PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Komissio ilmoitti 13. huhtikuuta 2011 julkaisemassaan tiedonannossa ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi” aikomuksestaan esittää käyttöoikeussopimuksia koskeva lainsäädäntöaloite.

Käyttöoikeusurakoiden myöntämiseen sovelletaan tällä hetkellä ainoastaan harvoja johdetun oikeuden säännöksiä ja palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin ainoastaan SEUT-sopimuksen yleisiä periaatteita. Tämä puute aiheuttaa vakavia sisämarkkinoiden vääristymiä. Se muun muassa rajoittaa eurooppalaisten yritysten – etenkin pienten ja keskisuurten yritysten – mahdollisuuksia hyödyntää käyttöoikeussopimusten tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia. Oikeusvarmuuden puute aiheuttaa myös tehottomuutta.

Tämän aloitteen tarkoituksena on vähentää käyttöoikeussopimusten tekemiseen liittyviä epävarmuustekijöitä, mistä olisi hyötyä viranomaisille ja talouden toimijoille. EU:n oikeudessa ei rajoiteta hankintaviranomaisen tai -yksikön vapautta suorittaa toimivaltaansa kuuluvia yleisen edun mukaisia tehtäviä käyttäen omia resurssejaan. Kun hankintaviranomainen päättää antaa tällaisia tehtäviä ulkopuoliselle yksikölle, on kuitenkin varmistettava, että EU:n kaikille talouden toimijoille annetaan tosiasiallinen pääsy markkinoille.

Monia EU:n jäsenvaltioita koskevien ankarien budjettirajoitusten ja taloudellisten vaikeuksien vuoksi julkisten varojen tehokas kohdentaminen on erityisen tärkeää. Asianmukainen oikeudellinen kehys käyttöoikeussopimusten tekemiselle lisäisi julkisia ja yksityisiä investointeja infrastruktuureihin ja strategisesti tärkeisiin palveluihin, jolloin julkisille varoille saataisiin paras mahdollinen vastine. Komission vuonna 2009 antamassa tiedonannossa ”Yksityisten ja julkisten investointien lisääminen elpymisen ja pitkän aikavälin rakennemuutoksen edistämiseksi: julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kehittäminen” selvitettiin, voitaisiinko käyttöoikeussopimuksia koskevalla lainsäädäntöaloitteella luoda EU:n kehys, jolla tuettaisiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia.

Tämä luonnos esitetään samanaikaisesti julkisia hankintoja koskevien direktiivien[1] tarkistamisen kanssa. Prosessin lopuksi annetaan erillinen säädös, jolla säännellään käyttöoikeussopimusten tekemistä. Kyseisellä säädöksellä sekä kahdella ehdotuksella, joilla tarkistetaan julkisia hankintoja koskevia direktiivejä (2004/17/EY ja 2004/18/EY), pyritään luomaan nykyaikainen lainsäädäntökehys julkisia hankintoja varten.

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Komissio järjesti 12. toukokuuta ja 9. heinäkuuta 2010 välisenä aikana suurelle yleisölle avoimen julkisen verkkokuulemisen. Toinen, 5. elokuuta ja 30. syyskuuta 2010 välisenä aikana pidetty julkinen kuuleminen oli suunnattu liike-elämän edustajille, työmarkkinaosapuolille ja hankintayksiköille. Kuulemisissa saatiin vahvistus sille, että oikeusvarmuuden puuttuminen aiheuttaa ongelmia, ja saatiin myös näyttöä esteistä, joita yritykset kohtaavat pyrkiessään markkinoille. Kuulemisissa ehdotettiin myös asianmukaisten toimien toteuttamista EU:n tasolla. Kuulemisten tulokset ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/internal_market/consultations/2010/concessions_en.htm.

Kyseisiä päätelmiä tukevia näkemyksiä on esitetty myös useissa kahdenvälisissä tapaamisissa, joita on pidetty jäsenvaltioiden edustajien, paikallistason edustajien, kyseisillä aloilla toimivien yritysten ja toimialajärjestöjen kanssa.

Kuulemisten aikana kerätyt tiedot kirjattiin vaikutustenarviointiraporttiin, jonka vaikutustenarviointilautakunta tutki ja hyväksyi 21. maaliskuuta 2011. Vaikutustenarviointilautakunta esitti suosituksia, jotka liittyivät erityisesti havaittujen ongelmien laajuutta koskevan lisänäytön antamiseen, havaittujen vääristymien seurauksiin, julkisten hankintojen ja käyttöoikeussopimusten erilaiseen kohteluun sekä vaikutusten arvioinnin ja eri vaihtoehtojen vertailun laajentamiseen. Nämä ehdotukset otettiin huomioon vaikutustenarviointiraportin uudistetussa versiossa. Vaikutustenarviointilautakunnan raportista antamat lausunnot on julkaistu yhdessä tämän ehdotuksen, lopullisen vaikutustenarviointiraportin ja siitä tehdyn tiivistelmän kanssa.

Raportissa vahvistettiin uuden lainsäädännön tarpeellisuus. Sen mukaan talouden toimijoiden toimintaedellytykset eivät ole tasapuolisia, mikä johtaa usein menetettyihin liiketoimintamahdollisuuksiin. Tämä tilanne aiheuttaa kustannuksia ja vahingoittaa muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita kilpailijoita, hankintaviranomaisia ja -yksikköjä sekä kuluttajia. Lisäksi sekä käyttöoikeussopimusten määritelmä että perussopimuksesta johtuvien avoimuuden ja syrjimättömyyden velvoitteiden täsmällinen sisältö ovat epäselviä. Tästä johtuva oikeusvarmuuden puute lisää riskiä siitä, että laittomasti tehdyt sopimukset joudutaan peruuttamaan tai sanomaan varhain irti, ja se vähentää myös viime kädessä viranomaisten halua hyödyntää käyttöoikeussopimuksia tilanteissa, joissa tällainen sopimustyyppi voisi olla hyvä ratkaisu.

Vaikka jäsenvaltiot antaisivat lainsäädäntöä, jolla luodaan perussopimusten periaatteisiin perustuva lainsäädäntökehys, oikeusvarmuuden puute, joka liittyy kansallisten lainsäätäjien kyseisistä periaatteista tekemiin tulkintoihin, sekä suuret erot eri jäsenvaltioiden lakien välillä aiheuttaisivat edelleen ongelmia. Se, että aiheesta ei tietyissä tapauksissa ole annettu lainkaan kansallista lainsäädäntöä, on mainittu yhtenä syynä siihen, että sopimuksia on mahdollista tehdä ilman tarjouskilpailua, mikä kasvattaa väärinkäytösten tai jopa korruption riskejä.

Parhaana mahdollisena ratkaisuna on pidetty lainsäädäntöä, joka perustuu julkisia käyttöoikeusurakoita koskeviin nykyisiin säännöksiin ja jota täydennetään tietyillä erityissäännöksillä. Rajoittavampi lähestymistapa olisi ulottaa säännökset, joita sovelletaan julkista hankintaa koskeviin sopimuksiin, koskemaan myös käyttöoikeussopimuksia. Tämän vaihtoehdon haittoja pidettiin kuitenkin hyötyjä suurempina, koska se tekisi käyttöoikeussopimusten käytöstä viranomaisten kannalta vähemmän houkuttelevaa.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

· Oikeusperusta

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 53 artiklan 1 kohtaan sekä 62 ja 114 artiklaan.

· Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan.

Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavista syistä:

Tietyt kynnysarvot ylittävien julkisten hankintamenettelyjen koordinointi on tärkeä julkisten hankintojen sisämarkkinoita täydentävä keino, jolla taataan, että talouden toimijoilla on tosiasialliset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet saada sisämarkkinoilla käyttöoikeussopimuksia. Euroopan laajuisten hankintamenettelyjen avulla voidaan varmistaa julkisten hankintojen avoimuus ja puolueettomuus, mikä johtaa merkittäviin säästöihin ja parantaa hankintojen tuloksia jäsenvaltioiden viranomaisten ja viime kädessä myös Euroopan veronmaksajien hyödyksi.

Tähän tavoitteeseen ei päästäisi riittävän hyvin jäsenvaltioiden toimilla, koska ne johtaisivat väistämättä erilaisiin vaatimuksiin ja mahdollisesti ristiriitaisiin menettelyihin ja monimutkaistaisivat sen vuoksi sääntelyä ja aiheuttaisivat tarpeettomia esteitä toiminnan harjoittamiselle rajojen yli. Monet jäsenvaltiot eivät toistaiseksi ole tulkinneet, täsmentäneet tai soveltaneet avoimuutta ja yhdenvertaista kohtelua koskevia perussopimuksen periaatteita siten, että varmistettaisiin, että käyttöoikeussopimukset tehdään asianmukaisesti. Tästä johtuvaa oikeusvarmuuden puutetta ja markkinoiden sulkeutumista ei todennäköisesti saada korjattua ilman asianmukaisella tasolla toteutettuja toimia.

Sen vuoksi on tarpeen toteuttaa EU:n tasolla toimia, joilla poistetaan nykyiset esteet EU:n laajuisilta käyttöoikeussopimusmarkkinoilta ja varmistetaan toimintaedellytysten lähentyminen ja yhtäläisyys. Näin voidaan viime kädessä turvata tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus EU:n kaikissa 27 jäsenvaltiossa.

Ehdotus on tämän vuoksi toissijaisuusperiaatteen mukainen.

· Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska se ei ylitä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi eli sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi vahvistamalla rajallinen määrä käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevia sääntöjä.

Vaikutusten arvioinnissa yksilöitiin useita ratkaisuja, joita analysoitiin sen jälkeen sen selvittämiseksi, missä määrin ne mahdollistavat lainsäädännön tavoitteiden saavuttamisen. Analyysi osoitti, ettei tavoitteita voitaisi saavuttaa rikkomusmenettelyillä eikä muilla lainsäädännön ulkopuolisilla välineillä, kuten ei-sitovilla säädöksillä. Lisäksi todettiin, että julkisiin käyttöoikeusurakoihin tällä hetkellä sovellettavat perussäännökset eivät riitä, koska niillä ei voida turvata riittävää oikeusvarmuutta eikä perussopimuksen periaatteiden noudattamista. Samalla katsottiin kuitenkin, että yksityiskohtaisempi lainsäädäntö, joka vastaisi niitä sääntöjä, joita sovelletaan julkista hankintaa koskeviin sopimuksiin, ylittäisi sen, mikä on tarpeen ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

· Sääntelytavan valinta

Koska ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 53 artiklan 1 kohtaan sekä 62 ja 114 artiklaan, perussopimus ei anna mahdollisuutta käyttää asetusta, jota sovelletaan sekä tavaroiden että palvelujen hankintaanEhdotettu sääntelytapa on näin ollen direktiivi.

Muihin kuin lainsäädäntötoimenpiteisiin kuuluvat vaihtoehdot hylättiin syistä, joita selostetaan yksityiskohtaisesti vaikutusten arvioinnissa.

4. Talousarviovaikutukset

Ehdotuksella ei ole talousarviovaikutuksia.

5. Lisätiedot

· Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke

Ehdotus sisältää uudelleentarkastelulausekkeen, joka koskee taloudellisia vaikutuksia, joita sisämarkkinoihin kohdistuu 5 artiklassa säädettyjen kynnysarvojen soveltamisen vuoksi.

· Ehdotuksen yksityiskohtainen kuvaus

Ehdotetun direktiivin odotetaan takaavan avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja oikeusvarmuuden käyttöoikeussopimusten tekemisessä sekä parantavan sen investointimahdollisuuksia. Viime kädessä sen odotetaan laajentavan urakoita ja palveluja sekä parantavan niiden laatua. Direktiiviä sovelletaan sen voimaantulon jälkeen tehtyihin käyttöoikeussopimuksiin. Tämä on niiden tuomioiden mukaista, jotka Euroopan unionin tuomioistuin on antanut sopimusten muuttamisesta, mutta se ei vaikuta tilapäisiin järjestelyihin, jotka voivat osoittautua ehdottoman välttämättömäksi palvelujen jatkuvuuden varmistamiseksi ennen uuden käyttöoikeussopimuksen tekoa.

Edellä mainitut hyödyt voidaan saavuttaa soveltamalla käyttöoikeussopimuksiin useita menettelyllisiä vaatimuksia ja tarkennuksia. Niillä pyritään lisäämään oikeusvarmuutta ja parantamaan kaikkien eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia päästä käyttöoikeussopimusten markkinoille.

Oikeusvarmuus

Direktiivin päätavoitteena on selkeyttää lainsäädäntökehystä, jota sovelletaan käyttöoikeussopimusten tekemiseen, mutta sen tavoitteena on myös rajata tarkasti tämän kehyksen soveltamisala. Käyttöoikeussopimuksia koskevat erityiset velvollisuudet lisäävät oikeusvarmuutta antamalla hankintaviranomaisille ja ‑yksiköille selkeät säännöt, jotka sisältävät käyttöoikeussopimusten tekoa koskevat perussopimuksen periaatteet, sekä antamalla talouden toimijoille sopimuksentekomenettelyä koskevat perustakeet.

Määritelmä: Tässä käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevassa direktiiviehdotuksessa esitetään täsmällisempi käyttöoikeussopimusten määritelmä, jossa viitataan selkeästi toiminnallisen riskin käsitteeseen. Siinä tarkennetaan, millaiset riskit katsotaan toiminnallisiksi ja miten merkittävä riski määritellään. Siinä viitataan myös käyttöoikeussopimusten enimmäiskestoon.

Perussopimuksen mukaisten velvollisuuksien sisällyttäminen johdettuun oikeuteen: Ehdotuksen mukaan valtaosaa velvollisuuksista, joita tällä hetkellä sovelletaan julkisten käyttöoikeusurakoiden myöntämiseen, sovelletaan myös kaikkiin käyttöoikeussopimuksiin, jotka koskevat palveluja. Ehdotuksessa asetetaan myös monia konkreettisia ja täsmällisempiä vaatimuksia, joita sovelletaan hankintamenettelyn eri vaiheissa perussopimuksen periaatteiden perusteella, sellaisina kuin niitä tulkitaan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Johdettua oikeutta sovelletaan ehdotuksen mukaan myös käyttöoikeussopimusten tekemiseen yleishyödyllisten palvelujen alalla, joka on tällä hetkellä vapautettu kokonaan kyseisen lainsäädännön soveltamisesta.

Julkisen sektorin sisäinen yhteistyö: Siitä, kuinka pitkälle viranomaisten välistä yhteistyötä olisi säänneltävä julkista hankintaa koskevilla säännöillä, vallitsee huomattava oikeudellinen epävarmuus. Asiaa koskevaa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä tulkitaan eri tavoin eri jäsenvaltioissa ja jopa eri hankintaviranomaisten keskuudessa. Sen vuoksi tässä ehdotuksessa täsmennetään, missä tapauksissa hankintaviranomaisten välisiin hankintasopimuksiin ei sovelleta käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevia sääntöjä. Täsmennys perustuu asiaa koskevassa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä esitettyihin periaatteisiin.

Muutokset: Käyttöoikeussopimusten muuttamisesta niiden voimassaoloaikana on tullut yhä merkittävämpi ja ongelmallisempi kysymys toimijoille. Käyttöoikeussopimusten muuttamista koskeva erityissäännös sisältää oikeuskäytännössä kehitetyt perusratkaisut ja tarjoaa pragmaattisen ratkaisun siltä varalta, että ennakoimattomat olosuhteet edellyttävät käyttöoikeussopimusten muuttamista niiden voimassaoloaikana.

Parempi pääsy käyttöoikeussopimusmarkkinoille

Ehdotuksessa on säännökset perustavanlaatuisten parannusten tekemisestä talouden toimijoiden pääsyyn käyttöoikeusmarkkinoille. Säännösten päätarkoituksena on lisätä sopimuksentekomenettelyjen avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta rajoittamalla hankintaviranomaisten ja -yksikköjen päätösten mielivaltaisuutta päätöksissä, jotka koskevat esimerkiksi ennakolta ja jälkikäteen julkaistavia tietoja, menettelytakeita, valinta- ja sopimuksentekoperusteita sekä tarjoajille asetettavia määräaikoja. Lisäksi niillä parannetaan oikeussuojan saatavuutta direktiivin säännösten rikkomisen estämiseksi tai siihen puuttumiseksi.

Julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä: Avoimuuden ja kaikkien talouden toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi ehdotuksessa edellytetään vähintään 5 000 000 euron arvoisten käyttöoikeussopimusten pakollista julkaisemista. Kyseistä kynnysarvoa, jota sovelletaan jo käyttöoikeusurakoihin, aletaan soveltaa myös palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin niiden julkisten kuulemisten ja tutkimusten tulosten perusteella, jotka komissio on toteuttanut valmistellessaan tätä ehdotusta. Kynnysarvon tarkoituksena on varmistaa, että mahdolliset hallinnolliset lisärasitteet ja -kustannukset ovat oikeassa suhteessa hankintasopimuksen arvoon, ja ottaa erityisesti huomioon sellaiset hankintasopimukset, joissa on kyse ilmeisestä rajat ylittävästä edusta. Kynnysarvoa sovelletaan tällaisten hankintasopimusten arvoon, joka lasketaan kyseisissä sopimuksissa määrätyn menetelmän mukaisesti. Palvelujen osalta tämä arvo vastaa kaikkien niiden palvelujen ennakoitua kokonaisarvoa, jotka käyttöoikeusurakoiden saaja suorittaa koko käyttöoikeussopimuksen voimassaoloaikana.

Uusissa säännöissä määritellään myös mahdollisille tarjoajille annettavien tietojen vähimmäislaajuus.

Määräajat: Ehdotuksessa asetetaan myös vähimmäismääräaika kiinnostuksenilmaisujen esittämiselle käyttöoikeussopimusten tekomenettelyissä. Määräaika on 52 päivää eli sama kuin julkisissa käyttöoikeusurakoissa nykyään. Käyttöoikeussopimuksia varten päätettiin asettaa pitempi määräaika kuin julkista hankintaa koskevia sopimuksia varten, koska käyttöoikeussopimukset ovat yleensä luonteeltaan monimutkaisempia.

Valinta- ja poissulkemisperusteet: Ehdotuksessa on säännökset niitä valintaperusteita koskevista velvollisuuksista, joita hankintaviranomaisten tai -yksikköjen on sovellettava tehdessään käyttöoikeussopimuksia. Kyseiset säännöt ovat vähemmän rajoittavia kuin vastaavat säännökset, joita sovelletaan nykyisin julkista hankintaa koskeviin sopimuksiin. Valintaperusteet rajataan kuitenkin niissä tarjoajan taloudelliseen, rahoitukselliseen ja tekniseen kapasiteettiin. Lisäksi niissä rajoitetaan hyväksyttävien poissulkemisperusteiden soveltamisalaa.

Käyttöoikeussopimuksen tekoperusteet: Ehdotuksessa asetetaan velvollisuus soveltaa käyttöoikeussopimuksen kohteeseen kytköksissä olevia puolueettomia perusteita, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen ja taataan, että tarjoukset arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa, joissa voidaan määrittää hankintaviranomaisen tai -yksikön saama taloudellinen kokonaishyöty. Kyseisillä perusteilla pyritään estämään hankintaviranomaisten ja -yksikköjen päätösten mielivaltaisuus, ja ne on julkaistava ennakolta ja lueteltava alenevassa tärkeysjärjestyksessä. Jäsenvaltiot taikka hankintaviranomaiset tai -yksiköt voivat halutessaan määrätä kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteen käytöstä tai soveltaa sitä tehdessään käyttöoikeussopimuksia.

Menettelytakeet: Toisin kuin julkisia hankintoja koskevat direktiivit, ehdotetut säännöt eivät sisällä kiinteää hankintamenettelyjen luetteloa. Tämä ratkaisu mahdollistaa sen, että hankintaviranomaiset ja -yksiköt voivat noudattaa joustavampaa menettelyä tehdessään käyttöoikeussopimuksia. Ne voivat muun muassa valita kansallisia oikeudellisia perinteitään vastaavan menettelyn, joka mahdollistaa sopimuksentekomenettelyn järjestämisen mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Ehdotuksessa vahvistetaan kuitenkin useita selkeitä menettelyllisiä suojakeinoja, joita on sovellettava käyttöoikeussopimuksen tekemiseen erityisesti neuvotteluiden aikana. Suojakeinoilla pyritään varmistamaan menettelyn oikeudenmukaisuus ja avoimuus.

Muutoksenhakukeinot: Ehdotuksessa on säännökset muutoksenhakua koskevien direktiivien (direktiivit 89/665/ETY ja 92/13/EY, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 2007/66/EY) soveltamisalan laajentamisesta kaikkiin kynnysarvon ylittäviin käyttöoikeussopimuksiin, jotta kaikille asianosaisille taataan tehokkaat kanavat, joiden kautta ne voivat riitauttaa käyttöoikeussopimuksen tekoa koskevan päätöksen tuomioistuimessa, ja jotta voidaan asettaa oikeudelliset vähimmäisvaatimukset, joita hankintaviranomaisten tai -yksikköjen on noudatettava.

2011/0437 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

käyttöoikeussopimusten tekemisestä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan sekä 62 ja 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun ehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[2],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[3],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Unionin tasolla ei ole voimassa selkeitä sääntöjä, joilla säänneltäisiin käyttöoikeussopimusten tekemistä, mikä aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta, luo esteitä palvelujen vapaalle tarjoamiselle ja vääristää sisämarkkinoiden toimintaa. Tämän vuoksi talouden toimijat, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), eivät voi käyttää oikeuksiaan sisämarkkinoilla eivätkä hyödyntää tärkeitä liiketoimintamahdollisuuksia, kun taas viranomaiset eivät välttämättä pysty käyttämään julkisia varoja parhaalla mahdollisella tavalla, jotta EU:n kansalaiset hyötyisivät laadukkaista ja mahdollisimman edullisista palveluista. Käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevalla asianmukaisella lainsäädäntökehyksellä voitaisiin varmistaa unionin kaikille talouden toimijoille todellinen ja syrjimätön pääsy markkinoille sekä oikeusvarmuus, mikä edistäisi julkisia investointeja infrastruktuureihin ja kansalaisille tarjottaviin strategisiin palveluihin.

(2) Julkisilla hankinnoilla on olennainen merkitys Eurooppa 2020 -strategiassa[4] yhtenä niistä markkinapohjaisista ohjauskeinoista, joiden avulla voidaan saavuttaa älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ja varmistaa samalla julkisten varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Käyttöoikeusurakoiden myöntämiseen sovelletaan nykyisin julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY perussääntöjä, kun taas sellaisten palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten tekemiseen, joilla on rajatylittävä ulottuvuus, sovelletaan perussopimuksen periaatteita ja erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta, sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta ja niistä johtuvia periaatteita, kuten yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja vastavuoroisen tunnustamisen periaatteita sekä suhteellisuus- ja avoimuusperiaatteita. Kansallisten lainsäätäjien erilaisiin tapoihin tulkita perussopimuksen periaatteita sekä eri jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen välisiin suuriin eroihin liittyy oikeudellisen epävarmuuden riski. Tämä riski on todettu myös Euroopan unionin tuomioistuimen laajassa oikeuskäytännössä, jossa on kuitenkin käsitelty vain osittain joitakin käyttöoikeussopimusten tekoon liittyviä näkökohtia. Tämän vuoksi on tarpeen soveltaa perussopimuksen periaatteita yhtenäisesti käytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa ja poistaa periaatteiden tulkintaerot unionin tasolla sisämarkkinoita vielä nykyään haittaavien vääristymien poistamiseksi.

(3) Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa millään tavalla jäsenvaltioiden tai viranomaisten vapauteen päättää urakoiden tai palvelujen suorasta tarjoamisesta yleisölle tai niiden tarjoamisen ulkoistamisesta kolmansille osapuolille. Jäsenvaltioiden tai viranomaisten olisi voitava edelleen määritellä vapaasti tarjottavan palvelun ominaisuudet, mukaan lukien palvelujen laatua tai hintaa koskevat edellytykset, pyrkiessään julkisen politiikkansa mukaisiin tavoitteisiin.

(4) Tietyn arvon ylittävien käyttöoikeussopimusten osalta on aiheellista säätää kyseisten sopimusten kansallisten tekomenettelyjen yhteensovittamisen vähimmäistasosta, jotta voidaan turvata käyttöoikeussopimusten avaaminen kilpailulle ja riittävä oikeusvarmuus. Yhteensovittamista koskevat säännökset eivät saisi ylittää sitä, mikä on tarpeen edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava täydentää ja kehittää edelleen kyseisiä säännöksiä, jos ne katsovat sen aiheelliseksi, jotta voidaan paremmin varmistaa, että edellä mainittuja periaatteita noudatetaan.

(5) Tiettyjä yhteensovittamista koskevia säännöksiä olisi otettava käyttöön myös vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla tehtävien käyttöoikeusurakoiden ja palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten osalta, koska kansalliset viranomaiset voivat vaikuttaa näillä aloilla toimivien yksikköjen toimintaan ja koska on tarpeen ottaa huomioon, että markkinat, joilla kyseiset yksiköt toimivat, ovat luonteeltaan suljettuja, mikä johtuu jäsenvaltioiden myöntämistä erityis- tai yksinoikeuksista, jotka koskevat toimituksia kyseistä palvelua tarjoaviin verkkoihin, näiden verkkojen käyttöön antamista tai toimintaa.

(6) Käyttöoikeussopimukset ovat rahallista vastiketta vastaan tehtyjä sopimuksia, jotka tehdään yhden tai useamman talouden toimijan ja yhden tai useamman hankintaviranomaisen tai -yksikön välillä ja joiden tarkoituksena on urakoiden tai palvelujen hankinta, jolloin palvelun tarjoamisen vastikkeena on yleensä hankintasopimuksen kohteena olevien urakoiden tai palvelujen käyttöoikeus. Kyseisten urakoiden tai palvelujen toteuttamiseen sovelletaan erityisiä hankintaviranomaisen tai -yksikön määrittelemiä sitovia velvoitteita, jotka ovat oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisia. Sitä vastoin tiettyjä valtion asiakirjoja, kuten toimilupia ja muita lupia, joissa valtio tai viranomainen vahvistaa taloudellisen toiminnan harjoittamisedellytykset, ei pitäisi katsoa käyttöoikeussopimuksiksi. Sama koskee tiettyjä sopimuksia, jotka koskevat talouden toimijan oikeutta käyttää tiettyjä julkisia alueita tai varoja, kuten maanvuokrausopimuksia, jolloin valtio tai hankintaviranomainen tai -yksikkö vahvistaa vain yleiset ehdot alueiden tai varojen käytölle muttei hanki erityisiä urakoita eikä palveluja.

(7) Käyttöoikeussopimuksen ja julkista hankintaa koskevan sopimuksen käsitteiden tulkintaan liittyvät vaikeudet ovat aiheuttaneet sidosryhmille jatkuvaa oikeudellista epävarmuutta, ja niitä on käsitelty useissa Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioissa. Tämän vuoksi käyttöoikeussopimuksen määritelmää olisi selvennettävä, erityisesti viittaamalla olennaisen toiminnallisen riskin käsitteeseen. Käyttöoikeussopimuksen tärkein piirre – rakennettavan kohteen tai palvelun käyttöoikeus – edellyttää aina käyttöoikeussopimuksen saajalle siirtyvää taloudellista riskiä, johon sisältyy se mahdollisuus, ettei urakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehtyjä investointeja ja niistä aiheutuneita kustannuksia saada takaisin. Käyttöoikeussopimusten tekemistä sääntelevien erityisten sääntöjen soveltaminen ei olisi perusteltua, jos hankintaviranomainen tai -yksikkö vapauttaisi toimeksisaajan mahdollisista tappioista takaamalla tälle vähimmäistulon, joka olisi yhtä suuri tai suurempi kuin kustannukset, joita toimeksisaajalle aiheutuu sopimusvelvoitteiden täyttämisestä. Samalla olisi tehtävä selväksi, että tietyt järjestelyt, jotka hankintaviranomainen tai -yksikkö maksaa kokonaisuudessaan, olisi katsottava käyttöoikeussopimuksiksi, jos se, saako kyseinen toimija urakan tai palvelun toteuttamiseksi tehtyjä investointeja ja niistä aiheutuneita kustannuksia takaisin, riippuu palvelun tai omaisuuserän tosiasiallisesta kysynnästä tai saatavillaolosta.

(8) Jos alakohtaisessa asetuksessa säädetään, että käyttöoikeusurakan saajalle annetaan takeet sopimuksen toteuttamisesta aiheutuneiden investointien ja kustannusten saamisesta takaisin, kyseistä sopimusta ei pitäisi katsoa tässä direktiivissä tarkoitetuksi käyttöoikeussopimukseksi.

(9) Erityis- tai yksinoikeuksien käsitteellä on keskeinen merkitys tämän direktiivin soveltamisalan määrittämisessä, koska direktiivin säännöksiä sovelletaan sellaisiin yksikköihin, jotka eivät ole 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettuja hankintayksikköjä tai julkisia yrityksiä, vain siinä määrin kuin nämä harjoittavat jotakin direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa tällaisten oikeuksien perusteella. Sen vuoksi on aiheellista selventää, että oikeudet, jotka on myönnetty puolueettomiin perusteisiin perustuvalla menettelyllä ja ennen kaikkea unionin lainsäädännön mukaisesti ja joiden riittävä julkisuus on varmistettu, eivät ole tässä direktiivissä tarkoitettuja erityis- tai yksinoikeuksia. Tähän lainsäädäntöön olisi sisällyttävä maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/30/EY[5], sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 19 päivänä joulukuuta 1996 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/92/EY[6], yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä 15 päivänä joulukuuta 1997 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/67/EY[7], hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä 20 päivänä toukokuuta 1994 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/22/EY[8] ja rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta 23 päivänä lokakuuta 2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007[9]. Koska julkinen toiminta on yhä monimuotoisempaa, on tarpeen määritellä selvemmin itse hankinnan käsite. Käyttöoikeussopimuksia koskevissa unionin säännöissä viitataan urakoiden tai palvelujen hankintaan kyseisten urakoiden tai palvelujen käytöstä koostuvaa vastiketta vastaan. Hankinnan käsite olisi ymmärrettävä laajasti hyötyjen saamisena kyseisistä rakennusurakoista tai palveluista, jolloin hankinta ei aina edellytä omistusoikeuden siirtoa hankintaviranomaisille tai ‑yksiköille. Lisäksi pelkkä toiminnan rahoittaminen, johon liittyy usein velvollisuus korvata saadut määrät, jollei niitä käytetä aiottuihin tarkoituksiin, ei yleensä kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.

(10) On myös osoittautunut tarpeelliseksi selventää, mitä yksittäisellä hankinnalla tarkoitetaan, koska kaikkien yksittäistä hankintaa varten tehtyjen käyttöoikeussopimusten yhteenlaskettu arvo on otettava huomioon käytettäessä tässä direktiivissä säädettyjä kynnysarvoja ja koska yksittäistä hankintaa on käsiteltävä ilmoituksessa kokonaisuutena, joka on mahdollisesti jaettu osiin. Yksittäisen hankinnan käsite kattaa kaikki tavarat, rakennusurakat ja palvelut, jotka tarvitaan tietyn hankkeen toteuttamiseksi. Yksittäisen hankkeen olemassaolosta voi olla osoituksena muun muassa se, että hankintaviranomainen suorittaa yleisen ennakkosuunnittelun ja varsinaisen suunnittelun tai että erilaiset hankitut osat palvelevat yhtä taloudellista ja teknistä tarkoitusta tai että ne liittyvät muulla tavoin loogisesti toisiinsa.

(11) Jotta varmistettaisiin markkinoiden todellinen avaaminen ja käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevien sääntöjen tasapuolinen soveltaminen vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla, asianomaiset yksiköt olisi määritettävä muulla tavoin kuin niiden oikeudellisen aseman perusteella. Sen vuoksi olisi varmistettava, että julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla toimivien hankintayksikköjen yhdenvertaista kohtelua ei vaaranneta. Lisäksi olisi varmistettava perussopimuksen 345 artiklan mukaisesti, ettei jäsenvaltioissa voimassa oleviin omistusoikeusjärjestelmiin puututa.

(12) Käyttöoikeussopimuksia voidaan tehdä täyttämään useisiin sellaisiin toimintoihin liittyviä tarpeita, jotka saattavat olla erilaisten oikeudellisten järjestelyjen alaisia. Olisi selvennettävä, että oikeudellisen järjestelyyn, jota sovelletaan yhteen käyttöoikeussopimukseen, jolla pyritään kattamaan useita toimintoja, olisi sovellettava sitä toimintaa koskevia sääntöjä, johon se on pääasiassa tarkoitettu. Sen toiminnan määrittäminen, johon käyttöoikeussopimus on pääasiassa tarkoitettu, voi perustua niiden vaatimusten analysointiin, jotka tietyn käyttöoikeussopimuksen on täytettävä, ja analyysin suorittaa hankintayksikkö arvioidakseen kyseisen käyttöoikeussopimuksen arvon ja laatiakseen käyttöoikeussopimusten tekemiseen liittyvät asiakirjat. Tietyissä tapauksissa saattaa olla objektiivisesti katsoen mahdotonta määrittää, mitä toimintaa varten käyttöoikeussopimus on pääasiassa tarkoitettu. Olisi ilmoitettava, mitä sääntöjä tällaisiin tapauksiin sovelletaan.

(13) Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle on aiheellista jättää tietyt palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset, jotka on tehty sellaisen talouden toimijan kanssa, joka on itse hankintaviranomainen tai -yksikkö, sellaisen yksinoikeuden perusteella, jonka kyseinen toimija on saanut julkaistun kansallisen lain tai hallinnollisen säädöksen mukaisesti ja joka on myönnetty perussopimuksen ja liitteessä III mainittuihin toimintoihin liittyvän verkkoinfrastruktuurin hallintaa koskevan unionin alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti, koska kyseisenkaltaiset yksinoikeudet eivät mahdollista kilpailullisen menettelyn noudattamista sopimuksen tekemisessä. Poikkeuksellisesti ja rajoittamatta tämän direktiivin soveltamisesta tehtävän yleisen poikkeuksen oikeudellisia seurauksia, 8 artiklan 1 kohdassa määriteltyihin käyttöoikeussopimuksiin olisi sovellettava velvollisuutta julkaista tehtyjä käyttöoikeussopimuksia koskeva ilmoitus perustason avoimuuden varmistamiseksi, jollei tällaisen avoimuuden edellytyksistä säädetä alakohtaisessa lainsäädännössä.

(14) Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä tietyt sellaisen hankintayksikköjen sidosyrityksen kanssa tehdyt palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset ja käyttöoikeusurakat, jonka pääasiallisena toimintana on kyseisten palvelujen suorittaminen tai rakennusurakoiden tekeminen ryhmälle, johon kyseinen yritys kuuluu, eikä niiden tarjoaminen markkinoilla. Soveltamisalan ulkopuolelle olisi myös jätettävä tietyt palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset ja käyttöoikeusurakat, jotka hankintayksikkö on tehnyt sellaisen tämän direktiiviin soveltamisalaan kuuluvia toimintoja harjoittavan, useista hankintayksiköistä koostuvan yhteisyrityksen kanssa, johon se kuuluu. On kuitenkin tarpeen varmistaa, ettei tämä soveltamisalan rajaaminen aiheuta kilpailun vääristymistä hankintayksikköihin sidoksissa olevien yritysten tai yhteisyritysten eduksi. Olisi annettava asianmukaiset säännöt, jotka koskevat erityisesti niitä enimmäismääriä, joiden rajoissa yritykset voivat saada osan liikevaihdostaan markkinoilta ja joiden ylittyessä yritykset menettävät mahdollisuuden tehdä käyttöoikeussopimuksia ilman tarjouskilpailuja, sekä säännöt, jotka koskevat yhteisyritysten rakennetta sekä näiden yhteisyritysten ja niitä muodostavien hankintayksikköjen välisten sidosten vahvuutta.

(15) Tätä direktiiviä ei pitäisi soveltaa hankintayksikköjen tekemiin ja liitteessä III tarkoitetun toiminnan toteuttamiseksi tehtyihin käyttöoikeussopimuksiin, jos siinä jäsenvaltiossa, jossa toiminta toteutetaan, kyseinen toiminta on suoran kilpailun kohteena markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu, mikä todetaan direktiivin [nykyinen direktiivi 2004/17/EY] 27 ja 28 artiklan mukaisesti tätä tarkoitusta varten säädetyssä menettelyssä. Tälläisella menettelyllä olisi annettava oikeusvarmuus asianomaisille yksiköille ja luotava asianmukainen päätöksentekomenettely, jolla varmistetaan unionin oikeuden yhdenmukainen soveltaminen kyseisellä alalla lyhyiden määräaikojen kuluessa.

(16) Tätä direktiiviä ei sovelleta käyttöoikeussopimusten tekemiseen, kun kansainväliset järjestöt tekevät kyseiset sopimukset omissa nimissään ja omaan lukuunsa. On kuitenkin tarpeen selventää, missä määrin direktiiviä olisi sovellettava kansainvälisten erityissääntöjen soveltamisalaan kuuluvaan käyttöoikeussopimusten tekemiseen.

(17) Siitä, kuinka pitkälle viranomaisten välistä yhteistyötä olisi säänneltävä käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevilla säännöillä, vallitsee huomattava oikeudellinen epävarmuus. Asiaa koskevaa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä on tulkittu eri tavoin eri jäsenvaltioissa ja jopa eri hankintaviranomaisten tai tiettyjen hankintayksikköjen keskuudessa. Sen vuoksi olisi selvennettävä, milloin tällaisten viranomaisten välisiin käyttöoikeussopimuksiin ei sovelleta julkisten käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevia sääntöjä. Tällaisen selventämisen olisi perustuttava asiaa koskevassa unionin oikeuskäytännössä esitettyihin periaatteisiin. Pelkästään se, että molemmat sopimuspuolet ovat itse 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettuja hankintaviranomaisia tai -yksikköjä, ei sinänsä sulje pois käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevien sääntöjen soveltamista. Käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevien sääntöjen soveltaminen ei saisi kuitenkaan vaikuttaa viranomaisten vapauteen päättää siitä, miten ne järjestävät julkiseen palveluun liittyvien tehtäviensä hoitamisen. Määräysvallan alaisten yksikköjen kanssa tehdyt käyttöoikeussopimukset tai yhteistyö, johon osallistuvat hankintaviranomaiset tai -yksiköt hoitavat yhdessä julkiseen palveluun liittyviä tehtäviään, olisi sen vuoksi jätettävä sääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle, jos tässä direktiivissä säädetyt edellytykset täyttyvät. Tällä direktiivillä olisi pyrittävä varmistamaan, että soveltamisalan ulkopuolelle jätetty julkisen sektorin sisäinen yhteistyö ei aiheuta kilpailun vääristymistä yksityisiin talouden toimijoihin nähden. Hankintaviranomaisen osallistuminen tarjoajana julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettelyn ei saisi myöskään aiheuttaa kilpailun vääristymistä.

(18) Jotta voidaan varmistaa, että hankintayksikköjen ja -viranomaisten tekemistä tietyn arvon ylittävistä käyttöoikeusurakoista ja palveluja koskevista käyttöoikeussopimuksista tiedotetaan riittävästi, käyttöoikeussopimusta koskevan ilmoituksen julkaisemisen Euroopan unionin virallisessa lehdessä pitäisi olla pakollista ennen tällaisten hankintasopimusten tekemistä. Kynnysarvoissa olisi otettava huomioon käyttöoikeussopimuksiin liittyvä ilmeinen rajatylittävä etu, joka koituu muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneille talouden toimijoille. Palveluja koskevan käyttöoikeussopimuksen arvon laskemiseksi on otettava huomioon kaikkien käyttöoikeussopimuksen saajan tarjoamien palvelujen ennakoitu arvo mahdollisen tarjoajan kannalta.

(19) Käyttöoikeussopimusten tekeminen ilmoittamatta siitä ennakolta olisi sallittava vain hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa, koska se vaikuttaa haitallisesti kilpailuun. Tällainen poikkeus olisi rajattava tapauksiin, joissa on alusta alkaen ilmeistä, että ilmoittaminen ei lisäisi kilpailua etenkään sen vuoksi, että objektiivisesti katsoen vain yhdellä talouden toimijalla on mahdollisuus käyttöoikeussopimuksen toteuttamiseen. Käyttöoikeussopimuksen tekeminen talouden toimijan kanssa ilmoittamatta siitä ennakolta voidaan katsoa perustelluksi vain objektiivisissa yksinoikeustilanteissa, joissa hankintaviranomainen tai -yksikkö ei ole itse luonut yksinoikeustilannetta tulevaa sopimuksentekomenettelyä varten eikä saatavilla ole riittävästi korvaavia vaihtoehtoja, joiden saatavuus olisi arvioitava yksityiskohtaisesti.

(20) Arviointi, jonka komissio on laatinut niin kutsutuista ensisijaisista ja muista kuin ensisijaisista palveluista (”A-palveluista” ja ”B-palveluista”), on osoittanut, että enää ei ole aiheellista rajoittaa hankintalainsäädännön täysimittaista soveltamista rajattuun ryhmään palveluja. Tämän vuoksi tätä direktiiviä olisi sovellettava vain sellaisiin palveluihin (esimerkiksi ateriapalveluihin ja vedenjakelupalveluihin), joista on osoitettu, että niillä voidaan käydä kauppaa rajojen yli.

(21) Komission julkista hankintaa koskevien sääntöjen uudistamisesta laatiman arvioinnin tulosten perusteella tämän direktiivin täydellisen soveltamisen ulkopuolelle on aiheelliselta jättää vain ne palvelut, joilla ei ole suurta rajatylittävää ulottuvuutta, toisin sanoen henkilöpalveluina tunnetut palvelut, kuten tietyt sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut. Näitä palveluja tarjotaan tietyssä kontekstissa, joka vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen erilaisten kulttuuriperinteiden vuoksi. Sen vuoksi näitä palveluja koskevia käyttöoikeussopimuksia varten olisi luotava erityisjärjestely, jossa otetaan huomioon, että kyseisten palvelujen sääntely aloitettiin vasta hiljattain. Velvollisuus julkaista ennakkoilmoitus ja käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskeva ilmoitus kaikista käyttöoikeussopimuksista, joiden arvo vastaa vähintään tässä direktiivissä vahvistettuja kynnysarvoja, on asianmukainen tapa antaa liiketoimintamahdollisuuksia koskevia tietoja mahdollisille tarjoajille sekä tehtyjen hankintasopimusten lukumäärää ja tyyppiä koskevia tietoja kaikille kiinnostuneille osapuolille. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön asianmukaiset toimenpiteet, jotka koskevat kyseisiä palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten tekemistä ja joilla pyritään varmistamaan avoimuusperiaatteen ja talouden toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattaminen samalla kun hankintaviranomaisille ja -yksiköille annetaan mahdollisuus ottaa huomioon kyseisten palvelujen erityispiirteet. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että hankintaviranomaiset ja -yksiköt voivat ottaa huomioon tarpeen varmistaa palvelujen laatu, jatkuvuus, käyttömahdollisuus, saatavuus ja kattavuus, eri käyttäjäryhmien erityistarpeet, käyttäjien osallistuminen ja vaikutusvallan lisääminen sekä innovointi.

(22) Näiden palvelujen kulttuurisidonnaisuuden ja arkaluonteisuuden vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava runsaasti harkintavaltaa järjestää palvelujen suorittajien valinta parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämän direktiivin säännöt eivät estä jäsenvaltioita soveltamasta palvelujen suorittajien valintaan erityisiä laadullisia perusteita, kuten niitä, jotka on vahvistettu Euroopan unionin neuvoston sosiaalisen suojelun komitean vapaaehtoisessa eurooppalaisessa sosiaalipalvelujen laatukehyksessä. Jäsenvaltiot ja/tai viranomaiset voivat yhä vapaasti tarjota näitä palveluja itse tai järjestää sosiaalipalvelut tavalla, johon ei liity käyttöoikeussopimusten tekoa, kuten pelkästään rahoittamalla näitä palveluja tai myöntämällä toimilupia tai muita lupia kaikille talouden toimijoille, jotka täyttävät hankintaviranomaisen tai -yksikön ennakolta vahvistamat edellytykset, ilman rajoituksia tai kiintiöitä, jos tällaisella järjestelmällä varmistetaan riittävä mainostaminen ja siinä noudatetaan avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.

(23) Jotta kaikki asianomaiset toimijat voivat jättää hakemuksia tai tehdä tarjouksia, hankintaviranomaisilla ja -yksiköillä olisi oltava velvollisuus noudattaa vähimmäismääräaikaa, johon mennessä jätetyt hakemukset otetaan vastaan.

(24) Oikeasuhteisten, syrjimättömien ja tasapuolisten valintaperusteiden valinta ja soveltaminen talouden toimijoihin on ensiarvoisen tärkeää, jotta toimijoilla olisi tosiasiallinen mahdollisuus hyödyntää käyttöoikeussopimuksiin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Erityisesti ehdokkaan mahdollisuudella käyttää hyväksi muiden yksikköjen voimavaroja voi olla ratkaiseva merkitys sille, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua valintaan. Sen vuoksi on aiheellista säätää, että valintaperusteet koskevat yksinomaan toimijoiden teknisiä, rahoitukseen liittyviä ja taloudellisia voimavaroja, että ne ilmoitetaan käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa ja ettei niissä voida kieltää talouden toimijaa käyttämästä hyväksi muiden yksikköjen voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksikköjen välisistä oikeudellisista yhteyksistä, jos toimija osoittaa hankintaviranomaiselle tai -yksikölle, että sillä on käytettävissään tarvittavat voimavarat.

(25) Avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi käyttöoikeussopimusten tekoperusteiden olisi aina oltava eräiden yleisten vaatimusten mukaisia. Perusteet olisi ilmoitettava ennakolta mahdollisille tarjoajille, niiden olisi liityttävä sopimuksen kohteeseen ja ne eivät saisi antaa hankintaviranomaiselle tai -yksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Niillä olisi varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus, ja niihin olisi liitettävä vaatimuksia, jotka mahdollistavat tarjoajan esittäminen tietojen tosiasiallisen tarkistamisen. Noudattaakseen kyseisiä vaatimuksia ja parantaakseen samalla oikeusvarmuutta jäsenvaltiot voivat säätää kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteen käyttämisestä.

(26) Jos hankintaviranomaiset ja -yksiköt päättävät tehdä käyttöoikeussopimuksen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, niiden olisi määritettävä taloudelliset ja laadulliset perusteet, joilla ne arvioivat tarjoukset hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen löytämiseksi. Nämä perusteet määritetään käyttöoikeussopimuksen kohteen mukaisesti, koska niillä olisi voitava arvioida kunkin tarjouksen suoritustaso suhteessa teknisissä eritelmissä määritettyyn käyttöoikeussopimuksen kohteeseen sekä kunkin tarjouksen hinta-laatusuhde.

(27) Käyttöoikeussopimukset ovat yleensä pitkäkestoisia, monimutkaisia järjestelyjä, joissa toimeksisaaja ottaa kantaakseen vastuita ja riskejä, jotka ovat perinteisesti olleet hankintaviranomaisten ja -yksikköjen kannettavina ja kuuluneet näiden toimivaltaan. Tästä syystä hankintaviranomaisille tai -yksiköille pitäisi jäädä joustovaraa hankintaprosessin järjestämisessä, kuten mahdollisuus neuvotella sopimuksen sisällöstä ehdokkaiden kanssa. Yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden varmistamiseksi kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa on kuitenkin syytä säätää tietyistä hankintaprosessin rakennetta koskevista edellytyksistä, kuten neuvotteluista, tiedon levittämisestä ja kirjallisten rekisterien saatavuudesta. On myös tarpeen säätää, ettei käyttöoikeussopimusta koskevan ilmoituksen alkuperäisistä ehdoista pitäisi poiketa, jotta mahdollisia ehdokkaita ei kohdeltaisi epäoikeudenmukaisesti.

(28) Hankintaviranomaisten ja –yksikköjen laatimien teknisten eritelmien olisi oltava sellaisia, että käyttöoikeussopimusten tekeminen voidaan avata kilpailulle. Sen vuoksi olisi oltava mahdollista esittää tarjouksia, jotka perustuvat erilaisiin teknisiin ratkaisuihin, jotta saadaan aikaan riittävästi kilpailua. Tekniset eritelmät olisi tämän vuoksi laadittava siten, ettei kilpailua kavenneta keinotekoisesti vaatimuksilla, joilla suositaan tiettyä talouden toimijaa edellyttämällä sen yleensä tarjoamien tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden keskeisiä ominaisuuksia. Tämä tavoite voidaan yleensä saavuttaa parhaiten laatimalla tekniset eritelmät toiminnallisten ja suorituskykyä koskevien vaatimusten mukaisesti, mikä edistää innovointia. Jos viitataan eurooppalaisen standardiin tai sellaisen puuttuessa kansalliseen standardiin, hankintaviranomaisten tai -yksikköjen olisi otettava huomioon muihin vastaaviin järjestelyihin perustuvat tarjoukset. Vastaavuuden osoittamiseksi tarjoajia voidaan vaatia esittämään kolmannen osapuolen todentama näyttö; olisi kuitenkin sallittava myös muut asianmukaiset todistuskeinot, kuten valmistajan tekniset asiakirjat, jos kyseisellä talouden toimijalla ei ole mahdollisuutta saada tällaisia todistuksia tai testausraportteja tai se ei voi saada niitä asetettujen määräaikojen kuluessa.

(29) Olisi sallittava, että hankintaviranomaiset ja -yksiköt viittaavat teknisissä eritelmissä ja käyttöoikeussopimusten tekoperusteissa tiettyyn tuotantoprosessiin, tiettyyn palvelujen tarjontamuotoon tai tiettyyn prosessiin, joka koskee jotain muuta tuotteen tai palvelun elinkaaren vaihetta, jos nämä liittyvät käyttöoikeussopimuksen kohteeseen. Jotta sosiaaliset näkökohdat voitaisiin ottaa paremmin huomioon käyttöoikeussopimusten teossa, hankkijoiden olisi myös voitava sisällyttää sopimuksentekoperusteisiin ominaisuuksia, jotka koskevat työoloja. Jos hankintaviranomaiset tai -yksiköt käyttävät kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta, tällaiset perusteet voivat kuitenkin liittyä vain tuotantoprosessiin tai palvelujen suorittamiseen suoraan osallistuvien henkilöiden työoloihin. Tällaiset ominaisuudet voivat koskea vain tuotantoprosesseihin osallistuvan henkilöstön terveyden suojelua tai sopimuksen toteuttamiseen osallistuvien vähäosaisten henkilöiden tai heikossa asemassa olevien ryhmien jäsenten parempaa integroitumista yhteiskuntaan, mukaan lukien vammaiskäytön edellytykset. Sopimuksentekoperusteet, joissa tällaiset ominaisuudet otetaan huomioon, olisi joka tapauksessa rajattava koskemaan niitä ominaisuuksia, joista aiheutuu välittömiä seurauksia henkilöstön jäsenille heidän työympäristössään. Perusteita olisi sovellettava palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY[10] mukaisesti siten, että niiden soveltamisella ei syrjitä suoraan tai välillisesti talouden toimijoita, jotka tulevat muista jäsenvaltioista tai sellaisista kolmansista maista, jotka ovat sopimuspuolina GPA-sopimuksessa tai sellaisissa vapaakauppasopimuksissa, joissa myös unioni on sopimuspuolena. Jos hankintaviranomaiset ja -yksiköt käyttävät kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perustetta, niiden olisi voitava käyttää sopimuksentekoperusteena kyseisen käyttöoikeussopimuksen toteuttamiseen nimettävän henkilöstön organisointia, pätevyyttä ja kokemusta, koska nämä voivat vaikuttaa käyttöoikeussopimuksen toteuttamisen laatuun ja sen vuoksi myös tarjouksen taloudelliseen arvoon.

(30) Sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat yksinkertaistaa suuresti sopimusten julkaisemista ja lisätä käyttöoikeussopimuksiin liittyvien hankintaprosessien tehokkuutta ja avoimuutta. Niistä olisi tultava vakiovälineitä käyttöoikeussopimusten tekomenettelyihin liittyvässä viestinnässä ja tietojenvaihdossa. Sähköisten välineiden käyttö säästää myös aikaa. Tämän vuoksi olisi säädettävä vähimmäisaikojen lyhentämisestä sähköisten välineiden käytön yhteydessä edellyttäen kuitenkin, että tällaiset välineet ovat yhteensopivia unionin tasolla suunnitellun erityisen tiedonsiirtomuodon kanssa. Asianmukaisilla toiminnoilla varustetut sähköiset tieto- ja viestintävälineet voivat myös antaa hankintaviranomaisille ja -yksiköille valmiudet estää, havaita ja korjata hankintamenettelyjen aikana tehtyjä virheitä.

(31) Eri jäsenvaltioista olevat hankintaviranomaiset ja -yksiköt voivat olla kiinnostuneita tekemään yhteistyötä ja yhteisiä julkisia käyttöoikeussopimuksia hyödyntääkseen mahdollisimman paljon sisämarkkinoiden potentiaalia, joka tarjoaa mittakaavaetuja ja mahdollistaa riskien ja hyötyjen jakamisen erityisesti innovatiivisissa hankkeissa, joihin liittyy suurempia riskejä kuin yksi hankintaviranomainen tai -yksikkö voi kohtuullisesti kantaa. Sen vuoksi olisi vahvistettava uudet säännöt, jotka koskevat yhteisten käyttöoikeussopimusten tekemistä rajojen yli ja joissa nimetään sovellettava lainsäädäntö, jotta voidaan helpottaa yhteisten julkisten käyttöoikeussopimusten tekemistä rajojen yli. Lisäksi eri jäsenvaltioista olevat hankintaviranomaiset ja ‑yksiköt voivat perustaa yhteisiä oikeushenkilöitä kansallisen tai unionin lainsäädännön mukaisesti. Tällaista yhteisten käyttöoikeussopimusten tekemisen muotoa varten olisi vahvistettava erityiset säännöt.

(32) Käyttöoikeussopimuksen toteuttamisen aikana olisi sovellettava kansallisen tason ja unionin tason lakeja, asetuksia ja työehtosopimuksia, jotka ovat voimassa työehtojen ja työturvallisuuden alalla, edellyttäen, että kyseiset säännöt ja niiden soveltaminen ovat unionin oikeuden mukaisia. Palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY[11] on vahvistettu vähimmäisedellytykset, joita vastaanottajamaan on noudatettava lähetettyjen työntekijöiden osalta rajatylittävissä tapauksissa, joissa jostakin jäsenvaltiosta olevat työntekijät suorittavat palveluja toisessa jäsenvaltiossa käyttöoikeussopimuksen toteuttamiseksi.

(33) Käyttöoikeussopimuksia ei pitäisi tehdä sellaisten talouden toimijoiden kanssa, jotka ovat osallistuneet rikollisjärjestön toimintaan tai syyllistyneet unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan lahjontaan tai petokseen taikka rahanpesuun. Jos talouden toimijat jättävät verot tai sosiaaliturvamaksut maksamatta, tästä olisi seurattava niiden pakollinen poissulkeminen unionin tasolla. Lisäksi hankintaviranomaisille ja ‑yksiköille olisi annettava mahdollisuus sulkea pois ehdokkaat tai tarjoajat sellaisissa tapauksissa, joissa rikotaan vakavasti perussopimuksen mukaisten yleisten etujen suojaamista koskevaa unionin lainsäädäntöä tai kansallista lainsäädäntöä tai joissa talouden toimijan toiminnassa on ollut merkittäviä tai toistuvia puutteita sellaisen yhden tai useamman käyttöoikeussopimuksen toteuttamisessa, jotka kyseinen toimija on tehnyt aiemmin saman hankintaviranomaisen tai -yksikön kanssa.

(34) On tarpeen selventää, missä olosuhteissa käyttöoikeussopimukseen sen toteutuksen aikana tehtävät muutokset edellyttävät uutta sopimuksentekomenettelyä, ottaen huomioon asiaa koskeva Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Uusi sopimuksentekomenettely vaaditaan, kun alkuperäiseen käyttöoikeussopimukseen tehdään olennaisia muutoksia, jotka osoittavat sopimuspuolten aikovan neuvotella käyttöoikeussopimuksen keskeiset ehdot tai edellytykset uudelleen. Tämä pätee erityisesti silloin, kun muutetut edellytykset olisivat vaikuttaneet menettelyn tulokseen, jos ne olisivat olleet osa alkuperäistä menettelyä. Käyttöoikeussopimuksen voimassaolon poikkeuksellista ja tilapäistä jatkamista, jonka tarkoituksena on ainoastaan varmistaa palvelutarjonnan jatkuvuus uuden käyttöoikeussopimuksen tekemiseen saakka, ei yleensä pitäisi katsoa alkuperäiseen käyttöoikeussopimukseen tehtäväksi olennaiseksi muutokseksi.

(35) Hankintaviranomaiset ja -yksiköt saattavat kohdata ulkoisia olosuhteita, joita ne eivät ole osanneet ennakoida käyttöoikeussopimusta tehdessään. Tällöin tarvitaan tietynasteista joustavuutta, jotta käyttöoikeussopimus voidaan mukauttaa näihin olosuhteisiin ilman uutta sopimuksentekomenettelyä. Olosuhteilla, joita huolellinen hankintaviranomainen tai -yksikkö ei olisi voinut ennakoida, viitataan olosuhteisiin, joita ei olisi voitu ennustaa huolimatta siitä, että hankintaviranomainen tai -yksikkö valmisteli alkuperäisen sopimuksen tekemisen kohtuullisen huolellisesti, ottaen huomioon viranomaisen tai yksikön käytettävissä olevat keinot, hankkeen luonne ja ominaisuudet, alan hyvät toimintatavat sekä tarve varmistaa, että resurssit, jotka käytetään valmisteltaessa sopimuksen tekoa, ovat asianmukaisessa suhteessa sopimuksen ennakoitavissa olevaan arvoon. Tätä ei voida kuitenkaan soveltaa tapauksiin, joissa muutos muuttaa koko hankinnan luonteen esimerkiksi siten, että hankittavat rakennusurakat, tavarat tai palvelut korvataan jollakin muulla tai hankintatyyppiä muutetaan perusteellisesti, koska tällaisessa tilanteessa muutoksen voidaan olettaa vaikuttavan tulokseen.

(36) Yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteiden mukaisesti tarjoajaa, joka on valittu, ei pitäisi korvata toisella talouden toimijalla kilpailuttamatta käyttöoikeussopimusta uudelleen. Valittu tarjoaja, joka toteuttaa käyttöoikeussopimuksen, saattaa kuitenkin kokea sopimuksen toteuttamisen aikana tiettyjä rakenteellisia muutoksia, kuten puhtaasti sisäisiä uudelleenjärjestelyjä, sulautumisia ja yritysostoja tai maksukyvyttömyyttä, tai se saatetaan korvata sellaisen sopimuslausekkeen perusteella, joka on kaikkien tarjoajien tiedossa ja on yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteiden mukainen. Tällaiset rakenteelliset muutokset eivät saisi automaattisesti johtaa siihen, että kaikki kyseisen yrityksen toteuttamat käyttöoikeussopimukset joutuvat uusien hankintamenettelyjen kohteiksi.

(37) Hankintaviranomaisilla tai -yksiköillä olisi oltava mahdollisuus määrätä käyttöoikeuteen tehtävistä muutoksista tarkistuslausekkeilla itse käyttöoikeussopimuksessa, mutta tällaiset lausekkeet eivät saisi antaa niille rajatonta harkintavaltaa. Sen vuoksi tässä direktiivissä olisi säädettävä, missä määrin muutoksista voidaan määrätä alkuperäisessä käyttöoikeussopimuksessa.

(38) Nopeisiin tekniikan ja talouden muutoksiin mukautumiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän direktiivin useita muita kuin keskeisiä osia. Sähköisten vastaanottolaitteiden tekniset yksityiskohdat ja ominaisuudet olisi pidettävä ajan tasalla teknologian kehityksen ja hallinnollisten tarpeiden kanssa; lisäksi on tarpeen siirtää komissiolle valta tehdä sähköistä viestintää koskevat tekniset standardit pakollisiksi, jotta voidaan varmistaa teknisten formaattien, prosessien ja sanomanvälityksen yhteentoimivuus sähköisten viestintämuotojen avulla toteutettavissa käyttöoikeussopimusten tekomenettelyissä ottaen huomioon teknologian kehitys ja hallinnolliset tarpeet. Luetteloa unionin säädöksistä, joissa vahvistetaan yhteiset elinkaarikustannusten laskentamenetelmät, olisi lisäksi mukautettava nopeasti, jotta siihen voidaan sisällyttää alakohtaiset toimenpiteet. Näiden tarpeiden täyttämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta pitää kyseinen säädösluettelo ajan tasalla, mukaan lukien elinkaarikustannusten laskentamenetelmät.

(39) Jotta voidaan turvata ehdokkaiden ja tarjoajien asianmukainen oikeussuoja käyttöoikeussopimusten tekomenettelyissä ja varmistaa tämän direktiivin säännösten ja perussopimuksen periaatteiden tehokas täytäntöönpano, julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/665/ETY[12] sekä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksikköjen hankintamenettelyjä koskevien yhteisön sääntöjen soveltamiseen liittyvien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 92/13/ETY[13] säännöksiä olisi sovellettava myös hankintaviranomaisten ja ‑yksikköjen tekemiin palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin ja niiden myöntämiin käyttöoikeusurakoihin. Sen vuoksi direktiivejä 89/665/ETY ja 92/13/ETY olisi muutettava.

(40) Tämän direktiivin mukaiseen henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY[14].

(41) Julkista hankintaa koskevassa unionin lainsäädännössä edellytetään, että jäsenvaltiot seuraavat johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti kyseisten sääntöjen täytäntöönpanoa ja toimivuutta unionin lainsäädännön tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. Jos jäsenvaltiot nimeävät yhden kansallisen viranomaisen, joka vastaa julkisten hankintojen seurannasta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta, kyseisellä viranomaisella voi tämän vuoksi olla samat käyttöoikeussopimuksia koskevat vastuualueet. Yhden elimen, jonka tehtäväkenttä on kattava, olisi varmistettava yleiskäsityksen antaminen keskeisistä täytäntöönpanoon liittyvistä vaikeuksista ja ehdotettava tarkoituksenmukaisia ratkaisuja rakenteellisempiin ongelmiin. Kyseinen elin voi myös antaa välitöntä palautetta politiikan toimivuudesta ja kansallisen lainsäädännön ja käytännön mahdollisista heikkouksista, mikä auttaa löytämään nopeasti ratkaisuja ja parantamaan käyttöoikeussopimusten tekomenettelyjä.

(42) On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(43) Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän direktiivin täytäntöönpanolle, ilmoitusten laatimis- ja lähettämismenettelyille, liitteessä IV–VI tarkoitettujen tietojen lähettämis- ja julkaisemismenettelylle sekä kynnysarvojen muuttamiselle. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[15] mukaisesti. Olisi käytettävä neuvoa-antavaa menettelyä annettaessa näitä täytäntöönpanosäädöksiä, jotka eivät vaikuta tästä direktiivistä johtuviin velvollisuuksiin taloudellisesti eivätkä myöskään niiden luonteeseen tai soveltamisalaan. Näillä säädöksillä on päinvastoin puhtaasti hallinnollinen tarkoitus, ja niillä pyritään helpottamaan tällä direktiivillä vahvistettujen sääntöjen soveltamista.

(44) Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista [päivämäärä] annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevista toimenpiteistä yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

Käyttöoikeussopimuksia koskeva direktiivi

Sisällysluettelo

I OSASTO: Määritelmät, yleiset periaatteet ja soveltamisala

I LUKU: Määritelmät, yleiset periaatteet ja soveltamisala

I JAKSO: määritelmät ja soveltamisala

1 artikla: Kohde ja soveltamisala

2 artikla: Määritelmät

3 artikla: Hankintaviranomaiset

4 artikla: Hankintayksiköt

5 artikla: Kynnysarvot

6 artikla: Käyttöoikeussopimusten ennakoidun arvon laskentamenetelmät

7 artikla: Yleiset periaatteet

II OSASTO: POIKKEUKSET

8 artikla: Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen tekemiin käyttöoikeusopimuksiin sovellettavat poikkeukset

9 artikla: Erityiset poikkeukset sähköisen viestinnän alalla

10 artikla: Hankintayksikköjen tekemiin käyttöoikeussopimuksiin sovellettavat poikkeukset

11 artikla: Sidosyrityksen kanssa tehtävät käyttöoikeussopimukset

12 artikla: Yhteisyrityksen tai yhteisyritykseen kuuluvan hankintayksikön kanssa tehtävät käyttöoikeussopimukset

13 artikla: Tietojen ilmoittaminen

14 artikla: Suoraan kilpailun kohteena oleviin toimintoihin sovellettava poikkeus

15 artikla: Viranomaisten väliset suhteet

III JAKSO: YLEISET SÄÄNNÖKSET

16 artikla: Käyttöoikeussopimuksen kesto

17 artikla: Sosiaalipalvelut ja muut erityiset palvelut

18 artikla: Sekamuotoiset käyttöoikeussopimukset

19 artikla: Useita toimintoja koskevat käyttöoikeussopimukset

IV JAKSO: Erityistilanteet

20 artikla: Varatut käyttöoikeussopimukset

21 artikla: Tutkimus- ja kehittämispalvelut

II LUKU: Periaatteet

22 artikla: Talouden toimijat

23 artikla: Nimikkeistöt

24 artikla: Luottamuksellisuus

25 artikla: Viestintään sovellettavat säännöt

II OSASTO: KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

I LUKU: Julkistaminen ja avoimuus

26 artikla: Käyttöoikeussopimuksia koskevat ilmoitukset

27 artikla: Käyttöoikeussopimuksia koskevat jälki-ilmoitukset

28 artikla: Ilmoitusten muoto ja julkaisemistapa

29 artikla: Julkaiseminen kansallisella tasolla

30 artikla: Käyttöoikeussopimuksiin liittyvien asiakirjojen saatavuus sähköisessä muodossa

II LUKU: Menettelyn kulku

I JAKSO: YHTEISET KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSET, MÄÄRÄAJAT JA TEKNISET ERITELMÄT

31 artikla: Eri jäsenvaltioista olevien hankintaviranomaisten tai -yksikköjen väliset yhteiset käyttöoikeussopimukset

32 artikla: Tekniset eritelmät

33 artikla: Testausraportit, sertifiointi ja muut todistuskeinot

II OSASTO: OSALLISTUJIEN VALITSEMINEN JA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUSTEN TEKEMINEN

34 artikla: Yleiset periaatteet

35 artikla: Menettelytakeet

36 artikla: Ehdokkaiden valitseminen ja laadullinen arviointi

37 artikla: Määräaikojen asettaminen

38 artikla: Käyttöoikeussopimusta koskevien hakemusten toimittamisen määräajat

39 artikla: Käyttöoikeussopimuksen tekoperusteet

40 artikla: Elinkaari ja elinkaarikustannukset

III OSASTO KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUSTEN TOTEUTTAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

41 artikla: Alihankinta

42 artikla: Käyttöoikeussopimusten muuttaminen niiden voimassaoloaikana

43 artikla: Käyttöoikeussopimusten irtisanominen

IV OSASTO: JULKISTEN HANKINTOJEN ALAN MUUTOKSENHAKUKEINOJA KOSKEVIIN DIREKTIIVEIHIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET

44 artikla: Muutokset direktiiviin 89/665/ETY

45 artikla: Muutokset direktiiviin 92/13/ETY

V OSASTO: DELEGOITU VALTA, TÄYTÄNTÖÖNPANOVALTA JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

46 artikla: Siirretyn säädösvallan käyttäminen

47 artikla: Kiireellinen menettely

48 artikla: Komiteamenettely

49 artikla: Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

50 artikla: Siirtymäsäännökset

51 artikla: Uudelleentarkastelu

52 artikla: Voimaantulo

53 artikla: Osoitus

LIITTEET

LIITE I: LUETTELO 2 ARTIKLAN 5 KOHDASSA TARKOITETUISTA TOIMINNOISTA

LLIITE II: LUETTELO 40 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUSTA EU:n LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

LIITE III: 4 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN HANKINTAYKSIKKÖJEN HARJOITTAMA TOIMINTA

LIITE IV: KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVIIN ILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

LIITE V: KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVIIN JÄLKI-ILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

LIITE VI: SOSIAALIPALVELUISTA JA MUISTA ERITYISISTÄ PALVELUISTA TEHTYJÄ KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVIIN JÄLKI-ILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT (27 ARTIKLAN 1 KOHTA)

LIITE VII: KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISTA SEN VOIMASSAOLOAIKANA 42 ARTIKLAN MUKAISESTI KOSKEVIIN ILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

LIITE VIII: TIETTYJEN TEKNISTEN ERITELMIEN MÄÄRITELMÄT

LIITE IX: JULKAISEMISTA KOSKEVAT TIEDOT

LIITE X: 17 ARTIKLASSA TARKOITETUT PALVELUT

LIITE XI: LUETTELO 4 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUSTA EUROOPAN UNIONIN LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

LIITE XII: TARJOUSTEN JA HAKEMUSTEN SÄHKÖISIÄ VASTAANOTTOLAITTEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET

LIITE XIII: SOSIAALIPALVELUISTA JA MUISTA ERITYISISTÄ PALVELUISTA TEHTÄVIÄ KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVIIN ENNAKKOILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

I OSASTO määritelmäT, yleiset periaatteet ja soveltamisala

I LUKU Määritelmät, yleiset periaatteet ja soveltamisala

I jakso Määritelmät ja soveltamisala

1 artikla Kohde ja soveltamisala

1. Tässä direktiivissä annetaan hankintaviranomaisten ja -yksikköjen noudattamia hankintamenettelyjä koskevat säännöt sellaisten käyttöoikeussopimusten osalta, joiden ennakoitu arvo ei alita 5 artiklassa säädettyjä kynnysarvoja.

2. Tätä direktiiviä sovelletaan rakennusurakoiden tai palvelujen hankintaan, mukaan lukien tavarat, jotka ovat liitännäisiä käyttöoikeussopimuksen kohteeseen nähden, talouden toimijoilta, jotka jommatkummat seuraavista valitsevat:

a)       hankintaviranomaiset riippumatta siitä, onko rakennusurakat tai palvelut, mukaan lukien niihin liittyvät tavarat, aiottu julkiseen tarkoitukseen;

b)      hankintayksiköt edellyttäen, että rakennusurakat tai palvelut, mukaan lukien niihin liittyvät tavarat, on aiottu jonkin liitteessä III tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen.

2 artikla Määritelmät

1. Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1)           ’käyttöoikeussopimuksilla’ julkisia käyttöoikeusurakoita, käyttöoikeusurakoita taikka palveluja koskevia käyttöoikeussopimuksia;

2)           ’julkisella käyttöoikeusurakalla’ rahallista vastiketta vastaan tehtyä kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai useamman talouden toimijan sekä yhden tai useamman hankintaviranomaisen välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, jos toteutettavan rakennusurakan vastikkeena on joko yksinomaan rakennettavan kohteen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä;

3)           ilmaisulla ’kirjallinen’ sanojen tai numeroiden yhdistelmää, joka voidaan lukea, tuottaa uudelleen ja sen jälkeen antaa tiedoksi. Tämä ilmaisu voi koskea sähköisessä muodossa lähetettyjä ja tallennettuja tietoja;

4)           ’käyttöoikeusurakalla’ rahallista vastiketta vastaan tehtyä kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai useamman talouden toimijan sekä yhden tai useamman hankintayksikön välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, jos toteutettavan rakennusurakan vastikkeena on joko yksinomaan rakennettavan kohteen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä;

5)           ’rakennusurakan toteuttamisella’ jonkin liitteessä I tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttamista tai sen suunnittelua ja toteuttamista yhdessä taikka rakennusurakan tyyppiin tai suunnitteluun ratkaisevaa vaikutusvaltaa käyttävän hankintaviranomaisen asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla;

6)           ’rakennusurakalla’ talonrakennus- tai maa- ja vesirakennustöiden kokonaisuutta, joka sellaisenaan riittää täyttämään jonkin taloudellisen tai teknisen tehtävän;

7)           ’palveluja koskevalla käyttöoikeussopimuksella’ rahallista vastiketta vastaan tehtyä kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai useamman talouden toimijan sekä yhden tai useamman hankintaviranomaisen tai -yksikön välillä ja jonka tarkoituksena on muiden kuin 2 ja 4 alakohdassa tarkoitettujen palvelujen suorittaminen, jos suoritettavien palvelujen vastikkeena on joko yksinomaan sopimuksen kohteena olevien palvelujen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä;

8)           ’ehdokkaalla’ talouden toimijaa, joka on pyytänyt kutsua tai joka on kutsuttu osallistumaan käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyyn;

9)           ’käyttöoikeussopimuksen saajalla’ talouden toimijaa, jonka kanssa käyttöoikeussopimus on tehty;

10)         ’talouden toimijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai julkista yksikköä taikka tällaisten henkilöiden ja/tai yksikköjen ryhmää, joka tarjoaa markkinoilla rakennustöiden ja/tai -urakoiden toteuttamista, tuotteita tai palveluja;

11)         ’tarjoajalla’ talouden toimijaa, joka on jättänyt tarjouksen;

12)         ’sähköisellä muodolla’ viestintämuotoa, jossa käytetään sähköteknisiä tietojen käsittely- ja tallennusvälineitä (myös digitaalista kompressiota) ja jossa tietoja levitetään, välitetään ja vastaanotetaan johtimien avulla, radioteitse, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla;

13)         ’käyttöoikeussopimukseen liittyvillä asiakirjoilla’ kaikkia asiakirjoja, jotka hankintaviranomainen tai -yksikkö on tuottanut tai joihin se viittaa kuvatakseen tai määrittääkseen hankinnan tai menettelyn osatekijöitä, mukaan lukien hankintailmoitus, tekniset eritelmät, ehdotetut sopimusehdot, ehdokkaiden ja tarjoajien asiakirjojen esittämismuodot, yleisesti sovellettavia velvollisuuksia koskevat tiedot ja mahdolliset täydentävät asiakirjat;

14)         ’elinkaarella’ kaikkia peräkkäisiä ja/tai toisiinsa liittyviä vaiheita, mukaan lukien tuotanto, kuljetus, käyttö ja ylläpito, tuotteen olemassaolon tai rakennusurakan tai palvelun suorittamisen aikana raaka-aineiden ostosta tai resurssien kokoamisesta hävittämiseen, poistamiseen ja viimeistelyyn saakka.

2. Ensimmäisen kohdan 2, 4 ja 7 alakohdassa tarkoitettujen rakennusurakoiden tai palvelujen käyttöoikeus merkitsee olennaisen toiminnallisen riskin siirtymistä käyttöoikeussopimuksen saajalle. Käyttöoikeussopimuksen saajan katsotaan vastaavan olennaisesta toiminnallisesta riskistä silloin, kun käyttöoikeussopimuksen kohteena olevien urakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehtyjen investointien ja niistä aiheutuneiden kustannusten takaisin saamisesta ei ole varmuutta.

Tällainen taloudellinen riski voi olla jompikumpi seuraavista:

a)       rakennettavan kohteen käyttöön tai palvelun suorittamista koskevaan pyyntöön liittyvä riski; tai

b)      sen infrastruktuurin saatavuuteen liittyvä riski, jonka käyttöoikeussopimuksen saaja tarjoaa tai jota käytetään palvelujen tarjoamiseen käyttäjille.

3 artikla Hankintaviranomaiset

1. Tässä direktiivissä ’hankintaviranomaisilla’ tarkoitetaan muita valtion viranomaisia, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia taikka yhden tai useamman tällaisen viranomaisen tai julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä kuin niitä, jotka tekevät käyttöoikeussopimuksen liitteessä III tarkoitetun toiminnan harjoittamiseksi.

2. ’Alueellisiin viranomaisiin’ kuuluvat kaikki Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1059/2003[16] tarkoitettujen NUTS-tasojen 1 ja 2 hallinnollisten yksikköjen viranomaiset.

3. ’Paikallisiin viranomaisiin’ kuuluvat kaikki asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 tarkoitettujen NUTS-tason 3 hallinnollisten yksikköjen tai pienempien hallinnollisten yksikköjen viranomaiset.

4. ’Julkisoikeudellisilla laitoksilla’ tarkoitetaan laitoksia, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

a)       ne on perustettu tyydyttämään tai niiden erityisenä tarkoituksena on tyydyttää yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta;

b)      ne ovat oikeushenkilöitä;

c)       niitä rahoittavat pääosin valtion viranomaiset, alueelliset tai paikalliset viranomaiset tai muut julkisoikeudelliset laitokset, tai niiden johto on näiden laitosten valvonnan alainen, tai valtio, alueelliset tai paikalliset viranomaiset taikka muut julkisoikeudelliset laitokset nimittävät yli puolet niiden hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä.

Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan a alakohtaa sellaisen laitoksen tarkoituksena, joka toimii tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, tavoittelee voittoa ja vastaa toimintansa harjoittamisesta aiheutuneista tappioista, ei ole tyydyttää yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei olisi teollista tai kaupallista luonnetta.

4 artikla Hankintayksiköt

1. Tässä direktiivissä ’hankintayksiköillä’ tarkoitetaan jotakin seuraavista:

1)      3 artiklan 2–4 kohdassa määriteltyjä valtion viranomaisia, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia, yhden tai useamman tällaisen viranomaisen tai julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä,

2)      tämän artiklan 2 kohdassa määriteltyjä julkisia yrityksiä,

3)      yksikköjä, jotka eivät ole hankintaviranomaisia tai julkisia yrityksiä ja jotka toimivat jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämien erityis- tai yksinoikeuksien perusteella,

kun ne tekevät käyttöoikeussopimuksen jonkin liitteessä III tarkoitetun toiminnan harjoittamiseksi.

2. ’Julkisella yrityksellä’ tarkoitetaan yritystä, jossa hankintaviranomaiset voivat suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen perusteella.

Hankintaviranomaisilla katsotaan olevan määräysvalta, jos ne suoraan tai välillisesti:

a)       omistavat enemmistön kyseisen yrityksen merkitystä pääomasta,

b)      hallitsevat enemmistöä yrityksen osakkeisiin perustuvasta äänioikeudesta tai

c)       voivat nimittää yli puolet yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä.

3. ’Erityis- tai yksinoikeuksilla’ tarkoitetaan oikeuksia, jotka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen nojalla myöntänyt ja joilla varataan liitteessä III määriteltyjen toimintojen harjoittaminen yhdelle tai useammalle yksikölle, mikä vaikuttaa merkittävästi muiden yksikköjen mahdollisuuksiin harjoittaa tällaista toimintaa.

Oikeudet, jotka on myönnetty riittävän julkisuuden varmistavassa menettelyssä objektiivisin perustein, eivät ole tässä direktiivissä tarkoitettuja erityis- tai yksinoikeuksia. Tällaisia menettelyjä ovat

a)       direktiivin [2004/18/EY tai 2004/17/EY] tai tämän direktiivin mukaiset hankintamenettelyt, joita edeltää tarjouskilpailukutsu;

b)      liitteessä XI lueteltujen unionin muiden säädösten mukaiset menettelyt, joilla varmistetaan ennakolta riittävä avoimuus lupien myöntämiseksi puolueettomin perustein.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 46 artiklan mukaisesti liitteessä XI vahvistetun, unionin lainsäädäntöä koskevan luettelon muuttamiseksi, kun tällaiset muutokset osoittautuvat tarpeellisiksi unionin uuden lainsäädännön antamisen tai unionin lainsäädännön kumoamisen vuoksi.

5 artikla Kynnysarvot

1. Tätä direktiiviä sovelletaan seuraaviin käyttöoikeussopimuksiin, joiden arvo on vähintään 5 000 000 euroa:

a)       käyttöoikeussopimukset, jotka hankintayksiköt tekevät jonkin liitteessä III tarkoitetun toiminnan harjoittamiseksi;

b)      hankintaviranomaisten tekemät käyttöoikeussopimukset.

2. Muita palveluja kuin sosiaalipalveluja tai muita erityisiä palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, joiden arvo on vähintään 2 500 000 euroa mutta vähemmän kuin 5 000 000 euroa, on sovellettava velvollisuutta julkaista käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskeva ilmoitus 27 ja 28 artiklan mukaisesti.

6 artikla Käyttöoikeussopimusten ennakoidun arvon laskentamenetelmät

1. Käyttöoikeussopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena käytetään hankintaviranomaisen tai -yksikön arvioimaa maksettavaa kokonaismäärää ilman arvonlisäveroa, mukaan lukien mahdolliset vaihtoehtomuodot ja käyttöoikeussopimuksen keston pidentämiset.

2. Käyttöoikeussopimuksen ennakoitu arvo on laskettava urakoiden tai palvelujen muodostaman kokonaisuuden arvona, vaikka ne olisi hankittu eri sopimuksilla, jos sopimukset kuuluvat yhteen hankkeeseen. Yksittäisen hankkeen olemassaolosta on osoituksena se, että hankintaviranomainen tai -yksikkö suorittaa yleisen ennakkosuunnittelun ja varsinaisen suunnittelun, että erilaiset hankitut osatekijät palvelevat yhtä taloudellista ja teknistä tarkoitusta tai että ne liittyvät muulla tavoin loogisesti toisiinsa.

Jos hankintaviranomaisen tai -yksikön on määrä suorittaa ehdokkaille tai tarjoajille palkintoja tai maksuja, se ottaa ne huomioon laskettaessa käyttöoikeussopimuksen ennakoitua arvoa.

3. Käyttöoikeussopimuksen ennakoidun arvon laskentamenetelmää ei saa valita siten, että valinnalla pyritään välttämään tämän direktiivin soveltaminen käyttöoikeussopimukseen. Urakkahanketta tai palvelujen muodostamaa kokonaisuutta ei saa jakaa osiin tämän direktiivin soveltamisen välttämiseksi, jollei siihen ole puolueettomia perusteita.

4. Arvion on pädettävä silloin, kun käyttöoikeussopimusta koskeva ilmoitus lähetetään, tai, jos tällaista ilmoitusta ei aiota lähettää, kun hankintaviranomainen tai -yksikkö aloittaa käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyn erityisesti määrittelemällä suunnitellun käyttöoikeussopimuksen olennaiset ominaisuudet.

5. Julkisten käyttöoikeusurakoiden ja käyttöoikeusurakoiden osalta ennakoidun arvon laskennassa on otettava huomioon sekä rakennusurakoiden kustannukset että kaikkien niiden tavaroiden tai palvelujen ennakoitu kokonaisarvo, jotka hankintaviranomaiset tai -yksiköt asettavat toimeksisaajan saataville, jos nämä ovat välttämättömiä rakennusurakoiden toteuttamiseksi.

6. Jos suunniteltu rakennusurakka tai suunniteltu palveluhankinta voi johtaa siihen, että käyttöoikeussopimuksia tehdään samanaikaisesti erillisinä osina, on otettava huomioon kaikkien näiden osien ennakoitu kokonaisarvo.

7. Jos osien yhteenlaskettu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin 5 artiklassa säädetty kynnysarvo, tätä direktiiviä sovelletaan kutakin osaa koskevan sopimuksen tekoon.

8. Hankintaviranomaiset tai -yksiköt voivat tehdä yksittäisiä osia koskevia käyttöoikeussopimuksia soveltamatta tässä direktiivissä olevia sopimuksen tekemistä koskevia säännöksiä, jos kyseisen osan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on alle 1 miljoona euroa. Niiden osien yhteenlaskettu arvo, joita koskevat käyttöoikeussopimukset on tehty tällä tavoin soveltamatta tätä direktiiviä, saa kuitenkin olla enintään 20 prosenttia kaikkien niiden osien yhteenlasketusta arvosta, johon ehdotettu rakennusurakka tai ehdotettu palveluhankinta on jaettu.

9. Palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten arvo on niiden palvelujen ennakoitu kokonaisarvo, jotka käyttöoikeussopimuksen saajan on tarkoitus suorittaa käyttöoikeussopimuksen koko keston aikana, laskettuna käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa tai käyttöoikeussopimukseen liittyvissä asiakirjoissa määritettävän objektiivisen menetelmän perusteella.

Käyttöoikeussopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena on tapauksen mukaan käytettävä seuraavia:

a)       vakuutuspalvelut: suoritettavat vakuutusmaksut ja muunlaiset korvaukset;

b)      pankkipalvelut ja muut finanssipalvelut: suoritettavat maksut, palkkiot, korot ja muunlaiset korvaukset;

c)       suunnittelupalvelut: suoritettavat maksut, palkkiot ja muunlaiset korvaukset.

10. Käyttöoikeussopimusten arvoon on sisällytettävä sekä ennakoidut tulot kolmansilta osapuolilta että hankintaviranomaisen tai -yksikön maksamat summat.

7 artikla Yleiset periaatteet

Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on kohdeltava talouden toimijoita yhdenvertaisesti sekä toimittava avoimesti ja oikeasuhteisella tavalla. Käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyn suunnittelussa ei saa pyrkiä sen jättämiseen tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle tai kilpailun keinotekoiseen kaventamiseen.

II jakso Poikkeukset

8 artikla Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen tekemiin käyttöoikeusopimuksiin sovellettavat poikkeukset

1. Tätä direktiiviä ei sovelleta palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jotka hankintaviranomainen tai -yksikkö on tehnyt sellaisen talouden toimijan kanssa, joka on hankintayksikkö taikka hankintaviranomaisten tai -yksikköjen yhteenliittymä, sellaisen yksinoikeuden perusteella, jonka talouden toimija on saanut sovellettavan julkaistun kansallisen lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen mukaisesti ja joka on myönnetty perussopimuksen ja liitteessä III mainittuihin toimintoihin liittyvän verkkoinfrastruktuurin hallintaa koskevan unionin alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti.

2. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa alakohtaisessa lainsäädännössä ei säädetä avoimuutta koskevista alakohtaisista velvoitteista, sovelletaan 27 artiklan 1 ja 3 kohdan vaatimuksia.

3. Tätä direktiiviä ei sovelleta käyttöoikeussopimuksiin, jotka hankintaviranomainen tai -yksikkö on velvollinen tekemään tai järjestämään sellaisten hankintamenettelyjen mukaisesti, jotka on vahvistettu

a)       perussopimuksen mukaisesti jonkin jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan välillä tehdyssä kansainvälisessä sopimuksessa, joka koskee allekirjoittajavaltioiden yhteisen hankkeen toteuttamiseen tai hyödyntämiseen tarkoitettuja rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja,

b)      joukkojen sijoittamiseen liittyvässä kansainvälisessä sopimuksessa, joka koskee jossakin jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa toimivia yrityksiä,

c)       kansainvälisen järjestön erityismenettelyssä,

d)      siten, että kansainvälinen järjestö tai kansainvälinen finanssilaitos rahoittaa käyttöoikeussopimukset kokonaan.

Kaikista ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetuista sopimuksista on ilmoitettava komissiolle, joka voi kuulla niistä 48 artiklassa tarkoitettua julkisia hankintoja käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa.

Jos kansainvälinen järjestö tai kansainvälinen finanssilaitos yhteisrahoittaa ensimmäisen alakohdan d alakohtaa sovellettaessa huomattavan osan käyttöoikeussopimuksesta, sopimuspuolet päättävät sovellettavista käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyistä, joiden on oltava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräysten mukaisia.

4. Jollei perussopimuksen 346 artiklasta muuta johdu, tätä direktiiviä ei sovelleta käyttöoikeussopimusten tekemiseen puolustus- ja turvallisuusaloilla siltä osin kuin jäsenvaltion keskeisten turvallisuusetujen suojaamista ei voida taata tässä direktiivissä vahvistetuilla säännöillä.

5. Tätä direktiiviä ei sovelleta palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jotka koskevat

a)       maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta millä tahansa rahoitusmuodolla tai näihin liittyviä oikeuksia; tätä direktiiviä sovelletaan kuitenkin finanssipalveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jotka tehdään missä tahansa muodossa tehdyn osto- tai vuokrasopimuksen kanssa samanaikaisesti, ennen sitä tai sen jälkeen;

b)      sellaisten ohjelmien ostoa, kehittämistä, tuotantoa tai yhteistuotantoa, jotka on tarkoitettu radio- ja televisiotoimintaan, joka määritellään minkä tahansa sähköisen verkon välityksellä tapahtuvaksi siirroksi ja levitykseksi, ja jotka ovat radio- ja televisiotoiminnan harjoittajien tekemiä sopimuksia, tai jotka koskevat radio- ja televisiolähetysaikaa ja jotka tehdään radio- ja televisiolähetystoiminnan harjoittajien kanssa;

c)       välimies- ja sovittelupalveluja;

d)      Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/39/EY tarkoitettujen arvopapereiden tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun, ostoon, myyntiin tai siirtoon liittyviä finanssipalveluja, keskuspankkipalveluja ja Euroopan rahoitusvakausvälineellä (ERVV) toteutettuja toimia;

e)       työsopimuksia;

f)       Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1008/2008[17],[18] tarkoitetun liikenneluvan myöntämiseen perustuvia lentoliikennepalveluja;

g)       Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1370/2007[19] tarkoitettuja julkisia henkilöliikennepalveluja.

Ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitettu radio- ja televisiotoiminta käsittää minkä tahansa sähköisen verkon välityksellä tapahtuvan siirron ja levityksen.

9 artikla Erityiset poikkeukset sähköisen viestinnän alalla

Tätä direktiiviä ei sovelleta käyttöoikeussopimuksiin, joiden päätarkoituksena on se, että hankintaviranomaiset voivat antaa yleisiä viestintäverkkoja käyttöön tai harjoittaa kyseistä verkkotoimintaa tai tarjota yleisölle yhtä tai useampaa sähköistä viestintäpalvelua.

Tässä artiklassa tarkoitetaan

a)           ’yleisellä viestintäverkolla’ sähköistä viestintäverkkoa, jota käytetään ainoastaan tai pääasiallisesti sellaisten yleisön saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tarjontaan, jotka tukevat tiedonsiirtoa verkon liityntäpisteiden välillä;

b)           ’sähköisellä viestintäverkolla’ siirtojärjestelmiä sekä soveltuvin osin kytkentä- tai reitityslaitteistoa ja muita välineitä – myös verkkoelementtejä, jotka eivät ole aktiivisia – joilla voidaan siirtää signaaleja johtojen välityksellä, radioteitse, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla, mukaan lukien satelliittiverkot, kiinteät (piiri- ja pakettikytkentäiset, mukaan lukien internet) ja matkaviestinnän maanpäälliset verkot, sähkökaapelijärjestelmät siinä määrin kuin niitä käytetään signaalinsiirtoon, radio- ja televisiolähetyksiin käytetyt verkot sekä kaapelitelevisioverkot riippumatta siitä, minkä tyyppistä informaatiota niissä siirretään;

c)           ’verkon liityntäpisteellä’ konkreettista pistettä, jossa tilaajalle tarjotaan liittymä yleiseen viestintäverkkoon; verkoissa, joissa käytetään kytkentää tai reititystä, verkon liityntäpiste määritellään tietyn verkko-osoitteen avulla, joka voidaan yhdistää tilaajan numeroon tai nimeen;

d)           ’sähköisillä viestintäpalveluilla’ tavallisesti korvausta vastaan suoritettuja palveluja, jotka muodostuvat kokonaan tai pääosin signaalien siirtämisestä sähköisissä viestintäverkoissa, mukaan lukien televiestintäpalvelut ja siirtopalvelut radio- ja televisiotoiminnassa käytetyissä verkoissa, mutta jättäen ulkopuolelle sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen avulla siirretyt sisältöpalvelut tai sisältöä toimituksellisessa valvonnassaan pitävät palvelut; kyseinen palvelu ei käsitä myöskään direktiivin 98/34/EY ensimmäisessä artiklassa määriteltyjä tietoyhteiskunnan palveluja, jotka eivät muodostu kokonaan tai pääosin signaalien siirtämisestä sähköisissä viestintäverkoissa.

10 artikla Hankintayksikköjen tekemiin käyttöoikeussopimuksiin sovellettavat poikkeukset

1. Tätä direktiiviä ei sovelleta käyttöoikeussopimuksiin, joita hankintayksiköt tekevät muutoin kuin liitteessä III tarkoitettujen toimintojen harjoittamiseksi tai tällaisten toimintojen harjoittamiseksi kolmannessa maassa siten, ettei unionin sisäistä verkkoa tai maantieteellistä aluetta käytetä fyysisesti.

2. Hankintayksikköjen on ilmoitettava komissiolle tai kansalliselle valvontaelimelle näiden pyynnöstä kaikista toiminnoista, joita ne pitävät soveltamisalaan kuulumattomina. Komissio voi julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä määräajoin tiedoksi luettelot niistä toimintojen luokista, joita se pitää tähän poikkeukseen kuuluvina. Tällöin komissio ottaa huomioon tietojen kaupallisen arkaluonteisuuden, jos hankintayksiköt ovat tietoja antaessaan tästä huomauttaneet.

11 artikla Sidosyrityksen kanssa tehtävät käyttöoikeussopimukset

1. Tätä artiklaa sovellettaessa ’sidosyrityksellä’ tarkoitetaan yritystä, jonka vuositilinpäätökset konsolidoidaan hankintayksikön vuositilinpäätösten kanssa seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY[20] vaatimusten mukaisesti.

2. Jos on kyse yksiköistä, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, ’sidosyrityksellä’ tarkoitetaan yritystä,

a)       jossa hankintayksikkö voi suoraan tai välillisesti käyttää tämän direktiivin 4 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettua määräysvaltaa,

b)      joka voi käyttää määräysvaltaa hankintayksikössä,

c)       joka on hankintayksikkönä toisen yrityksen määräysvallan alainen omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen nojalla.

3. Sen estämättä, mitä 15 artiklassa säädetään, ja jos 4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, tätä direktiiviä ei sovelleta seuraaviin käyttöoikeussopimuksiin:

a)       käyttöoikeussopimukset, jotka hankintayksikkö tekee sidosyrityksen kanssa;

b)      käyttöoikeussopimukset, jotka yksinomaan useista hankintayksiköistä koostuva, liitteessä III tarkoitettuja toimintoja harjoittava yhteisyritys tekee sellaisen yrityksen kanssa, joka on yhden kyseisistä hankintayksiköistä sidosyritys.  

4. Edellä olevaa 3 kohtaa sovelletaan

a)       palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana yleisesti palvelujen alalla saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu näiden palvelujen suorittamisesta yrityksille, joihin se on sidoksissa,

b)      käyttöoikeusurakoihin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana yleisesti rakennusurakoiden alalla saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu näiden urakoiden suorittamisesta yrityksille, joihin se on sidoksissa.

5. Jos sidosyrityksen perustamisajankohdan tai toiminnan aloittamisen ajankohdan vuoksi liikevaihtotietoja kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta ei ole käytettävissä, riittää, että kyseinen yritys osoittaa 4 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetun liikevaihdon toteutumisen todennäköiseksi, erityisesti esittämällä tietoja tulevasta liiketoiminnasta.

6. Jos useampi kuin yksi hankintayksikön sidosyritys tarjoaa samaa tai vastaavia palveluja, tavaratoimituksia tai rakennusurakointia, 4 kohdassa tarkoitettuja prosenttiosuuksia laskettaessa on otettava huomioon näiden sidosyritysten suorittamista palveluista, tavaratoimituksista ja rakennusurakoinnista muodostuva kokonaisliikevaihto.

12 artikla Yhteisyrityksen tai yhteisyritykseen kuuluvan hankintayksikön kanssa tehtävät käyttöoikeussopimukset

Sen estämättä, mitä 15 artiklassa säädetään, ja edellyttäen, että yhteisyritys on perustettu kyseisen toiminnan harjoittamiseksi vähintään kolmen vuoden ajan ja että yhteisyrityksen perustamisasiakirjassa todetaan yhteisyrityksen perustaneiden hankintayksikköjen kuuluvan siihen vähintään saman ajan, tätä direktiiviä ei sovelleta käyttöoikeussopimuksiin, jotka

a)       yksinomaan useista hankintayksiköistä koostuva, liitteessä III tarkoitettuja toimintoja harjoittava yhteisyritys tekee yhden tällaisen hankintayksikön kanssa, tai

b)      hankintayksikkö tekee sellaisen yhteisyrityksen kanssa, johon se itse kuuluu.

13 artikla Hankintayksikköjen ilmoittamat tiedot

Hankintayksikköjen on ilmoitettava komissiolle tai kansalliselle valvontaelimelle niiden pyynnöstä seuraavat 11 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 12 artiklan soveltamiseen liittyvät tiedot:

a)       kyseisten yritysten tai yhteisyritysten nimet;

b)      kyseisten käyttöoikeussopimusten luonne ja arvo;

c)       komission tai kansallisen valvontaelimen tarpeelliseksi katsoma selvitys sen osoittamiseksi, että käyttöoikeussopimukset saaneen yrityksen tai yhteisyrityksen ja hankintayksikön väliset suhteet täyttävät 11 tai 12 artiklan vaatimukset.

14 artikla Suoraan kilpailun kohteena oleviin toimintoihin sovellettava poikkeus

Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintayksikköjen tekemiin käyttöoikeussopimuksiin, jos kyseinen toiminta on [direktiivin 2004/17/EY korvaavan] direktiivin 27 ja 28 artiklan mukaisesti suoran kilpailun kohteena jäsenvaltiossa, jossa käyttöoikeussopimukset toteutetaan.

15 artikla Viranomaisten väliset suhteet

1. Käyttöoikeussopimus, jonka 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen tai -yksikkö tekee toisen oikeushenkilön kanssa, jää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

a)       tällainen viranomainen tai yksikkö käyttää kyseisessä oikeushenkilössä samanlaista määräysvaltaa kuin omissa toimipaikoissaan;

b)      vähintään 90 prosenttia kyseisen oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan määräysvaltaa käyttävälle hankintaviranomaiselle tai -yksikölle tai muille kyseisen hankintaviranomaisen tai -yksikön määräysvallan alaisille oikeushenkilöille;

c)       määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä ei ole yksityisiä osakkuuksia.

Edellä 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetun hankintaviranomaisen tai ‑yksikön katsotaan käyttävän oikeushenkilössä samanlaista määräysvaltaa kuin omissa toimipaikoissaan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jos sillä on ratkaisevaa vaikutusvaltaa määräysvallan alaisen oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös silloin, kun määräysvallan alainen yksikkö, joka on 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen tai ‑yksikkö, tekee käyttöoikeussopimuksen tätä määräysvaltaa käyttävän yksikön kanssa tai saman hankintaviranomaisen määräysvallan alaisen toisen oikeushenkilön kanssa edellyttäen, että oikeushenkilössä, jonka kanssa julkinen käyttöoikeussopimus tehdään, ei ole yksityistä osakkuutta.

3. Edellä 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen tai ‑yksikkö, joka ei käytä oikeushenkilössä 1 kohdassa tarkoitettua määräysvaltaa, voi kuitenkin tehdä käyttöoikeussopimuksen sellaisen oikeushenkilön kanssa, jossa se käyttää määräysvaltaa yhdessä muiden hankintaviranomaisten tai -yksikköjen kanssa, soveltamatta tämän direktiivin säännöksiä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)       edellä 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetut hankintaviranomaiset tai ‑yksiköt käyttävät yhdessä samanlaista määräysvaltaa kyseisessä oikeushenkilössä kuin ne käyttävät omissa toimipaikoissaan;

b)      vähintään 90 prosenttia kyseisen oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetulle määräysvaltaa käyttävälle hankintaviranomaiselle tai -yksikölle tai muille saman hankintaviranomaisen tai -yksikön määräysvallan alaisille oikeushenkilöille;

c)       määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä ei ole yksityisiä osakkuuksia.

Sovellettaessa a alakohtaa 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettujen hankintaviranomaisten tai -yksikköjen katsotaan käyttävän yhdessä määräysvaltaa oikeushenkilössä, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

a)      määräysvallan alaisen oikeushenkilön päätöksentekoelimet koostuvat kaikkien 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettujen määräysvallan käyttöön osallistuvien hankintaviranomaisten tai -yksikköjen edustajista;

b)      kyseiset 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetut hankintaviranomaiset tai ‑yksiköt voivat yhdessä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa määräysvallan alaisen oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin;

c)      määräysvallan alainen oikeushenkilö ei aja sellaisia etuja, jotka poikkeaisivat siihen sidoksissa olevien viranomaisten eduista;

d)      määräysvallan alainen oikeushenkilö ei saa todellisten kustannusten korvaamisen lisäksi muita etuja hankintaviranomaisten kanssa tehdyistä julkista hankintaa koskevista sopimuksista.

4. Kahden tai useamman 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetun hankintaviranomaisen tai -yksikön välillä tehtyä sopimusta ei katsota tämän direktiivin 2 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetuksi käyttöoikeussopimukseksi, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

a)       sopimuksella käynnistetään siihen osallistuvien hankintaviranomaisten tai ‑yksikköjen välinen todellinen yhteistyö, jonka tavoitteena on näillä viranomaisilla olevien julkisiin palveluihin liittyvien tehtävien yhteinen hoitaminen ja johon sisältyy sopimuspuolten keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia;

b)      sopimusta hallitsevat ainoastaan yleiseen etuun liittyvät näkökohdat;

c)       sopimukseen osallistuvat hankintaviranomaiset tai -yksiköt harjoittavat avoimilla markkinoilla enintään 10:tä prosenttia sopimuksen kannalta merkityksellisistä toiminnoista liikevaihdon perusteella mitattuna;

d)      sopimukseen ei liity muita siihen osallistuvien hankintaviranomaisten tai –yksikköjen välisiä varojen siirtoja kuin rakennusurakoiden, palvelujen tai tavaroiden todellisten kustannusten korvaamista vastaavat siirrot;

e)       missään sopimukseen osallistuvassa hankintaviranomaisessa tai -yksikössä ei ole yksityisiä osakkuuksia.

5. Edellä 1–4 kohdassa tarkoitettu yksityisten osakkuuksien poissaolo on todennettava käyttöoikeussopimusta tai sopimusta tehtäessä.

Tässä artiklassa säädettyjä poikkeuksia ei enää sovelleta siitä alkaen, kun yksityisiä osakkuuksia tulee mukaan, jolloin voimassa olevat käyttöoikeussopimukset on avattava kilpailulle tavanomaisilla käyttöoikeussopimusten tekomenettelyillä.

III jakso Yleiset säännökset

16 artikla Käyttöoikeussopimuksen kesto

Käyttöoikeussopimuksen kesto on rajoitettava aikaan, jonka käyttöoikeuden saajan katsotaan tarvitsevan saadakseen takaisin urakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehdyt investoinnit ja saadakseen kohtuullisen tuoton sijoitetulle pääomalle.

17 artikla Sosiaalipalvelut ja muut erityiset palvelut

Liitteessä X lueteltuja sosiaalipalveluja ja muita erityisiä palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jotka kuuluvat tämän direktiivin soveltamisalaan, sovelletaan 26 artiklan 3 kohdan ja 27 artiklan 1 kohdan mukaista velvoitetta.

18 artikla Sekamuotoiset käyttöoikeussopimukset

1. Sopimukset, joiden kohteena on sekä palveluja että tavaroita, on tehtävä tämän direktiivin mukaisesti, jos kyseisen sopimuksen pääkohteena ovat palvelut ja jos on kyse 2 artiklan ensimmäisen kohdan 1 alakohdassa tarkoitetuista käyttöoikeussopimuksista.

2. Käyttöoikeussopimukset, joiden kohteena on sekä 17 artiklassa tarkoitettuja palveluja että muita palveluja, on tehtävä siihen palvelutyyppiin sovellettavien säännösten mukaisesti, joka on luonteenomainen kyseisen sopimuksen pääkohteelle.

3. Jos on kyse 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista sekamuotoisista sopimuksista, niiden pääkohde on määritettävä vertaamalla kyseisten palvelujen tai tavaroiden arvoja.

4. Jos on kyse sopimuksista, jotka koskevat tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia käyttöoikeuksia ja sellaisia hankintoja tai muita osatekijöitä, jotka eivät kuulu tämän direktiivin eivätkä [direktiivit 2004/17/EY ja 2004/18/EY korvaavien] direktiivien tai direktiivin 2009/81/EY soveltamisalaan, se osuus sopimuksesta, joka muodostaa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan käyttöoikeuden, on tehtävä tämän direktiivin säännösten mukaisesti. Jos eri osuudet sopimuksesta ovat objektiivisesti erottamattomat, tämän direktiivin soveltamisesta päätetään kyseisen sopimuksen pääkohteen perusteella.

5. Jos on kyse tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista käyttöoikeussopimuksista ja [direktiivien 2004/18/EY tai 2004/17/EY] tai direktiivin 2009/81/EY[21] soveltamisalaan kuuluvista sopimuksista, se osuus sopimuksesta, joka muodostaa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan käyttöoikeuden, on tehtävä tämän direktiivin säännösten mukaisesti.

Jos osuudet tällaisista sopimuksista ovat objektiivisesti erottamattomat, tämän direktiivin soveltamisesta päätetään kyseisen sopimuksen pääkohteen perusteella.

19 artikla Useita toimintoja koskevat käyttöoikeussopimukset

1. Käyttöoikeussopimukseen, jolla on tarkoitus kattaa useita toimintoja, on sovellettava siihen toimintaan sovellettavia sääntöjä, jonka toteuttamiseksi se ensisijaisesti tehdään.

Yhden käyttöoikeussopimuksen ja usean erillisen käyttöoikeussopimuksen välillä tehtävän valinnan tarkoituksena ei kuitenkaan saa olla sopimusten jättäminen tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

2. Jos jokin toiminnoista, joiden toteuttamiseksi tämän direktiivin säännösten soveltamisalaan kuuluva käyttöoikeussopimus tehdään, mainitaan liitteessä III ja toista ei mainita kyseisessä liitteessä ja jos on objektiivisesti mahdotonta määrittää, minkä toiminnan toteuttamiseksi käyttöoikeussopimus ensisijaisesti tehdään, käyttöoikeussopimus on tehtävä niiden tämän direktiivin säännösten mukaisesti, joita sovelletaan hankintaviranomaisten tekemiin käyttöoikeussopimuksiin.

3. Jos jokin toiminnoista, joiden toteuttamiseksi sopimus tai käyttöoikeussopimus tehdään, kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan ja toinen ei kuulu tämän direktiivin, [direktiivien 2004/18/EY tai 2004/17/EY] tai direktiivin 2009/81/EY[22] soveltamisalaan ja jos on objektiivisesti mahdotonta määrittää, minkä toiminnan toteuttamiseksi sopimus tai käyttöoikeussopimus ensisijaisesti tehdään, sopimus tai käyttöoikeussopimus on tehtävä tämän direktiivin mukaisesti.

IV jakso Erityistilanteet

20 artikla Varatut käyttöoikeussopimukset

Jäsenvaltiot voivat varata oikeuden osallistua käyttöoikeussopimusten tekomenettelyihin sellaisille suojatyökeskuksille ja talouden toimijoille, joiden päätarkoituksena on vammaisten ja heikommassa asemassa olevien työntekijöiden integroiminen yhteiskuntaan ja työelämään, tai rajata käyttöoikeussopimusten toteuttamisen suojatyöohjelmiin, jos yli 30 prosenttia kyseisten suojatyökeskusten, talouden toimijoiden tai suojatyöohjelmien työntekijöistä on vammaisia tai heikommassa asemassa olevia työntekijöitä. Käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa on oltava viittaus tähän säännökseen.

21 artikla Tutkimus- ja kehittämispalvelut

1. Tätä direktiiviä sovelletaan niitä tutkimus- ja kehittämispalveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, joiden CPV-viitenumerot ovat 73000000-2 – 73436000-7, lukuun ottamatta viitenumeroa 73200000-4, 73210000-7 tai 73220000-0, seuraavien edellytysten täyttyessä:

a)       saatavat hyödyt koituvat yksinomaan hankintaviranomaiselle tai -yksikölle käytettäviksi tämän toiminnassa,

b)      hankintaviranomainen tai -yksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan.

2. Tätä direktiiviä ei sovelleta niitä tutkimus- ja kehittämispalveluja koskeviin julkisia palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, joiden CPV-viitenumerot ovat 73000000-2 – 73436000-7, lukuun ottamatta viitenumeroa 73200000-4, 73210000-7 tai 73220000-0, jos jokin edellä mainituista edellytyksiä ei täyty.

3. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 46 artiklan mukaisesti tässä artiklassa mainituista viitenumeroista, kun CPV-nimikkeistöön tehtävät muutokset on otettava huomioon tässä direktiivissä eivätkä ne aiheuta muutoksia tämän direktiivin soveltamisalaan.

II LUKU Periaatteet

22 artikla Talouden toimijat

1. Talouden toimijoita, jotka sen jäsenvaltion lain mukaan, johon ne ovat sijoittautuneet, saavat tarjota kyseistä palvelua, ei saa hylätä pelkästään sillä perusteella, että sen jäsenvaltion lain mukaan, jossa käyttöoikeussopimus tehdään, niiden olisi oltava joko luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä.

2. Oikeushenkilöt voidaan kuitenkin velvoittaa ilmoittamaan tarjouksissaan tai hakemuksissaan käyttöoikeussopimuksen toteuttamisesta vastaavien henkilöiden nimet ja ammatilliset pätevyydet.

3. Talouden toimijat saavat tehdä tarjouksia tai ilmoittautua ehdokkaiksi ryhmittyminä.

4. Hankintaviranomaiset ja -yksiköt eivät saa asettaa ryhmittymien osallistumiselle käyttöoikeussopimusten tekomenettelyihin sellaisia erityisedellytyksiä, joita ei aseteta yksittäisille ehdokkaille. Hankintaviranomaiset tai -yksiköt eivät saa myöskään edellyttää, että talouden toimijoiden ryhmittymillä on oltava tietty oikeudellinen muoto tarjouksen tai hakemuksen tekemiseksi.

Hankintaviranomaiset ja -yksiköt voivat asettaa erityisedellytyksiä sille, miten ryhmittymä toteuttaa käyttöoikeussopimuksen, jos nämä edellytykset ovat objektiivisesti perusteltuja ja oikeasuhteisia. Edellytyksissä voidaan vaatia ryhmittymältä tiettyä oikeudellista muotoa sopimuksen teon jälkeen, jos käyttöoikeussopimuksen asianmukainen toteutus edellyttää tällaista muutosta.

23 artikla Nimikkeistöt

1. Jos käyttöoikeussopimusten tekemisen yhteydessä viitataan nimikkeistöihin, viittaukset on tehtävä käyttämällä asetuksella (EY) N:o 2195/2002[23] vahvistettua yhteistä hankintanimikkeistöä (CPV).

2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 46 artiklan mukaisesti liitteissä I ja X käytettyjen viitenumeroiden muuttamiseksi aina, kun CPV-nimikkeistön muutokset on otettava tässä direktiivissä huomioon eikä niillä muuteta tämän direktiivin soveltamisalaa.

24 artikla Luottamuksellisuus

1. Jollei tämän direktiivin säännöksistä ja tiedonsaantia koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä muuta johdu, hankintaviranomainen ei saa paljastaa talouden toimijoiden sille toimittamia tietoja, jotka nämä ovat määritelleet luottamuksellisiksi, mukaan lukien muttei yksinomaan tekniset salaisuudet tai liikesalaisuudet ja tarjouksiin liittyvät luottamukselliset näkökohdat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta velvollisuuksia, jotka liittyvät tämän direktiivin 27 artiklassa säädettyihin jälki-ilmoituksiin ja 35 artiklassa säädettyyn ehdokkaille ja tarjoajille ilmoittamiseen.

2. Hankintaviranomaiset tai -yksiköt voivat asettaa talouden toimijoille vaatimuksia, joiden tarkoituksena on suojata niiden tietojen luottamuksellisuutta, joita hankintaviranomaiset tai -yksiköt antavat saataville käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyn kuluessa.

25 artikla Viestintään sovellettavat säännöt

1. Hankintaviranomaiset ja -yksiköt voivat valintansa mukaan käyttää kaikessa viestinnässä ja tietojenvaihdossa seuraavia viestintämuotoja, lukuun ottamatta tapauksia, joissa on tämän direktiivin tämän direktiivin 28 artiklan 2 kohdan ja 30 artiklan mukaan käytettävä sähköistä muotoa:

a)       3, 4 ja 5 kohdan mukainen sähköinen muoto;

b)      posti tai faksi;

c)       puhelin 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja olosuhteissa;

d)      näiden viestintämuotojen yhdistelmä.

Jäsenvaltiot voivat tehdä sähköisten viestintämuotojen käytön pakolliseksi käyttöoikeussopimuksia koskevassa viestinnässä ja mennä siten tämän direktiivin 28 artiklan 2 kohdassa ja 30 artiklassa vahvistettuja velvollisuuksia pitemmälle.

2. Valittujen viestintämuotojen on oltava yleisesti käytettävissä eivätkä ne saa rajoittaa talouden toimijoiden mahdollisuutta osallistua käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyyn.

Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on varmistettava kaikessa viestinnässä, tietojenvaihdossa ja tietojen tallentamisessa, että tietojen eheys sekä tarjousten ja hakemusten luottamuksellisuus säilytetään. Ne saavat tarkastella tarjousten ja hakemusten sisältöä vasta niiden jättämiselle asetetun määräajan päätyttyä.

3. Sähköisessä viestinnässä käytettävien välineiden ja näiden välineiden teknisten ominaisuuksien on oltava syrjimättömiä, yleisesti saatavilla ja yhteentoimivia yleisesti käytössä olevien tieto- ja viestintäteknologisten tuotteiden kanssa, eivätkä ne saa rajoittaa talouden toimijoiden mahdollisuuksia osallistua käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyyn. Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisiksi katsottavien sähköisten vastaanottolaitteiden tekniset yksityiskohdat ja ominaisuudet vahvistetaan liitteessä XII.

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 46 artiklan mukaisesti liitteessä XII vahvistettujen teknisten yksityiskohtien ja ominaisuuksien muuttamisesta teknisen kehityksen vuoksi tai hallinnollisista syistä.

Teknisten formaattien, prosessien ja sanomastandardien yhteentoimivuuden varmistamiseksi erityisesti rajatylittävässä kontekstissä komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 46 artiklan mukaisesti tiettyjen teknisten standardien käytön tekemisestä pakolliseksi ainakin tarjousten tai hakemusten sähköisen esittämisen, sähköisten luetteloiden ja sähköisten todentamismuotojen käytön osalta.

4. Hankintaviranomaiset ja -yksiköt voivat tarvittaessa edellyttää sellaisten välineiden käyttöä, jotka eivät ole yleisesti saatavissa, edellyttäen, että nämä välineet tarjoavat vaihtoehtoisia käyttömuotoja.

Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen katsotaan tarjoavan sopivia vaihtoehtoisia käyttömuotoja missä tahansa seuraavista tilanteista:

a)      ne antavat kyseiset välineet vapaasti, suoraan ja kokonaan saataville sähköisessä muodossa liitteen IX mukaisen ilmoituksen julkaisupäivästä tai siitä päivästä, jona kiinnostuksen vahvistamista koskeva pyyntö lähetetään. Ilmoituksessa tai kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä on mainittava internetosoite, josta kyseiset välineet ovat saatavilla;

b)      ne varmistavat, että muihin jäsenvaltioihin kuin hankintaviranomaisen kotijäsenvaltioon sijoittautuneet tarjoajat voivat päästä käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyyn käyttämällä väliaikaisia tunnistevälineitä, jotka annetaan verkossa saataville ilman lisäkustannuksia;

c)      ne tarjoavat vaihtoehtoisen kanavan tarjousten sähköistä jättämistä varten.

5. Tarjousten sähköiseen toimittamiseen ja vastaanottamiseen käytettäviin laitteisiin sekä hakemusten sähköiseen toimittamiseen ja vastaanottamiseen sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)       tarjousten ja osallistumispyyntöjen sähköiseen toimittamiseen tarvittavia eritelmiä, myös salausta ja aikaleimausta, koskevien tietojen on oltava kiinnostuneiden osapuolten käytettävissä;

b)      laitteiden, todentamismenetelmien ja sähköisten allekirjoitusten on oltava liitteen XII vaatimusten mukaisia;

c)       hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on määritettävä turvataso, joka sähköisiltä viestintämuodoilta vaaditaan yksittäisen käyttöoikeussopimusten tekomenettelyn eri vaiheissa. Turvatason on oltava oikeassa suhteessa kuhunkin vaiheeseen liittyviin riskeihin;

d)      jos edellytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/93/EY[24] määriteltyjä kehittyneitä sähköisiä allekirjoituksia, hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on, jos allekirjoitus on kelvollinen, hyväksyttävä allekirjoitukset, jotka perustuvat komission päätöksessä 2009/767/EY[25] säädetyssä luotettavassa luettelossa tarkoitettuihin hyväksyttyihin sähköisiin varmenteisiin ja jotka on luotu turvallisilla allekirjoitusten luomismenetelmillä tai ilman niitä, seuraavien edellytysten täyttyessä:

i)        niiden on vahvistettava vaadittu kehittyneen allekirjoituksen muoto komission päätöksessä 2011/130/EU[26] säädettyjen muotojen perusteella ja otettava käyttöön tarvittavat toimenpiteet, jotta näitä allekirjoitusmuotoja pystytään käsittelemään teknisesti;

ii)       jos tarjous allekirjoitetaan luotettavaan luetteloon sisältyvän hyväksytyn varmenteen perusteella, ne eivät saa soveltaa lisävaatimuksia, jotka voivat estää tarjoajia käyttämästä kyseisiä allekirjoituksia.

6. Osallistumishakemusten toimittamiseen on sovellettava seuraavia sääntöjä:

a)      käyttöoikeussopimukseen liittyvää hankintamenettelyä koskevat osallistumishakemukset voidaan tehdä kirjallisesti tai puhelimitse. Jälkimmäisessä tapauksessa on lähetettävä kirjallinen vahvistus ennen hakemusten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä;

b)      hankintaviranomaiset tai -yksiköt voivat edellyttää, että faksilla lähetetyt osallistumishakemukset on vahvistettava postitse tai sähköisessä muodossa, jos tämä on todistelun kannalta tarpeen.

Sovellettaessa b alakohtaa hankintaviranomaisen tai -yksikön on ilmoitettava käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa tai kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä, että se edellyttää faksilla toimitettujen osallistumishakemusten vahvistamista postitse tai sähköisessä muodossa, ja ilmoitettava määräaika, johon mennessä tällainen vahvistus on lähetettävä.

7. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään viiden vuoden kuluttua 49 artiklan 1 kohdassa säädetystä päivämäärästä kaikki tämän direktiivin mukaiset käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevat menettelyt suoritetaan käyttämällä sähköisiä viestintämuotoja, erityisesti tarjousten ja hakemusten sähköistä toimittamista, tämän artiklan vaatimusten mukaisesti.

Tätä velvollisuutta ei sovelleta, jos sähköisten muotojen käyttö edellyttäisi erikoisvälineitä tai tiedostomuotoja, jotka eivät ole yleisesti saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Hankintaviranomaiset tai -yksiköt, jotka käyttävät muita viestintämuotoja tarjousten tekemiseen, ovat velvollisia osoittamaan käyttöoikeussopimuksiin liittyvissä asiakirjoissa, että sähköisten muotojen käyttö edellyttäisi talouden toimijoiden kanssa vaihdettavien tietojen erityisen luonteen vuoksi erikoisvälineitä tai tiedostomuotoja, jotka eivät ole yleisesti saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa.

Hankintaviranomaisilla ja -yksiköillä katsotaan olevan perustellut syyt olla vaatimatta sähköisten viestintämuotojen käyttöä tarjousten tekemiseen seuraavissa tapauksissa:

a)       käyttöoikeussopimuksen tekemisen erityisluonteen vuoksi teknisten eritelmien kuvausta ei voida antaa käyttämällä tiedostomuotoja, joita yleisesti käytetyt sovellukset yleensä tukevat;

b)      sovellukset, jotka tukevat teknisten eritelmien kuvaamiseen soveltuvia tiedostomuotoja, kuuluvat omistusoikeudelliseen lisensointijärjestelmään eikä niitä voida antaa hankintaviranomaisen saataville latausta tai etäkäyttöä varten;

c)       sovelluksissa, jotka tukevat teknisten eritelmien kuvaamiseen soveltuvia tiedostomuotoja, käytetään tiedostomuotoja, joita ei voida käsitellä millään muulla avoimilla tai ladattavilla sovelluksilla.

8. Hankintaviranomaiset voivat käyttää tietoja, jotka on käsitelty sähköisesti julkista hankintaa koskevia menettelyjä varten, estääkseen, havaitakseen ja korjatakseen kussakin vaiheessa tehtävät virheet kehittämällä asianmukaisia välineitä.

II OSASTO KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUSTEN TEKEMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

I LUKU Julkistaminen ja avoimuus

26 artikla Käyttöoikeussopimuksia koskevat ilmoitukset

1. Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen, jotka haluavat tehdä käyttöoikeussopimuksen, on julkaistava aikomustaan koskeva ilmoitus.

2. Käyttöoikeussopimuksia koskevissa ilmoituksissa on oltava liitteessä IV olevassa osassa tarkoitetut tiedot sekä tarvittaessa muut hankintaviranomaisen tai -yksikön tarpeellisiksi katsomat tiedot vakiolomakkeiden mukaisesti

3. Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen, jotka haluavat tehdä sosiaalipalveluja ja muita erityisiä palveluja koskevan käyttöoikeussopimuksen, on ilmoitettava aikomuksestaan tehdä käyttöoikeussopimus julkaisemalla ennakkoilmoitus mahdollisimman pian varainhoitovuoden alkamisen jälkeen. Kyseisissä ilmoituksissa on oltava liitteen XIII mukaiset tiedot.

4. Komissio vahvistaa kyseiset vakiolomakkeet. Täytäntöönpanosäädökset annetaan 48 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

5. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, hankintaviranomaisia ja -yksikköjä ei saa vaatia julkaisemaan käyttöoikeussopimusta koskevaa hankintailmoitusta seuraavissa tapauksissa:

a)       käyttöoikeussopimusmenettelyllä ei ole saatu lainkaan tarjouksia tai ei ole saatu sopivia tarjouksia edellyttäen, että käyttöoikeussopimuksen alkuperäisiä ehtoja ei olennaisesti muuteta ja komissiolle tai [direktiivin 2004/18/EY korvaavan] direktiivin 84 artiklan mukaisesti nimetylle kansalliselle valvontaelimelle toimitetaan sen pyynnöstä selostus asiasta;

b)      kun rakennusurakat tai palvelut voidaan antaa ainoastaan tietyn talouden toimijan tehtäväksi, teknisistä syistä johtuvaan kilpailun puuttumiseen, patenttien, tekijänoikeuksien tai muiden immateriaalioikeuksien suojaamiseen tai muiden yksinoikeuksien suojaamiseen liittyvistä syistä eikä vaihtoehtoista tai korvaavaa ratkaisua ole ja kilpailun puuttuminen ei johdu käyttöoikeussopimuksen tekemiseen liittyvien parametrien keinotekoisesta kaventamisesta;

c)       kyseessä ovat uudet rakennusurakat tai -palvelut, jotka ovat sille talouden toimijalle annetun rakennusurakan tai palvelun toistamista, jonka kanssa samat hankintaviranomaiset tai -yksiköt ovat tehneet alkuperäisen käyttöoikeussopimuksen, johon sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettua velvollisuutta, jos nämä uudet rakennusurakat tai palvelut ovat sen perushankkeen mukaisia, josta alkuperäinen käyttöoikeussopimus on tehty. Perushankkeessa on ilmoitettava mahdollisten lisäurakoiden tai ‑palvelujen laajuudesta sekä edellytyksistä, joilla niitä koskeva käyttöoikeussopimus voidaan tehdä.

Hankintaviranomaisten tai -yksikköjen on otettava heti ensimmäisen hankkeen tarjouskilpailun yhteydessä huomioon myöhempien rakennusurakoiden tai -palvelujen arvioidut kokonaiskustannukset soveltaessaan 5artiklan säännöksiä.

6. Ensimmäisen alakohdan a alakohdan soveltamiseksi tarjousta ei pidetä sopivana silloin, kun

- se ei vastaa tarjouspyyntöä tai sitä ei voida hyväksyä, ja

- se on käyttöoikeussopimuksen kannalta tarpeeton eikä täytä käyttöoikeussopimukseen liittyvissä asiakirjoissa määriteltyjä hankintaviranomaisen tai -yksikön tarpeita.

Tarjouksia pidetään tarjouspyyntöä vastaamattomina silloin, kun ne eivät noudata käyttöoikeussopimuksiin liittyviä asiakirjoja tai tarjotut hinnat on suojattu tavanomaisilta kilpailuvoimilta.

Tarjouksia ei voida pitää hyväksyttävinä seuraavissa tapauksissa:

a)      ne on saatu myöhässä;

b)      niiden tekijä ei täytä vaadittuja pätevyysvaatimuksia;

c)      niiden hinta ylittää hankintaviranomaisen tai -yksikön ennen käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskevan menettelyn aloittamista laatiman talousarvion, joka on esitetty kirjallisesti;

d)      ne on todettu poikkeuksellisen alhaisiksi.

27 artikla Käyttöoikeussopimuksia koskevat jälki-ilmoitukset

1. Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen, jotka ovat tehneet käyttöoikeussopimuksen, on lähetettävä käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyn tuloksia koskeva jälki-ilmoitus 48 päivän kuluessa käyttöoikeussopimuksen tekemisestä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua velvollisuutta on sovellettava myös niihin palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, joiden ennakoitu arvo 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menetelmän mukaan laskettuna on vähintään 2 500 000 euroa, lukuun ottamatta ainoastaan sosiaalipalveluja ja muita 17 artiklassa tarkoitettuja erityisiä palveluja.

3. Tällaisissa ilmoituksissa on oltava liitteessä V tai sosiaalipalveluja ja muita erityisiä palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten osalta liitteessä VI esitetyt tiedot, ja ne on julkaistava 28 artiklan säännösten mukaisesti.

28 artikla Ilmoitusten muoto ja julkaisemistapa

1. Edellä 26 ja 27 artiklassa sekä 43 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa ilmoituksissa on oltava liitteissä IV–VI esitetyt tiedot vakiolomakkeiden muodossa, mukaan lukien oikaisuja koskevat vakiolomakkeet.

Komissio vahvistaa kyseiset vakiolomakkeet täytäntöönpanosäädöksillä, jotka annetaan 48 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2. Ilmoitukset on laadittava, toimitettava sähköisessä muodossa komissiolle ja julkaistava liitteen IX mukaisesti. Ilmoitukset on julkaistava viimeistään viisi päivää sen jälkeen, kun ne on lähetetty. Kustannuksista, joita ilmoitusten julkaisemisesta aiheutuu komissiolle, vastaa unioni.

3. Edellä 26 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset on julkaistava kokonaisuudessaan hankintaviranomaisen tai -yksikön valitsemalla unionin virallisella kielellä. Kyseinen kielitoisinto on ainoa todistusvoimainen teksti. Kunkin ilmoituksen keskeisistä kohdista on julkaistava tiivistelmä muilla virallisilla kielillä.

4. Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on voitava osoittaa, minä päivänä ilmoitukset on lähetetty.

Komissio toimittaa hankintaviranomaiselle tai -yksikölle vahvistuksen ilmoituksen vastaanottamisesta ja toimitettujen tietojen julkaisemisesta mainiten julkaisupäivämäärän. Tämä vahvistus on osoitus tapahtuneesta julkaisemisesta.

5. Hankintaviranomaiset ja -yksiköt voivat julkaista ilmoituksia käyttöoikeussopimuksista, joihin ei sovelleta tässä direktiivissä säädettyjä julkaisuvaatimuksia, edellyttäen että kyseiset ilmoitukset toimitetaan komissiolle sähköisessä liitteen IX mukaisessa muodossa ja kyseisen liitteen mukaista toimitustapaa noudattaen.

29 artikla Julkaiseminen kansallisella tasolla

1. Edellä 26 ja 27 artiklassa tarkoitettuja ilmoituksia ja niiden sisältämiä tietoja ei saa julkaista kansallisella tasolla ennen 28 artiklan mukaista julkaisemista.

2. Kansallisella tasolla julkaistuissa ilmoituksissa ei saa olla muita tietoja kuin ne, jotka ovat komissiolle lähetetyissä ilmoituksissa, mutta niissä on mainittava päivä, jona ilmoitus on lähetetty komissiolle.

30 artikla Käyttöoikeussopimuksiin liittyvien asiakirjojen saatavuus sähköisessä muodossa

1. Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on asetettava käyttöoikeussopimuksiin liittyvät asiakirjat ilmaiseksi, rajoituksetta, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville sähköisessä muodossa siitä päivästä, jona ilmoitus on julkaistu 28 artiklan mukaisesti tai jona tarjouspyyntö lähetetään. Ilmoituksessa tai pyynnöissä on mainittava internetosoite, jossa asiakirja-aineisto on saatavilla.

2. Jos eritelmiä ja niitä täydentäviä asiakirjoja koskevia lisätietoja on pyydetty ajoissa, hankintaviranomaisten ja -yksikköjen tai toimivaltaisten yksikköjen on toimitettava ne viimeistään kuusi päivää ennen tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä.

II LUKU Menettelyn kulku

I jakso Yhteiset käyttöoikeussopimukset, määräajat ja tekniset eritelmät

31 artikla Eri jäsenvaltioista olevien hankintaviranomaisten tai -yksikköjen väliset yhteiset käyttöoikeussopimukset

1. Eri jäsenvaltioista olevat hankintaviranomaiset tai -yksiköt voivat tehdä yhteisiä julkisia käyttöoikeussopimuksia jollakin tässä artiklassa kuvatuista tavoista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan soveltamista.

2. Useat eri jäsenvaltioista olevat hankintaviranomaiset tai -yksiköt voivat tehdä käyttöoikeussopimuksen yhdessä. Tällöin osallistuvien hankintaviranomaisten tai ‑yksikköjen on tehtävä sopimus, jossa määritetään

a)       mitä kansallisia säännöksiä on sovellettava käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskevaan menettelyyn,

b)      käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskevan menettelyn sisäinen rakenne, mukaan lukien menettelyn hallinnointi, vastuunjako, hankittavien rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen jakaminen ja käyttöoikeussopimusten tekeminen.

Kun sovellettavaa kansallista lakia määritetään a alakohdan mukaisesti, hankintaviranomaiset tai -yksiköt voivat valita minkä tahansa sellaisen jäsenvaltion kansalliset säännökset, jossa vähintään yksi osallistuvista viranomaisista sijaitsee.

3. Jos useat eri jäsenvaltioista olevat hankintaviranomaiset tai -yksiköt ovat perustaneet yhteisen oikeushenkilön, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006[27] mukaiset eurooppalaiset alueellisen yhteistyön yhtymät, osallistuvien hankintaviranomaisten tai -yksiköiden on sovittava yhteisen oikeushenkilön toimivaltaisen elimen tekemällä päätöksellä siitä, minkä seuraavan jäsenvaltion kansallisia käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskevia sääntöjä sovelletaan:

a)       sen jäsenvaltion kansalliset säännökset, jossa oikeushenkilöllä on sääntömääräinen kotipaikka;

b)      sen jäsenvaltion kansalliset säännökset, jossa oikeushenkilö harjoittaa toimintaansa.

Tätä sopimusta voidaan soveltaa joko määräämättömän ajan, jos se vahvistetaan yhteisen oikeushenkilön perustamisasiakirjassa, tai sopimuksen soveltamisen voidaan rajata koskemaan tiettyä ajanjaksoa, tietyntyyppisiä käyttöoikeussopimuksia taikka yhden tai useamman yksittäisen käyttöoikeussopimuksen tekemistä.

4. Jos sopimusta, jossa määritetään sovellettavat käyttöoikeussopimuksia koskevat säännöt, ei ole tehty, käyttöoikeussopimusten teossa sovellettava kansallinen lainsäädäntö on määritettävä seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a)       jos menettelyn toteuttaa tai sitä hallinnoi yksi osallistuva hankintaviranomainen tai -yksikkö muiden puolesta, on sovellettava kyseisen hankintaviranomaisen tai -yksikön jäsenvaltion kansallisia säännöksiä;

b)      jos menettelyä ei toteuta eikä sitä hallinnoi yksi osallistuva hankintaviranomainen tai -yksikkö muiden puolesta, ja kyseessä on

i)        julkinen käyttöoikeusurakka tai käyttöoikeusurakka, hankintaviranomaisten tai -yksikköjen on sovellettava sen jäsenvaltion kansallisia säännöksiä, jossa suurin osa rakennusurakoista toteutetaan,

ii)       palveluja koskeva käyttöoikeussopimus, hankintaviranomaisten tai ‑yksikköjen on sovellettava sen jäsenvaltion kansallisia säännöksiä, jossa suurin osa palveluista suoritetaan;

c)       jos ei ole mahdollista määrittää sovellettavaa kansallista lakia a ja b alakohdan mukaisesti, hankintaviranomaisten tai -yksikköjen on sovellettava suurimmasta osasta kustannuksia vastaavan hankintaviranomaisen jäsenvaltion kansallisia säännöksiä.

5. Jos 3 kohdan mukaista sopimusta, jossa määritetään sovellettava käyttöoikeussopimusten tekemistä koskeva laki, ei ole tehty, useiden eri jäsenvaltioista olevien hankintaviranomaisten tai -yksikköjen perustamien yhteisten oikeushenkilöiden toteuttamiin käyttöoikeussopimusten tekemistä koskeviin menettelyihin sovellettava kansallinen lainsäädäntö on määritettävä seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a)       jos menettelyn toteuttaa tai sitä hallinnoi yhteisen oikeushenkilön toimivaltainen elin, sovelletaan sen jäsenvaltion kansallisia säännöksiä, jossa oikeushenkilön sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee;

b)      jos menettelyn toteuttaa tai sitä hallinnoi oikeushenkilön jäsen kyseisen oikeushenkilön puolesta, on sovellettavan 4 kohdan a ja b alakohdassa vahvistettuja sääntöjä;

c)       jos ei ole mahdollista määrittää sovellettavaa kansallista lakia 4 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti, hankintaviranomaisten tai -yksikköjen on sovellettava sen jäsenvaltion kansallisia säännöksiä, jossa oikeushenkilön sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee.

6. Yksi tai useampi hankintaviranomainen tai -yksikkö voi tehdä yksittäisiä käyttöoikeussopimuksia sellaisen puitejärjestelyn mukaisesti, jonka on tehnyt toisessa jäsenvaltiossa sijaitseva hankintaviranomainen tai joka on tehty yhdessä sen kanssa, edellyttäen että puitejärjestely sisältää erityiset määräykset, joiden nojalla asianomainen yksi tai useampi hankintaviranomainen voi tehdä yksittäisiä käyttöoikeussopimuksia.

7. Rajatylittävään käyttöoikeussopimusten tekemiseen liittyvissä päätöksissä on noudatettava sovellettavan kansallisen lain mukaisia tavanomaisia muutoksenhakumenettelyjä.

8. Muutoksenhakumenettelyjen tehokkaan toiminnan mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että neuvoston direktiivissä 89/665/ETY[28] ja neuvoston direktiivissä 92/13/ETY tarkoitettujen, toisissa jäsenvaltioissa sijaitsevien muutoksenhakuelinten päätökset pannaan täysimääräisesti täytäntöön niiden kansallisessa oikeusjärjestyksessä, kun tällaisiin päätöksiin liittyy jäsenvaltioiden alueelle sijoittautuneita hankintaviranomaisia tai -yksikköjä, jotka osallistuvat asianomaiseen käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskevaan rajatylittävään menettelyyn.

32 artikla Tekniset eritelmät

1. Liitteessä VIII olevassa 1 kohdassa määritellyt tekniset eritelmät on vahvistettava käyttöoikeussopimuksiin liittyvissä asiakirjoissa. Teknisissä eritelmissä on määriteltävä rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta, vaadittavat ominaisuudet.

Näissä ominaisuuksissa voidaan viitata myös tiettyyn prosessiin pyydettyjen rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen tuotannossa tai toteutuksessa tai missä tahansa 2 artiklan 14 alakohdassa tarkoitetun elinkaaren vaiheessa. Tätä alakohtaa on sovellettava direktiivin 96/71/EY mukaisesti.

Teknisissä eritelmissä on myös mainittava, edellytetäänkö immateriaalioikeuksien siirtoa.

Kaikissa käyttöoikeussopimuksissa, joiden kohde on tarkoitettu henkilöiden käyttöön, olipa kyse yleisöstä taikka hankintaviranomaisen tai -yksikön henkilöstöstä, tekniset eritelmät on asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta laadittava siten, että voidaan ottaa huomioon vammaiskäytön edellytykset tai kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu.

Jos pakolliset esteettömyysstandardit vahvistetaan unionin säädöksellä, tekniset eritelmät on määriteltävä esteettömyysnäkökohtien osalta viittaamalla kyseiseen säädökseen.

2. Teknisillä eritelmillä on varmistettava talouden toimijoille yhtäläinen pääsy käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskevaan menettelyyn, eivätkä ne saa haitata perusteettomasti käyttöoikeussopimusten tekemisen avaamista kilpailulle.

3. Rajoittamatta pakollisten kansallisten teknisten sääntöjen soveltamista siltä osin kuin ne ovat unionin oikeuden mukaisia, tekniset eritelmät on laadittava jollakin seuraavista tavoista:

a)       suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella, mukaan lukien ympäristöominaisuudet, edellyttäen että parametrit ovat riittävän tarkat, jotta tarjoajat pystyvät määrittämään sopimuksen kohteen ja hankintaviranomaiset tai -yksiköt pystyvät tekemään sopimuksen;

b)      viittaamalla joko liitteessä VIII määriteltyihin eritelmiin ja seuraavassa luetellussa tärkeysjärjestyksessä: kansallisiin standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointielinten laatimiin teknisiin viitejärjestelmiin tai, jos näitä ei ole, kansallisiin standardeihin tai kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin rakennusurakoiden suunnitteluun, laskentaan ja toteuttamiseen sekä tavaroiden käyttöön liittyviin teknisiin eritelmiin. Jokaiseen viittaukseen on liitettävä ilmaisu ”tai vastaava”;

c)       a alakohdassa tarkoitettujen suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella ja viittaamalla suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten mukaisuutta koskevana olettamana b alakohdassa tarkoitettuihin teknisiin eritelmiin;

d)      viittaamalla b alakohdassa tarkoitettuihin teknisiin eritelmiin tiettyjen ominaisuuksien osalta ja a alakohdassa mainittuihin suorituskykyä koskeviin tai toiminnallisiin vaatimuksiin muiden ominaisuuksien osalta.

4. Teknisissä eritelmissä ei saa viitata tiettyyn valmistajaan tai tiettyä alkuperää oleviin tuotteisiin tai erityiseen menetelmään eikä tavaramerkkeihin, patentteihin, tyyppeihin tai tiettyyn alkuperään tai tuotantoon siten, että maininta suosisi tai sulkisi menettelystä pois tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä tuotteita, paitsi jos tämä on perusteltua sopimuksen kohteen vuoksi. Tällainen viittaus on poikkeuksellisesti sallittu siinä tapauksessa, että sopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja täysin selvästi kuvata 3 kohdan mukaisesti; tällaiseen viittaukseen on liitettävä ilmaisu ”tai vastaava”.

5. Jos hankintaviranomainen tai -yksikkö käyttää mahdollisuutta viitata 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin eritelmiin, se ei saa hylätä tarjousta sillä perusteella, että tarjotut rakennusurakat, tavarat ja palvelut eivät ole niiden eritelmien mukaisia, joihin se on viitannut, jos tarjoaja osoittaa tarjouksessaan millä tahansa asianmukaisella tavalla, mukaan lukien 33 artiklassa tarkoitettu näyttö, että sen ehdottamat ratkaisut täyttävät teknisissä eritelmissä määritellyt vaatimukset vastaavalla tavalla.

6. Jos hankintaviranomainen tai -yksikkö käyttää 3 kohdan a alakohdassa säädettyä mahdollisuutta laatia tekniset eritelmät suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella, se ei saa hylätä tarjousta tavaroista, palveluista tai rakennusurakoista, jotka ovat kansallisesti voimaan saatetun eurooppalaisen standardin, eurooppalaisen teknisen hyväksynnän, yhteisen teknisen eritelmän, kansainvälisen standardin tai eurooppalaisen standardointielimen laatiman teknisen viitejärjestelmän mukaisia, jos nämä eritelmät koskevat suorituskykyä koskevia tai toiminnallisia vaatimuksia, jotka se on asettanut.

Tarjoajan on osoitettava tarjouksessaan millä tahansa asianmukaisella tavalla, mukaan lukien 33 artiklassa tarkoitetut todistuskeinot, että standardin mukainen rakennusurakka, tavara tai palvelu täyttää hankintaviranomaisen tai -yksikön suorituskykyä koskevat tai toiminnalliset vaatimukset.

33 artikla Testausraportit, sertifiointi ja muut todistuskeinot

1. Hankintaviranomaiset tai -yksiköt voivat vaatia, että talouden toimijat esittävät tunnustetun laitoksen laatiman testausraportin tai tällaisen laitoksen antaman todistuksen näyttönä teknisten eritelmien mukaisuudesta.

Jos hankintaviranomaiset vaativat tunnustettujen laitosten antamien sellaisten todistusten esittämistä, joissa todistetaan tietyn teknisen eritelmän mukaisuus, hankintaviranomaisten on myös hyväksyttävä vastaavien muiden tunnustettujen laitosten antamat todistukset.

2. Hankintaviranomaisten tai yksikköjen on hyväksyttävä muu asianmukainen näyttö, kuten valmistajan tekniset asiakirjat, jos 1 kohdassa tarkoitetut todistukset tai testausraportit eivät ole asianomaisen talouden toimijan käytettävissä tai toimijalla ei ole mahdollisuutta saada niitä asetettujen määräaikojen kuluessa.

3. Tässä artiklassa tarkoitetut tunnustetut laitokset ovat testaus- ja kalibrointilaboratorioita sekä sertifiointi- ja tarkastuselimiä, jotka on akkreditoitu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008[29] mukaisesti.

4. Jäsenvaltioiden on asetettava pyynnöstä muiden jäsenvaltioiden saataville tiedot, jotka liittyvät 32 artiklan ja tämän artiklan mukaisesti esitettyihin näyttöön ja asiakirjoihin, joilla osoitetaan teknisten vaatimusten mukaisuus. Sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on annettava nämä tiedot (direktiivin 2004/18/EY korvaavan direktiivin) 88 artiklassa tarkoitettua hallintoa koskevien säännösten mukaisesti.

II jakso Osallistujien valitseminen ja käyttöoikeussopimusten tekeminen

34 artikla Yleiset periaatteet

Käyttöoikeussopimukset on tehtävä perustein, jotka hankintaviranomainen tai -yksikkö vahvistaa 39 artiklan mukaisesti, edellyttäen, että seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

a)       tarjous on käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa, kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä ja käyttöoikeussopimuksen tekemiseen liittyvissä asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten, edellytysten ja perusteiden mukainen;

b)      tarjouksen tekee tarjoaja,

i)        jota ei ole estetty osallistumasta sopimuksentekomenettelyyn 36 artiklan 4–8 kohdan mukaisesti ja

ii)       joka täyttää hankintaviranomaisen tai -yksikön 36 artiklan 1–3 kohdan mukaisesti vahvistamat valintaperusteet.

35 artikla Menettelytakeet

1. Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on sisällytettävä hankintailmoitukseen, tarjouspyyntöön tai käyttöoikeussopimukseen liittyviin asiakirjoihin käyttöoikeussopimuksen kuvaus, sopimuksen tekoperusteet ja vähimmäisvaatimukset, jotka on täytettävä. Näiden tietojen on mahdollistettava käyttöoikeussopimuksen luonteen ja soveltamisalan yksilöinti, jotta talouden toimijat voivat tehdä päätöksen siitä, pyytävätkö ne saada osallistua käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyyn. Kuvausta, sopimuksen tekoperusteita ja vähimmäisvaatimuksia ei saa muuttaa neuvottelujen aikana.

2. Käyttöoikeussopimusta tehtäessä hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on varmistettava kaikkien tarjoajien yhdenvertainen kohtelu. Ne eivät erityisesti saa antaa syrjivällä tavalla tietoja, jotka saattavat asettaa jotkut tarjoajat muita edullisempaan asemaan.

3. Jos hankintaviranomainen tai -yksikkö rajoittaa hakijoiden määrän sopivalle tasolle, tämä on tehtävä avoimesti ja kaikkien asianomaisten talouden toimijoiden saatavilla olevien objektiivisten perusteiden mukaan.

4. Käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyn järjestämistä koskevat säännöt, mukaan lukien viestintää, menettelyvaiheita ja määräaikoja koskevat säännöt, on laadittava ennakolta ja annettava tiedoksi kaikille osallistujille.

5. Jos käyttöoikeussopimukseen tekemiseen liittyy neuvotteluja, hankintaviranomaisten tai -yksikköjen on noudatettava seuraavia sääntöjä:

a) jos neuvottelut käydään tarjousten tekemisen jälkeen, niiden on neuvoteltava tarjoajien kanssa näiden tekemistä tarjouksista tarjousten mukauttamiseksi 1 kohdan mukaisesti ilmoitettuihin perusteisiin ja vaatimuksiin;

b) ne eivät saa paljastaa muille osallistujille jonkin ehdokkaan ehdottamia ratkaisuja tai muita kyseisen ehdokkaan neuvottelun kuluessa antamia luottamuksellisia tietoja ilman tämän suostumusta. Tätä suostumusta ei anneta yleisen oikeudesta luopumisen muodossa, vaan se on annettava viitaten erityisten ratkaisujen tai muiden luottamuksellisten tietojen antamista koskevan aikomuksen muodossa;

c) ne voivat käydä neuvottelut vaiheittain neuvoteltavien tarjousten määrän pienentämiseksi soveltamalla hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai käyttöoikeussopimukseen liittyvissä asiakirjoissa ilmoitettuja sopimuksen tekoperusteita. Hankintaviranomaisen on ilmoitettava hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai käyttöoikeussopimukseen liittyvissä asiakirjoissa, onko se käyttänyt tätä mahdollisuutta;

d) niiden on arvioitava tarjoukset sellaisina kuin ne on neuvoteltu alun perin ilmoitettujen tekoperusteiden mukaan;

e) niiden on pidettävä kirjallista rekisteriä muodollisista keskusteluista ja mahdollisista muista käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyn kannalta merkityksellisistä vaiheista ja tapahtumista. Niiden on erityisesti huolehdittava kaikilla asianmukaisilla tavoilla neuvotteluiden jäljitettävyydestä.

6. Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on ilmoitettava kullekin ehdokkaalle ja tarjoajalle mahdollisimman pian päätökset, jotka koskevat käyttöoikeussopimuksen tekemistä, mukaan lukien seikat, joiden perusteella ne ovat päättäneet olla tekemättä sopimusta, josta on julkaistu käyttöoikeussopimusta koskeva ilmoitus, tai päättäneet aloittaa menettelyn uudelleen.

7. Hankintaviranomaisen on asianomaisen osapuolen pyynnöstä mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 15 päivän kuluessa kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta ilmoitettava

a)      kaikille hylätyille ehdokkaille seikat, joiden perusteella niiden hakemus on hylätty,

b)      kaikille hylätyille tarjoajille seikat, joiden perusteella niiden tarjous on hylätty, sekä 32 artiklan 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa seikat, joiden perusteella hankintaviranomainen on päättänyt, ettei vastaavuutta ole tai etteivät rakennusurakat, tavarat tai palvelut täytä suorituskykyä koskevia tai toiminnallisia vaatimuksia;

c)      kaikille hyväksyttävän tarjouksen tehneille tarjoajille valitun tarjouksen ominaisuudet ja suhteelliset edut sekä valitun tarjoajan nimi tai puitejärjestelyn osapuolet,

d)      kaikille hyväksyttävän tarjouksen tehneille tarjoajille tarjoajien kanssa käytävistä neuvotteluista ja vuoropuhelusta sekä niiden etenemisestä.

8. Hankintaviranomaiset voivat kuitenkin päättää, että tiettyjä 6 kohdassa tarkoitettuja sopimusta koskevia tietoja ei anneta, jos niiden paljastaminen olisi esteenä lainsäädännön soveltamiselle tai olisi muulla tavoin yleisen edun vastaista tai vaarantaisi julkisten tai yksityisten talouden toimijoiden oikeutetut kaupalliset edut taikka voisi haitata niiden välistä rehellistä kilpailua.

36 artikla Ehdokkaiden valinta ja laadullinen arviointi

1. Hankintaviranomaisten on määritettävä käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa osallistumisedellytykset, jotka liittyvät

a)      kelpoisuuteen harjoittaa ammattitoimintaa;

b)      taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen;

c)      tekniseen ja ammatilliseen pätevyyteen.

Hankintaviranomaisten on rajattava osallistumisedellytykset niihin, joiden perusteella voidaan asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaan tai tarjoajan taloudellinen ja rahoituksellinen kapasiteetti sekä sen tekninen ja ammatillinen pätevyys mahdollistavat tehtävän käyttöoikeussopimuksen toteutuksen. Kaikkien vaatimusten on liityttävä ja oltava ehdottomasti oikeassa suhteessa sopimuksen kohteeseen, kun otetaan huomioon tarve varmistaa todellinen kilpailu.

Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on ilmoitettava käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa myös viitetiedot, jotka on esitettävä näyttönä talouden toimijan kapasiteetista. Kyseisiin viitetietoihin liittyvien vaatimusten on oltava syrjimättömiä ja oikeassa suhteessa käyttöoikeussopimuksen kohteeseen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen perusteiden osalta talouden toimija voi tiettyä käyttöoikeussopimusta varten tarvittaessa käyttää muiden yksikköjen voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksikköjen välisten yhteyksien oikeudellisesta luonteesta. Tällöin sen on osoitettava hankintaviranomaisille tai -yksikölle, että sillä on käyttöoikeussopimuksen koko voimassaoloajan käytettävissään tarvittavat voimavarat, esittämällä esimerkiksi näiden yksikköjen tätä tarkoitusta varten antaman sitoumuksen. Taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteen osalta hankintaviranomaiset ja -yksiköt voivat vaatia, että talouden toimija ja kyseiset muut yksiköt ovat yhdessä vastuussa sopimuksen täytäntöönpanosta.

3. Edellä 22 artiklassa tarkoitettu talouden toimijoiden ryhmittymä voi samoin edellytyksin käyttää hyväksi ryhmittymään osallistuvien toimijoiden tai muiden yksikköjen voimavaroja.

4. Jäsenvaltioiden on annettava säännöt, joilla ehkäistään suosinta ja korruptio sekä vältetään eturistiriidat ja joiden tarkoituksena on varmistaa sopimuksentekomenettelyn avoimuus ja kaikkien tarjoajien yhdenvertainen kohtelu.

Eturistiriitoja koskevat toimenpiteet eivät saa ylittää sitä, mikä on ehdottoman välttämätöntä havaitun ristiriidan ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Niiden on erityisesti mahdollistettava tarjoajan tai ehdokkaan sulkeminen menettelyn ulkopuolelle vain silloin, kun eturistiriitoja ei voida poistaa tehokkaasti muulla tavalla.

5. Käyttöoikeussopimusta koskevasta menettelystä on suljettava pois kaikki ehdokkaat tai tarjoajat, joiden osalta on lainvoimaisella päätöksellä annettu tuomio yhdestä tai useammasta seuraavassa luetellusta syystä:

a)       osallistuminen neuvoston puitepäätöksen 2008/841/YOS[30] 2 artiklan 1 kohdassa määritellyn rikollisjärjestön toimintaan;

b)      sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisena Euroopan yhteisöjen virkamiehiä tai Euroopan unionin jäsenvaltioiden virkamiehiä, koskevan yleissopimuksen 3 artiklassa ja neuvoston puitepäätöksen 2003/568/YOS[31] 2 artiklassa määritelty korruptio sekä hankintaviranomaisen tai talouden toimijan kansallisessa lainsäädännössä määritelty korruptio;

c)       Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen[32] 1 artiklassa tarkoitetut petokset;

d)      puitepäätöksen 2002/475/YOS[33] 1 artiklassa määritellyt terrorismirikokset tai 3 artiklassa määritellyt terroritoimintaan liittyvät rikokset taikka mainitun puitepäätöksen 4 artiklassa tarkoitettu yllyttäminen, avunanto tai yritys;

e)       neuvoston direktiivin 91/308/ETY[34] 1 artiklassa määritelty rahanpesu.

Velvollisuutta sulkea ehdokas tai tarjoaja pois käyttöoikeussopimusta koskevasta menettelystä on sovellettava myös, jos lainvoimaisella päätöksellä annettu tuomio on annettu yritysjohtajille tai muille henkilöille, joilla on ehdokasta tai tarjoajaa koskeva edustus-, päätös- tai valvontavalta.

6. Talouden toimija on suljettava pois käyttöoikeussopimusta koskevasta menettelystä, jos hankintaviranomainen tai -yksikkö on tietoinen lainvoimaisesta päätöksestä, jossa todetaan, että toimija on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa sijoittautumismaansa tai hankintaviranomaisen tai -yksikön jäsenvaltion lainsäädännön mukaisia veroja tai sosiaaliturvamaksuja.

7. Jäsenvaltiot voivat määrätä, että hankintaviranomaiset tai -yksiköt voivat sulkea talouden toimijan pois käyttöoikeussopimuksen tekomenettelystä, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)       ne ovat tietoisia muista vakavista tapauksista, joissa on rikottu perussopimusten mukaisten yleisten etujen suojaamista koskevaa unionin tai kansallista lainsäädäntöä;

b)      talouden toimijan osalta on käynnistetty maksukyvyttömyys- tai likvidaatiomenettelyjä, toimijan varoja hallinnoi selvitysmies tai tuomioistuin, toimija on sopinut järjestelystä velkojien kanssa, toimija on keskeyttänyt liiketoimintansa tai toimija on muun vastaavan kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvan menettelyn alainen;

c)       talouden toimijan toimintaan on liittynyt merkittäviä tai toistuvia puutteita saman hankintaviranomaisen tai -yksikön kanssa tehdyn yhden tai useamman samankaltaisen aikaisemman käyttöoikeussopimuksen mukaisen olennaisen vaatimuksen täyttämisessä.

Pystyäkseen soveltamaan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettua poissulkemisperustetta hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on vahvistettava sopimuksen toteuttamista koskeva arviointimenetelmä, joka perustuu puolueettomiin ja mitattavissa oleviin perusteisiin ja jota sovelletaan järjestelmällisesti, yhdenmukaisesti ja avoimesti. Kaikista sopimuksen toteuttamista koskevista arvioinneista on ilmoitettava asianomaiselle talouden toimijalle, jolle on annettava tilaisuus vastustaa päätelmiä ja hankkia oikeussuojaa.

8. Ehdokas tai tarjoaja, joka on jossakin 5–7 kohdassa tarkoitetuista tilanteista, voi esittää hankintaviranomaiselle tai -yksikölle näyttöä luotettavuudestaan siitä huolimatta, että asianmukainen poissulkemisperuste on olemassa.

9. Jäsenvaltioiden on määritettävä tämän artiklan täytäntöönpanoedellytykset. Niiden on annettava pyynnöstä muiden jäsenvaltioiden käyttöön kaikki tiedot, jotka liittyvät tässä artiklassa lueteltuihin poissulkemisperusteisiin. koskevat tiedot. Sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on annettava nämä tiedot [direktiivin 2004/18/EY] korvaavan direktiivin 88 artiklan säännösten mukaisesti.

37 artikla Määräaikojen asettaminen

1. Vahvistaessaan käyttöoikeussopimukseen liittyvien hakemusten jättämistä ja tarjousten tekemistä koskevia määräaikoja hankintaviranomaisten tai -yksikköjen on otettava erityisesti huomioon käyttöoikeussopimuksen monimutkaisuus ja tarjousten laatimiseen tarvittava aika, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 37 artiklassa vahvistettujen vähimmäismääräaikojen noudattamista.

2. Jos hakemusten tai tarjousten tekeminen edellyttää toteutuspaikkaan tutustumista tai käyttöoikeussopimuksen liittyviä hankinta-asiakirjoja tukevien asiakirjojen tarkastelua paikalla, käyttöoikeussopimusta koskevien hakemusten jättämiselle asetettuja määräaikoja on vastaavasti pidennettävä niin, että kaikki asianomaiset talouden toimijat saavat kaikki hakemusten tai tarjousten laatimiseksi tarvitsemansa tiedot.

38 artikla Käyttöoikeussopimusta koskevien hakemusten esittämisen määräajat

1. Kun hankintaviranomaiset ja -yksiköt päättävät tehdä käyttöoikeussopimuksen, määräajan käyttöoikeussopimusta koskevien hakemusten esittämiselle on oltava vähintään 52 päivää alkaen käyttöoikeussopimusta koskevan ilmoituksen lähettämispäivästä.

2. Tarjousten vastaanottamista koskevaa määräaikaa voidaan lyhentää viidellä päivällä, jos hankintayksikkö hyväksyy tarjousten toimittamisen sähköisessä muodossa 25 artiklan mukaisesti.

39 artikla Käyttöoikeussopimuksen tekoperusteet

1. Käyttöoikeussopimukset on tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen sekä se, että tarjoukset arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa, joissa hankintaviranomaisen tai -yksikön saama taloudellinen kokonaishyöty on yksilöitävissä.

2. Näiden tekoperusteiden on liityttävä käyttöoikeussopimuksen kohteeseen, eivätkä ne saa antaa hankintaviranomaiselle tai -yksikölle rajatonta valinnanvapautta.

Perusteilla on varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus, ja niitä on täydennettävä vaatimuksilla, jotka mahdollistavat tarjoajien esittäminen tietojen tosiasiallisen tarkistamisen. Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on tarjoajien toimittamien tietojen ja näytön perusteella tarkistettava tosiasiallisesti, täyttävätkö tarjoukset käyttöoikeussopimuksen tekoperusteet.

3. Hankintaviranomaisen tai -yksikön on käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa tai käyttöoikeussopimukseen liittyvissä asiakirjoissa ilmoitettava kunkin 1 kohdassa vahvistetun perusteen suhteellinen painotus tai luettelo perusteista alenevassa tärkeysjärjestyksessä.

4. Jäsenvaltiot voivat määrätä, että hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on tehtävä käyttöoikeussopimukset käyttäen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perustetta, joka on 2 kohdan mukainen. Näitä perusteita voivat hinnan tai kustannusten lisäksi olla mitkä tahansa seuraavista:

a)       laatu, joka kattaa tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyyden, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävän suunnittelun, ympäristönäkökohdat ja innovatiivisen luonteen;

b)      palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten ja rakennusurakoiden suunnittelun kattavien käyttöoikeussopimusten osalta voidaan ottaa huomioon kyseisen käyttöoikeussopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön organisointi, pätevyys ja kokemus, jolloin kyseistä henkilöstöä ei käyttöoikeussopimuksen tekemisen jälkeen saa vaihtaa ilman hankintaviranomaisen tai -yksikön suostumusta, koska hankintaviranomaisen tai -yksikön on varmistettava, että organisointi ja laatu säilyvät vastaavina vaihdoksista huolimatta;

c)       huolto ja tekninen tuki, toimituspäivä sekä toimitus- tai toteutusaika;

d)      rakennusurakan, toimitusten tai palvelujen tuotannossa tai suorittamisessa tai missä tahansa 2 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetun elinkaaren vaiheessa käytetty prosessi siinä määrin, kun nämä perusteet koskevat tekijöitä, jotka liittyvät suoraan näihin prosesseihin, ja ovat luonteenomaisia tälle tietylle tuotantoprosessille taikka kyseisten rakennusurakoiden, toimitusten tai palvelujen suorittamiselle.

5. Edellä olevan 4 kohdan mukaisessa tapauksessa hankintaviranomaisen tai -yksikön on täsmennettävä kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valitsemansa kunkin perusteen suhteellinen painotus hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä taikka käyttöoikeussopimukseen liittyvissä asiakirjoissa.

Painotukset voidaan ilmaista määrittämällä suuruusluokka, jonka ääriarvojen väli on tarkoituksenmukainen.

Jos painotusta ei objektiivisista syistä voida tehdä, hankintaviranomaisen tai -yksikön on ilmoitettava perusteiden aleneva tärkeysjärjestys.

40 artikla Elinkaarikustannukset

1. Elinkaarikustannuksiin lasketaan tarkoituksenmukaisessa määrin seuraavat kustannukset tuotteen, palvelun tai rakennusurakan elinkaaren aikana 2 artiklan 1 kohdan 14 kohdassa määritellyllä tavalla:

a)      sisäiset kustannukset, mukaan lukien hankinnoista aiheutuvat kustannukset, kuten tuotantokustannukset, energiankulutuksen ja huoltokustannusten kaltaiset käyttökustannukset ja nouto- ja kierrätyskustannusten kaltaiset elinkaaren lopun kustannukset, sekä

b)      suoraan elinkaareen liittyvät ulkoiset ympäristökustannukset edellyttäen, että niiden rahallinen arvo voidaan määrittää ja tarkistaa; näihin voivat kuulua kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden epäpuhtauspäästöjen kustannukset sekä muut ilmastonmuutoksen lieventämisen kustannukset.

2. Jos hankintaviranomaiset arvioivat kustannukset käyttämällä elinkaarikustannusmallia, niiden on ilmoitettava käyttöoikeussopimuksen tekemiseen liittyvissä asiakirjoissa elinkaarikustannusten laskennassa käytettävä menetelmä. Käytettävän menetelmän on täytettävä kaikki seuraavat edellytykset:

a)      se on laadittu tieteellisen tiedon pohjalta tai se perustuu muihin puolueettomasti todennettavissa oleviin ja syrjimättömiin perusteisiin;

b)      se on laadittu toistuvaa tai jatkuvaa soveltamista varten;

c)      se on kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla ja käytettävissä.

Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on annettava talouden toimijoiden soveltaa erilaista menetelmää tarjouksensa elinkaarikustannusten määrittämiseksi edellyttäen, että ne osoittavat tämän menetelmän olevan a, b ja c alakohdassa vahvistettujen vaatimusten mukainen ja vastaavan hankintaviranomaisen tai -yksikön ilmoittamaa menetelmää.

3. Siinä tapauksessa, että elinkaarikustannusten laskemiseen hyväksytään yhteinen menetelmä unionin säädöksellä, mukaan lukien alakohtaisen lainsäädännön nojalla annettavat delegoidut säännökset, sitä on sovellettava silloin, kun elinkaarikustannukset sisältyvät 39 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin käyttöoikeussopimuksen tekoperusteisiin.

Liitteessä II on luettelo tällaisista säädöksistä ja delegoiduista säädöksistä. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 46 artiklan mukaisesti kyseisen luettelon päivittämiseksi, kun tällaiset muutokset osoittautuvat tarpeellisiksi uuden lainsäädännön antamisen tai edellä tarkoitetun lainsäädännön kumoamisen tai muuttamisen perusteella.

III OSASTO Käyttöoikeussopimusten toteuttamista koskevat säännöt

41 artikla Alihankinta

1. Hankintaviranomainen tai -yksikkö voi pyytää tai jäsenvaltio voi velvoittaa sen pyytämään käyttöoikeussopimukseen liittyvissä asiakirjoissa, että tarjoaja ilmoittaa tarjouksessaan, minkä osan sopimuksesta tämä saattaa antaa alihankintana kolmansille osapuolille, sekä ehdotetut alihankkijat.

2. Edellä oleva 1 kohta ei rajoita pääasiallisen talouden toimijan vastuuta.

42 artikla Käyttöoikeussopimusten muuttaminen niiden voimassaoloaikana

1. Jos käyttöoikeussopimusta muutetaan sen voimassaoloaikana merkittävästi, tämä katsomaan tätä direktiiviä sovellettaessa uuden sopimuksen tekemiseksi, joka edellyttää tämän direktiivin mukaista uutta käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyä.

2. Käyttöoikeussopimukseen sen voimassaoloaikana tehtyä muutosta pidetään 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos käyttöoikeussopimus on sen seurauksena huomattavasti erilainen alun perin tehtyyn sopimukseen verrattuna. Rajoittamatta 3 ja 4 kohdan säännösten soveltamista, muutosta pidetään joka tapauksessa merkittävänä, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)       muutoksella otetaan käyttöön ehtoja, jotka olisivat mahdollistaneet muiden kuin alun perin valittujen hakijoiden valinnan tai käyttöoikeussopimuksen tekemisen toisen hakijan tai tarjoajan kanssa, jos ehdot olisivat sisältyneet tarjoukseen alkuperäisessä käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyssä;

b)      muutoksella muutetaan käyttöoikeussopimuksen taloudellista tasapainoa käyttöoikeussopimuksen saajan eduksi;

c)       muutos laajentaa käyttöoikeussopimusta siten, että se kattaa huomattavasti enemmän tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita kuin alun perin.

3. Käyttöoikeussopimuksen saajan vaihtamista pidetään 1 alakohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena.

Ensimmäistä alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta siinä tapauksessa, että alkuperäisen toimeksisaajan asema siirtyy yhtiön rakenneuudistusjärjestelyjen tai maksukyvyttömyyden seurauksena taikka sopimuslausekkeen perusteella kokonaan tai osittain toiselle talouden toimijalle, joka täyttää alun perin vahvistetut laatua koskevat valintaperusteet edellyttäen, ettei tästä aiheudu muita suuria muutoksia käyttöoikeussopimukseen eikä tällä pyritä kiertämään tämän direktiivin soveltamista.

4. Jos muutoksen arvo voidaan ilmaista rahallisena, muutosta ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos sen arvo ei ylitä 5 artiklassa vahvistettuja kynnysarvoja ja arvo on vähemmän kuin 5 prosenttia alkuperäisen sopimuksen hinnasta, edellyttäen ettei muutos vaikuta sopimuksen yleiseen luonteeseen. Jos muutoksia tehdään peräkkäin useampia, arvo arvioidaan peräkkäisten muutosten kumulatiivisen arvon perusteella.

5. Käyttöoikeussopimusten muutoksia ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuina merkittävinä muutoksina, jos käyttöoikeussopimukseen liittyvissä asiakirjoissa on niitä koskevat selkeät, täsmälliset ja yksiselitteiset tarkistuslausekkeet tai -vaihtoehdot. Näissä lausekkeissa on ilmoitettava mahdollisten muutosten tai vaihtoehtojen soveltamislaajuus ja luonne sekä olosuhteet, joissa lausekkeita voidaan käyttää. Ne eivät saa koskea muutoksia tai vaihtoehtoja, jotka muuttaisivat käyttöoikeussopimuksen yleistä luonnetta.

6. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, merkittävä muutos ei edellytä uutta käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyä, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)       muutoksen tarve johtuu olosuhteista, joita huolellinen hankintaviranomainen tai -yksikkö ei olisi voinut ennakoida;

b)      muutos ei vaikuta käyttöoikeussopimuksen yleiseen luonteeseen;

c)       hankintaviranomaisten tekemien käyttöoikeussopimusten tapauksessa mahdollinen hinnankorotus on enintään 50 prosenttia alkuperäisen käyttöoikeussopimuksen arvosta.

Hankintaviranomaisten tai -yksikköjen on julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoitus tällaisista muutoksista. Tällaisissa ilmoituksissa on oltava liitteessä VII vahvistetut tiedot, ja ne on julkaistava 28 artiklan säännösten mukaisesti.

7. Hankintaviranomaiset ja -yksiköt eivät saa hakea muutoksia käyttöoikeussopimukseen seuraavissa tapauksissa:

a)       jos muutoksen tarkoituksena on korjata käyttöoikeussopimuksen saajan suorituksessa esiintyneitä puutteita tai niiden seurauksia, jotka voidaan korjata panemalla sopimusvelvoitteet täytäntöön;

b)      jos muutoksen tarkoituksena on korvata hinnankorotuksiin liittyviä riskejä, jotka johtuvat hinnanvaihteluista, jotka voisivat vaikuttaa olennaisesti sopimuksen toteutukseen ja joiden varalta käyttöoikeussopimuksen saaja on suojautunut.

43 artikla Käyttöoikeussopimusten irtisanominen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankintaviranomaisilla ja -yksiköillä on sovellettavan kansallisen sopimuslainsäädännön mukaisin ehdoin mahdollisuus irtisanoa käyttöoikeussopimus sen voimassaoloaikana, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)       edellä 15 artiklassa säädettyjä poikkeuksia ei enää sovelleta, koska oikeushenkilössä, jonka kanssa sopimus on tehty, on 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti yksityistä osakkuutta;

b)      käyttöoikeussopimuksen muutos katsotaan 42 artiklassa tarkoitetuksi uuden sopimuksen tekemiseksi;

c)       Euroopan unionin tuomioistuin toteaa perussopimuksen 258 artiklan mukaisessa menettelyssä, ettei jäsenvaltio ole täyttänyt sille perussopimusten mukaan kuuluvia velvoitteita sen vuoksi, että kyseiselle jäsenvaltiolle kuuluva hankintaviranomainen tai -yksikkö on tehnyt kyseisen käyttöoikeussopimuksen noudattamatta perussopimusten ja tämän direktiivin mukaisia velvoitteitaan.

V OSASTO MUUTOKSET DIREKTIIVEIHIN 89/665/ETY JA 92/13/ETY

44 artikla Muutokset direktiiviin 89/665/ETY

Muutetaan direktiivi 89/665/ETY seuraavasti:

1. Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tätä direktiiviä sovelletaan julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY tarkoitettuihin hankintasopimuksiin, jos tällaisia hankintasopimuksia ei ole rajattu mainitun direktiivin 10–18 artiklan mukaisesti sen soveltamisalan ulkopuolelle.

Tätä direktiiviä sovelletaan myös käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevassa direktiivissä tarkoitettuihin hankintaviranomaisten tekemiin käyttöoikeussopimuksiin, jos kyseisenkaltaisia käyttöoikeussopimuksia ei ole rajattu mainitun direktiivin 8, 9, 15 ja 21 artiklan mukaisesti sen soveltamisalan ulkopuolelle.

Tässä direktiivissä tarkoitettuihin sopimuksiin kuuluvat julkisia hankintoja koskevat sopimukset, puitejärjestelyt, julkiset käyttöoikeusurakat, palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset ja dynaamiset hankintajärjestelmät.”.

b)      Korvataan 1 artiklan ensimmäisen kohdan 3 alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että direktiivin 2004/18/EY tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin soveltamisalaan kuuluviin hankintasopimuksiin liittyviin hankintaviranomaisten päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja varsinkin mahdollisimman nopeasti tämän direktiivin 2 – 2 f artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti sillä perusteella, että nämä päätökset ovat vastoin julkista hankintaa koskevaa yhteisön oikeutta tai vastoin kansallisia säännöksiä, jotka on annettu kyseisen oikeuden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.”.

2. Muutetaan 2 a artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)      Korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Direktiivin 2004/18/EY tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa hankintaa koskevasta päätöksestä johtuvaa sopimusta ei saa tehdä ennen kuin vähintään 10 kalenteripäivää on kulunut sitä päivää seuraavasta päivästä, jona hankintasopimuksen tekoa koskeva päätös on lähetetty asianomaisille tarjoajille ja ehdokkaille, kun käytetään faksia tai sähköistä muotoa, tai, kun käytetään muita viestintätapoja, vähintään 15 kalenteripäivää on kulunut sitä päivää seuraavasta päivästä, jona hankintasopimuksen tekoa koskeva päätös on lähetetty asianomaisille tarjoajille ja ehdokkaille tai ennen kuin vähintään 10 kalenteripäivää on kulunut sitä päivää seuraavasta päivästä, jona hankintasopimuksen tekoa koskeva päätös on vastaanotettu.”.

b)      Korvataan neljännen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

”– yhteenveto direktiivin 2004/18/EY 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista perusteista, jollei mainitun direktiivin 41 artiklan 3 kohdan säännöksistä muuta johdu, tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin 35 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuista perusteista, jollei mainitun direktiivin 35 artiklan 8 kohdasta muuta johdu, ja”.

3. Korvataan 2 b artiklan a alakohta seuraavasti:

”a)     jos direktiivi 2004/18/EY tai [käyttöoikeussopimuksia koskeva] direktiivi ei edellytä hankintailmoituksen julkaisemista ennakolta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;”.

4. Muutetaan 2 d artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)     jos hankintaviranomainen on tehnyt hankintasopimuksen julkaisematta ennakolta hankintailmoitusta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, vaikkei tämä ole sallittua direktiivin 2004/18/EY tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin mukaisesti;”.

b)      Korvataan 4 kohdan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

”– hankintaviranomainen katsoo, että hankintasopimuksen tekeminen ilman sitä koskevan hankintailmoituksen julkaisemista ennakolta Euroopan unionin virallisessa lehdessä on sallittua direktiivin 2004/18/EY tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin mukaisesti,”.

5. Muutetaan 2 f artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

a)      Korvataan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

”

– hankintaviranomainen on julkaissut käyttöoikeussopimusta koskevan jälki-ilmoituksen direktiivin 2004/18/EY 35 artiklan 4 kohdan sekä 36 ja 37 artiklan tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin 26 ja 27 artiklan mukaisesti edellyttäen, että tässä ilmoituksessa on perustelut hankintaviranomaisen tekemälle päätökselle tehdä hankintasopimus ilman hankintailmoituksen julkaisemista ennakolta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai”.

b)      Lisätään ensimmäisen luetelmakohdan jälkeen luetelmakohta seuraavasti:

”– hankintaviranomainen on ilmoittanut asianomaisille tarjoajille ja ehdokkaille hankintasopimuksen tekemisestä edellyttäen, että näissä tiedoissa on yhteenveto direktiivin 2004/18/EY 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista perusteista, jollei mainitun direktiivin 41 artiklan 3 kohdan säännöksistä muuta johdu, tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin 35 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuista perusteista, jollei mainitun direktiivin 35 artiklan 8 kohdasta muuta johdu. Tätä vaihtoehtoa sovelletaan myös tämän direktiivin 2 b artiklan c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;”.

6. Korvataan 3 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.     Komissio voi aloittaa 2–5 kohdassa säädetyn menettelyn, jos se ennen hankintasopimuksen tekemistä katsoo, että direktiivin 2004/18/EY tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin soveltamisalaan kuuluvassa sopimuksentekomenettelyssä on vakavasti rikottu julkista hankintaa koskevaa yhteisön oikeutta.”.

45 artikla Muutokset direktiiviin 92/13/ETY

Muutetaan direktiivi 92/13/ETY seuraavasti:

1. Muutetaan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)      Korvataan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

”Tätä direktiiviä sovelletaan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksikköjen hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/17/EY(1) tarkoitettuihin hankintasopimuksiin, jos kyseisenkaltaisia hankintasopimuksia ei ole rajattu mainitun direktiivin 5 artiklan 2 kohdan, 19–26 artiklan, 29 ja 30 artiklan tai 62 artiklan mukaisesti sen soveltamisalan ulkopuolelle.

Tätä direktiiviä sovelletaan myös [käyttöoikeussopimuksia koskevassa] direktiivissä tarkoitettuihin hankintaviranomaisten tekemiin käyttöoikeussopimuksiin, jos kyseisenkaltaisia käyttöoikeussopimuksia ei ole rajattu mainitun direktiivin 8, 10, 11, 12, 14, 15 ja 21 artiklan mukaisesti sen soveltamisalan ulkopuolelle.”.

b)      Korvataan kolmas alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että direktiivin 2004/17/EY tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin soveltamisalaan kuuluviin hankintasopimuksiin liittyviin hankintayksikköjen päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja varsinkin mahdollisimman nopeasti tämän direktiivin 2 – 2 f artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, jos nämä päätökset ovat vastoin julkista hankintaa koskevaa yhteisön oikeutta tai vastoin kansallisia säännöksiä, jotka on annettu kyseisen yhteisön oikeuden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.”.

2. Muutetaan 2 a artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)      Korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Direktiivin 2004/17/EY tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa hankintaa koskevasta päätöksestä johtuvaa sopimusta ei saa tehdä ennen kuin vähintään 10 kalenteripäivää on kulunut sitä päivää seuraavasta päivästä, jona hankintasopimuksen tekoa koskeva päätös on lähetetty asianomaisille tarjoajille ja ehdokkaille, kun käytetään faksia tai sähköistä muotoa, tai, kun käytetään muita viestintätapoja, vähintään 15 kalenteripäivää on kulunut sitä päivää seuraavasta päivästä, jona hankintasopimuksen tekoa koskeva päätös on lähetetty asianomaisille tarjoajille ja ehdokkaille tai ennen kuin vähintään 10 kalenteripäivää on kulunut sitä päivää seuraavasta päivästä, jona hankintasopimuksen tekoa koskeva päätös on vastaanotettu.”.

b)      Korvataan neljännen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

”– yhteenveto direktiivin 2004/17/EY 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista perusteista tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin 35 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuista perusteista, jollei mainitun direktiivin 35 artiklan 8 kohdasta muuta johdu, ja”.

3. Korvataan 2 b artiklan a alakohta seuraavasti:

”a) jos direktiivi 2004/17/EY tai [käyttöoikeussopimuksia koskeva] direktiivi ei edellytä ilmoituksen julkaisemista ennalta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;”.

4. Korvataan 2 c artikla seuraavasti:

”2 c artikla

Jos jäsenvaltio säätää, että direktiivin 2004/17/EY tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin soveltamisalaan kuuluvien sopimuksentekomenettelyjen yhteydessä tehtyihin tai niitä koskeviin hankintayksikköjen päätöksiin on haettava muutosta tietyn määräajan kuluessa, kyseisen määräajan on oltava vähintään 10 kalenteripäivää sitä päivää seuraavasta päivästä, jona hankintayksikön päätös on lähetetty tarjoajalle tai ehdokkaalle, kun käytetään faksia tai sähköistä muotoa, tai, kun käytetään muita viestintätapoja, kyseisen määräajan on oltava vähintään 15 kalenteripäivää sitä päivää seuraavasta päivästä, jona hankintayksikön päätös on lähetetty tarjoajalle tai ehdokkaalle, tai vähintään 10 kalenteripäivää sitä päivää seuraavasta päivästä, jona hankintayksikön päätös on vastaanotettu. Kullekin tarjoajalle tai ehdokkaalle lähetettävässä ilmoituksessa hankintayksikön päätöksestä on oltava liitteenä yhteenveto asiaa koskevista perusteluista. Haettaessa muutosta tämän direktiivin 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin päätöksiin, joista ei tarvitse lähettää erityistä ilmoitusta, määräaika on vähintään 10 kalenteripäivää kulloinkin kyseessä olevan päätöksen julkaisemisesta.”.

5. Muutetaan 2 d artikla seuraavasti:

a)      Korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)     jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen julkaisematta ennakolta hankintailmoitusta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, vaikkei tämä ole sallittua direktiivin 2004/17/EY mukaisesti tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin mukaisesti;”.

b)      Korvataan 4 kohdan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

”– hankintayksikkö katsoo, että hankintasopimuksen tekeminen ilman sitä koskevan ilmoituksen julkaisemista ennakolta Euroopan unionin virallisessa lehdessä on sallittua direktiivin 2004/17/EY tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin mukaisesti,”.

6. Korvataan 2 f artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”– hankintayksikkö on julkaissut käyttöoikeussopimusta koskevan jälki-ilmoituksen direktiivin 2004/17/EY 43 artiklan ja 44 artiklan tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin 26 ja 27 artiklan mukaisesti edellyttäen, että tässä ilmoituksessa on perustelut hankintayksikön tekemälle päätökselle tehdä hankintasopimus ilman ilmoituksen julkaisemista ennakolta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai

– hankintayksikkö on ilmoittanut asianomaisille tarjoajille ja ehdokkaille hankintasopimuksen tekemisestä edellyttäen, että näissä tiedoissa on yhteenveto direktiivin 2004/17/EY 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista perusteista tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin 35 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuista perusteista, jollei mainitun direktiivin 35 artiklan 8 kohdasta muuta johdu. Tätä vaihtoehtoa sovelletaan myös tämän direktiivin 2 b artiklan c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;”.

7. Korvataan 8 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.     Komissio voi aloittaa 2–5 kohdassa säädetyn menettelyn, jos se ennen hankintasopimuksen tekemistä katsoo, että direktiivin 2004/17/EY tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin soveltamisalaan kuuluvan hankintamenettelyn aikana tai kyseisen direktiivin 27 artiklan a alakohdan soveltamisen yhteydessä, jos on kyse hankintayksiköistä, joihin mainittua säännöstä sovelletaan, on vakavasti rikottu julkista hankintaa koskevaa yhteisön oikeutta.”.

VI OSASTO DELEGOITU VALTA, TÄYTÄNTÖÖNPANOVALTA JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

46 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Siirretään 4 artiklan 3 kohdassa, 21 artiklan 3 kohdassa, 23 artiklan 2 kohdassa, 25 artiklan 3 kohdassa, 40 artiklan 3 kohdassa ja 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi … päivästä …kuuta …. [tämän direktiivin voimaantulopäivä].

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 3 kohdassa, 21 artiklan 3 kohdassa, 23 artiklan 2 kohdassa, 25 artiklan 3 kohdassa, 40 artiklan 3 kohdassa ja 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Tämän artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

47 artikla Kiireellinen menettely

1. Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi 46 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

48 artikla Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa neuvoston päätöksellä 71/306/ETY[35] perustettu julkisia hankintoja käsittelevä neuvoa-antava komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

49 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2014. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kyseiset säädöstekstit.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

50 artikla Siirtymäsäännökset

Viittauksia direktiivin 2004/17/EY 1 artiklan 3 kohdan a ja b alakohtaan sekä direktiivin 2004/18/EY 1 artiklan 3 ja 4 kohtaan sekä III osastoon on katsottava viittauksiksi tähän direktiiviin.

51 artikla Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee uudelleen taloudellisia vaikutuksia, joita sisämarkkinoihin kohdistuu 5 artiklassa vahvistettavien kynnysarvojen soveltamisen vuoksi, ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle niitä koskevan kertomuksen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2016.

52 artikla Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

53 artikla Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE I LUETTELO 2 ARTIKLAN ENSUMMÄISEN KOHDAN 5 ALAKOHDASSA TARKOITETUISTA TOIMINNOISTA[36]

NACE Rev. 1 (1) || CPV-koodi

PÄÄLUOKKA F || RAKENTAMINEN

2-numerotaso || 3-numerotaso || 4-numerotaso || Kuvaus || Huomautukset

45 || || || Rakentaminen || Tälle kaksinumerotasolle kuuluu: uudisrakentaminen, entisöinti ja tavanomainen korjaaminen || 45000000

|| 45.1 || || Rakennusalueen pohja-rakentaminen || || 45100000

|| || 45.11 || Rakennusten purku ja raivaus; maansiirto || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – rakennusten ja muiden rakenteiden purku – rakennusalueen raivaus – maansiirto: rakennusalueen maankaivuu, täyttö- ja tasaustyöt, ojankaivu, louhintatyöt, räjäytystyöt jne. – maanperän rakentaminen kaivostoimintaa varten: — – irtomaan poisto ja muut kaivosten ja kaivosalueiden perustyöt ja esirakentaminen Tälle nelinumerotasolle kuuluu myös: – rakennusalueen salaojitustyöt – maa- tai metsätalousmaan ojitus || 45110000

|| || 45.12 || Koeporaus || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – koeporaus, koekairaus ja näytteenotto rakennus-, geofysikaalisiin, geologisiin tai vastaaviin tarkoituksiin Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – öljy- tai kaasulähteiden poraus, vrt. 11.20 – vesikaivon poraus, vrt. 45.25 – kuilun syvennys, vrt. 45.25 – öljy- ja kaasukenttien tutkimus, geofysikaalinen, geologinen ja seisminen tutkimus, vrt. 74.20 || 45120000

|| 45.2 || || Rakennusten tai niiden osien rakentaminen; maa- ja vesirakentaminen || || 45200000

|| || 45.21 || Yleiset talonrakennustyöt sekä maa- ja vesirakennustyöt || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – kaikenlaisten rakennusten rakentaminen; maa- ja vesirakennustyöt – siltojen, myös eritasoteiden, maasiltojen, tunneleiden ja metrotunneleiden rakentaminen – putkijohtojen, tietoliikennekaapelien ja voimalinjojen kaukoverkostojen rakentaminen – putkijohtojen, tietoliikennekaapelien ja voimalinjojen kunnallisverkostojen rakentaminen – tähän liittyvät asennustyöt – tehdasvalmisteisten rakennusten kokoaminen ja pystyttäminen rakennuspaikalla Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – öljyn ja kaasun tuotantoon liittyvät palvelut, vrt. 11.20 – itsevalmistetuista, muista kuin betonisista osista koostuvien kokonaisten valmiiden rakenteiden pystyttäminen, vrt. 20, 26, 28 – urheilukenttien, uima-altaiden, urheilusalien, tenniskenttien, golfratojen ja muiden urheilualueiden rakentaminen lukuun ottamatta rakennusten pystyttämistä, vrt. 45.23 – rakennusasennus, vrt. 45.3 – rakennusten viimeistely, vrt. 45.4 – arkkitehti- ja insinööripalvelut, vrt. 74.20 – rakentamisen projektinhallinta, vrt. 74.20 || 45210000 Paitsi: -45213316 45220000 45231000 45232000

|| || 45.22 || Kattorakenteiden pystyttäminen ja kattaminen || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – kattorakenteiden asennustyöt – katteiden asennustyöt – vesitiivistystyöt || 45261000

|| || 45.23 || Teiden, katujen, lentokenttien ja urheilualueiden rakentaminen || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: –teiden, katujen, muiden ajoneuvoille ja jalankulkijoille tarkoitettujen liikenneväylien rakentaminen – rautateiden rakentaminen – kiitoratojen rakentaminen – urheilukenttien, uima-altaiden, urheilusalien, tenniskenttien, golfratojen ja muiden urheilualueiden rakentaminen lukuun ottamatta rakennusten pystyttämistä – ajoratamerkintöjen maalaustyöt teillä ja paikoitusalueilla Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – alustavat maansiirtotyöt, vrt. 45.11 || 45212212 ja DA03 45230000 paitsi: -45231000 -45232000 -45234115

|| || 45.24 || Vesi-rakentaminen || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – Seuraavat rakennustyöt: — – vesiväylien, satamien ja jokien, huvivenesatamien, sulkujen jne. rakentaminen – patojen ja aallonmurtajien rakentaminen – ruoppaustyöt – vedenalaiset rakennustyöt || 45240000

|| || 45.25 || Muu rakentaminen || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – erilaisille rakenteille yhteiseen piirteeseen erikoistunut rakentaminen, joka edellyttää erityistaitoja tai ‑laitteita – perustuksien rakentaminen, mukaan lukien paalutustyöt – kaivojen poraus ja rakentaminen, kuilun syvennys – muiden kuin itsevalmistettujen teräsrunkorakenteiden pystyttäminen – teräksen taivuttaminen – muuraustyöt ja katukiveyksen laskeminen – rakennustelineiden ja työtasojen asentaminen ja purku, mukaan lukien telineiden ja tasojen vuokraus – savupiippujen ja teollisuusuunien pystytys Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – rakennustelineiden vuokraus ilman asennusta ja purkamista, vrt. 71.32 || 45250000 45262000

|| 45.3 || || Rakennusasennus || || 45300000

|| || 45.31 || Sähköjohtojen ja ‑laitteiden asennus || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: Seuraavien laitteistojen rakennusasennus tai niiden muu rakentaminen: – sähköjohdot ja ‑laitteet – tietoliikennejärjestelmät – sähkölämmitysjärjestelmät – taloantennit – palohälyttimet – varashälyttimet – hissit ja liukuportaat – ukkosenjohdattimet jne. || 45213316 45310000 Paitsi: -45316000

|| || 45.32 || Eristystyöt || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – lämpö-, ääni- tai tärinäeristeiden rakennusasennus tai niiden muu rakentaminen Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – vesitiivistystyöt, vrt. 45.22 || 45320000

|| || 45.33 || Putkityöt || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – Seuraavien laitteistojen rakennusasennus tai niiden muu rakentaminen: — – vesi- ja viemärilaitteet ja ‑kalusteet – kaasulaitteet – lämmitys-, tuuletus-, jäähdytys- tai ilmastointilaitteet ja ‑putket – palosammutusjärjestelmät Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – sähkölämmitysjärjestelmien asennus, vrt. 45.31 || 45330000

|| || 45.34 || Muu asentaminen || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – valaistus- ja merkinantolaitteistojen asennus teille, rautateille, lentokentille ja satamiin – muualla luokittelemattomien laitteiden ja laitteistojen rakennusasennus tai niiden muu rakentaminen || 45234115 45316000 45340000

|| 45.4 || || Rakennusten viimeistely || || 45400000

|| || 45.41 || Rappaus || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – rakennusten tai muiden rakenteiden sisä- tai ulkopintojen rappaustyöt laastilla tai stukilla sekä vastaavilla rappausaineilla || 45410000

|| || 45.42 || Rakennus-puusepän asennustyöt || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – muiden kuin itsevalmistettujen, puusta tai muista aineista valmistettujen ovien, ikkunoiden, oven- ja ikkunankarmien, sovitettujen keittiöiden, portaikkojen, myymäläkalusteiden ja vastaavien asennus – sisätilojen viimeistelytyöt kuten sisäkattojen päällystys, seinien panelointi, siirrettävien väliseinien asennus jne. Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – parketin ja muiden puisten lattiapäällysteiden asennus, vrt. 45.43 || 45420000

|| || 45.43 || Lattianpäällystys ja seinien verhoilu || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – rakennusten tai muiden rakenteiden päällystäminen tai laatoittaminen — – keraamisilla, betonisilla tai kivisillä seinä- tai lattiatiilillä tai ‑kivillä – parketilla tai muulla puisella lattiapäällysteellä taikka kokolattiamatoilla tai linoleumilla – myös kumisella tai muovisella lattiapäällysteellä – mosaiikkisilla, marmorisilla, graniittisilla tai liuskekivisillä seinä- tai lattiapäällysteillä – tapetilla || 45430000

|| || 45.44 || Maalaus ja lasitus || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – rakennusten sisä- ja ulkomaalaus – muiden rakenteiden ulkomaalaus – lasien, peilien jne. asennus Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – ikkunoiden asennus, vrt. 45.42 || 45440000

|| || 45.45 || Muu rakennusten viimeistely || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – yksityisten uima-altaiden rakentaminen – rakennusten ulkopintojen puhdistaminen höyryllä, hiekkapuhaltamalla ja vastaavalla tavalla – muut muualla luokittelemattomat rakennusten viimeistelytyöt Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – rakennusten ja muiden rakenteiden siivous, vrt. 74.70 || 45212212 ja DA04 45450000

|| 45.5 || || Rakennus- tai purkulaitteiden vuokraus käyttäjineen || || 45500000

|| || 45.50 || Rakennus- tai purkulaitteiden vuokraus käyttäjineen || Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – rakennus- tai purkukoneiden ja ‑laitteiden vuokraus ilman käyttäjää, vrt. 71.32 || 45500000

(1) Neuvoston asetus (ETY) N:o 3037/90, annettu 9 päivänä lokakuuta 1990, Euroopan yhteisön tilastollisesta toimialaluokituksesta (EYVL L 293, 24.10.1990, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (ETY) N:o 761/93 (EYVL L 83, 3.4.1993, s. 1).

LIITE II LUETTELO 40 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUSTA EU:n LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

1. Direktiivi 2009/33/EY[37].

LIITE III 4 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN HANKINTAYKSIKKÖJEN HARJOITTAMA TOIMINTA

Hankintayksikköjen tekemiä käyttöoikeussopimuksia koskevia tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan seuraaviin toimintoihin:

1. Kaasun ja lämmön osalta:

a)      sellaisten kiinteiden verkkojen antaminen saataville tai ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle kaasun tai lämmön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja;

b)      kaasun tai lämmön toimittaminen näihin verkkoihin.

Direktiivin 4 artiklan 1 kohdan 2 ja 3 alakohdassa tarkoitetun hankintayksikön suorittamaa kaasun tai lämmön toimittamista julkisen palvelun verkkoihin ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna toimintana, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

c)      kyseisen yksikön suorittama kaasun tai lämmön tuottaminen on välttämätön seuraus muusta kuin tässä kohdassa tai tämän liitteen 2–4 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta;

d)      yleiseen verkkoon toimittamisen yksinomaisena tavoitteena on tällaisen tuotannon hyödyntäminen taloudellisesti ja tämän toiminnan osuus on enintään 20 prosenttia yksikön liikevaihdosta laskettuna viimeksi kuluneiden kolmen vuoden keskimääräisen liikevaihdon perusteella, kuluva vuosi mukaan luettuna.

2. Sähkön osalta:

a)      sellaisten kiinteiden verkkojen antaminen saataville tai ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle sähkön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja;

b)      sähkön toimittaminen näihin verkkoihin.

Tätä direktiiviä sovellettaessa sähkön toimittamiseen sisältyy sähkön tuotanto ja tukkumyynti.

Direktiivin 4 artiklan 1 kohdan 2 ja 3 alakohdassa tarkoitetun hankintayksikön suorittamaa sähkön toimittamista julkisen palvelun verkkoihin ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna toimintana, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)      kyseinen yksikkö tuottaa sähköä, koska sen kulutus on välttämätöntä muun kuin tässä kohdassa tai tämän liitteen 1, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun toiminnan harjoittamista varten;

b)      toimittaminen yleiseen verkkoon riippuu ainoastaan yksikön omasta kulutuksesta eikä se ole ylittänyt 30:tä prosenttia yksikön energian kokonaistuotannosta laskettuna viimeksi kuluneiden kolmen vuoden keskimääräisen tuotannon perusteella, kuluva vuosi mukaan luettuna.

3. Veden osalta:

a)      sellaisten kiinteiden verkkojen antaminen saataville tai ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle juomaveden tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja;

b)      juomaveden toimittaminen näihin verkkoihin.

Tätä direktiiviä sovelletaan myös käyttöoikeussopimuksiin, jotka edellä tarkoitettua toimintaa harjoittavat yksiköt tekevät tai järjestävät ja jotka liittyvät johonkin seuraavista:

a)      vesirakennushankkeet, maan kastelu tai kuivatus, jos juomavedeksi hankittavan veden osuus on yli 20 prosenttia näissä hankkeissa tai kastelu- tai kuivatusjärjestelmissä saataville annettavan veden koko määrästä, tai

b)      jäteveden poisto tai käsittely.

Direktiivin 4 artiklan 1 kohdan 1 ja 2 alakohdassa tarkoitetun hankintayksikön suorittamaa juomaveden toimittamista julkisen palvelun verkkoihin ei pidetä 1 alakohdassa tarkoitettuna toimintana, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)      kyseinen yksikkö tuottaa juomavettä, koska sen kulutus on välttämätöntä muun kuin tämän liitteen 1–4 kohdassa tarkoitetun toiminnan harjoittamista varten;

b)      toimittaminen yleiseen verkkoon riippuu ainoastaan yksikön omasta kulutuksesta eikä ole ylittänyt 30:tä prosenttia yksikön juomaveden kokonaistuotannosta laskettuna viimeksi kuluneiden kolmen vuoden keskimääräisen tuotannon perusteella, kuluva vuosi mukaan luettuna.

4. Toiminnot, jotka liittyvät sellaisten verkkojen antamiseen saataville tai ylläpitoon, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle kuljetuspalveluja rautateitse, automatisoiduin järjestelmin, raitioteitse, johdinautoilla, linja-autoilla tai kaapeliradoilla.

Kuljetuspalvelujen verkosta katsotaan olevan kyse, kun palvelua tarjotaan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen asettamin edellytyksin, jotka voivat koskea liikennöitäviä linjoja, käytettävissä olevaa kuljetuskapasiteettia tai vuorotiheyttä.

5. Toiminnot, jotka liittyvät maantieteellisen alueen hyödyntämiseen lentoasemien, meri- tai sisävesisatamien tai terminaalipalvelujen saattamiseksi lento-, meri- tai sisävesiliikenteen harjoittajien käyttöön.

6. Toiminnot, joiden tarkoituksena on tarjota

a)      postipalveluja; c kohdassa vahvistetuin edellytyksin,

b)      muita kuin postipalveluja edellyttäen, että palvelut tarjoaa yksikkö, joka tarjoaa myös 2 alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja postipalveluja ja että [direktiivin 2004/17/EY korvaavan] direktiivin 27 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty 2 alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen palvelujen osalta.

Tässä direktiivissä tarkoitetaan, rajoittamatta kuitenkaan direktiivin 97/67/EY soveltamista,

’postilähetyksellä’ kuljetettavaa valmista lähetystä, joka on osoitettu jollekin vastaanottajalle, lähetyksen painosta riippumatta. Nämä lähetykset voivat kirjelähetysten lisäksi olla esimerkiksi kirjoja, luetteloita, sanomalehtiä ja aikakausjulkaisuja sekä postipaketteja, jotka sisältävät tavaraa, jolla on tai ei ole kaupallista arvoa, lähetyksen painosta riippumatta;

a)      ’postipalveluilla’ palveluja, joihin kuuluvat postilähetysten keräily, lajittelu, kuljetus ja jakelu. Nämä palvelut käsittävät direktiivin 97/67/EY mukaisesti perustetun yleispalvelun piiriin kuuluvat ja kuulumattomat palvelut;

b)      ’muilla palveluilla kuin postipalveluilla’ palveluja, jotka tarjotaan seuraavilla aloilla:

1)      kuriiripalvelujen hallintopalvelut (ennen lähetystä ja sen jälkeen suoritettavat palvelut, mukaan lukien postituksen hoitopalvelut),

2)      kokonaan sähköisesti toteutettavat lisäarvopalvelut (mukaan lukien koodattujen asiakirjojen varmistettu tiedonsiirto sähköisesti, osoitteiden hallinnointipalvelut ja rekisteröidyn sähköpostin siirto),

3)      muihin kuin a alakohdassa tarkoitettuihin postilähetyksiin liittyvät palvelut kuten suoramainonta, jota ei ole osoitettu nimenomaisesti kenellekään,

4)      CPV-viitenumeroissa 66100000-1 – 66720000-3 ja 8 artiklan 5 kohdan d alakohdassa määritellyt finanssipalvelut, mukaan lukien erityisesti postiosoitukset ja postisiirrot,

5)      postimerkkien keräämiseen liittyvät palvelut,

6)      logistiikkapalvelut (palvelut, joissa yhdistyvät fyysinen jakelu ja/tai varastointi sekä muut postin ulkopuoliset toiminnot),

7. Toiminnot, jotka liittyvät maantieteellisen alueen hyödyntämiseen

a)      öljyn tai kaasun talteenottoa varten,

b)      hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsintää tai talteenottoa varten.

LIITE IV KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVIIN ILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

1. Hankintaviranomaisen tai -yksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite. Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot.

2. Hankintaviranomaisen tai -yksikön tyyppi ja pääasiallinen toiminta-ala.

3. Jos hakemuksiin on määrä sisällyttää tarjouksia, sähköposti- tai internetosoite, josta eritelmät ja niitä täydentävät asiakirjat ovat vapaasti, suoraan, kokonaan ja maksutta kaikkien saatavilla.

4. Hankinnan kuvaus: rakennusurakan luonne ja laajuus, tavarantoimitusten luonne ja määrä tai arvo, palveluiden luonne ja laajuus; jos käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, nämä tiedot on esitettävä kustakin osasta. Tapauksen mukaan mahdollisten vaihtoehtojen kuvaus.

5. CPV-nimikkeistön viitenumero(t). Jos käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, nämä tiedot on esitettävä kustakin osasta.

6. Kun kyseessä ovat käyttöoikeusurakat, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen suorituspaikka, ja kun kyseessä ovat palveluita koskevat käyttöoikeussopimukset, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen suorituspaikka; jos käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, nämä tiedot on esitettävä kustakin osasta.

7. Käyttöoikeussopimuksen tai -sopimusten arvioitu kokonaisarvo; jos käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, nämä tiedot on esitettävä kustakin osasta yhdessä käyttöoikeussopimuksen ennakoidun kokonaisarvon yksityiskohtaisen laskentamenetelmän kanssa 6 artiklan mukaisesti.

8. Jos käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, maininta siitä, voiko tarjouksen tehdä yhdestä, useammasta tai kaikista osista; maininta siitä, onko osien, jotka voidaan myöntää yhdelle tarjoajalle, määrää mahdollisesti rajoitettu.

9. Tavaroiden toimituksen, rakennusurakoiden toteutuksen tai palvelujen tarjoamisen määräaika ja, sikäli kuin mahdollista, käyttöoikeussopimuksen kesto.

10. Osallistumisedellytykset, mukaan lukien seuraavat tiedot:

a)       tapauksen mukaan maininta siitä, onko käyttöoikeussopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen varattu suojatyöohjelmien yhteyteen,

b)      tapauksen mukaan maininta siitä, onko palvelun suorittaminen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla varattu tietylle ammattikunnalle; viittaus kyseiseen lakiin, asetukseen tai hallinnolliseen määräykseen,

c)       luettelo ja lyhyt kuvaus valintaperusteista; mahdollisesti vaadittava(t) suorituskyvyn vähimmäistaso(t); maininta vaadituista tiedoista (omat lausunnot, asiakirjat).

11. Kuvaus käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskevasta menettelystä ja jos menettely toteutetaan vaiheittain, niiden ehdokkaiden lukumäärä, jotka otetaan mukaan kuhunkin vaiheeseen tai joita pyydetään esittämään tarjous, sekä kyseisten ehdokkaiden valinnassa sovellettavat puolueettomat perusteet.

a)      Määräaika ehdokkuushakemusten esittämiselle

b)      Osoite, johon ne on toimitettava

c)      Kieli tai kielet, joilla ne on laadittava

12. Käyttöoikeussopimuksen tekoperusteet

13. Päivä, jona ilmoitus on lähetetty

14. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja faksinumero sekä sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voi saada.

15. Käyttöoikeussopimuksen täytäntöönpanolle asetetut mahdolliset erityiset edellytykset.

16. Osoite, johon ehdokkuushakemukset tai tarjoukset on toimitettava.

17. Jos kyse on yksivaiheisista menettelyistä:

a)      määräaika tarjousten vastaanottamiselle, jos se eroaa ehdokkuushakemuksien jättämisen määräajasta,

b)      aika, joka tarjoajan on pidettävä tarjouksensa voimassa,

c)      tarjousten avaustilaisuuden päivä, kellonaika ja osoite,

d)      henkilöt, jotka saavat olla läsnä tarjousten avaustilaisuudessa.

18. Tarvittaessa tiedot vaatimuksista ja edellytyksistä, jotka koskevat sähköisten viestintävälineiden käyttöä.

19. Tieto siitä, liittyykö käyttöoikeussopimus Euroopan unionin varoilla rahoitettuun hankkeeseen ja/tai ohjelmaan.

LIITE V KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVIIN JÄLKI-ILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

I             27 ARTIKLAN 1 KOHDAN MUKAISESTI JULKAISTAVIIN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVIIN JÄLKI-ILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

1. Hankintaviranomaisen tai -yksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite. Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot.

2. Hankintaviranomaisen tai -yksikön tyyppi ja pääasiallinen toiminta-ala.

3. CPV-nimikkeistön viitenumero(t).

4. Kun kyseessä ovat käyttöoikeusurakat, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen suorituspaikka, ja kun kyseessä ovat palveluita koskevat käyttöoikeussopimukset, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen suorituspaikka;

5. Hankinnan kuvaus: rakennusurakan luonne ja laajuus, tavaratoimitusten luonne ja määrä tai arvo, palveluiden luonne ja laajuus. Jos käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, nämä tiedot on esitettävä kustakin osasta. Tapauksen mukaan mahdollisten vaihtoehtojen kuvaus.

6. Käyttöoikeussopimuksen tekemisessä käytetty menettely, ja jos käyttöoikeussopimus on tehty ilman ennalta julkaistua ilmoitusta, perustelut

7. Direktiivin 39 artiklassa tarkoitetut käyttöoikeussopimuksen tai -sopimusten tekoperusteet.

8. Päivä, jona käyttöoikeussopimuksen tai -sopimusten tekemistä koskeva päätös on tehty.

9. Kutakin sopimusta tehtäessä vastaanotettujen tarjousten määrä, myös seuraavat tiedot:

a)      kuinka monta tarjousta saatiin talouden toimijoilta, jotka ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä,

b)      ulkomailta vastaanotettujen tarjousten lukumäärä,

c)      sähköisesti vastaanotettujen tarjousten lukumäärä.

10. Kunkin tehdyn sopimuksen osalta kunkin valitun tarjoajan nimi, osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite, mukaan lukien seuraavat:

a)      tieto siitä, kuuluuko valittu tarjoaja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin,

b)      tieto siitä, tehtiinkö käyttöoikeussopimus yritysryhmittymän kanssa.

11. Tehdyn käyttöoikeussopimuksen arvo ja tärkeimmät rahoitusehdot, mukaan lukien maksut ja hinnat.

12. Kunkin tehdyn käyttöoikeussopimuksen osalta todennäköisesti alihankintana kolmansille osapuolille annettava sopimuksen arvo ja sopimusosuus.

13. Tieto siitä, liittyykö käyttöoikeussopimus Euroopan unionin varoilla rahoitettuun hankkeeseen ja/tai ohjelmaan.

14. Valvontaelimen, muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja faksinumero sekä sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voi saada.

15. Ilmoituksen kohteena olevan yhden tai useamman käyttöoikeussopimuksen kannalta merkityksellisten, Euroopan unionin virallisessa lehdessä aiemmin esitettyjen julkaisujen päivämäärät ja viitteet.

16. Päivä, jona ilmoitus on lähetetty.

17. Käyttöoikeussopimuksen ennakoidun kokonaisarvon yksityiskohtainen laskentamenetelmä 6 artiklan mukaisesti.

18. Mahdolliset muut tiedot.

II           27 ARTIKLAN 2 KOHDAN MUKAISESTI JULKAISTAVIIN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVIIN JÄLKI-ILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

1. Hankintaviranomaisen tai -yksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite. Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot.

2. Hankinnan kuvaus: rakennusurakan luonne ja laajuus, tavarantoimitusten luonne ja määrä tai arvo, palveluiden luonne ja laajuus; jos käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, nämä tiedot on esitettävä kustakin osasta. Tapauksen mukaan mahdollisten vaihtoehtojen kuvaus.

3. CPV-nimikkeistön viitenumero(t).

4. Hankintaviranomaisen tai -yksikön tyyppi ja pääasiallinen toiminta-ala.

5. Päivä, jona käyttöoikeussopimuksen tai -sopimusten tekemistä koskeva päätös on tehty.

6. Kunkin tehdyn käyttöoikeussopimuksen osalta niiden talouden toimijoiden nimi, osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite, joiden kanssa käyttöoikeussopimus on tehty.

7. Tehdyn sopimuksen arvo ja tärkeimmät rahoitusehdot, mukaan lukien maksut ja hinnat.

8. Käyttöoikeussopimuksen ennakoidun kokonaisarvon yksityiskohtainen laskentamenetelmä 6 artiklan mukaisesti.

LIITE VI SOSIAALIPALVELUISTA JA MUISTA ERITYISISTÄ PALVELUISTA TEHTYJÄ KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVIIN JÄLKI-ILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT (27 ARTIKLAN 1 KOHTA)

1. Hankintaviranomaisen tai -yksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite. Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot.

2. Hankintaviranomaisen tai -yksikön tyyppi ja pääasiallinen toiminta-ala.

3. CPV-nimikkeistön viitenumero(t); jos käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, nämä tiedot on esitettävä kustakin osasta.

4. Lyhyt kuvaus palvelujen ja tapauksen mukaan rakennustöiden ja tavaroiden luonteesta ja määrästä.

5. Vastaanotettujen tarjousten lukumäärä.

6. Tehdyn sopimuksen arvo ja tärkeimmät rahoitusehdot, mukaan lukien maksut ja hinnat.

7. Valitun talouden toimijan tai valittujen talouden toimijoiden nimi, osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite.

8. Mahdolliset muut tiedot.

LIITE VII KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISTA SEN VOIMASSAOLOAIKANA 42 ARTIKLAN MUKAISESTI KOSKEVIIN ILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

1. Hankintaviranomaisen tai -yksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite. Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot.

2. CPV-nimikkeistön viitenumero(t);

3. Kun kyseessä ovat julkiset käyttöoikeusurakat tai käyttöoikeusurakat, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen suorituspaikka, ja kun kyseessä ovat palveluita koskevat käyttöoikeussopimukset, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen suorituspaikka;

4. Kuvaus käyttöoikeussopimuksesta ennen muutosta ja sen jälkeen: rakennusurakan luonne ja laajuus, tavarantoimitusten luonne ja määrä tai arvo, palveluiden luonne ja laajuus.

5. Soveltuvissa tapauksissa käyttöoikeussopimuksen rahoitusehtojen muutos, mukaan lukien muutoksesta aiheutuva hintojen tai maksujen nousu.

6. Kuvaus olosuhteista, joiden vuoksi muutos on tarpeen tehdä.

7. Päivä, jona käyttöoikeussopimusta koskeva päätös on tehty.

8. Mahdollisen yhden tai useamman uuden talouden toimijan nimi, osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite.

9. Tieto siitä, liittyykö käyttöoikeussopimus Euroopan unionin varoilla rahoitettuun hankkeeseen ja/tai ohjelmaan.

10. Valvontaelimen, muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelinnumero, faksinumero ja sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voi saada.

11. Ilmoituksen kohteena olevan yhden tai useamman sopimuksen kannalta merkityksellisten, Euroopan unionin virallisessa lehdessä aiemmin esitettyjen julkaisujen päivämäärät ja viitteet.

12. Päivä, jona ilmoitus on lähetetty.

13. Mahdolliset muut tiedot.

LIITE VIII TIETTYJEN TEKNISTEN ERITELMIEN MÄÄRITELMÄT

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1.           ’teknisellä eritelmällä’ yhtä seuraavista:

a)      julkista käyttöoikeusurakkaa tai käyttöoikeusurakkaa koskevien sopimusten osalta kaikkia teknisiä määräyksiä, jotka sisältyvät erityisesti käyttöoikeussopimukseen liittyviin hankinta-asiakirjoihin ja joissa määritellään materiaalilta, tuotteelta tai hankinnalta vaadittavat ominaisuudet, jotta kyseinen materiaali, tuote tai hankinta täyttää hankintaviranomaisen tai -yksikön tarkoittaman käytön vaatimukset. Näihin ominaisuuksiin on sisällyttävä ympäristö- ja ilmastomyötäisyyden taso, kaikki vaatimukset täyttävä suunnittelu (mukaan luettuna vammaiskäyttö), vaatimustenmukaisuuden arviointi, suorituskyky, turvallisuus tai mitat, mukaan lukien menettelyt, jotka koskevat laadunvarmistusta, termistöä, tunnuksia, testausta ja testausmenetelmiä, pakkausta, merkitsemistä, etiketöintiä ja käyttöohjeita sekä tuotantoprosesseja ja -menetelmiä kaikissa rakennustyön elinkaaren vaiheissa; näiden ominaisuuksien on sisällettävä myös säännöt, jotka liittyvät suunnitteluun ja kustannuslaskentaan, testaukseen ja tarkastukseen, sekä työn hyväksymisehdot, rakennusmenetelmät ja -tekniikat sekä kaikki muut tekniset edellytykset, jotka hankintaviranomaisen tai -yksikön on mahdollista määrätä yleisen tai erityisen sääntelyn puitteissa ja jotka liittyvät valmiiseen työhön ja materiaaleihin tai näiden osiin;

b)      palveluita koskevien käyttöoikeussopimusten osalta palvelulta edellytetyt ominaisuudet määrittelevässä asiakirjassa olevaa eritelmää. Näihin ominaisuuksiin kuuluvat laadun taso, ympäristö- ja ilmastomyötäisyyden taso, kaikki vaatimukset täyttävä suunnittelu (mukaan luettuna vammaiskäyttö), vaatimustenmukaisuuden arviointi, suorituskyky, tuotteen käyttö, turvallisuus tai mitat, mukaan lukien tuotteeseen kohdistuvat vaatimukset myyntinimityksen, termistön, tunnusten, testauksen ja testausmenetelmien, pakkauksen, merkitsemisen, etiketöinnin, käyttöohjeiden sekä tuotantoprosessien ja -menetelmien osalta kaikissa tavara- tai palveluhankinnan elinkaaren vaiheissa sekä vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmät;

2.           ’standardilla’ tunnustetun standardointielimen toistuvaan tai jatkuvaan käyttöön hyväksymää teknistä eritelmää, jonka noudattaminen ei ole pakollista ja joka kuuluu yhteen seuraavista luokista:

a)      kansainvälinen standardi: kansainvälisen standardointijärjestön hyväksymä standardi, joka on yleisesti saatavilla,

b)      eurooppalainen standardi: eurooppalaisen standardointijärjestön hyväksymä standardi, joka on yleisesti saatavilla,

c)      kansallinen standardi: kansallisen standardointijärjestön hyväksymä standardi, joka on yleisesti saatavilla;

3.           ’eurooppalaisella teknisellä hyväksynnällä’ rakennustuotteelle annettua myönteistä teknistä arviointia tiettyyn tarkoitukseen tarkoitetun rakennustuotteen sopivuudesta tarkoitettuun käyttöön; hyväksyntä perustuu niiden rakennuskohdetta koskevien olennaisten vaatimusten täyttymiseen, joiden pohjalta tuotteelle ominaiset ominaisuudet on määrätty, sekä käyttöolosuhteiden määrittelyyn. Eurooppalaisen teknisen hyväksynnän myöntää jäsenvaltion nimeämä hyväksyntälaitos;

4.           ’yhteisillä teknisillä eritelmillä’ Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuja, jäsenvaltioiden kesken sovittua menettelyä noudattaen laadittuja teknisiä eritelmiä;

5.           ’teknisellä viitteellä’ mitä tahansa muuta eurooppalaisen standardointielimen markkinoiden tarpeet huomioon ottavien menettelyjen mukaisesti laatimaa teknistä määrittelyä kuin eurooppalaista standardia.

LIITE IX JULKAISEMISTA KOSKEVAT TIEDOT

1. Ilmoitusten julkaiseminen

Hankintaviranomaisten tai -yksiköiden on lähetettävä 26 ja 27 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset Euroopan unionin julkaisutoimistoon, ja ilmoitukset julkaistaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

Euroopan unionin julkaisutoimisto julkaisee 26 ja 27 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset.

Euroopan unionin julkaisutoimisto lähettää hankintaviranomaiselle tai -yksikölle 28 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun julkaisemista koskevan vahvistuksen.

2. Täydentävien tai lisätietojen julkaiseminen

Hankintaviranomaisten ja -yksiköiden on julkaistava eritelmät ja täydentävät asiakirjat kokonaisuudessaan internetissä.

3. Lähetysmuodot ja menettelytavat, kun ilmoitukset lähetetään sähköisesti

Ilmoitusten sähköisessä lähettämisessä sovellettavat komission vahvistamat lähetysmuodot ja menettelytavat ovat saatavilla internetosoitteessa ’http://simap.europa.eu’.

LIITE X 17 ARTIKLASSA TARKOITETUT PALVELUT

CPV-koodi || Kuvaus

7511000-4 ja 85000000-9–85323000-9 (paitsi 85321000-5 ja 85322000-2) || Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut

75121000-0, 75122000-7, 75124000-1 || Koulutuksen, terveydenhuollon ja kulttuurin hallintopalvelut

75300000-9 || Pakolliset sosiaalivakuutuspalvelut

75310000-2, 75311000-9, 75312000-6, 75313000-3, 75313100-4, 75314000-0, 75320000-5, 75330000-8, 75340000-1 || Sosiaalietuuspalvelut

98000000-3 || Muut yhteiskuntaan liittyvät, sosiaaliset ja henkilökohtaiset palvelut

98120000-0 || Ammattiyhdistysten tarjoamat palvelut

98131000-0 || Uskontoon liittyvät palvelut

LIITE XI LUETTELO 4 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUSTA EUROOPAN UNIONIN LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Jos oikeudet on myönnetty riittävän julkisuuden varmistavassa menettelyssä, jossa oikeuksien myöntäminen perustui puolueettomiin perusteisiin, ne eivät muodosta tässä direktiivissä tarkoitettuja erityis- tai yksinoikeuksia. Seuraavassa luetellaan riittävän avoimuuden ennakolta varmistavat menettelyt sellaisten muihin Euroopan unionin säädöksiin perustuvien lupien myöntämiseksi, jotka eivät muodosta tässä direktiivissä tarkoitettuja ”erityis- tai yksinoikeuksia”:

a)           Maakaasulaitosten hoitamiseen tarkoitettujen lupien myöntäminen direktiivin 98/30/EY 4 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

b)           Direktiivin 96/92/EY säännösten mukaiset uusien sähköntuotantolaitosten rakennusluvat tai rakentamista koskevat tarjouspyynnöt.

c)           Postipalveluun, jota ei ole varattu eikä saa varata, liittyvien lupien myöntäminen direktiivin 97/67/EY 9 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

d)           Hiilivetyjen hyödyntämistä sisältävään toimintaan liittyvien lupien myöntäminen direktiivissä 94/22/EY säädetyn menettelyn mukaisesti.

e)           Asetuksen (EY) N:o 1370/2007 mukaiset julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset, jotka on tehty tarjouskilpailussa noudatettavan menettelyn perusteella mainitun asetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

LIITE XII TARJOUSTEN JA HAKEMUSTEN SÄHKÖISIÄ VASTAANOTTOLAITTEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET

1. Tarjousten ja hakemusten sähköisillä vastaanottomenetelmillä on tarkoituksenmukaisia teknisiä keinoja ja menettelytapoja käyttäen varmistettava ainakin, että

a)       tarjousten ja hakemusten täsmällinen vastaanottopäivämäärä ja -aika ovat tarkasti määritettävissä;

b)      voidaan kohtuudella varmistaa, että näiden vaatimusten nojalla toimitettuihin tietoihin ei ole pääsyä ennen vahvistettuja määräaikoja;

c)       jos tätä pääsyn estämistä koskevaa kieltoa rikotaan, voidaan kohtuudella varmistaa, että rikkominen on selkeästi havaittavissa;

d)      ainoastaan valtuutetut henkilöt voivat vahvistaa tai muuttaa toimitettujen tietojen avaamista koskevia päivämääriä;

e)       valtuutetut henkilöt voivat ainoastaan samanaikaisesti toimimalla sallia pääsyn kaikkiin toimitettuihin tietoihin tai osaan niistä käyttöoikeussopimukseen liittyvän hankintamenettelyn eri vaiheissa;

f)       valtuutetut henkilöt voivat samanaikaisesti toimimalla sallia pääsyn toimitettuihin tietoihin vasta määrätyn päivämäärän jälkeen;

g)       näiden vaatimusten mukaisesti vastaanotettuihin ja avattuihin tietoihin on pääsy ainoastaan niihin perehtymiseen valtuutetuilla henkilöillä ja

h)       tarjousten todentamisen on tapahduttava tässä liitteessä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

LIITE XIII SOSIAALIPALVELUISTA JA MUISTA ERITYISISTÄ PALVELUISTA TEHTÄVIÄ KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVIIN ENNAKKOILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT (26 artiklan 3 kohta)

1. Hankintaviranomaisen tai -yksikön nimi, tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite. Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot.

2. Soveltuvissa tapauksissa sähköposti- tai internetosoite, josta eritelmät ja niitä täydentävät asiakirjat ovat saatavilla.

3. Hankintaviranomaisen tai -yksikön tyyppi ja pääasiallinen toiminta-ala.

4. CPV-nimikkeistön viitenumero(t); jos käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, nämä tiedot on esitettävä kustakin osasta.

5. Palveluita koskevien käyttöoikeussopimusten pääasiallisen suorituspaikan NUTS-koodi.

6. Palvelujen kuvaus ja mahdolliset ohessa hankittavat rakennustyöt ja tavarat

7. Käyttöoikeussopimuksen tai -sopimusten arvioitu kokonaisarvo; jos käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, nämä tiedot on esitettävä kustakin osasta.

8. Osallistumisedellytykset.

9. Soveltuvissa tapauksissa määräaika/-ajat yhteyden ottamiseksi hankintaviranomaiseen tai -yksikköön.

10. Soveltuvissa tapauksissa lyhyt kuvaus käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyn keskeisistä ominaisuuksista.

11. Mahdolliset muut tiedot.

[1]               KOM(2010) 608 lopullinen, 1.4 kohta, ehdotus nro 17.

[2]               EUVL C…, s. ...

[3]               EUVL C…, s. ...

[4]               KOM(2010) 2020 lopullinen, 3.3.2010.

[5]               EYVL L 204, 21.7.1998, s. 1.

[6]               EYVL L 27, 30.1.1997, s. 20.

[7]               EYVL L 15, 21.1.1998, s. 14.

[8]               EYVL L 164, 30.6.1994, s. 3.

[9]               EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1.

[10]             EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.

[11]             EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.

[12]             EYVL L 395, 30.12.1989, s. 33.

[13]             EYVL L 76, 23.3.1992, s. 14.

[14]             EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

[15]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[16]             EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1.

[17]             Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä 24 päivänä syyskuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus.

[18]             EUVL L 293, 31.10.2008, s. 3.

[19]             EUVL L 315, 3.12.2007.

[20]             EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/65/EY (EYVL L 283, 27.10.2001, s. 28).

[21]             EUVL L 217, 20.8.2009, s. 76.

[22]             EUVL L 217, 20.8.2009, s. 76.

[23]             EYVL L 340, 16.12.2002, s. 1.

[24]             EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12.

[25]             EUVL L 274, 20.10.2009, s. 36.

[26]             EUVL L 53, 26.2.2011, s. 66.

[27]             EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19.

[28]             EUVL L 395, 30.12. 1989, s. 33.

[29]             EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30.

[30]             EUVL L 300, 11.11.2008, s. 42.

[31]             EUVL L 192, 31.7.2003, s. 54.

[32]             EYVL C 316, 27.11.1995, s. 48.

[33]             EYVL L 164, 22.6.2002, s. 3.

[34]             EYVL L 166, 28.6.1991, s. 77.

[35]             EYVL L 185, 16.8.1971, s. 15.

[36]             Jos CPV:n ja NACE:n välillä esiintyy tulkintaeroja, sovelletaan CPV-nimikkeistöä.

[37]             EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5.