EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.12.2016

COM(2016) 812 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Euroopan rakenne- ja investointirahastot 2014–2020
Vuoden 2016 yhteenvetokertomus ohjelmien täytäntöönpanoa
vuosina 2014 ja 2015 koskevista vuotuisista täytäntöönpanokertomuksista

Euroopan rakenne- ja investointirahastot 2014–2020
Vuoden 2016 yhteenvetokertomus ohjelmien täytäntöönpanoa vuosina 2014 ja 2015 koskevista vuotuisista täytäntöönpanokertomuksista

1.Johdanto

Taloudessa on alkanut näkyä elpymisen merkkejä, mutta hauras kasvu ja rakenteelliset heikkoudet piinaavat edelleen useita jäsenvaltioita ja alueita. Jäsenvaltioiden väliset ja sisäiset taloudelliset ja sosiaaliset erot ovat pysyneet ennallaan, eikä investointien kokonaismäärä ole palautunut kriisiä edeltäneelle tasolle. Uuden sukupolven ohjelmat Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastojen) ohjelmakaudella 2014–2020 tarjoavat huomattavia mahdollisuuksia julkisiin ja yksityisiin investointeihin, joilla voidaan tukea kasvua, työllisyyttä ja rakennemuutosta.

Vuosina 2014–2020 tehtävien investointien kokonaisarvo on 638 miljardia euroa; valittuja hankkeita on noin miljoona, ja niiden arvo on 58,8 miljardia euroa (luku nousi jo 128,8 miljardiin euroon syksyllä 2016); 274 000 yritykselle annetaan tukea; 2,7:ää miljoonaa henkilöä tuetaan työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikan etsinnässä; ja investointien avulla pyritään parantamaan maatalousmaan biologista monimuotoisuutta 11,1 miljoonan hehtaarin alueella. Nämä ovat esimerkkejä alustavista tuloksista, jotka perustuvat jäsenvaltioiden esittämiin vuoden 2016 vuotuisiin täytäntöönpanokertomuksiin ERI-rahastojen täytäntöönpanosta ohjelmakauden kahtena ensimmäisenä vuonna.

Joulukuussa 2015 annetussa tiedonannossa ”Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun - Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikutusten maksimointi” 1 esitettiin keskeiset tulokset neuvotteluista, joita kaikkien jäsenvaltioiden kanssa oli käyty kumppanuussopimuksista ja ohjelmista. Tiedonannossa kuvattiin niin ikään, millä tavalla viiden ERI-rahaston 2 odotetaan vaikuttavan unionin kasvustrategiaan ja Euroopan investointiohjelmaan sekä edesauttavan rakenteellisiin haasteisiin puuttumista ja rakenneuudistusten läpivientiä jäsenvaltioissa. ERI-rahastoilla on myös suoria vaikutuksia komission poliittisiin painopisteisiin.

Tämä kertomus on ensimmäinen monista EU:n toimielimille esitettävistä vuotuisista kertomuksista, joissa käsitellään ERI-rahastojen täytäntöönpanoa. Tämänkertaiseen tilannekatsaukseen lyövät leimansa vuonna 2014 tehdyt merkittävät uudistukset, joilla pyritään parantamaan varainkäytön laatua. Sellaisia ovat muun muassa temaattinen keskittäminen, aiempaa vahvemmat kytkökset talouden ohjausjärjestelmään, ennakkoehdot, selkeämpi tulospainotteisuus ja tulosten mittausmekanismit. Kertomus täyttää kaksi muodollista vaatimusta: siinä a) esitetään yhteenveto jäsenvaltioiden ja alueiden toimittamista vuoden 2016 vuotuisista täytäntöönpanokertomuksista, joissa tarkastellaan 533 ohjelman täytäntöönpanoa vuosina 2014 ja 2015, ja b) kootaan yhteen ohjelmista saatavilla olevien arviointien tulokset 3 .

Kertomuksessa esitetään yhteenveto tiedoista, jotka koskevat hankkeiden valintaa, eri indikaattoreiden osalta kentällä saatuja tuloksia ja täytäntöönpanomekanismien kehittämistä eri jäsenvaltioissa ja alueilla. Kertomus täydentää toukokuussa 2016 EU:n talousarvion näkökulmasta laadittua teknistä analyysia 4 , jossa tarkastellaan ERI-rahastojen talousarvion toteuttamista.

Kohdassa 2 esitetään katsaus siitä, miten täytäntöönpanossa on edistytty vuoden 2015 loppuun mennessä, ja kuvataan pyrkimyksiä kehittää luotettavia strategioita ja mekanismeja tuloksellisten investointien tekemiseen. Kohdassa 3 kuvataan tarkemmin tärkeimmillä temaattisilla aloilla otettuja edistysaskeleita. Kohdassa 4 esitetään yhteenveto käynnissä olevasta työstä, jolla pyritään varmistamaan toimintapolitiikan toteutuksen yksityiskohtainen arviointi.

2.Katsaus ERI-rahastojen ohjelmointityöhön ja investointien käynnistämiseen

Vuosina 2014 ja 2015 kansallisilla ja alueellisilla viranomaisilla oli kolme keskeistä tavoitetta: a) saada neuvottelut päätökseen ja varmistaa, että uudet ohjelmat hyväksytään, b) käynnistää uudet ohjelmat ja c) saada vuosien 2007–2013 ohjelmien täytäntöönpano onnistuneesti päätökseen.

Ohjelmakauden 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen hyväksyminen viivästyi, millä oli kerrannaisvaikutuksia ERI-rahastoja koskevan lainsäädännön hyväksymiseen. Kauden 2014–2020 ohjelmia koskeva päätöksentekoprosessi sekä kyseisten ohjelmien odotetut tulokset esiteltiin joulukuussa 2015. 5 Vuoden 2014 loppuun mennessä oli hyväksytty 220 ohjelmaa. Suurin osa ohjelmista – 313 ohjelmaa – hyväksyttiin lopullisesti kuitenkin vuonna 2015, ja näistä 181 ohjelmaa hyväksyttiin vasta vuoden jälkipuoliskolla. Näin ollen on huomattava, että vaikka suurimmassa osassa vuonna 2015 hyväksytyistä ohjelmista on ilmoitettujen tietojen mukaan saavutettu edistystä, monissa ohjelmissa oltiin vuoden 2015 lopussa edelleen valitsemassa ohjelmien ensimmäisiä hankkeita.

Kaudella 2014–2020 ERI-rahastojen ohjelmissa painotetaan entistä enemmän tuloksia, avoimuutta ja vastuullisuutta: ohjelmista on esitettävä vuoteen 2023 saakka vuotuinen täytäntöönpanokertomus, jossa kunkin ohjelman edistymistä on kuvattava yksityiskohtaisina lukuina varainkäytön, tuotosten ja odotettujen tulosten osalta. Ohjelmat ovat näin ollen selvästi yhdenmukaisia ”Tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio” -aloitteen 6 kanssa.

2.1.Katsaus täytäntöönpanon edistymiseen

ERI-rahastojen avoimen datan alusta 7 on päivitetty niin, että sen tiedoista käy ilmi valittujen hankkeiden rahoitusmäärä sekä ohjelmien vuoden 2016 vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa esitetyt ennusteet ja tulokset yhteisten indikaattoreiden osalta.

2.1.1.Taloudellinen katsaus

EU oli suorittanut jäsenvaltioille maksuja kaiken kaikkiaan 15,4 miljardia euroa vuoden 2015 loppuun mennessä. Määrä vastasi 13,8:aa prosenttia EU:n maksusitoumuksista 8 vuosille 2014 ja 2015, ja määrästä suurin osa oli ennakkomaksuja.

Vuoden 2016 vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa, jotka kattavat vuodet 2014 ja 2015, jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle valittuihin hankkeisiin kohdennetut määrärahat. Tuen kohteeksi valittujen hankkeiden kokonaisvolyymi oli 58,8 miljardia euroa, joka vastaa 9,2:ta prosenttia kaudelle 2014–2020 suunniteltujen investointien kokonaisvolyymista. EU:n osuus valittujen hankkeiden rahoituksesta on arviolta 41,8 miljardia euroa. Alla olevassa taulukossa 1 jäsenvaltioiden vuoden 2015 lopussa ilmoittama valittujen hankkeiden volyymi on jaettu alaryhmiin temaattisten tavoitteiden mukaan.

Taulukko 1: Valittujen hankkeiden kokonaiskustannukset temaattisten tavoitteiden mukaan (miljoonaa euroa) ja valittujen hankkeiden osuus vuoden 2015 lopussa

Lähde: komissio (taulukko on laadittu ohjelmista saatujen tietojen pohjalta)

Tuoreimpien, vuoden 2016 syksyyn ulottuvien rahoitustietojen perusteella täytäntöönpano on nopeutunut merkittävästi valittujen hankkeiden volyymilla mitattuna. Valittujen hankkeiden kokonaisrahoitusvolyymi oli yli kaksinkertaistunut yhdeksässä kuukaudessa 58,8 miljardista eurosta 128,8 miljardiin euroon (20,2 prosenttiin suunnitelluista investoinneista).

Vuosien 2014 ja 2015 rahoitustiedot antavat ensikäsityksen hankkeiden varhaisesta edistymisestä. On merkkejä siitä, että kaiken kaikkiaan kentällä tehtyjen hankevalintojen alkuvaiheen edistyminen vastaa yleisellä tasolla vuoden 2009 lopussa vallinnutta tilannetta (kaudella 2007–2013), jolloin koheesiopoliittisten hankkeiden valintaprosessi oli samassa vaiheessa. Kuten tuolloin, jäsenvaltioiden ja ohjelmien välillä on kuitenkin eroja siinä, miten hankevalinnat ovat edistyneet ja miten indikaattoritavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Tämä johtuu yhtäältä raportointivelvoitteen aikataulusta ja toisaalta siitä, että monet ohjelmat oli vasta hyväksytty vuonna 2015 eikä niiden täytäntöönpano ollut vielä ehtinyt alkaa.

Koska vuoden 2015 tiedot ovat vajavaisia, niiden perusteella ei voida tehdä luotettavia päätelmiä siitä, miten ohjelmien käynnistäminen on jäsenvaltioissa onnistunut tai tulee onnistumaan. Vuoden 2015 tilannekatsaus ei selvästikään kuvaa koko toimintavuotta. Vuoden 2016 lopun tietojen odotetaan antavan tätä kattavamman kuvan täytäntöönpanotoimien edistymisestä valittujen hankkeiden, menojen ja aikaansaatujen todellisten hyötyjen osalta koko tai lähes koko toimintavuoden jälkeen.

Liitteissä 1.1 ja 1.2 valittujen hankkeiden volyymit on eritelty rahastoittain vuoden 2015 lopussa ja syksyllä 2016. Liitteissä 2.1 ja 2.2 esitetään samat rahoitustiedot jäsenvaltioiden toimittamina. Kyseisiä kahta tilannekatsausta vertaamalla voidaan jo huomata, että täytäntöönpanossa havaitut varhaiset kehityssuuntaukset ovat syksyyn 2016 mennessä sikäli muuttuneet, että erot valittujen hankkeiden osuuksissa ovat tasoittuneet eri jäsenvaltioiden ja temaattisten tavoitteiden välillä. Komissio on tietoinen siitä, että eräissä ohjelmissa on vuoden 2016 syksyllä ilmennyt hankevalintojen aliraportointia. Tuoreimmat tiedot viittaavat siihen, että tietyillä alueilla kehitys on ollut hidasta.

2.1.2.Edistyminen ohjelmien tavoitteissa

Vuoden 2016 vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa annetaan tietoja siitä, miten ohjelmien tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Edistymistä arvioidaan valittujen hankkeiden lukumäärällä sekä sillä, miten hankkeiden odotetaan edesauttavan näiden tavoitteiden saavuttamista.

Vuoden 2015 loppuun mennessä jäsenvaltiot ja alueet olivat valinneet 989 000 hanketta, joihin kuului niin suuria infrastruktuuri-investointeja kuin yksittäisille maatiloille myönnettäviä tukia. Ohjelmissa saavutettuja tuloksia mitataan monin eri tavoin – vuoden 2015 lopussa raportoiduista tiedoista merkillepantavia tunnuslukuja ovat erityisesti seuraavat:

-tähän mennessä valituissa hankkeissa kaiken kaikkiaan 274 000:ta yritystä saa tukea ERI-rahastoista;

-2,7 miljoonaa osallistujaa on hyötynyt ESR:n tukemista hankkeista;

-maanhoitoa tuetaan valitulla 11,1 miljoonan hehtaarin suuruisella alueella maatalousmaata eli alueella, joka käsittää 6 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta (KMM) luonnon monimuotoisuuden suojelun parantamiseksi;

-24 prosenttia koko maaseutuväestöstä (69 miljoonaa asukasta) kuuluu LEADER-ohjelman valittujen paikallisten toimintaryhmien piiriin;

-yli 10 prosenttia paikallisista kalatalouden toimintaryhmistä on aloittanut toimintansa, ja paikalliset kehittämisstrategiat on valittu.

2.2.Ohjelmien täytäntöönpanomekanismien kehittäminen

Ohjelmien tehokkuus ja laatu perustuvat seuraaviin kolmeen pilariin: a) asianmukaiset rakenteet ja menettelyt, b) nykyisten investoinnin esteiden ylittämiseksi asetettujen edellytysten täyttyminen ja c) selkeä yhdenmukaisuus EU-ohjausjakson painopisteiden kanssa.

Ensiksikin yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin piiriin kuuluvan ohjelman onnistunut käynnistyminen edellyttää, että kansalliset tai alueelliset hallintoviranomaiset luovat ohjelman rakenteet ja prosessit, joiden tarkoituksena on varmistaa ohjelman aikana toteutettavien investointien asianmukaisuus ja laatu. Keskeisiä toimia ovat muiden muassa seuraavat:

vastuuviranomaisten nimeäminen;

sidosryhmien, täytäntöönpanoelinten ja mahdollisten tuensaajien mobilisointi;

seurantakomiteoiden perustaminen (jäsenten valitseminen sekä sääntöjen ja menettelyjen laadinta);

tietoteknisten sovellusten (mukaan lukien e-koheesio-järjestelmä, joka helpottaa yhteydenpitoa tuensaajien kanssa) ja hankkeiden seurantajärjestelmien (mukaan lukien tietyissä tapauksissa järjestelmät, jotka sisältävät tietoa yksittäisistä osallistujista) mukauttaminen tai luominen;

valintakriteerien määritteleminen ja tarjouskilpailujen käynnistäminen eri investointialueilla, riittävän ajan antaminen hakijoille hakemusten laatimiseen ja esittämiseen, esitettyjen hakemusten arviointi sekä tarjousten hyväksyminen ja päättäminen valittuja toimia koskevista fyysisistä tiedoista (indikaattoreista).

Kaikki nämä osa-alueet vaativat ohjelmaviranomaisilta paljon vaivannäköä vuosina 2014 ja 2015, ja vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa näitä ponnistuksia kuvataan usein. Työ näillä osa-alueilla oli tärkeää, jotta voitiin varmistaa ohjelmien onnistunut käynnistyminen, mutta ne ovat olennaisessa asemassa myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, jotta kussakin ohjelmassa pystytään toteuttamaan laadukkaita ja tulospainotteisia investointeja lukuisien sidosryhmien tuella.

Toiseksi jäsenvaltioiden ja alueiden on täytettävä ERI-rahastojen osarahoituksella toteutettavien investointien tuloksellisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi asetetut edellytykset eli niin sanotut ennakkoehdot.

Ohjelmien hyväksymisvaiheessa noin 75 prosenttia kaikista ennakkoehdoista täyttyi. Täyttymättä jääneiden ennakkoehtojen osalta komissio päätti erityisistä toimintasuunnitelmista, jotka useimpien jäsenvaltioiden on toteutettava vuoden 2016 loppuun mennessä. Komissio on vahvistanut, että 31. lokakuuta 2016 mennessä kolmannes toimintasuunnitelmista on toteutettu. Myös valtaosassa niistä toimintasuunnitelmista, joiden toteuttaminen on vielä kesken, on saavutettu merkittävää edistystä. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä tiedot ennakkoehtoja koskevien toimintasuunnitelmien toteutuksesta vuotuisiin täytäntöönpanokertomuksiin tai kansallisiin edistymiskertomuksiin, jotka on määrä esittää vuoden 2017 puolivälissä.

Komission yksiköt laativat kevään 2017 kuluessa valmisteluasiakirjan ennakkoehtojen lisäarvosta. Lopullinen analyysi ennakkoehtojen täyttymisestä eri ERI-rahastoissa esitetään vuoden 2017 loppuun mennessä annettavassa strategisessa kertomuksessa. Vuoden 2017 puoliväliin mennessä annetaan älykästä erikoistumista käsittelevä tiedonanto (EAC 1.1). Siinä esitellään tähänastiset saavutukset ja kokemukset, jäljellä olevat haasteet ja komission tulevat toimet, joilla pyritään siihen, että maa- ja aluetasolla laaditut älykkäät erikoistumisstrategiat (joita on yli 120) tukisivat innovaatiovetoista kasvua ja työllisyyttä. Erityisesti tiedonannossa havainnollistetaan, miten kyseisten strategioiden avulla voidaan yhdistää alhaalta ylöspäin suuntautuva alueellinen lähestymistapa komission painopisteisiin ja politiikkoihin ja luoda synergioita innovointia, tutkimusta ja kilpailukykyä tukevien, suoraan ja yhteistyössä hallinnoitavien EU:n varojen välillä.

Kolmanneksi ohjelmakauden aiempaa tiukemmat yhteydet EU:n talouden ohjausjärjestelmään ja EU-ohjausjaksoon ovat nähtävissä siinä, että yli kaksi kolmasosaa vuoden 2014 maakohtaisista suosituksista oli merkityksellisiä ERI-rahastojen (erityisesti EAKR:n ja ESR:n) investointien kannalta ja ne on sisällytetty jäsenvaltioiden ohjelmien painopisteisiin. Suositukset koskevat uudistuksia kuudella keskeisellä alalla, jotka ovat tutkimus ja innovointi, energia ja liikenne, terveydenhuolto, työmarkkinoille osallistuminen, koulutus, sosiaalinen osallisuus ja julkishallinnon uudistaminen. Komissio saa keväällä 2017 päätökseen selvityksensä otsikolla ”Support of ESI Funds to the implementation of the Country Specific Recommendations and to structural reforms in Member States” (ERI-rahastojen tuki maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa ja jäsenvaltioiden rakenneuudistuksissa). Selvityksessä tarkastellaan, miten investointien kannalta merkitykselliset maakohtaiset suositukset, jotka oli annettu ohjelmien hyväksymistä edeltäneinä vuosina, otettiin huomioon ERI-rahastoista rahoitetuissa ohjelmissa. Niin ikään vuonna 2017 esitettävissä kansallisissa edistymiskertomuksissa tullaan selostamaan ja arvioimaan sitä, miten ohjelmat edesauttavat unionin kasvustrategian ja merkityksellisten maakohtaisten suositusten toteutumista.

3.Katsaus täytäntöönpanoon pääteemoittain

ERI-rahastojen suunniteltujen investointien volyymi ja ohjelmien odotetut tulokset esitettiin joulukuussa 2015 10 . Tässä kertomuksessa tehdään katsaus ohjelmien täytäntöönpanon varhaiseen edistymiseen vuosina 2014 ja 2015 valittujen hankkeiden rahoitusvolyymin pohjalta ja edistymiseen hankintasopimusten tekemisessä ja yhteisten tuotosten ja tulosten toteuttamisessa ensi sijassa ohjelmien vuoden 2016 vuotuisten täytäntöönpanokertomusten sisältämien tietojen perusteella.

Edellä oleva taulukko 1 sisältää katsauksen ERI-rahastojen rahoitusvolyymiin ja valittujen hankkeiden osuuteen kunkin temaattisen tavoitteen osalta vuoden 2015 lopussa. Indikaattorien osalta tämä kertomus pohjautuu valittujen hankkeiden odotettuja vaikutuksia koskeviin ennusteisiin ja kunkin rahaston yhteisten indikaattorien mukaan ilmoitettuihin tuloksiin. Esimerkkejä annetaan myös jo tuetuista hankkeista.

3.1.Tutkimus ja innovointi, tieto- ja viestintätekniikka ja pk-yritysten kilpailukyky

Tällä alalla tehdään tuki-investointeja kaiken kaikkiaan 181 miljardilla eurolla, josta suurin osa suoritetaan EAKR:stä ja maaseuturahastosta. Vuoden 2015 loppuun mennessä valitut hankkeet kattoivat noin 7 prosenttia tästä summasta (yli 11,5 miljardia euroa 11 ) ja monet hankkeista olivat jo täytäntöönpanovaiheessa.

Tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin EAKR:stä ja maaseuturahastosta kohdennetut 3,4 miljardin euron määrärahat vastaavat 5,7:ää prosenttia vuosille 2014–2020 suunnitelluista investoinneista. Vuoden 2015 loppuun mennessä 19 000 yrityksen ennustettiin hyötyvän valituista EAKR-ohjelmista, joilla edistetään tutkimuslaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä (määrä on 15 prosenttia tavoitteesta), ja 5 000 tutkijan ennustetaan hyötyvän aiempaa paremmasta TTK-infrastruktuurista (määrä on 7 prosenttia tavoitteesta).

Maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden puitteissa on jo perustettu noin 200 toimintaryhmää. Näillä maaseuturahaston rahoittamilla hankkeilla pyritään löytämään innovatiivisia ratkaisuja maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi.

Digitaalitalouden teemoja koskeviin hankkeisiin vuoden 2015 loppuun mennessä kohdennetut 737 miljoonan euron investoinnit ovat 4 prosenttia suunniteltujen investointien kokonaismäärästä. EAKR:n osalta investoinnit liittyivät valtaosin Virossa, Suomessa, Ranskassa, Italiassa, Puolassa, Ruotsissa ja Slovakiassa valittuihin hankkeisiin. Suurin osa tähän mennessä valituista toimista ei liity teemaan sovellettaviin rahaston yhteisiin indikaattoreihin.

Seuraavassa annetaan esimerkkejä varhaisesta edistymisestä:

Pk-yritysten kilpailukyky on EAKR:n, maaseuturahaston ja EMKR:n rahoituksella toteutettavien ohjelmien painopisteenä. Vuoden 2015 loppuun mennessä eri hankkeisiin oli kohdennettu EU:n tukea 7,5 miljardia euroa (eli 8,9 prosenttia suunniteltujen investointien kokonaismäärästä).

EAKR:n rahoitusta saaneilla hankkeilla tuetaan 113 000:ta pk-yritystä. Kahdeksan jäsenvaltiota (Saksa, Espanja, Suomi, Ranska, Irlanti, Portugali, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) ja useat Interreg-ohjelmat muodostavat 95 prosenttia tässä esitetyistä ennusteista; mainituista yrityksistä 85 000:ta tuetaan neuvonnalla ja ohjauksella; ennustetaan, että ohjelmakaudella perustetaan 25 000 startup-yritystä; tällä hetkellä – ohjelmien alkuvaiheessa – odotetaan, että tuettuihin yrityksiin syntyy suoraan 65 000 uutta työpaikkaa.

Yli 30 000 maatilaa valittiin investointitoimien kohteeksi niiden kilpailukyvyn parantamiseksi (määrä on 9 prosenttia kokonaistavoitteesta). Kaikkiaan 10 000 valittua viljelijää saa tukea laatujärjestelmiin osallistumista varten (määrä on 8 prosenttia tavoitteesta).

Noin 80 prosenttia ohjelmakaudelle suunnitelluista EMKR:n tukemista hankkeista on hankkeita, joilla pyritään vahvistamaan pk-yrityksiä ja parantamaan kalastusalusten ja vesiviljelyalalla toimivien yritysten kilpailukykyä. Täytäntöönpano on alkanut melko hitaasti, sillä vuoden 2015 loppuun mennessä valituista hankkeista vain 10 prosentissa keskitytään pk-yritysten kehittämiseen.

3.2.Vähähiilinen talous, ilmastonmuutos, ympäristö sekä liikenne- ja energiaverkot

ERI-rahastot investoivat yli 260 miljardia euroa kestävään kehitykseen liittyville aloille. Vuoden 2015 lopussa hankkeisiin oli jo kohdennettu yli 20 miljardia euroa 12 , joka vastaa noin 9:ää prosenttia (osuus vaihtelee 4,3–10,5 prosentin välillä) kokonaismäärästä, jonka määrärahoja suoraan myöntävät rahastot (EAKR, koheesiorahasto, maaseuturahasto ja EMKR) 13 ovat ohjelmakaudelle osoittaneet.

Vähähiilisen talouden painopisteitä tuettiin 2,3 miljardin euron investoinneilla (määrä on 4,3 prosenttia suunnitelluista investoinneista). Maaseuturahastosta tuettavaksi valituissa hankkeissa hiilensidontaan liittyviä toimia tai suojelutoimia toteutetaan ennusteiden mukaan yhdellä miljoonalla hehtaarilla maa- tai metsätalousmaata (määrä on 25 prosenttia kokonaistavoitteesta ja vastaa 2,4:ää prosenttia käytössä olevan maatalousmaan (KMM) kokonaisalasta) ja 1,6 miljoonalla hehtaarilla maatalousmaata sovelletaan hoitosopimuksia, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasuja ja ammoniakkipäästöjä (määrä on 31 prosenttia tavoitteesta ja vastaa 3:a prosenttia käytössä olevan maatalousmaan kokonaisalasta).

Ilmaston ja riskien ehkäisemisen osalta valittujen hankkeiden arvoksi ilmoitettiin 6,6 miljardia euroa (eli 17,3 prosenttia suunniteltujen investointien kokonaismäärästä). Maaseuturahasto on tähän mennessä tukenut luonnon monimuotoisuuden suojelun parantamiseen tähtääviä maanhoitotoimia 11,1 miljoonan hehtaarin suuruisella alueella maatalousmaata (määrä vastaa 36:ta prosenttia tuettavasta viljelyalueesta), ja 1,6 miljoonan hehtaarin alueella on tuettu luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymistä tai sen jatkamista (määrä on 15,7 prosenttia tuettavasta viljelyalueesta).

Ympäristöä ja resurssitehokkuutta koskevien painopisteiden osalta hankkeisiin oli kohdennettu investointeja kaiken kaikkiaan 7,6 miljardia euroa (eli 10,5 prosenttia suunniteltujen investointien kokonaismäärästä). Määrään sisältyy kaiken kaikkiaan yli 420 miljoonaa euroa julkisia varoja, jotka on osoitettu maaseuturahaston valittuihin hankkeisiin, joilla edistetään uusiutuvaan energiaan sekä vesi- ja energiatehokkuuteen liittyviä tavoitteita. EAKR:n ja koheesiorahaston rahoittamien hankkeiden osalta jätteen kierrätyskapasiteetin, paremman jätevesien käsittelyn tai paremman vesihuollon tuotoksia kuvaavista yhteisistä indikaattoreista ei vielä ilmoitettu merkittäviä arvoja, joskin ohjelmissa on ilmoitettu arvoja yksittäisistä indikaattoreista. Kaikista vuoden 2015 loppuun mennessä EMKR:n tuen kohteeksi valituista hankkeista noin 90 prosenttia edisti resurssitehokkuutta ja ympäristönsuojelua. Valtaosalla kyseisistä hankkeista pyritään suojelemaan ja elvyttämään meriluonnon monimuotoisuutta lisäämällä merkittävästi kalan purkamisen fyysistä valvontaa ja vähentämällä ei-toivottujen saaliiden määrää, ja näin tuetaan samalla yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa.

Strategisten verkkojen investoinneista TEN-T-verkkoihin ja muuhun liikenteeseen liittyvät merkittävät investoinnit suunnitellaan EAKR:n ja koheesiorahaston alaisuudessa. Vuoden 2015 loppuun mennessä valittujen hankkeiden kokonaisvolyymi oli 4,1 miljardia euroa (eli 6,2 prosenttia suunnitelluista investoinneista). Valituista liikennehankkeista merkittävimpiä ovat seuraavat:

3.3.Työllisyys, sosiaalinen osallisuus ja koulutus

Tällä alalla tukea on suunniteltu annettavaksi 168 miljardia euroa – tukivarat myönnetään erityisesti ESR:stä, mutta osa investoinneista tulee EAKR:stä, maaseuturahastosta ja EMKR:stä. Vuoden 2015 loppuun mennessä valitut hankkeet kattoivat yli 12 prosenttia (yli 11,5 miljardia euroa 15 ) tästä summasta ja monet hankkeista olivat jo täytäntöönpanovaiheessa.

ESR on nuorisotyöllisyysaloitteen, EAKR:n, maaseuturahaston ja EMKR:n ohella EU:n rahastoista se, joka pääasiassa investoi varoja työllisyyteen, sosiaaliseen osallisuuteen ja koulutukseen.

ESR:n täytäntöönpanoa koskevista tiedoista käy ilmi, että kaiken kaikkiaan vuoden 2015 loppuun mennessä ESR:stä rahoitettavaksi valittujen hankkeiden keskimääräinen osuus oli 13,3 prosenttia, mikä viittaa siihen, että ERI-rahastoilla tulee olemaan suuri vaikutus Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseen näillä aloilla. Valittujen hankkeiden osuudet kaikkien ERI-rahastojen osalta yhteensä on esitetty hankkeiden temaattisten tavoitteiden mukaan edellä taulukossa 1 olevassa erittelyssä.

ESR:n ja nuorisotyöllisyysaloitteen piirissä toteutettujen toimien yhteenlasketut tulokset ilmenevät seuraavasta:

hankkeissa on ollut 2,7 miljoonaa osallistujaa 16 , muiden muassa 1,6 miljoonaa työtöntä ja 700 000 työmarkkinoiden ulkopuolella olevaa henkilöä;

osallistujista 235 000 henkilöä oli työllistynyt ESR:n tai nuorisotyöllisyysaloitteen puitteissa toteutettujen toimien seurauksena ja 181 000 henkilöä oli saanut ammattipätevyyden ESR:n tai nuorisotyöllisyysaloitteen puitteissa toteutettujen toimien jälkeen;

100 000 osallistujaa oli päässyt yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen ESR:n tai nuorisotyöllisyysaloitteen tuen ansiosta;

275 000 ESR:stä tai nuorisotyöllisyysaloitteesta rahoitettuihin toimiin osallistunutta heikommassa asemassa ollutta henkilöä haki työtä, oli yleissivistävässä/ammatillisessa koulutuksessa, oli saanut ammattipätevyyden tai oli työllistynyt, muiden muassa työllistänyt itse itsensä.

Työllisyysalan toimien (temaattinen tavoite 8) täytäntöönpano oli käynnissä kaikissa jäsenvaltioissa vuoden 2015 loppuun mennessä, joskin eri painopistealueilla investointien edistymisessä oli eroja. ESR:n tukitoimilla, joilla pyritään parantamaan työmarkkinoille pääsyä, on jo onnistuttu kohtuullisen hyvin tavoittamaan työttömiä (1,1 miljoonaa henkilöä) ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevia (230 000 henkilöä). Itsenäiseen ammatinharjoittamiseen sekä aktiivisena ja terveenä ikääntymiseen liittyvien toimien täytäntöönpano on sen sijaan käynnistynyt melko hitaasti.

Sosiaalinen osallisuus (tavoite 9) on ala, jolla ESR:n täytäntöönpanossa otetut edistysaskeleet ovat olleet huomattavimpia heti tavoitteen 10 (yleissivistävä ja ammatillinen koulutus) jälkeen. Ensimmäiset täytäntöönpanosta saadut tiedot ovat lupaavia. ESR:n rahoittamiin hankkeisiin osallistuneista 631 000 henkilöstä 39,8 prosenttia tuli työttömistä kotitalouksista ja 32,1 prosenttia oli maahanmuuttajia, joilla oli ulkomaalaistausta tai jotka olivat vähemmistön edustajia – hankkeet tavoittavat siis nimenomaan henkilöitä, jotka ovat eniten tuen tarpeessa. Kaikkiaan 55 000 osallistujaa on jo löytänyt työpaikan.

Sen sijaan EAKR:n terveysinfrastruktuuria tukevien toimien täytäntöönpano oli vuoden 2015 loppuun mennessä edistynyt vain vähän. Valittuihin integroituihin kaupunkikehitysstrategioihin osoitettu tuki tavoitti 1,7 miljoonaa ihmistä (eli määrä on 5 prosenttia asetetusta tavoitteesta).

Yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen liittyvien investointien (tavoite 10) täytäntöönpanossa on niin ikään havaittu huomattavia edistysaskeleita: hankkeisiin on osallistunut 539 000 henkilöä, joista vähintään 47 prosentilla on ollut vain alemman tai ylemmän perusasteen koulutus – 83 000 osallistujaa oli jo saanut ammattipätevyyden ESR:n tuen ansiosta vuoden 2015 loppuun mennessä.

3.4.Institutionaalisten valmiuksien parantaminen ja julkishallinnon tehostaminen

Kaiken kaikkiaan institutionaalisten valmiuksien parantamiseen ja julkishallinnon tehostamiseen on ohjelmoitu tukea noin 6 miljardia euroa, josta suurin osa myönnetään ESR:stä, mutta tukea on suunniteltu annettavaksi myös EAKR:stä. Vuoden 2015 loppuun mennessä hankkeisiin oli kohdennettu yli 11 prosenttia kokonaisbudjetista. 

Vuoden 2015 loppuun mennessä valittujen toimien yhteenlaskettu arvo on 680 miljoonaa euroa. Hankkeet toteutetaan Bulgariassa, Virossa, Ranskassa, Kroatiassa, Italiassa ja Puolassa sekä Interreg-ohjelmissa. ESR:n rahoituksella on annettu tukea 97 000 työntekijälle julkishallinnossa, ja jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet toteuttaneensa 31 hanketta, jotka liittyvät julkishallintoihin tai julkisiin palveluihin kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Suunnitellun EAKR:n rahoituksen piiriin kuuluvissa Interreg-ohjelmissa tukihankkeiden valinta on edistynyt huomattavasti.

3.5.Edistyminen rahoitusvälineiden täytäntöönpanossa

Vuoden 2016 täytäntöönpanokertomuksiin sisältyi myös ensimmäiset vuoden 2015 loppuun ulottuvat yksityiskohtaiset tiedot rahoitusvälineistä. Yleinen näkymä on myönteinen, koska 21 jäsenvaltiota raportoi edistymisestä rahoitusvälineiden täytäntöönpanossa. Ohjelmista rahoitusvälineisiin osoitettujen rahoitusosuuksien kokonaismäärä on 5 737 miljoonaa euroa (mistä määrästä 5 163 miljoonaa euroa ERI-rahastoihin). Noin 20 prosenttia sidotuista määristä on suoritettu rahoitusvälineisiin (lähes yksinomaan EAKR:ään ja koheesiorahastoon). Jäsenvaltioiden välillä on nyt alkuvaiheessa merkittäviä eroja rahoitusvälineiden käyttöönotossa; osa maista vasta viimeistelee ennakkoarviointeja, kun taas osa rahoitusvälineistä on jo tuottanut konkreettisia tuloksia vipuvaikutuksina ja uudelleen investoituina resursseina.

Vuoden 2015 loppuun mennessä tapahtunutta edistymistä rahoitusvälineiden täytäntöönpanossa rahastoittain ja teemoittain esiteltiin komission 30. marraskuuta 2016 julkaisemissa tiedoista tehdyissä yhteenvedoissa 18 .

3.6.Interreg

EAKR:n rahoittamissa Interreg-ohjelmissa, jotka kuuluvat alueellisen yhteistyön tavoitteen piiriin, vuoden 2015 loppuun mennessä valittujen hankkeiden rahoitusvolyymi oli 900 miljoonaa euroa (määrä on 7,4 prosenttia suunnitellusta rahoituksesta). Varhaista näyttöä INTERREG-ohjelmien fyysisestä edistymisestä on nähtävissä yhteenlasketuissa indikaattoreissa (ks. edellä), keskeisten investointiteemojen yhteydessä annetuissa esimerkeissä ja Interregin ”maasivulla”, joka löytyy ERI-rahastojen avoimen datan alustalta.

4.Ohjelmien arvioinnin vahvistaminen

Ohjelmakaudella 2014–2020 painotetaan aiempaa enemmän tarvetta arvioida ERI-rahastojen ohjelmista myönnettävällä osarahoituksella toteutettavien toimintapolitiikkojen vaikutuksia. Ohjelmissa määritellään tarkat tavoitteet ja täsmennetään, millaisiin muutoksiin investoinneilla pyritään. Arviointi on ehdottoman tärkeää, jotta voidaan todeta, ovatko halutut muutokset ovat toteutuneet ja onko ohjelmista myönnetty rahoitus edistänyt ohjelmissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista.

Vuoden 2015 loppuun mennessä ohjelmakauden 2014–2020 tuloksista ja vaikutuksista oli tehty hyvin harvoja arviointeja, mikä johtui pääosin siitä, että loppuun saatettuja hankkeita ei ollut vielä riittävästi. Merkittävin poikkeus liittyy nuorisotyöllisyysaloitteeseen, jonka osalta vuoden 2016 kesäkuuhun mennessä oli saatu päätökseen 19 kansallista arviointia. Ohjelmissa vuosina 2014–2015 toteutetut selvitykset ja arvioinnit koskivat pääasiassa kauden 2007–2013 ohjelmien jälkiarviointia ja kauden 2014–2020 täytäntöönpano-ongelmia. Arviointisuunnitelmien perusteella tämä tendenssi tulee todennäköisesti jatkumaan vuosina 2016 ja 2017.

Vaikka varsinaisia arviointeja olikin ymmärrettävästi toteutettu vielä varsin vähän, koheesiopoliittisissa ohjelmissa laadittiin aktiivisesti kauden 2014–2020 velvoitteiden mukaisia arviointisuunnitelmia. Maaseuturahaston ja EMKR:n osalta arviointisuunnitelmat on hyväksytty osana toimenpideohjelmia, mutta koheesiopoliittisten rahastojen arviointisuunnitelmat on laadittava 12 kuukauden kuluessa ohjelmien hyväksymisestä. Suurin osa arviointisuunnitelmista on nyt otettu käyttöön tämän velvoitteen mukaisesti. Komissio on tutkinut 30. kesäkuuta 2016 mennessä saamansa arviointisuunnitelmat, ja ne vahvistavat, että ohjelmissa on käynnissä ennennäkemättömän mittava työ, jolla pyritään lisäämään täytäntöönpanon ja tulosten arvioinnin luotettavuutta.

Arviointisuunnitelmissa ilmaistaan selkeästi, miten arvioinnin hallinta ja tulosten ilmoittaminen tapahtuvat. Sen sijaan suunnitelmissa ei kerrota kovin tarkasti arvioinnin rakenteesta ja menetelmistä eikä tietojen saatavuudesta ja tietojärjestelmistä. Komissio katsoo, että koheesiopoliittisten ohjelmien suunnitelmia olisi syytä arvioida säännöllisesti ja suunnitelmiin tulisi tehdä parannuksia erityisesti niiden näkökohtien osalta, jotka edellyttävät erityistä asiantuntemusta arviointien suunnittelussa ja toteuttamisessa, sekä arviointien määrän vahvistamisen osalta. Lisäksi komissio katsoo, että vaikutuksista olisi tietyissä tapauksissa esitettävä näyttöä nyt suunniteltua varhaisemmassa vaiheessa, jotta asianomaista tietoa voitaisiin hyödyntää tulevia toimintapolitiikkoja valmisteltaessa.

Erillisessä komission yksiköiden valmistelukirjassa 19 esitetään tarkka yhteenveto toistaiseksi toteutetuista arvioinneista ja kaudelle 2014–2020 suunnitelluista arvioinneista. Asiakirjassa kerrotaan myös eri työskentelytavoista, joilla komissio tukee ohjelmissa tehtävää työtä (muun muassa verkostoituminen, ohjaus, neuvontapalvelut), ja komission tuleville vuosille suunnittelemasta arviointityöstä.

Lisäksi todettakoon, että komission omat ohjelmakautta 2007–2013 koskevat jälkiarvioinnit on joko saatettu jo päätökseen tai valmistuvat piakkoin 20 .

5.Päätelmät

ERI-rahastojen ohjelmat ovat Euroopan unionille merkittävä investointiväline, ja kaikki Euroopan unionin alueet ja maat hyötyvät tästä toimintapolitiikasta. Ohjelmakauden 2014–2020 oikeudellisen kehyksen parantaminen on tuonut mukanaan huomattavia toimintapoliittisia innovaatioita, joilla edistetään ”Tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio” -aloitteen tavoitteita. Osana tätä uudistusta on otettu käyttöön useita uudenaikaisia keinoja laadukkaiden investointien toteuttamiseen. Tämän kunnianhimoisen uuden lähestymistavan käytännön toteuttaminen jäsenvaltioissa ja alueilla on vaatinut alkuvaiheessa paljon aikaa ja resursseja ennen kuin on voitu varmistua siitä, että tulokselliselle varainkäytölle välttämättömät edellytykset täyttyvät. Samaan aikaan saatettiin päätökseen kauden 2007–2013 ohjelmia, jotta niiden tarjoamat investointimahdollisuudet voitiin hyödyntää kattavasti.

Nyt on ensiarvoisen tärkeää, että uusien ohjelmien täytäntöönpano nopeutuu joka puolella Euroopan unionia. Erityisesti laadukkaiden hankkeiden valinnan ja niiden tuloksellisen täytäntöönpanon on nopeuduttava, jotta investointitavoitteet voidaan saavuttaa ja jotta kansalaisille ja yrityksille saadaan tarjottua odotetut sosioekonomiset hyödyt. Jäsenvaltioiden tulee myös esittää menotositteet komissiolle aiempaa nopeammin, jotta EU:n talousarvio voidaan toteuttaa asianmukaisesti.

Tiedot hankkeiden valinnasta ja kustannuksista kentällä antavat tarkemman kuvan täytäntöönpanon edistymisestä kuin EU:n maksusuorituksia koskevat tiedot. Vuoden 2016 rahoituksen seurantaa koskevista tiedoista käy ilmi, että täytäntöönpano on jo alkanut nopeutua, sillä eri hankkeisiin oli syksyyn 2016 mennessä kohdennettu investointeja 128,8 miljardin euron arvosta eli 20,2 prosenttia kauden kokonaisinvestoinneista, kun vastaava luku vuoden 2015 lopussa oli 58,8 miljardia euroa. Tuoreet tiedot osoittavat, että edistymisessä havaitut erot eri jäsenvaltioiden ja teemojen välillä ovat alkaneet tasoittua. Kehityssuuntauksia arvioidaan tarkemmin vuoden 2017 raportointikaudella.

Vuoden 2017 puolivälin raportointikaudella ohjelmista on muun muassa esitettävä kokonaisvaltaiset kertomukset kesäkuuhun mennessä ja kansalliset edistymiskertomukset elokuun loppuun mennessä. Näiden tietojen pohjalta saadaan kattavampi käsitys täytäntöönpanosta ja investointitavoitteiden ja toimintapoliittisten tavoitteiden edistymisestä, ja kertomukset sisältävät myös aiempaa enemmän laadullista tietoa. Eritoten kertomukset sisältävät enemmän tietoa täytäntöönpanosta ja täytäntöönpanoa arvioidaan tiettyjen strategisten näkökohtien 21 valossa esimerkiksi seuraavien tietojen perusteella:

arvio siitä, miten ohjelmat ovat edistäneet Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamista ja miten ne ovat edistäneet rahastokohtaisia tavoitteita sekä EU-ohjausjaksolla asetettujen asiaankuuluvien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa;

ensimmäinen kertomus siitä, miten tuloskehysten mukaisten taloudellisten ja fyysisten välitavoitteiden saavuttamisessa on edistytty – näitä tietoja käytetään suoritusvarauksesta suoritettavien maksujen määrittämiseen vuonna 2019;

katsaus siihen, miten täyttämättömiin ennakkoehtoihin liittyvien toimintasuunnitelmien toteuttamisessa on edistytty. (Mikäli ennakkoehtojen täyttämiseksi vaadittuja toimintasuunnitelmia ei ole saatu päätökseen, komissio voi keskeyttää asianomaisten ohjelmien maksut vuonna 2017.);

tiedot niiden mekanismien täytäntöönpanosta, joilla varmistetaan, että ERI-rahastojen toimenpiteitä koordinoidaan yhtäältä muiden unionin ja kansallisten rahoitusvälineiden ja toisaalta Euroopan investointipankin kanssa (Euroopan strategisten investointien rahaston synergiaetujen ja täydentävyyden huomioon ottamiseksi).

Komissio esittää yhteenvedon näistä jäsenvaltioiden toimittamista kertomuksista strategisessa kertomuksessaan, joka valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä.

LIITTEET

Liite 1.1: ERI-rahastot – erittely tukien täytäntöönpanosta temaattisten tavoitteiden mukaan ohjelmista saatujen tietojen pohjalta (valitut hankkeet) – 31. joulukuuta 2015 (milj. euroa)

Lähde: komissio (taulukko on laadittu ohjelmista saatujen tietojen pohjalta)

Liite 1.2: ERI-rahastot – erittely tukien täytäntöönpanosta temaattisten tavoitteiden mukaan ohjelmista saatujen tietojen pohjalta (valitut hankkeet) – Syksy 2016 (milj. euroa)

Lähde: komissio (taulukko on laadittu ohjelmista saatujen tietojen pohjalta)    Huomautukset: (1) Ks. tässä esitettyjen tietojen lähdettä koskevat lisätiedot liitteen 2.2 alaviitteistä.    
(2) EMKR-ohjelmien tapauskohtainen raportointi vuoden 2016 lokakuun loppuun.

Liite 2.1: ERI-rahastot – erittely tukien täytäntöönpanosta eri jäsenvaltioissa ohjelmista saatujen tietojen pohjalta (valitut hankkeet) – 31.12.2015 (milj. euroa)

Lähde: komissio (taulukko on laadittu ohjelmista saatujen tietojen pohjalta)

Liite 2.2 ERI-rahastot – erittely tukien täytäntöönpanosta eri jäsenvaltioissa ohjelmista saatujen tietojen pohjalta (valitut hankkeet) – syksy 2016 (milj. euroa)

Lähde: komissio (taulukko on laadittu ohjelmista saatujen tietojen pohjalta)

Huomautukset:

Liitteissä 1.2 ja 2.2 rahastojen ilmoittamat rahoitustiedot koskevat seuraavia ajanjaksoja:

1.Koheesiopoliittisten ohjelmien osalta tuoreimmat hankkeiden valintaa koskevat tiedot ovat 30. päivältä syyskuuta 2016. Espanjan osalta ilmoitettiin syksyyn 2016 mennessä 4 500 miljoonan euron määrä EAKR:stä (tapauskohtainen raportointi).

2.Maaseuturahaston ohjelmien osalta tuoreimmat hankkeiden valintaa koskevat tiedot ovat 31. päivältä elokuuta 2016.

3.EMKR:n ohjelmien osalta tuoreimmat hankkeiden valintaa koskevat tiedot ovat 31. päivältä joulukuuta 2015. Raportoidut tapauskohtaiset lisätiedot on ilmoitettu erikseen edellä olevan taulukon lopussa.

Edellä esitetyt rahoitustiedot ovat tilannekatsaus ohjelmien antamista tiedoista (tilanne 9.11.2016), ja ohjelmat voivat myöhemmin tarvittaessa korjata tai täydentää esitettyjä tietoja.

Koheesiopoliittisten ohjelmien raportoinnin seuraava määräaika on 31. tammikuuta 2017 (tämä raportointi kattaa rahoitustiedot vuoden 2016 loppuun).

(1)  Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen eli 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun asetuksen (EU) N:o 1303/2013 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti 14 päivänä joulukuuta 2015 annettu tiedonanto COM(2015) 639.

(2)  Nämä viisi ERI-rahastoa ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR). Rahastoista EAKR, ESR ja koheesiorahasto kuuluvat koheesiopolitiikan alaan.

(3)  Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 53 artiklan 1 kohta.

(4)   http://ec.europa.eu/budget/library/biblio/documents/2015/analysis-of-the-budgetary-implementation-of-the-european-structural-and-investment-funds-in-2015_en.pdf  

(5)  Tiedonanto COM(2015) 639 – ks. alaviite 1.

(6)  Aloite ”Tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio” käynnistettiin vuonna 2015: http://ec.europa.eu/budget/budget4results/index_en.cfm  

(7)  ERI-rahastojen avoimen datan alusta: https://cohesiondata.ec.europa.eu/  

(8)  Ohjelmien pääosuuden kattavat maksusitoumukset (joihin ei lasketa kuuluvaksi suoritusvaraukseen tehtyjä maksusitoumuksia).

(9)  Jäsenvaltioiden EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR:n osalta toimittamat rahoitustiedot eivät ole kaikilta osin jaoteltu temaattisten tavoitteiden mukaan varsinkaan niissä toimintalinjoissa, jotka käsittävät useamman kuin yhden temaattisen tavoitteen. Näin ollen temaattisten tavoitteiden mukaan jaotelluista suunnitelluista investoinneista ja valittujen hankkeiden kokonaiskustannuksista on vähennetty määrät, jotka sisältyvät kohtaan ”Useampi kuin yksi temaattinen tavoite”.

(10)  Tiedonanto COM(2015) 639 – ks. alaviite 1.

(11)  ”Useamman kuin yhden temaattisen tavoitteen” sisältävien hankkeiden osuus valittujen hankkeiden volyymista sisällytetään tätä alaa kuvaaviin lukuihin – ks. Taulukko 1 (ja alaviite 9).

(12)  Ks. alaviite 11.

(13)  ESR edistää kestävän kehityksen tavoitteita, kuten vihreää osaamista, erityisesti temaattisten tavoitteiden 8 ja 10 piiriin kuuluvien sekundaaristen tukitavoitteiden kautta.

(14)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 215/2014, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2014.

(15)  Ks. alaviite 11.

(16)

     Tästä luvusta 96 prosenttia koostuu 10 jäsenvaltion (ES, FR, IT, DE, BE, IE, PL, GR, NL, PT) ilmoittamista tiedoista.

(17)

     Komission tiedonanto Nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite kolmen vuoden jälkeen, COM(2016) 646 final, 4.10.2016.

(18)  Yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 46 artiklan 4 kohdan mukaiset yhteenvedot tiedoista: http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/thefunds/fin_inst/pdf/summary_data_fi_1420_2015.pdf  

(19)  SWD(2016) 447 on saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/regional_policy/en/policy/how/stages-step-by-step/strategic-report/  

(20) http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/evaluation/pdf/expost2013/wp1_swd_report_en.pdf http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=701 EAKR:n/koheesiorahaston kauden 2007–2013 jälkiarviointi (SWD(2016) 318, 19.9.2016) on saatavilla , ESR:n kauden 2007–2013 jälkiarviointi julkaistaan osoitteessa  

(21)  Ks. yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 52 artikla.