EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 3.5.2018

COM(2018) 256 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehyksen täytäntöönpanosta (2014–2017)

1.    JOHDANTO

Avaruusresursseista ja -palveluista on tullut välttämättömiä taloudellemme ja yhteiskunnallemme, ja niiden saatavuus pitkällä aikavälillä on olennaista Euroopan turvallisuudelle. Euroopan avaruusresurssien, samoin kuin avaruuteen liittyvien riskitekijöiden, määrä ja kriittisyys ovat lisääntyneet tasaisesti. Euroopalla on määrä olla 40 Galileo- ja Copernicus-satelliittia avaruudessa vuoteen 2020 mennessä. Määrä on noin 12 prosenttia maailman satelliiteista. Siksi Euroopan on hyvin tärkeää varmistaa, että sen avaruusresurssit ja -palvelut voidaan ottaa käyttöön ja että niitä voidaan käyttää turvallisesti. Vuonna 2008 neuvosto 1 korosti, että on tarpeen kehittää eurooppalaiset valmiudet, jotta voidaan seurata ja valvoa Euroopan avaruusinfrastruktuuria ja avaruusromua.

EU:n ensimmäinen askel oli perustaa Euroopan unionin avaruusesineiden valvonta- ja seurantapalvelu (jäljempänä ’EU:n SST-palvelu’) 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 541/2014/EU avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehyksen perustamisesta (jäljempänä ’SST-päätös’) 2 . Päätöksen 11 artiklan 2 kohdassa edellytetyn mukaisesti tässä kertomuksessa annetaan tietoa päätöksen täytäntöönpanosta ja siihen liittyvistä saavutuksista.

SST-päätöksessä todetaan, että saattaa olla tarpeen antaa perussäädös 3 , jotta SST-toimissa voitaisiin varmistaa Euroopalle hyväksyttävän tasoinen riippumattomuus, ja että tällaista mahdollisuutta olisi tarkasteltava EU:n vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä. Tämän kertomuksen päätelmät ja suositukset vaikuttavat Euroopan avaruusstrategiassa 4 EU:n SST-palvelun osalta suunniteltuun työhön.

2.    TAUSTA

Euroopan kriittisen avaruusinfrastruktuurin turvallisuutta uhkaa avaruusalusten välisten sekä avaruusaluksen ja avaruusromun välisten törmäysten riski. Myös avaruusalusten ja avaruusromun valvomaton paluu Maan ilmakehään on riski maapallon väestön turvallisuudelle. Ennen tukikehyksen perustamista ei ollut Euroopan-laajuista SST-palvelua näihin vaaroihin reagoimiseksi. Vaikka joillakin jäsenvaltioilla oli SST-resursseja, ne eivät muodostaneet eurooppalaista verkostoa. Jäsenvaltiot eivät myöskään tarjonneet operatiivisia SST-palveluja, jotka olisivat olleet kaikkien satelliittioperaattoreiden käytettävissä Euroopassa.

Tämän pohjalta perustettiin tukikehys, jonka yleistavoitteena oli auttaa varmistamaan Euroopan ja kansallisten avaruusinfrastruktuurien, laitosten ja palvelujen kestävyys pitkällä aikavälillä. Lisäksi asetettiin seuraavat erityistavoitteet:

a)arvioida ja vähentää eurooppalaisten avaruusalusten toimintaan kiertoradalla liittyviä riskejä ja mahdollistaa se, että avaruusalusten operaattorit voivat parantaa lieventävien toimenpiteiden suunnittelun ja toteuttamisen tehokkuutta

b)vähentää eurooppalaisten avaruusalusten laukaisuun liittyviä riskejä

c)seurata avaruusalusten tai avaruusromun valvomatonta paluuta Maan ilmakehään ja tuottaa tarkempia ja tehokkaampia varhaisia varoituksia sekä

d)pyrkiä ehkäisemään avaruusromun lisääntymistä. 5

Lisäksi SST-päätöksessä todetaan, että tukikehyksen tulisi myös edistää synergioita kaikilla avaruustilannetietoisuuden pääaloilla (SST, avaruussää ja maata lähellä olevat kappaleet) ja täydentää asiaankuuluvia kansainvälisiä aloitteita, jotka koskevat avaruusromua ja ulkoavaruuteen kohdistuvia toimia.

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi tukikehyksen tavoitteena on perustaa eurooppalainen SST-valmius, jossa Eurooppa olisi riittävän riippumaton. Tätä varten SST-päätöksessä esitetään kolme toimea:

a)maahan ja avaruuteen sijoitettujen jäsenvaltioiden ilmaisimien verkostosta muodostuvan tunnistustoiminnon perustaminen ja käyttö avaruusesineiden valvomiseksi ja seuraamiseksi ja niihin liittyvän tietokannan tuottamiseksi

b)käsittelytoiminnon perustaminen ja käyttö SST-datan käsittelemiseksi ja analysoimiseksi kansallisella tasolla SST-tietojen ja -palvelujen tuottamiseksi SST-palvelun tarjoamistoiminnolle toimittamista varten ja

c)sellaisen toiminnon perustaminen, jonka kautta SST-palveluja tarjotaan siviilialan käyttäjille törmäysriskien arviointia sekä Maan ilmakehään palaavien kappaleiden seurantaa ja kiertoradalla tapahtuvan pirstoutumisen havaitsemista varten. 6

Alan arkaluonteisuuden vuoksi ehdotettu tukikehys perustui innovatiiviseen hallintomalliin: osallistuvat jäsenvaltiot, jotka muodostavat konsortion 7 , toteuttaisivat ilmaisimiin, käsittelyyn ja palveluihin liittyvät toimet SST-palvelujen tuottamiseksi ja toimisivat EU:n tasolla täytäntöönpanevana elimenä yhteistyössä Euroopan unionin satelliittikeskuksen (EUSK:n) kanssa, joka toimii palvelupisteenä. Komissio pääasiassa hallinnoi tukikehystä ja varmistaa sen täytäntöönpanoa, ja sillä on myös valtuudet ryhtyä asianmukaisiin toimiin tukikehyksen tavoitteiden tukemiseksi.

3.    MENETELMÄT

Tässä kertomuksessa käsitellään tukikehyksen toiminnan kolmea ensimmäistä vuotta ja kahdeksaa kuukautta (huhtikuusta 2014 joulukuuhun 2017). Tähän aikaan sisältyy 18 kuukautta varsinaista toimintaa. Kertomus on laadittu seuraavien asiakirjoista, selvityksistä ja sidosryhmien kanssa järjestetyistä kokouksista saatujen datan ja tietojen perusteella:

-SST-konsortion tuotokset ja asiakirjat tammikuun 2016 ja joulukuun 2017 väliseltä ajalta sekä SST:n vuoden 2015 avustusten päättymistä koskevat loppuraportit ja tilastot EU:n SST-palvelujen tarjoamisportaalin toiminnasta joulukuuhun 2017 saakka

-palaute jäsenvaltioilta vuonna 2017 EU:n SST-palvelujen toteutusta ja kehittymistä koskevissa kuulemisissa SST-komiteassa 8 , SST-asiantuntijaryhmässä 9 sekä teknisissä kokouksissa SST-konsortion kanssa 10

-EUSK:n ja SST-konsortion touko-kesäkuussa 2017 järjestämä palautekampanja EU:n SST-palvelun rekisteröidyille käyttäjille

-julkinen sidosryhmien kuuleminen Euroopan avaruusstrategiasta (huhti-kesäkuu 2016), joka koski tiettyjä kysymyksiä SST:stä 11

-komission palkkaamien ulkoisten ja riippumattomien teknisten asiantuntijoiden analyysi, jonka tarkoituksena oli tukea SST-avustusten täytäntöönpanon arviointia.

SST-päätöksen 11 artiklan 2 kohdassa edellytetyn mukaisesti kertomuksessa arvioidaan tukikehyksen tavoitteiden saavuttamista tulosten ja vaikutusten, resurssien tehokkaan käytön sekä Euroopan tasolla saatavan lisäarvon kannalta. Kertomuksessa käsitellään toimien edistymistä, tuotoksia ja keskeisiä suorituskykyindikaattoreita komission vuonna 2016 12 tekemän päätöksen mukaisesti laaditussa vuosien 2017–2020 koordinointisuunnitelmassa.

4.    SST-TUKIKEHYKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

4.1    Valmisteluvaihe

EU:n SST-palvelun toiminnan aloittamista 1. heinäkuuta 2016 valmisteltiin lukuisin toimin, joita olivat esimerkiksi seuraavat:

-Maaliskuussa 2015 viiden jäsenvaltion (Espanja, Italia, Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta) katsottiin täyttävän SST-tukikehykseen osallistumista koskevat kriteerit, jotka oli asetettu SST-päätöksessä ja komission vuonna 2014 antamassa täytäntöönpanopäätöksessä 13 , ja ne nimettiin kansallisiksi yksiköiksi, jotka muodostavat SST-konsortion 14 .

-Osallistuvat jäsenvaltiot allekirjoittivat 16. kesäkuuta 2015 SST-sopimuksen, jolla SST-konsortio perustettiin virallisesti.

-SST-konsortio ja EUSK allekirjoittivat 14. syyskuuta 2015 SST:n täytäntöönpanojärjestelyjä koskevan sopimuksen, jolla SST-yhteistyö aloitettiin virallisesti.

-Lisäksi ensimmäiset avustukset EU:n SST-palvelun perustamisen ja toiminnan rahoittamiseen myönnettiin EU:n ohjelmista (vuoden 2015 talousarvio) 1. tammikuuta 2016.

4.2    Toimintavaihe

Tunnistustoiminto

SST-päätöksen nojalla jokainen jäsenvaltio säilyttää määräysvallan kansallisiin operaatiokeskuksiin liitettyihin SST-ilmaisimiinsa ja niiden toimintaan. Kansalliset SST-ilmaisimet tuottavat tietoa kiertoradalla kulkevista avaruusesineistä, jotka ovat olennainen tekijä datan ja tietojen käsittelytoiminnon kannalta.

EU:n SST-palvelun ilmaisimien tyyppi, valmiudet ja maantieteellinen jakautuminen vaikuttavat siihen, miten suurta aluetta kiertoradasta ja millaista määrää tietyn vähimmäiskoon täyttäviä avaruusesineitä voidaan seurata, ja viime kädessä ne vaikuttavat myös EU:n SST-palvelun riippumattomuuteen ja valmiuksiin.

Toiminnassa olevien ilmaisimien määrä on kasvanut vähitellen sen jälkeen, kun toiminta aloitettiin heinäkuussa 2016. Joulukuuhun 2017 mennessä 33 kansallisessa määräysvallassa olevaa ilmaisinta (3 valvontatutkaa, 8 seurantatutkaa, 18 teleskooppia ja 4 lasermittausasemaa) oli osallistunut EU:n SST-palvelun seuranta- ja/tai valvontatoimiin. Ne kattavat kaikki kiertoradat (LEO, MEO, HEO ja GEO) 15 , mutta niillä voidaan seurata vain osaa esineistä seuraavista syistä:

-joidenkin ilmaisimien riittämätön saatavuus EU:n SST-palvelussa

-nykyisten SST-ilmaisimien maantieteellinen sijainti ja

-mahdottomuus havaita tiettyä kokoa pienempiä esineitä.

Näiden puutteiden korjaaminen vaatii nykyisten SST-ilmaisimien parantamista ja uusien ilmaisimien käyttöönottoa. Vuonna 2017 tehdyssä simulaatiossa arvioitiin, että seurannassa ovat alla olevassa taulukossa ilmoitetut määrät erikokoisia esineitä eri kiertoradoilla. Simulaatiossa verrattiin alkuperäisen arkkitehtuurin suorituskykyä vuonna 2017 siihen, mitä sen odotetaan olevan vuonna 2021 parannusten jälkeen:

*    Seuratut esineet ovat esineitä, joita on seurattu vähintään kerran simulaation 14 päivän mittaisella jaksolla.

**    Tarkkaan seuratut esineet ovat esineitä, joita seurattiin joka päivä LEO-radalla ja kolmen päivän välein MEO-/LEO-radalla.

Tunnistustoiminnon osalta SST-konsortion työ on koostunut pääasiassa seuraavista toimista:

·SST-ilmaisimien liittäminen kansallisiin SST-järjestelmiin

Useimmissa ilmaisimissa oli jo tarvittavat yhteydet niiden kansallisten operaatiokeskusten kanssa toiminnan alkaessa, ja nyt myös loput yhteydet on luotu. Työt, jotka koskevat ilmaisimien käytön mukauttamista EU:n SST-palveluun, ovat meneillään.

·Eurooppalaisten ilmaisimien kartoittaminen ja arkkitehtuuriin liittyvät tutkimukset

EU:n SST-palveluun mahdollisesti sopivien eurooppalaisten ilmaisimien kartoittaminen saatiin päätökseen vuonna 2017. Sen tuloksena saadun Euroopan ilmaisinluettelon pohjalta tehtiin arkkitehtuuriin liittyviä tutkimuksia, ja sen avulla oli mahdollista lisätä ilmaisimien määrää EU:n SST-palvelussa. Luetteloon on koottu tiedot 133 mahdollisesta ilmaisimesta yhdeksästä jäsenvaltiosta (SST-konsortion maat sekä Itävalta, Portugali, Puola ja Romania). Jatkuva päivittäminen sekä maakohtaisen kattavuuden lisääminen ovat kuitenkin tarpeen. Alkuperäistä EU:n SST-palvelun arkkitehtuuria ja sen suorituskykyä koskevat tutkimukset saatiin päätökseen vuonna 2017, ja EU:n SST-palvelun tulevien arkkitehtuurivaihtoehtojen yksityiskohtaisen arvioinnin odotetaan valmistuvan vuonna 2018.

·Ilmaisimien parantaminen

Eurooppalaisten ilmaisimien alustavien tutkimusten tulosten perusteella vuonna 2016 alettiin parantaa 18:aa anturia kaikissa SST-konsortion maissa (myös EU:n rahoituksella). Vuosia 2015–2020 koskevissa EU-ohjelmissa ei ole suunniteltu uusien resurssien kehittämistä EU:n SST-palveluun.

Käsittelytoiminto

Käsittelytoiminnosta vastaavat kansalliset operaatiokeskukset, jotka toimivat jäsenvaltioiden alaisuudessa SST-konsortion koordinoimana. Kukin kansallinen operaatiokeskus syöttää dataa ja tietoja sisäisistä ja ulkoisista lähteistä kansalliseen tietokantaansa, jota se sen jälkeen käsittelee ja analysoi tuottaakseen SST-palveluja. Kukin kansallinen operaatiokeskus on riippumaton ja käyttää erilaisia data- ja tietomuotoja, tietojenkäsittelyohjelmistoja ja algoritmeja.

Yhdysvaltojen luetteloon verrattuna kansallisissa tietokannoissa on vain vähän esineitä, eikä yhteistä eurooppalaista avaruusesineiden tietokantaa toistaiseksi ole. Tämän vuoksi prosessissa käytetään miltei pelkästään yhdysvaltalaista dataa. Yhdysvaltalaisen datan laatu ja päivittämistiheys vaihtelevat kiertoradan mukaan, ja niihin vaikuttavat kansallisella tasolla Yhdysvaltojen kanssa tehdyt kahdenväliset sopimukset. Dataa on myös usein analysoitava tarkemmin, varmennettava ja täsmennettävä. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään sellaisten konjunktiotietoja koskevien viestien (conjunction data messages, CDM) osuus 16 , jotka on tuotettu käyttämällä EU:n SST-ilmaisimista saatua dataa, suhteessa EU:n SST-portaaliin ladattujen CDM-viestien kokonaismäärään.

EU:n SST-palvelu koostuu viidestä kansallisesta operaatiokeskuksesta, jotka ovat ISOC (Italia), S3TOC (Espanja), COO (Ranska), GSSAC (Saksa) ja UKSpOC (Yhdistynyt kuningaskunta). Viestintäyhteydet kansallisten operaatiokeskusten välille on perustettu, ja ne ovat säännöllisesti yhteydessä toisiinsa ja jakavat tietämystä ja tietoa. Parhaillaan laaditaan datan ja tietojen jakamista koskevia periaatteita, joiden on tarkoitus helpottaa koko konsortion välistä yhteistyötä tulevaisuudessa. Alustavat tutkimukset kunkin kansallisen operaatiokeskuksen prosesseista (tietomuodot, algoritmit, tietokannat, ulkoisten tietojen käyttö jne.) on saatu päätökseen. Tämän perusteella voidaan määrittää ne datan- ja tiedonvaihdon muodot ja menettelyt, joita verkostoitumisen tehostaminen, datan yhteentoimivuus, konsortionlaajuinen tunnistustoiminto ja yhteisen eurooppalaisen tietokannan luominen edellyttävät.

Huoltotoiminto

Kolmen ensimmäisen SST-palvelun tuottaminen alkoi 1. heinäkuuta 2016:

-konjunktioanalyysi ja hälytyspalvelu

-Maan ilmakehään paluuta koskevat analyysit ja tiedot

-pirstoutumisanalyysit.

Kansalliset operaatiokeskukset tarjoavat palveluja EU:n SST-palveluportfolion mukaisesti. Se koostuu seuraavista osista:

-”yhteisesti taattu perustaso” (ts. kaikkien kansallisten operaatiokeskusten tuottamat vähimmäispalvelut EU:n SST-palveluille), jota täydentävät

-lisäarvopalvelut (ne perustuvat kyseisten kansallisten operaatiokeskusten nykyisille valmiuksille, ja ne sisällytetään asteittain yhteisesti taattuun perustasoon).

Törmäysten välttämisen osalta käyttäjien pyynnöt jaetaan tapauskohtaisesti yhdelle tai useammalle kansalliselle operaatiokeskukselle. Tähän voi liittyä avaruusaluskaluston yhteistä tai jaettua käyttöä. Pirstoutumisanalyysipalvelut ja Maan ilmakehään paluuta koskevat palvelut kiertävät kansallisissa operaatiokeskuksissa kuukausittain siirtomenettelyjen perusteella.

EU:n SST-portaalin ja -neuvontapalvelun toiminnasta vastaa EUSK. Palvelut toimitetaan yleensä EU:n SST-palvelun rekisteröityneille käyttäjille EU:n SST-portaalin kautta. Kyseinen kansallinen operaatiokeskus voi toimittaa nimetyille käyttäjilleen törmäyksen välttämiseen liittyviä tietoja suoraan tarvittaessa.

Joulukuun 1. päivään 2017 mennessä seuraavat rekisteröinnit oli hyväksytty EU:n SST-palvelujen toiminnan aloittamisesta alkaen: konjunktioanalyysi ja hälytyspalvelu 27 rekisteröintiä, pirstoutumisanalyysit 30 rekisteröintiä ja Maan ilmakehään palaavien kappaleiden seuranta 36 rekisteröintiä. Nämä luvut edustavat 27:ää organisaatiota 12 jäsenvaltiosta 18 . Törmäyksen välttämiseen liittyy 79 avaruusalusta, joista 35 on LEO-radalla, 18 alusta MEO-radalla ja 26 GEO-radalla. EU:n Galileo- ja Copernicus-satelliitit on rekisteröity EU:n SST-palveluihin.

Heinäkuusta 2016, jolloin toiminta aloitettiin, joulukuuhun 2017 mennessä EU:n SST-portaalin kautta on käsitelty tai ilmoitettu yli miljoona tapahtumaa ja palvelua. Lisäksi portaalin kautta on lähetetty raportteja. Liitteessä on tilastot toimitetuista palveluista.

Käyttäjävuorovaikutukseen perustuva mekanismi odotetaan otettavan käyttöön vuonna 2018. Ensimmäinen käyttäjäpalautekampanja toteutettiin touko-kesäkuussa 2017. Kyselyn vastaajat olivat yleisesti tyytyväisiä ensimmäisiin SST-palveluihin, joskin vastausaste oli vain 26 prosenttia. Käyttäjät ehdottivat parannuksia, jotka liittyivät palvelujen toimittamisen yhdenmukaisuuteen ja ajoitukseen, ja katsoivat, että esineestä ja tapahtumasta pitäisi saada enemmän tietoa. EUSK ja SST-konsortio määrittivät käyttäjien tarpeet ja alustavan luettelon mahdollisista käyttäjistä.

SST-palvelulle myönnettyjen avustusten hallinta

EU:n SST-palveluja on rahoitettu EU-avustuksin kolmella pääalalla:

-EU:n SST-palvelujen tarjoaminen (1SST)

-resurssiverkosto ja toimien koordinointi (2SST) ja

-nykyisten SST-resurssien parantaminen ja uusien resurssien kehittäminen (3SST).

Copernicus-, Galileo- ja Horisontti 2020 -ohjelmista on annettu yhteensä 167,5 miljoonaa euroa vuosiksi 2015–2020. Tästä määrästä noin 70,5 miljoonaa euroa on tarkoitettu SST-päätöksen mukaisten toimien täytäntöönpanoon (1SST ja 2SST), ja 97 miljoonaa euroa on varattu ilmaisimien parantamiseen (3SST).

Tässä kertomuksessa kuvatut toimet on osaksi rahoitettu vuoden 2015 avustuksilla, jotka päättyivät hallinnollisesti joulukuussa 2017. Toimien jatkuminen ja siirtyminen aiempaa kattavampiin ja tehokkaampiin EU:n SST-palveluihin on määrä varmistaa vuosien 2016–2017 avustuksilla, joita koskevat sopimukset allekirjoitettiin joulukuussa 2017. Horisontti 2020 -ohjelman vuosien 2018–2020 avustushakemusten aiheet julkistettiin vuonna 2017. 19

Ensimmäisten SST-hankkeiden EU-rahoitusjärjestelyt osoittautuivat monimutkaisiksi ja hallinnollisesti raskaiksi. Vuosina 2015–2017 tämä johti siihen, että useita melko lyhytkestoisia (18 kuukautta) avustuksia jouduttiin hallitsemaan samanaikaisesti eri varainhoitoa koskevien säännösten perusteella. Avustusten hallintojärjestelyjen yksinkertaistamiseksi on toteutettu joitakin toimia. 20

Hallinto

SST-päätöksessä todetaan, että SST-palvelut ovat arkaluonteisia ja EU:n SST-valmiuksien täytäntöönpano ja hallinnointi jätetään osallistuville jäsenvaltioille, joilla on kansallisia resursseja. Komission osallistuminen vuosina 2014–2017 liittyi enimmäkseen jäsenvaltioiden osallistumismenettelyn valvontaan, avustusten myöntämiseen, epäviralliseen vuorovaikutukseen SST-konsortion kanssa sekä vuosien 2017–2020 koordinointisuunnitelman laatimiseen.

SST-konsortion hallintorakenne on mukana ohjauskomiteassa, teknisessä komiteassa ja turvallisuuskomiteassa työskentelyssä sekä hankkeen ja rahoituksen koordinoinnissa. Päätökset tehdään yksimielisyysperiaatteella. Useimmat päätökset, myös ne, jotka koskevat ohjelman hallinnointia, tehdään ohjauskomiteassa, jossa komissio on ollut tarkkailijajäsenenä vuodesta 2017. Koordinointikomitea vastaa SST-yhteistyön hallinnoinnista (SST-konsortion ja EUSK:n välillä).

Vuonna 2016 annetun toisen täytäntöönpanopäätöksen jälkeen komissio aloitti toisen hakumenettelyn, jossa jäsenvaltiot saivat jättää hakemuksia SST-konsortioon liittymiseksi. Kolme jäsenvaltiota (Portugali, Puola ja Romania) toimitti viralliset hakemukset SST-konsortioon liittymiseksi määräaikaan mennessä (19. elokuuta 2017). Hakumenettely on määrä saada päätökseen vuonna 2018. Uusien jäsenvaltioiden osallistuminen voi auttaa parantamaan EU:n SST-palvelujen suorituskykyä.

Kahdeksan muuta jäsenvaltiota (Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Slovakia, Suomi, Ruotsi ja Tšekki) ilmaisi aikeensa ryhtyä yhteistyöhön SST-konsortion kanssa avustusten täytäntöönpanoon osallistuvina tahoina. Yksityinen sektori osallistuu EU:n SST-palveluihin pääasiassa teknologia- ja datapalvelujen tarjoajana, mutta se ei osallistu EU:n SST-palvelujen hallinnointiin.

5.    ARVIOINTI

5.1    Tulokset ja vaikutukset

Tukikehys tuotti tuloksia EU:n SST-palvelujen perustamisen ja toiminnan sekä toimintojen ja toimien osalta. Koska EU:n SST-palvelut ovat toimineet kuitenkin vasta vähän aikaa, sosioekonomisia vaikutuksia ei voida vielä määrittää.

Tukikehyksen tärkeimmät saavutukset voidaan tiivistää seuraavasti:

-EU:n SST-palvelujen saatavuus – SST-konsortio on tuottanut palveluja EU:n SST-logon alla 1. heinäkuuta 2016 alkaen EU:n SST-portaalin kautta. Törmäyksen välttämiseen, kiertoradalla tapahtuvaan pirstoutumiseen ja Maan ilmakehään palaamiseen liittyviä palveluja tarjotaan kaikille eurooppalaisille institutionaalisille käyttäjille, avaruusalusten omistajille ja operaattoreille maksutta ympäri vuorokauden. Käyttäjien määrä on kasvanut tasaisesti.

-Käyttäjien tavoittaminen – mahdolliset käyttäjät määritettiin ja niiden tarpeet dokumentoitiin. Käyttäjiltä saatu palaute on lupaavaa, vaikka sitä on saatu vasta vähän. EU:n SST-palvelut auttoivat parantamaan sidosryhmien tietämystä avaruuteen liittyvistä riskeistä ja tarpeesta suojella avaruusinfrastruktuuria.

-Yhteistyö ja jaetun taitotiedon kerääminen – kansallisten operaatiokeskusten välinen yhteydenpito on säännöllistä. Kansalliset asiantuntijat jakavat tietoa ja työskentelykäytäntöjä työryhmissä, jotka panevat SST-avustuksia täytäntöön. Jokaisen kansallisen operaatiokeskuksen järjestelmät, prosessit ja menettelyt on arvioitu.

-Euroopan resurssien kartoitus ja yhdistäminen – EU:n ensimmäisiin SST-operaatioihin osallistuu yhteensä 33 ilmaisinta kaikilta kiertoradoilta. Niiden alkuperäinen arkkitehtuuri ja tehokkuus on arvioitu. EU:n SST-palveluihin mahdollisesti sopivat eurooppalaiset ilmaisimet on määritetty ja kansallisten ilmaisimien parannustoimet on aloitettu.

-Muiden jäsenvaltioiden tavoittaminen – EU:n SST-palvelut ovat herättäneet kiinnostusta muissa jäsenvaltioissa, ja ne ovat alkaneet tehdä yhteistyötä SST-konsortion kanssa tai liittyneet siihen.

5.2    Tehokkuus

Tukikehyksen avulla oli mahdollista perustaa ensimmäinen EU:n SST-valmius, kun yleisenä tavoitteena on varmistaa Euroopan avaruusinfrastruktuurin ja -palvelujen kestävyys pitkällä aikavälillä. Kaikki kolme palvelua perustettiin ja saatiin toimintaan SST-päätöksessä suunnitellun mukaisesti. Sen jälkeen, kun EU:n SST-palvelun toiminta alkoi, kansalliset operaatiokeskukset ovat antaneet törmäysvaroituksia eikä ole ollut katastrofaalisia tapahtumia, jotka olisivat liittyneet rekisteröityyn avaruusalukseen tai EU:n satelliitteihin. Maan ilmakehään paluuta koskevia tapahtumia on seurattu ja niistä on raportoitu. SST-konsortion laajentuminen ja SST-avustusten täytäntöönpano vuonna 2017 oli suunnitelman mukaista. Koordinointisuunnitelman mukaisesti tukikehyksen täytäntöönpano on ollut riittävän nopeaa, kun otetaan huomioon alan monimutkaisuus ja arkaluonteisuus. EU:n SST-palvelujen innovatiivinen hallintomalli helpotti edistymistä tällä erittäin arkaluonteisella alalla.

Näistä saavutuksista huolimatta EU:n SST-palvelun on silti parannettava suorituskykyään ja riippumattomuuttaan. EU:n SST-palvelu on yhdistelmä kansallisia valmiuksia. Kansalliset tietokannat ovat erilaisia ja palvelutaso vaihtelee. Mittakaavaetuja ei ole vielä nähtävissä, ja myös tarpeetonta päällekkäisyyttä on vältettävä. Valmistelevat työt kansallisten operaatiokeskusten verkostoitumista ja SST-datan ja -tietojen vaihtamista varten on tehty, ja tavoitteena on kehittää Euroopan yhteinen tietokanta ja optimoida EU:n SST-palvelujen toiminta. SST-avustusten tuella tehdyt alustavat arkkitehtuuritutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, että EU:n SST-palvelujen riippumattomuuden etenemiseen tarvitaan huomattavia investointeja nykyisiin ja uusiin ilmaisimiin, jotka valvovat ja seuraavat avaruusesineitä. Tältä osin pitkän aikavälin visiosta ja strategisista tavoitteista tarvitaan EU:n tason ohjeistusta.

EU:n SST-palvelut eivät kata avaruuteen liittyviä riskitekijöitä avaruusaluksen lennon koko keston (laukaisusta käytöstäpoistoon) ajalta, vaikka ne kuitenkin uhkaavat Euroopan avaruusinfrastruktuurin ja -palvelujen kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Tukikehyksessä ei myöskään määritetä toimia tai anneta välineitä, joilla helpotettaisiin avaruustilannetietoisuuden muiden alojen (avaruussää ja Maata lähellä olevat kappaleet) kanssa mahdollisten synergiaetujen selvittämistä. Lisäksi on edistettävä yhteistyötä kansainvälisellä foorumilla valmiuksien kehittyessä.

5.3    Eurooppalainen lisäarvo

SST-tukikehys on antanut jäsenvaltioille kannustimen tehdä yhteistyötä tällä kansallisesti arkaluonteisella alalla sekä auttanut lisäämään avoimuutta ja rakentamaan luottamusta.

Eurooppalaisten käyttäjien käytettävissä olevat SST-palvelut ja huippuosaamisen edistäminen

Eurooppalaiset käyttäjät voivat käyttää EU:n SST-palveluja maksutta. Tämä on ollut tärkeää etenkin eurooppalaisille julkisten ja yksityisten satelliittien omistajille ja operaattoreille, joilla ei välttämättä ole omaa laadukasta törmäystenvälttämisjärjestelmää. EU:n SST-palvelujen käyttöoikeuspyyntöjä on tullut myös EU:n ulkopuolisista maista. Näiden pyyntöjen käsittelemistä varten on laadittava omat kriteerinsä.

Tukikehys on luonut kansallisten operaatiokeskusten välille oppimiseen ja tiedonjakamiseen tarkoitetun järjestelmän, joka parantaa lisäarvopalveluja ja lisää niille käyttäjille koituvia hyötyjä, jotka ovat voineet hyödyntää aikaisemmin vain kansallisia SST-palveluja.

Kansallisten SST-valmiuksien pirstaleisuuden vähentäminen ja eurooppalaisten valmiuksien riippumattomuuden lisääminen

Ensimmäisistä eurooppalaisten ilmaisimien kartoitus- ja arkkitehtuuritutkimuksista saadut strategiset tiedot edistävät EU:n SST-valmiuksien tulevaa kehittämistä entistä koordinoidummin ja kustannustehokkaammin. Euroopassa pitäisi siis olla mahdollista optimoida, parantaa ja kehittää ilmaisimia.

Eurooppa on suuresti riippuvainen yhdysvaltalaisesta datasta, jonka laatu ja saatavuus vaihtelevat. EU:n SST-palvelun luominen on perusta ja ensimmäinen askel Euroopan tietynasteisesti riippumattoman SST-valmiuden kehittämiselle. Koska erittäin suorituskykyisen SST-valmiuden kehittäminen on hyvin kallista, yhdelläkään jäsenvaltiolla ei ole varaa sijoittaa siihen yksinään niin paljon. EU:n SST-palvelut ovat valmiita tekemään yhteistyötä EU:n tasolla tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

6.    JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET

Kun otetaan huomioon, että tukikehyksen täytäntöönpanoaika on ollut melko lyhyt, toimet ovat edistyneet hyvin koordinointisuunnitelmassa vuosiksi 2014–2020 asetettujen tulosten saavuttamiseen nähden. EU:n SST-palvelun kaikki SST-päätöksen mukaiset toimet ja kolme palvelua ovat tuottaneet tuloksia ja luoneet lisäarvoa EU:n tasolla. Seuraavassa vaiheessa täytäntöönpanoa on kuitenkin tehostettava, ja EU:n SST-palvelun on kehityttävä, jotta sen tehokkuus paranee.

Seuraavat operatiiviset välitavoitteet helpottaisivat yleisen tavoitteen eli Euroopan avaruusinfrastruktuurin ja -palvelujen pitkän aikavälin kestävyyden varmistamisen saavuttamista:

-Tehokkaan arkkitehtuurin määrittäminen EU:n SST-palveluille tulevaisuutta varten sekä sopivat järjestelyt palvelujen tuottamiseen – tämä on ratkaisevan tärkeää optimoinnin ja Euroopan tasolla saatavan lisäarvon kannalta. Tulevaisuuden kehityksessä on varmistettava, että EU:n SST-palvelu perustuu siihen, että kansalliset resurssit täydentävät toisiaan ja että EU:n SST-arkkitehtuuri optimoidaan välttämällä tarpeetonta päällekkäisyyttä toimintojen välillä. Arkkitehtuuritutkimusten perusteella investointeja nykyisiin ja uusiin ilmaisimiin tarvitaan EU:n SST-valmiuksien kapasiteetin ja palvelun parantamiseksi. Siksi seuraavissa vaiheissa on laadittava järkevä kehityssuunnitelma, jonka perusteella voidaan alkaa kehittää EU:n tulevaa SST-arkkitehtuuria.

-Kansalliseen dataan perustuva EU:n yhteinen tietokanta kiertoradoilla olevista esineistä – tämä on välttämätöntä Euroopan SST-järjestelmän riippumattomuuden kannalta tulevaisuudessa. Sitä varten kansallisten operaatiokeskusten verkostoitumista ja SST-datan ja -tietojen vaihtoa on parannettava lähitulevaisuudessa. Samalla EU:n on päätettävä vaatimustasosta, joka ohjaa EU:n SST-palvelun strategista kehittämistä. Sen on määritettävä asianmukainen, hyväksyttävä ja saavutettavissa oleva riippumattomuuden taso ja pohdittava mahdollisia strategioita, joilla varmistetaan toimien täydentävyys keskeisten kumppanimaiden kanssa.

-Mahdollisten käyttäjien tavoittaminen ja aktiiviseen yhteyteen pyrkiminen niiden kanssa EU:n SST-palvelujen tulevan kehityksen tukemana – EU:n SST-palvelut ovat saaneet käyttäjiä palveluilleen ja pystyneet lisäämään tietoa avaruuteen liittyvistä uhkista, mutta silti on vielä hyvin paljon mahdollisia käyttäjiä, jotka pitää tavoittaa. Siksi EU:n SST-palvelujen laatua ja tehokkuutta on parannettava käyttäjien tarpeiden mukaan, myös lisäarvon ja kaluston operatiivisen käsittelyn kannalta. Tätä tulisi tukea tehostamalla tiedotuskampanjoita, kehittämällä edelleen käyttäjäpalautemekanismia sekä EU:n SST-palvelujen yhteisiä operatiivisia menettelyjä ja vaatimuksia palvelujen tarjoamista varten sekä lisäämällä lisäarvopalveluja yhteisesti taatun perustason tarjontaan.

-Seuraavien tarpeiden ja mahdollisten toteutuskeinojen selvittäminen: synergiat avaruustilannetietoisuuden muiden alojen kanssa sekä sellaisten SST-palvelujen tarve, jotka kattavat avaruuteen liittyvät riskitekijät avaruusalusoperaatioiden koko keston ajalta.

-Pitkän aikavälin vision, strategisten tavoitteiden ja yleisten ohjeiden laatiminen EU:n tasolla – näitä on tuettava täytäntöönpanoa koskevilla etenemissuunnitelmilla ja monivuotisilla suunnitelmilla, ja huomioon on otettava myös tähän saakka tehty valmistelutyö.

-EU:n SST-avustusten hallinnointijärjestelmän yksinkertaistaminen entisestään – tämä on tarpeen, jotta voidaan vastata monimutkaisiin ja hallinnollisesti raskaisiin EU:n rahoitusjärjestelyihin liittyviin haasteisiin ja parantaa EU:n SST-palvelun tulevan kehityksen ennakoitavuutta ja vakautta.

-Hallinnolliset muutokset hallinnon kustannustehokkuuden varmistamiseksi – tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta mahdollisesti lisääntyvä jäsenvaltioiden osallistuminen ja EU:n SST-palvelun kehittäminen voidaan mukauttaa toisiinsa. Komission osallistumista EU:n SST-palveluun kehittämiseen tulisi lisätä, jotta se voi antaa enemmän ohjeistusta ja valvoa toimintaa strategisella, poliittisella ja organisatorisella tasolla. Lisäksi EUSK:n roolia EU:n SST-palvelujen tarjoamisessa olisi selvitettävä tarkemmin.

(1)      Neuvoston päätöslauselma 26. syyskuuta 2008, Euroopan avaruuspolitiikan edistämisestä, EUVL C 268, 23.10.2008.

(2)      EUVL L 158, 27.5.2014, s. 227.

(3)      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta tarkoitetun mukaisesti.

(4)      Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Avaruusstrategia Euroopalle (avaruusstrategia) (COM (2016) 705, 26.10.2016).

(5)      SST-päätöksen 3 artikla.

(6)      SST-päätöksen 4 artikla.

(7)      SST-konsortioon hakeneiden jäsenvaltioiden osallistumisen edellytyksenä on komission tekemä arviointi osallistumiskriteerien täyttymisestä ja turvallisuudesta.

(8)      17. tammikuuta, 1. maaliskuuta, 30. maaliskuuta, 18. toukokuuta, 12. kesäkuuta ja 11. joulukuuta 2017.

(9)      2. maaliskuuta ja 27. marraskuuta 2017.

(10)      5.–6. heinäkuuta, 20. syyskuuta, 13. marraskuuta ja 12. joulukuuta 2017.

(11)      Yhteenvetokertomus julkisesta kuulemisesta on komission Avaruusstrategia Euroopalle -tiedonannon liitteenä.

(12)

     Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 19 päivänä joulukuuta 2016, avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehystä koskevasta koordinointisuunnitelmasta ja jäsenvaltioiden osallistumista koskevasta menettelystä (C(2016) 8482).

(13)      Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 12 päivänä syyskuuta 2014, jäsenvaltioiden osallistumista avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehykseen koskevasta menettelystä (C(2014) 6342 final).

(14) Agenzia Spaziale Italiana (ASI), Centro para el Desarrollo Tecnológico Industrial (CDTI), Centre National d’Etudes Spatiales (CNES), Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt (DLR), UK Space Agency (UKSA).

(15)      LEO – matala kiertorata; MEO – keskikorkea kiertorata; HEO – voimakkaasti elliptinen kiertorata; GEO – geostationaarinen kiertorata.

(16) CDM-viestit sisältävät avaruusesineiden kiertorataa koskevia tietoja, joita käytetään mahdollisten konjunktioiden analysoinnissa.

(17) Sisältää Yhdysvalloista saatua tietoa toissijaisista esineistä.

(18)      Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Kreikka, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Tšekki ja Yhdistynyt kuningaskunta.

(19)      Copernicus- ja Galileo-ohjelmien työohjelmat hyväksytään vuosittain.

(20)      Vuosien 2016–2017 talousarviossa 2SST ja 3SST on yhdistetty.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 3.5.2018

COM(2018) 256 final

LIITE

KOMISSION KERTOMUKSEEN EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehyksen täytäntöönpanosta (2014–2017)

LIITE

EU:n SST-palveluportaalin kautta saatavilla olevat palvelut

1. heinäkuuta 2016 – 31. joulukuuta 2017

(1)    Konjunktiotietoja koskevat viestit.