EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.5.2020

COM(2020) 531 final

KOMISSION KERTOMUS

Luxemburg

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS

Luxemburg

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

1.    Johdanto

Komissio antoi 20. maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Lauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Tiedonannossaan komissio oli neuvoston kanssa samaa mieltä siitä, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-epidemian aiheuttama vakava talouden taantuma, tämänhetkiset olosuhteet mahdollistavat lausekkeen aktivoinnin. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23. maaliskuuta 2020. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivointi mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityskaaren. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

Luxemburgin viranomaisten 31. maaliskuuta 2020 ilmoittamat ja Eurostatin myöhemmin vahvistamat tiedot 1 osoittavat, että vuonna 2019 Luxemburgin julkisen talouden rahoitusasema oli 2,2 prosenttia ylijäämäinen suhteessa BKT:hen ja julkisen talouden bruttovelka oli 22,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Luxemburg ennakoi vuoden 2020 vakausohjelmassa, että vuonna 2020 alijäämä on 8,5 prosenttia suhteessa BKT:hen ja velka 28,7 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Vuodeksi 2020 ennakoitu alijäämä on lähtökohtaisesti näyttönä vakaus- ja kasvusopimuksessa määritellyn liiallisen alijäämän olemassaolosta.

Tätä taustaa vasten komissio on laatinut tämän kertomuksen, jossa analysoidaan, noudattaako Luxemburg perussopimuksen alijäämäkriteeriä. Velkakriteeriä voidaan katsoa noudatetun, koska velkasuhde on vuonna 2019 alle perussopimuksen mukaisen viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kertomuksessa otetaan huomioon kaikki merkitykselliset tekijät, ja siinä otetaan asianmukaisesti huomioon myös covid-19-pandemiaan liittyvä merkittävä talouden häiriö.

Taulukko 1. Julkisen talouden alijäämä ja velka (% suhteessa BKT:hen)

Lähde: Eurostat, Euroopan komission kevään 2020 talousennuste.

2.Alijäämäkriteeri

Vuoden 2020 vakausohjelman perusteella Luxemburgin julkisen talouden alijäämä kasvaa 8,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020, eli se ylittää perussopimuksen mukaisen viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, eikä ole lähellä sitä.

Perussopimuksessa määrätyn viitearvon ennakoitu ylittyminen vuonna 2020 on poikkeuksellinen, koska se johtuu talouden vakavasta taantumasta. Komission kevään 2020 talousennusteessa otetaan huomioon covid-19-pandemian vaikutus ja ennustetaan reaalisen BKT:n supistuvan 5,4 prosenttia vuonna 2020.

Perussopimuksen viitearvon ennakoitu ylittyminen olisi komission kevään 2020 talousennusteen perusteella väliaikaista, ja julkisen talouden alijäämän ennustetaan supistuvan alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Näihin ennusteisiin liittyy kuitenkin poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vuodeksi 2020 ennakoitu alijäämä ylittää perussopimuksen 3 prosentin viitearvon eikä ole sitä lähellä. Ennakoitua ylittymistä pidetään perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa määriteltynä poikkeuksellisena ylittymisenä, ja ylityksen katsotaan tällä hetkellä olevan luonteeltaan väliaikainen. Näin ollen analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 tarkoitettua alijäämäkriteeriä ei lähtökohtaisesti noudateta.

3.Merkitykselliset tekijät

Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdassa määrätään, että jos jäsenvaltio ei täytä jommankumman tai kummankaan arviointiperusteen mukaisia vaatimuksia, komissio laatii asiasta kertomuksen. Kertomuksessa on otettava ”huomioon myös se, ylittääkö julkistalouden alijäämä julkiset investointimenot, sekä muut merkitykselliset tekijät, jäsenvaltion keskipitkän aikavälin taloudellinen tilanne ja talousarviotilanne mukaan luettuina”.

Näitä tekijöitä kuvataan tarkemmin asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 3 kohdassa, jonka mukaan huomioon on otettava myös ”muut tekijät, joita kyseinen jäsenvaltio pitää merkityksellisinä arvioitaessa kokonaisvaltaisesti alijäämä- ja velkaperusteiden noudattamista ja jotka jäsenvaltio on esittänyt neuvostolle ja komissiolle”.

Tämänhetkisessä tilanteessa keskeinen huomioon otettava lisätekijä vuoden 2020 osalta on covid-19-pandemian taloudellinen vaikutus. Pandemia vaikuttaa erittäin merkittävästi julkisen talouden tilanteeseen ja johtaa erittäin epävarmoihin näkymiin. Pandemia on johtanut myös yleisen poikkeuslausekkeen aktivoimiseen.

3.1.        Covid-19-pandemia

Covid-19-pandemia on johtanut merkittävään talouden häiriöön, jolla on huomattava kielteinen vaikutus kaikkialla Euroopan unionissa. Vaikutukset BKT:n kasvuun riippuvat sekä pandemian että niiden toimenpiteiden kestosta, joita kansalliset viranomaiset toteuttavat ja joita toteutetaan Euroopan tasolla ja globaalisti pandemian leviämisen hidastamiseksi, tuotantokapasiteetin suojelemiseksi ja kokonaiskysynnän tukemiseksi. Jäsenvaltiot ovat jo ottaneet tai ovat ottamassa käyttöön budjettitoimenpiteitä, jotta voidaan lisätä terveydenhuoltojärjestelmien kapasiteettia ja tarjota apua niille ihmisille ja aloille, joita kriisi erityisesti koettelee. Lisäksi on otettu käyttöön merkittäviä maksuvalmiustukitoimenpiteitä ja muita takauksia. Toimivaltaisten tilastoviranomaisten on tutkittava yksityiskohtaisempien tietojen perusteella, onko kyseisillä toimenpiteillä välitöntä vaikutusta julkisen talouden rahoitusasemaan. Nämä toimenpiteet yhdistettyinä talouden toimeliaisuuden vähenemiseen lisäävät julkisen talouden alijäämiä ja velkaantuneisuutta huomattavasti.

3.2    Keskipitkän aikavälin taloudellinen tilanne

Talouden toimeliaisuus kasvoi 2,3 prosenttia vuonna 2019, mikä oli vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Ennen pandemiaa BKT:n odotettiin vielä kasvavan 2,7 prosenttia vuonna 2020. Pandemian puhkeamisen jälkeen viruksen leviämisen hillitsemiseksi toteutettujen terveystoimenpiteiden seurauksena kokonaiset talouden osa-alueet ovat kuitenkin seisahduksissa ja toiset osa-alueet toimivat paljon aiempaa pienemmällä kapasiteetilla. Talouden toimeliaisuuden ennustetaan supistuvan merkittävästi vuonna 2020. Tämä on lieventävä tekijä arvioitaessa, noudattaako Luxemburg alijäämäkriteeriä vuonna 2020.

Lisäksi covid-19-pandemian kestoon ja taloudellisiin vaikutuksiin liittyvä epätietoisuus aiheuttaa poikkeuksellista epävarmuutta lyhyen aikavälin makrotalouden näkymiin. Koska Luxemburgin talous on pieni ja avoin, sen talouden toimeliaisuuden kehittyminen riippuu suurelta osin sen tärkeimpien kauppakumppaneiden taloudellisesta suorituskyvystä. Lisäksi talouden voimakas riippuvuus rahoitusalasta, jonka osuus BKT:stä on suuri, lisää epävarmuutta supistumisen koosta. Epävarmuus on myös seurausta rahoitusmarkkinoiden suuresta heilahtelusta.

3.3        Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusasema

Toteutumatietojen ja komission kevään 2020 talousennusteen perusteella Luxemburg ylitti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteensa vuonna 2019.

Luxemburgin vuoden 2020 vakausohjelmassa ennustetaan julkisen talouden heikkenevän merkittävästi vuoden 2019 tilanteesta eli 2,2 prosentin ylijäämästä suhteessa BKT:hen 8,5 prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2020 covid-19-pandemian vuoksi. Hallitus on hyväksynyt kattavan tukipaketin, joka on kooltaan 5,5 prosenttia suhteessa BKT:hen ja joka koostuu toimenpiteistä työllisyyden säilyttämiseksi, vaikeuksiin joutuneiden yritysten tukemiseksi ja lisääntyneiden terveydenhuoltomenojen kattamiseksi. Tähän 5,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen sisältyy myös lainoja ja osa välittömien verojen lykkäyksistä, joilla olisi viranomaisten mukaan suora vaikutus julkiseen talouteen. Alijäämä heijastaa myös tulopuolella odotettavissa olevaa laskua, joka johtuu pääasiassa sekä välillisten että välittömien verojen vähenemisestä. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin näkymät ovat edelleen erittäin epävarmat.

3.4    Muut jäsenvaltion esittämät tekijät

Luxemburgin viranomaiset toimittivat 11. toukokuuta 2020 kirjeen, jossa ne ilmoittivat asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät. Edellä tässä kertomuksessa esitetty analyysi kattaa jo suurimman osan viranomaisten esittämistä keskeisistä tekijöistä. Luxemburgin viranomaiset toivat esiin kirjeessään, että niiden julkista taloutta koskevat ennusteet perustuvat erittäin varovaisiin oletuksiin sekä tuloista että menoista. Tulojen ennakoimiseen on käytetty tavanomaista vähemmän joustoa suurten epävarmuustekijöiden huomioon ottamiseksi.

4.Päätelmät

Vakausohjelman mukaan Luxemburgin julkisen talouden alijäämä kasvaa 8,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Tämä ylittää perussopimuksessa asetetun 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen eikä ole sitä lähellä. Viitearvon ennakoitua ylittymistä pidetään poikkeuksellisena ja tällä hetkellä väliaikaisena.

Perussopimusta ja vakaus- ja kasvusopimusta noudattaen tässä kertomuksessa on tarkasteltu myös merkityksellisiä tekijöitä.

Koska ennakoitu alijäämä on selvästi yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen ja kun otetaan huomioon kaikki merkitykselliset tekijät, analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/1997 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei noudateta.

(1) https://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/10294648/2-22042020-AP-EN.pdf/6c8f0ef4-6221-1094-fef7-a07764b0369f