EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 21.4.2021

COM(2021) 205 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Tekoälyä koskevan eurooppalaisen lähestymistavan edistäminen

 
Tiedonanto: Tekoälyä koskevan eurooppalaisen lähestymistavan edistäminen

1.Johdanto

Tekoälyllä tulee olemaan valtava vaikutus ihmisten elin- ja työskentelytapoihin tulevina vuosikymmeninä. Tämä näkemys on myös huhtikuussa 2018 käynnistetyn ja sittemmin vahvistetun Euroopan tekoälystrategian perusta. Tekoälyn mahdolliset hyödyt yhteiskunnille ovat moninaiset. Niihin kuuluvat esimerkiksi saasteiden ja liikennekuolemien väheneminen, parempi sairaanhoito ja paremmat mahdollisuudet vammaisille ja ikääntyneille, parempi koulutus ja enemmän keinoja saada kansalaiset osallistumaan demokraattisiin prosesseihin, nopeampi päätöksentekoprosessi, terrorismin ja rikollisuuden tehokkaampi torjunta verkossa ja verkon ulkopuolella sekä kyberturvallisuuden vahvistaminen. Tekoäly on osoittanut potentiaalinsa covid-19:n torjunnassa auttamalla ennustamaan taudin maantieteellistä leviämistä, diagnosoimaan tartuntoja tietokonetomografian avulla ja kehittämään ensimmäiset rokotteet ja lääkkeet virusta vastaan. Tekoäly on ennen kaikkea osoittanut sellaista monipuolisuutta, johon vain harvat teknologiat kykenevät. Samaan aikaan tekoälyn käyttöön liittyy myös tiettyjä riskejä, kuten se, että ihmiset, myös lapset 1 , saattavat altistua merkittäville virheille, jotka voivat heikentää perusoikeuksia ja turvallisuutta sekä demokraattisia prosesseja.

Kun otetaan huomioon tekoälyn nopea teknologinen kehitys ja maailmanlaajuinen poliittinen toimintaympäristö, jossa yhä useammat maat investoivat voimakkaasti tekoälyyn, EU:n on toimittava yhtenäisesti, jotta se voi hyödyntää tekoälyn monia mahdollisuuksia ja vastata tekoälyyn liittyviin haasteisiin tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavalla tavalla. Euroopan tekoälystrategian 2 käynnistämisestä huhtikuussa 2018 alkaen komission kaksitahoisena politiikkana on ollut tehdä EU:sta maailmanluokan tekoälykeskus ja varmistaa myös, että tekoäly on ihmiskeskeistä ja luotettavaa. Komission helmikuussa 2020 julkaisemassa tekoälyä koskevassa valkoisessa kirjassa 3 esitetään selkeä visio eurooppalaisesta lähestymistavasta tekoälyyn, jonka osia ovat huippuosaamisen ekosysteemi ja luottamuksen ekosysteemi.

Nykyinen tekoälypaketti on merkittävä virstanpylväs kummankin ulottuvuuden alalla. Edistääkseen tekoälyn kehittämistä ja puuttuakseen sen mahdollisiin merkittäviin riskeihin turvallisuudelle ja perusoikeuksille komissio esittää ehdotuksen tekoälyä koskevaksi sääntelykehykseksi sekä tarkistetun koordinoidun tekoälysuunnitelman.

2.Tekoälyn kaksi puolta: mahdollisuudet ja riskit

Koska tekoälyyn liittyy merkittävää potentiaalia, Euroopan unioni edistää tekoälyn kehittämistä ja käyttöönottoa. Komissio aikoo Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman ja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman kautta investoida vuosittain miljardi euroa tekoälyyn sekä mobilisoida myös lisäinvestointeja yksityiseltä sektorilta ja jäsenvaltioilta, jotta voidaan saavuttaa jopa 20 miljardin euron vuotuiset kokonaisinvestoinnit kuluvan vuosikymmenen aikana.

Euroopan tekoälyvalmiuksien vahvistaminen on keskeinen osa laajempaa strategiaa, jonka pyrkimyksenä on valmistaa Eurooppaa digitaaliaikaan ja tehdä seuraavista kymmenestä vuodesta Euroopan digitaalinen vuosikymmen digitaalisen kompassin 4 tavoitteiden mukaisesti. Tekoälyyn perustuvan innovoinnin edistäminen liittyy erityisen läheisesti Euroopan datastrategian täytäntöönpanoon ja myös äskettäiseen ehdotukseen datahallintosäädökseksi 5 , sillä tekoäly voi kukoistaa vain, jos datan saatavuus on sujuvaa. Etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille on taattava oikeudenmukainen pääsy dataan, jotta tekoälyn laajamittainen käyttöönotto EU:n taloudessa olisi mahdollista. Ehdotetun tekoälyä koskevan sääntelykehyksen olisi oltava yhteensopiva myös soveltuvan tuoteturvallisuuslainsäädännön ja erityisesti tarkistettavan konedirektiivin 6 kanssa, jossa käsitellään muun muassa uusien teknologioiden turvallisuusriskejä, myös ihmisten ja robottien väliseen yhteistyöhön liittyviä, kyberriskejä, joihin liittyy turvallisuusvaikutuksia, sekä autonomisia koneita. Kehys täydentää myös EU:n turvallisuusunionistrategiaa, uutta kyberturvallisuusstrategiaa 7 , vuosia 2021–2027 koskevaa digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa 8 , äskettäin ehdotettuja digipalvelusäädöstä ja digimarkkinasäädöstä 9 sekä eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelmaa 10 . Ehdotettua kehystä täydennetään myös EU:n vastuukehystä mukauttavalla lainsäädännöllä, kuten tuotevastuudirektiivin tarkistuksella, jotta voidaan ottaa huomioon uusiin teknologioihin, myös tekoälyyn, liittyvät vastuukysymykset, sekä yleisen tuoteturvallisuusdirektiivin tarkistuksella.

Äskettäin hyväksytty elpymis- ja palautumistukiväline antaa Euroopalle mahdollisuuden nostaa tavoitteitaan ja tulla edelläkävijäksi tekoälyn käyttöönotossa. Elpymis- ja palautumistukiväline, joka on EU:n elpymissuunnitelman kulmakivi, tarjoaa ennennäkemättömät 672,5 miljardia euroa lainoina ja avustuksina jäsenvaltioiden uudistusten ja investointien tukemiseen elpymisen kannalta tärkeinä ensimmäisinä vuosina. Vähintään 20 prosenttia käytettävissä olevasta rahoituksesta osoitetaan digitaalista siirtymää edistäviin toimenpiteisiin, ja rahoituksen määrä on jopa 134 miljardia euroa elpymis- ja palautumistukivälineen aikana 11 .

Elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen odotetaan lisäävän jäsenvaltioiden tekoälyinvestointeja ja tukevan johtavia tutkimus-, innovointi- ja testausvalmiuksia, jotta tekoälyn nopeampi kehittäminen ja käyttöönotto voisi edistää taloudellista ja sosiaalista elpymistä ja parantaa kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Mahdollisuudet ovat merkittäviä, sillä elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitus täydentää Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmaa, Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaa ja koheesiopolitiikan ohjelmista myönnettävää huomattavaa innovaatiorahoitusta.

Tekoäly ja muut digitaaliteknologiat edesauttavat kestävää elpymistä covid-19-pandemian jälkeen, koska ne voivat lisätä tuottavuutta kaikilla talouden aloilla, luoda uusia markkinoita ja avata merkittäviä mahdollisuuksia Euroopan talouskasvulle. Tekoälyteknologia auttaa optimoimaan teollisia prosesseja ja tekemään niistä kestävämpiä, tehokkaampia ja vihreämpiä. Se mahdollistaa myös innovatiiviset reaaliaikaiset ja itseoppimisratkaisut, joihin kuuluvat esimerkiksi ennustava kunnossapito, yhteistyörobotit, digitaaliset kaksoset ja laajennettu todellisuus. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja talouden elinvoiman lisääntymisen odotetaan luovan uusia työllistymismahdollisuuksia, jotka ylittävät mahdolliset työpaikkojen menetykset. Tekoäly voi auttaa myös parantamaan vammaisten ja ikääntyneiden mahdollisuuksia itsenäiseen elämään tarjoamalla avustavia ja tukevia ratkaisuja. 12  Lisäksi tekoälyllä voi olla merkittävä rooli kansalaisille tiedottamisessa ja kansalaisten osallistumisen edistämistä koskevissa aloitteissa.

Tekoälyyn liittyvien valmiuksien vahvistaminen auttaa parantamaan kykyä selviytyä tulevista häiriöistä, sillä se takaa eurooppalaisille yrityksille riittävän osaamisen, jota tarvitaan tekoälyn soveltamiseen nopeasti uusiin haasteisiin. Tekoäly voi lisäksi merkittävästi edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita auttamalla teollisuutta, yrityksiä, viranomaisia ja kansalaisia tekemään kestävämpiä valintoja muun muassa uusiutuvien energialähteiden integroimiseksi energiajärjestelmään älykkäämmän verkonhallinnan avulla tai kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi älykkään liikkuvuuden, resurssien optimaalisen käytön ja täsmäviljelyn avulla.

Tekoäly voi edistää merkittävästi EU:n turvallisuusunionistrategian tavoitteiden saavuttamista. Se voi olla strateginen väline nykyisten uhkien torjumisessa ja tulevien riskien, myös hybridiuhkien, ja mahdollisuuksien ennakoimisessa. Tekoäly voi auttaa torjumaan rikollisuutta ja terrorismia ja auttaa lainvalvontaviranomaisia pysymään rikollisten käyttämien nopeasti kehittyvien teknologioiden ja rajat ylittävän toiminnan tahdissa.

Eurooppa voi käyttää hyväkseen nykyisiä vahvuuksiaan hyödyntääkseen tekoälyn tarjoamia etuja. Euroopalla on johtava asema maailmassa robotiikan ja kilpailukykyisten teollisten ekosysteemien aloilla. Nämä resurssit yhdessä yhä suorituskykyisemmän laskentainfrastruktuurin (kuten suurtehotietokoneiden) ja suurten julkisen sektorin ja teollisuuden data-aineistojen kanssa antavat Euroopalle mahdollisuuden luoda maailman johtavat tekoälyvalmiudet huippututkimuskeskusten ja yhä lukuisampien innovatiivisten startup-yritysten avulla. Näiden vahvuuksien hyödyntämiseksi EU:n jäsenvaltiot ja komissio aikovat hyödyntää käytettävissä olevaa rahoitusta ja koota yhteen asiantuntemusta, koordinoida toimia ja mobilisoida yhdessä lisäresursseja. Tätä varten komissio esittää nyt tarkistetun koordinoidun tekoälysuunnitelman, joka perustuu jäsenvaltioiden kanssa vuodesta 2018 alkaen tehtyyn yhteistyöhön.

Tekoälyn käyttöön liittyy kuitenkin myös riskejä, joihin on puututtava. Tekoälyn tietyt piirteet, kuten syy-seuraussuhteiden selvittämistä vaikeuttava monien algoritmien läpinäkymättömyys, aiheuttavat sellaisia erityisiä ja mahdollisesti suuria riskejä turvallisuudelle ja perusoikeuksille, joihin nykyisellä lainsäädännöllä ei voida puuttua tai joiden osalta voimassa olevan lainsäädännön soveltaminen on haastavaa. Usein ei esimerkiksi ole mahdollista selvittää, miksi tekoälyjärjestelmä on päätynyt tiettyyn tulokseen. Tällöin voi olla vaikea arvioida tai osoittaa, onko tekoälyjärjestelmän käyttö asettanut jonkun epäedullisempaan asemaan verrattuna muihin esimerkiksi työhönottoa tai ylennystä koskevan päätöksen tai etuushakemuksen tapauksessa. Tekoälyjärjestelmän käyttö saattaa aiheuttaa asianomaisille henkilöille huomattavia vaikeuksia saada virheellinen päätös oikaistua. Kasvojentunnistus julkisissa tiloissa voi olla yksityisyyttä loukkaavaa, ellei sitä säännellä asianmukaisesti. Lisäksi tekoälyjärjestelmiin liittyvän koulutuksen ja suunnittelun heikko laatu voi johtaa merkittäviin virheisiin ja siten heikentää yksityisyyden ja syrjimättömyyden suojaa. 13 Tekoälyä hyödyntävät robotit ja älykkäät järjestelmät on rakennettava ja suunniteltava siten, että ne täyttävät samat korkeat turvallisuutta ja perusoikeuksia koskevat normit, jotka EU:n lainsäädännössä on jo vahvistettu perinteisille teknologioille.

Vastauksena näihin tekoälyn haasteisiin Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto ovat toistuvasti vaatineet lainsäädäntötoimia, joilla varmistetaan hyvin toimivat tekoälyjärjestelmien sisämarkkinat, joilla tekoälyn hyödyt ja riskit otettaisiin asianmukaisesti huomioon kestävällä tavalla. Komission ehdotus tekoälyä koskevaksi sääntelykehykseksi 14 on tärkeä välietappi pyrittäessä varmistamaan turvallisuus ja perusoikeudet ja siten myös luottamus tekoälyn kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Koordinoitu suunnitelma ja ehdotus sääntelykehykseksi ovat osa Euroopan unionin pyrkimystä olla aktiivinen toimija digitaaliteknologian alalla kansainvälisillä ja monenvälisillä foorumeilla ja maailmanlaajuisesti johtoasemassa luotettavan tekoälyn edistämisessä. Lisäksi EU:n pyrkimyksenä on varmistaa johdonmukaisuus EU:n ulkoisten toimien ja sisäisten politiikkojen välillä. Maailmanlaajuisesti tekoälystä on tullut strategisesti tärkeä ala geopoliittisten, kaupallisten ja turvallisuuskysymysten yhtymäkohdassa. Valtiot ympäri maailman ovat päättäneet hyödyntää tekoälyä teknisen kehityksen välineenä sen hyödyllisyyden ja potentiaalin takia. Tekoälyä koskeva sääntely on alkuvaiheessaan, mutta siihen liittyvät panokset ovat korkeat: EU:n pyrkimyksenä on johtaa uusien ja kunnianhimoisten maailmanlaajuisten normien laadintaa ja tekoälyyn liittyvien kansainvälisten standardointialoitteiden 15 ja yhteistyökehysten kehittämistä sääntöihin perustuvan monenvälisen järjestelmän ja EU:n vaalimien arvojen mukaisesti. EU:n vahvemmasta panostuksesta sääntöihin perustuvaan monenvälisyyteen 16 annetun yhteisen tiedonannon mukaisesti EU aikoo syventää kumppanuuksia, koalitioita ja liittoumia kolmansien maiden, erityisesti samanmielisten kumppanien, sekä monenvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa. 17 Se aikoo myös sitoutua aihekohtaiseen yhteistyöhön muiden maiden kanssa ja torjua yritykset heikentää vaalimiaan arvoja.

3.Virstanpylväs kohti eurooppalaista lähestymistapaa tekoälyyn

Nyt julkaistu paketti on tulosta kolmen vuoden intensiivisestä tekoälyä koskevasta poliittisesta suunnittelutyöstä Euroopan tasolla. Euroopan komission julkaistua Euroopan tekoälystrategian huhtikuussa 2018 ja sidosryhmien laajan kuulemisen jälkeen tekoälyä käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä laati huhtikuussa 2019 luotettavaa tekoälyä koskevat ohjeet 18 ja heinäkuussa 2020 luotettavaa tekoälyä koskevan arviointiluettelon (ALTAI). Lisäksi muodostettiin tekoälyallianssi 19 foorumiksi, jossa noin 4 000 sidosryhmäorganisaatiota voivat keskustella tekoälyn teknologisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Foorumin toiminta huipentuu vuotuiseen tekoälyä käsittelevään yleiskokoukseen. Joulukuussa 2018 julkaistu ensimmäinen koordinoitu tekoälysuunnitelma 20 on jäsenvaltioiden yhteinen sitoumus edistää tekoälyn kehittämistä ja käyttöä Euroopassa sekä koordinoida tekoälyyn liittyviä Euroopan tason ja kansallisia toimia.

Komissio yhdisti suunnittelutyön kaksi osa-aluetta ja julkaisi tekoälyä koskevan valkoisen kirjan sekä kertomuksen tekoälyn, esineiden internetin ja robotiikan vaikutuksista turvallisuuteen ja vastuuvelvollisuuteen 21 . Valkoisessa kirjassa ehdotetaan useita toimenpiteitä huippuosaamisen ekosysteemin edistämiseksi, minkä takia koordinoitua suunnitelmaa on nyt tarkistettu. Valkoisessa kirjassa esitetään myös toimintapoliittisia vaihtoehtoja EU:n tulevalle sääntelykehykselle, jolla turvataan luottamuksen ekosysteemi Euroopassa, mikä luo myös perustan nyt ehdotetulle tekoälyä koskevalle sääntelykehykselle. Tekoälyä koskevasta valkoisesta kirjasta 22 järjestettiin helmi-kesäkuussa 2020 julkinen kuuleminen, mikä tarjosi laajalle EU:n kansalaisista, jäsenvaltioista ja sidosryhmistä koostuvalle vastaajajoukolle tilaisuuden esittää näkemyksiään ja osallistua tekoälyä koskevan unionin lähestymistavan ja toimintapoliittisten vaihtoehtojen muovaamiseen.

4.Tavoitteena luotettavuuden lisääminen: ehdotus tekoälyä koskevaksi sääntelykehykseksi

Kuten tekoälyä koskevassa valkoisessa kirjassa todettiin ja sitä seuranneessa julkisessa kuulemisessa laajalti vahvistettiin, tekoälyn käyttöön liittyy tiettyjä merkittäviä riskejä, joiden osalta nykyinen lainsäädäntö on riittämätöntä. Vaikka EU:n ja kansallisella tasolla on jo olemassa vankkaa lainsäädäntöä, jolla suojataan perusoikeudet 23 ja varmistetaan turvallisuus 24 ja kuluttajien oikeudet 25 – kuten erityisesti yleinen tietosuoja-asetus 26 ja direktiivi lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojasta 27 – tekoälyteknologian tietyt erityispiirteet (kuten läpinäkymättömyys) voivat tehdä tällaisen lainsäädännön soveltamisesta ja täytäntöönpanosta aiempaa haastavampaa ja aiheuttaa suuria riskejä, joihin puuttuminen edellyttää räätälöityjä sääntelytoimia. Sen vuoksi ehdotuksessa otetaan käyttöön yhdenmukaistetut säännöt, joita sovelletaan tiettyjen suuririskisten tekoälyjärjestelmien suunnitteluun, kehittämiseen ja käyttöön, sekä myös biometristen etätunnistusjärjestelmien tiettyjä käyttötarkoituksia koskevat rajoitukset.

Suunnitellulla riskiperusteisella lainsäädännöllä olisi edistettävä tekoälyn käyttöönottoa kaikkialla Euroopassa ja parannettava Euroopan kilpailukykyä rakentamalla ihmisten luottamusta. Komission ehdotuksella pyritään näin ollen kahteen tavoitteeseen: puuttumaan tiettyihin tekoälysovelluksiin liittyviin riskeihin oikeasuhteisella tavalla sekä edistämään tekoälyn käyttöönottoa. Jotta ehdotettu lainsäädäntökehys olisi tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava ja innovaatiomyönteinen, se on suunniteltu sovellettavaksi vain silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä, ja siten, että talouden toimijoille aiheutuva rasite minimoidaan kevyen hallintorakenteen avulla.

Ehdotetussa tekoälyasetuksessa esitetään sääntöjä, joilla lisätään avoimuutta ja minimoidaan turvallisuuteen ja perusoikeuksiin kohdistuvat riskit, ennen kuin tekoälyjärjestelmiä voidaan käyttää Euroopan unionissa. Sen rakenne perustuu useisiin keskeisiin osatekijöihin, jotka kokonaisuutena muodostavat oikeasuhteisen ja riskiperusteisen eurooppalaisen sääntelymallin. Ensinnäkin siinä esitetään teknologianeutraali ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava tekoälyjärjestelmien määritelmä, siltä osin kuin se voi kattaa tekniikat ja lähestymistavat, joita ei vielä tunneta tai kehitellä.

Toiseksi, jotta vältetään ylisääntely, ehdotuksessa keskitytään niin sanottuihin suuririskisiin tekoälyn käyttötapauksiin eli tapauksiin, joissa tekoälyjärjestelmien aiheuttamat riskit ovat erityisen suuret. Se, luokitellaanko tekoälyjärjestelmä suuririskiseksi, riippuu järjestelmän käyttötarkoituksesta, mahdollisen haitan vakavuudesta ja riskin esiintymisen todennäköisyydestä. Suuririskisiä järjestelmiä ovat esimerkiksi tekoälyjärjestelmät, joita käytetään rekrytoinnissa, luottokelpoisuuden arvioinnissa 28 tai juridisessa päätöksenteossa. Sen varmistamiseksi, että säännöt ovat tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavia ja että niitä voidaan mukauttaa suuririskisten tekoälyjärjestelmien uusiin käyttötarkoituksiin ja sovelluksiin, uudet tekoälyjärjestelmät on mahdollista määritellä suuririskisiksi tietyillä ennalta määritellyillä käyttöaloilla.

Kolmanneksi ehdotuksessa esitetään, että suuririskisten tekoälyjärjestelmien on noudatettava erityisiä vaatimuksia, joihin kuuluvat korkealaatuisten data-aineistojen käyttö, asianmukaisen dokumentaation laatiminen jäljitettävyyden parantamiseksi, riittävien tietojen antaminen käyttäjälle, asianmukaisten ihmisen suorittamien valvontatoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus sekä tiukimpien luotettavuutta, turvallisuutta, kyberturvallisuutta ja tarkkuutta koskevien standardien saavuttaminen. Suuririskisten tekoälyjärjestelmien vaatimustenmukaisuus on arvioitava ennen järjestelmien markkinoille saattamista tai niiden käyttöönottoa. Jotta ehdotus voitaisiin integroida joustavasti nykyisiin oikeudellisiin kehyksiin, siinä otetaan tarvittaessa huomioon alakohtaiset turvallisuussäännöt, joilla varmistetaan säädösten johdonmukaisuus ja yksinkertaistetaan talouden toimijoita koskevia vaatimuksia.

Ehdotetussa asetuksessa kielletään tietyt tekoälyn käyttötarkoitukset, jotka ovat Euroopan unionin arvojen vastaisia tai loukkaavat perusoikeuksia. Kielto kattaa tekoälyjärjestelmät, jotka vääristävät henkilön käyttäytymistä alitajunnan kautta vaikuttavien tekniikoiden avulla tai käyttämällä hyväksi tiettyjä haavoittuvuuksia tavalla, joka aiheuttaa tai todennäköisesti aiheuttaa fyysistä tai psyykkistä vahinkoa. Kieltoa sovelletaan myös viranomaisten tekoälyjärjestelmien avulla suorittamaan kansalaisten pisteytykseen sosiaalisten tekijöiden perusteella.

Ehdotetussa asetuksessa vahvistetaan tiukempi lähestymistapa biometrisiin etätunnistusjärjestelmiin (esim. kasvojentunnistusjärjestelmät, joiden avulla voidaan tunnistaa ohikulkijat julkisissa tiloissa). Niiden reaaliaikainen käyttö lainvalvontatarkoituksiin olisi periaatteessa kielletty julkisissa tiloissa, ellei laissa poikkeuksellisesti sallita sitä. 29 Kaikkiin lupiin sovelletaan erityisiä suojatoimia. Lisäksi kaikkien luonnollisten henkilöiden biometriseen etätunnistukseen tarkoitettujen tekoälyjärjestelmien on läpäistävä ilmoitetun laitoksen suorittama vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi, jolla tarkastetaan, että suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevia vaatimuksia noudatetaan. Niihin sovelletaan myös tiukempia lokikirjanpitoa ja ihmisen suorittamaa valvontaa koskevia vaatimuksia.

Ehdotetun asetuksen mukaan tekoälyjärjestelmien muuhun käyttöön, kuten chatbotteihin, tunteiden tunnistusjärjestelmiin ja syväväärennöksiin (deepfake), sovelletaan ainoastaan läpinäkyvyyttä koskevia vähimmäisvaatimuksia. Tämä mahdollistaa, että ihmiset voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja ja halutessaan vetäytyä tilanteesta. Ehdotettu asetus myös kannustaa käyttämään sääntelyn testiympäristöjä, jotka tarjoavat hallitun ympäristön innovatiivisten teknologioiden testaamiseksi rajatulla aikavälillä sekä pääsyn digitaali-innovaatiokeskittymiin ja testaus- ja kokeilulaitoksiin. Tämä auttaa innovatiivisia yrityksiä, pk-yrityksiä ja startup-yrityksiä jatkamaan innovointia uuden asetusehdotuksen mukaisesti. Lisätoimenpiteitä testiympäristöjärjestelmän laajentamiseksi voidaan harkita asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä.

Tekoälyä koskevassa asetusehdotuksessa yhdistetään näin ollen turvallisuuden ja perusoikeuksien parempi suojelu ja innovoinnin tukeminen, mikä edistää luottamusta tukahduttamatta kuitenkaan innovointia.

5.EU:n maailmanlaajuisen johtoaseman luominen: tarkistettu koordinoitu tekoälysuunnitelma

Tekoäly kattaa joukon strategisesti merkittäviä teknologioita, ja Euroopan unionin on toimittava yhdessä hyödyntääkseen tekoälyn tarjoamia etuja. Jotta tässä voidaan onnistua, tekoälypolitiikan ja ‑investointien koordinointi Euroopan tasolla on olennaisen tärkeää. Näin voidaan kehittää ja ottaa käyttöön uusinta teknologiaa ja samalla varmistaa Euroopan maailmanlaajuinen kilpailukyky ja johtoasema. Koordinointi auttaa Eurooppaa tarttumaan tekoälyn taloudelle, yhteiskunnalle ja ympäristölle tarjoamiin hyötyihin ja edistämään eurooppalaisia arvoja maailmanlaajuisesti.

Tätä varten Euroopan komissio ja jäsenvaltiot sitoutuivat vuonna 2018 tekemään yhteistyötä ja hyväksyivät koordinoidun tekoälysuunnitelman yhteistyön ensimmäisenä askeleena. Koordinoidulla suunnitelmalla luotiin perusta tekoälypolitiikan koordinoinnille ja kannustettiin jäsenvaltioita kehittämään kansallisia strategioita. Sen jälkeen kun koordinoitu suunnitelma hyväksyttiin vuoden 2018 lopussa, tekoälyä koskeva teknologinen, taloudellinen ja poliittinen ympäristö on kuitenkin kehittynyt huomattavasti. Jotta koordinoitu suunnitelma voisi pysyä joustavana ja tarkoituksenmukaisena, komissio esittää tässä koordinoidun suunnitelman vuoden 2021 uudelleentarkastelun 30 .

Koordinoidun suunnitelman vuoden 2021 uudelleentarkastelu tarjoaa tilaisuuden luoda lisää eurooppalaista lisäarvoa ja vahvistaa EU:n maailmanlaajuista asemaa tekoälyn alalla. Siinä esitetään neljä keskeistä ehdotuskokonaisuutta siitä, miten Euroopan komissio voi yhdessä jäsenvaltioiden ja yksityisten toimijoiden kanssa vauhdittaa, toteuttaa ja yhdenmukaistaa toimia, jotta voidaan tarttua tekoälyteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin ja edistää eurooppalaista lähestymistapaa tekoälyyn. Nämä neljä keskeistä ehdotuskokonaisuutta esitellään alla.

Ensiksi luodaan mahdollistavat edellytykset tekoälyn kehittämiselle ja käyttöönotolle EU:ssa keskittymällä yhteistyökehykseen sekä data- ja laskentainfrastruktuuriin. Mahdollistavat edellytykset on suunniteltava pk-yrityksille suotuisalla tavalla, jotta pienetkin yritykset voivat osallistua tekoälyn kehittämiseen ja käyttöönottoon EU:n laajuisesti. Jäsenvaltioita kannustetaan yhteistyössä EU:n kanssa vauhdittamaan kansallisissa tekoälystrategioissa ehdotettuja toimia ja tarvittaessa hyödyntämään tässä työssä elpymis- ja palautumistukivälinettä ja koheesiorahastoa. Tähän sisältyvät myös investoinnit mahdollistavaan infrastruktuuriin, kuten data-avaruuksiin ja laskentaresursseihin.

Toiseksi tehdään EU:sta paikka, jossa huippuosaaminen kukoistaa laboratoriosta markkinoille. Tältä osin komissio keskittyy rahoittamaan tekoälyn huippuosaamiskeskusten verkostoja ja perustaa Horisontti Eurooppa ‑ohjelman puitteissa tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskevan eurooppalaisen kumppanuuden edistääkseen alan huippututkimusta. Varmistaakseen, että käytettävissä on testaus- ja kokeilulaitoksia innovointia ja nopeaa käyttöönottoa varten, jäsenvaltiot yhteisrahoittavat yhdessä komission kanssa innovatiivisia tekoälyteknologian testaus- ja ‑kokeilulaitoksia Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmassa sekä eurooppalaisten digitaali-innovaatiokeskittymien verkostoa, joka auttaa pk-yrityksiä ja julkishallintoja tekoälyn käyttöönotossa.

Kolmanneksi varmistetaan, että tekoäly toimii ihmisten hyväksi ja että se on positiivinen voima yhteiskunnassa. Komissio jatkaa toimia varmistaakseen, että EU:ssa kehitetty ja markkinoille saatettu tekoäly on ihmiskeskeistä, kestävää, turvallista, osallistavaa, saatavilla olevaa ja luotettavaa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää luoda sääntelykehys, jolla varmistetaan luottamus tekoälyjärjestelmiin ja edistetään EU:n arvopohjaista lähestymistapaa tekoälyyn maailmanlaajuisesti. Jäsenvaltioita kannustetaan myös voimakkaasti tukemaan lahjakkuutta ja parantamaan taitoja, joita tarvitaan luotettavan tekoälyn kehittämiseksi.

Neljänneksi edistytään strategisen johtajuuden rakentamisessa vaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 31 , joihin kuuluvat ilmastonmuutos ja ympäristö, terveydenhoito, julkinen sektori, robotiikka, liikkuvuus, turvallisuus- ja sisäasiat sekä maatalous. 

EU:n talous- ja sääntelyvaltuuksiin perustuvilla yhteisillä toimilla, koordinoinnilla ja investoinneilla on valtavat mahdollisuudet tuoda Euroopan teollisuudelle kilpailuetua ja edistää sisämarkkinoita. Lisäksi EU:n toimilla voidaan helpottaa luotettavaa tekoälyä koskevien EU:n normien hyväksymistä maailmanlaajuisesti ja varmistaa, että tekoälyn kehittäminen, käyttöönotto ja levittäminen on kestävää ja perustuu EU:ssa suojeltuihin arvoihin, periaatteisiin ja oikeuksiin kaikkien yksilöiden ja ympäristön hyväksi.

6.Avautuvien mahdollisuuksien hyödyntäminen

Edistyneen ja luotettavan tekoälyn nopeampi kehittäminen ja käyttöönotto Euroopassa on ennakkoedellytys Euroopan tulevalle kilpailukyvylle ja vauraudelle. Nyt esitetty paketti on virstanpylväs tämän tavoitteen saavuttamisessa, sillä siinä hyödynnetään tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia ja puututaan samalla tekoälyyn liittyviin riskeihin. Euroopan unionin, Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden on toimittava nopeasti ja päättäväisesti, jotta tavoitteet saavutetaan.

(1)

Ks. myös helmikuussa 2021 annettu lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen yleiskommentti nro 25.

(2)

Komission tiedonanto Tekoäly Euroopassa , COM(2018) 237 final.

(3)

Euroopan komissio, Valkoinen kirja tekoälystä , helmikuu 2020, COM(2020) 65 final.

(4)

  2030 Digital Compass: the European way for the Digital Decade , COM(2021) 118 final .

(5)

  COM(2020) 767 final .

(6)

COM(2021) 202 final.

(7)

  EU:n kyberturvallisuusstrategia , julkaistu 16. joulukuuta 2020, JOIN(2020) 18 final.

(8)

Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027, COM(2020) 624 final.

(9)

  Lehdistötiedote digitaalisia alustoja koskevista uusista säännöistä , julkaistu 15. joulukuuta 2020, IP/20/2347.

(10)

COM(2020) 790 final.

(11)

 Euroopan komissio on antanut elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa koskevat strategiset ohjeet vuotuisessa kestävän kasvun strategiassa 2021, COM(2020) 575 final.

(12)

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia, COM(2021) 101 final.

(13)

Ks. myös sukupuolten tasa-arvoa koskeva EU-strategia, COM(2020) 152 final (maaliskuu 2020), EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma, COM(2020) 565 final (syyskuu 2020), hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva EU:n strategia, COM(2020) 698 final (marraskuu 2020), ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia, COM(2021) 101 final (maaliskuu 2021).

(14)

COM(2021) 206 final. Tekoälyn kehittäminen ja käyttö sotilaallisiin tarkoituksiin ei kuulu sääntelykehyksen soveltamisalaan.

(15)

 Tällaisia aloitteita ovat esimerkiksi OECD:n jäsenvaltioiden toukokuussa 2019 tekoälyä koskevassa OECD:n neuvoston suosituksessa (OECD/LEGAL/0449) hyväksymät tekoälyä koskevat OECD:n periaatteet, Saudi-Arabian puheenjohtajakaudella vuonna 2019 G20-ryhmän digitaalitalouden työryhmässä (DETF) käyty tekoälyä koskeva vuoropuhelu osana pyrkimyksiä edistää tekoälyä koskevia G20-maiden periaatteita, Unescon ehdotus suositukseksi tekoälyn etiikasta sekä Kansainvälisen televiestintäliiton ITUn ”AI for Good” ‑huippukokous, joka on toimintakeskeinen, maailmanlaajuinen ja osallistava tekoälyä käsittelevä YK:n foorumi. Kansainväliset standardointielimet, kuten ISO ja IEEE, osallistuvat myös tekoälyn standardointitoimiin (ks. esim. ISO/IEC JTC 1/SC 42 ja autonomisten ja älykkäiden järjestelmien eettisiä periaatteita koskeva IEEE:n

maailmanlaajuinen hanke).

(16)

Tämä useita sidosryhmiä osallistava lähestymistapa kattaa myös kansalaisyhteiskunnan organisaatiot.

(17)

  Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle EU:n vahvemmasta panostuksesta sääntöihin perustuvaan monenvälisyyteen, helmikuu 2021 , JOIN(2021) 3 final .

(18)

 Luotettavaa tekoälyä koskevat eettiset ohjeet on asiakirja, jossa esitetään ihmiskeskeinen lähestymistapa tekoälyyn ja luetellaan keskeiset vaatimukset, jotka tekoälyjärjestelmien on täytettävä, jotta niitä voidaan pitää luotettavina.

(19)

Tekoälyallianssi (AI Alliance) on useita sidosryhmiä osallistava foorumi, joka käynnistettiin kesäkuussa 2018, https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/european-ai-alliance  

(20)

Euroopan komissio, Koordinoitu tekoälysuunnitelma , joulukuu 2018, COM(2018) 795 final.

(21)

Euroopan komissio, Kertomus tekoälyn, esineiden internetin ja robotiikan vaikutuksista turvallisuuteen ja vastuuvelvollisuuteen , 19. helmikuuta 2020, COM(2020) 64 final.

(22)

 Euroopan komission järjestämä julkinen kuuleminen tekoälyä koskevasta valkoisesta kirjasta , helmi-kesäkuu 2020.

(23)

Ks. esimerkiksi direktiivi 2000/43/EY rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen osalta ja direktiivi 2000/78/EY uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään taikka sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumisesta työssä.

(24)

Esimerkiksi yleisestä tuoteturvallisuudesta annettu direktiivi 2001/95/EY, konedirektiivi 2006/42/EY sekä alakohtainen lainsäädäntö, kuten lääkinnällisiä laitteita koskeva asetus (EU) 2017/745 tai moottoriajoneuvojen hyväksyntää ja markkinavalvontaa koskeva EU:n kehys.

(25)

Esimerkiksi sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi 2005/29/EY.

(26)

Asetus (EU) 2016/679.

(27)

Direktiivi (EU) 2016/680.

(28)

 Euroopan parlamentti on myös ehdottanut eron tekemistä suuririskisten ja muiden tekoälysovellusten välillä ja sisällyttänyt esimerkiksi rekrytoinnin tai luottokelpoisuuden arvioinnin suuririskisten sovellusten joukkoon.

(29)

Muihin tarkoituksiin sovelletaan yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklassa säädettyä kieltoa ja poikkeuksia.

(30)

     Komissio antoi vuonna 2020 julkaistussa tekoälyä koskevassa valkoisessa kirjassa sekä vuoden 2018 koordinoidussa tekoälysuunnitelmassa sitoumuksen siitä, että se tulee esittämään jäsenvaltioille koordinoidun suunnitelman tarkistamista.

(31)

     Tämä täydentää horisontaalisia toiminta-aloja, jotka perustuvat vuoden 2018 koordinoidussa suunnitelmassa ehdotettuihin toiminta-aloihin.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 21.4.2021

COM(2021) 205 final

LIITTEET

asiakirjaan

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle

Tekoälyä koskevan eurooppalaisen lähestymistavan edistäminen

Sisällys

Koordinoidun tekoälysuunnitelman vuoden 2021 uudelleentarkastelu

Johdanto: EU:n maailmanlaajuisen johtoaseman edistäminen ihmiskeskeisen tekoälyn alalla yhdessä jäsenvaltioiden kanssa

I.Luodaan mahdollistavat edellytykset tekoälyn kehittämiselle ja käyttöönotolle EU:ssa

1.Kerätään, yhdistetään ja jaetaan tietoa

2.Hyödynnetään datan tarjoamia mahdollisuuksia

3.Edistetään kriittisen laskentakapasiteetin kehittämistä

II.Tehdään EU:sta paikka, jossa huippuosaaminen kukoistaa laboratoriosta markkinoille

4.Tehdään yhteistyötä sidosryhmien kanssa esimerkiksi tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskevan eurooppalaisen kumppanuuden ja asiantuntijaryhmien kautta

5.Kehitetään ja mobilisoidaan tutkimusvalmiuksia

6.Tarjotaan työkaluja tilauspohjaisen tekoälyalustan kautta sekä kehittäjille testaus- ja kokeiluympäristö ja pk-yrityksille ja julkishallinnoille mahdollisuus ottaa käyttöön tekoälyteknologiaa

7.Rahoitetaan ja laajennetaan tekoälyä koskevia innovatiivisia ideoita ja ratkaisuja

III.Varmistetaan, että tekoäly toimii ihmisten hyväksi ja että se on positiivinen voima yhteiskunnassa

8.Tuetaan lahjakkuuksia ja parannetaan sellaisten taitojen tarjontaa, joita tarvitaan kukoistavan tekoälyekosysteemin mahdollistamiseksi

9.Luodaan toimintakehys, jolla varmistetaan luottamus tekoälyjärjestelmiin

10.Edistetään EU:n visiota kestävästä ja luotettavasta tekoälystä maailmanlaajuisesti

IV.Rakennetaan strategista johtajuutta vaikutuksiltaan merkittävillä aloilla

11.Hyödynnetään tekoälyä ilmasto- ja ympäristötoimissa

12.Hyödynnetään seuraavan sukupolven tekoälyteknologiaa terveyden parantamiseksi

13.Säilytetään Euroopan johtoasema: robotiikkastrategia tekoälyn alalle

14.Tehdään julkisesta sektorista tekoälyn käytön edelläkävijä

15.Sovelletaan tekoälyteknologiaa lainvalvontaan ja maahanmuutto- ja turvapaikka-asioihin

16.Tehdään liikkuvuudesta älykkäämpää, turvallisempaa ja kestävämpää tekoälyn avulla

17.Tuetaan tekoälyn soveltamista kestävän maatalouden alalla

Päätelmät:

Lisäys 1 - Aikajana – keskeiset toimet

Lisäys 2 Selvitys tekoälyä koskevista kansallisista strategioista ja investoinneista

1.Yhteenveto kansallisista strategioista

2.Tulevia kansallisia toimia

3.Jäsenvaltioiden investoinnit tekoälyyn

Koordinoidun tekoälysuunnitelman vuoden 2021 uudelleentarkastelu 1

Johdanto: EU:n maailmanlaajuisen johtoaseman edistäminen ihmiskeskeisen tekoälyn alalla yhdessä jäsenvaltioiden kanssa

2 Euroopan maailmanlaajuinen johtoasema uusimman teknologian käyttöönotossa ja ihmiskeskeisen, kestävän, turvallisen, osallistavan ja luotettavan tekoälyn tarjoamien etujen hyödyntämisessä ja edistämisessä riippuu Euroopan unionin (EU) kyvystä vauhdittaa, toteuttaa ja yhdenmukaistaa tekoälypolitiikan painopisteitä ja investointeja. Tämä on tärkein tätä koordinoidun suunnitelman vuoden 2021 uudelleentarkastelua koskeva viesti ja näkemys.

Vuoden 2018 koordinoitu tekoälysuunnitelma on Euroopan komission ja jäsenvaltioiden yhteinen sitoumus tehdä yhteistyötä, jotta voidaan maksimoida Euroopan mahdollisuudet kilpailla maailmanlaajuisesti. 3 Siinä luotiin perusta yhteistyölle, määriteltiin investointialat ja kannustettiin jäsenvaltioita kehittämään tekoälyä koskevia kansallisia strategisia visioita. Vuoden 2018 koordinoidun suunnitelman käynnistämät prosessit ja julkiset keskustelut jäsenvaltioissa, EU:ssa ja maailmanlaajuisesti osoittavat, että yhteisen suunnan ja tavoitteiden määrittäminen eurooppalaiselle tekoälypolitiikalle oli tärkeä ensiaskel. Vuoden 2018 koordinoidussa suunnitelmassa sovittujen ja edistettyjen toimien tuloksena useimmat jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kansallisia tekoälystrategioita ja alkaneet panna niitä täytäntöön. Lisäksi investoinnit tekoälyyn ovat lisääntyneet, ja EU on pystynyt mobilisoimaan kriittisen massan resursseja näiden prosessien tukemiseksi. 4

Seuraava askel on koordinoidun suunnitelman vuoden 2021 uudelleentarkastelu. Siinä esitetään Euroopan komissiolle ja jäsenvaltioille konkreettisia yhteisiä toimia, joilla voidaan edistää EU:n maailmanlaajuista johtoasemaa luotettavan tekoälyn alalla. Ehdotetut keskeiset toimet kuvastavat visiota, jonka mukaan onnistuminen edellyttää, että Euroopan komissio sekä jäsenvaltiot ja yksityiset toimijat yhdessä

-vauhdittavat investointeja tekoälyteknologioihin, jotta voidaan ottaa käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja ja siten edistää kestävää taloudellista ja sosiaalista elpymistä,

-toteuttavat tekoälystrategioita ja ‑ohjelmia täysipainoisesti ja oikea-aikaisesti, jotta varmistetaan, että EU saa täyden hyödyn irti ensimmäisen toimijan ja käyttöönottajan eduista, sekä

-yhdenmukaistavat tekoälypolitiikkaa hajanaisuuden poistamiseksi ja maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi.

Vauhditetaan yksityisiä ja julkisia investointeja hyödyntämällä esimerkiksi Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman, Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman ja elpymis- ja palautumistukivälineen kautta saatavilla olevaa EU-rahoitusta. 5 Komissio on ehdottanut, että unioni investoisi tekoälyyn vuosittain vähintään miljardi euroa Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta ohjelmakaudella 2021–2027. Tämän EU:n tason rahoituksen odotetaan houkuttelevan ja kokoavan yhteen investointeja, joilla edistetään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, maksimoidaan vaikutukset yhdistämällä resurssit ja saavutetaan paljon enemmän kuin yhteensovittamattomilla yksittäisillä toimilla.

Tavoitteena on lisätä julkisia ja yksityisiä investointeja tekoälyyn asteittain ja saavuttaa 20 miljardin euron vuotuiset kokonaisinvestoinnit kuluvan vuosikymmenen aikana. Lisäksi elpymis- ja palautumistukiväline tarjoaa ennennäkemättömän tilaisuuden nykyaikaistaa toimintaa ja investoida tekoälyyn, jotta EU:sta voi tulla maailmanlaajuinen johtaja ihmiskeskeisten, luotettavien, turvallisten ja kestävien tekoälyteknologioiden kehittämisen ja käyttöönoton alalla. 6  EU:n ei pitäisi hukata tätä tilaisuutta. Tässä koordinoidussa suunnitelmassa esitetään, miten EU:n rahoituksella, mukaan lukien Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelma, Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelma ja elpymis- ja palautumistukiväline, voidaan tukea jäsenvaltioiden yhteisiä toimia.

Toteutetaan tekoälystrategioita ja ‑ohjelmia oikea-aikaisin ja konkreettisin toimin, joita tuetaan rahoituksella, eli muunnetaan aikomukset toiminnaksi. Vuoden 2018 koordinoitu suunnitelma osoitti, että jäsenvaltioiden ja Euroopan komission välinen koordinointi ja yhteiset toimet, joilla otetaan teollisuus ja suuri yleisö mukaan tekoälyteknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon, voivat tuoda merkittävää lisäarvoa EU:n taloudelle, ympäristölle ja yhteiskunnille. Tämä tarkoittaa sitä, että strategiat, aloitteet ja ohjelmat tuottavat eniten arvoa, jos yhteistyöideat suunnitellaan, kohdennetaan ja rahoitetaan hyvin. Yksi esimerkki tästä on EU:n kokemukset digitaali-innovaatiokeskittymistä (Digital Innovation Hub, DIH). Tekoälyteknologia ja julkinen tekoälypolitiikka ovat kehittyneet, ja ne ovat nyt valmiita tekoälyn laaja-alaiseen käyttöönottoon. 7 Maailmanlaajuisesti tekoälyteknologiaa käyttävien yritysten määrä kolminkertaistui viime vuonna. 8 Liitännäisalojen, kuten robotiikan ja esineiden internetin, kehitys luo tekoälyjärjestelmille uusia teknologisia sovellusalueita ja mahdollisuuksia. Toimimatta jättämisen hinta voisi olla suuri. 9 Jotta voitaisiin muuntaa aikomukset toiminnaksi, vuoden 2021 uudelleentarkastelussa ehdotetaan erityisiä toimia, joiden aikataulu ja mahdolliset yhteistyö- ja rahoitusmekanismit on määritelty selkeästi.

Yhdenmukaistetaan tekoälypolitiikkaa maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi ja hajanaisuuden poistamiseksi. Hajanaisuus EU:n eri toimien välillä ja kansallisten ja EU:n toimien pirstaleisuus saattaisivat hidastaa edistymistä tekoälyn käyttöönotossa ja estää hyötyjen saavuttamisen. Jotta tekoälyä koskevat yhteiset toimet voitaisiin sovittaa tiiviimmin yhteen vuonna 2020 julkaistun tekoälyä koskevan valkoisen kirjan 10 , Euroopan vihreän kehityksen ohjelman sekä covid-19-pandemian johdosta toteutettavien EU:n toimien kanssa, uudelleentarkastelulla vahvistetaan siinä ehdotettuja ympäristöön ja terveydenhoitoon liittyviä toimia. Kansallisissa strategioissa on korostettu muun muassa, että on tärkeää kehittää ja edistää ihmiskeskeistä, luotettavaa, turvallista, kestävää ja osallistavaa lähestymistapaa tekoälyyn. Lisäksi niissä on korostettu tarvetta kehittää alakohtaisia yhteisiä toimia. 11 Näin ollen vuoden 2021 uudelleentarkastelussa otetaan huomioon muuttuvat teknologiset ja toimintaympäristöt ja koordinoidun suunnitelman kahden täytäntöönpanovuoden aikana saadut kokemukset sekä jäsenvaltioiden hyväksymät strategiat. Tämä yhdenmukaistaminen näkyy koordinoidun suunnitelman ehdotetussa uudessa rakenteessa. 12

Jotta voidaan vauhdittaa, toteuttaa ja yhdenmukaistaa toimia tekoälyteknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja eurooppalaisen lähestymistavan eli ihmiskeskeisen, luotettavan, turvallisen, kestävän ja osallistavan tekoälyn edistämiseksi eurooppalaisia ydinarvoja kunnioittaen, tässä koordinoidun suunnitelman uudelleentarkastelussa esitetään Euroopan unionille ja jäsenvaltioille neljä keskeistä ehdotuskokonaisuutta:

Luodaan mahdollistavat edellytykset tekoälyn kehittämiselle ja käyttöönotolle EU:ssa

-Kerätään, yhdistetään ja jaetaan tietoa (luku 1)

-Hyödynnetään datan tarjoamia mahdollisuuksia (luku 2)

-Edistetään kriittisen laskentakapasiteetin kehittämistä (luku 3)

Tehdään EU:sta paikka, jossa huippuosaaminen kukoistaa laboratoriosta markkinoille

-Tehdään yhteistyötä sidosryhmien kanssa esimerkiksi tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskevan eurooppalaisen kumppanuuden ja asiantuntijaryhmien kautta (luku 4)

-Kehitetään ja mobilisoidaan tutkimusvalmiuksia (luku 5)

-Tarjotaan kehittäjille testaus- ja kokeiluympäristö ja pk-yrityksille ja julkishallinnoille mahdollisuus ottaa käyttöön tekoälyteknologiaa (luku 6)

-Tuetaan innovatiivisten tekoälyideoiden ja ‑ratkaisujen rahoitusta ja laajentamista (luku 7)

Varmistetaan, että tekoäly toimii ihmisten hyväksi ja että se on positiivinen voima yhteiskunnassa

-Tuetaan lahjakkuuksia ja parannetaan menestyvän tekoälyekosysteemin edellyttämien taitojen tarjontaa (luku 8)

-Luodaan toimintakehys, jolla varmistetaan luottamus tekoälyjärjestelmiin (luku 9)

-Edistetään EU:n visiota kestävästä ja luotettavasta tekoälystä maailmanlaajuisesti (luku 7)

Rakennetaan strategista johtajuutta vaikutuksiltaan merkittävillä aloilla

-Hyödynnetään tekoälyä ilmasto- ja ympäristötoimissa (luku 11)

-Hyödynnetään seuraavan sukupolven tekoälyteknologiaa terveyden parantamiseksi (luku 12)

-Säilytetään Euroopan johtoasema: robotiikkastrategia tekoälyn alalle (luku 13)

-Tehdään julkisesta sektorista tekoälyn käytön edelläkävijä (luku 14)

-Sovelletaan tekoälyteknologiaa lainvalvontaan ja maahanmuutto- ja turvapaikka-asioihin (luku 15)

-Tehdään liikkuvuudesta turvallisempaa ja vähemmän saastuttavaa tekoälyn avulla (luku 16)

-Tuetaan tekoälyn soveltamista kestävän maatalouden alalla (luku 17)

13 Edellä olevaa rakennetta noudattaen tässä koordinoidun suunnitelman vuoden 2021 uudelleentarkastelussa esitetään yhteenveto vuoden 2018 koordinoidun suunnitelman hyväksymisen jälkeen toteutetuista toimista ja katsaus tuleviin toimiin sekä tehdään konkreettisia ehdotuksia ja annetaan suosituksia. Lisäksi siinä yksilöidään aloja, joilla EU:n ja jäsenvaltioiden välinen kumppanuus on erityisen tehokas keino tehdä Euroopasta huippuluokan ihmiskeskeisen tekoälyn kehittämisen ja käytön keskus. Vuoden 2021 uudelleentarkastelulla pyritään edistämään edellä mainittuja tavoitteita, ja siinä ehdotetaan 14:ää toisiinsa liittyvää yhteistä toiminta-alaa Euroopan komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä varten (seitsemää horisontaalista alaa ja seitsemää alakohtaista alaa). Kuten EU:n vuoden 2020 valkoisessa kirjassa ja vuoden 2018 koordinoidussa suunnitelmassa, myöskään koordinoidun suunnitelman vuoden 2021 uudelleentarkastelussa ei käsitellä tekoälyn kehittämistä ja käyttöä sotilaallisiin tarkoituksiin.

I.Luodaan mahdollistavat edellytykset tekoälyn kehittämiselle ja käyttöönotolle EU:ssa

Jotta voidaan tukea tekoälyn kehittämistä ja käyttöönottoa ja saavuttaa koordinoidun suunnitelman tavoitteet, tarvitaan useita mahdollistavia edellytyksiä. Ensimmäinen niistä on asianmukainen hallinto- ja koordinointikehys. Tehokas ja toimiva hallinto- ja koordinointikehys voi auttaa luomaan mittakaavaetuja, minimoimaan tieto- ja transaktiokustannukset ja edistämään jäsenvaltioiden välisiä synergioita. Toinen mahdollistava edellytys on data. Tekoälyteknologian kehittäminen edellyttää usein suuria, korkealaatuisia, turvallisia ja luotettavia data-aineistoja. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että data voi virrata EU:n sisällä ja EU:n ja sen kauppakumppanien sekä eri alojen välillä EU:n säännöstön, myös yleisen tietosuoja-asetuksen ja unionin kansainvälisten sitoumusten, mukaisesti. Kolmas edellytys on laskentainfrastruktuuri. Tätä infrastruktuuria tarvitaan yhä suurempien datamäärien tallentamiseen, analysointiin ja käsittelyyn. Tämä puolestaan edellyttää uudenlaisia laskentavalmiuksia lisääviä kehityskulkuja ja lähestymistapoja, kuten puolijohteita, joiden avulla tekoälyalgoritmit voivat tallentaa, käyttää ja testata dataa. Yhdessä nämä kolme tekijää luovat hyvät edellytykset tekoälyteknologian menestymiselle EU:ssa.

Jotta voidaan luoda mahdollistavat edellytykset tekoälyn kehittämiselle ja käyttöönotolle ja tehostaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken sekä myös jäsenvaltioiden ja Euroopan komission välillä, tässä uudelleentarkastelussa ehdotetaan keskittymistä kolmeen keskeiseen toimeen: luodaan hallintokehys, joka mahdollistaa tekoälyä koskevan tiedon tehokkaan keräämisen, yhdistämisen ja jakamisen, tartutaan datan tarjoamiin mahdollisuuksiin, jotta sen koko potentiaali saadaan hyödynnettyä, ja edistetään kriittistä laskentainfrastruktuuria, jolla voidaan tukea valmiuksien kehittämistä ja tehostaa tekoälyn kehittämistä.

1.Kerätään, yhdistetään ja jaetaan tietoa

Osaaminen on avainasemassa. Osaamisen ja tiedon jakaminen sekä toimien ja investointien koordinointi tekoälyn kaltaisella nopeasti kehittyvällä alalla voi tuoda merkittävää kilpailuetua. Tästä syystä jäsenvaltiot ja komissio sopivat vuoden 2018 koordinoidussa suunnitelmassa hallintomekanismista yhteisiä toimia varten ja ehdottivat kahta toimenpidekokonaisuutta, joiden tarkoituksena on koota yhteen tietoa ja kehittää synergioita. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan käyttöön kansallisia tekoälystrategioita tai ‑ohjelmia (tai lisäämään tekoälyulottuvuus muihin asiaan liittyviin kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin) ja jakamaan ne toistensa ja komission kanssa. 14 Komissio puolestaan lupasi seurata kehitystä ja mobilisoida asiantuntemusta.

1.1. Maksimoidaan kansallisista strategioista saatavat hyödyt ja vauhditetaan ehdotettuja toimia

Yhteenveto toteutetuista toimista

Kaikki jäsenvaltiot ovat toteuttaneet merkittäviä toimia kansallisten tekoälystrategian kehittämiseksi tai tekoälyulottuvuuden sisällyttämiseksi olemassa oleviin strategioihin ja ohjelmiin. 15 Kansallisten strategioiden hyväksyminen edisti tekoälyn kehittämisen ja käyttöönoton painopisteitä ja tavoitteita koskevaa jäsenneltyä keskustelua ja käynnisti myös laajemman julkisen keskustelun monissa jäsenvaltioissa. Kansallisia strategioita koskeva tietojenvaihto myös tuki jäsenneltyä vuoropuhelua jäsenvaltioiden ja komission välillä.

Kuten kansallisten strategioiden analyysi osoittaa, kansallisten strategioiden hyväksyminen oli tärkeä ensiaskel, jolla edistettiin ja järkeistettiin EU:n toimia tekoälyn alalla. Tämä prosessi auttoi yksilöimään yhteisten toimien painopistealat, kartoitti tarkasti jäsenvaltioiden suunnittelemat keskeiset investointialat ja toi esiin mahdollisia tapoja toteuttaa useita maita käsittäviä hankkeita ja yhteisiä toimia.

Tulevat toimet

Seuraavaksi on varmistettava, että toimet, joita jäsenvaltiot toteuttavat kansallisten strategioidensa edistämiseksi, tuottavat konkreettisia tuloksia ja johtavat synergioihin EU:n tasolla. Tukeakseen jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä kehittää ja panna täytäntöön kansallisia tekoälystrategioita komissio aikoo edelleen

-edistää kansallisissa tekoälystrategioissa yksilöityjen kansallisten toimien ja koordinoidun suunnitelman mukaisten yhteisten toimien toteutusta ja niiden välisiä synergioita. Tähän voi sisältyä toimia, joilla vahvistetaan koordinointimekanismeja ja tarjotaan analyyseja ja tutkimuksia (esimerkiksi AI Watchin 16 kautta);

-tehostaa tiedon jakamista jäsenvaltioille käytännön välineistä, joilla tuetaan tekoälyn kehittämistä ja käyttöönottoa, myös rahoituksesta. Esimerkiksi vuonna 2021 komissio jatkaa tiedon jakamista jäsenvaltioille tekoälyyn käytettävissä olevasta EU:n rahoituksesta.

Jäsenvaltioita kehotetaan voimakkaasti 

-hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti asiaankuuluvia EU:n rahoitusmahdollisuuksia, myös elpymis- ja palautumistukivälinettä, jotta ne voivat tukea ja vahvistaa tekoälyteknologian kehittämistä ja käyttöönottoa sekä kansallisella että paikallisella tasolla kansallisten strategioidensa pohjalta sekä myös houkuttelemalla yksityisiä investointeja;

-tarkistamaan ja päivittämään tarvittaessa kansallisia tekoälystrategioitaan sen varmistamiseksi, että kaikki niissä yksilöidyt toimet ja investoinnit toteutetaan käytännössä, sekä tiedottamaan edistymisestään komissiolle; 17  

-kehittämään ja edistämään välineitä, jotka mahdollistavat säännöllisen seurannan, koordinoinnin, arvioinnin ja kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihdon laajan sidosryhmäjoukon kesken;

-tehostamaan koordinoidussa suunnitelmassa yksilöityjen yhteisten toimien tukemista ja niihin tehtäviä investointeja; sekä

-jakamaan, kehittämään ja toteuttamaan kansallisella/alueellisella tasolla toimia, jotka ovat osoittautuneet menestyksekkäiksi muissa jäsenvaltioissa, kuten esimerkiksi virtualisoitujen tietovarastojen kehittämistä ja edistämistä koskevia onnistuneita kansallisia aloitteita.

1.2.Hyödynnetään tekoälyä käsittelevien asiantuntijaryhmien teknistä osaamista Euroopan komission avustuksella

Tekoälyyn liittyvä teknologinen ja sosioekonominen kehitys on erittäin voimakasta ja edellyttää usein erityisasiantuntemusta. Voidakseen seurata tekoälyteknologioiden edistymistä ja käyttöönottoa ja edistää näyttöön perustuvaa tekoälypolitiikkaa komissio on pyrkinyt mobilisoimaan asiantuntemusta, keräämään tietoa, seuraamaan alan kehitystä sekä keräämään ja analysoimaan sidosryhmien näkemyksiä tekoälystä.

Yhteenveto toteutetuista toimista

Tekoälyteknologiaan liittyvän asiantuntemuksen mobilisoimiseksi 18 komissio on perustanut kolme horisontaalista asiantuntijaryhmää 19 :

-tekoälyä käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä 20 on analysoinut laajasti tekoälyn eettisiä vaikutuksia päätöksentekoon, ja se tuotti toimeksiantonsa aikana seuraavat kolme tuotosta:

-luotettavaa tekoälyä koskevat eettiset ohjeet 21

-luotettavaa tekoälyä koskevat toiminta- ja investointisuositukset 22 sekä

-luotettavan tekoälyn arviointiluettelo (ALTAI) 23 ;

-digitalisaation vaikutuksia EU:n työmarkkinoihin käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä julkaisi vuonna 2019 raportin, joka sisälsi suosituksia EU:ta, jäsenvaltioita, yrityksiä ja muita sidosryhmiä koskevista lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimista, joilla muovataan työelämän digitalisaatiota ja tehdään työelämästä sujuvaa, osallistavaa ja ihmiskeskeistä; 24

-vastuuta ja uusia teknologioita käsittelevä asiantuntijaryhmä julkaisi vuonna 2019 raportin tekoälyyn ja muihin nouseviin digitaaliteknologioihin liittyvästä vastuusta 25 .

Horisontaalisten ryhmien lisäksi alakohtaiset asiantuntijaryhmät keskittyvät tiettyihin toiminta-aloihin, joilla tekoälyteknologiaa käytetään, mukaan lukien autonomiset ajoneuvot 26 , ilmailu 27 , liikkuvuus ja liikenne 28 , sisäasiat 29 ja uudet turvallisuusriskit 30 . Tämä työ tarjosi arvokasta asiantuntemusta sekä näkemyksiä käynnissä oleviin EU:n tason poliittisiin keskusteluihin tekoälyyn liittyvistä kysymyksistä, kuten tekoälyteknologioihin liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista sekä tarvittavista poliittisista toimista.

Vuonna 2018 komissio (yhdessä jäsenvaltioiden kanssa) loi ja käynnisti AI Watchin 31 seuratakseen tekoälyteknologiaan liittyvää kehitystä. AI Watch seuraa teollisia, teknologisia ja tutkimusvalmiuksia, jäsenvaltioiden tekoälyaloitteita, investointeja, tekoälytaitoja, tekoälyn kehitystä ja käyttöönottoa sekä kaikkien näiden vaikutusta talouteen, yhteiskuntaan ja julkisiin palveluihin. Kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana AI Watch muun muassa julkaisi tutkimuksia näyttöön perustuvan päätöksenteon tueksi 32 ja tekoälystä käytävää julkista keskustelua varten 33 .

Komissio perusti vuonna 2018 myös innovatiivisen julkisten palvelujen alustan (IPSO) 34 seuratakseen uusien ja murroksellisten teknologioiden käyttöönottoa ja käyttöä julkisten palvelujen alalla kaikkialla Euroopassa. Voidakseen seurata uusien digitaalisten ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden (myös tekoälyn) käyttöönottoa myös teollisuuden alalla komissio käynnisti vuonna 2020 teollisuutta palvelevia kehittyneitä teknologioita koskevan hankkeen (ATI). 35 Lisäksi se tilasi kyselytutkimuksen tekoälypohjaisten teknologioiden käytöstä EU:n yritysten keskuudessa. 36

Eurostat alkoi kerätä vuonna 2020 dataa tekoälyn käyttöönotosta EU:ssa. Ensimmäinen data-aineisto kerättiin käyttämällä neljää tekoälyyn liittyvää epäsuoraa indikaattoria, joissa keskityttiin chatbotteihin, massadata-analyysiin koneoppimisen avulla, massadata-analyysiin luonnollisen kielen käsittelyn (NLP) avulla sekä palvelurobotteihin. 37  

Tärkein aloite sidosryhmien näkemysten keräämiseksi EU:n tekoälystrategiasta oli avoin julkinen kuuleminen, joka seurasi tekoälyä koskevan valkoisen kirjan julkaisemista vuonna 2020. Kuulemisella kerättiin näkemyksiä kolmella laajalla osa-alueella: toimet huippuosaamisen ekosysteemin rakentamiseksi, vaihtoehdot tekoälyä koskevaksi sääntelykehykseksi ja tekoälyn turvallisuus- ja vastuunäkökohtiin liittyvät toimet. 38 Julkiseen kuulemiseen vastaamisen lisäksi jäsenvaltiot antoivat palautetta mahdollisista muutoksista koordinoituun suunnitelmaan ja yhteisiin toimiin tekoälyä ja Euroopan teollisuuden digitalisointia käsittelevässä työryhmässä 39 käytyjen keskustelujen ja komission kanssa käytyjen kahdenvälisten kuulemisten kautta.

Lisätäkseen yhteistyötä sidosryhmien kanssa tekoälyn alalla komissio on perustanut tekoälyallianssin 40 , verkkofoorumin, joka tarjoaa noin 4 000 sidosryhmäorganisaatiolle ympäri maailman mahdollisuuden vaihtaa tietoja ja keskustella tekoälyn teknologisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. 41 Komissio on järjestänyt tekoälyallianssin kokoukset kesäkuussa 2019 ja lokakuussa 2020. 42

Tulevat toimet

Mobilisoidakseen asiantuntemusta, seuratakseen kehityskulkuja ja kerätäkseen tekoälyä koskevaa tietoa komissio aikoo edelleen

-tehostaa tekoälyn käyttöönottoa koskevaa tiedonkeruuta – Eurostat käynnistää vuonna 2021 tekoälyä koskevan moduulin, joissa käsitellään seitsemän eri tekoälyteknologian käyttöönottoa, käyttötapauksia, hankintaa ja käytön esteitä. 43 AI Watch jatkaa tekoälyteknologioiden käyttöönoton seurantaa ja sitä koskevan tiedon keräämistä, myös julkisen sektorin osalta;

-tukea tekoälyallianssin työtä ylläpitämällä tekoälyallianssin verkkofoorumia ja järjestämällä vuotuisia tekoälykokouksia laajan sidosryhmäjoukon kanssa tarjotakseen puitteet EU:n tekoälypolitiikan valmisteluun osallistumiselle; sekä

-arvioida kehitystä ja kerätä tarvittavaa tietoa tekoälyteknologioista. Tähän voi tarvittaessa sisältyä myös uusia tekoälyä käsitteleviä asiantuntijaryhmiä tai alakohtaisia aloitteita, jotka tuottaisivat tietoa EU:n tekoälyä koskevan päätöksenteon tueksi tai auttaisivat komissiota arvioimaan toimia, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden tukemiseksi EU:n tekoälypolitiikan ja ehdotetun tekoälylainsäädännön täytäntöönpanossa.

Kuultuaan jäsenvaltioita komissio aikoo

-analysoida ja ehdottaa vuoteen 2022 mennessä tapoja tehostaa tekoälyteknologioiden kehityksen, käyttöönoton ja vaikutusten seurantaa EU:ssa yksityisellä ja julkisella sektorilla. Tämä perustuu AI Watchin työstä ja kansallisten tekoälyn seurantaryhmien aloitteista saatuihin kokemuksiin. Analyysissa selvitetään myös, miten voitaisiin edelleen vahvistaa ja luoda synergioita ja yhteyksiä olemassa olevien seurantamekanismien 44 , tulevien tekoälyä koskevien EU:n hallintorakenteiden 45  ja kansainvälisten seurantatoimien välillä; sekä

-seurata säännöllisesti koordinoidun suunnitelman täytäntöönpanoa, jotta suunnitelma pysyy ajan tasalla. Vuoden 2021 uudelleentarkastelusta jäsenvaltioilta saadun palautteen perusteella ja muita EU:n toimielimiä ja elimiä kuultuaan komissio ehdottaa vuonna 2022 aikataulua, taulukkoa ja menetelmää koordinoidun suunnitelman seuraavaa uudelleentarkastelua varten.

1.3.Vahvistetaan tiedonvaihtoa ja yhteistyötä jäsenvaltioiden välisen tekoälyä ja Euroopan teollisuuden digitalisointia käsittelevän ryhmän kautta

Jäsenvaltioiden keskeistä sekä jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä edistäviä toimia vahvistetaan hallintomekanismeilla, jotka helpottavat tiedonvaihtoa ja auttavat määrittämään tekoälypolitiikkaa koskevan yhteistyön strategiset suuntaviivat.

Yhteenveto toteutetuista toimista

Jäsenvaltioiden välinen tekoälyä ja Euroopan teollisuuden digitalisointia käsittelevä ryhmä ohjasi jäsenvaltioiden ja komission välistä keskustelua teknisissä kysymyksissä tukiryhmän avustamana. Sillä oli keskeinen rooli koordinoidun suunnitelman kehittämisessä ja tarkistamisessa. Ryhmä kokoontui säännöllisesti 46 ja varmisti koordinoinnin kansallisten ministeriöiden ja muiden sidosryhmien kuten teollisuuden, tiedemaailman ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välillä. Vuoden 2018 koordinoidun suunnitelman hyväksymisen jälkeisinä vuosina ryhmä käsitteli kaikkia keskeisiä suunnitelman soveltamisalaan kuuluvia aiheita, kuten tekoälyn huippuosaamiskeskuksia, testaus- ja kokeilulaitoksia, oikeudellista kehystä, sääntelyn testiympäristöjä, dataa, taitoja, tekoälyn käyttöä vihreän kehityksen ohjelman edistämiseksi, tekoälyn soveltamista terveydenhoidon alalla, digitaali-innovaatiokeskittymiä sekä tekoälyä ja turvallisuutta.

Tulevat toimet

Yhteistyötä tukevien hallintomekanismien edistämiseksi jäsenvaltioiden välinen tekoälyä ja Euroopan teollisuuden digitalisointia käsittelevä ryhmä, jota komissio avustaa, aikoo edelleen

-ohjata jäsenvaltioiden ja komission välistä keskustelua 47 – ryhmä osallistuu aihe- ja alakohtaisiin syväkeskusteluihin aiheista, kuten standardointitoimet, tekoälyn sosioekonomiset vaikutukset, rahoitusmahdollisuudet, startup-yrityksiä tukevat toimenpiteet, tekoälyn käyttöönoton ja tekoälyhankintojen tukeminen julkisella sektorilla, tekoäly ja kyberturvallisuus sekä tekoäly ja mobiiliyhteydet.

Komissio aikoo jäsenvaltioiden tuella edelleen

-arvioida tarvetta luoda EU:n tason yhteistyötä ja verkostoja EU:n valmiuksien kehittämiseksi; sekä

-vaihtaa yhteistyössä tulevan tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskevan yhteissuunnitellun kumppanuuden kanssa jäsenvaltioiden parhaita käytäntöjä tekoälyjärjestelmien kehittämisestä ja käyttöönotosta.

Jäsenvaltioita kehotetaan

-edistämään yhteistyötä ja luomaan alueellisten tekoälyverkostojen järjestelmä 48 ; ja

-edistämään keskustelua kansallisten koalitioiden perustamisesta sekä helpottamaan jäsenvaltioiden ja sidosryhmien välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa nykyisistä kansallisista tekoälykoalitioista 49 kokoamalla julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmät yhteen esimerkiksi yhteisiin työpajoihin, joissa käsitellään yhteisiä kiinnostuksenaiheita. Tällä tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskevan yhteissuunnitellun kumppanuuden kanssa toteutettavalla toimella tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä ja houkutellaan mukaan useampia sidosryhmiä.

2.Hyödynnetään datan tarjoamia mahdollisuuksia 

Laadukkaan datan saatavuus muun muassa monimuotoisuudesta ja syrjimättömyydestä sekä mahdollisuudesta käyttää, yhdistellä ja uudelleenkäyttää eri lähteistä saatua dataa yleistä tietosuoja-asetusta noudattaen ovat olennaisia vaatimuksia sekä tiettyjen tekoälyjärjestelmien kehittämisen ja käyttöönoton ennakkoedellytys. 50 Datan jakaminen, erityisesti yritysten välillä, ei kuitenkaan ole lisääntynyt riittävästi taloudellisten kannustimien, luottamuksen ja oikeudellisen selkeyden puutteen vuoksi. 51 Siksi vuoden 2018 koordinoidussa suunnitelmassa ehdotettiin yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien luomista saumatonta ja rajat ylittävää datan jakamista varten. Siinä korostettiin myös, että on tärkeää kehittää yleiseurooppalainen laskentainfrastruktuuri ja pilvipalveluja, erityisesti kun otetaan huomioon datan saatavuuteen liittyvä kansainvälinen kilpailu. 52

Yhteenveto toteutetuista toimista

Komissio hyväksyi 19. helmikuuta 2020 Euroopan datastrategian 53 , jonka tavoitteena on luoda datan sisämarkkinat Euroopan maailmanlaajuisen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Tähän sisältyy myös datan jakamista edistävien kannustimien luominen sekä käytännöllisten, oikeudenmukaisten, syrjimättömien ja selkeiden datan saatavuutta ja käyttöä koskevien sääntöjen vahvistaminen eurooppalaisten arvojen ja oikeuksien, kuten henkilötietojen suojan, kuluttajansuojan ja kilpailusääntöjen, mukaisesti. Se merkitsee myös julkisen sektorin datan saatavuuden parantamista avaamalla arvokkaita data-aineistoja ja sallimalla niiden uudelleenkäytön innovointia varten.

Komissio julkaisi kesäkuussa 2020 raportin yritysten ja viranomaisten välisestä (B2G) datan jakamisesta 54 , jonka laatimisesta vastasi korkean tason asiantuntijaryhmä 55 . Raportti sisälsi joukon toiminnallisia, oikeudellisia ja rahoitusta koskevia suosituksia, joiden tavoitteena on tehdä yleistä etua edistävästä datan jakamisesta yritysten ja viranomaisten välillä skaalautuva, vastuullinen ja kestävä käytäntö EU:ssa. Myös EU:n datastrategia edistää datan jakamista esimerkiksi yritysten välillä (B2B).

Datastrategian jatkotoimena komissio ehdotti 25. marraskuuta 2020 uutta datahallintosäädöstä 56 . Asetusehdotus sisältää useita toimia, joilla pyritään lisäämään luottamusta datan jakamiseen, myös yritysten välillä 57 . Tällä pyritään lisäämään tekoälysovellusten käytettävissä olevan laadukkaan datan määrää. Ehdotuksessa luodaan myös uusia puolueettomuutta koskevia EU:n sääntöjä, joiden avulla uudenlaiset datan välittäjät voivat toimia luotettavina datan yhteiskäytön järjestäjinä. Lisäksi siihen sisältyy toimia, joilla helpotetaan tietynlaisen julkisen sektorin datan uudelleenkäyttöä. Asetusehdotus tarjoaa välineitä, joiden avulla yritykset ja yksityishenkilöt voivat helpommin ja turvallisemmin asettaa datansa vapaaehtoisesti saataville yhteistä etua varten, kuitenkin selkein ehdoin. Lisäksi siinä kehotetaan perustamaan Euroopan datainnovaatiolautakunta, joka antaisi tukea ja neuvoja monialaisesta standardoinnista ja yhteentoimivuudesta, mikä on olennainen edellytys korkealaatuisen datan saatavuudelle. Datahallintosäädöstä voidaan tarvittaessa täydentää alakohtaisella lainsäädännöllä. 58

Tulevat toimet

Dataa koskevien toimien tukemiseksi komissio aikoo

-hyväksyä ehdotuksen datasäädökseksi edistääkseen yksityisten toimijoiden hallussa olevan datan käyttöä julkishallinnossa (B2G) sekä puuttuakseen datan saatavuuteen ja käyttöön yritysten välisissä yhteyksissä, erityisesti esineiden internetiin liitetyistä esineistä peräisin olevien muiden tietojen kuin henkilötietojen saatavuuteen (vuoden 2021 kolmas neljännes); 59 sekä

-ehdottaa täytäntöönpanosäädöstä, joka koskee julkisen sektorin arvokkaiden data-aineistojen asettamista vapaasti saataville koneellisesti luettavassa muodossa uudelleenkäyttöä varten (vuoden 2021 toinen neljännes). 60

Komissio aikoo yhdessä jäsenvaltioiden kanssa

-käynnistää teollisuuden dataa, reunalaskentaa ja pilvipalveluja käsittelevän eurooppalaisen allianssin houkutellakseen yksityiset ja julkiset toimijat yhdistämään voimansa ja vahvistaakseen Euroopan teollisuuden asemaa maailmanlaajuisilla pilvipalvelu- ja reunalaskentamarkkinoilla. Allianssin ensisijaisena tehtävänä on edistää seuraavan sukupolven pilvipalveluvalmiuksien tutkimukseen, kehittämiseen ja käyttöönottoon tehtävien julkisten ja yksityisten investointien koordinointia paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla. Allianssi yhdistetään eurooppalaisiin data-avaruuksiin, tavoitteena edistää innovatiivisia datan yhteiskäyttöympäristöjä, jotka perustuvat avoimiin, yhteentoimiviin, turvallisiin ja tehokkaisiin pilvipalveluihin ja reunalaskentaratkaisuihin. Lisäksi allianssi edistää synergioita eurooppalaisten pilviresurssien federointia koskevan työn ja jäsenvaltioiden aloitteiden välillä; 61

-investoida eurooppalaisiin data-avaruuksiin ja eurooppalaisten pilviresurssien federointiin Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman, Verkkojen Eurooppa ‑välineen (CEF2) rahoitusvälineiden ja muiden välineiden, kuten EU4Health-ohjelman, kautta eurooppalaista terveysdata-avaruutta edistääkseen. Koska ensimmäiset Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmaan ja Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen liittyvät ehdotuspyynnöt käynnistetään vuoden 2021 toisella neljänneksellä, komissio aikoo

-käynnistää alakohtaisia toimia, kuten Euroopan datastrategiassa 62 ilmoitettiin, eurooppalaisten data-avaruuksien perustamiseksi valmistusteollisuuden, vihreän kehityksen ohjelman, liikkuvuuden, terveydenhuollon, rahoituksen, energian, maatalouden, julkishallinnon ja osaamisen aloille; 63  

-yhteisrahoittaa toimia, joissa keskitytään innovatiivisten ja energiatehokkaiden pilvipalvelujen ja ‑infrastruktuurien kehittämiseen, välitysohjelmistoalustoihin ja jäsenvaltioiden olemassa olevien tietojenkäsittelyvalmiuksien yhteenliittämiseen;

-tukea edelleen Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman klusterin 4 (”Digitaalitalous ja ‑teknologia, teollisuus ja avaruus”) kautta seuraavan sukupolven laskenta- ja datateknologioiden ja ‑infrastruktuurien tutkimusta, kehittämistä ja käyttöönottoa, jotta voidaan luoda datan sisämarkkinat ja niihin liittyvät data-avaruudet sekä luotettava ja turvallinen tekoälyekosysteemi. Ensimmäiset ehdotuspyynnöt järjestetään huhtikuussa 2021; sekä

-avustaa kaikkia kiinnostuneita jäsenvaltioita mahdollisen seuraavan sukupolven pilvipalveluinfrastruktuuriin ja siihen liittyviin palveluihin keskittyvän Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen (IPCEI) perustamisessa.

Jäsenvaltioita kehotetaan

-investoimaan Euroopan aseman vahvistamiseen seuraavan sukupolven pilvi- ja reunalaskentateknologioissa ja edistämään kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan pilvipalvelujen käyttöönottoa elpymis- ja palautumistukivälineeseen sisältyvän mittakaavan kasvattamista koskevan lippulaivahankkeen 64 esimerkin mukaisesti sekä myös useita maita käsittävien hankkeiden avulla.

3.Edistetään kriittisen laskentakapasiteetin kehittämistä

Ilman laskentainfrastruktuuria datan saatavuus ei luo lisäarvoa. 65 Siksi komissio aikoo toteuttaa toimia, joilla tuetaan teknologisten järjestelmien kehittämistä ja datankäsittelyinfrastruktuurien seuraavaa sukupolvea keskeisenä tekijänä, joka mahdollistaa datan käytön tekoälyn tarpeisiin. 66

Yhteenveto toteutetuista toimista

Suurteholaskentavalmiuksien kehittämistä Euroopassa tukeva EuroHPC-yhteisyritys koordinoi toimia ja yhdistää resursseja 32 osallistujavaltion kesken sellaisen maailmanluokan suurteholaskentainfrastruktuurin kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi, joka on helposti ja turvallisesti käytettävissä missä tahansa Euroopassa.

Tekoälylaitteiden tärkeimmät kehityssuuntaukset voidaan tiivistää seuraavasti: 1) seuraavan sukupolven tekoälyratkaisujen on oltava tehokkaampia ja myös energiatehokkaampia, jotta niillä voidaan vastata yhä kehittyneempien koulutusmallien tarpeisiin, ja 2) laskenta siirtyy yhä enemmän ”reunalle” laitteisiin, jotka sijaitsevat lähempänä käyttäjiä ja kykenevät hyödyntämään tekoälyä reaaliaikaisesti. Nämä suuntaukset edellyttävät infrastruktuurin mukauttamista, ja siksi komissio aikoo toteuttaa toimia seuraavan sukupolven laskentainfrastruktuurien mahdollistamiseksi, kuten jäljempänä esitetään.

EU keskittyy toimiin, joilla tuetaan tekoälylaitteiden kehittämistä. Tekoälyyn perustuvat mallit vaativat yhä enemmän laskentatehoa, joten nopea pääsy muistissa olevaan dataan suorituskykyisten ja tehokkaiden prosessorien avulla on erittäin tärkeää tekoälyinfrastruktuurien kannalta. 67 Lisäksi tekoälymallit vaativat paljon energiaa, ja koska tekoäly on leviämässä syvemmälle osaksi jokapäiväistä elämää, tällainen energiankulutus ei ole kestävää. 68 Tekoälyn käyttöönotto edellyttääkin erikoistuneita ja vähän energiaa kuluttavia tekoälyprosessoreja, jotka tuottavat tarvittavan suoritustehon ja ovat monikertaisesti tehokkaampia kuin yleiskäyttöiset prosessorit. Tällä tutkimusalalla uudet aivojen toimintaa jäljittelevät teknologiat, kuten neuromorfinen laskenta, voivat tarjota ennennäkemätöntä energiatehokkuutta. Komissio on tukenut vähän energiaa kuluttavan tekoälyteknologian kehitystyötä Horisontti 2020 ‑ohjelman puitteissa. Se aikoo edelleen tukea aloitteita tällaisen osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman kautta, tutkimustoimilla, joilla kehitetään uudenlaisia arkkitehtuureja erittäin vähän energiaa kuluttaville prosessoreille, sekä keskeisiä digitaaliteknologioita koskevan institutionaalisen eurooppalaisen kumppanuuden (KDT) 69 kautta keskittyen erityisesti Edge AI ‑sovelluksiin.

Mittakaavan kasvattamista koskevassa lippulaivahankkeessa 70 , joka sisältyy vuotta 2021 koskevaan vuotuiseen kestävän kasvun strategiaan 71 , pyritään muun muassa investoimaan huipputason mikroelektroniikkaan keskittyen erityisesti tekoälysirujen kaltaisiin prosessoreihin. Vahvistaakseen EU:n asemaa kehittyneiden sirujen suunnittelu- ja tuotantovalmiuksien osalta 18 jäsenvaltiota allekirjoitti joulukuussa 2020 julkilausuman prosessoreista ja puolijohdeteknologioista. 72 Myös ECSEL-yhteisyrityksen 73 puitteissa vuosina 2019–2020 toteutetuissa AI4DI- 74 , TEMPO- 75 ja ANDANTE 76 -hankkeissa käsiteltiin tekoälyyn liittyvää infrastruktuuria. Toinen ala, jolla komissio tukee kehittämistä ja rahoitusta, on fotoniikka. Elektroniikan yhdistäminen optisiin elementteihin mahdollistaa tekoälyn integroinnin kuvantunnistukseen ja vähentää tehonkulutusta ja latenssia hermoverkoissa.

Tulevat toimet

Eurooppalaisen prosessorien ja puolijohteiden suunnittelu- ja tuotantojärjestelmän vahvistamiseksi ja teollisuuden aseman vahvistamiseksi koko toimitusketjussa komissio aikoo jäsenvaltioiden tuella

-käynnistää mikroelektroniikkaa käsittelevän teollisen allianssin 77 , jotta voidaan laatia strategisia etenemissuunnitelmia ja tutkimus- ja investointisuunnitelmia tekoälyä, tietojenkäsittelyä ja viestintää helpottavien prosessorien suunnittelua, käyttöönottoa ja valmistusta varten ottaen huomioon koko puolijohde-ekosysteemi ja siihen liittyvät komponentit. Tällä edistetään erittäin kehittyneiden sirujen suunnitteluekosysteemin vahvistamista ja valmistuskapasiteetin luomista;

-edistää vuonna 2021 kaikkien asiasta kiinnostuneiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisen Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen (IPCEI) valmistelutyötä, jossa keskitytään tekoälyä, tietojenkäsittelyä ja viestintää helpottavien edistyneiden prosessorien seuraavaan sukupolveen;

-perustaa Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta tuettavan erityisen Edge AI ‑komponentteihin ja ‑järjestelmiin keskittyvän testaus- ja kokeilulaitoksen, jota koskeva ehdotuspyyntö käynnistetään vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Ehdotuspyyntö koskee maailmanluokan infrastruktuuria kehittyneiden tekoälyyn perustuvien laskentateknologioiden testaamiseksi ja validoimiseksi erilaisissa sovelluksissa;

-investoida tutkimukseen ja innovointiin, jossa keskitytään vähän energiaa kuluttavan Edge AI ‑laskennan tarpeisiin, Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman mukaisen keskeisiä digitaaliteknologioita koskevan institutionaalisen eurooppalaisen kumppanuuden (KDT) kautta (vuoden 2021 kolmas neljännes). Tämä nykyiseen ECSEL-yhteisyritykseen perustuva kumppanuus parantaa Euroopan innovointimahdollisuuksia elektronisten komponenttien ja järjestelmien sekä niihin liittyvän ohjelmistoteknologian alalla. Yksi ensisijaisista strategisista tavoitteista on kehittää tekoälyyn perustuvia prosessointiratkaisuja etenkin reunasovelluksia ja sulautettuja sovelluksia varten. KDT tarjoaa yhteisten toimien avulla luotettavia, turvallisia ja vähän energiaa kuluttavia ratkaisuja, jotka mahdollistavat huippuosaamiseen ja luottamukseen perustuvan laskentaekosysteemin. 78

Jäsenvaltioita kehotetaan

-jatkamaan kansallisen integroidun ja laajamittaisen datanhallinnan ja suurteholaskentainfrastruktuurin kehittämistä, jolla voidaan tukea tekoälyyn liittyvää tutkimusta, innovointia ja taitojen kehittämistä alueellisten, kansallisten ja eurooppalaisten digitaali-innovaatiokeskittymien kautta;

-varmistamaan, että akateemiset, teollisuuden ja julkisen sektorin organisaatiot voivat hyödyntää kansallista suurteholaskenta- ja datanhallintainfrastruktuuria ja sen asiantuntemusta tekoälyinnovaatioidensa ja ‑sovellustensa optimoimisessa ja skaalaamisessa; sekä

-investoimaan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa kautta Euroopan aseman vahvistamiseen tekoälyprosessorien ja tekoälyä koskevan puolijohdeteknologian alalla elpymis- ja palautumistukivälineeseen sisältyvän mittakaavan kasvattamista koskevan lippulaivahankkeen esimerkin mukaisesti sekä myös useita maita käsittävien hankkeiden avulla.

II.Tehdään EU:sta paikka, jossa huippuosaaminen kukoistaa laboratoriosta markkinoille

Tekoälyteknologian kehittäminen ja käyttöönotto edellyttää data- ja laskentainfrastruktuurin lisäksi myös kohdennettuja toimia ja riittäviä resursseja, keskittymistä huippuosaamiseen tutkimuksessa ja innovoinnissa (T&I), tarvittavien taitojen ja osaamisen saatavuutta, toimintaa tukevan kehyksen sekä kansainvälistä koordinointia. Nämä toimet ovat horisontaalisia, eli ne kattavat kaikki toiminta-alat ja auttavat tekemään Euroopan unionista paikan, jossa huippuosaaminen kukoistaa laboratoriosta markkinoille. Ehdotetut yhteiset horisontaaliset toimet kattavat tekoälyn koko elinkaaren. Tähän sisältyy toimia, joilla edistetään huippuosaamisen ekosysteemiä, mukaan lukien maailmanluokan perus- ja sovellussuuntautunut tutkimus, tekoälyn kehittäminen, käyttöönotto ja kaupallistaminen/käyttö sekä toimet, joilla vahvistetaan luottamusta tekoälyteknologioihin, tuetaan lahjakkuuksia ja taitoja ja parannetaan EU:n maailmanlaajuista vaikuttavuutta.

4.Tehdään yhteistyötä sidosryhmien kanssa esimerkiksi tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskevan eurooppalaisen kumppanuuden ja asiantuntijaryhmien kautta

Tässä osiossa keskitytään keskeisiin toimiin, joiden avulla voidaan määritellä huippuosaamista ja tekoälyn laajempaa levittämistä koskeva etenemissuunnitelma ja yhdessä tukea sitä.

Yhteenveto toteutetuista toimista

Eurooppalaiset kumppanuudet kokoavat yhteen komission, jäsenvaltiot ja yksityiset ja/tai julkiset kumppanit, tavoitteena puuttua ja vastata joihinkin Euroopan kiireellisimpiin haasteisiin ja nykyaikaistaa teollisuutta yhteisten tutkimus- ja innovointialoitteiden avulla. 79 Kumppanuudet tarjoavat muun muassa oikeudellisen rakenteen, joka mahdollistaa taloudellisten ja henkilö- ja infrastruktuuriresurssien jakamisen ja auttaa siten yhdistämään resursseja, keräämään kriittistä massaa ja tehostamaan tutkimus- ja innovointirahoitusta koko EU:ssa. Lisäksi ne helpottavat sisämarkkinoiden luomista innovatiivisille tuotteille ja palveluille, mahdollistavat innovatiivisten teknologioiden nopean markkinoillepääsyn ja helpottavat tutkimus- ja innovointitoimia, joita tarvitaan kriittisten yhteiskunnallisten haasteiden ja EU:n keskeisten poliittisten tavoitteiden käsittelyssä.

Useat Horisontti 2020 ‑kumppanuudet olivat tekoälyn kannalta erityisen merkittäviä. Euroopan komission ja Big Data Value Associationin (BDVA) välisen massadataa koskevan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden (Big Data Value Public Private-Partnership) tarkoituksena oli tehdä yhteistyötä dataan liittyvässä tutkimuksessa ja innovoinnissa, tukea dataan erikoistuneiden yhteisöjen rakentamista ja luoda pohja kukoistavalle datavetoiselle taloudelle Euroopassa. 80  Robotiikkaa käsittelevä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus (SPARC) kokosi yhteen Euroopan robotiikkateollisuuden, tiedemaailman ja Euroopan komission edustajia. Sen tarkoituksena oli vahvistaa Euroopan robotiikkateollisuuden kilpailuasemaa ja vaalia sen korkealaatuista tieteellistä perustaa. 81

Suurteholaskentaa koskeva sopimusperusteinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus käynnistettiin vuonna 2014. Sen tarkoituksena oli kehittää seuraavan sukupolven suurteholaskentateknologioita, ‑sovelluksia ja ‑järjestelmiä eksa-luokan 82 suuntaan ja saavuttaa huipputaso suurteholaskentasovellusten toimittamisessa ja käytössä. 83 Joulukuussa 2018 perustetun Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen (EuroHPC-yhteisyritys) myötä kyseisen kumppanuuden toiminta päättyi ja sen yksityiset osapuolet liittyivät EuroHPC-yhteisyritykseen. EuroHPC-yhteisyritys tarjoaa EU:lle ja yhteisyrityksen osallistujavaltioille mahdollisuuden koordinoida toimia ja yhdistää resursseja huipputehokkaiden eksa-luokan supertietokoneiden käyttöönottamiseksi ja Euroopan nostamiseksi suurteholaskennan edelläkävijäksi tarjoamalla laskentaratkaisuja ja tehostamalla yhteistyötä edistyneen tieteellisen tutkimuksen alalla.

ECSEL-yhteisyritys 84 on ensimmäinen yhteisyritys, jonka hallinto perustuu kolmikantamalliin (komissio, osallistujavaltiot ja teollisuus). Sen tavoitteena on turvata maailmanluokan asiantuntemus keskeisten mahdollistavien teknologioiden alalla sekä Euroopan kilpailukykyinen johtoasema sellaisten laitteistojen ja sulautettujen ohjelmistojen alalla, jotka ovat olennaisia tekoälypohjaisten digitaalisten järjestelmien kehittämisen ja käyttöönoton kannalta.

Fotoniikkaa koskevan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden (Photonics21) 85 tavoitteena on varmistaa Euroopan johtoasema fotoniikkateknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa eri sovellusaloilla, mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologia, valaistus, teollinen valmistus, biotieteet ja turvallisuus. Tulevaisuuden tehtaita koskevan yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuden 86  tavoitteena on toteuttaa seuraava teollinen murros (Tehdas 4.0).

Tulevat toimet

Komissio jatkaa eurooppalaisten kumppanuuksien tukemista Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa ja tehostaa strategista lähestymistapaa tekoälyteknologian tutkimukseen ja innovointiin (T&I).

Komissio aikoo vuonna 2021

-perustaa muun muassa seuraavat tekoälyn kannalta merkittävät eurooppalaiset kumppanuudet 87 :

-tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskeva yhteissuunniteltu eurooppalainen kumppanuus 88 . Kumppanuuden päätavoitteena on edistää tekoäly-, data- ja robotiikkateknologioita koskevaa innovointia, käyttöönottoa ja hyväksymistä. 89 Se luo sidosryhmien välille yhteyksiä, jotka mahdollistavat ihmiskeskeistä ja luotettavaa tekoälyä koskevan eurooppalaisen vision menestymisen. 90 Kumppanuus luo yhteyksiä myös jäsenvaltioihin ja tarjoaa tietoa tärkeimmistä kansallisista politiikoista ja aloitteista kansallisten ja/tai alueellisten edustajien kautta; 

-EuroHPC-yhteisyritys, jonka toimintaa jatketaan komission syyskuussa 2020 esittämällä ehdotuksella uudeksi asetukseksi, joka korvaa vuonna 2018 annetun neuvoston asetuksen EuroHPC-yhteisyrityksen perustamisesta. Ehdotuksessa asetetaan kunnianhimoinen tavoite ja huomattavasti aiempaa suurempi talousarvio vuosiksi 2021–2033, tavoitteena luoda Euroopalle huippuluokan hyperkytkeytynyt suurteho- ja kvanttilaskentainfrastruktuuri;

-keskeisiä digitaaliteknologioita koskeva institutionaalinen eurooppalainen kumppanuus (KDT), joka perustuu kumppanuuksia koskevaan perussäädökseen. Kumppanuuden päätavoitteena on ECSEL-yhteisyrityksen saavutuksia hyödyntäen edistää kehitystä Euroopan prosessori- ja puolijohdeteknologioiden ekosysteemin vahvistamiseksi ja vastata keskeisiin teknologisiin, turvallisuutta koskeviin, yhteiskunnallisiin ja ympäristöhaasteisiin;

-fotoniikkaa koskeva yhteissuunniteltu eurooppalainen kumppanuus 91 . Kumppanuuden tarkoituksena on varmistaa Euroopan teknologinen riippumattomuus fotoniikkainnovaatioilla ja niiden käytännön sovelluksilla, parantaa Euroopan kilpailukykyä ja varmistaa työpaikat ja hyvinvointi pitkällä aikavälillä; sekä

-yhteissuunniteltu ”Made in Europe” ‑kumppanuus 92 . Tämän kumppanuuden tavoitteena on edistää kestävää, kilpailukykyistä ja häiriönsietokykyistä valmistusteollisuutta Euroopassa, myös tekoälyn avulla, ja vahvistaa toimitusketjun lisäarvoa kaikilla aloilla; sekä

-tukea ja edistää synergioita (myös järjestämällä yhteisiä ehdotuspyyntöjä) tekoälyteknologioita käsittelevien (yhteissuunniteltujen ja institutionaalisten) eurooppalaisten kumppanuuksien kuten tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskevan kumppanuuden, fotoniikkakumppanuuden, Made in Europe ‑kumppanuuden ja EuroHPC- 93 ja KDT-kumppanuuksien välillä.

5.Kehitetään ja mobilisoidaan tutkimusvalmiuksia

Tässä osiossa keskitytään toimenpiteisiin, joilla edistetään tekoälyn tutkimuksen ja innovoinnin huippuosaamista ja parannetaan Euroopan kilpailukykyä. 94

Yhteenveto toteutetuista toimista

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien puitteissa tehtävän strategisen tutkimuksen lisäksi EU toteuttaa toimia, joilla vahvistetaan huippuosaamista perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen alalla sekä tuetaan lahjakkuuksia Euroopassa. Komissio investoi Horisontti 2020 ‑ohjelman kautta 50 miljoonaa euroa 95 neljän vuoden aikana luodakseen tutkimusyhteisön, joka koostuu tiiviisti verkottuneista tekoälyn huippuosaamiskeskuksista 96 . Pyrkimyksenä on lisätä yhteistyötä Euroopan parhaiden tutkimusryhmien kesken, jotta ne voivat yhdessä vastata suuriin tekoälyä koskeviin tieteellisiin ja teknologisiin haasteisiin, sekä edistää tiiviimpää yhteistyötä, integrointia ja synergioita tutkimusryhmien ja teollisuuden välillä. Yhteensä on valittu viisi hanketta, joiden tavoitteena on muodostaa verkostoja, koota maailman huippututkijoita yhteen ja luoda yhteinen lähestymistapa, visio ja identiteetti eurooppalaiselle tekoälyjärjestelmälle. Näihin kuuluu neljä tekoälyn osaamiskeskusten verkostoa ja yksi koordinointi- ja tukitoimi. 97

Varmistaakseen, että EU:n tutkimustuki pysyy tekoälyteknologian kehityksen tasalla, komissio on arvioinut Horisontti 2020 ‑ohjelman puitteissa tekemiään monialaisia tekoälyinvestointeja nykyisten tutkimussuuntausten ja ‑tarpeiden valossa ja määrittänyt tulevia tekoälyä koskevia investointimahdollisuuksia pääasiassa Horisontti Eurooppa ‑ohjelman puitteissa. Komissio on myös hyödyntänyt tekoälyä koskevaa valkoista kirjaa koskevassa julkisessa kuulemisessa ja tekoäly-yhteisön – erityisesti tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskevan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden – kohdennetussa kuulemisessa kerättyjä näkemyksiä uusien tekoälyä koskevien tutkimusaiheiden ja osaamiskeskusverkostojen suunnittelemiseksi.

Tulevat toimet

Edistääkseen huipputason tutkimusta komissio aikoo

-perustaa vuonna 2021 tiiviissä vuoropuhelussa jäsenvaltioiden ja laajemman tekoäly-yhteisön kanssa tekoälyä koskevan eurooppalaisen kärkikeskuksen, kuten valkoisessa kirjassa ilmoitettiin. Kärkikeskus rakennetaan nykyisiä ja tulevia tekoälyn huippuosaamiskeskusten verkostoja hyödyntäen. Tavoitteena on muodostaa vahvojen eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden yhteenliittymä, jolla on yhteinen etenemissuunnitelma huippuosaamisen tukemiseksi perus- ja soveltavassa tutkimuksessa kansallisten tekoälytoimien yhdenmukaistamiseksi, innovoinnin ja investointien edistämiseksi, tekoälyyn liittyvän osaamisen houkuttelemiseksi Eurooppaan ja säilyttämiseksi siellä sekä synergioiden ja mittakaavaetujen luomiseksi. Aloite kokoaa yhteen Euroopan tutkimuksen, korkeakoulujen ja teollisuuden johtavia toimijoita työskentelemään yhteisesti sovittujen kunnianhimoisten haasteiden parissa. Yleisenä tavoitteena on, että keskuksesta tulee maailmanlaajuinen tekoälyn huippuosaamisen esikuva. Tämän seurauksena Euroopan monimuotoisuus auttaa edistämään tervettä kilpailua sen sijaan, että se aiheuttaisi tekoäly-yhteisön pirstoutumista;

-rahoittaa Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta vuosina 2021 ja 2022 uusia tekoälyn huippuosaamiskeskusten verkostoja, jotka käsittelevät täydentäviä tutkimusaloja, joita nykyiset tekoälyn huippuosaamiskeskusten verkostot eivät vielä kata, ja jotka vahvistavat kriittiseen tekoälytutkimukseen liittyvää tutkimustoimintaa. Tämä edistää turvallisemman ja luotettavamman tekoälyn kehittämistä ja tukee seuraavan sukupolven tekoälyteknologiaa koskevaa perus- ja sovellussuuntautunutta tutkimusta, jolla pyritään pitämään Eurooppa tekoälykehityksen kärjessä;

-edistää vuodesta 2021 alkaen Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman kautta tekoälyn huippututkimusta eri aloilla, mukaan lukien tekoälyjärjestelmien seuraavaa älykkyyden ja autonomian tasoa edistävä tutkimus, tekoälyn läpinäkyvyys, vihreämpi tekoäly, monimutkaisten järjestelmien tekoäly, Edge AI ‑verkkojen edistyminen, puolueettomat tekoälyjärjestelmät ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kehittyneen tekoälyteknologian avulla;

-kehittää mahdollistavia teknologioita Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa ja demonstroida, miten tekoäly voi muuttaa tärkeimpiä tuotanto- ja palvelualoja, työvoimavaikutukset 98 mukaan lukien, sekä vastata merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin muun muassa terveydenhuollon, kansalaisturvallisuuden, ilmastonmuutoksen, energian, liikkuvuuden, tiedotusvälineiden (esim. disinformaation torjunnan) ja maatalouselintarvikkeiden aloilla;

-mobilisoida sidosryhmiä tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskevan yhteissuunnitellun eurooppalaisen kumppanuuden puitteissa ja strategisen tutkimus-, innovointi- ja käyttöönottosuunnitelman 99 kautta, tavoitteena kehittää ja panna täytäntöön Euroopan tutkimus-, innovointi- ja käyttöönottostrategia, jossa keskitytään tekoälyn vastuulliseen kehittämiseen ja käyttöön; sekä

-pyrkiä siihen, että tekoälyyn liittyvät hankkeet, jotka saavat tutkimus- ja innovointirahoitusta Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta, noudattavat tarvittaessa sisäänrakennetun eettisyyden periaatetta, myös luotettavan tekoälyn osalta. Varmistaakseen tekoälyn tutkimusyhteisön monimuotoisuuden komissio edistää hankekonsortioiden moninaisuutta ja osallistavuutta.

Jäsenvaltioita kehotetaan 

-perustamaan tekoälyä käsitteleviä alueellisia ja kansallisia huippuosaamiskeskuksia hyödyntämällä esimerkiksi kansallisten rahoitusvälineiden ja elpymis- ja palautumistukivälineen varoja sekä luomaan tutkimuksen ja teknologian siirtämiseksi rakenteen, joka pystyy houkuttelemaan osaamista ja pitämään siitä kiinni ja samalla toimimaan tekoälyn tutkimuksen ja kehittämisen kansallisena esikuvana. Näiden keskusten tehtävänä olisi varmistaa alueellinen yhteydenpito ja tiedonvaihto, tehdä yhteistyötä Euroopan tasolla ja muodostaa yhdessä EU:n rahoittamien verkostojen kanssa hajautettu eurooppalaisen tekoälyn kärkikeskus; sekä

-lisäämään investointeja tekoälytutkimukseen kansallisella tasolla esimerkiksi elpymis- ja palautumistukivälineen avulla.

6.Tarjotaan työkaluja tilauspohjaisen tekoälyalustan kautta sekä kehittäjille testaus- ja kokeiluympäristö ja pk-yrityksille ja julkishallinnoille mahdollisuus ottaa käyttöön tekoälyteknologiaa

Tässä osiossa keskitytään toimiin, joilla edistetään innovaatioiden saattamista laboratoriosta markkinoille tekoälyteknologian laajan käyttöönoton varmistamiseksi.

Yhteenveto toteutetuista toimista

Innovatiivisten tekoälyjärjestelmien testaus- ja kokeilulaitokset ovat tärkeitä tekoälyteknologioiden käyttöönoton kannalta. Ne ovat erityisen tärkeitä pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille), joilla on vaikeuksia hyödyntää digitaaliteknologian nopean kehityksen koko potentiaali ja tulla kilpailukykyisiksi ja innovatiivisiksi yrityksiksi. 100 EU on ehdottanut yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kahdenlaisia toimenpiteitä:

-testaus- ja kokeilulaitokset (Testing and Experimentation Facility, TEF) ovat teknologiainfrastruktuureja, joilla on erityisosaamista ja kokemusta kypsän teknologian testaamisesta tietyllä alalla todellisissa tai lähes todellisissa olosuhteissa. Näillä pyritään tarjoamaan kehittäjille infrastruktuuri tekoälyteknologian testaamista varten ennen teknologian saattamista markkinoille;

-digitaali-innovaatiokeskittymät (Digital Innovation Hub, DIH) ovat keskitettyjä asiointipisteitä, jotka auttavat kaikkia tekoälystä kiinnostuneita yrityksiä parantamaan yritys- tai tuotantoprosessiensa, tuotteidensa tai palvelujensa kilpailukykyä tekoälyteknologian avulla. Eurooppalaiset digitaali-innovaatiokeskittymät (EDIH) tarjoavat yrityksille mahdollisuuden testata tekoälyteknologioita ennen investointeja, myös digitaalisen siirtymän onnistumisen edellyttämiä palveluja, kuten rahoitusta tai koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevia neuvontapalveluja.

Testaus- ja kokeilulaitokset

Vuoden 2018 koordinoidussa suunnitelmassa todettiin, että investointien optimoimiseksi ja päällekkäisyyksien tai kilpailevien toimien välttämiseksi olisi perustettava rajallinen määrä erikoistuneita suuren mittakaavan vertailupaikkoja, jotka avataan kaikille eurooppalaisille toimijoille. Koordinoidun suunnitelman hyväksymisen jälkeen ja Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman valmistelun yhteydessä komissio ryhtyi toimiin tämän konseptin kehittämiseksi ja tekoälyn testaus- ja kokeilulaitosten valmistelemiseksi. Komissio on vuodesta 2019 alkaen tehnyt tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa testaus- ja kokeilulaitoskonseptin tarkentamiseksi ja ensisijaisten alojen määrittämiseksi. Tammikuussa 2020 komissio järjesti viisi työpajaa, joihin osallistui teollisuuden, tiedemaailman ja jäsenvaltioiden sidosryhmiä ja joissa keskusteltiin eri aloille soveltuvista testaus- ja kokeilulaitoksista (maatalouselintarvikkeet, valmistusteollisuus, terveydenhuolto ja älykkäät kaupungit) ja teknologioista (Edge AI).

Valmistelutyön tulokset ja sidosryhmien kanssa käydyt keskustelut viittaavat siihen, että huipputeknologian testaus ja kokeilu todellisissa ympäristöissä on tärkeä tekijä teknologian saattamisessa markkinoille ja osa innovaatioketjua, jota on tuettava vahvasti Euroopan tekoälyjärjestelmän maailmanlaajuisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Edge AI ‑teknologian testaus- ja kokeilulaitoksella on erityinen rooli tekoälyn huippuosaamisen ekosysteemissä. Koska Edge AI on laitteistopohjainen teknologia, siihen liittyy selviä etuja: se mahdollistaa reaaliaikaiset toiminnot ja tarjoaa datan turvallisuuteen ja yksityisyyteen sekä energiankulutukseen liittyviä etuja. Edge AI ‑teknologian testaus- ja kokeilulaitoksen tavoitteena on eurooppalaisena alustana tarjota kaikenkokoisille yrityksille mahdollisuus testata ja kokeilla innovatiivisia Edge AI ‑komponentteja, jotka perustuvat edistyneisiin vähän energiaa kuluttaviin laskentateknologioihin, kuten neuromorfiseen laskentaan. Kun otetaan huomioon EU:n nykyinen riippuvuus laskentateknologioista, tarvittavien puolijohdelaitteistojen korkeat kustannukset ja pitkän aikavälin investointien tarve, Edge AI ‑teknologian testaus- ja kokeilulaitos on tarpeen rahoitusvajeen poistamiseksi, jotta eurooppalaiset yritykset pääsisivät käyttämään vähän energiaa kuluttavia tekoälypohjaisia laskentalaitteistoja. Toisin sanoen Edge AI ‑teknologian testaus- ja kokeilulaitos luo Euroopalle huippuosaamisen ekosysteemin, joka on ratkaisevassa asemassa teknologisen johtoaseman saavuttamisessa tekoälyn alalla.

Jotta testaus- ja kokeilulaitokset voivat toimia keskeisessä roolissa tekoälyjärjestelmässä, niiden olisi oltava helppokäyttöisiä, toimittava todellisissa olosuhteissa ja kyettävä saamaan loppukäyttäjät mukaan toimintaan ja niiden käyttäjiin olisi kuuluttava yksityisen ja julkisen sektorin ja erityisesti pk-yritysten kehittäjiä 101 . Testaus- ja kokeilulaitosten ja data-avaruuksien välinen tehokas vuorovaikutus on myös tärkeä tekijä tasapuolisten toimintaedellytysten luomisessa ja syrjimättömän markkinoille pääsyn varmistamisessa. Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi yhdistämällä data-avaruudet ja testaus- ja kokeilulaitokset molempia osapuolia kiinnostavilla aloilla. Testaus- ja kokeilulaitoksilla on lisäksi tärkeä rooli tekoälyteknologioiden luotettavuuden, varmuuden ja turvallisuuden testaamisessa, sillä ne testaavat teknologioiden vaatimustenmukaisuutta tekoälyasetuksessa määriteltäviin velvoitteisiin nähden. Testaus- ja kokeilulaitoksia koskevien hankkeiden olisi myös oltava vuorovaikutuksessa tekoälyyn keskittyvää tilauspohjaista alustaa koskevien rinnakkaisten aloitteiden kanssa.

Digitaali-innovaatiokeskittymät

Auttaakseen eurooppalaisia yrityksiä (erityisesti pk-yrityksiä) hyödyntämään uutta teknologiaa komissio käynnisti vuonna 2016 Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen. Yksi aloitteen pilareista on perustaa ja tukea digitaali-innovaatiokeskittymiä (Digital Innovation Hub, DIH), jotka tarjoavat yrityksille mahdollisuuden hyödyntää teknistä asiantuntemusta ja kokeilujärjestelyjä teknologioiden testaamiseksi ennen investointeja. 102 Digitaali-innovaatiokeskittymät tarjoavat yrityksille myös digitaalisen siirtymän onnistumisen edellyttämiä innovointipalveluja, kuten rahoitusta tai koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevaa neuvontaa. Jäsenvaltiot ja alueet ovat investoineet digitaali-innovaatiokeskittymiin, ja komissio on (vuosina 2019 ja 2020 toteutettujen Horisontti 2020 ‑hankkeiden kautta) myöntänyt yli 200 miljoonaa euroa digitaali-innovaatiokeskittymien verkostoitumiseen. Noin puolet tästä rahoituksesta liittyi innovaatioihin tekoälyn kannalta tärkeillä aloilla (kuten robotiikka ja massadata), ja alueilla, joilla on vain vähän digitaali-innovaatiokeskittymiä, toteutettiin erityistoimia. Horisontti 2020 ‑hankkeissa rahoitusta jaetaan yleensä avointen ehdotuspyyntöjen pohjalta, jotta myös pk-yritykset voisivat osallistua digitaali-innovaatiokeskittymien kautta toteutettaviin innovatiivisiin rajatylittäviin kokeiluihin. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on suorittanut arvioinnin tästä Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaan aloitteeseen sisältyvästä ulottuvuudesta. Se suositteli, että komissio ryhtyisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa lisätoimiin digitaali-innovaatiokeskittymien rahoituksen ja seurannan osalta. 103

Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta myönnettävällä tuella vastataan tilintarkastustuomioistuimen havaintoihin. Käyttöön otetaan eurooppalainen digitaali-innovaatiokeskittymä ‑merkintä (European Digital Innovation Hub, EDIH) osoittamaan ero aiempiin, Horisontti 2020 ‑ohjelmasta rahoitettuihin toimiin. EU ja jäsenvaltiot investoivat 1,5 miljardia euroa noin 200 eurooppalaista digitaali-innovaatiokeskittymää eri puolilla Eurooppaa kattavan verkoston perustamiseen. Avustuksilla tulisi parantaa valittujen eurooppalaisten digitaali-innovaatiokeskittymien valmiuksia tarjota palveluja pk-yrityksille ja julkiselle sektorille. Eurooppalaisten digitaali-innovaatiokeskittymien valinta ja rahoittaminen on jäsenvaltioiden ja komission yhteinen toimi. 104

Eurooppalaiset digitaali-innovaatiokeskittymät edistävät tekoälyn, suurteholaskennan, kyberturvallisuuden ja muiden digitaaliteknologioiden laajaa käyttöönottoa teollisuudessa (erityisesti pk-yrityksissä) ja julkisen sektorin organisaatioiden keskuudessa Euroopassa. 105 Ne myös tukevat toimijoita digitaaliteknologian käytössä prosessien ja tuotteiden kestävyyden parantamiseksi erityisesti energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen alalla. Lisäksi niillä varmistetaan laaja toimien maantieteellinen kattavuus, ja niillä on myös sekä paikallisen että Euroopan tason tehtäviä. Eurooppalaiset digitaali-innovaatiokeskittymät hyödyntävät tilauspohjaisen tekoälyalustan tarjoamia työkaluja ja resursseja, ja ne täydentävä testaus- ja kokeilulaitosten toimintaa: ne auttavat yrityksiä hyödyntämään testaus- ja kokeilulaitoksia uusien tuotteiden ja palvelujen innovoinnissa ja markkinoille saattamisessa.

Tilauspohjainen tekoälyalusta

Tilauspohjaista tekoälyalustaa ja ‑järjestelmää koskeva aloite käynnistettiin vuonna 2019. Sitä rahoitetaan Horisontti 2020 ‑ohjelmasta. Aloite kokoaa yhteen tekoälyn sidosryhmät ja resurssit ja poistaa siten hajanaisuutta ja vauhdittaa tekoälyyn perustuvaa innovointia (tutkimus, tuotteet, ratkaisut). Kehitteillä olevan alustan on tarkoitus toimia Euroopan tekoälymarkkinoiden liikkeellepanevana voimana, joka tarjoaa kriittisen massan resursseja ja mahdollistaa yhteisön verkottumisen ja nopean kehityksen ja kasvun. Tammikuussa 2021 käynnistettiin järjestelmän vahvistamiseen tähtäävät toimet, joiden tarkoituksena on houkutella toimintaan mukaan suuria käyttäjäyhteisöjä etenkin teknologia-alan ulkopuolelta sekä helpottaa alustaresurssien käyttöä ja käyttöönottoa.

Tulevat toimet

Edistääkseen innovaatioiden saattamista ”laboratorioista markkinoille” ja siten tekoälyteknologioiden laajaa käyttöönottoa komissio aikoo yhdessä jäsenvaltioiden kanssa

-yhteisrahoittaa Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta testaus- ja kokeilulaitoksia, joilla voidaan tarjota erityisiä resursseja yhteiseen käyttöön Euroopan tasolla ja edistää luotettavan tekoälyn nopeaa ja laaja-alaisempaa käyttöönottoa kaikkialla Euroopassa. Tältä osin

-ensimmäisissä ehdotuspyynnöissä (2021–2022) keskitytään seuraaviin aloihin: valmistus, terveydenhuolto, maatalouselintarvikeala, älykkäät yhteisöt ja Edge AI. Alustava alakohtainen talousarvio on noin 20–75 miljoonaa euroa;

-valita vuosina 2021–2022 enintään 210 eurooppalaista digitaali-innovaatiokeskittymää EDIH-verkostoon, joka kattaa kaikki Euroopan alueet. Tekoälyn osalta on tarkoitus toteuttaa seuraavat erityistoimet:

-valitaan kustakin jäsenvaltiosta vähintään yksi keskittymä, jolla on tekoälyä koskevaa asiantuntemusta. EDIH-verkoston jäsenet jakavat parhaita käytäntöjä ja tekevät tiivistä yhteistyötä (tekoälyyn keskittyvän DIH-verkoston suositusten pohjalta) voidakseen tarjota parhaan mahdollisen tuen pk-yrityksille ja julkisen sektorin organisaatioille kaikkialla Euroopassa; ja

-varmistetaan, että EDIH-verkosto tekee tiivistä yhteistyötä tilauspohjaisen tekoälyalustan 106 , testaus- ja kokeilulaitosten ja data-avaruuksien kanssa ja edistää näiden infrastruktuurien käyttöä eri puolilla Eurooppaa sijaitsevien pk-yritysten keskuudessa. Tämä tehostaa resurssien jakamista ja antaa yrityksille mahdollisuuden kokeilla tekoälyteknologiaa;

-vahvistaa vuonna 2021 ja sen jälkeen tilauspohjaisen tekoälyalustan asemaa keskeisenä teollisuuden ja julkisen sektorin käyttöön tarkoitettuna eurooppalaisena tekoälyresurssien työkalupakkina,

-jotta siitä tulisi tekoälyresurssien tärkein markkinapaikka Euroopassa; alusta tarjoaa helpon ja vaivattoman pääsyn tekoälyvälineisiin 107 , joita eurooppalaiset digitaali-innovaatiokeskittymät voivat jakaa paikallisesti ja joita teollisuus (erityisesti pk-yritykset) ja julkinen sektori voivat käyttää myös ilman välikäsiä; ja

-jotta siitä tulisi yhdessä asiaankuuluvien kansallisten ja eurooppalaisten aloitteiden kanssa keskeinen tekoälyresurssien työkalupakki kaikille alan osaamista, teknologiaa, palveluja ja ohjelmistoja etsiville.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita

-osoittamaan samansuuruisen rahoitusosuuden komission yhdessä riippumattomien asiantuntijoiden kanssa valitsemiin testaus- ja kokeilulaitoshankkeisiin 108 ;

-määrittelemään uudet ensisijaiset toiminta-alat uusille testaus- ja kokeilulaitoksille nykyisten maatalouselintarvikealan, valmistusteollisuuden, terveydenhuollon ja älykkäiden yhteisöjen lisäksi. Mahdollisia uusia aloja voisivat olla esimerkiksi liikkuvuus, julkishallinto ja vihreä siirtymä;

-hyödyntämään täysipainoisesti elpymis- ja palautumistukivälineen ja koheesiopolitiikan ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia ja rahoittamaan useampia (eurooppalaisia) digitaali-innovaatiokeskittymiä ja testaus- ja kokeilulaitoksia innovoinnin tuomiseksi lähemmäs markkinoita; sekä

-tukemaan paikallisten, alueellisten ja/tai kansallisten tekoälymarkkinoiden 109 luomista vuorovaikutusta ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista varten ja edistämään toiminnan laajentamista yli rajojen tilauspohjaisen tekoälyalustan (eli keskitetyn tekoälyresurssien työkalupakin ja markkinapaikan), eurooppalaisten digitaali-innovaatiokeskittymien ja Startup Europen kautta.

7.Rahoitetaan ja laajennetaan tekoälyä koskevia innovatiivisia ideoita ja ratkaisuja

Tässä osiossa keskitytään tukitoimiin ja erityisesti startup- ja scale-up-yrityksiin sekä muihin tekoälyteknologioita kehittäviin pk-yrityksiin. InvestEU ja elpymis- ja palautumistukiväline tarjoavat keskeisiä resursseja rahoitusvälineiden käytön tehostamiseksi.

Yhteenveto toteutetuista toimista

Startup- ja pk-yritysten tukemiseksi sekä niiden alku- että laajentumisvaiheessa komissio on esittänyt tekoälyä ja lohkoketjuja koskevan investointiohjelman ja siihen liittyvän tukiohjelman. 110 Tämän pilottiohjelman tavoitteena on parantaa pääomarahoituksen saantia innovatiivisille ja korkeariskisemmille tekoäly- ja lohkoketjualan startup- ja pk-yrityksille, joilla on laaja maantieteellinen kattavuus EU:ssa, myös vähemmän kehittyneillä markkinoilla. Ohjelma tarjoaa jäsenvaltioiden kansallisille kehityspankeille varoja pääomasijoituksiin ja yhteissijoituksiin. Kun otetaan huomioon Horisontti 2020 ‑ohjelmasta hankkeeseen aluksi osoitetut 100 miljoonaa euroa, kokonaisinvestointien määrän arvioidaan nousevan 700 miljoonaan euroon. 111 Erityinen tukiohjelma toteutetaan vuosina 2020–2022.

Joulukuussa 2020 Euroopan investointipankkiryhmä (EIP-ryhmä) käynnisti uuden 150 miljoonan euron yhteisinvestointivälineen, jonka kautta tehdään yhteisinvestointeja Euroopan investointirahaston (EIR) tukemien rahastojen kanssa ja tuetaan tekoäly-yritysten kasvua kaikkialla Euroopassa. 112

Euroopan innovaationeuvosto (EIC) tukee tekoälyn alalla toimivia startup-yrityksiä läpimurtoteknologioiden ja mullistavien innovaatioiden kehittämisessä ja laajentamisessa. 113 Pilottivaiheen 114 käynnistämisen jälkeen EIC on tukenut lukuisia tekoälyinnovaatioita monilla eri tieteenaloilla, mukaan lukien biotieteet, elintarvike- ja maatalousala, energia-ala ja ympäristöystävälliset teknologiat. EIC:n Pathfinder-pilottiohjelmasta myönnetään avustuksia tutkimushankkeissa tuotettujen innovaatioiden kehittämiseksi. Tavoitteena on edistää yhteistyöhön perustuvaa ja tieteidenvälistä innovointia tieteeseen perustuvien mutta täysin uudenlaisten tulevaisuuden teknologioiden kehittämiseksi. EIC:n Accelerator-ohjelmasta tuetaan startup-yritysten laajentumista ja markkinoille pääsyä tarjoamalla rahoitusmahdollisuuksia ja kiihdytyspalveluja. EIC:n tukea voivat saada kaikki pk-yritykset, joilla on täysin uudenlaisia ideoita mutta myös kaupallistettaviin innovaatioihin tähtäävä liiketoimintasuunnitelma. Yritysten on myös pyrittävä laajentamaan toimintaansa. Pilottivaiheessa (2018–2020) EIC myönsi 160 miljoonaa euroa avustuksina ja 91 miljoonaa euroa suorina pääomainvestointeina tekoälyä hyödyntäville innovatiivisille startup-yrityksille ja hankkeille, joihin sisältyy tekoälyteknologian suoraa tai välillistä tutkimusta. Vuonna 2021 EIC myöntää startup- ja pk-yrityksille yli miljardi euroa avustuksina ja pääomainvestointeina keskittyen erityisesti syväteknologiaan (deep tech).

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) tukee useita aloitteita, joilla edistetään tekoälyinnovointia, valmistaudutaan tekoälyn aiheuttamiin muutoksiin yhteiskunnissa ja koulutetaan tekoälyinnovoijien uutta sukupolvea. Vuosina 2019 ja 2020 EIT osoitti yli 22 miljoonaa euroa tekoälytoimintaan. EIT Digital‑ ja EIT Health ‑innovaatioyhteisöt toteuttavat valtaosan tekoälyyn liittyvistä hankkeista. EIT tukee tällä hetkellä 120:tä aloittelevaa eurooppalaista startup-yritystä tekoälyn alalla ja on jo tehnyt yli kolmen miljoonan euron investoinnit näihin yrityksiin.

Tammikuussa 2021 EIT ja EIC yhdistivät voimansa vauhdittaakseen tuen myöntämistä erittäin innovatiivisille startup-yrityksille ja koordinoidakseen toimia, joilla tuetaan naispuolisia innovoijia ja vähemmän edustettuina olevilla alueilla toimivia innovoijia. 115 EIC ja EIT pyrkivät myös jakamaan tukemistaan innovatiivisista startup- ja pk-yrityksistä dataa ja tietoa, kuten saavutettujen vaikutusten mittaustietoja.

Tulevat toimet

Komissio aikoo jäsenvaltioiden tuella

-pyrkiä lisäämään tukea ja rahoitusta tekoälyä ja lohkoketjuja koskevalle investointiohjelmalle ja siihen liittyvälle tukiohjelmalle. Koska pilottiohjelma on osoittautunut onnistuneeksi ja houkuttelevaksi, vuosia 2021–2027 koskevasta InvestEU-ohjelmasta tuetaan edelleen 116 investointeja tekoälyyn ja lohkoketjuteknologiaan EIP-ryhmän ja kansallisten kehityspankkien kautta yksityisten investointien mobilisoimiseksi;

-saattaa EIC täyteen toimintavalmiuteen Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa ja tukea murroksellista innovointia keskittyen ihmiskeskeiseen tekoälyyn. Tämä toteutetaan sekä avoimilla että haasteisiin perustuvilla rahoituspyynnöillä. EIC:n vuoden 2021 Pathfinder-haasteessa keskitytään tekoälyä koskevan tietoisuuden tutkimukseen, kun taas Accelerator-haaste pyrkii edistämään strategisia digitaali- ja terveysteknologioita, myös tekoälyn käyttöä lääketieteellisiin sovelluksiin. Lisäksi käynnistetään Women TechEU ‑aloite, jolla tuetaan naisten perustamia ja naisjohtoisia syväteknologiaan keskittyviä startup-yrityksiä;

-aktivoida Startup Europen ja innovointitutkan avulla ja kansallisten keskittymien ja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman kautta sellaisia tekoälyalan startup-yrityksiä, jotka ovat innokkaita laajentamaan toimintaansa ja vastaamaan digitaalista muutosta tavoittelevien pk-yritysten tekoälyosaamista koskeviin tarpeisiin. Markkinapaikan luomisessa ja teknologian tarjontaan ja kumppanuuksien solmimiseen tarkoitettujen kontaktitapahtumien 117 järjestämisessä hyödynnetään Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta rahoitettavia eurooppalaisia digitaali-innovaatiokeskittymiä;

-edistää Euroopan tasolla tiedon, asiantuntemuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa paikallisten, alueellisten ja kansallisten tekoälyalan startup-yritysten (ml. pk-yritykset ja startup-yritykset sekä muut asiaankuuluvat sidosryhmät) välillä tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskevan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden, eurooppalaisten digitaali-innovaatiokeskittymien, tilauspohjaisen tekoälyalustan (eli keskitetyn tekoälyn työkalupakin ja markkinapaikan) ja Startup Europen kautta; 118 sekä

-toteuttaa toimenpiteitä, joilla helpotetaan avoimen datan saatavuutta ja pk-yritysten pääsyä dataan.

Jäsenvaltioita kehotetaan

-tukemaan tekoälyalan startup- ja scale-up-yrityksiä niiden pyrkiessä saamaan kasvurahoitusta sekä tukemaan pk-yrityksiä niiden digitaalisessa siirtymässä ja tekoälyteknologioiden käyttöönotossa. Edellyttäen, että elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteet ja ehdot täyttyvät, jäsenvaltiot voivat hyödyntää elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta tehdäkseen investointeja rahoitusvälineiden muodossa (esim. takaukset, lainat, oman pääoman ehtoinen rahoitus ja riskipääoma sekä erityiset sijoitusvälineet). Jäsenvaltioilla on myös mahdollisuus osoittaa enintään neljä prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelmansa kokonaismäärärahoista InvestEU-osioon.

III.Varmistetaan, että tekoäly toimii ihmisten hyväksi ja että se on positiivinen voima yhteiskunnassa

Tekoälyjärjestelmien käyttöönotto terveydenhuollon, maatalouden, koulutuksen, työllisyyden, infrastruktuurin hallinnan, energian, liikenteen ja logistiikan, avaruuden, julkisten palvelujen, turvallisuuden ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen aloilla voi auttaa ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia yleisen edun hyväksi. Tekoälyn onnistunut kehittäminen ja käyttöönotto edistävät osaltaan EU:n talouskasvua ja maailmanlaajuista kilpailukykyä 119 ja tuovat valtavia etuja yhteiskunnalle ja ympäristölle. Joihinkin tekoälyn käyttötapauksiin voi kuitenkin liittyä ongelmia EU:n lainsäädännön suojaamien oikeuksien kannalta, uudenlaisia turvallisuusriskejä 120 ja työmarkkinavaikutuksia. Komissio esitti vuonna 2020 julkaistussa tekoälyä koskevassa valkoisessa kirjassa 121 tekoälyä koskevan eurooppalaisen lähestymistavan, joka perustuu tekoälyyn liittyviin huippuosaamisen ja luottamuksen ekosysteemeihin 122 .

8.Tuetaan lahjakkuuksia ja parannetaan sellaisten taitojen tarjontaa, joita tarvitaan kukoistavan tekoälyekosysteemin mahdollistamiseksi

Yhteenveto toteutetuista toimista

Vuoden 2018 koordinoidussa suunnitelmassa todettiin, että merkittävä ja jatkuva tieto- ja viestintätekniikka-alan osaamisvaje on keskeinen haaste tekoälyn kehittämiselle Euroopassa. Tekoälymarkkinoiden kehittymisen ja tekoälyteknologioiden käyttöönoton myötä on tarpeen varmistaa tekoälypohjaisten tuotteiden ja palvelujen saatavuus ja käyttöönotto. Tätä varten EU:n olisi edistettävä kattavien tietotekniikkataitojen hankkimista ja tekoälyteknologian ymmärtämistä kaikkien kansalaisten keskuudessa. Jotta EU voi pysyä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä, se tarvitsee eri taustoista tulevia ammattilaisia, joilla on tekoälyyn liittyviä erityistaitoja, kuten datamallinnuksen, arkkitehtuurin ja semantiikan tuntemusta. Näin se voi säilyttää vahvan asemansa tekoälytutkimuksessa ja edistää tekoälyjärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Myös muut kuin tekniset tekoälytaidot ovat aivan yhtä tärkeitä. Kansalaisten tietotekniikka- ja tekoälytaitojen parantaminen on myös tarpeen, jotta voidaan välttää työmarkkinoiden polarisoituminen ja eriarvoisuuden mahdollinen lisääntyminen maiden sisällä ja välillä.

Eurooppalaisten yritysten keskuudessa vuonna 2020 toteutetun kyselytutkimuksen tulosten mukaan yksi suurimmista esteistä, joita eurooppalaiset yritykset kohtaavat tekoälyn käyttöönotossa, on sellaisten työntekijöiden saatavuus, joilla on riittävät tekoälytaidot. 123 Myös komission yhteisen tutkimuskeskuksen analyysissa todetaan, että digitaalitaitojen kehittäminen, tietoisuuden lisääminen tekoälyteknologioista kaikilla koulutustasoilla, elinikäisen oppimisen ohjelmat ja erikoistuneet tekoälytaidot ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa kaikki ovat valmiina tekoälyyn perustuviin muutoksiin ja jotta voidaan säilyttää EU:n vahva asema tekoälytutkimuksessa ja edistää tekoälyjärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. 124

Kaikki jäsenvaltiot, jotka ovat hyväksyneet kansallisia tekoälystrategioita, ovat sisällyttäneet osaamisulottuvuuden strategioihinsa, kuten vuoden 2018 koordinoidussa suunnitelmassa ehdotetaan. 125 Kansallisissa strategioissa ehdotettuja toimenpiteitä ovat esimerkiksi virallisten koulutusjärjestelmien uudistukset, joilla otetaan käyttöön tai vahvistetaan tietoteknisen ajattelun ja tietotekniikan ja tekoälyn perusteiden opetusta perus- tai keskiasteen oppilaitoksissa, sekä aloitteet elinikäistä oppimista ja uudelleenkoulutusta koskevien politiikkojen mukauttamiseksi. 126 Tältä osin elpymis- ja palautumistukiväline tarjoaa ennennäkemättömän mahdollisuuden tukea digitaalitaitojen kehittämistä, myös tekoälyn alalla, kaikilla koulutustasoilla (ml. virallinen koulutus ja arkioppiminen), mikä on tärkeä tekijä digitaalimenoja koskevan 20 prosentin tavoitteen saavuttamisessa. Elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteisiin kuuluu digitaalisten taitojen kehittäminen kaikilla tasoilla, jotta voidaan varmistaa, että kaikki eurooppalaiset voivat osallistua yhteiskuntaan ja hyötyä digitalisaatiosta. Sen vuoksi komissio ehdottaa vuotuisessa kestävän kasvun strategiassa 2021 127 uudelleen- ja täydennyskoulutusta koskevaa lippulaivahanketta, jolla kannustetaan jäsenvaltioita toteuttamaan investointeja ja uudistuksia digitaalitaitojen, myös tekoälyosaamisen, parantamiseksi ja yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tarjoamiseksi kaikenikäisille kansalaisille.

Komissio hyväksyi syyskuussa 2020 uuden digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman vuosiksi 2021–2027. Siinä yhdistetään tekoälytaitojen parantamiseen tähtäävät erityistoimet laajempaan digitaalitaitojen edistämiseen. 128 Komissio on myös tukenut vapaaehtoisten vetämää EU:n koodausviikkoaloitetta 129 (EU Code Week), jonka tavoitteena on tehdä tietoteknistä ajattelua, koodausta, robotiikkaa, laitteistojen rakentelua, tietojenkäsittelyoppia, tekoälyä ja digitaalisia taitoja tunnetuksi mahdollisimman monelle ihmiselle. 130 Tukeakseen jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä lisätä tekoälyyn liittyvää erityiskoulutusta komissio myönsi vuoden 2020 lopussa neljälle korkeakouluverkostolle sekä pk-yrityksille ja tekoälyn huippuosaamiskeskuksille yhteensä 6,5 miljoonaa euroa avustuksia, joiden avulla ne voivat toteuttaa huipputason maisteriohjelmia tekoälyn alalla. Valittujen verkostojen olisi yhdessä suunniteltava ja toteutettava EU:n rahoituksen tuella korkealaatuisia ja käytännönläheisiä maisteriohjelmia eri jäsenvaltioissa, keskittyen erityisesti ihmiskeskeiseen tekoälyyn ja julkishallinnon ja terveydenhuollon tekoälysovelluksiin. 131 Kaikkiin ohjelmiin olisi sisällyttävä myös tekoälyn etiikkaa käsitteleviä kursseja, ja osa sisällöstä olisi asetettava saataville verkossa digitaalitaitoja ja digitaalialan työpaikkoja koskevan alustan kautta käännettynä kaikille EU:n kielille. 132

Tulevat toimet

Komissio aikoo

-osana digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa 2021–2027 suunniteltuja toimia

-tukea harjoittelujaksoja digitaalisilla aloilla avaamalla harjoittelupaikat myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoille ja opettajille yliopisto-opiskelijoiden lisäksi. Toimessa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota tekoälytaitoihin sekä erityistä huomiota syrjimättömyyden ja sukupuolten tasa-arvon periaatteisiin, ja

-laatia eettisiä ohjeita kouluttajille tekoälyteknologian ja datan käytöstä opetuksessa ja oppimisessa sekä tukea asiaan liittyviä tutkimus- ja innovointitoimia Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman kautta. Toimi perustuu tekoälyä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän tekoälyn eettisiä ohjeita koskevaan työhön. 133 Ohjeisiin liitetään tutkijoille ja opiskelijoille suunnattu koulutusohjelma tekoälyn eettisistä näkökohdista, ja siihen sisällytetään tavoite, jonka mukaan naisten osuuden koulutustoimintaan osallistuvista olisi oltava 45 prosenttia;

-tukea osaamista koskevan tiedon hankintaa heinäkuussa 2020 julkaistun osaamisohjelman puitteissa, myös alueellisella ja alakohtaisella tasolla. Tässä hyödynnetään erityisesti Cedefopin tekemää työtä (Skills-OVATE-hanke 134 ) ja käytetään tekoälyteknologiaa työpaikkailmoituksiin perustuvan massadata-analyysin tekemiseksi, jotta saadaan reaaliaikaista tietoa nykyisistä ja tulevista osaamistarpeista. Samassa yhteydessä perustetaan pysyvä verkkotyökalu, jonka kautta julkaistaan reaaliaikaista tietoa kaikkien kiinnostuneiden sidosryhmien käytettäväksi;

-tukea aloitteita, joilla edistetään tekoälyyn erikoistuneiden korkea-asteen koulutusohjelmien vastavuoroista tunnustamista EU:ssa; 135

-tukea Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmassa toimia, kuten erityiskoulutusohjelmien, koulutusmoduulien ja lyhytkurssien suunnittelu ja toteuttaminen keskeisillä valmiusaloilla, myös eri alojen ammattilaisille, jotta heistä voi tulla taitavia digitaaliteknologioiden käyttäjiä. Erityisohjelmia koskeva ehdotuspyyntö käynnistetään vuoden 2021 ensimmäisellä tai toisella neljänneksellä ja lyhytkursseja koskeva ehdotuspyyntö vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Kaikki digitaalitaitojen kehittämiseen käytettävissä olevat mahdollisuudet ja välineet esitellään digitaalitaitojen ja digitaalialan työpaikkojen alustalla;

-tukea Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa tekoälyn huippuosaamiskeskusten verkostoja (osana tekoälyn kärkikeskuksen toimintaa). 136 Keskusten tehtävänä olisi muun muassa

-tutkia vaihtoehtoja osaamisesta kiinni pitämiseksi tekemällä tiivistä yhteistyötä teollisuuden ja viranomaisten kanssa sekä

-kehittää tohtorintutkintoon tähtääviä ohjelmia ja tekoälymoduuleja, jotka voitaisiin integroida myös muihin kuin tieto- ja viestintätekniikan alan maisteriohjelmiin;

-rahoittaa tohtorinkoulutusverkkoja, tohtorintutkinnon jälkeisiä apurahoja ja yhteistyöhön perustuvia henkilöstövaihtohankkeita tekoälyn alalla Marie Skłodowska-Curie ‑toimien puitteissa. Henkilökohtaisia apurahoja ja innovatiivisia koulutusverkkoja (nykyisin ’tohtorintutkinnon jälkeiset apurahat’ ja ’tohtorinkoulutusverkot’) koskevat ehdotuspyynnöt on tarkoitus käynnistää vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Tutkimuksen ja innovoinnin henkilöstövaihtohankkeita (nykyisin ’henkilöstövaihtohankkeet’) ja COFUND-hanketta koskevat ehdotuspyynnöt on tarkoitus julkaista vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä; 137 sekä

-edistää sukupuolten tasa-arvoa Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman kautta, myös tekoälyyn liittyvissä hankkeissa. Sukupuoliulottuvuuden sisällyttämistä tutkimus- ja innovointisisältöön edellytetään oletusarvoisesti koko ohjelmassa. Vuodesta 2022 alkaen otetaan käyttöön uusi Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman rahoitukseen sovellettava tukikelpoisuuskriteeri. Julkisilla elimillä, tutkimusorganisaatioilla ja korkeakouluilla on oltava sukupuolten tasa-arvoa koskeva suunnitelma kaikkia Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta rahoitettuja hankkeita varten. 138

Jäsenvaltioita kehotetaan

-täsmentämään osaamisulottuvuutta ja panemaan se täytäntöön kansallisissa tekoälystrategioissaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Tavoitteena on esimerkiksi

-edistää oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien tietoteknisen ajattelun kehittämistä virallisessa, epävirallisessa ja arkioppimisessa kaikilla tasoilla ja tukea kohdennettuja aloitteita, joilla nuoria kannustetaan hakeutumaan tekoälyalaa tai sen liitännäisaloja koskevalle urapolulle;

-luoda opettajille suunnattuja tiedotusohjelmia tekoälyn sisällyttämisestä opetukseen sekä tieto- ja viestintäteknisten taitojen että laajemman osaamisen edistämiseksi;

-lisätä tekoälyä koskevan koulutuksen saatavuutta, myös rahoittamalla humanististen ja yhteiskuntatieteiden maisteriohjelmien tekoälymoduuleja, elinikäistä oppimista, tuomareiden, asianajajien ja virkamiesten koulutusta sekä ei-teknisillä aloilla työskentelevien henkilöiden kouluttamista tekoälyn perusteista ja tekoälyn vaikutuksista heidän alallaan; sekä

-testata, arvioida ja, mikäli tulokset ovat myönteisiä, tukea tekoälyteknologian käyttöönottoa perus- ja keskiasteen koulutuksessa yksilöllisten oppimisvaatimusten saavuttamisen tukemiseksi (esim. kognitiivinen ja tekoälyyn perustuva tutorointi);

-vaihtamaan parhaita käytäntöjä tekoälyn sisällyttämisestä yleissivistävään koulutukseen ja erityisohjelmiin (jotka koskevat esimerkiksi terveydenhuoltoa, lainsäädäntöä, yhteiskuntatieteitä tai yrityksiä) 139 sekä tekoälyä koskevan laajan ja erikoistuneen tietämyksen edistämisestä elinikäisen oppimisen kautta;

-toteuttamaan toimenpiteitä ja vaihtamaan parhaita käytäntöjä osallisuuden ja monimuotoisuuden lisäämiseksi eli edistämään tasapuolista edustusta tekoälytiimeissä ja houkuttelemaan lahjakkuuksia tekoälykasvatuksen alalle, erityisesti jatko-opintoihin, sekä koulutukseen ja tekoälyteknologioiden kehittämiseen; sekä

-hyödyntämään elpymis- ja palautumistukivälineen tarjoamaa ainutlaatuista tilaisuutta rahoittaa edellä mainittuja kunnianhimoisia täydennys- ja uudelleenkoulutusaloitteita.

9.Luodaan toimintakehys, jolla varmistetaan luottamus tekoälyjärjestelmiin

Luottamus on tärkeä tekijä tekoälyteknologioiden käyttöönoton edistämisessä. Kuten vuonna 2020 julkaistussa tekoälyä koskevassa valkoisessa ehdotettiin, ”tekoälyä koskevalla eurooppalaisella lähestymistavalla pyritään edistämään Euroopan innovointikapasiteettia tekoälyn alalla ja samalla tukemaan eettisen ja luotettavan tekoälyn kehittämistä ja käyttöönottoa koko EU:n taloudessa. Tekoälyn olisi toimittava ihmisten hyväksi ja oltava positiivinen voima yhteiskunnassa.” 140 Koska tekoälyteknologioihin liittyy merkittäviä sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia, ihmiskeskeinen lähestymistapa tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön, EU:n arvojen ja perusoikeuksien (ml. syrjimättömyys, yksityisyys ja tietosuoja) suojelu sekä resurssien kestävä ja tehokas käyttö ovat keskeisiä periaatteita, jotka ohjaavat eurooppalaista lähestymistapaa.

Yhteenveto toteutetuista toimista

Komissio on pyrkinyt monin tavoin mobilisoimaan asiantuntemusta 141 , kuulemaan eri sidosryhmiä (kuten työmarkkinaosapuolia, kansalaisjärjestöjä, teollisuuden ja tiedeyhteisöjen edustajia, alueviranomaisia ja jäsenvaltioita) 142 ja kehittämään toimia, jotka edistäisivät luottamusta tekoälyyn.

Luottamusta lisäävissä toimissa on keskitytty erityisesti kysymyksiin, jotka liittyvät etiikkaan, turvallisuuteen, perusoikeuksiin (ml. oikeus olla joutumatta syrjityksi), vastuuseen, sääntelykehykseen, innovointiin, kilpailuun 143 ja teollis- ja tekijänoikeuksiin.

Komissio keskittyy etiikkaa ja tekoälyteknologiaa koskeviin peruskysymyksiin ja on perustanut tekoälyä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän (AI HLEG) 144 ja tukenut sen työtä. Ryhmä on tuottanut kaksi keskeistä tuotosta: luotettavaa tekoälyä koskevat eettiset ohjeet 145 ja luotettavaa tekoälyä koskevan arviointiluettelon (ALTAI) 146 . Eettisissä ohjeissa määritetään luotettavan tekoälyn 147 keskeiset periaatteet ja vaatimukset, ja arviointiluettelo muodostaa toimintakehyksen, jolla tuetaan eettisten ohjeiden soveltamista tekoälyn kehittäjien ja käyttäjien keskuudessa. Ryhmän työ on käynnistänyt tärkeitä keskusteluja tekoälypolitiikkaa koskevasta eurooppalaisesta visiosta ja lähestymistavasta, ja ryhmä on myös osallistunut tekoälyä koskevan sääntelykehyksen kehittämiseen. 148

Komissio julkaisi helmikuussa 2020 tekoälyä koskevan valkoisen kirjan ja kertomuksen tekoälyn, esineiden internetin ja robotiikan vaikutuksista turvallisuuteen ja vastuuvelvollisuuteen. Valkoisessa kirjassa ja kertomuksessa on hahmoteltu strateginen visio ja ehdotus tekoälyä koskevaksi EU:n sääntelykehykseksi. EU:n sääntelyn osalta komissio ehdotti tekoälyä koskevan horisontaalisen sääntelykehyksen kehittämistä keskittyen kolmeen toisiinsa liittyvään kysymykseen eli turvallisuus- ja perusoikeuskysymyksiin, tekoälyyn liittyviin vastuukysymyksiin ja voimassa olevan alakohtaisen turvallisuuslainsäädännön tarkistamiseen tarvittaessa. 149 Komission työohjelman mukaan komissio aikoo ehdottaa kyseisiä lainsäädäntötoimia vuonna 2021.

Komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja hyväksyivät 16. joulukuuta 2020 EU:n kyberturvallisuusstrategian digitaaliselle vuosikymmenelle 150 , jossa esitetään, miten EU suojelee kansalaisiaan, yrityksiään ja instituutioitaan kyberuhkilta ja miten se edistää kansainvälistä yhteistyötä ja johtaa pyrkimyksiä turvata maailmanlaajuinen ja avoin internet. Lisäksi EU:n kyberturvallisuusvirasto (ENISA) perusti monialaisen ad hoc ‑asiantuntijaryhmän käsittelemään tiettyjä tekoälyyn liittyviä kyberturvallisuusriskejä.

Komissio toi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevassa toimintasuunnitelmassaan esiin joitakin tekoälyjärjestelmien teollis- ja tekijänoikeuksille asettamia haasteita 151 . Saatavilla oleva näyttö viittaa siihen, että EU:n teollis- ja tekijänoikeuskehys soveltuu yleisesti ottaen myös tekoälyn avulla luotuja tuotoksia koskevien kysymysten ratkaisemiseen. Parantamisen varaa on kuitenkin edelleen ja yhdenmukaistamista on jatkettava. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevassa toimintasuunnitelmassa ehdotetaan toimia tiettyjen kysymysten osalta, erityisesti tekemällä yhteistyötä sidosryhmien kanssa ja keräämällä näyttöä päätöksenteon tueksi.

Luottamuskysymyksistä ja sääntelystä käydyissä keskusteluissa keskityttiin muun muassa innovointiin eli siihen, miten suunnitellaan julkista sääntelyä, joka edistää innovointia eikä tukahduta sitä ja joka parantaa siten Euroopan kilpailukykyä. Dynaamisemman lähestymistavan kehittämiseksi sääntelyyn komissio on järjestänyt laaja-alaisia kuulemisia sääntelykehyksen muodosta ja sisällöstä. 152 Kuulemisten keskeisten tulosten mukaan EU:n lähestymistavan olisi oltava ihmiskeskeinen, riskiperusteinen, oikeasuhteinen ja dynaaminen. Yksi keskeinen tekijä innovointia edistävän sääntely-ympäristön kannalta on eri sidosryhmien ehdottamat sääntelyn testiympäristöt. Sääntelyn testiympäristöt tarjoavat julkisen sääntelyn kokeilulaitoksen ja mahdollistavat julkisen intervention vaikutusten nopeamman arvioinnin. Komission saama palaute osoittaa laajaa kannatusta sääntelyn testiympäristöille, joita onkin jo käytössä jäsenvaltioissa ja monilla muilla aloilla.

Tulevat toimet

Komissio aikoo

-ehdottaa vuonna 2021 tekoälyä koskevaan horisontaaliseen kehykseen liittyviä lainsäädäntötoimia, joissa keskitytään turvallisuuskysymyksiin ja tekoälyteknologiaan liittyvien perusoikeuksien kunnioittamiseen.

-Ehdotetussa kehyksessä esitetään tekoälyn määritelmä, kehys on riskiperusteinen (siinä määritellään, mitä ’suuririskisellä’ tekoälyllä tarkoitetaan) ja siinä vahvistetaan suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevat pakolliset vaatimukset. Siinä ehdotetaan myös hallintomekanismia, joka kattaa sekä vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnit että vaatimustenmukaisuus- ja täytäntöönpanojärjestelmän jälkiarvioinnit. Suuririskisten järjestelmien luokan ulkopuolella kaikkiin tekoälyjärjestelmien tarjoajiin sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja läpinäkyvyysvaatimuksia. Lisäksi ne voivat halutessaan sitoutua vapaaehtoisiin, ei-sitoviin itsesääntelyjärjestelmiin, kuten käytännesääntöihin;

-ehdottaa vuonna 2022 EU:n tason toimia, joilla mukautetaan vastuukehys uusien teknologioiden, myös tekoälyn, haasteisiin sen varmistamiseksi, että uhreilla, joiden elämälle, terveydelle tai omaisuudelle uusi teknologia on aiheuttanut vahinkoa, on mahdollisuus vastaaviin korvauksiin kuin muiden teknologioiden uhreilla. Näihin toimiin voi sisältyä esimerkiksi tuotevastuudirektiivin 153 tarkistaminen ja tiettyihin tekoälyjärjestelmiin liittyvää vastuuvelvollisuutta koskeva lainsäädäntöehdotus. Kaikissa voimassa olevan lainsäädännön uusissa tai muutetuissa säännöksissä otetaan huomioon muu voimassa oleva EU:n lainsäädäntö sekä ehdotettu tekoälyä koskeva horisontaalinen kehys;

-ehdottaa vuonna 2021 ja sen jälkeen tarvittavia tarkistuksia voimassa olevaan alakohtaiseen turvallisuuslainsäädäntöön, mukaan lukien konedirektiivin 154 , yleisen tuoteturvallisuusdirektiivin, radiolaitedirektiivin ja uuden lainsäädäntökehyksen horisontaalisia sääntöjä noudattavan yhdenmukaistetun tuotelainsäädännön kohdennetut mukautukset. 155 Nykyisen lainsäädännön uusissa tai muutetuissa säännöksissä otetaan huomioon voimassa oleva EU:n työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntö;

-jatkaa tiivistä yhteistyötä monenlaisten sidosryhmien kanssa ja ottaa ne aktiivisesti mukaan luotettavaa tekoälyä koskevan arviointiluettelon (ALTAI) edistämiseksi alakohtaisissa yhteyksissä ja tietyillä sovellus- ja täytäntöönpanoaloilla. Lisätoimissa voidaan keskittyä esimerkiksi sellaisten mittareiden ja menetelmien luomiseen, joilla arvioidaan ja seurataan tekoälyjärjestelmien vaikutusta ympäristöön ja yhteiskunnan hyvinvointiin, osallisuuteen ja monimuotoisuuteen sekä toimiin, joilla varmistetaan luotettava tekoäly julkisissa hankinnoissa. Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta voitaisiin rahoittaa mekanismeja, joilla tuetaan tällaisia aloitteita ja joita jäsenvaltiot voisivat edelleen tukea elpymis- ja palautumistukivälineen kautta;

-järjestää vuonna 2021 sidosryhmien vuoropuhelun teollis- ja tekijänoikeuksista ja uusista teknologioista teollisuuden ja muiden sidosryhmien kanssa;

-tehostaa edelleen yhteistyötä EU:n virastojen ja muiden asiaankuuluvien tekoälyä käsittelevien EU:n elinten kanssa 156 ;

-tehdä yhteistyötä eurooppalaisten standardointielinten kanssa kartoittamalla nykyisiä standardointitoimia ja ehdotetusta sääntelykehyksestä johtuvia vaatimuksia; sekä

-tutkia mahdollisuutta perustaa kansallisia, alueellisia tai alakohtaisia tietoturvan valvomopalveluja EU:n uuden kyberturvallisuusstrategian mukaisesti, mahdollisesti useiden maiden välisenä hankkeena. 157 Tekoäly parantaa näiden keskusten kykyä tunnistaa pahantahtoista toimintaa ja oppia dynaamisesti muuttuvasta uhkaympäristöstä ja auttaa niitä muodostamaan EU:n ”kyberturvallisuuskilven”, joka pystyy havaitsemaan kyberhyökkäyksen merkit riittävän ajoissa ja toteuttamaan ennakoivia toimia ja siten tehostamaan yhteistä riskeihin varautumista ja reagointia kansallisella ja EU:n tasolla.

Komissio ja jäsenvaltiot aikovat

-tehdä yhteistyötä ja koordinoida toimia, joilla varmistetaan tekoälyä koskevan EU:n oikeudellisen kehyksen oikea-aikainen ja sujuva täytäntöönpano. Erityistoimiin, jotka määritellään ja käynnistetään hyväksytyn lainsäädännön mukaisesti, voi kuulua esimerkiksi aloitteita, jotka koskevat kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja tiettyjen suuririskisten tekoälyjärjestelmien vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnista vastaavien ilmoitettujen laitosten valmiuksien taikka ohjeiden ja välineistön kehittämistä; alustavien suunnitelmien mukaan erityistoimien toteutus alkaa vuonna 2022;

-jatkaa yhteistyötä myös vuonna 2021 ja siitä eteenpäin eurooppalaisten standardointielinten ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta voidaan varmistaa, että yhdenmukaistetut standardit, jotka ovat tarpeen oikeudelliseen kehykseen esitettyjen vaatimusten ja velvoitteiden toteuttamiseksi, hyväksytään hyvissä ajoin. Näiden lisästandardien kehittäminen voi perustua esimerkiksi standardointipyyntöihin, jotka komissio on esittänyt asetuksen (EU) N:o 1025/2012 10 artiklan mukaisesti; sekä

-analysoida vuosina 2021–2022 testaus- ja kokeilulaitosten, eurooppalaisten digitaali-innovaatiokeskittymien ja tilauspohjaisen tekoälyalustan käytön toteutettavuutta jo perustettujen kansallisten elinten avustamiseksi tekoälyteknologian arvioinnissa ja sertifioinnissa.

10.Edistetään EU:n visiota kestävästä ja luotettavasta tekoälystä maailmanlaajuisesti

Euroopan maailmanlaajuisen johtoaseman vahvistaminen ja ihmiskeskeisen, kestävän, turvallisen, osallistavan ja luotettavan tekoälyn kehittämisen edistäminen perustuvat toimiin, joita on toteutettu vuoden 2018 koordinoidun suunnitelman julkaisusta lähtien. Kuten EU:n vahvemmasta panostuksesta sääntöihin perustuvaan monenvälisyyteen annetussa yhteisessä tiedonannossa ja komission tiedonannossa Communication on 2030 Digital Compass: the European way for the Digital Decade on todettu, kansainvälinen ulottuvuus on tärkeämpää kuin koskaan. Uusien digitaaliteknologioiden kuten tekoälyn vaikutukset ulottuvat rajojen yli, joten niitä on käsiteltävä maailmanlaajuisesti. 158

EU edistää kunnianhimoisia globaaleja sääntöjä ja standardeja muun muassa vahvistamalla yhteistyötä samanmielisten maiden ja laajemman, useita sidosryhmiä osallistavan yhteisön kanssa sekä Team Europe ‑hengen mukaisesti tukeakseen ihmiskeskeistä ja sääntöihin perustuvaa lähestymistapaa tekoälyyn. Ollakseen tehokas EU:n lähestymistapa perustuu jatkossakin eri kansainvälisissä elimissä toteutettavaan ennakoivaan lähestymistapaan. Tarkoituksena on rakentaa mahdollisimman vahva koalitio sellaisten valtioiden kesken, jotka kaipaavat yhteiskuntien hyödyksi koituvaa ohjaavaa sääntelyä ja demokraattista hallintotapaa. Samaan aikaan EU pyrkii tavoittamaan myös muita kumppaneita ja etsimään yhteisiä näkemyksiä tekoälyyn liittyvien moninaisten mahdollisuuksien ja haasteiden käsittelemiseksi.

Yhteenveto toteutetuista toimista

Monet kansainväliset elimet, kuten Yhdistyneet kansakunnat (YK), YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (Unesco), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD), Euroopan neuvosto, G7 ja G20, käsittelevät tekoälyyn liittyviä kysymyksiä. 159 Kansainväliset standardointielimet, kuten Kansainvälinen standardisoimisjärjestö (ISO) ja kansainvälinen sähkö- ja elektroniikkainsinöörien järjestö IEEE, osallistuvat alan moninaisiin standardointitoimiin. Vuoden 2018 koordinoidussa suunnitelmassa korostettiin, että tekoälyn kehittäminen hyötyisi kansainvälisestä yhteistyöstä erityisesti edistyneissä maissa, joilla on tutkimus- ja innovointivahvuuksia ja varaa investoida tekoälyyn, ja että kansainvälisten standardien kehittäminen helpottaa tekoälyn käyttöönottoa ja hyväksyntää. EU:n yhteistyö kansainvälisten elinten kanssa on myös osoittautunut tehokkaaksi tekoälyyn liittyvien riskien ja tekoälyn väärinkäytön tunnistamisessa. 160

EU osallistuu aktiivisesti kansainväliseen vuoropuheluun ja edistää eurooppalaista visiota luotettavasta tekoälystä maailmanlaajuisesti. Esimerkkejä toimista:

-EU on heinäkuussa 2020 käynnistetyn uuden maailmanlaajuisen tekoälykumppanuuden (GPAI) perustajajäsen, ja sillä on vahva edustus seuraavia aiheita käsittelevissä neljässä työryhmässä: datan hallinnointi, vastuullinen tekoäly (mukaan lukien pandemiaan vastaamista käsittelevä alaryhmä), työn tulevaisuus sekä kaupallistaminen ja innovointi. 161

-EU edistää merkittävästi myös OECD:n tekoälyyn liittyvää työtä osallistumalla ONE-AI-asiantuntijaryhmään 162 ja tekemällä AI Watchin kautta yhteistyötä kansallisten tekoälystrategioiden 163 keräämisessä ja julkaisemisessa.

-Komissio käynnisti syyskuussa 2020 laajan ulkopolitiikan välineitä koskevan hankkeen tarkoituksenaan tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa sääntelyyn ja eettisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa ja edistää luotettavan tekoälyn vastuullista kehittämistä maailmanlaajuisesti.

-Kaksikäyttötuoteasetuksen 164 tarkistaminen antaa EU:lle tilaisuuden vahvistaa uusia sääntöjä, jotka lisäävät vastuuvelvollisuutta ja läpinäkyvyyttä kaksikäyttötuotteiden kaupassa ja auttavat varmistamaan, että Euroopasta peräisin olevaa tekoälyä ei käytetä väärin.

-EU on käynyt kahdenvälisiä jäsenneltyjä vuoropuheluja muun muassa Kanadan ja Japanin kanssa. EU:n ja Japanin yhteinen tekoälykomitea piti ensimmäisen kokouksensa marraskuussa 2020, ja keskusteluja on käyty vaihtoehdoista Kanadan kanssa tehtävän tekoäly-yhteistyön tiivistämiseksi. Myös Intian kanssa on aloitettu tekoälyä käsittelevän yhteisen työryhmän työ, ja keskusteluja on tarkoitus käynnistää Australian ja Singaporen kanssa.

-Yhdysvaltojen kanssa käydään parhaillaan vuoropuhelua luotettavan tekoälyn kehittämisestä ja käyttöönotosta. Komissio ja korkea edustaja ovat yhdessä asettaneet tavoitteen uudesta, tulevaisuuteen suuntautuvasta transatlanttisesta toimintaohjelmasta, jossa käsitellään myös digitaaliteknologiaa ja muita teknologioita koskevia kysymyksiä. Komissio ehdottaa erityisesti EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kauppa- ja teknologianeuvoston perustamista. Käytännössä komissio pyrkii saamaan aikaan tekoälysopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. 165 Yhdysvaltojen edustajien kanssa käydään keskustelua useiden kanavien (esim. EU:n ja Yhdysvaltojen tietoyhteiskuntaa koskeva vuoropuhelu) 166 , instituutioiden ja ajatushautomoiden kautta. 167

-EU tukee edelleen kansainvälisiä standardointielimiä niiden työssä yhteisten standardien määrittelemiseksi tekoälyn globaalia hallintaa varten. Tätä varten komissio osallistuu aktiivisesti käynnissä oleviin keskusteluihin johtavien standardointielinten, kuten ISO:n ja IEEE:n, kanssa vaihtaakseen parhaita käytäntöjä ja edistääkseen visiotaan tekoälyn vastuullisesta kehittämisestä ja käyttöönotosta kaikkialla maailmassa.

-Komissio on myös osallistunut Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) julkiseen kuulemiseen tekoälystä ja teollis- ja tekijänoikeuksista 168 ja osallistuu aktiivisesti WIPOn keskusteluihin.

Tulevat toimet

EU tehostaa kahden- ja monenvälisiä toimiaan tukeakseen maailmanlaajuisesti tasapuolisten toimintaedellytysten luomista tekoälyn luotettavalle ja eettiselle käytölle, hyödyntäen erityisesti vahvaa transatlanttista yhteistyötä mutta myös samanmielisten kumppanien laajempaa yhteenliittymää.

Komissio aikoo

-jatkaa osallistumista kansainvälisiin, monenvälisiin ja kahdenvälisiin keskusteluihin luotettavasta tekoälystä, joka perustuu läpinäkyvään arvoperusteiseen lähestymistapaan, sekä tällaisten keskustelujen edistämistä ja tukemista. Komissio aikoo myös edistää EU:n lähestymistapaa tekoälyyn maailmanlaajuisesti sääntely-yhteistyön, strategisen viestinnän ja diplomatian avulla;

-edistää maailmanlaajuisten tekoälystandardien asettamista tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa sekä jatkaa osallistumista WIPOn tekoälyä ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaan työhön; sekä

-tehostaa toimia kahdenvälisessä tietojenvaihdossa kolmansien maiden kanssa jäsennellyn vuoropuhelun ja yhteisten tekoälyaloitteiden avulla. Tähän sisältyy yhteisiä hankkeita, kuten Horisontti 2020 ‑ohjelmasta rahoitettu älykästä valmistusta koskeva EU:n ja Japanin välinen tekoälyhanke 169 .

Jäsenvaltiot ja EU aikovat

-jatkaa tekoälyyn liittyviä kansainvälisiä tiedotustoimiaan ja varmistaa, että Eurooppa lähettää maailmalle johdonmukaisia viestejä luotettavasta tekoälystä. Lisäksi unioni jatkaa asiantuntemuksen ja kohdennettujen rahoitusvarojen tarjoamista tekoälyn ankkuroimiseksi tiiviimmin diplomatiaan ja kehityspolitiikkaan, keskittyen erityisesti eteläisen Välimeren alueen maihin ja Afrikkaan; sekä

-helpottaa tiedonvaihtoa globaalien toimijoiden kanssa tekoälysovellusten arviointia, testausta ja sääntelyä koskevista parhaista käytännöistä.

IV.Rakennetaan strategista johtajuutta vaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 

Horisontaalisten toimien lisäksi koordinoidun suunnitelman vuoden 2021 uudelleentarkastelussa esitetään seitsemän alakohtaista toiminta-alaa. Jotta tekoälyä koskevat yhteiset toimet voitaisiin sovittaa paremmin yhteen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja covid-19-pandemian johdosta toteutettavien EU:n toimenpiteiden kanssa, uudelleentarkastelussa ehdotetaan ympäristöön ja terveyteen liittyviä toimia. Tämä yhteisten toimien yhdenmukaistaminen ja vahvistaminen on tarpeen, jotta voidaan edistää systeemisiä muutoksia ja EU:n sitoutumista talouden viherryttämiseen. Tekoälyn välineet ja sovellukset, kuten maapallon digitaalinen kaksonen, ovat välttämättömiä, jos EU aikoo saavuttaa tavoitteensa, jotka liittyvät ilmastoneutraaliuteen, resurssien kokonaiskulutuksen vähentämiseen, tehokkuuden lisäämiseen ja kestävämpään EU:hun YK:n Agenda 2030 ‑toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Tekoäly on osoittanut moninaisuuttaan covid-19-pandemian torjunnassa: se on esimerkiksi tukenut tietokonetomografiakuvien (TT-kuvien) analysointia (tartuntojen varhaisten merkkien havaitsemiseksi) ja rokotteiden kehittämistä. 170 Pandemia on myös korostanut digitaaliteknologian mahdollistamien uusien työskentelytapojen merkitystä ja talouden ja suuren yleisön etua edistävän jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tärkeyttä. 171 Markkinoiden kehityksen ja jäsenvaltioissa käynnissä olevien toimien huomioon ottamiseksi uudelleentarkastelussa ehdotetaan myös robotiikkaan, julkiseen sektoriin, liikkuvuuteen, sisäasioihin ja maatalouteen liittyviä yhteisiä toimia.

11.Hyödynnetään tekoälyä ilmasto- ja ympäristötoimissa

Syyt yhteisiin toimiin:

EU pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosenttia ja saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. 172 Ilmasto- ja ympäristöystävällisten tekoälyratkaisujen kehittäminen ja laaja käyttöönotto tarjoaa hyvät mahdollisuudet saavuttaa nämä kunnianhimoiset tavoitteet. Myös ympäristöneuvoston äskettäisissä päätelmissä korostetaan tekoälyn roolia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. 173 Päätelmissä korostettiin, että on tärkeää kiinnittää huomiota tekoälyn mahdollisiin suoriin ja välillisiin kielteisiin ympäristövaikutuksiin, kannustettiin jäsenvaltioita jakamaan kokemuksiaan ja oppejaan ja kehotettiin komissiota kehittämään indikaattoreita ja vaatimuksia digitalisaation kielteisiin vaikutuksiin puuttumiseksi. Maaliskuussa 2021 24 jäsenvaltiota sekä Norja ja Islanti allekirjoittivat julistuksen, jonka tavoitteena on vauhdittaa vihreän digitaaliteknologian käyttöä ympäristön hyväksi muun muassa edistämällä energiatehokkaiden algoritmien kehittämistä ja käyttöönottoa. 174

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi tekoäly voisi auttaa tekemään puhtaasta siirtymästä edullisempaa, hyväksyttävämpää ja kiertotalouteen perustuvaa. Se voisi myös edesauttaa energia-, liikenne- ja viestintäverkkoyhteyksien optimointia ja ilmasto- ja ympäristöongelmien ratkaisemista esimerkiksi seuraavilla alueilla: jätehuolto ja uudelleenkäyttö, kertakäyttömuovit, luonnonvarojen ehtyminen, veden ja ilman pilaantuminen, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja biodiversiteetin väheneminen. 175 Tässä yhteydessä tekoälyteknologialla voitaisiin tukea vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista ensisijaisesti seuraavan neljän toimen kautta:

-siirtyminen kiertotalouteen esimerkiksi tehostamalla tuotantoprosesseja ja vähentämällä niiden resurssi- ja energiaintensiivisyyttä;

-energiajärjestelmän rakenteen, integroinnin ja hallinnan parantaminen ja yritysten, viranomaisten ja kansalaisten vaikutusvallan lisääminen kestävimpien ja tehokkaimpien energiavaihtoehtojen valinnassa;

-rakennusten, maatalouden ja valmistusteollisuuden hiilestä irrottaminen ja liikennevirtojen tehokkaampi hallinta kaikissa liikennemuodoissa (maantie- ja rautatieliikenteessä ja ilmailun alalla), mikä vähentää ruuhkia, edistää intermodaalisuutta ja edesauttaa itseohjautuvien sähköisten ajoneuvojen käyttöönottoa julkisessa ja yksityisessä liikenteessä; sekä

-täysin uudet ratkaisut, jotka eivät ole olleet mahdollisia muiden teknologioiden avulla.

Tekoälyllä on keskeinen rooli toiminnan kannalta merkityksellisen datan, tiedon ja tietämyksen tuottamisessa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tuloksellisella ja tehokkaalla tavalla sekä räätälöityjen toimien mahdollistamiseksi. Julkisen sektorin olisi näytettävä esimerkkiä kestävän tekoälyn kehittämisessä ja kysynnässä. 176 Tekoälyyn perustuvat kaupunkiratkaisut ovat yksi esimerkki tavoista, joilla kaupungit ja yhteisöt voivat hyötyä tekoälystä ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Tekoälyllä on hyvät mahdollisuudet helpottaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista, mutta tekoälyteknologian ympäristöjalanjälki on edelleen suuri erityisesti energiankulutuksen osalta. Tarvitaan lisäarviointeja ja ‑toimia, jotta voidaan varmistaa, että tekoälyn nettovaikutus ympäristöön on positiivinen.

Tulevat toimet

Tekoälyn hyödyntämiseksi ilmasto- ja ympäristöalalla komissio aikoo

-nopeuttaa Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman avulla tutkimusta ja kehittämistä, jossa keskitytään tekoälyn panokseen kestävään tuotantoon ja tekoälyn tärkeimpiin sovellusaloihin:

-tuetaan vuonna 2021 tekoälyyn liittyvää tutkimusta ja innovointia niin kutsutun nollavirhetuotannon edistämiseksi ja siirtymiseksi kohti jätteetöntä, päästötöntä ja älykästä valmistusta;

-tuetaan vuonna 2021 tekoälypohjaisia älyviljelyratkaisuja koskevaa tutkimusta ja innovointia painottaen tehokkuusetuja, räätälöityjä sovelluksia sekä tuotantopanosten ja päästöjen vähentämistä;

-tuetaan veden laatua ja veden saatavuuden seurantaa koskevien tekoälypohjaisten ratkaisujen tutkimusta ja kehittämistä; sekä

-autetaan vuodesta 2022 alkaen pk-yrityksiä ottamaan tuotannossaan käyttöön kestäviä tekoälyratkaisuja pk-yritysten valmistusteollisuuden kestävyyttä koskevan I4MS2-aloitteen (Innovation for Manufacturing Sustainability in SMEs) avulla. Aloitteella rahoitetaan pk-yrityksiä, jotka ovat halukkaita toteuttamaan uuden teknologian käyttöönottoon liittyviä kokeiluja liiketoiminnassaan;

-tukea Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman kautta vihreämpää tekoälyä edistävää tutkimusta, jossa käsitellään tekoälyteknologian energiankulutusta:

-tuetaan edelleen vuonna 2022 alkavilla hankkeilla tekoälytutkimusta kevyempien ja vähemmän dataintensiivisten ja energiaa kuluttavien mallien kehittämiseksi; ja

-kehitetään vuonna 2021 käynnistettävän institutionaalisen eurooppalaisen KDT-kumppanuuden puitteissa teknologioita, jotka mahdollistavat monien tekoälysovellusten siirtymisen paljon energiaa kuluttavilta alustoilta kestävämpiin ratkaisuihin verkon reunassa, kuten seuraavan sukupolven vähän energiaa kuluttavia prosessoreja;

-varmistaa, että ympäristöulottuvuus sisällytetään sellaisiin Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman toimiin, joilla pyritään asettamaan tekoälysovellukset laajasti potentiaalisten käyttäjien saataville kaikkialla Euroopassa:

-tuetaan vuonna 2022 alkavilla hankkeilla tekoälysovellusten testaus- ja kokeilulaitoksia älykkäissä ja vihreissä yhteisöissä, valmistusteollisuudessa, energia-alalla ja maatalouselintarvikealalla ja edistetään siten ympäristökestävyyttä näillä aloilla. Tuetaan myös tekoälysovelluksia verkon reunalla; ja

-helpotetaan tekoälyvalmiuksien laaja-alaista hyödyntämistä EDIH-verkoston kautta, joka tavoittaa myös pk-yritykset ja julkishallinnot ja auttaa niitä kokeilemaan tekoälyteknologioiden soveltuvuutta kestävän kehityksen edistämiseen;

-luoda data-avaruus ilmastoneutraaleja ja älykkäitä yhteisöjä varten ja validoida se pilottihankkeilla, joissa keskitytään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toiminta-aloihin (ehdotuspyyntö käynnistetään vuoden 2021 toisella neljänneksellä, tulokset ovat saatavilla vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä); 

-laatia etenemissuunnitelma Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteistä data-avaruutta varten, jotta voidaan hyödyntää datan merkittävää potentiaalia kestävyyden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen aloilla (ehdotuspyyntö käynnistetään vuoden 2021 toisella neljänneksellä); 177

-kehittää laadukas tekoälypohjainen digitaalinen simulaatio planeetallemme ”Destination Earth” ‑aloitteen 178 avulla luonnollisen kehityksen ja ihmisen toiminnan seuraamiseksi ja simuloimiseksi sekä kehittää ja testata skenaarioita, jotka mahdollistavat kestävämmän kehityksen ja ilmastonmuutoksen sietokyvyn. 179 Kehitystyö käynnistyy vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä ja ensimmäinen vaihe saadaan päätökseen vuoden 2023 loppuun mennessä;

-vahvistaa vihreää tekoälyä koskevaa alakohtaista vuoropuhelua eurooppalaisten yritysjohtajien ja talouden eri aloilla toimivien muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, jotta voidaan määrittää kullakin alalla tarvittavat erityistoimet ja siten varmistaa, että tekoälyn kestävä käyttöönotto hyödyttää taloutta, yhteiskuntaa ja ympäristöä. Teollisuutta edustavat järjestöt osallistuvat tähän toimintaan; 180

-tutkia tehokkaita tapoja määritellä keskeiset tulosindikaattorit tekoälyn kielteisten ja myönteisten ympäristövaikutusten tunnistamiseksi ja mittaamiseksi. Tässä työssä hyödynnetään myös käynnissä olevia komission toimia, joissa käsitellään resurssi- ja energiatehokasta ja kestävää tiedontallennus- ja tietojenkäsittelyinfrastruktuuria 181 , sähköistä viestintää ja aikaisempia laajempia toimia tällä alalla. 182 Toimi voitaisiin toteuttaa esimerkiksi perustamalla työryhmä, joka arvioi myös mahdollisuutta sisällyttää ympäristöpisteytys tekoälyjärjestelmien arviointikriteereihin (esim. julkisten hankintojen yhteydessä); sekä

-sisällyttää ympäristökysymykset tekoälyä koskevaan kansainväliseen koordinointiin ja yhteistyöhön. Vaikka tekoälyllä voi olla merkittävä rooli planeettamme haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja mikromuovisaasteen, ratkaisemisessa, sen käyttö edellyttää koordinointia kansainvälisissä järjestöissä ja mahdollisesti suoraa yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa.

Jäsenvaltioita kehotetaan

-jakamaan vihreää tekoälyä ja ilmastotoimia koskevien kansallisten toimien tuloksia, jakamaan parhaita käytäntöjä muiden jäsenvaltioiden kanssa ja ehdottamaan kokemustensa perusteella rajat ylittäviä hankkeita, tiedotustoimia ja toimia, joita voitaisiin toteuttaa Euroopan tasolla;

-jakamaan paikallisesti saatavilla olevaa asiantuntemusta ja taitotietoa EDIH-verkoston kautta. Tämä voi tukea koulutusta ja tietämyksen jakamista;

-tukemaan vihreän tekoälyn sisällyttämistä yliopistojen ja korkeakoulujen tekoälyä koskeviin opetussuunnitelmiin ja muihin tekoälykursseihin ja ‑ohjelmiin; sekä

-tekemään yhteistyötä kansallisten tieto- ja viestintätekniikan sidosryhmien ja muiden alakohtaisten sidosryhmien kanssa, standardointielimet mukaan lukien, jotta voidaan määritellä käyttöönottoa koskevat ohjeet ja standardoidut arviointimenetelmät vihreän tekoälyn tukemiseksi esimerkiksi älykkäiden verkkojen, täsmäviljelyn sekä älykkäiden ja kestävien kaupunkien ja yhteisöjen alalla.

12.Hyödynnetään seuraavan sukupolven tekoälyteknologiaa terveyden parantamiseksi

Syyt yhteisiin toimiin:

EU on yksi maailman johtajista tekoälyn soveltamisessa terveydenhoidon ja terveydenhuollon alalla. 183 Tällä alalla on tapahtunut nopeaa kehitystä terveystietojen saatavuuden lisääntymisen ja tekoälyn ennennäkemättömän kehityksen vuoksi. Tekoälyteknologia voi esimerkiksi keventää terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuvaa rasitetta, parantaa sairaaloiden työnkulkua, optimoida henkilöresurssien ja muiden resurssien kohdentamista, parantaa kliinisten tutkimusten tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä tukea uusien lääkkeiden löytämistä. Tekoälyjärjestelmillä voidaan myös tukea ihmiskliinikoita päätöksenteossa ja hoitovalinnoissa 184 sekä parantaa lääketieteellisten kuvien, laboratorio- ja histologisten tietojen analysointia, diagnostiikan tarkkuutta ja terveydenhuollon saatavuutta 185 . Tähän sisältyy merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä. Tekoälysovellusten sosiaalinen ja taloudellinen merkitys terveyspolitiikassa tunnustetaan, ja sitä korostetaan voimakkaasti EU:n tasolla. 186

Covid-19-pandemia on entisestään vahvistanut tekoälyn merkitystä terveys- ja hoitoalalla ja lisännyt EU:n ja jäsenvaltioiden kokemusta alalla tehtävän yhteistyön hyödyistä. 187  Tekoäly on ollut merkittävä voimavara pandemian torjunnassa. Komissio on investoinut muun muassa tekoälypohjaisen rintakehän tietokonetomografiatutkimukseen (TT) tarkoitetun laitteen nopeaan kehittämiseen, supertietokonekokeiluihin covid-19-taudin uusien hoitomuotojen löytämiseksi ja UV-desinfiointirobottien käyttöön koronaviruksen leviämisen torjunnassa. 188

Korkealaatuisten terveystietojen saatavuus ja mahdollisuus käyttää, yhdistää ja käyttää uudelleen eri lähteistä peräisin olevaa dataa EU:n säännöstön, mukaan lukien yleinen tietosuoja-asetus ja unionin kansainväliset sitoumukset, mukaisesti ovat olennaisia edellytyksiä tekoälyjärjestelmien kehittämiselle ja käyttöönotolle. 189 Sen takia komissio ehdotti 190 ja toteutti vuonna 2020 valmistelutoimia eurooppalaisen terveysdata-avaruuden (EHDS) 191 perustamiseksi. Komissio valmistelee parhaillaan terveysdata-avaruutta koskevaa säädösehdotusta. 192 Tarkoituksena on toteuttaa toimia, joilla käsitellään hallintoon, turvallisuuteen, tietosuojaan ja yksityisyyteen, laatuun, infrastruktuureihin ja datan, digitaalisen terveydenhuollon ja tekoälyn yhteentoimivuuteen liittyviä kysymyksiä, varmistetaan terveystietojen turvallinen vapaa liikkuvuus ja edistetään digitaalisen terveydenhuollon käyttöönottoa ja tekoälyn soveltamista terveydenhoidossa. Toimintalohkoihin kuuluvat asianmukaisen oikeudellisen ja hallinnollisen kehyksen luominen terveysdata-avaruutta varten, EU:n laajuisen infrastruktuurin käyttöönotto, jolla mahdollistetaan terveystietojen vaihtaminen ja saatavuus tutkimuksen, päätöksenteon ja sääntelyn tarpeisiin, nykyisen terveystietojen vaihtamiseen tarkoitetun MyHealth@EU-palvelun laajentaminen, datan laadun parantaminen terveydenhuollon alalla ja valmiuksien kehittäminen. Data-avaruus edistää digitaalisten terveydenhoitoratkaisujen, myös tekoälyratkaisujen, laajentamista ja käyttöönottoa terveydenhuollossa, mikä tuottaa konkreettista hyötyä potilaille. Lisäksi terveysdata-avaruus tukee tekoälyalgoritmien koulutusta ja testausta.

Komissio julkaisi 25. marraskuuta 2020 tiedonannon Euroopan lääkestrategiasta 193 . Lääkestrategia on keskeinen osa komission visiota vahvemman Euroopan terveysunionin rakentamisesta 194 ja innovatiivisten ja kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuuden edistämisestä potilaiden keskuudessa 195 .

Komissio tukee jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä eurooppalaista terveysdata-avaruutta koskevalla yhteisellä toimella, joka käynnistettiin virallisesti vuoden 2021 alkupuolella. Sillä tuetaan kansallisia investointeja rahoitusvälineiden, kuten Euroopan sosiaalirahasto plussan, InvestEU-ohjelman ja elpymis- ja palautumistukivälineen, kautta. Euroopan tason toimia tuetaan tai tullaan tukemaan EU4Health-ohjelmasta, Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta ja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta.

Komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä Euroopan syöväntorjuntasuunnitelman toteuttamiseksi. 196 Siihen sisältyy useita toimia, joissa tekoälyllä on keskeinen merkitys syövän hoidon tehostamisessa, mukaan lukien yleisimpiä syöpämuotoja koskevan yhteisen lääketieteellisten kuvien tietokannan kehittäminen. Tavoitteena on parantaa tekoälyn avulla tapahtuvaa diagnosointia ja hoitoa. Tämän aloitteen tukemiseksi komissio käynnisti vuonna 2019 Horisontti 2020 ‑ohjelman puitteissa ehdotuspyynnön, johon on varattu 35 miljoonaa euroa lääketieteellisten kuvien analyysiteknologian kehittämiseen syövän tekoälypohjaisia diagnosointimenetelmiä ja hoitoja varten. 197

Komissio tarkastelee myös tekoälyn kehitystä lääkinnällisten laitteiden, in vitro ‑diagnostiikkaan tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden ja lääkkeiden osalta ja parantaa tietopohjaa, jotta voidaan määrittää mahdollisuudet ja vastata uusiin haasteisiin. Lisäksi komissio tutkii tekoälyn sisällyttämistä päivittäiseen kliiniseen työhön ja erilaisiin terveydenhuollon ympäristöihin. Tarkoituksena on myös tältä osin kartoittaa mahdollisuuksia ja vastata uusiin haasteisiin. Vertailukohtia ja hyviä esimerkkejä tarvitaan tiedonkeruuta varten sekä sellaisten tekoälyjärjestelmien kehittämiseksi ja testaamiseksi, joilla varmistetaan henkilötietojen ja yksityisyyden suoja yleisen tietosuoja-asetuksen ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Tulevat toimet

Komissio aikoo yhdessä jäsenvaltioiden kanssa

-ehdottaa eurooppalaista terveysdata-avaruutta koskevia lainsäädäntötoimia. Niillä täydennetään ehdotettua tekoälyä koskevaa horisontaalista lainsäädäntöä, ja niiden tavoitteena on tukea tekoälyalgoritmien koulutusta ja testausta sekä sääntelyviranomaisten työtä terveydenhuollossa käytetyn tekoälyn arvioimiseksi (vuoden 2021 viimeinen neljännes); 198

-tukea yhteistyöhankkeita, joissa sidosryhmät voivat edistää suurteholaskennan ja tekoälyn käyttöä yhdessä EU:n terveystietojen kanssa lääkealan innovointia varten, kuten Euroopan komission lääkestrategiassa on todettu (lääkestrategian mukaiset hankkeet käynnistetään vuosina 2021–2022);

-arvioida ja tarkistaa yleistä lääkelainsäädäntöä, jotta siinä otetaan huomioon viimeisimmän teknologian mukaiset tuotteet, tieteellinen kehitys (esim. genomiikka ja yksilöllistetty hoito) ja teknologien muutos, mukaan lukien tekoäly (esim. data-analytiikka ja digitaaliset välineet), sekä tarjota räätälöityjä kannustimia innovointiin Euroopan lääkestrategian (2022) mukaisesti; 199

-perustaa tekoälyä ja robotiikkaa tukevia terveydenhuollon testaus- ja kokeilulaitoksia vuoteen 2022 mennessä Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman kautta. Mahdollisia painopistealoja ovat covid-19, syöpä, lastentaudit, aktiivista ja avustettua asumista tukevat teknologiat, potilasturvallisuuden tukeminen ja prosessien tehokkuus;

-toteuttaa toimia terveystietojen maantieteellisen kattavuuden ja rajat ylittävän vaihdon laajentamiseksi MyHealth@EU:n kautta. Toimet kattavat muun muassa potilaskertomukset, sähköiset lääkemääräykset, lääketieteelliset kuvat, laboratoriotulokset ja kotiutustiedot, sekä toimet, joilla tuetaan terveystietojen uudelleenkäyttöä tutkimusta, päätöksentekoa ja sääntelyä varten. Näitä toimia rahoitetaan EU4Health-ohjelmasta 200 , Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta ja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta, ja tavoitteena on varmistaa vuoteen 2025 mennessä, että

-kaikkien jäsenvaltioiden kansalaiset voivat jakaa terveystietonsa haluamiensa terveydenhuollon tarjoajien ja viranomaisten kanssa;

-perustetaan EU:n laajuinen eurooppalaista terveysdata-avaruutta koskeva infrastruktuuri, jotta voidaan varmistaa terveystietojen saatavuus tutkimusta ja päätöksentekoa varten. Tekoäly on tärkeä osa terveysdata-avaruutta ja mahdollistaa data-analyysin, jolla tuetaan ja nopeutetaan tutkimusta;

-tukea edelleen sellaisten infrastruktuurien käyttöönottoa, joita tarvitaan, jotta voidaan yhdistää eurooppalaisia tietokantoja ja niiden avulla tutkia esimerkiksi lääketieteellisiä kuvia ja erityyppisiä syöpätyyppejä ja jotta voidaan soveltaa tekoälyteknologiaa korkealaatuisten syöpää koskevien kuvatietokantojen hyödyntämisessä;

-edistää tekoälyteknologioiden käyttöä noudattaen tietosuojalainsäädäntöä, eettisiä periaatteita ja kilpailusääntöjä, jotta voidaan tunnistaa uutta tietämystä ja tukea kliinistä tutkimusta ja päätöksentekoa ”1+ Million Genomes” ‑aloitteessa. Tämä aloite perustuu jäsenvaltioiden ”1+ Miljoonan Genomes” ‑julistukseen, ja sen tavoitteena on asettaa vähintään miljoona genomia saataville tutkimusta varten EU:ssa;

-tukea digitaalisiin kaksosiin liittyvien sovellusten kehittämistä ja käyttöönottoa terveys- ja hoitoalalla. Tekoälyteknologialla on tässä keskeinen rooli, sillä se edistää toimivaa ja osallistavaa EU:n järjestelmää; sekä

-investoida luotettavien, oikeudenmukaisten ja varmojen kysyntään perustuvien tekoälyjärjestelmien kehittämiseen terveys- ja hoitoalalle ja kliiniseen validointiin Horisontti Eurooppa ‑ohjelman puitteissa. Toimi kattaa muun muassa tautien yksilöllisen ennaltaehkäisyn ja riskien ennustamisen ja keskittyy erityisesti suorituskykyyn, turvallisuuteen, turvatoimiin, selitettävyyteen, palautteen antamiseen ja petosten ehkäisyyn terveydenhuollossa sekä tekoälyratkaisujen käytettävyyteen ja (kustannus)tehokkuuteen ja strukturoimattoman terveysdatan käyttöön/uudelleenkäyttöön.

Jäsenvaltioita kehotetaan

-toteuttamaan toimia terveysdatan laadun ja semanttisen yhteentoimivuuden parantamiseksi, mikä on olennaisen tärkeää tekoälyn kehittämisen ja käytön kannalta;

-kehittämään toimia ja tukea aloitteita, joilla lisätään lääketieteen ammattilaisten ymmärrystä digitaaliteknologiasta ja sen hyväksymistä tekoälypohjaisten järjestelmien käyttöönoton vauhdittamiseksi lääketieteen alalla;

-panemaan täytäntöön suositukset, joilla edistetään terveydenhuollon työntekijöiden täydennyskoulutusta sähköisen terveydenhuollon alalla, ja sopimaan yhteisistä eurooppalaisista laatuindikaattoreista lääketieteellistä täydennyskoulutusta varten;

-edistämään ”1+ Million Genomes” ‑aloitetta mahdollisesti kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien avulla, myös useita maita kattavana hankkeena;

-tukemaan investointeja terveystietojen toissijaiseen käyttöön, tekoälysovellukset mukaan luettuna, hyödyntämällä esimerkiksi elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta;

-toteuttamaan toimia, joilla edistetään innovatiivisten tekoälypohjaisten järjestelmien (esim. koneoppiminen, autonomiset järjestelmät, keskustelubotit, massadata, robotiikka) integrointia terveydenhuolto- ja hoitolaitoksissa, kuten sairaaloissa ja hoitokodeissa, ja erityisesti silloin, kun terveydenhuoltojärjestelmien digitalisointi on sisällytetty kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan;

-tukemaan lääketieteelliseen teknologiaan ja sähköiseen terveydenhuoltoon erikoistuneita eurooppalaisia digitaali-innovaatiokeskittymiä, jotta voidaan auttaa alueellisia/kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja teollisuutta niiden tutkimustoimissa parempien hoitojen tarjoamiseksi ja koronaviruksen eliminoimiseksi; sekä

-työskentelemään yhdessä kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten standardointielinten kanssa yhteisten standardien määrittelemiseksi ja asettamiseksi muun muassa turvallisuuden, tietosuojan, yksityisyyden ja yhteentoimivuuden aloilla, jotta voidaan päivittää olemassa olevia terveysalan tekoälystandardeja.

13.Säilytetään Euroopan johtoasema: robotiikkastrategia tekoälyn alalle

Syyt yhteisiin toimiin:

Tekoälyyn perustuva robotiikka on keskeinen mahdollistava tekijä EU:n tuottavuudelle, kilpailukyvylle, häiriönsietokyvylle ja avoimelle strategiselle riippumattomuudelle, ja se mahdollistaa samalla talouden avoimuuden säilyttämisen digitalisoituvassa maailmassa. 201 Robotiikka kehittyy nopeasti, ja tekoälyyn perustuvia robotteja otetaan yhä enemmän käyttöön monilla keskeisillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, maatalouselintarvikealalla, tarkastus- ja ylläpitotyössä, logistiikassa, avaruusalalla, rakentamisessa, valmistuksessa jne. Tekoälypohjaisen robotiikan käyttöönotto vauhdittaa kehitystä EU:n robotiikkateollisuudessa ja laajentaa robottien toiminta-alaa ja lisää ihmisten ja robottien välistä yhteistyötä. 202

Covid-19:n vaikutus maailmantalouteen on osoittanut, että tarvitaan kestävämpiä toimitusketjuja. Robotiikan automatisoinnin avulla voidaan siirtää osa tuotannosta Eurooppaan ja lisätä sen riippumattomuutta kriittisissä arvoketjuissa. Robotiikan odotetaan tukevan työntekijöitä eri tavoin ja parantavan työoloja. Euroopan väestönkehitykseen liittyvät haasteet 203 lisäävät robottien ja automaation tarvetta erityisesti palvelualalla (erityisesti terveydenhuollossa ja ikääntyneiden itsenäisessä asumisessa).

Kaiken kaikkiaan robotiikan odotetaan tuovan merkittäviä etuja yhteiskunnalle, taloudelle, ympäristölle ja suurelle yleisölle.

Tähän kehitykseen liittyy useita haasteita. Muuttuvassa työympäristössä korostuu tarve kehittää uusia työmenetelmiä ja tarjota koulutusta taidoista ja pätevyyksistä, joita tarvitaan robottien rinnalla työskentelyyn, sekä tarve ymmärtää robottien kyvyt ja rajoitukset. Jos näitä tekijöitä ei oteta huomioon, luottamus robottiteknologiaan ja sen hyväksyntä on heikompaa. Komissio seuraa edelleen tiiviisti yhteiskuntaan, työllisyyteen ja työoloihin kohdistuvia vaikutuksia tekoälyteknologian kehityksen ja käyttöönoton taustaa vasten.

Robotiikan erityispiirteisiin kuuluu toisaalta myös fyysinen vuorovaikutus ihmisten ja ympäristön kanssa. Robotit ovat yhä autonomisempia ja tiiviimmin vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, olipa kyse yhteistyöroboteista, jotka eivät enää tarvitse häkkiä ympärilleen, tai palveluroboteista. Tähän liittyy kuitenkin myös turvallisuuskysymyksiä: ihmisten läheisyydessä toimiminen ja vuorovaikutus ihmisten kanssa edellyttävät erittäin tiukkoja turvallisuusnormeja onnettomuuksien ja vammojen ehkäisemiseksi. Esiin nousee myös kysymyksiä siitä, voidaanko robotiikan saavutettavuus ja osallistavuus varmistaa vammaisten henkilöiden näkökulmasta. Robotit ovat myös yhä enemmän yhteydessä sekä toisiinsa että muun tyyppisiin laitteisiin, ja ne käsittelevät enemmän dataa, mikä aiheuttaa mahdollisia yksityisyyteen ja kyberturvallisuuteen liittyviä riskejä. Kaikki nämä seikat korostavat tarvetta tehdä testausta, kuten tulevissa testaus- ja kokeilulaitoksissa on suunniteltu tehtävän, sekä tarvetta ratkaista esimerkiksi sertifiointiin ja sääntelykehyksen noudattamiseen liittyviä kysymyksiä esimerkiksi sääntelyn testiympäristöjä hyödyntäen.

Robotiikka on näin ollen toiminta-ala, johon saattaa liittyä merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia mahdollisuuksia, myös keskeisillä Euroopan vihreää ja digitaalista siirtymää tukevilla aloilla.

Euroopalla on hyvät valmiudet hyödyntää näitä mahdollisuuksia ja vastata alaa koskeviin haasteisiin. Robotiikka-alan teollisuus ja tutkimusyhteisö ovat Euroopassa maailmanluokkaa: Euroopassa toimii useita robottivalmistajia, jotka tuottavat noin neljänneksen kaikista teollisuusroboteista ja palveluroboteista. Joissakin ammattikäyttöön tarkoitettujen palvelurobottien segmenteissä, kuten lypsyroboteissa, eurooppalaiset valmistajat hallitsevat markkinoita. Eurooppa on myös johtoasemassa robotiikan tutkimuksessa, millä on osoitettu olevan vaikutuksia moniin käyttötapauksiin keskeisillä aloilla (kuten terveydenhuolto, maatalous, tarkastustyö, meriteollisuus ja valmistusteollisuus). Teollisuus- ja palvelurobotiikan kehitys lähentyy ja nämä alat vahvistavat toisiaan. Tämä tarjoaa eurooppalaisille kehittäjille ainutlaatuisen tilaisuuden vahvistaa valmiuksiaan ja markkinanäkymiään.

Euroopan vahvan aseman säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi ja sen varojen täysipainoiseksi hyödyntämiseksi tarvitaan kuitenkin henkisiä ja taloudellisia investointeja sekä moninaisten julkisten ja yksityisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Lisäksi Euroopan robotiikkaa koskevissa toimissa on hyödynnettävä tekoälyn viimeaikaista kehitystä innovointiin ja standardointiin, luottamus- ja osaamisvajeeseen sekä työllisyyteen ja ympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin liittyvien kysymysten käsittelemiseksi, jotta voidaan ottaa käyttöön turvallisia, varmoja ja luotettavia robotiikkaratkaisuja.

Tulevat toimet

Komissio aikoo

-toteuttaa tämän koordinoidun suunnitelman yhteydessä toimia, joilla varmistetaan, että Eurooppa pysyy robotiikan maailmanlaajuisena edelläkävijänä. Ne sisältävät tutkimukseen, innovointiin ja käyttöönottoon liittyviä tekijöitä 204 sekä tärkeitä näkökohtia, jotka liittyvät turvallisuuteen, testaukseen ja validointiin, sosioekonomisiin kysymyksiin, taitoihin ja valmiuksiin sekä luottamukseen ja etiikkaan. Toiminta perustuu strategiseen lähestymistapaan, joka on omaksuttu aiemmissa ja nykyisissä aloitteissa, erityisesti Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan sisältyvässä robotiikkaa koskevassa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudessa ja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan kuuluvassa tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskevassa uudessa yhteissuunnitellussa eurooppalaisessa kumppanuudessa, ja kehittää sitä edelleen;

-arvioida robotiikkapolitiikkaa hyödyntämällä olemassa olevista rakenteista ja muista asiaankuuluvista EU:n ja kansallisen tason aloitteista saatuja tietoja 205 ja tarvittaessa täydentämällä niitä sekä tarvittaessa kehittää erityisen seurantakeskuksen seuraamaan ja tukemaan robotiikkastrategian täytäntöönpanoa edistymisen mittaamiseksi ja koordinoinnin ja yhteistyön tukemiseksi;

-tarkastella vuodesta 2021 alkaen mahdollisia sääntelyesteitä sekä tukea sertifiointia, joka mahdollistaa robotiikkaratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton;

-testata Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman puitteissa tekoälyyn perustuvien robottien odotettavissa olevaa suorituskykyä ja turvallisuutta käyttäen erityisiä maailmanluokan testaus- ja kokeilulaitoksia, joiden rakentaminen käynnistyy vuonna 2022. Näiden testaus- ja kokeilulaitosten olisi myös edistettävä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä ja alan standardointitoimien kehittämistä;

-tukea edelleen robotiikkaratkaisujen kehittämistä ja vuodesta 2022 alkaen niiden käyttöönottoa vihreän kehityksen ohjelmaa edistävillä testaus- ja kokeilulaitoksilla, keskittyen myös muihin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten terveyteen ja ihmisten hyvinvointiin;

-tukea robotiikan tutkimusta ja innovointia Euroopassa tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskevalla yhteissuunnitellulla eurooppalaisella kumppanuudella aiempien kumppanuuksien saavutusten pohjalta. 206 Tässä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudessa, jonka toiminnan on määrä käynnistyä vuoden 2021 toisella neljänneksellä, keskitytään myös standardointiin sidosryhmien välisen yhteistyön edistämiseksi robotiikan ekosysteemissä;

-hyödyntää EDIH-verkostoa Euroopan robotiikka-alan ja sen sidosryhmien tukemiseksi ja teknologian käyttöönoton vauhdittamiseksi; 

-sisällyttää robotiikka Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman pitkälle edistyneitä digitaalisia taitoja koskevaan kunnianhimoiseen strategiaan erityisesti tukemalla robotiikkaan erikoistuneita koulutusohjelmia tai ‑moduuleja ja työharjoitteluja sekä lyhytkestoisia robotiikkakursseja vuodesta 2022 alkaen;

-tukea tekoälyyn perustuvan robotiikan seuraavaa sukupolvea koskevaa tutkimusta ja innovointia Horisontti Eurooppa ‑hankkeilla vuodesta 2022 alkaen. Aloitteissa olisi keskityttävä muun muassa tekemään roboteista yhteistyökykyisempiä ja lisäämään niiden ”ymmärrystä” maailmasta, millä varmistetaan turvallisuus, energiatehokkuus ja luotettavuus esimerkiksi äärimmäisissä fyysisissä olosuhteissa; sekä

-tukea robotiikkaan liittyvien tietojen, käytäntöjen ja kokemusten vaihtoa, kuten tiettyjä aloja koskevista käyttötapauksista tai tietyntyyppisistä roboteista (miehittämättömät ilma-alukset jne.).

Komissio ja jäsenvaltiot aikovat

-tehdä yhteistyötä asiaankuuluvien tekoälyä ja robotiikkaa koskevien aloitteiden analysoimiseksi EU:n ja kansallisella tasolla määrittääkseen mahdolliset puutteet, prioriteetit ja politiikkamittarit;

-työskennellä kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten standardointielinten kanssa yhteisten standardien määrittelemiseksi muun muassa turvallisuutta, turvatoimia, yhteentoimivuutta, usean toimijan järjestelmiä tai jaettua (shared) ja liukuvaa (sliding) autonomiaa koskevien kysymysten osalta saattaakseen älykkään robotiikan nykyiset standardit ajan tasalle; sekä

-edistää robotiikkaa kaikkien ikä-, sukupuoli- ja yhteiskuntaryhmien koulutuksessa tietoisuuden ja luottamuksen lisäämiseksi, mukaan lukien robotiikan käyttö oppimista ja koulutusta tukevina välineinä taitoja ja osaamista koskevaan osioon sisältyvien aloitteiden mukaisesti.

Jäsenvaltioita kehotetaan

-kehittämään omien tekoälystrategioidensa puitteissa robotiikkaa koskevia kansallisia investointisuunnitelmia eurooppalaisen strategian pohjalta ja ottaen kansalliset sidosryhmät tiiviisti mukaan tutkimukseen ja innovointiin sekä hyödyntämään elpymis- ja palautumistukivälinettä digitaalisen siirtymän tukemiseksi.

14.Tehdään julkisesta sektorista tekoälyn käytön edelläkävijä

Tässä osiossa keskitytään toimenpiteisiin, joilla tuetaan tekoälyteknologian käyttöönottoa julkisella sektorilla.

Yhteenveto toteutetuista toimista

Tekoälysovellukset voivat parantaa julkisia palveluja esimerkiksi tehostamalla kansalaisten ja hallinnon välistä vuorovaikutusta, mahdollistamalla älykkäämmät analyysivalmiudet, parantamalla tehokkuutta kaikilla julkisen sektorin aloilla ja tukemalla demokraattisia prosesseja. 207 Tekoälyjärjestelmien käytöstä voi olla hyötyä kaikissa keskeisissä julkisen sektorin toimissa. Tekoälyn varhaisen hyväksymisen myötä julkinen sektori voi olla edelläkävijä turvallisen, luotettavan ja kestävän tekoälyn käyttöönotossa. 208

Jotta tekoälyn käytön syvempi ja laajempi käyttöönotto toteutuisi, Euroopan julkisella sektorilla olisi oltava käytettävissä riittävästi rahoitusta ja sillä olisi oltava tarvittavat valmiudet, taidot ja valtuudet toteuttaa strategisia ja kestäviä tekoälypohjaisia järjestelmiä ja ottaa ne käyttöön. Elpymis- ja palautumistukiväline tarjoaa ennennäkemättömän tilaisuuden vauhdittaa tekoälyn käyttöönottoa julkishallinnossa kaikkialla Euroopassa siihen sisältyvän nykyaikaistamista koskevan lippulaivahankkeen kautta. Hankkeen tavoitteena on edistää investointeja ja uudistuksia julkishallinnon digitalisointiin.

Julkinen hankinta on avainasemassa tekoälyn käyttöönotossa julkisella sektorilla. Se voi myös auttaa lisäämään luotettavan ja turvallisen tekoälyteknologian kysyntää ja tarjontaa Euroopassa. Tältä osin komissio kehittää parhaillaan tekoälyn käyttöönottoa koskevaa Adopt AI ‑ohjelmaa 209 , jolla tuetaan tekoälyjärjestelmien julkisia hankintoja ja autetaan muuttamaan itse julkisia hankintaprosesseja. Ohjelmalla pyritään auttamaan Euroopan julkista sektoria hyödyntämään vahvaa kollektiivista ostovoimaansa katalysaattorina ja edistämään luotettavan tekoälyn kysyntää. Julkinen sektori voi näyttää tietä luotettavien ja ihmiskeskeisten tekoälysovellusten kehittämisessä, hankinnassa ja käyttöönotossa esimerkiksi innovatiivisten ratkaisujen julkisilla hankinnoilla tai ohjaamalla uusien ratkaisujen kehittämistä omien tarpeidensa mukaiseksi esikaupallisten hankintakäytäntöjen avulla.

Lähes kaikkien jäsenvaltioiden kansallisiin tekoälystrategioihin sisältyy toimia, joilla edistetään tekoälyn käyttöä julkisissa palveluissa. 210 Tällä hetkellä yli puolet käytössä olevista tekoälyratkaisuista merkitsee asteittaisia tai teknisiä muutoksia julkisen sektorin prosesseihin. 211 Jäsenvaltiot ja komissio osallistuvat myös vertaisoppimiseen ja julkisen sektorin tekoälyä koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoon EU:n laajuisesti. 212

Rajat ylittävät julkiset yhteishankinnat ja innovatiivisten tekoälyratkaisujen esikaupalliset hankinnat mahdollistavat synergioiden hyödyntämisen ja suuremman kriittisen massan saavuttamisen tekoälyratkaisujen tuomiseksi julkisen sektorin markkinoille kaikkialla Euroopassa. Tekoälyratkaisujen hankintaan, käyttöönottoon ja laajentamiseen sisältyy mahdollisuus jäsenvaltioiden välisiin yhteisiin eurooppalaisiin toimiin.

Esimerkiksi komission tekoälyyn perustuva eTranslation-portaali avattiin jäsenvaltioiden julkishallinnoille marraskuussa 2018 213 . Kaksi vuotta myöhemmin eTranslation-verkkoportaalilla oli jo 6 600 käyttäjää eri jäsenvaltioissa. Kansalliset viranomaiset voivat pyytää suoraa käyttöoikeutta verkkoportaaliin, jota tällä hetkellä käyttää noin 50 viranomaista, kuten Ruotsin kansallinen dataportaali, Italian edustajainhuone ja eri sosiaaliturvalaitokset. 214 Komissio on myös osallistunut muihin tekoälyyn liittyviin toimiin, kuten ISA²-ohjelmaan 215 sekä pilottihankkeeseen, jossa käsitellään koneoppimisen käyttöä asiakirjojen tarkastamisessa ja luokittelussa hallinnollisissa yksiköissä 216 . Muita aloitteita ovat esimerkiksi analyysin toteuttaminen tekoälyn käytöstä oikeusalalla 217 ja tekoälyn käytännön sovelluksia koskevien verkkoseminaarien 218 järjestäminen.

Tulevat toimet

Komissio aikoo

-käynnistää vuonna 2021 valkoisessa kirjassa ilmoitetun tekoälyn käyttöönottoa koskevan Adopt AI ‑ohjelman, jolla tuetaan tekoälyjärjestelmien julkisia hankintoja ja autetaan muuttamaan itse julkisia hankintaprosesseja; 219 ohjelmalla on erityisesti seuraavat tavoitteet:

-avoimet ja läpinäkyvät alakohtaiset vuoropuhelut auttavat rakentamaan siltaa julkisista hankinnoista vastaavien tahojen (jotka haluavat selvittää, millaisia ratkaisuja heidän tarpeisiinsa on saatavilla) ja Euroopan teollisuuden (joka haluaa toimittaa tuotteita tai palveluja julkishallinnoille ja joka siksi tarvitsee enemmän tietoa viranomaisten suunnitelmista) välille; 220

-ohjelma toteutetaan Euroopan laajuisesti, joten jäsenvaltiot voivat oppia toisiltaan. Eurooppalaisia digitaali-innovaatiokeskittymiä hyödynnetään teollisuuden toimijoiden välisen vuoropuhelun edistämiseen kaikkialla Euroopassa. 221 Ohjelma edistää näin ollen teollisuuden investointeja tekoälyyn ja uusien tekoälyteknologioiden ja ‑sovellusten kehittämistä;

-luoda vuonna 2021 julkisten hankintojen data-avaruuden 222 , joka tarjoaa kattavan katsauksen julkisten hankintojen markkinoista EU:ssa. 223 Tuleva tietotekniikkaväline helpottaa tekoälypohjaisten menetelmien käyttöä julkisiin hankintoihin liittyvien tietojen analysoinnissa. Saatavilla olevat tiedot yhdessä päivitettyjen ja tehokkaiden analyysivälineiden kanssa ovat keskeisessä asemassa julkisten hankintojen hallinnoinnin parantamisessa; sekä

-edistää edelleen jäsenvaltioiden välistä vertaisoppimista ja tietojen keruuta suuntaviivoista ja tekoälyn täytäntöönpanosta julkisten palvelujen alalla parhaiden käytäntöjen ja tekoälypohjaisten järjestelmien ja ratkaisujen uudelleenkäyttöpotentiaalin analysoinnin pohjalta ja etsimällä yhteistyömahdollisuuksia eri alojen asiaankuuluvien sidosryhmien välillä. 224

Komissio aikoo jäsenvaltioiden tuella

-rahoittaa Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman kautta aloitteita edistääkseen tekoälyn käyttöönottoa julkishallinnossa paikallistasolla vahvistamalla eurooppalaisia valmiuksia ottaa käyttöön ja laajentaa tekoälyyn perustuvia paikallisia digitaalisia kaksosia 225 (ehdotuspyyntö käynnistetään vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä; hankkeen on määrä käynnistyä vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä);

-tukea julkishallintoja, myös kaupunkeja ja yhteisöjä, tekoälyalgoritmeja koskevien rekisterien luomisessa kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi sekä kannustaa viranomaisia ottamaan käyttöön tekoälyyn perustuvien sovellusten luetteloita. Tarkoituksena on lisätä tekoälyn käyttöönottoa julkisella sektorilla esimerkiksi tilauspohjaisen tekoälyalustan kautta (ehdotuspyyntö käynnistetään vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä; hankkeen on määrä käynnistyä vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä); sekä

-tukea edelleen julkishallintoja, myös kaupunkeja ja yhteisöjä, luotettavan tekoälyn hankkimisessa kehittämällä algoritmeja koskevia vähimmäisvaatimuksia, joita voidaan soveltaa sopimusehdoissa (esim. Fair AI MIM) 226 . Toimi voidaan toteuttaa Living-in.EU-liikkeen 227 kautta tai myös muilla keinoin. Vähimmäisvalmiuksiin voisivat kuulua sovellusrajapinnat, joiden avulla voidaan julkistaa automatisoidun päätöksenteon tasot.

Jäsenvaltioita kehotetaan

-hyödyntämään täysipainoisesti elpymis- ja palautumistukivälineen tarjoamia mahdollisuuksia sisällyttämällä kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa toimenpiteitä, joissa keskitytään (esimerkiksi) valmiuksien kehittämiseen ennakoivien analyysien ja tekoälyn hyödyntämiseksi päätöksenteossa ja julkisten palvelujen tarjoamisessa. Tämän osa-alueen puitteissa ehdotetuilla uudistuksilla ja investoinneilla edistetään elpymis- ja palautumistukivälineen nykyaikaistamista koskevaa lippulaivahanketta, jossa keskitytään julkishallinnon ja julkisten palvelujen, myös oikeus- ja terveydenhuoltojärjestelmien, digitalisointiin. Niissä voidaan ottaa huomioon myös elpymis- ja palautumistukivälineen uudelleen- ja täydennyskoulutusta koskevan lippulaivahankkeen tavoitteet tarjoamalla virkamiehille ja johtajille uusia taitoja ja valmiuksia erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän sekä julkishallinnon innovoinnin tehostamisen osalta.

15.Sovelletaan tekoälyteknologiaa lainvalvontaan ja maahanmuutto- ja turvapaikka-asioihin

Syyt yhteisiin toimiin:

Tekoälyjärjestelmistä, jotka on suunniteltu ja joita käytetään demokratian periaatteiden ja perusoikeuksien mukaisesti, voi tulla keskeinen teknologia, joka tukee (mutta ei korvaa) 228 sisäasioista vastaavia viranomaisia ja vahvistaa turvallisuutta. Lainvalvontaviranomaisten olisi erityisesti voitava toimia nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä rikollisympäristössä kaikkien ihmisten suojelun ja turvallisuuden parantamiseksi. 229 Tekoäly voi myös parantaa kyberturvallisuutta esimerkiksi tukemalla uhkia koskevaa tiedustelua tunnistamalla toimintamalleja aiempien kokemusten perusteella, lyhentämällä reagointiaikoja ja helpottamalla turvallisuutta koskevien parhaiden käytäntöjen noudattamista.

Jäsenvaltiot käyttävät yhä enemmän tekoälyjärjestelmiä sisäasioiden alalla 230 , koska ne ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi yleisen järjestyksen parantamisessa, täsmällisen päätöksenteon tukemisessa sekä rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. 231 Tiiviimpi yhteistyö tekoälyteknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa sisäasioiden alalla on olennaisen tärkeää. Yhdistämällä voimansa jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset ja muut viranomaiset voivat vastata, kaikkia perusoikeuksia kuitenkin kunnioittaen, tehokkaammin uusiin haasteisiin, jotka johtuvat valtavasta tietomäärästä, yhä kehittyneemmästä ja monimutkaisemmasta rikollisesta toiminnasta ja tekoälyn käytöstä rikollisjärjestöissä, erityisesti kyberrikollisuudesta 232 , sekä joustavien, nopeiden ja käyttäjäystävällisten menettelyjen kasvavista vaatimuksista. Jäsenvaltiot ovat todenneet, että yksi niiden poliittisista painopisteistä ja tärkeä virstanpylväs vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toiminnan tukemisessa on se, että lainvalvontaviranomaiset voivat käyttää tekoälyteknologiaa päivittäisessä työssään selkein suojatoimin. 233 Jäsenvaltiot ovat pyytäneet komissiota edistämään tekoälyn lahjakkuusreservin luomista ja edistämään lainvalvontaviranomaisten koulutusmahdollisuuksien kehittämistä digitaalisen lukutaidon ja osaamisen alalla. 234

Komissio hyväksyi 9. joulukuuta 2020 EU:n terrorisminvastaisen ohjelman 235 , jossa korostettiin, että tekoälyn kehitys vaikuttaa merkittävästi lainvalvontaviranomaisten kykyyn reagoida terroriuhkiin perusoikeuksia ja ‑vapauksia noudattaen. Jäsenvaltiot ja EU myös perustivat vuonna 2020 yhteistyöverkostona toimivan EU:n sisäisen turvallisuuden innovaatiokeskuksen, joka keskittyy myös tekoälytyökaluihin 236 . Lisäksi komissio hyväksyi ehdotuksen Europolin toimivaltuuksien vahvistamisesta, jotta virasto voisi puuttua uusiin uhkiin, tehdä tehokasta yhteistyötä yksityisten tahojen kanssa ja vahvistaa rooliaan innovoinnin alalla. 237 Europolilla olisi oltava keskeinen rooli 1) jäsenvaltioiden auttamisessa kehittämään tekoälyyn perustuvia uusia teknologisia ratkaisuja, joista olisi hyötyä kansallisille lainvalvontaviranomaisille kaikkialla unionissa, ja 2) eettisen, luotettavan ja ihmiskeskeisen tekoälyn edistämisessä tiukkoja turvallisuutta ja perusoikeuksia koskevia suojatoimia noudattaen. 238  Komissio esitti 14. huhtikuuta 2021 myös järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan uuden EU:n strategian, jolla pyritään varmistamaan nykyaikainen reagointi teknologian kehitykseen, myös tekoälyn käyttöön rikostutkinnassa, esimerkiksi suurten tietomäärien analysoinnissa tai pimeää verkkoa koskevassa tutkinnassa. 239

Lisäksi komissio on kehittänyt alakohtaisia toimintalohkoja lainvalvonnan ja maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden alalla, jotta voidaan vastata sisäasioihin liittyviin erityishaasteisiin muun muassa kehittämällä valmiuksia reagoida tekoälyteknologian avulla tehtyihin rikoksiin. 240 EU:n koordinointitoimissa tällä toiminta-alalla keskitytään lisäämään toimivaltaisten viranomaisten tehokkuutta kokoamalla yhteen resursseja ja asiantuntemusta, vaihtamalla parhaita käytäntöjä ja mukauttamalla tarvittaessa oikeudellista kehystä. Tämä palvelee myös tavoitetta, että tekoälyteknologiat noudattavat kaikkia demokraattisia arvoja, oikeusvaltioperiaatetta sekä perusoikeuksia ja niitä koskevia periaatteita, mukaan lukien syrjimättömyys ja tietosuoja. Näillä toimilla edistetään myös luottamuksen ekosysteemin luomista.

Tulevat toimet

Läpinäkyvyyden, selitettävyyden ja kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi komissio aikoo

-käynnistää ehdotuspyynnön lainvalvontaa koskevasta yhteisestä eurooppalaisesta turvallisuusdata-avaruudesta Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman 241 puitteissa (vuoden 2022 ensimmäinen neljännes). Kyseessä on yksittäinen data-avaruus, joka on osa Euroopan datastrategiassa tarkoitettuja laajempia yhteisiä eurooppalaisia julkishallinnon data-avaruuksia;

-arvioida vuonna 2021 lainvalvontaa koskevan datan hallinnan ja datatieteen kehyksen toteutettavuutta EU:n tasolla tekoälyyn perustuvan data-analyysin läpinäkyvyyden ja selitettävyyden lisäämiseksi; 242

-rahoittaa vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä YK:n alueidenvälisen rikollisuuden ja oikeuden tutkimuslaitoksen (UNICRI) hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää lainvalvontaviranomaisille maailmanlaajuinen välineistö tekoälyn luotettavan, laillisen ja vastuullisen käytön edistämiseksi lainvalvonnassa (kuten sisäisen turvallisuuden rahaston vuoden 2020 muutetussa työohjelmassa kuvataan);

-jatkaa vuonna 2021 uusien konseptin toimivuuden osoittavien hankkeiden käynnistämistä tekoälyn käyttötapauksista säännöllisten rajatarkastusten, maahanmuuttotarkastusten ja poliisitarkastusten 243 alalla;

-käynnistää vuonna 2021 pilottihankkeen eurooppalaisesta muuttoliikettä ennustavasta järjestelmästä, joka perustuu tekoälyteknologiaan pohjautuvaa muuttoliikkeen ennuste- ja varhaisvaroitusvälinettä koskevan toteutettavuustutkimuksen tuloksiin; 244 sekä

-jatkaa sellaisen eurooppalaisen tekoälyä koskevan tutkimuksen ja innovoinnin rahoittamista lainvalvonnan ja maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden sovellus- ja tietopohjaa varten, joka kunnioittaa kaikkia perusoikeuksia ja EU:n arvoja.

Komissio, jäsenvaltiot ja asiaankuuluvat EU:n virastot aikovat

-tehdä yhteistyötä EU:n sisäisen turvallisuuden innovaatiokeskuksen puitteissa;

-kehittää yhdessä turvapaikkamenettelyjen tukemista ja parantamista edistäviä tekoälysovelluksia; sekä

-toteuttaa toimia ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon tukemiseksi ja ympäristörikollisuuden torjumiseksi tekoälyteknologian avulla. 245

16. Tehdään liikkuvuudesta älykkäämpää, turvallisempaa ja kestävämpää tekoälyn avulla

Syyt yhteisiin toimiin:

Tekoäly ja automaatio ovat keskeisessä asemassa tulevaisuuden liikkuvuuden kannalta. Ne voivat auttaa parantamaan liikenteen tehokkuutta ja turvallisuutta, optimoimaan kapasiteetin käyttöä ja liikennevirtoja sekä edistämään teknologian ja kielten yhteentoimivuutta. Tekoälyllä voidaan optimoida multimodaalisia kuljetusketjuja ja mahdollistaa automatisoitujen ajoneuvojen käyttö. Datan saatavuuden ja tekoälyavusteisten analyysityökalujen lisääntyessä tekoäly edistää uusia, turvallisempia, osallistavampia, kestävämpiä ja tehokkaampia henkilö- ja tavaraliikenne- ja liikkuvuuspalveluja. Aidosti osallistavien liikenne- ja liikkuvuuspalvelujen varmistamiseksi tekoälyalgoritmien kouluttamiseen käytettävien data-aineistojen on oltava edustavia ja tasapainoisia, jotta vältetään odottamattomat tulokset ja tiettyjen liikenteen käyttäjien mahdollinen syrjintä.

Lokakuun 29. päivä 2020 järjestetyssä epävirallisessa neuvoston kokouksessa EU:n liikenneministerit korostivat, että on tärkeää tehdä ennakoivaa yhteistyötä EU:n toimielinten kanssa ja yhdistää voimat sen varmistamiseksi, että Eurooppa hyödyntää digitaalisen vallankumouksen tarjoamia mahdollisuuksia tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavassa liikkuvuudessa, vahvassa taloudessa, joka tarjoaa varmoja ja houkuttelevia työpaikkoja ja elinvoimaisen ilmastoneutraalin tulevaisuuden. 246

Komissio hyväksyi joulukuussa 2020 kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian 247 , jossa esitetään muun muassa liikkuvuuden tekoälyä koskevan etenemissuunnitelman laatimista 248 ja yhteisen eurooppalaisen liikkuvuuden data-avaruuden kehittämistä helmikuussa 2020 julkaistun Euroopan datastrategian mukaisesti.

Tekoälyteknologia vaikuttaa kaikkiin liikennemuotoihin, ja EU on jo kehittänyt aloitteita 249 hyödyntääkseen sen potentiaalia:

-ilmailualalla Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto (EASA) julkaisi helmikuussa 2020 tekoälyä koskevan etenemissuunnitelman. Eurocontrol perusti yhdessä Euroopan komission ja laajan kumppaniorganisaatioiden joukon kanssa Euroopan ilmailualan tekoälyä käsittelevän korkean tason työryhmän (EAAI HLG), joka julkaisi maaliskuussa 2020 tekoälyn käyttöä ilmailualalla koskevan toimintasuunnitelman 250 . Lisäksi EASA toteuttaa ”Data4Safety”-hanketta, jossa muodostetaan suuri data-aineisto turvallisuusriskien hallinnan tukemiseksi Euroopan tasolla; 251

-rautatiealalla Shift2Rail-yhteisyritys jatkaa parhaillaan automaattisen junaliikenteen eritelmien laatimista, myös tekoälyn käytön osalta (automaatiotasot 3 ja 4). Lisäksi tekoälyn käyttöä tarkastellaan myös Shift2Rail-kehykseen sisältyvien innovaatio-ohjelmien yhteydessä rautateiden henkilö- ja tavaraliikenteen osalta. 252 Tekoälyn käyttö tullaan sisällyttämään vieläkin kattavammin Shift2Rail-yhteisyrityksen seuraajan toimintaan, sillä digitalisaatio ja automaatio ovat keskeisiä rautatiejärjestelmän muutoksen mahdollistajia;

-sisävesiliikenteen alalla jokiliikenteen liikennekäytävien hallintaa koskeva tietopalvelu (RIS COMEX) on Verkkojen Eurooppa ‑välineestä rahoitettu usean edunsaajan hanke. 253 Monissa jokiliikenteen tietopalveluihin perustuvissa liikennekäytäviä koskevissa (tieto)palveluissa käytetään massadataan ja tekoälyyn perustuvia algoritmeja optimaalisten reittien, liikennetiheyden ja arvioitujen saapumisaikojen laskemiseen; ja

-maantieliikenteen alalla yhteistoiminnallista, verkottunutta ja automatisoitua liikennettä (CCAM) koskevan foorumin ja tulevan eurooppalaisen CCAM-kumppanuuden työssä tarkastellaan tekoälyä ja itseohjautuvan liikkuvuuden esiin tuomia erityisiä eettisiä kysymyksiä. Euroopan komission asiantuntijaryhmän verkottuneiden ja automatisoitujen ajoneuvojen etiikkaa käsittelevässä raportissa annetaan suosituksia liikenneturvallisuudesta, yksityisyyden suojasta, oikeudenmukaisuudesta, selitettävyydestä ja vastuusta. 254 , 255

Tulevat toimet

Euroopan komissio aikoo jäsenvaltioiden tuella

-kehittää vuonna 2021 liikkuvuuden tekoälyä koskevan etenemissuunnitelman kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian mukaisesti;

-kehittää vuonna 2021 ja sen jälkeen toimia ja myöntää rahoitusta datan saatavuuden, datankäsittelyteknologioiden ja ‑valmiuksien sekä jaettujen data-avaruuksien tukemiseksi Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman, Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman ja eurooppalaisten pilviresurssien federointia koskevan aloitteen kautta. Datan saatavuus ja eheys ovat olennaisen tärkeitä kehitettäessä luotettavia tekoälyalgoritmeja, joilla voidaan parantaa liikenneturvallisuutta ja optimoida liikennevirtoja;

-tehdä yhteistyötä ja edistää standardointia, asianmukaisia hyväksyntämenettelyjä ja yhteentoimivuutta koskevia toimia sisämarkkinoilla automatisoitujen toimintojen nopean toteuttamisen edistämiseksi. Tämä parantaa myös kansainvälistä kilpailukykyä;

-harkita toimia, joilla vauhditetaan innovatiivisten tekoälyteknologioiden käyttöönottoa Euroopan liikenne- ja liikkuvuusaloilla. Erityisesti CCAM-teknologioiden ja ‑järjestelmien osalta yhteissuunniteltu eurooppalainen CCAM-kumppanuus, jossa pyritään luomaan synergioita tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskevan yhteissuunnitellun eurooppalaisen kumppanuuden kanssa ja valmistellaan näiden teknologioiden laajamittaista käyttöönottoa. Muita toimia voisivat olla selvitys autoteollisuuden erityisistä toimintaturvallisuutta koskevista vaatimuksista sekä sellaisten toimien hyväksyminen, joilla edistetään CCAM-järjestelmää koskevaa luottamusta ja yhteiskunnallista hyväksyntää parantamalla teknologian läpinäkyvyyttä, turvallisuutta ja selitettävyyttä;

-vahvistaa vuonna 2021 täytäntöönpanosäädökset automatisoitujen ja täysin automatisoitujen ajoneuvojen teknisistä eritelmistä, myös tekoälyn käyttöön ja kyberturvallisuuteen liittyvistä turvallisuuskysymyksistä; 256 sekä

-ehdottaa vuonna 2021 uusia sääntöjä, jotka koskevat pääsyä ajoneuvon sisäiseen dataan ja joilla taataan liikkuvuuspalvelujen tarjoajille tasapuolinen ja tehokas pääsy ajoneuvotietoihin.

Jäsenvaltioita kehotetaan

-edistämään aktiivisesti tekoälyteknologian kehittämistä ja testausta automatisoituja toimintoja varten kaikissa liikennemuodoissa asiaankuuluvien eurooppalaisten kumppanuuksien avustuksella;

-selvittämään ja edistämään sellaisten luotettavien tekoälyratkaisujen käyttöönottoa kaikissa liikennemuodoissa, jotka voivat lisätä tehokkuutta yhdessä automatisoitujen liikkuvuuspalvelujen ja tavaraliikenteen kanssa ja siten vähentää ympäristöön kohdistuvaa rasitetta;

-jakamaan tutkimus- ja innovointihankkeista ja ‑kokeiluista saatuja kokemuksia yhteisen eurooppalaisen tietopohjan luomiseksi;

-arvioimaan ajoneuvojen automatisoinnin mahdollisuuksia kaupunkiliikenteessä ja tukemaan kaupunkeja niiden siirtymässä sekä tarkastelemaan uudelleen liikennejärjestelmiä muun muassa julkisten liikennepalvelujen, infrastruktuurin ylläpidon, logistiikan, hintojen ja sääntelyn osalta; sekä

-hyödyntämään täysipainoisesti elpymis- ja palautumistukivälineen tarjoamia mahdollisuuksia esimerkiksi puhdasta, älykästä ja oikeudenmukaista kaupunkiliikennettä koskevassa esimerkissä 257 kuvattujen toimien mukaisesti. Kyseisessä esimerkissä esitellään latausta ja tankkausta koskevaa eurooppalaista lippulaivahanketta ja edistetään tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa puhdasta teknologiaa kestävän, esteettömän ja älykkään liikenteen, päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen, lataus- ja tankkausasemien sekä vahvemman ja kattavamman julkisen liikenteen käytön vauhdittamiseksi. Esimerkki liittyy myös energiantuotannon tehostamista koskevassa eurooppalaisessa lippulaivahankkeessa käsiteltävään uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön ja vedyn riittävään tarjontaan. Tämäntyyppisillä toimilla voitaisiin esimerkiksi tukea liikenteen digitalisointia, joka mahdollistaa innovatiivisten liikkuvuuteen liittyvien alojen ja palvelujen, kuten kapasiteetin suunnittelun ja liikenteenhallintajärjestelmien, syntymisen. Älykäs liikkuvuus hyötyy 5G:n käyttöönotosta, tekoälyn kehittämisestä, lohkoketjuista ja muista digitaaliteknologioista, mutta myös edistää niitä.

17.Tuetaan tekoälyn soveltamista kestävän maatalouden alalla

Syyt yhteisiin toimiin:

EU:n maatalousala on yksi maailman johtavista elintarvikkeiden tuottajista. Ala takaa elintarviketurvan ja elintarvikkeiden laadun ja tarjoaa miljoonia työpaikkoja eurooppalaisille. Tekoäly ja muut digitaaliteknologiat voivat lisätä maatilojen tehokkuutta ja parantaa samalla talouden ja ympäristön kestävyyttä.

Tekoälyyn perustuvat ratkaisut ja robotit voivat tukea viljelijöitä esimerkiksi karjankasvatuksessa ja eläinten hyvinvoinnin varmistamisessa 258 , eläinten kasvatuksessa 259 , sadonkorjuussa 260 ja rikkakasvien torjunnassa 261 sekä vähentää merkittävästi lannoitteiden, torjunta-aineiden tai kasteluveden kaltaisten tuotantopanosten käyttöä 262 , mikä johtaa merkittäviin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin hyötyihin 263 . Sekä maatalouden lisääntyvän digitalisoinnin tuloksena tuotetun datan että maanhavainnointi- tai ilmastodatan tuottaman datan saatavuus on tärkeä tekijä tekoälypohjaisten ratkaisujen vauhdittamisessa ja kehittämisessä. Tekoälyä hyödyntävien täsmäviljelymarkkinoiden taloudellisen merkityksen arvioidaan kasvavan ja saavuttavan 11,8 miljardia euroa maailmanlaajuisesti vuoteen 2025 mennessä. 264

Komissio laati vuonna 2019 yhdessä jäsenvaltioiden kanssa julkilausuman, jolla edistetään kokonaisvaltaista lähestymistapaa digitalisaatioon ja älykkääseen ja kestävään maatalouteen muun muassa helpottamalla tekoälyn käyttöä. Tämä 25:n Euroopan maan allekirjoittama yhteistyöjulistus sisältää sitoumuksen edistää digitaaliteknologioiden, myös tekoälyn, käyttöönottoa maataloudessa ja maaseudulla. 265

Osana vihreän kehityksen ohjelmaa komissio esitti toukokuussa 2020 Pellolta pöytään ‑strategian 266 . Strategialla pyritään helpottamaan kestävää elintarviketuotantoa ja kuluttajia, tuottajia, ilmastoa ja ympäristöä hyödyttävää elintarvikeketjujen siirtymää Euroopassa. Tekoälyn ja älykkään maatalouden käyttö voisi edistää tätä siirtymää esimerkiksi mahdollistamalla veden, maaperän, biodiversiteetin ja energian kaltaisten resurssien kestävän ja tehokkaan hallinnoinnin.

Vuosina 2014–2020 komissio yhteisrahoitti maatalouden digitalisaatiota edistäviä Horisontti 2020 ‑tutkimushankkeita lähes 175 miljoonalla eurolla. Hankkeissa keskityttiin esimerkiksi resurssien kestävään käyttöön ottamalla käyttöön tekoälyn, robotiikan ja esineiden internetin kaltaisia digitaaliteknologioita.

Tulevat toimet

Komissio aikoo yhdessä jäsenvaltioiden kanssa

-perustaa tekoälyteknologian testaus- ja kokeilulaitoksia maatalouselintarvikealaa varten Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman puitteissa keskittyen erityisesti älykkääseen maatalouteen esimerkiksi kustannustehokkuuden ja ympäristön kestävyyden parantamiseksi;

-edistää maataloutta yhtenä eurooppalaisia digitaali-innovaatiokeskittymiä koskevan aloitteen kattamista aloista asiaankuuluvien toimijoiden, kuten jäsenvaltioiden, maatalouden sidosryhmien ja Euroopan tekoälyjärjestelmän toimijoiden, välisen vuorovaikutuksen tukemiseksi;

-toteuttaa vuosina 2023–2024 yhteisen eurooppalaisen maatalouden data-avaruuden, jolla tuetaan luotettavaa tietojen yhdistämistä ja jakamista. 267 Data-avaruus antaa osallistujille mahdollisuuden jakaa maatalousdataa. Sen odotetaan antavan maatalousalalle mahdollisuuden parantaa kestävyyttään ja kilpailukykyään käsittelemällä ja analysoimalla tuotantotietoja ja muuta dataa, mikä mahdollistaa tuotantomenetelmien täsmällisen ja räätälöidyn soveltamisen maatiloilla. Lisäksi siinä otetaan huomioon kokemukset, joita on saatu maatalousdatan yhteiskäyttöä koskevista sidosryhmälähtöisistä käytännesäännöistä; 268

-perustaa vuosina 2023–2024 maatalouden dataa koskevan yhteissuunnitellun eurooppalaisen kumppanuuden 269 Horisontti Eurooppa ‑ohjelman puitteissa ja edistää sitä aktiivisesti. Kumppanuudella pyritään edistämään tekoälyn, muiden digitaaliteknologioiden sekä paikkatiedon ja muiden ympäristönhavainnointitietojen käyttöä. Jäsenvaltiot ja asiaankuuluvat maatalouden, tutkimuksen ja teollisuuden sidosryhmät, Copernicus-ohjelma ja maanhavainnointiyhteisö mukaan luettuina, otetaan tiiviisti mukaan; sekä

-tukea Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman tutkimus- ja innovointihankkeita, joissa käsitellään tekoäly- ja robotiikkateknologioiden käyttöä maa- ja metsätaloudessa, maaseudun kehittämisessä ja biotaloudessa ja maksimoidaan EU:n avaruusinfrastruktuurien, kuten Copernicus-ohjelman, tuottaman datan käyttö.

Jäsenvaltioita kehotetaan

-hyödyntämään täysipainoisesti elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta maatalouselintarvikealan digitalisointiin, kuten kansallisissa suunnitelmissa kaavaillaan, esimerkiksi perustamalla uusia tekoälyä ja robotiikkaa koskevia testaus- ja kokeilulaitoksia ja eurooppalaisia digitaali-innovaatiokeskittymiä maatalouselintarvikealalle niiden lisäksi, joita on jo suunniteltu Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmassa;

-osallistumaan aktiivisesti maatalouden dataa koskevaan kumppanuuteen; ja

-harkitsemaan sellaisten kansallisten tutkimus- ja innovointihankkeiden rahoittamista, joissa tekoäly- ja robotiikkateknologioita käytetään maa- ja metsätaloudessa, maaseudun kehittämisessä ja biotaloudessa.

Päätelmät:

Vuoden 2018 koordinoidun suunnitelman tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia, ja koordinoidussa suunnitelmassa esitetyt yleiset suuntaviivat ovat osoittautuneet oikeaksi, jotta voidaan edistää tavoitetta, jonka mukaan ”Euroopasta tulee maailman johtava alue alan viimeisintä kehitystä edustavan, eettisen ja turvallisen tekoälyn kehittämisessä ja käyttöönotossa ja että se voi näin edistää ihmiskeskeisen lähestymistavan omaksumista maailmanlaajuisesti”. 270 Täytäntöönpanon ensimmäiset kaksi vuotta ovat vahvistaneet, että jäsenvaltioiden ja komission yhteiset toimet ja jäsennelty yhteistyö ovat avainasemassa EU:n maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ja johtoaseman saavuttamisessa tekoälyn kehittämisen ja käyttöönoton alalla.

Seuraavissa vaiheissa olisi keskityttävä yhteisten toimien toteuttamiseen ja hajanaisuuden poistamiseen rahoitusohjelmien, aloitteiden ja EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla toteutettujen toimien välillä. Täytäntöönpanon edistämiseksi komissio avustaa tässä uudelleentarkastelussa esitettyjä toimenpiteitä ja toteuttaa niitä myös itse. Se antaa myös käytännönläheisiä ja toteuttamiskelpoisia neuvoja, varmistaa yhteistyön ja tarjoaa puitteet ja rahoitusvarat EU:n rahoitusohjelmien kuten Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman ja Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman kautta. Jäsenvaltioilla on myös elpymis- ja palautumistukivälineen kautta ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää tekoälyä talouden ja julkishallinnon digitalisoinnissa.

Erityisesti komissio valvoo ja seuraa tiiviisti yhdessä jäsenvaltioiden kanssa koordinoidussa suunnitelmassa sovittujen yhteisten toimien täytäntöönpanon edistymistä. Tämän valvonta- ja seurantatyön olisi oltava jäsenneltyä ja hyvin suunniteltua, ja sen olisi tarjottava dynaaminen mekanismi edistymistä koskevien tietojen keräämiseksi ja analysoimiseksi. Jäsenvaltioita pyydetään tukemaan komissiota tässä työssä ja tekemään tiivistä yhteistyötä toimittamalla säännöllisesti päivityksiä, analyyseja ja raportteja toteutetuista toimista ja saavutetusta edistyksestä. Niiden olisi jaettava parhaita käytäntöjä ja ehdotettava toimia, joilla voitaisiin edelleen lisätä synergioita. Tällainen jäsennelty ja joustava vuoropuhelu on tarpeen sen varmistamiseksi, että koordinoidussa suunnitelmassa ehdotetuilla yhteisillä toimilla saadaan aikaan tavoiteltuja synergiaetuja ja lisäarvoa.

Koordinoidun suunnitelman uudelleentarkastelu ja sidosryhmiltä saatu palaute viittaavat siihen, että on mahdollista toteuttaa lisätoimia tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi ja yhteisten painopisteiden ja aloitteiden koordinoimiseksi tekoälyn alalla. Koordinoidussa suunnitelmassa ehdotettiin toimia, joilla vähennettäisiin hajanaisuutta eri rahoitusvälineiden välillä, kansallisella ja EU:n tasolla toteutettujen toimien välillä, tutkimusyhteisöjen välillä sekä tutkimusyhteisöjen ja teollisuuden välillä. Tällainen hajanaisuus johtaa muun muassa tarpeettomiin tieto- ja transaktiokustannuksiin, investointien tuoton alenemiseen, resurssien tuhlaukseen ja viime kädessä menetettyihin liiketoimintamahdollisuuksiin. Kansalaisia, työmarkkinaosapuolia, kansalaisjärjestöjä, teollisuutta, tiedeyhteisöä ja kansallisia/alueellisia viranomaisia kuullen komissio arvioi jatkuvasti, miten hajanaisuutta voidaan edelleen vähentää.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tämä vuoden 2021 uudelleentarkastelu perustuu EU:n ja jäsenvaltioiden vahvaan yhteistyöhön ja koordinoidun suunnitelman kahden ensimmäisen täytäntöönpanovuoden aikana saatuihin kokemuksiin. Siinä esitetään keskeisiä toimia, joilla jäsenvaltioiden ja EU:n välistä yhteistyötä voidaan edelleen vahvistaa. Tarkistettu suunnitelma tarjoaa näin ollen merkittävän mahdollisuuden vahvistaa kilpailukykyä, innovointivalmiuksia ja tekoälyn vastuullista käyttöä EU:ssa. Innovatiivisen tekoälyn nopea kehitys ja käyttöönotto EU:ssa voi auttaa ratkaisemaan keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita ja vauhdittaa digitaalista ja vihreää siirtymää aikana, jolloin maailmanlaajuinen tekoäly-ympäristö kehittyy nopeasti.

Lisäys 1 - Aikajana – keskeiset toimet

271 Lisäys 2 Selvitys tekoälyä koskevista kansallisista strategioista ja investoinneista

1.Yhteenveto kansallisista strategioista 

Taulukko 1 
Kansalliset tekoälystrategiat, EU:n jäsenvaltiot ja Norja (hyväksymispäivän perusteella)

Lähde: AI Watch – Euroopan komissio. 272

Yhteensä 19 jäsenvaltiota (viimeksi Espanja ja Puola joulukuussa 2020) sekä Norja ovat hyväksyneet strategioita. Eräät jäsenvaltiot (esim. Suomi, Kypros ja Saksa) ovat jo päivittäneet ja tarkistaneet alkuperäisiä strategioitaan. 273

Kansalliset tekoälystrategiat ja niitä tukevat politiikat eroavat toisistaan strategisen lähestymistavan, ehdotettujen toimien yksityiskohtaisuuden ja alakohtaisten painotusten osalta.

Jäsenvaltiot ovat soveltaneet erilaisia lähestymistapoja kansallisten tekoälystrategioidensa kehittämiseen. Lähestymistavat vaihtelevat korkean poliittisen tason yleisstrategioista, jotka kattavat monia erilaisia aloitteita, operatiivisiin strategioihin, joissa esitetään konkreettisia toimia ja niille osoitetut määrärahat.

Esimerkiksi Saksan tekoälystrategian vuoden 2020 päivityksessä reagoitiin tekoälyalan uusiin kehityssuuntauksiin keskittämällä strategian aloitteet viiteen toiminta-alaan ja lisäämällä strategiaan 87 uutta toimea, jotka liittohallitus aikoo toteuttaa vuoteen 2022 mennessä. Osana Saksan covid-19-elpymispakettia Saksan liittohallitus on kasvattanut tekoälyyn liittyviä rahoitussitoumuksiaan kahdella miljardilla eurolla viiteen miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. 274 Viron strategiassa esitetään kattava katsaus nykyisiin ja ehdotettuihin toimiin sekä niiden tavoitteisiin, määräaikoihin ja budjettiarvioihin. Espanjan strategiassa ehdotetaan 30 toimenpidettä kuudella toiminta-alalla, joista yksi on tukien ja julkisen ja yksityisen sektorin pääomasijoitusten muodossa annettava merkittävä rahoitus yrityksille. Strategiaan sisältyy myös vihreän tekoälyn ohjelma, jolla pyritään edistämään tehokkaiden algoritmien kehittämistä ja niiden käyttöä ympäristöongelmien ratkaisemiseen.

Jotkin jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet muihin digitalisointistrategioihinsa tekoälyn kehittämistä ja käyttöönottoa tukevia toimia. Esimerkiksi Bulgarian tekoälyn kehittämistä koskeva konsepti perustuu heinäkuussa 2020 hyväksyttyyn vuosia 2020–2030 koskevaan digitalisaatiota käsittelevään kansalliseen strategia-asiakirjaan, ja siinä otetaan huomioon joissakin alakohtaisissa strategioissa kaavaillut tekoälyn kehittämistä ja käyttöönottoa koskevat toimenpiteet. Belgian tuleva kansallinen strategia koostuu kolmesta alueellisesta strategiasta (Belgian sisäisen toimivallanjaon mukaisesti), joilla kullakin on omat painopisteensä, sekä liittovaltiotason painopisteistä.

Kansalliset politiikat eroavat toisistaan myös ensisijaisten toiminta-alojen osalta. Jotkin jäsenvaltiot (esim. Malta ja Slovakia) soveltavat horisontaalista lähestymistapaa eivätkä siksi ole määritelleet erityisiä ensisijaisia toiminta-aloja. Toiset jäsenvaltiot puolestaan keskittyvät talouden aloihin, joilla on suuri kasvupotentiaali tai jotka tarjoavat kilpailuetua. Esimerkiksi Ranska ja Italia aikovat toteuttaa toimia useilla taloutensa kannalta merkittävillä talouden aloilla. Kansallisten tekoälystrategioiden alat kattavat yleisimmin valmistusteollisuuden, terveydenhuollon, maatalouden, julkishallinnon, liikenteen, logistiikan, koulutuksen ja energia-alan. Yleisten tekoälyteknologian soveltamisalojen lisäksi useat jäsenvaltiot ovat suunnitelleet toimia esimerkiksi merenkulun (Kypros), sääennusteiden (Saksa), taiteen ja kulttuurin (Italia), biodiversiteetin (Portugali), oikeuden (Latvia) ja muodin (Espanja) aloilla. Toiset puolestaan keskittyvät tekoälystrategian täytäntöönpanossa ensisijaisesti vain tiettyyn alaan, esimerkiksi energiaan (Liettua) tai veteen (Alankomaat).

2.Tulevia kansallisia toimia

Itävalta aikoo julkistaa strategiansa vuoden 2021 toisen neljänneksen loppuun mennessä, jollei lopullisesta poliittisesta koordinoinnista muuta johdu. Strategiassa määritellään perusedellytykset tekoälyn menestyksekkäälle, vastuulliselle ja turvalliselle käytölle kaikilla elämänalueilla luotettavaa tekoälyä koskevien eurooppalaisten vaatimusten mukaisesti. Itävallan strategian tavoitteet on muotoiltu tiiviissä yhteistyössä ja kattavassa yhteisymmärryksessä Euroopan unionin tekoälyä koskevien rahastojen, tavoitteiden ja yhteisten toimien kanssa. Keskeisiä painopistealoja ovat muun muassa sääntelykehys (etiikka, lainsäädäntö), tekoälyn turvallisuus, standardien määrittely, tekoälyinfrastruktuuri, datan käyttö ja jakaminen, tutkimus, kehitys ja innovointi, tekoälyn siirto ja käyttöönotto, koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten välisen yhteiskunnallisen vuoropuhelun ja tietoisuuden lisääminen sekä tekoäly julkisella sektorilla.

Belgiassa on vuosina 2017–2019 hyväksytty ja otettu käyttöön kolme alueellista strategiaa ja tekoälyohjelmaa. Kaikki Belgian viranomaiset hyväksyivät kesäkuussa 2020 kertomuksen, jossa määritellään yhteinen kansallinen tekoälyä koskeva toimintasuunnitelma. Koska tämän suunnitelman hyväksyminen on liittohallituksen ensisijainen tavoite, kaikkien toimivaltaisten viranomaisten välillä on tulossa keskusteluja suunnitelman mukaisista toimista. Tavoitteena on luoda johdonmukainen poliittinen kehys, jolla voidaan edistää eri toiminta-alojen ja eri toimivaltaisten viranomaisten välistä synergiaa. 

Bulgarian ministerineuvosto hyväksyi joulukuussa 2020 kansallisen strategia-asiakirjan tekoälyn kehittämisestä Bulgariassa (vuoteen 2030 saakka ulottuva konsepti).

Kroatia on laatinut luonnoksen kansalliseksi tekoälyn kehittämissuunnitelmaksi vuosiksi 2021–2025. Kansallisen suunnitelman laatimisesta vastannut työryhmä viimeistelee asiakirjan määrittämällä konkreettisia toimenpiteitä, jotka on määrä saada päätökseen vuoden 2021 loppuun mennessä. Kansallista suunnitelmaa laadittaessa otettiin huomioon EU:n tason keskeisissä strategisissa asiakirjoissa eli koordinoidussa tekoälysuunnitelmassa ja tekoälyä koskevassa valkoisessa kirjassa esitetyt suuntaviivat.

Tšekki aikoo päivittää kansallista tekoälystrategiaansa uuden koordinoidun suunnitelman mukaisesti.

Tanska harkitsee parhaillaan parasta tapaa käsitellä ja tarvittaessa tarkistaa vuonna 2019 hyväksyttyä kansallista tekoälystrategiansa.

Viron strategia päättyy heinäkuussa 2021. Viro aikoo tarkistaa ja päivittää sitä vuoden 2021 aikana. Strategia on ylittänyt kaikki odotukset, ja Viro ennustaa tekoälyn laajaa käyttöönottoa ja käyttöä, sillä yksistään julkinen sektori on toteuttanut yli 50 tekoälyn käyttötapausta. Tekoälyn käyttötapausten määrän kasvaessa tekoälyyn liittyvät valmiudet ja taidot ovat parantuneet merkittävästi. Jäljellä on kuitenkin vielä lainsäädäntökysymyksiä, joihin on puututtava ja jotka on ratkaistava esimerkiksi poistamalla vanhentuneita normeja hallinnollisten menettelyjen automatisoinnin mahdollistamiseksi.

Suomi käynnisti päivitetyn kansallisen tekoälyohjelman marraskuussa 2020. Tekoäly 4.0 ‑ohjelmalla edistetään tekoälyn ja muiden digitaaliteknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa yrityksissä, erityisesti pk-yrityksissä, kiinnittäen erityistä huomiota teollisuuteen.

Ranska käynnisti vuonna 2018 Ranskan kansallisen tekoälystrategian ensimmäisen vaiheen, jonka budjetti on 800 miljoonaa euroa kolmeksi vuodeksi. Ensimmäisessä vaiheessa painotetaan voimakkaasti (1/3 menoista) tutkimuksen tehostamista perustamalla tieteidenvälisiä tutkimuslaitoksia (3IA), myöntämällä lisärahoitusta 180 tohtorintutkinnon rahoittamiseen ja avaamalla peta-luokan supertietokonelaitoksen. Strategian toisessa vaiheessa (2021–2022) asetetaan keskeiset painopisteet sulautetun tekoälyn ja luotettavan tekoälyn kehittämiseksi kriittisiä järjestelmiä varten, jotta voidaan vahvistaa kansallista teollista perustaa ja vauhdittaa samalla yritysten digitaalista ja ekologista siirtymää tekoälyn avulla. Tekoälyyn liittyvä koulutus ja uudelleenkoulutus ovat myös tärkeitä toimintasuuntia.

Saksa päivitti strategiaansa joulukuussa 2020. Uudelleentarkastelussa esitetään välitilinpäätös, merkitykselliset kehityssuuntaukset kansallisella, Euroopan ja kansainvälisellä tasolla ja konkreettisia toimenpiteitä, jotka on määrä toteuttaa vuoteen 2022 mennessä. Päivityksessä keskitytään seuraaviin toiminta-aloihin: tutkimus, tietämys ja asiantuntemus, siirto ja soveltaminen, sääntelykehys ja yhteiskunta. Lisäksi uusissa aloitteissa keskitytään kestävyyteen, ympäristöön ja ilmastonsuojeluun, pandemian hallintaan sekä kansainväliseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön.

Kreikka on edistynyt kansallisen tekoälystrategiansa viimeistelyssä ja arvioi sen valmistuvan huhtikuun 2021 loppuun mennessä. Kreikan digitaalisesta hallinnosta vastaava ministeriö on strategian omistaja ja koordinaattori. Aikataulua on mukautettu, jotta voidaan ottaa huomioon covid-19-rajoitusten vaikutukset ja tammikuussa 2021 käynnistynyt Kreikan hallituksen uudistusohjelma.

Unkarin tekoälystrategia julkaistiin syyskuussa 2020. Se perustuu Unkarin tekoälykoalition jäsenorganisaatioilta saatuihin tietoihin. Strategian tavoitteena on kokonaisvaltainen lähestymistapa koko tekoälyn arvoketjussa. Tähän sisältyy muun muassa Unkarin datatalouden kehittäminen, tarvittavan infrastruktuurin kehittäminen, laajalle levinnyt koulutustoiminta, kannustimet tekoälyratkaisujen käyttöönottoon (sekä yksityisellä että julkisella sektorilla) sekä sääntely-ympäristö, jossa turvallisuus ja innovointi ovat tasapainossa. Alakohtaisten tavoitteiden toteuttaminen perustuu asianomaisten toimijoiden monenväliseen yhteistyöhön maatalouden, liikenteen, terveydenhuollon ja julkishallinnon aloilla.

Irlanti aikoo julkistaa strategiansa vuoden 2021 toisella neljänneksellä edellyttäen, että vaaditut edellytykset täyttyvät. Strategian keskeisiä painopistealoja ovat tekoälyn yhteiskunnalliset mahdollisuudet ja haasteet, tekoälyn käyttöönoton edistäminen irlantilaisten yritysten keskuudessa, tekoälyn käyttö julkisella sektorilla, vahva tekoälyä koskeva innovointiekosysteemi, tekoälyä koskeva koulutus, taidot ja lahjakkuus ja toimintaa tukeva data-, digitaali- ja televiestintäinfrastruktuuri sekä hallinto- ja sääntelykehys (mukaan lukien ihmisoikeudet, etiikka ja normit).

Latvia toteuttaa strategiaansa, joka julkaistiin helmikuussa 2020. Tällä hetkellä suunnitteilla olevat keskeiset aloitteet koskevat seuraavia toimia: digitalisaatio, jossa keskitytään tekoälyyn, uusien kieliparien lisääminen konekäännösjärjestelmiin, luonnollisen kielen käsittelyyn (NLP) liittyvien taitojen parantaminen, koneoppimisvälineet rikostutkinnan tarpeisiin ja tekoälyyn perustuvan ennakoivan palvelumallin kehittäminen kansalaisia varten.

Liettua harkitsee parhaillaan nykyisen, vuonna 2019 hyväksytyn kansallisen tekoälystrategiansa tarkistamista ja tarvittaessa päivittämistä. Suunnitteilla on investointitoimenpiteitä, joilla tuetaan kieliaineistojen kehittämistä tekoälyn tarpeisiin sekä tukijärjestelmiä tekoälyalan uusyrityksille ja tekoälymuutoksia toteuttaville yrityksille.

Luxemburg käynnisti marraskuussa 2019 hankepyynnön ministeriöille, jotta ne voisivat esittää ideoita tekoälyyn liittyvistä aloitteista, jotka auttaisivat ministeriöitä optimoimaan tai laajentamaan palvelujaan. Pyyntö johti yhteensä 14 hanke-ehdotukseen seitsemältä eri hallinnonalalta: kuusi voittajatiimiä sai rahoitusta hankkeensa käynnistämiseen sekä opastusta hankintaan, suunnitteluun ja palveluntarjoajien valintaan. Kun kutakin hanketta on kehitetty 6–9 kuukautta, hankkeen eteneminen riippuu konseptin oikeaksi todistamisesta ja kehitetystä mallista. Tieto- ja teknologia-alan oikeudellisista asiantuntijoista koostunut tiimi arvioi ja avusti finalisteja kehitystyössä. Tämä oppimiskokemus tuottaa kestäviä parannuksia Luxemburgin julkishallinnolle. Toinen ehdotuspyyntö käynnistettiin vuoden 2021 alussa. Lisäksi Luxemburgissa on ryhdytty järjestämään maksuttomia tekoälyn perusteita koskevia kursseja. Toinen tärkeä osa strategiaa oli tekoälyä koskevan julkisen kuulemisen käynnistäminen vuoden 2020 lopussa. Sen tulokset esitellään huhtikuun 2021 lopussa.

Alankomaat toteuttaa parhaillaan tekoälyä koskevaan kansalliseen strategiseen toimintasuunnitelmaan sisältyviä toimia. Digitalisaatiota (ja tekoälyä) koskevan kansallisen strategian yleinen päivitys tehdään vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Painopisteenä ovat ihmiskeskeistä tekoälyä, aktiivista tutkimus- ja innovointiekosysteemiä (julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus), inhimillistä pääomaa, kansainvälistä yhteistyötä, käyttöönottoa (pk-yritykset) ja sovelluksia koskevat vaatimukset: julkisen sektorin käyttö, älykäs teollisuus ja tekoäly yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi (terveys, energiasiirtymä, maatalous, liikkuvuus).

Puola hyväksyi joulukuussa 2020 tekoälyn kehittämistä Puolassa koskevan toimintasuunnitelman. Siinä keskitytään yhteiskuntaan, koulutukseen, tieteeseen, liike-elämään, yhteiskunnallisiin asioihin ja kansainvälisiin suhteisiin liittyviin toimiin, joiden strategisena tavoitteena on suojella ihmisten ihmisarvoa ja tukea reilun kilpailun edellytyksiä globaalisti. Puola panee täytäntöön luotettavan tekoälyn eettiset puitteet ja käynnistää mekanismin, joka varmistaa kukoistavan puolalaisen ekosysteemin eettisissä, oikeudellisissa, teknisissä ja kansainvälisissä ulottuvuuksissa. Puola perusti koordinoidun hallinnon keskuksen, jota isännöi digitaaliasioista vastaavana ministerinä toimiva pääministeri. Keskus koostuu tekoälypolitiikan täytäntöönpanon valvontaa käsittelevästä työryhmästä, tilapäisestä tekoälyä käsittelevästä tiedekomiteasta, tekoälyalan työmarkkinoiden seurantaryhmästä, kansainvälisen tekoälypolitiikan seurantakeskuksesta, oikeudellisesta työryhmästä ja ministeriöiden välisestä digitointikomiteasta.

Romania on käynnistänyt useita toimia kansallisen tekoälyä koskevan toimintakehyksen laatimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi. Romania käynnisti vuonna 2020 EU:n rahoittaman hankkeen kansallisen kehyksen luomiseksi tekoälyn alalle vuosiksi 2021–2027. Tekoälykehykseen sisällytetään sellaisia näkökohtia kuin koulutuksen ja osaamisen kehittäminen tekoälyn alalla, tekoälyyn liittyvän tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin lisääminen sekä akateemisella alalla että teollisuudessa, tekoälyinfrastruktuurien kehittämistä koskevan yhteistyön lujittaminen, eettisten tekoälyä ja tietosuojaa koskevien parametrien hyväksyminen parhaiden käytäntöjen tasolla ja näiden pilarien kyberturvallisuuteen liittyvien prioriteettien päällekkäisyys. Tämä työ edellyttää hallituksen, akateemisen ja yksityisen sektorin asiantuntemusta, sitä tuetaan teknologisilla ja oikeudellisilla konsulttipalveluilla, ja sen tavoitteena on luoda tekoälyä koskeva kansallinen strategiakehys. Tavoite pannaan täytäntöön vuosina 2021 ja 2022.

Slovakia päivittää toimintasuunnitelmassaan esitettyjä tekoälytoimia tarkistetun koordinoidun suunnitelman mukaisesti. 

Slovenia on hyväksymässä lopullisen tekoälyä koskevan kansallisen ohjelman vuosille 2020–2025. Ohjelman tavoitteena on jakaa yli 40 vuoden aikana tekoälyyn liittyvistä kansallisista tutkimustoimista kerättyä tutkimustietoa kuudella ensisijaisella painopistealalla uusien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi. Toimet kohdistuvat innovoinnin koko elinkaareen ja auttavat rakentamaan elinvoimaisen kansallisen ekosysteemin, jolla varmistetaan riittävä yleinen tietoisuus ja osaaminen sekä luottamus tekoälyyn. Kansalliseen tekoälyohjelmaan sisältyy kymmenen strategista tavoitetta sekä konkreettisia toimia niiden saavuttamiseksi. Näihin tavoitteisiin kuuluvat muun muassa suora tuki tutkimukselle, innovoinnille ja täytäntöönpanolle, elinvoimaisen ekosysteemin kehittämisen tukeminen innovointia ja tekoälyn käyttöönottoa varten, asianmukaisten digitaalisten taitojen varmistaminen, tehokas sääntely, kansalaisten luottamus ja asianmukainen kansainvälinen yhteistyö.

Espanjan joulukuussa 2020 julkaiseman vuosia 2021–2023 koskevan kansallisen tekoälystrategian tavoitteena on, että tekoäly auttaa vahvistamaan hyvinvointivaltiota ja tarjoaa myös tarvittavaa dataa ja resursseja innovoinnin ja teknologian kehittämisen vauhdittamiseksi. Strategiassa esitetään kokonaisvaltainen lähestymistapa, jolla valmistellaan yhteiskuntaa tekoälyn häiriöihin riittävillä taidoilla ja luotettavalla kehyksellä. Lisäksi siinä varmistetaan tutkimusyhteisölle mahdollisuudet tuottaa innovatiivisia ratkaisuja, joita arvoketjun toimijat, myös pk-yritykset, lopulta ottavat käyttöön. Strategiaan sisältyy myös keskeisenä osatekijänä vihreän tekoälyn ohjelma, jolla pyritään tehostamaan algoritmeja ja niiden käyttöä ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.

Ruotsi valmistelee strategiaa avoimen datan turvallisesta saatavuudesta ja datan käytöstä strategisena resurssina noudattaen kuitenkin tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevia sääntöjä. Strategian lähtökohtana on, että data on perusedellytys tekoälyn ja muun digitaalisen innovoinnin potentiaalin hyödyntämiselle. Strategia julkaistaan vuonna 2021, ja se täydentää merkittävästi aiemmin julkaistua Ruotsin kansallista tekoälystrategiaa.

Norja julkaisi strategiansa tammikuussa 2020. Strategiassa käsitellään tekoälyn kannalta tärkeitä aiheita, kuten dataa ja datan hallintaa, kieliaineistoja, viestintä- ja laskentainfrastruktuuria, tutkimusta ja korkea-asteen koulutusta sekä taitoja ja tekoälyyn perustuvaa innovointia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Strategiassa vahvistetaan eettiset periaatteet luotettavan tekoälyn kehittämiselle ja käytölle Norjassa. Strategiaan on suhtauduttu myönteisesti, ja hallitus pyrkii seuraamaan strategian lukuisia aloitteita. Yksi tärkeä virstanpylväs oli tekoälyä koskevan sääntelyn testausympäristön käyttöönotto yhdessä tietosuojaviranomaisen kanssa joulukuussa 2020. Painopisteenä on ollut myös data ja datan saatavuus. Tältä osin hallitus esitti parlamentille maaliskuussa 2021 datavetoista taloutta koskevan valkoisen kirjan.

Sveitsillä ei ole tekoälyä koskevaa strategiaa. Joitakin tekoälyn soveltamiseen liittyviä näkökohtia käsitellään kuitenkin syyskuussa 2020 hyväksytyssä Sveitsin uudessa digitaalistrategiassa. Lisäksi Sveitsin hallitus hyväksyi marraskuussa 2020 tekoälyä koskevat erityiset suuntaviivat, joiden tarkoituksena on antaa liittovaltion hallinnolle ja hallintotehtäviä hoitaville virastoille tekoälyä koskevat yleiset suuntaviivat ja siten varmistaa johdonmukainen tekoälypolitiikka. Suuntaviivojen soveltamista on tarkoitus arvioida säännöllisesti ja kehittää edelleen.

3.Jäsenvaltioiden investoinnit tekoälyyn

Monissa kansallisissa tekoälystrategioissa esitetään arvioita tarvittavista investoinneista tai osoitetaan erilliset määrärahat konkreettisille toimille. Luvut vaihtelevat suuresti, ja niitä on vaikea vertailla, koska niiden ajallinen kesto ja kattavuus vaihtelevat. Seuraavassa annetaan kuitenkin joitakin viitteitä määrärahojen suuruusluokista:

-Saksan hallitus varasi alun perin kolme miljardia euroa Saksan strategian täytäntöönpanoon vuosina 2019–2025, mutta se on nyt nostanut summan viiteen miljardiin euroon.

-Ranskan hallitus osoittaa 1,5 miljardia euroa tekoälyn kehittämiseen vuoden 2022 loppuun saakka.

-Tanska on osoittanut 200 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 27 miljoonaa euroa) investointirahastoon, jonka tarkoituksena on testata, laajentaa ja edistää tekoälyn käyttöönottoa julkisella sektorilla keskittyen erityisesti terveydenhuoltoon, julkishallintoon ja vihreään siirtymään.

-Espanja on varannut 600 miljoonaa euroa vuosiksi 2021–2023 ja aikoo mobilisoida 3,3 miljardia euroa yksityisiä investointeja. Vuodelle 2021 on budjetoitu 330 miljoonaa euroa.

-Ruotsin innovaatiovirasto Vinnova rahoitti vuonna 2020 tekoälyhankkeita 675 miljoonalla Ruotsin kruunulla (noin 67,5 miljoonalla eurolla). Vinnovan osarahoittamien tekoälyhankkeiden kokonaisrahoitus oli yhteensä 1 350 miljardia Ruotsin kruunua (noin 135 miljoonaa euroa), josta 50 prosenttia on yksityistä rahoitusta tai rahoitusta muista kansallisista ohjelmista. Vuoteen 2024 ulottuvassa kansallisessa innovaatio- ja tutkimusbudjetissa on osoitettu vähintään 550 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 55 miljoonaa euroa) digitaali- ja tekoälyteknologian tutkimukseen ja innovointiin sekä sen käyttöön ja vaikutuksiin yhteiskunnassa.

-Alankomaiden strategian liitteessä mainitaan, että hallituksen vuotuiset määrärahat tekoälyyn liittyvää innovointia ja tutkimusta varten ovat arviolta 45 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 määrärahat olivat 64 miljoonaa euroa. Alankomaat osoitti vuonna 2020 lisäksi 23,5 miljoonaa euroa Alankomaiden tekoälykoalitiota koskevaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen. Huhtikuussa 2021 käynnistettiin investointiohjelma, jolla maksimoidaan tekoälyn mahdollisuudet Alankomaiden taloudelle ja yhteiskunnalle. Ohjelmassa tehdään enintään 276 miljoonan euron lisäinvestoinnit tekoälyyn tulevina vuosina.

-Suomen hallitus esittää investointiluvut erikseen kunkin lippulaivatoimen osalta: esimerkiksi ”AI Business” ‑ohjelmaan on osoitettu 100 miljoonaa euroa neljän vuoden ajalle. Suomen tekoälykeskukselle on myönnetty 8,3 miljoonaa euroa lippulaivarahoitusta vuosille 2019–2022.

-Slovenia varaa kansallisen tekoälyohjelmansa luonnoksessa 110 miljoonan euron julkisen rahoituksen strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi vuoteen 2025 saakka.

-Sen jälkeen kun Tšekin kansallinen tekoälystrategia hyväksyttiin vuonna 2019, Tšekin teknologiavirasto, Tšekin tiedesäätiö ja vastaavat kansallisia varoja hallinnoivat elimet ovat tukeneet useita hankkeita yhteensä 120 miljoonalla eurolla.

(1)      Euroopan komission tiedonanto Koordinoitu tekoälysuunnitelma (COM(2018) 795 final).

(2)      Tekoälyä koskeva eurooppalainen lähestymistapa, mukaan lukien arvot, joiden pohjalta EU pyrkii edistämään tekoälyn kehittämistä ja käyttöönottoa, esitetään komission tiedonannossa Tekoäly Euroopassa (COM(2018) 237 final) ja asiakirjassa Valkoinen kirja tekoälystä – Eurooppalainen lähestymistapa huippuosaamiseen ja luottamukseen (COM(2020) 65 final).

(3)      Kaikkien jäsenvaltioiden ja Norjan allekirjoittama tekoälyä koskeva yhteistyöjulistus , huhtikuu 2018.

(4)      Tämän asiakirjan kunkin luvun alussa esitetään tiivis yhteenveto toimista ja ohjelma-asiakirjoista, jotka on hyväksytty EU:n tasolla vuoden 2018 koordinoidun suunnitelman hyväksymisen jälkeen.

(5)      Myös jotkin muut EU:n rahoitusvälineet, kuten koheesiopolitiikan ohjelmat, voisivat hyötyä tekoälyteknologian kehittämisestä ja käyttöönotosta. Komissio on valmis teknisen tuen välineen kautta auttamaan jäsenvaltioita tarkistamaan ja päivittämään kansallisia strategioitaan. Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 1).

(6)      Elpymis- ja palautumistukiväline on laajin elvytyspaketti, jota on koskaan rahoitettu unionin talousarviosta. Se tarjoaa jäsenvaltioille etupainotteista rahoitustukea ennennäkemättömät 672,5 miljardia euroa lainoina ja avustuksina elpymisen kannalta tärkeinä ensimmäisinä vuosina, ja 20 prosenttia tästä rahoituksesta ehdotetaan osoitettavaksi digitaaliseen tavoitteeseen. Tämä digitaalimenoja koskeva tavoite, jonka määrärahat ovat siten noin 134 miljardia euroa elpymis- ja palautumistukivälineen elinkaaren aikana, voi merkittävästi auttaa lisäämään investointeja esimerkiksi datan, pilvipalvelujen ja laskentainfrastruktuurien rakentamiseen, huippututkimuksen edistämiseen, innovoinnin, testauksen ja kokeilun tukemiseen sekä digitaaliteknologian käytön lisäämiseen julkishallinnossa ja yrityksissä.

(7)      Esimerkiksi luonnollisen kielen käsittelyn (Natural Language Processing, NLP) alalla (joka on yksi nopeimmin kehittyvistä tekoälyteknologioista) suurimmat mallit ovat kasvaneet yli 1 500-kertaisiksi (parametrien määrä kasvoi 100 miljoonasta vuonna 2018 175 miljardiin vuonna 2020; stateof.ai 2020 ) . Tekoälyteknologioiden kehittyminen vaikuttaa koko digitaaliseen toimitusketjuun: markkinoille kehitetään ja tuodaan uusia komponentteja (esim. parannettuja grafiikkasuorittimia ja neuromorfisia siruja), uusia laskentakonsepteja (kuten Edge Computing eli reunalaskenta ja Data Driven Computing eli datalaskenta), uutta datainfrastruktuuria ja uusia sovelluksia.

(8)      Maailmanlaajuisesti tekoälyä käyttävien yritysten määrä on kasvanut 270 prosenttia neljän edellisen vuoden aikana ja kolminkertaistunut viime vuonna. Gartner, Gartner survey shows 37 per cent of organisations have implemented AI in some form , 2019.

(9)       Ks. esim. Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu, Euroopan kahden biljoonan euron hyödyt: Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannusten kartoittaminen vuosina 2019–2024 . Äskettäin julkaistussa arvioinnissa tekoälyn ja robotiikan eettisiä näkökohtia koskevasta eurooppalaisesta kehyksestä saatavasta eurooppalaisesta lisäarvosta todetaan, että pelkästään tekoälyn etiikkaa koskevalla EU:n yhteisellä kehyksellä (verrattuna jäsenvaltioiden yksittäisiin toimiin) voitaisiin luoda 294,9 miljardin euron lisäys BKT:hen ja 4,6 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä (Evas, T., Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu, 2020).

(10)       Valkoinen kirja tekoälystä – Eurooppalainen lähestymistapa huippuosaamiseen ja luottamukseen (COM(2020) 65 final).

(11)      Tekoälyteknologialla on yhä suurempi vaikutus kaikilla talouden aloilla. Tässä koordinoidun suunnitelman vuoden 2021 uudelleentarkastelussa ehdotetaan kuutta toiminta-alaa keskitettyjä yhteisiä toimia varten. Alojen valinta perustuu kansallisten tekoälystrategioiden analyysiin, kahdenvälisiin kuulemisiin, jäsenvaltioiden ehdotuksiin ja saatavilla olevaan näyttöön tekoälyn käyttöönotosta ja markkinakehityksestä. Koordinoidun suunnitelman myöhemmissä tarkistuksissa voidaan harkita tarvetta lisätä suunnitelmaan uusia yhteisen toiminnan aloja.

(12)       Komissio antoi vuonna 2020 julkaistussa tekoälyä koskevassa valkoisessa kirjassa (COM(2020) 65 final) sekä vuoden 2018 koordinoidussa tekoälysuunnitelmassa (COM(2018) 795 final) sitoumuksen siitä, että se tulee ehdottamaan jäsenvaltioille koordinoidun suunnitelman tarkistamista.

(13)      Kaikissa toimissa on noudatettava kaikilta osin EU:n kilpailulainsäädäntöä ja erityisesti valtiontukea koskevia sääntöjä.

(14)      Tämä kehotus sisältyi myös helmikuussa 2019 annettuihin neuvoston päätelmiin (Euroopan unionin neuvosto, Neuvoston päätelmät koordinoidusta tekoälysuunnitelmasta , 6177/19, 11. helmikuuta 2019).

(15)      Ks. tämän asiakirjan lisäys 1 ja JRC:n tuleva AI Watch ‑raportti kansallisista tekoälystrategioista (2021).

(16)      AI Watch esitellään seuraavassa ”Yhteenveto toteutetuista toimista” ‑osiossa.

(17)      Teknistä tukea jäsenvaltioille kansallisten strategioidensa tarkistamiseksi ja päivittämiseksi on saatavilla teknisen tuen välineestä asetuksen (EU) 2021/240 mukaisesti.

(18)      Ks. myös toiminta-ala 2, joka koskee julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja huippuosaamista tutkimuksessa.

(19)

     Tässä osiossa esitetään tärkeimmät toimet. Komissio on lisäksi järjestänyt useita tekoälyä käsitteleviä teknisiä työpajoja eri sidosryhmien asiantuntijoiden kanssa. Näiden työpajojen tuloksista on keskusteltu muun muassa lokakuussa 2020 järjestetyssä huippuosaamisen ja luottamuksen ekosysteemejä käsittelevässä verkkokonferenssissa.

(20)       Tekoälyä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän verkkosivu (marraskuu 2020).

(21)       Luotettavaa tekoälyä koskevat eettiset ohjeet (2019) . Ohjeissa esitetään seitsemän keskeistä vaatimusta, jotka tekoälyjärjestelmien on täytettävä, jotta niitä voidaan pitää luotettavina. Erityisen arviointiluettelon tarkoituksena on auttaa tarkistamaan kunkin seuraavan keskeisen vaatimuksen täyttyminen: 1) ihmisen toimijuus ja ihmisen suorittama valvonta, 2) tekninen luotettavuus ja turvallisuus, 3) yksityisyyden suoja ja datan hallinta, 4) läpinäkyvyys, 5) monimuotoisuus, syrjimättömyys ja oikeudenmukaisuus, 6) yhteiskunnallinen ja ekologinen hyvinvointi sekä 7) vastuuvelvollisuus.

(22)       Policy and investment recommendations for trustworthy AI (2020).

(23)      Heinäkuussa 2020 ryhmä julkaisi yritysten ja muiden sidosryhmien laajan kuulemisen ja niiden kanssa toteutettujen testien jälkeen luotettavaa tekoälyä koskevan arviointiluettelon (ALTAI) itsearviointia varten (2020). Tämä itsearviointityökalu muuntaa EU:n tekoälyperiaatteet tarkistuslistaksi, joka ohjaa tekoälyn kehittäjiä ja käyttöönottajia.

(24)       Final Report of the High-Level Expert Group on the Impact of the Digital Transformation on EU Labour Markets (huhtikuu 2019).

(25)       Liability for artificial intelligence and other emerging digital technologies , loppuraportti (2019).

(26)       Ethics of Connected and Automated Vehicle s , riippumaton asiantuntijaraportti (kesäkuu 2020).

(27)       Euroopan ilmailualan tekoälyä käsittelevä korkean tason työryhmä .

(28)      Komission tiedonanto  Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteelle (COM(2020) 789 final).

(29)

     Vuonna 2020 perustettu tekoälyä sisäasioiden alalla käsittelevä asiantuntijaryhmä huolehtii säännöllisestä vuoropuhelusta ja näkemystenvaihdosta jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden viranomaisten välillä.

(30)       EU:n kyberturvallisuusviraston (ENISA)   kyberturvallisuutta käsittelevä monialainen ad hoc ‑asiantuntijaryhmä käsitteli tekoälyyn liittyviä aiheita . AI Cybersecurity Challenges: Threat Landscape for Artificial Intelligence on joulukuussa 2020 julkaistu tekoälyä koskeva uhkakuvaraportti. Siinä korostettiin tarvetta suojata tekoälyjärjestelmät ulkoisilta kyberturvallisuusriskeiltä ja väärinkäytöksiltä sekä uusia mahdollisuuksia käyttää tekoälyä kyberturvallisuuden tukemiseen. Äskettäin julkaistussa EU:n kyberturvallisuusstrategiassa digitaaliselle vuosikymmenelle (JOIN(2020) 18 final) korostettiin, että nykyistä uhkaympäristöä pahentavat geopoliittiset jännitteet, joita liittyy tekoälyn kaltaisten tehokkaiden ja strategisten teknologioiden hallintaan.

(31)       AI Watch on komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) hallinnoima seurantaväline, joka toimii koordinoidusti jäsenvaltioiden kanssa. Vuonna 2019 perustettiin jäsenvaltioiden edustajista koostuva AI Watchin ohjausryhmä, joka kokoontuu kahdesti vuodessa.

(32)

     Esimerkiksi seuraavissa asioissa: kansalliset tekoälystrategiat, tekoäly ja terveydenhoito, tekoälyn käyttö ja vaikutukset julkisissa palveluissa, tekoälyteknologian kehityksen seuranta, tekoälyn määritelmä, tekoälyn kehityksen aikajana ja maailmanlaajuista tekoäly-ympäristöä koskevat analyysit, mukaan lukien interaktiivinen tulostaulu.

(33)      Kaikki AI Watch ‑raportit ja ‑analyysit ovat julkisesti saatavilla AI Watch ‑verkkoportaalissa , jossa niistä voi antaa myös palautetta. Yleiskuvaus AI Watchin toiminnasta on esitetty AI Watchin vuoden 2019 toimintakertomuksessa . 

(34)      Lisätietoja IPSO-alustasta on asianomaisen toimen verkkosivulla . IPSO sisältää tällä hetkellä 43 erityistä tekoälyn käyttötapausta julkisten palvelujen alalla Euroopassa.

(35)       ATI-hankkeen tarkoituksena on analysoida ja seurata järjestelmällisesti kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa teollisuudessa kaikkialla EU:ssa. Se tarjoaa päättäjille ja teollisuuden ja tiedemaailman edustajille tilastotietoja edistyneiden teknologioiden kehittämisestä ja käytöstä, analyysiraportteja teknologisista suuntauksista, alakohtaisista tiedoista sekä tuotteista, analyysejä kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoon liittyvistä toimista ja välineistä ja teknologisista suuntauksista kilpailevissa talouksissa sekä pääsyn teknologiakeskuksiin ja innovaatiokeskittymiin kaikissa EU-maissa.

(36)

     Euroopan komissio, European enterprise survey on the use of technologies based on artificial intelligence (verkkosivu, heinäkuu 2020). Kysely on ensimmäinen EU:n laajuinen kvantitatiivinen katsaus tekoälyteknologian käyttöönottoon eurooppalaisissa yrityksissä. Se on tärkeä väline, jolla seurataan tekoälyn käyttöönottoa jäsenvaltioissa ja arvioidaan yritysten sisäisiä ja ulkoisia haasteita.

(37)      Eurostat, tulokset julkaistiin 21. tammikuuta 2020, data-aineisto ISOC_EB_AI.

(38)      Komission yhteenveto kuulemisen tuloksista (2020); kaikki julkiseen kuulemiseen saadut vastaukset ovat saatavilla asiaa koskevalla verkkosivulla .

(39)      Ks. jäljempänä oleva osio ”Vahvistetaan tiedonvaihtoa ja yhteistyötä jäsenvaltioiden välisen tekoälyä ja Euroopan teollisuuden digitalisointia käsittelevän ryhmän kautta”.

(40)      Tässä verkkofoorumissa on yli 4 000 jäsentä, jotka edustavat tiedeyhteisöä, liike-elämää ja teollisuutta, kansalaisyhteiskuntaa sekä EU:n kansalaisia ja päättäjiä. Tekoälyallianssin jäsenet ovat esimerkiksi antaneet yksityiskohtaista palautetta korkean tason asiantuntijaryhmän luotettavaa tekoälyä koskevista eettisistä ohjeista .

(41)      Ks. yleiskuvaus tekoälyallianssista Euroopan komission tekoälyallianssia koskevalla verkkosivulla (2020).

(42)      Ensimmäinen tekoälyallianssin kokous toi yhteen 500 jäsentä antamaan palautetta tekoälyä koskevan politiikan valmistelusta komissiossa. Toisessa kokouksessa, johon osallistui yli 1 900 jäsentä, keskusteltiin tekoälyä koskevasta valkoisesta kirjasta järjestetyn julkisen kuulemisen tärkeimmistä tuloksista sekä huippuosaamista ja luottamusta koskevan eurooppalaisen lähestymistavan luomiseen liittyvistä tulevaisuudennäkymistä. Tapahtuman aikana järjestetyissä työpajoissa käsiteltiin muun muassa biometristä tunnistamista, tekoälyä ja vastuuta, luotettavaa tekoälyä koskevia vaatimuksia, tekoälyn vaatimustenmukaisuuden arviointia, standardeja sekä suuririskisiä tekoälysovelluksia.

(43)      Tekoälymoduuli sisältyi vuoden 2021 kyselyyn, jonka tiedot julkaistaan tammikuussa 2022.

(44)      Kuten digitaalitalouden ja ‑yhteiskunnan indeksi (DESI) ja vuoden 2030 digitaalinen kompassi ja siihen liittyvät seurantatoimet, jotka otettiin käyttöön tiedonannossa 2030 Digital Compass: the European way for the Digital Decade (maaliskuu 2021).

(45)      Proposal for a Regulation of the European Parliament and of the Council laying down harmonised rules on Artificial Intelligence (Artificial Intelligence Act) and amending certain Union Legislative Acts (COM(2021) 206 final).

(46)       Ryhmä kokoontui kahdesti vuodessa. Tukiryhmä puolestaan kokoontui 2–3 kuukauden välein.

(47)      Suunnitelmaan sisältyvien toiminta-alojen edetessä ryhmä täydentää horisontaalista lähestymistapaa aihekohtaisilla ryhmillä ja aihe- ja alakohtaisilla työpajoilla.

(48)      Ks. esimerkiksi Saksan digitaali-innovaatiokeskittymää koskeva aloite .

(49)      Kuten Alankomaiden tekoälykoalitio ja Unkarin tekoälykoalitio .

(50)      Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman dataan liittyvät toimet toteutetaan yhteistyössä tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskevan yhteissuunnitellun eurooppalaisen kumppanuuden kanssa, ks. luku 4. Useissa toimissa käsitellään erityisesti sellaisten uusien teknologioiden tutkimusta ja kehittämistä, jotka mahdollistavat datan jakamisen yhteisissä eurooppalaisissa data-avaruuksissa.

(51)      Ks. esimerkiksi vaikutustenarviointiraportti ja taustaselvitys, joka liittyy ehdotukseen asetukseksi eurooppalaisesta datahallinnosta (marraskuu 2020).

(52)      Vahvistaakseen keskinäistä yhteistyötään ja yhdistääkseen voimansa seuraavan sukupolven pilvipalvelujen kehittämiseksi 27 EU:n jäsenvaltiota allekirjoittivat lokakuussa 2020 julkilausuman seuraavan sukupolven pilvipalvelujen rakentamisesta yrityksille ja julkiselle sektorille EU:ssa .

(53)      Euroopan komissio, Euroopan datastrategia (COM(2020) 66 final).

(54)      Tarkempia tietoja, ks. Euroopan komissio, Experts say privately held data available in the European Union should be used better and more (verkkosivu, kesäkuu 2020).

(55)      Tarkempia tietoja, ks. Euroopan komissio, Meetings of the Expert Group on Business-to-Government Data Sharing (verkkosivu, syyskuu 2020).

(56)      Euroopan komission ehdotus asetukseksi eurooppalaisesta datahallinnosta (COM(2020) 767 final).

(57)      Datan jakamisen tukemiseksi yritysten välillä komissio aikoo tukea myös Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta sellaisten alakohtaisten data-avaruuksien luomista, joilla on tarvittavat tekniset ja hallinnolliset mekanismit datan jakamiseksi yritysten, tutkijoiden ja julkisten organisaatioiden välillä.

(58)      Komissio esimerkiksi hyväksyy vuonna 2021 eurooppalaisen terveysdata-avaruuden, jolla täydennetään datahallintosäädöstä datan käyttöä terveydenhuollossa koskevilla erityissäännöillä.

(59)      Ks. komission vuoden 2021 työohjelma (s. 4) ja sen liite (kohta 6).

(60)      Perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56). Ks. myös luku 14, jossa käsitellään tekoälyn hyödyntämistä julkisella sektorilla.

(61)      Ks. esim. ” GAIA-X: A Federated Data Infrastructure for Europe ” ‑hanke ja lokakuussa 2020 annettu julkilausuma seuraavan sukupolven pilvipalvelujen rakentamisesta yrityksille ja julkiselle sektorille EU:ssa .

(62)      Euroopan komissio, Euroopan datastrategia (COM(2020) 66 final).

(63)      Komissio voi harkita myös muiden yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien perustamista muille aloille.

(64)      Esimerkkejä mittakaavan kasvattamisesta uudistusten ja investointien avulla.

(65)      Julkisten elinten, yritysten ja kansalaisten tuottaman datan määrän odotetaan kasvavan viisinkertaiseksi vuosina 2018–2025.

(66)      Myös laskentateho on kasvanut eksponentiaalisesti. Yhä kehittyneempi tekoälyteknologia edellyttää laitteistoilta enemmän laskentatehoa. Koneoppiminen voi vaatia tuhansien tietokoneiden laskentatehon. Koneoppimiseen tarkoitetut kiihdyttimet, kuten grafiikkasuorittimet, ovat mahdollistaneet vaaditun laskentatehon käyttöönoton.

(67)       Sen jälkeen, kun erityisiä kiihdyttimiä alettiin käyttää koneoppimiseen, tekoälyn suorituskyky on kaksinkertaistunut 3–4 kuukauden välein pääasiassa laitteiston optimoinnin ansiosta.

(68)      Erityisesti Edge AI ‑sovelluksissa (koska verkkoon liitettyjen laitteiden määrä lisääntyy käyttöpisteissä) mahdollisimman suuri energiatehokkuus on olennaisen tärkeää, joten monet tekoälytoiminnot on toteutettava laitteistoissa eikä ohjelmistojen avulla.

(69)      Esimerkiksi tällä tutkimusalalla uudet aivojen toimintaa jäljittelevät teknologiat, kuten neuromorfinen laskenta, voivat tarjota ennennäkemätöntä energiatehokkuutta.

(70)      Lisätietoja on komission elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevalla verkkosivulla .

(71)      Euroopan komission tiedonanto Vuotuinen kestävän kasvun strategia 2021 (COM(2020) 575 final).

(72)       Member States join forces for a European initiative on processors and semiconductor technologies .  

(73)      Lisätietoja aiheesta on ECSEL-yhteisyrityksen verkkosivustolla .

(74)      ”AI for digitising industry” ( AI4DI ).

(75)      ”Development of process technology and hardware platforms for neuromorphic computing” ( TEMPO ).

(76)      ”AI for new devices and technologies at the edge” ( ANDANTE ).

(77)      Ks. yhteinen julistus prosessoreista ja puolijohdeteknologioista .

(78)      Ks. KDT:n osalta myös luvussa 4 oleva ”Tulevat toimet” ‑osio.

(79)      Kumppanuudet otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 2002 osana eurooppalaista tutkimusaluetta tutkimustoiminnan hajanaisuuden poistamiseksi. Niitä rahoitetaan Horisontti 2020 ‑ohjelmasta ja vuodesta 2021 alkaen Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta.

(80)       BDVA on eurooppalaisen massadatayhteisön jäsenten muodostama järjestö, johon kuuluu johtavia eurooppalaisia T&I-organisaatioita ja ‑yrityksiä, kuten datan tarjoajia, käyttäjiä ja analyytikkoja. Kyseessä oleva julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus toteutettiin vuosina 2016–2020 Horisontti 2020 ‑ohjelman teollisuuden johtoasemaa koskevaan osaan sisältyvillä ehdotuspyynnöillä.

(81)       SPARC:n tavoitteena oli varmistaa pidemmän aikavälin sitoutuminen investoimaan kyseiselle alalle, jotta voitaisiin laatia yhteinen robotiikkaa koskeva eurooppalainen etenemissuunnitelma ja määrittää keinot tämän suunnitelman toteuttamiseksi julkisella tuella. Aloitteeseen sisältyi toimia, jotka kattoivat koko innovointisyklin tutkimuksesta markkinalähtöiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan ja innovatiivisten robotiikkateknologioiden testaamiseen ja pilotointiin todellisissa ympäristöissä.

(82)      Eksa-luokan laskennalla tarkoitetaan kykyä suorittaa miljardi miljardia (triljoona) operaatiota sekunnissa.

(83)      Suurteholaskennan sopimusperusteinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus kokosi yhteen teknologian tarjoajia ja käyttäjiä ETP4HPC-yhdistyksen ja tietotekniikkasovellusten osaamiskeskusten kautta. Kumppanuudessa keskityttiin eurooppalaisen suurteholaskentastrategian mukaisiin teknologioihin ja niiden käyttöön ja sovelluksiin sekä koulutukseen ja taitojen kehittämiseen. Euroopan komission ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta COM(2020) 569 final.

(84)       ECSEL-yhteisyritys .

(85)       Photonics21 .

(86)      European Faktoriesi of the Futuuri Research Association, Faktoriesi of the Futuuri Roadmap (verkkosivu, tammikuu 2021).

(87)      Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa käynnistetyt yhteissuunnitellut ja institutionaaliset kumppanuudet, ks. Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan sisältyviä eurooppalaisia kumppanuuksia koskeva verkkosivu.

(88)      Yhteissuunniteltu kumppanuus, ks. tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskevaa eurooppalaista kumppanuutta käsittelevä verkkosivu.

(89)      Kumppanuutta koskevassa ehdotuksessa korostetaan muun muassa työmarkkinaosapuolten osallistumisen merkitystä tälle julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudelle.

(90)      Kyseisen kumppanuuden visio, yleiset tavoitteet, tärkeimmät tekniset ja muut painopisteet, investointialat sekä tutkimuksen, innovoinnin ja käyttöönoton etenemissuunnitelma esitetään strategisessa tutkimus-, innovointi- ja käyttöönottosuunnitelmassa , joka ohjaa kumppanuuden toimintaa vuodesta 2021 eteenpäin. Kumppanuuden toiminnan aloittamista koskeva yhteisymmärryspöytäkirja on määrä allekirjoittaa huhtikuussa 2021.

(91)      Fotoniikan kuvantamisprosessit auttavat tekoälyä ”näkemään”. Tekoälyn alalla käytettyihin fotoniikkateknologioihin kuuluvat optiset anturijärjestelmät ja kuvankäsittelyteknologiat (esim. robottien ja autonomisten järjestelmien lyhytviiveiset ja erittäin luotettavat tunnistustekniikat ja älykamera-alustat, joissa on sisäänrakennettu kuvankäsittely; lisätietoja aiheesta on fotoniikkaa koskevasta eurooppalaisesta kumppanuudesta laaditussa ehdotusluonnoksessa (26. toukokuuta 2020).

(92)      Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa suunnitellut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet on esitelty Euroopan komission julkaisussa Coherence and synergies of candidate European partnerships under Horizon Europe (lokakuu 2020). Klusteriin 4 (”Digitaalitalous ja ‑teknologia, teollisuus ja avaruus”) on suunniteltu kymmenen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta.

(93)      BDVA on yksi EuroHPC-yhteisyrityksen yksityisistä osakkaista ja keskeinen kumppani tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskevassa eurooppalaisessa kumppanuudessa, se edistää voimakkaasti suurteholaskentaa, massadataa ja tekoälyä koskevien strategioiden ja etenemissuunnitelmien yhdenmukaistamista Euroopassa. Uusi kumppanuus jatkaa yhteistyötä ja pyrkii tiivistämään yhteyksiä muihin strategisesti merkittäviin eurooppalaisiin kumppanuuksiin, kuten KDT-kumppanuuteen, ”Made in Europe” ‑osuuskuntaan, verkottunutta ja automatisoitua liikkuvuutta (CCAM) koskevaan kumppanuuteen sekä esineiden internetin allianssiin.

(94)      Kansainvälistä ulottuvuutta käsitellään luvussa 7. AI Watchin raportissa TES analysis of AI Worldwide Ecosystem in 2009-2018 korostetaan vahvaa eurooppalaista tekoälyn tutkimusympäristöä, jossa EU:lla on maailmanlaajuinen johtoasema tekoälytutkimuksen eturintamassa olevien toimijoiden joukossa. Tulevassa vuodet 2009–2020 kattavassa raportissa nimetään EU alueeksi, jolla on eniten strategiseen tutkimukseen keskittyneitä toimijoita patenttien ja julkaisujen yhteistyöverkostoissa.

(95)      Arvio perustuu syyskuun 2020 tietoihin.

(96)      Näillä verkostoilla pyritään edistämään tutkimusta, lähentämään Euroopan monimuotoista akateemista tekoäly-yhteisöä ja tukemaan uusia lahjakkuuksia. Verkostojen toiminta kestää kolme vuotta (lukuun ottamatta yhtä, jonka toiminta kestää neljä vuotta). Tätä työtä on tuettu vahvasti EU:n tutkimustuella, jota rahoitetaan Horisontti 2020 ‑ohjelmasta ja Euroopan tutkimusneuvoston määrärahoista.

(97)      Tarkempia tietoja on seuraavilla hankekohtaisilla verkkosivustoilla: AI4Media , ELISE , Humaine-AI-net , TAILOR ja VISION (CSA).

(98)      Lisätietoa aiheesta on Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman klusterissa 4 (”Tekoäly, data ja robotiikka työssä”).

(99)      Tarkempia tietoja, ks. BDVA, Release of the SRIDA for the AI, Data and Robotics PPP (verkkosivu, 2020).

(100)      Vain 17 prosenttia pk-yrityksistä on integroinut digitaaliteknologiaa onnistuneesti, kun suurten yritysten keskuudessa tämä osuus on 54 prosenttia. ( Digitaali-innovaatiokeskittymiä koskevan työryhmän 1 raportti rahoituksen saatavuutta käsitelleestä työryhmän kokouksesta , maaliskuu 2018).

(101)      Testaus- ja kokeilulaitoksilla tuetaan pk-yrityksiä yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi.

(102)      Digitaali-innovaatiokeskittymät ovat asiointipisteitä, jotka auttavat yrityksiä parantamaan yritys- tai tuotantoprosessiensa, tuotteidensa tai palvelujensa kilpailukykyä digitaaliteknologian avulla.

(103)      Euroopan tilintarkastustuomioistuin, Euroopan teollisuuden digitalisointi: kunnianhimoinen aloite, jonka onnistuminen riippuu EU:n, valtioiden ja yritysten sitoutumisen kestävyydestä , erityiskertomus nro 19 (2020).

(104)      Euroopan komissio, European Digital Innovation Hubs in Digital Europe Programme (22. lokakuuta 2020).

(105)      Eurooppalaiset digitaali-innovaatiokeskittymät tekevät tiivistä yhteistyötä Yritys-Eurooppa-verkoston, Euroopan klusteriyhteistyöfoorumin, Startup Europen ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa. Ks. Pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten (COM(2020) 103 final).

(106)      Vuonna 2019 käynnistetyssä Horisontti 2020 ‑ohjelmasta rahoitetussa AI4EU -hankkeessa kehitetään ensimmäistä eurooppalaista tilauspohjaista tekoälyalustaa. Alustan käyttöönottotoimia ja yhteyksiä testaus- ja kokeilulaitoksiin ja eurooppalaisiin digitaali-innovaatiokeskittymiin suunnitellaan Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmassa.

(107)      Kuten algoritmit, ohjelmistokehykset, kehittämistyökalut, komponentit, moduulit, data, laskentaresurssit ja prototyyppitoiminnot.

(108)      Tämä kehotus noudattaa Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (COM(2018) 434 final – 2018/0227 (COD)) yhteisrahoitusperiaatteita (asetusta ei ole toistaiseksi julkaistu virallisessa lehdessä 15. joulukuuta 2020 tehdyn sopimuksen mukaisesti).

(109)      Elpymis- ja palautumistukivälinettä/EAKR:ää ja/tai kansallisia rahastoja voitaisiin käyttää sellaisen alueellisen ja/tai kansallisen digitaalisen alustan perustamiseen, joka kokoaa yhteen tekoälyn asiantuntijat, ratkaisujen tarjoajat ja yritykset (myös pk- ja startup-yritykset). Seuraavassa osiossa kuvataan, miten tekoälyn kehittäjät voivat hyötyä myös InvestEU-ohjelmasta ja muista nykyisistä rahoitusrakenteista.

(110)       Yhdessä Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) ja Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa.

(111)       First six Artificial Intelligence and Blockchain Technology funds backed by InnovFin raise a total of EUR 700 million (lokakuu 2020).

(112)      Tällä rahoitusvälineellä tuetaan tekoälyn alalla toimivia yrityksiä ja tekoälyn liitännäisteknologioita, kuten lohkoketjuteknologiaa, esineiden internetiä ja robotiikkaa. Tarkempia tietoja, ks. Euroopan investointipankki, EIB Group provides EUR 150 million to support artificial intelligence companies (2020).

(113)      Valtaosa EIC:n rahoitustoiminnasta perustuu alhaalta ylöspäin suuntautuvaan lähestymistapaan, jonka tarkoituksena on mahdollistaa sellaisten teknologioiden ja innovaatioiden tukeminen, jotka ulottuvat tieteen ja teknologian eri aloille, eri sektoreille tai sovellusaloille tai jotka edustavat uudenlaisia tieteellisiä tai teknologisia paradigmoja.

(114)      EIC:n Accelerator-pilottiohjelman kokonaisbudjetti oli yli 1,3 miljardia euroa vuosina 2019–2020. Ks. Euroopan komissio, Euroopan innovaationeuvostoa koskeva verkkosivu .

(115)       EIC - EIT: Working closer together for Europe’s innovators (tammikuu 2021).

(116)      InvestEU:n investointisuuntaviivoissa tekoäly on yksi kriittiseen infrastruktuuriin tehtäviä strategisia investointeja koskevaan osioon sisältyvistä digitaalisten investointien painopistealueista.

(117)      Ensimmäinen tällainen tapahtuma järjestetään digitaalistrategian yleiskokouksen yhteydessä Portugalin puheenjohtajakaudella (vuoden 2021 alkupuoliskolla).

(118)      EU:n ” Startup Nation Standard ” ‑aloitteen kohteena ovat jäsenvaltioiden toimet, jotka mahdollistavat startup-yritysten kasvun Euroopassa.

(119)       McKinseyn ( S haping the digital transformation in Europe , 2020) mukaan uusien digitaaliteknologioiden, myös tekoälyn, kumulatiivinen lisävaikutus BKT:hen voisi EU:ssa olla 2,2 biljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä (kasvua 14,1 prosenttia vuodesta 2017). PwC ( Sizing the prize: What’s the real value of AI for your business and how can you capitalise? , 2017) päätyy maailmanlaajuisessa ennusteessaan lähes vastaavaan kasvuun (15,7 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria).

(120)      Ks. esim. vaikutustenarviointi, joka liittyy ehdotukseen tekoälyä koskevasta eurooppalaisesta lähestymistavasta (tulossa).

(121)       Valkoinen kirja tekoälystä – Eurooppalainen lähestymistapa huippuosaamiseen ja luottamukseen (COM(2020) 65 final).

(122)      Luottamuksen ekosysteemi keskittyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että tekoälyä kehitetään eettisesti, ja huippuosaamisen ekosysteemi puolestaan toimiin, joilla edistetään vastuullista investointia, innovointia ja toteutusta tekoälyn alalla. Luottamuksen ekosysteemin vahvistamiseksi koordinoidun tekoälysuunnitelman uudelleentarkastelun lisäksi komissio esittää ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tekoälyä koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen vahvistamisesta (tekoälysäädös) ja tiettyjen unionin säädösten muuttamisesta (COM(2021) 206 final).

(123)      Euroopan komissio, European enterprise survey on the use of technologies based on artificial intelligence (heinäkuu 2020). Vastaajista 45 prosenttia ilmoitti nykyisten työntekijöiden puutteelliset taidot ja 57 prosenttia vaikeudet palkata uusia työntekijöitä, joilla on tarvittavat taidot, yhdeksi suurimmista esteistä. Joidenkin teollisuuden edustajien arvioiden mukaan tekoälyasiantuntijoiden määrä Euroopassa voisi enemmän kuin kaksinkertaistua, jos tarjolla olisi uusia ja kohdennettuja opiskelumahdollisuuksia (LinkedIn 2020).

(124)      Craglia (toim.) Artificial intelligence a European perspective , JRC Science for Policy Report, 2018.

(125)      Jäsenvaltioiden akateemiset laitokset ovat lisäksi lisänneet tekoälyyn liittyvää erityiskoulutustarjontaa korkea-asteen tasolla. Esimerkiksi ylempään korkeakoulututkintoon tähtääviin opintoihin kuuluvien tekoälyä käsittelevien kurssien määrä on kasvanut 10 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019. Tällaisia kursseja on tällä hetkellä tarjolla yhteensä noin 260. Tarkempia tietoja, ks. Righi, R. ym., Academic Offer of Advanced Digital Skills in 2019-20. International Comparison. Focus on Artificial Intelligence, High Performance Computing, Cybersecurity and Data Science , JRC Technical Report , 2020.

(126)      Tarkempia tietoja, ks. Righi, R. ym., Academic Offer of Advanced Digital Skills in 2019-20. International Comparison. Focus on Artificial Intelligence, High Performance Computing, Cybersecurity and Data Science, JRC Technical Report , 2020.

(127)      Euroopan komission tiedonanto vuotuisesta kestävän kasvun strategiasta 2021 (COM(2020) 575 final). Elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklassa kehotetaan valtavirtaistamaan sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille kansallisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi naisten ja tyttöjen digitaali- ja tekoälytaitojen kehittämisen ja parantamisen kannalta.

(128)      Suunnitelma sisältää useita tukitoimia, joiden olisi muun muassa edistettävä välillisesti tekoälytaitojen kehittämistä, mukaan lukien toimet, joilla parannetaan nopeita internetyhteyksiä koulutusta varten, kehitetään koulujen digitaalisia valmiuksia ja tuetaan uusiin teknologioihin, kuten tekoälyyn, perustuvaa innovointia oppimisen ja opetuksen parantamiseksi, parannetaan tietotekniikan ja tietoteknisen ajattelun opetusta koulutuksessa sekä laajennetaan onnistuneita hankkeita, kuten ”Digital Opportunity Traineeships” ‑hanketta, jolla tuetaan rajat ylittäviä mahdollisuuksia opiskelijoille parantaa digitaalitaitojaan työelämässä. Hankkeen pilottiversio tavoitti 16 000 opiskelijaa kahden vuoden ajanjaksolla.

(129)       EU:n koodausviikko on ruohonjuuritason aloite, jonka tavoitteena on edistää koodausta ja digitaalista lukutaitoa osallistavalla tavalla (2021). Aiheen opettamista aloittelevien opettajien käytettävissä on myös oppimateriaaleja ja opetussuunnitelmia laitteistojen rakentelusta ja robotiikasta.

(130)

      EU:n koodausviikko ; vuoden 2020 loppuun mennessä koodausviikkoon oli osallistunut yli 14 miljoonaa nuorta, joista lähes puolet oli tyttöjä. Vuonna 2021 EU:n koodausviikko tarjoaa maksuttoman ja avoimen verkkokurssin (MOOC) tekoälyn perusteista opettajille. Saatavilla on myös opastusta ja opetussuunnitelmia tekoälyn sisällyttämisestä oppitunteihin.

(131)      Euroopan komissio, Universities, SMEs and researchers join forces to deliver new Master courses in AI , 2021.

(132)      Aloitetta tuetaan Verkkojen Eurooppa ‑välineestä, joka pannaan täytäntöön vuonna 2021.

(133)      Ks. myös kohta 1.2 tekoälyä käsittelevästä korkean tason asiantuntijaryhmästä.

(134)      Ks. Skills-OVATE: Skills Online Vacancy Analysis Tool for Europe .  

(135)      Yksi JRC:n vuoden 2021 valmisteluasiakirjassa (tulossa) esitetty ehdotus vastavuoroisen tunnustamisen edistämiseksi on EU-merkin kehittäminen sellaisille maisteriohjelmille, jotka kattavat vaaditun sisällön, jotta niitä voidaan pitää ”tekoälyyn erikoistuneena EU:n maisteriohjelmana”.

(136)       Towards a vibrant European network of AI excellence (lokakuu 2020).

(137)      Aikaisempien Marie Skłodowska-Curie ‑toimien (2014–2020) henkilökohtaiset apurahat ja tutkimuksen ja innovoinnin henkilöstövaihtohankkeet ovat houkutelleet eniten tekoälyyn liittyviä hankkeita (384 + 76) ja seuraavaksi eniten innovatiivisia koulutusverkkoja (102) ja COFUND-hankkeita (12). Ks. yhteenveto ja analyysi Horisontti 2020 ‑puiteohjelman Marie Skłodowska-Curie ‑toimista rahoitetuista tekoälyhankkeista esimerkiksi tutkimuksen toimeenpanoviraston raportissa Meeting Report and Key Messages for Policy Consideration , Artificial Intelligence Cluster Meeting, 2020.

(138)      Euroopan komission tiedonanto Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten (COM(2020) 628 final). Ks. myös Euroopan komissio, Gender Equality – a Strengthened Commitment in Horizon Europe , helmikuu 2021.

(139)      Vain kolme prosenttia kaikista liiketalouden alan ylemmän korkea-asteen opinnoista sisältää tekoälymoduuleja ( Academic offer of advanced digital skills in 2019-2020 , JRC).

(140)      Ks. Valkoinen kirja tekoälystä, s. 28.

(141)      Ks. kohta 1.2.

(142)

     Komission vuonna 2020 julkaistussa tekoälyä koskevassa valkoisessa kirjassa esitetyt ehdotukset käynnistivät laajan julkisen kuulemisen siitä, miten voitaisiin kehittää huippuosaamisen ekosysteemejä ja luottamusta tekoälyyn Euroopassa.

(143)      Jäsenvaltioita kuultiin myös kilpailu- ja valtiontukisäännöistä mahdollisesti aiheutuvista tekoälyn kehittämisen esteistä. Tulokset eivät kuitenkaan vahvistaneet, että tällaiset säännöt muodostaisivat esteitä.

(144)      Ks. kohta 1.2.

(145)      Komissio hyväksyi ohjeet tiedonannossa Luottamuksen rakentaminen ihmiskeskeiseen tekoälyyn (COM(2019) 168 final).

(146)       Euroopan komission tekoälyä käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä, Assessment List for Trustworthy Artificial Intelligence for self-assessment, 2020.

(147)      Tämä tapahtui sen jälkeen, kun joulukuussa 2018 julkaistiin ohjeiden ensimmäinen luonnos, josta saatiin avoimessa kuulemisessa yli 500 kommenttia. Ks. tekoälyä käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä, Luotettavaa tekoälyä koskevat eettiset ohjeet (2019).

(148)      Myös JRC on käsitellyt luotettavaa tekoälyä ja tekoälyn vaikutuksia ihmisen käyttäytymiseen ja tutkinut sellaisia aiheita, kuten tekoälyn ammatilliset vaikutukset, sosiaaliset robotit ja inhimillinen kehitys sekä tekoäly ja monimuotoisuus. HUMAINT. Understanding the impact of Artificial intelligence on human behaviour .

(149)      Esimerkiksi tekoälyä koskevassa valkoisessa kirjassa todetaan, että komissio tutkii parhaillaan terveydenhuollolle ominaisia tekoälyyn liittyviä haasteita.

(150)      JOIN(2020) 18 final.

(151)

     Euroopan komission tiedonanto  Kaikki irti EU:n innovointipotentiaalista.   Teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva toimintasuunnitelma EU:n elpymisen ja palautumiskyvyn tukemiseksi . Ks. esim. M. Iglesias ym., Intellectual property and artificial intelligence  –  a literature review (JRC:n raportti, 2019), jossa käsitellään tekoälyn käytön mahdollisia vaikutuksia teollis- ja tekijänoikeuksien oikeudellisessa kehyksessä. Ks. myös ”Copyright and new technologies: copyright data management and artificial intelligence” (SMART 2019/0038) ja ”Trends and development in AI: challenges to the IPR framework” (SMART 2018/0052). Viimeksi mainitussa esitellään tekoälyn tukemien teosten tekijänoikeus- ja patenttisuojan uusinta kehitystä, ja sitä pidetään toimintapoliittisten vaihtoehtojen ja ratkaisujen yksityiskohtaisemman kehittämisen ja keskustelun lähtökohtana. Ks. myös tutkimus liikesalaisuuksia koskevan direktiivin soveltamisesta datatalouden yhteydessä (GRO/SME/20/F/206).

(152)      Tekoälyä koskevasta valkoisesta kirjasta järjestetyn julkisen kuulemisen yhdessä osiossa sekä sääntelykehystä koskevaa ehdotusta tukevaan vaikutustenarviointiin johtaneissa kuulemisissa on keskitytty nimenomaan tähän kysymykseen.

(153)      Ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja Evaluation of Council Directive 85/374/EEC of 25 July 1985 on the approximation of the laws, regulations and administrative provisions of the Member States concerning liability for defective products , accompanying the document Report COM(2018) 246 from the Commission to the European Parliament, the Council and the European Economic and Social Committee on the Application of the Council Directive , SWD(2018) 157 final; ks. myös komission kertomus tekoälyn, esineiden internetin ja robotiikan vaikutuksista turvallisuuteen ja vastuuvelvollisuuteen (COM(2020) 64 final).

(154)      Proposal for a Regulation of the European Parliament and of the Council on machinery products (COM(2021) 202 final).

(155)      Komissio aikoo hyväksyä ehdotuksen tuoteturvallisuusdirektiivin tarkistamisesta vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Lisäksi komission odotetaan antavan pian delegoituja säädöksiä radiolaitedirektiivin  2014/53/EU nojalla tiettyjen uusien tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa, kyberturvallisuutta ja verkostolle aiheutuvia haittoja sekä petosten torjuntaa koskevien vaatimusten vahvistamiseksi.

(156)      Esimerkiksi Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto (ENISA) voi päivittää tekoälyn uhkakuvaa teknologian kehityksen ja uusien haasteiden valossa.

(157)       EU:n kyberturvallisuusstrategia digitaaliselle vuosikymmenelle (JOIN(2020) 18 final).

(158)      Yhteinen tiedonanto EU:n vahvemmasta panostuksesta sääntöihin perustuvaan monenvälisyyteen (helmikuu 2021).

(159)      Esim. tekoälyä koskevat OECD:n periaatteet , jotka OECD:n jäsenmaat hyväksyivät toukokuussa 2019 tekoälyä koskevassa OECD:n neuvoston suosituksessa (OECD/LEGAL/0449); tekoälyä koskeva vuoropuhelu , joka käytiin Saudi-Arabian puheenjohtajakaudella vuonna 2019 G20-ryhmän digitaalitalouden työryhmässä (DETF) osana pyrkimyksiä edistää tekoälyä koskevia G20-maiden periaatteita ; Unescon luonnos suositukseksi tekoälyn etiikasta sekä ITUn ”AI for Good” ‑huippukokous , joka on toimintakeskeinen, maailmanlaajuinen ja osallistava tekoälyä käsittelevä YK:n foorumi.

(160)       Malicious uses and abuses of artificial intelligence , Europolin, UNICRIn ja Trend Micron yhteinen raportti (2021).

(161)      Plonck, A., The Global Partnership on AI takes off – at the OECD , 9. heinäkuuta 2020.

(162)      OECD, OECD Network of Experts on AI (ONE AI) (verkkosivu, 2020).

(163)      Ks. Euroopan komissio, European Commission and OECD collaborate on global monitoring and analysis of Artificial Intelligence developments (verkkosivu, helmikuu 2020).

(164)      Ks. Euroopan parlamentin kanta P9_TC1-COD(2016)0295, 5 artikla, 10 artikla ja 26 artiklan 2 kohta, joka koskee Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission marraskuussa 2020 aikaansaamaa alustavaa sopimusta kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta 5 päivänä toukokuuta 2009 annetun (uudelleenlaaditun) neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 lopullisesta tekstistä. Neuvoston odotetaan hyväksyvän päivitetyn asetuksen huhtikuun 2021 aikana, ennen kuin se voi tulla voimaan (90 päivän kuluttua sen julkaisemisesta).

(165)      JOIN(2020) 22 final

(166)      Euroopan komissio, Joint Statement on the 17th European Union – United States Information Society Dialogue , verkkosivu (heinäkuu 2020).

(167)      Tähän sisältyvät operatiivisen ja korkean tason keskustelut Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuskomitean kanssa tekoälystä , osallistuminen CEPSin/Brookingsin järjestämään transatlanttiseen vuoropuheluun sekä osallistuminen Saksan Marshall-rahaston rahoittamiin biometristen tietojen käsittelyä ja kasvojentunnistusta koskeviin tapahtumiin.

(168)      WIPO, WIPO begins public consultation process on artificial intelligence and intellectual property policy (verkkosivu, 13. joulukuuta 2019).

(169)      Tarkempia tietoja hankkeesta, ks. Euroopan komissio, Advancing Collaboration and Exchange of Knowledge Between the EU and Japan for AI-Driven Innovation in Manufacturing (verkkosivu, 2020).

(170)      Tarkempia tietoja, ks. esim. ” Imaging COVID-19 AI ” ‑aloite. Kyseessä on useita keskuksia osallistava eurooppalainen hanke, jolla kehitetään tietokonetomografian (TT) käyttöä covid-19-taudin diagnosoinnissa hyödyntämällä syväoppivaa tekoälyteknologiaa covid-19:n automatisoituun havaitsemiseen ja luokitteluun TT-kuvien perusteella sekä taudin vakavuuden arvioimiseen mittaamalla keuhkojen toimintakykyä. Hanketta tukee eurooppalainen lääketieteellisen kuvantamisinformatiikan yhdistys EuSoMII.

(171)      Ks. esim. De Nigris S. ym, AI and digital transformation: early lessons from the COVID-19 crisis , JRC Science for Policy Report, 2020.

(172)      Euroopan komissio, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma , COM(2019) 640 final, joulukuu 2019.

(173)      Joulukuun 17. päivänä 2020 kokoontunut ympäristöneuvosto käsitteli digitalisaatiota ja vihreää siirtymää koskevaa kahta yhteiskunnallista haastetta 17. joulukuuta 2020 hyväksytyissä neuvoston päätelmissä Digitalisaatio toimimaan ympäristön hyväksi , jossa käsiteltiin tekoälyn mahdollisia suoria ja välillisiä kielteisiä ympäristövaikutuksia ja jäsenvaltioiden merkitystä tekoälyn kehittämisestä ja soveltamisesta ympäristön alalla saatujen kokemusten ja oppien jakamisessa.

(174)       Ministeritason julistus, A Green and Digital Transformation of the EU , maaliskuu 2021.

(175)      Ks. esim. Euroopan komissio, Digital solutions for zero pollution for a wider discussion of AI-based solutions in different settings, including manufacturing and agriculture, to achieve the ‘zero pollution’ ambition (tulossa keväällä 2021).

(176)      Tekoälyn käyttöä julkisella sektorilla käsitellään luvussa 14.

(177)      Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman puitteissa. Lisätietoja eurooppalaisista data-avaruuksista on luvussa 2; ks. myös Euroopan komissio, Euroopan datastrategia , helmikuu 2020.

(178)      ”Destination Earth” ‑aloitteessa hyödynnetään laajasti Sentinel-satelliittien ja Copernicus-palvelutuotteiden tarjoamia Copernicus-dataresursseja. Aloitteessa kehitetyt tekoälyratkaisut puolestaan auttavat kehittämään Copernicus-ohjelmaa.

(179)      Digitaalinen kaksonen tarjoaa asiantuntijoille ja myös muille tahoille räätälöidyn pääsyn korkealaatuiseen dataan, palveluihin, malleihin, skenaarioihin, ennusteisiin ja visualisointeihin (esim. ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien strategioiden mallintaminen ja katastrofiriskien hallinnan skenaariot äärimmäisten sääilmiöiden ja geofysikaalisten tapahtumien yhteydessä). Federoitu pilvipohjainen mallinnus- ja simulointialusta tarjoaa pääsyn dataan, kehittyneeseen laskentainfrastruktuuriin, ohjelmistoihin, tekoälysovelluksiin ja analytiikkaan. Ks. Euroopan komission ”Destination Earth (DestinE)” ‑aloitetta koskeva verkkosivu .

(180)      Myös tekoälyä, dataa ja robotiikkaa koskeva julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus (ks. luku 4) osallistuu tekoälyä koskevan alakohtaisen vuoropuhelun vahvistamiseen osana sen vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvää toimintaa.

(181)       Ks. Euroopan komission verkkosivut ympäristöä säästävästä hankinnasta ja datakeskuksiin, konesaleihin ja pilvipalveluihin sovellettavista ympäristöä säästävän hankinnan kriteereistä (2020).

(182)       Esim. Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) toimet ( International standards for an AI-enabled future , 2020).

(183)      Tarkempia tietoja, ks. De Nigris S. ym., AI uptake in health and Healthcare, 2020 , JRC AI Watch Technical Report, 2020.

(184)      Tekoäly voi tuottaa dataa diagnoosin ja hoitojen tueksi, mutta ihmiskliinikon olisi aina tehtävä lopulliset valinnat (ihmisen suorittama valvonta).

(185)      Tekoälyjärjestelmät antavat potilaille mahdollisuuden seurata terveyttään itse ja parantavat terveydenhuollon saatavuutta myös syrjäisillä ja vähävaraisilla alueilla. Ihmisen digitaaliset kaksoset (eli ajantasaiset, yksilölliset mallit, joissa otetaan huomioon ihmisen fysiologiaan, toimintaan, käyttäytymiseen jne. liittyvät näkökohdat) voivat parantaa sairauksien ennaltaehkäisyä, varhaista diagnosointia ja tehokasta hoitoa.

(186)      Esim. tekoälyä koskevaan yhteistyöjulistukseen (10. huhtikuuta 2018) liittyvässä komission tiedonannossa, tekoälyä koskevassa valkoisessa kirjassa, luotettavaa tekoälyä koskevissa eettisissä ohjeissa (8. huhtikuuta 2019) ja vuoden 2018 koordinoidussa suunnitelmassa.

(187)

     Tekoälytyökaluja käytetään myös seurannan ja hoidon parantamiseen. Yhteenveto komission tukemista hankkeista, ks. Digital health technologies addressing the pandemic (verkkosivu, 2020).

(188)      Tekoälyjärjestelmiä on hyödynnetty pandemian eri osa-alueisiin puuttumisessa; esimerkiksi Exscalate4CoV -lippulaivahankkeen tavoitteena on nopeuttaa uusien covid-19-hoitojen kehittämistä. Ks. komission verkkosivu Digital technologies - actions in response to coronavirus pandemic: Data, artificial intelligence and supercomputers .

(189)      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(190)       Von der Leyenin komission painopisteet vuosiksi 2019–2024.  

(191)      Tavoitteiden ja toimien osalta ks. komission verkkosivut eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta .

(192)      Komission etenemissuunnitelma, Digitaaliset terveystiedot ja ‑palvelut – eurooppalainen terveystietoalue , 2020.

(193) Euroopan komissio, Euroopan lääkestrategia , 2020.

(194)      Euroopan terveysunionia koskeva paketti: COM(2020) 724, COM(2020) 725, COM(2020) 726, COM(2020) 727.

(195)      Digitalisaatio vaikuttaa lääkkeiden keksimiseen, kehittämiseen, valmistukseen, näytön tuottamiseen, arviointiin, toimitukseen ja käyttöön. Digitaalisia järjestelmiä ovat esimerkiksi tekoälyyn perustuvat järjestelmät, joita hyödynnetään sairauksien ehkäisyssä, diagnosoinnissa, hoidossa, hoidon valvonnassa sekä tietojen keräämisessä yksilöllistettyä hoitoa ja muita terveydenhuollon sovelluksia varten.

(196)      https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_21_342

(197)       Vuonna 2020 valittiin ja käynnistettiin neljä hanketta ( ProCAncer-I , CHAIMELEON , EuCanImage ja INCISIVE ) .

(198)      Tarkempia tietoja suunnitellusta aloitteesta, ks. Digitaaliset terveystiedot ja -palvelut – eurooppalainen terveystietoalue , 2020.

(199)      Euroopan komissio, EU:n yleisen lääkelainsäädännön arviointi ja tarkistaminen , 2021.

(200)      EU4Health 2021–2027 – visio terveemmästä Euroopan unionista.

(201)      Ks. tarkempia tietoja ’avoimen strategisen riippumattomuuden’ käsitteestä komission tiedonannon Avoin, kestävä ja määrätietoinen kauppapolitiikka 2.1 kohdassa.

(202)      Robotiikka tukee tehokkuuden, optimoinnin, laadun ja kestävyyden lisäämistä sekä teollisuudessa että palveluissa. Ks. Duch-Brown, N. ja Rossetti, F. (2021), Evolution of the EU market share of robotics: data and methodology, JRC Technical Report.

(203)      Yli 65-vuotiaiden osuus Euroopan väestöstä kasvaa 20 prosentista vuonna 2018 31 prosenttiin vuonna 2100. Lisätietoja on Eurostatin verkkosivulla .

(204)      Zillner, S. ym., Strategic Research, Innovation and Deployment Agenda, AI, Data and Robotics Partnership, Third release , syyskuu 2020. BDVA, euRobotics, ELLIS, EurAI ja CLAIRE.

(205)      Euroopan komission tiedonanto, Siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden synergioita koskeva toimintasuunnitelma (COM(2021) 70 final). Toimintasuunnitelman mukaan ”komissio perustaa yksiköihinsä EU:n kriittisten teknologioiden seurantakeskuksen”.

(206)      Ks. luku 4.

(207)      Tekoäly voi tukea demokraattisia prosesseja esimerkiksi parantamalla päätöksentekoprosesseja, data-analyysiä tai kansalaisvaikuttamista ja kansalaisten osallistamista. Esimerkkejä kansalaisvaikuttamisesta, ks. Savaget, P., Chiarini, T. ja Evans, S., ”Empowering political participation through artificial intelligence”, Science and Public Policy, 46(3), 2019.

(208)      Ks. luku 9 kestävää tekoälyä koskevista julkisen sektorin toimista.

(209)      Kuten tekoälyä koskevassa valkoisessa kirjassa ehdotetaan.

(210)       JRC:n AI Watch ‑raportti kansallisista tekoälystrategioista (tulossa vuonna 2021).

(211)      Misuraca, G. ja Van Noordt, C., AI Watch – Artificial intelligence in public services , JRC Science for Policy Report (2020).

(212)      Yhteinen AI Watchin tutkimukseen pohjautuva hanke JRC:n kanssa. Kyseisessä tutkimuksessa esitetään myös yhteenveto jäsenvaltioissa jo käytössä olevista asiaankuuluvista sovelluksista ja autetaan ymmärtämään julkisten palvelujen tarjoamista tukevia vaikutuksia ja lisäarvoa.

(213)      Tarkempia tietoja, ks. Verkkojen Eurooppa ‑välineen eTranslation-alusta .

(214)      Verkkoportaali avattiin maaliskuussa 2020 myös pk-yrityksille. Pk-yritysten osuus käyttäjistä on jo lähes yhtä suuri kuin julkishallinnon osuus.

(215)      Ks. Euroopan komission ISA²-verkkosivu ”Bringing new technologies in the public sector” tekoälyyn liittyvistä toimista ISA²-ohjelmassa (julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja koskeva EU:n ohjelma) (2018).

(216)      Ks. Euroopan komissio, Innovative public services action (verkkosivu, 2018).

(217)       Euroopan komissio, Study on the use of innovative technologies in the justice field , syyskuu 2020.

(218)       Verkkoseminaarit järjestetään oikeudenkäytön digitalisoinnista Euroopan unionissa 2 päivänä joulukuuta 2020 annetun tiedonannon (COM(2020) 710 final) mukaisesti.

(219)      Ks. Valkoinen kirja tekoälystä .

(220)      Adopt AI ‑ohjelma auttaa rakentamaan tällaista siltaa järjestämällä kysynnän ja tarjonnan yhdistämistä edistäviä tapahtumia ja mahdollisuuksia. Vuoropuhelujen, hackathonien ja esikaupallisten hankintojen kaltaiset välineet auttavat toimittajia vastaamaan paremmin hankintapyyntöihin ja viranomaisia puolestaan ymmärtämään markkinoita paremmin ja muotoilemaan kohdennettuja hankintoja.

(221)       Julkisista hankinnoista annetun direktiivin (2014/24/EU) 40 artiklan mukaisesti julkiset ostajat julkaisevat ennakkoilmoituksia Tenders Electronic Daily ‑portaalissa (TED) käynnistääkseen EU:n laajuisia läpinäkyviä ja syrjimättömiä alustavia markkinakartoituksia.

(222)

     Ks. Euroopan komissio, Euroopan datastrategia (COM(2020) 66 final).

(223)      EU-tason tietoja (julkisia hankintasopimuksia koskevat jälki-ilmoitukset TEDissä) ja jäsenvaltioiden avoimet data-aineistot.

(224)       Meneillään olevan tekoälyn käyttöönottoa julkisella sektorilla koskevan AI Watch ‑selvityksen odotetut tulokset.

(225)      ’Paikallisilla digitaalisilla kaksosilla’ tarkoitetaan virtuaalista esitystä tietyn kaupungin dataan liittyvistä fyysisistä resursseista. Tällaiset digitaaliset kaksoset voivat keskittyä esimerkiksi äärimmäisiin sääilmiöihin, kaupunkisuunnitteluun tai kriisinhallintaan. Koneoppimisen avulla voidaan tehostaa kaupungin toimintaa luomalla simulaatioita tai malleja tai toteuttamalla reaaliaikaista seurantaa. Euroopan komissio, Workshop Report: Digital Twins of cities , 2020.

(226)      ”Open and Agile Smart Cities (OASC)”, MIM 5: Fair AI and Algorithms (2020).

(227)      ”Join, Boost, Sustain: the European way of digital transformation in cities and communities”; lisätietoja on Living-in.EU-liikkeen verkkosivustolla.

(228)      Kun otetaan huomioon tämän toiminta-alan merkitys ja tarve varmistaa perusoikeuksien suojelu, lainvalvontaan ja maahanmuutto- ja turvapaikka-asioihin liittyviä päätöksiä ei pidä koskaan tehdä yksistään tekoälypohjaisten hakemusten perusteella. Tekoälyjärjestelmät antavat tukea esimerkiksi tarjoamalla vinkkejä käytännön tutkintaa tai arviointia varten, mutta ihminen tekee aina lopullisen päätöksen.

(229)      Tarkempia tietoja tekoälysovellusten käytöstä sisäasioiden alalla jäsenvaltioissa, ks. esim. JRC, Artificial Intelligence in public services (2020).

(230)

     Tekoälyn käyttöä julkisissa palveluissa koskevassa julkaisussaan JRC (2020) toteaa, että kaikkiaan 11 jäsenvaltiolla on käytössä yhteensä 25 tekoälysovellusta sisäasioiden alalla. 

(231)      Tekoälyteknologiaa käytetään esimerkiksi seuraavissa tarkoituksissa: data-analytiikka, laajennettu todellisuus ja virtuaalitodellisuus yleisen turvallisuuden mallintamiseksi massatapahtumissa, kyberuhkien automaattinen havaitseminen, miehittämättömien ilma-alusten ja robotiikan avulla toteutettavat etsintä- ja pelastusoperaatiot, matkustajien seulonta ja turvapaikkahakemusprosessin helpottaminen (virtuaaliavustajat ja käännösohjelmat).

(232)      Europolin, UNICRIn ja Trend Micron yhteinen raportti: Malicious uses and abuses of Artificial Intelligence , julkaistu 19. marraskuuta 2020 (https://www.europol.europa.eu/publications-documents/malicious-uses-and-abuses-of-artificial-intelligence).

(233)      Neuvoston päätelmät sisäisestä turvallisuudesta ja Euroopan poliisikumppanuudesta (2020).

(234)      Neuvoston päätelmät sisäisestä turvallisuudesta ja Euroopan poliisikumppanuudesta (2020).

(235)      Euroopan komission tiedonanto, EU:n terrorismin vastainen ohjelma: ennakointi, ennaltaehkäisy, suojelu ja vastatoimet (COM(2020) 795 final). Ks. myös Europolin, UNICRIn ja Trend Micron yhteinen raportti: Malicious uses and abuses of Artificial Intelligence (2021).

(236)      Neuvoston pyynnön mukaisesti keskus tarjoaa ensisijaisesti koordinointimekanismin EU:n poliisiviranomaisten (Europol), rajajoukkojen (Frontex) ja sisäasioiden tietotekniikkajärjestelmien (eu-LISA) ja komission välillä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii sisäisen turvallisuuden pysyvä komitean kolmen vuoden toimikaudeksi nimittämä jäsenvaltioiden edustaja ja Euroopan komission (sisäasioiden pääosaston) edustaja. Keskuksen tavoitteena on tukea osallistuvia tahoja tietojen ja osaamisen jakamisessa, yhteisten hankkeiden perustamisessa sekä merkityksellisten tulosten ja teknisten ratkaisujen levittämisessä, kuten EU:n turvallisuusunionistrategiassa ilmoitettiin. Ks. myös https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-5757-2020-INIT/en/pdf

(237)      Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/794 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Europolin yhteistyöstä yksityisten osapuolten kanssa, rikostutkintaa tukevasta Europolin suorittamasta henkilötietojen käsittelystä sekä Europolin roolista tutkimuksessa ja innovoinnissa (COM(2020) 796 final).

(238)      Komission ehdotus COM(2020) 796 final, johdanto-osan 38 kappale.

(239)      Euroopan komission tiedonanto, Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskeva EU:n strategia vuosiksi 2021–2025 (COM(2021) 170 final).

(240)       Saksan puheenjohtajakaudella käynnistetyn ”Migration 4.0: The Digital Transformation of Migration Management” ‑aloitteen jatkotoimi.

(241)      Tämä aloite mahdollistaa lainvalvonta- ja turvallisuusvirastojen tekoälypohjaisten järjestelmien algoritmien tutkimuksen, kehittämisen, testauksen, koulutuksen ja validoinnin erityyppisten data-aineistojen pohjalta, mukaan lukien pseudotoiminnalliset ja anonymisoidut data-aineistot.

(242)      Tämä toimesta ilmoitettiin 17. joulukuuta 2020 tekoälyn käyttöä sisäasioiden alalla käsittelevässä asiantuntijaryhmässä.

(243)      Tämä aloite perustuu raporttiin Opportunities and challenges for the use of artificial intelligence in border control, migration and security (2020). Komissio ilmoitti tästä toimesta yhteentoimivuusfoorumissa 28. lokakuuta 2020. Ensimmäinen konseptin toimivuuden osoittava hanke käynnistettiin 19. heinäkuuta 2020 ja saatiin päätökseen joulukuussa 2020. Selvityksessä nostettiin esiin mahdollisia tekoälysovelluksia, joista osaa kokeillaan vuonna 2021 toteutettavassa konseptin toimivuuden osoittavassa hankkeessa.

(244)      Euroopan komissio, Feasibility study on a forecasting and early warning tool for migration based on artificial intelligence technology , 2021.

(245)      Ks. 17. joulukuuta 2020 annettujen neuvoston päätelmien Digitalisaatio toimimaan ympäristön hyväksi osio ”Tekoälyn käyttö ympäristönsuojelutarkoituksiin”; ks. myös jäsenvaltioiden nykyisistä hankkeista huhtikuussa 2020 julkaistu hyviä käytäntöjä koskeva asiakirja ympäristörikollisuuden torjunnasta ja CMS Legalin elokuussa 2019 julkaisema selvitys Artificial Intelligence in environmental monitoring .

(246)       Lokakuun 29. päivä 2020 annettu Passaun julistus aiheesta ”älykästä liikkuvuutta koskeva sopimus: digitalisaation hyödyntäminen, jotta tulevaisuuden liikkuvuus olisi kestävää, turvallista ja tehokasta”. Julistuksen ovat laatineet jäsenvaltiot ja komissio, ja sen ovat allekirjoittaneet 30 EU- ja EFTA-maata.

(247)      Euroopan komission tiedonanto Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteelle (COM(2020) 789 final).

(248)      Tällä hetkellä alalla ei ole kattavaa etenemissuunnitelmaa, joka auttaisi alaa hyödyntämään tekoälyn koko potentiaalin (myös datakysymyksiä laajemmin) ja hallitsemaan tekoälyyn liittyviä liikenteen ja logistiikan haasteita.

(249)      Ks. tiedonanto COM(2020) 789 final.

(250)      Eurocontrol, Fly AI Report - Demystifying and Accelerating AI in Aviation/ATM , maaliskuu 2020.

(251)      Datankeruu kattaa seuraavat tiedot: lentoturvallisuustiedot, ilmailun valvontaa (lennonjohto) koskevat tiedot, säätiedot sekä satelliittivälitteiset tiedot yhteistä prosessointia ja älykästä data-analyysiä varten, jotta voidaan analysoida ja parantaa ilmailun turvallisuutta ja turvaamista, ympäristönsuojelun tasoa sekä turvallista toimintaa.

(252)      Tarkempia tietoja innovaatio-ohjelmista on Shift2Rail-yhteisyrityksen T&I-ohjelmassa . Tekoälyyn liittyviä kysymyksiä käsitellään erityisesti seuraavissa innovaatio-ohjelmissa: ”4 – Houkuttelevien rautatiepalvelujen tietotekniikkaratkaisut ” (esim. ”My-Trac”-hanke), ”3 – Infrastruktuuri”(esim. infrastruktuurin ja robotiikan kuntoon perustuva ylläpito) ja ”2 – Liikenteenhallinta” (esim. kapasiteetin suorituskyky, automaattinen junanhallinta).

(253)      Hankkeeseen osallistuu 13 maata, ja se kattaa jokiliikenteen tietopalveluihin perustuvien liikennekäytäväpalvelujen määrittelyn, toteutuksen ja kestävän toiminnan.

(254)       Loppuraportti (2020).

(255)      Myös ENISAn ja JRC:n tutkimuksessa korostettiin kyberturvallisuuden merkitystä autonomisissa ajoneuvoissa käytettävien tekoälyteknologioiden päivittämisessä ja tekoälyn mahdollisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen; ks. ENISA ja JRC, ”Cybersecurity Challenges in the Uptake of Artificial Intelligence in Autonomous Driving”, 2021.

(256)      Automatisoituja ajoneuvoja, kyberturvallisuutta ja ajoneuvojen ohjelmistopäivityksiä koskevia uusia sääntöjä aletaan soveltaa osana ajoneuvojen tyyppihyväksyntää ja markkinavalvontalainsäädäntöä 6. heinäkuuta 2022 alkaen.

(257)      ”Example of component of reforms and investments – Clean, smart and fair urban mobility”.

(258)      Ks. esim. Horisontti 2020 ‑ohjelmaan sisältyvä CYBELE-hanke, jossa ehdotetaan skaalautuvaa massadata-analytiikkaa täsmäviljelyä ja karjankasvatusta varten, sekä IoF 2020  ‑hanke, jolla vauhditetaan esineiden internetiä maatalouselintarvikealalla.

(259)      Ks. esim. Horisontti 2020 ‑ohjelmaan sisältyvä GenTORE -hanke, jossa ehdotetaan genominhallintavälineitä häiriönsietokyvyn ja tehokkuuden optimoimiseksi.

(260)      Ks. esim. Horisontti 2020 ‑ohjelmaan sisältyvä BACCHUS -hanke, jossa ehdotetaan älykästä robotiikkajärjestelmää maatalouden automaattista sadonkorjuuta varten.

(261)      Ks. esim. Horisontti 2020 ‑ohjelmaan sisältyvä täsmäviljelyä koskeva ROMI -hanke, jossa pyritään löytämään ratkaisuja, jotka vähentäisivät 25 prosentilla viljelijöiden pelloillaan viettämää aikaa.

(262)      Ks. esim. Horisontti 2020 ‑ohjelmaan sisältyvä PANTHEON -hanke, joka koskee täsmäviljelyä hasselpähkinätarhoilla.

(263)       Federating platforms: helping European agriculture to become more green, productive and competitive , syyskuu 2020.

(264)       Euroopan komission alakohtainen seurantaelin (2020), Technological trends of the agri-food industry , syyskuu 2020.

(265)      Julkilausuma ” A smart and sustainable digital future for European agriculture and rural areas ”, 2019; ks. myös ” EU Member States join forces on digitalisation for European agriculture and rural areas ”, huhtikuu 2019.

(266)      Euroopan komission tiedonanto Pellolta pöytään ‑strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten (COM(2020) 81 final).

(267)      Komissio aikoo Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmassa tukea tällaisen maatalouden data-avaruuden toteuttamiseksi tarvittavien teknologioiden, prosessien ja standardien käyttöönottoa, olipa kyse yksityisen tai julkisen sektorin datasta (Euroopan komissio, Euroopan datastrategia , (COM(2020) 66 final)).

(268)      COPA-COGECA ja CEMA, Code of conduct on agricultural data sharing by contractual agreement (2018).

(269)      Ks. luettelo Euroopan komission ehdottamista elintarvikealaa, biotaloutta, luonnonvara-alaa, maataloutta ja ympäristöä koskevista eurooppalaisista kumppanuuksista .

(270)      Euroopan komission koordinoidun tekoälysuunnitelman (COM(2018) 795 final) liite, s. 1.

(271)      Tämän lisäyksen 2 ja 3 kohdissa esitetyt tiedot perustuvat jäsenvaltioilta saatuihin tietoihin. Kyseiset kohdat kattavat kaikki jäsenvaltiot, jotka ovat toimittaneet tietoja komission yksiköiden pyynnöstä.

(272)      Taulukon tiedot perustuvat tietoihin, jotka on kerätty kansallisilta yhteyspisteiltä tai julkisista lähteistä AI Watchin toiminnan yhteydessä. EU:n jäsenvaltioiden lisäksi taulukko kattaa myös Norjan assosioituneena maana. Taulukko on päivitetty viimeksi 14. huhtikuuta 2021.

(273)      Osana tekoälystrategiansa täytäntöönpanoa Suomi päivitti strategiaansa vuonna 2020 käynnistämällä marraskuussa 2020 kansallisen Tekoäly 4.0 ‑ohjelman. Ohjelmalla edistetään tekoälyn ja muiden digitaaliteknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa yrityksissä, erityisesti pk-yrityksissä, kiinnittäen erityistä huomiota teollisuuteen. Päivityksessä esitettiin luettelo konkreettisista toimista ja tulevia vuosia koskeva täytäntöönpanosuunnitelma ja esitettiin vuoteen 2025 ulottuva tekoälyvisio. Kypros käynnisti kesäkuussa 2020 kansallisen tekoälystrategiansa uudelleentarkastelun jälkeen tarjouskilpailun laatiakseen toimintasuunnitelman, jossa esitetään yksityiskohtaisesti kansallisen tekoälystrategian edistyminen ja täytäntöönpano. Saksa hyväksyi tekoälystrategian päivityksen joulukuussa 2020.

(274)      Alkuperäisessä vuoden 2018 tekoälystrategiassa sidottiin kolme miljardia euroa tekoälyinvestointeihin; päivitetyssä versiossa luvattiin kasvattaa määrärahoja viiteen miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä.