14.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 133/37

Esittelijä:

Juan MENDOZA CASTRO

1.1

Työttömyysaste on edelleen korkea. Seitsemän vuotta kriisin alkamisen jälkeen komitea ilmaisee huolensa korkeasta työttömyydestä erityisesti eräissä jäsenvaltioissa. Myös työttömien nuorten, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä on huomattava.

1.2

Vuotuinen kasvuselvitys 2016 sisältää entistä enemmän analyyseja ja sosiaalisia tavoitteita ja päämääriä, mutta ollakseen tehokas tämän uuden lähestymistavan ei tulisi perustua aiempien vuosien toimintapoliittisten suositusten toistamiseen. Komission esille tuoman yksityisten investointien vauhdittamisen lisäksi talouden taantuma ja työllisyys edellyttävät, että lisätään kotimaista kysyntää ja toteutetaan merkittäviä julkisia investointeja.

1.3

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso. ETSK pitää tervetulleena päätöstä vahvistaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden seurantaa sekä jakoa eurooppalaiseen ja kansalliseen vaiheeseen, sillä näin voidaan paremmin rajata vastuualueet asetettujen tavoitteiden toteuttamisessa. On myös välttämätöntä lisätä johdonmukaisuutta EU:n ohjauksen piiriin kuuluvien politiikkojen ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden välillä.

1.4

EU-ohjausjaksossa tulisi ottaa huomioon vuoteen 2030 ulottuvaan, YK:n laatimaan kestävän kehityksen strategiaan perustuvien 17 kestävän kehityksen tavoitteen saavuttaminen.

1.5

Talous. Euroopan unionin talous elpyy maltillisesti, mitä tosin edesauttavat väliaikaiset myönteiset tekijät. Viennin ennätyksellinen ylijäämä euroalueella johtuu muun muassa euron heikentymisen vaikutuksista. Investointeihin nähden liian suuri kotimainen säästäminen puolestaan johtuu talouden elpymiseen ja kasvuun edelleen liittyvästä epävarmuudesta.

1.6

Investointien huomattavan supistumisen johdosta talous- ja rahoitusasioiden neuvosto on huomauttanut, että on kiireellisesti luotava parempi ympäristö investoinneille, jotta tuetaan talouden elpymistä ja lisätään tuottavuutta ja kasvupotentiaalia. ETSK puolestaan pitää välttämättömänä, että säästötoimenpiteitä suunnataan uudelleen pyrkimyksenä laajempi sitoutuminen kasvupolitiikkoihin (1).

1.7

Niiden ihmisten suuri määrä, joita uhkaa köyhyys tai syrjäytyminen, herättää kysymyksiä mahdollisuuksista saavuttaa yksi Eurooppa 2020 -strategian tärkeimmistä tavoitteista.

1.8

Suurten pakolais- ja turvapaikanhakijamäärien johdosta ETSK ehdottaa toimenpiteitä, jotka perustuvat yhteisiin toimiin ja yhteisvastuullisuuteen, kansainvälisten arvojen ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen, yhdenvertaiseen kohteluun sekä elämän ensisijaisuuteen suhteessa mihin tahansa lähinnä ”turvallisuuspolitiikkaan” perustuvaan lähestymistapaan. Komitea myös vahvistaa, että Schengenin sopimus on EU:n rakenteen peruspilari.

2.1

Vuotuisessa kasvuselvityksessä 2016 tähdennetään työllisyyteen ja sosiaalipolitiikkaan tehtävien investointien merkitystä, kuten ETSK on esittänyt. Tämä edellyttää kunnianhimoista lähestymistapaa komission taholta.

2.2

Vuotuisessa kasvuselvityksessä 2016 on painotettava ohjauksen vahvistamista, jotta voidaan panna tehokkaasti täytäntöön markkinoiden yhdentymiseen ja talouden nykyaikaistamiseen tähtäävät unionin keskeiset toimintalinjat, ja korostettava tältä osin EU:n talouspolitiikan ohjauspakettia. Kansallisen ohjauksen tehokkaiden puitteiden avulla on puolestaan lisättävä luottamusta, saatettava ennalleen välttämättömät finanssipoliittiset puskurit ja vältettävä myötäsyklistä finanssipolitiikkaa.

2.3

On ensiarvoisen tärkeää parantaa investointi- ja kehitysstrategioiden yhteisvaikutuksia jäsenvaltioiden talouksien ja EU:n talouden välillä.

2.4

ETSK ehdottaa, että poliittisten painopisteiden puitteissa keskitytään erityisesti kahteen alaan: investointeihin ja työllisyyteen.

2.5

Monivuotisen rahoituskehyksen välineet ja Verkkojen Eurooppa -väline ovat kriisin taltuttamisen ja kasvu-uralle palaamisen kannalta ratkaisevan tärkeässä asemassa. ETSK on tyytyväinen Euroopan investointiohjelman hyvään alkuun ja on ehdottanut siihen liittyen, että houkutellaan useampia institutionaalisia sijoittajia ja levitetään tietoa rahoitusmahdollisuuksista.

2.6

Tarvitaan ”välittömiä toimia”pitkäaikaistyöttömyyden (jonka osuus kokonaistyöttömyydestä on 50 prosenttia) ja nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Lisäksi komission on esitettävä sukupuolten tasa-arvoa työelämässä koskeva yleinen strategia.

2.7

Investoinneista energiakäänteen toteuttamiseksi (Pariisin sopimus) on tultava työpaikkojen luomisen ja taloudellisen kehityksen lähde.

2.8

ETSK kehottaa tehostamaan koordinoituja toimia aggressiivisen verosuunnittelun, veropetosten ja veronkierron torjumiseksi.

2.9

ETSK kannattaa sitä, että työmarkkinaosapuolet ja muut kansalaisyhteiskunnan edustavat organisaatiot osallistuvat täysimääräisesti sosiaalipolitiikkoihin ja kansallisiin uudistusohjelmiin muun muassa kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten välityksellä. ETSK antaa maaliskuussa 2016 erillisen lausunnon komission ehdotuksesta, joka koskee kansallisten kilpailukykykomiteoiden perustamista euroalueelle. Joka tapauksessa niiden on kunnioitettava kaikilta osin vapautta solmia työehtosopimuksia sekä kussakin jäsenvaltiossa olemassa olevia työmarkkinaosapuolten osallistumisen ja vuoropuhelun mekanismeja.

2.10

Demokraattinen oikeutus Demokratiavajeen takia on lujitettava Euroopan unionin perustaan kuuluvia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteita ja vahvistettava sosiaalista Eurooppaa, joka pyrkii torjumaan sosiaalista syrjäytymistä ja ylläpitämään yhteisvastuullisuutta.

3.1

3.2

Aiemmat poliittiset painopisteet, joiden tarkoituksena on luoda puitteet rakenteellisten muutosten, julkisen talouden vakauden ja investointien väliselle tasapainolle, on säilytetty. Vuotuisessa kasvuselvityksessä 2016 esitetään erityisiä huomioita, jotka liittyvät muun muassa työmarkkinoihin, pimeään työhön, työelämään integroitumiseen, sukupuolten välisiin eroihin ja nuorten työllisyyteen.

3.3

Kasvuselvityksessä peräänkuulutetaan nykyaikaista ja tehokasta julkishallintoa, joka on tarpeen nopeiden ja korkealaatuisten palvelujen varmistamiseksi yrityksille ja kansalaisille.

3.4

Samalla huomiota kohdennetaan enenevästi jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmän laadun, riippumattomuuden ja tehokkuuden parantamiseen, joka on ennakkoedellytys suotuisan ympäristön luomiseksi investoinneille ja taloudelliselle toiminnalle.

3.5

Yhteisestä työllisyysraporttiluonnoksesta voidaan mainita tärkeimpinä päätelminä jäsenvaltioiden välillä nykyisin vallitsevat suuret erot sekä työllisyyden ja sosiaalisen tilanteen hidas kohentuminen. Muita päätelmiä ovat seuraavat:

4.1

Seitsemän vuotta kriisin alkamisen jälkeen ETSK ilmaisee jälleen huolensa työllisyystilanteesta, joka on vaikea erityisesti eräissä euroalueen jäsenvaltioissa. Euroopan unionissa on työttömänä 22,5 miljoonaa ihmistä (joista 17,2 miljoonaa euroalueella), eikä tällä saralla ole odotettavissa mainittavaa parannusta kahden seuraavan vuoden aikana. Taloudellisten ja sosiaalisten seurausten lisäksi tämä tilanne vaikuttaa muiden tekijöiden rinnalla siihen, että kansalaiset vieraantuvat Eurooppa-hankkeesta.

4.2

Vuotuinen kasvuselvitys 2016 sisältää aiempaa enemmän sosiaalisia analyyseja, tavoitteita ja päämääriä. Jotta tämä uusi lähestymistapa olisi tehokas ja jotta se ei jäisi pelkäksi retoriikaksi, sen ei pitäisi perustua aiempien vuosien poliittisten suositusten toistamiseen – lähinnä rakenteellisia työmarkkinauudistuksia – vaan antaa todellista koordinoitua pontta kasvulle ja työllisyydelle.

4.3

Vuotuisessa kasvuselvityksessä 2016 tähdennetään työllisyyteen ja sosiaalipolitiikkaan tehtävien investointien merkitystä, kuten ETSK on esittänyt. Tämä edellyttää kunnianhimoista lähestymistapaa komission taholta.

4.4

Sen lisäksi, että vauhditetaan yksityisiä investointeja, jotka ovat komission ehdotuksen perusta, talouden taantuma ja työllisyys edellyttävät julkisten investointien merkittävää vauhdittavaa vaikutusta.

5.1

Vuotuisessa kasvuselvityksessä 2016 olisi painotettava ohjauksen vahvistamista, jotta voidaan panna tehokkaasti täytäntöön markkinoiden yhdentymiseen ja talouden nykyaikaistamiseen tähtäävät unionin keskeiset toimintalinjat.

5.2

Talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa on myös aikaansaatava edistymistä lokakuussa 2015 tarkistetun talouspolitiikan ohjauspaketin kehittämisessä. Kansallisen ohjauksen tehokkaiden puitteiden avulla on puolestaan lisättävä luottamusta, saatettava ennalleen välttämättömät finanssipoliittiset puskurit ja vältettävä myötäsyklistä finanssipolitiikkaa (2). EU:n rahoitusvälineiden ja jäsenvaltioiden talousarvioiden on edistettävä osaltaan näitä tavoitteita.

5.3

ETSK suhtautuu myönteisesti päätökseen vahvistaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden seurantaa talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa, kuten viisi puheenjohtajaa on ehdottanut (3). Sen lisäksi, että parannetaan nykyisen strategian toteutusta ja seurantaa, aikomuksena on käynnistää prosessi pidemmän aikavälin vision kehittämiseksi vuoden 2020 jälkeiseen aikaan, kun otetaan myös huomioon vuoteen 2030 tähtäävät uudet kestävän kehityksen tavoitteet, joista on sovittu YK:ssa. Komitea on tyytyväinen tähän aloitteeseen, sillä se tukee komitean näkemystä, jonka mukaan EU:n tulee ulottaa suunnittelunsa ainakin vuoteen 2030, jotta se voi toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteet ottamalla käyttöön yhdennetyn strategian, jonka tavoitteena on kestävällä tavalla kehittyvä Eurooppa globalisoituneessa maailmassa.

5.4

Jakamalla EU-ohjausjakso kahteen vaiheeseen – eurooppalaiseen (marraskuusta helmikuuhun) ja kansalliseen (helmikuusta kesäkuuhun) – erotetaan vastuualueet paremmin toisistaan ja mahdollistetaan työmarkkinaosapuolien seikkaperäinen kuuleminen EU:n uudistushankkeista.

6.1

Vuonna 2015 EU:n reaalinen bkt kasvoi 1,9 prosenttia, ja ennusteiden mukaan kasvu on 2,0 prosenttia vuonna 2016 ja 2,1 prosenttia vuonna 2017 (4), mutta jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja.

6.2

ETSK kiinnittää huomiota siihen, että vienti – ennätyksellisine 3,5 prosentin ylijäämineen bkt:sta euroalueella (1,9 prosenttia bkt:sta EU-28:ssa) – on ollut elpymisen liikkeellepaneva voima. Euroalueen vaihtotaseen yhteenlaskettu ylijäämä on yksi maailman suurimmista, ja sen odotetaan kasvavan jälleen vuonna 2015. Vaikka perushyödykkeiden hintojen aleneminen ja euron vaihtokurssin heikkeneminen ovat osaltaan paisuttaneet kauppatasetta, ylijäämä ilmentää suurelta osin sitä, että kotimainen säästäminen euroalueella on liian suurta investointeihin nähden (5). Lisäksi se heijastaa talouden elpymisestä ja kasvusta edelleen vallitsevaa epävarmuutta.

6.3

Maltillinen palkkakehitys, öljyn hinnan lasku, alhainen korkotaso ja valuuttakurssikehitys edistävät EU:n talouden kilpailukykyä. Talouden elpyminen riippuu yhä enemmän kotimaisesta kysynnästä, johon kuitenkin vaikuttavat budjettirajoitukset, tilapäisten työsuhteiden merkittävä osuus, maltillinen palkkakehitys sekä perheiden ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, riittämättömät luotonsaantimahdollisuudet.

7.1

Yhteisen työllisyysraporttiluonnoksen mukaan uudistukset ovat vahvistaneet palkanmuodostusmekanismeja, joilla edistetään palkkakehityksen sovittamista tuottavuuteen ja tuetaan kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja. Erityisesti on keskitytty vähimmäispalkkoihin. ETSK huomauttaa kuitenkin, että vuosina 2008–2015 palkkojen nousu on ollut tuottavuutta vähäisempi ainakin 18 jäsenvaltiossa (6).

7.2

Vuonna 2014 yksikkötyökustannukset laskivat useissa euroalueen maissa, jotka olivat erityisesti kärsineet kriisistä. Lisäksi maissa, missä työmarkkinatilanne on kohenemassa, tehtyjen työtuntien määrä on alkanut vaikuttaa myönteisesti yksikkötyökustannusten kehitykseen (7).

7.3

ETSK on samaa mieltä siitä, että nykyaikaistaminen, osaamisen parempi mukauttaminen työmarkkinoiden tarpeisiin ja jatkuva investoiminen yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, muun muassa digitaalisiin taitoihin, ovat ratkaisevassa asemassa, kun ajatellaan työllisyyden, talouskasvun ja kilpailukyvyn tulevaisuutta EU:ssa.

7.4

Pitkäaikaistyöttömyyden osuus kokonaistyöttömyydestä on nykyisin 50 prosenttia. Tämä ongelma edellyttää ”välittömiä toimia”, ja se on asetettava etusijalle työllisyyspolitiikoissa. Ensisijaista huomiota on kiinnitettävä myös korkeaan nuorisotyöttömyyteen sekä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleviin nuoriin.

7.5

On merkityksellistä, että viimeaikaisissa analyyseissa ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta osoitetaan, että vain alle puolessa tapauksista rekrytointivaikeudet johtuvat todellisista puutteista osaamisessa, kun vastaavasti lähes kolmasosassa tapauksista syynä on palkka, joka ei ole riittävän houkutteleva.

7.6

Köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa vuonna 2014 olleiden ihmisten suuri määrä (24,4 prosenttia eli 122 miljoonaa ihmistä – EU-28) ja viime vuosien suuntaus herättävät monia kysymyksiä mahdollisuuksista saavuttaa yksi Eurooppa 2020 -strategian tärkeimmistä tavoitteista.

7.7

Naiset ovat edelleen aliedustettuina työmarkkinoilla, vaikka he ovat yhä pätevämpiä ja vaikka he ovat virallisessa koulutuksessa jopa menneet miesten edelle. 40 prosentin ero eläkkeissä johtuu lyhyemmistä työurista ja alemmista palkoista. ETSK pitää valitettavana, ettei vuotuisessa kasvuselvityksessä 2016 tehdä asiaa koskevia ehdotuksia. Komitea tähdentää myös, ettei komissio ole vielä esittänyt sukupuolten tasa-arvoa koskevaa yleistä strategiaa erityisine toimenpiteineen, joissa otetaan huomioon nykyiset poliittiset sitoumukset ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan vaatimukset (8).

8.1

Odotukset kriisin päättymisestä eivät ole vielä täyttyneet.

8.2

EU:n sisällä vallitsevat huomattavat sosiaaliset ja taloudelliset erot pakottavat vahvistamaan jäsenvaltioiden lähentymistä, jotta tavoitteet tällä alalla voidaan saavuttaa. On ensiarvoisen tärkeää parantaa investointi- ja kehitysstrategioiden yhteisvaikutuksia jäsenvaltioiden talouksien ja EU:n talouden välillä.

8.3

Vuoden 2016 poliittisista painopisteistä ETSK painottaa erityisesti investointeja ja työllisyyttä.

8.4.1

Investointien huomattavan supistumisen johdosta on kiireellisesti luotava parempi ympäristö investoinneille, jotta tuetaan talouden elpymistä ja lisätään tuottavuutta ja kasvupotentiaalia (9). ETSK puolestaan pitää välttämättömänä, että säästötoimenpiteitä suunnataan uudelleen pyrkimyksenä laajempi sitoutuminen kasvupolitiikkoihin.

8.4.2

Monivuotisen rahoituskehyksen välineet (mm. rakenne- ja investointirahastot) ovat kriisin taltuttamisen ja kestävälle kasvu-uralle palaamisen kannalta ratkaisevan tärkeässä asemassa. Erityisen tärkeä on Verkkojen Eurooppa -väline Euroopan laajuisten infrastruktuuriverkkojen vahvistamiseksi liikenteen, televiestinnän ja energian aloilla.

8.4.3

Euroopan investointiohjelma, joka on askel oikeaan suuntaan ja jota on täydennettävä muilla toimenpiteillä, on saanut hyvän alun, sillä EIP:n mukaan vuonna 2015 tuettujen investointien kokonaisvolyymi oli 50 miljardia euroa, ja 71 000 pk-yritystä ja markkina-arvoltaan keskisuurta yritystä voi hyötyä ESIR-rahaston investointihankkeista. Jotta vuoteen 2017 mennessä saavutetaan 315 miljardin euron investointitavoite, on tarpeen

8.4.4

Yli puolet ESIR-rahaston hankkeista liittyy energiatehokkuuteen, uusiutuviin energialähteisiin ja innovointiin. Pariisin sopimuksen toteuttaminen, jotta siirrytään fossiilisista resurssi- ja energiaintensiivisistä talouksista vähähiilisiin ja pienemmän jalanjäljen tuottaviin malleihin, merkitsee valtavaa haastetta EU:lle, jonka on supistettava merkittävästi päästöjään. Investoinnit energiakäänteen toteuttamiseksi ovat työpaikkojen luomisen ja taloudellisen kehityksen lähde. Lisäksi ne vauhdittavat energian hintojen alenemista, jolla on myönteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.

8.4.5

Komitea on yhtä mieltä siitä, että reaalitalouden rahoittaminen on parantunut merkittävästi, vaikka jäsenvaltioiden välillä on edelleen eroja. Tämä ongelma koskee kuitenkin lähinnä pk-yrityksiä, jotka ovat erittäin riippuvaisia pankkien luotonannosta. Pääomamarkkinaunionin – joka on yksi EU:n merkittävistä aloitteista – keskeisenä tavoitteena on oltava pk-yritysten rahoituksensaantimahdollisuuksien helpottaminen (10).

8.4.6

Investoiminen inhimilliseen pääomaan. ETSK pitää valitettavana julkisten koulutusmenojen supistumista (11), sillä Eurooppa tarvitsee hyvin koulutettua ja ammattitaitoista työvoimaa saavuttaakseen taloudellisen potentiaalinsa. Uudistustoimenpiteissä olisi asetettava etusijalle sekä tietämyksen, taitojen ja osaamisen lisääminen että heikosti koulutettujen ja korkeasti koulutettujen välisen kuilun kaventaminen.

8.5.1

Innovatiivisten alojen potentiaali on merkittävä, kun kyse on työpaikkojen luomisesta. Markkinoiden yhdentymiseen ja talouden nykyaikaistamiseen tähtäävät unionin toimintalinjat (digitaalistrategia, energian sisämarkkinat, audiovisuaalialan puitteet, televiestintäalan markkinat) on suunnattu näihin aloihin.

8.5.2

Vakaalla työllisyydellä on ratkaiseva merkitys talouden elpymisen kannalta, mutta voidaan havaita, että työmarkkinat ovat segmentoituneet voimakkaasti (12). Mukautumistarve radikaalisti muuttuvassa työelämässä on sovitettava yhteen työsuhdeturvan, työntekijöiden sitoutumisen yritykseensä ja työntekijöiden valmiuksien kehittämisen kanssa.

8.5.3

ETSK on jo korostanut, että ”joustoturvan” käsite – jota komissio jälleen tarkastelee vuotuisessa kasvuselvityksessä 2016 – ei merkitse työntekijöiden oikeuksien yksipuolista ja laitonta heikentämistä, vaan työlainsäädännön laatimista, työpaikkojen turvaamiseen tähtääviä järjestelmiä ja yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa sovittuja työehtosopimusneuvottelukäytäntöjä, jotta voidaan taata ihanteellinen joustavuuden ja turvallisuuden välinen tasapaino kaikissa työsuhdetyypeissä ja varmistaa kaikenlaisten sopimusten perusteella työskenteleville työntekijöille asianmukainen turva työmarkkinoiden segmentoitumisen estämiseksi (13).

8.5.4

ETSK suhtautuu myönteisesti

8.5.5

Komitea on kannattanut vihreään talouteen siirtymistä (15). Se pitää kiertotalouden periaatetta myönteisenä ja arvioi parhaillaan Euroopan komission joulukuussa 2015 julkistaman paketin etuja ja varjopuolia.

8.5.6

ETSK korostaa talouspolitiikan EU-ohjausjakson ja vuotuisen kasvuselvityksen tärkeää roolia, joka niillä tulisi olla kestävän kehityksen politiikkojen seurannan varmistamisessa. Komissio on sisällyttänyt viime vuosina vuotuiseen kasvuselvitykseen ja maakohtaisiin suosituksiin myös ympäristönäkökohtia. Komitea pahoittelee, että komissio näyttää luopuneen tästä lähestymistavasta (”eurooppalaisen ohjausjakson viherryttäminen”) käsillä olevassa vuotuisessa kasvuselvityksessä, ja kehottaa komissiota ottamaan EU-ohjausjaksossa uudelleen huomioon siirtymisen vähähiiliseen ja kiertotalouteen ratkaisevana tekijänä pitkän aikavälin taloudellisen vaurauden, kilpailukyvyn ja talouden kestokyvyn kannalta.

9.1.1

Viime vuosina EU ja jäsenvaltiot ovat toteuttaneet kattavan joukon toimenpiteitä (mm. pankkiunioni, rakenneuudistukset) vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. Niiden ansiosta on edistytty makrotalouden epätasapainon korjaamisessa. Tilanteessa, jossa inflaatio on hyvin alhainen (0 prosenttia vuonna 2015 ja ennusteiden mukaan 1,7 prosenttia vuonna 2017), julkisen talouden alijäämä on vähentynyt merkittävästi (nykyisin 2,5 prosenttia bkt:sta ja ennusteiden mukaan 1,6 prosenttia bkt:sta vuonna 2017 (16)). Toimenpiteet julkisen velan (86,8 prosenttia bkt:sta) ja yksityisen sektorin velan (kotitaloudet 57,9 prosenttia, muut kuin rahoitusalan yritykset 79,5 prosenttia) suuren määrän vähentämiseksi merkitsevät investointien ja kulutuksen hillitsemistä.

9.1.2

Verojärjestelmien tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden parantaminen. ETSK kannattaa sitä, että velanoton perusteettomasta suosimisesta verotuksessa (debt bias) luovutaan, kuten IMF:n raporteissa on suositettu. Tämä mahdollistaa pankkien luotonannolle vaihtoehtoisten rahoituskanavien, erityisesti pääomamarkkinoiden, hyödyntämisen.

9.1.3

ETSK suhtautuu myönteisesti komission aloitteisiin, jotka koskevat taloudellisen toiminnan sijaintipaikkaa ja verotuksen avoimuuteen tähtäävää toimenpidepakettia. Eurooppalaisten ja kansallisten viranomaisten on toteutettava nykyistä laajempia koordinoituja toimia, jotta voidaan poistaa veroparatiisit ja torjua aggressiivista verosuunnittelua, veropetoksia ja veronkiertoa, joiden arvioidaan aiheuttavan biljoonan euron menetykset EU:ssa (17).

9.2.1

EU:n jäsenvaltiot ovat toteuttaneet julkisiin eläkejärjestelmiin liittyviä toimenpiteitä, joilla on pyritty yhtäältä lieventämään kriisin sosiaalisia seurauksia ja toisaalta parantamaan järjestelmien toimintakykyä pitkällä aikavälillä. Viimeksi mainitut toimet ovat käsittäneet säästötoimenpiteitä, joista esimerkkeinä mainittakoon muun muassa eläkeiän nostaminen sekä maksujen ja etuuksien välinen tiukka yhteys. Yksityisillä eläkejärjestelmillä on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä, kuten komitea on todennut (18), mutta niitä ei tule pitää pelkkinä rahoitusvälineinä.

9.2.2

Komitea on samaa mieltä tarpeesta luoda kestävä rahoituspohja terveydenhuoltopalveluille. Unionin kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi näiden järjestelmien on perustuttava EU:n sosiaalisen ulottuvuuden periaatteisiin ja arvoihin, kuten universaalisuuteen, saavutettavuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja yhteisvastuullisuuteen (19).

9.3.1

Tarvittavan yhteiskunnallisen konsensuksen aikaansaamiseksi kaikkialla Euroopassa on olennaista kohdella sekä EU:n kansalaisia että pakolaisia Euroopassa tasapuolisesti ja kunnioittaa heidän kaikkia sosiaalisia oikeuksiaan kiinnittäen erityishuomiota heikoimmassa asemassa oleviin. Varhaisessa vaiheessa tehtävät investoinnit pakolaisten kotouttamiseen ja työllistämiseen ovat tärkeitä pakolaisten auttamiseksi pääsemään elämässään uuteen alkuun. Näin toimien voidaan myös välttää mahdollisimman suuri osa ristiriidoista paikallisen väestön kanssa sekä suurempien kustannusten aiheutuminen myöhemmin.

9.3.2

ETSK toivoo, että hätätilanteessa sovellettava sisäisten siirtojen järjestelmä auttaa EU:ta siirtymään yhteisymmärryksessä kohti mekanismia, joka on riittävän tehokas ja joustava, jotta voidaan vastata haasteisiin, joita muuttoliike eri muodoissaan synnyttää.

9.3.3

Euroopan komission ja EU:n muiden toimielinten on tuettava aktiivisesti jäsenvaltioiden hallituksia, jotta luodaan asianmukaiset edellytykset ja mahdollisuudet unionin sisällä siirrettyjen turvapaikanhakijoiden integroimiselle. Tässä yhteydessä on muun muassa tehtävä selväksi, etteivät turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten vastaanottamiseen ja kotouttamiseen liittyvät jäsenvaltioiden menot ole pysyviä rakenteellisia menoja ja ettei niitä siksi tule ottaa huomioon laskettaessa rakenteellisia julkisen talouden alijäämiä.

9.3.4

ETSK vahvistaa, että Schengenin sopimus on EU:n rakenteellisen kokonaisuuden peruspilari (20).

9.4.1

ETSK pitää kansalaisyhteiskunnan osallistumista sosiaali- ja talouspolitiikkoihin välttämättömänä edellytyksenä niiden suuremmalle vaikuttavuudelle.

9.4.2

Kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä on huolehdittava keskustelufoorumeista, joista mainittakoon erityisesti talous- ja sosiaalineuvostot. Tällainen osallistuminen ei kuitenkaan ole mahdollista eräissä jäsenvaltioissa.

9.4.3

Jos kansalliset kilpailukykykomiteat perustetaan komission suosituksen mukaisesti, niiden on kunnioitettava kaikilta osin vapautta solmia työehtosopimuksia sekä kussakin jäsenvaltiossa olemassa olevia työmarkkinaosapuolten osallistumisen ja vuoropuhelun mekanismeja. Tähän aiheeseen liittyvä ETSK:n lausunto annetaan maaliskuussa 2016.

9.5.1

Demokratiavaje on johtanut siihen, että luottamus eurooppalaiseen ihanteeseen on kadonnut. Komitea korostaa tarvetta palauttaa kansalaisten luottamus ja luoda uudelleen visio sosiaalisesta Euroopasta, mikä vahvistaa ja tukee Euroopan rakentamisen sosiaalista oikeutusta.

9.5.2

Euroopan unioni on sekä teoriassa että käytännössä kaukana siitä, että sillä olisi riittävä sosiaalinen oikeutus. Kiista Euroopan unionin ”demokratiavajeesta” jatkuu samalla kun on tapahtunut semanttinen liukuminen ”demokratiavajeesta””oikeudenmukaisuusvajeeseen” ja ”legitimiteettivajeeseen” niiden laajassa merkityksessä. On lujitettava Euroopan unionin perustaan kuuluvia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteita ja vahvistettava sosiaalista Eurooppaa, joka pyrkii torjumaan sosiaalista syrjäytymistä ja ylläpitämään yhteisvastuullisuutta.