Tämä ehdotus koskee unionin oikeuksien harjoittamisesta kansainvälisten kauppasääntöjen soveltamista ja täytäntöönpanoa varten ja yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3286/94 muuttamisesta 15 päivänä toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston (EU) N:o 654/2014 1 , jäljempänä ’täytäntöönpanoasetus’ tai ’asetus’, muuttamista. Muutoksen tarkoituksena on suojata kansainvälisiin kauppasopimuksiin perustuvia unionin etuja tilanteissa, joissa kolmannen maat hyväksyvät laittomia toimenpiteitä ja estävät riitojenratkaisuprosessin. Asetusta ei alun perin suunniteltu niin, että sillä puututtaisiin tällaisiin tilanteisiin, mutta hiljattaisen kehityksen – eli Maailman kauppajärjestön WTO:n sopimuksen mukaisen riitojenratkaisun estämisen – vuoksi unionin on toimittava mahdollisimman nopeasti etujensa suojaamiseksi.

Unionin prioriteettina on kansainvälisiin kauppasopimuksiin perustuvien unionin oikeuksien tehokas täytäntöönpano, ja ehdotus on tämän prioriteetin mukainen. Komission poliittisissa suuntaviivoissa todetaan, että ”meidän on varmistettava, että voimme käyttää oikeuksiamme muun muassa määräämällä seuraamuksia, jos jotkin tahot estävät kauppakonfliktin ratkaisun” 2 , ja sama viesti tuodaan esiin kauppapolitiikasta vastaavan komissaarin toimeksiantokirjeessä 3 .

Ehdotetulla muutoksella laajennetaan täytäntöönpanoasetuksen soveltamisalaa, jotta voidaan toimia riitojenratkaisutilanteissa, jotka on estetty. Muutos on hyväksyttävä erittäin nopeasti, jotta varmistetaan unionin oikeuksien suojaaminen. Jotta lainsäätäjät pystyisivät hyväksymään ehdotuksen nopeasti, muita muutoksia ei ehdoteta.

WTO:n riitojenratkaisuelin ei ole yli kahteen vuoteen kyennyt täyttämään WTO:n valituselimessä avoimina olevia paikkoja. Nimitysten estämisen vuoksi valituselimessä on vain yksi jäsen 11 päivästä joulukuuta 2019. Näin ollen valituselin ei pysty käsittelemään uusia valituksia kyseistä päivästä lähtien. WTO:n jäsenet voivat välttää sitovia päätöksiä ja kiertää kansainvälisiä velvoitteitaan valittamalla paneelin raporteista. Jos paneelin raportista valitetaan, mutta valituselin ei kykene toimimaan, riita joutuu oikeudelliseen tyhjiöön ja jää ratkaisematta (tähän on viitattu valittamisella ”tyhjiöön”). Tämä tarkoittaa sitä, että näissä tilanteissa WTO:n riitojenratkaisujärjestelmä ei ole sitova. Viime kädessä unionin taloudelliset edut vaarantuvat, jos kansainvälisiä sääntöjä ei voida panna tosiasiallisesti täytäntöön.

Tässä tilanteessa unioni on toiminut intensiivisesti kahdella suunnalla: i) se on tehnyt ehdotuksia puuttuakseen ongelmiin, joita aiheutuu siitä, että WTO:n jäsen estää nimitykset eikä näin ollen sitoudu WTO:n jäsenyyteen 4 , ja ii) se laatii varautumistoimia väliaikaisjärjestelyn muodossa; tarkoituksena on ottaa käyttöön WTO:n valitusmekanismin kaltainen mekanismi siihen asti, että sen toiminta palautuu ennalleen, käyttämällä välimiesmenettelyä WTO:n riitojenratkaisua koskevan sopimuksen, jäljempänä ’DSU-sopimus’, 25 artiklan nojalla. 5 Tällaiseen väliaikaisjärjestelyyn sisältyy edelleen valituksen tutkinta, minkä ansiosta siitä saadaan kahdesta vaiheesta koostuvan WTO:n ratkaisuprosessin loppuun saattamisen jälkeen lopullinen ratkaisu mutta myös ratkaisu, joka voidaan panna täytäntöön WTO:n sääntöjen nojalla. Kyseessä on tilapäisratkaisu, jonka tarkoituksena on toiminnan jatkaminen siihen asti, kun valituselimen toiminta jälleen jatkuu. Väliaikaisjärjestely ei kuitenkaan ole automaattinen mekanismi, ja se edellyttää muiden WTO:n jäsenten yksilöllistä hyväksyntää.

Vaarana on myös, että unionin muita kansainvälisiä kauppasopimuksia – sekä kahdenvälisiä että alueellisia sopimuksia ja etenkin vanhempia sopimuksia – koskeva riitojen ratkaisu estyy, kun kolmas maa ei tee tarvittavaa yhteistyötä, jotta riitojen ratkaisu toimisi. Kolmas maa voi esimerkiksi olla nimittämättä välimiestä, eikä riitojenratkaisumenettelyssä ole mitään varajärjestelyä, jotta tästä huolimatta voitaisiin edetä. Tällaisessa tilanteessa unionin taloudelliset edut vaarantuvat ja vaativat suojelemista siten kuin edellä on esitetty. Tilanne on sitäkin merkityksellisempi, kun otetaan huomioon, että unionissa kiinnitetään yhä suurempaa huomiota täytäntöönpanoon. Odotettavissa on myös riitojenratkaisun enenevä käyttö unionin kahdenvälisissä ja alueellisissa vapaakauppasopimuksissa, kun useampia näistä sopimuksista ryhdytään soveltamaan ja niissä määrätään WTO plus -velvoitteista. Unioni onkin hiljattain pannut vireille kolme ensimmäistä tällaista asiaa.

Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät täytäntöönpanoasetuksen yhteisenä lainsäädäntökehyksenä, jolla pannaan täytäntöön kansainvälisiin kauppasopimuksiin perustuvat unionin oikeudet ja joka perustuu selviin ja ennustettaviin sääntöihin komission toimintaa varten. Lainsäätäjät antoivat komissiolle valtuudet hyväksyä nopeasti täytäntöönpanosäädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 291 artiklan nojalla asetuksessa vahvistetun soveltamisalan puitteissa, nimenomaisesti esitetyissä rajoissa ja nimenomaisesti esitettyjen kriteerien mukaisesti.

Komissio voi hyväksyä asetuksen nojalla seuraavan tyyppisiä kauppapoliittisia toimenpiteitä: tullit, tavaroiden tuontia tai vientiä koskevat määrälliset rajoitukset sekä toimenpiteet julkisten hankintojen alalla. Tällaiset toimenpiteet olisi valittava ja suunniteltava objektiivisten kriteereiden pohjalta, joita ovat muun muassa se, miten tehokkaasti toimenpiteillä kannustetaan kolmansia maita noudattamaan kansainvälisiä kauppasääntöjä, voidaanko toimenpiteillä auttaa unionissa talouden toimijoita, joihin kolmansien maiden toimenpiteet vaikuttavat, sekä pyrkimys minimoida unioniin kohdistuvat kielteiset taloudelliset vaikutukset, myös kun on kyse olennaisen tärkeistä raaka-aineista.

Asetuksen soveltamisala ulottuu täytäntöönpanoasetusten hyväksymiseen, keskeyttämiseen, muuttamiseen ja päättämiseen seuraavien osalta:

Etenkin kun on kyse unionin oikeuksien täytäntöönpanosta sitovan monenvälisen ja kahdenvälisen riitojenratkaisun nojalla, komissiolla on valtuudet ottaa käyttöön kauppapoliittisia toimenpiteitä, jos kolmas maa pitää voimassa laittomia toimenpiteitä. Tarkoituksena on kannustaa kolmatta maata noudattamaan sääntöjä unionin etujen suojaamiseksi. Tällaiset toimenpiteet ovat kuitenkin mahdollisia vain, kun kolmannen maan toimenpidettä koskeva riitojenratkaisumenettely on saatettu onnistuneesti päätökseen.

Sen vuoksi asetuksessa ei säädetä valtuuksista tilanteissa, joissa riitojenratkaisumenettely ei toimi eikä sitä sen vuoksi saada päätökseen, kuten tilanteessa, jossa riitojenratkaisumekanismi on estetty. Tällä ehdotuksella, jolla muutetaan täytäntöönpanoasetusta, korjataan tämä aukko laajentamalla täytäntöönpanoasetuksen nojalla toimet käynnistävät tekijät koskemaan tällaisia tilanteita.

Ehdotetun muutoksen keskeisenä tavoitteena on puuttua tilanteisiin, joissa – sen jälkeen kun unioni on saanut myönteisen ratkaisun WTO:n riitojenratkaisupaneelilta – prosessi estyy, koska toinen osapuoli valittaa WTO:n paneelin raportista ”tyhjiöön” eikä suostu väliaikaiseen välimiesmenettelyyn DSU-sopimuksen 25 artiklan nojalla. Tällaisissa tilanteissa riitojenratkaisuprosessista ei saada sitovaa tulosta.

Ehdotettua muutosta voidaan soveltaa myös samanlaisiin tilanteisiin, joita saattaa syntyä muiden kansainvälisten kauppasopimusten nojalla, etenkin alueellisten tai kahdenvälisten sopimusten nojalla, jos kolmas maa ei toimi tarvittavassa yhteistyössä, jotta riitojenratkaisu toimisi. Kolmas maa voi esimerkiksi olla nimittämättä välimiestä, eikä sovittelumenettelyssä ole mitään varajärjestelyä, jotta tästä huolimatta voitaisiin edetä.

Ehdotus kattaa nämä kaksi tilannetta johdonmukaisuuden ja tehokkuuden vuoksi. Molempien tilanteiden taustalla ovat samat syyt, ja niistä molemmista aiheutuu samat negatiiviset seuraukset unionin taloudellisille eduille. Yhteisenä piirteenä on, että unionin olisi kyettävä panemaan oikeutensa täytäntöön ja että tämä pitäisi tehdä mahdollisimman kattavasti riippumattoman riitojenratkaisun kautta. Jos tämä ei ole mahdollista ja toinen osapuoli on vastuussa sitovan riippumattoman riitojenratkaisun toiminnan estämisestä, unionin pitäisi kuitenkin kyetä panemaan oikeutensa täytäntöön.

Tällä ehdotuksella varmistetaan, että unionilla on käytössään tarvittavat välineet taloudellisten etujensa suojaamiseksi, jos se osoittautuu tarpeelliseksi. Toimintamalli kuvastaa unionin sitoutumista monenvälisyyteen ja sitovaan riippumattomaan riitojenratkaisuun.

Jos unioni ei toteuttaisi tätä toimea, edellä kuvatun riitojenratkaisutilanteiden estämisen seurauksena olisi, että unioni ei kykenisi suojaamaan oikeuksiaan ajoissa. Tämä voisi jopa kannustaa kolmansia maita estämään riitojenratkaisua, kun unionilla on kansainvälisen sopimuksen perusteella oikeuksia, joita kolmas maa rikkoo.

Kun hyödynnetään kehystä, joka jo on olemassa asetuksen muodossa, turvataan unionin kyky toimia kiireellisesti. Nopea toiminta on keskeisen tärkeää. Tämä toimintamalli – asetuksen logiikan mukaisesti – on sen vuoksi parempi kuin tavallinen lainsäätämisjärjestys, jossa säädettäisiin kauppapoliittisista toimenpiteistä kussakin yksittäisessä tapauksessa, jossa kolmas maa pitää voimassa sen tyyppisen toimenpiteen, joka rutiininomaisesti menee riitojenratkaisuun, mutta estää riitojenratkaisumenettelyn.

Asetuksen nojalla toteutettujen kauppapoliittisten toimenpiteiden tarkoituksena on kannustaa kolmatta maata lopettamaan unionin kauppasopimuksen rikkominen sen jälkeen, kun unioni on menestyksekkäästi turvautunut riitojenratkaisumenettelyyn. Ehdotetulla muutoksella annetaan unionille mahdollisuus ottaa asetuksen nojalla käyttöön toimenpiteitä rikkomisen lopettamiseksi myös ilman täysimääräistä riitojenratkaisumenettelyä, jos kolmas maa estää tämän.

Ehdotetut toimenpiteet ovat unionin kansainvälisten velvoitteiden mukaisia. Yleinen kansainvälinen julkisoikeus antaa mahdollisuuden – ottaen huomioon tietyt edellytykset, kuten oikeasuhteisuus ja ennakkoilmoitus – ottaa käyttöön vastatoimenpiteitä eli toimenpiteitä, jotka muutoin olisivat vastoin vahinkoa kärsineen osapuolen kansainvälisiä velvoitteita kansainvälisen lain rikkomisesta vastuussa olevaan maahan nähden ja joiden tavoitteena on saada rikkominen loppumaan tai saada siitä korvauksia. Tämä kansainvälinen tapaoikeus on kodifioitu Kansainvälisen oikeuden toimikunnan (YK:n elin) valtioiden vastuuta kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista koskeviin artiklaluonnoksiin. 6 Periaatteessa vastatoimenpiteitä toteuttava osapuoli ei vapaudu velvoitteidensa täyttämisestä minkään sovellettavan riitojenratkaisumenettelyn nojalla. 7 Nämä määräykset ovat erityismääräyksiä ja ensisijaisesti sovellettavia suhteessa yleisen kansainvälisen oikeuden vastatoimenpiteitä koskeviin määräyksiin. 8 Jos vastuussa oleva osapuoli ei kuitenkaan tee yhteistyötä vilpittömässä mielessä riitojenratkaisumenettelyssä ja estää näin vahinkoa kärsinyttä osapuolta saattamasta menettelyä päätöksen, mahdollisuus turvautua vastatoimenpiteisiin yleisen kansainvälisen julkisoikeuden nojalla syntyy välttämättä uudelleen. Kansainvälisen oikeuden toimikunta huomauttaa, että mahdollisuus syntyy uudelleen, kun yksi osapuoli ei pane täytäntöön riitojenratkaisumenettelyä vilpittömässä mielessä tai kun osapuolena oleva valtio ei tee yhteistyötä asianomaisen tuomioistuimen perustamiseksi. 9 Ehdotettu muutos toimisi juuri näissä tilanteissa.

Unionin prioriteettina on kansainvälisiin kauppasopimuksiin perustuvien unionin oikeuksien tehokas täytäntöönpano, jotta turvataan työpaikat ja edistetään kasvua unionissa, ja ehdotus on tämän prioriteetin mukainen. Ehdotuksella mukautetaan voimassa olevaa yleistä lainsäädäntökehystä uuteen tilanteeseen.

Ehdotus on unionin muun politiikan mukainen, ja sillä vahvistetaan unionin sitoumusta monenvälisyyteen ja riippumattomaan riitojenratkaisuun. Ehdotuksella muutetaan voimassa olevaa täytäntöönpanoasetusta, joka oli jo yhdenmukainen unionin muun politiikan kanssa.

Ehdotetun säädöksen päätavoite ja -sisältö liittyvät yhteiseen kauppapolitiikkaan, kun otetaan huomioon hyväksyttyjen toimenpiteiden luonne ja tarkoitus, joka on unionin kansainvälisten kauppasopimusten täytäntöönpano. Sen vuoksi ehdotetun muutoksen aineellisena oikeusperustana on SEUT-sopimuksen 207 artikla.

Ei sovelleta. Yhteinen kauppapolitiikka kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

Täytäntöönpanoasetuksen ehdotetun muutoksen kautta saavutetaan parhaalla mahdollisella tavalla tavoite kansainvälisiin kauppasopimuksiin perustuvien unionin etujen suojaamisesta tilanteissa, joissa kolmannen maat hyväksyvät laittomia toimenpiteitä ja estävät riitojenratkaisuprosessin. Muutos rajoittuu siihen, että otetaan käyttöön kaksi uutta tekijää, jotka käynnistävät unionin toimet, eikä siinä ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös asetuksen nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia. Tapauksissa, joissa tämä ei ilmene kyseisen kansainvälisen sopimuksen määräyksistä, muutoksella lisätään tätä varten nimenomainen säännös. Tässä noudatetaan yleisen kansainvälisen oikeuden vaatimusta, jonka mukaan vastatoimenpiteen on oltava oikeasuhteinen.

Komissio pitää tätä lainsäädännön muutosta asianmukaisena, koska sillä muutetaan voimassa olevaa asetusta, joka on jo annettu SEUT-sopimuksen 207 artiklan perusteella.

Ei sovelleta.

Tämän aloitteen yhteydessä ei ole toteutettu julkista kuulemista. Ehdotetuilla muutoksilla lisätään vain uusia tekijöitä, jotka käynnistävät asetuksen käytön WTO:ssa ilmenevän hätätilanteen vuoksi.

Asetuksen nojalla hyväksyttävien kauppapoliittisten toimenpiteiden osalta komissiota sitoo jo velvoite kerätä tietoja ja noudattaa täytäntöönpanosäädösten antamismenettelyä kussakin yksittäisessä soveltamistapauksessa. Tietojen keruun kautta komissio pyrkii hankkimaan sidosryhmiltä tietoja ja näkökantoja unionin taloudellisista eduista tietyillä sektoreilla, joilla vastatoimenpiteitä voitaisiin harkita. Komissio ottaa saadut tiedot ja näkökannat huomioon. Asetuksella (EU) 2015/1843 10 perustettu komitea avustaa komissiota täytäntöönpanoasetuksen soveltamisessa. Komitea koostuu unionin jäsenvaltioiden edustajista.

Ei sovelleta. Jäljempänä annetaan tarkempia tietoja.

Tämän aloitteen yhteydessä ei ole tehty vaikutustenarviointia aiheen luonteen vuoksi, sillä kyseessä on kansainvälisiin kauppasopimuksiin perustuvien oikeuksien soveltaminen ja täytäntöönpano. Tällä ehdotuksella ei ole välittömiä taloudellisia, yhteiskunnallisia tai ympäristöön liittyviä vaikutuksia eikä mahdollisesti (tapauskohtaisesti) hyväksyttävien toimenpiteiden luonne mahdollista ennakkoarviointia.

Kuten edellä selitetään, kauppapoliittisten toimenpiteiden hyväksymisen osalta komissiota sitoo jo velvoite kerätä tietoja ja noudattaa tiettyä menettelyä kussakin yksittäisessä soveltamistapauksessa. Tietojen keruun kautta komissio pyrkii hankkimaan sidosryhmiltä tietoja ja näkökantoja unionin taloudellisista eduista tietyillä sektoreilla, joilla vastatoimenpiteitä voitaisiin harkita.

Ehdotuksella uudistetaan komission velvoite tarkastella asetuksen soveltamisalaa tietyn ajanjakson jälkeen. Sen vuoksi komissio voi tarkastella myös muutoksen vaikutusta.

Tällä ehdotuksella puututaan kiireelliseen tilanteeseen, joka vaatii nopeita toimia.

Ei sovelleta.

Ei sovelleta.

Ei ole.

Ehdotetulla muutoksella tarjotaan mekanismi, jolla unionin oikeudet voidaan panna täytäntöön.

Ei sovelleta.

Ehdotuksella tehdään vain joitakin muutoksia voimassa olevaan täytäntöönpanoasetukseen.

Uudet säännökset ovat seuraavat: