisten edellytysten tutkimiseksi ja sellaisen EU:n tulliviranomaisen lausunnon antamiseksi, jossa arvioidaan, vaikuttaako sisäisen tai ulkoisen jalostuksen menettelyä koskevan luvan myöntäminen kielteisesti unionin tuottajien olennaisiin etuihin; menettelysääntöjen hyväksyminen erityismenettelyn päättämisestä; menettelysääntöjen määrittäminen oikeuksien ja velvollisuuksien siirrosta sekä tavaroiden liikkumisesta erityismenettelyissä; menettelysääntöjen määrittäminen vastaavien tavaroiden käyttämisestä erityismenettelyissä; menettelysääntöjen määrittäminen passitusta koskevien kansainvälisten instrumenttien määräysten soveltamiseksi unionin tullialueella; menettelysääntöjen määrittäminen tavaroiden asettamisesta unionin passitusmenettelyyn, kyseisen menettelyn päättämisestä ja siinä sovellettavien yksinkertaistusten käyttämisestä sekä sellaisten tavaroiden tullivalvonnasta, jotka kuljetetaan unionin ulkoisen passituksen menettelyssä unionin tullialueen ulkopuolisen maan tai alueen kautta; menettelysäännöt tavaroiden asettamisesta tullivarastointi- tai vapaa-aluemenettelyyn ja tullivarastoon sijoitettujen tavaroiden siirroista; toimenpiteiden toteuttaminen tariffikiintiöiden ja -kattojen yhdenmukaisen hallinnoinnin sekä tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta tai vientiä koskevan tullin suorittaman valvonnan hallinnoinnin osalta; toimenpiteiden toteuttaminen tavaroiden tariffiluokittelun määrittämiseksi; menettelysääntöjen eritteleminen muun kuin etuuskohteluun oikeuttavan alkuperäselvityksen antamiseksi ja varmentamiseksi, menettelysääntöjen hyväksyminen tavaroiden etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevan aseman osoittamisen helpottamiseksi; toimenpiteiden toteuttaminen tiettyjen tavaroiden alkuperän määrittämiseksi; väliaikaisen poikkeuksen myöntäminen etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevista säännöistä sellaisten tavaroiden osalta, joihin sovelletaan unionin yksipuolisesti antamia etuuskohtelutoimenpiteitä; menettelysääntöjen eritteleminen tavaroiden tullausarvon määrittämisestä; menettelysääntöjen eritteleminen vakuuden antamisesta, sen määrän määrittämisestä, sen seurannasta ja vapauttamisesta sekä takaajan antaman sitoumuksen kumoamisesta ja peruuttamisesta; menettelysääntöjen eritteleminen yleisvakuuksien käytön väliaikaista kieltoa koskevista toimenpiteistä; toimenpiteiden toteuttaminen tulliviranomaisten välisen keskinäisen avunannon varmistamiseksi silloin, kun tullivelka syntyy; menettelysääntöjen eritteleminen tuonti- tai vientitullin määrän palauttamiseksi ja peruuttamiseksi sekä menettelysääntöjen eritteleminen komissiolle annettavista tiedoista sekä komission tekemistä peruuttamis- ja palauttamispäätöksistä; toimenpiteiden toteuttaminen kriisin havaitsemiseksi ja kriisinhallintamekanismin aktivoimiseksi; sellaisten menettelysääntöjen hyväksyminen, joilla myönnetään jäsenvaltiolle lupa aloittaa neuvottelut kolmannen maan kanssa kahdenvälisen tietojenvaihtosopimuksen tai -järjestelyn tekemiseksi ja joilla hallinnoidaan kyseistä lupaa; päätösten tekeminen jäsenvaltion esittämästä hakemuksesta saada lupa aloittaa neuvottelut kolmannen maan kanssa kahdenvälisen tietojenvaihtosopimuksen tai -järjestelyn tekemiseksi; tulliliiton suorituskyvyn mittaamista koskevien puitteiden rakenteen eritteleminen ja sellaisten tietojen eritteleminen, jotka jäsenvaltioiden olisi annettava EU:n tulliviranomaiselle suorituskyvyn mittaamista varten; sääntöjen antaminen valuutan muuntamisesta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 58 mukaisesti.

(70)Neuvoa-antavaa menettelyä olisi noudatettava seuraavia säädöksiä annettaessa: täytäntöönpanosäädökset, joissa jäsenvaltioita pyydetään kumoamaan sitovaa tietoa koskevia päätöksiä, koska tällaiset päätökset vaikuttavat ainoastaan yhteen jäsenvaltioon ja koska niillä pyritään varmistamaan tullilainsäädännön noudattaminen; täytäntöönpanosäädökset, joissa määritetään yksityiskohdat muiden viranomaisten kuin tulliviranomaisten käyttöoikeudesta EU:n tullidatakeskuksen tiettyihin palveluihin ja järjestelmiin; täytäntöönpanosäädökset, jotka koskevat jäsenvaltion hakemaa lupaa aloittaa neuvottelut kolmannen maan kanssa kahdenvälisen tietojenvaihtosopimuksen tai -järjestelyn tekemiseksi, koska ne vaikuttavat vain yhteen jäsenvaltioon; täytäntöönpanosäädökset tuonti- tai vientitullin määrän palauttamisesta tai peruuttamisesta, koska tällaiset päätökset vaikuttavat suoraan kyseisen palautuksen tai peruutuksen hakijaan.

(71)Asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa komission olisi viipymättä annettava seuraavat täytäntöönpanosäädökset: toimenpiteet tullitarkastusten yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi, mukaan lukien riskiä koskevien tietojen ja riskianalyysien vaihtoon, yhteisiin riskinarviointiperusteisiin ja -malleihin, tarkastustoimenpiteisiin sekä yhteisiin tarkastusten painopistealueisiin liittyvät toimenpiteet; päätökset jäsenvaltion esittämästä lupahakemuksesta aloittaa neuvottelut kolmannen maan kanssa kahdenvälisen tietojenvaihtosopimuksen tai -järjestelyn tekemiseksi; toimenpiteiden toteuttaminen tavaroiden tariffiluokittelun määrittämiseksi; toimenpiteiden toteuttaminen tiettyjen tavaroiden alkuperän määrittämiseksi; toimenpiteet, joissa vahvistetaan asianmukainen tullausarvon määrittämismenetelmä tai perusteet tavaroiden tullausarvon määrittämiseksi erityisissä tilanteissa; yleisvakuuksien käytön väliaikaista kieltoa koskevat toimenpiteet; kriisitilanteen tunnistaminen ja sen kielteisten vaikutusten lieventämiseksi tarvittavien toimenpiteiden hyväksyminen; päätökset, joilla jäsenvaltiolle annetaan lupa neuvotella ja tehdä kolmannen maan kanssa kahdenvälinen sopimus tietojenvaihdosta.

(72)Komission olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan, että tässä asetuksessa tarkoitetut delegoidut ja täytäntöönpanosäädökset tulevat voimaan hyvissä ajoin ennen koodeksin soveltamisen alkamispäivää, jotta jäsenvaltiot voivat panna sen ajoissa täytäntöön,

(73)Säännöksiä, joissa viitataan EU:n tulliviranomaiseen, lukuun ottamatta 238 artiklaa, olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2028. Kyseiseen päivämäärään asti EU:n tulliviranomaisen olisi hoidettava tehtävänsä käyttäen olemassa olevia komission kehittämiä sähköisiä tullitietojen vaihtojärjestelmiä. Etämyynnin yksinkertaistettua tullikohtelua ja oletettua tuojaa koskevia säännöksiä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2028.

(74)Vuonna 2032 talouden toimijat voivat alkaa käyttää vapaaehtoisesti EU:n tullidatakeskuksen valmiuksia. EU:n tullidatakeskuksen olisi oltava täysin toimintavalmis vuoden 2037 loppuun mennessä, jolloin kaikkien talouden toimijoiden olisi käytettävä sitä. Luotettuja ja valvottuja toimijoita ja oletettuja tuojia valvoo niiden sijoittautumisjäsenvaltio. Poikkeuksellisesti ja ellei uudelleentarkastelusta muuta johdu, toimijat, jotka eivät ole luotettuja ja valvottuja toimijoita eivätkä oletettuja tuojia, pysyvät sen jäsenvaltion tulliviranomaisen valvonnassa, jossa tavarat fyysisesti sijaitsevat. Komission olisi 31 päivään joulukuuta 2035 mennessä arvioitava näitä kahta valvontamallia, mukaan lukien niiden tehokkuus petosten havaitsemisessa ja ehkäisemisessä. Arvioinnissa olisi otettava huomioon myös välilliseen verotukseen liittyvät näkökohdat. Kyseisen arvioinnin perusteella komissiolla olisi oltava oikeus päättää delegoidulla säädöksellä, olisiko näitä kahta mallia jatkettava vai olisiko kaupan alan toimijan sijoittautumispaikasta vastuussa olevan tulliviranomaisen luovutettava tavarat kaikissa tapauksissa. Tullivelan syntymispaikka olisi myös määritettävä vastuussa olevan tulliviranomaisen määrityksen mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I osasto
YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 luku
Tullilainsäädännön soveltamisala ja tullin tehtävät

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.Tällä asetuksella perustetaan unionin tullikoodeksi, jäljempänä ’koodeksi’. Siinä säädetään unionin tullialueelle tuotaviin tai sieltä vietäviin tavaroihin sovellettavista yleisistä säännöistä ja menettelyistä.

Tällä asetuksella perustetaan myös Euroopan unionin tulliviranomainen, jäljempänä ’EU:n tulliviranomainen’, sekä Euroopan unionin tullidatakeskuksen, jäljempänä ’EU:n tullidatakeskus’, perustamista koskevat säännöt, yhteiset vaatimukset ja hallintokehys.

2.Koodeksia sovelletaan yhtenäisesti koko unionin tullialueella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten yleissopimusten ja muilla aloilla annetun unionin lainsäädännön soveltamista.

3.Tiettyjä tullilainsäädännön säännöksiä voidaan soveltaa myös unionin tullialueen ulkopuolella erityislainsäädännön tai kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti.

4.Tiettyjä tullilainsäädännön säännöksiä, muun muassa siinä säädettyjä yksinkertaistuksia, sovelletaan unionitavaroiden kauppaan, jota käydään neuvoston direktiivin 2006/112/EY 59 tai neuvoston direktiivin (EU) 2020/262 60 säännösten soveltamisalaan kuuluvien unionin tullialueen osien ja näiden säännösten soveltamisalan ulkopuolisten tullialueen osien välillä, tai kauppaan, jota käydään näiden säännösten soveltamisalan ulkopuolisten tullialueen osien välillä.

2 artikla

Tulliviranomaisten tehtävät

Tullitarkastusten yhdenmukainen soveltaminen, tulliliiton toiminta yhtenä kokonaisuutena ja sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta edellyttävät, että tulliviranomaiset ovat vastuussa unionin ja sen jäsenvaltioiden rahoituksellisten ja taloudellisten etujen suojaamisesta, turvallisuuden ja vaarattomuuden varmistamisesta, unionin kansalaisia ja siellä asuvia henkilöitä, kuluttajia, ympäristöä ja yleisiä toimitusketjuja suojaavien unionin muiden politiikkojen edistämisestä, unionin suojaamisesta laittomalta kaupalta, laillisen liiketoiminnan helpottamisesta sekä oikeudenmukaista ja avointa kauppaa ja yhteistä kauppapolitiikkaa edistävän unionin kansainvälisen kaupan valvonnasta.

Tulliviranomaisten on toteutettava toimenpiteet, joiden tavoitteina on erityisesti

a)varmistaa tullien ja muiden maksujen asianmukainen kantaminen;

b)varmistaa, että unionin tullialueelle ei saavu tavaroita, jotka aiheuttavat riskin unionin kansalaisten ja siellä asuvien henkilöiden turvallisuudelle tai vaarattomuudelle, ottamalla käyttöön asianmukaiset toimenpiteet tavaroiden ja toimitusketjujen valvomiseksi;

c)edistää ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden ja elämän, ympäristön, kuluttajien ja muulla tulliviranomaisten soveltamalla lainsäädännöllä suojattavien yleisten etujen suojelua tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa varmistamalla, että asiaankuuluvia riskejä aiheuttavat tavarat eivät saavu unionin tullialueelle tai poistu sieltä;

d)suojella unionia hyvän kauppatavan vastaiselta, vaatimustenvastaiselta ja laittomalta kaupalta muun muassa seuraamalla tiiviisti talouden toimijoita ja toimitusketjuja ja määrittämällä tullirikkomusten ja -seuraamusten vähimmäistaso;

e)tukea laillista liiketoimintaa säilyttämällä asianmukainen tasapaino tullitarkastusten ja laillisen kaupan helpottamisen välillä sekä yksinkertaistamalla tulliprosesseja ja -menettelyjä.

3 artikla

Tullialue

1.Unionin tullialueeseen kuuluvat seuraavat alueet, mukaan luettuina niiden aluemeri, sisäiset aluevedet ja ilmatila:

a)Belgian kuningaskunnan alue,

b)Bulgarian tasavallan alue,

c)Tšekin tasavallan alue,

d)Tanskan kuningaskunnan alue, lukuun ottamatta Färsaaria ja Grönlantia,

e)Saksan liittotasavallan alue, lukuun ottamatta Helgolandin saarta ja Büsingenin aluetta (Saksan liittotasavallan ja Sveitsin valaliiton välillä 23 päivänä marraskuuta 1964 tehty sopimus),

f)Viron tasavallan alue,

g)Irlannin alue,

h)Helleenien tasavallan alue,

i)Espanjan kuningaskunnan alue, lukuun ottamatta Ceutaa ja Melillaa,

j)Ranskan tasavallan alue, lukuun ottamatta Ranskan merentakaisia maita ja alueita, joihin sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännen osan määräyksiä,

k)Kroatian tasavallan alue,

l)Italian tasavallan alue, lukuun ottamatta Livignon kuntaa,

m)Kyproksen tasavallan alue vuoden 2003 liittymisasiakirjan määräysten mukaisesti,

n)Latvian tasavallan alue,

o)Liettuan tasavallan alue,

p)Luxemburgin suurherttuakunnan alue,

q)Unkarin alue,

r)Maltan tasavallan alue,

s)Alankomaiden kuningaskunnan Euroopassa sijaitseva alue,

t)Itävallan tasavallan alue,

u)Puolan tasavallan alue,

v) Portugalin tasavallan alue,

w)Romanian alue,

x)Slovenian tasavallan alue,

y)Slovakian tasavallan alue,

z)Suomen tasavallan alue, ja

aa)Ruotsin kuningaskunnan alue.

2.Unionin tullialueeseen kuuluvina pidetään myös seuraavia jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella sijaitsevia alueita, mukaan luettuina niiden aluemeri, sisäiset aluevedet ja ilmatila, ottaen huomioon niihin sovellettavat yleissopimukset ja muut sopimukset:

a)RANSKA

Monacon alue sellaisena kuin se määritellään Pariisissa 18 päivänä toukokuuta 1963 allekirjoitetussa tulliyleissopimuksessa (Journal Officiel de la République Française, 27.9.1963, s. 8679);

b)KYPROS

Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvat Akrotirin ja Dhekelian tukikohta-alueet sellaisina kuin ne on määritelty Nicosiassa 16 päivänä elokuuta 1960 allekirjoitetussa Kyproksen tasavallan perustamissopimuksessa (United Kingdom Treaty Series No 4 (1961) Cmnd. 1252).

4 artikla

Säädösvallan siirto

Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään ja muutetaan tätä asetusta erittelemällä 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun unionitavaroiden kauppaan sovellettavat tullilainsäädännön säännökset. Kyseisissä säädöksissä voidaan käsitellä sellaiseen unionitavaroiden kauppaan liittyviä erityisiä olosuhteita, joissa osallisena on vain yksi jäsenvaltio.

2 luku
Määritelmät

5 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)’tulliviranomaisilla’ jäsenvaltioiden tullihallintoja, jotka ovat vastuussa tullilainsäädännön soveltamisesta, ja muita viranomaisia, jotka ovat kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimivaltaisia soveltamaan tiettyä tullilainsäädäntöä;

2)’tullilainsäädännöllä’ kaikista seuraavista koostuvaa lainsäädäntöä:

a)koodeksi ja sen täydentämiseksi tai täytäntöön panemiseksi unionin tasolla tai tarvittaessa kansallisella tasolla annetut säännökset;

b)yhteinen tullitariffi;

c)unionin tullittomuusjärjestelmän luomisesta annettu lainsäädäntö;

d)kansainvälisiin sopimuksiin sisältyvät tullimääräykset siltä osin kuin niitä sovelletaan unionissa;

e)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2399 61 sekä sitä muuttavat tai täydentävät säännökset ja sen täytäntöönpanosäännökset; 

3)’muulla tulliviranomaisten soveltamalla lainsäädännöllä’ muuta lainsäädäntöä kuin tullilainsäädäntöä, jota sovelletaan unionin tullialueelle saapuviin ja sieltä poistuviin tavaroihin sekä kyseisen alueen kautta kuljetettaviin tai unionin markkinoille saatettaviksi tarkoitettuihin tavaroihin ja jonka täytäntöönpanoon tulliviranomaiset osallistuvat;

4)’kauppapoliittisilla toimenpiteillä’ muun tulliviranomaisten soveltaman lainsäädännön yhteydessä muita Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 207 artiklan nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä kuin väliaikaisia tai lopullisia polkumyyntitulleja, tasoitustulleja tai tiettyjen tavaroiden korotettujen tullien muodossa toteutettavia suojatoimenpiteitä, mukaan lukien erityisesti tietyt tuonti- tai vientilupien muodossa toteutettavat valvonta- ja suojatoimenpiteet;

5)’henkilöllä’ luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä ja henkilöiden yhteenliittymää, joka ei ole oikeushenkilö, mutta joka tunnustetaan unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä oikeustoimikelpoiseksi;

6)’talouden toimijalla’ henkilöä, joka liiketoimintaansa harjoittaessaan osallistuu tullilainsäädännön piiriin kuuluviin toimiin;

7)’unionin tullialueelle sijoittautuneella’

a)luonnollista henkilöä, jonka vakinainen asuinpaikka on unionin tullialueella,

b)oikeushenkilöä tai henkilöiden yhteenliittymää, jonka sääntömääräinen kotipaikka, hallinnollinen päätoimipaikka tai pysyvä toimipaikka on unionin tullialueella;

8)’pysyvällä toimipaikalla’ kiinteää toimipaikkaa, jossa on pysyvästi tarvittavat henkilö- ja tekniset resurssit ja jonka kautta henkilön tulliin liittyvät toiminnot suoritetaan kokonaan tai osittain;

9)’tullipäätöksellä’ tulliviranomaisen suorittamaa tullilainsäädäntöä koskevaa tointa, jolla ratkaistaan yksittäistapaus ja jolla on oikeudellisia vaikutuksia yhteen tai useampaan asianomaiseen henkilöön;

10)’tullimenettelyllä’ jotakin seuraavista menettelyistä, joihin tavarat voidaan asettaa koodeksin mukaisesti:

a)luovutus vapaaseen liikkeeseen;

b)erityismenettelyt;

c)vienti;

11)’tullimuodollisuuksilla’ kaikkia toimia, jotka henkilön ja tulliviranomaisten on suoritettava tullilainsäädännön noudattamiseksi;

12)’tuojalla’ henkilöä, jolla on valtuudet määrittää tai joka on määrittänyt, että tavarat on määrä tuoda kolmannesta maasta unionin tullialueelle, tai, jollei toisin säädetä, henkilöä, jota pidetään oletettuna tuojana;

13)’oletetulla tuojalla’ henkilöä, joka osallistuu kolmansista maista unionin tullialueelle tuotavien tavaroiden etämyyntiin ja jolla on lupa käyttää direktiivin 2006/112/EY XII osaston 6 luvun 4 jaksossa säädettyä erityisjärjestelmää;

14)’viejällä’ henkilöä, jolla on valtuudet määrittää tai joka on määrittänyt, että tavarat on määrä viedä unionin tullialueelta;

15)’tulliedustajalla’ henkilöä, jonka toinen henkilö on nimennyt toteuttamaan puolestaan tullilainsäädännössä säädettyjä toimia ja muodollisuuksia tulliviranomaisten kanssa asioitaessa;

16)’datalla’ kaikkea toimenpiteiden, tosiseikkojen tai tietojen digitaalista ja muuta kuin digitaalista esittämistä sekä kaikkia tällaisten toimenpiteiden, tosiseikkojen tai tietojen koosteita, myös asiakirjana, ääni- tai kuvatallenteena tai audiovisuaalisena tallenteena;

17)’tullin suorittamalla valvonnalla’ unionin tullialueelle saapuvia, sieltä poistuvia tai sen kautta kuljetettavia tavaroita koskevien tietojen keräämistä ja analysointia kyseisten siirtojen seuraamiseksi unionin tasolla, tullitarkastusten yhdenmukaisen soveltamisen ja tullilainsäädännön ja muun tulliviranomaisten soveltaman lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi sekä riskianalyysin ja riskienhallinnan edistämiseksi;

18)’riskillä’ sellaisen tapahtuman todennäköisyyttä ja vaikutusta, joka liittyy unionin tullialueen ja sen ulkopuolisten maiden tai alueiden välillä siirrettäviin tavaroihin sekä muiden kuin unionitavaroiden olemiseen unionin tullialueella ja jonka seurauksena:

a)unionin ja sen jäsenvaltioiden rahoitukselliset tai taloudelliset edut vaarantuvat;

b)unionin sekä sen kansalaisten ja siellä asuvien henkilöiden turvallisuudelle ja vaarattomuudelle aiheutuu uhka; tai

c)unionin tai kansallisten toimenpiteiden moitteeton soveltaminen estyy;

19)’taloudellisella analyysillä’ parempien päätösten tekemiseksi suoritettavaa politiikan tai taloudellisen ilmiön arviointia tai mittaamista sen ymmärtämiseksi, miten taloudelliset tekijät vaikuttavat politiikan toimintaan, maantieteelliseen alueeseen tai mihin tahansa henkilöryhmään;

20)’riskienhallinnalla’ riskin järjestelmällistä tunnistamista, mukaan lukien riskialttiiden talouden toimijoiden profiilien yksilöimistä, ja kaikkien tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista riskille altistumisen rajoittamiseksi;

21)’tullivalvonnalla’ tulliviranomaisten yleisiä toimia, joiden tarkoituksena on varmistaa tullilainsäädännön ja tarvittaessa muun tulliviranomaisten soveltaman lainsäädännön noudattaminen tai muulla tavoin edistää kyseisiin tavaroihin ja niiden toimitusketjuihin liittyvien riskien hallintaa;

22)’tullitarkastuksilla’ tulliviranomaisten toteuttamia erityistoimia, joiden tarkoituksena on varmistaa tullilainsäädännön ja muun tulliviranomaisten soveltaman lainsäädännön noudattaminen tai muulla tavoin edistää tavaroihin ja niiden toimitusketjuihin liittyvien riskien hallintaa;

23)’satunnaistarkastuksilla’ tullitarkastuksia, jotka perustuvat kohdejoukolle tehtävän satunnaisotannan periaatteisiin;

24)’tavaroiden haltijalla’ henkilöä, jolla on tavarat hallussaan fyysisesti;

25)’liikenteenharjoittajalla’

a)saapumisen osalta henkilöä, joka tuo tavarat unionin tullialueelle tai ottaa vastatakseen niiden kuljetuksesta kyseiselle alueelle. Kuitenkin

i)kun kyseessä on yhdistetty kuljetus, ’liikenteenharjoittajalla’ tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää kuljetusvälinettä, joka unionin tullialueelle tuonnin jälkeen liikkuu itsenäisesti aktiivisena kuljetusvälineenä;

ii)kun kyseessä on meri- tai ilmaliikenne, jossa sovelletaan lastitilan jakamista koskevaa järjestelyä tai sopimusjärjestelyä, ’liikenteenharjoittajalla’ tarkoitetaan henkilöä, joka tekee sopimuksen ja laatii konossementin tai lentorahtikirjan tavaroiden tosiasialliseksi kuljettamiseksi unionin tullialueelle;

b)kun kyseessä on poistuminen, henkilöä, joka vie tavarat unionin tullialueelta tai ottaa vastatakseen niiden kuljetuksesta pois kyseiseltä alueelta. Kuitenkin

i)kun kyseessä on yhdistetty kuljetus, jossa unionin tullialueelta lähtevällä aktiivisella kuljetusvälineellä kuljetetaan pelkästään toista kuljetusvälinettä, joka aktiivisen kuljetusvälineen saavuttua määränpäähänsä liikkuu itsenäisesti aktiivisena kuljetusvälineenä, ’liikenteenharjoittajalla’ tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää kuljetusvälinettä, joka liikkuu itsenäisesti sen jälkeen, kun unionin tullialueelta poistuva kuljetusväline on saapunut määränpäähänsä;

ii)kun kyseessä on meri- tai ilmaliikenne, jossa sovelletaan lastitilan jakamista koskevaa järjestelyä tai sopimusjärjestelyä, 'liikenteenharjoittajalla' tarkoitetaan henkilöä, joka tekee sopimuksen ja laatii konossementin tai lentorahtikirjan tavaroiden tosiasialliseksi kuljettamiseksi pois unionin tullialueelta;

26)’riskianalyysillä’ datan, tietojen tai asiakirjojen, myös henkilötietojen, käsittelyä mahdollisten riskien tunnistamiseksi tai mittaamiseksi käyttäen tarvittaessa asiaankuuluvia analyysimenetelmiä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)/.../... 62 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä tekoälyä;

27)’riskisignaalilla’ mahdollisen riskin osoittamista sellaisten automatisoitujen käsittelytoimien perusteella, joilla dataa, tietoja tai asiakirjoja koskeva riskianalyysi tehdään; 

28)’riskianalyysin tuloksella’ riskisignaalin automaattisen käsittelyn tai ihmisen tekemän riskisignaalin lisäarvioinnin perusteella tapahtuvaa määrittämistä siitä, onko riski olemassa vai ei;

29)’tarkastussuosituksella’ tulliviranomaisen tai EU:n tulliviranomaisen lausuntoa siitä, onko tullitarkastus tehtävä, ja jos se on tehtävä, missä se tehdään ja mikä tulliviranomainen sen tekee, mukaan lukien mahdollisten muiden lisätoimien kuin tullitarkastusten yksilöinti;

30)’tarkastuspäätöksellä’ yksittäistä toimea, jonka perusteella tulliviranomaiset päättävät, tehdäänkö tarkastus vai ei;

31)’tarkastustuloksella’ tarkastuksen alustavaa ja lopullista tulosta, mukaan lukien mahdolliset tuloksen edellyttämät lisätoimet, ja sellaisten toimivaltaisten viranomaisten osoittamista, joita mahdollinen tulos tai toimi koskee;

32)’yhteisillä tarkastusten painopistealueilla’ tullimenettelyjen, tavaratyyppien, liikennereittien, kuljetusvälineiden tai talouden toimijoiden valikoimaa, johon kohdistuu tiettynä aikana korkeampi riskianalyysin ja riskinalennustoimenpiteiden taso ja tiukemmat tullitarkastukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tulliviranomaisten tavanomaisesti suorittamien muiden tarkastusten tekemistä.

33)’yhteisillä riskinarviointiperusteilla ja -malleilla’ riskialuetta koskevan riskianalyysin parametreja ja niihin liittyviä arviointiperusteiden käytännön soveltamista koskevia malleja;

34)’valvontastrategialla’ tietyn riskin käsittelyssä sovellettavaa lähestymistapaa, jolla pyritään tasapainottamaan operatiiviset tullivalvontatoimet ja riskinalennustoimenpiteet oikeasuhteisella ja vaikuttavalla tavalla koko toimitusketjussa;

35)’lähetyksellä’ tavaroita, jotka yksi lähettäjä kuljettaa yhdelle vastaanottajalle samalla kuljetusvälineellä, myös multimodaalikuljetuksena, ja jotka tulevat samalta alueelta tai samasta kolmannesta maasta ja joiden tyyppi, luokka tai kuvaus on sama tai jotka on pakattu yhteen saman kuljetussopimuksen nojalla;

36)’tullioikeudellisella asemalla’ tavaralla olevaa unionitavaran tai muun kuin unionitavaran asemaa;

37)’unionitavaroilla’ tavaroita, jotka kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä:

a)tavarat, jotka on tuotettu kokonaan unionin tullialueella ja jotka eivät sisällä kolmansista maista tuotuja tavaroita;

b)tavarat, jotka on tuotu unionin tullialueelle kolmansista maista ja luovutettu vapaaseen liikkeeseen;

c)tavarat, jotka on tuotettu unionin tullialueella joko ainoastaan b alakohdassa tarkoitetuista tavaroista tai a ja b alakohdassa tarkoitetuista tavaroista;

38)’muilla kuin unionitavaroilla’ muita kuin 46 kohdassa tarkoitettuja tavaroita tai tavaroita, jotka ovat menettäneet tullioikeudellisen asemansa unionitavaroina;

39)’tavaran luovutuksella’ tointa, jolla tulliviranomaiset tai niiden lukuun toimivat muut henkilöt luovuttavat tavaran sen tullimenettelyn mukaisiin tarkoituksiin, johon tavara on tarkoitus asettaa;

40)’saapumisen yleisilmoituksella’ tointa, jolla henkilö ilmoittaa määrämuodossa ja säädetyllä tavalla ja tietyssä määräajassa tulliviranomaisille, että tavaroita on määrä tuoda unionin tullialueelle;

41)’poistumisen yleisilmoituksella’ tointa, jolla henkilö ilmoittaa määrämuodossa ja säädetyllä tavalla ja tietyssä määräajassa tulliviranomaisille, että tavarat on määrä viedä unionin tullialueelta;

42)’väliaikaisen varastoinnin ilmoituksella’ tointa, jolla henkilö osoittaa määrämuodossa ja säädetyllä tavalla, että tavarat ovat väliaikaisesti varastoituina;

43)’tulli-ilmoituksella’ tointa, jolla henkilö ilmoittaa määrämuodossa ja säädetyllä tavalla haluavansa asettaa tavaran tiettyyn tullimenettelyyn, ilmoittaen tarvittaessa samalla mahdollisesta tarpeesta soveltaa joitakin erityisjärjestelyitä;

44)’ilmoittajalla’ henkilöä, joka antaa tulli-ilmoituksen, väliaikaisen varastoinnin ilmoituksen, saapumisen yleisilmoituksen, poistumisen yleisilmoituksen, jälleenvienti-ilmoituksen tai jälleenvientitiedonannon omissa nimissään, tai henkilöä, jonka nimissä kyseinen ilmoitus tai tiedonanto annetaan;

45)’jälleenvienti-ilmoituksella’ tointa, jolla henkilö ilmoittaa määrämuodossa ja säädetyllä tavalla haluavansa viedä unionin tullialueelta muita kuin unionitavaroita, lukuun ottamatta niitä, jotka ovat vapaa-aluemenettelyssä tai väliaikaisesti varastoituina;

46)’jälleenvientitiedonannolla’ tointa, jolla henkilö ilmoittaa määrämuodossa ja säädetyllä tavalla haluavansa viedä vapaa-aluemenettelyyn asetettuja tai väliaikaisesti varastoituina olevia muita kuin unionitavaroita unionin tullialueelta;

47)’kolmansista maista tuotavien tavaroiden etämyynnillä’ kolmansista maista tai kolmansilta alueilta, sellaisina kuin ne määritellään direktiivin 2006/112/EY 14 artiklan 4 kohdan 2 alakohdassa, tuotavien tavaroiden etämyyntiä;

48)’valmistajalla’

a)tuotteeseen sovellettavan muun lainsäädännön mukaista tuotteen valmistajaa; tai 

b)tuottajaa silloin, kun kyseessä ovat SEUT-sopimuksen 38 artiklan 1 kohdassa määritellyt maataloustuotteet tai raaka-aineet; tai 

c)jos a ja b alakohdassa tarkoitettua valmistajaa tai tuottajaa ei ole, luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka henkilöiden yhteenliittymää, joka on valmistanut tai valmistuttanut tuotteen ja joka markkinoi tuotetta omalla nimellään tai tavaramerkillä;

49)’tuotteen toimittajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka toimitusketjuun kuuluvien henkilöiden yhteenliittymää, joka valmistaa tuotteen kokonaan tai osittain joko valmistajana tai muissa olosuhteissa; 

50)’väliaikaisella varastoinnilla’ sellaisten muiden kuin unionitavaroiden tilannetta, jotka on väliaikaisesti varastoitu tullivalvonnassa sen ajankohdan, jona liikenteenharjoittaja ilmoittaa tavaroiden saapumisesta tullialueelle, ja niiden tullimenettelyyn asettamisen välisenä aikana;

51)’jalostetuilla tuotteilla’ jalostusmenettelyyn asetettuja tavaroita, joille on suoritettu jalostustoimintoja;

52)’jalostustoiminnoilla’ mitä tahansa seuraavista:

a)tavaroiden käsittely, mukaan lukien niiden asennus, kokoonpano tai sovittaminen muihin tavaroihin;

b)tavaroiden jalostus;

c)tavaroiden hävittäminen;

d)tavaroiden korjaus, mukaan lukien niiden entisöinti ja kunnostaminen;

e)tiettyjen sellaisten tavaroiden käyttö, jotka eivät sisälly jalostettuihin tuotteisiin, mutta mahdollistavat niiden tuottamisen tai helpottavat sitä, vaikka ne kuluvat kokonaan tai osittain loppuun niiden käytön aikana (tuotannon apuaineet);

53)’passitusmenettelyn haltijalla’ henkilöä, joka antaa passitusilmoituksen tai antaa tavaroiden asettamiseksi kyseiseen menettelyyn tarvittavat tiedot tai jonka lukuun kyseinen ilmoitus tai kyseiset tiedot annetaan.

54)’tuotolla’ tietyn jalostusmenettelyyn asetetun tavaraerän jalostuksessa syntyvien jalostettujen tuotteiden paljoutta tai prosentuaalista osuutta;

55)’kolmannella maalla’ unionin tullialueen ulkopuolella olevaa maata tai aluetta;

56)’etämyynnin yksinkertaistetulla tullikohtelulla’ asetuksen (ETY) N:o 2658/87 1 artiklan 4 ja 5 kohdassa ja sen liitteessä I olevan ensimmäisen osan II jakson G kohdassa säädettyä etämyynnin yksinkertaistettua tullikohtelua;

57)’tullivelalla’ henkilön velvollisuutta maksaa sellaiset tuontitullit tai vientitullit, joita sovelletaan tiettyihin tavaroihin yhteisön voimassa olevan tullilainsäädännön mukaisesti;

58)’velallisella’ henkilöä, joka on vastuussa tullivelasta;

59)’tuontitullilla’ tavaroiden tuonnista maksettavaa tullia;

60)’vientitullilla’ tavaroiden viennistä maksettavaa tullia;

61)’tullin palauttamisella’ maksetun tuonti- tai vientitullin määrän takaisinmaksua;

62)’tullin peruuttamisella’ maksamattoman tuonti- tai vientitullin määrän maksamisvelvoitteesta vapauttamista;

63)’ostoprovisiolla’ tuojan edustajalleen suorittamaa maksua siitä palvelusta, että tämä on edustanut tuojaa arvonmäärityksen kohteena olevia tavaroita ostettaessa;

64)’kriisillä’ tapahtumaa tai tilannetta, joka äkillisesti vaarantaa kansalaisten, talouden toimijoiden tai tulliviranomaisten henkilöstön turvallisuuden, vaarattomuuden, terveyden tai hengen ja joka edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä tavaroiden saapumisen, poistumisen tai kauttakuljetuksen osalta.

3 luku
Tullilainsäädännön soveltamista koskevat päätökset

1 Jakso
Yleiset periaatteet

6 artikla

Hakemuksen perusteella tehtävät päätökset

1.Henkilön, joka hakee tullilainsäädännön soveltamista koskevaa päätöstä, on toimitettava toimivaltaisille tulliviranomaisille kaikki päätöksen tekemiseen tarvittavat tiedot.

Hakemuksen tekijänä ja päätöksen kohteena voi olla myös useampi henkilö tullilainsäädännössä esitettyjen ehtojen mukaisesti.

Jollei toisin säädetä, hakijan sijoittautumispaikan tulliviranomainen on toimivaltainen tulliviranomainen.

2.Tulliviranomaisten on viipymättä ja viimeistään 30 kalenteripäivän kuluessa päätöstä koskevan hakemuksen vastaanottamisesta varmennettava, täyttyvätkö kyseisen hakemuksen hyväksymisen ehdot.

Jos tulliviranomaiset toteavat, että hakemus sisältää kaikki päätöksen tekemiseen tarvittavat tiedot, niiden on ilmoitettava hakijalle hakemuksen hyväksymisestä ensimmäisessä alakohdassa säädetyn ajan kuluessa.

Jos tulliviranomaiset toteavat, että hakemus ei sisällä kaikkia vaadittavia tietoja, sen on pyydettävä hakijaa antamaan asiaankuuluvat tiedot kohtuullisen määräajan kuluessa, joka ei saa olla pidempi kuin 30 kalenteripäivää. Vaikka tulliviranomaiset olisivat pyytäneet hakijalta lisätietoja, niiden on päätettävä, onko hakemus täydellinen ja voidaanko se hyväksyä vai onko se puutteellinen ja hylättävä määräajassa, joka saa olla enintään 60 kalenteripäivää ensimmäisen hakemuksen päivämäärästä. Jos tulliviranomaiset eivät nimenomaisesti ilmoita hakijalle kyseisen määräajan kuluessa, onko hakemus hyväksytty, hakemus katsotaan hyväksytyksi 60 kalenteripäivän kuluttua.

3.Jollei toisin säädetä, toimivaltaisen tulliviranomaisen on tehtävä 1 kohdassa tarkoitettu päätös 120 kalenteripäivän kuluessa hakemuksen hyväksymispäivästä ja annettava se viipymättä tiedoksi hakijalle.

Jos tulliviranomaiset eivät pysty noudattamaan päätöksenteolle asetettua määräaikaa, niiden on ilmoitettava asiasta hakijalle ennen kyseisen määräajan päättymistä ja ilmoitettava määräajan pidentämisen perusteet sekä uusi määräaika, jonka ne katsovat tarvitsevansa päätöksen tekemiseen. Jollei toisin säädetä, uusi määräaika on enintään 30 kalenteripäivää.

Rajoittamatta toisen alakohdan noudattamista tulliviranomaiset voivat jatkaa tullilainsäädännön mukaista päätöksenteolle asetettua määräaikaa, jos hakija pyytää määräajan jatkamista tehdäkseen muutoksia päätöksen tekemistä koskevien ehtojen ja edellytysten noudattamisen varmistamiseksi. Muutoksista ja muutosten tekemiseksi tarvittavasta määräajan pidennyksestä on ilmoitettava tulliviranomaisille, jotka päättävät määräajan jatkamisesta.

Jos tulliviranomaiset eivät tee päätöstä ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa alakohdassa säädetyssä määräajassa, hakija voi katsoa, että pyyntö on evätty, ja hakea muutosta kielteiseen päätökseen. Hakija voi myös ilmoittaa EU:n tulliviranomaiselle, että tulliviranomaiset eivät tehneet päätöstä asiaankuuluvassa määräajassa.

4.Jollei päätöksessä tai tullilainsäädännössä toisin säädetä, päätös tulee voimaan sinä päivänä, jona hakija vastaanottaa sen tai jona hänen katsotaan vastaanottaneen sen. Lukuun ottamatta 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tapauksia tulliviranomaiset voivat panna tehdyt päätökset täytäntöön kyseisestä päivästä alkaen.

5.Jollei tullilainsäädännössä toisin säädetä, päätös on voimassa toistaiseksi.

6.Ennen kuin tulliviranomaiset tekevät sellaisen päätöksen, joka vaikuttaisi kielteisesti hakijaan, tulliviranomaisten on annettava tiedoksi hakijalle seikat, joihin päätös on tarkoitus perustaa, sekä annettava hakijalle mahdollisuus ilmaista näkökantansa tietyn määräajan kuluessa päivästä, jona hakija vastaanottaa kyseisen tiedoksiannon tai jona hakijan katsotaan vastaanottaneen sen, jäljempänä ’oikeus tulla kuulluksi’. Määräajan päätyttyä hakijalle annetaan asianmukaisella tavalla päätös tiedoksi. 

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta seuraavissa tapauksissa:

a)kun on kyse sitovaa tietoa koskevasta 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä;

b)kun tariffikiintiöetuutta ei myönnetä 145 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun yksittäisen tariffikiintiön täyttymisen vuoksi;

c)kun unionin ja siellä asuvien henkilöiden turvallisuudelle, ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle, ympäristölle tai kuluttajille aiheutuvan uhan luonne tai laajuus niin vaatii;

d)kun päätöksellä pyritään varmistamaan sellaisen toisen päätöksen täytäntöönpano, josta hakijalle on annettu mahdollisuus ilmaista näkökantansa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön noudattamista;

e)jos aiheutettaisiin haittaa petoksentorjuntatarkoituksessa aloitetulle tutkinnalle;

f)muissa erityisissä tapauksissa.

7.Päätöksen, joka vaikuttaa hakijaan kielteisellä tavalla, on sisällettävä myös sen perustelut, ja siinä on mainittava 16 artiklassa säädetystä muutoksenhakuoikeudesta.

8.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä

a)tämän artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun toimivaltaisen tullitoimipaikan nimeämistä koskevat poikkeukset;

b)tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut hakemuksen hyväksymistä koskevat ehdot;

c)tapaukset, joissa tietyn päätöksen tekemisen määräaika, mukaan lukien kyseisen määräajan mahdollinen jatkaminen, poikkeaa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista määräajoista;

d)tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tapaukset, joissa päätös tulee voimaan eri päivänä kuin sinä päivänä, jona hakija vastaanottaa sen tai jona hänen katsotaan vastaanottaneen sen;

e)tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tapaukset, joissa päätös ei ole voimassa toistaiseksi;

f)tämän artiklan 6 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määräaika;

g)tämän artiklan 6 kohdan toisen alakohdan f alakohdassa tarkoitetut erityiset tapaukset.

9.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelyn, joka koskee

a)1 ja 2 kohdassa tarkoitettua päätöstä koskevan hakemuksen toimittamista ja hyväksymistä;

b)tässä artiklassa tarkoitettua päätöksen tekemistä sekä tarvittaessa asianomaisten jäsenvaltioiden kuulemista silloin, kun oikeutta tulla kuulluksi sovelletaan.

Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7 artikla

Hakemuksen perusteella tehtävien päätösten hallinnointi

1.Päätöksen haltijan on noudatettava kyseisestä päätöksestä johtuvia velvoitteita.

2.Päätöksen haltijan on jatkuvasti seurattava päätöksistä johtuvien ehtojen ja edellytysten täyttymistä ja päätöksistä johtuvien velvoitteiden noudattamista ja tehtävä tarvittaessa sisäisiä tarkastuksia, joilla voidaan ehkäistä, havaita ja korjata laittomat tai säännönvastaiset toimet.

3.Päätöksen haltijan on ilmoitettava tulliviranomaisille kaikista päätöksen tekemisen jälkeen ilmenevistä seikoista, jotka ovat omiaan vaikuttamaan kyseisen päätöksen voimassaoloon tai sisältöön.

4.Tulliviranomaisten on säännöllisesti seurattava, täyttääkö päätöksen haltija edelleen asiaankuuluvat edellytykset ja noudattaako se asiaankuuluvia velvoitteita, sekä erityisesti sitä, kykeneekö päätöksen haltija ehkäisemään virheitä, reagoimaan niihin ja korjaamaan ne asianmukaisilla sisäisillä tarkastuksilla. Tulli arvioi tarvittaessa päätöksen haltijan riskiprofiilin tällaisen seurantatoimen perusteella. Jos päätöksen haltija on ollut sijoittautuneena unionin tullialueelle alle kolme vuotta, tulliviranomaisen on seurattava sitä tarkasti ensimmäisen vuoden ajan päätöksen tekemisestä.

5.Tulliviranomaisten on ilmoitettava EU:n tulliviranomaiselle hakemuksen perusteella tehdyt päätökset ja kaikki seurantatoimet, joita ne toteuttavat 4 kohdan mukaisesti. EU:n tulliviranomaisen on otettava nämä tiedot huomioon riskienhallinnassa.

6.Tulliviranomaisten on 265 artiklan 3 kohdassa säädettyyn päivämäärään asti kirjattava päätöksensä olemassa oleviin jäsenvaltioiden ja komission kehittämiin sähköisiin tiedonvaihtojärjestelmiin. Jäsenvaltioilla ja komissiolla on oltava käyttöoikeus kyseisiin päätöksiin ja niiden perustana oleviin tietoihin kyseisissä järjestelmissä.

7.Rajoittamatta sellaisten muita aloja koskevien säännösten soveltamista, joissa yksilöidään, missä tapauksissa päätös on mitätön tai tulee mitättömäksi, päätöksen tehneet tulliviranomaiset voivat milloin tahansa peruuttaa, kumota tai muuttaa päätöksen, jos se ei ole tullilainsäädännön mukainen. Tulliviranomaisten on ilmoitettava EU:n tulliviranomaiselle tällaisesta tullipäätösten peruuttamisesta, kumoamisesta ja muuttamisesta.

8.Erityisissä tapauksissa tulliviranomaisten on toteutettava seuraavat toimet:

a)päätöksen uudelleenarviointi;

b)sellaisen päätöksen soveltamisen keskeyttäminen, jota ei ole tarkoitus peruuttaa, kumota eikä muuttaa.

9.Päätöksen tekemiseen toimivaltaisen tulliviranomaisen on keskeytettävä päätöksen soveltaminen sen peruuttamisen, kumoamisen tai muuttamisen sijaan, jos

a)tulliviranomainen katsoo, että päätöksen peruuttamiseen, kumoamiseen tai muuttamiseen voi olla riittävät perusteet, mutta sillä ei vielä ole kaikkia tarvittavia tietoja päätöksen tekemiseksi peruuttamisesta, kumoamisesta tai muuttamisesta;

b)tulliviranomainen katsoo, että päätöksen ehdot eivät täyty tai että päätöksenhaltija ei noudata kyseisessä päätöksessä asetettuja velvoitteita, ja on asianmukaista antaa päätöksen haltijalle aikaa toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ehtojen täyttymisen tai velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi;

c)päätöksen haltija pyytää tällaista keskeyttämistä, koska hän ei väliaikaisesti pysty täyttämään kyseistä päätöstä varten määrättyjä ehtoja tai noudattamaan siinä asetettuja velvoitteita.

Edellä 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa päätöksen haltijan on ilmoitettava asianomaisen päätöksen tekemiseen toimivaltaiselle tulliviranomaiselle toimenpiteet, jotka päätöksenhaltija toteuttaa ehtojen täyttymisen tai velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi, sekä kuinka pitkän ajan hän tarvitsee kyseisten toimenpiteiden toteuttamiseksi.

10.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä

a)tämän artiklan 2–4 kohdassa tarkoitetun päätöksen seurantaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

b)tämän artiklan 8 kohdassa tarkoitetut erityiset tapaukset ja päätösten uudelleenarviointia koskevat säännöt.

8 artikla

Päätösten voimassaolo koko unionissa

Tullilainsäädännön soveltamiseen liittyvät päätökset ovat voimassa kaikkialla unionin tullialueella, paitsi jos päätöksessä määrätään, että sen vaikutus rajoittuu yhteen tai useampaan jäsenvaltioon.

9 artikla

Myönteisten päätösten peruuttaminen

1.Tulliviranomaisten on peruutettava päätöksen haltijalle myönteinen päätös, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

a)päätös tehtiin virheellisten tai puutteellisten tietojen perusteella;

b)päätöksen haltija tiesi tai tämän olisi kohtuudella pitänyt tietää, että tiedot olivat virheellisiä tai puutteellisia;

c)jos tiedot olisivat olleet paikkansapitäviä ja täydellisiä, päätös olisi ollut erilainen.

2.Päätöksen peruuttaminen on annettava tiedoksi päätöksen haltijalle.

3.Peruuttaminen tulee voimaan sinä päivänä, jona alkuperäinen päätös tuli voimaan, jollei päätöksessä tullilainsäädännön mukaisesti ilmoiteta toisin.

4.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä säännöt, jotka koskevat myönteisten päätösten peruuttamista. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

10 artikla

Myönteisten päätösten kumoaminen ja muuttaminen

1.Myönteinen päätös on muissa kuin 9 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa kumottava tai muutettava, jos

a)yksi tai useampi kyseisen päätöksen tekemistä koskevista ehdoista ei täyttynyt tai ei enää täyty; tai

b)päätöksen haltija tekee sitä koskevan hakemuksen.

2.Jollei toisin säädetä, useille henkilöille osoitettu myönteinen päätös voidaan kumota ainoastaan sen henkilön osalta, joka ei noudata päätökseen perustuvaa velvollisuuttaan.

3.Päätöksen kumoaminen tai muuttaminen on annettava tiedoksi sen haltijalle.

4.Päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen sovelletaan 6 artiklan 4 kohtaa.

Poikkeustapauksissa tulliviranomaiset voivat kuitenkin lykätä kumoamisen tai muuttamisen voimaantuloa enintään vuodella, jos päätöksen haltijan oikeutetut edut tätä edellyttävät. Tämä päivämäärä on mainittava kumoamista tai muuttamista koskevassa päätöksessä.

5.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä

a)2 kohdassa tarkoitetut tapaukset, joissa useille henkilöille osoitettu myönteinen päätös voidaan kumota myös muiden kuin sen henkilön osalta, joka ei noudata päätökseen perustuvaa velvollisuuttaan;

b)poikkeustapaukset, joissa tulliviranomaiset voivat lykätä kumoamisen tai muutoksen voimaantuloa 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

6.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelysäännöt, jotka koskevat myönteisten päätösten kumoamista tai muuttamista. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

11 artikla

Hakemuksetta tehtävät päätökset

Edellä olevat 6 artiklan 4, 5, 6 ja 7 kohdan, 7 artiklan 7 kohdan sekä 8, 9 ja 10 artiklan säännökset koskevat myös ilman asianomaisen henkilön hakemusta tehtäviä tulliviranomaisten päätöksiä, paitsi jos tulliviranomainen toimii oikeusviranomaisena.

12 artikla

Tullimenettelyyn asetettuja tai väliaikaisesti varastoituja tavaroita koskeviin päätöksiin sovellettavat rajoitukset

Jollei asianomainen henkilö tätä pyydä, myönteisen päätöksen kumoaminen, muuttaminen tai soveltamisen keskeyttäminen ei vaikuta tavaroihin, jotka kumoamisen, muuttamisen tai soveltamisen keskeyttämisen voimaantulohetkellä on jo asetettu tullimenettelyyn tai väliaikaiseen varastoon ja ovat siinä edelleen kumotun, muutetun tai soveltamiseltaan keskeytetyn päätöksen nojalla.

2 Jakso
Sitovat tiedot

13 artikla

Sitovaa tietoa koskevat päätökset

1.Tulliviranomaisten on hakemuksesta tehtävä sitovaa tariffitietoa koskevia päätöksiä, jäljempänä ’STT-päätökset’, sitovaa alkuperätietoa koskevia päätöksiä, jäljempänä ’SAT-päätökset’, ja sitovaa tullausarvotietoa koskevia päätöksiä, jäljempänä ’STAT-päätökset’.

Hakemusta ei hyväksytä seuraavissa tapauksissa:

a)jos hakemus tehdään tai on jo tehty samassa tai toisessa tullitoimipaikassa päätöksen haltijan toimesta tai tämän lukuun:

i)samojen tavaroiden osalta silloin, kun kyseessä on STT-päätös;

ii)samojen tavaroiden osalta ja samoissa alkuperäaseman saamisen määrittävissä olosuhteissa silloin, kun kyseessä on SAT-päätös;

iii)samoissa tullausarvon määrittävissä olosuhteissa olevien tavaroiden osalta silloin, kun kyseessä on STAT-päätös;

b)jos hakemus ei liity sitovaa tietoa koskevan päätöksen aiottuun käyttöön tai tullimenettelyn aiottuun käyttöön.

2.Sitovaa tietoa koskevat päätökset ovat sitovia ainoastaan tavaran tariffiin luokittelun taikka alkuperän tai tullausarvon määrittämisen osalta seuraavasti:

a)tulliviranomaisten osalta päätöksen haltijan suhteen ainoastaan sellaisten tavaroiden osalta, joita koskevat tullimuodollisuudet suoritetaan päätöksen voimaantulopäivän jälkeen;

b)päätöksen haltijan osalta tulliviranomaisten suhteen vasta siitä päivästä, jona haltija vastaanottaa tiedoksiannon päätöksestä tai jona haltijan katsotaan vastaanottaneen sen.

3.Sitovaa tietoa koskevat päätökset ovat voimassa kolme vuotta päätöksen voimaantulopäivästä.

4.Sovellettaessa sitovaa tietoa koskevaa päätöstä tietyn tullimenettelyn yhteydessä päätöksen haltijan on pystyttävä todistamaan, että:

a)kyseinen tavara vastaa täydellisesti STT-päätöksessä kuvattua tavaraa;

b)kyseinen tavara ja alkuperäaseman saamisen määrittävät olosuhteet vastaavat täydellisesti SAT-päätöksessä kuvattua tavaraa ja siinä kuvattuja olosuhteita;

c)kyseisen tavaran tullausarvon määrittävät olosuhteet vastaavat täydellisesti STAT-päätöksessä kuvattuja olosuhteita.

14 artikla

Sitovaa tietoa koskevien päätösten hallinnointi

1.STT-päätös lakkaa olemasta voimassa ennen 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ajan päättymistä, kun se ei enää ole lain mukainen, seuraavien syiden seurauksena:

a)muutos 145 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin nimikkeistöihin;

b)146 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden vahvistaminen;

Tällaisissa tapauksissa STT-päätös lakkaa olemasta voimassa päivänä, jona tällaisen muutoksen tai tällaisten toimenpiteiden soveltaminen alkaa.

2.SAT-päätöksen voimassaolo lakkaa ennen 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ajan päättymistä seuraavissa tapauksissa:

a)kun unioni hyväksyy oikeudellisesti sitovan säädöksen tai tekee sopimuksen, jota aletaan soveltaa unionissa, ja SAT-päätös ei enää ole asetuksessa säädetyn tai sopimuksessa sovitun mukainen, voimassaolo lakkaa kyseisen asetuksen tai sopimuksen soveltamisen alkamispäivänä;

b)kun SAT-päätös ei enää ole Maailman kauppajärjestössä (WTO) laaditun alkuperäsääntöjä koskevan sopimuksen tai mainitun sopimuksen yhdenmukaisen tulkinnan ja soveltamisen varmistamiseksi annettavien tavaroiden alkuperän määrittämistä koskevien neuvoa-antavien lausuntojen, tietojen, neuvojen ja vastaavien toimien mukainen, voimassaolo lakkaa päivänä, jona ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.STAT-päätöksen voimassaolo lakkaa ennen 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun ajan päättymistä seuraavissa tapauksissa:

a)kun oikeudellisesti sitovan unionin säädöksen antaminen johtaa siihen, että STAT-päätös ei ole kyseisen säädöksen mukainen, voimassaolo lakkaa kyseisen säädöksen soveltamisen alkamispäivänä;

b)kun STAT-päätös ei enää ole tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VII artiklan tai tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VII artiklan soveltamisesta vuonna 1994 tehdyn sopimuksen (WTO:n sopimus tullausarvosta) tai tullausarvokomitean kyseisen sopimuksen tulkitsemiseksi tekemien päätösten mukainen, voimassaolo lakkaa päivänä, jona julkaisu tapahtuu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4.Sitovaa tietoa koskevien päätösten voimassaolo ei lakkaa taannehtivasti.

5.Poiketen siitä, mitä 7 artiklan 7 kohdassa ja 9 artiklassa säädetään, tulliviranomaiset peruuttavat sitovaa tietoa koskevat päätökset ainoastaan silloin, kun ne perustuvat hakijan antamiin epätarkkoihin tai puutteellisiin tietoihin.

6.Tulliviranomaiset kumoavat sitovaa tietoa koskevat päätökset 7 artiklan7 kohdan ja 10 artiklan mukaisesti. Tällaisia päätöksiä ei kuitenkaan kumota päätöksen haltijan hakemuksesta.

7.Sitovia tietoja koskevia päätöksiä ei saa muuttaa.

8.Tulliviranomaisten on kumottava STT-päätökset, jotka eivät ole enää jonkin 145 artiklan 2 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetun nimikkeistön tulkinnan mukaisia

a)asetuksen (ETY) N:o 2658/87 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettujen selittävien huomautusten vuoksi, päivänä, jona ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

b)Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion vuoksi, päivänä, jona kyseinen tuomiolauselma julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

c)Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 1950 tehdyllä tulliyhteistyöneuvoston perustamista koskevalla yleissopimuksella perustetun organisaation (WCO) antaman tariffiin luokittelua koskevan päätöksen tai suosituksen tai harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän nimikkeistön selityksiin tekemän muutoksen vuoksi, päivänä, jona komission tiedonanto julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

9.SAT- ja STAT-päätökset on kumottava, jos ne eivät enää ole Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion mukaisia, sinä päivänä, jona tuomiolauselma julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

10.Jos sitovaa tietoa koskeva päätös lakkaa olemasta voimassa 1 kohdan b alakohdan tai 2 tai 3 kohdan mukaisesti tai se kumotaan 6, 8 tai 9 kohdan mukaisesti, kyseistä päätöstä voidaan yhä käyttää sellaisten sitovien sopimusten osalta, jotka on tehty kyseisen päätöksen perusteella ennen sen voimassaolon lakkaamista tai kumoamista. Tätä jatkettua käyttöä ei sovelleta vietäviä tavaroita koskevaan SAT-päätökseen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu jatkettu käyttö ei saa ylittää kuutta kuukautta päivästä, jolloin sitovaa tietoa koskeva päätös lakkaa olemasta voimassa tai se kumotaan. Jäljempänä 146 artiklan 4 kohdassa, 151 artiklassa tai 158 artiklassa tarkoitettu toimenpide voi kuitenkin sulkea pois tämän jatketun käytön, tai siinä voidaan säätää lyhyemmästä ajanjaksosta. Tuotteita, joista tullimuodollisuuksia suoritettaessa esitetään tuonti- tai vientitodistus, koskee mainitun kuuden kuukauden ajan sijasta todistuksen voimassaoloaika.

Jotta päätöksen haltija voi hyötyä sitovaa tietoa koskevan päätöksen jatketusta käytöstä, haltijan on jätettävä hakemus päätöksen tehneelle tulliviranomaiselle 30 päivän kuluessa päivästä, jona päätös lakkaa olemasta voimassa tai se kumotaan, ja ilmoitettava ne paljoudet, joiden osalta jatkettua käyttöä pyydetään, sekä jäsenvaltiot, joissa tavarat tullataan jatketun käytön aikana. Tulliviranomaisen on tehtävä jatkettua käyttöä koskeva päätös ja annettava se haltijalle tiedoksi viipymättä ja viimeistään 30 päivän kuluessa päivästä, jona se on vastaanottanut kaikki päätöksen tekemiseen tarvittavat tiedot.

11.Komissio ilmoittaa tulliviranomaisille, kun:

a)sitovaa tietoa koskevien päätösten tekeminen keskeytetään sellaisten tavaroiden osalta, joiden virheetöntä ja yhdenmukaista tariffiin luokittelua, alkuperän määrittämistä tai tullausarvon määrittämistä ei voida varmistaa; tai

b)a alakohdassa tarkoitettu keskeyttäminen kumotaan.

12.Komissio voi tehdä päätöksiä, joissa se pyytää jäsenvaltioita kumoamaan STT-, SAT tai STAT-päätöksen tavaroiden virheettömän ja yhdenmukaisen tariffiin luokittelun, alkuperän määrittämisen tai tullausarvon määrittämisen varmistamiseksi. Ennen tällaisen päätöksen tekemistä komissio ilmoittaa syyt, joihin se aikoo perustaa päätöksensä, STT-, SAT- tai STAT-päätöksen haltijalle, jolle on annettava mahdollisuus ilmaista kyseisen henkilön näkökanta asetetussa määräajassa, joka alkaa päivänä, jona kyseinen henkilö vastaanottaa mainitun ilmoituksen tai jona hänen katsotaan vastaanottaneen sen.

13.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tämän artiklan 12 kohdassa tarkoitettujen päätösten tekemistä koskevat säännöt, erityisesti siltä osin kuin on kyse niiden syiden ilmoittamisesta asianomaisille henkilöille, joihin komissio aikoo perustaa päätöksensä, ja määräajasta, jonka kuluessa kyseiset henkilöt voivat ilmaista näkökantansa.

14.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelysäännöt, jotka koskevat:

a)sitovaa tietoa koskevan päätöksen käyttöä sen jälkeen, kun se lakkaa olemasta voimassa tai se kumotaan 10 kohdan mukaisesti;

b)11 kohdan a ja b alakohdan mukaista tulliviranomaisille annettavaa komission ilmoitusta.

Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

15.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä päätökset, joissa se pyytää jäsenvaltioita kumoamaan 12 kohdassa tarkoitetut päätökset. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

3 Jakso
Muutoksenhaku

15 artikla

Oikeusviranomaisen päätökset

Mitä 16 ja 17 artiklassa säädetään, ei sovelleta, jos muutoksenhaun tarkoituksena on oikeusviranomaisen tai oikeusviranomaisena toimivan tulliviranomaisen tekemän, tullilainsäädännön soveltamista koskevan päätöksen peruuttaminen, kumoaminen tai muuttaminen.

16 artikla

Muutoksenhakuoikeus

1.Henkilöllä on oikeus hakea muutosta itseään suoraan ja henkilökohtaisesti koskevaan tullilainsäädännön soveltamiseen liittyvään tulliviranomaisten päätökseen.

Oikeus hakea muutosta on myös henkilöllä, joka on hakenut tulliviranomaisilta päätöstä eikä ole saanut hakemaansa päätöstä 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa määräajassa.

2.Muutosta voi hakea ainakin kahdessa vaiheessa:

a)ensivaiheessa tulliviranomaisilta tai jäsenvaltioiden tähän tarkoitukseen nimeämältä oikeusviranomaiselta tai muulta toimielimeltä;

b)seuraavassa vaiheessa korkeammalta riippumattomalta toimielimeltä, joka voi olla oikeusviranomainen tai vastaava erikoistunut toimielin, jäsenvaltioissa voimassa olevien säännösten mukaisesti.

3.Muutosta on haettava siinä jäsenvaltiossa, jossa päätös on tehty tai jossa sitä on haettu.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että muutoksenhakumenettelyssä voidaan nopeasti vahvistaa tai muuttaa tulliviranomaisten tekemät päätökset.

17 artikla

Täytäntöönpanon lykkääminen

1.Muutoksenhaku ei estä riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanoa.

2.Tulliviranomaisten on kuitenkin lykättävä päätöksen täytäntöönpanoa kokonaan tai osittain, jos niillä on perusteltua syytä epäillä, että riidanalainen päätös ei ole tullilainsäädännön mukainen, tai jos on olemassa vaara, että asianomaiselle henkilölle aiheutuu siitä vahinkoa, joka ei ole korvattavissa.

3.Jos 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa riidanalaisen päätöksen perusteella on maksettava tuonti- tai vientitulli, päätöksen täytäntöönpanon lykkääminen edellyttää vakuuden antamista, paitsi jos asiakirjoihin perustuvan arvion perusteella todetaan, että vakuuden vaatiminen todennäköisesti aiheuttaisi velalliselle vakavia taloudellisia vaikeuksia.

4 Jakso
Maksut ja kustannukset

18 artikla

Maksujen ja kustannusten kieltäminen

1.Tulliviranomaiset eivät kanna maksuja tullitarkastusten tekemisestä tai muusta tullilainsäädännön soveltamisesta toimivaltaisten tullitoimipaikkojen virallisina aukioloaikoina.

2.Tulliviranomaiset voivat kuitenkin kantaa maksuja tai veloittaa kustannuksia antamistaan erityispalveluista, erityisesti seuraavista:

a)tullin henkilökunnan palvelut, jotka on pyynnöstä suoritettu virallisen virka-ajan ulkopuolella tai muualla kuin tullin tiloissa;

b)suoritetut tavaroiden analyysit tai asiantuntija-arviot ja postimaksut tavaroiden palauttamisesta hakijalle erityisesti 13 artiklan mukaisesti tehtyjen päätösten tai 39 artiklan mukaisesti tapahtuvan tietojen toimittamisen osalta;

c)annettujen tietojen varmentamiseksi tehtävä tavaroiden tarkastus tai näytteenotto tai tavaroiden hävittäminen, kun siihen liittyy muita kuin tullin henkilökunnan käyttämisestä johtuvia kustannuksia;

d)poikkeukselliset tarkastustoimenpiteet, jos sellaisia tarvitaan tavaroiden luonteen tai mahdollisen riskin vuoksi.

II osasto
TULLILAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISET HENKILÖIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

1 luku
Rekisteröinti

19 artikla

Rekisteröinti

1.Unionin tullialueelle sijoittautuneiden talouden toimijoiden on rekisteröidyttävä siitä paikasta vastuussa oleville tulliviranomaisille, johon he ovat sijoittautuneet, saadakseen taloudellisen toimijan rekisteröinti- ja tunnistenumeron (EORI). Rekisteröinnin on mahdollisuuksien mukaan sisällettävä myös asetuksessa (EU) N:o 910/2014 tarkoitetuissa kansallisissa sähköisen tunnistamisen järjestelmissä tapahtuva toimijan sähköinen tunnistaminen.

2.Rekisteröityjen talouden toimijoiden on ilmoitettava tulliviranomaisille kaikki rekisteröintitietoihinsa tehdyt muutokset, varsinkin jos ne muuttavat niiden sijoittautumispaikkaa.

3.Erityisissä tapauksissa talouden toimijoiden, jotka eivät ole sijoittautuneet unionin tullialueelle, on rekisteröidyttävä siitä paikasta vastuussa oleville tulliviranomaisille, jossa he ensimmäisen kerran antavat ilmoituksen tai hakevat päätöstä.

4.Henkilöiden, jotka eivät ole talouden toimijoita, ei ole rekisteröidyttävä tulliviranomaisille, ellei toisin säädetä.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden on rekisteröidyttävä, sovelletaan seuraavaa:

a)jos he ovat sijoittautuneet unionin tullialueelle, heidän on rekisteröidyttävä siitä paikasta vastuussa oleville tulliviranomaisille, johon he ovat sijoittautuneet;

b)jos he eivät ole sijoittautuneet unionin tullialueelle, heidän on rekisteröidyttävä siitä paikasta vastuussa oleville tulliviranomaisille, jossa he ensimmäisen kerran antavat ilmoituksen tai hakevat päätöstä.

5.Erityisissä tapauksissa tulliviranomaisten on mitätöitävä rekisteröityminen. 

6.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä

a)1 kohdassa tarkoitettua rekisteröintiä varten tarvittavat vähimmäistietovaatimukset;

b)3 kohdassa tarkoitetut erityistapaukset;

c)4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tapaukset, joissa muut henkilöt kuin talouden toimijat ovat velvollisia rekisteröitymään tulliviranomaisille;

d)5 kohdassa tarkoitetut tapaukset, joissa tulliviranomaiset mitätöivät rekisteröitymisen;

e)rekisteröinnistä vastuussa olevan tulliviranomaisen.

7.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä 1 kohdassa tarkoitetusta rekisteröitymisestä vastuussa olevan tulliviranomaisen. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2 luku
Tuoja ja oletettu tuoja

20 artikla

Tuojat

1.Tuojan on täytettävä seuraavat velvoitteet:

a)annettava, säilytettävä ja asetettava tulliviranomaisten saataville kaikki tiedot, jotka tarvitaan varastoinnin osalta tai sen tullimenettelyn osalta, johon tavarat on asetettava 88, 118, 132 tai 135 artiklan mukaisesti, heti kun tiedot ovat saatavilla tai joka tapauksessa ennen tavaroiden luovuttamista, tai päätettävä ulkoisen jalostuksen menettely;

b)varmistettava tullien ja muiden sovellettavien maksujen asianmukainen laskeminen ja maksaminen;

c)varmistettava, että unionin tullialueelle saapuvat tai sieltä poistuvat tavarat ovat tulliviranomaisten soveltaman asiaankuuluvan muun lainsäädännön mukaisia, sekä annettava, säilytettävä ja asetettava saataville tällaisen noudattamisen varmistamista koskevat asianmukaiset tiedot;

d)mahdolliset muut tullilainsäädännössä tuojalle asetetut velvoitteet.

2.Tuojan on oltava sijoittautunut unionin tullialueelle.

3.Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, seuraavilta tuojilta ei vaadita sijoittautumista unionin tullialueelle:

a)tuoja, joka asettaa tavaroita passitusmenettelyyn tai väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn;

b)tuoja, joka tuo väliaikaiseen varastoon jääviä tavaroita;

c)henkilöt, jotka satunnaisesti asettavat tavaroita tullimenettelyihin edellyttäen, että tulliviranomaiset pitävät tällaista asettamista perusteltuna;

d)henkilöt, jotka ovat sijoittautuneet maahan, jonka alue on unionin tullialueen välittömässä läheisyydessä, ja jotka esittävät tavarat tämän maan välittömässä läheisyydessä olevalla unionin rajatullitoimipaikalla edellyttäen, että maa, johon henkilöt ovat sijoittautuneet, myöntää vastaavan edun unionin tullialueelle sijoittautuneille henkilöille;

e)oletettu tuoja, jota edustaa unionin tullialueelle sijoittautunut välillinen edustaja. 

21 artikla

Oletetut tuojat

1.Poiketen siitä, mitä 20 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, oletettujen tuojien on toimitettava tai asetettava saataville tiedot unionin tullialueelle tuotavien tavaroiden etämyynnistä viimeistään maksun hyväksymispäivää seuraavana päivänä ja joka tapauksessa ennen tavaroiden luovutusta.

2.Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen on sisällettävä vähintään täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 282/2011 63 c artiklan 2 kohdassa säädetyt vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietoja, jotka vaaditaan tavaroiden luovuttamiseksi vapaaseen liikkeeseen 88 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.Jos tavarat, jotka oletettu tuoja on aiemmin tuonut etämyyntinä, palautetaan alkuperäisen lähettäjän osoitteeseen tai muuhun unionin tullialueen ulkopuoliseen osoitteeseen, oletetun tuojan on mitätöitävä kyseisten tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevat tiedot ja toimitettava tai asetettava saataville todiste tavaroiden poistumisesta unionin tullialueen ulkopuolelle.

3 luku
Viejä

22 artikla

Viejät

1.Viejän on täytettävä seuraavat velvoitteet:

a)annettava, säilytettävä ja asetettava tulliviranomaisten saataville kaikki tiedot, jotka tarvitaan sen tullimenettelyn osalta, johon tavarat asetetaan 99 tai 140 artiklan mukaisesti, heti kun tiedot ovat saatavilla ja joka tapauksessa ennen tavaroiden luovuttamista, tai päätettävä väliaikaisen maahantuonnin menettely;

b)varmistettava tullien ja muiden sovellettavien maksujen asianmukainen laskeminen ja kantaminen;

c)varmistettava, että unionin tullialueelle saapuvat tai sieltä poistuvat tavarat ovat tulliviranomaisten soveltaman asiaankuuluvan muun lainsäädännön mukaisia, sekä annettava, säilytettävä ja asetettava saataville tällaisen noudattamisen varmistamista koskevat asianmukaiset tiedot;

d)mahdolliset muut tullilainsäädännössä asetetut velvoitteet.

2.Viejän on oltava sijoittautunut unionin tullialueelle.

3.Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, seuraavilta viejiltä ei vaadita sijoittautumista unionin tullialueelle:

a)viejä, joka asettaa tavarat passitusmenettelyyn, päättää väliaikaisen maahantuonnin menettelyn tai vie tavaroita, jotka olivat väliaikaisessa varastossa;

b)henkilöt, jotka satunnaisesti asettavat tavaroita tullimenettelyihin edellyttäen, että tulliviranomaiset pitävät tätä perusteltuna;

c)henkilöt, jotka ovat sijoittautuneet maahan, jonka alue on unionin tullialueen välittömässä läheisyydessä, ja jotka esittävät tavarat tämän maan välittömässä läheisyydessä olevalla unionin rajatullitoimipaikalla edellyttäen, että maa, johon henkilöt ovat sijoittautuneet, myöntää vastaavan edun unionin tullialueelle sijoittautuneille henkilöille; 

4 luku
Valtuutettu talouden toimija sekä Trust and Check -toimijat, jäljempänä ’luotetut ja valvotut toimijat’

23 artikla

Valtuutetun talouden toimijan hakemus ja valtuutus

1.Edellä 24 artiklassa asetetut edellytykset täyttävä henkilö, joka asuu unionin tullialueella tai on sijoittautunut tai rekisteröitynyt sinne, voi hakea valtuutetun talouden toimijan asemaa.

Tulliviranomaisten on tarvittaessa muita viranomaisia kuultuaan myönnettävä jompikumpi tai molemmat seuraavista valtuutuksista:

a)tulliyksinkertaistuksia koskeva valtuutetun talouden toimijan valtuutus, jonka nojalla valtuutuksen haltija on oikeutettu tullilainsäädännön mukaisiin yksinkertaistuksiin; tai

b)vaarattomuutta ja turvallisuutta koskeva valtuutetun talouden toimijan valtuutus, jonka nojalla valtuutuksen haltijalla on oikeus vaarattomuuteen ja turvallisuuteen liittyviin helpotuksiin.

2.Samalla toimijalla voi olla molemmat 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut valtuutukset.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on täytettävä 7 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt velvoitteet. Tulliviranomaisten on seurattava, että toimija täyttää jatkuvasti 7 artiklan 4 kohdan mukaiset valtuutetun talouden toimijan asemaa koskevat ehdot ja edellytykset.

Tulliviranomaisten on vähintään joka kolmas vuosi seurattava tarkasti valtuutetun talouden toimijan toimintaa ja sisäistä kirjanpitoa.

4.Jollei tämän artiklan 5 kohdasta tai 24 artiklasta muuta johdu, kaikkien jäsenvaltioiden tulliviranomaisten on tunnustettava valtuutetun talouden toimijan asema.

5.Jos tullilainsäädännössä vahvistetun yksinkertaistuksen tiettyä tyyppiä koskevat edellytykset täyttyvät, tulliviranomaisten on annettava toimijan käyttää kyseistä yksinkertaistusta toimijalle myönnetyn aseman perusteella. Tulliviranomaiset eivät tutki uudelleen niitä ehtoja, jotka on jo tutkittu aseman myöntämisen yhteydessä.

6.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun valtuutettuun talouden toimijaan on sovellettava muita talouden toimijoita laajempia yksinkertaistuksia tullitarkastusten osalta, myönnetyn valtuutuksen lajista riippuen, mukaan lukien vähemmän fyysisiä ja asiakirjoihin perustuvia tarkastuksia. Valtuutetun talouden toimijan asema on otettava myönteisesti huomioon tullialan riskienhallinnassa.

7.Tulliviranomaisten on myönnettävä valtuutetun talouden toimijan asemasta johtuvat edut kolmansiin maihin sijoittautuneille henkilöille, jotka täyttävät edellytykset ja noudattavat velvoitteita, jotka on määritelty kyseisten maiden tai alueiden asiaa koskevassa lainsäädännössä edellyttäen, että unioni tunnustaa näiden edellytysten ja velvoitteiden vastaavan unionin tullialueelle sijoittautuneille valtuutetuille talouden toimijoille asetettuja edellytyksiä ja velvoitteita. Jollei unioni toisin päätä, etujen myöntäminen perustuu vastavuoroisuusperiaatteeseen ja unionin kansainväliseen sopimukseen tai unionin lainsäädäntöön yhteisen kauppapolitiikan alalla.

8.Perustetaan yhteinen toiminnan jatkuvuutta koskeva mekanismi, jonka avulla voidaan reagoida kohonneista valmiustasoista, rajojen sulkemisesta ja/tai luonnonkatastrofeista, vaarallisista hätätilanteista tai muista merkittävistä vaaratilanteista johtuviin kauppavirtojen häiriöihin ja jolla tulliviranomaiset voivat mahdollisuuksien mukaan helpottaa ja nopeuttaa valtuutettujen talouden toimijoiden ensisijaisia tavarantoimituksia.

9.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä

a)sekä 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden että 3 kohdassa tarkoitettujen tulliviranomaisten toteuttamien seurantatoimien tyyppi ja aikaväli;

b)5 kohdassa tarkoitetut valtuutettuja talouden toimijoita koskevat yksinkertaistukset;

c)6 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

10.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelysäännöt 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulle valtuutettujen talouden toimijoiden aseman määrittämistä koskevalle kuulemiselle, mukaan lukien vastausten määräajat. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

24 artikla

Valtuutetun talouden toimijan aseman myöntäminen

1.Valtuutetun talouden toimijan aseman myöntämisedellytyksiä ovat

a)hakijalla ei ole vakavia tai toistuvia tullilainsäädännön tai verotussääntöjen rikkomisia eikä merkintöjä vakavista rikoksista; huomioon otetaan sellaiset rikkomiset ja rikokset, jotka liittyvät taloudelliseen tai liiketoimintaan;

b)hakijan osoitus toimintansa ja tavaravirtojen valvonnan korkeasta tasosta kaupallisten ja tarvittaessa kuljetustietojen hallintajärjestelmän avulla, mikä mahdollistaa asianmukaiset tullitarkastukset, sekä osoitus siitä, että vaatimusten noudattamatta jättäminen on korjattu tosiasiallisesti; hakija varmistaa, että asiaankuuluvia työntekijöitä on ohjeistettu ilmoittamaan tulliviranomaisille kaikista vaatimusten noudattamiseen liittyvistä vaikeuksista, ja ottaa käyttöön menettelyt, joilla tällaisista vaikeuksista ilmoitetaan tulliviranomaisille;

c)vakavaraisuus, joka katsotaan toteen näytetyksi, kun hakijan taloudellinen asema on hyvä ja riittää täyttämään tämän sitoumukset asianomaisen liiketoiminnan lajin ominaisuudet asiaankuuluvasti huomioon ottaen;

d)23 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun valtuutuksen osalta toimintaan välittömästi liittyvä käytännön pätevyys tai ammattipätevyys;

e)23 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun valtuutuksen osalta asianmukaiset vaarattomuutta, turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset, jotka on mukautettu toteutettavan toiminnan perusteella . Vaatimukset katsotaan täytetyiksi, kun hakija osoittaa toteuttavansa asianmukaisia toimenpiteitä varmistaakseen kansainvälisen toimitusketjun vaarattomuuden ja turvallisuuden myös fyysisen koskemattomuuden, kulunvalvonnan, logististen prosessien ja tietyntyyppisten tavaroiden käsittelyn, henkilöstön sekä liikekumppaneiden tunnistamisen osalta.

2.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelyt 1 kohdassa tarkoitettujen edellytysten soveltamiseksi. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

25 artikla

Luotetun ja valvotun toimijan aseman myöntäminen

1.Tuoja tai viejä, joka asuu tai on rekisteröity unionin tullialueella ja täyttää 3 kohdassa säädetyt edellytykset ja on harjoittanut säännöllistä tullitoimintaa vähintään kolmen vuoden ajan liiketoimintaansa harjoittaessaan, voi hakea luotetun ja valvotun toimijan asemaa sen jäsenvaltion tulliviranomaiselta, johon kyseinen henkilö on sijoittautunut.

2.Tulliviranomaiset myöntävät aseman neuvoteltuaan tarvittaessa muiden viranomaisten kanssa ja saatuaan pääsyn hakijan asiaankuuluvaan dataan kolmelta viimeiseltä vuodelta 3 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttymisen arvioimiseksi.

3.Tulliviranomaiset myöntävät luotetun ja valvotun toimijan aseman henkilölle, joka täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

a)hakijalla ei ole vakavia tai toistuvia tullilainsäädännön tai verotussääntöjen rikkomisia eikä merkintöjä vakavista rikoksista; huomioon otetaan sellaiset rikkomiset ja rikokset, jotka liittyvät taloudelliseen tai liiketoimintaan;

b)hakijan osoitus toimintansa ja tavaravirtojen valvonnan korkeasta tasosta kaupallisten ja kuljetustietojen hallintajärjestelmän avulla, mikä mahdollistaa asianmukaiset tullitarkastukset ja osoittaa, että vaatimusten noudattamatta jättäminen on korjattu tosiasiallisesti; hakija varmistaa, että asiaankuuluvat työntekijät ilmoittavat tulliviranomaisille kaikista vaatimusten noudattamiseen liittyvistä vaikeuksista, ja ottaa käyttöön menettelyt, joilla tällaisista vaikeuksista ilmoitetaan tulliviranomaisille;

c)vakavaraisuus, joka katsotaan toteen näytetyksi, kun hakijan taloudellinen asema on hyvä ja riittää täyttämään tämän sitoumukset asianomaisen liiketoiminnan lajin ominaisuudet asiaankuuluvasti huomioon ottaen. Hakijan on erityisesti pitänyt täyttää taloudelliset velvoitteensa, jotka koskevat tavaroiden tuonnissa tai viennissä tai niiden yhteydessä kannettavien tullien ja kaikkien muiden verojen tai maksujen, mukaan lukien unionin sisäisten toimintojen yhteydessä maksettavat arvonlisävero ja valmisteverot, maksamista hakemuksen jättämistä edeltävien kolmen vuoden aikana;

d)käytännön pätevyys tai ammattipätevyys, joka liittyy suoraan harjoitetun toiminnan tyyppiin ja kokoon, mukaan lukien se, että asiaankuuluvia työntekijöitä neuvotaan, miten he voivat olla vuorovaikutuksessa tulliviranomaisten kanssa EU:n tullidatakeskuksen kautta;

e)asianmukaiset vaarattomuutta, turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset, jotka on mukautettu harjoitetun toiminnan tyypin ja koon perusteella. Vaatimukset katsotaan täytetyiksi, kun hakija osoittaa toteuttavansa asianmukaisia toimenpiteitä varmistaakseen kansainvälisen toimitusketjun vaarattomuuden ja turvallisuuden, myös fyysisen koskemattomuuden, kulunvalvonnan, logististen prosessien ja tietyntyyppisten tavaroiden käsittelyn, henkilöstön sekä liikekumppaneiden tunnistamisen osalta;

f)hakijalla on sähköinen järjestelmä, joka antaa tulliviranomaisille tai asettaa niiden saataville reaaliaikaisesti kaikki tiedot tavaroiden siirroista ja siitä, täyttääkö 1 kohdassa tarkoitettu henkilö kaikki kyseisiin tavaroihin sovellettavat vaatimukset, mukaan lukien turvallisuuteen ja vaarattomuuteen liittyvät vaatimukset, ja joka tarvittaessa jakaa seuraavat tiedot EU:n tullidatakeskuksessa:

i)tullikirjanpito;

ii)kirjanpitojärjestelmä:

iii)kaupalliset ja kuljetustiedot;

iv)hakijan jäljitys- ja logistiikkajärjestelmät, joissa tavarat voidaan tunnistaa unionitavaroiksi tai muiksi kuin unionitavaroiksi ja joista käy tarvittaessa ilmi tavaroiden sijainti;

v)muun tulliviranomaisten soveltaman lainsäädännön mukaisesti myönnetyt lisenssit, valtuutukset ja luvat;

vi)kaikki tullivelkojen määrittämisen oikeellisuuden tarkastamiseksi tarvittavat tiedot.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on täytettävä 7 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt velvoitteet. Tulliviranomaisten on seurattava toimijan 7 artiklan 4 kohdan mukaisten valtuutetun talouden toimijan asemaa koskevien ehtojen ja edellytysten jatkuvaa noudattamista.

Tulliviranomaisten on vähintään joka kolmas vuosi seurattava tarkasti luotetun ja valvotun toimijan toimintaa ja sisäistä kirjanpitoa. Luotetun ja valvotun toimijan on ilmoitettava tulliviranomaisille kaikista muutoksista yritysrakenteessaan, omistussuhteissaan, vakavaraisuustilanteessaan, kaupankäyntimalleissaan tai muista tilanteensa tai toimintansa merkittävistä muutoksista. Tulliviranomaiset arvioivat uudelleen luotetun ja valvotun toimijan asemaa, jos jollakin kyseisistä muutoksista on merkittävä vaikutus siihen. Tulliviranomaiset voivat keskeyttää kyseisen valtuutuksen voimassaolon, kunnes uudelleenarvioinnista on tehty päätös.

5.Jos luotettu ja valvottu toimija muuttaa sijoittautumisjäsenvaltiotaan, vastaanottavan jäsenvaltion tulliviranomaiset voivat arvioida uudelleen luotettavaa ja valvottua toimijaa koskevaa valtuutusta kuultuaan ensin aseman alun perin myöntänyttä jäsenvaltiota ja saatuaan aiemmat tiedot toimijoista. Uudelleenarvioinnin aikana alkuperäisen valtuutuksen myöntäneen jäsenvaltion tulliviranomainen voi keskeyttää valtuutuksen voimassaolon.

Luotetun ja valvotun toimijan on ilmoitettava vastaanottavan jäsenvaltion tulliviranomaisille kaikista muutoksista yritysrakenteessaan, omistussuhteissaan, vakavaraisuustilanteessaan, kaupankäyntimalleissaan tai muista merkittävistä tilanteensa tai toimintansa muutoksista, jos jokin näistä muutoksista vaikuttaa luotettavaa ja valvottua toimijaa koskevaan asemaan.

6.Jos luotetun ja valvotun toimijan epäillään osallistuvan taloudellisessa tai liiketoiminnassaan petolliseen toimintaan, sen aseman voimassaolo on keskeytettävä.

Jos tulliviranomaiset ovat keskeyttäneet, peruuttaneet tai kumonneet luotettavaa ja valvottua toimijaa koskevan valtuutuksen 7, 9 ja 10 artiklan mukaisesti, niiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että myös tämän artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen valtuutusten ja tämän artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen yksinkertaistusten voimassaolo keskeytetään, peruutetaan tai kumotaan.

7.Tulliviranomaiset voivat valtuuttaa luotetut ja valvotut toimijat

a)antamaan osan tavaroitaan koskevista tiedoista tavaroiden luovutuksen jälkeen 59 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

b)tekemään tiettyjä tarkastuksia ja luovuttamaan tavarat, kun ne vastaanotetaan tuojan, omistajan tai vastaanottajan toimipaikassa ja/tai kun tavarat toimitetaan viejän, omistajan tai lähettäjän toimipaikasta 61 artiklan mukaisesti;

c)katsomaan, että ne osoittavat tarvittavalla tavalla toimien asianmukaisen toteuttamisen saadakseen luvat 102, 103, 109 ja 123 artiklan mukaisiin erityismenettelyihin;

d)määrittämään määräajoin 181 artiklan 4 kohdan mukaisesti tullivelan, joka vastaa kaikkia kyseisen toimijan luovuttamia tavaroita koskevien tuonti- tai vientitullien kokonaismäärää;

e)lykkäämään tullivelan maksamisen 188 artiklan mukaisesti;

8.Luotetun ja valvotun toimijan on saatava muita talouden toimijoita laajemmat yksinkertaistukset tullitarkastusten osalta, myönnetystä valtuutuksesta riippuen, mukaan lukien vähemmän fyysisiä ja asiakirjoihin perustuvia tarkastuksia. Luotetun ja valvotun toimijan asema on otettava myönteisesti huomioon tullialan riskienhallinnassa.

9.Poiketen siitä, mitä 110 artiklassa säädetään, jos tullialueelle saapuvien tai sieltä poistuvien tavaroiden tuojalla tai viejällä on luotetun ja valvotun toimijan asema, tavaroiden on katsottava olevan tullisuspensiomenettelyssä ja ne on pidettävä tullivalvonnassa niiden lopulliseen määräpaikkaan saakka ilman velvollisuutta asettaa niitä passitusmenettelyyn. Luotettu ja valvottu toimija on velvollinen maksamaan tullit, muut verot ja muut maksut siinä jäsenvaltiossa, johon se on sijoittautunut ja jossa valtuutus on myönnetty.

10.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen seurantatoimien tyyppi ja aikaväli.

11.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä

a)säännöt, jotka koskevat muiden viranomaisten kuulemista 2 kohdassa tarkoitetun luotetun ja valvotun toimijan aseman määrittämiseksi;

b)3 kohdassa tarkoitettujen edellytysten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

c)5 kohdassa tarkoitettua tulliviranomaisten kuulemista koskevat säännöt.

Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

26 artikla

Tulliyksinkertaistuksiin oikeutettuja valtuutettuja talouden toimijoita koskevat siirtymäsäännökset

1.Tulliviranomaiset voivat 265 artiklan 4 kohdassa vahvistettuun päivämäärään asti myöntää edellytykset täyttäville henkilöille tulliyksinkertaistuksiin oikeutetun valtuutetun talouden toimijan aseman ja valtuuttaa ne soveltamaan tiettyjä yksinkertaistuksia ja helpotuksia tullilainsäädännön mukaisesti.

2.Tulliviranomaisten on 265 artiklan 3 kohdassa vahvistettuun päivämäärään mennessä arvioitava voimassa olevat tulliyksinkertaistuksiin oikeutettujen valtuutettujen talouden toimijoiden valtuutukset tarkastaakseen, voidaanko niiden haltijoille myöntää luotettujen ja valvottujen toimijoiden asema. Jos kyseistä asemaa ei voida myöntää, tulliyksinkertaistuksiin oikeutetun valtuutetun talouden toimijan asema ja 23 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut yksinkertaistukset kumotaan.

3.Tulliyksinkertaistuksiin oikeutetun valtuutetun talouden toimijan asema pysyy voimassa valtuutuksen uudelleenarviointiin tai 265 artiklan 3 kohdassa vahvistettuun päivämäärään saakka sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi, jollei päätösten peruuttamista, kumoamista tai muuttamista koskevaa 9 ja 10 artiklaa sovelleta.

5 luku
Tulliedustus

27 artikla

Tulliedustajat

1.Henkilö voi nimetä itselleen tulliedustajan.

Edustus voi olla suora, jolloin tulliedustaja toimii toisen nimissä ja lukuun, tai välillinen, jolloin tulliedustaja toimii omissa nimissään mutta toisen lukuun.

Välillistä tulliedustajaa, joka toimii omissa nimissään mutta tuojan tai viejän lukuun, pidetään 20 artiklaa sovellettaessa tuojana ja 22 artiklaa sovellettaessa viejänä.

2.Tulliedustajan on oltava sijoittautunut unionin tullialueelle.

Jollei toisin säädetä, tästä vaatimuksesta luovutaan, kun tulliedustaja toimii sellaisten henkilöiden lukuun, joiden ei edellytetä olevan sijoittautuneita unionin tullialueelle.

3.Tulliedustaja, jolla on luotetun ja valvotun toimijan asema, voidaan tunnustaa sellaiseksi ainoastaan silloin, kun hän toimii välillisenä edustajana. Tulliedustaja voidaan tunnustaa luotetuksi ja valvotuksi toimijaksi silloin, kun hän toimii suorana edustajana, jos henkilölle, jonka nimissä ja lukuun kyseinen edustaja toimii, on myönnetty tällainen asema.

4.Komissio määrittää unionin lainsäädännön mukaisesti edellytykset, joilla tulliedustaja voi tarjota palveluja unionin tullialueella.

5.Jäsenvaltioiden on sovellettava 4 kohdan mukaisesti määritettyjä edellytyksiä sellaisiin tulliedustajiin, jotka eivät ole sijoittautuneet unionin tullialueelle.

6.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä

a)tapaukset, joissa ei luovuta 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetusta vaatimuksesta;

b)edellytykset, joilla tulliedustaja voi tarjota 4 kohdassa tarkoitettuja palveluja unionin tullialueella.

28 artikla

Edustajien valtuutukset

1.Edustajan on tulliviranomaisten kanssa asioidessaan ilmoitettava toimivansa edustamansa henkilön lukuun sekä ilmoitettava, onko edustus suora vai välillinen.

Henkilön, joka ei ilmoita toimivansa tulliedustajana tai joka ilmoittaa toimivansa tulliedustajana olematta valtuutettu toimimaan edustajana, katsotaan toimivan omissa nimissään ja omaan lukuunsa.

2.Tulliviranomaiset voivat vaatia henkilöä, joka ilmoittaa toimivansa tulliedustajana, esittämään todisteen edustamaltaan henkilöltä saamastaan valtuutuksesta.

Erityisissä tapauksissa tulliviranomaiset eivät saa vaatia todisteen esittämistä.

3.Tulliviranomaiset eivät saa vaatia toimia ja muodollisuuksia säännöllisesti suorittavaa tulliedustajana toimivaa henkilöä joka kerta todistamaan saamaansa valtuutusta, kunhan kyseinen henkilö pystyy toimittamaan tällaisen todisteen tulliviranomaisten sitä pyytäessä.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tapaukset, joissa tulliviranomaiset eivät vaadi tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua todistetta valtuutuksesta.

5.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä 3 kohdassa tarkoitetun valtuutuksen myöntämistä ja todistamista koskevat säännöt. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

III osasto
EU:N TULLIDATAKESKUS

29 artikla

EU:n tullidatakeskuksen toiminnot ja tarkoitus

1.EU:n tullidatakeskus on turvallisten ja kyberuhkia sietävien sähköisten palvelujen ja järjestelmien muodostama kokonaisuus, joka käyttää dataa, myös henkilötietoja, tullitarkoituksia varten. Siinä olevilla toiminnoilla on

a)mahdollistettava tullilainsäädännön sähköinen täytäntöönpano;

b)varmistettava keskuksessa käsiteltävän datan laatu, eheys, jäljitettävyys ja kiistattomuus, myös tällaista dataa muutettaessa;

c)varmistettava, että henkilötietojen käsittelyä koskevia asetuksen (EU) 2016/679, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 63 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 64 säännöksiä noudatetaan;

d)mahdollistettava riskianalyysit, taloudelliset analyysit ja data-analyysit, myös käyttämällä tekoälyjärjestelmiä [tekoälysäädöksen 2021/0106 (COD) 65 ] mukaisesti;

e)mahdollistettava kyseisten palvelujen ja järjestelmien yhteentoimivuus muiden sähköisten järjestelmien, alustojen tai ympäristöjen kanssa XIII osaston mukaista yhteistyötä varten; 

f)yhdistettävä asetuksen (EU) 2022/2399 4 artiklalla perustettu Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmä osaksi sitä;

g)mahdollistettava tietojenvaihto kolmansien maiden kanssa;

h)mahdollistettava tullin suorittama valvonta tavaroille.

2.Henkilöiden, komission, tulliviranomaisten, EU:n tulliviranomaisen tai muiden viranomaisten 1 kohdassa lueteltujen toimintojen kautta toteuttamat toimet ovat edelleen kyseisten henkilöiden, komission, tulliviranomaisten, EU:n tulliviranomaisten tai muiden viranomaisten toteuttamia toimia, vaikka ne olisi automatisoitu.

3.Komissio kehittää ja panee täytäntöön EU:n tullidatakeskuksen ja ylläpitää sitä, mukaan lukien teknisten määritelmien asettaminen julkisesti saataville keskuksessa tapahtuvaa datan käsittelyä varten, ja laatii datan laatukehyksen.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan 1 kohdassa tarkoitettuja toimintoja tämän asetuksen 31 artiklassa tarkoitetuille viranomaisille unionin lainsäädännössä annettujen uusien tehtävien huomioon ottamiseksi tai kyseisten toimintojen mukauttamiseksi kyseisten viranomaisten muuttuviin tarpeisiin tullilainsäädännön tai muun tulliviranomaisten soveltaman lainsäädännön täytäntöönpanossa.

5.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä

a)jäsenvaltioiden ja komission asetuksen (EU) N:o 952/2013 16 artiklan 1 kohdan nojalla kehittämien sähköisten järjestelmien ylläpitoa ja käyttöä koskevat tekniset järjestelyt;

b)työohjelman kyseisten järjestelmien poistamiseksi käytöstä asteittain.

Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

30 artikla

EU:n tullidatakeskuksesta saatavaa dataa käyttävät kansalliset sovellukset

1.Jäsenvaltiot voivat kehittää sovelluksia, jotka tarvitaan yhteyden luomiseksi EU:n tullidatakeskukseen, jotta EU:n tullidatakeskukseen voidaan syöttää dataa ja käsitellä keskuksesta saatavaa dataa.

2.Jäsenvaltiot voivat pyytää EU:n tulliviranomaista kehittämään 1 kohdassa tarkoitettuja sovelluksia. Tällöin kyseisten jäsenvaltioiden on rahoitettava kehitystyö.

3.Jos EU:n tulliviranomainen kehittää sovelluksen 2 kohdan mukaisesti, sen on asetettava se kaikkien jäsenvaltioiden saataville.

31 artikla

Henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelyn tarkoitus EU:n tullidatakeskuksessa

1.Henkilöllä voi olla käyttöoikeus EU:n tullidatakeskukseen tallennettuun tai siinä muuten saatavilla olevaan dataan, mukaan lukien henkilötiedot ja kaupallisesti arkaluonteinen data, jonka kyseinen henkilö on syöttänyt tai joka on syötetty kyseisen henkilön lukuun taikka osoitettu tai tarkoitettu kyseiselle henkilölle. Tällaisen käyttöoikeuden tarkoituksena voi olla ainoastaan    

a)tullilainsäädännössä tai muussa tulliviranomaisten soveltamassa lainsäädännössä kyseiselle henkilölle säädettyjen ilmoitusvelvollisuuksien täyttäminen, mukaan lukien kenelle tahansa henkilölle unionissa mahdollisesti aiheutuvan tullin- tai veronmaksuvelvollisuuden tai muun maksuvelvollisuuden määrittäminen; ja

b)sen osoittaminen, että kyseinen henkilö noudattaa tullilainsäädäntöä ja muuta tulliviranomaisten soveltamaa lainsäädäntöä.

2.Tulliviranomainen voi käsitellä EU:n tullidatakeskukseen tallennettua tai siinä muuten saatavilla olevaa dataa, mukaan lukien henkilötiedot ja kaupallisesti arkaluonteinen data, yksinomaan ja siinä määrin kuin se on tarpeen seuraavia tarkoituksia varten:

a)tullilainsäädännön tai muun tulliviranomaisten soveltaman lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvien tehtäviensä hoitaminen, mukaan lukien kenelle tahansa henkilölle unionissa mahdollisesti aiheutuvan tullin- tai veronmaksuvelvollisuuden tai muun maksuvelvollisuuden määrittäminen ja kyseisen lainsäädännön noudattamisen varmentaminen;

b)IV osastossa säädettyjen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvien tehtäviensä hoitaminen;

c)yhteistyötä varten tarvittavien tehtävien hoitaminen XIII osastossa säädetyin edellytyksin.

Tullitarkastusten tehokkuuden varmistamiseksi kaikki tulliviranomaiset voivat ottaa vastaan ja käsitellä tullitarkastuksessa saatua dataa silloin, kun vaatimustenvastaisia tavaroita on havaittu.

3.EU:n tulliviranomainen voi käsitellä EU:n tullidatakeskukseen tallennettua tai siinä muuten saatavilla olevaa dataa, mukaan lukien henkilötiedot ja kaupallisesti arkaluonteinen data, yksinomaan ja siinä määrin kuin se on tarpeen seuraavia tarkoituksia varten:

a)IV osaston 3 luvussa säädettyyn tullialan riskienhallintaan liittyvien tehtäviensä hoitaminen;

b)XII osaston 2 luvussa säädettyjen tehtäviensä hoitaminen;

c)XIII osastossa säädettyä yhteistyötä varten tarvittavien tehtäviensä hoitaminen.

4.Komissio voi käsitellä EU:n tullidatakeskukseen tallennettua tai siinä muuten saatavilla olevaa dataa, mukaan lukien henkilötiedot ja kaupallisesti arkaluonteinen data, yksinomaan ja siinä määrin kuin se on tarpeen seuraavia tarkoituksia varten:

a)IV osaston 3 luvussa säädettyjen riskienhallintaan liittyvien tehtäviensä hoitaminen;

b)tavaroiden tariffiluokitteluun, alkuperään ja arvoon sekä tullin suorittamaan valvontaan liittyvien tehtäviensä hoitaminen I ja IX osaston mukaisesti;

c)rajoittaviin toimenpiteisiin ja kriisinhallintaan liittyvien tehtäviensä hoitaminen XI osaston mukaisesti;

d)EU:n tulliviranomaiseen liittyvien tehtäviensä hoitaminen XII osaston mukaisesti;

e)yhteistyötä varten tarvittavien tehtäviensä hoitaminen XIII osastossa säädetyin edellytyksin.

f)tulliliiton suorituskyvyn arvioiminen XV osaston 1 luvun mukaisesti;

g)tullilainsäädännön ja muun tulliviranomaisten soveltaman lainsäädännön täytäntöönpanon seuranta ja yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen, mukaan lukien kenelle tahansa henkilölle unionissa mahdollisesti aiheutuvan tullin- tai veronmaksuvelvollisuuden tai muun maksuvelvollisuuden määrittäminen;

h)sellaisten unionin lainsäädännössä säädettyjen tilastojen ja muiden analyysien tuottaminen, joihin tarvitaan EU:n tullidatakeskuksen dataa.

5.Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, voi käsitellä EU:n tullidatakeskukseen tallennettua tai siinä muuten saatavilla olevaa dataa, mukaan lukien henkilötiedot ja kaupallisesti arkaluonteinen data, yksinomaan ja siinä laajuudessa kuin se on tarpeen sen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 1 artiklan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 515/97 mukaisten tulliasioita koskevien toimien toteuttamiseksi edellyttäen, että mainituissa asetuksissa säädettyjä tietosuojaa koskevia edellytyksiä noudatetaan.

6.Euroopan syyttäjänvirasto, jäljempänä ’EPPO’, voi pyynnöstä saada käyttöoikeuden EU:n tullidatakeskukseen tallennettuun tai siinä muuten saatavilla olevaan dataan, mukaan lukien henkilötiedot ja kaupallisesti arkaluonteinen data, yksinomaan ja siinä laajuudessa kuin se on tarpeen sen neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 66  4 artiklan mukaisten tehtävien suorittamiseksi, siinä määrin kuin EPPOn tutkima toiminta koskee tullialaa ja edellyttäen, että tämän artiklan 14 kohdan nojalla annetussa täytäntöönpanosäädöksessä määritettyjä edellytyksiä noudatetaan.

7.Jäsenvaltioiden veroviranomaiset voivat käsitellä EU:n tullidatakeskukseen tallennettua tai siinä muuten saatavilla olevaa dataa, mukaan lukien henkilötiedot ja kaupallisesti arkaluonteinen data, yksinomaan ja siinä määrin kuin se on tarpeen kenelle tahansa henkilölle unionissa mahdollisesti aiheutuvan tullinmaksu- tai veronmaksuvelvollisuuden tai muun maksuvelvollisuuden määrittämiseksi asiaankuuluvien tavaroiden osalta edellyttäen, että tämän artiklan 14 kohdan nojalla annetussa täytäntöönpanosäädöksessä määritettyjä edellytyksiä noudatetaan.

8.Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 67  3 artiklan 3 alakohdassa määritellyt toimivaltaiset viranomaiset voivat saada käyttöoikeuden EU:n tullidatakeskukseen tallennettuun tai siinä muuten saatavilla olevaan dataan, mukaan lukien henkilötiedot ja kaupallisesti arkaluonteinen data, yksinomaan ja siinä laajuudessa kuin se on tarpeen elintarvikkeiden, rehun ja kasvien markkinoille saattamista tai turvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon valvomiseksi ja yhteistyön tekemiseksi tulliviranomaisten kanssa vaatimustenvastaisten tuotteiden saapumista unioniin koskevan riskin minimoiseksi edellyttäen, että tämän artiklan 14 kohdan nojalla annetussa täytäntöönpanosäädöksessä määritettyjä edellytyksiä noudatetaan.

9.Jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2019/1020 10 artiklan mukaisesti nimeämät markkinavalvontaviranomaiset voivat käsitellä EU:n tullidatakeskukseen tallennettua tai siinä muuten saatavilla olevaa dataa, mukaan lukien henkilötiedot ja kaupallisesti arkaluonteinen data, yksinomaan ja siinä laajuudessa kuin se on tarpeen tuotteiden markkinoille saattamista tai turvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon valvomiseksi ja yhteistyön tekemiseksi tulliviranomaisten kanssa vaatimustenvastaisten tavaroiden saapumista unioniin koskevan riskin minimoimiseksi edellyttäen, että tämän artiklan 14 kohdan nojalla annetussa täytäntöönpanosäädöksessä määritettyjä edellytyksiä noudatetaan.

10.Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto, jäljempänä ’Europol’, voi pyynnöstä saada käyttöoikeuden EU:n tullidatakeskukseen tallennettuun tai siinä muuten saatavilla olevaan dataan, mukaan lukien henkilötiedot ja kaupallisesti arkaluonteinen data, yksinomaan ja siinä laajuudessa kuin se on tarpeen sen neuvoston asetuksen (EU) 2016/794 4 artiklan mukaisten tehtävien suorittamiseksi edellyttäen, että kyseiset tehtävät liittyvät tullialaan ja että tämän artiklan 14 kohdan nojalla annetussa täytäntöönpanosäädöksessä määritettyjä edellytyksiä noudatetaan.

11.Muut kansalliset viranomaiset ja unionin elimet, mukaan lukien Euroopan raja- ja merivartiovirasto, jäljempänä ’Frontex’, voivat käsitellä EU:n tullidatakeskukseen tallennettua tai siinä muuten saatavilla olevaa muuta dataa kuin henkilötietoja tämän artiklan 14 kohdan nojalla annetussa täytäntöönpanosäädöksessä määritetyin edellytyksin:

a)hoitaakseen tullimuodollisuuksien täyttämisen kannalta merkitykselliset tehtävänsä;

b)hoitaakseen kyseisille viranomaisille unionin lainsäädännössä asetetut tehtävät;

c)hoitaakseen 52 artiklassa tarkoitettujen unionin tason riskienhallintatoimien toteuttamisen kannalta merkitykselliset tehtävänsä.

12.Jäljempänä 265 artiklan 3 kohdassa vahvistettuun päivämäärään saakka komissio, OLAF ja EU:n tulliviranomainen, sitten kun se on perustettu, voivat käsitellä komission asetuksen (EU) N:o 952/2013 nojalla kehittämien olemassa olevien sähköisten tietojenvaihtojärjestelmien dataa, mukaan lukien henkilötiedot, yksinomaan 4, 5 ja 6 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten.

13.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan 2–4 kohtaa kyseisissä kohdissa säädettyjen tarkoitusten selkeyttämiseksi ja täydentämiseksi tullilainsäädännön tai muun lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvien muuttuvien tarpeiden vuoksi.

14.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä säännöt ja yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 6–11 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten käyttöoikeutta EU:n tullidatakeskukseen tallennettuun tai siinä muutoin saatavilla olevaan dataan, mukaan lukien henkilötiedot ja kaupallisesti arkaluonteinen data, tai kyseisen datan käsittelyä. Kun komissio määrittää nämä säännöt ja yksityiskohtaiset säännöt kunkin viranomaisen tai viranomaisluokan osalta, se

a)arvioi asianomaisen viranomaisen soveltamat nykyiset suojatoimet varmistaakseen, että dataa käsitellään tarkoituksenmukaisesti;

b)varmistaa käsittelyn oikeasuhteisuuden ja tarpeellisuuden suhteessa sen tarkoitukseen;

c)määrittää erityiset dataluokat, joihin viranomaisella voi olla käyttöoikeus tai joita se voi käsitellä;

d)harkitsee, onko asianomaisen viranomaisen tarpeen nimittää tietty yhteyspiste tai yksi tai useampi yhteyshenkilö taikka toteuttaa enemmän suojatoimia;

e)arvioi tarvetta rajoittaa datan myöhempää jakamista;

f)määrittää edellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt, joita sovelletaan datan, mukaan lukien henkilötiedot ja kaupallisesti arkaluonteinen data, käyttöoikeutta koskeviin pyyntöihin, ja sen, mikä yhteisrekisterinpitäjistä myöntää käyttöoikeuden EU:n tullidatakeskukseen.

Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

32 artikla

Henkilötiedot EU:n tullidatakeskuksessa

1.Seuraavien rekisteröityjen luokkien henkilötietoja voidaan käsitellä EU:n tullidatakeskuksessa ainoastaan ja siinä laajuudessa kuin se on tarpeen 31 artiklassa säädettyjä tarkoituksia varten:

a)rekisteröidyt, jotka on rekisteröity talouden toimijoiksi tai jotka hakevat tällaista rekisteröintiä 19 artiklan mukaisesti;

b)rekisteröidyt, jotka satunnaisesti osallistuvat tullilainsäädännön tai muun tulliviranomaisten soveltaman lainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin toimiin;

c)rekisteröidyt, joiden henkilötietoja sisältyy 40 artiklassa tarkoitettuihin täydentäviin asiakirjoihin tai tullilainsäädännössä tai muussa tulliviranomaisten soveltamassa lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden täyttämisen edellyttämään lisänäyttöön;

d)rekisteröidyt, joiden henkilötietoja sisältyy riskienhallintatarkoituksia varten 50 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla kerättyyn dataan;

e)tulliviranomaisten, muiden viranomaisten tai muun asiaankuuluvan viranomaisen tai valtuutetun elimen valtuutetut henkilöstön jäsenet, joiden henkilötietoja tarvitaan varmistamaan, että EU:n tullidatakeskuksessa olevan datan käyttöoikeuden tarkastaminen ja valvominen tehdään asianmukaisesti;

f)komission, EU:n tulliviranomaisen tai muiden unionin elinten lukuun työskentelevät henkilöstön jäsenet tai valtuutetut kolmannet osapuolet, joilla on käyttöoikeus EU:n tullidatakeskuksessa olevaan dataan.

2.EU:n tullidatakeskuksessa voidaan käsitellä seuraavia henkilötietojen luokkia 31 artiklan mukaisesti:

a)henkilötiedot, jotka sisältyvät 36 artiklassa tarkoitettuun EU:n tullidatamalliin;

b)henkilötiedot, jotka sisältyvät riskienhallintatarkoituksia varten 50 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla kerättyyn dataan;

c)henkilötiedot, jotka tarvitaan varmistamaan sellaisten 1 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettujen henkilöstön jäsenten asianmukainen tunnistaminen, joilla on valtuudet käsitellä tietoja EU:n tullidatakeskuksessa;

3.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tai täydennetään tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja rekisteröityjen luokkia tai tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja henkilötietojen luokkia tietotekniikassa ja tietoyhteiskunnassa tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi.

33 artikla

Henkilötietojen säilytysaika EU:n tullidatakeskuksessa

1.Henkilötietoja voidaan säilyttää EU:n tullidatakeskuksen tietyssä palvelussa enintään kymmenen vuoden ajan siitä päivästä, jona kyseinen data kirjattiin palveluun. Jäljempänä 48 artiklassa säädetyillä tapauksilla sekä OLAFin, EPPOn tai jäsenvaltioiden viranomaisten käynnistämillä tutkimuksilla, komission käynnistämillä rikkomusmenettelyillä ja hallinnollisilla ja oikeudellisilla menettelyillä, joissa käsitellään henkilötietoja, on lykkäävä vaikutus kyseisten tietojen säilytysaikaan.

2.Edellä 1 kohdassa säädetyn määräajan jälkeen henkilötiedot on poistettava tai anonymisoitava olosuhteiden mukaan.

3.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä säännöt, jotka koskevat henkilötietojen anonymisointia säilytysajan päätyttyä.

34 artikla

EU:n tullidatakeskuksessa käsiteltäviä henkilötietoja koskevat roolit ja vastuut

1.Jäsenvaltioiden tulliviranomaiset, komissio ja EU:n tulliviranomainen katsotaan yhteisrekisterinpitäjiksi, kun henkilötietoja käsitellään EU:n tullidatakeskuksessa 31 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa, 31 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa sekä 31 artiklan 4 kohdan a ja e alakohdassa tarkoitettua riskienhallintaa ja yhteistyötä varten.

2.Kutakin tulliviranomaista pidetään ainoana rekisterinpitäjänä niiden henkilötietojen osalta, joita se käsittelee 31 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten.

3.Komissiota pidetään ainoana rekisterinpitäjänä niiden henkilötietojen osalta, joita se käsittelee 31 artiklan 4 kohdan c, d, f ja g alakohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten.

4.Jäljempänä 265 artiklan 3 kohdassa vahvistettuun päivämäärään asti komissio, OLAF, EPPO ja EU:n tulliviranomainen katsotaan 31 artiklan 12 kohdassa tarkoitetun datan käsittelyn osalta ainoiksi rekisterinpitäjiksi.

5.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisrekisterinpitäjien on

a)tehtävä yhteistyötä rekisteröityjen esittämien pyyntöjen käsittelemiseksi oikea-aikaisesti ja rekisteröityjen oikeuksien käyttämisen helpottamiseksi;

b)autettava toisiaan asioissa, joihin sisältyy yhteiskäsittelyyn liittyvien tietosuojaloukkausten tunnistamista ja käsittelyä;

c)vaihdettava asiaankuuluvia tietoja, jotka ovat tarpeen tietojen antamiseksi rekisteröidyille soveltuvin osin asetuksen (EU) 2016/679 III luvun 2 jakson, asetuksen (EU) 2018/1725 III luvun 2 jakson tai direktiivin (EU) 2016/680 III luvun nojalla;

d)varmistettava ja suojeltava yhteisesti käsiteltävien henkilötietojen turvallisuutta, eheyttä, saatavuutta ja luottamuksellisuutta soveltuvin osin asetuksen (EU) 2016/679 32 artiklan, asetuksen (EU) 2018/1725 33 artiklan tai direktiivin (EU) 2016/680 25 artiklan nojalla.

6.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä yhteisrekisterinpitäjien roolit ja suhteet rekisteröityihin nähden asetuksen (EU) 2016/679 26 artiklan ja asetuksen (EU) 2018/1725 28 artiklan mukaisesti. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

35 artikla

Rajoitukset rekisteröityjen oikeuksiin

1.Jos se, että rekisteröity käyttää asetuksen (EU) 2016/679 15 ja18 artiklassa ja asetuksen (EU) 2018/1725 17 ja 20 artiklassa tarkoitettua tietojen käyttöoikeutta tietoihin tai oikeutta rajoittaa käsittelyä tai ilmoittaa asetuksen (EU) 2016/679 34 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen (EU) 2018/1725 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta tietoturvaloukkauksesta, vaarantaa meneillään olevan tullialalla toimivaa luonnollista henkilöä koskevan tutkimuksen tai tullitarkastusten tekemisen taikka tullialalla toimivan luonnollisen henkilön osalta havaitun erityisen riskin hallinnan, tulliviranomaiset, EU:n tulliviranomainen ja komissio voivat asetuksen (EU) 2016/679 23 artiklan 1 kohdan c, e, f ja h alakohdan sekä komissio ja EU:n tulliviranomainen voivat asetuksen (EU) 2018/1725 25 artiklan 1 kohdan a, c, e ja g alakohdan mukaisesti rajoittaa kyseisiä oikeuksia kokonaan tai osittain, kunhan rajoitus on tarpeen ja oikeasuhteinen.

2.Tulliviranomaiset, komissio ja EU:n tulliviranomainen arvioivat 1 kohdassa tarkoitetun rajoituksen tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden tapauskohtaisesti ennen rajoitusten soveltamista ottaen huomioon riskit, jotka mahdollisesti kohdistuvat rekisteröidyn oikeuksiin ja vapauksiin.

3.Kun tulliviranomaiset, EU:n tulliviranomainen tai komissio käsittelee muilta organisaatioilta tehtäviensä hoitamisen yhteydessä saamia henkilötietoja, sen on rekisterinpitäjänä tai yhteisrekisterinpitäjänä toimiessaan kuultava kyseisiä organisaatioita mahdollisista syistä 1 kohdassa tarkoitettujen rajoitusten asettamiseen sekä tällaisten rajoitusten tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta ennen 1 kohdassa tarkoitetun rajoituksen soveltamista.

4.Jos tulliviranomaiset, komissio tai EU:n tulliviranomainen rajoittavat kokonaan tai osittain 1 kohdassa tarkoitettuja oikeuksia, niiden on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

a)ilmoitettava asianomaiselle rekisteröidylle pyyntöön antamassaan vastauksessa sovellettavasta rajoituksesta ja sen pääasiallisista syistä sekä mahdollisuudesta tehdä kantelu kansallisille tietosuojaviranomaisille tai Euroopan tietosuojavaltuutetulle tai käyttää oikeussuojakeinoja kansallisessa tuomioistuimessa tai Euroopan unionin tuomioistuimessa; ja

b)kirjattava rajoituksen syyt, mukaan lukien arvio rajoituksen tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta, sekä syyt, joiden vuoksi käyttöoikeuden myöntäminen vaarantaisi riskienhallinnan ja tullitarkastukset.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen tietojen antamista voidaan lykätä, se voidaan jättää tekemättä tai se voidaan evätä asetuksen (EU) 2018/1725 25 artiklan 8 kohdan mukaisissa tapauksissa tai siinä tapauksessa, että tietojen antaminen vahingoittaisi rajoituksen tarkoituksia.

5.Tulliviranomaiset, komissio tai EU:n tulliviranomainen lisää verkkosivustollaan/intranetissään julkaistaviin tietosuojaselosteisiin osion, jossa annetaan rekisteröidyille yleisiä tietoja mahdollisuudesta rajoittaa rekisteröityjen oikeuksia.

6.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä suojatoimet, joilla estetään sellaisten henkilötietojen väärinkäyttö ja laiton käyttöoikeus tai siirtäminen, joihin rajoituksia sovelletaan tai voitaisiin soveltaa. Tällaisiin suojatoimiin on kuuluttava roolien, vastuiden ja menettelyvaiheiden määrittely, rajoitusten asianmukainen seuranta ja vähintään kuuden kuukauden välein tehtävä säännöllinen uudelleentarkastelu niiden soveltamisesta. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

36 artikla

EU:n tullidatamalli

Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä, mitä dataa tarvitaan 31 artiklan 1–4 kohdassa tarkoitettujen tarkoitusten täyttämiseksi. Kyseiset datavaatimukset muodostavat EU:n tullidatamallin.

37 artikla

Yhteistyön tekniset keinot

1.Komissio, EU:n tulliviranomainen ja tulliviranomaiset käyttävät EU:n tullidatakeskusta, kun ne vaihtavat tietoja 31 artiklan 6–11 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten ja unionin elinten kanssa tämän asetuksen mukaisesti.

2.Asetuksen (EU) 2022/2399 liitteessä lueteltujen muiden unionin muodollisuuksien ja järjestelmien osalta EU:n tullidatakeskuksen on varmistettava yhteentoimivuus mainitulla asetuksella perustetun Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön kautta.

3.Jos muut viranomaiset kuin tulliviranomaiset tai unionin elimet käyttävät unionin lainsäädännössä vahvistettuja, sen tavoitteiden saavuttamiseksi käytettyjä tai siinä tarkoitettuja sähköisiä keinoja, yhteistyötä voidaan tehdä kyseisten sähköisten välineiden ja EU:n tullidatakeskuksen välisen yhteentoimivuuden kautta.

4.Jos muut viranomaiset kuin tulliviranomaiset eivät käytä unionin lainsäädännössä vahvistettuja, sen tavoitteiden saavuttamiseksi käytettyjä tai siinä tarkoitettuja sähköisiä keinoja, kyseiset viranomaiset voivat käyttää EU:n tullidatakeskuksen erityisiä palveluja ja järjestelmiä 31 artiklan mukaisesti.

5.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja yhteenliitettävyyttä ja yhteyttä koskevat yksityiskohtaiset tekniset säännöt. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

38 artikla

Muiden tietojen vaihtaminen tulliviranomaisten ja talouden toimijoiden kesken

1.Tulliviranomaiset ja talouden toimijat voivat vaihtaa muitakin kuin tullilainsäädännössä nimenomaisesti vaadittuja tietoja erityisesti edistääkseen keskinäistä yhteistyötä riskien tunnistamisessa ja torjunnassa. Tietojen vaihto voi perustua kirjalliseen sopimukseen, ja sen yhteydessä tulliviranomaisille voidaan antaa mahdollisuus käyttää talouden toimijoiden sähköisiä järjestelmiä.

2.Osapuolten toisilleen 1 kohdassa tarkoitetun yhteistyön yhteydessä toimittamat tiedot ovat luottamuksellisia, jos osapuolet eivät toisin sovi tai jos voimassa olevista säännöksistä ei muuta johtuu.

39 artikla

Tulliviranomaisten toimittamat tiedot

1.Jokainen henkilö voi pyytää tulliviranomaisilta tietoja tullilainsäädännön soveltamisesta. Tulliviranomaiset voivat evätä tällaisen pyynnön, jos se ei liity tosiasiallisesti suunniteltua kansainvälistä tavarakauppaa koskevaan toimintaan.

2.Tulliviranomaisten on käytävä säännöllistä vuoropuhelua talouden toimijoiden ja muiden kansainvälisessä tavarakaupassa osallisina olevien viranomaisten kanssa. Niiden on edistettävä avoimuutta saattamalla tullilainsäädäntö, yleiset hallinnolliset päätökset ja hakemuslomakkeet vapaasti saataville, mahdollisuuksien mukaan maksutta ja internetin välityksellä.

40 artikla

Tiedot ja täydentävät asiakirjat

1.Kun henkilöt toimittavat tai asettavat saataville dataa, jota tarvitaan siinä tullimenettelyssä, johon tavarat asetetaan tai aiotaan asettaa, niiden on toimitettava tai asetettava saataville digitaaliset jäljennökset mahdollisista alkuperäisistä paperiasiakirjoista, joita on käytetty kyseisten datan ja tietojen saamiseksi.

2.Tavaroille ilmoitettavaa tullimenettelyä koskevien säännösten soveltamisen edellyttämien täydentävien asiakirjojen on oltava ilmoittajan hallussa ja tulliviranomaisten käytettävissä tulli-ilmoitusta annettaessa 266 artiklan 3 kohdassa vahvistettuun päivämäärään saakka.

3.Sovellettavia asetuksen (EU) 2022/2399 liitteessä lueteltuja muuta kuin tullialaa koskevia unionin muodollisuuksia koskevat täydentävät asiakirjat katsotaan toimitetuiksi tai saataville asetetuiksi, jos tulliviranomaiset voivat saada tarvittavat tiedot vastaavista muuta kuin tullialaa koskevista unionin järjestelmistä Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmän kautta mainitun asetuksen 10 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti.

4.Myös henkilöt antavat tarvittaessa täydentäviä asiakirjoja tullialan riskienhallintaa ja tullitarkastuksia varten.

5.Tulliviranomaiset voivat antaa talouden toimijoille luvan laatia 3 kohdassa tarkoitettuja täydentäviä asiakirjoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tulliviranomaisten soveltaman muun lainsäädännön soveltamista.

6.Jollei erityisissä asiakirjoissa muuta ilmoiteta, asianomaisen henkilön on tullitarkastuksia varten säilytettävä asiakirjat ja tiedot vähintään kolme kalenterivuotta käyttäen mitä tahansa välinettä, johon tulliviranomaisilla on pääsy ja jonka ne hyväksyvät. Tämä määräaika alkaa kulumaan

a)sen vuoden lopussa, jona tavarat luovutetaan;

b)sen vuoden lopussa, jona tavaroiden tullivalvonta päättyy, kun tavarat luovutetaan vapaaseen liikkeeseen tullitta tai alennetuin tuontitullein niiden tietyn käyttötarkoituksen perusteella;

c)sen vuoden lopussa, jona asianomainen tullimenettely on päätetty tai väliaikainen varastointi on päättynyt, kun kyseessä ovat toiseen tullimenettelyyn asetetut tavarat tai väliaikaisesti varastoidut tavarat.

7.Jos tullivelkaan liittyvä tullitarkastus osoittaa, että tileissä olevaa velkaa koskevaa kirjausta on oikaistava, ja asianomaiselle henkilölle on ilmoitettu asiasta, asiakirjat ja tiedot on säilytettävä kolmen vuoden ajan tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetun ajanjakson jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 182 artiklan 4 kohdan soveltamista.

8.Jos asiassa on haettu muutosta tai hallinnollinen tai oikeudellinen menettely on alkanut, asiakirjat ja tiedot on säilytettävä 1 kohdassa säädetyn ajan tai kunnes muutoksenhakumenettely tai hallinnollinen tai oikeudellinen menettely on päättynyt sen mukaan, kumpi tapahtuu myöhemmin.

IV osasto
TULLIVALVONTA, TULLITARKASTUKSET JA RISKIENHALLINTA

1 luku
Tullivalvonta

41 artikla

Tullivalvonta

1.Unionin tullialueelle tuotavat tai sieltä vietävät tavarat ovat tullivalvonnassa ja niille voidaan tehdä tullitarkastuksia.

2.Unionin tullialueelle tuotavat tavarat ovat tällaisessa valvonnassa niin kauan kuin on tarpeen niiden tullioikeudellisen aseman määrittämiseksi.

3.Muut kuin unionitavarat ovat tullivalvonnassa, kunnes niiden tullioikeudellinen asema muuttuu tai ne viedään unionin tullialueelta taikka hävitetään.

4.Unionitavarat ovat unionin tullialueelle saapuessa tullivalvonnan alaisia, kunnes niiden tullioikeudellinen asema on vahvistettu, ellei niitä aseteta tietyn käyttötarkoituksen menettelyyn.

5.Tietyn käyttötarkoituksen menettelyyn asetetut unionitavarat ovat tullivalvonnan alaisia seuraavissa tapauksissa:

a)jos tavarat soveltuvat toistuvaan käyttöön, enintään kahden vuoden ajan siitä päivästä, jona niitä käytettiin ensimmäistä kertaa tullivapautuksen tai alennetun tullin soveltamisen edellyttämiin tarkoituksiin;

b)siihen asti, kun tavarat on käytetty tullivapautuksen tai alennettujen tullien soveltamisen edellyttämiin tarkoituksiin;

c)siihen asti, kun tavarat on viety unionin tullialueelta, hävitetty tai luovutettu valtiolle;

d)siihen asti, kun tavarat on käytetty muihin kuin tullivapautuksen tai alennetun tullin soveltamisen edellyttämiin tarkoituksiin ja niihin sovellettava tuontitulli on maksettu.

6.Vientiin luovutetut tai ulkoiseen jalostukseen asetetut unionitavarat ovat tullivalvonnan alaisia siihen asti, kun ne viedään unionin tullialueelta, luovutetaan valtiolle tai hävitetään tai tulli-ilmoitus tai vientiä koskevat asiaankuuluvat tiedot mitätöidään.

7.Sisäiseen passitukseen asetetut unionitavarat ovat tullivalvonnan alaisia siihen asti, kun ne saapuvat määräpaikkaansa unionin tullialueella.

8.Tavaroiden haltija voi tulliviranomaisten luvalla milloin tahansa tarkastaa tullivalvonnassa olevat tavarat tai ottaa niistä näytteitä erityisesti niiden tariffiin luokittelun, tullausarvon tai tullioikeudellisen aseman määrittämiseksi.

42 artikla

Toimivaltaiset tullitoimipaikat

1.Jollei muussa tulliviranomaisten soveltamassa lainsäädännössä toisin säädetä, jäsenvaltioiden on määritettävä tullitoimipaikkojensa sijainti ja toimivalta.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että näiden toimipaikkojen viralliset aukioloajat ovat kohtuulliset ja asianmukaiset ottaen huomioon liikenteen ja tavaroiden luonne ja tullimenettely, johon tavarat aiotaan asettaa, jotta kansainvälisten liikennevirtojen estyminen ja vääristyminen vältetään.

3.Tullitoimipaikka, joka on toimivaltainen valvomaan tavaroiden asettamista tavarat tullimenettelyyn, on se tullitoimipaikka, joka on vastuussa tuojan tai viejän sijoittautumispaikasta.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, tullitoimipaikka, joka on toimivaltainen valvomaan muiden tuojien ja viejien kuin luotettujen ja valvottujen toimijoiden ja oletettujen tuojien tavaroiden asettamista tullimenettelyyn, on se tullitoimipaikka, joka on vastuussa paikasta, jossa tulli-ilmoitus on annettu tai jossa se olisi annettu 63 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jos 63 artiklan 2 kohdassa säädettyä tietojen antamismenetelmää koskevaa muutosta ei olisi tehty.

4.Luotetun ja valvotun toimijan tai oletetun tuojan sijoittautumispaikasta vastuussa olevan tullitoimipaikan on

a)valvottava tavaroiden asettamista asianomaiseen tullimenettelyyn;

b)tehtävä tullitarkastukset annettujen tietojen varmentamiseksi ja pyydettävä tarvittaessa täydentäviä lisäasiakirjoja;

c)pyydettävä perustelluissa tapauksissa tavaroiden lähetyspaikasta tai lopullisesta määräpaikasta vastuussa olevaa tullitoimipaikkaa tekemään tullitarkastuksen;

d)pyydettävä tavaroiden saapumis- tai poistumispaikasta vastuussa olevaa tullitoimipaikkaa tekemään tullitarkastuksia, jos on olemassa riski, joka edellyttää toimia heti tavaroiden saapuessa unionin tullialueelle tai ennen niiden poistumista unionin tullialueelta; 

e)suoritettava tullimuodollisuudet mahdollista tullivelkaa vastaavan vienti- tai tuontitullin määrän kantamiseksi.

5.Tullitoimipaikan, joka on vastuussa tavaroiden lähetyspaikasta tai lopullisesta määräpaikasta tai joka vastaa 4 kohdan d alakohdan nojalla paikasta, jossa tavarat saapuvat unionin tullialueelle tai poistuvat sieltä, on tehtävä tuojan sijoittautumispaikasta vastuussa olevan tullitoimipaikan pyytämät tullitarkastukset ja annettava kyseiselle tullitoimipaikalle näiden tarkastusten tulokset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen omia unionin tullialueelle tuotavia tai sieltä vietäviä tavaroita koskevia tarkastuksia.

6.Toimivaltaisilla tullitoimipaikoilla on oltava käyttöoikeus tietoihin, jotka ovat tarpeen lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

8.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelysäännöt muiden toimivaltaisten tullitoimipaikkojen kuin 3 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen tullitoimipaikan määrittämiseksi, mukaan lukien saapumis- ja poistumistullitoimipaikat, sekä menettelysäännöt 5 kohdassa tarkoitettua tullitoimipaikkojen välistä yhteistyötä varten. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2 luku
Tullitarkastukset

43 artikla

Tullitarkastukset

1.Tulliviranomaiset voivat tehdä tarpeellisiksi katsomansa tullitarkastukset, mukaan lukien satunnaistarkastukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän osaston 3 luvun säännösten soveltamista.

2.Tullitarkastuksiin voi kuulua erityisesti tavaroiden tarkastaminen, näytteiden ottaminen, jonkin henkilön antaman datan aitouden, eheyden, oikeellisuuden ja täydellisyyden varmentaminen, asiakirjojen olemassaolon, aitouden, oikeellisuuden ja voimassaolon varmistaminen, talouden toimijoiden tilien, liikekirjanpidon ja datalähteiden tarkastaminen, kuljetusvälineen tarkastaminen sekä matkatavaroiden ja henkilöiden mukanaan tai yllään kuljettamien muiden tavaroiden tarkastaminen ja virallisten selvitysten tekeminen sekä muut vastaavat toimet. Tarvittaessa tullitarkastuksiin kuuluu sähköisen datan käsittely, mukaan lukien EU:n tullidatakeskukseen toimitetun datan lähde.

3.Jos muut viranomaiset tekevät samoille tavaroille muita tarkastuksia kuin tullitarkastuksia, tulliviranomaisten on pyrittävä läheisessä yhteistyössä näiden muiden viranomaisten kanssa siihen, että nämä tarkastukset tehdään mahdollisuuksien mukaan samaan aikaan ja samassa paikassa kuin tullitarkastukset (keskitetyn palvelupisteen periaate) siten, että tulliviranomaisilla on koordinoiva rooli.

44 artikla

Toimitetun datan varmentaminen

1.Kun tulliviranomaiset varmentavat henkilöiden tulliviranomaisille toimittaman datan oikeellisuuden, ne voivat

a)tutkia dataa ja täydentäviä asiakirjoja, mukaan lukien tutustuminen datalähteisiin, jotka ovat talouden toimijoiden hallussa tai jotka palveluntarjoajat ovat tallentaneet talouden toimijoiden lukuun;

b)vaatia toimittamaan muita asiakirjoja tai dataa, mukaan lukien data, joka on talouden toimijoiden hallussa tai jonka palveluntarjoajat ovat tallentaneen talouden toimijoiden lukuun;

c)vaatia pääsyä henkilön sähköisiin rekistereihin;

d)tarkastaa tavarat;

e)ottaa näytteitä tavaroiden analysoimista tai yksityiskohtaista tutkimista varten.

2.Tulliviranomaiset voivat milloin tahansa vaatia tavarat purettaviksi ja niiden pakkaukset avattaviksi, jotta tavarat voidaan tarkastaa, niistä ottaa näytteitä tai niiden kuljetusvälineet tarkastaa.

3.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen varmentamiseksi. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

45 artikla

Tavaroiden tarkastus ja näytteenotto

1.Tuojan, viejän tai liikenteenharjoittajan toimesta tai vastuulla on tavarat kuljetettava paikkaan, jossa ne tarkastetaan ja niistä otetaan näytteet, sekä järjestettävä kaikki tarkastuksen tai näytteenoton edellyttämä käsittely. Tuoja tai viejä vastaa aiheutuvista kustannuksista.

2.Tuojalla, viejällä tai liikenteenharjoittajalla on oikeus olla läsnä tai edustettuna tavaroita tarkastettaessa ja näytteitä otettaessa. Jos tulliviranomaiset pitävät sitä perusteltuna, ne voivat vaatia tuojaa, viejää tai liikenteenharjoittajaa olemaan läsnä tai edustettuna tavaroita tarkastettaessa tai näytteitä otettaessa taikka avustamaan viranomaisia tarkastuksen tai näytteenoton helpottamiseksi.

3.Jos näytteet otetaan voimassa olevien säännösten mukaisesti, tulliviranomaiset eivät ole velvollisia maksamaan minkäänlaisia korvauksia, mutta niiden on vastattava analyysista tai tutkimisesta aiheutuvista kustannuksista.

4.Jos tarkastetaan ainoastaan osa tavaroista tai niistä otetaan näytteitä, osittaisen tarkastuksen taikka näytteiden analyysin tai tutkimisen tulokset koskevat kaikkia samaan lähetykseen kuuluvia tavaroita.

Tuoja tai viejä voi kuitenkin pyytää lisätarkastusta tai -näytteenottoa arvioidessaan, etteivät osittaisen tarkastuksen taikka näytteiden analyysin tai tutkimisen tulokset koske tarkastamatonta osaa asianomaisista tavaroista. Pyyntöön on suostuttava, jos tavaroita ei ole luovutettu, tai jos ne on luovutettu, tuojan tai viejän on osoitettava, ettei niitä ole muutettu millään tavoin.

5.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä toimenpiteet tässä artiklassa tarkoitettua tavaroiden tarkastusta tai näytteenottoa varten. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

46 artikla

Varmentamisen tulokset

1.Tuojan, viejän tai liikenteenharjoittajan toimittamaa dataa koskevan varmennuksen tuloksia käytetään niiden säännösten soveltamiseksi, jotka koskevat sitä tullimenettelyä, johon tavarat asetetaan.

2.Jos annettua dataa ei varmenneta, 1 kohtaa sovelletaan tuojan tai viejän toimittaman datan perusteella.

3.Tulliviranomaisten varmentamisen tuloksilla on sama todistusvoima kaikkialla unionin tullialueella.

4.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä toimenpiteet tässä artiklassa tarkoitettuja tavaroiden varmennuksen tuloksia varten. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

47 artikla

Tunnistamistoimenpiteet

1.Tulliviranomaisten tai tapauksesta riippuen tulliviranomaisten siihen valtuuttamien talouden toimijoiden on toteutettava tavaroiden tunnistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, jos tunnistamista vaaditaan sitä tullimenettelyä koskevien säännösten noudattamisen varmistamiseksi, johon tavarat on tarkoitus asettaa.

Tunnistamistoimenpiteillä on sama oikeudellinen vaikutus kaikkialla unionin tullialueella.

2.Ainoastaan tulliviranomaiset tai näiltä luvan saaneet muut henkilöt saavat poistaa tai hävittää tavaroihin, pakkauksiin tai kuljetusvälineisiin kiinnitetyt tunnisteet, jollei ennalta-arvaamaton tapahtuma tai ylivoimainen este ehdottomasti edellytä niiden poistamista tai hävittämistä tavaroiden tai kuljetusvälineiden suojaamiseksi.

3.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä, mitkä toimenpiteet ovat tässä artiklassa tarkoitettuja tunnistamistoimenpiteitä. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

48 artikla

Jälkitarkastukset

1.Tavaroiden luovutuksen jälkeen tulliviranomaiset voivat tullitarkastuksia varten 

a)varmentaa toimitetun datan oikeellisuuden ja täydellisyyden sekä mahdollisten täydentävien asiakirjojen olemassaolon, aitouden, oikeellisuuden ja voimassaolon;

b)tutkia talouden toimijan tilejä ja muita asiakirjoja, jotka liittyvät kyseisten tavaroiden osalta toteutettuihin toimiin sekä kyseisiin tavaroihin liittyviin aiempiin tai myöhempiin kaupallisiin toimiin;

c)tarkastaa tällaiset tavarat ja ottaa niistä näytteitä, jos se on vielä mahdollista;

d)saada pääsy toimijoiden järjestelmiin sen varmentamiseksi, että noudatetaan velvoitetta toimittaa tai asettaa saataville dataa EU:n tullidatakeskukseen.

2.Nämä tarkastukset voidaan tehdä tuojan tai viejän tai tavaroiden haltijan tiloissa, ammattitoiminnan harjoittajana suoraan tai välillisesti mainituissa toiminnoissa osallisena olevan henkilön tiloissa taikka muun mainittuja asiakirjoja ja dataa ammattitoimintansa yhteydessä hallussaan pitävän henkilön tiloissa.

3.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä toimenpiteet, joita sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettuihin tarkastuksiin, myös tapauksissa, joissa toiminnot toteutetaan useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, sekä tarkastusten ja muiden asianmukaisten menetelmien soveltamista tällaisten tarkastusten yhteydessä koskevat toimenpiteet. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

49 artikla

Unionin sisäiset lento- ja merimatkat

1.Tullitarkastuksia tai -muodollisuuksia kohdistetaan joko unionin sisäisen lento- tai merimatkan suorittavien henkilöiden käsimatkatavaroihin ja kirjattuihin matkatavaroihin ainoastaan, jos tullilainsäädännössä säädetään tällaisista tarkastuksista tai muodollisuuksista.

2.Edellä 1 kohdassa todettu ei rajoita seuraavien soveltamista:

a)turvallisuus ja vaarattomuus;

b)muuhun tulliviranomaisten soveltamaan lainsäädäntöön liittyvät tarkastukset.

3.Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksillä satamat ja lentokentät, joissa tullitarkastuksia ja -muodollisuuksia sovelletaan seuraaviin:

a)henkilöiden käsimatkatavarat ja kirjatut matkatavarat:

i)suoritettaessa lentomatka unionin ulkopuoliselta lentokentältä lähtevällä ja unionin lentokentälle tehdyn välilaskun jälkeen tätä lentoa toiselle unionin lentokentälle jatkavalla ilma-aluksella;

ii)suoritettaessa lentomatka unionin lentokentälle välilaskun tekevällä ja tätä lentoa unionin ulkopuoliselle lentokentälle jatkavalla ilma-aluksella;

iii)käytettäessä yhden aluksen suorittamaa ja perättäisistä merimatkoista koostuvaa, unionin ulkopuolisesta satamasta lähtevää, unionin ulkopuolisessa satamassa poikkeavaa tai unionin ulkopuoliseen satamaan päättyvää merikuljetusta;

iv)matkustettaessa huvialuksella tai turisti- tai liikelentokoneella;

b)käsimatkatavarat ja kirjatut matkatavarat;

i)jotka saapuvat unionin lentokentälle muulta kuin unionin lentokentältä lähteneellä ilma-aluksella ja jotka uudelleenlastataan kyseisellä unionin lentokentällä toiseen, unionin sisäisen lennon tekevään ilma-alukseen;

ii)jotka on lastattu unionin lentokentällä unionin sisäisen lennon tekevään ilma-alukseen niiden uudelleenlastaamiseksi muulla unionin lentokentällä ilma-alukseen, jonka määräpaikka on muu kuin unionin lentokenttä.

Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3 luku
Tullin riskienhallinta

50 artikla

Yleiset periaatteet

1.Tulliviranomaisten on määritettävä riskienhallinnan ja ensisijaisesti automatisoidun riskianalyysin perusteella, sovelletaanko tavaroihin, talouden toimijoihin ja toimitusketjuihin tullitarkastuksia tai muita riskinalennustoimenpiteitä, ja jos sovelletaan, missä ja milloin kyseiset tarkastukset tehdään ja muut lieventävät toimenpiteet toteutetaan.

2.Komissio, EU:n tulliviranomainen ja tulliviranomaiset käyttävät tullin riskienhallintaa eritelläkseen kaikkien tavaroihin, talouden toimijoihin ja toimitusketjuihin liittyvien riskien tasot tämän luvun säännösten mukaisesti.

3.Tullin riskienhallintaan on kuuluttava ainakin seuraavat toimet, tarvittaessa jaksottaisesti:

a)sellaisen EU:n tullidatakeskuksessa tai muissa lähteissä saatavilla olevan asiaankuuluvan datan kerääminen, käsitteleminen, vaihtaminen ja analysoiminen, mukaan lukien muilta viranomaisilta kuin tulliviranomaisilta saatu asiaankuuluva data;

b)riskien tunnistaminen, analysointi, arviointi tai ennustaminen, myös tilastollisten ja ennustavien menetelmien ja satunnaistarkastusten perusteella;

c)tarvittavien toimenpiteiden kehittäminen riskien hallinnoimiseksi, mukaan lukien yhteisten tarkastusten painopistealueiden, yhteisten riskinarviointiperusteiden ja -mallien sekä valvontastrategioiden vahvistaminen;

d)toimien määrääminen ja toteuttaminen, mukaan lukien asianmukaisten riskinalennustoimenpiteiden ja tullitarkastusten valinta;

e)palautteen kerääminen riskienhallinta- ja tarkastustoimien täytäntöönpanosta;

f)riskienhallinnan ja tarkastustoimien seuranta ja uudelleentarkastelu niiden parantamiseksi.

4.Riskinalennustoimenpiteisiin voivat kuulua seuraavat:

a)liikenteenharjoittajan tai viejän ohjeistaminen siitä, että tavaroita ei saa lastata tai kuljettaa;

b)lisätietojen tai -toimien pyytäminen;

c)sellaisten tilanteiden yksilöinti, joissa toisen tulliviranomaisen toimet voivat olla aiheellisia;

d)tarkastuksen tekemisen kannalta sopivimman paikan ja sopivimpien toimenpiteiden suositteleminen;

e)käytettävän reitin ja noudatettavan määräajan määrittäminen silloin, kun tavarat on määrä viedä unionin tullialueelta.

51 artikla

Roolit ja vastuut

1.Komissio voi vahvistaa yhteiset tarkastusten painopistealueet sekä yhteiset riskinarviointiperusteet ja -mallit kaiken tyyppisille riskeille, myös taloudellisiin etuihin liittyville riskeille.

2.Rajoittamatta tämän artiklan 6 kohdan f alakohdan ja 43 artiklan soveltamista komissio voi yksilöidä muun tulliviranomaisten soveltaman lainsäädännön alalla tiettyjä aloja, jotka olisi priorisoitava tullialan riskienhallinnassa ja tullitarkastuksissa.

3.Komissio voi:

a)antaa EU:n tulliviranomaiselle poliittisia suuntaviivoja riskienhallintahankkeita ja valvontastrategioita varten;

b)pyytää EU:n tulliviranomaista arvioimaan säännöllisesti tai tapauskohtaisesti riskienhallintatoimien toteuttamista;

c)pyytää EU:n tulliviranomaista valmistelemaan riskejä koskevan valvontastrategian ja tekemään uhka-arvioita.

4.Komissio voi 1–3 kohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten kerätä, käsitellä ja analysoida dataa, joka on saatavilla EU:n tullidatakeskuksessa ja muissa lähteissä, kuten muilla viranomaisilla kuin tulliviranomaisilla.

5.EU:n tulliviranomainen toteuttaa unionin tason riskienhallintatoimia 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tullipoliittisten suuntaviivojen ja 2 kohdassa tarkoitetun priorisoinnin perusteella. Sen on

a)kerättävä, käsiteltävä ja analysoitava dataa, joka on saatavilla EU:n tullidatakeskuksessa tai muissa lähteissä, kuten muilla viranomaisilta kuin tulliviranomaisilla;

b)avustettava komissiota yhteisten tarkastusten painopistealueiden sekä yhteisten riskien arviointiperusteiden ja -mallien määrittelyssä riskienhallintaa koskevan operatiivisen tiedon ja teknisen asiantuntemuksen perusteella;

c)kehitettävä pyydettäessä 3 kohdan mukaisesti valvontastrategioita, tarvittaessa muiden viranomaisten kuin tulliviranomaisten kanssa, ja tehtävä uhka-arvioita;

d)vaihdettava 53 artiklan mukaisesti asiaankuuluvaa dataa, mahdollisuuksien mukaan EU:n tullidatakeskuksen kautta, tulliviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa tämän osaston soveltamiseksi;

e)kehitettävä ja pantava täytäntöön yhteinen riskianalyysi riskisignaalien ja riskianalyysin tulosten luomiseksi ja tarvittaessa tarkastussuositusten ja muiden asianmukaisten riskinalennustoimenpiteiden tarjoamiseksi tulliviranomaisille, myös komission vahvistamien yhteisten tarkastusten painopistealueiden ja yhteisten riskinarviointiperusteiden ja -mallien soveltamista sekä kriisitilanteiden hoitamista varten;

f)ilmoitettava OLAFille, jos se havaitsee tai epäilee petostapauksia, ja antaa sille kaikki näihin tapauksiin liittyvät tarvittavat tiedot.

6.Tulliviranomaisten on EU:n tullidatakeskuksessa ja muissa lähteissä saatavilla olevia tietoja käyttäen

a)kerättävä, käsiteltävä ja analysoitava dataa, joka on saatavilla EU:n tullidatakeskuksessa tai muissa lähteissä, kuten muilla viranomaisilta kuin tulliviranomaisilla;

b)toteutettava kansallisia riskienhallintatoimia, mukaan lukien riskianalyysi, yhteistyö ja riskienhallintaa koskevien tietojen vaihto asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten kanssa, ja toteutettava riskinalennustoimenpiteitä;

c)pantava täytäntöön kansallisia prosesseja, jotka ovat tarpeen yhteisten riskinarviointiperusteiden ja -mallien sekä yhteisten tarkastusten painopistealueiden täytäntöönpanemiseksi;

d)pantava täytäntöön EU:n tulliviranomaisen luomat riskisignaalit, riskianalyysin tulokset ja tarkastussuositukset;

e)annettava tarkastussuosituksia ja ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden tulliviranomaisille muista asianmukaisista riskinalennustoimenpiteistä;

f)tehtävä tarkastuspäätöksiä;

g)tehtävä tarkastuksia tämän osaston 2 luvun ja mahdollisesti sovellettavien yhteisten riskinarviointiperusteiden ja -mallien mukaisesti;

h)esitettävä EU:n tulliviranomaiselle perusteet, jos tarkastussuositusta ei pantu täytäntöön.

7.EU:n tulliviranomaisen on ilmoitettava komissiolle riskienhallintatoimistaan ja niiden tuloksista neljännesvuosittain ja tarvittaessa tai komission pyynnöstä tapauskohtaisesti. Sen on annettava komissiolle kaikki tältä osin tarvittavat tiedot.

8.Komissio voi 265 artiklan 1 kohdassa säädettyyn päivämäärään saakka hoitaa tässä artiklassa tarkoitetut EU:n tulliviranomaisen riskienhallintatehtävät.

52 artikla

Yhteiset riskinarviointiperusteet ja -mallit

1.Yhteisiin riskin arviointiperusteisiin ja -malleihin on sisällyttävä kaikki seuraavat:

a)riskien kuvaus;

b)riskitekijät tai -indikaattorit, joita käytetään valittaessa tavaroita tai talouden toimijoita tullitarkastuksiin;

c)tulliviranomaisten tekemien tullitarkastusten luonne;

d)riskianalyysien ja riskinalennustoimenpiteiden soveltaminen toimitusketjussa, mukaan lukien tieto- tai toimintapyynnöt ja ohjeet olla kuormaamatta tai kuljettamatta;

e)c alakohdassa tarkoitettujen tullitarkastusten soveltamisaika.

2.Yhteisiä riskin arviointiperusteita ja -malleja vahvistettaessa on otettava huomioon kaikki seuraavat:

a)suhteellisuus riskiin nähden;

b)tarkastusten kiireellisyys;

c)kohtuudella odotettavissa olevat vaikutukset kauppavirtoihin, yksittäisiin jäsenvaltioihin ja valvontaresursseihin.

53 artikla

Riskienhallinnan ja tarkastusten kannalta merkitykselliset tiedot

1.Kaikki riskitiedot, riskisignaalit, riskianalyysin tulokset, tarkastussuositukset, tarkastuspäätökset ja tarkastustulokset on kirjattava siihen toimintaprosessiin, johon ne liittyvät, ja EU:n tullidatakeskukseen riippumatta siitä, perustuivatko ne kansalliseen tai yhteiseen riskianalyysiin vai satunnaisotantaan. Tulliviranomaisten on vaihdettava riskitietoja keskenään sekä EU:n tulliviranomaisen ja komission kanssa.

2.Tulliviranomaisilla, EU:n tulliviranomaisella ja komissiolla on oikeus käsitellä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja seikkoja 51 ja 54 artiklassa tarkoitettujen rooliensa ja vastuidensa mukaisesti.

3.EU:n tulliviranomaisen on mahdollisuuksien mukaan käytettävä EU:n tullidatakeskusta kerätäkseen muita sellaisia datalähteitä, asiakirjoja tai tietoja, joita EU:n tulliviranomainen, komissio tai jäsenvaltion tulliviranomainen pitää merkityksellisinä riskienhallinnan kannalta, tai ollakseen yhteentoimiva kyseisten datalähteiden, asiakirjojen tai tietojen kanssa

4.Komissio voi 265 artiklan 1 kohdassa säädettyyn päivämäärään saakka hoitaa tässä artiklassa tarkoitetut EU:n tulliviranomaisen tehtävät.

54 artikla

Tullialan riskienhallinnan arviointi

1.Komissio tekee vähintään kahden vuoden välein yhteistyössä EU:n tulliviranomaisen ja jäsenvaltioiden tulliviranomaisten kanssa riskienhallinnan täytäntöönpanoa koskevan arvioinnin parantaakseen jatkuvasti sen operatiivista ja strategista vaikuttavuutta ja tehokkuutta; komissio voi lisäksi järjestää jatkuvasti arviointitoimia, jotka toteutetaan silloin, kun se pitää niitä tarpeellisina.

2.Tätä varten EU:n tulliviranomainen kerää ja analysoi asiaankuuluvat tiedot ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimet. EU:n tulliviranomainen voi pyytää tältä osin säännöllisiä tai tapauskohtaisia raportteja yhdeltä tai useammalta jäsenvaltiolta.

3.Komissio voi tätä varten käsitellä kaikkia EU:n tullidatakeskuksen kautta saatavilla olevia asiaankuuluvia tietoja ja pyytää lisätietoja EU:n tulliviranomaiselta ja kansallisilta viranomaisilta täyttääkseen tämän osaston mukaiset roolinsa ja vastuunsa.

4.Kun komissio vahvistaa yhteisiä riskinarviointiperusteita ja yhteisiä tarkastusten painopistealueita, se ottaa tarvittaessa huomioon tämän artiklan nojalla tehdyt arvioinnit.

55 artikla

Täytäntöönpanovallan siirto

1.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tullitarkastusten ja riskienhallinnan yhdenmukainen soveltaminen, mukaan lukien tietojenvaihto sekä tässä osastossa tarkoitettujen yhteisten riskinarviointiperusteiden ja -mallien ja yhteisten tarkastusten painopistealueiden vahvistaminen. Näihin toimenpiteisiin on sisällyttävä vähintään seuraavat:

a)EU:n tullidatakeskukseen kirjattavat tiedot riskienhallinnasta ja tarkastuksista, mukaan lukien riskitiedot, riskianalyysin tulokset, tarkastussuositukset, tarkastuspäätökset ja tarkastustulokset, sekä oikeus tutustua tällaisiin tietoihin ja käsitellä niitä;

b)menettelylliset toimenpiteet, jotka koskevat olemassa olevien tullitietojärjestelmien käyttöä ja käyttöoikeutta siirtymäkauden aikana; menettelylliset toimenpiteet EU:n tullidatakeskuksen ja muiden järjestelmien yhteentoimivuuden hallinnoimiseksi;

c)menettelylliset toimenpiteet, jotka liittyvät raportointivaatimuksen soveltamiseen jälkitarkastuksissa ja satunnaistarkastuksissa;

d)EU:n tulliviranomaisen ja tiettyjen muiden unionin laitosten, elinten ja virastojen sekä muiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten väliset yhteistyöjärjestelyt, mukaan lukien tietojenvaihto;

e)vastuussa olevan tulliviranomaisen määrittäminen, kun on kyse erityisistä riskienhallintaprosesseista, jotka voivat koskea useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota;

f)tarkastuksia koskevat menettelylliset näkökohdat, mukaan lukien jälkitarkastukset, jotka koskevat useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota, sekä näytteenoton ja muiden tarkastusten tulosten saatavuus asianomaisten tulliviranomaisten keskuudessa;

g)sellaisia riskitietoja koskevat järjestelyt, jotka vaihdetaan tulliviranomaisten välillä sekä EU:n tulliviranomaisen ja komission kanssa;

h)edellä 51 artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 52 artiklassa tarkoitetut yhteiset tarkastusten painopistealueet ja yhteiset riskinarviointiperusteet ja -mallit, mukaan lukien yksityiskohtaiset säännöt niiden tarvittaessa tapahtuvasta kiireellisestä soveltamisesta.

Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.Komissio hyväksyy 262 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen viipymättä sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä tällaisiin toimenpiteisiin liittyvissä erittäin kiireellisissä tapauksissa, mukaan lukien yksityiskohtaiset säännöt niiden kiireellisestä soveltamisesta sellaisiin kriisi- tai vaaratilanteisiin reagoimiseksi, jotka voivat aiheuttaa välittömän riskin turvallisuudelle ja vaarattomuudelle, silloin kun on asianmukaisesti perusteltu tarve saattaa yhteinen riskienhallinta nopeasti ajan tasalle ja mukauttaa tietojenvaihtoa, yhteisiä riskinarviointiperusteita ja -malleja sekä yhteisiä tarkastusten painopistealueita riskien kehittymisen perusteella.

V osasto
TAVAROIDEN ASETTAMINEN TULLIMENETTELYYN

1 luku
Tavaroiden tullioikeudellinen asema

56 artikla

Unionitavaraolettama

1.Kaikkia unionin tullialueella olevia tavaroita pidetään unionitavaroina, jollei vahvisteta, että tavarat eivät ole tullioikeudelliselta asemaltaan unionitavaroita.

2.Erityisissä tapauksissa, joissa 1 kohdassa säädettyä olettamaa ei sovelleta, unionin tavaroiden tullioikeudellinen asema täytyy todistaa.

3.Erityisissä tapauksissa tavaroilla, jotka on tuotettu kokonaan unionin tullialueella, ei ole tullioikeudellista asemaa unionitavaroina, jos ne on tuotettu väliaikaisesti varastoiduista tai ulkoiseen passitusmenettelyyn, varastointimenettelyyn, väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn tai sisäisen jalostuksen menettelyyn asetetuista tavaroista.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä

a)erityiset tapaukset, joissa 1 kohdassa säädettyä olettamaa ei sovelleta;

b)edellytykset helpotusten myöntämiselle unionitavaroiden tullioikeudellista asemaa koskevien todisteiden määrittelyyn;

c)erityiset tapaukset joissa 3 kohdassa tarkoitetuilla tavaroilla ei ole unionitavaroiden tullioikeudellista asemaa.

5.Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä menettelysäännöt unionitavaroiden tullioikeudellista asemaa koskevien todisteiden esittämisestä ja todentamisesta. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

57 artikla

Unionitavaran aseman menettäminen

Unionitavaroista tulee muita kuin unionitavaroita

a)kun ne viedään unionin tullialueelta, sikäli kuin sisäistä passitusta koskevia sääntöjä ei sovelleta:

b)kun ne on asetettu ulkoiseen passitusmenettelyyn, varastointimenettelyyn tai sisäisen jalostuksen menettelyyn, sikäli kuin tämä tullilainsäädännön mukaan on mahdollista;

c)kun ne on asetettu tietyn käyttötarkoituksen menettelyyn ja joko luovutetaan myöhemmin valtiolle tai hävitetään niin, että niistä jää jätteitä;

d)kun vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus mitätöidään tavaroiden luovutuksen jälkeen.

58 artikla

Unionin tullialueelta väliaikaisesti vietävät unionitavarat

1.Unionitavaroiden tullioikeudellinen asema säilyy 112 artiklan 2 kohdan b, c, d ja e alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ainoastaan, jos kyseinen asema on vahvistettu tullilainsäädännössä säädetyin edellytyksin ja menetelmin.

2.Erityisissä tapauksissa unionitavarat voivat liikkua muutoin kuin tullimenettelyyn asetettuina unionin tullialueella sijaitsevasta paikasta toiseen ilman, että niiden tullioikeudellinen asema muuttuu, vaikka ne liikkuvat väliaikaisesti tämän alueen ulkopuolella.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä ne erityiset tapaukset, joissa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tavaroiden tullioikeudellinen asema ei muutu.

2 luku
Asettaminen ja luovutus

59 artikla

Tavaroiden asettaminen tullimenettelyyn 

1.Tuojien, viejien ja menettelyn haltijoiden, jotka aikovat asettaa tavaroita tullimenettelyyn, on toimitettava tai asetettava saataville kyseistä menettelyä varten tarvittava data heti, kun se on saatavilla, ja joka tapauksessa ennen tavaroiden luovutusta.

2.Oletettujen tuojien on toimitettava tai asetettava saataville tiedot unionin tullialueelle tuotavien tavaroiden etämyynnistä viimeistään maksun hyväksymispäivää seuraavana päivänä ja joka tapauksessa ennen tavaroiden luovutusta.

3.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa, jotka liittyvät täydentäviin asiakirjoihin tai tavaroiden lopullisen arvon määrittämiseen, tulliviranomaiset voivat valtuuttaa luotetut ja valvotut toimijat toimittamaan osan datasta, lukuun ottamatta lastin ennakkoilmoitusta, tavaroiden luovutuksen jälkeen. Tuojan tai viejän on annettava toimittamatta jätetyt tiedot tietyssä määräajassa.

4.Tavarat on asetettava tullimenettelyyn, kun ne luovutetaan. Jollei toisin säädetä, luovutuspäivänä voimassa olevia säännöksiä on sovellettava tullimenettelyyn, johon tavarat asetetaan, ja kaikkiin muihin tuonti- tai vientimuodollisuuksiin.

5.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut data ja tiedot sekä se data, joka voidaan antaa tavaroiden luovutuksen jälkeen, ja tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut määräajat tällaisen datan toimittamiselle.

60 artikla

Tavaroiden luovutus

1.Tulliviranomaisten, jotka ovat vastuussa tavaroiden asettamisesta tullimenettelyyn 42 artiklan 3 kohdan mukaisesti, on päätettävä tavaroiden luovutuksesta ottaen huomioon tuojan tai viejän toimittamaa dataa koskevan riskianalyysin tulokset ja tarvittaessa mahdollisten tarkastusten tulokset.

2.Tavarat luovutetaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)tuoja tai viejä on vastuussa tavaroista;

b)kaikki tulliviranomaisten pyytämät tiedot ja tiettyä menettelyä varten tarvittavat vähimmäistiedot on toimitettu tulliviranomaisille tai asetettu niiden saataville;

c)88, 118, 132 ja 135 artiklassa tarkoitetut menettelyyn asettamisen edellytykset ovat täyttyneet;

d)tavaroita ei ole valittu tarkastukseen.

3.Tulliviranomaisten on evättävä luovutus seuraavissa tapauksissa:

a)kun edellytykset tavaroiden asettamiselle kyseiseen menettelyyn eivät täyty, mukaan lukien tavaroiden kannalta merkitykselliset asetuksen (EU) 2022/2399 2 artiklan 11 alakohdassa määritellyt muuta kuin tullialaa koskevat unionin muodollisuudet;

b)kun niillä on näyttöä siitä, että tavarat eivät ole tulliviranomaisten soveltaman muun asiaankuuluvan lainsäädännön mukaisia, jollei kyseisessä lainsäädännössä edellytetä muiden viranomaisten kuulemista etukäteen;

c)kun niillä on näyttöä siitä, että toimitettu data ei ole tarkka.

4.Tulliviranomaisten on keskeytettävä luovutus seuraavissa tapauksissa:

a)kun niillä on syytä uskoa, että tavarat eivät ole tulliviranomaisten soveltaman muun asiaankuuluvan lainsäädännön mukaisia tai että ne aiheuttavat vakavan riskin ihmisten, eläinten tai kasvien terveydelle ja elämälle, ympäristölle tai muulle yleiselle edulle, myös taloudellisille eduille; tai

b)kun muut viranomaiset ovat sitä pyytäneet muun tulliviranomaisten soveltaman lainsäädännön mukaisesti. 

5.Kun luovutus on keskeytetty 4 kohdan mukaisesti, tulliviranomaisten on kuultava muita viranomaisia, jos muussa tulliviranomaisten soveltamassa asiaankuuluvassa lainsäädännössä sitä edellytetään, ja

a)evättävä luovutus, jos muut viranomaiset ovat sitä pyytäneet muun tulliviranomaisten soveltaman lainsäädännön mukaisesti; tai

b)luovutettava tavarat, jos ei ole syytä uskoa, että muussa tulliviranomaisten soveltamassa lainsäädännössä asetetut vaatimukset ja muodollisuudet, jotka liittyvät tällaiseen luovutukseen, eivät täyty, ja

i)muut viranomaiset ovat hyväksyneet luovutuksen, tai

ii)muut viranomaiset eivät ole vastanneet muussa tulliviranomaisten soveltamassa asiaankuuluvassa lainsäädännössä asetetussa määräajassa, tai

iii)muut viranomaiset ilmoittavat tulliviranomaisille tarvitsevansa enemmän aikaa arvioidakseen, ovatko tavarat muun tulliviranomaisten soveltaman asiaankuuluvan lainsäädännön mukaisia edellyttäen, että ne eivät ole pyytäneet luovutuksen keskeyttämisen jatkamista ja että tuoja tai viejä antaa tulliviranomaisille kyseisten tavaroiden täydelliset jäljitettävyystiedot 15 päivän ajalta siitä päivästä alkaen, jona muut viranomaiset antoivat ilmoituksen, tai siihen päivään asti, jona muut viranomaiset ovat arvioineet ja ilmoittaneet tarkastustensa tulokset tuojalle tai viejälle, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. Tulliviranomaisten on asetettava jäljitettävyystiedot muiden viranomaisten saataville.

6.Rajoittamatta muun tulliviranomaisten soveltaman asiaankuuluvan lainsäädännön soveltamista tulliviranomaisten katsotaan luovuttaneen tavarat, jos ne eivät ole valinneet niitä mihinkään tarkastukseen kohtuullisen ajan kuluessa sen jälkeen, kun

a)oletettujen tuojien tavarat ovat saapuneet unionin tullialueelle; tai

b)tuojien tavarat ovat saapuneet lopulliseen määräpaikkaansa; tai

c)viejä on lähettänyt lähtöä edeltävät tiedot. 

7.Kun tulliviranomaiset ovat keskeyttäneet tavaroiden luovutuksen 4 kohdan mukaisesti tai evänneet tavaroiden luovutuksen 3 kohdan tai 5 kohdan a alakohdan mukaisesti, niiden on kirjattava päätöksensä ja tarvittaessa muut unionin lainsäädännössä edellytetyt tiedot EU:n tullidatakeskukseen. Nämä tiedot on asetettava muiden tulliviranomaisten saataville.

8.Kun tulliviranomaiset ovat evänneet tavaroiden luovutuksen 3 tai 5 kohdan mukaisesti

a)jos muut viranomaiset eivät ole esittäneet vastaväitettä, tavarat voidaan myöhemmin asettaa toiseen tullimenettelyyn mainiten, että tavaroiden luovutus toiseen tullimenettelyyn oli aiemmin evätty;

b)jos muut viranomaiset ovat vastustaneet tavaroiden asettamista yhteen tai useampaan tullimenettelyyn, tulliviranomaisten on kirjattava nämä tiedot EU:n tullidatakeskukseen ja toimittava sen mukaisesti.

9.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettu kohtuullinen aika.

61 artikla

Luotettujen ja valvottujen toimijoiden tulliviranomaisten lukuun suorittama tavaroiden luovutus

1.Poiketen siitä, mitä 60 artiklan 1 kohdassa säädetään, tulliviranomaiset voivat valtuuttaa luotetut ja valvotut toimijat luovuttamaan tavarat niiden lukuun, kun tavarat vastaanotetaan tuojan, omistajan tai vastaanottajan toimipaikassa tai kun tavarat lähetetään viejän, omistajan tai lähettäjän toimipaikasta edellyttäen, että asiaankuuluvaa menettelyä varten tarvittava data ja reaaliaikaiset tiedot tavaroiden saapumisesta tai lähettämisestä toimitetaan tulliviranomaisille tai asetetaan niiden saataville.

2.Tulliviranomaiset voivat valtuuttaa luotetut ja valvotut toimijat tekemään tavaroille tietyt tarkastukset tullivalvonnassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 43 artiklan soveltamista. Niissä tapauksissa, joissa tavaroihin sovelletaan muuta tulliviranomaisten soveltamaa lainsäädäntöä, tulliviranomaisten on kuultava muita viranomaisia ennen tällaisen luvan myöntämistä ja ne voivat sopia kyseisten muiden viranomaisten kanssa tarkastussuunnitelmasta.

3.Jos 2 kohdassa tarkoitetulla luotetulla ja valvotulla toimijalla on syytä uskoa, että tavarat eivät ole muun tulliviranomaisten soveltaman asiaankuuluvan lainsäädännön mukaisia, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta tulliviranomaisille ja tarvittaessa muille viranomaisille. Tällöin tulliviranomaiset tekevät päätöksen luovutuksesta. 

4.Tulliviranomaiset voivat milloin tahansa vaatia, että luotettu ja valvottu toimija esittää tavarat tarkastusta varten tullitoimipaikassa tai paikassa, jonne tavarat oli tarkoitus luovuttaa.

5.Jos tulliviranomaiset ovat havainneet uuden vakavan taloudellisen riskin tai muun erityisen tilanteen, joka liittyy niiden lukuun tapahtuvaa luovutusta koskevaan valtuutukseen, ne voivat keskeyttää kyseisen valtuutuksen voimassaolon tietyksi ajaksi ja ilmoittaa tästä asianomaiselle luotetulle ja valvotulle toimijalle. Tällöin päätöksen tavaroiden luovutuksesta tekevät tulliviranomaiset.

62 artikla

Tavaroiden tullimenettelyyn asettamista koskevien tietojen muuttaminen ja mitätöinti

1.Tuojien ja viejien on muutettava yhtä tai useampaa kohtaa datassa, joka on annettu tavaroiden asettamiseksi tullimenettelyyn, jos ne saavat tietoonsa, että asiaankuuluvat tiedot ovat muuttuneet niiden kirjanpidossa, tai kun tulliviranomainen ohjeistaa niitä tekemään näin tai ilmoittaa niille datan täsmällisyyteen, täydellisyyteen tai laatuun liittyvästä ongelmasta, paitsi jos tulliviranomaiset ovat ilmoittaneet aikovansa tarkastaa tavarat tai todenneet, että toimitettu data on virheellinen, tai tavarat on jo esitetty tullille.

2.Tuojien ja viejien on mitätöitävä data, joka on annettu tavaroiden asettamiseksi tullimenettelyyn, heti kun ne saavat tietoonsa, että tavaroita ei tuoda unioin tullialueelle tai viedä unionin tullialueelta. Tulliviranomaisten on mitätöitävä tavaroiden asettamiseksi tullimenettelyyn toimitettu data, jos tavaroita ei ole tuotu unionin tullialueelle tai viety unionin tullialueelta 200 päivän kuluttua päivästä, jona tiedot toimitettiin tai asetettiin saataville.

3.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen muuttamista ja mitätöintiä koskevat menettelysäännöt. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3 luku
Siirtymäsäännökset

63 artikla

Tavaroiden tulli-ilmoitus

1.Kaikista tullimenettelyyn asetettaviksi tarkoitetuista tavaroista on annettava kyseistä menettelyä koskeva tulli-ilmoitus 265 artiklan 4 kohdassa säädettyyn päivämäärään asti.

2.Tuojat, viejät ja passitusmenettelyn haltijat voivat 265 artiklan 4 kohdassa säädetystä päivästä alkaen antaa tullimenettelyyn asettamista varten tulli-ilmoituksen taikka toimittaa tai asettaa saataville asiaankuuluvan menettelyn kannalta merkitykselliset tiedot EU:n tullidatakeskusta käyttäen. Jäljempänä 265 artiklan 3 kohdassa säädetystä päivästä alkaen tuojien, viejien ja passitusmenettelyn haltijoiden on tavaroiden tullimenettelyyn asettamista varten toimitettava tai asetettava saataville asiaankuuluvan menettelyn kannalta merkitykselliset tiedot EU:n tullidatakeskusta käyttäen.

3.Erityisissä tapauksissa tulli-ilmoitus voidaan antaa muulla tavalla kuin sähköisillä tietojenkäsittelymenetelmillä.

4.Tulli-ilmoitus on annettava olosuhteista riippuen johonkin seuraavista:

a)tullitoimipaikka, joka on vastuussa tavaroiden ensimmäisestä saapumispaikaista unionin tullialueella; tai

b)tullitoimipaikka, joka on vastuussa meri- tai ilmateitse saapuvien tavaroiden purkauspaikasta;

c)passitusmenettelyn määrätullitoimipaikka, jos tavarat ovat saapuneet unionin tullialueelle passitusmenettelyssä;

d)tullitoimipaikka, joka on vastuussa paikasta, jossa passitusmenettelyyn asetettavat tavarat sijaitsevat;

e)tullitoimipaikka, joka on vastuussa sellaisen tulliyksinkertaistuksiin oikeutetun valtuutetun talouden toimijan sijoittautumispaikasta jolla on lupa keskitettyyn tulliselvitykseen;

f)tullitoimipaikka, joka on vastuussa paikasta, jossa unionin tullialueelta vietäviksi tarkoitetut tavarat sijaitsevat.

5.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä ne erityiset tapaukset, joissa tulli-ilmoitus voidaan antaa muulla tavalla kuin sähköisillä tietojenkäsittelymenetelmillä tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti.

6.Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä

a)tulli-ilmoituksen antamismenettelyn 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;

b)säännöt, joissa määritetään muut toimivaltaiset tullitoimipaikat kuin 4 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen tullitoimipaikka, mukaan lukien saapumis- ja poistumistullitoimipaikat.

Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

64 artikla

Vakiomuotoinen tulli-ilmoitus

1.Vakiomuotoisissa tulli-ilmoituksissa on annettava kaikki tiedot, jotka tarvitaan tavaroille ilmoitettavaa tullimenettelyä koskevien säännösten soveltamiseksi.

2.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä1 kohdassa tarkoitetun tulli-ilmoituksen antamista koskevan menettelyn. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

65 artikla

Yksinkertaistettu ilmoitus

1.Tulliviranomaiset voivat 265 artiklan 3 kohdassa säädettyyn päivämäärään asti hyväksyä, että henkilö asettaa tavarat tullimenettelyyn yksinkertaistetulla ilmoituksella, josta voi puuttua tiettyjä 40 artiklassa tarkoitettuja tietoja tai täydentäviä asiakirjoja.

2.Tulliviranomaiset voivat 265 artiklan 4 kohdassa säädettyyn päivämäärään asti sallia yksinkertaistetun ilmoituksen säännöllisen käytön.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun luvan myöntämisedellytykset.

4.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä yksinkertaistetun ilmoituksen antamista koskevan menettelyn. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

66 artikla

Täydentävä ilmoitus

1.Edellä 65 artiklassa tarkoitetun yksinkertaistetun ilmoituksen tai 73 artiklan mukaisen ilmoittajan kirjanpitoon tehtävän merkinnän tapauksessa ilmoittajan on annettava erityisen määräajan kuluessa toimivaltaiseen tullitoimipaikkaan täydentävä ilmoitus, joka sisältää kyseistä tullimenettelyä varten tarvittavat tiedot.

Edellä 65 artiklassa tarkoitetun yksinkertaistetun ilmoituksen tapauksessa tarvittavien täydentävien asiakirjojen on oltava ilmoittajan hallussa ja tulliviranomaisten käytettävissä tietyn määräajan kuluessa.

Täydentävä ilmoitus voi olla yleinen, jaksoittainen tai kokoava ilmoitus.

2.Velvoitteesta antaa täydentävä ilmoitus on luovuttava seuraavissa tapauksissa:

a)kun tavarat asetetaan tullivarastointimenettelyyn;

b)muissa erityisissä tapauksissa.

3.Tulliviranomaiset voivat luopua täydentävän ilmoituksen vaatimisesta, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)yksinkertaistettu ilmoitus koskee tavaroita, joiden arvo ja paljous ovat tilastoinnin kynnysarvon alapuolella;

b)yksinkertaistetussa ilmoituksessa on jo kaikki tiedot kyseistä tullimenettelyä varten;

c)yksinkertaistettua ilmoitusta ei anneta ilmoittajan kirjanpitoon tehtävänä merkintänä.

4.Edellä 65 artiklassa tarkoitettua yksinkertaistettua ilmoitusta tai 73 artiklassa tarkoitettua ilmoittajan kirjanpitoon tehtävää merkintää ja täydentävää ilmoitusta pidetään yhtenä jakamattomana asiakirjana, joka tulee voimaan yksinkertaistetun ilmoituksen tapauksessa sinä päivänä, jona yksinkertaistettu ilmoitus hyväksytään 69 artiklan mukaisesti, ja ilmoittajan kirjanpitoon tehtävän merkinnän osalta sinä päivänä, jona kyseinen merkintä tehdään.

5.Paikkaa, johon täydentävä ilmoitus on annettava, pidetään 169 artiklaa sovellettaessa paikkana, johon tulli-ilmoitus on annettu.

6.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä

a)edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määräaika, jonka kuluessa täydentävä ilmoitus on annettava;

b)edellä 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu määräaika, jonka kuluessa täydentävien asiakirjojen on oltava ilmoittajan hallussa ja tulliviranomaisten saatavilla;

c)erityiset tapaukset, joissa täydentävän ilmoituksen antamista koskevasta velvoitteesta luovutaan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

7.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä täydentävän ilmoituksen antamista koskevat menettelysäännöt. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

67 artikla

Tulli-ilmoituksen antaminen

1.Tulli-ilmoituksen voi 265 artiklan 3 kohdassa säädettyyn päivämäärään asti antaa henkilö, joka pystyy antamaan kaikki tiedot, jotka tarvitaan tavaroille ilmoitettavaa tullimenettelyä koskevien säännösten soveltamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 66 artiklan 1 kohdan soveltamista. Tämän henkilön on myös pystyttävä esittämään tai esityttämään kyseiset tavarat tullille.

Jos kuitenkin tulli-ilmoituksen hyväksymisestä seuraa erityisiä velvollisuuksia tietylle henkilölle, tämän on annettava kyseinen tulli-ilmoitus itse tai edustajansa välityksellä.

2.Poiketen siitä, mitä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, unionin tullialueelle direktiivin 2006/112/EY XII osaston 6 luvun 4 jaksossa säädetyn etämyynnin erityisjärjestelmän mukaisesti tuotaviksi tarkoitettujen tavaroiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen koskevan tulli-ilmoituksen antaa oletettu tuoja tai kyseinen ilmoitus annetaan sen lukuun.

3.Ilmoittajan on oltava sijoittautunut unionin tullialueelle.

4.Edellä olevasta 3 kohdasta poiketen, seuraavilta ilmoittajilta ei vaadita sijoittautumista unionin tullialueelle:

a)henkilöt, jotka antavat tulli-ilmoituksen passitusta tai väliaikaista maahantuontia varten;

b)henkilöt, jotka antavat satunnaisesti tulli-ilmoituksen, mukaan lukien tietyn käyttötarkoituksen menettelyä tai sisäisen jalostuksen menettelyä varten, edellyttäen että tulliviranomaiset pitävät tätä perusteltuna;

c)henkilöt, jotka ovat sijoittautuneet maahan, jonka alue on unionin tullialueen välittömässä läheisyydessä, ja jotka esittävät tulli-ilmoituksessa mainitut tavarat tämän maan välittömässä läheisyydessä olevalla unionin rajatullitoimipaikalla edellyttäen, että maa, johon henkilöt ovat sijoittautuneet, myöntää vastaavan edun unionin tullialueelle sijoittautuneille henkilöille;

d)oletetut tuojat, jotka osallistuvat direktiivin 2006/112/EY XII osaston 6 luvun 4 jaksossa säädetyn erityisjärjestelmän mukaiseen unionin tullialueelle tuotaviksi tarkoitettujen tavaroiden etämyyntiin edellyttäen, että ne nimeävät välillisen edustajan.

5.Tulli-ilmoitukset on todennettava.

68 artikla

Tulli-ilmoituksen antaminen ennen tavaroiden esittämistä

1.Tulli-ilmoitus voidaan antaa ennen tavaroiden oletettua esittämistä tullille. Jos tavaroita ei esitetä 30 päivän kuluessa tulli-ilmoituksen antamispäivästä, tulli-ilmoitusta ei katsota annetun.

2.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä 1 kohdassa tarkoitettua tulli-ilmoituksen antamista koskevan menettelyn. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

69 artikla

Tulli-ilmoituksen hyväksyminen

1.Tulliviranomaisten on välittömästi hyväksyttävä tässä luvussa ja 40 artiklassa säädetyt edellytykset täyttävät tulli-ilmoitukset, jos niissä tarkoitetut tavarat on esitetty tullille.

2.Niitä säännöksiä, jotka ovat voimassa sinä päivänä, jona tulliviranomaiset hyväksyvät tulli-ilmoituksen, on, jollei toisin säädetä, sovellettava tavaroille ilmoitettuun tullimenettelyyn ja muihin tuonti- tai vientimuodollisuuksiin.

3.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tulli-ilmoituksen hyväksymistä koskevat menettelysäännöt, mukaan lukien kyseisten sääntöjen soveltaminen 72 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

70 artikla

Tulli-ilmoituksen muuttaminen

1.Ilmoittajan on saatava pyynnöstään muuttaa yhtä tai useampaa tulli-ilmoituksessa olevaa tietoa sen jälkeen, kun tulliviranomaiset ovat hyväksyneet kyseisen ilmoituksen. Muutoksella ei voida muuttaa tulli-ilmoitusta koskemaan muita kuin siinä alun perin tarkoitettuja tavaroita.

2.Tällaista muutosta ei kuitenkaan voida sallia, jos sitä haetaan sen jälkeen, kun jokin seuraavista on jo tapahtunut:

a)tulliviranomaiset ovat ilmoittaneet ilmoittajalle aikovansa tarkastaa tavarat;

b)tulliviranomaiset ovat todenneet tulli-ilmoituksen tiedot virheellisiksi;

c)tulliviranomaiset ovat luovuttaneet tavarat.

3.Ilmoittajan voidaan hakemuksesta sallia kolmen vuoden kuluessa hyväksymispäivästä muuttaa tulli-ilmoitusta tavaroiden luovutuksen jälkeen, jotta ilmoittaja voisi noudattaa tavaroiden asettamisesta kyseiseen tullimenettelyyn johtuvia velvoitteitaan.

4.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelyn, jolla tulli-ilmoitusta muutetaan tavaroiden luovutuksen jälkeen 3 kohdan mukaisesti. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

71 artikla

Tulli-ilmoituksen mitätöinti

1.Tulliviranomaisten on ilmoittajan hakemuksesta mitätöitävä jo hyväksytty tulli-ilmoitus

a)kun ne ovat vakuuttuneita siitä, että tavarat asetetaan välittömästi tullimenettelyyn;

b)kun ne ovat vakuuttuneita siitä, että tavaroiden asettaminen ilmoitettuun tullimenettelyyn ei erityisten olosuhteiden vuoksi ole enää perustelua.

Jos tulliviranomaiset kuitenkin ovat ilmoittaneet ilmoittajalle aikovansa tarkastaa tavarat, tulli-ilmoituksen mitätöintiä koskeva hakemus voidaan hyväksyä vasta tutkimuksen jälkeen.

2.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tulliviranomaiset voivat erityisissä tapauksissa mitätöidä tulli-ilmoituksen ilman ilmoittajan etukäteen jättämää hakemusta.

3.Tulli-ilmoitusta ei voida mitätöidä tavaroiden luovutuksen jälkeen, jollei toisin säädetä.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä ne erityiset tapaukset, joissa on kyse tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tulliviranomaisten suorittama tulli-ilmoituksen mitätöiminen ja tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettu tulli-ilmoituksen mitätöiminen tavaroiden luovutuksen jälkeen.

5.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelyn, jolla tulli-ilmoitus mitätöidään tavaroiden luovutuksen jälkeen 3 kohdan mukaisesti. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

72 artikla

Keskitetty tulliselvitys

1.Tulliviranomaiset voivat 265 artiklan 4 kohdassa säädettyyn päivämäärään asti antaa hakemuksesta henkilölle luvan antaa tulli-ilmoituksen kyseisen henkilön sijoittautumispaikasta vastuussa olevaan tullitoimipaikkaan sellaisista tavaroista, jotka esitetään tullille toisessa tullitoimipaikassa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta lupavaatimuksesta voidaan poiketa, jos tulli-ilmoitus annetaan ja tavarat esitetään tullitoimipaikkoihin, jotka kuuluvat yhden tulliviranomaisen vastuualueeseen.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun luvan hakijan on oltava 23 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tulliyksinkertaistuksiin oikeutettu valtuutettu talouden toimija.

3. Tullitoimipaikan, johon tulli-ilmoitus annetaan, on

a)valvottava tavaroiden asettamista asianomaiseen tullimenettelyyn;

b)tehtävä tullitarkastukset tulli-ilmoituksen tarkastamiseksi;

c)pyydettävä, jos siihen on perusteltu syy, tullitoimipaikkaa, johon tavarat esitetään, tekemään tullitarkastukset tulli-ilmoituksen tarkastamiseksi; ja

d)suoritettava tullimuodollisuudet mahdollista tullivelkaa vastaavan vienti- tai tuontitullin määrän kantamiseksi.

4.   Tullitoimipaikka, johon tulli-ilmoitus annetaan ja tullitoimipaikka, jossa tavarat esitetään, vaihtavat tulli-ilmoituksen tarkastamiseksi ja tavaroiden luovuttamiseksi tarvittavia tietoja.

5.   Tullitoimipaikka, jossa tavarat esitetään, tekee 3 kohdan c alakohdassa mainitut tullitarkastukset ja antaa tullitoimipaikalle, johon tulli-ilmoitus annetaan, näiden tarkastusten tulokset, sanotun kuitenkin rajoittamatta unionin tullialueelle tuotaviin tai sieltä vietäviin tavaroihin kohdistuvien tullitoimipaikan omien tarkastusten tekemistä.

6.   Tullitoimipaikka, johon tulli-ilmoitus annetaan, luovuttaa tavarat ottaen huomioon

a)sen omien, tulli-ilmoituksen tarkastamiseksi tekemien tarkastusten tulokset;

b)tullitoimipaikan, jossa tavarat esitetään, tulli-ilmoituksen tarkastamiseksi tekemien tarkastusten ja unionin tullialueelle tuotaviin tai sieltä vietäviin tavaroihin kohdistuvien tarkastusten tulokset.

7.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun luvan myöntämisedellytykset.

8.Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä tässä artiklassa tarkoitettua keskitetty tulliselvitystä koskevan menettelyn, mukaan lukien asiaankuuluvat tullimuodollisuudet ja -tarkastukset. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

73 artikla

Ilmoittajan kirjanpitoon tehtävä merkintä

1.Tulliviranomaiset voivat 265 artiklan 4 kohdassa vahvistettuun päivämäärään asti antaa hakemuksesta henkilölle luvan antaa tulli-ilmoitus, myös yksinkertaistettu ilmoitus, ilmoittajan kirjanpitoon tehtävänä merkintänä edellyttäen, että tämän ilmoituksen tiedot ovat tulliviranomaisten käytettävissä ilmoittajan sähköisessä järjestelmässä sinä ajankohtana, kun tulli-ilmoitus annetaan ilmoittajan kirjanpitoon tehtävänä merkintänä.

2.Tulli-ilmoitus katsotaan hyväksytyksi sinä hetkenä, jona tavarat merkitään kirjanpitoon.

3.Tulliviranomaiset voivat hakemuksesta luopua tavaroiden esittämistä koskevasta vaatimuksesta. Tässä tapauksessa tavarat katsotaan luovutetuiksi sillä hetkellä, kun ne merkitään ilmoittajan kirjanpitoon.

Tästä vaatimuksesta voidaan luopua vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)ilmoittajan on oltava 23 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tulliyksinkertaistuksiin oikeutettu valtuutettu talouden toimija;

b)tulliviranomaisen tiedossa olevat kyseisten tavaroiden luonne ja tavaravirrat antavat siihen aihetta;

c)valvovalla tullitoimipaikalla on pääsy kaikkiin tietoihin, joita se pitää tarpeellisena voidakseen tarvittaessa käyttää oikeuttaan tarkastaa tavarat;

d)tavaroihin ei kirjanpitoon merkittäessä sovelleta enää muuta tulliviranomaisten soveltamaa lainsäädäntöä, jollei luvassa toisin määrätä.

Valvova tullitoimipaikka voi kuitenkin erityisissä tapauksissa pyytää esittämään tavarat.

4.Edellytykset, joilla tavaroiden luovutus sallitaan, vahvistetaan sitä koskevassa luvassa.

5.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun luvan myöntämisedellytykset.

6.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelysäännöt, jotka koskevat ilmoittajan kirjanpitoon tehtävää merkintää, mukaan lukien asiaankuuluvat tullimuodollisuudet ja -tarkastukset, sekä vapautusta 3 kohdassa tarkoitetusta tavaroiden esittämistä koskevasta velvollisuudesta. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

74 artikla

Voimassaoloajan päättyminen

Yksinkertaistettuja ilmoituksia, keskitettyä tulliselvitystä ja ilmoittajan kirjanpitoon merkitsemistä koskevien lupien voimassaolo päättyy 265 artiklan 3 kohdassa säädettynä päivänä.

4 luku
Tavaroista vapautuminen

75 artikla

Tavaroista vapautuminen

Jos tavaroita ei jostain syystä voida pitää väliaikaisesti varastoituina, tulliviranomaisten on viipymättä toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tavaroista vapautumiseksi 76, 77 ja 78 artiklan mukaisesti.

76 artikla

Tavaroiden hävittäminen

1.Jos tulliviranomaiset pitävät sitä perusteltuna, ne voivat vaatia, että niille esitetyt tavarat hävitetään, jolloin niiden on ilmoitettava asiasta tuojalle, viejälle ja tavaroiden haltijalle. Tuoja tai viejä vastaa hävittämisestä aiheutuvista kustannuksista.

2.Jos tuhoaminen tapahtuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 608/2013 68  2 artiklan 13 alakohdassa määritellyn teollis- tai tekijänoikeutta koskevan päätöksen saajan vastuulla, tulliviranomaiset tuhoavat tavarat tai tavarat tuhotaan niiden valvonnassa.

3.Jos tulliviranomaiset pitävät sitä tarpeellisena ja oikeasuhteisena, ne voivat takavarikoida ja tuhota tai muulla tavoin tehdä käyttökelvottomaksi tuotteen, jota ei ole esitetty niille ja joka aiheuttaa riskin loppukäyttäjien terveydelle ja turvallisuudelle. Tuojan tai viejän on vastattava tällaisesta toimenpiteestä aiheutuvista kustannuksista.

4.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tavaroiden hävittämistä koskevan menettelyn. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

77 artikla

Tulliviranomaisten toimenpiteet

1.Tulliviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien valtiolle menetetyksi julistaminen, myynti, humanitäärisiä tarkoituksia varten tehtävä lahjoitus tai hävittäminen, tavaroista vapautumiseksi seuraavissa tapauksissa:

a)kun ei ole täytetty jotakin tullilainsäädännössä säädettyä velvollisuutta, joka koskee muiden kuin unionitavaroiden tuomista unionin tullialueelle, tai tavarat on salattu tullivalvonnalta;

b)kun tavaroita ei voida luovuttaa jostakin seuraavassa luetelluista syistä:

i)tavaroiden tarkastusta ei toimijasta johtuvista syistä ole voitu aloittaa tai suorittaa tulliviranomaisten asettamassa määräajassa;

ii)asiakirjoja, jotka on toimitettava ennen tavaroiden asettamista tai luovutusta ilmoitettuun tullimenettelyyn, ei ole annettu;

iii)tuonti- tai vientitullia ei ole maksettu tai vakuutta sen maksamisesta ei ole annettu määräajassa;

iv)tavarat eivät täytä 60 artiklassa säädettyjä luovutuksen edellytyksiä;

c)kun tavaroita ei ole noudettu kohtuullisessa määräajassa niiden luovutuksen jälkeen;

d)kun luovutuksen jälkeen todetaan, etteivät tavarat täyttäneet luovutuksen edellytyksiä; tai

e)kun tavarat luovutetaan valtiolle 78 artiklan mukaisesti.

2.Muut kuin unionitavarat, jotka on luovutettu valtiolle, takavarikoitu tai julistettu valtiolle menetetyiksi, katsotaan asetetun tullivarastointimenettelyyn. Ne merkitään tullivaraston pitäjän kirjanpitoon tai, jos tulliviranomaiset säilyttävät niitä, tulliviranomaisten kirjanpitoon.

Jos tulliviranomaiset ovat jo saaneet dataa tavaroista, jotka on tarkoitus hävittää, luovuttaa valtiolle, takavarikoida tai julistaa valtiolle menetetyiksi, kirjanpitoon on lisättävä viittaus kyseiseen dataan.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä johtuvista kustannuksista vastaa:

a)1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa liikenteenharjoittaja, tuoja, passitusmenettelyn haltija tai henkilö, joka salasi tavarat tullivalvonnalta;

b)1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tuoja, viejä tai passitusmenettelyn haltija;

c)1 kohdan e alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa henkilö, joka luovuttaa tavarat valtiolle.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä valtiolle menetetyksi julistamista koskevat edellytykset ja menettelyn.

5.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä1 kohdassa tarkoitetun menettelyn, jota noudattaen tulliviranomaiset myyvät tavarat. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

78 artikla

Luovutus valtiolle

1.Menettelynhaltija tai tapauksesta riippuen tavaroiden haltija voi tulliviranomaisten etukäteen myöntämällä luvalla luovuttaa muita kuin unionitavaroita sekä tietyn käyttötarkoituksen menettelyyn asetettuja tavaroita valtiolle.

2.Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä menettelyn, jota noudattaen tavarat luovutetaan valtiolle. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

VI osasto
UNIONIN TULLIALUEELLE TUODUT TAVARAT

1 luku
Lastin ennakkoilmoitus

79 artikla

Tavaroiden saapuminen

Tavarat voivat saapua unionin tullialueelle ainoastaan, jos liikenteenharjoittaja tai muut henkilöt ovat toimittaneet toimivaltaisille tulliviranomaisille tai asettaneet niiden saataville 80 artiklassa tarkoitetun lastin ennakkoilmoituksen. 

80 artikla

Lastin ennakkoilmoitus

1.Liikenteenharjoittajien, jotka tuovat tavaroita unionin tullialueelle, on asetetuissa määräajoissa toimitettava kutakin lähetystä koskeva lastin ennakkoilmoitus oletetulle ensimmäiselle saapumistullitoimipaikalle tai asetettava kyseinen ilmoitus sen saataville.

2.Lastin ennakkoilmoituksessa on mainittava ainakin tavaroista vastuussa oleva tuoja, lähetyksen yksilöllinen viite, lähettäjä, vastaanottaja, tavaroiden kuvaus, tariffiin luokittelu, arvo, reittitiedot, tavarat kuljettavan kuljetusvälineen luonne ja tunnistetiedot sekä kuljetuskustannukset. Lastin ennakkoilmoitus on annettava ennen tavaroiden saapumista unionin tullialueelle.

3.Tuoja voi antaa osan lastin ennakkoilmoituksesta 1 kohdan mukaisesti asetetuissa määräajoissa. Jos tuoja on jo toimittanut tai asettanut saataville osan vaaditusta lastin ennakkoilmoituksesta, liikenteenharjoittajan on yhdistettävä omat lisätietonsa tuojan tietoihin.

4.Tuojalle on ilmoitettava, jos liikenteenharjoittaja yhdistää lähetystä koskevat tiedot tuojan aiempiin tietoihin.

5.Erityisissä tapauksissa, joissa koko 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua lastin ennakkoilmoitusta ei voida saada liikenteenharjoittajalta tai tuojalta, muita henkilöitä, joilla on hallussaan kyseiset tiedot ja asianmukaiset oikeudet niiden antamiseen, voidaan vaatia antamaan ne.

6.Edellä 1 kohdassa säädettyä velvollisuutta ei sovelleta

a)kun kyseessä ovat kuljetusvälineet ja niissä kuljetettavat tavarat, jotka ainoastaan kulkevat unionin tullialueen aluevesien tai ilmatilan kautta pysähtymättä kyseisellä alueella;

b)kun kyseessä ovat tavarat, jotka tuodaan unionin tullialueelle sen jälkeen, kun ne on viety väliaikaisesti kyseiseltä alueelta meri- tai ilmateitse suoraa reittiä pitkin pysähtymättä unionin tullialueen ulkopuolella; ja

c)muissa tapauksissa, joita voidaan asianmukaisesti perustella tavara- tai liikennetyypillä tai jos sitä vaaditaan kansainvälisissä sopimuksissa.

7.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä

a)1 kohdassa tarkoitettu oletettu ensimmäinen saapumistullitoimipaikka;

b)lisädata, joka annetaan 2 kohdassa tarkoitetun lastin ennakkoilmoituksen muodossa;

c)1 ja 3 kohdassa tarkoitetut määräajat;

d)erityiset tapaukset ja muut henkilöt, joita voidaan vaatia antamaan 5 kohdassa tarkoitettu lastin ennakkoilmoitus;

e)tapaukset, joissa lastin ennakkoilmoituksen antamista tai saataville asettamista koskevasta velvoitteesta luovutaan sillä perusteella, että tällainen vapautus on asianmukaisesti perusteltu 6 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavara- tai liikennetyypillä;

f)edellytykset, joilla tiedot toimittava tai saataville asettava henkilö voi rajoittaa tunnistetietojensa näkyvyyden koskemaan vain yhtä tai useampaa muuta henkilöä, joka myös antaa tietoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kaikkien tietojen käyttöä tullivalvonnassa.

8.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä 1-5 kohdassa tarkoitetun menettelyn, joka koskee lastin ennakkoilmoituksen antamista ja vastaanottamista. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

9.Saapumisen yleisilmoitusta pidetään 265 artiklan 3 kohdassa säädettyyn päivämäärään asti lastin ennakkoilmoituksena.

81 artikla

Lastin ennakkoilmoituksen riskianalyysi

1.Ensimmäisen saapumistullitoimipaikan on varmistettava vahvistetuissa määräajoissa, että riskianalyysi tehdään ensisijaisesti vaarattomuutta ja turvallisuutta varten ja mahdollisuuksien mukaan muita tarkoituksia varten EU:n tullidatakeskukseen toimitettujen tai saataville asetettujen lastin ennakkoilmoituksen ja muiden tietojen perusteella, ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet riskianalyysin tulosten perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta XII osastossa säädettyjä EU:n tulliviranomaisen toimia.

2.Ensimmäinen saapumistullitoimipaikka voi toteuttaa asianmukaiset riskinalennustoimenpiteet, joita ovat muun muassa seuraavat:

a)liikenteenharjoittajan ohjeistaminen siitä, että tavaroita ei saa lastata tai kuljettaa;

b)lisätietojen tai -toimien pyytäminen;

c)sellaisten tilanteiden yksilöinti, joissa toisen tulliviranomaisen toimet voivat olla aiheellisia;

d)tarkastuksen tekemisen kannalta sopivimman paikan ja sopivimpien toimenpiteiden suositteleminen.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut määräajat, joiden kuluessa riskianalyysi on tehtävä ja tarvittavat toimenpiteet toteutettava, sekä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut riskinalennustoimenpiteet.

4.Riskianalyysi on 265 artiklan 3 kohdassa säädettyyn päivämäärään asti tehtävä saapumisen yleisilmoituksen perusteella.

82 artikla

Lastin ennakkoilmoituksen muuttaminen ja mitätöinti

1.Liikenteenharjoittajan on ilmoitettava asianomaisille tulliviranomaisille muutoksista, jotka vaikuttavat lastin ennakkoilmoituksessa mainittavaan lastin reittiin.

2.Tuojien ja liikenteenharjoittajan on muutettava yhtä tai useampaa kohtaa lastin ennakkoilmoituksessa, jos ne saavat tietoonsa, että asiaankuuluvat tiedot ovat muuttuneet niiden kirjanpidossa, tai jos tulliviranomainen pyytää tai ohjeistaa niitä tekemään näin datan täsmällisyyteen, täydellisyyteen tai laatuun liittyvän ongelman vuoksi, paitsi jos tulliviranomaiset ovat ilmoittaneet liikenteenharjoittajalle aikovansa tarkastaa tavarat tai todenneet, että lastin ennakkoilmoitus on virheellinen, tai jos tavarat on jo esitetty tullille.

3.Liikenteenharjoittajan on mitätöitävä mahdollisimman pian lastin ennakkoilmoitus sellaisten tavaroiden osalta, joita ei tuoda unionin tullialueelle. Tulliviranomaisten on mitätöitävä lastin ennakkoilmoitus kyseisten tavaroiden osalta sen jälkeen, kun 200 päivää on kulunut päivästä, jona tiedot toimitettiin tai asetettiin saataville.

4.Komissio erittelee täytäntöönpanosäädöksillä 2 kohdassa tarkoitettua lastin ennakkoilmoituksen muuttamista ja 3 kohdassa tarkoitettua lastin ennakkoilmoituksen mitätöimistä koskevan menettelyn. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

83 artikla

Saapumistiedonanto

1.Liikenteenharjoittajan on annettava tosiasialliselle ensimmäiselle saapumistullitoimipaikalle tiedoksi unionin tullialueelle saapuvan kuljetusvälineen ja siinä olevien lähetysten saapuminen.

2.Erityisissä tapauksissa, joissa kaikkea lähetystä koskevaa dataa ei voida saada liikenteenharjoittajalta, myöhempää liikenteenharjoittajaa tai muita henkilöitä, joilla on kyseinen data ja asianmukaiset oikeudet toimittaa ne, voidaan vaatia antamaan lähetysten saapuminen tiedoksi tosiasialliselle ensimmäiselle saapumistullitoimipaikalle.

3.Tiedot kuljetusvälineen ja lähetysten saapumisesta voidaan toimittaa tulliviranomaisille tai asettaa niiden saataville muulla tavalla kuin EU:n tullidatakeskuksen kautta. Tällaisissa tapauksissa näillä muilla tavoilla toimitetut tai saataville asetetut tiedot on siirrettävä EU:n tullidatakeskukseen.

4.Jos 1 kohdassa tarkoitettu tiedonanto ei koske kuljetusvälineen ja siinä olevien lähetysten saapumista, liikenteenharjoittajan on annettava unionin tullialueelle meri- tai ilmateitse tuotujen tavaroiden saapuminen tiedoksi sille satamalle tai lentoasemalle, jossa ne puretaan tai uudelleenlastataan.

5.Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, liikenteenharjoittajan ei tarvitse antaa tiedoksi sellaisia unionin tullialueelle tuotuja tavaroita, jotka puretaan tai lastataan uudelleen samaan kuljetusvälineeseen saman matkan aikana muiden tavaroiden purkamisen tai lastaamisen mahdollistamiseksi samassa satamassa tai samalla lentoasemalla.

6.Liikenteenharjoittaja ei saa purkaa unionin tullialueella tavaroita, joista ei ole annettu tullille tai asetettu sen saataville lastin vähimmäisennakkoilmoitusta, paitsi jos tulliviranomaiset ovat pyytäneet liikenteenharjoittajaa esittämään ne 85 artiklan mukaisesti.

7.Poiketen siitä, mitä 6 kohdassa säädetään, jos on olemassa välitön vaara, jonka vuoksi tavarat on purettava viipymättä kokonaan tai osittain, tulliviranomaiset voivat sallia, että liikenteenharjoittaja purkaa tavarat.

8.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä 2 kohdassa tarkoitetut erityiset tapaukset ja muut henkilöt, joita voidaan vaatia antamaan lähetysten saapuminen tiedoksi tosiasialliselle ensimmäiselle saapumistullitoimipaikalle.

9.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä saapumistiedonantoa koskevan menettelyn. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

84 artikla

Kuljetus asianmukaiseen paikkaan

1.Tavarat unionin tullialueelle tuovan liikenteenharjoittajan on viipymättä kuljetettava ne tulliviranomaisten osoittamaa reittiä ja näiden mahdollisesti antamia ohjeita noudattaen tulliviranomaisten osoittamaan tullitoimipaikkaan taikka muuhun näiden osoittamaan tai hyväksymään paikkaan.

2.Jos liikenteenharjoittajat eivät ennalta arvaamattoman tapahtuman tai ylivoimaisen esteen vuoksi voi noudattaa 1 kohdassa tarkoitettua velvoitetta, niiden on viipymättä ilmoitettava se ja tavaroiden tarkka sijainti tulliviranomaisille.

3.Tulliviranomaisten on päätettävä, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jotta 1 kohdassa tarkoitetut tavarat tai 2 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa oleva vesi- tai ilma-alus ja siinä kuljetettavat tavarat saadaan tullivalvontaan ja tarvittaessa varmistetaan, että ne kuljetetaan myöhemmin tullitoimipaikkaan taikka muuhun tulliviranomaisten osoittamaan tai hyväksymään paikkaan taikka vapaa-alueelle.

4.Vapaa-alueelle tuotavat tavarat on tuotava kyseiselle alueelle suoraan joko meri- tai ilmateitse taikka maitse tuotaessa kulkematta unionin tullialueen muun osan kautta, jos vapaa-alue rajoittuu jäsenvaltion ja kolmannen maan väliseen maarajaan.

5.Tulliviranomainen voi tehdä tullitarkastuksia tavaroille, jotka ovat edelleen unionin tullialueen ulkopuolella asiaankuuluvan kolmannen maan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Tulliviranomaisten on kohdeltava kyseisiä tavaroita samalla tavalla kuin unionin tullialueelle tuotavia tavaroita.

6.Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, raja-alueilla tai putkissa tai johdoissa kuljetettaviin tavaroihin, taloudellisesti merkityksettömään liikenteeseen tai matkustajien kuljettamiin tavaroihin voidaan soveltaa erityisiä sääntöjä edellyttäen, että mahdollisuudet suorittaa tullivalvontaa ja tullitarkastuksia eivät vaarannu.

7.Kuljetusvälineisiin ja niissä kuljetettaviin tavaroihin, jotka ainoastaan kulkevat unionin tullialueen aluevesien tai ilmatilan kautta pysähtymättä kyseisellä alueella, ei sovelleta 1 kohtaa.

8.Kun unionitavaroita, jotka liikkuvat 58 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilman, että niiden tullioikeudellinen asema muuttuu, tuodaan unionin tullialueelle sen jälkeen, kun ne on viety väliaikaisesti kyseiseltä alueelta meri- tai ilmateitse suoraa reittiä pitkin pysähtymättä unionin tullialueen ulkopuolella, ei sovelleta 83 ja 85 artiklaa.

85 artikla

Tavaroiden esittäminen tullille

1.Liikenteenharjoittajan on esitettävä unionin tullialueelle tuotavat tavarat tullille niiden saapuessa nimettyyn tullitoimipaikkaan tai muuhun tulliviranomaisten osoittamaan tai hyväksymään paikkaan taikka vapaa-alueelle, jos tulliviranomaiset sitä vaativat tai sitä edellytetään muussa tulliviranomaisten soveltamassa lainsäädännössä.

2.Tulliviranomaisten on vaadittava liikenteenharjoittajaa esittämään tavarat ja antamaan 80 artiklassa tarkoitetun lastin ennakkoilmoituksen, jos näitä tietoja ei ole annettu aiemmassa vaiheessa.

3.Tullille esitettyjä tavaroita ei saa ilman tulliviranomaisten lupaa siirtää paikasta, jossa ne esitetiin tullille.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä 1 kohdassa tarkoitettujen muiden paikkojen kuin nimetyn tullitoimipaikan nimeämistä ja hyväksymistä koskevat edellytykset.

4.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä tässä artiklassa tarkoitetun tavaroiden esittämistä tullille koskevan menettelyn. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

86 artikla

Tavaroiden väliaikainen varastointi

1.Muut kuin unionitavarat ovat väliaikaisesti varastoituina siitä hetkestä alkaen, jona liikenteenharjoittaja antaa tiedoksi niiden saapumisen unionin tullialueelle, siihen asti, kun ne asetetaan tullimenettelyyn tai tulliviranomaiset korjaavat niiden tilanteen 6 kohdan mukaisesti.

2.Unionin tullialueelle passitettavien tavaroiden on oltava väliaikaisesti varastoituina sen jälkeen, kun ne on esitetty unionin tullialueella sijaitsevassa määrätullitoimipaikassa VIII osaston 2 luvussa olevien passitusmenettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti, siihen asti, kun ne asetetaan toiseen tullimenettelyyn tai tulliviranomaiset korjaavat niiden tilanteen 6 kohdan mukaisesti.

3.Väliaikaisesti varastoidut tavarat voidaan varastoida ainoastaan tullivarastoihin tai, jos se on perusteltua, muihin tulliviranomaisten osoittamiin tai hyväksymiin paikkoihin.

4.Väliaikaisen varastoinnin tai tullivaraston pitäjän on säilytettävä tavarat väliaikaisessa varastossa, mutta se ei saa muuttaa niitä eikä vaihtaa niiden ulkonäköä tai teknisiä ominaisuuksia.

5.Väliaikaisesti varastoidut muut kuin unionitavarat on asetettava tullimenettelyyn viimeistään kolmen päivän kuluttua niiden saapumistiedonnanon antamisesta tai, kun kyseessä on 116 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu valtuutettu vastaanottaja, kuuden päivän kuluttua niiden saapumistiedonannon antamisesta, paitsi jos tulliviranomaiset vaativat tavaroiden esittämistä. Tätä määräaikaa voidaan poikkeustapauksissa pidentää.

6.Jos tavaroita ei asianmukaisesti perustellusta syystä voida pitää väliaikaisessa varastossa, tulliviranomaisten on viipymättä toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tavaroista vapautumiseksi tämän osaston 4 luvun mukaisesti.

7.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen paikkojen nimeämistä ja hyväksymistä koskevat edellytykset ja tapaukset, joissa tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettua määräaikaa voidaan pidentää.

87 artikla

Väliaikaisten varastotilojen pitoa koskevien lupien siirtymäsäännökset

Tulliviranomaisten on 265artiklan 3 kohdassa vahvistettuun päivämäärään mennessä arvioitava uudelleen väliaikaisten varastotilojen pitoa koskevat luvat tarkistaakseen, voidaanko niiden haltijoille myöntää lupa tullivarastointiin. Jos lupaa tullivarastointiin ei voida myöntää, väliaikaisen varastotilojen pitoa koskevat luvat on kumottava.

2 luku
Luovutus vapaaseen liikkeeseen

88 artikla

Soveltamisala ja vaikutus

1.Muut kuin unionitavarat, jotka on tarkoitus saattaa unionin markkinoille tai yksityiseen käyttöön tai kulutukseen unionin tullialueella, on luovutettava vapaaseen liikkeeseen.

2.Luovutusta vapaaseen liikkeeseen ei katsota näytöksi siitä, että muuta tulliviranomaisten soveltamaa asiaankuuluvaa lainsäädäntöä noudatetaan.

3.Tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutuksen edellytykset ovat seuraavat:

a)vaadittava data on toimitettu tulliviranomaisille tai asetettu niiden saataville, ja dataan on sisällyttävä ainakin tavaroista vastuussa oleva tuoja, myyjä, ostaja, valmistaja, tuotteen toimittaja, jos tämä ei ole sama kuin valmistaja, asetuksen (EU) 2019/1020 4 artiklan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/XXXX 69 16 artiklan mukainen vastuussa oleva unionin talouden toimija, tavaroiden arvo, alkuperä, tariffiin luokittelu ja kuvaus, lähetyksen yksilöllinen viite ja sen sijainti sekä luettelo muusta tulliviranomaisten soveltamasta asiaankuuluvasta lainsäädännöstä;

b)kaikki tuontitullit tai muut maksut, mukaan lukien polkumyyntitullit, tasoitustullit tai suojatoimenpiteet, on maksettu tai niiden maksamisesta on annettu vakuus, paitsi jos tavaroista on tehty tariffikiintiöön lukemista koskeva pyyntö tai jos tuoja on luotettu ja valvottu toimija;

c)tavarat ovat saapuneet unionin tullialueelle; ja

d)tavarat ovat muun tulliviranomaisten soveltaman asiaankuuluvan lainsäädännön mukaiset.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään ja muutetaan tätä asetusta määrittämällä data, joka on toimitettava tulliviranomaisille tai asetettava niiden saataville tavaroiden luovuttamiseksi tämän artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun vapaaseen liikkeeseen.

89 artikla

Kauppapoliittisten toimenpiteiden soveltaminen sisäiseen ja ulkoiseen jalostukseen

1.Kun sisäisessä jalostuksessa syntyneet jalostetut tuotteet luovutetaan vapaaseen liikkeeseen ja tuontitullin määrä lasketaan 168 artiklan 3 kohdan mukaisesti, on sovellettava kauppapoliittisia toimenpiteitä, joita sovelletaan sisäisen jalostuksen menettelyyn asetettujen tuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamiseen.

2.Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta jätteisiin ja romuun.

3.Kun sisäisessä jalostuksessa syntyneet jalostetut tuotteet luovutetaan vapaaseen liikkeeseen ja tuontitullin määrä lasketaan 167 artiklan 1 kohdan mukaisesti, niihin sovellettavia kauppapoliittisia toimenpiteitä sovelletaan ainoastaan, jos sisäisen jalostuksen menettelyyn asetettuihin tuotteisiin kohdistetaan näitä toimenpiteitä.

4.Kauppapoliittisia toimenpiteitä ei sovelleta jalostettuihin tuotteisiin, jotka luovutetaan vapaaseen liikkeeseen ulkoisen jalostuksen jälkeen, jos

a)jalostetut tuotteet säilyttävät 148 artiklan mukaisesti unionialkuperänsä;

b)ulkoinen jalostus käsittää korjauksen, mukaan lukien 143 artiklassa tarkoitettu vakiovaihtojärjestelmä; tai

c)ulkoinen jalostus seuraa 139 artiklan mukaisia lisäjalostustoimia.

3 luku
Tuontitullittomuus

90 artikla

Soveltamisala ja vaikutus

1.Muille kuin unionitavaroille, jotka on alun perin viety unionin tullialueelta unionitavaroina ja jotka palautetaan sinne kolmen vuoden kuluessa ja ilmoitetaan luovutettaviksi vapaaseen liikkeeseen, on asianomaisen henkilön hakemuksesta myönnettävä tuontitullittomuus.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös, jos palautustavarat muodostavat ainoastaan osan aikaisemmin unionin tullialueelta viedyistä tavaroista.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettua kolmen vuoden määräaikaa voidaan pidentää erityisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi.

3.Jos palautustavarat on ennen niiden vientiä unionin tullialueelta luovutettu vapaaseen liikkeeseen tullitta tai alennettua tuontitullia soveltaen tietyn käyttötarkoituksen perusteella, 1 kohdassa tarkoitettu tullittomuus voidaan myöntää ainoastaan, jos ne luovutetaan vapaaseen liikkeeseen samaan käyttötarkoitukseen.

Jos tietyn käyttötarkoituksen menettely, johon tavarat luovutetaan, ei ole enää sama, tuontitullien määrästä on vähennettävä se määrä, joka tavaroista kannettiin, kun ne ensimmäisen kerran luovutettiin vapaaseen liikkeeseen. Jos vähennettävä määrä on suurempi kuin se, joka palautustavaroista kannetaan luovutettaessa ne vapaaseen liikkeeseen, tullinpalautusta ei myönnetä.

4.Jos unionitavarat ovat menettäneet tullioikeudellisen asemansa 57 artiklan nojalla ja ne luovutetaan myöhemmin vapaaseen liikkeeseen, tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

5.Tuontitullittomuus myönnetään ainoastaan, jos tavarat palautetaan samassa tilassa, jossa ne oli viety.

6.Tuontitullittomuuden tueksi on esitettävä tiedot, jotka vahvistavat vapautusedellytysten täyttymisen.

7.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tapaukset, joissa tavarat katsotaan palautetuiksi samassa tilassa, jossa ne oli viety.

8.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettua tietojen esittämistä koskevan menettelyn. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

91 artikla

Tavarat, joihin on sovellettu yhteisen maatalouspolitiikan mukaisia toimenpiteitä

1.Edellä 90 artiklassa säädettyä tuontitullittomuutta ei myönnetä tavaroille, joihin on sovellettu yhteisen maatalouspolitiikan mukaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät niiden vientiin unionin tullialueelta, jollei erityistapauksissa toisin säädetä.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut erityistapaukset.

92 artikla

Tavarat, jotka on aikaisemmin asetettu sisäisen jalostuksen menettelyyn

1.Mitä 90 artiklassa säädetään, koskee jalostettuja tuotteita, jotka on alun perin jälleenviety unionin tullialueelta sisäisen jalostuksen menettelyn jälkeen.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista tavaroista kannettava tuontitullin määrä on tuojan hakemuksesta määritettävä 168 artiklan 3 kohdan mukaisesti edellyttäen, että tarvittavat tiedot annetaan. Jälleenvientipäivää pidetään päivänä, jona tavarat on luovutettu vapaaseen liikkeeseen.

3.Edellä 90 artiklassa säädettyä tuontitullittomuutta ei voida myöntää 109 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti viedyille jalostetuille tuotteille, jollei voida varmistaa, että tavaroita ei aseteta sisäisen jalostuksen menettelyyn.

93 artikla

Merikalastustuotteet ja muut merestä saatavat tuotteet

1.Rajoittamatta 148 artiklan 1 kohdan soveltamista seuraaville tuotteille on myönnettävä tuontitullittomuus, kun ne luovutetaan vapaaseen liikkeeseen:

a)kolmannen maan aluemerestä saadut kalastustuotteet ja muut tuotteet, jotka on pyydetty ainoastaan jäsenvaltion alusrekisteriin merkityllä tai ilmoitetulla ja sen lipun alla purjehtivalla aluksella;

b)a alakohdassa tarkoitetuista tuotteista mainitussa alakohdassa säädetyt edellytykset täyttävillä tehdasaluksilla valmistetut tuotteet.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuontitullittomuuden tueksi on esitettävä todisteet siitä, että kyseisessä kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

3.Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä 2 kohdassa tarkoitettujen todisteiden antamista koskevan menettelyn. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

VII osasto
TAVAROIDEN VIENTI UNIONIN TULLIALUEELTA

1 luku
Tavaroiden poistuminen ja vientimenettely

94 artikla

Tavaroiden poistuminen

1.Tavarat voivat poistua unionin tullialueelta ainoastaan, jos viejä tai muut henkilöt ovat toimittaneet toimivaltaisille tulliviranomaisille tai asettaneet niiden saataville 95 artiklassa tarkoitetut lähtöä edeltävät tiedot.

2.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä säännöt, jotka koskevat ennen tavaroiden poistumista ja niiden poistumisen yhteydessä suoritettavia muodollisuuksia. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

95 artikla

Lähtöä edeltävät tiedot

1.Viejien, jotka haluavat viedä tavaroita unionin tullialueelta, on annettava tietyn määräajan kuluessa lähtöä edeltävät vähimmäistiedot ennen tavaroiden vientiä unionin tullialueelta.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta velvoitteesta luovutaan seuraavissa tapauksissa:

a)kyseessä ovat kuljetusvälineet ja niissä kuljetettavat tavarat, jotka ainoastaan kulkevat unionin tullialueen aluevesien tai ilmatilan kautta pysähtymättä kyseisellä alueella;

b)muut erityiset tapaukset, joita voidaan asianmukaisesti perustella tavara- tai liikennetyypillä tai joita vaaditaan kansainvälisissä sopimuksissa;

c)tavarat, jotka on viety väliaikaisesti pois unionin tullialueelta 58 artiklan mukaisesti. 

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa lähtöä edeltävissä vähimmäistiedoissa on mainittava, ovatko tavarat

a)unionitavaroita, jotka on tarkoitus asettaa vientimenettelyyn;

b)unionitavaroita, jotka on tarkoitus asettaa ulkoisen jalostuksen menettelyyn;

c)unionitavaroita, jotka on tarkoitus viedä tullialueelta sen jälkeen, kun ne on asetettu tietyn käyttötarkoituksen menettelyyn;

d)unionitavaroita, jotka on tarkoitus toimittaa lentokoneisiin tai vesialuksiin ilman alv:n tai valmisteveron soveltamista, riippumatta lentokoneen tai aluksen määräpaikasta, ja joiden toimituksesta on annettava todisteet;

e)unionitavaroita, jotka on tarkoitus asettaa sisäiseen passitusmenettelyyn; tai

f)muita kuin unionitavaroita, jotka on tarkoitus viedä väliaikaisen varastoinnin tai tullimenettelyyn asettamisen jälkeen.

4.Liikenteenharjoittaja saa lastata unionin tullialueella ainoastaan ne tavarat, joista on toimitettu lähtöä edeltävät vähimmäistiedot poistumistullitoimipaikalle tai kyseiset tiedot on asetettu sen saataville.

5.Liikenteenharjoittajan on vietävä unionitavarat tullialueelta samassa kunnossa kuin silloin, kun lähtöä edeltävät tiedot toimitettiin tai asetettiin saataville.

6.Jos viejä ei ole toimittanut lähtöä edeltäviä tietoja tai jos toimitetut lähtöä edeltävät tiedot eivät vastaa asiaankuuluvia tavaroita, liikenteenharjoittajan on annettava ne poistumistullitoimipaikalle tietyn määräajan kuluessa ennen tavaroiden vientiä unionin tullialueelta.

7.Lähtöä edeltävien tietojen tarvittavat kohdat on toimitettava viipymättä poistumistullitoimipaikalle tai asetettava sen saataville.

9.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan tätä asetusta määrittämällä

a)toimitettavat lähtöä edeltävät vähimmäistiedot ottaen huomioon menettely, johon tavarat on määrä asettaa, ja se, ovatko tavarat unionitavaroita vai muita kuin unionitavaroita;

b)1 ja 6 kohdassa tarkoitettu tietty määräaika, jonka kuluessa lähtöä edeltävät tiedot on toimitettava tai asetettava saataville ennen tavaroiden vientiä unionin tullialueelta, ottaen huomioon liikennemuoto ja kuljetusväline;

c)2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut erityistapaukset, joissa velvollisuutta toimittaa tai asettaa saataville lähtöä edeltäviä tietoja ei sovelleta;

d)tiedot, jotka on annettava tiedoksi 8 kohdassa tarkoitetusta tavaroiden poistumisesta.

10.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä lastin ennakkotietojen toimittamista ja vastaanottamista koskevan menettelyn ja tässä artiklassa tarkoitetun poistumisen vahvistuksen. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

11.Poistumisen yleisilmoitusta, vienti-ilmoitusta, jälleenvienti-ilmoitusta ja jälleenvientitiedonantoa pidetään lähtöä edeltävinä tietoina 265 artiklan 3 kohdassa säädettyyn päättymispäivään asti.

96 artikla

Lähtöä edeltävien tietojen muuttaminen ja mitätöinti

1.Viejä tai liikenteenharjoittaja voi muuttaa yhtä tai useampaa lähtöä edeltävien tietojen kohtaa sen jälkeen, kun ne on toimitettu tai asetettu saataville.

Muuttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista sen jälkeen kun jokin seuraavista on tehty:

a)tulliviranomaiset ovat ilmoittaneet aikovansa tarkastaa tavarat;

b)tulliviranomaiset ovat todenneet tiedoissa olevan yhden tai useamman kohdan epätarkaksi tai puutteelliseksi;

c)tulliviranomaiset ovat jo antaneet tavaroiden poistumista koskevan luvan.

2.Viejän tai liikenteenharjoittajan on mitätöitävä mahdollisimman pian lähtöä edeltävät tiedot sellaisten tavaroiden osalta, joita ei viedä unionin tullialueelta. Tulliviranomaisten on mitätöitävä lähtöä edeltävät tiedot kyseisten tavaroiden osalta sen jälkeen, kun 150 päivää on kulunut päivästä, jona tiedot toimitettiin tai asetettiin saataville.

3.Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua lähtöä edeltävien tietojen muuttamista ja 2 kohdassa tarkoitettua lähtöä edeltävien tietojen mitätöimistä koskevan menettelyn. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

97 artikla

Lähtöä edeltävien tietojen riskianalyysi

1.Vientitullitoimipaikan on varmistettava vahvistetuissa määräajoissa, että riskianalyysi tehdään ensisijaisesti vaarattomuutta ja turvallisuutta varten ja mahdollisuuksien mukaan muita tarkoituksia varten EU:n tullidatakeskuksen kautta toimitettujen tai saataville asetettujen lähtöä edeltävien tietojen ja muiden tietojen perusteella, ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet riskianalyysin tulosten perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta IV osastossa säädettyjä EU:n tulliviranomaisen toimia.

2.Viejän sijoittautumispaikasta vastuussa oleva tullitoimipaikka voi toteuttaa asianmukaisia riskinalennustoimenpiteitä, kuten seuraavat:

a)viejän tai liikenteenharjoittajan ohjeistaminen siitä, että tavaroita ei saa lastata tai kuljettaa;

b)lisätietojen tai -toimien pyytäminen;

c)sellaisten tilanteiden yksilöiminen, joissa toisen viranomaisen toimet voivat olla aiheellisia;

d)tarkastuksen tekemisen kannalta sopivimman paikan ja sopivimpien toimenpiteiden suositteleminen;

e)käytettävän reitin ja noudatettavan määräajan määrittäminen silloin, kun tavarat on määrä viedä unionin tullialueelta.

3.Myös poistumistullitoimipaikan on tehtävä riskianalyysi, jos liikenteenharjoittaja toimittaa tavaroista tiedot 95 artiklan 6 kohdan nojalla.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut määräajat, joiden kuluessa riskianalyysi on tehtävä ja tarvittavat toimenpiteet toteutettava riskianalyysin tulosten perusteella, sekä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut riskinalennustoimenpiteet.

98 artikla

Tavaroiden esittäminen ja poistumisen vahvistus

1.Liikenteenharjoittajan on esitettävä unionin tullialueelta vietävät tavarat poistumistullitoimipaikassa ennen niiden lähtöä, jos lähtöä edeltäviä tietoja ei ole annettu tietyssä määräajassa tai jos tulliviranomaiset sitä vaativat tai muu tulliviranomaisten soveltama lainsäädäntö sitä edellyttää.

2.Liikenteenharjoittajan on vahvistettava tulliviranomaisille tavaroiden poistuminen unionin tullialueelta.

99 artikla

Vientimenettely

1.Unionitavarat ja muut kuin unionitavarat, jotka on tarkoitus viedä unionin tullialueelta, on asetettava vientimenettelyyn.

2.Tavaroiden vientimenettelyyn asettamisen edellytykset ovat seuraavat:

a)vähimmäistiedot on toimitettu tulliviranomaisille tai asetettu niiden saataville, ja niihin sisältyvät ainakin tavaroista vastuussa oleva viejä, myyjä, ostaja sekä tavaroiden arvo, alkuperä, tariffiin luokittelu, kuvaus ja sijaintipaikka;

b)kaikki vientitullit tai muut maksut on maksettu tai niiden maksamisesta on annettu vakuus; ja

c)tavarat ovat muun tulliviranomaisten soveltaman asiaankuuluvan lainsäädännön mukaiset.

3.Tavaroihin, jotka on tarkoitus viedä unionin tullialueelta, sovelletaan tarvittaessa seuraavia:

a)tuontitullin palauttaminen tai peruuttaminen;

b)vientitukien maksaminen;

c)muita maksuja koskevien voimassa olevien säännösten edellyttämät muodollisuudet.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään ja muutetaan tätä asetusta määrittämällä data, joka on toimitettava tulliviranomaisille tai asetettava niiden saataville tavaroiden luovuttamiseksi tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun vientiin.

5.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelyn, jota noudattaen 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu alv:n palautus suoritetaan unioniin sijoittautumattomille luonnollisille henkilöille. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

100 artikla

Väliaikaisesti vietyjen unionitavaroiden vientitullittomuus

Rajoittamatta 140 artiklan soveltamista unionin tullialueelta väliaikaisesti viedyille unionitavaroille on myönnettävä vientitullittomuus edellyttäen, että ne jälleentuodaan.

VIII osasto
ERITYISMENETTELYT

1 luku
Yleiset säännökset

101 artikla

Soveltamisala

1.Tavarat voidaan asettaa seuraaviin erityismenettelyihin:

a)passitus, johon kuuluvat ulkoinen ja sisäinen passitus;

b)varastointi, johon kuuluvat tullivarastointi ja vapaa-alueet;

c)erityiskäyttö, johon kuuluvat väliaikainen maahantuonti ja tietty käyttötarkoitus;

d)jalostus, johon kuuluvat sisäinen ja ulkoinen jalostus.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään ja muutetaan tätä asetusta määrittämällä data, joka on toimitettava tulliviranomaisille tai asetettava niiden saataville tavaroiden asettamiseksi erityismenettelyyn.

102 artikla

Lupa

1.Tuojilla tai viejillä, jotka aikovat asettaa tavaroita erityismenettelyyn, on oltava tulliviranomaisten lupa seuraaviin:

a)sisäisen tai ulkoisen jalostuksen menettelyn, väliaikaisen maahantuonnin menettelyn tai tietyn käyttötarkoituksen menettelyn käyttäminen;

b)varastotilojen pito tavaroiden tullivarastointia varten, paitsi jos varastotilojen pitäjä on tulliviranomainen itse.

Luvassa on vahvistettava edellytykset kyseisten menettelyjen käytölle tai kyseisten varastotilojen pitämiselle.

2.Jollei toisin säädetä, tulliviranomaiset myöntävät 1 kohdassa tarkoitetun luvan ainoastaan seuraavien edellytysten täyttyessä:

a)luvanhaltija on sijoittautunut unionin tullialueelle, jollei väliaikaisen maahantuonnin menettelyn tai poikkeustapauksissa tietyn käyttötarkoituksen tai sisäisen jalostuksen menettelyn osalta toisin säädetä;

b)luvanhaltija antaa tarvittavat takeet toimintojen asianmukaisesta suorittamisesta; luotetun ja valvotun toimijan katsotaan täyttävän kyseisen edellytyksen, jos asianomaiseen erityismenettelyyn liittyvä toiminta otetaan huomioon 25 artiklassa tarkoitetussa luvassa;

c)tulliviranomaiset pitävät tarpeellisena, että muut luvanhaltijat kuin luotetut ja valvotut toimijat antavat vakuuden erityismenettelyyn asetettuihin tavaroihin mahdollisesti liittyvien tullivelkojen tai muiden maksujen maksamisesta;

d)tulliviranomaiset pystyvät harjoittamaan tullivalvontaa ilman kyseessä oleviin taloudellisiin tarpeisiin nähden suhteettomia hallinnollisia järjestelyjä;

e)luvanhaltija käyttää tavaroita tai huolehtii niiden käytöstä, jos lupa koskee väliaikaista maahantuontia;

f)luvanhaltija toteuttaa jalostustoimet tai huolehtii niiden toteuttamisesta, jos lupa koskee jalostusmenettelyä;

g)jalostusmenettelyä koskeva lupa ei aiheuta haittaa unionin tuottajien keskeisille eduille (”taloudellisten edellytysten tarkastaminen”).

3.Jollei jalostuksen taloudellinen luonne muuta edellytä, tulliviranomaisten on ennen lupaa koskevan päätöksen tekemistä pyydettävä EU:n tulliviranomaisen lausunto sen arvioimiseksi, aiheuttaako sisäisen jalostuksen menettelyä koskevan luvan myöntäminen haittaa unionin tuottajien keskeisille eduille, jos

a)jalostettujen tuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovutuksen yhteydessä kannettava tuontitulli määritetään sisäisen jalostuksen menettelyyn 168 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti asetettujen tavaroiden tariffiin luokittelun, tullausarvon, paljouden, luonteen ja alkuperän perusteella; ja

b)on olemassa näyttöä siitä, että unionin tuottajien keskeisille eduille aiheutuu todennäköisesti haittaa. Tällaisen näytön katsotaan olevan olemassa silloin, kun sisäisen jalostuksen menettelyyn asetettaviin tavaroihin sovellettaisiin jotakin maatalouspoliittista toimenpidettä, väliaikaista tai lopullista polkumyyntitullia, tasoitustullia, suojatoimenpidettä tai lisätullia myönnytysten keskeyttämisen vuoksi, jos tavarat luovutettaisiin vapaaseen liikkeeseen;

4.Sen arvioimiseksi, aiheuttaako ulkoisen jalostuksen menettelyä koskevan luvan myöntäminen haittaa unionin tuottajien keskeisille eduille, tulliviranomaisten on ennen lupapäätöksensä tekemistä pyydettävä EU:n tulliviranomaisen lausuntoa, jos on näyttöä siitä, että arkoina pidettävien tavaroiden unionin tuottajien keskeisille eduille aiheutuu todennäköisesti haittaa eikä tavaroita ole tarkoitus korjata.

5.EU:n tulliviranomainen voi 3 ja 4 kohdan mukaisen pyynnön saatuaan antaa jonkin seuraavista lausunnoista:

a)luvan myöntäminen ei aiheuta haittaa unionin tuottajien keskeisille eduille;

b)luvan myöntäminen aiheuttaa haittaa unionin tuottajien keskeisille eduille;

c)luvan myöntäminen lausunnossa määritellylle asianmukaisesti perustellulle ja seuratulle tavarapaljoudelle ei aiheuta haittaa unionin tuottajien keskeisille eduille.

Luvan antavien tulliviranomaisten ja mahdollisten muiden samanlaisia lupia käsittelevien tulliviranomaisten on otettava huomioon EU:n tulliviranomaisen lausunto. Luvan antavat tulliviranomaiset voivat olla ottamatta huomioon EU:n tulliviranomaisen antamaa lausuntoa, jos ne perustelevat päätöksensä tältä osin.

6.Luvan myöntävien tulliviranomaisten on toimitettava luvat tai asetettava ne saataville EU:n tullidatakeskukseen. Jos erityismenettelyjä koskevat luvat sisältävät kaupallisesti arkaluonteisia tietoja, pääsyä lupien sisältämiin tietoihin on rajoitettava.

7.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi 261 artiklan mukaisesti määrittämällä

a)2 kohdassa tarkoitetut poikkeukset edellytyksiin;

b)3 kohdassa tarkoitetut tapaukset, joissa tulliviranomaiset voivat jalostuksen taloudellisen luonteen vuoksi arvioida ilman EU:n tulliviranomaisen lausuntoa, aiheuttaako sisäisen jalostuksen menettelyä koskevan luvan myöntäminen haittaa unionin tuottajien keskeisille eduille;

c)4 kohdassa tarkoitettuina arkoina tavaroina pidettäviä tavaroita koskeva luettelo.

8.Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä

a)menettelysäännöt, jotka koskevat luvan myöntämistä 1 kohdassa tarkoitetuille menettelyille;

b)menettelysäännöt, joiden mukaisesti EU:n tulliviranomainen antaa lausuntonsa; ja

c)5 kohdassa tarkoitetun kynnysarvon ja sitä koskevat seurantasäännöt.

Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 

9.Edellä 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja taloudellisia edellytyksiä tarkastellaan 265 artiklan 1 kohdassa säädettyyn päivämäärään asti komission isännöimänä unionin tasolla. Kun tässä luvussa viitataan EU:n tulliviranomaisen lausuntoon, se tarkoittaa kyseiseen päivämäärään asti tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettua unionin tason tarkastelua.

103 artikla

Taannehtivat luvat

1.Tulliviranomaiset antavat luvan, jolla on takautuva vaikutus, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)siihen on todistetusti taloudellista tarvetta;

b)hakemus ei liity yritettyyn vilppiin;

c)hakija on todistanut tilien tai kirjanpidon avulla, että:

i)kaikki menettelyn vaatimukset täyttyvät;

ii)tavarat ovat tarvittaessa tunnistettavissa kyseiseltä ajanjaksolta;

iii) tilit tai kirjanpito mahdollistavat menettelyn valvonnan;

d)kaikki tarvittavat muodollisuudet tavaroiden tilanteen korjaamiseksi voidaan toteuttaa, mukaan lukien tarvittaessa asianomaisen aiemman kirjanpidon mitätöinti;

e)hakijalle ei ole hakemuksen hyväksymistä edeltävän kolmen vuoden aikana myönnetty taannehtivaa lupaa;

f)EU:n tulliviranomaisen lausuntoa ei vaadita sen arvioimiseksi, aiheuttaako luvan myöntäminen haittaa unionin tuottajien keskeisille eduille, paitsi jos hakemus koskee luvan uusimista samanlaisille toiminnoille ja tavaroille;

g)hakemus ei koske varastotilojen pitoa tullivarastointia varten;

h)jos hakemus koskee samanlaisia toimintoja ja tavaroita koskevan luvan uusimista, hakemus on jätettävä kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen luvan voimassaolon päättymisestä.

2.Tulliviranomaiset voivat antaa taannehtivan luvan myös silloin, kun tullimenettelyyn asetetut tavarat eivät enää ole saatavilla, kun lupahakemus hyväksytään.

104 artikla

Kirjanpito

1.Luvanhaltijan, tuojan tai viejän ja kaikkien henkilöiden, jotka harjoittavat tavaroiden varastointia, valmistusta tai käsittelyä koskevaa toimintaa taikka tavaroiden myyntiä tai ostoa vapaa-alueilla, on pidettävä asianmukaista kirjanpitoa tulliviranomaisten hyväksymässä muodossa ja toimitettava se EU:n tullidatakeskukseen tai asetettava se saataville sinne.

Tulliviranomaisten on voitava kirjanpidon sisältämien tietojen avulla valvoa kyseessä olevaa menettelyä erityisesti siltä osin kuin on kyse menettelyyn asetettujen tavaroiden tunnistamisesta, niiden tullioikeudellisesta asemasta ja niiden liikkumisesta.

2.Luotettujen ja valvottujen toimijoiden katsotaan noudattavan 1 kohdassa säädettyä velvoitetta.

105 artikla

Erityismenettelyn päättäminen

1.Passitusmenettelyä lukuun ottamatta erityismenettely päätetään, kun menettelyyn asetetut tavarat tai jalostetut tuotteet asetetaan seuraavaan tullimenettelyyn, ne on viety unionin tullialueelta tai ne on hävitetty jätteitä jättämättä taikka ne luovutetaan valtiolle 78 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 135 artiklassa säädetyn tiettyä käyttötarkoitusta koskevan tullivalvonnan soveltamista.

2.Tulliviranomaiset päättävät passitusmenettelyn, kun ne voivat lähtötullitoimipaikkaan toimitetun tai saataville asetetun ja määrätullitoimipaikkaan toimitetun tai saataville asetetun datan vertailun perusteella todeta, että menettely on päättynyt asianmukaisesti.

3.Tulliviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi sellaisten tavaroiden osalta, joita koskevaa menettelyä ei ole päätetty säädetyin edellytyksin.

4.Menettely on päätettävä tietyn määräajan kuluessa, jollei toisin säädetä.

5.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä 4 kohdassa tarkoitetun määräajan.

6.Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä tässä artiklassa tarkoitettua erityismenettelyn päättämistä koskevat menettelysäännöt. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

106 artikla

Oikeuksien ja velvollisuuksien siirto

1.Tulliviranomaiset voivat antaa muuta erityismenettelyä kuin passitusmenettelyä koskevan luvan haltijalle luvan siirtää kyseiseen erityismenettelyyn asetettuja tavaroita koskevat oikeutensa ja velvollisuutensa kokonaan tai osittain tuojalle tai viejälle, joka täyttää myös kyseisen menettelyn edellytykset.

2.Oikeutensa ja velvollisuutensa siirtävän luvanhaltijan on ilmoitettava tulliviranomaisille siirrosta ja menettelyn päättämisestä, paitsi jos tulliviranomaiset ovat antaneet luvan myös sille tuojalle tai viejälle, jolle oikeudet ja velvollisuudet siirretään.

3.Jos oikeuksien ja velvollisuuksien siirto koskee useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota, siirtoon luvan antavien tulliviranomaisten on kuultava muita asianomaisia jäsenvaltioita.

4.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelysäännöt, jotka koskevat luvanhaltijan oikeuksien ja velvollisuuksien siirtämistä muuhun erityismenettelyyn kuin passitusmenettelyyn asetettujen tavaroiden osalta. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

107 artikla

Tavaroiden siirto

1.Erityisissä tapauksissa tuojat ja viejät voivat siirtää tavaroita, jotka on asetettu muuhun erityismenettelyyn kuin passitusmenettelyyn ja jotka eivät ole vapaa-alueella, unionin tullialueella sijaitsevien eri paikkojen välillä.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tapaukset, joissa tuojat ja viejät voivat tehdä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tavaroiden siirron, ja sitä koskevat edellytykset. 

3.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelysäännöt, jotka koskevat sellaisten tavaroiden 1 kohdassa tarkoitettua siirtoa, jotka on asetettu muuhun erityismenettelyyn kuin passitusmenettelyyn ja jotka eivät ole vapaa-alueella. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

108 artikla

Tavanomaiset käsittelyt

1.Tullivarastointi- tai jalostusmenettelyyn asetettuja taikka vapaa-alueella olevia tavaroita voidaan käsitellä tavanomaisin tavoin niiden säilymisen varmistamiseksi, niiden ulkonäön tai markkinakelpoisuuden parantamiseksi taikka niiden valmistelemiseksi jakelua tai jälleenmyyntiä varten.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tavaroiden tavanomaiset käsittelyt. 

109 artikla

Vastaavat tavarat

1.Vastaavat tavarat ovat unionitavaroita, joita varastoidaan, käytetään tai jalostetaan erityismenettelyyn asetettujen tavaroiden sijasta.

Ulkoisen jalostuksen menettelyssä vastaavat tavarat ovat muita kuin unionitavaroita, joita jalostetaan ulkoisen jalostuksen menettelyyn asetettujen unionitavaroiden sijasta.

Jollei toisin säädetä, vastaavilla tavaroilla on oltava sama yhdistetyn nimikkeistön kahdeksannumeroinen nimike, sama kaupallinen laatu ja samat tekniset ominaisuudet kuin tavaroilla, joiden sijasta niitä käytetään.

2.Tulliviranomaisten on hakemuksesta annettava lupa seuraavien toimien suorittamiseen edellyttäen, että menettelyn asianmukainen toiminta ja erityisesti tullivalvonta voidaan varmistaa:

a)vastaavien tavaroiden käyttö tullivarastointi-, vapaa-alue- ja jalostusmenettelyssä sekä tietyn käyttötarkoituksen menettelyssä;

b)vastaavien tavaroiden käyttö väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä erityistapauksissa;

c)sisäisen jalostuksen menettelyn tapauksessa vastaavista tavaroista valmistettujen jalostettujen tuotteiden vienti ennen niiden tavaroiden tuontia, joiden sijasta vastaavia tavaroita on käytetty;

d)ulkoisen jalostuksen menettelyn tapauksessa vastaavista tavaroista valmistettujen jalostettujen tuotteiden tuonti ennen niiden tavaroiden vientiä, joiden sijasta vastaavia tavaroita on käytetty.

Luotetun ja valvotun toimijan katsotaan täyttävän edellytyksen, jonka mukaan menettelyn asianmukainen suorittaminen on varmistettava, jos vastaavien tavaroiden käyttöön liittyvä toiminta kyseisessä menettelyssä otetaan huomioon 25 artiklassa tarkoitetussa luvassa.

3.Vastaavien tavaroiden käyttöön ei myönnetä lupaa seuraavissa tapauksissa:

a)jos sisäisen jalostuksen menettelyssä käytetään ainoastaan 108 artiklassa tarkoitettuja tavanomaisia käsittelyjä;

b)jos tuontitullia koskevan palautuksen tai vapautuksen soveltaminen on kiellettyä sellaisten ei-alkuperätavaroiden osalta, joita käytetään sellaisten sisäisen jalostuksen menettelyssä jalostettavien tuotteiden valmistuksessa, joille annetaan tai laaditaan alkuperäselvitys unionin ja tiettyjen kolmansien maiden taikka tällaisten maiden ryhmien välisten etuuskohtelujärjestelyjen mukaisesti;

c)jos siitä aiheutuisi perusteeton tuontitullietuus tai jos näin säädetään unionin lainsäädännössä.

4.Jos 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa jalostetut tuotteet olisivat vientitullin alaisia, jollei niitä vietäisi sisäisen jalostuksen menettelyssä, luvanhaltijan on annettava vakuus vientitullin maksamisesta siltä varalta, että muita kuin unionitavaroita ei tuoda 138 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa määräajassa.

5.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi 261 artiklan mukaisesti määrittämällä

a)1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut poikkeukset; 

b)edellytykset 2 kohdan mukaiselle vastaavien tavaroiden käytölle;

c)erityiset tapaukset, joissa on kyseessä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu vastaavien tavaroiden käyttö väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä;

d)tapaukset, joissa on kyseessä 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettu luvan epääminen vastaavien tavaroiden käytöltä.

6.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettelysäännöt vastaavien tavaroiden käytöstä, johon on annettu lupa 2 kohdan mukaisesti. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 

2 luku
Passitus

1 Jakso
Yleiset säännöt

110 artikla

Soveltamisala

1.Tavarat on asetettava passitusmenettelyyn niiden saapuessa tullialueelle, paitsi jos ne on jo asetettu 111 tai 112 artiklassa eriteltyyn passitusmenettelyyn tai ne on asetettu muuhun tullimenettelyyn 86 artiklan 4 kohdassa säädetyssä määräajassa.

2.Tavaroiden haltijaa pidetään tavaroiden tuojana tai viejänä ja velvollisena maksamaan tullit ja muut verot ja maksut, paitsi jos tulliviranomaisilla on dataa toisesta tuojasta tai viejästä.

3.Unionin passitusmenettelyyn asetetut tavarat pysyvät kyseisessä menettelyssä siihen asti, kun ne asetetaan toiseen tullimenettelyyn.

111 artikla

Ulkoinen passitus

1.Ulkoisessa passitusmenettelyssä voidaan kuljettaa muita kuin unionitavaroita paikasta toiseen unionin tullialueella ilman, että niihin sovelletaan

a)tuontitulleja tai muita maksuja, mukaan lukien polkumyyntitullit, tasoitustullit ja suojatoimenpiteet;

b)kauppapoliittisia toimenpiteitä, sikäli kuin niissä ei kielletä tavaroiden saapumista unionin tullialueelle tai niiden poistumista unionin tullialueelta.

2.Erityisissä tapauksissa unionitavarat on asetettava ulkoisen passituksen menettelyyn.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kuljetuksen on tapahduttava jollakin seuraavista tavoista:

a)unionin ulkoisessa passitusmenettelyssä;

b)TIR-yleissopimuksen mukaisesti, jos kuljetus

i)on alkanut tai sen on määrä päättyä unionin tullialueen ulkopuolella;

ii)tapahtuu kahden unionin tullialueella sijaitsevan paikan välillä kolmannen maan kautta;

c)ATA-yleissopimuksen tai Istanbulin yleissopimuksen mukaisesti, jos kyseessä on passitustapahtuma; 

d)lomakkeella 302, josta määrätään Lontoossa 19 päivänä kesäkuuta 1951 allekirjoitetussa Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten välisessä niiden joukkojen asemaa koskevassa sopimuksessa, tai EU-lomakkeella 302;

e)postijärjestelmää käyttäen Maailman postiliiton sääntöjen mukaisesti, kun tavaroita kuljettavat näiden sääntöjen mukaisten oikeuksien ja velvollisuuksien haltijat tai niitä kuljetetaan näiden puolesta.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä ne erityiset tapaukset, joissa unionin tavarat on määrä asettaa ulkoisen passituksen menettelyyn.

5.Komissio erittelee täytäntöönpanosäädöksillä menettelysäännöt 3 kohdan b–e alakohdan soveltamiseksi unionin tullialueella unionin tarpeet huomioon ottaen. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

112 artikla

Sisäinen passitus

1.Sisäisen passituksen menettelyssä voidaan 2 kohdassa säädetyin edellytyksin kuljettaa unionitavaroita paikasta toiseen unionin tullialueella kolmannen maan kautta tavaroiden tullioikeudellisen aseman muuttumatta.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kuljetuksen on tapahduttava jollakin seuraavista tavoista:

a)unionin sisäisen passituksen menettelyssä, jos tämä on mahdollista kansainvälisen sopimuksen perusteella;

b)TIR-yleissopimuksen mukaisesti;

c)ATA-yleissopimuksen tai Istanbulin yleissopimuksen mukaisesti, jos kyseessä on passitustapahtuma;

d)lomakkeella 302, josta määrätään Lontoossa 19 päivänä kesäkuuta 1951 allekirjoitetussa Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten välisessä niiden joukkojen asemaa koskevassa sopimuksessa, tai EU-lomakkeella 302;

e)postijärjestelmää käyttäen Maailman postiliiton sääntöjen mukaisesti, kun tavaroita kuljettavat näiden sääntöjen mukaisten oikeuksien ja velvollisuuksien haltijat tai niitä kuljetetaan näiden puolesta.

3.Komissio erittelee täytäntöönpanosäädöksillä menettelysäännöt 2 kohdan b–e alakohdan soveltamiseksi unionin tullialueella unionin tarpeet huomioon ottaen. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

113 artikla

Yksi ainoa passitusalue

Kun tavaroita siirretään unionin alueella yhdestä paikasta toiseen TIR-yleissopimuksen, ATA-yleissopimuksen tai Istanbulin yleissopimuksen mukaisesti lomakkeella 302, EU-lomakkeella 302 tai postijärjestelmää käyttäen, unionin tullialuetta on tämän kuljetuksen osalta pidettävä yhtenä ainoana alueena.

114 artikla

Henkilöiden sulkeminen TIR-toimenpiteiden ulkopuolelle

1.Kun yhden jäsenvaltion tulliviranomaiset päättävät TIR-yleissopimuksen 38 artiklan mukaisesti sulkea henkilön TIR-toimenpiteiden ulkopuolelle, tätä päätöstä sovelletaan koko unionin tullialueella ja tämän henkilön esittämiä TIR-carnet’ita ei hyväksytä missään tullitoimipaikassa.

2.Jäsenvaltion on annettava 1 kohdassa tarkoitettu päätös ja sen soveltamispäivä tiedoksi muille jäsenvaltioille, komissiolle ja EU:n tulliviranomaiselle.

115 artikla

Valtuutettu lähettäjä ja valtuutettu vastaanottaja TIR-menettelyssä

1.Tulliviranomaiset voivat hakemuksesta antaa henkilölle, jäljempänä ’valtuutettu vastaanottaja’, luvan ottaa vastaan TIR-sopimuksen mukaisesti liikkuvia tavaroita luvan mukaisessa paikassa siten, että menettely päätetään TIR-yleissopimuksen 1 artiklan d alakohdan mukaisesti.

2.Tulliviranomaiset voivat hakemuksesta antaa henkilölle, jäljempänä ’valtuutettu lähettäjä’, luvan lähettää TIR-sopimuksen mukaisesti liikkuvia tavaroita luvan mukaisessa paikassa siten, että menettely aloitetaan TIR-yleissopimuksen 1 artiklan c alakohdan mukaisesti.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa valtuutetulla lähettäjällä on lupa käyttää erityisiä sinettejä 116 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun luvan myöntämisedellytykset.

3 Jakso
Unionin passitus

116 artikla

Unionin passitusmenettelyn haltijan sekä liikenteenharjoittajan ja unionin passitusmenettelyyn asetettujen tavaroiden vastaanottajan velvollisuudet

1.Unionin passitusmenettelyn haltija on vastuussa kaikista seuraavista velvoitteista:

a)sellaisen datan antamisesta, jonka avulla tulliviranomaiset voivat valvoa tavaroita, mukaan lukien ainakin kyseiseen menettelyyn asetettujen tavaroiden, kuljetusvälineen, tuojan tai viejän, tullioikeudellisen aseman ja siirtojen tunnistaminen;

b)tavaroiden esittämisestä muuttumattomina sekä vaaditun datan antamisesta tullille määrätullitoimipaikassa määräajassa ja noudattaen niitä toimenpiteitä, joita tulliviranomaiset ovat suorittaneet tavaroiden tunnistamiseksi;

c)menettelyä koskevien tullisäännösten noudattamisesta;

d)vakuuden antamisesta tavaroista mahdollisesti syntyvää tullivelkaa vastaavan tuonti- tai vientitullin määrän tai muiden maksujen määrän maksamisen varmistamiseksi, jollei tullilainsäädännössä toisin säädetä.

2.Menettelynhaltijan velvollisuudet ja passitusmenettely päättyvät, kun menettelyyn asetetut tavarat ja vaaditut tiedot ovat saatavilla määrätullitoimipaikassa tullilainsäädännön mukaisesti.

3.Liikenteenharjoittaja tai tavaroiden vastaanottaja, joka vastaanottaa tavarat tietäen, että niitä kuljetetaan unionin passitusmenettelyyn asetettuina, on myös vastuussa tavaroiden esittämisestä muuttumattomina tullille määrätullitoimipaikassa määräajassa ja noudattaen tulliviranomaisten tavaroiden tunnistamisen varmistamiseksi suorittamia toimenpiteitä.

4.Tulliviranomaiset voivat hakemuksesta antaa luvan käyttää tavaroiden asettamista unionin passitusmenettelyyn tai kyseisen menettelyn päättämistä koskevia seuraavia yksinkertaistuksia:

a)valtuutetun lähettäjän asema, jonka nojalla luvan haltija voi asettaa tavarat unionin passitusmenettelyyn esittämättä niitä tullille;

b)valtuutetun vastaanottajan asema, jonka nojalla luvanhaltija voi vastaanottaa unionin passitusmenettelyyn asetetut tavarat luvan mukaisessa paikassa menettelyn päättämiseksi 2 kohdan mukaisesti;

c)erityisten sinettien käyttö silloin kun sinetöintiä vaaditaan unionin passitusmenettelyyn asetettujen tavaroiden tunnistamisen varmistamiseksi;

d)sähköisen kuljetusasiakirjan käyttö tavaroiden asettamiseksi unionin passitusmenettelyyn edellyttäen, että se sisältää tarvittavat tiedot, jotka ovat tulliviranomaisten saatavilla lähtö- ja määräpaikassa tavaroiden tullivalvonnan mahdollistamiseksi ja menettelyn päättämiseksi.

5.Tulliviranomaisten on vähintään joka kolmas vuosi seurattava tarkasti valtuutettujen lähettäjien ja vastaanottajien toimintaa arvioidakseen, noudattavatko ne lupavaatimuksia.

6.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta erittelemällä tarkemmin 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt datavaatimukset ja 4 kohdassa tarkoitettujen lupien myöntämisedellytykset.

7.Komissio erittelee täytäntöönpanosäädöksillä menettelysäännöt, jotka koskevat

a)tavaroiden asettamista unionin passitusmenettelyyn ja kyseisen menettelyn päättämistä;

b)4 kohdassa tarkoitettujen yksinkertaistusten toimintaa.

Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

117 artikla

Tavarat, jotka kuljetetaan kolmannen maan alueen kautta unionin ulkoisen passituksen menettelyssä

1.Unionin ulkoisen passituksen menettelyä sovelletaan kolmannen maan kautta kuljetettaviin tavaroihin, jos jompikumpi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)tästä mahdollisuudesta on määrätty kansainvälisessä sopimuksessa;

b)kuljetus kyseisen kolmannen maan kautta tapahtuu ainoastaan yhdellä unionin tullialueella laaditulla kuljetusasiakirjalla;

2.Edellä olevan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa unionin ulkoinen passitusmenettely keskeytetään siksi ajaksi, kun tavarat ovat unionin tullialueen ulkopuolella.

3.Komissio erittelee täytäntöönpanosäädöksillä menettelysäännöt, jotka koskevat unionin ulkoisessa passitusmenettelyssä kolmannen maan alueen kautta kuljetettavien tavaroiden tullivalvontaa. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3 luku
Varastointi

1 Jakso
Yhteiset säännökset

118 artikla

Soveltamisala

1.Varastointimenettelyssä voidaan varastoida muita kuin unionitavaroita unionin tullialueella ilman, että niihin sovelletaan

a)tuontitullia;

b)muita maksuja, joista on määrätty muissa voimassa olevissa asiaa koskevissa säännöksissä;

c)kauppapoliittisia toimenpiteitä, sikäli kuin niissä ei kielletä tavaroiden saapumista unionin tullialueelle tai niiden poistumista unionin tullialueelta.

2.Tavaroiden varastointiin asettamisen edellytykset ovat seuraavat:

a)vähimmäisdata on toimitettu tullille tai asetettu sen saataville, ja kyseinen data sisältää ainakin tavaroista vastuussa olevan tuojan, tavaroiden valmistajan, arvon, alkuperän, tariffiin luokittelun ja kuvauksen sekä luettelon muusta tulliviranomaisten näihin tavaroihin soveltamasta asiaankuuluvasta lainsäädännöstä, jollei toisin säädetä; ja

b)tavarat ovat muun tulliviranomaisten soveltaman lainsäädännön mukaiset.

3.Unionitavaroita voidaan asettaa tullivarastointi- tai vapaa-aluemenettelyyn muun tulliviranomaisten soveltaman lainsäädännön mukaisesti tai tuontitullin palauttamista tai peruuttamista koskevasta päätöksestä hyötymiseksi. Unionitavaroita voidaan tuoda, siirtää ja varastoida tullivarastoon tai vapaa-alueelle, ja ne voidaan käyttää, jalostaa tai kuluttaa kyseisessä varastossa tai kyseisellä alueella. Tällöin tavaroiden ei katsota olevan varastointimenettelyssä.

4.Tuojan on asetettava tullivarastoon tai vapaa-alueelle tuodut muut kuin unionitavarat asianmukaiseen varastointimenettelyyn.

5.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä 2 kohdassa tarkoitettua unionitavaroiden tullivarastointi- tai vapaa-aluemenettelyyn asettamista koskevan menettelyn. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

119 artikla

Varastointitiedot

1.Tullivaraston pitäjä tai vapaa-alueen toimija toimittaa tulliviranomaisille tai asettaa niiden saataville vähimmäisdatan, joka tarvitaan niiden tiloissa olevien tavaroiden varastointia koskevien säännösten soveltamiseksi, erityisesti 118 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun datan, sekä varastointimenettelyyn asetettujen tavaroiden tullioikeudellista asemaa ja kyseisten tavaroiden myöhempiä siirtoja koskevan datan.

2.Jos tuoja tai liikenteenharjoittaja on jo toimittanut tai asettanut saataville kaikki 1 kohdassa tarkoitetut tiedot tai osan niistä, tullivaraston pitäjän tai vapaa-alueen toimijan on yhdistettävä omat lisätietonsa tuojan tai liikenteenharjoittajan tietoihin.

3.Tullivaraston pitäjä tai vapaa-alueen toimija ei saa hyväksyä tavaroita, joiden osalta vähimmäistietoja ei ole toimitettu tullille tai asetettu sen saataville.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vähimmäistiedot.

120 artikla

Varastointia koskevien tietojen muuttaminen ja mitätöinti

1.Tullivaraston pitäjä tai vapaa-alueen toimija voi muuttaa yhtä tai useampaa tiloissaan olevia tavaroita koskevien tietojen kohtaa sen jälkeen, kun tiedot on toimitettu tai asetettu saataville, paitsi jos tulliviranomaiset ovat ilmoittaneet tullivaraston pitäjälle tai vapaa-alueen toimijalle aikovansa tarkastaa tavarat tai todenneet, että tavaroita koskevat tiedot ovat virheellisiä.

2.Tuoja, liikenteenharjoittajan, tullivaraston pitäjän tai vapaa-alueen toimijan on mitätöitävä mahdollisimman pian sellaisia tavaroita koskevat tiedot, joita ei tuoda unionin tullialueelle. Tulliviranomaisten on mitätöitävä tiedot kyseisten tavaroiden osalta sen jälkeen, kun 30 päivää on kulunut päivästä, jona tiedot toimitettiin tai asetettiin saataville.

121 artikla

Varastointimenettelyn kesto

1.Tavaroiden pitämiselle varastointimenettelyssä ei ole määräaikaa.

2.Poikkeustapauksissa tulliviranomaiset voivat kuitenkin asettaa määräajan, johon mennessä varastointimenettely on päätettävä, erityisesti, jos tavarat voivat laatunsa tai luonteensa vuoksi pitkäaikaisesti varastoitaessa uhata ihmisten, eläinten tai kasvien elämää ja terveyttä taikka ympäristöä.

2 Jakso
Tullivarastointi

122 artikla

Varastointi tullivarastoissa

1.Tullivarastointimenettelyssä voidaan varastoida muita kuin unionitavaroita tulliviranomaisten tätä menettelyä varten hyväksymissä tiloissa tai muissa sijoituspaikoissa ja tullivalvonnassa, jäljempänä ’tullivarastot’.

2.Tullivarastot voivat olla kenen tahansa tuojan käytettävissä tavaroiden tullivarastointiin (’yleinen tullivarasto’) tai tullivarastointia koskevan luvan haltijan tuomien tavaroiden varastointiin (’yksityinen tullivarasto’).

123 artikla

Tullivarastojen pitoa koskeva lupa

1.Tullivaraston pito edellyttää tulliviranomaisten lupaa, paitsi jos tullivaraston pitäjä on itse tulliviranomainen. Luvassa on vahvistettava edellytykset tullivaraston pitämiselle.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu lupa myönnetään ainoastaan henkilöille, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:

a)he ovat sijoittautuneet unionin tullialueelle;

b)he antavat tarvittavat takeet tullivaraston pitämisen asianmukaisesta suorittamisesta;

c)luotetun ja valvotun toimijan katsotaan täyttävän kyseisen edellytyksen, jos tullivaraston pito otetaan huomioon 25 artiklassa tarkoitetussa luvassa;

d)he antavat vakuuden mahdollisen tullivelan maksamisesta.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu lupa myönnetään vain, jos tulliviranomaiset pystyvät harjoittamaan tullivalvontaa ottamatta käyttöön kyseessä oleviin taloudellisiin tarpeisiin nähden suhteettomia hallinnollisia järjestelyjä.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 261 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun luvan myöntämisedellytykset.

124 artikla

Tavaroiden siirtäminen tullivarastointimenettelyssä

1.Tulliviranomaiset voivat antaa tullivaraston pitäjälle luvan siirtää tavaroita seuraavin edellytyksin:

a)mahdollisuudesta siirtää tavarat määrätään tullivarastointia koskevassa luvassa;

b)tullivaraston pitäjä on luotettu ja valvottu toimija;

c)tiedot siirroista lisätään tullivaraston pitäjän kirjanpitoon ja toimitetaan tavaroiden lähtö- ja saapumistulliviranomaisille tai asetetaan niiden saataville.

2.Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä 1 kohdassa tarkoitettua tavaroiden siirtämistä tullivarastointimenettelyssä koskevan menettelyn. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 262 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

125 artikla

Jalostus tullivarastointimenettelyssä

Jos siihen on taloudellista tarvetta eikä tullivalvonta vaarannu, tulliviranomaiset voivat sallia, että tullivarastointimenettelyyn asetetut tavarat asetetaan myöhemmin sisäisen jalostuksen menettelyyn tai tietyn käyttötarkoituksen menettelyyn tullivarastossa tapahtuvaa jalostusta varten kyseisiä menettelyjä koskevin edellytyksin.

126 artikla

Tullivalvonta

Luvanhaltija on vastuussa sen varmistamisesta, että tullivarastointimenettelyyn asetettuja tavaroita ei siirretä pois tullivalvonnasta.

3 Jakso
Vapaa-alueet

127 artikla

Vapaa-alueiden osoittaminen

1.Jäsenvaltiot voivat osoittaa unionin tullialueen osia vapaa-alueiksi.

Jäsenvaltion on määriteltävä kunkin vapaa-alueen maantieteelliset rajat ja sen sisään- ja uloskäyntikohdat.

2.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tiedot toiminnassa olevista vapaa-alueistaan.

3.Vapaa-alueet on aidattava.

Vapaa-alueiden rajojen sekä niiden sisään- ja uloskäyntikohtien on oltava tullivalvonnassa.

4.Tulliviranomaiset voivat tarkastaa vapaa-alueelle saapuvia tai sieltä poistuvia henkilöitä, tavaroita ja kuljetusvälineitä.

128 artikla

Rakennukset ja toiminta vapaa-alueilla

1.Rakennusten pystyttämiseen vapaa-alueelle on saatava ennakolta tulliviranomaisten hyväksyntä.

2.Jollei tullilainsäädännöstä muuta johdu, teollisen tai kaupallisen toiminnan taikka palvelutoiminnan harjoittaminen vapaa-alueella on sallittua. Tällaisen toiminnan harjoittamisesta on ilmoitettava ennakolta tulliviranomaisille.