This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52013PC0312
Proposal for a REGULATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL establishing the Copernicus Programme and repealing Regulation (EU) No 911/2010
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta
/* COM/2013/0312 final - 2013/0164 (COD) */
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta /* COM/2013/0312 final - 2013/0164 (COD) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan maanseurantaohjelman GMES:n
(ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta) uusi nimi on
Copernicus. Copernicus tai oikeastaan sen edeltäjä vahvistettiin EU:n
ohjelmaksi GMES-asetuksella (EU) N:o 911/2010. Se kattaa kaiken toiminnan,
jolla varmistetaan tarkkojen ja luotettavien tietojen keskeytymätön saaminen
ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvistä seikoista käyttäjille, jotka ovat
vastuussa poliittisesta päätöksenteosta sekä politiikan täytäntöönpanosta ja
seurannasta EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa. Copernicus-ohjelmalla on tarkoitus
tarjota seurantatietojen jatkuva, riippumaton ja luotettava saanti. EU:n
investointien tarkoituksena on täyttää seurannassa olevat aukot, järjestää
pääsy olemassa oleviin resursseihin ja kehittää operatiivisia palveluja. Copernicus rakentuu kuudesta palvelusta:
meriympäristön ja ilmakehän seuranta, maakartoitus, ilmastonmuutoksen seuranta
sekä tuki hätätilanteiden ja turvallisuuden alalla. Copernicus-ohjelmassa
käytetään satelliiteista ja in situ ‑mittalaitteista kuten poijuista,
ilmapalloista tai ilma-antureista saatuja havaintoja, jotta voidaan tuottaa
ajantasaisia, luotettavia ja lisäarvoa synnyttäviä tietoja ja ennusteita
esimerkiksi maa- ja kalatalouden, maankäytön ja kaupunkisuunnittelun,
metsäpalojen torjunnan, katastrofivalmiuden, merikuljetusten tai
ilmansaastumisen seurannan tueksi. Copernicus-ohjelmalla edistetään myös talouden
vakautta ja kasvua vauhdittamalla kaupallisten sovellusten kehittämistä (nk.
tuotantoketjun loppupään palvelut) monilla eri sektoreilla tarjoamalla täysi ja
avoin pääsy Copernicus-ohjelman seurantatietotuotteisiin. Copernicus on yksi
ohjelmista, jotka on tarkoitus toteuttaa älykästä, kestävää ja osallistavaa
kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian puitteissa. Ohjelma
sisällytettiin strategian teollisuuspolitiikkaa koskevaan aloitteeseen, koska
siitä on hyötyä monien unionin toiminta-alojen kannalta. Yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi riittävällä
tavalla ottaa vastuuta EU:n ja hallitustenvälisin varoin kehitetyn
avaruusinfrastruktuurin hyödyntämisen ja uusimisen rahoittamisesta, koska
kustannukset ovat niin mittavat. Euroopan valtiot ovat avaruudesta käsin
operatiivista meteorologiaa varten tapahtuvan seurannan alalla yhdistäneet
resurssinsa kehittääkseen ja hyödyntääkseen säätutkimussatelliitteja Euroopan
sääsatelliittijärjestön (EUMETSAT) puitteissa. Euroopan valtiot ovat lisäksi
kehittäneet ympäristösatelliittien demonstraattoreita eli todennusversioita
joko Euroopan avaruusjärjestön ESAn tai kansallisten avaruusjärjestöjen kautta.
Ne eivät kuitenkaan ole löytäneet tapaa tehdä yhteistyötä kestävien
toimintaohjelmien rahoittamiseksi ympäristöseurannan alalla. Tällaisen
seurannan jatkamisesta on kuitenkin tulossa ratkaisevan tärkeää, kun otetaan
huomioon viranomaisiin kohdistuva kasvava poliittinen paine tehdä tietoon
perustuvia päätöksiä ympäristön, turvallisuuden ja ilmastonmuutoksen alalla ja
tarve noudattaa kansainvälisiä sopimuksia. Sellaisten palvelujen osalta, jotka kattavat
koko Euroopan tai koko maailman, jäsenvaltiot eivät pysty riittävällä tavalla
saavuttamaan ehdotetun toimen tavoitteita, koska eri jäsenvaltioiden panokset
on yhdistettävä Euroopan tasolla. Muiden palvelujen (kuten kriisikarttojen tai
maantieteellisesti rajatumpien temaattisten maanpintakarttojen) tarjoaminen
onnistuu paremmin EU:n tasolla kahdesta syystä. Ensinnäkin saavutetaan
mittakaavaetuja, kun avaruudessa sijaitsevien tai in situ ‑mittalaitteiden
tuottamien tietojen hallinnointi on johdonmukaisempaa ja keskitetympää. Toiseksi maanseurantapalvelujen koordinoitu
tarjoaminen jäsenvaltioiden tasolla auttaa välttämään päällekkäisyyksiä ja
vahvistaa EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon seurantaa avointen ja
puolueettomien kriteereiden pohjalta. Vain jäsenvaltioiden tasolla tuotettujen
vertailukelpoisten tietojen ansiosta on mahdollista varmistaa, että
ympäristölainsäädäntö, jossa monissa tapauksissa käsitellään valtioiden rajat
ylittäviä ja näin ollen kansainvälisiä ongelmia, pannaan tosiasiallisesti
täytäntöön. Lisäksi Euroopan tason toimilla saadaan aikaan
mittakaavaetuja, jotka johtavat julkisten varojen tehokkaampaan käyttöön. Näin
ollen EU:n tason toimilla saadaan aikaan selvästi lisäarvoa. GMES-ohjelman alusta lähtien sen kehittämiseen
on myönnetty EU:n ja ESAn varoja yhteensä yli 3,2 miljardia euroa. Suuri osa
GMES-budjetista oli osoitettu havainnointisatelliittien,
Sentinel-satelliittien, kehittämiseen. Komissio myönsi 738 miljoonaa euroa ESAn
GMES-avaruuskomponenttiohjelmaan. Vuoden 2013 loppuun asti Copernicus-ohjelmaa
rahoitetaan tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman avaruutta koskevasta
aihealueesta sekä GMES-ohjelmasta ja sen ensivaiheen toimintoja koskevasta
ohjelmasta. Vuodesta 2014 eteenpäin tarvitaan uusi asetus, kun Copernicus on
valmis siirtymään operationaaliseen vaiheeseen. Tiedonannon
”Yksinkertaistamisohjelma vuodet 2014–2020 kattavaa monivuotista
rahoituskehystä varten”[1]
tavoitteiden mukaisesti uudessa asetuksessa määritellään paremmin ohjelman
hallintotapa, etenkin komission rooli, ohjelman tavoitteet sekä indikaattorit,
joiden perusteella voidaan seurata tehokkaasti sen täytäntöönpanoa ja varmistaa
jouheva siirtymä nykyisistä toimista. Ehdotettuun asetukseen sisältyy myös
säännöksiä, joilla vahvistetaan oikeasuhteiset rahoitusmenettelyt etenkin
ohjelman välillisesti täytäntöön pantavan osan osalta, joka on merkittävä.
Yksinkertaistamiseen ja järkevään sääntelyyn liittyen on huomattava, että
Copernicus-ohjelmalla pyritään parantamaan lainsäädännön laatua tarjoamalla
näyttöön perustuvia seurantavälineitä. Tiedonannossaan ”Eurooppa 2020 -strategiaa
tukeva talousarvio” (KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011) komissio totesi, että
kun otetaan huomioon EU:n talousarvion rajoitteet, GMES-ohjelmaa ehdotetaan
rahoitettavaksi monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolelta vuosina 2014–2020.
Parlamentti hylkäsi tämän ehdotuksen 16. helmikuuta 2012 annetussa
päätöslauselmassaan P7_TA(2012)0062. Monivuotisesta rahoituskehyksestä 7.–8.
helmikuuta 2013 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan, että ohjelma
olisi rahoitettava rahoituskehyksen alaotsakkeesta 1a niin, että määrärahojen
enimmäismäärä olisi 3,786 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hinnat), josta olisi
säädettävä monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa. 2. KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN
TULOKSET Sen jälkeen kun Euroopan komission
GMES-toimisto perustettiin vuonna 2006, sidosryhmiä on kuultu säännöllisesti
GMES-ohjelmasta. Kuulemisprosessi käynnistettiin tiedonannolla ”Ympäristön ja
turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES): suunnitelmista totta”[2], ja sen
perusteella annettiin vuonna 2008 tiedonanto ”Ympäristön ja turvallisuuden
maailmanlaajuinen seuranta (GMES): tavoitteena turvallisempi planeetta”[3]. Lisää
kuulemisia järjestettiin laadittaessa komission ehdotusta asetukseksi Euroopan
maanhavainnointiohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta (2011–2013)[4] sekä
tiedonantoa ”Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES):
avaruuskomponentin haasteet ja uudet vaiheet”[5]. GMES-asetuksen tultua voimaan vuonna 2010
jäsenvaltioita ja käyttäjiä on kuultu edelleen asetuksella perustettujen uusien
hallintoelinten, GMES-komitean ja viranomaiskäyttäjien edustajista koostuvan
käyttäjäfoorumin kautta. Kuulemisessa on vahvistunut, että
Copernicus-ohjelma herättää kiinnostusta ja sille on tarvetta, ja nyt – kun
siitä todella on tulossa EU:n ohjelma – siinä keskitytään erilaisiin
suunnitteluvaihtoehtoihin, etenkin Copernicus-palvelujen osalta. Sidosryhmät
ovat tuoneet esiin, että Copernicus-palveluista tulevien tietojen keskeytymätön
ja taattu saanti on keskeistä, jotta ohjelma onnistuisi ja sen edut
materialisoituisivat täysimittaisesti. Vuonna 2011 tehtiin vaikutustenarviointi,
jonka keskeiset päätelmät julkaistiin asiakirjassa SEC(2011) 867 final
(28.6.2011), joka oli liitteenä monivuotista rahoituskehystä koskevassa
komission ehdotuksessa (KOM(2011) 500). Vaikutustenarviointi on nyt hyväksytty
ja vaikutustenarviointilautakunnan suositukset otettu huomioon. Vuoden 2011
jälkeen on tapahtunut muutos poliittisissa näkökannoissa Copernicus-ohjelman
monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoittamisen hyödyllisyydestä. Sen vuoksi
komissio katsoo, että nyt on aika tehdä virallinen ehdotus. On kuitenkin huomattava, että ehdotusta täytyi
mukauttaa monivuotisessa rahoituskehyksessä sovitun rahoituskaton mukaisesti;
siinä leikattiin komission alkuperäisestä ehdotuksesta yli 2 miljardia euroa. Palvelujen
tarjoamisen säilyttämiseksi komission oli leikattava avaruuskomponentin
kehittämisestä, jotta voidaan uudistaa ja nykyaikaistaa seurantakapasiteettia. ESA
tulee olemaan vastuussa Sentinel-satelliittien uuden sukupolven kehittämisestä. Kysymys Copernicus-avaruuskomponentin
resurssien omistajuudesta on tärkeä, eikä sitä voida tarkastella erillään
niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, joita tällaisesta omistajuudesta
omistajalle aiheutuu. Omistajalla on kaikki mahdolliset oikeudet, mukaan
luettuna käyttö-, siirto- ja hävittämisoikeus. Kun tehdään päätöstä avaruuskomponentin
resurssien omistajuuden vastaanottamisesta, on erotettava toisistaan kaksi
vaihetta: Ensimmäisen vaiheen eli nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana
EU vain osallistui ESAn ohjelmaan noin 30 prosentin osuudella, eikä sillä ollut
rahoitusta, jotta se olisi voinut omaksua johtoaseman Copernicus-ohjelman
avaruuskomponentin muokkauksessa. Lisäksi EU:n varat olivat enimmäkseen
seitsemännen puiteohjelman määrärahoja, joilla ei ollut tarkoitus rahoittaa
toimintaohjelmaa pysyvästi. Sen vuoksi EU ei kyennyt omaksumaan omistajuutta
tässä vaiheessa. Toinen vaihe alkaa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen
myötä. Se muuttaa tilannetta perusteellisesti siltä osin, että nyt EU pystyy
rahoittamaan 100 prosenttia Copernicus-ohjelman avaruuskomponentin useimmista
osista, mukaan luettuna maasegmentti ja satelliittien toimintakustannukset. Tässä uudessa tilanteessa, jota tarkoitetaan
19 artiklassa, satelliittien omistajuutta on tarkasteltava uudelleen.
Asetuksessa säädetään vaihtoehdosta, jonka mukaan EU tai erikseen nimetty elin
tai rahasto voisi ottaa vastaan omistajuuden ESAlta. Omistajuuden siirtoon
liittyen on arvioitava eri vaihtoehtoja ottaen huomioon asiaankuuluvat tekijät,
kuten satelliittien toiminta, tietojen laillinen omistajuus, tietojen saantia
koskevat ehdot sekä resurssien arvo. Näitä vaihtoehtoja pohditaan vain, jos
EU:n omistajuuteen liittyvät haitat vaikuttavat olevan suuremmat kuin edut.
Omistajuuden siirto EU:lta voisi tapahtua vain delegoidulla säädöksellä. Vaihtoehtona voitaisiin harkita myös tietojen
ostojärjestelmää. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen
189 artikla huomioon ottaen tämä ehdotus koskee uutta Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetusta Copernicus-ohjelman perustamisesta. Siinä keskitytään
seuraaviin pääkohtiin: (1)
nimen muutos Copernicus-ohjelmaksi; (2)
GMES-ohjelman hallinto sen operationaalisessa
vaiheessa, jotta komissio voi siirtää tehtäviä eri toimijoille; (3)
rahoitus vuosina 2014–2020. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Tämän asetusehdotuksen liitteenä olevassa
rahoitusselvityksessä esitetään viitteelliset budjettimäärärahat, jotka ovat
vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen mukaiset niin, että
määrärahojen enimmäismäärä on 3 786 miljoonaa euroa (vuoden 2011
hintoina), joka vastaa 4 291:tä miljoonaa euroa nykyhinnoin. 5. LISÄTIEDOT Komissio voi antaa delegoituja säädöksiä
tiettyjen ehdotuksessa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. 2013/0164 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Copernicus-ohjelman perustamisesta ja
asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN
UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 189 artiklan 2 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission
ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä
hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon[6],
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[7], noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä sekä katsovat seuraavaa: (1) Ympäristön ja turvallisuuden
maailmanlaajuinen seuranta (Global Monitoring for Environment and Security,
GMES) on ollut maan seurantaan liittyvä hanke, jota johtaa unioni ja joka
toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön ESAn
kanssa. GMES-ohjelma sai alkunsa toukokuussa 1998, jolloin Euroopan
avaruustoiminnan kehittämiseen osallistuvat instituutiot antoivat yhteisen
julistuksen, nk. Bavenon manifestin. Manifestissa peräänkuulutettiin
pitkäaikaista sitoutumista avaruussijoitteisten ympäristönseurantapalvelujen
kehittämiseen, jossa hyödynnetään ja kehitetään edelleen eurooppalaista
osaamista ja teknologiaa. Vuonna 2005 unioni teki strategisen valinnan
riippumattoman eurooppalaisen maanseurantakapasiteetin kehittämisestä, jotta
voidaan tarjota palveluja ympäristö- ja turvallisuusalalla[8]; tämän
tuloksena annettiin 22 päivänä syyskuuta 2010 Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetus (EU) N:o 911/2010[9]
Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta (2011–2013). (2) Copernicus-ohjelmaa olisi
pidettävä Euroopan panoksena maapallon tilan seurantaa käsittelevän ryhmän
(Group on Earth Observations, GEO) puitteissa kehitettävän maailmanlaajuisen
maanhavainnointijärjestelmän (Global Earth Observation System of Systems,
GEOSS) rakentamiseen. (3) Kyseisen aloitteen tulosten
perusteella asetuksella (EU) N:o 911/2010 perustettiin Euroopan
maanseurantaohjelma (GMES) ja annettiin säännöt sen ensivaiheen toiminnan
täytäntöönpanoa varten. (4) Asetuksella (EU) N:o 911/2010
perustetun ohjelman olisi jatkuttava uuden monivuotisen rahoituskehyksen
puitteissa, mutta ohjelmasta käytettävän lyhenteen ’GMES’ sijaan sen nimeksi
olisi muutettava ’Copernicus’, joka olisi kansalaisille suunnatun viestinnän
kannalta käyttökelpoisempi. Komissio on rekisteröinyt tavaramerkin, jotta
unionin toimielimet voivat käyttää sitä ja lisensoida sen käytön muille asiaan
liittyville käyttäjille, etenkin ydinpalvelujen tarjoajille. (5) Copernicus-ohjelman
tavoitteena on tarjota ympäristö- ja turvallisuusalaa koskevia tarkkoja ja
luotettavia tietoja, jotka on räätälöity käyttäjien tarpeiden mukaan ja jotka
tukevat muuta unionin politiikkaa, etenkin sisämarkkinoihin, liikenteeseen,
ympäristöön, energiaan, pelastuspalvelutoimiin, kolmansien maiden kanssa
tehtävään yhteistyöhön ja humanitaarisiin avustustoimiin liittyvää. Siinä
hyödynnetään Euroopassa olemassa olevaa kapasiteettia, jota täydennetään
uusilla yhteisesti kehitetyillä resursseilla. (6) Copernicus-ohjelma olisi
toteutettava johdonmukaisesti suhteessa asiaan liittyviin unionin muihin
toimintalinjoihin, välineisiin ja toimiin – eritoten ympäristö- ja
ilmastonsuojelutoimiin sekä välineisiin turvallisuuden, henkilötietojen suojan,
kilpailukyvyn ja innovaation, koheesion, tutkimuksen, liikenteen, kilpailun ja
kansainvälisen yhteistyön alalla – sekä suhteessa maailmanlaajuiseen
satelliittinavigointijärjestelmään (Global Navigation Satellite Systems, GNSS)
liittyvään eurooppalaiseen ohjelmaan. Copernicus-tietojen olisi lisäksi
pysyttävä yhdenmukaisina jäsenvaltioiden paikkaviitetietojen kanssa ja tuettava
toimia, joilla kehitetään unionin paikkatietoinfrastruktuuria, joka on
perustettu Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE)
perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2007 annetulla Euroopan parlamentin
ja neuvoston direktiivillä 2007/2/EY[10].
Copernicus-ohjelman olisi lisäksi täydennettävä yhteistä
ympäristötietojärjestelmää (Shared Environmental Information System, SEIS) ja
hätätilanteiden hallintaan liittyviä unionin toimia. (7) Copernicus-ohjelma
toteutetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020
-strategian puitteissa. Sillä on tarkoitus hyödyttää unionin eri
toimintalinjoja ja edistää Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden
saavuttamista, etenkin laatimalla toimiva avaruuspolitiikka, jolla tarjotaan
välineet joidenkin keskeisten globaaleiden haasteiden ratkaisemiseksi ja
ilmastonmuutosta ja energian kestävyyttä koskeviin tavoitteisiin pääsemiseksi. (8) Copernicus-ohjelmassa voidaan
hyödyntää Horisontti 2020 -ohjelman, unionin tutkimuksen ja innovoinnin
puiteohjelman (2014–2020), tuottamia tuloksia, etenkin sen toimia, jotka
koskevat kaukokartoitus-, ilmassa käytettävää ja in situ ‑teknologiaa ja
-tietoja käyttävän uuden maanseurantateknologian ja -sovellusten tutkimusta ja
innovointia mittaviin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi. (9) Copernicus-ohjelmassa olisi
tavoitteiden saavuttamiseksi hyödynnettävä unionin itsenäistä kapasiteettia
avaruudesta suoritettavan seurannan osalta ja tarjottava operationaalisia
palveluja ympäristön, pelastuspalvelutoimien ja turvallisuuden alalla. Siinä
olisi hyödynnettävä myös jäsenvaltioiden toimittamia käytettävissä olevia in
situ ‑tietoja. Operationaalisten palvelujen tarjoaminen riippuu
Copernicus-ohjelman avaruuskomponentin toimivuudesta ja turvallisuudesta.
Avaruuskomponentin toiminnalle suurin uhka on kasvava riski yhteentörmäyksestä
muiden satelliittien ja avaruusromun kanssa. Sen vuoksi Copernicus-ohjelmasta
olisi tuettava toimia, joilla pyritään vähentämään tällaisia riskejä, etenkin
edistämällä avaruusvalvonnan ja ‑seurannan tukiohjelman perustamisesta
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen [XXX][11]
täytäntöönpanoa. (10) Copernicus-toimiin vuosiksi
2014–2020 osoitetut enimmäismäärärahat ovat 3 786 miljoonaa euroa (vuoden 2011
hintoina); niitä varten on luotu erillinen budjettikohta unionin yleisen
talousarvion otsakkeen 1a osastossa 2. Komissiolle Copernicus-ohjelman
koordinoinnista aihetuvat henkilöstö- ja hallintokustannukset olisi
rahoitettava unionin talousarviosta. (11) Copernicus-ohjelman
täytäntöönpanon ja sen pitkän aikavälin suunnittelun parantamiseksi komission
olisi hyväksyttävä vuotuinen työohjelma monivuotisia suunnitelmia koskevien
prioriteettien, tavoitteiden ja strategioiden mukaisesti. (12) Copernicuksen olisi oltava
käyttäjälähtöinen ohjelma, mikä edellyttää käyttäjien jatkuvaa ja todellista
osallistumista varsinkin palveluvaatimusten määrittelyyn ja validointiin. (13) Copernicus-ohjelman
kansainvälinen ulottuvuus on erityisen merkityksellinen tietojenvaihdon samoin
kuin seurantainfrastruktuurin käyttömahdollisuuksien kannalta. Tällainen
vaihtojärjestelmä on kustannustehokkaampi kuin tiedonostojärjestelmä ja
vahvistaa ohjelman globaalia ulottuvuutta. (14) Euroopan talousalueesta
tehdyssä sopimuksessa sekä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kanssa
tehdyissä puitesopimuksissa määrätään kyseisten maiden osallistumisesta unionin
ohjelmiin. Muiden kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen
osallistuminen olisi mahdollistettava kansainvälisillä sopimuksilla. (15) Jäsenvaltioiden, kolmansien
maiden ja kansainvälisten järjestöjen olisi voitava osallistua ohjelmien
rahoitukseen asianmukaisten sopimusten perusteella. (16) Komissiolla olisi oltava
yleisvastuu Copernicus-ohjelmasta. Komission olisi määriteltävä ohjelman
prioriteetit ja tavoitteet ja varmistettava sen yleinen koordinointi ja
valvonta. (17) Kun otetaan huomioon
Copernicus-ohjelman yhteistyökumppanuusulottuvuus ja jotta vältettäisiin
teknisen asiantuntemuksen päällekkäisyys, ohjelman täytäntöönpano olisi
siirrettävä tahoille, joilla on asianmukainen tekninen ja ammatillinen
kapasiteetti. (18) Copernicus-ohjelman
täytäntöönpanossa komissio voi tarpeen mukaan tukeutua toimivaltaisiin unionin
virastoihin, jollaisia ovat esimerkiksi Euroopan ympäristökeskus (EEA),
Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä
huolehtiva virasto (FRONTEX), Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) sekä
Euroopan unionin satelliittikeskus (EUSC), tai muihin asianmukaisiin elimiin,
joille tehtävät voidaan siirtää unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista
varainhoitosäännöistä 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012[12] 58 artiklan mukaisesti. (19) Asetuksen (EU, Euratom) N:o
966/2012 61 artiklan 2 kohdan mukaisesti niiden tahojen, jäljempänä ’toimijat’,
valinnassa, joille komissio voi siirtää tehtävien toteuttamisen, olisi
noudatettava avointa menettelyä, joka perustuu puolueettomiin perusteisiin,
eikä se saa aiheuttaa eturistiriitaa. Asiaan liittyvien tehtävien erityisluonne
huomioon ottaen tässä tapauksessa valittiin kiinnostuksenilmaisupyyntöön
perustuva ad hoc -menettely, jolla kartoitetaan potentiaaliset tahot, jotka
soveltuisivat parhaiten toimijoiksi, joille voidaan siirtää Copernicus-ohjelman
välilliseen hallinnointiin liittyviä tehtäviä. (20) Komission olisi valvottava
Copernicus-ohjelman toimijoita, mutta niillä olisi oltava riittävä itsenäisyys,
jotta ne voivat toteuttaa niille annetut tehtävät. Niiden olisi toimitettava
komissiolle vuotuinen työohjelma sekä vuotuinen täytäntöönpanoraportti. (21) On tärkeää, että komissiolla
on SEUT-sopimuksen 317 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi
käytettävissään tarvittavat keinot, jotta se voi valvoa niiden tahojen toimia,
joille se on siirtänyt Copernicus-ohjelman täytäntöönpanotehtäviä. Tähän
sisältyvät sille asetuksella (EU, Euratom) N:o 996/2012 jo siirretty toimivalta
mutta myös mahdollisuus antaa ohjeita toimijalle ja tehdä tarkastuksia. Etenkin
kiireellisissä tai ennakoimattomissa sekä kaikissa sellaisissa tilanteissa,
joissa toimija ei pysty toteuttamaan tehtäviään, komission olisi voitava
peruuttaa tehtävien siirtäminen ja toimia kyseisen toimijan sijasta. Tämän
mahdollisuuden harjoittamisen pitäisi olla suhteessa saavutettaviin
tavoitteisiin, minkä vuoksi tehtävien siirtämistä koskeva sopimus olisi
keskeytettävä ajaksi, joka tarvitaan vaadittujen toimien toteuttamiseen. (22) Jotta Copernicus-ohjelman
tavoite voitaisiin saavuttaa kestävällä tavalla, on tarpeen koordinoida
Copernicus-toimintaan osallistuvien eri kumppanien toimia sekä kehittää,
perustaa ja tarjota palvelu- ja seurantakapasiteetti, joka vastaa käyttäjien
tarpeita. Tähän liittyen komitean olisi autettava komissiota huolehtimaan
unionin, jäsenvaltioiden ja hallitusten välisten järjestöjen
Copernicus-panostusten koordinoinnista hyödyntämällä parhaalla mahdollisella
tavalla nykyistä kapasiteettia ja määrittelemällä sellaiset puutteet, joihin on
tarpeen puuttua unionin tasolla. Sen olisi myös avustettava komissiota
Copernicus-ohjelman yhdenmukaisen täytäntöönpanon seurannassa. (23) Niiden toimijoiden työtä,
joille komissio on siirtänyt tehtäviä, olisi myös mitattava
tulosindikaattoreiden perusteella. Näin Euroopan parlamentti ja neuvosto
saisivat osviittaa Copernicus-toimien ja ohjelman täytäntöönpanon
edistymisestä. (24) Copernicus-ohjelman puitteissa
tuotetut tiedot olisi asetettava käyttäjien saataville täysimääräisesti,
avoimesti ja maksuttomasti, jotta voidaan edistää niiden käyttöä ja jakamista
ja vahvistaa maanseurantamarkkinoita Euroopassa, etenkin tuotantoketjun
loppupään sektorilla, ja mahdollistaa näin kasvu ja työpaikkojen luominen. (25) Jos Copernicus-tietojen tai
kolmannen osapuolen tietojen saanti tai käyttö saattaa vaarantaa unionin ja sen
jäsenvaltioiden turvallisuuden tai uhata niiden ulkosuhteita, komissio
rajoittaa niiden saatavuutta tai myönnettyjä lisenssejä. (26) Kysymys
Copernicus-avaruuskomponentin resurssien omistajuudesta on tärkeä, eikä sitä
voida tarkastella erillään niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, joita
tällaisesta omistajuudesta omistajalle aiheutuu. Unionista olisi tultava
omistaja, jotta se saisi käyttö-, siirto- ja hävittämisoikeudet.
Sentinel-satelliittien tapauksessa omistajuuteen liittyy erityisesti oikeus
päättää tietopolitiikasta ja hallinnoida sen täytäntöönpanoa, valita
Sentinel-satelliittien hyödyntämismalli ja toimija sekä tehdä kansainvälisiä
sopimuksia kolmansien maiden kanssa muun muassa satelliittitietojen
jakamisesta. (27) Euroopan unionin taloudellisia
etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin
toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja
tutkiminen sekä menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti
käytettyjen varojen takaisinperintä ja tapauksen mukaan hallinnolliset tai
taloudelliset seuraamukset asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti. (28) Voidakseen lisätä
Copernicuksen arvoa käyttäjien kannalta komission apuna olisi oltava väli- ja
loppukäyttäjien edustajia, jäsenvaltioiden asiantuntijoita, myös
asianmukaisista kansallisista virastoista, tai riippumattomia asiantuntijoita. (29) Jotta voidaan varmistaa
asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset vuotuisen työohjelman,
monivuotisen suunnitelman (2014–2020) ja niiden toimenpiteiden hyväksymistä
varten, joilla edistetään jäsenvaltioiden lähentymistä Copernicus-tietojen
käytössä ja niiden maanseurantaan liittyvän teknologian ja kehittämisen
käyttömahdollisuuksia, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa.
Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista,
joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä,
16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen
(EU) N:o 182/2011[13]
mukaisesti. (30) Jäsenvaltioille
tiedottamiseksi ja päätöksenteon puolueettomuuden noudattamiseksi olisi
käytettävä neuvoa-antavaa menettelyä sellaisten toimenpiteiden hyväksymiseksi,
joilla edistetään jäsenvaltioiden lähentymistä Copernicus-tietojen käytössä ja
niiden maanseurantaan liittyvän teknologian ja kehittämisen
käyttömahdollisuuksia. Vuotuisen työohjelman ja monivuotisen suunnitelman
(2014–2020) hyväksymiseksi olisi käytettävä tarkastelumenettelyä, kun otetaan
huomioon, että säädös liittyy ohjelmaan, jolla on merkittäviä vaikutuksia. (31) Jotta voidaan ottaa huomioon
mahdolliset turvallisuusriskit sekä kaistanleveyksiin liittyvät ja muut
tekniset rajoitukset, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siltä
osin kuin on kyse operationaalisiin palveluihin tarvittavista
tietovaatimuksista, Copernicus-tietojen käyttömahdollisuuksia, rekisteröintiä
ja käyttöä koskevista ehdoista ja menettelyistä, Copernicus-ohjelmaan
kuulumattomille vastaanottoasemille siirrettyjen satelliittitietojen siirtoa ja
käyttöä sekä Copernicus-tietojen arkistointia koskevista ehdoista ja
menettelyistä, Copernicus-tietojärjestelmän häiriöiden ehkäisemiseksi
tarvittavista erityisistä teknisistä kriteereistä ja Copernicus-tietojen
levittämisen rajoittamista koskevista kriteereistä eturistiriitojen tai
turvallisuusnäkökohtien vuoksi sekä turvallisuusarvioinnin toimivuutta
koskevista kriteereistä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa
valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla.
Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan
varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille
ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. (32) Tämän asetuksen nojalla
rahoitettua toimintaa olisi seurattava ja arvioitava mahdollisia mukautuksia ja
uusia kehitysaskelia varten. (33) Jäsenvaltiot eivät voi
riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on
Copernicus-ohjelman perustaminen, koska siihen sisältyy myös
yleiseurooppalainen kapasiteetti, mikä edellyttää unionin tasolla koordinoitua
palvelujen tarjontaa kaikissa jäsenvaltioissa, vaan tavoite voidaan toiminnan
laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa
toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun
toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun
suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on
tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. (34) Sen vuoksi on tarpeen kumota
asetus (EU) N:o 911/2010, jotta voidaan luoda asianmukaiset hallinta- ja
rahoituspuitteet ja varmistaa täysin toimiva Copernicus-ohjelma vuodesta 2014 eteenpäin,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla
Aihe Tällä asetuksella perustetaan
maanseurantaohjelma, Copernicus-ohjelma, ja annetaan säännöt sen toteutuksesta. 2 artikla
Yleiset tavoitteet 1. Copernicus-ohjelmalla
edistetään seuraavia yleistavoitteita: (a)
suojellaan ympäristöä ja annetaan tukea
pelastuspalvelu- ja turvallisuustoimiin; (b)
tuetaan kasvua edistävää Eurooppa 2020 -strategiaa
edistämällä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteita; etenkin
edistetään talouden vakautta ja kasvua vauhdittamalla kaupallisten sovellusten
kehittämistä. 2. Avaruudesta suoritettavan
seurannan tuloksena saatujen alkuperäisten tietojen ja käytettävissä olevista
in situ ‑tiedoista tuotettujen tietojen, jäljempänä ’Copernicus-tiedot’,
on oltava tarkkoja ja luotettavia, niitä on toimitettava pitkäaikaisesti ja
kestävästi, ja niiden on vastattava Copernicus-käyttäjäyhteisöjen vaatimuksiin.
Tietojen on oltava saatavilla täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti
tässä asetuksessa tai sen perusteella määritettyjen edellytysten mukaisesti. 3. Edellä olevan 2 kohdan
mukaisilla Copernicus-käyttäjäyhteisöillä tarkoitetaan eurooppalaisia
valtakunnallisia, alueellisia tai paikallisia elimiä, joille on uskottu
julkisen palvelun tai politiikan määrittely, täytäntöönpano, täytäntöönpanon
valvonta tai seuranta 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla aloilla. 4. Edellä olevassa 1 kohdassa
tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista mitataan seuraavilla
tulosindikaattoreilla: (c)
saataville asetetut tiedot ympäristöä,
pelastuspalvelua ja turvallisuutta koskevien palvelutason toimitusvaatimusten
mukaisesti; (d)
eurooppalaisten tuotantoketjun loppupään
toimijoiden markkina-asema ja kilpailukyky. 3 artikla
Erityiset tavoitteet 1. Edellä olevassa 2 artiklassa
kuvattujen yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi Copernicus-ohjelmassa olisi
käsiteltävä käyttäjien tarpeita ja tarjottava 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut
operationaaliset palvelut. Tätä tavoitetta mitataan tietojen käytöllä
mittaamalla edistystä käyttäjien lukumäärässä, käytettyjen tietojen ja
lisäarvoa tuottavan tiedon määrää sekä tiedon leviämisen laajuutta
jäsenvaltioissa. 2. Copernicus-ohjelman on
tarjottava itsenäisestä unionin maanseurantakapasiteetista saatavien
avaruudesta suoritettavan seurannan tulosten kestävä ja luotettava saanti ja
hyödynnettävä olemassa olevia resursseja ja valmiuksia ja täydennettävä niitä
tarpeen mukaan. Tätä tavoitetta mitataan avaruusinfrastruktuurin toteutuksen
tason perusteella ottaen huomioon käyttöön otetut satelliitit ja niiden tuottamat
tiedot. 4 artikla
Copernicus-palvelujen ala Copernicus-palveluihin, joita tarkoitetaan 3
artiklan 1 kohdassa, kuuluvat seuraavat: 3. Operatiiviset palvelut: (a)
Ilmakehän seurantapalveluilla tarjotaan tietoja
ilmanlaadusta Euroopan laajuisesti ja ilmakehän kemiallisesta koostumuksesta
maailmanlaajuisesti. Sen avulla tarjotaan tietoa varsinkin ilmanlaadun
seurantajärjestelmille paikallisesta kansalliseen tasoon, ja sen tarkoituksena
on edesauttaa ilmakehän kemiallisten ilmastomuuttujien seurantaa. (b)
Meriympäristön seurantapalveluilla tarjotaan tietoa
valtamerien ja merien ekosysteemien tilasta ja dynamiikasta sekä maailman
valtamerillä että Euroopan alueilla. (c)
Maakartoituspalveluilla tarjotaan tietoa
biodiversiteetin, maaperän, vesien, metsien ja luonnonvarojen ympäristönseurannan
tueksi maailmanlaajuiselta tasolta paikallistasolle sekä ympäristö-,
maatalous-, kehitys-, energia-, kaupunkisuunnittelu-, infrastruktuuri- ja
liikennepolitiikan yleistä täytäntöönpanoa varten. (d)
Ilmastonmuutoksen seurantapalveluilla tarjotaan
tietoa tietopohjan parantamiseksi, jotta voidaan tukea sopeutumis- ja
hillitsemispolitiikkaa. Sillä edistetään erityisesti olennaisten
ilmastomuuttujien sekä ilmastoanalyysien ja ‑ennusteiden tarjoamista
ajallisilla ja paikallisilla skaaloilla, jotka ovat merkityksellisiä
sopeutumis- ja hillitsemisstrategioille eri aloilla, joilla saadaan
sektorikohtaisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä unionissa. (e)
Hätätilanteiden hallintapalvelulla tarjotaan tietoa
hätätilanteiden hallintaa varten eri tyyppisistä katastrofeista, kuten
ilmastoon liittyvistä tai geofysikaalisista, ihmisen tahallaan tai tahattomasti
aiheuttamista tai muista humanitaarisista kriiseistä, sekä ehkäisy-, valmius-,
reagointi- ja jälkihoitotoimia varten. (f)
Turvallisuuspalveluilla tarjotaan tietoa Euroopan
turvallisuushaasteiden tueksi parantamalla kriisien ehkäisy-, valmius- ja
reagointivalmiuksia etenkin rajavalvonnan ja merialueiden valvonnan osalta,
mutta myös unionin ulkoisten toimien tueksi havaitsemalla ja seuraamalla
alueiden välisiä turvallisuusuhkia, riskinarvioinnilla ja
varhaisvaroitusjärjestelmillä sekä kartoittamalla ja seuraamalla raja-alueita. 4. Kehitystoimet koostuvat
operationaalisten palvelujen laadun ja suorituskyvyn parantamisesta, mukaan
luettuna niiden kehittäminen ja mukauttaminen, ja operationaalisten riskien
välttämisestä tai vähentämisestä. 5. Tukitoimet koostuvat
toimenpiteistä, joilla edistetään operationaalisten palvelujen käyttöä
käyttäjien parissa ja tuotantoketjun loppupään sovellusten kautta, sekä
tiedotus- ja tiedonlevitystoimista. 5 artikla
Avaruuskomponentti Copernicus-ohjelman avaruuskomponentti tarjoaa
avaruudesta suoritettavaa seurantaa 2 ja 3 artiklassa tarkoitettujen
tavoitteiden saavuttamiseksi, ja se palvelee pääasiassa 4 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettuja operationaalisia palveluja. Copernicus-ohjelman
avaruuskomponentti sisältää seuraavat toimet: (a)
Tarjotaan avaruudesta suoritettavaa seurantaa,
mukaan luettuna seuraavat: –
Copernicus-avaruusinfrastruktuurin toiminta, myös
satelliittien toimeksiannot, satelliittien seuranta ja valvonta, tietojen
vastaanotto, käsittely, arkistointi ja levittäminen sekä jatkuva kalibrointi ja
validointi; –
in situ -tietojen tarjoaminen avaruudesta
suoritettavan seurannan kalibrointia ja validointia varten; –
Copernicus-avaruusinfrastruktuuria täydentävien
kolmannen osapuolen avaruustutkimushankkeita koskevan tiedon tarjoaminen,
arkistointi ja levittäminen; –
Copernicus-avaruusinfrastuktuurin ylläpito. (b)
Toteutetaan toimia vastauksena käyttäjien
kehittyviin tarpeisiin, mukaan luettuna seuraavat: –
seurannassa olevien aukkojen yksilöiminen ja uusien
avaruustutkimushankkeiden eritelmät käyttäjien vaatimusten perusteella –
Copernicus-avaruuskomponentin nykyaikaistamiseen ja
täydentämiseen tähtäävä kehitystyö, mukaan luettuna avaruusinfrastuktuurin
uusien elementtien suunnittelu ja hankinta. (c)
Edistetään satelliittien suojaamista törmäysriskiä
vastaan. 6 artikla
In situ -komponentti Copernicus-ohjelman in situ -komponentti
sisältää seuraavat toimet: (a)
in situ -tietojen keräämisen ja tarjoamisen
koordinointi ja yhdenmukaistaminen, in situ -tietojen tarjoaminen
operationaalisille palveluille, mukaan luettuna kolmannen osapuolen in situ ‑tiedot
kansainvälisellä tasolla; (b)
in situ -seurantatietojen palveluvaatimuksia
koskeva tekninen apu komissiolle; (c)
yhteistyö in situ -toimijoiden kanssa in situ ‑seurantainfrastruktuuriin
ja ‑verkostoihin liittyvien kehitystoimien johdonmukaisuuden
edistämiseksi. 7 artikla
Rahoitus 1. Copernicus-ohjelmalle
vuosiksi 2014–2020 myönnettävät kokonaismäärärahat ovat enintään 3 786
miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina). 2. Budjettivallan käyttäjä
myöntää vuosittain määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.
Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat
talousarviositoumukset voidaan jakaa vuosieriin useiden vuosien ajalle. 3. Copernicus-ohjelman
määrärahoista voidaan kattaa myös ohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden
saavuttamisen edellyttämistä valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja
arviointitoimista aiheutuvat menot ja erityisesti selvityksistä ja kokouksista
aiheutuvat menot, tiedotus- ja viestintämenot sekä tietojen käsittelyyn ja
tiedonvaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkostoihin liittyvät menot. Tämän
asetuksen mukaisesti viestintätoimiin myönnettyjä resursseja voidaan myös
käyttää oikeasuhteisesti unionin poliittisia prioriteetteja koskevan
toimielinten viestintätoiminnan kattamiseen. 4. Muille elimille siirrettyihin
tehtäviin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 164 ja 165
artiklassa tarkoitettua menettelyä. 8 artikla
Komission työohjelma Komissio hyväksyy Copernicus-ohjelman kunakin
täytäntöönpanovuotena työohjelman asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 84
artiklan mukaisesti. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään tämän asetuksen
21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. 9 artikla
Yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa 1. Komissio tekee
jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä parantaakseen tietojen vaihtoa niiden
välillä ja lisätäkseen Copernicus-ohjelmassa käytettävissä olevien tietojen
määrää. 2. Komissio voi hyväksyä
toimenpiteitä edistääkseen jäsenvaltioiden lähentymistä Copernicus-tietojen
käytössä ja maanseurantaan liittyvän teknologian ja kehityksen
hyödyntämismahdollisuuksia. Tällaisilla toimenpiteillä ei saa olla vapaata
kilpailua vääristäviä vaikutuksia. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset
hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä
noudattaen. 10 artikla
Kansainvälinen yhteistyö 1. Unioni, jota edustaa
komissio, voi tehdä sopimuksia seuraavien kolmansien maiden kanssa: (a)
Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maat, jotka ovat
ETA-sopimuksen sopimuspuolia, ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti; (b)
ehdokasmaat sekä mahdolliset ehdokasmaat näiden
maiden unionin ohjelmiin osallistumista koskevista yleisperiaatteista tehtyjen
puitesopimusten tai assosiaatiosopimusten lisäpöytäkirjojen mukaisesti; (c)
Sveitsi, muut kolmannet maat, joita ei mainita a
tai b alakohdassa, sekä kansainväliset järjestöt Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti tehdyissä unionin ja kyseisten kolmansien
maiden tai kansainvälisten järjestöjen välisissä sopimuksissa vahvistettujen
osallistumiseen sovellettavien ehtojen ja sääntöjen mukaisesti. 2. Kolmannet maat tai
kansainväliset järjestöt voivat antaa taloudellista tukea tai
luontoissuorituksia ohjelmaan. Taloudellista tukea on käsiteltävä ulkoisina
käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012
21 artiklan 2 kohdan mukaan. Taloudellinen tuki ja luontoissuoritukset ovat
hyväksyttäviä kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön kanssa
tehdyn sopimuksen ehtojen mukaisesti. 11 artikla
Komission tehtävä 1. Komissiolla on yleisvastuu
Copernicus-ohjelmasta. Se määrittää ohjelman prioriteetit ja tavoitteet ja
valvoo sen täytäntöönpanoa, etenkin kustannusten, aikataulun ja tulosten
osalta. 2. Komissio hallinnoi unionin
puolesta ja sen toimivallan alalla suhteita kolmansiin maihin ja
kansainvälisiin järjestöihin ja varmistaa Copernicus-ohjelman koordinoinnin
jäsenvaltioiden, unionin ja kansainvälisen tason toimien kanssa. 3. Komissio koordinoi
jäsenvaltioiden panoksia, joilla tähdätään palvelujen operationaaliseen
toteuttamiseen ja seurantainfrastruktuureista saatavien tietojen, joita
tarvitaan palvelujen toteuttamiseen, pitkän aikavälin saatavuuteen. 4. Komissio varmistaa
Copernicus-ohjelman täydentävyyden ja johdonmukaisuuden muiden asiaan
liittyvien unionin toimintalinjojen, välineiden, ohjelmien ja toimien kanssa. 5. Komissio ottaa käyttäjät
mukaan ja kuulee heitä avoimesti ja säännöllisesti, jotta voidaan yksilöidä
käyttäjävaatimukset unionin ja kansallisella tasolla. 6. Komissio antaa 22 artiklan
mukaisesti delegoituja säädöksiä operationaalisten palvelujen edellyttämien
tietovaatimusten vahvistamisesta ja säätää niiden kehittämisestä. 7. Komissio huolehtii taloudellisista
resursseista Copernicus-ohjelman rahoitusta varten. 12 artikla
Toimijat 1. Komissio voi antaa 4
artiklassa kuvattujen tehtävien hoitamisen osittain tai kokonaan
toimivaltaisten unionin elinten hoidettavaksi, kun se on perusteltua toimen
erityisluonteen ja unionin elimen erityisasiantuntemuksen vuoksi. Tällaisia
virastoja ovat (a)
Euroopan ympäristökeskus (EEA); (b)
Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta
ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex); (c)
Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA); (d)
Euroopan unionin satelliittikeskus (EUSC). 2. Unionin elimen valinnassa on
otettava asianmukaisesti huomioon tehtävien antamisesta syntyvä
kustannustehokkuus ja vaikutus kyseisen elimen hallintorakenteeseen ja sen
taloudellisiin ja henkilöresursseihin. 3. Tämän artiklan mukaisesti
poikkeuksellisesti toimivaltaisille unionin elimille annetut budjetin
täytäntöönpanotehtävät on sisällytettävä tällaisen unionin elimen työohjelmaan
tiedotusta varten. 4. Komissio voi antaa osittain
tai kokonaan 5 artiklan b alakohdassa kuvattujen avaruuskomponentin
kehittämistehtävien hoitamisen Euroopan avaruusvirastolle ESAlle. 5. Komissio voi antaa osittain
tai kokonaan 5 artiklan a alakohdassa kuvattujen avaruuskomponentin
operationaalisten tehtävien hoitamisen ESAlle ja Euroopan
sääsatelliittijärjestölle (EUMETSAT). 6. Komissio voi antaa osittain
tai kokonaan 6 artiklassa kuvattujen in situ ‑komponentin toimintojen
hoitamisen 4 artiklassa kuvatuille palvelujen tarjoajille. 13 artikla
Toimijoiden valinta 1. Edellä olevassa 12 artiklassa
yksilöityjä toimijoita lukuun ottamatta komissio valitsee toimijat, joille se
siirtää tehtävien täytäntöönpanon tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa kuvatun
menettelyn mukaisesti. 2. Komissio julkaisee
potentiaalisille toimijoille suunnatun kiinnostuksenilmaisupyynnön. Pyyntöön on
sisällyttävä poissulkemis- ja valintaperusteet jäljempänä esitetyn menettelyn
mukaisesti. 3. Komissio aloittaa
valintaperusteet täyttävien tahojen kanssa vuoropuhelun avoimella ja
objektiivisella tavalla ja eturistiriitoja välttäen. Vuoropuhelun jälkeen
komissio allekirjoittaa tehtävien siirtämistä koskevan sopimuksen sen tahon tai
niiden tahojen kanssa, jolla/joilla on osoitettu kokemus ja operationaaliset ja
taloudelliset valmiudet. 4. Komissio voi käydä suoria
neuvotteluja ennen tehtävien siirtämistä koskevien sopimusten
allekirjoittamista 12 artiklassa lueteltujen tahojen kanssa tai asianmukaisesti
perustelluissa ja dokumentoiduissa poikkeustapauksissa, etenkin jos (a)
potentiaalisille toimijoille suunnattuun
kiinnostuksenilmaisupyyntöön ei saatu soveltuvia ehdotuksia; (b)
toteutettavilla tehtävillä on erityisominaisuuksia,
jotka edellyttävät tiettyä toimijaa sen teknisen pätevyyden, erikoistumisen tai
hallinnollisten valtuuksien ansiosta; (c)
erittäin kiireellisistä syistä, jotka johtuvat
unionista riippumattomista ennakoimattomista tapahtumista, 2 ja 3 kohdassa
tarkoitetun menettelyn noudattaminen vaarantaisi kohtuuttomasti tehtävien
toteuttamisen. 14 artikla
Toimijoiden valvonta 1. Toimijat voivat toteuttaa
sellaiset lisätehtävät, jotka eivät sisälly tehtävien siirtämistä koskevaan
sopimukseen, ainoastaan komission hyväksynnän jälkeen. Toimija ei voi hakea
lisä- tai täydentävien tehtävien suorittamisesta muuta korvausta tai hyvitystä
kuin kustannusten korvaus. 2. Komissio varmistaa, että
toimijoiden tilit ja muut asiaan liittyvät asiakirjat ja tiedot ovat
täysimääräisesti saatavilla. Komissio voi tehdä tarkastuksia, myös paikan
päällä, joita edellytetään sen varmistamiseksi, noudatetaanko tätä asetusta ja
asiaankuuluvia tehtävien siirtämistä koskevia sopimuksia. 3. Jos sen on perusteltua
kiireellisyyden tai ennakoimattomien tapahtumien vuoksi tai toimijan
perustellusta pyynnöstä, komissio voi toimia toimijan puolesta ja keskeyttää
tehtävien siirtoa koskevan sopimuksen siksi ajaksi kuin on tarpeen vaadittujen
toimien suorittamiseksi. 4. Toimijoiden valitukset, jotka
koskevat sopimusten ja avustusten myöntämistä tehtävien siirtämistä koskevan
sopimuksen tai työohjelman toteuttamisessa, voidaan toimittaa komissiolle.
Tällainen valitus voi kuitenkin koskea vain tarkoituksellista väärinkäytöstä,
törkeää huolimattomuutta tai petosta, ja se voidaan toimittaa vasta kun kaikki
muut toimijan käytössä olevat valituskeinot on käytetty. 15 artikla
Copernicus-ohjelman tietopolitiikka 1. Copernicus-tiedot on
asetettava saataville täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti seuraavien
rajoitusten mukaisesti: (a)
kolmannen osapuolen tietoihin liittyvät
lisenssiehdot; (b)
tietojen formaatit, ominaisuudet ja jakelutavat; (c)
unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuusedut ja
ulkosuhteet; (d)
Copernicus-tietoja tuottavan järjestelmän
häiriöiden vaara turvallisuus- tai teknisistä syistä. 16 artikla
Tietojen saantia ja käyttöä koskevat rajoitukset ja ehdot 1. Komissio voi antaa 22
artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia: (a)
Copernicus-tietojen saantia, rekisteröintiä ja
käyttöä koskevat ehdot ja menettelyt, mukaan luettuna formaatit, ominaisuudet
ja jakelutavat; (b)
Copernicus-ohjelmaan kuulumattomille
vastaanottoasemille siirrettyjen satelliittitietojen siirtoa ja käyttöä
koskevat ehdot ja menettelyt; (c)
Copernicus-tietojen arkistointia koskevat ehdot ja
menettelyt; (d)
Copernicus-tietojärjestelmän häiriöiden
ehkäisemiseksi tarvittavat erityiset tekniset kriteerit, mukaan luettuna
tietojen ensisijainen saanti; (e)
Copernicus-tietojen levittämisen rajoittamista
koskevat kriteerit eturistiriitojen tai turvallisuusnäkökohtien vuoksi; (f)
turvallisuusarvioinnin toimivuutta koskevat
kriteerit. 2. Komissio vahvistaa
asianmukaiset lisenssit Copernicus- ja kolmannen osapuolen tietoja varten ja
Copernicus-ohjelmaan kuulumattomille vastaanottoasemille siirrettyjen
satelliittitietojen latausta varten tämän asetuksen ja 1 kohdassa
tarkoitettujen delegoitujen säädösten mukaisesti. 17 artikla
Turvallisuusetujen suojaaminen 1. Komissio suorittaa ennakolta
Copernicus-tietojen turvallisuusarvioinnin yksilöidäkseen tiedot, jotka ovat
keskeisiä unionin etujen tai kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. 2. Jäsenvaltiot ja
Copernicus-ohjelmaan 10 artiklan mukaisesti osallistuvat kolmannet maat voivat
pyytää komissiota suorittamaan uuden turvallisuusarvioinnin, kun se on
perusteltua turvallisuustilanteen kehityksen vuoksi. 3. Jos ennakolta tehtävä
turvallisuusarviointi ei ole mahdollinen Copernicus-tietojen keruun ja
tuottamisen aikataulun vuoksi, komissio voi tehdä reaaliaikaisia turvallisuusarviointeja. 4. Komissio antaa ohjeita
Copernicus-tietojen levittämistä koskevista rajoituksista yksittäisissä
tapauksissa 16 artiklan 1 kohdan f alakohdan nojalla hyväksyttyjen kriteerien
perusteella. Kiireellisissä tapauksissa komission ohjeet hyväksytään niin
nopeasti kuin on niiden vaikuttavuuden kannalta tarpeen. Komissio toteuttaa
vähiten häiriötä aiheuttavan toimenpiteen ottaen huomioon Copernicus-ohjelman
ja sen tietopolitiikan tavoitteet. Sen ohjeet ovat oikeasuhteisia, myös
ajankohtaisuuden ja alueellisen ulottuvuuden osalta, ja niissä tarkastellaan
kyseessä olevien turvallisuusetujen suojelua ottaen huomioon tietojen saatavuus
muista lähteistä. 18 artikla
Unionin taloudellisten etujen suojaaminen 1. Komissio varmistaa
asianmukaisin toimenpitein, että tämän ohjelman mukaisesti rahoitettavia toimia
toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja
muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla
ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut
määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja
varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia. 2. Komissiolla ja sen edustajilla
sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän
ohjelman mukaisesti rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja
alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia
tarkastuksia. 3. Euroopan
petostentorjuntavirasto (OLAF) voi suorittaa tutkimuksia, myös paikan päällä
tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF)
tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetussa Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1073/1999 ja komission paikan päällä
suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen
taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten
estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa
(Euratom, EY) N:o 2185/96 vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti,
sen selvittämiseksi, onko avustussopimukseen tai avustuspäätökseen tai ohjelman
nojalla rahoitettuun sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja
vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa. 4. Tämän ohjelman
täytäntöönpanosta johtuviin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen
kanssa tehtyihin yhteistyösopimuksiin sekä muihin sopimuksiin,
avustussopimuksiin ja tukipäätöksiin on sisällyttävä määräykset, joilla
nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille
valtuudet toteuttaa tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltuuksiensa
mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista. 19 artikla
Omistajuus 1. Unioni tai erikseen nimetty
elin tai rahasto on kaikkien Copernicus-ohjelmassa luotujen tai kehitettyjen
aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden omistaja, ellei kolmansien osapuolten
kanssa tehdyistä sopimuksista muuta johdu ja ottaen tapauksen mukaan huomioon
olemassa olevat omistusoikeudet. 2. Omistajuuden siirtoa
unionille koskevista ehdoista on määrättävä 1 kohdassa tarkoitetuissa
sopimuksissa. 3. Komissio antaa 22 artiklan
mukaisesti delegoituja säädöksiä sellaisten ehtojen vahvistamiseksi, jotka
koskevat mahdollista myöhempää omistajuuden siirtoa pois unionilta.
Delegoidussa säädöksessä on nimettävä elin tai rahasto avoimia ja objektiivisia
perusteita noudattaen, eikä sen nimeämisestä saa aiheutua eturistiriitoja. 20 artikla
Komission avustaminen 1. Komissiota voivat avustaa
loppukäyttäjien edustajat, riippumattomat asiantuntijat, etenkin
turvallisuuskysymyksissä, ja asiaan kuuluvien kansallisten virastojen
edustajat, etenkin kansalliset avaruusvirastot, ja antaa sille tarvittavaa
teknistä ja tieteellistä asiantuntija-apua ja käyttäjien palautetta. 21 artikla
Komiteamenettely 1. Komissiota avustaa komitea,
jäljempänä ’Copernicus-komitea’. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o
182/2011 tarkoitettu komitea. 2. Kun viitataan tähän kohtaan,
sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa. 3. Kun viitataan tähän kohtaan,
sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. 22 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Siirretään komissiolle valta
antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. 2. Siirretään 16 artiklan 1
kohdassa ja 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja
säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi 1 päivästä tammikuuta 2014. 3. Euroopan parlamentti tai
neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa säädösvallan siirron.
Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan
siirto. Peruuttaminen tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun
kyseinen päätös on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai
jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo
voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4. Heti kun komissio on antanut
delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan
parlamentille ja neuvostolle. 5. Tämän asetuksen 16 artiklan 1
kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti annettu delegoitu säädös tulee
voimaan vain, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto eivät vastusta sitä kahden
kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille
ja neuvostolle, tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen
kyseisen määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio
vastustaa säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa
jatketaan kahdella kuukaudella. 23 artikla
Arviointi 1. Komissio laatii 30 päivään
kesäkuuta 2018 mennessä arviointiraportin Copernicus-ohjelmasta rahoitettujen
kaikkien tehtävien tavoitteiden saavuttamisesta; siinä on käsiteltävä niiden
tuloksia ja vaikutuksia, Euroopan tasolla saatua lisäarvoa ja resurssien käytön
tehokkuutta. Arvioinnissa on erityisesti tarkasteltava kaikkien tavoitteiden
jatkuvaa merkityksellisyyttä sekä toimenpiteiden panosta 2 ja 3 artiklassa
kuvattuihin tavoitteisiin. 2. Komissio tekee 1 kohdassa
tarkoitetun arvioinnin tiiviissä yhteistyössä toimijoiden kanssa, ja
Copernicus-ohjelman käyttäjäyhteisöt tarkastelevat Copernicus-ohjelman
tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja sen panosta 2 ja 3 artiklassa tarkoitettuihin
tavoitteisiin. Komissio toimittaa näiden arvioiden tulokset Euroopan
parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden
komitealle. 3. Komissio voi tehdä tarpeen
mukaan riippumattomien tahojen avustuksella arvioinnin hankkeiden toteutuksessa
käytetyistä menetelmistä ja toteutuksen vaikutuksista määrittääkseen, onko
asetetut tavoitteet saavutettu muun muassa ympäristönsuojelun alalla. 4. Komissio voi pyytää
jäsenvaltiota esittämään erityisen arvioinnin tämän asetuksen puitteissa
rahoitetuista toimista ja niihin liittyvistä hankkeista tai tarvittaessa
antamaan tietoja ja apua, joita kyseisten hankkeiden arviointi edellyttää. 24 artikla
Kumoaminen Kumotaan asetus (EU)
N:o 911/2010. Viittauksia kumottuun
asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen. 25 artikla
Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan
kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan
unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014. Tämä asetus on kaikilta osiltaan
velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston
puolesta Puhemies Puheenjohtaja SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ
RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA 1.1. Ehdotuksen nimi 1.2. Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 1.3. Ehdotuksen
luonne 1.4. Tavoitteet
1.5. Ehdotuksen
perustelut 1.6. Toiminnan
ja sen rahoitusvaikutusten kesto 1.7. Hallinnointitapa
(hallinnointitavat) 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta-
ja raportointisäännöt 2.2. Hallinnointi-
ja valvontajärjestelmä 2.3. Toimenpiteet
petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT
RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen
tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 3.2. Arvioidut
vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
3.2.2. Arvioidut
vaikutukset toimintamäärärahoihin 3.2.3. Arvioidut
vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.4. Yhteensopivuus
nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 3.2.5. Ulkopuolisten
tahojen osallistuminen rahoitukseen 3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN
LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA 1.1. Ehdotuksen nimi Ehdotus
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Copernicus-ohjelman
perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta 1.2. Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[14] Osasto
02: Yritystoiminta Luku
02 06: Copernicus 1.3. Ehdotuksen luonne ¨ Ehdotus/aloite
liittyy uuteen toimeen. ¨ Ehdotus/aloite
liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai
valmistelutoimeen[15].
þ Ehdotus/aloite
liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. ¨ Ehdotus/aloite
liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen. 1.4. Tavoitteet Euroopan maanseurantaohjelman GMES:n
(ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta) uusi nimi on
Copernicus. Se kattaa kaiken toiminnan, jolla varmistetaan tarkkojen ja
luotettavien tietojen keskeytymätön saaminen ympäristöön ja turvallisuuteen
liittyvistä seikoista käyttäjille, jotka ovat vastuussa poliittisesta
päätöksenteosta sekä politiikan täytäntöönpanosta ja seurannasta EU:ssa ja sen
jäsenvaltioissa. Copernicus-ohjelmalla on tarkoitus tarjota seurantatietojen
jatkuva, riippumaton ja luotettava saanti. Copernicus-ohjelma toteutetaan älykästä,
kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian puitteissa.
Sen talouden kasvuun ja vakauteen antama panos, joka saavutetaan vauhdittamalla
lisäarvoa tuottavien kaupallisten sovellusten kehittämistä, tekee siitä osan
teollisuuspolitiikan lippulaivahanketta Eurooppa 2020 -strategian vanavedessä.[16] Copernicus-ohjelmalla edistetään osaltaan
seuraavia yleistavoitteita: (a)
suojellaan ympäristöä ja annetaan tukea
pelastuspalvelu- ja turvallisuustoimiin; (b)
tuetaan kasvua edistävää Eurooppa 2020 -strategiaa
edistämällä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteita; edistetään
etenkin talouden vakautta ja kasvua vauhdittamalla kaupallisten sovellusten
kehittämistä. Copernicus-käyttäjäyhteisöillä tarkoitetaan
eurooppalaisia valtakunnallisia, alueellisia tai paikallisia elimiä, joille on
uskottu julkisen palvelun tai politiikan määrittely, täytäntöönpano,
täytäntöönpanon valvonta tai seuranta asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa
tarkoitetuilla aloilla. Ryhmiä, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten, ovat
esimerkiksi seuraavat: –
Euroopan, valtakunnallisen, alueellisen ja
paikallisen tason viranomaiset (käyttäjinä ja osallistujina), mukaan luettuna
kolmansissa maissa (esimerkiksi osallistuvat maat ja ne maat, jotka ovat GMES:n
ja Afrikka-aloitteen edunsaajia); –
tuotantoketjun loppupään sektori, etenkin
pk-yritykset; ja –
loppukäyttäjät (alue- ja paikallisviranomaiset,
julkiset laitokset, kuten korkeakoulut ja tutkimuskeskukset ja jopa yksittäiset
kansalaiset, jotka käyttävät julkisia palveluja, joiden saanti helpottuu
Copernicuksen avulla), tuotantoketjun loppupään sektorin asiakkaat. 1.4.1. Komission monivuotiset
strategiset tavoitteet, joiden saavuttamista ehdotus tukee Copernicus-ohjelmalla pyritään edistämään
Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita seuraavasti: –
resursseja tehokkaammin hyödyntävä vihreämpi
talous; etenkin ympäristöresurssien, ekosysteemien ja
luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja hallinnointi; tehokkuusetujen
saavuttaminen EU-politiikan paremman täytäntöönpanon valvonnan kautta,
esimerkiksi liikennepolitiikan alalla seuraamalla jäätilannetta, jotta voidaan
parantaa laivareittejä, maatalouspolitiikan alalla tukemalla älykästä
tilanhoitoa, jotta vähennetään tuotantopanosten tarvetta; energiapolitiikan
alalla mittaamalla auringon säteilyä, jota tarvitaan aurinkoenergian
tuottamiseen; –
kilpailukykyisempi talous; teollisuus- ja avaruuspolitiikan lippulaivahankkeena Copernicus-ohjelmalla
pyritään edistämään EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja sen teknologista
etulyöntiasemaa avaruusalalla; sillä pyritään erityisesti luomaan
liiketoimintamahdollisuuksia pk-yrityksille kannustamalla innovaatiota
tuotantoketjun loppupään sektorilla ja kehittämällä uusia palveluita, joissa
hyödynnetään Copernicus-tietoja; –
tietoon perustuva talous; Copernicus-ohjelman avulla pyritään ymmärtämään paremmin globaaleja
haasteita, ja sillä tuetaan tutkimuksen/tieteen kehittämistä tarjoamalla
kriittisiä tietoja; –
innovointiin perustuva talous; Copernicus-ohjelmalla mahdollistetaan erittäin innovatiivisten
tuotantoketjun loppupään palvelujen tuottaminen; sillä pyritään luomaan
yhteistyökumppanuutta tutkimus- ja yrityssektorin välille ja voidaan asettaa
vertailuarvoja tutkimus- ja kehittämistyön siirtämiseksi liiketoimintaan; –
korkean työllisyyden talous; Copernicus-ohjelmalla luodaan lisämahdollisuuksia uusiin työpaikkoihin
kannustamalla erittäin ammattitaitoisten työntekijöiden lisäkysyntää; –
taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen
yhteenkuuluvuus; tarve uusiin maanpäällisiin
infrastruktuureihin etenkin EU-12-maissa; luomalla uusia
liiketoimintamahdollisuuksia pk-yrityksille kaikissa EU:n jäsenvaltioissa
Copernicus-ohjelmalla annetaan pontta niille maille, joiden maa- tai
hätäpalveluiden kehitys laahaa perässä, ja näin ollen edistetään
jäsenvaltioiden välisen yhteenkuuluvuuden lisäämistä koskevan tavoitteen
saavuttamista; Copernicus-palvelut ovat määritelmällisesti Euroopan laajuisia
ja vastaavat Euroopan vaatimuksiin. 1.4.2. Erityistavoite
(erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis-
ja budjetointijärjestelmässä Copernicus-ohjelma koostuu seuraavista
erityistavoitteista: Erityistavoite nro 1: Copernicus-palvelut Copernicus- maakartoituspalvelussa keskitytään
periodiseen maanpeitteenkartoituspalveluun Euroopan, jäsenvaltioiden ja
alueiden tasolla sekä dynaamisiin maankartoitustoimiin. Copernicus-ohjelman meriympäristön
seurantapalveluilla tarjotaan tietoa valtamerien ja merien ekosysteemien
tilasta sekä maailman valtamerillä että Euroopan alueilla. Copernicus-ohjelman
meripalvelujen soveltamisaloihin sisältyvät meriturvallisuus, meriympäristö ja
rannikkoalueet, merelliset resurssit, kausittaiset sääennusteet sekä
ilmastonseuranta. Copernicus-ohjelman ilmakehään liittyvillä
ympäristöpalveluilla varmistetaan Euroopan laajuinen ilmanlaadun seuranta ja
maailmanlaajuinen ilmakehän kemiallisen koostumuksen seuranta. Sen avulla
tarjotaan tietoa varsinkin ilmanlaadun seurantajärjestelmille paikallisesta
kansalliseen tasoon, ja sen tarkoituksena on edesauttaa ilmakehän kemiallisten
ilmastomuuttujien seurantaa. Copernicus-ohjelman ilmastonmuutoksen
seurantapalvelu mahdollistaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen vaikutusten
hillitsemisen. Sen on erityisesti tarkoitus edistää olennaisia ilmastomuuttujia
koskevien tietojen tarjontaa, ilmastoanalyysiä ja sellaisen mittakaavan
arvioita, joilla on merkitystä sopeutumiselle ja vaikutusten hillitsemiselle,
sekä tähän liittyvien palvelujen tarjoamista. Copernicus-ohjelman hätätilanteiden
hallintapalvelu tarjoaa sellaisten karttojen ja/tai eritasoisten
esikäsiteltyjen tietojen yhdistelmän, jotka on tuotettu tukemaan
hätätilanteiden hallintaan liittyviä toimijoita kansainvälisellä,
eurooppalaisella, kansallisella tai alueellisella tasolla hätätilanteissa,
kuten myrskyt, tulipalot, tulvat, maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset,
ihmisen tahallaan tai tahattomasti aiheuttamat katastrofit ja humanitaariset
kriisit. Palvelua voidaan hyödyntää koko kriisinhallintosyklissä:
ennaltaehkäisy-, valmius-, reagointi- ja jälkihoitotoimissa. Copernicus-ohjelman turvallisuuspalvelut
tarjoavat tietoa niiden haasteiden kohtaamisen tukemiseksi, joiden eteen
Eurooppa joutuu turvallisuusalalla, kuten esimerkiksi rajojen ja merialueiden
valvonnassa, sekä EU:n ulkoisten toimien edistämisessä. Copernicus-ohjelman in situ -komponentilla
huolehditaan ilmaan, mereen ja maanpinnalle sijoitettujen laitteitten avulla
suoritettavasta seurannasta palvelualueilla. Viitetietojen saanti on välttämätöntä
palvelujen toiminnan kannalta. Vaikka tämä kuuluukin pääasiassa jäsenvaltioiden
vastuulle, ohjelmalla voidaan edistää in situ -tietojen valtioiden rajat
ylittävää yhdenmukaistamista EU:ssa ja in situ -tietojen täydentävää keräämistä
EU:n ulkopuolelta. Toimet annetaan palveluista vastaavien tahojen tehtäväksi. Tähän sisältyy myös horisontaalisia toimia,
joilla tuetaan asetuksen mukaisesti myönnettyjen varojen yleistä hallinnointia,
valvotaan kaikkien ohjelman toimien toteuttamista, etenkin seuraavien osalta:
kustannukset, aikataulu ja tulokset, ohjelmaan liittyvien riskien
yksilöimiseksi, valvomiseksi, lievittämiseksi ja seuraamiseksi tarvittavien
asianmukaisten välineiden ja rakenteellisten toimenpiteiden vahvistaminen,
suhteet kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin, toiminnasta
raportointi jäsenvaltioille, koordinointi kansallisen, unionin ja
kansainvälisen tason toimien kanssa, etenkin GEOSS:n osalta, jäsenvaltioiden
vapaaehtoisten panosten koordinointi, sen varmistaminen, että ohjelma täydentää
muita asiaankuuluvia unionin toimintalinjoja, välineitä ja toimia ja on
johdonmukainen niiden kanssa sekä käyttäjien tarpeiden vahvistaminen ja niiden
toteutumisen seuranta. Erityistavoite nro 2: Avaruudesta tapahtuva
seuranta Copernicus-ohjelman avaruuskomponentilla
varmistetaan avaruudesta tapahtuva seuranta Copernicus-palveluita varten. Siihen sisältyvät asianomaiseen
avaruusinfrastruktuuriin (eli Sentinel-satelliitteihin) liittyvät toiminnot,
osallistuminen kolmansien osapuolten tutkimushankkeisiin, tiedon jakaminen,
komission tekninen avustaminen palveluihin liittyvien tietovaatimusten vahvistamisessa,
seurannassa esiintyvien puutteiden tunnistamisessa ja uusia
avaruustutkimushankkeita koskevien teknisten eritelmien laatimisessa. Kehittämistoimiin sisältyvät
avaruusinfrastruktuurin uusien elementtien suunnittelu ja hankinta, komission
tekninen avustaminen palveluvaatimusten muuntamisessa uusien
avaruustutkimushankkeiden teknisiksi eritelmiksi avaruusinfrastruktuurien
ylläpitäjien tuella, avaruuteen liittyvän toiminnan kehittämisen koordinointi,
mukaan luettuna Copernicus-ohjelman avaruuskomponentin uudenaikaistamiseen ja
täydentämiseen tähtäävät toimet. 1.4.3. Odotetut tulokset ja
vaikutukset Odotuksena on sellaisten palvelujen
kehittäminen, joilla varmistetaan järjestelmän pitkän aikavälin kestävyys ja
katetaan käyttäjien uusia tarpeita, joita ei ole aiemmin esitetty. Etuna on,
että Copernicus-ohjelmalla pystytään kestävällä tavalla vastaamaan käyttäjien
tarpeisiin, ja näin lisätään palvelujen käytön yleistymistä käyttäjien parissa
ja tuotantoketjun loppupään markkinoiden kehittymistä. Taloudelliset vaikutukset: Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisellä kannustetaan tuotteiden
ja prosessien innovointia, millä on pitkän aikavälin vaikutus eurooppalaiseen
teollisuuteen. Copernicus-palvelun jatkuvuudella parannetaan merkittävästi
teollisuuden kilpailukykyä ja kaupallisesti elinkelpoisten yritysten
syntymistä. Ympäristövaikutukset: Pitkäaikaisen Copernicus-palvelun saatavuus tukee Euroopan tavoitetta
olla keskeinen toimija ilmastonmuutoksen alalla. Sillä varmistetaan myös
todellinen GEOSS-kumppanuus. Sosiaaliset vaikutukset: Satelliittiteollisuuden ja t&k-toiminnan lisäksi uusia työpaikkoja
syntyy myös toimialoille, jotka liittyvät maankartoituksen uusien tekniikoiden
kehittämiseen ja siihen liittyville tuotanto- ja palvelualoille. Kestävällä
sitoumuksella edistetään lisäksi tuotantoketjun loppupään palvelujen
kehittämistä, ja vaikutus työllisyyden kannalta on merkittävä. 1.4.4. Tulos- ja vaikutusindikaattorit
Tavoitteiden saavuttamista mitataan
seuraavilla indikaattoreilla: (a)
tiedot ja lisäarvoa tuottavat tiedot, jotka on
asetettu saataville palvelutason toimitusvaatimusten mukaisesti; (b)
tietojen käyttö mittaamalla edistystä käyttäjien
lukumäärässä, käytettyjen tietojen ja lisäarvoa tuottavan tiedon määrää sekä
tiedon leviämisen laajuutta jäsenvaltioissa; (c)
eurooppalaisten tuotantoketjun loppupään
toimijoiden markkina-asema ja kilpailukyky. Näiden parametrien säännöllistä mittausta
varten otetaan käyttöön erityisiä välineitä, etenkin asettamalla
erityisvaatimuksia tehtävien siirtämistä koskevissa sopimuksissa, joita tehdään
toimijoiden kanssa. Ohjelman eri välitavoitteiden osalta teetetään
tapauskohtaisia tutkimuksia, joilla mitataan (potentiaalisten) käyttäjien
tyytyväisyyden tasoa sekä Copernicus-ohjelman markkina-asemaa ja vaikutusta
tuotantoketjun loppupään sektorin kilpailukykyyn. Lisäksi on odotettavissa, että suuri osa
ohjelman toteutuksesta siirretään kolmansien osapuolten tehtäväksi. Tehtävien
siirtämistä koskeviin sopimuksiin sisältyy tavoitteita ja indikaattoreita,
jotta toimijoiden tuloksia voidaan seurata. Indikaattoreita voidaan hyödyntää
myös ohjelman yleisessä seurannassa. Näitä indikaattoreita ovat seuraavat: –
kuuden palvelun perustaminen operationaaliselle
tasolle niin, että ne kaikki ovat toiminnassa vuoteen 2017 mennessä; –
toteutus talousarvion rajoissa ja palvelutietojen
suunnittelu sen mukaisesti kuin on vahvistettu toimijoiden kanssa tehdyissä
tehtävien siirtämistä koskevissa sopimuksissa; –
palvelujen käyttäjien lukumäärä ja
tyytyväisyystaso; –
Copernicus-tietoja käyttävän tuotantoketjun
loppupään sektorin kehittyminen; –
suunniteltujen satelliittien tai välineiden
käyttöönotto ja hyödyntäminen, mukaan luettuna seurantatietojen ajantasainen
toimittaminen asianmukaisessa muodossa yksilöidyille käyttäjille
avaruuskomponenttia koskevassa pitkäaikaissuunnitelmassa sovitun suunnitelman
mukaisesti; –
uusien satelliittien ja vastaavien maasegmenttien
määrittely, kehittäminen ja suunnittelu talousarvion puitteissa
pitkäaikaissuunnitelmassa ja ESAn kanssa laadittavassa tehtävien siirtoa
koskevassa sopimuksessa määritellyn mukaisesti. 1.5. Ehdotuksen/aloitteen
perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin
ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Ei riittävän luotettavia tietoja maan
tilasta julkisille käyttäjille Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana EU,
ESA ja niiden jäsenvaltiot ovat toteuttaneet merkittäviä T&K-toimia
maanseurannan alalla. Tarkoituksena on kehittää infrastruktuuria ja
esioperationaalisia maanseurantapalveluja. Monet Euroopassa käytössä olevista
maanseurantapalveluista ovat kuitenkin riittämättömiä siksi, että
infrastruktuurissa on aukkoja ja ettei niiden saatavuudesta ole takeita
pitkällä aikavälillä. Nykyisten palvelujen kautta toimitetut tiedot joko eivät
kata kaikkia poliittisten päättäjien tarvitsemia parametreja[17] tai niitä ei toimiteta
jatkuvalla ja kestävällä tavalla erityisesti sen vuoksi, että palvelun tai sen
perustana olevan seurantainfrastruktuurin elinikä on rajallinen talousarvioon
liittyvien ja/tai teknisten rajoitteiden vuoksi. Jos tähän ongelmaan ei
puututa, sillä on merkittäviä lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia.
Esimerkiksi lyhyellä aikavälillä saatavilla ei ole karttoja pelastuspalvelua
varten luonnonkatastrofien tilanteessa, ja pitkällä aikavälillä poliittiset
päättäjät eivät saa keskeisen tärkeitä tietoja ilmastonmuutoksesta. Tuotantoketjun loppupään investoinnit
vaarassa Copernicus-ohjelmasta, joka perustuu
ensivaiheen toimintoja koskevaan asetukseen, rahoitetaan vuosina 2011–2013
operationaalisia toimia. Nykyisessä ohjelmassa, joka kattaa ensivaiheen
toiminnot, on otettu ensimmäinen askel kohti maanseurantajärjestelmää. Se on
silti edelleen ajallisesti rajoittunut (eli vuodet 2011–2013). Keskeytymisriski haittaa merkittävästi sekä
loppukäyttäjiä, kuten viranomaisia, että myös tuotantoketjun loppupään
palveluntarjoajia, jotka eivät todennäköisesti tee merkittäviä investointeja
epäkypsille, riskialttiille markkinoille ja joiden on lisäksi hankala saada
pääomaa. Innovointipotentiaali vaarassa Keskeytyminen merkitsisi myös sitä, että
T&K-investoinnit eivät synnytä innovaatioita. Sen vuoksi
Copernicus-ohjelmaan, joka on pääasiassa palveluihin liittyvä innovaatio,
liittyvän innovointikapasiteetin vapauttamiseen liittyvää potentiaalia ei
hyödynnetä. Tämä olisi valitettavaa, etenkin kun otetaan huomioon, että EU:n
innovointipolitiikkaa pitäisi kohdentaa enemmän palvelusektorille, kuten eri
tutkimuksissa osoitetaan.[18] Vaikutus työllisyyteen Satelliittisovellusjärjestelmät ovat Euroopan
avaruusteollisuuden tärkein tulonlähde (3,1 miljardia euroa) ja tärkein
vientituote (1,13 miljardia euroa).[19]
Toinen tulojen kannalta tärkein segmentti on maanseuranta (esim.
Copernicus-sentinellit). Maanseurantajärjestelmän osuus Euroopan
avaruusteollisuuden kokonaistuloista on tällä hetkellä noin 30 prosenttia. Sen
lisäksi, että Copernicus-ohjelmalla on suora vaikutus teollisuuden myyntiin,
sillä on merkittävä vaikutus Euroopan avaruusalan tuotantoteollisuuden
kilpailukykyyn ja kannattavuuteen. Vienti ja kauppa ovat erittäin voimakkaasti
riippuvaisia sektorin kilpailuasemasta. Näistä syistä Copernicus-ohjelman
vaikutus sektorin työllisyyteen on merkittävä: työpaikkoja on arviolta
35 000 kaudella 2015–2030. 1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava
lisäarvo Euroopan maanseurantaohjelman (Copernicus)
oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 189 artikla, jolla annetaan EU:lle
mahdollisuus kehittää oma avaruusohjelma. Euroopan maanseurantaohjelmasta
(GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta annetun asetuksen (EU) N:o 911/2010 2
artiklaan sisältyy jo luettelo ohjelmaan sisältyvistä toimista.
Copernicus-ohjelman toteuttaminen on lisäksi yksi Eurooppa 2020 -strategian
tavoitteista. Yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi riittävällä
tavalla ottaa vastuuta EU:n ja hallitustenvälisin varoin kehitetyn
avaruusinfrastruktuurin hyödyntämisen ja uusimisen rahoittamisesta, koska
kustannukset ovat niin mittavat. Euroopan valtiot ovat avaruudesta käsin
operatiivista meteorologiaa varten tapahtuvan seurannan alalla yhdistäneet
resurssinsa kehittääkseen ja hyödyntääkseen säätutkimussatelliitteja Euroopan
sääsatelliittijärjestön (EUMETSAT) puitteissa. Euroopan valtiot ovat lisäksi
kehittäneet ympäristösatelliittien demonstraattoreita eli todennusversioita
joko ESAn tai kansallisten avaruusjärjestöjen kautta. Ne eivät kuitenkaan ole
löytäneet tapaa tehdä yhteistyötä kestävien toimintaohjelmien rahoittamiseksi
ympäristöseurannan alalla samalla tavalla kuin meteorologian alalla. Tällaisen
seurannan jatkamisesta on kuitenkin tulossa ratkaisevan tärkeää, kun otetaan
huomioon viranomaisiin kohdistuva kasvava poliittinen paine tehdä tietoon
perustuvia päätöksiä ympäristön, turvallisuuden ja ilmastonmuutoksen alalla ja
tarve noudattaa kansainvälisiä sopimuksia. Sellaisten palvelujen osalta, jotka kattavat
koko Euroopan tai koko maailman, jäsenvaltiot eivät pysty riittävällä tavalla
saavuttamaan ehdotetun toimen tavoitteita, koska eri jäsenvaltioiden panokset
on yhdistettävä Euroopan tasolla. Muiden palvelujen (kuten kriisikarttojen tai
maantieteellisesti rajatumpien temaattisten maanpintakarttojen) tarjoaminen
onnistuu paremmin EU:n tasolla kahdesta syystä. Ensinnäkin saavutetaan
mittakaavaetuja, kun avaruudessa sijaitsevien tai in situ ‑mittalaitteiden
tuottamien tietojen hallinnointi on johdonmukaisempaa ja keskitetympää. Toinen
syy on se, että jos maanseurantapalvelujen tarjontaa jäsenvaltioiden tasolla ei
koordinoida, syntyy päällekkäisyyksiä ja EU:n ympäristölainsäädännön
täytäntöönpanoa on vaikeampaa tai jopa mahdotonta seurata avointen ja
objektiivisten kriteerien perusteella. Elleivät jäsenvaltioiden tasolla
tuotetut tiedot ole vertailukelpoisia, komissio ei pysty varmistamaan, onko
ympäristölainsäädäntö pantu asianmukaisesti täytäntöön kaikissa
jäsenvaltioissa. Lisäksi Euroopan tason toimilla saadaan aikaan
mittakaavaetuja, jotka johtavat julkisten varojen tehokkaampaan käyttöön. Näin
ollen EU:n tason toimilla saadaan aikaan selvästi lisäarvoa. 1.5.3. Vastaavista toimista saadut
kokemukset Ehdotus pohjautuu Copernicus-ohjelman
kehittämisen aikana – tutkimusaloitteena viimeisten 12 vuoden aikana ja
ensivaiheen toimintojen aikana vuosina 2011–2013 – saatuihin kokemuksiin.
Kokemukset osoittavat, että vaikka Copernicus-ohjelman jatkokehitys edellyttää
edelleen tutkimusrahoitusta, nyt on tullut tarpeelliseksi tukea
maanseurantapalvelujen tarjoamista ja satelliittien toimintaa, jotta
tähänastisista investoinneista saadaan täysi hyöty ja edellä yksilöityihin
tarpeisiin voidaan vastata. 1.5.4. Yhteensopivuus muiden
kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut Operationaalisessa vaiheessaan
Copernicus-ohjelmalla voidaan tarjota tietoa poliittisille päättäjille,
viranomaisille, yrityksille ja Euroopan kansalaisille. Tämä tarkoittaa sitä,
että Copernicus-ohjelmalla EU:n autonomisena tietolähteenä pyritään tukemaan
kaikkia asiaan liittyviä unionin toimintalinjoja, välineitä ja toimia, joiden
alalla on keskeisen tärkeää ymmärtää, miten planeettamme toimii. Seuraavassa on esimerkkejä Copernicus-ohjelman
panoksesta muihin EU:n toimintalinjoihin: ·
Kansainvälinen kehitysyhteistyöpolitiikka:
Copernicus-palvelujen laajentaminen Afrikkaan on konkreettinen panos EU:n
kehitysyhteistyöpolitiikkaan. Satelliiteista suoritettavan maanseurannan
ansiosta on esimerkiksi mahdollista seurata viljasatojen tilannetta koko
viljelykauden ajan ja kehittää elintarviketurvaan liittyvä
varhaisvaroitusjärjestelmä riskialueille maailmanlaajuisesti. Lisäksi joillakin
Copernicus-sovelluksilla voitaisiin antaa poliittisille päättäjille tietoa
Afrikan luonnonvaroista. ·
Liikennepolitiikka: laivareittien optimoinnilla
Copernicus-meripalvelulla voidaan minimoida polttoaineen kulutus ja päästöt. ·
Ympäristöpolitiikka: Copernicus-palveluilla
tarjotaan eri laajuisesti järjestelmällistä tai kausittaista tietoa, jota
tarvitaan meri-, ilmakehä- ja maaympäristön tilan jatkuvaa seurantaa varten.
Tähän liittyen Copernicuksen kautta kerätyt ympäristökuvat voivat tarjota
perustan Euroopan uuden biodiversiteettistrategian tavoitteiden seurantaa
varten tai välineen, jolla voidaan seurata resurssien, kuten puun, veden,
mineraalien, maan, ilman (laatu) ja monien muiden, tehokasta käyttöä Euroopan
ja globaalilla tasolla. ·
Humanitaarinen apu: Copernicus-palveluilla voi olla
merkittävä rooli myös hätätilanteiden hallinnassa EU:ssa ja sen ulkopuolella;
sillä voidaan tarjota ajantasaista tietoa, joka on ratkaisevan tärkeää
päätöksentekijöille, toiminnan suunnittelijoille ja kentällä toimiville
ryhmille. ·
Energia: Copernicus-ohjelmalla voidaan tarjoa
Euroopalle luotettava aurinkoenergiaa koskeva tietolähde ja edistää ydinaseiden
leviämisen tai ydinvoimaloiden käytöstä poiston seurantaa. ·
Aluepolitiikka: EU:n tasolla Copernicus-ohjelman
maapalveluilla tarjotaan yhdenmukaistettuja maanpeitteeseen ja maanpeitteen
muutokseen liittyviä tuotteita. Nämä tiedot ovat olennaisen tärkeitä
maankäyttö- ja kaupunkipolitiikan kannalta. ·
Ilmastonmuutospolitiikka: Useat
Copernicus-palveluista liittyvät ilmastokysymyksiin, kuten metsien seurantaan
ja maaperän hiilivarantoihin liittyvät tiedot, meren- ja jäänpinnan seuranta
sekä kasvihuonekaasujen ja niiden virtausten analysointi. ·
Turvallisuus: Copernicus- ohjelmalla voidaan
myötävaikuttaa rajavalvontaan ja merialueiden valvontaan. Yritys- ja
teollisuustoiminnan pääosasto sekä sisäasioiden pääosasto ovat tehneet alalla
tiivistä yhteistyöstä jo vuodesta 2008. ·
Maatalous: Copernicus-ohjelmalla voidaan osaltaan
parantaa maanviljelysmaan käytön ja sen muutosten ajantasaista ja tarkkaa
seurantaa Euroopan, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla tarjoamalla yhteisiä
menetelmiä ja indikaattoreita, jotka kattavat eri ajallisia, paikallisia ja
temaattisia skaaloja. Yhteisessä maatalouspolitiikassa voitaisiin hyödyntää
Copernicusta kesannointipolitiikan seuraamiseksi. ·
Meriin liittyvä politiikka: Copernicus-ohjelman
avulla voidaan ymmärtää valtameriä, niiden dynamiikkaa ja vaikutusta
ilmastonmuutokseen. Tämän alan sovelluksia ovat merialueiden turvallisuus,
öljyvahingot, meriresurssien hallinta, ilmastonmuutos, vuodenaikojen mukaiset
ennusteet, rannikkotoiminta, jäänseuranta ja vedenlaatu. 1.6. Toiminnan ja sen
rahoitusvaikutusten kesto þ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto
on rajattu. –
þ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa vuonna 2014 ja päättyy
vuonna 2020. –
þ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna 2020. ¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan
kestoa ei ole rajattu. –
Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna
VVVV, –
minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa. 1.7. Hallinnointitapa
(hallinnointitavat)[20] þ Komissio hallinnoi toimia suoraan. þ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty –
¨ toimeenpanovirastoille –
þ yhteisöjen perustamille elimille[21] –
þ kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun
tehtäviä hoitaville elimille –
¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan
unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään
varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä ¨ Hallinnointi yhteistyössä
jäsenvaltioiden kanssa ¨ Hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa þ Kansainväliset järjestöt Jos käytetään useampaa
kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava
lisätietoja. Huomautukset: Copernicus-ohjelma pohjautuu Euroopassa jo
olemassa oleviin valmiuksiin. Siinä vältetään tarpeetonta päällekkäisyyttä ja
pyritään sitä vastoin saavuttamaan synergiaetuja kansallisten tai
kansainvälisten valmiuksien kanssa. Komissiolla ei myöskään ole työvoimaa tai
asiantuntemusta, jotta se voisi hallinnoida yksin tätä erittäin monimutkaista
järjestelmien operationaalista järjestelmää. Sen vuoksi ehdotetaan EU:n
rahoitusohjelmien yksinkertaistamista ja tehokkuuden parantamista koskevien
tavoitteiden mukaisesti, että suuri osa ohjelmasta pannaan täytäntöön
varainhoitoasetuksen 58 artiklan mukaisesti välillisesti siirtämällä
täytäntöönpanovaltaa useille asiaan liittyville elimille niiden
asiantuntemuksen alalla. Tehtävien siirtämistä koskevien sopimusten ansiosta
komissio pysyy vastuussa ohjelmasta mutta siirtää täytäntöönpanovastuun
joukolle toimijoita. Komissio komitean ja riippumattomien asiantuntijoiden
tukemana keskittyy tekemään korkean tason ohjelmapäätöksiä ja seuraamaan niiden
täytäntöönpanoa. Toimijoilta edellytetään, että ne toimittavat vuotuiset työohjelmat
ja toimintaraportit sekä tilintarkastuslausunnot. Avaruuskomponentin kehittämistä ovat
rahoittaneet vuoteen 2013 asti yhdessä EU seitsemännen puiteohjelman avaruutta
koskevan aihealueen sekä GMES-ohjelman ja sen ensivaiheen toimintoja koskevan ohjelman
kautta ja ESA GMES-avaruuskomponenttiohjelman kautta. Komissio – EU:n puolesta
– rahoitti kolmanneksen ESAn GMES-avaruuskomponenttiohjelman budjetista eli
noin 780 miljoonaa 2,4 miljardista eurosta. Tätä varten vuonna 2008 laadittiin
tehtävien siirtämistä koskeva sopimus EU:n, jota edustaa komissio, ja ESAn
välillä. Sopimus kuului EU:n ja ESAn puitesopimuksen piiriin. Koska ESAlla on
ainutlaatuista asiantuntemusta alalla ja se on ainoa avaruusohjelmiin liittyvän
tutkimus- ja kehittämistoiminnan virasto Euroopan tasolla, ehdotetaan, että
Copernicus-ohjelman kehittämistoiminta eli satelliittien ja niihin liittyvien
maasegmenttien suunnittelu, rakentaminen ja hankinta annetaan edelleen sen
hoidettavaksi. Katsotaan, että ESA voi jatkaa kehittämistoimien
yhteisrahoitusta ja etenkin satelliittien uuden sukupolven kehittämistä eikä
niinkään ”toistuvien” yksikköjen hankkimista, joissa toistetaan jo kehitettyjen
yksikköjen suunnittelua. Ehdotetaan myös, että
kehittämisinfrastruktuurin toiminnot annetaan ESAlle ja EUMETSATille. ESA
vastaa sentinellien 1 ja 2 toiminnasta ja sentinellin 3 maaosan käsittelystä.
ESA on koordinoinut maasegmentin suunnittelun ja hankinnan, ja sen monissa
tieteellisissä tutkimushankkeissa hankittu asiantuntemus on tunnustettua, joten
se on oikea taho hallinnoimaan näitä tehtäviä. EUMETSATin tehtäväksi annetaan
satelliittien ja ilmakehän ja meren kannalta erityisen merkityksellisten
välineiden toiminta, mikä on erittäin lähellä sen omaa pätevyysalaa, toisinaan
täysin samakin. On muistettava, että sentinellit 4 ja 5 ovat EUMETSATin omien
satelliittien kantamia välineitä. Tietojen vastaanottaminen, käsittely ja
jakelu tehdään enimmäkseen käyttäen EUMETSATin moniin tutkimushankkeisiin
liittyviä valmiuksia. Molemmat organisaatiot vastaavat osallistuvista
tutkimushankkeista saatujen havaintojen saannista ja jakelusta omilla
osaamisalueillaan. Yksi maapalvelun keskeisistä tuotteista on
maanpeitteen ja sen muutosten kattava ja ajantasainen arviointi. Corine Land
Cover -tietokokonaisuuksista on saatu maanpeitettä ja maankäyttöä koskevien
tietojen aikasarja Euroopan mantereelta vuodesta 1990. Niiden avulla voidaan
seurata maan pinnan muutoksia, jotka ovat tulosta sekä luonnollisista
prosesseista että ihmisten toiminnasta. Corinen täytäntöönpanosta on vastannut
vuodesta 1994 Euroopan ympäristökeskus EEA. EEA on Euroopan unionin virasto,
jonka tehtävänä on toimittaa luotettavia ja riippumattomia tietoja ympäristöstä
niille, jotka laativat, hyväksyvät, panevat täytäntöön ja arvioivat
ympäristöpolitiikkaa, sekä yleisesti kansalaisille. EEA vastaa myös Euroopan
ympäristön tieto- ja seurantaverkon (EIONET) koordinoinnista; kansalliset
asiantuntijat osallistuvat verkon ympäristötietojen keruuseen ja validointiin.
GMES:n ensivaiheen toimintojen (2011–2013) aikana maapalvelujen Euroopan
laajuisten ja paikallisen komponenttien koordinointi annettiin EEA:n
tehtäväksi. Tämä toteutettiin keskitetyn täytäntöönpanon kautta niin, että
hankinta annettiin palveluntarjoajille puite- ja palvelusopimuksilla, ja
hajautetun täytäntöönpanon kautta tekemällä avustussopimuksia kansallisten
virastojen kanssa, jotka ovat EEA:n välittömiä sidosryhmiä. Lisäksi on
huomattava, että maapalveluissa nojaudutaan voimakkaasti in situ -mittauksiin
ja maantieteellisiin viitetietoihin. EEA kykenee hyvin hoitamaan niiden
hankkimisen kansallisten ympäristö- ja/tai kartoitusvirastojen kautta. Sen
vuoksi kun tunnustetaan Copernicuksen ja EEA:n perusvastuualueiden ilmeiset
synergiaedut ja EEA:n ainutlaatuinen asema EIONETin koordinoijana Copernicus-sidosryhmiin
nähden, joita ovat kansalliset ympäristövirastot, ehdotetaan, että näiden
kahden maapalvelukomponentin täytäntöönpano annetaan edelleen EEA:n tehtäväksi. Vuodesta 2008 lähtien on toteutettu toimia
Euroopan rajavartiointijärjestelmän (EUROSUR) perustamiseksi, jotta voitaisiin
vahvistaa Schengen-ulkorajojen valvontaa etenkin eteläisillä merirajoilla ja
itäisillä maarajoilla. EUROSUR tarjoaa jäsenvaltioille yhteiset tekniset
(infrastruktuuri) ja operationaaliset (työnkulku) puitteet, jotta voidaan
lisätä tilannetietoisuutta niiden ulkorajoilla ja parantaa EU:n rajoja
vartioivien kansallisten viranomaisten reaktiokykyä. Yksi sovituista
tavoitteista on valvontavälineiden (esim. satelliitit, miehittämättömät
ilma-alukset, ilmaa kevyemmät ilma-alukset) yhteinen käyttö, jossa Frontex
toimisi välittäjänä. Frontex on Euroopan unionin jäsenvaltioiden
operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto. Se edistää, koordinoi
ja kehittää Euroopan rajavalvontaa. Turvallisuuspalvelun rajavalvontaa koskevassa
osiossa Frontexin aktiivinen yhteistyö on keskeistä. Frontex oli mukana
kaikissa seitsemännen puiteohjelman hankkeissa, joissa valmisteltiin osiota,
sekä muissa puiteohjelman turvallisuus-aihealueen asiaan liittyvissä
hankkeissa. On huomattava, että Frontexin tarve hyödyntää GMES:iä/Copernicusta
näissä toimissa tunnustetaan komission ehdotuksessa EUROSUR-asetukseksi.[22] Näin
ollen ehdotetaan, että tämän osion täytäntöönpano siirretään Frontexin
tehtäväksi. Merialueiden valvontaa koskevan
turvallisuusosion osalta ehdotetaan, että sen täytäntöönpano siirretään
Euroopan meriturvallisuusviraston EMSAn tehtäväksi. EMSAn toimeksiantoon
sisältyykin joitakin meriturvallisuuteen liittyviä vastuualoja ja velvoite
avustaa komissiota niihin liittyvissä toimissa. EMSAlla on laajalti tunnustettu
asiantuntemus CLEANSeaNET:in täytäntöönpanossa; kyseessä on meriturvallisuuden
toimintaohjelma, jossa hyödynnetään maanseurantaa. Se on myös aktiivisesti
mukana useissa T&K-hankkeissa, joilla valmistellaan Copernicuksen turvallisuuspalvelua. 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja
raportointisäännöt Tuotosten mahdollisimman hyvän laadun ja
varojen tehokkaimman käytön varmistamiseksi otetaan käyttöön seurantamenettely.
Seuranta jatkuu koko ohjelman ajan. Se perustuu täytäntöönpanokumppaneiden
säännölliseen raportointiin. 2.2. Hallinnointi- ja
valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit Kaikki ohjelmaan liittyvät riskit kootaan
keskitetysti rekisteriin. Jokaiselle riskille määritetään toteutumisen
todennäköisyys ja vaikutustaso. Riskirekisteriin sisältyy myös luettelo
toimista, joilla riskien toteutumisen todennäköisyyttä pyritään pienentämään.
Riskit on luokiteltu seuraavasti: ·
Teknologiset riskit: Esim. satelliiteissa käytetään
huipputeknologiaa, joka on vielä validoimatonta ja jota koskevat eritelmät
muuttuvat jatkuvasti. ·
Teolliset riskit: Infrastruktuurien toteuttamiseen
tarvitaan useissa maissa lukuisia teollisuuden toimijoita, joiden työtä on
tärkeä koordinoida tehokkaasti, jotta järjestelmistä saadaan luotettavia ja
täysin yhtenäisiä ennen kaikkea turvallisuusnäkökohdiltaan. ·
Markkinariski: On pyrittävä välttämään se, että
tekninen suorituskyky jäisi ilmoitettua heikommaksi, koska se vaikuttaisi
haitallisesti käyttäjiin ja infrastruktuuri jäisi sen vuoksi käyttämättä. ·
Aikatauluriski: Mahdolliset viivästykset
täytäntöönpanossa vaarantaisivat tilaisuuden hyödyntämisen. ·
Hallintotapaan liittyvä riski: Järjestelmien
hallinnointi edellyttää, että useat eri tahot työskentelevät yhdessä, joten
asianmukainen vakaus ja organisaatio on taattava. Lisäksi asiaan liittyvien eri
osapuolten mielipide-erot on otettava huomioon useissa tärkeissä kysymyksissä.
On harkittava mahdollisuutta jakaa tiettyjä varsinkin rahoitukseen ja
turvallisuuteen liittyviä riskejä niiden toimijoiden kesken, jotka pystyvät ne
parhaiten kantamaan. Ohjelman talousarvio pannaan suurimmaksi
osaksi täytäntöön välillisen hallinnon kautta tehtävien siirtämistä koskevilla
sopimuksilla ja vain vähäisessä osin keskitetysti niin, että komissio hyödyntää
avustuksia ja julkisia hankintoja. Kaikkien näiden erilaisten menojen riskit
ovat erilaiset. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemissä tarkastuksissa
ja komission omissa jälkitarkastuksissa on kartoitettu seuraavat keskeiset
riskit, jotka saattavat koskea myös tätä ohjelmaa: Tehtävien siirtämistä koskevat sopimukset:
Suurimmat yksilöidyt riskit liittyvät toimijoiden (taho, jonka kanssa komissio
tekee tehtävien siirtämistä koskevan sopimuksen) valintakelpoisuuteen,
sopimusvelvoitteiden noudattamiseen (komission vaatimusten siirtäminen
sopimusasiakirjoihin), prosessin noudattamiseen (komission määräämän prosessin
noudattamatta jättäminen) ja tuloksiin (ennalta määritettyjen tavoitteiden
saavuttamatta jääminen). Näiden riskien käsittelyssä otetaan huomioon
seuraavat tekijät: ·
Toimijat toteuttavat merkittäviä hallinto- ja
valvontaprosesseja. ·
Komission on nojauduttava merkittävässä määrin
toimijoiden valvontajärjestelmiin. ·
On tärkeää varmistaa asianmukainen valvonnan taso
täytäntöönpanoketjun eri vaiheissa niin, että kaikilla osapuolilla on selkeät
vastuualueet. Avustusten osalta: Monimutkaisista
kustannusten tukikelpoisuussäännöistä ja tiettyjen edunsaajien suhteellisen
vähäisestä rahoitushallintoasiantuntemuksesta saattaa olla tuloksena suuri
riski väärin ilmoitetuista kustannuksista (esim. yleis- ja laitekustannukset). Jos ei ole täydellistä tietokantaa, jossa on
tiedot edunsaajista, hankkeista ja ilmoitetuista kustannuksista, riskialttiiden
edunsaajien ja kustannusten kaksinkertaisen ilmoittamisen tai muiden
säännönvastaisuuksien havaitseminen saattaa olla vaikeaa, minkä vuoksi petosten
torjunta on tehotonta. Julkisten hankintojen osalta: Tarjouksissa
olevat virheet, joita ei havaita, tai epätäsmällisyydet, joita ei korjata,
saattavat johtaa sopimuksen huonoon toteutukseen. 2.2.2. Valvontamenetelmä(t) Edellä esitettyjen riskien käsittelemiseksi
esitetään erilaisia valvontamenetelmiä. 2.2.2.1. Tehtävien siirtämistä koskevat
sopimukset Tiedot sisäisestä valvontajärjestelmästä Olisi perustettava hallinto- ja
valvontajärjestelmä, joka perustuu seuraaviin toimenpiteisiin: ·
toimijan ennakkoarviointi ·
riskeihin perustuva seuranta, myös standardoidun
raportoinnin perusteella ·
ennaltaehkäisevät toimet suunnittelemalla
asianmukaiset valintakelpoisuutta, sopimusten säännönmukaisuutta, prosessin
säännönmukaisuutta ja tuloksellisuutta koskevat vaatimukset ·
sopimusperusteiset oikaisukeinot, jotka
mahdollistavat korjaavat toimet, jos valintakelpoisuuteen, sopimusten
säännönmukaisuuteen, prosessin säännönmukaisuuteen ja tuloksellisuuteen liittyy
täytäntöönpanovirheitä ·
ennakkovalvonta maksuille, jotka suoritetaan
pääosastosta toimijoiden sijoitustilille ·
korkotoimenpiteiden linjaaminen ·
hallintoon osallistuminen ·
toimijoita, niihin sidoksissa olevia tahoja ja
lopullisia edunsaajia koskevat tilintarkastusoikeudet ·
koko täytäntöönpanoketjun kattava tilintarkastuksen
jäljitysketju ·
komission edustajien suorittamat säännönmukaisuutta
ja tuloksellisuutta koskevat tarkastukset ·
integroitu varmuuden hankkiminen, jossa otetaan
huomioon toimijoiden ja niihin sidoksissa olevien tahojen rahoitusvälittäjien
ylläpitämät sisäiset valvonta- ja tarkastusjärjestelmät, joissa käsitellään
valintakelpoisuutta, sopimusten säännönmukaisuutta, prosessin
säännönmukaisuutta ja tuloksellisuutta ·
ulkoisten tilintarkastajien tarkastamat tilinpäätökset ·
toimijoiden vuosittain toimittamat
tarkastuslausumat. Sen varmentaminen, että prosessit toimivat
suunnitellusti, taataan eri tiedotuskanavia pitkin: johdon tiedot pääosaston sisäisen valvonnan
järjestelmistä; saadaan päivittäisen työn ja kokemusten kautta pääosaston viralliset valvonta- ja
seurantajärjestelyt ·
tulokset vuotuisesta sisäisen valvontajärjestelmän
tarkistuksesta (perusvaatimusten täysi noudattaminen) ·
riskinarvioinnin tulokset ·
ennakko- ja jälkitarkastukset, myös raportit
poikkeuksista ja/tai sisäisen valvonnan heikkouksista ·
tulokset pääosaston ulkoisesta tilintarkastuksesta ·
pääosaston sisäisen tarkastuksen yksikön suorittama
tilintarkastus ja konsultointityö ulkoisten arvioijien suorittamat ohjelmien
arvioinnit. Sisäisen tarkastuksen yksikön, sisäisen
tarkastuksen tai Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suorittamasta
tilintarkastuksesta saadaan lisäpalautetta valvontajärjestelmän riittävyydestä. Arvio valvontajärjestelmän edellyttämien
tarkastusten kustannuksista ja eduista Suunniteltua valvontaa on kaavailtu laajalti
sisäistä valvontaa koskevan COSO-mallin määritelmän mukaiseksi eli prosessiksi,
jonka tarkoituksena on tarjota kohtuullinen varmuus tavoitteiden
saavuttamisesta toimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden, tilinpäätösraportoinnin
luotettavuuden sekä sovellettavien lakien ja asetusten noudattamisen osalta.
Valvonnan kustannukset arvioidaan kattavasti ottaen huomioon kaikki toimet,
jotka liittyvät suoraan tai välillisesti toimijoiden oikeuksien sekä menojen
säännönmukaisuuden varmentamiseen. Ne yksilöidään mahdollisuuksien mukaan eri
hallintovaiheissa ja suunnitellun valvontajärjestelmän kuvauksen mukaisesti. Mukautuksiin, joilla otetaan huomioon uuden
ehdotuksen odotetut muutokset, sisältyvät tiedot korkotoimenpiteiden
linjaamista ja muita sopimusperusteisia oikaisukeinoja varten, jotka
mahdollistavat korjaavat toimet vaatimuksia koskevien täytäntöönpanovirheiden
tapauksessa. Sovellettavien sääntöjen noudattamatta
jättämisen riskin odotetun tason arviointi Suunnitellussa valvontajärjestelmässä
noudattamatta jättämisen riskin odotettu taso (toimien laillisuuteen ja
säännönmukaisuuteen liittyvä odotettu virheriski toimien tasolla) pidetään alle
2 prosentissa monivuotisella tasolla, kuitenkin alemmin kustannuksin riskien
tiheyden ja riskien vaikutusten hillinnän vuoksi, jotka aiheutuvat käyttöön
otetuista lisätoimenpiteistä. Virheprosentin odotetaan laskevan
sovellettavien sääntöjen, mukaan luettuna SMART-vaatimusten, selkeyttämisen,
sopimusperusteisten oikaisukeinojen vahvistamisen ja korkotoimenpiteiden
linjaamisen ansiosta. Suunnitelmien mukaan merkittävä osa ohjelman
talousarviosta voidaan panna täytäntöön keskitetyn hallinnoinnin kautta (ks.
jäljempänä) avustusten ja julkisten hankintojen kautta. 2.2.2.2. Avustukset Tiedot sisäisestä valvontajärjestelmästä Tämänhetkiset sisäiset valvontapuitteet
perustuvat komission sisäisten valvontastandardien täytäntöönpanoon, parhaiden
hankkeiden valintamenettelyihin ja toimiin, joilla ne muutetaan oikeudellisiksi
välineiksi, hankkeiden ja sopimusten hallinnointiin niiden koko elinkaaren
ajan, maksupyyntöjen ennakkotarkastuksiin, myös tilintarkastuslausuntojen
saamiseen, kustannuslaskentamenetelmän ennakkovarmennukseen,
jälkitarkastuksiin, korjauksiin ja arviointiin. Ehdotuspyyntöasiakirjoihin sisältyy tarkkoja
ohjeita tukikelpoisuussäännöistä ja yleisimmistä virheistä, jotka liittyvät
henkilöstökustannuksiin. Edunsaajia kehotetaan toimittamaan jo ehdotusta
tehdessään riittävästi yksityiskohtaisia tietoja odotetuista kustannuksista,
jotta voidaan tehdä ennakkotarkastus ja havaita mahdollisia virheitä ja
väärinymmärryksiä ja tarpeen mukaan muuttaa täytäntöönpanoa tai mukauttaa
avustussopimusta. Tämä lisää merkittävästi edunsaajien oikeusvarmuutta ja
vähentää virheriskiä. Jälkitarkastuksia tehdään, jotta voidaan
määrittää keskimääräinen edustava virhetaso, joka jää jäljelle koulutuksesta,
ennakkotarkastuksista ja korjauksista huolimatta. Ohjelman kustannusten
jälkitarkastusstrategia perustuu liiketoimien tilintarkastukseen, joka
määritetään rahayksikköön perustuvalla otannalla täydennettynä riskeihin
perustuvalla otannalla. Laillisuutta ja säännönmukaisuutta koskevaa
jälkitarkastusstrategiaa täydennetään vahvistetulla toiminnan arvioinnilla ja
petosten vastaisella strategialla. Arvio valvontajärjestelmän edellyttämien
tarkastusten kustannuksista ja eduista On löydettävä tasapaino sen välillä, että
lisätään ohjelman houkuttelevuutta vähentämällä edunsaajien valvontarasitetta
(lisääntynyt luottamus ja riskinotto, kun käytetään enemmän
yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteämääräistä rahoitusta), ja sen
välillä, että varmistetaan korjaamattomien virheiden tason pysyminen niin
alhaisena kuin on kohtuudella mahdollista. Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto
perustaa kustannustehokkaan sisäisen valvonnan järjestelmän, jolla annetaan
kohtuullinen varmuus siitä, että virheriski monivuotisen menokauden aikana on
vuosittain 2–5 prosenttia, ja lopullisena tavoitteena on saavuttaa
jäännösvirhetaso, joka on mahdollisimman lähellä 2:ta prosenttia monivuotisten
ohjelmien päättämisvaiheessa, kun kaikkien tarkastus-, korjaus- ja
takaisinperintätoimien taloudellinen vaikutus on otettu huomioon. Tarkastusstrategialla pyritään kohtuulliseen
ja luotettavaan edustavaan virheriskiin ja tehokkaaseen ja vaikuttavaan petosten
tutkimiseen. Ehdotusten ennakkotarkastus ennen avustussopimuksen
allekirjoittamista ja tukikelpoisuussääntöjen selkeyttäminen eivät
merkittävästi pidennä sopimuksen tekoon kuuluvaa aikaa. Valtuutetut tulojen ja
menojen hyväksyjät raportoivat vuosittain valvonnan kustannuksista ja eduista,
ja komissio raportoi lainsäädäntövallan käyttäjälle väliarvioinnin puitteissa
noudattamatta jättämisen tasosta, joka voitaisiin saavuttaa. Sovellettavien sääntöjen noudattamatta
jättämisen riskin odotetun tason arviointi A. Nykyiset virhelähteet Tähänastisten tulosten perusteella toistuvia
virheitä on havaittu seuraavissa yhteyksissä: ·
henkilöstökustannukset:
veloitetaan keskimääräiset tai budjetoidut kustannukset (eikä tosiasiallisia
kustannuksia), ei pidetä asianmukaista kirjaa ohjelmaan käytetystä ajasta,
veloitetaan tukikelvottomia asioita (pk-yritysten omistaja-johtajien
kustannukset) ·
muut välittömät kustannukset: alihankinta ilman ennakkohyväksyntää tai niin, ettei ole noudatettu
kustannustehokkuutta koskevia sääntöjä ·
välilliset kustannukset: monissa tapauksissa välilliset kustannukset ovat kiinteä
prosenttiosuus välittömistä kustannuksista, joten virhe välillisissä
kustannuksissa on suhteessa virheeseen välittömissä kustannuksissa. B. Ehdotetut yksinkertaistamismahdollisuudet Ohjelmalle on etua
yksinkertaistamistoimenpiteistä, jotka sisältyvät varainhoitoasetuksen joka
kolmas vuosi tehtävään tarkistukseen. Komissio hyödyntää tässä yhteydessä
mahdollisuutta hyväksyä yksinkertaistamistoimenpiteitä, kuten esimerkiksi
pk-yritysten omistaja-johtajia koskevat vakioyksikkökustannukset tai kiinteiden
määrien käyttö henkilöstökustannuksissa edunsaajien tavanomaisten
kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti. C. Valvonnan muutosten vaikutus noudattamatta
jättämisen odotetun tason laskemiseen Lähtökohtana on nykytilanne, joka perustuu
seitsemännen puiteohjelman avustuksia koskeviin tarkastuksiin tähän mennessä.
Jos oletetaan, että ·
tulevan Copernicus-ohjelman edunsaajat ovat
samanlaisia kuin seitsemänteen tutkimuspuiteohjelman osallistuneet edunsaajat
ja että ·
kolmanneksen virhelähteistä odotetaan olevan A
kohdassa lueteltuja, varainhoitoasetukseen sisältyvien
yksinkertaistamistoimenpiteiden odotetaan johtavan virheprosentin alenemiseen.
Virheiden odotetaan myös vähenevän tukikelpoisuussääntöjen selkeyttämisen
ansiosta. Päätelmä: kaikkien edellä mainittujen
toimenpiteiden perimmäisenä tavoitteena on päästä jäännösvirhetasoon, joka on
mahdollisimman lähellä kahta prosenttia ohjelman elinkaaren lopussa. Tämä skenaario perustuu oletukseen, ettei
yksinkertaistamistoimenpiteitä muuteta olennaisesti päätöksentekoprosessissa. 2.2.2.3. Julkiset hankintasopimukset Komission sisäisten valvontastandardien
täytäntöönpanoon perustuvissa sisäisen valvonnan puitteissa, parhaiden
ehdotusten valintaa ja sopimusten hallinnointia koskevissa julkisten
hankintojen menettelyissä hankkeen/sopimuksen koko keston ajan sekä laskuja ja
maksuja koskevissa ennakkotarkastuksissa on vältettävä yli 2 prosentin
jäännösvirheitä. 2.3. Toimenpiteet
petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut
torjunta- ja suojatoimenpiteet Komission petosten vastaisen strategian
puitteissa[23]
ja Euroopan petostentorjuntaviraston OLAFin avustuksella – osallistumalla
petosten ehkäisy- ja havaitsemisverkoston toimintaan – yritys- ja
teollisuustoiminnan pääosasto on laatinut luonnoksen omasta petosten
vastaisesta strategiastaan, joka kattaa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien
ehkäisyn ja havaitsemisen sekä sisäisesti että edunsaajien ja toimeksisaajien
tasolla. Strategia päivitetään vuosittain. Etenkin avustusten osalta yritys- ja
teollisuustoiminnan pääosaston petosten vastaista strategiaa koskevassa
toimintasuunnitelmassa esitetään keskusrekisterin luomista kaikista
edunsaajista (koordinaattoreista, yhteistyökumppaneista, alihankkijoista ja
muista toimijoista) ja hankkeista (raportit ja kustannusselvitykset).
Tietokanta sekä tehokas tietojen analysointiväline, jonka hankinta on
suunnitteilla ja joka havaitsee petosindikaattoreita (”punaisia lippuja”),
parantavat merkittävästi valvontatoimintaa ja tarkastusvalmiuksia. Lisätäkseen tietoa ja parantaakseen valmiuksia
ennaltaehkäisevien ja tehokkaiden tarkastusten tekemistä varten pääosaston
petosten vastaista strategiaa koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyy
koulutuksen ja ohjemateriaalin tarjontaa. Lisäksi laaditaan ja toteutetaan
edunsaajien taloudellisen ja teknisen kapasiteetin arviointia koskeva
valvontastrategia sekä petosindikaattoreihin perustuva edunsaajien
riskiluokitus, rekisteröinti tietoteknisiin välineisiin sekä merkinnät ennakko-
ja jälkitarkastuksia varten. Lisäksi kehitetään tarkastusmenetelmiä ja
neuvontaa riskiperusteista jälkitarkastusta varten; näissä keskitytään
mahdollisiin petos- ja sääntöjenvastaisuustapauksiin. Petosten vastainen
strategia linjataan myös paremmin sisäisten valvontastandardien mukaiseksi,
erityisesti riskinarvioinnin osalta, sekä muiden pääosastojen ja
edelleenvaltuutettujen tahojen vastaavien strategioiden mukaiseksi. 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN
ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen
rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat Talousarviossa jo olevat budjettikohdat Monivuotisen
rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet Numero [Otsake…..] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas-mailta || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet [1] || 02010404 – Tukimenot Euroopan maanseurantaohjelmaan (Copernicus) || EI-JM || KYLLÄ || EI || KYLLÄ || EI [1] || 020601 - Operationaaliset palvelut (Copernicus) || Jaks. || KYLLÄ || EI || KYLLÄ || EI [1] || 020602 – Avaruudesta tapahtuva seuranta (Copernicus) || Jaks. || KYLLÄ || EI || KYLLÄ || EI 3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista
vaikutuksista menoihin miljoonaa euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 1 || Älykäs ja osallistava kasvu Yritystoiminnan PO || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuosi 2021 || YHT. Toimintamäärärahat || || || || || || || || || 020601 || Sitoumukset || (1) || 58,500 || 179,721 || 189,426 || 197,952 || 208,610 || 283,691 || 210,291 || || 1,328,191 Maksut || (2) || 29,215 || 195,417 || 188,779 || 197,673 || 207,871 || 266,906 || 231,030 || 11,300 || 1,328,191 020602 || Sitoumukset || (1) || 301,933 || 373,949 || 394,141 || 411,880 || 434,051 || 590,279 || 437,566 || || 2,943,799 Maksut || (2) || 150,785 || 406,608 || 392,796 || 412,159 || 434,790 || 555,362 || 480,717 || 110,582 || 2,943,799 Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[24] || || || || || || || || || 02010404 || || (3) || 2,500 || 2,700 || 2,700 || 2,800 || 2,900 || 2,900 || 3,000 || || 19,500 Yritystoiminnan PO:n määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 362,933 || 556,370 || 586,267 || 612,632 || 645,561 || 876,870 || 650,847 || || 4.291,480 Maksut || =2+2a+3 || 182,500 || 604,725 || 584,275 || 612,632 || 645,561 || 825,168 || 714,737 || 121,882 || 4.291,480 Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot” miljoonaa euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHT. Yritystoiminnan PO || Henkilöresurssit || 4,497 || 5,259 || 5,894 || 5,894 || 5,894 || 5,894 || 5,894 || 39,226 Muut hallintomenot || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 2,401 YRITYSTOIMINNAN PO YHTEENSÄ || Määrärahat || 4,840 || 5,602 || 6,237 || 6,237 || 6,237 || 6,237 || 6,237 || 41,627 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 4,840 || 5,602 || 6,237 || 6,237 || 6,237 || 6,237 || 6,237 || 41,627 miljoonaa euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuosi 2021 || YHT. Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 367,773 || 561,972 || 592,504 || 618,869 || 651,798 || 883,107 || 657,084 || || 4.333,107 Maksut || 187,340 || 610,327 || 590,512 || 618,869 || 651,798 || 831,405 || 720,974 || 121,882 || 4,333,107 3.2.2. Arvioidut vaikutukset
toimintamäärärahoihin –
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja. –
þ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti: Maksusitoumusmäärärahat,
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Tavoitteet || VUOSI 2014 || VUOSI 2015 || VUOSI 2016 || VUOSI 2017 || VUOSI 2018 || VUOSI 2019 || VUOSI 2020 || YHT. ERITYISTAVOITE 1 Palvelut || 58,500 || 179,721 || 189,426 || 197,952 || 208,610 || 283,691 || 210,291 || 1,328,191 ERITYISTAVOITE 2 Avaruus || 301,933 || 373,949 || 394,141 || 411,880 || 434,051 || 590,279 || 437,566 || 2,943,799 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || 360,433 || 553,670 || 583,567 || 609,832 || 642,661 || 873,970 || 647,857 || 4.271,990 3.2.3. Arvioidut vaikutukset
hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto ¨ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja. þ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti: miljoonaa euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHT. Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || || Henkilöresurssit || 4,497 || 5,259 || 5,894 || 5,894 || 5,894 || 5,894 || 5,894 || 39,226 Muut hallintomenot || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 2,401 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 4,840 || 5,602 || 6,237 || 6,237 || 6,237 || 6,237 || 6,237 || 41,627 || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5[25] sisältymättömät || || || || || || || || Henkilöresurssit || || || || || || || || Muut hallintomenot || 2,500 || 2,700 || 2,700 || 2,800 || 2,900 || 2,900 || 3,000 || 19,500 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || || || || || || || || || || YHT. || 7,340 || 8,302 || 8,937 || 9,037 || 9,137 || 9,137 || 9,237 || 61,127 3.2.3.2. Henkilöresurssien arvioitu tarve
–
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja. –
þ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti: Arvio kokonaislukuina (tai
enintään yhden desimaalin tarkkuudella) || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) 02 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 28 || 34 || 39 || 39 || 39 || 39 || 39 02 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || - || - || - || - || - || - || - 02 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || - || - || - || - || - || - || - 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || || Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[26] 02 01 02 01 (CA, INT, SNE, katetaan kokonaismäärärahoista) || 14 || 14 || 14 || 14 || 14 || 14 || 14 02 01 02 02 (CA, INT, JED, LA ja SNE, EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || - || - || - || - || - || - || - 02 01 04 yy [27] || - || - || - || - || - || - || - || 0 - || - || - || - || - || - || - || 0 XX 01 05 02 (CA, INT, SNE – epäsuora tutkimustoiminta) || - || - || - || - || - || - || - 10 01 05 02 (CA, INT, SNE – suora tutkimustoiminta) || - || - || - || - || - || - || - Muu budjettikohta (mikä?) || - || - || - || - || - || - || - YHT. || 42 || 48 || 53 || 53 || 53 || 53 || 53 Henkilöresurssien
tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä
ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena
saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka
toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen
jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Henkilöresurssit
vuodeksi 2013 ovat 29 kokoaikaista työntekijää (17 henkilöstötaulukkoon
sisältyvää virkaa/toimea ja 12 ulkoista henkilöstöä); asteittainen kohoaminen
53 kokoaikaiseen työntekijään (+22 henkilöstötaulukkoon sisältyvää
virkaa/toimea ja +2 ulkoista henkilöstöä) olisi katettava seuraavasti: Kun
kaikki nykyiset tehtävien siirtoa koskevat sopimukset on tarkistettu vuonna
2016, myönnetyt resurssit on arvioitava uudelleen sen varmistamiseksi, että
tavoitteet voidaan täyttää käytössä olevalla henkilöstöllä. Vuosia 2016–2019
koskevat luvut ovat suuntaa-antavia ja niitä voidaan tarkistaa. –
22:n henkilöstötaulukkoon sisältyvän lisäviran/toimen
osalta: 8 katetaan siirtämällä virkoja yritystoiminnan pääosaston linjassa G
(uudelleenorganisaatio on tarkoitus tehdä yhdistämällä avaruuspolitiikan
toiminta ja avaruustutkimuksen ja -kehittämisen toiminta) ja 4 katetaan
siirtämällä virkoja yritystoiminnan pääosaston sisällä. Loput 10 lisävirkaa on
katettava komission luovutettujen virkojen poolista ja/tai tilapäisesti
siirretystä (”mis à disposition”) henkilöstöstä Copernicus-ohjelmaan
osallistuvista pääosastoista, kuten GMES:in perustamisesta vuonna 2006 tehdyssä
komission päätöksessä säädetään (K(2006) 673). Päätöksen muuttamisesta tehdään
ehdotus. –
ulkoinen henkilöstö: vuodeksi 2014 pyydetyt 2
kokoaikaista lisätyöntekijää katetaan sisäisillä siirroilla; tarvittaessa
vuoden 2016 tarkistuksen jälkeen voidaan pyytää lisäresursseja, jotka pitäisi
myöntää yritystoiminnan pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä.
Kuvaus henkilöstön
tehtävistä: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || - valmistelee ja seuraa ohjelman täytäntöönpanoa, mukaan luettuna käyttäjien vaatimusten määrittely; - valitsee tahot, joille tehtävät siirretään; - neuvottelee tehtävien siirtämistä koskevat sopimukset (kuusinkertainen lisäys); - valvoo tahoja, joille tehtävät siirretään (nelinkertainen lisäys); - valvoo talousarvion täytäntöönpanoa välillisessä toteutuksessa; - tekee oikeudellisen ja lainsäädännöllisen analyysin poliittisen päätöksentekoprosessin tueksi; - varmistaa sovellettavia sääntöjä koskevien ratkaisuehdotusten sääntöjenmukaisuuden; - takaa moitteettoman varainhoidon ja saattaa sopimuksen hallintoon liittyvät rahoitustoimet päätökseen; - toteuttaa tehokkaan kustannusvalvonnan varmistavia toimia; - toteuttaa kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä seurantatoimia ja neuvottelee kansainvälisiä sopimuksia; - seuraa Copernicuksen turvallisuusnäkökohtia; - pitää yllä suhteita jäsenvaltioihin, etenkin in situ -komponentin osalta; - riskinarviointi ja riskien hillintä (korostuu lisättyihin määrärahoihin liittyvän rahoitusriskin vuoksi) - suhteet Euroopan parlamenttiin ja neuvostoon varainhoitoasetuksen 58, 60 ja 61 artiklan mukaisesti; - petosten ja säännönvastaisuuksien estäminen ja suhteet OLAFiin ja tilintarkastustuomioistuimeen; - tietopolitiikka ja sen toteuttaminen kaikkien sidosryhmien parissa; - käyttäjäkunnan laajentaminen jäsenvaltioissa Ulkopuolinen henkilöstö || Tuki edellä kuvattujen tehtävien toteutukseen 3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen
monivuotisen rahoituskehyksen kanssa –
þ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen. –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen
rahoitussuunnitelman muuttamista. –
¨ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista
tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[28] 3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen
rahoitukseen –
¨ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja. –
þ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja
seuraavasti (arvio): –
¨ Kolmannet maat voivat osallistua ohjelmaan, mutta virallista sopimusta
ei ole tehty vielä. määrärahat, milj. euroa
(kolmen desimaalin tarkkuudella) || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || Yhteensä Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || || Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || || 3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin
–
þ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin. –
¨ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti: –
¨ vaikutukset omiin varoihin –
¨ vaikutukset sekalaisiin tuloihin miljoonaa euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[29] Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) momentti …………. || || || || || || || || Vastaava(t)
menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen
sekalaisten tulojen tapauksessa: . Selvitys tuloihin
kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä. . [1] COM(2012)
42 final, 8.2.2012. [2] KOM(2005) 565 lopullinen, 10.11.2005. [3] KOM(2008) 748 lopullinen, 11.12.2008. [4] KOM(2009) 223 lopullinen, 20.5.2009. Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 911/2010, annettu 22. syyskuuta 2010,
Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta
(2011–2013) (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 1). [5] KOM(2009) 589 lopullinen, 28.10.2009. [6] EUVL C… ,
…, s… [7] EUVL C… ,
…, s… [8] KOM(2005)
565 lopullinen, 10.11.2005. [9] EUVL L
276, 20.10.2010, s. 1. [10] EUVL L
108, 25.4.2007, s. 1. [11] EUVL C… ,
…, s… [12] EUVL L
298, 26.10.2012, s. 1. [13] EUVL L 55,
28.2.2011, s. 13. [14] ABM:
toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi. [15] Sellaisina
kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b
alakohdassa. [16] COM(2013)
108 lopullinen, 28.2.2013. [17] Eurooppalaiset poliittiset päättäjät eivät saa tällä
hetkellä erityisesti tietoja, jotka on aggregoitu Euroopan tai globaalilla
tasolla ja joiden laatu olisi riittävä. [18] Ks.
esimerkiksi “Next generation innovation policy, the future of EU innovation
policy to support market growth”, CEPS and Ernst & Young, 2011. [19] The
European Space Industry in 2010, ASD-Eurospace, 15. laitos, kesäkuu 2011. [20] Kuvaukset
eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla
budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html [21] Sellaisina
kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa. [22] KOM(2011)
873 lopullinen. [23] KOM(2011)
376, 24.6.2011. [24] Tekninen
ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen
liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora
tutkimustoiminta. [25] Tekninen
ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen
liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora
tutkimustoiminta. [26] CA=sopimussuhteiset
toimihenkilöt, INT= vuokrahenkilöstö; JED = lähetystöjen nuoremmat
asiantuntijat; LA=paikalliset toimihenkilöt; SNE=kansalliset asiantuntijat. [27] Toimintamäärärahoista
katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat). [28] Katso
toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta. [29] Perinteiset
omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli
bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.