This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52012PC0093
Proposal for a DECISION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on accounting rules and action plans on greenhouse gas emissions and removals resulting from activities related to land use, land use change and forestry
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimintasuunnitelmista
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimintasuunnitelmista
/* COM/2012/093 final - 2012/0042 (COD) */
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimintasuunnitelmista /* COM/2012/093 final - 2012/0042 (COD) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Ilmastonmuutosta on hillittävä nyt Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden
Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) yhteydessä vuoden 2010 lopussa
tunnustettiin, että maapallon ilmasto ei saa lämmetä yli kahta celsiusastetta
esiteolliseen aikaan verrattuna[1].
Tämä on ehdottoman välttämätöntä, jotta ihmisen toiminnasta aiheutuvia
ilmastojärjestelmään kohdistuvia kielteisiä seurauksia voitaisiin lieventää.
Sen vuoksi maapallon päästöt on saatava vähenemään. Tämä pitkän aikavälin
tavoite edellyttää, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2050
mennessä vähintään 50 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna[2]. Teollisuusmaiden ryhmän olisi vähennettävä
päästöjään vuoden 1990 tasoista 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Keskipitkällä aikavälillä eli vuoteen 2020 mennessä unioni on sitoutunut
vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 1990 tasoista 20 prosenttia ja
tilanteen salliessa 30 prosenttia[3].
Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskeva sektori ei
sisälly kyseiseen velvoitteeseen. Direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta
kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän
parantamiseksi ja laajentamiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetussa Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/29/EY[4] (EU:n päästökauppajärjestelmä,
’EU ETS’) ja jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään
yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen
2020 mennessä 23 päivänä huhtikuuta 2009 tehdyssä Euroopan parlamentin ja
neuvoston päätöksessä N:o 406/2009[5]
(taakanjakopäätös, ’ESD’) todetaan kuitenkin, että kaikkien talouden alojen
olisi annettava panoksensa unionin kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi päätöksen
N:o 406/2009/EY 9 artiklassa komissiota kehotettiin arvioimaan sääntöjä, joiden
mukaisesti päästöt ja poistumat, jotka liittyvät LULUCF:iin, voidaan
sisällyttää unionin vähentämissitoumukseen, ja tekemään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus
siten, että varmistetaan LULUCF-sektorin osuuden pysyvyys ja
ympäristötavoitteiden tinkimättömyys sekä täsmällinen seuranta ja tilinpito. Jäsenvaltioiden ja sidosryhmien laajan
kuulemisen ja vaikutusten arvioinnin jälkeen komissio ehdottaa päätöstä, jossa
vahvistetaan sääntely-ympäristö toimiville, yhdenmukaistetuille ja kattaville
tilinpitosäännöille, jotka on suunniteltu vastaamaan LULUCF-sektorin
erityispiirteitä. Ehdotuksessa vahvistetaan LULUCF-sektorille
lainsäädäntökehys, joka on erillään nykyisiä sitoumuksia sääntelevistä
kehyksistä (EU ETS ja ESD), mikä tarkoittaa, ettei kyseinen sektori kuulu tässä
vaiheessa virallisesti kasvihuonekaasupäästöjen 20 prosentin suuruisen
vähentämistavoitteen soveltamisalaan. LULUCF-sektori voisi kuulua virallisesti
unionin päästövähennystavoitteisiin vasta sitten, kun toimivat tilinpitosäännöt
sekä seuranta ja raportointi on otettu käyttöön. Tätä varten komissio on
esittänyt myös ehdotuksen, jonka mukaan järjestelmästä yhteisön
kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan
täytäntöönpanemiseksi 11 päivänä helmikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin
ja neuvoston päätös N:o 280/2004/EY[6]
olisi kumottava ja korvattava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella
järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä
muiden ilmastonmuutosta koskevien tietojen raportoimiseksi kansallisella ja
unionin tasolla[7]. Maankäytön ja metsätalouden rooli
ilmastonmuutoksessa Unionin kasvihuonekaasupäästöt ovat peräisin
pääasiassa energian tuotannosta ja muusta ihmisen toiminnasta. Samaan aikaan
ilmakehästä sitoutuu (poistuu) fotosynteesissä hiiltä, joka varastoituu puihin
ja puutuotteisiin sekä muihin kasveihin ja maaperään. Sen vuoksi metsä- ja
maatalouden asianmukaiset maankäyttö- ja maanhoitokäytännöt voivat rajoittaa
hiilipäästöjä ja lisätä poistumia ilmakehästä. Tällaiset käytännöt kuuluvat
LULUCF-sektoriin, jolla otetaan huomioon lähinnä maaekosysteemeistä aiheutuvat
hiilidioksidin (CO2) päästöt ja poistumat, joita arvioidaan yleensä
hiilivarantojen muutoksina[8].
Vuonna 2009 LULUCF-sektori poisti ilmakehästä hiiltä määrän, joka vastasi noin
yhdeksää prosenttia kaikista unionin kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä
muilla sektoreilla LULUCF:n kannalta merkityksellisimmät talouden
alat ovat maatalous, metsätalous, niihin liittyvät teollisuudenalat ja energia,
ja ne voivat antaa monin eri tavoin panoksensa päästöjen vähentämiseen ja
nielujen lisäämiseen. Maataloutta koskevia toimenpiteitä, joiden
tavoitteena on vähentää laidunmaan muuttamista viljelymaaksi ja eloperäisten
maiden viljelystä aiheutuvia hiilen häviöitä, voisivat olla
maatalouskäytäntöjen parantaminen, kuten eri viljelykasvien käyttö (esim.
enemmän palkokasveja) ja viljelykiertojen pidentäminen. Maaperän hiilivarantoja
lisääviä peltometsäviljelyyn liittyviä käytäntöjä voisivat olla eläinten
pitäminen tai ravintokasvien viljely maalla, jolla kasvatetaan myös puita
puutavaraksi, energiaksi tai muiksi puutuotteiksi. Viljely- ja laidunmaiden
tuottavuuden parantamiseksi orgaanista ainesta voidaan myös palauttaa tai
jättää maahan. Lisäksi uudelleenkostutuksella, kesannoinnilla tai eloperäisten
maiden kuivattamatta jättämisellä, suot mukaan lukien, sekä huonontuneen
maaperän kunnostamisella voi olla merkittäviä ilmastonmuutoksen hillintään ja
luonnon monimuotoisuuteen liittyviä hyötyjä. Viljely- ja laidunmaan hoidon
sisällyttäminen päästöjen tilinpitoon olisi näin ollen välttämätöntä, jotta
kyseisten toimintojen panos ilmastonmuutossitoumusten täyttämisessä voitaisiin
ottaa täysipainoisesti huomioon. Myös metsätaloudessa on paljon
mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tällaisia
käytäntöjä ovat esimerkiksi muun kuin metsämaan muuttaminen metsäksi (eli
metsittäminen)[9],
metsien toiseen käyttötarkoitukseen muuttamisen (eli metsänhävityksen)
välttäminen, hiilen varastointi metsiin puiden pidemmän kasvukierron,
avohakkuiden välttämisen (esim. harvennuksiin tai valikoiviin hakkuisiin
perustuva metsänhoito) ja koskemattomiksi metsiksi muuttamisen avulla, sekä
ehkäisevien toimenpiteiden laaja-alaisempi käyttö metsäpalojen, tuholaisten ja
myrskyjen kaltaisista häiriöistä aiheutuvien vaikutusten rajoittamiseksi. Yhtä
merkittävää on, että nykyisten metsien tuottavuutta voidaan lisätä sovittamalla
kasvukierrot lähemmäs enimmäistuotantoa, tuottamalla enemmän vähätuottoisista
metsistä ja lisäämällä karsintajätteiden ja oksapuun keruuta, edellyttäen että
luonnon monimuotoisuus, maaperän hedelmällisyys ja orgaaninen aines voidaan
säilyttää. Vaikutuksia voitaisiin saada myös lajikoostumusta ja kasvuvauhtia
muuttamalla. Metsä- ja maatalouteen suoraan liittyvien
mahdollisuuksien lisäksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyviä hyötyjä on
mahdollista saada niihin liittyvillä teollisuusaloilla (esim. massa- ja
paperiteollisuus sekä puunjalostus) ja uusiutuvaan energiaan liittyvillä
aloilla, jos maatalousmaata ja metsiä käytetään puun- ja
energiantuotantoon. Vaikka hiiltä varastoituu puihin ja muihin kasveihin sekä
maaperään, sitä voi varastoitua monen vuosikymmenen ajaksi myös tuotteisiin
(esim. rakennuspuuhun). Teollisuus- ja kuluttajasuuntautuneet politiikat voivat
antaa merkittävän panoksen siihen, että puun pitkäaikainen käyttö ja kierrätys
ja/tai massan, paperin ja puutuotteiden tuotanto lisääntyy. Kyseisillä
tuotteilla voitaisiin tällöin korvata enemmän päästöjä aiheuttavat tuotteet
(esim. betoni, teräs ja fossiilisista polttoaineista tehty muovi).
Biopohjaisessa teollisuudessa voidaankin hyödyntää viljelykasveja, joita on
kasvatettu materiaalien korvaamiseksi (esim. hamppu ja ruoho, joita käytetään
eristeenä lasikuidun sijasta, huonekalutuotannossa käytettävä olki, pellavasta
tai sisalkuiduista valmistetut auton ovipaneelit, biomuovit) tai energian
tuottamiseksi (esim. biomassan käyttäminen fossiilisten polttoaineiden
sijasta). Tutkimuksista käy ilmi, että kutakin sellaisissa puutuotteissa olevaa
hiilitonnia kohden, jotka korvataan muilla kuin puutuotteilla,
kasvihuonekaasujen voidaan odottaa vähenevän keskimäärin noin kahdella
hiilitonnilla[10]. Metsänhoidon, viljelymaan hoidon ja laidunmaan
hoidon sisällyttäminen päästöjen pakolliseen tilinpitoon parantaisi
viljelijöiden, metsänomistajien ja metsäteollisuuden toteuttamien toimien
näkyvyyttä ja tarjoaisi perustan niiden hillintätoimien lisäämiseen tähtäävien
poliittisten aloitteiden suunnittelulle. Jos
tällaiset toimet otetaan mukaan tilinpitoon, niiden kasvihuonekaasuvaikutus
voidaan ottaa asianmukaisemmin huomioon, ja päästövähennystavoitteiden
saavuttamisen kustannustehokkuus paranee. Ottaen huomioon, että maatalousmaan käytössä,
metsätaloudessa ja niihin liittyvillä teollisuusaloilla on suuria
jäsenvaltioiden välisiä eroja siltä osin kuin kyse on niiden
päästöpotentiaalista unionissa, ei ole olemassa yhtä ainoaa poliittista
lähestymistapaa, joka sopisi niihin kaikkiin. Maankäytön ja metsänhoitokäytäntöjen
eri muotoja varten tarvitaan räätälöityä lähestymistapaa. Ehdoton edellytys
hiilivarantojen ja poistumien tason säilyttämiseksi ja lisäämiseksi on
yhtäläisten toimintaedellytysten luominen jäsenvaltioiden eri sektoreilla
toteutettavien erityyppisten toimenpiteiden välille (esim. laidunmaan hoito tai
bioenergian tuotanto) LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien täsmällisen ja
yhdenmukaistetun tilinpidon avulla. Nykyinen politiikka ei riitä Vaikka LULUCF-sektoria ei vielä oteta huomioon
vuodeksi 2020 asetetussa unionin päästövähennystavoitteessa, se lasketaan
osittain mukaan neuvoston päätöksellä 2002/358/EY[11] vuosiksi 2008–2012 hyväksytyn
UNFCCC:n Kioton pöytäkirjan (’Kioton pöytäkirja’) mukaiseen unionin
velvoitteeseen. Nykyisissä kansainvälisissä tilinpitosäännöissä, jotka ovat
sekoitus vapaaehtoisia ja pakollisia käytäntöjä, on kuitenkin merkittäviä
puutteita. Suurin puute on, että tilinpito on
vapaaehtoista useimpien LULUCF-toimien osalta, erityisesti metsänhoidon (noin
70 % sektorista) sekä viljely- ja laidunmaan hoidon (noin 17 % sektorista)
alalla. Tästä johtuu, että tilinpito on
jäsenvaltioissa hyvin vaihtelevaa tällä Kioton pöytäkirjan mukaisella
ensimmäisellä velvoitekaudella. Toinen puute
liittyy siihen, että metsätalouden alalla ei tarjota kannustimia
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tilinpitoa
on tarpeen parantaa yhtäläisten toimintaedellytysten luomiseksi
jäsenvaltioiden maatalous- ja metsätalousalalle ja niihin liittyville
teollisuusaloille sekä energia-aloille, jotta varmistetaan niiden
johdonmukainen kohtelu unionin sisämarkkinoilla. Maa- ja metsätalousalan päästöjen ja
poistumien toimiva ja yhdenmukaistettu arviointi edellyttää investointeja
seuranta- ja raportointivalmiuksiin. Arvioinnissa
on kuitenkin edelleen huomattavia puutteita, ja toimitettujen tietojen
tarkkuutta ja täydellisyyttä on parannettava, erityisesti kun kyse on
maatalousmaata koskevista tiedoista. Seurantaan
ja raportointiin tehtävät parannukset eivät näin ollen pelkästään tue
tilinpitoa vaan tarjoavat myös toimivan, selkeän ja näkyvän indikaattorin maa-
ja metsätalousalalla saavutetusta edistyksestä. Lisäksi on tärkeää edistää synergioita
laajempien poliittisten tavoitteiden kanssa. Bioenergian
käytön edistämiseksi on tarjolla kannustimia[12],
mutta LULUCF-sektorilla ei ole tällä hetkellä käytössä johdonmukaista
lähestymistapaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi maa- ja metsätalousalalla
sekä niihin liittyvillä teollisuudenaloilla toteutettavin toimenpitein. Ilmastonmuutoksen
hillinnällä voisikin olla yhä suurempi rooli yhteisessä maatalouspolitiikassa
(YMP). Vuoden 2013 jälkeisessä unionin
maaseudun kehittämispolitiikassa ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen
sopeutuminen voitaisiin hoitaa tarjoamalla parempia kannustimia hiilen
sitomiseen maa- ja metsätaloudessa. Jotkut
kannustimista lisäisivät ja suojelisivat hiilivarantoja ja loisivat samalla
luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä
rinnakkaishyötyjä parantamalla vedensitomiskykyä ja vähentämällä eroosiota. Asiaan liittyvän hiilivuon pakollinen tilinpito
lisäisi kyseisten toimenpiteiden positiivisten vaikutusten näkyvyyttä ja
varmistaisi, että niistä otetaan kaikki irti ilmastonmuutoksen torjumiseksi. LULUCF-sektorin sisällyttäminen tilinpitoon
selventäisi myös kestävästä bioenergiasta saatavia hyötyjä ottamalla paremmin
huomioon siihen liittyvät, erityisesti biomassan polttamisesta peräisin olevat
päästöt, joita ei tällä hetkellä oteta huomioon. Tämä
lujittaisi kannustimia, joita kestävyyskriteerit tarjoavat uusiutuvia
energialähteitä koskevien tavoitteiden puitteissa. LULUCF poikkeaa kuitenkin muista sektoreista.
Tämän sektorin kasvihuonekaasujen poistumat ja päästöt ovat tulosta
suhteellisen hitaista luonnon prosesseista. Voi viedä vuosikymmeniä ennen kuin
metsittämisen kaltaisilla toimenpiteillä on merkittäviä vaikutuksia. Sen vuoksi
metsä- ja maatalouden poistumien lisäämiseen ja päästöjen vähentämiseen
liittyviä toimia olisi tarkasteltava pitkällä aikavälillä. Päästöt ja poistumat
voivat myös kääntyä vastakkaisiksi: tämä voi johtua ääri-ilmiöistä, kuten
metsäpaloista, myrskyistä, kuivuudesta tai tuholaisista, jotka ovat
vaikuttaneet metsään ja maapeitteeseen, taikka hoitopäätöksistä (esim.
puunkorjuu tai istutus). Lisäksi metsien päästöihin ja poistumiin liittyvät vuosittaiset
vaihtelut ovat suuria. Ne voivat luonnollisten häiriötekijöiden ja
puunkorjuun seurauksena olla joissakin jäsenvaltioissa jopa 35 prosenttia
vuosittaisista kokonaispäästöistä. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen vaikeaa
noudattaa vuotuisia tavoitteita. Vaikka LULUCF-sektoriin liittyvät päästöt ja
poistumat on UNFCCC:n mukaisesti ilmoitettava ja otettava Kioton pöytäkirjan
mukaisesti osittain mukaan tilinpitoon, tämä sektori jätettiin ilmasto- ja
energiapakettiin kuuluvien unionin ilmastositoumusten ulkopuolelle, koska kyseiseen
sektoriin liittyviä päästöjä ja poistumia koskevissa kansainvälisissä
tilinpitosäännöissä todettiin vakavia puutteita. Unionin
päästövähennystavoitetta asetettaessa oletettiin lisäksi, että Kööpenhaminassa
vuonna 2009 järjestettävässä ilmastohuippukokouksessa saataisiin aikaan
kansainvälinen ilmastonmuutossopimus, joka sisältäisi LULUCF-sektoria koskevat
tarkistetut tilinpitosäännöt ja jonka unioni voisi sitten hyväksyä. Tähän ei
tuossa yhteydessä päästy. Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimineessa
UNFCCC:n osapuolten 17. konferenssissa, joka järjestettiin joulukuussa 2011
Durbanissa, saavutettiin kuitenkin edistystä. Tuolloin tehdyssä päätöksessä
-/CMP.7 vahvistetaan säännöt, määritelmät ja menettelyt LULUCF-sektorin
ottamiseksi mukaan tilinpitoon toisesta Kioton pöytäkirjan mukaisesta
velvoitekaudesta alkaen. Erityisesti metsänhoitotoimia koskeva tilinpito,
puunkorjuutuotteet mukaan lukien, tulee pakolliseksi. Lisäksi vahvistettiin
luonnollisia häiriötekijöitä, kosteikkojen kuivatusta ja uudelleenkostutusta
koskevat määritelmät. Sen vuoksi on tärkeää, että unionin tasolla edetään
kansainvälisten menettelyjen tahdissa. LULUCF-sektoriin liittyvistä toimista
peräisin olevien päästöjen ja poistumien tilinpitoa koskevan
lainsäädäntöehdotuksen on oltava linjassa kansainvälisellä tasolla tehtyjen
päätösten kanssa riittävän johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Samanaikaisesti
lainsäädännössä olisi kuitenkin annettava unionille mahdollisuus näyttää
esimerkkiä, jotta saataisiin aikaan kansainvälinen sopimus toisesta Kioton
pöytäkirjan mukaisesta velvoitekaudesta alkaen. Tämän ehdotuksen tavoitteena on näin ollen
sisällyttää LULUCF-sektori asteittain unionin ilmastopolitiikkaan sektorin
erityispiirteet huomioon ottavan erillisen lainsäädäntökehyksen avulla ja
varmistamalla vankka ja yhdenmukaistettu tilinpitokehys. Mikä tärkeintä,
kyseinen lainsäädäntökehys täydentäisi kaikista unionin alueen taloudellisista
toiminnoista peräisin olevien, ihmisen toiminnasta aiheutuvien
kasvihuonekaasupäästöjen tilinpitoa. Tältä osin se lisäisi maa- ja
metsätaloudessa sekä niihin liittyvillä teollisuusaloilla toteutettavien
nykyisten ja uusien hillitsemistoimien näkyvyyttä ja tarjoaisi perustan
riittävien poliittisten kannustimien suunnittelulle (esim. YMP:n puitteissa ja ottaen
huomioon Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa[13]). Unionin yhteisten
tilinpitosääntöjen vahvistaminen tasapuolistaisi myös jäsenvaltioiden
toimintaedellytyksiä. Kotimaassa tuotetun biomassan käytöstä johtuvat
hiilivarantojen muutokset saataisiin sääntelyn piiriin, mikä täydentäisi
bioenergian tilinpitoa talouden tasolla. Tämä vahvistaisi unionin
ilmastopolitiikan ympäristövaikutusten toteutumista. Lisäksi se olisi tärkeä ja
tarpeellinen siirto kohti kunnianhimoisempien ilmastotavoitteiden
kustannustehokasta toteutumista. Tästä syystä kyseiselle sektorille on tärkeää
vahvistaa toimivat ja yhdenmukaistetut tilinpitosäännöt ja varmistaa niiden
vaikutus ilmastonmuutoksen asettamien haasteiden kohtaamiseen. 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN
JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET Sidosryhmien kuuleminen Vuoden 2010 alussa LULUCF-sektoria varten
perustettiin Euroopan ilmastonmuutosohjelman yhteydessä toimiva
ilmastonmuutosta käsittelevä asiantuntijaryhmä. Ryhmään kuului monenlaisia
sidosryhmiä: ympäristöalan kansalaisjärjestöjä, toimiala- ja ammattijärjestöjä,
julkisen hallinnon asiantuntijoita ja tutkijoita. Ryhmän tavoitteena oli
määritellä kriittisiä kysymyksiä, jotka liittyvät LULUCF-sektorin
sisällyttämiseen unionin toteuttamiin ilmastonmuutoksen hillitsemistoimiin, ja
antaa panoksensa niihin. Tämän oli määrä auttaa rajaamaan ja ohjaamaan
komission työtä. Tärkeimmät havainnot sisältävä yhteenvetoraportti on
saatavilla komission asianomaisilla verkkosivuilla[14]. Vuonna 2010 järjestettiin julkinen internet-kuuleminen,
jossa oli tarkoitus koota näkemyksiä niistä mahdollisuuksista ja haasteista,
jotka liittyvät LULUCF-sektorin sisällyttämiseen osaksi unionin
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumuksia[15].
Kuulemisessa saatiin yhteensä 153 vastausta, jotka edustivat yksityisyritysten,
liike- ja teollisuusjärjestöjen, yksityishenkilöiden ja yksityisten
maanomistajien, kansalaisjärjestöjen, korkeakoulujen ja tutkijoiden sekä
viranomaisten näkemyksiä. Samoja kysymyksiä käytettiin myöhemmin erillisessä
jäsenvaltioiden kuulemisessa, jossa saatiin 14 vastausta. Julkisessa
internet-kuulemisessa saatujen tietojen perusteella voidaan tehdä seuraavat
huomiot: ·
useimmat vastaajat uskovat, että maankäyttötoimet
voisivat auttaa hillitsemään ilmastomuutosta jopa lyhyellä aikavälillä (vuoteen
2020 asti) ja pidemmällä aikavälillä vuosina 2020–2050; ·
suurin osa vastasi, että LULUCF-sektorin pitäisi
olla osa vuodeksi 2020 asetettuja unionin kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistavoitteita, ja useissa vastauksissa todettiin, että tämä
edellyttäisi unionilta kunnianhimoisempaa sitoumusta; ·
vastaajat pitivät LULUCF-sektorille vahvistettavaa
erillistä tilinpitokehystä yleensä parempana kuin sen sisällyttämistä EU
ETS:iin tai ESD:hen; ·
suurin osa vastaajista olisi lisäksi yhtä mieltä
siitä, että raportointia ja seurantaa on tarpeen yhdenmukaistaa ja standardoida
unionissa; ·
valtaosa vastaajista piti nykyisiä unionin ja
jäsenvaltioiden politiikkoja riittämättöminä varmistamaan, että
maankäyttötoimet edistävät ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Julkisen internet-kuulemisen ja
jäsenvaltioiden kuulemisen täydelliset tulokset ovat saatavilla komission
asianomaisilla verkkosivuilla[16]. Komissio järjesti myös sidosryhmien kokouksen
28. tammikuuta 2011 Brysselissä. Keskusteluihin osallistui noin 75 osanottajaa,
jotka edustivat jäsenvaltioita, toimiala- ja ammattijärjestöjä, ympäristöalan
kansalaisjärjestöjä ja tutkimuslaitoksia. Kokousjulkaisut ovat saatavilla myös
komission asianomaisilla verkkosivuilla[17]. Vaikutusten arviointi Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin kolmea
keskeistä kysymystä, joita on käsiteltävä arvioitaessa, miten LULUCF olisi
sisällytettävä unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumuksiin. On
ratkaistava, miten ·
varmistetaan päästöjen ja poistumien kattavat
tilinpitosäännöt; ·
saadaan aikaan kattava seuranta ja raportointi; ·
luodaan asianmukaiset poliittiset puitteet kyseisen
sektorin sisällyttämiseksi unionin ilmastonmuutossitoumuksiin. Kyseisen sektorin sisällyttämistä unionin
sitoumuksiin koskevien, ESD:n ja EU ETS:n nykyisin sääntelemien poliittisten
puitteiden perusteella vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin kolmea
vaihtoehtoa: sisällytetään LULUCF sitoumuksiin ESD:n osana tai erillisenä
säännöstönä taikka lykätään sen sisällyttämistä. Kussakin vaihtoehdossa
käsiteltiin tilinpitoon ja seurantaan liittyviä seikkoja. Eri vaihtoehtojen
mahdolliset sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset otettiin
yksityiskohtaisesti huomioon. Vaikutusten
arvioinnissa päädyttiin siihen, että LULUCF:n sisällyttäminen unionin
kasvihuonekaasupäästöjen vähennyssitoumuksiin on perusteltua erityisesti
politiikan johdonmukaisuuden, ympäristövaikutusten toteutumisen ja
taloudellisen tehokkuuden parantamisen vuoksi. Tämä
on kuitenkin mahdollista vain, jos LULUCF:lle luodaan oikeanlaiset poliittiset
puitteet. Metsiin liittyvien päästöjen ja
poistumien suuri vaihtelevuus merkitsee, että muihin sektoreihin sovellettavien
kaltaiset vuotuiset päästövähennystavoitteet eivät ole soveltuvia. Myös hillitsemistoimenpiteiden edellyttämät pitkät
vaikutusajat erottavat LULUCF-sektorin useimmista muista sektoreista. Tämän vuoksi vaikutusten arvioinnissa todettiin,
että paras vaihtoehto olisi LULUCF:lle vahvistettava erillinen
lainsäädäntökehys. Tilinpidon suhteen
soveltuviksi määriteltyihin vaihtoehtoihin kuului sekä metsä- että
maataloustoimista peräisin olevien päästöjen ja poistumien pakollinen tilinpito,
jossa annetaan hillitsemistoimille yhtä paljon painoarvoa toteutettiinpa niitä
metsätaloudessa, maataloudessa, niihin liittyvillä teollisuusaloilla tai
energia-alalla. Tämä on kustannustehokkaampaa
ja varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset paitsi jäsenvaltioille myös
unionin sisämarkkinoiden eri aloille. Lisäksi
se luo puitteet kannustimille, jotka liittyvät viljelijöiden, metsänomistajien
ja asiaan liittyvien teollisuusalojen toteuttamiin hillitsemistoimiin
varmistaen, että tällaiset toimet ovat näkyviä ja että ne kirjataan oikein. Päästöjen ja poistumien laaja kattavuus takaa myös
sen, että mahdolliset suunnanvaihdot otetaan tilinpitojärjestelmässä huomioon. Hillitsemistoimia ei saisi kuitenkaan keskeyttää. Voitaisiin laatia kansallisia toimintasuunnitelmia,
joissa LULUCF:lle esitetään strategia ja ennuste. Tämä
olisi välivaihe edettäessä kohti sektorin täydellistä sisällyttämistä nykyiseen
politiikkaan. Vaikutusten arvioinnissa
todettiin myös, että seurantaa ja raportointia on tarpeen parantaa
tilinpitokehyksen sekä maa- ja metsätalousalalla saavutettua edistymistä
mittaavien indikaattorien tukemiseksi. Komissio
ehdottaa, että tämä toteutetaan erillisenä säännöstönä, eli tarkistamalla
seurantajärjestelmästä tehtyä päätöstä. Vertailtavuuden
ja kustannustehokkuuden vuoksi unionin laajuisia seurantavälineitä, joita ovat
esimerkiksi LUCAS ja CORINE, voitaisiin myös hyödyntää paremmin. Tulokset esitetään kokonaisuudessaan
ehdotuksen liitteenä olevassa vaikutusten arvioinnissa. Ehdotuksen lyhyt kuvaus Tämän päätöksen
tärkeimpänä tavoitteena on luoda LULUCF-sektorille toimivat ja kattavat
tilinpitosäännöt sekä mahdollistaa politiikan kehittäminen siten, että LULUCF sisällytetään
tulevaisuudessa olosuhteiden salliessa kokonaan unionin
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumuksiin. Tätä varten tällä päätöksellä
luodaan puitteet seuraaville: ·
jäsenvaltioiden pakollinen tilinpitovelvoite, joka
koskee maa- ja metsätaloustoimintaan liittyviä kasvihuonekaasujen päästöjä
lähteiden mukaan ja poistumia nielujen mukaan LULUCF-sektorilla, ja
vapaaehtoinen tilinpito, joka koskee kasvillisuuden palauttamista, kosteikkojen
kuivatusta ja uudelleenkostutusta; ·
yleiset tilinpitosäännöt, joita on sovellettava; ·
erityiset tilinpitosäännöt, jotka koskevat
metsittämistä, uudelleen metsittämistä, metsän hävittämistä, metsänhoitoa,
muutoksia puunkorjuutuotteiden valikoimassa, viljelymaan hoitoa, laidunmaan
hoitoa, kasvillisuuden palauttamista sekä kosteikkojen kuivatusta ja
uudelleenkostutusta; ·
erityiset tilinpitosäännöt, jotka koskevat
luonnollisia häiriötekijöitä; ·
sellaisten LULUCF:n toimintasuunnitelmien laadinta
jäsenvaltioissa, joiden tarkoituksena on rajoittaa tai vähentää LULUCF-sektorin
toimiin liittyviä päästöjä lähteittäin ja ylläpitää tai lisätä nielujen
aikaansaamia poistumia, ja komission toteuttama kyseisten suunnitelmien
arviointi; ·
komission valtuudet päivittää 2 artiklassa
säädettyjä määritelmiä UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan tai jonkin muun unionin
tekemän ilmastonmuutoksen kannalta merkittävän monenvälisen sopimuksen elinten
määritelmiin tekemien muutosten perusteella, muuttaa liitettä I
tilinpitokausien lisäämiseksi ja sen varmistamiseksi, että kyseiset
tilinpitokaudet ja unionin päästövähennyssitoumuksiin muilla sektoreilla
sovellettavat asianomaiset kaudet ovat keskenään johdonmukaisia, muuttaa
liitettä II päivitetyin viitetasoin ottaen huomioon jäsenvaltioiden 6 artiklan
nojalla toimittamat ehdotetut viitetasot tämän päätöksen mukaisesti tehdyin
korjauksin, tarkistaa liitteessä III täsmennettyjä tietoja tieteellisen
kehityksen perusteella ja tarkistaa 9 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja
luonnollisiin häiriötekijöihin liittyvien tilinpitosääntöjen edellytyksiä
tieteellisen kehityksen valossa tai ottaa huomioon UNFCCC:n tai Kioton
pöytäkirjan elinten hyväksymät säädösten tarkistukset. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN
SISÄLTÖ Oikeusperusta Tämän säädösehdotuksen oikeusperusta on
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 1 kohta.
Ehdotuksella edistetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191
artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvaa oikeutettua tavoitetta eli
ilmastonmuutoksen torjuntaa. Säädösehdotuksen tarkoituksena on varmistaa
LULUCF-sektoriin liittyvien, lähteittäin jaoteltujen päästöjen ja nielujen
aikaansaamien poistumien täsmällinen ja yhdenmukainen tilinpito jäsenvaltioissa
ja parantaa tällä tavoin tietojen käytettävyyttä unionin
ilmastonmuutossitoumuksia koskevaa poliittista päätöksentekoa varten sekä
tarjota kannustimia hillitsemistoimiin. Tätä tavoitetta ei voida saavuttaa
keinoilla, joiden rajoittava vaikutus on vähäisempi kuin säädösehdotuksen. Toissijaisuusperiaate Jotta unionin toimet olisivat perusteltuja, on
noudatettava toissijaisuusperiaatetta. a) Ongelman kansainvälinen ulottuvuus
(tarpeellisuustesti) Ilmastonmuutos on rajat ylittävä kysymys, joka
edellyttää jäsenvaltioiden yhteisiä toimia. Pelkästään kansallisilla toimilla
ei pystyttäisi saavuttamaan unionin tasolla asetettuja yhteisiä kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistavoitteita; ne eivät myöskään olisi riittäviä yleisten tavoitteiden
savuttamiseksi eivätkä kansainvälisesti sovittujen sitoumusten täyttämiseksi.
Sen vuoksi unionin on, vahvistaakseen panostaan unionin ilmastonmuutossitoumuksiin,
tarpeen luoda suotuisa sääntely-ympäristö, jolla varmistetaan mahdollisuuksien
mukaan LULUCF-sektoria koskeva yhdenmukaistettu tilinpito. b) Tehokkuustesti (lisäarvo) Unionin tason toiminnalla saavutettaisiin
selvästi suurempi vaikuttavuus kuin kansallisella toiminnalla. Koska kattavat
ilmastonmuutossitoumukset tehdään unionin tasolla, on tehokasta laatia myös
tarvittavat tilinpitosäännöt tällä tasolla. Määriteltyjen ongelmien
ratkaiseminen, esimerkiksi täsmällisten ja yhdenmukaisten tilinpitomenetelmien
vahvistaminen eri LULUCF-toimille, edellyttää lisäksi kaikille jäsenvaltioille
yhteisiä sääntöjä. Tämä voidaan varmistaa ainoastaan unionin tasolla. Tässä sääntely-ympäristössä varmistetaan
tehokkuus käyttämällä yhdenmukaistettua ja moitteetonta tilinpitoa sekä
LULUCF-toimintasuunnitelmia ja mahdollistamalla yksityiskohtaisempi edistymisen
arviointi jäsenvaltioissa. Näin varmistetaan unionin ilmastopolitiikan
johdonmukaisuus, parannetaan entisestään unionin ilmastonmuutossitoumusten
ympäristövaikutusten toteutumista ja lisätään unionin ilmastopolitiikan
taloudellista tehokkuutta. Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen
seuraavista syistä: Siinä ei mennä pidemmälle kuin on tarpeen,
jotta voidaan saavuttaa tavoitteet ilmastonmuutosta koskevien tietojen laadun
parantamisesta ja kansanvälisten ja unionin vaatimusten ja sitoumusten
noudattamisen varmistamisesta. Ehdotus on oikeassa suhteessa unionin yleiseen
tavoitteeseen saavuttaa ilmasto- ja energiapaketissa, Kioton pöytäkirjassa,
Kööpenhaminan sitoumuksessa ja päätöksissä 1/CP.16, CMP.6 ja 2/CMP.6 (’Cancunin
sopimukset’) vahvistetut unionin tavoitteet. Ehdotuksessa säädetään tilinpitosäännöistä,
jotka ovat samankaltaiset mutta toimivammat ja kattavammat kuin säännöt, joista
on keskusteltu ja joita on käytetty kansainvälisellä tasolla, erityisesti
suhteessa päätökseen -/CMP.7. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Kuten tähän päätökseen liittyvässä
rahoitusselvityksessä esitetään, päätös pannaan täytäntöön nykyistä
talousarviota käyttäen, eikä sillä ole vaikutusta monivuotiseen
rahoituskehykseen. 5. LISÄTIETOJA Ehdotus sisältää säännöksen, jonka mukaan
komissio tarkastelee tämän päätöksen tilinpitosääntöjä uudelleen viimeistään
yhden vuoden kuluttua ensimmäisen tilinpitokauden päättymisestä. 2012/0042 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja
metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä
ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimintasuunnitelmista EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN
UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission
ehdotuksen, sen jälkeen kun esitys
lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu
kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon[18], ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[19], noudattavat tavallista
lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1)
Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta
(’LULUCF’) koskeva unionin sektori on nettonielu, joka sitoo ilmakehästä
kasvihuonekaasuja määrän, joka vastaa merkittävää osaa unionin
kokonaispäästöistä. Tällä sektorilla syntyy ihmisen toiminnasta aiheutuvia
kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia kasvistoon ja maaperään varastoituneen
hiilen määrän muutosten seurauksena. LULUCF-sektorilta peräisin olevia
kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia ei lasketa mukaan unionin 20 prosentin
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteisiin, jotka on asetettu vuodeksi
2020 jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020
mennessä 23 päivänä huhtikuuta 2009 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston
päätöksellä N:o 406/2009[20]
ja kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta
yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta
2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY[21], vaikka ne otetaan osittain
huomioon neuvoston päätöksellä 2002/358/EY[22]
hyväksytyn ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen
(’UNFCCC’) Kioton pöytäkirjan (’Kioton pöytäkirja’) 3 artiklan 3 kohdan
mukaisessa unionin päästöjen määrällisessä rajoitus- ja vähennystavoitteessa. (2)
Päätöksen N:o 406/2009/EY 9 artiklassa komissiota
vaaditaan arvioimaan sääntöjä, joiden mukaisesti kasvihuonekaasujen päästöt ja
poistumat, jotka liittyvät maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja
metsätalouteen, voidaan sisällyttää unionin kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämissitoumukseen varmistaen kyseisen sektorin osuuden pysyvyyden ja
ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden sekä asianomaisten päästöjen ja
poistumien täsmällisen seurannan ja tilinpidon. Tässä päätöksessä olisi sen
vuoksi ensimmäiseksi vahvistettava LULUCF-sektorilta peräisin oleviin
kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin sovellettavat tilinpitosäännöt.
Jotta hiilivarantojen säilyttäminen ja lisääminen voidaan tällä välin
varmistaa, siinä olisi säädettävä myös jäsenvaltioiden laatimista
LULUCF-toimintasuunnitelmista, joissa vahvistetaan toimenpiteitä
LULUCF-sektorilta peräisin olevien päästöjen rajoittamiseksi tai vähentämiseksi
sekä poistumien ylläpitämiseksi tai lisäämiseksi. (3)
Durbanissa joulukuussa 2011 kokoontuneiden UNFCCC:n
osapuolten 17. konferenssissa tehtiin Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena
toimivan osapuolten konferenssin päätös -/CMP.7 (’päätös -/CMP.7’). Kyseisessä
päätöksessä vahvistettiin säännöt LULUCF-sektorin ottamiseksi mukaan
tilinpitoon toisesta Kioton pöytäkirjan mukaisesta velvoitekaudesta alkaen.
Tämän päätöksen olisi oltava kyseisen päätöksen mukainen, jotta voidaan
varmistaa riittävä johdonmukaisuus unionin sisäisten sääntöjen ja UNFCCC:n
puitteissa sovittujen menettelyjen välillä. Tässä päätöksessä olisi myös
otettava huomioon unionin LULUCF-sektorin erityispiirteet. (4)
LULUCF:n tilinpitosääntöjen olisi kuvastettava maa-
ja metsätalousaloilla toteutettuja toimia, joilla pyritään lisäämään maavarojen
käyttöön tehtyjen muutosten vaikutusta päästöjen vähentämiseen. Tässä
päätöksessä olisi säädettävä tilinpitosäännöistä, joita sovelletaan
pakollisesti metsittämistä, uudelleen metsittämistä, metsän hävittämistä ja
metsänhoitoa koskeviin metsätaloustoimiin sekä laidunmaan hoitoa ja viljelymaan
hoitoa koskeviin maataloustoimiin. Siinä olisi säädettävä myös
tilinpitosäännöistä, joita sovelletaan vapaaehtoisesti kasvillisuuden
palauttamista sekä kosteikkojen kuivatusta ja uudelleenkostutusta koskeviin
toimiin. (5)
Unionin LULUCF-sektorilla sovellettavien
tilinpitosääntöjen ympäristövaikutusten toteutumisen varmistamiseksi näiden
sääntöjen olisi perustuttava Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan
osapuolten konferenssin päätöksessä -/CMP.7 ja päätöksessä 16/CMP.1
vahvistettuihin tilinpidon periaatteisiin. (6)
Tilinpitosääntöjen olisi annettava oikea kuva
ihmisen toiminnasta johtuvista muutoksista päästöissä ja poistumissa. Siltä
osin tässä päätöksessä olisi säädettävä erityisten menetelmien käytöstä eri
LULUCF-toimien yhteydessä. Metsittämiseen, uudelleen metsittämiseen ja metsän
hävittämiseen liittyvät päästöt ja poistumat ovat suoraa seurausta ihmisen
toiminnasta, minkä vuoksi ne olisi otettava mukaan tilinpitoon
kokonaisuudessaan. Ottaen kuitenkin huomioon, että kaikki metsänhoidosta
peräisin olevat poistumat ja päästöt eivät johdu ihmisen toiminnasta,
asianomaisissa tilinpitosäännöissä olisi säädettävä viitetasojen käytöstä
luonnon ja maiden ominaispiirteistä johtuvien vaikutusten jättämiseksi
tilinpidon ulkopuolelle. Viitetasot ovat arvioita vuotuisista nettopäästöistä
tai ‑poistumista, jotka aiheutuvat jäsenvaltion alueella tilinpitokauteen
sisältyvien vuosien aikana harjoitetusta metsänhoidosta, ja ne olisi
vahvistettava avoimesti päätöksen -/CMP.7 mukaisesti. Niitä olisi päivitettävä
siten, että ne vastaavat jäsenvaltioissa käytettävissä olevien menetelmien tai
tietojen parannuksia. Tilinpitosäännöissä olisi säädettävä sellaisiin
metsänhoitoon liittyviin kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin
sovellettavasta ylärajasta, jotka voidaan merkitä tileihin ottaen huomioon
viitetasojen perustana olevien ennusteiden taustalla vaikuttavat
epävarmuustekijät. (7)
Tilinpitosäännöillä olisi varmistettava, että
jäsenvaltiot ilmoittavat tileissä tarkasti ajankohdan, jona puunkorjuusta
peräisin olevat päästöt tapahtuvat, myöntääkseen kannustimia sellaisten
puunkorjuutuotteiden käytölle, joilla on pitkä elinkaari. Ensimmäisen
kertaluvun hajoamismenetelmän, jota sovelletaan puunkorjuutuotteista aiheutuviin
päästöihin, olisi sen vuoksi vastattava hallitustenvälisen
ilmastonmuutospaneelin (’IPCC’) antamissa kansallisten kasvihuonekaasumäärien
laskemista koskevissa ohjeissa olevaa yhtälöä 12.1, ja asianomaisten
puoliintumisajan oletusarvojen olisi perustuttava IPCC:n vuonna 2003 antamissa
maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevissa hyvien
käytänteiden ohjeissa olevaan taulukkoon 3a.1.3. (8)
Koska maataloustoimista aiheutuvien
kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien vuosittaiset vaihtelut ovat paljon
pienemmät kuin metsätaloustoimien yhteydessä, jäsenvaltioiden olisi laskettava
viljely- ja laidunmaan hoitoon liittyvistä toimista aiheutuvat
kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat suhteessa perusvuoteensa,
jäsenvaltioiden perusvuoden päästötietoja koskevan ensimmäisen tarkistetun
raportin mukaisesti, joka toimitettiin UNFCCC:lle Kioton pöytäkirjan osapuolten
kokouksena toimivan osapuolten konferenssin päätöksen 13/CMP.1 (’päätös
13/CMP.1’) nojalla. (9)
Luonnolliset häiriötekijät, kuten maastopalot,
hyönteis- ja tautituhot, äärimmäiset sääilmiöt ja geologiset häiriöt, voivat
LULUCF-sektorilla johtaa tilapäisiin kasvihuonekaasupäästöihin tai ‑vähennyksiin
tai aiheuttaa sen, että aiemmat poistumat häviävät. Koska tämä voi olla
seurausta myös hoitopäätöksistä, kuten puunkorjuuta tai ‑istutusta
koskevista päätöksistä, tässä päätöksessä olisi varmistettava, että ihmisen
toiminnasta johtuvat poistumien häviämiset otetaan aina tarkoin huomioon
LULUCF-tileissä. Tässä päätöksessä olisi lisäksi annettava jäsenvaltioille
rajallinen mahdollisuus jättää LULUCF-tiliensä ulkopuolelle sellaisista
häiriöistä aiheutuvat päästöt, joihin ne eivät voi vaikuttaa. Tapa, jolla
jäsenvaltiot soveltavat kyseisiä säännöksiä, ei saisi kuitenkaan johtaa siihen,
että päästöt kirjataan aiheettomasti liian pieniksi. (10)
Kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden
ilmastonmuutokseen liittyvien tietojen, LULUCF-sektorin tiedot mukaan lukien,
raportointia koskevat säännöt kuuluvat asetuksen (EU) N:o …/… [Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetus järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen
seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muiden ilmastonmuutosta koskevien
tietojen raportoimiseksi kansallisella tasolla (KOM/2011/0789 lopullinen —
2011/0372 (COD)] soveltamisalaan, joten niitä ei käsitellä tässä päätöksessä. (11)
Koska päästöt ja poistumat vaihtelevat vuosittain,
koska eräät raportoidut tiedot edellyttävät useasti uudelleenlaskentoja ja
koska maa- ja metsätalouden muuttuneiden hoitokäytäntöjen vaikutus kasvistoon
ja maaperään varastoituneen hiilen määrään näkyy vasta pitkän ajan kuluttua,
LULUCF-sektorin tilit olisivat epätarkkoja ja epäluotettavia, jos ne
laadittaisiin vuosittain. Sen vuoksi tässä päätöksessä olisi säädettävä
pidemmistä ja asianmukaisemmista tilinpitokausista. (12)
Jäsenvaltioiden LULUCF-toimintasuunnitelmissa olisi
vahvistettava toimenpiteitä, joiden tavoitteena on rajoittaa tai vähentää
LULUCF-sektorilta peräisin olevia päästöjä sekä ylläpitää tai lisätä poistumia.
Kunkin LULUCF-toimintasuunnitelman olisi sisällettävä tietyt tässä päätöksessä
täsmennetyt tiedot. Lisäksi tämän päätöksen liitteessä olisi parhaiden
toimintatapojen edistämiseksi vahvistettava ohjeellinen luettelo
toimenpiteistä, joita voi myös kuulua kyseisiin suunnitelmiin. Komission olisi
arvioitava määräajoin jäsenvaltioiden LULUCF-toimintasuunnitelmien sisältöä ja
täytäntöönpanoa ja annettava tarvittaessa suosituksia jäsenvaltioiden toiminnan
parantamiseksi. (13)
Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa
delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290
artiklan mukaisesti 2 artiklassa säädettyjen määritelmien päivittämiseksi
UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan tai jonkin muun unionin tekemän,
ilmastonmuutoksen kannalta merkittävän monenvälisen sopimuksen elinten
määritelmiin tekemien muutosten perusteella, liitteen I muuttamiseksi
tilinpitokausien lisäämiseksi ja sen varmistamiseksi, että kyseiset
tilinpitokaudet ja unionin päästövähennyssitoumuksiin muilla sektoreilla
sovellettavat asianomaiset kaudet ovat keskenään johdonmukaisia, liitteen II
muuttamiseksi päivitetyin viitetasoin ottaen huomioon jäsenvaltioiden 6
artiklan nojalla toimittamat ehdotetut viitetasot tämän päätöksen mukaisesti
tehdyin korjauksin, liitteessä III täsmennettyjen tietojen tarkistamiseksi
tieteellisen kehityksen perusteella ja 9 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen
luonnollisiin häiriötekijöihin liittyvien tilinpitosääntöjä koskevien
edellytysten tarkistamiseksi tieteellisen kehityksen valossa tai UNFCCC:n tai
Kioton pöytäkirjan elinten säädöksiin tekemien tarkistusten huomioon
ottamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan
toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi
delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että
asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle
yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. (14)
Suunnitellun toiminnan luonteeseen kuuluu, etteivät
jäsenvaltiot voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa sen tavoitteita, vaan ne
voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa
paremmin unionin tasolla, joten unioni voi
hyväksyä toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn
sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen
mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen
mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden
tavoitteiden saavuttamiseksi, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Kohde
ja soveltamisala Tässä päätöksessä vahvistetaan maankäytöstä,
maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuviin päästöihin ja poistumiin
sovellettavat tilinpitosäännöt. Siinä säädetään myös jäsenvaltioiden
LULUCF-toimintasuunnitelmista päästöjen rajoittamiseksi tai vähentämiseksi ja
poistumien ylläpitämiseksi tai lisäämiseksi, sekä komission toteuttamasta
kyseisten suunnitelmien arvioinnista. 2 artikla Määritelmät 1.
Tässä päätöksessä sovelletaan seuraavia
määritelmiä: a) ’päästöillä’ tarkoitetaan
kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä ihmisen toiminnasta aiheutuvia päästöjä; b) ’poistumilla’ tarkoitetaan ihmisen
toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasujen nielujen aikaansaamia poistumia; c) ’metsittäminen’ on suorasta ihmisen
toiminnasta johtuvaa sellaisen maan muuttamista metsäksi, joka ei ole ollut
metsänä vähintään 50 vuoteen, istutuksen, kylvön ja/tai ihmisen toiminnasta
johtuvan luonnollisten siemenlähteiden edistämisen avulla, jos kyseinen
muuttaminen on tapahtunut 1 päivän tammikuuta 1990 jälkeen; d) ’uudelleen metsittäminen’ on mitä tahansa
suorasta ihmisen toiminnasta johtuvaa muun kuin metsämaan muuttamista metsäksi
istutuksen, kylvön ja/tai ihmisen toiminnasta johtuvan luonnollisten
siemenlähteiden edistämisen avulla, metsän peitossa olleella mutta muuksi kuin
metsämaaksi muutetulla maalla, jos kyseinen muuttaminen on tapahtunut 1 päivän
tammikuuta 1990 jälkeen; e) ’metsän hävittäminen’ on suorasta ihmisen
toiminnasta johtuvaa metsän muuttamista muuksi kuin metsämaaksi, jos kyseinen
muuttaminen on tapahtunut 1 päivän tammikuuta 1990 jälkeen; f) ’metsänhoito’ on mitä tahansa toimintaa,
joka johtuu jostakin metsään sovellettavasta käytäntöjärjestelmästä ja jonka
tavoitteena on parantaa mitä tahansa metsän ekologista, taloudellista tai
yhteiskunnallista tehtävää; g) ’viljelymaan hoito’ on mitä tahansa
toimintaa, joka johtuu sellaiseen maahan sovellettavasta
käytäntöjärjestelmästä, jolla kasvatetaan viljelykasveja tai joka on kesannoitu
tai jota ei tilapäisesti käytetä kasvintuotantoon; h) ’laidunmaan hoito’ on mitä tahansa
toimintaa, joka johtuu kotieläintuotantoon käytettävään maahan sovellettavasta
käytäntöjärjestelmästä ja jonka tavoitteena on valvoa tuotettujen kasvien ja
kotieläinten määrää ja lajia tai vaikuttaa niihin; i) ’kasvillisuuden palauttaminen’ on mitä
tahansa suoraa ihmisen toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä minkä tahansa
vähintään 0,05 hehtaarin suuruisen alueen hiilivarantoa kasviston lisäämisen
avulla, jos kyseinen toiminta ei ole metsittämistä tai uudelleen metsittämistä; j) ’hiilivaranto’ on alkuainehiilen määrä
jossakin hiilivarastossa, ilmaistuna miljoonina tonneina; k) ’kosteikkojen kuivatus ja uudelleenkostutus’
on mitä tahansa toimintaa, joka johtuu vähintään yhden hehtaarin suuruisen
orgaanista ainesta sisältävän maa-alan kuivatus- ja
uudelleenkostutusjärjestelmästä, edellyttäen, ettei kyseinen toiminta ole
mitään muuta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa, ja jos kuivatus on
ihmisen suoraan aiheuttamaa pohjaveden pinnan alenemista maassa ja
uudelleenkostutus ihmisen suoraan aiheuttamaa kuivatetun maan palauttamista
osittain tai kokonaan ennalleen; l) ’lähde’ on mikä tahansa prosessi,
toiminta tai mekanismi, joka vapauttaa kasvihuonekaasua, aerosolia tai
kasvihuonekaasun esimuotoa ilmakehään; m) ’nielu’ on mikä tahansa prosessi, toiminta
tai mekanismi, joka sitoo ilmakehästä kasvihuonekaasua, aerosolia tai
kasvihuonekaasun esimuotoa; n) ’hiilivarasto’ on jonkin jäsenvaltion
alueella oleva sellainen geokemiallinen ilmiö tai järjestelmä taikka näiden
osa, johon varastoituu hiiltä, hiiltä sisältävän kasvihuonekaasun esimuotoa tai
hiiltä sisältävää kasvihuonekaasua; o) ’kasvihuonekaasun esimuoto’ on sellaisiin
kemiallisiin reaktioihin osallistuva kemiallinen yhdiste, jotka tuottavat mitä
tahansa 3 artiklan 2 kohdassa luetelluista kasvihuonekaasuista; p) ’puunkorjuutuote’ on mikä tahansa
puunkorjuusta saatu tuote, puumateriaali ja kuori mukaan lukien, joka on
poistettu puunkorjuualueelta; q) ’metsä’ on vähintään 0,5 hehtaarin
suuruinen maa-alue, jolla puiden latvuspeittävyys tai vastaava tiheys on
vähintään 10 prosenttia alueesta ja jonka puut voivat saavuttaa kasvupaikassaan
täysikasvuisina vähintään 5 metrin korkeuden, kasvavien nuorten luonnonpuiden
ryhmät mukaan lukien, tai viljelymetsikkö, jonka puiden latvuspeittävyys tai
vastaava tiheys on vielä alle 10 prosenttia alueesta tai jossa puiden korkeus
on vielä alle 5 metriä, mukaan lukien sellaiset tavallisesti metsäalueen osan
muodostavat alueet, joilla ihmisen toiminnan, esimerkiksi puunkorjuun,
seurauksena tai luonnollisista syistä ei tilapäisesti ole puustoa mutta joiden
on määrä palautua metsäksi; r) ’latvuspeittävyys’ on tietyn alueen osa,
joka on puiden latvustojen peittämä ja joka ilmaistaan prosenttilukuna; s) ’tiheys’ on metsän peittämällä maalla
olevien pystypuiden ja kasvavien puiden tiheys, joka mitataan jäsenvaltion
vahvistaman menettelyn mukaisesti; t) ’luonnollinen häiriötekijä’ on mikä tahansa
muusta kuin ihmisen toiminnasta johtuva tilanne tai olosuhde, joka aiheuttaa
metsissä tai maatalousmaassa merkittäviä päästöjä ja jonka esiintymiseen
asianomainen jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, edellyttäen, ettei kyseinen
jäsenvaltio myöskään pysty objektiivisesti arvioiden rajoittamaan mainitun
tilanteen tai olosuhteen vaikutuksia päästöihin sen esiintymisen jälkeenkään; u) ’puoliintumisaika’ on niiden vuosien
määrä, joiden kuluessa puutuotteessa olevan hiilen pitoisuus vähenee puoleen
alkuperäisestä määrästään; v) ’välittömän hajoamisen menetelmä’ on
tilinpitomenetelmä, jossa oletetaan, että puunkorjuutuotteisiin varastoituneen
hiilen määrä vapautuu kokonaisuudessaan ilmakehään ajankohtana, jona
jäsenvaltio merkitsee kyseiset tuotteet tileihinsä tämän päätöksen mukaisesti; w) ’pelastushakkuu’ on mitä tahansa
toimintaa, joka koostuu luonnollisen häiriötekijän vaurioittaman sellaisen
puuston ennallistamisesta, jota voidaan edelleen käyttää ainakin osittain. 2.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä
12 artiklan mukaisesti tämän artiklan 1 kohdan määritelmien muuttamiseksi,
jotta kyseisiä määritelmiä voidaan päivittää UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan
tai jonkin muun unionin tekemän ilmastonmuutoksen kannalta merkittävän
monenvälisen sopimuksen elinten määritelmiin tekemien muutosten perusteella. 3 artikla LULUCF-tilien
laadintaa ja ylläpitoa koskeva velvoite 1.
Jäsenvaltioiden on kunkin liitteessä I täsmennetyn
tilinpitokauden osalta laadittava ja ylläpidettävä tilit, joissa ilmoitetaan
tarkoin kaikki niiden alueella harjoitetusta, seuraaviin toimintaluokkiin
kuuluvasta toiminnasta aiheutuneet päästöt ja poistumat: a) metsittäminen; b) uudelleen metsittäminen; c) metsän hävittäminen; d) metsänhoito; e) viljelymaan hoito; f) laidunmaan hoito. Jäsenvaltiot voivat myös laatia ja ylläpitää
tilejä, joissa ilmoitetaan tarkoin kasvillisuuden palauttamisesta sekä
kosteikkojen kuivatuksesta ja uudelleenkostutuksesta aiheutuneet päästöt ja
poistumat. 2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tileissä on
ilmoitettava seuraavien kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat: a) hiilidioksidi (CO2); b) metaani (CH4); c) dityppioksidi (N2O). 3.
Jäsenvaltioiden on merkittävä 1 kohdassa
tarkoitettu tietty toiminta tileihinsä kyseisen toiminnan aloittamisesta tai 1
päivästä tammikuuta 2013 alkaen, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi. 4 artikla Yleiset
tilinpitosäännöt 1.
Jäsenvaltioiden on 3 artiklan 1 kohdassa
tarkoitetuissa tileissään ilmoitettava lähteet positiivisella merkillä (+) ja
nielut negatiivisella merkillä (-). 2.
Mistä tahansa 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun
toimintaluokkaan kuuluvasta toiminnasta aiheutuvat päästöt ja poistumat on
otettava huomioon vain yhdessä luokassa. 3.
Jäsenvaltioiden on avointen ja todennettavien
tietojen perusteella määriteltävä maa-alueet, joilla 3 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettuun luokkaan kuuluvaa toimintaa harjoitetaan. Niiden on
varmistettava, että kaikki tällaiset maa-alueet ovat tarkasti yksilöitävissä
asianomaiseen luokkaan kuuluvissa tileissä. 4.
Jäsenvaltioiden on merkittävä 3 artiklan 1 kohdassa
tarkoitettuihin tileihinsä kaikki seuraavissa hiilivarastoissa olevan
hiilivarannon muutokset: a) maanpäällinen biomassa; b) maanalainen biomassa; c) karike; d) kuollut puuaines; e) maaperän orgaaninen hiili; f) puunkorjuutuotteet. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää olla
merkitsemättä tileihinsä ensimmäisen alakohdan a–e alakohdassa lueteltujen
hiilivarastojen sisältämän hiilivarannon muutoksia, jos hiilivarasto ei ole
heikkenevä nielu tai lähde. Jäsenvaltiot voivat katsoa, että hiilivarasto ei ole
heikkenevä nielu tai lähde ainoastaan silloin, kun tämä voidaan osoittaa
avoimien ja todennettavien tietojen perusteella. 5.
Jäsenvaltioiden on saatettava 3 artiklan 1 kohdassa
tarkoitetut tilinsä päätökseen kunkin liitteessä I luetellun tilinpitokauden
lopussa täsmentämällä kyseisiin tileihin tuolla tilinpitokaudella merkityt
kokonaispäästöt ja kokonaispoistumat. 6.
Jäsenvaltioiden on pidettävä täydellistä ja tarkkaa
kirjanpitoa kaikista menettelyistä ja tiedoista, joita ne ovat käyttäneet tämän
päätöksen mukaisten velvollisuuksiensa täyttämiseksi. 7.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja
säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteen I muuttamiseksi tilinpitokausien
lisäämiseksi ja sen varmistamiseksi, että kyseiset tilinpitokaudet ja unionin
päästövähennyssitoumuksiin muilla sektoreilla sovellettavat asianomaiset kaudet
ovat keskenään johdonmukaisia. 5 artikla Metsittämistä, uudelleen metsittämistä ja metsän hävittämistä koskevat
tilinpitosäännöt 1.
Jäsenvaltioiden on uudelleen metsittämiseen
liittyvissä tileissään otettava huomioon vain sellaisilla maa-alueilla
toteutetuista toimista aiheutuvat päästöt ja poistumat, jotka eivät olleet
metsänä 1 päivänä tammikuuta 1990. 2.
Jos jäsenvaltiot merkitsevät tileihinsä
metsittämisestä, uudelleen metsittämisestä ja metsän hävittämisestä aiheutuvat
hiilidioksidipäästöjen ja ‑poistumien (CO2) nettomuutokset,
tällaisten nettomuutosten on vastattava kunkin liitteessä I täsmennetyn
tilinpitokauden kattamien vuosien kokonaispoistumia ja ‑päästöjä, jotka
lasketaan avointen ja todennettavien tietojen perusteella laskemalla yhteen
kunkin kyseiseen tilinpitokauteen kuuluvan vuoden hiilivaranto asianomaisen
vuoden 31 päivänä joulukuuta ja vähentämällä siitä hiilivaranto saman vuoden 1
päivänä tammikuuta. 3.
Jos jäsenvaltiot merkitsevät tileihinsä
metsittämisestä, uudelleen metsittämisestä ja metsän hävittämisestä aiheutuvia
metaani- (CH4) ja dityppioksidipäästöjä (N2O), tällaisten
päästöjen on vastattava kunkin liitteessä I täsmennetyn tillinpitokauden
kattamien vuosien kokonaispäästöjä, jotka lasketaan avointen ja todennettavien
tietojen perusteella laskemalla yhteen kyseisen tilinpitokauden kunakin vuonna
aiheutuneet päästöt. 4.
Jäsenvaltioiden on edelleenkin laadittava ja
ylläpidettävä tilejä, joissa ilmoitetaan sellaiselta maalta peräisin olevat
päästöt ja poistumat, jonka määriteltiin 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti olleen
metsittämisen, uudelleen metsittämisen tai metsän hävittämisen kohteena,
vaikkei tällaista toimintaa enää harjoitettaisi kyseisellä maalla. 5.
Jäsenvaltioiden on käytettävä laskelmissa samaa
alueellisen arvioinnin yksikköä metsittämisen, uudelleen metsittämisen ja
metsän hävittämisen piiriin kuuluvan metsän määrittelemiseksi. 6 artikla Metsänhoitoa koskevat tilinpitosäännöt 1.
Jäsenvaltioiden on metsänhoitoon liittyvissä
tileissä otettava huomioon tällaisista toimista aiheutuvat päästöt ja
poistumat, jotka lasketaan kunkin liitteessä I täsmennetyn tilinpitokauden
päästöinä ja poistumina, joista vähennetään arvo, joka saadaan kertomalla
kyseisen tilinpitokauden kattamien vuosien määrä niiden liitteessä II
täsmennetyllä viitetasolla. 2.
Jos 1 kohdassa tarkoitetun laskelman tulos on
jonkin tilinpitokauden osalta negatiivinen, jäsenvaltioiden on merkittävä
metsänhoitoa koskeviin tileihinsä kokonaispäästöt ja ‑poistumat, jotka
vastaavat enintään 3,5:tä prosenttia jäsenvaltion perusvuoden päästöistä, jotka
ilmoitettiin UNFCCC:lle päätöksen 13/CMP.1 liitteen mukaisesti kyseisen
jäsenvaltion perusvuoden päästötietoja koskevassa ensimmäisessä tarkistetussa
raportissa, 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja päästöjä ja poistumia lukuun
ottamatta, kerrottuna kyseisen tilinpitokauden kattamien vuosien määrällä. 3.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että
laskentamenetelmät, joita ne soveltavat metsänhoitotoimia koskevissa
tileissään, ovat yhdenmukaisia liitteessä II täsmennettyjen viitetasojen
laskentaan sovellettavien laskentamenetelmien kanssa seuraavien seikkojen
osalta: a) hiilivarastot ja kasvihuonekaasut; b) metsänhoidon piiriin kuuluva alue; c) puunkorjuutuotteet; d) luonnolliset häiriötekijät. 4.
Jäsenvaltioiden on viimeistään vuotta ennen kunkin
tilinpitokauden päättymistä ilmoitettava komissiolle seuraavaksi
tilinpitokaudeksi ehdotetut tarkistetut viitetasot noudattaen päätöksessä
-/CMP.7 vahvistettua menettelyä, jota käytetään kyseisessä päätöksessä vahvistettujen
viitetasojen laskemiseksi. 5.
Jos asiaan liittyviä päätöksen -/CMP.7 säännöksiä
muutetaan, jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ehdotetut tarkistetut
viitetasot, joissa kyseiset muutokset on otettu huomioon, viimeistään kuuden
kuukauden kuluttua kyseisten muutosten hyväksymisestä. 6.
Jos saataville tulee aiempaa parempia menetelmiä,
joiden avulla jäsenvaltio voi laskea viitetasot huomattavasti tarkemmin tai jos
jäsenvaltion käytettävissä olevien tietojen laatu paranee merkittävästi,
asianomaisen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava komissiolle ehdotetut
tarkistetut viitetasot, joissa kyseiset muutokset on otettu huomioon. 7.
Edellä olevan 4, 5 ja 6 kohdan soveltamiseksi
jäsenvaltioiden on täsmennettävä niiden ehdotettuihin tarkistettuihin viitetasoihin
sisällytettyjen luonnollisista häiriötekijöistä aiheutuneiden vuotuisten
päästöjen määrä ja tapa, jolla ne arvioivat kyseisen määrän. 8.
Komissio varmistaa ehdotettujen tarkistettujen
viitetasojen paikkansapitävyyden. 9.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja
säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteessä II vahvistettujen viitetasojen
päivittämiseksi tarvittaessa. 10.
Jäsenvaltioiden on otettava metsänhoitoa koskevissa
tileissään huomioon kaikkien liitteeseen II tehtyjen muutosten vaikutus koko
asianomaiseen tilinpitokauteen. 7 artikla Puunkorjuutuotteita koskevat tilinpitosäännöt 1.
Jäsenvaltioiden on 3 artiklan 1 kohdan mukaisissa
tileissään otettava huomioon hiiltä sisältävistä puukorjuutuotteista aiheutuvat
päästöt 1 päivänä tammikuuta 2013, vaikka tällaiset puunkorjuutuotteet olisi
korjattu ennen kyseistä päivämäärää. 2.
Jäsenvaltioiden on puunkorjuutuotteita koskevissa 3
artiklan 1 kohdan mukaisissa tileissä otettava huomioon seuraavista
puunkorjuutuotteista aiheutuvat päästöt liitteessä III täsmennettyjen
ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmän ja puoliintumisajan oletusarvojen
mukaisten laskelmien perusteella: a) paperi; b) puulevyt; c) sahatavara. Jäsenvaltiot voivat käyttää maakohtaisia
puoliintumisaikoja liitteessä III täsmennettyjen puoliintumisaikojen sijasta
edellyttäen, että jäsenvaltio määrittelee kyseiset puoliintumisajat avointen ja
todennettavien tietojen perusteella. Jäsenvaltiot voivat puunkorjuun vientituotteita
koskevissa tileissä käyttää maakohtaisia puoliintumisaikoja liitteessä III täsmennettyjen
puoliintumisaikojen sijasta edellyttäen, että jäsenvaltio määrittelee kyseiset
puoliintumisajat puunkorjuutuotteiden käyttöä tuontimaassa koskevien avointen
ja todennettavien tietojen perusteella. 3.
Jos jäsenvaltiot ottavat 3 artiklan 1 kohdan
mukaisissa tileissään huomioon hiilidioksidipäästöt (CO2), jotka
ovat peräisin kiinteän jätteen käsittelypaikoissa olevista
puunkorjuutuotteista, niiden on nojauduttava näin toimiessaan välittömän
hajoamisen menetelmään. 4.
Jos jäsenvaltiot ottavat tileissään huomioon
energiatarkoituksiin kerätyistä puunkorjuutuotteista aiheutuvat päästöt, niiden
on myös näin toimiessaan nojauduttava välittömän hajoamisen menetelmään. 5.
Jäsenvaltion on otettava puunkorjuutuotteista
aiheutuvat päästöt tileissään huomioon ainoastaan, jos kyseiset päästöt ovat
peräisin puunkorjuutuotteista, jotka on poistettu kyseisen jäsenvaltion 3
artiklan 1 kohdan mukaisiin tileihin kuuluvilta maa-alueilta. 6.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja
säädöksiä 12 artiklan mukaisesti liitteessä III täsmennettyjen tietojen
tarkistamiseksi tieteellisen kehityksen perusteella. 8 artikla Viljelymaan
hoitoa, laidunmaan hoitoa, kasvillisuuden palauttamista sekä kosteikkojen
kuivatusta ja uudelleenkostutusta koskevat tilinpitosäännöt 1.
Jäsenvaltioiden on viljelymaan ja laidunmaan hoitoa
koskevissa tileissä otettava huomioon tällaisista toimista aiheutuvat päästöt
ja poistumat, jotka lasketaan kunkin liitteessä I täsmennetyn tilinpitokauden
päästöinä ja poistumina, joista vähennetään arvo, joka saadaan kertomalla
kyseisen tilinpitokauden kattamien vuosien määrä tällaisista toimista kyseisen
jäsenvaltion perusvuonna aiheutuneilla päästöillä ja poistumilla, jotka on
päätöksen 13/CMP.1 liitteen mukaisesti ilmoitettu UNFCCC:lle kyseisen
jäsenvaltion perusvuoden päästötietoja koskevassa ensimmäisessä tarkistetussa
raportissa. 2.
Jos jäsenvaltio päättää laatia ja ylläpitää
kasvillisuuden palauttamista ja/tai kosteikkojen kuivatusta ja
uudelleenkostutusta koskevia tilejä, sen on sovellettava 1 kohdassa
täsmennettyä laskentamenetelmää. Jäsenvaltioiden on kosteikkojen kuivatusta ja
uudelleenkostutusta koskevissa tileissä otettava huomioon päästöt ja poistumat,
jotka aiheutuvat tällaisesta toiminnasta kaikilla maa-alueilla, jotka on
kuivattu vuodesta 1990 alkaen ja kaikilla maa-alueilla, jotka on
uudelleenkostutettu vuodesta 1990 alkaen. 9 artikla Luonnollisia häiriötekijöitä koskevat tilinpitosäännöt 1.
Jos 2 kohdassa asetetut edellytykset täyttyvät,
jäsenvaltiot voivat jättää kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvät muusta kuin
ihmisen toiminnasta peräisin olevat luonnollisista häiriötekijöistä aiheutuvat
päästöt 3 artiklan 1 kohdan a, b, d, e ja f kohdan mukaisia
tilinpitovelvoitteitaan koskevien laskelmien ulkopuolelle. Jos jäsenvaltiot
eivät ota tällaisia päästöjä huomioon, ne eivät voi ottaa huomioon myöskään
myöhempiä poistumia maa-alueilla, joilla kyseiset luonnolliset häiriötekijät
ovat tapahtuneet. Laskelmien ulkopuolelle ei saa kuitenkaan jättää
kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä muusta kuin ihmisen toiminnasta peräisin
olevia luonnollisista häiriötekijöistä aiheutuvia päästöjä, jotka on otettu
mukaan 6 artiklan 4, 5 tai 6 kohdan mukaiseen jäsenvaltioiden viitetason
laskentaan. 2.
Jäsenvaltiot voivat jättää kasvihuonekaasujen
lähteistä syntyvät muusta kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt 1 kohdan
mukaisesti 3 artiklan 1 kohdan a, b ja d kohdan mukaisia
tilinpitovelvoitteitaan koskevien laskelmien ulkopuolelle, jos tällaiset muusta
kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvat luonnollisista häiriötekijöistä peräisin
olevat kasvihuonekaasupäästöt ylittävät yhden vuoden aikana 5 prosenttia
jäsenvaltion perusvuoden kokonaispäästöistä, jotka on päätöksen 13/CMP.1
liitteen mukaisesti ilmoitettu UNFCCC:lle kyseisen jäsenvaltion perusvuoden
päästötietoja koskevassa ensimmäisessä tarkistetussa raportissa, lukuun
ottamatta 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja päästöjä ja poistumia,
edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät: a) jäsenvaltio yksilöi kaikki
maa-alueet, jotka jätetään jäsenvaltion 3 artiklan 1 kohdan a, b ja d alakohdan
mukaisten tilien ulkopuolelle, ilmoittamalla myös niiden maantieteellinen
sijainti, vuosi ja luonnollisten häiriötekijöiden lajit; b) jäsenvaltio arvioi
kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvät muusta kuin ihmisen toiminnasta peräisin
olevat luonnollisista häiriötekijöistä aiheutuvat vuotuiset päästöt ja
myöhemmät poistumat laskelmien ulkopuolelle jätetyillä maa-alueilla; c) laskelmien ulkopuolelle jätetyillä
maa-alueilla ei ole tehty maankäytön muutoksia, ja jäsenvaltio käyttää avoimia
ja todennettavia menetelmiä ja kriteereitä maankäytön muutoksen
määrittelemiseksi kyseisillä maa-alueilla; d) mikäli mahdollista, jäsenvaltio
toteuttaa toimenpiteitä luonnollisten häiriötekijöiden vaikutusten
hallitsemiseksi tai torjumiseksi; e) mikäli mahdollista, jäsenvaltio
toteuttaa toimenpiteitä laskelmien ulkopuolelle jätettyjen maa-alueiden
kunnostamiseksi; f) pelastushakkuusta peräisin olevista
puunkorjuutuotteista aiheutuvia päästöjä ei jätetty tilinpidon ulkopuolelle. 3.
Lisäksi jäsenvaltiot voivat jättää kasvihuonekaasujen
lähteistä syntyvät muusta kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt 1 kohdan
mukaisesti 3 artiklan 1 kohdan e ja f kohdan mukaisia tilinpitovelvoitteitaan
koskevien laskelmien ulkopuolelle, jos tällaiset muusta kuin ihmisen
toiminnasta aiheutuvat luonnollisista häiriötekijöistä peräisin olevat
kasvihuonekaasupäästöt ylittävät yhden vuoden aikana 5 prosenttia jäsenvaltion
perusvuoden kokonaispäästöistä, jotka on päätöksen 13/CMP.1 liitteen mukaisesti
ilmoitettu UNFCCC:lle kyseisen jäsenvaltion perusvuoden päästötietoja
koskevassa ensimmäisessä tarkistetussa raportissa, lukuun ottamatta 3 artiklan
1 kohdassa tarkoitettuja päästöjä ja poistumia, edellyttäen, että 9 artiklan 2
kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. 4.
Jäsenvaltioiden on 7 artiklan mukaisesti
sisällytettävä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tileihinsä päästöt, jotka
aiheutuvat pelastushakkuusta peräisin olevista puunkorjuutuotteista. 5.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja
säädöksiä 12 artiklan mukaisesti 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa
tarkoitettujen edellytysten tarkistamiseksi tieteellisen kehityksen perusteella
tai UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan elinten säädöksiin tekemien tarkistusten
huomioon ottamiseksi. 10 artikla LULUCF-toimintasuunnitelmat 1.
Jäsenvaltioiden on viimeistään kuuden kuukauden
kuluttua kunkin liitteessä I täsmennetyn tilinpitokauden alkamisesta laadittava
ja toimitettava komissiolle luonnokset LULUCF-toimintasuunnitelmiksi, joiden
tavoitteena on rajoittaa tai vähentää päästöjä sekä ylläpitää tai lisätä poistumia,
jotka aiheutuvat 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista toimista. Jäsenvaltioiden
on varmistettava, että laaja joukko sidosryhmiä tulee kuulluksi. LULUCF-toimintasuunnitelmia koskevien luonnosten
on katettava liitteessä I täsmennetty asianomainen tilinpitokausi. 2.
Jäsenvaltioiden on sisällytettävä
LULUCF-toimintasuunnitelmia koskeviin luonnoksiinsa seuraavat tiedot, jotka
koskevat kutakin 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua toimea: a) kuvaus päästöjen ja poistumien
aiemmista suuntauksista; b) päästöjä ja poistumia koskevat
ennusteet asianomaiseksi tilinpitokaudeksi; c) analyysi päästöjen rajoittamista tai
vähentämistä sekä poistumien ylläpitämistä tai lisäämistä koskevista
mahdollisuuksista; d) luettelo toimenpiteistä,
tarvittaessa liitteessä IV täsmennetyt toimenpiteet mukaan lukien, joita on
määrä toteuttaa hillitsemismahdollisuuksien hyödyntämiseksi, jos niitä on c
alakohdassa tarkoitetun analyysin mukaisesti yksilöity; e) suunnitellut toimintalinjat d
alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien
kuvaus kyseisten toimenpiteiden oletetusta vaikutuksesta päästöihin ja
poistumiin; f) aikataulut d alakohdassa
tarkoitettujen toimenpiteiden hyväksymiseksi ja täytäntöönpanemiseksi. 3.
Komissio arvioi jäsenvaltion luonnoksen LULUCF-toimintasuunnitelmaksi
kolmen kuukauden kuluessa kaikkien asiaankuuluvien tietojen vastaanottamisesta
kyseiseltä jäsenvaltiolta. Komissio julkaisee kyseisen arvioinnin tulokset ja
voi antaa tarvittaessa suosituksia parantaakseen jäsenvaltioiden pyrkimyksiä
päästöjen rajoittamiseen tai vähentämiseen ja poistumien ylläpitämiseen tai
lisäämiseen. Jäsenvaltioiden on otettava komission havainnot
asianmukaisesti huomioon ja julkaistava LULUCF-toimintasuunnitelmansa
sähköisessä muodossa ja saatettava se yleisön saataville kolmen kuukauden
kuluessa komission arvion vastaanottamisesta. 4.
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle
viimeistään kunkin liitteessä I täsmennetyn tilinpitokauden puolivälissä ja
kunkin liitteessä I täsmennetyn tilinpitokauden lopussa raportti, jossa
kuvaillaan niiden LULUCF-toimintasuunnitelmien täytäntöönpanossa saavutettua
edistystä. 5.
Komissio arvioi LULUCF-toimintasuunnitelmien
täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa kuuden kuukauden kuluessa 4 kohdassa
tarkoitettujen raporttien vastaanottamisesta. Komissio julkaisee kyseiset raportit ja kyseisen
arvioinnin tulokset ja voi antaa tarvittaessa suosituksia parantaakseen
jäsenvaltioiden pyrkimyksiä päästöjen rajoittamiseen tai vähentämiseen ja
poistumien ylläpitämiseen tai lisäämiseen. Jäsenvaltioiden on otettava
komission havainnot asianmukaisesti huomioon. 11 artikla Uudelleentarkastelu Komissio tarkastelee tämän päätöksen
tilinpitosääntöjä uudelleen viimeistään vuoden kuluttua liitteessä I
täsmennetyn ensimmäisen tilinpitokauden päättymisestä. 12 artikla Siirretyn
säädösvallan käyttäminen 1.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja
säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. 2.
Siirretään 2 artiklan 2 kohdassa, 4 artiklan 7
kohdassa, 6 artiklan 9 kohdassa, 7 artiklan 6 kohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa
tarkoitettu valta komissiolle määräämättömäksi ajaksi tämän päätöksen
voimaantulopäivästä. 3.
Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin
tahansa peruttaa 2 artiklan 2 kohdassa, 4 artiklan
7 kohdassa, 6 artiklan 9 kohdassa, 7 artiklan
6 kohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan
siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan
siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se
julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin
myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa
olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4.
Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen,
komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja
neuvostolle. 5.
Edellä olevan 2 artiklan 2 kohdan, 4 artiklan 7
kohdan, 6 artiklan 9 kohdan, 7 artiklan 6 kohdan ja 9 artiklan 4 kohdan nojalla
annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai
neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on
annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa
sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun
määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä.
Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan
kahdella kuukaudella. 13 artikla Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2013. 14 artikla Tämä päätös on osoitettu kaikille
jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä 12.3.2012. Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston
puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE I 3 ARTIKLAN
1 KOHDASSA TARKOITETUT TILINPITOKAUDET Tilinpitokausi || Vuodet Ensimmäinen tilinpitokausi || 1. tammikuuta 2013–31. joulukuuta 2020 LIITE II 6
ARTIKLASSA TARKOITETUT JÄSENVALTIOIDEN VIITETASOT Jäsenvaltio || Gg hiilidioksidiekvivalenttia (CO2) vuodessa Itävalta || -6516 Belgia || -2499 Bulgaria || -7950 Kypros || -157 Tšekki || -4686 Tanska || 409 Viro || -2741 Suomi || -20466 Ranska || -67410 Saksa || -22418 Kreikka || -1830 Unkari || -1000 Irlanti || -142 Italia || -22166 Latvia || -16302 Liettua || -4552 Luxemburg || -418 Malta || -49 Alankomaat || -1425 Puola || -27133 Portugali || -6830 Romania || -15793 Slovakia || -1084 Slovenia || -3171 Espanja || -23100 Ruotsi || -41336 Yhdistynyt kuningaskunta || -8268 LIITE III ENSIMMÄISEN KERTALUVUN HAJOAMISMENETELMÄ JA PUOLIINTUMISAJAN
OLETUSARVOT, JOIHIN VIITATAAN 7 ARTIKLASSA Ensimmäisen
kertaluvun hajoamismenetelmän yhtälö alkaen vuodesta ja jatkuen kuluvaan
vuoteen: , missä: vuosi puunkorjuutuotteiden
hiilivaranto vuoden alussa, Gg C ensimmäisen
kertaluvun hajoamisvakio yksikkönä vuosi-1 , missä HL on
puunkorjuutuotteiden määrän puoliintumisaika vuosissa ilmaistuna.) puunkorjuutuotteiden
määrän lisäys vuonna , Gg C vuosi-1 puunkorjuutuotteiden
hiilivarannon muutos vuonna , Gg C vuosi-1 Puoliintumisajan
oletusarvot: 2
vuotta paperin osalta 25
vuotta puulevyjen osalta 35
vuotta sahatavaran osalta. LIITE IV TOIMENPITEET, JOTKA VOIDAAN SISÄLLYTTÄÄ LULUCF-TOIMINTASUUNNITELMIIN 10
ARTIKLAN 2 KOHDAN d ALAKOHDAN MUKAISESTI a) Viljelymaan hoitoon liittyvät
toimenpiteet, kuten –
maatalouskäytäntöjen parantaminen parempia
viljelykasvilajikkeita valitsemalla; –
viljelykiertojen pidentäminen ja avokesannon käytön
välttäminen tai vähentäminen; –
ravinteiden hallinnoinnin, maanmuokkauksen
hallinnoinnin/jätteenkäsittelyn ja vesienhoidon parantaminen; –
peltometsäviljelyyn liittyvien käytäntöjen ja
maapeitteen (maankäytön) muutosmahdollisuuksien edistäminen; b) Laidunmaan hoitoon ja parantamiseen
liittyvät toimenpiteet, kuten –
laidunmaan viljelymaaksi muuttamisen ja
luonnonvaraisten kasvien viljelymaille palauttamisen estäminen; –
laidunmaan hoidon parantaminen muuttamalla
laiduntamisen intensiteettiä ja laiduntamiskausia; –
tuottavuuden lisääminen; –
ravinteiden hallinnoinnin parantaminen; –
kulotuksen hallinnan parantaminen; –
soveltuvampien lajien ja erityisesti syvälle
juurtuvien lajien käyttöönotto; c) Eloperäisten maatalousmaiden,
erityisesti soiden, hoidon parantamiseen liittyvät toimenpiteet, kuten –
kosteikkoalueiden kestävien maatalouskäytäntöjen
edistäminen; –
mukautettujen maatalouskäytäntöjen, kuten
mahdollisimman vähäisen maaperän häirinnän tai laajaperäisten käytäntöjen,
edistäminen; d) Kosteikkojen kuivatuksen estämiseen
ja uudelleenkostutuksen edistämiseen liittyvät toimenpiteet; e) Olemassa oleviin tai osittain
kuivattuihin soihin liittyvät toimenpiteet, kuten –
kuivatuksen jatkamisen estäminen; –
soiden uudelleenkostutuksen ja ennallistamisen
edistäminen; –
turvepalojen estäminen; f) Huonontuneen maaperän
ennallistaminen; g) Metsätaloustoimiin liittyvät
toimenpiteet, kuten –
metsien hävittämisen estäminen; –
metsittäminen ja uudelleen metsittäminen; –
nykyisiin metsiin sidotun hiilen määrän
säilyttäminen; –
tuotannon lisääminen nykyisissä metsissä; –
puunkorjuutuotteiden valikoiman lisääminen; –
metsänhoidon parantaminen esimerkiksi optimaalisen
lajikoostumuksen, puuston hoidon ja harvennuksen sekä maaperän suojelun avulla; h) Suojelun tehostaminen metsäpalojen,
tuholaisten ja myrskyjen kaltaisia luonnollisia häiriötekijöitä vastaan. RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT
EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi 1.2. Toimintalohko(t)
toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 1.3. Ehdotuksen/aloitteen
luonne 1.4. Tavoitteet 1.5. Ehdotuksen/aloitteen
perustelut 1.6. Toiminnan
ja sen rahoitusvaikutusten kesto 1.7. Hallinnointitapa
(hallinnointitavat) 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta-
ja raportointisäännöt 2.2. Hallinnointi-
ja valvontajärjestelmä 2.3. Toimenpiteet
petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN
ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen
tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 3.2. Arvioidut
vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto
arvioiduista vaikutuksista menoihin 3.2.2. Arvioidut
vaikutukset toimintamäärärahoihin 3.2.3. Arvioidut
vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.4. Yhteensopivuus
nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 3.2.5. Ulkopuolisten
tahojen osallistuminen rahoitukseen 3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin RAHOITUSSELVITYS
1.
PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.
Ehdotuksen/aloitteen nimi
Euroopan
parlamentin ja neuvoston päätös maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja
metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä
ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimintasuunnitelmista
1.2.
Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja
budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[23]
YMPÄRISTÖ-
JA ILMASTOTOIMET [07]
1.3.
Ehdotuksen/aloitteen luonne
x Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. ¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen
tai valmistelutoimeen[24]. ¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. ¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.
1.4.
Tavoitteet
1.4.1.
Komission monivuotinen strateginen tavoite
(monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista
ehdotus/aloite tukee
Ehdotus
on yhdenmukainen Eurooppa 2020 -strategian kanssa, ja sillä pyritään edistämään
unionin päästövähennystavoitteiden saavuttamista.
1.4.2.
Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto
(toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä
Erityistavoite nro. Ilmastotoimiin liittyvän EU:n politiikan ja lainsäädännön
täytäntöönpano (toimintoperusteisen budjetoinnin koodi 07 12) Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja
budjetointijärjestelmässä 07 12 01 (Ilmastotoimiin liittyvän unionin politiikan ja
lainsäädännön täytäntöönpano)
1.4.3.
Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella
on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen. Ehdotuksessa vahvistetaan kattava ja yhdenmukainen
oikeudellinen kehys, jotta voidaan ottaa huomioon maankäyttöön, maankäytön
muutokseen ja metsätalouteen (LULUCF) liittyvät kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat
unionissa mahdollistamalla jäsenvaltioissa saavutetun kehityksen
yksityiskohtainen arviointi. Erityisesti tarkoituksena on: - parantaa kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamistoimien
näkyvyyttä ja kannustaa näihin toimiin edistämällä poistumia ja päästöjen
vähentämistä maa- ja metsätaloudessa sekä puunkorjuutuotteiden tuotannossa; - vahvistaa sitoumusten tarkoituksenmukaisuutta ympäristön
kannalta varmistamalla se, että päästöt ja poistumat huomioidaan
asianmukaisesti, ja varmistaa bioenergian kestävä ja ilmastoystävällinen
tuotanto täydentämällä voimassa olevia toimenpiteitä, ja - parantaa taloudellista tehokkuutta pyrittäessä
saavuttamaan kunnianhimoisempia tavoitteita mahdollistamalla kaikkien sektorien
osallistuminen. Tulos- ja vaikutusindikaattorit Selvitys siitä, millaisin indikaattorein
ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan. Seuraavat indikaattorit vastaavat ehdotuksen yleisiä,
erityisiä ja toiminnallisia tavoitteita: - päästöjen ja poistumien suuntaukset; - sääntöjen noudattamatta jättämistä koskevien tapausten
määrä jäsenvaltioissa, jäsenvaltioiden LULUCF -toimintasuunnitelmien (LAP)
määrä; määräaikojen puitteissa komissiolle toimitettujen raporttien määrä,
niiden jäsenvaltioiden määrä, jotka ovat toimittaneet viitetasonsa ajoissa
komissiolle; - jäsenvaltioiden raportit on laadittu ehdotuksen
vaatimusten mukaisesti; - jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien raporttien ja
yhteisten tilinpitosääntöjen soveltamisen täydellisyys, - ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvien tietojen saatavuus,
1.5.
Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1.
Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan
lyhyellä tai pitkällä aikavälillä
Ehdotuksen tavoitteet ovat kahtalaiset: - LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien luotettavan ja
yhdenmukaisen tilinpidon varmistaminen jäsenvaltioissa; - jäsenvaltioiden kannustaminen päästöjen
vähentämispyrkimyksiin LAP:iden laatimisen ja täytäntöönpanon avulla.
1.5.2.
EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo
Unionin tason toiminnalla saavutettaisiin myös selvästi
suurempia hyötyjä kuin kansallisella toiminnalla toimien tehokkuuden vuoksi.
Koska kattavat ilmastositoumukset tehdään unionin tasolla, on tehokkaampaa
laatia myös tarvittavat tilinpitosäännöt tällä tasolla. Esiin tulleiden
ongelmien, kuten eri LULUCF-toimintojen tarkkojen ja yhdenmukaisten tilinpitosääntöjen
tarpeen ratkaiseminen edellyttää yhteistä lähestymistapaa kaikissa
jäsenvaltioissa. Tämä voidaan varmistaa ainoastaan unionin tasolla. Tällä oikeudellisella kehyksellä varmistetaan tehokkaan
lisäarvon saaminen, koska sen mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa käytetään
yhteisiä ja tarkkoja tilinpitosääntöjä, laaditaan LAP:eja, jotka puolestaan
mahdollistavat vieläkin yksityiskohtaisemman arvion ja ymmärryksen
jäsenvaltioissa saavutetusta kehityksestä. Näin voidaan varmistaa unionin
ilmastopolitiikan yhdenmukaisuus, parantaa edelleen unionin
ilmastonmuutossitoumuksen tarkoituksenmukaisuutta ympäristön kannalta ja
edistää unionin ilmastopolitiikan taloudellista tehokkuutta.
1.5.3.
Vastaavista toimista saadut kokemukset
Ehdotus
pohjautuu kansainvälisellä tasolla saatuihin kokemuksiin ja sillä pyritään
korjaamaan Kioton pöytäkirjan mukaisten voimassa olevien tilinpitosääntöjen
puutteet. Ehdotus pohjautuu yksityiskohtaiseen arviointiin, jonka perusteella
voidaan ehdottaa toimivaa ja yhdenmukaista tilinpitokehystä LULUCF-sektorille.
1.5.4.
Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden
kanssa ja mahdolliset synergiaedut
Tämä ehdotus on yhdenmukainen Eurooppa 2020 -strategian ja
resurssitehokasta Eurooppaa koskevan Eurooppa 2020 -lippulaiva-aloitteen
kanssa. Ehdotus myös täydentää EU:n ilmasto-, energia- ja sosiaalipolitiikkoja. Se täydentää myös vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskevaa
yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) ”viherryttävien osien” täytäntöönpanon
osalta. Unionin maaseudun kehittämispolitiikan yhteydessä on mahdollisuus
parantaa merkittävästi hiilen sitoutumiseen maa- ja metsätaloudessa liittyviä
kannustimia. Tämän myönteisen hiilivuon asianmukainen huomioon ottaminen tekisi
näiden YMP-toimien myönteisen vaikutuksen näkyvämmäksi. LULUCF-toimintojen tilinpito tukisi näin ollen bioenergian
kestävää käyttöä ja tarjoaisi myös toimivan, selkeän ja näkyvän indikaattorin,
jolla voidaan seurata maa- ja metsätaloudessa tapahtuvaa kehitystä. Jos
LULUCF-toimintoihin ei sovelleta kattavaa ja pakollista tilinpitoa, eivät
jäsenvaltioiden, maanviljelijöiden ja metsänomistajien pyrkimykset tarjota
ilmastonmuutosta torjuvia palveluja näy unionin pyrkimyksissä saavuttaa sille
asetetut kasvihuonekaasujen vähennystavoitteet.
1.6.
Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto
¨ Ehdotuksen/aloitteen
mukaisen toiminnan kesto on rajattu. ¨ Ehdotuksen/aloitteen mukainen
toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV. ¨ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna
VVVV ja päättyvät vuonna VVVV. x Ehdotuksen/aloitteen
mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu. Täytäntöönpano
alkaa lainsäädäntöprosessin edistymisestä riippuen todennäköisesti 1.
tammikuuta 2013.
1.7.
Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[25]
x komissio
hallinnoi suoraan keskitetysti ¨ välillinen
keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä
on siirretty: ¨ toimeenpanovirastoille ¨ yhteisöjen perustamille elimille[26] ¨ kansallisille julkisoikeudellisille
elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille ¨ henkilöille, joille on annettu
tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston
mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan
mukaisessa perussäädöksessä ¨ hallinnointi
yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ¨ hajautettu
hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa ¨ hallinnointi
yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava) Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille
varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja. Huomautukset: Jäsenvaltiot
ovat suurelta osin vastuussa tämän ehdotuksen täytäntöönpanosta. Komissio
arvioi jäsenvaltioiden raporttien tiedot ja antaa tarvittaessa suosituksia.
2.
HALLINNOINTI
2.1.
Seuranta- ja raportointisäännöt
Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset. Jäsenvaltiot lisäävät tietoja LULUCF-tileihinsä vuosittain,
ja ne lasketaan tämän ehdotuksen mukaisesti mukaan LULUCF-sektorin päästöihin
ja poistumiin kunkin tilinpitokauden lopussa. Komissio arvioi tämän ehdotuksen mukaisesti laaditut kutakin
tilinpitokautta koskevat raportit tekniseen asiantuntemukseen nojaten. Tämän päätöksen täytäntöönpanosta olisi
uudelleentarkastelulausekkeen osalta tehtävä tutkimus.
2.2.
Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.2.1.
Todetut riskit
Koska
ehdotus on päätöksen muodossa, ovat täytäntöönpanoon liittyvät riskit
rajalliset, koska ehdotetut velvoitteet perustuvat jo voimassa oleviin
kansainvälisiin sääntöihin, joita jäsenvaltiot soveltavat Kioton pöytäkirjan
mukaisten velvoitteidensa puitteissa.
2.2.2.
Valvontamenetelmä(t)
Mahdollisiin
riskeihin puututaan seuraavin toimenpitein: tarvittaessa rakentava vuoropuhelu
ja yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa, yhteydenpito komission relevanttien
yksiköiden kanssa, erityisesti sen vastaavien tietotarpeiden tyydyttämisen
varmistamiseksi, asiantuntijoiden kuuleminen erityisesti annettaessa
delegoituja säännöksiä, ulkopuolisen teknisen asiantuntemuksen käyttö asiaa
koskevissa arvioinneissa, säädösten uudelleen tarkasteluun liittyvät
tutkimukset ja teemakohtaisten konferenssien järjestäminen.
2.3.
Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien
ehkäisemiseksi
Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut
torjunta- ja suojatoimenpiteet. Kun otetaan huomioon kyseessä olevat määrät ja hankintojen
tyypit, aloitteeseen ei liity erityisiä petosriskejä. Komissio hallinnoi ja
valvoo työtä käyttäen kaikkia tavanomaisia välineitään, esimerkiksi
ilmastotoimien pääosaston vuosittaista hallintosuunnitelmaa. Erityisen tärkeitä ovat sisäisen valvonnan standardit N:o 2,
7, 8, 9, 11, 12, 13, 15 ja 16. Lisäksi sovelletaan kaikilta osin neuvoston
asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (varainhoitoasetuksessa) vahvistettuja
periaatteita ja sen soveltamissääntöjä. Hankintamenettelyjä säännellään ilmastotoimien pääosaston
varainhoitoprosessilla: Kyseessä on osittain hajautettu prosessi, jossa
rahoituksen myöntäjä ja tarkistaja on hierarkkisesti riippumaton
edelleenvaltuutetusta tulojen ja menojen hyväksyjästä. Sisäisen valvonnan komitea (ENVAC) tutkii myös alihankkijan
valintaprosessin ja varmistaa, että tulojen ja menojen hyväksyjien hyväksymät
menettelyt vastaavat varainhoitoasetuksen säännöksiä ja soveltamissääntöjä
käyttäen julkisten hankintasopimusten satunnaisotannan ja riskiperusteisen
otannan yhdistelmää. Näiden toimenpiteiden lisäksi delegoitujen säädösten
antamisen yhteydessä varmistetaan, että asiantuntijakuulemisiin osallistuvat
henkilöt ovat riippumattomia ja heillä on riittävä pätevyys.
3.
EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT
RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.
Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen
otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
·
Talousarviossa jo olevat budjettikohdat Monivuotisen
rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä. Moniv. rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha- laji || Rahoitusosuudet Numero [Nimi…...…...] || JM/EI-JM ([27]) || EFTA-mailta[28] || ehdokas-mailta[29] || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet 5 || 07 01 02 11 “Ympäristö- ja ilmastotoimien” toimintalohkoa tukevat muut hallintomenot || EI-JM || EI || EI || EI || EI · Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa
järjestyksessä. Moniv. rahoituskehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha- laji || Rahoitusosuudet Numero [Nimi…...….] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokasmailta || kolmansilta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet […] || [XX.YY.YY.YY] […] || […] || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI
3.2.
Arvioidut vaikutukset menoihin
3.2.1.
Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Numero || Otsake 2 PO CLIMA || || || vuosi N[30] || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || vuosi N+4 || vuosi N+5 || vuosi N+6 || YHTEENSÄ Toimintamäärärahat || || || || || || || || Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1) || - || - || - || - || - || - || - || - Maksut || (2) || - || - || - || - || - || - || - || - Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1a) || - || - || - || - || - || - || - || - Maksut || (2a) || - || - || - || - || - || - || - || - Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[31] || || || || || || || || Budjettikohdan numero 07 01 04 05 (ja seuraavat budjettikohdat) || || (3) || 0,100 || - || - || 0,600 || - || - || 0,600 || 1 .300 CLIMA PO:n määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 0,100 || - || - || 0,600 || - || - || 0,600 || 1 .300 Maksut || =2+2a +3 || 0,100 || - || - || 0,600 || - || - || 0,600 || 1 .300 Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || || Maksut || (5) || || || || || || || || Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 0,100 || - || - || 0,600 || - || - || 0,600 || 1 300 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1– 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || 0 ,100 || - || - || 0,600 || - || - || 0,600 || 1 300 Maksut || =5+ 6 || 0 ,100 || - || - || 0,600 || - || - || 0,600 || 1 300 Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan
otsakkeeseen: Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || || Maksut || (5) || || || || || || || || Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 0,100 || || || 0,600 || || || 0,600 || 1 300 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1– 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || 0,100 || || || 0,600 || || || 0,600 || 1 300 Maksut || =5+ 6 || 0,100 || || || 0,600 || || || 0,600 || 1 300 Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot” milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || vuosi N || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || vuosi N + 4 || vuosi N + 5 || vuosi N + 6 || YHTEENSÄ PO CLIMA || Henkilöresurssit || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0 ,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,889 Muut hallintomenot || 0,348 || 0 ,348 || 0,348 || 0,348 || 0,348 || 0 .348 || 0 .348 || 2 433 PO CLIMA YHTEENSÄ || Määrärahat || 0,475 || 0 ,457 || 0,475 || 0 ,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 3 322 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 3 .322 milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) || || || vuosi N[32] || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || vuosi N+4 || vuosi N+5 || vuosi N+6 || YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 0,575 || 0,475 || 0,475 || 1,075 || 0,475 || 0,475 || 1 075 || 4 622 Maksut || 0,575 || 0,475 || 0,475 || 1,075 || 0,475 || 0,475 || 1 075 || 4 622
3.2.2.
Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja. x Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti: Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin
tarkkuudella) Tavoitteet ja tuotokset ò || || || vuosi N || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || vuosi N+4 || vuosi N+5 || vuosi N+6 || YHTEENSÄ TUOTOKSET Tyyp-pi[33] || Keski-määr. kustan nekset || Lukumäärä || Kus-tannus || Lukumäärä || Kus-tannus || Luku määrä || Kus-tannus || Lukumäärä || Kus-tannus || Lukumäärä || Kus-tannus || Lukumäärä || Kus-tannus || Lukumäärä || Kus-tannus || Lukumäärä yhteensä || Kus-tan-nukset yh-teensä ERITYISTAVOITE: Ilmastotoimiin liittyvän EU:n politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpano (toimintoperusteisen budjetoinnin koodi 07 12) tuotos || Arviointi || 0,004 || 27 || 0,100 || || || || || 27 || 0,100 || || || || || 27 || 0,100 || 81 || 0,300 tuotos || Tutkimus || 0,500 || || || || || || || || || || || || || 1 || 0,500 || 1 || 0,500 tuotos || Uudelleentarkastelu || 0,500 || || || || || || || 1 || 0,500 || || || || || || || 1 || 0,500 Välisumma erityistavoite 1 || 27 || 0,100 || 0 || - || 0 || - || 28 || 0,600 || 0 || - || 0 || - || 28 || 0,600 || 83 || 1 300 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || 0 || 0 ,100 || 0 || - || 0 || - || 0 || 0,600 || 0 || - || 0 || - || 0 || 0,600 || 0 || 1 300
3.2.3.
Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin
3.2.3.1.
Yhteenveto
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja. x Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti: milj. euroa (kolmen
desimaalin tarkkuudella) || vuosi N[34] || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || vuosi N+4 || vuosi N+5 || vuosi N+6 || YHTEENSÄ Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || vuosi N || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || vuosi N+4 || vuosi N+5 || vuosi N+6 || Henkilöresurssit (1 kokoaikainen AD-virkamies, joka jo työskentelee PO CLIMA:ssa || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,889 Muut hallintomenot - 07 01 02 11 01 Virkamatkat (5 vuodessa; 0, 0015 M EUR /virkamatka) - 07 01 02 11 02 Konferenssit (2 vuodessa; 150 osanottajaa; 0, 035 M EUR /konferenssi) - 07 01 02 11 02 Kokoukset (2 vuodessa; enintään 168 asiantuntijaa (28 *6); 1 päivä; 0,135 M EUR /kokous) VÄLISUMMA || 0,0075 0,070 0,270 0,348 || 0,0075 0,070 0,270 0,348 || 0,0075 0,070 0,270 0,348 || 0,0075 0,070 0,270 0,348 || 0,0075 0,070 0,270 0,348 || 0,0075 0,070 0,270 0, 348 || 0,0075 0,070 0,270 0,348 || 0,053 0,490 1,890 2 433 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 VÄLISUMMA || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 3 322 Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[35] || || || || || || || || Henkilöresurssit || || || || || || || || Muut hallintomenot || || || || || || || || Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, VÄLISUMMA || || || || || || || || YHTEENSÄ || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 0,475 || 3 322
3.2.4.
Henkilöresurssien arvioitu tarve
¨ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja. x Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja: arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden
desimaalin tarkkuudella) || || vuosi N || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || vuosi N + 4 || vuosi N + 5 || vuosi N + 6 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) || || 07 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 0,.127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || || || XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || || || XX 01 05 01 (suora tutkimustoiminta || || || || || || || || Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna )[36] || || XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || || XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || || || XX 01 04 yy[37] || - päätoimi-paikassa[38] || || || || || || || || - EU:n ulkop. edustus-toissa || || || || || || || || XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || || 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || || Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || || YHTEENSÄ || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 || 0,127 XX viittaa
kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon. Henkilöresurssien tarve
katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai
pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena
saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka
toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen
jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Kuvaus henkilöstön
tehtävistä: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Toteuttaa toimia komission vaatimusten panemiseksi täytäntöön (esim. tarkistaa jäsenvaltioiden raportteja, suorittaa analyysejä, seurata täytäntöönpanoa) Ulkopuolinen henkilöstö ||
3.2.5.
Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen
rahoituskehyksen kanssa
x Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen
rahoituskehyksen mukainen. ¨ Ehdotus/aloite edellyttää
rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista. ¨ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen
varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[39].
3.2.6.
Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen
xEhdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei
osallistu ulkopuolisia tahoja. Ehdotuksen/aloitteen
rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):
3.3.
Arvioidut vaikutukset tuloihin
x Ehdotuksella/aloitteella ei ole
vaikutuksia tuloihin. ¨ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin
seuraavasti: ¨ vaikutukset omiin varoihin ¨ vaikutukset
sekalaisiin tuloihin [1] UNFCCC:n osapuolten konferenssin päätös 1/CP. 16
(’Cancunin sopimukset’). [2] Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC)
neljännen arviointikertomuksen perusteella. [3] 8. ja 9.3.2007 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmät. [4] EUVL L 140, 5.6.2009, s. 63. [5] EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136. [6] EUVL L 49, 19.2.2004, s. 1. [7] KOM(2011) 789 lopullinen – 2011/0372 (COD) [8] Muita maataloustoiminnasta aiheutuvia
kasvihuonekaasupäästöjä, joita ovat esim. märehtijöistä ja lannoitteista
peräisin olevat metaani ja dityppioksidi, ei lueta LULUCF-sektoriin, johon
kuuluvat lähinnä kasviston ja maaperän hiilipäästöt ja ‑poistumat. Maataloudesta
johtuvat muut kuin hiilidioksidipäästöt sisältyvät erilliseen maatalousalan
inventaariin. [9] Asialla on myös kääntöpuolensa, sillä metsittäminen ei
saa johtaa ’hiilivuotoon’ eli siihen, että kotimaassa tuotettu ruoka korvataan
tuontiruoalla, jolla on negatiivisempi hiilijalanjälki. [10] Ks. esim. Sathre R. ja O'Connor J. (2020), "A
synthesis of research on wood products and greenhouse gas impacts”, 2. painos,
Vancouver, B. C. FP Innovations, s. 117. [11] EUVL L 130, 15.5.2002, s. 1. [12] Direktiivi 2009/28/EY [13] KOM(2011) 571 lopullinen. [14] http://ec.europa.eu/clima/events/0029/index_en.htm
. [15] http://ec.europa.eu/clima/consultations/0003/index_en.htm
. [16] http://ec.europa.eu/clima/events/0029/index_en.htm
. [17] http://ec.europa.eu/clima/events/0029/index_en.htm
. [18] EUVL C , , s. . [19] EUVL C , , s. . [20] EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136. [21] EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32. [22] EYVL L 130, 15.5.2002, s. 1. [23] ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen
budjetointi. [24] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen
49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa. [25] Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset
varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla
osoitteessa: http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html. [26] Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen
185 artiklassa. [27] JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat
määrärahat. [28] EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto. [29] Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset
ehdokasmaat. [30] Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. [31] Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien
ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat),
epäsuora ja suora tutkimustoiminta. [32] Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. Täytäntöönpano
alkaa lainsäädäntöprosessin edistymisestä riippuen todennäköisesti vuonna 2013. [33] Tuotokset ovat tuloksena syntyviä tuotteita ja palveluita
(esim: rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit). [34] Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. Täytäntöönpano
alkaa lainsäädäntöprosessin edistymisestä riippuen todennäköisesti vuonna 2013. [35] Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien
ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat),
epäsuora ja suora tutkimustoiminta. [36] CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt; INT =
vuokrahenkilöstö, JED = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa
edustustoissa, LA = paikalliset toimihenkilöt; ja kansalliset asiantuntijat. [37] Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön
enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat). [38] Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen
maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto. [39] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.