EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.11.2016

JOIN(2016) 51 final

2016/0367(NLE)

Yhteinen ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välisen puitesopimuksen tekemisestä

PERUSTELUT

1.    EHDOTUKSEN TAUSTA

Tämä yhteinen ehdotus koskee Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välisen puitesopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, tekemistä.

Neuvosto teki 10. lokakuuta 2011 päätöksen 1 , jolla Euroopan komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja valtuutettiin neuvottelemaan puitesopimus EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välillä. Neuvottelut aloitettiin joulukuussa 2011, ja ne saatettiin onnistuneesti päätökseen, kun sopimus parafoitiin 5. maaliskuuta 2015. Sopimus allekirjoitettiin XXX. Ennen sopimuksen voimaantuloa tiettyjä sen osia, joista EU ja Australia ovat sopineet yhteisesti, sovelletaan väliaikaisesti sopimuksen 61 artiklan mukaisesti.

Euroopan ulkosuhdehallinto ja komission yksiköt ovat olleet mukana neuvotteluprosessissa. Myös jäsenvaltioita on kuultu neuvottelujen kaikissa vaiheissa neuvoston asianomaisten työryhmien kokouksissa. Euroopan parlamentille on tiedotettu neuvotteluista säännöllisesti koko neuvotteluprosessin ajan.

Korkea edustaja ja komissio katsovat, että neuvoston antamissa neuvotteluohjeissa asetetut tavoitteet on saavutettu ja että sopimusluonnos voidaan toimittaa lopullisesti tehtäväksi. Tämä yhteinen ehdotus koskee säädöstä, jolla sopimus tehdään EU:n puolesta.

Sopimuksella kehitetään osaltaan merkittävästi EU:n ja Australian kumppanuutta, joka perustuu yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin, kuten demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen sekä kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämiseen. Sopimuksen lähtökohtana on ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden sekä kansainvälisen oikeuden ja Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjassa vahvistettujen periaatteiden kunnioittaminen, joka muodostaa osapuolten välisen yhteistyön perustan.

2.    EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

2.1.    Sopimuksen tarkoitus ja sisältö

Sopimuksen tavoitteena on ”luoda osapuolten välille vahvistettu kumppanuus; luoda puitteet yhteistyön helpottamiseksi ja edistämiseksi useilla molemmille osapuolille tärkeillä aloilla; ja tehostaa yhteistyötä ratkaisujen kehittämiseksi alueellisiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin” (sopimuksen 1 artikla).

Sopimuksen sisältö jakautuu kolmeen pilariin:

–poliittinen yhteistyö yhteistä etua koskevissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, kuten joukkotuhoaseet, pienaseet ja kevyet aseet, terrorismin torjunta, kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistäminen ja yhteistyö monenvälisillä foorumeilla. Sopimus sisältää sitovia poliittisia lausekkeita, jotka perustuvat yhteisiin arvoihin. Nämä lausekkeet ovat vastaavissa EU:n allekirjoittamissa sopimuksissa esiintyvien vakiolausekkeiden mukaisia;

–yhteistyö talous- ja kauppakysymyksissä, kuten talouspoliittinen vuoropuhelu ja kauppa- ja investointiasioiden edistäminen, sekä alakohtaisissa talous- ja kauppakysymyksissä, joita ovat muun muassa maatalous, kaupan tekniset esteet, terveys- ja kasvinsuojelukysymykset, julkiset hankinnat ja teollis- ja tekijänoikeudet;

–alakohtainen yhteistyö muun muassa seuraavilla aloilla: ympäristö, ilmastonmuutos, muuttoliike- ja turvapaikka-asiat, matkailu, tutkimus ja innovointi, koulutus ja kulttuuri, diplomaatti- ja konsuliviranomaisten antama suojelu, henkilötietojen suoja, järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden torjunta sekä oikeudellinen yhteistyö.

2.2.    Ehdotetun päätöksen oikeusperusta

Sopimuksen tekemistä koskevan oikeusperustan valinnan on perustuttava sellaisiin objektiivisiin seikkoihin, jotka voivat olla tuomioistuinvalvonnan kohteena ja joihin kuuluvat toimen tarkoitus ja sisältö.

Kun kyse on toimesta, jolla on useampi samanaikainen tarkoitus tai useita tekijöitä, joita ei voida erottaa toisistaan ja joista mikään ei ole toiseen nähden liitännäinen, unionin tuomioistuin on katsonut, että kun perustamissopimuksen eri määräykset ovat näin sovellettavissa, tällaista toimea annettaessa on poikkeuksellisesti käytettävä useaa eri oikeusperustaa, paitsi jos näiden perustojen osalta määrätyt menettelyt ovat keskenään yhteensopimattomia. 2  

Sopimuksella on tavoitteita ja siihen liittyy tekijöitä, jotka koskevat yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, yhteistä kauppapolitiikkaa ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa. Näitä sopimuksen näkökohtia ei voida erottaa toisistaan eikä mikään niistä ole toiseen nähden liitännäinen.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan iii alakohdassa määrätään, että neuvosto tekee Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan päätöksen sellaisten sopimusten tekemisestä, joissa yhteistyömenettelyjä järjestämällä luodaan erityiset institutionaaliset rakenteet. Lisäksi SEUT-sopimuksen 218 artiklan 8 kohdan toisessa alakohdassa määrätään, että neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti, jos sopimus koskee alaa, jolla unionin säädöksen antaminen edellyttää yksimielisyyttä.

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ala, jolla unionin säädöksen antaminen edellyttää yksimielisyyttä. Lisäksi sopimuksella luodaan yhteistyömenettelyjä järjestämällä institutionaalinen rakenne Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välille.

Edellä esitetyn perusteella ehdotetun päätöksen oikeusperustan pitäisi olla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 37 artikla, SEUT-sopimuksen 207 artikla ja 212 artiklan 1 kohta yhdessä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan ja 218 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan kanssa. Oikeusperustaksi ei tarvita muita säännöksiä. 3  

2.3. Ehdotetun päätöksen tarve

SEUT-sopimuksen 216 artiklan mukaan unioni voi tehdä sopimuksen yhden tai useamman kolmannen valtion kanssa, kun perussopimuksissa on asiaa koskeva määräys taikka kun sopimuksen tekeminen on välttämätöntä jonkin unionin politiikalle perussopimuksissa vahvistetun tavoitteen saavuttamiseksi tai kun sopimuksen tekemisestä säädetään oikeudellisesti sitovassa unionin säädöksessä tai sopimuksen tekeminen voi vaikuttaa yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta.

Perussopimuksissa määrätään puitesopimuksen kaltaisten sopimusten tekemisestä SEU-sopimuksen 37 artiklassa sekä SEUT-sopimuksen 207 artiklassa ja 212 artiklan 1 kohdassa.

2.4.    Muut oikeudelliset näkökohdat

Sopimuksessa perustetaan sekakomitea, jonka tarkoituksena on seurata osapuolten kahdenvälisten suhteiden kehittymistä.

Sopimukseen sisältyy myös keskeyttämismekanismi. Tapauksissa, joissa sopimuksen olennaisia osia on rikottu erityisen vakavasti ja merkittävästi, sopimuksen soveltaminen voidaan keskeyttää tai sopimus voidaan irtisanoa. Lisäksi voidaan toteuttaa muita tarkoituksenmukaisia muihin sopimuksiin vaikuttavia toimenpiteitä näistä sopimuksista johtuvien osapuolten oikeuksien ja velvoitteiden mukaisesti.

Sopimuksella luodaan sen tultua voimaan johdonmukaiset, oikeudellisesti sitovat kokonaispuitteet EU:n suhteille Australian kanssa.

2016/0367 (NLE)

Yhteinen ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välisen puitesopimuksen tekemisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan ja 212 artiklan 1 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan ja 218 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Neuvoston päätöksen N:o 2016/XXX/EU mukaisesti Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välinen puitesopimus, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin XXX, ja sitä sovelletaan väliaikaisesti sopimuksen 61 artiklan mukaisesti, kunnes sen tekeminen saatetaan myöhemmin päätökseen.

(2)Sopimuksen tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä useilla politiikan osa-alueilla, joita ovat muun muassa ihmisoikeudet, joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen ja terrorismin torjunta, yhteistyö talous- ja kauppakysymyksissä, terveys, ympäristö, ilmastonmuutos, energia, koulutus, kulttuuri, työvoima, katastrofihallinta, kalastus- ja meriasiat, liikenne, oikeudellinen yhteistyö sekä rahanpesun, terrorismin rahoituksen, järjestäytyneen rikollisuuden ja lahjonnan torjunta.

(3)Sopimus olisi hyväksyttävä unionin puolesta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välinen puitesopimus unionin puolesta.

Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Sopimuksen 56 artiklassa tarkoitetun sekakomitean puheenjohtajana toimii unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja.

Unioni taikka unioni ja jäsenvaltiot ovat edustettuina sekakomiteassa käsiteltävästä asiasta riippuen.

3 artikla

Neuvoston puheenjohtaja nimeää yhden tai useamman henkilön, jolla on valtuudet antaa unionin puolesta sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus, jolla unioni ilmaisee sitoutuvansa noudattamaan sopimusta.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä

(1) Neuvoston päätös 14657/11 ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös 14658/11.

(2) Asia C-490/10, parlamentti v. neuvosto, ECLI:EU:C:2012:525, 46 kohta.

(3) Asia C-377/12, komissio v. neuvosto, ECLI:EU:C:2014:1903.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.11.2016

JOIN(2016) 51 final

LIITE

asiakirjaan

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välisen puitesopimuksen tekemisestä

SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET

EUROOPAN UNIONIN

JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ

AUSTRALIAN VÄLINEN

PUITESOPIMUS

EUROOPAN UNIONI, jäljempänä 'unioni',

ja

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

BULGARIAN TASAVALTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

IRLANTI,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

KROATIAN TASAVALTA,

ITALIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

UNKARI,

MALTAN TASAVALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

ROMANIA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

jotka ovat Euroopan unionin jäsenvaltioita, jäljempänä 'jäsenvaltiot',

sekä

AUSTRALIA

jäljempänä 'osapuolet', jotka

OTTAVAT HUOMIOON yhteiset arvonsa ja läheiset historialliset, poliittiset, taloudelliset ja kulttuurisiteensä;

OTTAVAT HUOMIOON pitkäaikaisen ja molempia osapuolia hyödyttävän suhteensa kehittymisen Euroopan unionin ja Australian välisistä suhteista 26 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yhteisen julistuksen ja vuoden 2003 yhteistyöohjelman täytäntöönpanon myötä;

TUNNUSTAVAT, että Australian ja unionin välinen sitoutuminen ja yhteistyö on piristynyt 29 päivänä lokakuuta 2008 hyväksyttyjen Australian ja Euroopan unionin kumppanuuspuitteiden kehittämisen myötä;

VAHVISTAVAT sitoumuksensa, jotka koskevat Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan, jäljempänä 'YK:n peruskirja', tavoitteita ja periaatteita sekä Yhdistyneiden kansakuntien (YK) roolin vahvistamista;

VAHVISTAVAT sitoutumisensa ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja muissa kansainvälisissä ihmisoikeusvälineissä vahvistettuihin demokratian periaatteisiin ja ihmisoikeuksiin sekä oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteisiin;

KOROSTAVAT suhteidensa laaja-alaisuutta ja sitä, että on tärkeää luoda johdonmukaiset puitteet suhteiden kehittämisen edistämiselle;

ILMAISEVAT yhteisen tahtonsa kehittää suhteitaan kohti tiiviimpää kumppanuutta;

VAHVISTAVAT halukkuutensa syventää ja kehittää poliittista vuoropuheluaan ja yhteistyötään;

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET vahvistaa, syventää ja monipuolistaa yhteistyötään molemmille tärkeillä aloilla kahdenvälisellä, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla siten, että molemmat osapuolet hyötyvät;

ILMAISEVAT sitoutumisensa kahdenvälisen kaupan ja investointien lisäämisen kannalta suotuisan ympäristön luomiseen;

VAHVISTAVAT halunsa tiivistää yhteistyötä oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alalla;

TUNNUSTAVAT, että molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyön tehostamisesta koulutuksen, kulttuurin, tutkimuksen ja innovoinnin aloilla;

ILMAISEVAT haluavansa edistää taloutta, sosiaaliasioita ja ympäristöä koskevaa kestävää kehitystä;

OTTAVAT PERUSTAKSI unionin ja Australian välillä tehdyt sopimukset, jotka koskevat esimerkiksi tiedettä, lentoliikennepalveluita, viinialaa, turvallisuusluokiteltujen tietojen turvaamista, teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä ja lentomatkustajatietojen vaihtamista;

PANEVAT MERKILLE, että jos osapuolet päättävät tehdä tämän sopimuksen puitteissa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alaa koskevia erillissopimuksia, joita unioni tekee Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston nojalla, tällaisten tulevaisuudessa tehtävien sopimusten määräykset eivät sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia, ellei unioni samanaikaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan ja/tai Irlannin kanssa ilmoita Australialle niiden aiempien kahdenvälisten suhteiden osalta, että tällaiset sopimukset sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia unionin osana Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti. Vastaavasti tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi edellä mainitun V osaston nojalla myöhemmin toteutettavat unionin sisäiset toimenpiteet eivät sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia, jos ne eivät ole ilmoittaneet haluavansa osallistua tällaisiin toimenpiteisiin tai hyväksyä ne pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti. Osapuolet panevat merkille myös sen, että tällaiset tulevaisuudessa tehtävät sopimukset tai myöhemmin toteutettavat unionin sisäiset toimenpiteet kuuluvat kyseisiin perussopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan N:o 22 soveltamisalaan,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I OSASTO

SOPIMUKSEN TARKOITUS JA PERUSTA

1 ARTIKLA

Sopimuksen tarkoitus

1.    Tämän sopimuksen tarkoituksena on

a)    luoda osapuolten välille vahvistettu kumppanuus;

b)    luoda puitteet yhteistyön helpottamiseksi ja edistämiseksi useilla molemmille osapuolille tärkeillä aloilla; ja

c)    tehostaa yhteistyötä ratkaisujen kehittämiseksi alueellisiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin.

2.    Tässä yhteydessä osapuolet vahvistavat sitoutumisensa korkean tason poliittisen vuoropuhelun tehostamiseen ja toistavat yhteiset arvonsa ja periaatteensa, jotka tukevat niiden kahdenvälisiä suhteita ja muodostavat yhteistyön perustan.

2 ARTIKLA

Yhteistyön perusta

1.    Osapuolet sopivat vahvistavansa strategisia suhteitaan ja tehostavansa yhteistyötään kahdenvälisellä, alueellisella ja globaalilla tasolla yhteisten arvojen ja etujen pohjalta.

2.    Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa demokratian periaatteisiin, ihmisoikeuksiin, perusvapauksiin ja oikeusvaltioon. Demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen, sellaisina kuin ne vahvistetaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja sellaisina kuin ne ovat kirjattuina kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa ja muissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, jotka osapuolet ovat ratifioineet tai joihin ne ovat liittyneet, sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ovat osapuolten sisä- ja ulkopolitiikan perusta ja olennainen osa tätä sopimusta.

3.    Osapuolet vahvistavat vankan tukensa YK:n peruskirjalle ja siinä esitetyille yhteisille arvoille.

4.    Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa tukea kestävää kehitystä ja talouskasvua, myötävaikuttaa kansainvälisesti sovittujen kehitystavoitteiden saavuttamiseen ja tehdä yhteistyötä, jotta voidaan puuttua maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, myös ilmastonmuutokseen.

5.    Osapuolet korostavat yhteistä sitoumustaan laaja-alaisiin kahdenvälisiin suhteisiin ja niihin liittyvän yleisen johdonmukaisuuden säilyttämiseen tämän sopimuksen perusteella.

6.    Tämän sopimuksen täytäntöönpano perustuu vuoropuhelulle, keskinäiselle kunnioitukselle, tasavertaiselle kumppanuudelle, konsensusperiaatteelle ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiselle.

II OSASTO

POLIITTINEN VUOROPUHELU JA YHTEISTYÖ
ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTISISSA KYSYMYKSISSÄ

3 ARTIKLA

Poliittinen vuoropuhelu

1.    Osapuolet sopivat tehostavansa säännöllistä poliittista vuoropuheluaan.

2.    Poliittisen vuoropuhelun tavoitteena on

a)    edistää kahdenvälisten suhteiden kehittämistä; ja

b)    vahvistaa osapuolten yhteisiä lähestymistapoja ja havaita yhteistyömahdollisuudet alueellisten ja maailmanlaajuisten haasteiden ja ongelmien yhteydessä.

3.    Osapuolten välistä vuoropuhelua käydään erityisesti seuraavilla tavoilla:

a)    valtion- tai hallitusten päämiesten tason neuvottelut, kokoukset ja vierailut, joita järjestetään aina, kun osapuolet katsovat tämän tarpeelliseksi;

b)    ministeritason neuvottelut, kokoukset ja vierailut, myös ulkoministeritason neuvottelut, sekä kauppaa ja muita osapuolten määrittelemiä aiheita käsittelevät ministeritason kokoukset osapuolten määritteleminä ajankohtina ja niiden määrittelemissä paikoissa;

c)    säännölliset ylempien virkamiesten kokoukset, joissa käsitellään tarvittaessa kahdenvälisiä kysymyksiä, ulkopolitiikkaa, kansainvälistä turvallisuutta, terrorismin torjuntaa, kauppaa, kehitysyhteistyötä, ilmastonmuutosta ja muita osapuolten määrittelemiä aiheita;

d)    alakohtaiset vuoropuhelut molempia kiinnostavista kysymyksistä; sekä

e)    valtuuskuntien vaihto ja muut yhteydet Australian parlamentin ja Euroopan parlamentin välillä.

4 ARTIKLA

Sitoutuminen demokratian periaatteisiin, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon

Osapuolet sopivat, että ne

a)    edistävät keskeisiä periaatteita, jotka koskevat demokraattisia arvoja, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota, myös monenvälisillä foorumeilla;

b)    tekevät tarvittaessa yhteistyötä ja koordinoivat toimiaan myös kolmansien maiden kanssa demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion edistämiseksi käytännössä;

c)    tukevat osallistumista toistensa pyrkimyksiin edistää demokratiaa muun muassa käynnistämällä järjestelyjä, joilla helpotetaan vaalitarkkailuvaltuuskuntiin osallistumista.

5 ARTIKLA

Kriisinhallinta

1.    Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa yhteistyöhön kansainvälisen rauhan ja vakauden edistämiseksi.

2.    Tätä tarkoitusta varten ne tutkivat mahdollisuuksia koordinoida kriisinhallintatoimiaan, myös mahdollista yhteistyötä kriisinhallintaoperaatioissa.

3.    Osapuolet pyrkivät panemaan täytäntöön Euroopan unionin ja Australian välisen sopimuksen puitteiden luomisesta Australian osallistumiselle Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioihin.

6 ARTIKLA

Joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen

1.    Osapuolet katsovat, että joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviäminen niin valtiollisille kuin valtioista riippumattomillekin toimijoille on yksi vakavimmista kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden uhkatekijöistä.

2.    Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen panemalla täysimääräisesti täytäntöön velvoitteensa, jotka johtuvat kansainvälisistä aseidenriisunta- ja asesulkusopimuksista ja muista asiaankuuluvista sopimuksista, jotka osapuolet ovat ratifioineet tai joihin ne ovat liittyneet. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämä määräys on tämän sopimuksen olennainen osa.

3.    Lisäksi osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen

a)    toteuttamalla kaikki tarvittavat toimet kaikkien asiaa koskevien kansainvälisten välineiden allekirjoittamiseksi, ratifioimiseksi tai niihin liittymiseksi tapauksesta riippuen ja niiden panemiseksi kaikilta osin täytäntöön sekä tällaisten välineiden edistämiseksi;

b)    pitämällä yllä tehokasta kansallista vientivalvontajärjestelmää, jolla valvotaan joukkotuhoaseisiin liittyvien tavaroiden vientiä ja kauttakulkua, mukaan luettuna kaksikäyttöteknologian loppukäytön valvonta, ja johon sisältyvät tehokkaat seuraamukset vientivalvonnan laiminlyömisestä.

c)    edistämällä kaikkien asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien täytäntöönpanoa;

d)    tekemällä yhteistyötä monenvälisillä foorumeilla ja vientivalvontajärjestelmien toiminnassa joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi;

e)    tekemällä yhteistyötä ja koordinoimalla tiedotustoimia, jotka liittyvät kemialliseen, biologiseen, säteily- ja ydinturvallisuuteen, turvatoimiin ja leviämisen estämiseen sekä seuraamuksiin; ja

f)    vaihtamalla tarkoituksenmukaisia tietoja toimenpiteistä, jotka on toteutettu tämän artiklan perusteella ja osapuolten oman toimivallan mukaisesti.

4.    Osapuolet sopivat jatkavansa säännöllistä poliittista vuoropuhelua edellä kuvattujen sopimuksen osien täydentämiseksi ja vahvistamiseksi.

7 ARTIKLA

Pienaseet ja kevyet aseet sekä muut tavanomaiset aseet

1.    Osapuolet tunnustavat, että pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laiton tuotanto, siirto ja liikkuminen sekä niiden liiallinen keskittyminen, huono hallinnointi, riittämättömästi turvatut varastot ja valvomaton leviäminen ovat edelleenkin vakava uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle.

2.    Osapuolet sopivat noudattavansa sellaisia velvoitteitaan pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan torjumiseksi, jotka johtuvat kansainvälisistä sopimuksista, jotka Australia ja unioni ja/tai jäsenvaltiot ovat ratifioineet tai joihin ne ovat liittyneet, ja panevansa ne täysimääräisesti täytäntöön oman toimivaltansa ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisesti.

3.    Osapuolet tunnustavat kansallisten valvontajärjestelmien merkityksen tavanomaisten aseiden siirrossa voimassa olevien kansainvälisten standardien mukaisesti. Osapuolet tunnustavat, että kyseisten valvontatoimien vastuullinen soveltaminen on tärkeää, sillä se edistää kansainvälistä ja alueellista rauhaa, turvallisuutta ja vakautta, vähentää inhimillistä kärsimystä ja estää tavanomaisten aseiden luvatonta välitystä.

4.    Osapuolet sitoutuvat tältä osin pyrkimään siihen, että ne panevat asekauppasopimuksen täysimääräisesti täytäntöön ja tekevät mainitun sopimuksen puitteissa yhteistyötä toistensa kanssa, mukaan lukien sopimuksen yleismaailmallisuuden ja sen täysimääräisen täytäntöönpanon edistämiseksi kaikissa YK:n jäsenvaltioissa.

5.    Osapuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä ja varmistamaan pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman kaupan torjuntaa koskevien toimiensa koordinoinnin, täydentävyyden ja synergian maailmanlaajuisella, alueellisella, osa-alueellisella ja kansallisella tasolla varmistaakseen YK:n turvallisuusneuvoston YK:n peruskirjan mukaisesti määräämien asevientikieltojen tehokkaan täytäntöönpanon.

8 ARTIKLA

Kansainvälistä yhteisöä koskettavat vakavat rikokset
ja Kansainvälinen rikostuomioistuin

1.    Osapuolet vahvistavat, että vakavimmat koko kansainvälistä yhteisöä koskettavat rikokset eivät saa jäädä rankaisematta ja että niiden osalta on varmistettava tehokkaat syytetoimet joko kansallisen tai kansainvälisen tason toimenpitein, myös Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.

2.    Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä Rooman perussäännön päämäärien ja tavoitteiden edistämiseksi ja sopivat tätä varten

a)    toteuttavansa edelleen toimia Rooman perussäännön täytäntöönpanemiseksi ja siihen liittyvien välineiden (kuten Kansainvälisen rikostuomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn sopimuksen) ratifioinnin ja täytäntöönpanon pohtimiseksi;

b)    edistävänsä edelleen yleismaailmallista liittymistä Rooman perussääntöön, muun muassa jakamalla muiden valtioiden kanssa kokemuksia Rooman perussäännön ratifioinnin ja täytäntöönpanon edellyttämien toimenpiteiden hyväksymisestä; ja

c)    suojaavansa Rooman perussäännön loukkaamattomuutta suojelemalla sen perusperiaatteita muun muassa olemalla tekemättä luovuttamattomuussopimuksia (jotka tunnetaan myös nimellä '98 artiklan mukainen sopimus') kolmansien valtioiden kanssa ja kannustamalla muita olemaan tekemättä niitä.

9 ARTIKLA

Yhteistyö terrorismin torjunnassa

1.    Osapuolet vahvistavat, että terrorismia on tärkeää ehkäistä ja torjua oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia kaikilta osin kunnioittaen ja sovellettavan kansainvälisen oikeuden, myös YK:n peruskirjan, kansainvälisten terrorismin vastaisten yleissopimusten, asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien, pakolaisoikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti.

2.    Näissä puitteissa ja ottaen huomioon YK:n maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian, joka sisältyy 8 päivänä syyskuuta 2006 annettuun YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan 60/288 ja sen täytäntöönpanon uudelleentarkasteluihin, osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä terrorismin ehkäisemiseksi ja tukahduttamiseksi etenkin seuraavasti:

a)    vaihtamalla tietoja terroristiryhmistä ja niiden tukiverkostoista kansainvälisen ja kansallisen oikeuden mukaisesti;

b)    vaihtamalla näkemyksiä terrorismin torjunnassa käytetyistä keinoista ja menetelmistä, esimerkiksi tekniikasta ja koulutuksesta, ja kokemuksia terrorismin ennaltaehkäisystä,

c)    yksilöimällä tulevan yhteistyön alat, joihin kuuluvat muun muassa värväystoiminnan ja radikalisoitumisen ehkäisy ja terrorismin rahoituksen torjunta, ja solmimalla kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa;

d)    tukemalla, silloin kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, terrorismin torjuntaan tähtäävää lainvalvontayhteistyötä koskevia alueellisia aloitteita ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota täysin kunnioittaen;

e)    syventämällä terrorismin torjuntaa koskevaa kansainvälistä yhteisymmärrystä ja sen normatiivista kehystä ja pyrkimällä yhteisymmärrykseen laajasta kansainvälistä terrorismia koskevasta yleissopimuksesta,

f)    edistämällä YK:n jäsenvaltioiden yhteistyötä, jotta YK:n maailmanlaajuinen terrorisminvastainen strategia pantaisiin tehokkaasti täytäntöön kaikin soveltuvin keinoin; ja

g)    vaihtamalla parhaita käytäntöjä, jotka koskevat ihmisoikeuksien suojelua terrorismin torjunnassa.

3.    Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa tehdä tarvittaessa yhteistyötä terrorismin torjuntaa koskevien valmiuksien kehittämistä koskevan avun antamiseksi muille valtioille, jotka tarvitsevat resursseja ja asiantuntemusta terroristien toiminnan ehkäisemiseksi ja siihen vastaamiseksi.

4.    Osapuolet sopivat tekevänsä tiivistä yhteistyötä maailmanlaajuisella terrorisminvastaisella foorumilla ja sen työryhmissä.

5.    Osapuolet sopivat käyvänsä edelleen virkamiestasolla säännöllistä vuoropuhelua terrorismin torjunnasta.

10 ARTIKLA

Yhteistyö alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä

Osapuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä vaihtamalla näkemyksiä ja tarvittaessa koordinoimalla kantojaan kansainvälisen ja alueellisen tason järjestöissä ja foorumeilla, kuten YK:ssa ja sen erityisjärjestöissä, Maailman kauppajärjestössä (WTO), G20-ryhmässä, finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmässä (FSB), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD), Maailmanpankkiryhmässä ja alueellisissa kehityspankeissa, Aasia–Eurooppa-kokouksessa (Asem), Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä (Etyj), ASEANin alueellisella foorumilla (ARF), Tyynenmeren saarten foorumilla ja Tyynenmeren yhteisön sihteeristössä.

11 ARTIKLA

Kansainvälinen turvallisuus ja kybertoimintaympäristö

Osapuolet tunnustavat, että on tärkeää tehdä yhteistyötä ja vaihtaa näkemyksiä kansainvälisen turvallisuuden ja kybertoimintaympäristön aloilla, myös käyttäytymisnormeista ja kansainvälisen oikeuden soveltamisesta kybertoimintaympäristössä sekä luottamusta lisäävien toimenpiteiden kehittämisestä ja valmiuksien parantamisesta.

III OSASTO

GLOBAALIA KEHITYSTÄ JA HUMANITAARISTA APUA KOSKEVA YHTEISTYÖ

12 ARTIKLA

Kehitys

1.    Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa kestävän talouskasvun ja köyhyyden vähentämisen edistämiseen, kansainvälistä kehitystä koskevan yhteistyön lujittamiseen ja avun ja kehityksen tehokkuuden edistämiseen keskittyen erityisesti maakohtaiseen täytäntöönpanoon.

2.    Osapuolet tunnustavat yhteistyön arvon sen varmistamisessa, että kehitystoimien painoarvo, kattavuus ja vaikutus lisääntyy.

3.    Tämän vuoksi osapuolet sopivat

a)    käyvänsä säännöllistä poliittista vuoropuhelua kehitysyhteistyöstä;

b)    vaihtavansa näkemyksiä ja tarvittaessa koordinoivansa kehityskysymyksiä koskevia kantojaan alueellisilla ja kansainvälisillä foorumeilla, jotta voidaan edistää inhimillistä kehitystä tukevaa osallistavaa ja kestävää kasvua;

c)    vaihtavansa tietoja kehitysohjelmistaan ja koordinoivansa tarvittaessa yksittäisissä maissa toteutettavia toimiaan lisätäkseen panostaan kestävään talouskasvuun ja köyhyyden poistamiseen edistämällä ohjelmiensa välistä synergiaa, parantamalla työnjakoa ja lisäämällä vaikuttavuutta paikan päällä; ja

d)    tekemällä tarvittaessa avunantoa koskevaa delegoitua yhteistyötä toistensa puolesta yhdessä sopimiensa järjestelyjen perusteella.

13 ARTIKLA

Humanitaarinen apu

Osapuolet vahvistavat yhteisen sitoutumisensa humanitaariseen apuun ja pyrkivät tarvittaessa toimimaan koordinoidusti.

IV OSASTO

YHTEISTYÖ TALOUS- JA KAUPPAKYSYMYKSISSÄ

14 ARTIKLA

Talouspoliittinen vuoropuhelu

Osapuolet sopivat jatkavansa viranomaistensa välistä vuoropuhelua ja edistävänsä tietojenvaihtoa ja kokemusten jakamista makrotaloudellisista politiikoista ja suuntauksista, mukaan lukien tietojenvaihto talouspolitiikkojen koordinoinnista, jota toteutetaan alueellisen taloudellisen yhteistyön ja integroitumisen puitteissa.

15 ARTIKLA

Vuoropuhelu ja yhteistyö kauppa- ja investointiasioissa

1.    Osapuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä turvatakseen edellytykset kaupan ja investointien lisäämiselle niiden välillä ja edistääkseen sitä.

2.    Osapuolet ovat sitoutuneet korkean tason vuoropuheluun ja yhteistyöhön kauppaan ja investointeihin liittyvillä aloilla helpottaakseen kahdenvälisiä kauppa- ja investointivirtoja, ehkäistäkseen ja poistaakseen kaupan ja investointien tullien ulkopuolisia esteitä, parantaakseen läpinäkyvyyttä sekä edistääkseen monenvälistä kauppajärjestelmää.

3.    Kauppa- ja investointikysymyksistä käytävä vuoropuhelu kattaa seuraavat:

a)    ylempien virkamiesten tasolla käytävä vuotuinen kauppapoliittinen vuoropuhelu, jota täydennetään ministeritason kauppakokouksilla, jos osapuolet näin sopivat;

b)    vuoropuhelu maataloustuotteiden kaupasta ja markkinoille saattamisesta sekä terveys- ja kasvinsuojelukysymyksistä; ja

c)    muut alakohtaiset keskustelut, jos osapuolet näin sopivat.

4.    Osapuolet antavat toisilleen tietoja ja vaihtavat näkemyksiä kahdenvälisen ja kansainvälisen kaupan ja investointitoiminnan kehityksestä ja muiden politiikkojen kauppaan ja investointeihin liittyvistä näkökohdista, kuten sääntelykysymyksistä, joilla saattaa olla vaikutusta kahdenväliseen kauppaan ja investointitoimintaan.

5.    Osapuolet vaihtavat tietoja poliittisista lähestymistavoistaan vapaakauppasopimuksiin ja niitä koskeviin suunnitelmiin. Tämä sopimus ei edellytä eikä sulje pois vapaakauppasopimuksen neuvottelemista ja tekemistä osapuolten välillä tulevaisuudessa tämän sopimuksen taloutta koskevien määräysten täydentämiseksi ja laajentamiseksi.

6.    Osapuolet tunnustavat kaupan vapauttamisen arvon maailmanlaajuisen talouskasvun edistäjänä sekä sen, että tähän on tärkeää pyrkiä sääntöihin perustuvan monenvälisen kauppajärjestelmän kautta, ja vahvistavat sitoutumisensa yhteistyöhön WTO:n puitteissa kaupan vapauttamiseksi edelleen.

16 ARTIKLA

Investoinnit

Osapuolet edistävät houkuttelevan ja vakaan ympäristön kehittämistä kahdensuuntaisia investointeja varten vuoropuhelulla, jonka tarkoituksena on

a)    parantaa osapuolten keskinäistä investointeihin liittyvien kysymysten ymmärtämystä ja niitä koskevaa yhteistyötä;

b)     tutkia investointivirtoja helpottavia järjestelmiä; ja

c)    tukea vakaiden, läpinäkyvien, syrjimättömien ja avoimien sääntöjen laatimista sijoittajia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta osapuolten sitoumuksia, jotka johtuvat etuuskohtelukauppaa koskevista sopimuksista, tai muita kansainvälisiä velvoitteita.

17 ARTIKLA

Julkiset hankinnat

1.    Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa avoimiin ja läpinäkyviin julkisia hankintoja koskeviin sääntelykehyksiin, joilla osapuolten kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti edistetään kustannustehokkuutta, kilpailukykyisiä markkinoita ja syrjimättömiä hankintakäytäntöjä ja tehostetaan siten osapuolten välistä kauppaa.

2.    Osapuolet sopivat tiivistävänsä edelleen kuulemisia, yhteistyötä ja kokemusten ja parhaiden käytänteiden vaihtoa yhteistä etua koskevista julkisten hankintojen alan kysymyksistä, myös osapuolten sääntelykehyksistä.

3.    Osapuolet sopivat tutkivansa tapoja edistää edelleen pääsyä toistensa julkisten hankintojen markkinoille ja vaihtavansa näkemyksiä toimenpiteistä ja käytänteistä, joista voisi olla haittaa niiden väliselle julkisia hankintoja koskevalle kaupalle.

18 ARTIKLA

Kaupan tekniset esteet

1.    Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että normien, teknisten määräysten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen yhteensopivuuden lisääminen on keskeinen tekijä kaupan helpottamisessa.

2.    Osapuolet tunnustavat, että molemmille on etua kaupan teknisten esteiden vähentämisestä, ja sopivat tästä syystä tekevänsä yhteistyötä kaupan teknisiä esteitä koskevan WTO:n sopimuksen puitteissa ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, todistusten ja merkintöjen vastavuoroista tunnustamista koskevan Euroopan yhteisön ja Australian välisen sopimuksen mukaisesti.

19 ARTIKLA

Terveyteen, kasvinsuojeluun ja eläinten hyvinvointiin liittyvät asiat

1.    Osapuolet sopivat lujittavansa terveys- ja kasvinsuojelukysymyksissä tehtävää yhteistyötä ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojelemiseksi osapuolten alueella ottaen huomioon terveys- ja kasvinsuojelutoimista tehdystä WTO:n sopimuksesta, jäljempänä 'SPS-sopimus', johtuvat osapuolten oikeudet ja velvollisuudet.

2.    Osapuolet jakavat SPS-sopimuksen sekä asiaa koskevien Codex Alimentarius -komission kansainvälisten standardien, kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen (IPPC) ja Maailman eläintautijärjestön (OIE) puitteissa tietoa lisätäkseen keskinäistä ymmärtämystään toistensa terveys- ja kasvinsuojelutoimista ja helpottaakseen välillään käytävää kauppaa seuraavasti:

a)    säännölliset tapaamiset osapuolten määrittelemillä tarkoituksenmukaisilla foorumeilla näkemysten vaihtamiseksi lainsäädännöstä, täytäntöönpanosta, tarkastus- ja sertifiointijärjestelmistä ja valvontamenettelyistä terveys- ja kasvinsuojelutoimien ja eläinten hyvinvoinnin aloilla sekä terveys- ja kasvinsuojelutoimien soveltamiseen liittyvien ongelmien käsittelemiseksi;

b)    pyrkimys soveltaa vievän osapuolen koko alueeseen tuontivaatimuksia, myös alueellistamisen periaatteita;

c)    seuraavat SPS-sopimuksen mukaiset toimet:

i)    tuholaisista tai taudeista vapaiden alueiden sekä sellaisten alueiden tunnustaminen, joissa esiintyy vain vähän tuholaisia tai tauteja;

ii)    vievän osapuolen viranomaisten tarkastus- ja sertifiointijärjestelmien tai niiden osan vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen;

d)    tietojen vaihtaminen terveys- ja kasvinsuojelutoimia ja eläinten hyvinvointia koskevista kysymyksistä, jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa osapuolten väliseen kauppaan, kuten kiireellisistä toimenpiteistä, uusista taudeista ja tuholaisista ja saatavilla olevasta uudesta tieteellisestä näytöstä.

3.    Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja jakavansa tietoja eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

4.    Osapuolet tekevät terveys- ja kasvinsuojelutoimia ja eläinten hyvinvointia koskevaa yhteistyötä myös asiaa koskevilla monenvälisillä foorumeilla, kuten WTO:ssa, Codex Alimentarius -komissiossa sekä IPPC:n ja OIE:n puitteissa.

20 ARTIKLA

Tulli

Osapuolet tekevät lainsäädäntönsä puitteissa kahden- ja monenvälistä yhteistyötä tulliasioissa. Tätä varten ne sopivat erityisesti jakavansa kokemuksia ja tutkivansa mahdollisuuksia yksinkertaistaa tullimenettelyjä sekä varmistaa läpinäkyvyys ja tehostaa yhteistyötä esimerkiksi kaupan helpottamisen, kansainvälisen kaupan turvallisuuden ja varmuuden ja tullipetosten torjumisen aloilla.

21 ARTIKLA

Teollis- ja tekijänoikeudet

1.    Osapuolet vahvistavat pitävänsä tärkeinä oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan, jotka liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksiin, kuten tekijänoikeudet ja lähioikeudet, tavaramerkit, maantieteelliset merkinnät, teollismallit, kasvinjalostajanoikeudet ja patentit, sekä niiden noudattamisen valvontaan niiden tiukimpien kansainvälisten normien mukaisesti, joita kumpikin osapuoli noudattaa.

2.    Osapuolet sopivat vaihtavansa tietoja ja jakavansa kokemuksia teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointiin, suojeluun ja täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä asianmukaisia yhteistyömuotoja hyödyntäen.

22 ARTIKLA

Kilpailupolitiikka

Osapuolet edistävät kilpailua taloudellisessa toiminnassa panemalla täytäntöön kilpailua koskevat lakinsa ja asetuksensa. Osapuolet sopivat jakavansa tietoja kilpailupolitiikasta ja siihen liittyvistä kysymyksistä sekä tehostavansa toimivaltaisten viranomaistensa välistä yhteistyötä.

23 ARTIKLA

Palvelut

Osapuolet aloittavat perusteellisen vuoropuhelun, jonka tarkoituksena on edistää kahdenvälistä palvelukauppaa ja vaihtaa tietoja osapuolten sääntely-ympäristöistä.

24 ARTIKLA

Rahoituspalvelut

Osapuolet sopivat vaihtavansa edelleen tietoja ja kokemuksia rahoituspalveluihin liittyvistä valvonta- ja sääntely-ympäristöistään ja tiivistävänsä yhteistyötä parantaakseen kirjanpito-, tilintarkastus-, valvonta- ja säätelyjärjestelmiä pankki- ja vakuutusalalla sekä muilla finanssisektorin osa-alueilla.

25 ARTIKLA

Verotus

1.    Osapuolet, joiden tavoitteena on vahvistaa ja kehittää taloudellista toimintaa ja jotka ottavat huomioon tarkoituksenmukaisen sääntelykehyksen tarpeen, tunnustavat verotusalan hyvän hallinnon periaatteet, kuten läpinäkyvyyden, tietojenvaihdon ja vahingollisten verokäytäntöjen välttämisen, ja sitoutuvat noudattamaan niitä.

2.    Osapuolet pyrkivät toimivaltuuksiensa mukaisesti tekemään yhteistyötä, myös tarkoituksenmukaisilla kansainvälisillä foorumeilla, parantaakseen kansainvälistä yhteistyötä verotuksen alalla ja helpottaakseen lainmukaisten verotulojen keräämistä 1 kohdassa mainittujen hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti.

26 ARTIKLA

Läpinäkyvyys

Osapuolet tunnustavat läpinäkyvyyden ja oikeusvarmuuden merkityksen kauppaan liittyvien, tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen, jäljempänä 'GATT 1994 sopimus', X artiklan ja palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) III artiklan mukaisten lakiensa ja asetustensa hallinnoinnissa, ja sopivat tätä varten tehostavansa yhteistyötä ja vaihtavansa tietoja edistääkseen sääntelyn laatua ja toimivuutta sekä hyvän hallintotavan periaatteita.

27 ARTIKLA

Raaka-aineet

1.    Osapuolet tunnustavat, että avoin, markkinapohjainen lähestymistapa soveltuu parhaiten sellaisten puitteiden luomiseen, jotka suosivat investointeja raaka-aineiden tuotantoon ja kauppaan sekä raaka-aineiden tehokkaan jakamisen ja käytön edistämiseen.

2.    Osapuolet, jotka ottavat huomioon talouspolitiikkansa ja taloudelliset tavoitteensa ja pyrkivät edistämään kauppaa, sopivat lujittavansa yhteistyötä raaka-aineisiin liittyvissä kysymyksissä tarkoituksenaan vahvistaa sääntöihin perustuvaa raaka-aineiden kaupan maailmanlaajuista kehystä ja edistää läpinäkyvyyttä raaka-aineiden maailmanlaajuisilla markkinoilla.

3.    Yhteistyö voi koskea muun muassa seuraavia aiheita:

a)    tarjontaan ja kysyntään liittyvät kysymykset, kahdenvälistä kauppaa ja investointia koskevat kysymykset ja kansainvälisestä kaupasta juontuvat yhteistä etua koskevat aiheet;

b)    osapuolten sääntelykehykset; ja

c)    kaivosteollisuuden kestävään kehitykseen liittyvät parhaat käytänteet, kuten mineraalipolitiikka, maankäytön suunnittelu ja lupamenettelyt.

4.    Osapuolet tekevät yhteistyötä kahdenvälisen vuoropuhelun kautta tai asiaankuuluvilla monenvälisillä foorumeilla tai kansainvälisissä elimissä.

28 ARTIKLA

Kauppa ja kestävä kehitys

1.    Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa edistää kansainvälisen kaupan ja investointitoiminnan kehitystä niin, että siitä on hyötyä kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamiseksi, ja pyrkivät varmistamaan, että kyseinen tavoite saavutetaan niiden kauppasuhteiden asiaa koskevilla aloilla.

2.    Osapuolet tunnustavat kummankin osapuolen oikeuden vahvistaa kansalliset ympäristön- ja työsuojelun tasonsa ja antaa tai muuttaa asiaa koskevaa lainsäädäntöään ja politiikkaansa kansainvälisesti tunnustettuja normeja ja sopimuksia koskevia sitoumuksiaan noudattaen.

3.    Osapuolet tunnustavat myös, että niiden olisi vältettävä edistämästä kauppaa tai investointeja alentamalla tai tarjoutumalla alentamaan sisäisen ympäristö- tai työlainsäädännön mukaista suojaa.

4.    Osapuolet vaihtavat tietoja ja kokemuksia toimistaan, joilla edistetään kauppaa ja ympäristöä koskevien sekä sosiaalisten tavoitteiden johdonmukaisuutta ja keskinäistä tukea, sekä VIII osastossa esitetyistä näkökohdista ja vahvistavat vuoropuhelua ja yhteistyötä kestävää kehitystä koskevissa asioissa, joita saattaa esiintyä kauppasuhteiden yhteydessä.

29 ARTIKLA

Liiketoimintaa koskeva yhteistyö

1.    Osapuolet kannustavat vahvistamaan yritysten välisiä yhteyksiä ja tiivistämään hallinnon ja liike-elämän yhteyksiä toteuttamalla vastavuoroisia vierailuja ja toimia, joihin yritykset osallistuvat, myös Asemin puitteissa.

2.    Yhteistyön tavoitteena on erityisesti oltava pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', kilpailukyvyn parantaminen. Yhteistyöhön voi sisältyä muun muassa seuraavaa:

a)    teknologian siirtojen edistäminen;

b)    rahoituksen saantiin liittyvien hyvien toimintatapojen vaihtaminen;

c)    yritysten yhteiskuntavastuun ja vastuullisuuden edistäminen; ja

d)    normeja ja vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevan olemassa olevan yhteistyön kehittäminen.

3.    Osapuolet sopivat helpottavansa ja kehittävänsä vuoropuhelua ja yhteistyötä toimivaltaisten kauppaa ja investointitoimintaa edistävien tahojen kanssa.

30 ARTIKLA

Kansalaisyhteiskunta

Osapuolet kannustavat vuoropuhelua valtiollisten ja valtioista riippumattomien järjestöjen, kuten ammattiliittojen, työnantajajärjestöjen, liike-elämän järjestöjen ja kauppa- ja teollisuuskamarien, välillä tavoitteenaan edistää kauppaa ja investointeja molemmille osapuolille tärkeillä aloilla.

31 ARTIKLA

Matkailu

Osapuolet tunnustavat matkailun arvon unionin ja Australian kansojen keskinäisen ymmärryksen ja arvostuksen syventämisessä sekä matkailun lisääntymisestä saatavat taloudelliset hyödyt ja sopivat tekevänsä yhteistyötä lisätäkseen matkailua molempiin suuntiin unionin ja Australian välillä.

V OSASTO

OIKEUSASIOITA, VAPAUTTA JA TURVALLISUUTTA KOSKEVA YHTEISTYÖ

32 ARTIKLA

Oikeudellinen yhteistyö

1.    Osapuolet tunnustavat kansainvälisen yksityisoikeuden sekä siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön merkityksen sellaisen toimintaympäristön tukemisessa, joka helpottaa kansainvälistä kauppaa ja investointitoimintaa sekä ihmisten liikkuvuutta. Osapuolet sopivat vahvistavansa yhteistyötään muun muassa neuvottelemalla, ratifioimalla ja panemalla täytäntöön kansainvälisiä sopimuksia, kuten ne sopimukset, jotka on hyväksytty Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin puitteissa.

2.    Osapuolet sopivat tarvittaessa helpottavansa ja edistävänsä sovellettavien kansainvälisten välineiden mukaisesti välimiesratkaisuja kansainvälisissä siviili- ja kauppaoikeuden alan riita-asioissa.

3.    Rikosasioita koskevassa oikeudellisessa yhteistyössä osapuolet tehostavat keskinäiseen oikeusapuun liittyvää yhteistyötään asiaa koskevien kansainvälisten välineiden pohjalta. Tähän kuuluu tarvittaessa liittyminen YK:n asiaankuuluviin välineisiin ja niiden täytäntöönpano. Siihen voi tarvittaessa kuulua myös asiaankuuluvien Euroopan neuvoston välineiden tukeminen sekä toimivaltaisten Australian viranomaisten ja Eurojustin välinen yhteistyö.

33 ARTIKLA

Lainvalvontayhteistyö

Osapuolet sopivat lainvalvontaviranomaisten, -virastojen ja -yksiköiden välisestä yhteistyöstä sekä osallistumisesta molempia osapuolia koskettavien kansainvälisten rikosuhkien torjuntaan. Tähän yhteistyöhön voi sisältyä keskinäisen tutkinta-avun antaminen, tietojen jakaminen tutkintatekniikoista, yhteisen koulutuksen järjestäminen lainvalvontahenkilöstölle sekä muuntyyppinen yhteistoiminta ja apu, josta osapuolet sopivat keskenään.

34 ARTIKLA

Terrorismin, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunta

1.    Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä terrorismin ehkäisemiseksi ja tukahduttamiseksi, kuten 9 artiklassa vahvistetaan.

2.    Osapuolet toistavat sitoutumisensa yhteistyöhön järjestäytyneen rikollisuuden, talousrikollisuuden, korruption, väärentämisen ja laittoman liiketoiminnan torjumiseksi täyttämällä kaikilta osin voimassa olevat keskinäiset kansainväliset velvoitteensa tällä alalla, mukaan lukien ne, jotka koskevat yhteistyötä korruption avulla saadun omaisuuden tai saatujen varojen takaisinsaamiseksi.

3.    Osapuolet tunnustavat lentoliikenteen harjoittajien PNR- eli matkustajarekisteritietojen käsittelemistä ja siirtämistä Australian tulli- ja rajavartiolaitokselle koskevan Euroopan unionin ja Australian välisen sopimuksen merkityksen terrorismirikosten ja vakavan kansainvälisen rikollisuuden estämisessä, havaitsemisessa, tutkimisessa tai niistä syytteeseen panemisessa.

4.    Osapuolet edistävät kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen YK:n yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen täytäntöönpanoa, mukaan lukien vahvojen ja tehokkaiden arviointimekanismien edistäminen.

5.    Osapuolet edistävät lisäksi korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa, myös vahvan arviointimekanismin käyttöä, ja ottavat tässä yhteydessä huomioon avoimuuden ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen periaatteet.

35 ARTIKLA

Laittomien huumausaineiden torjunta

1.    Osapuolet tekevät valtuuksiensa ja toimivaltansa rajoissa yhteistyötä varmistaakseen, että niillä on tasapainoinen ja yhtenäistetty lähestymistapa laittomista huumausaineista yksilöille, perheille ja yhteisöille aiheutuvan haitan minimoimiseen. Huumepolitiikkojen ja toimien tavoitteena on lujittaa laittomien huumausaineiden torjunnan rakenteita, vähentää laittomien huumausaineiden tarjontaa, kauppaa ja kysyntää, puuttua huumausaineiden väärinkäytöstä aiheutuviin terveydellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin, edistää riippuvuudesta toipumista sekä jatkaa yhteistyötä, jolla pyritään torjumaan tehokkaasti huumausaineiden kemiallisten lähtöaineiden kulkeutumista huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen.

2.    Osapuolet tekevät yhteistyötä huumausaineiden kauppaa harjoittavien kansainvälisten rikollisverkostojen hajottamiseksi esimerkiksi tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon, koulutuksen tai parhaiden käytäntöjen ja erityisten tutkintatekniikoiden vaihtamisen kautta. Erityisesti panostetaan sen ehkäisemiseen, että rikolliset soluttautuvat lailliseen talouteen.

3.    Osapuolet tekevät yhteistyötä vastatakseen uusien psykoaktiivisten aineiden synnyttämään ongelmaan muun muassa vaihtamalla tarvittaessa tietoja ja tiedustelutietoja.

36 ARTIKLA

Kyberrikollisuuden torjunta

1.    Osapuolet lujittavat yhteistyötä, jotta ne voivat ehkäistä ja torjua korkeateknologiaan liittyvien rikosten, kyberrikosten ja sähköisten rikosten sekä laittomien, myös terrorististen, sisältöjen levittämistä internetissä, vaihtamalla tietoja ja käytännön kokemuksia kansallisen lainsäädäntönsä ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteidensa mukaisesti ja velvollisuuksiensa rajoissa.

2.    Osapuolet vaihtavat tietoja kyberrikoksiin erikoistuneiden tutkijoiden koulutuksesta, kyberrikollisuuden tutkinnasta sekä digitaalisesta rikosteknisestä tutkimuksesta.

3.    Osapuolet edistävät kaikilla tarkoituksenmukaisilla tasoilla tietoverkkorikollisuutta koskevan Budapestin yleissopimuksen käyttämistä maailmanlaajuisena normina kyberrikollisuuden torjunnassa.

37 ARTIKLA

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta

1.    Osapuolet vahvistavat tarpeen tehdä yhteistyötä, jolla estetään niiden rahoitusjärjestelmien käyttäminen kaikenlaisesta rikollisesta toiminnasta, kuten huumausaineiden kaupasta ja korruptiosta, saatavaan tuottoon liittyvään rahanpesuun, ja torjutaan terrorismin rahoitusta. Yhteistyö kattaa myös rikosten tuottoon perustuvan omaisuuden tai varojen takaisin saamisen.

2.    Osapuolet vaihtavat asiaan liittyviä tietoja lainsäädäntönsä mukaisesti ja panevat täytäntöön alalla toimivien asiaankuuluvien kansainvälisten elinten, kuten rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF), hyväksymiä normeja vastaavia asianmukaisia toimenpiteitä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi.

38 ARTIKLA

Muuttoliike- ja turvapaikka-asiat

1.    Osapuolet sopivat tiivistävänsä vuoropuheluaan ja yhteistyötään asioissa, jotka koskevat muuttoliikettä, turvapaikkakysymyksiä, osallistumista ja monimuotoisuutta.

2.    Yhteistyöhön voi kuulua tietojen vaihto lähestymistavoista laittomaan maahanmuuttoon, ihmisten salakuljetukseen, ihmiskauppaan, turvapaikkakysymyksiin, siirtolaisten sosiaaliseen ja taloudelliseen osallistumiseen, rajaturvallisuuteen, viisumeihin, biometriaan ja asiakirjojen turvallisuuteen.

3.    Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä laittoman maahanmuuton estämiseksi ja valvomiseksi. Tätä varten

a)    Australia ottaa takaisin jäsenvaltioiden alueella laittomasti oleskelevat kansalaisensa jäsenvaltioiden sitä pyytäessä ja ilman tarpeettomia muodollisuuksia, joista aiheutuu aiheetonta viivytystä;

b)    kukin jäsenvaltio ottaa takaisin Australian alueella laittomasti oleskelevat kansalaisensa Australian sitä pyytäessä ja ilman tarpeettomia muodollisuuksia, joista aiheutuu aiheetonta viivytystä; ja

c)    jäsenvaltiot ja Australia antavat kansalaisilleen näihin tarkoituksiin asianmukaiset henkilöllisyystodistukset.

4.    Osapuolet tarkastelevat kumman tahansa osapuolen pyynnöstä mahdollisuuksia tehdä Australian ja Euroopan unionin välinen takaisinottosopimus. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös tarkoituksenmukaisia kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinottojärjestelyjä.

39 ARTIKLA

Diplomaatti- ja konsuliviranomaisten antama suojelu

1.    Australia hyväksyy sen, että Euroopan unionin minkä tahansa edustettuna olevan jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliviranomaiset voivat antaa Australiassa suojelua 1 sellaisten muiden jäsenvaltioiden puolesta, joilla ei ole tavoitettavissa olevaa ja pysyvää edustusta Australiassa.

2.    Unioni ja jäsenvaltiot hyväksyvät sen, että Australian diplomaatti- ja konsuliviranomaiset voivat antaa suojelua kolmannen maan puolesta ja että kolmannet maat voivat antaa suojelua Australian puolesta unionissa sellaisissa paikoissa, joissa Australialla tai kyseisellä kolmannella maalla ei ole tavoitettavissa olevaa ja pysyvää edustusta.

3.    Edellä olevan 1 ja 2 kohdan tarkoituksena on poistaa sellaiset ilmoittamis- ja hyväksymisvaatimukset, joita olisi muutoin sovellettava.

4.    Osapuolet sopivat helpottavansa konsuliasioita koskevaa vuoropuhelua toimivaltaisten viranomaistensa välillä.

40 ARTIKLA

Henkilötietojen suoja

1.    Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä varmistaakseen, että henkilötietojen suojan taso vastaa asiaa koskevia kansainvälisiä normeja, kuten OECD:n antamia yksityisyyden suojaa ja rajan yli kulkevia datasiirtoja koskevia suuntaviivoja.

2.    Henkilötietojen suojan alalla tehtävään yhteistyöhön voi sisältyä muun muassa tietojen ja asiantuntemuksen vaihto. Siihen voi sisältyä myös sääntelyviranomaisten yhteistyö asiaankuuluvissa elimissä, kuten OECD:n työryhmässä, joka käsittelee tietoturvaa ja yksityisyydensuojaa, ja Global Privacy Enforcement Network -verkostossa.

VI OSASTO

YHTEISTYÖ TUTKIMUKSEN, INNOVOINNIN
JA TIETOYHTEISKUNNAN ALOILLA

41 ARTIKLA

Tiede, tutkimus ja innovointi

1.    Osapuolet sopivat tiivistävänsä yhteistyötään tieteen, tutkimuksen ja innovoinnin aloilla tukeakseen tai täydentääkseen Euroopan yhteisön ja Australian välistä tieteellis-teknistä yhteistyösopimusta.

2.    Tiivistetyllä yhteistyöllä pyritään muun muassa

a)    ratkaisemaan Australian ja unionin keskeiset yhteiset yhteiskunnalliset haasteet, jotka on tarkastanut ja hyväksynyt Euroopan yhteisön ja Australian välisen tieteellis-teknisen yhteistyösopimuksen 5 artiklalla perustettu tieteellis-teknologisen yhteistyön sekakomitea;

b)    saamaan joukko innovointialan julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita, myös pk-yrityksiä, mukaan helpottamaan tutkimusyhteistyön tulosten hyödyntämistä sekä molempia osapuolia hyödyttävien kaupallisten tai laajempien yhteiskunnallisten tulosten saavuttamista;

c)    vahvistamaan edelleen Australian ja unionin tutkijoiden mahdollisuuksia hyödyntää kummankin osapuolen tutkimus- ja innovointiohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia muun muassa

i)    antamalla kattavasti tietoa ohjelmista ja osallistumismahdollisuuksista;

ii)    antamalla ajankohtaista tietoa uusista strategisista painopisteistä;

iii)    tutkimalla mahdollisuuksia käyttää ja vahvistaa yhteistyömekanismeja, kuten twinning-hankkeet, yhteiset ehdotuspyynnöt ja koordinoidut ehdotuspyynnöt; ja

d)    tarkastelemalla Australian ja unionin mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä laajemman alueellisen ja kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön käynnistämiseksi ja siihen osallistumiseksi.

3.    Osapuolet rohkaisevat lakiensa ja asetustensa mukaisesti oman alueensa yksityistä ja julkista sektoria ja kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan toimiin yhteistyön tiivistämiseksi.

4.    Tiivistetyssä yhteistyössä keskitytään siviilialan tutkimukseen ja innovointiin, johon kuuluu muun muassa

a)    yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen molemmille osapuolille tärkeillä aloilla ja kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden, kuten avaruustieteen, kehittäminen;

b)    tutkimusinfrastruktuuri, myös sähköinen, ja tietojenvaihto muun muassa tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksista, hallinnoinnista, rahoituksesta ja priorisoinnista; ja

c)    tutkijoiden liikkuvuuden lisääminen Australian ja unionin välillä.

42 ARTIKLA

Tietoyhteiskunta

1.    Osapuolet, jotka tunnustavat tieto- ja viestintätekniikoiden olevan keskeisessä asemassa nyky-yhteiskunnassa ja ehdottoman tärkeitä taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle, sopivat tämän alan politiikkojaan koskevasta näkemystenvaihdosta.

2.    Tämän alan yhteistyössä voidaan keskittyä muun muassa

a)    vaihtamaan näkemyksiä tietoyhteiskunnan eri näkökohdista, etenkin sähköistä viestintää koskevasta politiikasta ja sääntelystä, mukaan lukien yleispalvelu, lupien myöntäminen ja yleisvaltuutukset, yksityisyyden ja henkilötietojen suojasta, sähköisestä ja avoimesta hallinnosta, internetin turvallisuudesta ja sääntelyviranomaisten riippumattomuudesta ja niiden toiminnan tehokkuudesta;

b)    tutkimusverkostojen, tietojenkäsittelyyn ja tieteelliseen tietoon liittyvien infrastruktuurien ja palvelujen yhteenliitettävyyteen ja yhteentoimivuuteen, myös aluetasolla;

c)    uusien tieto- ja viestintätekniikoiden standardointiin, sertifiointiin ja levittämiseen;

d)    tieto- ja viestintätekniikoihin ja -palveluihin liittyviin turvallisuus-, luotettavuus- ja yksityisyysnäkökohtiin, joihin kuuluvat verkon turvallisen käytön edistäminen ja tietotekniikan ja kaikenlaisten sähköisten viestintävälineiden väärinkäytön ehkäiseminen, sekä tiedonjakamiseen; ja

e)    näkemysten vaihtamiseen toimenpiteistä, joilla voidaan puuttua verkkovierailumaksuja koskeviin ongelmiin, myös silloin, kun ne muodostavat rajatylittävän kaupan esteen.

VII OSASTO

YHTEISTYÖ KOULUTUKSEN JA KULTTUURIN ALOILLA

43 ARTIKLA

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä nuoriso

1.    Osapuolet tunnustavat, että yleissivistävä ja ammatillinen koulutus on ratkaisevan tärkeää luotaessa tietopohjaiseen talouteen laadukkaita työpaikkoja ja kestävää kasvua ja että yhteistyö koulutuksen alalla ja siihen liittyvissä nuorisoalan kysymyksissä on niiden yhteinen etu.

2.    Osapuolet sitoutuvat yhteisten etujensa ja koulutuspolitiikkojensa tavoitteiden mukaisesti jatkamaan EU:n ja Australian vuoropuhelua koulutuspolitiikoista ja tukemaan sopivia yhteistyötoimia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä nuorison aloilla. Yhteistyö kattaa kaikki koulutuksen osa-alueet ja siihen voi kuulua muun muassa seuraavaa:

a)    henkilöiden liikkuvuus opiskelijoiden, korkeakoulujen akateemisen ja hallinnollisen henkilöstön sekä opettajien ja nuorisotyöntekijöiden vaihtotoiminnan edistämisen ja helpottamisen kautta;

b)    yhteistyöhankkeet unionin ja Australian koulutuslaitosten välillä tavoitteena edistää opetussuunnitelmien kehittämistä, yhteisiä opinto-ohjelmia ja tutkintoja sekä opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta;

c)    institutionaalinen yhteistyö, yhteydet ja kumppanuudet, joiden tavoitteena on edistää kokemusten ja osaamisen vaihtoa, sekä koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin aidot yhteydet; ja

d)    poliittisten uudistusten tukeminen vuoropuhelun, tutkimusten, konferenssien, seminaarien, työryhmien, järjestelmien vertailun ja tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen kautta erityisesti Bolognan ja Kööpenhaminan prosessien ja unionin avoimuusvälineiden mukaisesti.

44 ARTIKLA

Kulttuurialan, audiovisuaalialan ja viestinten alan yhteistyö

1.    Osapuolet sopivat edistävänsä yhteistyön tiivistämistä kulttuuri- ja luovilla aloilla parantaakseen muun muassa keskinäistä kulttuuriensa ymmärtämystä ja tuntemusta.

2.    Osapuolet pyrkivät toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä kulttuurivaihdon edistämiseksi ja yhteisten aloitteiden käynnistämiseksi kulttuurin eri aloilla hyödyntäen käytettävissä olevia yhteistyövälineitä ja -puitteita.

3.    Osapuolet pyrkivät edistämään kulttuurialan ammattilaisten ja taideteosten liikkumista Australian sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä.

4.    Osapuolet kannustavat osapuolten kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja yksityishenkilöitä kulttuurienväliseen vuoropuheluun.

5.    Osapuolet sopivat tekevänsä etenkin poliittisen vuoropuhelun kautta yhteistyötä asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla, esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestössä (Unesco), ja tällä yhteistyöllä pyritään saavuttamaan yhteiset tavoitteet ja tukemaan kulttuurin monimuotoisuutta muun muassa panemalla täytäntöön Unescon yleissopimuksen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä.

6.    Osapuolet edistävät, tukevat ja helpottavat instituutioiden ja ammattilaisten välistä yhteydenpitoa, yhteistyötä ja vuoropuhelua audiovisuaalialalla ja viestinten alalla.

7.    Osapuolet sopivat tukevansa kulttuuriyhteistyötä Asemin puitteissa erityisesti Aasia–Eurooppa-säätiön (Asef) toiminnan kautta.

VIII OSASTO

YHTEISTYÖ KESTÄVÄN KEHITYKSEN, ENERGIAN
JA LIIKENTEEN ALOILLA

45 ARTIKLA

Ympäristö ja luonnonvarat

1.    Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että luonnonvaroja ja biologista monimuotoisuutta on suojeltava, säilytettävä ja hallinnoitava kestävällä tavalla, sillä kyseessä on nykyisen sukupolven ja tulevien sukupolvien kehityksen perusta.

2.    Osapuolet vahvistavat yhteistyötään ympäristönsuojelun alalla ja pyrkivät sisällyttämään ympäristökysymykset kaikkiin yhteistyöaloihin, myös kansainvälisesti ja alueellisesti, etenkin seuraavasti:

a)    käydään korkean tason vuoropuhelua ympäristöasioista;

b)    osallistutaan monenvälisiin ympäristösopimuksiin ja pannaan ne täytäntöön sekä muodostetaan tarvittaessa osapuolten yhteinen lähtökohta ympäristöasioihin, myös monenvälisillä foorumeilla toimimista varten;

c)    edistetään geneettisten resurssien saantia, saatavuutta ja kestävää käyttöä kansallisen lainsäädännön ja niiden tällä alalla sovellettavien kansainvälisten sopimusten mukaisesti, jotka osapuolet ovat ratifioineet tai joihin ne ovat liittyneet; ja

d)    tuetaan tietojen, teknisen asiantuntemuksen ja ympäristökäytänteiden vaihtoa muun muassa seuraavilla aloilla:

i)    ympäristölainsäädännön voimaansaattaminen ja täytäntöönpano;

ii)    resurssitehokkuus sekä kestävä kulutus ja tuotanto;

iii)    biologisen monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö;

iv)    kemikaalien ja jätteiden käsittely;

v)    vesipolitiikka; ja

vi)    rannikko- ja meriympäristön suojelu ja pilaantumisen torjunta.

46 ARTIKLA

Ilmastonmuutos

1.    Osapuolet tunnustavat ilmastonmuutoksesta kaikille aiheutuvan maailmanlaajuisen uhan sekä sen, että kaikkien maiden on tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin päästöjen leikkaamiseksi, jotta kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä vakiinnutetaan tasolle, jolla vältetään ihmisen toiminnasta aiheutuvat vaaralliset vaikutukset ilmastojärjestelmään. Osapuolet lisäävät yhteistyötään tällä alalla toimivaltansa rajoissa ja rajoittamatta keskustelua muilla foorumeilla, kuten ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) yhteydessä. Yhteistyön tavoitteena on muun muassa

a)    torjua ilmastonmuutosta siten, että yleistavoitteena on vakiinnuttaa kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä ottaen huomioon viimeisimmät tieteelliset tiedot sekä tarve siirtyä kestävää talouskasvua vaarantamatta kohti vähäpäästöisiä yhteiskuntia toteuttamalla kansallisella tasolla tarkoituksenmukaisia hillitsemis- ja sopeuttamistoimia;

b)    vaihtaa kokemuksia ja tietoja osapuolten sisäisten hillitsemispolitiikkojen ja lähestymistapojen, tapauksesta riippuen myös markkinapohjaisten mekanismien, suunnittelusta, täytäntöönpanosta ja kehityksestä

c)    vaihtaa kokemuksia ja tietoja ilmastotoimiin tarkoitetuista julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusvälineistä;

d)    tehdä yhteistyötä vähäpäästöisen teknologian tutkimuksen, kehittämisen, levittämisen, käyttöönoton ja siirron alalla, jotta voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja edistää resurssien tehokasta käyttöä talouskasvua vaarantamatta;

e)    vaihtaa tarvittaessa kokemuksia, asiantuntemusta ja parhaita käytänteitä kasvihuonekaasujen vaikutusten seurannasta ja analysoimisesta sekä hillitsemiseen ja sopeuttamiseen tähtäävien ohjelmien ja vähäpäästöisyyteen tähtäävien strategioiden laadinnasta;

f)    tukea tarvittaessa kehitysmaiden hillitsemis- ja sopeuttamistoimia;

g)    tehdä yhteistyötä vakaan, oikeudellisesti sitovan ja kaikkiin maihin sovellettavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi.

2.    Tätä varten osapuolet sopivat jatkavansa säännöllistä vuoropuhelua ja yhteistyötä poliittisella ja teknisellä tasolla sekä kahdenvälisesti että asiaa koskevilla monenvälisillä ja useammankeskisillä foorumeilla.

47 ARTIKLA

Pelastuspalvelu

Osapuolet tunnustavat tarpeen minimoida luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien vaikutukset. Osapuolet vahvistavat yhteisen sitoumuksensa edistää ehkäisyyn, lievitykseen, valmiuteen ja reagointiin liittyviä toimenpiteitä yhteiskunnan ja infrastruktuurin selviytymiskyvyn lisäämiseksi ja tehdä tarvittaessa kahden- ja monenvälistä poliittista yhteistyötä näiden tavoitteiden edistämiseksi.

48 ARTIKLA

Energia

Osapuolet tunnustavat energiasektorin merkityksen ja toimivien energiamarkkinoiden roolin kestävän kehityksen ja talouskasvun kannalta sekä niiden vaikutuksen kansainvälisesti sovittujen kehitystavoitteiden saavuttamiseen ja yhteistyöhön vastattaessa maailmanlaajuisiin ympäristöhaasteisiin ja ilmastohaasteisiin ja pyrkivät toimivaltansa rajoissa lisäämään yhteistyötään tällä alalla tarkoituksenaan

a)    kehittää politiikkoja energiavarmuuden parantamiseksi;

b)    edistää maailmanlaajuista energiakauppaa ja alan investointeja;

c)    parantaa kilpailukykyä;

d)    parantaa maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden toimintaa;

e)    vaihtaa tietoja ja politiikasta saatuja kokemuksia olemassa olevien monenvälisten energiafoorumien kautta;

f)    edistää puhtaan, monimuotoisen, kustannustehokkaan ja kestävän, myös uusiutuvan ja vähäpäästöisen, energiateknologian kehittämistä ja käyttöönottoa;

g)    saavuttaa energian käytössä järkevä taso sekä tarjonnan että kysynnän suhteen edistämällä energiatehokkuutta energian tuotannossa, kuljetuksessa, jakelussa ja loppukäytössä; ja

h)    jakaa parhaita käytäntöjä energian etsinnän ja tuotannon alalta.

49 ARTIKLA

Liikenne

1.    Osapuolet pyrkivät tekemään yhteistyötä kaikilla merkityksellisillä liikennepolitiikan osa-alueilla, myös yhdennetyssä liikennepolitiikassa, parantaakseen tavaroiden ja matkustajien liikkuvuutta sekä edistääkseen meri- ja lentoliikenteen turvallisuutta ja turvatoimia, ympäristönsuojelua ja kuljetusjärjestelmiensä tehokkuutta.

2.    Osapuolten välisellä tämän alan yhteistyöllä pyritään edistämään seuraavia osa-alueita:

a)    tietojenvaihto osapuolten liikennepolitiikoista ja -käytänteistä, mukaan luettuna ajantasainen tiedotus ehdotetuista muutoksista osapuolten liikennealaan vaikuttaviin sääntelyjärjestelmiin;

b)    Australian ja unionin ilmailualan suhteiden lujittaminen, markkinoille pääsyn ja investointimahdollisuuksien parantaminen sekä sääntelyyn liittyvän yhteistyön ja ilmakuljetusalan taloussääntelyn laajentaminen ja syventäminen lentoturvallisuuden ja turvatoimien alalla tavoitteena tukea sääntelyn lähentämistä ja liiketoiminnan esteiden poistamista sekä yhteistyötä ilmaliikenteen hallinnan alalla;

c)    vuoropuhelu ja yhteistyö, joiden tavoitteena on saada aikaan kaupallisin perustein tapahtuvaan reiluun kilpailuun perustuva rajoittamaton pääsy kansainvälisille meriliikennemarkkinoille ja alan kauppaan;

d)    vuoropuhelu ja yhteistyö ympäristöön liittyvissä liikennekysymyksissä;

e)    vuoropuhelu ja yhteistyö ajokorttien vastavuoroiseksi tunnustamiseksi; ja

f)    yhteistyö kansainvälisillä liikennealan foorumeilla.

50 ARTIKLA

Maatalous ja maaseudun kehittäminen

1.    Osapuolet sopivat edistävänsä maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevaa yhteistyötä.

2.    Yhteistyötoimia voitaisiin harkita muun muassa maatalous- ja maaseudun kehittämispolitiikan, maantieteellisten merkintöjen, maatalouden monipuolistamisen ja rakennemuutoksen ja kestävän maatalouden aloilla.

51 ARTIKLA

Kestävä metsänhoito

Osapuolet sopivat edistävänsä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla tehtävää yhteistyötä, joka koskee kestävää metsänhoitoa ja siihen liittyviä politiikkoja ja sääntelyä, myös toimia laittomien hakkuiden ja siihen liittyvän kaupan torjumiseksi, ja jolla edistetään hyvää metsähallintoa.

52 ARTIKLA

Meri- ja kalastusasiat

1.    Osapuolet lujittavat vuoropuhelua ja yhteistyötä molempia kiinnostavissa meri- ja kalastusalan asioissa. Osapuolet pyrkivät edistämään elollisten meriluonnonvarojen pitkän aikavälin säilyttämistä ja kestävää hoitoa, vaihtamaan tietoja alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen ja järjestelyjen puitteissa sekä monenvälisillä foorumeilla kuten Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestössä (FAO) ja edistämään toimia laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastus) ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja lopettamiseksi, ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan täytäntöönpanemiseksi ja merten ja kalastuksen kestävyyttä koskevan tutkimusyhteistyön edistämiseksi.

2.    Osapuolet tekevät yhteistyötä, jonka tarkoituksena on

a)    kannustaa sellaisten tehokkaiden toimenpiteiden kehittämiseen, täytäntöönpanoon ja noudattamiseen, joilla varmistetaan kalavarojen pitkän aikavälin säilyttäminen ja kestävä käyttö sellaisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen ja järjestelyjen vastuualalla, joissa osapuolet ovat mukana;

b)    varmistaa asiaankuuluvassa alueellisessa kalastuksenhoitojärjestössä, että laajasti vaeltavia kalalajeja hallinnoidaan monenvälisesti koko niiden esiintymisalueella;

c)    edistää yhdennettyä lähestymistapaa meriasioihin kansainvälisellä tasolla; ja

d)    pyrkiä tarvittaessa helpottamaan kaikin tavoin jäsenyyttä alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä silloin, kun toinen osapuolista on jäsen ja toinen yhteistyötä tekevä osapuoli.

3.    Osapuolet käyvät säännöllistä vuoropuhelua muiden kokousten yhteydessä ylempien virkamiesten tasolla vahvistaakseen vuoropuhelua ja yhteistyötä sekä vaihtaakseen tietoja ja kokemuksia kalastuspolitiikasta ja meriasioista.

53 ARTIKLA

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

1.    Osapuolet sopivat lisäävänsä yhteistyötä työllisyys- ja sosiaaliasioissa, myös globalisaation ja väestörakenteen muutoksen yhteydessä. Ne pyrkivät edistämään yhteistyötä sekä tietojen ja kokemusten vaihtoa työllisyys- ja työvoimakysymyksissä. Yhteistyöaloja voivat olla muun muassa työllisyyspolitiikka, alueellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, sosiaalinen osallisuus, sosiaaliturvajärjestelmät, työelämän suhteet, elinikäinen taitojen kehittäminen, nuorisotyöllisyys, työterveys ja -turvallisuus, syrjimättömyys ja tasa-arvo, myös sukupuolten tasa-arvo, sekä yritysten yhteiskuntavastuu ja ihmisarvoinen työ.

2.    Osapuolet vahvistavat, että on tarpeen edistää täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä ihmisarvoista työtä olennaisena osana kestävää kehitystä ja köyhyyden vähentämistä. Tässä yhteydessä osapuolet muistuttavat mieliin Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksen sosiaalisesti oikeudenmukaisesta globalisaatiosta.

3.    Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa noudattaa, edistää ja toteuttaa kansainvälisesti tunnustettuja työelämän normeja ja sosiaalisia standardeja, jotka on vahvistettu työelämän perusperiaatteita ja oikeuksia koskevassa ILOn julistuksessa.

4.    Yhteistyömuotoihin voi sisältyä muun muassa erityisohjelmia, -hankkeita ja -aloitteita yhteisen sopimuksen mukaisesti sekä kahden- tai monenvälinen vuoropuhelu yhteisen edun mukaisissa asioissa.

54 ARTIKLA

Terveys

Osapuolet sopivat edistävänsä keskinäistä yhteistyötä, tietojenvaihtoa ja politiikasta saatujen kokemusten jakamista terveyden ja rajatylittävien terveysongelmien tehokkaan hallinnan aloilla.

IX OSASTO

INSTITUTIONAALINEN KEHYS

55 ARTIKLA

Muut sopimukset tai järjestelyt

1.    Osapuolet voivat täydentää tätä sopimusta tekemällä erityissopimuksia tai -järjestelyjä millä tahansa tämän sopimuksen kattamalla yhteistyön alalla. Tällaiset erityissopimukset ovat erottamaton osa tällä sopimuksella säänneltyjä yleisiä kahdenvälisiä suhteita.

2.    Tämä sopimus ei vaikuta osapuolten välisten muiden sopimusten tulkintaan, toimintaan tai soveltamiseen eikä rajoita sitä. Tämän sopimuksen riitojenratkaisumääräykset eivät etenkään korvaa osapuolten välisiin muihin sopimuksiin sisältyviä riitojenratkaisumääräyksiä eivätkä vaikuta niihin millään tavoin.

3.    Osapuolet tunnustavat, että 57 artiklan 7 kohdassa määritelty erityisen kiireellinen tapaus voi myös olla peruste osapuolten välisten muiden sopimusten soveltamisen keskeyttämiselle tai sopimusten irtisanomiselle. Tällaisessa tilanteessa osapuolten on turvauduttava kyseisten muiden sopimusten riitojenratkaisu-, keskeyttämis- ja irtisanomismääräyksiin riitojen ratkaisemiseksi.

56 ARTIKLA

Sekakomitea

1.    Osapuolet perustavat sekakomitean, joka koostuu osapuolten edustajista.

2.    Sekakomiteassa käydään neuvotteluja tämän sopimuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi, sopimuksen yleisten tavoitteiden edistämiseksi ja yleisen johdonmukaisuuden säilyttämiseksi EU:n ja Australian suhteissa.

3.    Sekakomitean tehtävänä on:

a)    edistää tämän sopimuksen tosiasiallista täytäntöönpanoa;

b)    seurata osapuolten välisten laaja-alaisten kahdenvälisten suhteiden, myös sopimusten, kehittymistä;

c)    pyytää tarvittaessa tietoja osapuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten nojalla perustetuilta komiteoilta tai muilta elimiltä ja tarkastella niiden toimittamia kertomuksia;

d)    vaihtaa näkemyksiä ja tehdä ehdotuksia yhteisen edun mukaisista asioista, tulevat toimet ja niiden toteuttamiseen käytettävissä olevat resurssit mukaan luettuina;

e)    asettaa tämän sopimuksen tarkoitusta koskevia painopisteitä ja määritellä tarvittaessa seuraavat vaiheet tai toimintasuunnitelmat;

f)    etsiä asianmukaisia menetelmiä, jotta voidaan estää mahdollisten ongelmien syntyminen sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla;

g)    pyrkiä ratkaisemaan tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta mahdollisesti aiheutuvat kiistat 57 artiklan mukaisesti;

h)    tutkia osapuolen esittämät tiedot 57 artiklan mukaisesti; ja

i)    tehdä tarvittaessa päätöksiä tämän sopimuksen erityisten näkökohtien toteuttamiseksi.

4.    Sekakomitea tekee päätöksensä yksimielisesti. Se vahvistaa työjärjestyksensä. Se voi perustaa alakomiteoita ja työryhmiä käsittelemään erityiskysymyksiä.

5.    Sekakomitea kokoontuu yleensä kerran vuodessa vuorotellen unionin ja Australian alueella. Sekakomitean erityiskokouksia järjestetään jommankumman osapuolen pyynnöstä. Sekakomitealla on puheenjohtaja molempien osapuolten puolelta. Komitea kokoontuu yleensä ylempien virkamiesten tasolla mutta voi tavata myös ministeritasolla. Sekakomitea voi toimia myös video- tai puhelinyhteyden välityksellä ja vaihtaa tietoja sähköpostitse.

57 ARTIKLA

Täytäntöönpanotavat ja riitojenratkaisu

1.    Tämän sopimuksen mukaisessa keskinäisen kunnioituksen ja yhteistyön hengessä osapuolet toteuttavat yleisiä tai erityisiä toimenpiteitä täyttääkseen sopimuksen mukaiset velvoitteensa.

2.    Osapuolet sopivat neuvottelevansa mahdollisimman pikaisesti jommankumman osapuolen pyynnöstä erimielisyyksistä, joita tämän sopimuksen soveltaminen saattaa aiheuttaa. Jos tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta on eriäviä näkemyksiä, jompikumpi osapuoli voi toimittaa asian sekakomitean käsiteltäväksi. Osapuolten on erimielisyyksien pikaista ja sovinnollista ratkaisemista varten esitettävä sekakomitealle kaikki ongelman perinpohjaiseksi tutkimiseksi tarvittavat tiedot.

3.    Erityisen kiireellisessä tapauksessa jommankumman osapuolen on välittömästi toimitettava asia sekakomitean käsiteltäväksi ja esitettävä kaikki tilanteen perinpohjaiseksi tutkimiseksi tarvittavat tiedot, jotta voidaan saavuttaa pikaisesti molempien osapuolten kannalta hyväksyttävä ratkaisu. Jos ylempien virkamiesten tasolla kokoontuva sekakomitea ei pysty ratkaisemaan tilannetta 15 päivän kuluessa neuvottelujen aloittamisesta ja viimeistään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona asia siirrettiin sekakomitean käsiteltäväksi, asia toimitetaan ministereille kiireellistä käsittelyä varten vielä 15 päivän ajaksi.

4.    Siinä epätodennäköisessä ja odottamattomassa tapauksessa, että molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun ei ole päästy 15 päivän kuluessa ministeritason neuvottelujen aloittamisesta eikä 45 päivän kuluessa siitä päivästä, jona asia siirrettiin sekakomitean käsiteltäväksi, jompikumpi osapuoli voi päättää ryhtyä tätä sopimusta koskeviin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin, kuten keskeyttää sopimuksen määräysten soveltamisen tai irtisanoa sopimuksen. Osapuolet tunnustavat, että myös erityisen kiireellinen tapaus voi olla peruste tämän sopimuksen ulkopuolisiin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin ryhtymiselle osapuolten välisiin muihin sopimuksiin tai yleiseen kansainväliseen oikeuteen perustuvien osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien mukaisesti. Unionissa keskeyttämispäätös edellyttää yksimielistä päätöstä. Australiassa keskeyttämispäätöksen tekee Australian hallitus maan lakien ja asetusten mukaisesti.

5.    Osapuolet sopivat, että kaikki päätökset 4 kohdan mukaisiin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä on perusteltava asianmukaisesti. Päätöksestä on ilmoitettava toiselle osapuolelle välittömästi kirjallisesti. Osapuolet sopivat, että tällaisten toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia ja 55 artiklan 2 kohdan ja kansainvälisen oikeuden yleisten periaatteiden mukaisia.

6.    Edellä olevan 4 kohdan mukaiset toimenpiteet on peruttava heti, kun syytä niiden toteuttamiseen ei enää ole. Mainitun 4 kohdan määräyksiin turvautuva osapuoli tarkastelee jatkuvasti päätöksen aiheuttaneen tilanteen kehittymistä ja lopettaa toimenpiteiden toteuttamisen heti, kun se on perusteltua.

7.    Osapuolet sopivat, että tämän sopimuksen oikean tulkinnan ja käytännön soveltamisen varmistamiseksi ilmauksella 'erityisen kiireellinen tapaus' tarkoitetaan sitä, että toinen osapuolista syyllistyy 2 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan 2 kohdassa määrättyjen velvoitteiden erityisen vakavaan ja huomattavaan rikkomiseen, mikä johtaa tilanteeseen, joka edellyttää toisen osapuolen välittömiä toimia. Osapuolet katsovat, että 2 artiklan 2 kohdan ja 6 artiklan 2 kohdan erityisen vakavan ja huomattavan rikkomisen pitäisi olla niin poikkeuksellinen, että se uhkaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.

8.    Jos kolmannessa maassa syntynyttä tilannetta voidaan pitää vakavuudeltaan ja luonteeltaan sellaisena, että se vastaa erityisen kiireellistä tapausta, osapuolet pyrkivät järjestämään pikaisesti neuvottelut jommankumman osapuolen pyynnöstä vaihtaakseen näkemyksiä tilanteesta ja harkitakseen mahdollisia tilanteen johdosta toteutettavia toimia.

X OSASTO

LOPPUMÄÄRÄYKSET

58 ARTIKLA

Määritelmät

Tässä sopimuksessa 'osapuolilla' tarkoitetaan unionia tai sen jäsenvaltioita taikka unionia ja sen jäsenvaltioita niillä kulloinkin olevan toimivallan mukaisesti sekä Australiaa.

59 ARTIKLA

Rahoitusyhteistyö

1.    Pannessaan avustusohjelmia täytäntöön kehitysyhteistyöpolitiikkojensa puitteissa osapuolet tekevät yhteistyötä ehkäistäkseen ja torjuakseen sääntöjenvastaisuuksia, petoksia, korruptiota tai muuta osapuolten taloudellisten etujen kannalta haitallista laitonta toimintaa.

2.    Tätä varten unionin ja Australian toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tietoja, myös henkilötietoja, voimassa olevan lainsäädäntönsä mukaisesti ja järjestävät kuulemisia toisen osapuolen niin pyytäessä.

3.    Euroopan petostentorjuntavirasto ja Australian toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia petostentorjuntaa koskevan yhteistyön lisäämisestä, kuten operatiivisten järjestelyjen toteuttamisesta.

60 ARTIKLA

Tietojen julkistaminen

1.    Osapuolet suojaavat tämän sopimuksen perusteella jaettuja tietoja asianmukaisesti tietojen saantia koskevan yleisen edun mukaisesti.

2.    Minkään tässä sopimuksessa ei katsota edellyttävän, että osapuolet jakavat tietoa tai antavat käyttöön yhteisiä tietoja, joiden julkistaminen

a)    aiheuttaisi vahinkoa

i)    yleiselle turvallisuudelle;

ii)    tiedusteluun, puolustukseen tai armeijaan liittyville seikoille;

iii)    kansainvälisille suhteille;

iv)    rahoitus-, raha- tai talouspolitiikalle;

v)    yksityisyydelle; tai

vi)    oikeutetuille kaupallisille eduille tai liiketoiminnalle, tai

b)    olisi muutoin yleisen edun vastaista.

3.    Jos tässä artiklassa tarkoitettuja tietoja jaetaan, tiedot vastaanottava osapuoli saa luovuttaa tai julkaista niitä ainoastaan toisen osapuolen luvalla tai silloin, kun se on tarpeen oikeudellisten velvoitteiden noudattamiseksi.

4.    Tämän sopimuksen tarkoituksena ei ole poiketa oikeuksista, velvoitteista tai sitoumuksista, joita osapuolilla on niiden välillä vaihdettuja turvallisuusluokiteltuja tietoja koskevien kahdenvälisten sopimusten tai järjestelyjen nojalla.

61 ARTIKLA

Voimaantulo, väliaikainen soveltaminen, kesto ja irtisanominen

1.    Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä tarkoitusta varten tarvittavien oikeudellisten menettelyjen saattamisesta päätökseen.

2.    Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, Australia ja unioni voivat ennen sopimuksen voimaantuloa soveltaa väliaikaisesti yhteisesti sovittuja sopimuksen määräyksiä. Väliaikainen soveltaminen alkaa kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jona Australia ja unioni ovat ilmoittaneet toisilleen väliaikaista soveltamista varten tarvittavien sisäisten menettelyjen saattamisesta päätökseen.

3.    Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Kumpi tahansa osapuoli voi ilmoittaa toiselle kirjallisesti aikomuksestaan irtisanoa tämä sopimus. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua tästä ilmoituksesta.

62 ARTIKLA

Ilmoitukset

Edellä olevan 61 artiklan mukaiset ilmoitukset tehdään Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle tai Australian ulkoasiain- ja kauppaministeriölle tai niiden seuraajille.

63 ARTIKLA

Alueellinen soveltaminen

Tätä sopimusta sovelletaan alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta niissä määrätyin edellytyksin, sekä Australian alueeseen.

64 ARTIKLA

Todistusvoimaiset tekstit

Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

(1) Australia voi hyväksyä sen, että tässä artiklassa käytetään termiä 'diplomaatti- ja konsuliviranomaisten antama suojelu' termin 'konsulitehtävät' sijasta, koska se ymmärtää, että ensin mainittu kattaa yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteistä edustusta vailla oleville unionin kansalaisille kolmansissa maissa annettavan konsuliviranomaisten suojelun helpottamiseksi ja päätöksen 95/553/EY kumoamisesta 20 päivänä huhtikuuta 2015 annetun neuvoston direktiivin (EU) 2015/637 9 artiklassa tarkoitetut tehtävät ja että näihin tehtäviin sisältyy väliaikaisten passien ja/tai matkustusasiakirjojen myöntäminen.