EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.1.2018

JOIN(2018) 1 final

YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EMPTY

Irakia koskevan EU:n strategian osatekijät

Johdanto

Irakin kansa, hallitus ja armeija ovat Da’eshin vastaisen maailmanlaajuisen liittoutuman 1 tuella onnistuneet saamaan takaisin Da’eshin tosiasiallisessa hallinnassa olleet alueet Irakissa. Irak on kärsinyt konflikteista vuodesta 2003 alkaen ja jo sitä ennekin, mutta Da’eshin terrori-iskut vuodesta 2014 alkaen ovat olleet tähän mennessä kammottavin sisäisen väkivallan muoto. Irakin on nyt tartuttava saamaansa uuteen mahdollisuuteen rakentaa osallistava ja vastuullinen poliittinen järjestelmä, joka palvelee kaikkia yhteisöjä, alueita ja vakaumuksia, suojelee maan monimuotoisuutta ja lujittaa sen demokraattista järjestystä. Tämä on olennaista, jotta voidaan palauttaa luottamus kansalaisten ja hallituksen välille ja välttää paluu eripuraiseen ahdasmielisyyteen ja separatismiin.

Kolme vuotta kestänyt taistelu Da’eshia vastaan on tullut maalle suunnattoman kalliiksi. Sekä siviilejä että sotilaita on menetetty, inhimillistä kärsimystä ja traumoja esiintyy laajasti, maan sisäisiä pakolaisia on edelleen miljoonia, yhteiskuntarakenne on tuhoutunut erityisesti konfliktista kärsimään joutuneissa yhteisöissä, julkista ja yksityistä infrastruktuuria on tuhottu laajasti ja rahoitus- ja taloustilanne on epävarma. Irakin hallituksella ja kansalla on nyt edessään monia haasteita. Se, että Irak pystyy vastaamaan näihin haasteisiin, on välttämätöntä Irakille, Lähi-idälle ja koko kansainväliselle yhteisölle – kaikille niille, joihin kriisin seuraukset ovat kohdistuneet ja joihin Irakin epävakauden jatkuminen vaikuttaisi kielteisesti.

Erityisesti EU:n kannalta on äärimmäisen tärkeää varmistaa, että Irak nousee kriisistä entistä vahvempana. Jos kriisin perimmäisiin syihin ei puututa, maan yhtenäisyys, turvallisuus, demokraattinen järjestys ja talouskehitys kärsivät. Siitä olisi vahinkoa myös Irakin hallituksen uudistus- ja sovittelutoimille. Tällöin eri ryhmittymien välinen juopa ja etniset jännitteet todennäköisesti kasvaisivat. Irak pysyisi edelleen terrorismin kehtona, joka muodostaa EU:n turvallisuudelle suoran ja jatkuvan uhan. Lisäksi maa ajautuisi uuteen kriisiin, jonka humanitaariset seuraukset vaikuttaisivat naapurimaihin ja EU:hun erityisesti laittoman muuttoliikkeen muodossa. Tästä syystä on olennaista, että EU ja kansainvälinen yhteisö tukevat edelleen sitoutuneesti Irakia näinä kriittisinä aikoina.

Tämä tiedonanto pohjautuu EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian 2 laajoihin tavoitteisiin, ja sen perustana ovat Syyriaa ja Irakia sekä Da’eshin muodostamaa uhkaa koskevan vuonna 2015 hyväksytyn EU:n alueellisen strategian 3 täytäntöönpanosta saadut kokemukset. Tiedonanto on luonteva seuraava askel EU:n sitoutuneessa toiminnassa, jonka tavoitteena on siirtyä Da’eshin alueellisesta torjumisesta sellaisten tapojen pohtimiseen, joilla voidaan auttaa Irakia vastaamaan tämänhetkisiin erityisiin haasteisiinsa. Tiedonanto on vastaus 19. kesäkuuta 2017 kokoontuneen EU:n ulkoasiainneuvoston 4 yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ja komissiolle esittämään pyyntöön laatia strategia, jolla ohjataan EU:n ja Irakin vuorovaikutuksen seuraavia vaiheita. Tällä Irakia koskevalla strategialla on kolme päätavoitetta:

1. määritellä Irakin huomattavat haasteet

2. yksilöidä EU:n edut ja strategiset tavoitteet sen suhteissa Irakiin

3. yksilöidä EU:n toiminnan painopisteet EU:n nykyisen tuen pohjalta keskittyen ensimmäiseksi EU:n tuen ohjaamiseen niihin haasteisiin, jotka Irakin hallitus on katsonut kaikkein kiireellisimmiksi. Näitä ovat sisäisen pakolaisuuden jatkuminen sekä vakauttaminen ja sovittelu. Strategian täytäntöönpanon onnistuminen riippuu viime kädessä maan päättäjien poliittisesta tahdosta.

1. Irakin haasteet ja alueellinen konteksti

1.1 Humanitaarinen sekä paikallishallintoon ja vakauttamiseen liittyvä haaste: Irakilla on ratkaistavanaan valtava ja kiireellinen humanitaarinen haaste. Kaikkialla maassa kolmen vuoden ajan jatkunut konflikti johti paikallisväestön, myös vähemmistöjen, perusihmisoikeuksien niin räikeään rikkomiseen, että kyse on todennäköisesti rikoksista ihmisyyttä vastaan. Konflikti vaikutti vakavasti maan yhteiskuntarakenteeseen. Asuinseuduiltaan siirtymään joutuneita irakilaisia on edelleen yli kolme miljoonaa, ja lisäksi miljoonat tarvitsevat kipeästi humanitaarista apua. Luvussa on mukana heikommassa asemassa olevia ryhmiä, kuten lapsia, jotka eivät ole moneen vuoteen voineet käydä koulua säännöllisesti, ja naisia, jotka ovat kokeneet seksuaalista väkivaltaa. Konfliktin seurauksena siviili-infrastruktuuria, kuten vedenjakelujärjestelmiä, terveydenhuoltojärjestelmiä ja kouluja, on tuhoutunut laajasti, mikä on johtanut myös vakaviin puutteisiin keskeisten palveluiden tarjoamisessa. Lisäksi konflikti on maaperän ja pohjaveden saastumisen myötä vaikuttanut merkittävästi ympäristöön ja siten vastaavasti myös ihmisten terveyteen ja toimeentuloon.

Irakin ja kansainvälisen yhteisön ensimmäisissä toimissa vapautettujen alueiden vakauttamiseksi on edistytty merkittävästi: kaksi miljoonaa maan sisäistä pakolaista on jo palannut asuinseudulleen, enimmäkseen rauhanomaisesti ja hyvässä järjestyksessä. Loppujen kolmen miljoonan kotiin palaamisen edistämiseksi on kuitenkin tehtävä paljon työtä. Jotta asuinseudultaan siirtymään joutuneet kansalaiset voisivat palata kotiinsa turvallisesti, vapaaehtoisesti, arvokkaasti ja syrjimättömällä tavalla, Irakin hallituksen on huolehdittava turvallisuudesta, käynnistettävä miinanraivaus, palautettava peruspalvelut ja infrastruktuuri, tarjottava toimeentulomahdollisuuksia ja taattava luottamuksen lisäämiseksi, että vapautetuille alueille saadaan pikaisesti vastuullinen ja edustuksellinen siviilihallinto. Lisäksi pitkäaikaisen vakauden varmistamiseksi on erittäin tärkeää puuttua kysymyksiin, jotka liittyvät henkilöllisyysasiakirjoihin, asumiseen ja maa- ja omistusoikeuksiin. Tähän liittyy poliittisia, turvallisuutta koskevia, taloudellisia ja logistisia haasteita. Joillakin hiljattain vapautetuilla alueilla on jo ollut ongelmia oikeusvaltion palauttamisessa ihmisoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen. Vakauttamis- ja jälleenrakennusprosessien tehokkuus edellyttää, että samaan aikaan pyritään poliittiseen sovinnontekoon ja ratkaisemaan ne vääryydet ja haavoittuvuudet, jotka mahdollistivat Da’eshin nousun. Tarkoituksena on myös lieventää riskiä, että nämä prosessit aiheuttavat itsessään uusia yhteisöjen välisiä jännitteitä.

1.2 Turvallisuushaaste on kaksitahoinen: tavoitteena on suojella Irakin yhteiskuntaa jatkuvilta terrori-iskuilta ja korjata turvallisuusrakenteiden tosiasiallinen pirstaleisuus. Irakin armeija romahti suurelta osin vuonna 2014, kun Da’esh laajeni voimakkaasti. Tämä sai Irakin poliittiset ja uskonnolliset viranomaiset kannustamaan irakilaisia liittymään uusiin tai olemassa oleviin aseellisiin ryhmiin, niin sanottuihin yhdistyneisiin puolisotilaallisiin joukkoihin. Tällä kiireellisellä ja poikkeuksellisella keinolla tuettiin Irakin turvallisuusjoukkoja Da’eshin laajentumisen pysäyttämisessä ja menetettyjen alueiden saamisessa takaisin. Irakissa on säilynyt kansallisen armeijan erittäin ammattitaitoinen mutta pieni ydin, joka tarvitsee lisää rakenteellista tukea. Irakin hallituksen joukot, myös Kurdistanin aluehallituksen Peshmerga-joukot, ovat saaneet merkittävää kansainvälistä tukea, johon on kuulunut kalustoa ja koulutusta, jota tarvitaan välittömässä taistelussa Da’eshia vastaan. Vuosia jatkunut konflikti on johtanut militarisoituun poliisitoimintaan. Tästä syystä Irakin poliisivoimia on uudistettava, jotta voidaan tukea oikeusvaltioperiaatteeseen sitoutunutta ja vastuullista siviilipoliisitoimintaa, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja jolla vahvistetaan yhteisöjen välistä luottamusta. Turvallisuusalalla on toteutettava pikaisesti tehokas ja perusteellinen uudistus sekä sotilas- että siviilipuolella, jotta voidaan paitsi lujittaa valtion erioikeuksia ja legitimiteettiä, myös mahdollistaa alueen tehokas valvonta ja rajoittaa terrorismin ja rikollisuuden uhkaa. Uudistukseen on sisällytettävä asianmukaiset mekanismit, joilla suuri osa palveluksessa olleista sotilaista kotoutetaan takaisin yhteiskuntaan. Oikeusvaltion lujittaminen ja ihmisoikeusnormien parantaminen on myös keskeistä tulevien väkivaltakierteiden ehkäisemiseksi.

1.3 Poliittinen haaste: Da’eshin alkuvaiheen menestys heijasti jossain määrin aiempien kriisitilanteiden aiheuttamaa Irakin poliittista pirstaloitumista ja vahvisti sitä itse asiassa entisestään. Maan yhtenäisyyden, turvallisuuden ja kehityksen säilyttäminen ja vahvistaminen on näin ollen vastaisuudessakin tärkeää: sekä poliittisen uudistamisen että kansallisen sovinnonteon olisi jatkossakin oltava Irakin poliittisen valtakoneiston toimien ytimessä. Hallitus esitti jo syyskuussa 2014 kunnianhimoisen uudistusohjelman, jolla vastataan kaikkein pakottavimpiin tarpeisiin. Suunnitelma on toteutettava maan kaikilla hallintotasoilla. Ohjelman pilarit ovat korruption torjunta ja kansallisen vaurauden tasapuolinen jakaminen, oikeusvaltion vakiinnuttaminen ja ihmisoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen sekä toimet kansallisen sovinnon ja poliittisen osallistavuuden aikaansaamiseksi. Ohjelman toteuttamista ovat kuitenkin viivästyttäneet sekä tarve keskittyä Da’eshin vastaiseen taisteluun että maan poliittiset jakolinjat ja korruption ja nepotismin torjuntaan liittyvät sitkeät haasteet. Irakin hallituksen on äärimmäisen tärkeää palauttaa luottamus poliittiseen järjestelmään, torjua pirstaloitumista ja lujittaa maan yhtenäisyyttä. Tässä se voi hyödyntää jo toteuttamiaan aloitteita. Jotta voidaan estää Da’eshin nousuun johtaneiden olosuhteiden paluu, on olennaista toteuttaa pelkän väestön palaamiseen keskittymisen sijasta sellaista kattavaa kansallista politiikkaa, joka tähtää erityisesti konfliktialueiden väestönosien yhteiskuntaan sopeuttamiseen niin sosiaalisesti, poliittisesti kuin taloudellisestikin. Irakin useiden vähemmistöjen tilanteeseen on myös puututtava pikaisesti, jotta voidaan säilyttää sekä Irakin yhteiskunnan monimuotoisuus että sen yhtenäisyys ja vakaus. Lisäksi on olennaista puuttua köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen niillä alueilla, joihin konflikti ei ole vaikuttanut suoraan, kuten maan eteläosissa, sillä koko maan tasapainoinen edistyminen ja kehitys on sen vakauden kannalta keskeistä. Pitkän aikavälin vakauden kannalta on äärimmäisen tärkeää myös uudistaa sitoutuminen siihen, että pyritään neuvottelemalla löytämään poliittisia ratkaisuja sekä pitkäaikaisiin että uudempiin riitoihin. Yksi kiireellisistä painopisteistä on Irakin liittohallituksen ja Kurdistanin aluehallituksen suhteiden vakauden ja pysyvyyden varmistaminen sellaisen rakentavan vuoropuhelun kautta, jossa käsitellään kaikkia merkityksellisiä politiikkaa, turvallisuutta ja taloutta koskevia kysymyksiä. Tällaisen vuoropuhelun kantavana ajatuksena on oltava se, että osapuolet välttävät yksipuolista toimintaa ja pyrkivät Irakin perustuslain täysimääräiseen täytäntöönpanoon.

1.4. Talous- ja rahoitushaaste: Poliittisia uudistuksia ja sovittelua on tuettava johdonmukaisilla ja kaikkia irakilaisia hyödyttävillä talous- ja sosiaalipolitiikoilla, jotka perustuvat tasapuoliseen vaurauden jakamisen ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden malliin. Irakin öljytuloilla ei toistaiseksi ole saavutettu koko maan kannalta hyödyllisiä vaikutuksia. Tämä johtuu voitontavoittelusta, valtionyhtiöiden tehottomuudesta, keskittymisestä lyhyen aikavälin kulutukseen liian suureksi paisuneen julkisen sektorin kautta sekä rehottavasta korruptiosta. Tästä syystä Irakilla on pysyviä makrotaloudellisia heikkouksia, joihin on puututtava pikaisesti, sillä finanssi- ja rahapoliittisten toimien vakaus on ratkaisevan tärkeää maan vakauden kannalta. Irak on luokiteltu ylemmän keskitulotason maaksi, mutta luokitus perustuu asukasta kohti laskettuun bruttokansantuotteeseen (BKT), joka on laskenut 7 021:stä Yhdysvaltain dollarista (vuonna 2013) 4 533:een Yhdysvaltain dollariin (vuonna 2016). Tämä ei kuvasta sitä karua todellisuutta, että neljäsosa kansasta elää nyt köyhyysrajan alapuolella. Kolmen viime vuoden aikana taloutta ja valtion tuloja on pidetty yllä lisääntyvällä öljyntuotannolla, joka oli vuonna 2017 keskimäärin 4,5 miljoonaa barrelia päivässä. Öljyn hinnan romahtaminen ja aseellinen konflikti johtivat kuitenkin yhdessä siihen, että öljysektorin ulkopuolinen talous ajautui taantumaan ja julkisen talouden alijäämä oli vuonna 2016 huikeat 14 prosenttia suhteessa BKT:hen. Hallitus sopi samaan aikaan heinäkuussa 2016 Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa 5,3 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisesta valmiusluottojärjestelystä, josta on maksettu tähän mennessä 2,1 miljardia dollaria. G7-maat ja EU ovat tukeneet järjestelyä, joka edellyttää finanssi- ja talousalan uudistusohjelman toteuttamista. IMF:n valmiusluottojärjestelyn jatkuminen on katkolla vuoden 2017 lopussa, koska Irakin hallituksen finanssipolitiikka ei vastaa sovittua uudistusohjelmaa riittävällä tavalla. Ohjelman epäonnistuminen vaarantaisi Irakin kyvyn huolehtia taloudellisista velvoitteistaan ja estäisi G7-maiden tuen tehokkaan hyödyntämisen.

Kaiken kaikkiaan Irakin talous on ollut vuonna 2017 taantumassa, mutta tilanne näyttää vuoden 2018 osalta hieman paremmalta, jos turvallisuustilanteessa tai öljymarkkinoilla ei tapahdu muutoksia huonompaan suuntaan. Irak on vuoden 2017 osalta suostunut öljynviejämaiden järjestön (OPEC) puitteissa vähentämään öljyntuotantoaan kuusi prosenttia, mikä on rajoittanut BKT:n kasvua ja pienentänyt julkisia tuloja. Koska OPECin kanssa tehtyä sopimusta on jatkettu, julkisten öljytulojen ei odoteta kasvavan merkittävästi vuonna 2018. Tästä syystä tarvitaan tiukempia säästötoimia valmiusluottojärjestelyn ehtojen täyttämiseksi ja hallituksen rahoituksellisen toimintakyvyn säilyttämiseksi. Irak voikin saavuttaa kipeästi kaipaamansa makrotaloudellisen vakauden ja täyttää taloudelliset velvoitteensa ainoastaan siinä tapauksessa, että se kiihdyttää hallintoa ja julkista taloutta koskevia uudistuksia, joiden olisi pitänyt valmistua jo ennen turvallisuuskriisin alkamista. Humanitaariseen haasteeseen ja vakauttamista ja jälleenrakentamista koskeviin haasteisiin liittyy merkittäviä taloudellisia ja rahoituksellisia rasitteita. Jälleenrakentaminen Da’eshin jäljiltä tulee Irakin hallituksen tämänhetkisten arvioiden mukaan maksamaan 150 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Jälleenrakentamisen sosiaaliset kustannukset ovat valtavat. Ne koostuvat esimerkiksi siitä, että yhteiskuntaan on sopeutettava uudelleen miljoonia maan sisäisiä pakolaisia, vammautuneita ja traumatisoituneita henkilöitä, veteraaneja ja nuoria, joiden koulutus on jäänyt kesken. Lisäksi maan on entistä vaikeampi luoda työpaikkoja nopeasti kasvavalle nuorelle väestönosalle. Öljyn alhainen hinta tarjoaa mahdollisuuden edistää talouden monipuolistamista, mutta tällainen rakenteellinen muutos kestää yleensä useita vuosia. Nuorten saaminen työmarkkinoille edellyttää kuitenkin välittömiä toimia. Julkinen sektori ei voi enää tarjota nuorille työpaikkoja samaan tapaan kuin silloin, kun öljyn hinta oli korkealla. Sen vuoksi tarvitaan kehittyvää voimakasta yksityissektoria sekä suoria ulkomaisia sijoituksia, joilla voitaisiin edistää tehokkaasti kasvua ja työpaikkojen luomista.

1.5 Muuttoliikkeeseen liittyvä haaste: Irak on sekä pakolaisia vastaanottava maa että merkittävien muuttovirtojen lähtömaa. Siellä on kolmen miljoonan maan sisäisen pakolaisen lisäksi 250 000 syyrialaista pakolaista. Maan sisäisten pakolaisten suuri määrä, vapautetuille alueille palaamisen vaikeus ja epävakaa poliittinen ja taloudellinen tilanne kasvattavat yhdessä sekä Irakin sisäisten että Eurooppaan suuntautuvien muuttovirtojen riskiä. Vuosina 2014–2016 yli 135 000 irakilaista saapui laittomasti EU:n alueelle. Vuonna 2016 irakilaiset tekivät EU:ssa 125 286 turvapaikkahakemusta. EU:hun laittomasti tulleiden henkilöiden määrä väheni merkittävästi sen jälkeen, kun EU:n ja Turkin julkilausuman 5 täytäntöönpano aloitettiin, mutta EU:hun suuntautuvan laittoman muuttoliikkeen riski on silti edelleen suuri. EU:hun saapui vuonna 2017 (tammi–syyskuussa) laittomasti lähes 7 500 irakilaista. Tähän mennessä ainoastaan pieni osa EU:ssa laittomasti oleskelevista irakilaisista on palannut Irakiin. 6 Vapaaehtoinen palaaminen EU:sta Irakiin näyttää kuitenkin lisääntyvän tasaisesti. 7 Samaan aikaan hyväksyttyjen turvapaikkapäätösten osuus pienenee, 8 mikä lisää EU:sta palautettavien irakilaisten määrää. Tämä johtuu muun muassa Irakin tilanteen parantumisesta ja Da’eshin häviöstä.

1.6 Alueellinen haaste: Irakin ja sen naapurimaiden suhteet vaikuttavat merkittävästi maan vakauteen ja sen poliittiseen ja taloudelliseen uudistusohjelmaan. Irak on aina ollut alueen uskonnollisten ryhmittymien vastakkainasettelun rajalinjalla, ja on sen olennaisten etujen mukaista, etteivät erimielisyydet kärjisty. Da’eshin jälkeisessä tilanteessa Irakin hallinnolla on uusi mahdollisuus luoda tasapainoinen suhde kaikkiin naapureihinsa ja palata osaksi alueellista taloutta niiden toimien pohjalta, joita Irakin hallitus on jo toteuttanut naapurisuhteiden luomiseksi. Tämä voi olla ratkaisevan tärkeää alueellisten jännitteiden vähentämisen ja lieventämisen kannalta niin Irakin kuin koko alueen yleiseksi eduksi, myös Syyrian kriisin yhteydessä.

2. EU:n strategiset tavoitteet Irakissa

Auttaakseen Irakia selviämään sisäisistä haasteistaan EU on asettanut joukon strategisia tavoitteita, jotka ohjaavat sen tukea Irakille seuraavien viiden vuoden aikana. Koska haasteita on paljon, EU:n olisi pyrittävä kaikkiin tavoitteisiin samanaikaisesti. Sillä olisi oltava ainakin seuraavat strategiset tavoitteet:

ØSäilytetään Irakin yhtenäisyys, täysivaltaisuus ja alueellinen koskemattomuus.

ØLujitetaan Irakin poliittista järjestelmää tukemalla maan pyrkimyksiä luoda tasapainoinen, vastuullinen ja demokraattinen hallintojärjestelmä, joka kunnioittaa oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia. Siviiliturvallisuusalan, erityisesti lainvalvonnan, parantamisella sekä tehokkaalla ja vastuullisella keskus- ja paikallishallinnolla on tässä merkittävä rooli.

ØAutetaan Irakin viranomaisia kehittämään ja panemaan täytäntöön kattavat ja strategiset toimet niihin ensisijaisiin tarpeisiin vastaamiseksi, joita maalla on Da’eshin kukistumisen jälkeen. Tähän pitäisi kuulua humanitaarinen apu, toipumisprosessin alkuvaiheen tukeminen, vakauttaminen, kehitys ja uudelleenrakentaminen. Apua olisi annettava mahdollisimman saumattomasti, jotta voitaisiin välttää väkivallan alkaminen uudelleen.

ØEdistetään Irakissa sellaista kestävää, tietämykseen perustuvaa ja osallistavaa talouskasvua, jolla voidaan luoda työpaikkoja ja taloudellisia näkymiä kasvavalle nuorelle väestönosalle kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

ØTuetaan Irakin valtion ja yhteiskunnan selviytymiskykyä kansallisilla politiikoilla, joilla edistetään muun muassa Irakin etnistä ja uskonnollista moninaisuutta, maan kansallisen identiteetin ja eri yhteisöjen välisen sovintoprosessin lujittamista yhdenvertaisen kansalaisuuden perusteella ja vireän kansalaisyhteiskunnan kehittämistä.

ØEdistetään tehokkaan ja riippumattoman oikeusjärjestelmän kehittämistä ja sen tuloksellista täytäntöönpanoa, jotta voidaan parantaa yleistä vastuuvelvollisuutta ja muun muassa antaa tuomioita Da’eshin rikoksista.

ØKäynnistetään Irakin kanssa muuttoliikevuoropuhelu, jossa käsitellään laittoman muuttoliikkeen perimmäisiä syitä ja autetaan Irakin viranomaisia hallitsemaan muuttovirtoja tehokkaasti erityisesti tehostamalla yhteistyötä seuraavilla ensisijaisilla aloilla: laittomien irakilaisten maahanmuuttajien takaisinotto EU:sta (myös sopiminen menettelyistä, joilla helpotetaan palautettavien tunnistamista ja paluuta), rajavalvonnassa avustaminen, yhteydenpidon helpottaminen EU:ssa oleskelevien irakilaisten kanssa, tiedotuskampanjoiden järjestäminen laittoman muuttoliikkeen riskeistä sekä laittoman maahantulon järjestämisen ja ihmiskaupan torjunta.

ØTuetaan Irakin hyviä suhteita kaikkiin naapureihinsa ja edistetään sen roolia alueellisen rauhan ylläpitäjänä.

ØNoudatetaan EU:n ja Irakin vahvaa kumppanuutta kaikilta osin.

EU:n olisi pyrittävä saavuttamaan nämä tavoitteet yhdessä jäsenvaltioiden kanssa noudattamalla yhdennettyä lähestymistapaa erityisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan, talouskehityksen, investointien ja hyvän hallintotavan, kaupan, humanitaarisen avun ja muuttoliikkeen aloilla. Samalla olisi tavoiteltava täysimääräistä johdonmukaisuutta suhteessa Da’eshin vastaisen maailmanlaajuisen liittoutuman, Yhdistyneiden kansakuntien (YK), Pohjois-Atlantin puolustusliiton (Nato), Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja muiden kumppanien käynnissä oleviin toimiin.

3. EU:n tähän mennessä antama tuki

EU on vuodesta 2003 lähtien tukenut Irakin muuttumista osallistavaksi demokraattiseksi valtioksi, jonka perustana on oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Lisäksi EU ja Irak aloittivat vuonna 2012 pitkän aikavälin kumppanuuden tekemällä EU:n ja Irakin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, jota on tähän asti sovellettu väliaikaisesti ja joka tulee pian voimaan. 9 Viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana EU on tukenut vankkumatta Irakin hallitusta Da’eshin vastaisessa taistelussa ja pyrkimyksissä edistää kipeästi tarvittavia uudistuksia ja sovittelua, jotka mainittiin jo vuonna 2015 Syyriaa ja Irakia sekä Da’eshin muodostamaa uhkaa koskevassa EU:n alueellisessa strategiassa 10 . Vuosina 2014–2017 EU maksoi yksinään tukea yli 650 miljoonaa euroa. Varoja myöntäessään EU on aina tarkastellut Irakia kokonaisuutena. Tämä lähestymistapa on kattanut seuraavat seikat:

·tarpeiden ja haavoittuvuuksien perusteella myönnettävä merkittävä humanitaarinen ja selviytymiskykyä vahvistava apu kaikille konfliktista kärsineille väestönosille, myös maan sisäisille pakolaisille ja niille, jotka ovat voineet palata vapautetuille alueille – EU on johtanut humanitaarista vaikuttamistoimintaa, joilla tähdätään siviiliväestön suojelemiseen vihamielisyyksien aikana ja niiden jälkeen. Näin se on pyrkinyt varmistamaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamisen ja tukenut periaatteisiin pohjautuvaa humanitaarista apua ja suojelua;

·tuki vapautettujen alueiden vakauttamiseen ja valmiuksien kehittämiseen turvallisuusalalla – EU on ollut koordinaattori ja keskeinen toimija räjähteiden aiheuttaman vaaran torjunnassa;

·kansallisiin ja paikallisiin sovittelutoimiin liittyvät neuvontapalvelut ihmisoikeusjärjestelmän parantamisen yhteydessä;

·paikallisen ja kansallisen hallinnon parantaminen;

·osallistavan, tasapuolisen ja laadukkaan koulutuksen tukeminen.

Nämä toimet liittyvät EU:n diplomaattisiin pyrkimyksiin maksimoida Irakille Da’eshin tuhoamiseen myönnettävä kansainvälinen tuki.

4. Strategian tavoitteita tukevat EU:n politiikkatoimet

EU:n olisi strategisten tavoitteidensa saavuttamiseksi tuettava Irakia seuraavilla aloilla:

4.1 Humanitaarisen ja selviytymiskykyä vahvistavan avun jatkaminen irakilaisille, jotka eivät ole päässeet palaamaan asuinseudulleen

Irak ei ole köyhä maa, mutta vuosia jatkunut konflikti ja toimet Da’eshin hävittämiseksi ovat vaatineet veronsa. Sen vuoksi Irakissa on paljon köyhiä, jopa täysin varattomia ihmisiä. Konfliktin humanitaariset seuraukset alkavat vasta nyt tulla näkyviin koko karmeudessaan. Paikallinen ja kansallinen toimintakyky on venytetty äärimmilleen ja sen ylläpitäminen edellyttää kansainvälisten toimijoiden kestävää sitoutumista. EU toivoo voivansa olla johtavassa roolissa humanitaarisen avun ja varhaisen jälleenrakennusavun antamisessa. EU:n tavoitteena olisi sen vuoksi oltava erojen tasaaminen ja Irakin auttaminen luomaan mahdollisuudet vastata kansalaistensa tarpeisiin paremmin.

EU:n Irakille antaman humanitaarisen avun kautta olisi jatkossakin annettava apua ja suojelua kaikille konfliktista kärsineille irakilaisille. Lisäksi heidän suojeluaan olisi edistettävä Irakin kansallisen lainsäädännön, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja YK:n maan sisäistä pakolaisuutta koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti.

EU:n olisi myönnettävä lisätukea sen varmistamiseksi, että konfliktialueiden väestönosien lyhyen ja pitkän aikavälin kärsimystä voidaan lievittää. Tässä suhteessa on elintärkeää antaa suoraa apua niille, jotka ovat saaneet fyysisiä vammoja tai traumoja tai kokeneet konfliktin yhteydessä sukupuoleen perustuvaa ja seksuaalista väkivaltaa, sekä perheille, jotka ovat menettäneet taisteluissa omaisiaan, ja vangeille ja näiden sukulaisille. EU:n humanitaarisella avulla ja pitkällä aikavälillä annettavalla selviytymiskykyä vahvistavalla avulla tuetaan edelleen myös Irakin viranomaisia näiden vastatessa sellaisten perheiden ja yksittäisten henkilöiden tarpeisiin, jotka eivät ole voineet palata kotiseudulleen vaan ovat yhteisöjen välisen konfliktin vuoksi joutuneet asumaan pitkään asuinseutunsa ulkopuolella tai muuttamaan edelleen. On tärkeää, että näille henkilöille tarjotaan elintärkeitä peruspalveluita ja että kestävien ratkaisujen löytämistä pakkosiirron synnyttämään tilanteeseen edistetään. Jotta Irakia voitaisiin auttaa selviytymään hätäaputarpeistaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, EU:n olisi pyrittävä käyttämään eri välineitään mahdollisimman hyvin sekä yksittäin että yhdessä.

4.2 Vapautettujen alueiden vakauttamisen ja nopean palautumisen edistäminen, jotta voidaan tukea maan sisäisten pakolaisten turvallista, vapaaehtoista ja ihmisarvoista paluuta

Ensimmäisten 18 kuukauden aikana Da’eshin kukistumisen jälkeen EU:n pitäisi pyrkiä ensisijaisesti tukemaan Irakin hallitusta sen pyrkiessä vakauttamaan vapautetut alueet ja helpottamaan asuinseudultaan siirtymään joutuneiden kansalaisten, myös vähemmistöryhmien, turvallista, informoitua, vapaaehtoista ja ihmisarvoista paluuta oikeaan kotiinsa mahdollisimman pian. Tämä on olennaista, jotta voidaan torjua pettymystä ja toivottomuutta, joihin pitkittynyt maan sisäinen pakolaisuus voi johtaa ja jotka ovat hedelmällistä maaperää ääriliikkeille ja väkivallalle. Vakauttaminen ja kotiin palaaminen ovat myös ratkaisevan tärkeitä tekijöitä maan pitkän aikavälin vakauden ja monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Lisäksi ne vähentävät laittoman muuttoliikkeen kiinnostavuutta ja siihen liittyvää aivovuotoa, joka vaikuttaa kielteisesti Irakin pitkän aikavälin kasvunäkymiin.

Vakauttamista edistävillä EU:n toimilla olisi edelleen tuettava voimakkaasti räjähteiden aiheuttaman vaaran torjuntaa (ansamiinojen ja räjähteiden poistamista – nämä ovat jo surmanneet palaavia siviilejä), joka on olennainen edellytys useille muille vakauttamistoimille, koska miinoja ja räjähteitä on niin laajalla alueella. EU koordinoi edelleen Da’eshin vastaisen maailmanlaajuisen liittoutuman vakauttamista käsittelevän työryhmän alaista räjähteiden aiheuttaman vaaran torjuntaa koskevaa alaryhmää, joka panee täytäntöön uutta monimuotoista lähestymistapaa. Siinä hyödynnetään kattavasti kaikkia Irakin käytettävissä olevia kansallisia ja kansainvälisiä räjähteiden aiheuttaman vaaran torjuntaa koskevia resursseja ja voimavaroja.

Lisäksi EU:n olisi Irakin hallituksen johdolla ja Da’eshin vastaisen maailmanlaajuisen liittoutuman ja YK:n tuella ja muiden tarkoituksenmukaisten kanavien kautta annettava rahoitustukea jäljempänä luetelluille aloille. Sen olisi myös painotettava, että naiset ja nuoret on otettava täysimääräisesti mukaan seuraaviin toimiin:

a)keskeisten julkisten palvelujen (esim. sähkö, vesi- ja jätevesihuolto, terveydenhuolto, myös toimenpiteet saastuneiden alueiden puhdistamiseksi) ja olennaisen kevyen infrastruktuurin saaminen uudelleen käyttöön;

b)elinkeinojen tukeminen, jotta ne tuottavat tuloja seudulle palaaville kotitalouksille ja polkaisevat talouden taas käyntiin;

c)paikallishallinnon toimintakyvyn parantaminen, tehokkaan hallinnon perustaminen ja yhteisön sitoutumisen lisääminen;

d)yhteisöjen sovinnonteko: on tärkeää, että vakauttamisen tukeminen ulottuu kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin henkilöihin. Sen vuoksi on olennaista, että nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän kattavan tarkistuksen myötä apua annetaan aiempaa tehokkaammin ja vastuullisemmin.

4.3 Siviiliturvallisuusalan, myös terrorismin torjunnan, rakenneuudistus ja tukeminen

Irakin siviili- ja sotilasturvallisuusalan perusteellinen uudistaminen on välttämätöntä pitkän aikavälin turvallisuuden kannalta. EU keskittyy tälle alalle antamassaan tuessa siviiliturvallisuuteen ja käyttää siinä hyödykseen useiden jäsenvaltioiden voimavaroja. Saadakseen Irakin kansalaisten luottamuksen takaisin Irakin hallituksen on osoitettava, että se voi taata turvallisuuden ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen sellaisten luotettavien vakiintuneiden turvallisuusjoukkojen avulla, jotka kunnioittavat ihmisoikeuksia, toimivat johdonmukaisesti suhteessa kansalaisten tarpeisiin ja kykenevät vastaamaan yksin turvallisuudesta.

Tätä varten ja vastauksena Irakin viranomaisten pyyntöön saada tukea turvallisuusalan uudistamiseen EU käynnisti marraskuussa 2017 siviiliturvallisuusalan uudistusta tukevan Euroopan unionin neuvontaoperaation Irakissa (EUAM Irak) 11 . Sillä autetaan Irakin viranomaisia lujittamaan valtion instituutioita ja hallintoa Irakin kansallisen turvallisuusstrategian mukaisesti. Tämän EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaation ansiosta EU voi antaa strategisia toimintapoliittisia neuvoja kansallisen turvallisuuden neuvonantajan toimistolle ja sisäministeriölle sekä arvioida mahdollisuuksia laajentaa EU:n osallistumista tulevaisuudessa. Sen puitteissa olisi annettava strategista neuvontaa yleisestä turvallisuuspolitiikasta, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta, väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnasta ja instituutioiden uudistamisesta. Operaatiolla edistetään myös tiiviimpää koordinointia kansainvälisen yhteisön ja Irakin asianomaisten viranomaisten välillä Irakin turvallisuusalan kattavan uudistuksen yhteydessä. Operaation yhteydessä tehdään tiivistä yhteistyötä Irakin viranomaisten, EU:n toimielinten ja muiden kumppanien kanssa, joita ovat esimerkiksi YK (muun muassa YK:n kehitysohjelma ja YK:n Irakin avustusoperaatio), Da’eshin vastainen maailmanlaajuinen liittoutuma ja Nato. Tavoitteena on määritellä selkeät rajat sotilas- ja siviilialan tukemisen välille. Entisten taistelijoiden tarpeisiin vastaaminen on keskeistä maan vakauttamisen kannalta, ja siksi sen on oltava kiinteä osa uudistusta. Tarpeisiin voidaan vastata tarjoamalla heille koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksia ja auttamalla heitä sopeutumaan rauhanomaiseen yhteiskuntaan.

EU:n olisi lisäksi annettava edelleen jatkuvaa tukea Da’eshin vastaisen maailmanlaajuisen liittoutuman ja YK:n laajoille terrorisminvastaisille toimille, joilla on suora vaikutus Irakin taisteluun väkivaltaisia ääriliikkeitä vastaan. EU:n olisi pyrittävä lisäämään Irakin kykyä käsitellä terrorismin uhkaa käymällä terrorismin torjuntaan liittyvistä kysymyksistä ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnasta vuoropuhelua, joka voi johtaa teknisen tuen ja neuvonnan lisäämiseen. Koska sekä EU että rahanpesunvastainen toimintaryhmä (FAFT) ovat liittäneet Irakin omaan luetteloonsa suuririskisistä kolmansista maista, joilla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnassa, Irakin olisi käsiteltävä myös tätä kysymystä ensisijaisena tiiviissä yhteistyössä EU:n kanssa.

4.4 Poliittinen uudistus, hallinnon parantaminen, ihmisoikeudet ja sovittelu

EU:n Irakissa toteuttamien politiikkojen keskeisenä tavoitteena on tukea Irakin hallitusta sen toteuttaessa poliittista uudistuta, jolla parannetaanpoliittista osallisuutta ja saadaan aikaan jatkuva sovitteluprosessi.

Uudistuksissa on tärkeä saada aikaan edistystä ja noudattaa Irakin hallituksen vuosien 2014 ja 2015 uudistusohjelmia. Uudistuksissa olisi keskityttävä parantamaan demokraattista poliittista hallintoa, osallisuutta, ihmisoikeuksien kunnioittamista, yhdenvertaista kansalaisuutta, resurssien tasapuolista jakamista ja korruption torjuntaa. Ne ovat välttämättömiä pyrittäessä vakauttamaan maa, edistämään rauhaa ja tuottamaan vaurautta kaikille irakilaisille. Uudistuksissa on tähän mennessä edistytty hitaasti. Nähtävissä on kuitenkin lupaavia merkkejä siitä, että uudistukset ovat alkaneet saada kannatusta Irakin kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan keskuudessa. Tämä on näkynyt julkisissa mielenosoituksissa ja verkkokampanjoissa, jotka järjestettiin, vaikka maa kamppaili vielä Da’eshin kanssa. Irakin hallituksen, joka on saanut uusia voimia Da’eshin voittamisesta ja maan alueellisen koskemattomuuden säilymisestä, olisi nyt tartuttava mahdollisuuteen tehostaa toimiaan ja edistää konfliktin jälkeistä sovittelua.

EU:n olisi jatkossakin tuettava sovittelualoitteita, tarvittaessa yhteistyössä YK:n Irakin avustusoperaation kanssa. EU:n päätavoitteena tulisi tässä suhteessa olla välitystoimien ja vuoropuhelun tukeminen paitsi kansallisella myös paikallis- ja aluetasolla. Jos liittohallituksen uudistus- ja sovittelutoimet edistyvät riittävästi, EU:n pitäisi olla valmis investoimaan hyvän hallintotavan kohdennettuun tukemiseen niissä Irakin valtiollisissa instituutioissa, jotka ovat edustavia ja osallistavia, ilmentävät yhteistä irakilaista identiteettiä ja pyrkivät välttämään ahdasmielisten ryhmittymien etujen ajamista. Tällainen institutionaalinen tuki olisi ratkaisevan tärkeä lisä hallituksen uudistus- ja sovittelutoimiin, joilla on sama tavoite. Se myös parantaisi niiden kestävyyttä. EU on myös valmis tukemaan poliittisia uudistuksia, kansainvälisten normien ja sitoumusten mukaisesti toteutettavaa vaaliprosessia ja tarvittavia rinnakkaistoimenpiteitä, joilla tuetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden täysimääräinen osallistuminen on keskeistä uudistusprosessin onnistumisen kannalta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös naisten, nuorten ja vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden asianmukaiseen edustukseen tarkoituksenmukaisten foorumien kautta.

Haaste, joka liittyy vakauttamiseen ja siviilijohtoisen turvallisuuden ja hallinnon palauttamiseen vapautetuilla alueilla, on nostanut esiin kysymyksiä liittovaltion viranomaisten ja hallintoalueiden tulevista suhteista erityisesti turvallisuusjoukkojen valvonnan, resurssien ja edustavan ja tehokkaan paikallishallinnon luomisen kannalta. EU on valmis tukemaan kaikkia hallinnon sisäiseen ja ulkoiseen hajauttamiseen tähtääviä toimenpiteitä, joita Irak haluaa toteuttaa liittovaltion perustuslaillisissa puitteissa, kunhan ne ovat osa laajempaa uudistusta. Se on myös valmis kehittämään niiden paikallisviranomaisten siviilihallintovalmiuksia, jotka käsittelevät vakauttamiseen liittyviä ongelmia. Tämä tuki perustuisi Irakin hallituksen laatimaan suunnitelmaan.

4.5 Liittohallituksen ja Kurdistanin aluehallituksen välisten riitojen ratkaiseminen rakentavan vuoropuhelun avulla

Menestys Mosulin taistelussa oli pitkälti liittohallituksen ja Kurdistanin aluehallituksen hyvän yhteistyön ja yhteiseen päämäärään pyrkimisen ansiota. Hyvät suhteet ovat kuitenkin vaarassa, sillä Kurdistanin alue on päättänyt yksipuolisesti järjestää kansanäänestyksen itsenäisyydestä. EU:n olisi jatkossakin sitouduttava täysin Irakin yhtenäisyyteen ja rohkaistava osapuolia elvyttämään yhteistyön henki Irakin liittovaltiojärjestyksen lujittamiseksi ja suhteita hiertäneiden pitkäaikaisten erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Tämän pitäisi kattaa öljyä ja tulonjakoa koskevien riitojen selvittäminen ja yhteisymmärryksen saavuttaminen kiistanalaisista raja-alueista liittohallituksen ja Kurdistanin aluehallituksen välisellä rakentavalla vuoropuhelulla, joka perustuu Irakin perustuslakiin ja osapuolten velvollisuuksiin ja erioikeuksiin. EU katsoo, että on olennaista käydä jatkuvaa vuoropuhelua kaikista ratkaisematta olevista kysymyksistä, jotta voidaan löytää perustuslain asettamien vaatimusten mukaisia ratkaisuja ja muodostaa vakaat suhteet, jotka tyydyttävät molempia osapuolia.

4.6 Taloudelliset ja julkista taloutta koskevat uudistukset sekä kauppa

EU tukee talouden uudistamista koskevia Irakin hallituksen aikeita ja erityisesti sen tavoitetta vähentää avustus- ja pääomamenoja samalla kun sosiaalisen suojelun menot pidetään ennallaan ja talousarvion avoimuutta ja rahatalouden vakautta parannetaan. Voimassa oleva IMF:n valmiusluottojärjestely on ratkaisevan tärkeä, jotta Irak pystyy palauttamaan makrotaloutensa vakauden (valuuttakurssikiinnityksen ylläpito, julkisen talouden alijäämän pienentäminen, velkatasojen valvonta, maksurästien maksaminen kansainvälisille öljy-yhtiöille, valtion omistamien pankkien uudelleenjärjestely jne.).

Hallituksen on pantava uudistuksia täytäntöön määrätietoisesti, sillä tarvittavia julkista taloutta koskevia uudistuksia ja julkisen alijäämän supistamista kestävälle tasolle ei ole tähän mennessä saatu aikaan. Kansainvälisen tuen, myös IMF:n järjestelyn, jatkumisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että Irakin hallitus sitoutuu uskottavammin julkisen talouden ja hallinnon uudistamiseen yhteistyössä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Merkittävien öljy- ja kaasutulojen tuloksellisempi käyttö ja öljysektorin ulkopuolisten tulojen hankkiminen on tarpeen julkisen talouden kestävyyttä varten, sellaista talouskehitystä varten, joka luo työpaikkoja maan nuorille – mikä puolestaan on parhaita tapoja vähentää terroristisen ideologian houkuttelevuutta –, sekä jälleenrakentamista varten. Rakenneuudistukset ovat välttämättömiä Irakin liiketoimintaympäristön parantamiseksi ja perushyödykkeitä koskevien palvelujen käynnistämiseksi uudelleen erityisesti sähköalalla. Käynnissä olevat uudistukset, joita Maailmanpankki tukee EU:n kanssa, erityisesti hyvän hallintotavan, julkisen talouden hallintajärjestelmien nykyaikaistamisen, valtionyhtiöiden uudelleenjärjestelyn ja energia-alan uudistamisen aloilla ovat Irakille strategisesti tärkeitä, jotta maa voi hyödyntää kaivannaisteollisuuttaan ja vielä käyttämättömiä uusiutuvia energialähteitä koko väestön hyväksi.

EU:n olisi tarjottava asiantuntemustaan näiden talousuudistusten toteuttamiseen Irakissa ja hyödynnettävä siinä käytettävissään olevia monia välineitä, esimerkiksi EU:n ja Irakin kumppanuus- ja yhteistyösopimusta. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään parantamaan julkisen talouden hallintajärjestelmiä tiiviissä yhteistyössä IMF:n ja Maailmanpankin kanssa.

EU pitää kauppasuhteiden tiivistämistä Irakin kanssa tärkeänä osana Irakin jälleenrakentamista ja kehitystä. EU:n ja Irakin kahdenväliselle kaupalle olisi huomattavaa potentiaalia. EU:n tekemät investoinnit vaikuttaisivat Irakin kehitykseen erittäin myönteisesti. EU:n olisi tuettava edelleen Irakin liittymistä Maailman kauppajärjestöön (WTO) ja rohkaistava Irakia hakemaan Maailmanpankin apua (kaupan helpottamista tukeva ohjelma, Trade Facilitation Support Program), jolla helpotettaisiin Irakin integroitumista globaaliin talouteen.

4.7 Tehokkaan ja riippumattoman oikeusjärjestelmän ja siirtymäkauden oikeusjärjestelyjen tukeminen

EU:n pitäisi tukea hallitusta sellaisen riippumattoman ja tehokkaan oikeusjärjestelmän kehittämisessä, jossa noudatetaan demokraattisia arvoja, hyvän hallintotavan periaatteita, oikeusvaltioperiaatetta ja kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja ja -vaatimuksia. Vankeinhoitojärjestelmää ja säilöönoton oikeudellisia edellytyksiä – erityisesti seulontaa varten pidätettyjen yksilöiden osalta – on ratkaisevan tärkeää tarkistaa inhimillisiä vankeusoloja koskevien kansallisten ja kansainvälisten lakien ja normien mukaisesti. Tämän ongelman jättäminen ratkaisematta vaarantaisi vakauttamis- ja sovittelupyrkimysten onnistumisen.

Da’eshin räikeät rikokset ovat aiheuttaneet valtavaa kärsimystä rikosten uhreille ja heidän läheisilleen. Sovittelutoimiin on sisällytettävä prosessi, joka johtaa rikoksista vastuussa olevien tahojen syytteeseenpanoon, tarjoaa oikeutta ja korvauksia uhreille ja on osalaajempaa siirtymäkauden oikeusjärjestelyprosessia, jolla selvitetään vastuu kaikista konfliktin yhteydessä tehdyistä ihmisoikeusrikkomuksista ja -loukkauksista. EU:n olisi myös pyrittävä tukemaan kansainvälisiä toimia kulttuuriesineiden laittoman kaupan ehkäisemiseksi ja Irakin kulttuuriperinnön restauroimiseksi ja suojelemiseksi.

Irakin hallitus on luvannut YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2379(2017) nojalla saattaa Da’eshin vastuuseen toimistaan Irakissa. Irakiin lähetetään YK:n ryhmä keräämään, suojaamaan ja tallentamaan todisteita sellaisista Da’eshin teoista, jotka voidaan katsoa sotarikoksiksi, rikoksiksi ihmisyyttä vastaan tai kansanmurhiksi. Ryhmä kunnioittaa toiminnassaan kaikilta osin Irakin täysivaltaisuutta ja lainkäyttövaltaa alueellaan tehtyjen rikosten osalta. EU on valmis tukemaan Irakin hallitusta näissä pyrkimyksissä ja onkin jo ryhtynyt edistämään yhteistyötä niiden yhteisten etujen pohjalta, jotka Irakilla ja EU:lla on tällä alalla. Kun otetaan huomioon, että osa Da’eshiin liittyneistä vierastaistelijoista on EU:n jäsenvaltioista, taistelijoiden rikosten tutkinta ja syytteeseenpano riippumattomissa oikeudenkäynneissä, joissa noudatetaan oikeudenmukaista menettelyä koskevia periaatteita ja kansainvälistä oikeutta, on myös EU:n kiireellinen ensisijainen tavoite. EU:n tavoitteet vastaavat tässä suhteessa hyvin pitkälti Da’eshin edesvastuuseen saattamista koskevia tavoitteita, jotka on esitetty Pariisin toimintasuunnitelmassa 12 ja Madridissa laaditussa toiminnan painopisteitä koskevassa asiakirjassa 13 .

4.8 Osallistavan, tasapuolisen ja laadukkaan koulutuksen tukeminen

Kriisi häiritsi merkittävästi Irakin koulutusjärjestelmää. Arviolta 3,5 miljoonaa lasta ei käy koulua. Jotta ei menetettäisi kokonaista sukupolvea, on pikaisesti koulutettava opettajia, lisättävä koulurakennusten määrää ja poistettava esteet, jotka haittaavat lasten koulunkäyntiä. EU:n olisi lisättävä tukeaan perus- ja keskiasteen koulutukselle painopisteinä koulutuksen uudistaminen, kansallisten opetussuunnitelmien palauttaminen vapautetuilla alueilla sekä koulunkäyntimahdollisuuksien tarjoaminen siirtymään joutuneille lapsille ja maaseudulla asuville lapsille. EU:n olisi lisäksi jatkettava tukeaan korkea-asteen koulutuksen mahdollistamiseksi kaikille, mutta erityisesti maan sisäisille ja muille pakolaisille. Näiden toimenpiteiden täytäntöönpanossa EU:n tärkeänä painopisteenä pitäisi olla koulutukseen pääsyn mahdollistaminen kaikilla tasoilla mahdollisimman monille tytöille, myös niille, joilla tätä mahdollisuutta ei tähän mennessä ole ollut.

Kun otetaan huomioon, miten myönteisesti koulutus voi vaikuttaa kehitykseen, EU:n olisi tuettava Irakia tämän alan politiikan ja hallinnon uudistamisessa siten, että luodaan otolliset edellytykset oppimiselle, opettajien ja kouluttajien valmiuksien kehittämiselle ja nuorten voimaannuttamiselle paikallistasolta johdettavilla aloitteilla. Samalla olisi saatava aikaan kestävä lastensuojelujärjestelmä osana maan hallintotavan parantamista. On myös tärkeää pyrkiä vahvistamaan ja tukemaan Irakin akateemisia instituutioita, erityisesti yliopistoja ja tutkimuskeskuksia – jotka olivat aikanaan alueen parhaita.

4.9 Muuttoliikkeen hallinta

Irakin kanssa on vuosien ajan keskusteltu Budapestin prosessin puitteissa muuttoliikkeestä. Kesäkuussa 2017 kokoontunut EU:n ulkoasiainneuvosto vahvisti EU:n olevan edelleen lujasti sitoutunut tukemaan Irakin elpymistä, erityisesti Irakin kanssa tehdyn kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpanon kautta. Tämä kattaa myös muuttoliikettä koskevan yhteistyön kaikki osa-alueet. Lisäksi neuvosto on kehottanut Irakia lisäämään yhteistyötä irakilaisten kotimaahan palaamisen helpottamiseksi.

EU:n edustajat tekivät Irakiin joulukuussa 2017 teknisen vierailun, jonka pohjalta EU aikoo kehittää muuttoliikkeen hallintaan räätälöidyn lähestymistavan, josta on hyötyä sekä EU:lle että Irakille. Yhteistyö perustuu osapuolten yhteisesti tekemään erityiseen tarvearviointiin. Siinä keskitytään painopistealoihin, joita ovat esimerkiksi tehokkaampi yhteistyö laittomien irakilaisten maahanmuuttajien takaisinotossa EU:sta täysin perusoikeuksia ja kansainvälisiä normeja kunnioittaen, avustaminen muuttoliikkeen ja kehityksen välisen yhdyssiteen vahvistamisessa, laittoman muuttoliikkeen riskejä koskevien tiedotuskampanjojen järjestäminen ja laittoman maahantulon järjestämisen ja ihmiskaupan torjunta. Osapuolet sopivat ottavansa takaisin omat laittomat muuttajansa, myös ne, jotka haluavat palata vapaaehtoisesti.

5. Täytäntöönpano ja kansainvälinen sitoutuminen

Tässä strategiassa esitettyjä politiikkoja ja toimenpiteitä toteuttaessaan EU:n olisi tehtävä Irakin hallituksen kanssa tiivistä yhteistyötä tarkkojen tarpeiden yksilöimiseksi ja painopisteiden asettamiseksi. Ehdotettujen toimenpiteiden täytäntöönpanon onnistuminen edellyttää sitä, että jäsenvaltiot, YK, Da’eshin vastainen maailmanlaajuinen liittoutuma, IMF, Maailmanpankki ja muut alueelliset ja kansainväliset kumppanit tekevät tiivistä yhteistyötä ja jakavat työtaakkaansa. EU:n ja Irakin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen puitteissa perustettujen mekanismien täysimääräinen hyödyntäminen antaa EU:lle mahdollisuuden seurata kehitystä ja tiivistää vähitellen suhteitaan Irakiin. EU varmistaa, että naiset ja nuoret samoin kuin Irakin kansalaisyhteiskunta otetaan mukaan tämän strategian ja siinä kuvattujen politiikkatoimien ja prosessien täytäntöönpanoon aina, kun se on mahdollista.

EU:n talousarviosta ehdotettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoon käytettävät varat otetaan kehitysyhteistyöhön varatuista määrärahoista. Varoja saattaa olla käytettävissä myös humanitaarisen avun välineistä ja EU:n nykyisen, vuonna 2020 päättyvän seitsemänvuotisen rahoituskehyksen muista ulkoisen rahoituksen välineistä.

EU – yhdessä rahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa – tarkastelee mahdollisuuksia laajentaa EU:n alueellisen erityisrahaston (Madad-rahasto) vastuualuetta Irakissa siten, että se kattaisi humanitaarisen avun ja pitempiaikaisen kehitysavun väliin jäävän alueen.

Lisäksi EU edistää ja rahoittaa jatkossakin Irakin yksityisten ja julkisten yhteisöjen osallistumista tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmaan.

Strategian täytäntöönpanon nopeuden ja onnistumisen kannalta ratkaisevia tekijöitä ovat Irakin tilanteen lisäksi myös maan hallituksen ja kansan halu ja kyky toteuttaa tarvittavat uudistukset. Todelliset käytännön muutokset erityisesti turvallisuustilanteessa, poliittisessa vakaudessa, uudistusten täytäntöönpanossa ja kansallisen sovittelun edistymisessä saattavat edellyttää sitä, että EU mukauttaa Irakissa käyttöön ottamiaan politiikkoja ja välineitä. EU:n Irakille antaman tuen määrä olisi kytkettävä maan uudistuksia koskevaan sitoutumiseen, demokraattisten periaatteiden kunnioittamiseen, osallistavuuteen, väkivallasta pidättäytymiseen ja valtion siviili-instituutioiden suosimiseen poliittisessa ja turvallisuusalan hallinnossa. 

Irakin naapureiden valitsema lähestymistapa tulee olemaan ratkaisevassa asemassa maan vakauttamisessa, kansallisen sovitteluprosessin onnistumisessa ja jälleenrakentamisessa. Sen vuoksi EU:n olisi keskusteltava asiasta alueen kumppaneiden kanssa vahvistaakseen viestiä siitä, että Irakin naapureiden rakentava ja tukeva suhtautuminen Irakin kansaan ja hallitukseen hyödyttäisi paitsi Irakia myös koko alueen vakautta.

Jotta alueellinen ja kansainvälinen sitoutuminen Irakin tukemiseen vakiintuisi, EU järjestää yhdessä Irakin hallituksen, Kuwaitin, YK:n, Maailmanpankin ja muiden kumppaneiden kanssa helmikuussa 2018 Irakin jälleenrakentamista ja kehittämistä käsittelevän konferenssin. Kuwaitissa pidettävään konferenssiin osallistuu kaikkien keskeisten avunantajien lisäksi Irakin naapurustoon kuuluvia maita.

EU aikoo arvioida tätä strategiaa kahden vuoden kuluttua. Tuolloin tarkastellaan esitettyjen toimien vaikutuksia ja muokataan toimia tarvittaessa. Samassa yhteydessä olisi arvioitava sitä, millainen käsitys EU:n tärkeimmillä sidosryhmillä Irakissa on EU:n politiikoista, jotta voidaan varmistaa, että EU:n toiminnalla on jatkossakin tarvittava paikallisen väestön ja Irakin hallituksen hyväksyntä.

(1)

http://theglobalcoalition.org/en/home/

(2)

https://europa.eu/globalstrategy/en/global-strategy-foreign-and-security-policy-european-union

(3)

https://eeas.europa.eu/sites/eeas/files/20150206_join_en.pdf

(4)

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52015JC0002&qid=1515156748142&from=FI

(5)

https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/migratory-pressures/countries-origin-transit/eu-turkey-statement/#

(6)

Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2016 Irakiin palasi 17 065 henkilöä eli palauttamisaste oli 50 prosenttia. Vuonna 2015 paluita oli 4 950 (16 prosenttia).

(7)

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön tilastojen mukaan 11 723 vuonna 2016 ja 3 237 vuonna 2015.

(8)

Eurostatin tilastojen mukaan osuus oli 84 prosenttia vuonna 2015, 62 prosenttia vuonna 2016 ja 53 prosenttia vuoden 2017 toisella neljänneksellä.

(9)

Neuvoston päätös (EU) 2012/418/EU, annettu 21 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Irakin tasavallan välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 204, 31.7.2012, s. 18) ja sopimuksen teksti (s. 20). Ennen sopimuksen voimaantuloa sitä sovelletaan päätöksen 3 artiklan mukaisesti.

(10)

https://eeas.europa.eu/sites/eeas/files/20150206_join_en.pdf

(11)

Neuvoston päätös (YUTP) 2017/1869, 16. lokakuuta 2017.

(12)

https://www.diplomatie.gouv.fr/en/country-files/north-africa-and-middle-east/events/article/the-paris-action-plan-09-08-2015

(13)

http://www.exteriores.gob.es/Portal/es/SalaDePrensa/ElMinisterioInforma/Documents/20170524_MADRID%20PRIORITIES%20FINAL.pdf