52011PC0530

PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA

Maustettujen viinituotteiden osalta on jo olemassa EU:n lähestymistapa. Sen olemassaolo on perusteltua tavaroiden vapaan liikkumisen helpottamiseksi sisämarkkinoilla ja niiden maantieteellisten merkintöjen suojaamiseksi, joiden ansiosta kuluttaja pysyy tunnistamaan erityistuotteet, joilla on maantieteelliseen alkuperään liittyviä ominaispiirteitä. Maustettuja viinituotteita koskeva oikeuskehys, jossa vahvistetaan tuotemääritelmät ja merkintöjä koskevat säännöt, vaikuttaa suoraan näiden tuotteiden tuottajiin ja vähemmässä määrin kuluttajiin merkintöjä koskevien sääntöjen kautta.

Tämä ehdotus korvaa komission ehdotuksen KOM(2007) 848, jonka komissio päätti peruuttaa vuoden 2011 työohjelmassaan (ks. KOM(2010) 623, 27.10.2010, liite IV, toimitettu muille toimielimille).

Ehdotuksella yksinkertaistetaan nykyisiä sääntöjä vähäisin muutoksin, joilla parannetaan sääntöjen luettavuutta ja selkeyttä. Ehdotuksessa varsinkin mukautetaan käytetyt määritelmät tekniikan kehitykseen ja saatetaan nykyiset maantieteellisiä merkintöjä koskevat säännöt vastaamaan teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehtyä sopimusta (TRIPS-sopimus). Yhtenä tavoitteena on myös yhdenmukaistaminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) kanssa. Ehdotuksella ei muuteta alan nykyisten sääntöjen soveltamisalaa eikä sillä ole merkittäviä vaikutuksia, koska se vastaa unionin jo sopimia mukautettuja velvollisuuksia. Tärkeimpiä eurooppalaisia tuottajia ja kansallisia organisaatioita kuultiin epävirallisesti eivätkä ne odottaneet merkittäviä vaikutuksia. Maustettujen viinituotteiden tuottajat kannattavat saman kehyksen ja vastaavanlaisten sääntöjen säilyttämistä ja näyttääkin siltä, että vain pienet tekniset mukautukset ovat tarpeen. Alan edustajat ovat toimittaneet nämä komission yksiköiden tietoon. Sen vuoksi pidemmälle menevää vaikutustenarviointia ei ole tehty.

ASETUKSEN YHDENMUKAISTAMINEN EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHDYN SOPIMUKSEN KANSSA

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 ja 291 artiklassa määritellään kaksi erityyppistä komission säädöstä:

SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaan lainsäätäjä voi siirtää komissiolle vallan antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä, soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia. Komission näin antamia säädöksiä kutsutaan perussopimuksen mukaisesti ”delegoiduiksi säädöksiksi” (290 artiklan 3 kohta).

SEUT-sopimuksen 291 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat toteuttaa kaikki tarvittavat kansallisen lainsäädäntönsä mukaiset toimenpiteet unionin oikeudellisesti velvoittavien säädösten täytäntöönpanemiseksi. Kyseisillä säädöksillä voidaan siirtää täytäntöönpanovalta komissiolle silloin kun ne edellyttävät yhdenmukaista täytäntöönpanoa. Komission näin antamia säädöksiä kutsutaan perussopimuksen mukaisesti täytäntöönpanosäädöksiksi (291 artiklan 4 kohta).

Tämän ehdotuksen päätavoitteena on yhdenmukaistaa maustettujen viinien, maustettujen viinipohjaisten juomien ja maustettujen viinistä valmistettujen juomasekoitusten määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä 10 päivänä kesäkuuta 1991 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1601/91 (EYVL L 149, 14.6.1991, s. 1) SEUT-sopimuksen mainittujen määräysten kanssa.

Tämän ehdotuksen mukaan maustettujen viinituotteiden määritelmää, kuvausta, esittelyä, merkintöjä ja maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevat tavoitteet ja periaatteet sekä muut keskeiset osat määrittää lainsäätäjä.

Komission olisi voitava vahvistaa delegoiduilla säädöksillä valmistusprosessit (3 artiklan 2 kohta), määritysmenetelmät (3 artiklan 3 kohta), määritelmiin tarvittavat muutokset, vaatimukset, rajoitukset, myyntinimitykset ja kuvaukset (9 artikla), maantieteellisiä merkintöjä koskevat tarvittavat säännöt (29 artikla) ja tietojenvaihtoa koskevat tarvittavat säännöt (33 artiklan 2 kohta).

Lisäksi lainsäätäjän olisi annettava komissiolle valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä perussopimuksen 291 artiklan 2 kohdan mukaisesti erityisesti kun ne koskevat maustettujen viinituotteiden maantieteellisiä merkintöjä (15 artiklan 3 kohta sekä 17, 25, 26, 27 ja 30 artikla), hallinnollisia ja fyysisiä tarkastuksia (32 artiklan 2 kohta) sekä tietojenvaihtoa (33 artikla) koskevien sääntöjen yhdenmukaista soveltamista.

SISÄLTÖMUUTOKSET

Muut päätavoitteet ovat seuraavat:

- Parantaa maustettuja viinituotteita koskevan unionin lainsäädännön sovellettavuutta, luettavuutta ja selkeyttä.

- Ottaa käyttöön hyvin määritelty maustettujen viinituotteiden laatupolitiikka, joka perustuu nykyisiin tuotemääritelmiin.

- Päivittää tietyt myyntinimitykset sillä perusteella, että on mahdollista korottaa niiden sisältämän viinin määrää suoran alkoholilisäyksen sijaan ja varmistaa, että tiedot ilmoitetaan kuluttajalle asianmukaisesti.

- Lisätä joustavuutta muuttamalla maustettujen viinituotteiden määritelmien ja kuvausten muuttamismenettelyä siten, että komissio voi muuttaa niitä delegoiduilla säädöksillä nykyisen Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätösmenettelyn sijasta.

- Mukauttaa unionin sääntöjä uusien teknisten vaatimusten mukaisesti.

- Mukauttaa unionin sääntöjä WTO:n vaatimusten, TRIPS-sopimus mukaan luettuna, mukaisesti.

- Määritellä uusien maantieteellisten merkintöjen hyväksymisperusteet.

ASETUSLUONNOKSEN RAKENNE

Maustettuja viinituotteita koskeva asetusluonnos koostuu neljästä luvusta ja kolmesta liitteestä.

I luvussa säädetään maustettujen viinituotteiden perusmääritelmästä ja luokittelusta.

II luvussa säädetään maustettujen viinituotteiden kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä.

Siinä viitataan liitteissä I ja II vahvistettuihin vaatimuksiin ja rajoituksiin ja annetaan komissiolle valta vahvistaa uusia sallittuja valmistusprosesseja. Maustettujen viinituotteiden määritysten osalta viitataan kansainvälisiin määritysmenetelmiin.

Lisäksi tässä luvussa vahvistetaan tuotteiden merkintöjä koskevat erityissäännöt.

Tuotteiden laadun osalta II luvussa otetaan käyttöön viittaamalla liitteisiin I ja II johdonmukainen järjestelmä, joka perustuu perinteisiin laatukäytäntöihin ja uuteen kehitykseen. Pyrkimyksenä on, että kuluttaja saa selkeää tietoa tuotteiden laadusta (myyntinimitykset), ja tuottaja velvoitetaan antamaan kaikki tarvittavat tiedot, jotta kuluttajaa ei johdettaisi harhaan.

III luvussa vahvistetaan Euroopan unionin kansainvälisten velvollisuuksien mukaiset maantieteellisiä merkintöjä koskevat säännöt.

Asetuksessa (ETY) N:o 1601/91 tätä nykyä luetellut maantieteelliset merkinnät siirretään rekisteriin, joka otetaan käyttöön tämän asetuksen 22 artiklan mukaisesti. III luvussa säädetään, että näitä merkintöjä koskevat tekniset asiakirjat on julkaistava kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta.

IV luvussa vahvistetaan yleiset säännökset sekä siirtymä- ja loppusäännökset.

Liite I sisältää maustettujen viinituotteiden tuotantoa koskevat tekniset määritelmät ja vaatimukset.

Liitteestä II puolestaan löytyvät myyntinimitykset ja niihin liittyvät maustettujen viinituotteiden kuvaukset.

Liite III sisältää vastaavuustaulukon.

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia unionin talousarvioon.

2011/0231 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen[1],

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[2],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä[3],

sekä katsovat seuraavaa:

1. Maustettujen viinien, maustettujen viinipohjaisten juomien ja maustettujen viinistä valmistettujen juomasekoitusten, jäljempänä ’maustettujen viinituotteiden’, alaa on onnistuneesti säännelty maustettujen viinien, maustettujen viinipohjaisten juomien ja maustettujen viinistä valmistettujen juomasekoitusten määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä 10 päivänä kesäkuuta 1991 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1601/91[4] ja tietyistä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 25 päivänä tammikuuta 1994 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 122/94[5]. Teknisten innovaatioiden, markkinakehityksen ja kuluttajien muuttuvien odotusten perusteella on kuitenkin tarpeen päivittää tiettyjen maustettujen viinituotteiden määritelmään, kuvaukseen, esittelyyn, merkintöihin ja maantieteellisten merkintöjen suojaan sovellettavat säännöt ottaen samalla huomioon perinteiset valmistusmenetelmät.

2. Lissabonin sopimuksen voimaantulon vuoksi tarvitaan lisämuutoksia asetuksen (ETY) N:o 1601/91 nojalla komissiolle annettujen valtuuksien yhdenmukaistamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 290 ja 291 artiklan kanssa. Muutosten laajuuden vuoksi on aiheellista kumota asetus (ETY) N:o 1601/91 ja korvata se uudella tekstillä. Asetuksella (EY) N:o 122/94 otettiin käyttöön aromiaineiden käyttöä ja alkoholin lisäämistä tiettyihin maustettuihin viinituotteisiin koskevat säännöt. Selkeyden vuoksi nämä säännöt olisi sisällytettävä tähän uuteen tekstiin.

3. Maustetut viinituotteet ovat tärkeitä unionin kuluttajille, tuottajille ja maatalousalalle. Maustettuihin viinituotteisiin sovellettavilla toimenpiteillä olisi pyrittävä parantamaan kuluttajansuojaa, estämään vilpilliset käytänteet ja edistämään markkinoiden avoimuutta ja tervettä kilpailua. Toimenpiteillä suojataan unionin maustettujen viinituotteiden maine, jonka ne ovat saavuttaneet sisämarkkinoilla ja maailmanmarkkinoilla ottamalla jatkossakin huomioon maustettujen viinituotteiden tuotannossa sovelletut perinteiset käytännöt ja lisääntynyt kuluttajansuojan ja tiedotuksen tarve. Myös tekniset innovaatiot olisi otettava huomioon tuotteissa silloin, kun niillä voidaan parantaa tuotteiden laatua, edellyttäen ettei tällä ole vaikutusta asianomaisten maustettujen viinituotteiden perinteisiin ominaispiirteisiin.

4. Maustettujen viinituotteiden tuotanto on tärkeä kanava unionin maataloustuotteille, mitä olisi korostettava sääntelyn puitteissa.

5. Kuluttajien edun huomioon ottamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava kaikkiin unionissa kaupan pidettäviin maustettuihin viinituotteisiin riippumatta siitä, onko ne tuotettu jäsenvaltioissa vai kolmansissa maissa. Unionin maustettujen viinituotteiden maineen säilyttämiseksi ja parantamiseksi maailmanmarkkinoilla tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä olisi sovellettava myös juomiin, joita tuotetaan unionissa vientiä varten.

6. Maustettuja viinituotteita koskevan lainsäädännön selkeyden ja avoimuuden varmistamiseksi on tarpeen määritellä selkeästi kyseisen lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvat tuotteet, maustettujen viinituotteiden tuotantoa, kuvaamista, esittelyä ja merkintöjä koskevat perusteet ja erityisesti myyntinimitys ja lähtöisyysmerkintä. Tällaisten sääntöjen ansiosta tuotantoketjun kaikki vaiheet ovat säänneltyjä ja varmistetaan kuluttajansuoja ja asianmukainen kuluttajien tiedonsaanti.

7. Maustettujen viinituotteiden määritelmien olisi edelleen oltava perinteisten laatukäytäntöjen mukaisia, mutta ne olisi päivitettävä ja niitä olisi parannettava teknisen kehityksen perusteella.

8. Maustettujen viinituotteiden tuotannossa olisi noudatettava tiettyjä sääntöjä ja rajoituksia, joilla varmistetaan, että laatua ja valmistusmenetelmiä koskevat kuluttajien odotukset täyttyvät. Valmistusmenetelmät olisi vakiinnutettava, ja komission olisi kansainvälisten vaatimusten täyttämiseksi otettava yleiseksi perustaksi Kansainvälisen viinijärjestön (OIV) suosittelemat ja julkaisemat viininvalmistusmenetelmät.

9. Maustettuihin viinituotteisiin olisi sovellettava elintarvikelisäaineista 16 päivänä joulukuuta 2008 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1333/2008[6] ja elintarvikkeissa käytettävistä aromeista ja tietyistä ainesosista, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, 16 päivänä joulukuuta 2008 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1334/2008[7].

10. Kuluttajien odotusten täyttämiseksi ja perinteisten laatukäytäntöjen noudattamiseksi maustettujen viinituotteiden valmistuksessa käytettävän etyylialkoholin olisi myös oltava peräisin yksinomaan maataloudesta. Näin myös varmistetaan markkinat maatalouden perustuotteille.

11. Maustettujen viinituotteiden alan tärkeyden ja monimutkaisuuden vuoksi on aiheellista vahvistaa maustettujen viinituotteiden kuvausta ja esittelyä koskevat erityistoimenpiteet, jotka täydentävät merkintöjä koskevaa unionin lainsäädäntöä. Erityistoimenpiteillä olisi pyrittävä myös estämään maustettujen viinituotteiden myyntinimitysten väärinkäyttö tuotteissa, jotka eivät täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia.

12. Perussopimuksen mukaisesti soveltaessaan laatupolitiikkaa ja maantieteellisellä merkinnällä varustettujen maustettujen viinituotteiden korkean laatutason mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava antaa tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä tiukempia sääntöjä, jotka koskevat niiden alueella tuotettujen maantieteellisellä merkinnällä varustettujen maustettujen viinituotteiden tuotantoa, kuvausta, esittelyä ja merkintöjä.

13. Koska maatalouden laatujärjestelmistä … annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o XXXX/20YY [KOM(2010) 733 lopullinen][8], maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (YMJ-asetus) … annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o XXXX/20YY [KOM(2010) 799 lopullinen][9] ja tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta 15 päivänä tammikuuta 2008 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 110/2008[10] ei sovelleta maustettuihin viinituotteisiin, olisi vahvistettava maustettujen viinituotteiden maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevat erityissäännöt. Maantieteellisiä merkintöjä olisi käytettävä osoittamaan, että maustettu viinituote on peräisin tietyltä maan alueelta tai tietyltä seudulta taikka paikkakunnalta tuolla alueella, jos maustetun viinituotteen tunnettu laatu, maine tai muu ominaisuus liittyy olennaisella tavalla sen maantieteelliseen alkuperään, ja näistä merkinnöistä olisi laadittava komission rekisteri.

14. Tässä asetuksessa olisi säädettävä menettelystä kolmansien maiden ja unionin maantieteellisten merkintöjen rekisteröimiseksi, noudattamiseksi, muuttamiseksi ja mahdolliseksi peruuttamiseksi.

15. Jäsenvaltioiden viranomaisten olisi varmistettava tämän asetuksen noudattaminen, ja niiden olisi vahvistettava järjestelyt, jotta komissio voi valvoa ja varmistaa noudattamisen.

16. Tämän asetuksen vaatimusten mukauttamiseksi maustettuja viinituotteita koskevaan tekniseen kehitykseen ja maantieteellisten merkintöjen suojan varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti tässä asetuksessa mainituissa kysymyksissä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla.

17. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

18. Jotta varmistetaan tämän asetuksen yhdenmukaiset täytäntöönpanoedellytykset ja vältetään kilpailun vääristyminen tai toimijoiden välinen syrjintä maustettujen viinituotteiden alalla, täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle perussopimuksen 291 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jollei erikseen toisin säädetä, komission olisi käytettävä tätä valtaa yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[11] säännösten mukaisesti.

19. Siirryttäessä asetuksessa (ETY) N:o 1601/91 säädettyjen sääntöjen soveltamisesta tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen soveltamiseen voi ilmetä vaikeuksia, joita ei käsitellä tässä asetuksessa. Tästä syystä komissiolle olisi siirrettävä toimivalta toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.

20. Jotta helpotetaan sujuvaa siirtymistä asetuksessa (ETY) N:o 1601/91 säädetyistä säännöistä tässä asetuksessa säädettyihin sääntöihin, tätä asetusta olisi sovellettava kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Olemassa olevien varastojen kaupan pitäminen olisi sallittava tämän asetuksen soveltamisen jälkeen varastojen loppumiseen saakka,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU SOVELTAMISALA SEKÄ MAUSTETTUJEN VIINITUOTTEIDEN MÄÄRITELMÄ JA LUOKAT

1 artiklaKohde ja soveltamisala

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan maustettujen viinituotteiden määritelmää, kuvausta, esittelyä, merkintöjä ja maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevat säännöt.

2. Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin Euroopan unionissa kaupan pidettäviin maustettuihin viinituotteisiin riippumatta siitä, onko ne tuotettu jäsenvaltioissa vai kolmansissa maissa, ja unionissa vientiin valmistettaviin maustettuihin viinituotteisiin.

2 artiklaMääritelmä

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1) ’maustetuilla viinituotteilla’ asetuksessa (EU) N:o [XXXX/20XX. KOM(2010) 799 lopullinen yhdenmukaistettu YMJ ] tarkoitetuista viinialan tuotteista saatuja tuotteita, jotka on maustettu. Ne luokitellaan seuraavasti:

a) maustetut viinit,

b) maustetut viinipohjaiset juomat,

c) maustetut viinistä valmistetut juomasekoitukset.

(2) ’Maustetulla viinillä’ tarkoitetaan juomaa,

a) joka on saatu yhdestä tai useammasta asetuksen (EU) N:o [XXXX/20XX..KOM(2010) 799 lopullinen, yhdenmukaistettu YMJ ] liitteessä III olevan IV osan 5 kohdassa ja liitteessä XII olevan II osan 1 ja 3–9 kohdassa määritellystä viinituotteesta lukuun ottamatta retsina-viiniä;

b) jossa a alakohdassa tarkoitettujen viinituotteiden osuus on vähintään 75 prosenttia kokonaistilavuudesta;

c) johon voi olla lisätty rypäleen puristemehua ja/tai käymistilassa olevaa rypäleen puristemehua;

d) jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 14,5 tilavuusprosenttia mutta alle 22 tilavuusprosenttia ja kokonaisalkoholipitoisuus vähintään 17,5 tilavuusprosenttia.

(3) ’Maustetulla viinipohjaisella juomalla’ tarkoitetaan juomaa,

a) joka on saatu yhdestä tai useammasta asetuksen (EU) N:o [XXXX/20XX..KOM(2010) 799 lopullinen, yhdenmukaistettu YMJ ] liitteessä XII olevan II osan 1, 2 ja 4–9 kohdassa määritellystä viinituotteesta lukuun ottamatta viinejä, jotka on valmistettu alkoholia lisäämällä, ja retsina-viiniä;

b) jossa a alakohdassa tarkoitettujen viinituotteiden osuus on vähintään 50 prosenttia kokonaistilavuudesta;

c) johon voi olla lisätty rypäleen puristemehua;

d) jonka alkoholipitoisuus on vähintään 4,5 tilavuusprosenttia mutta todellinen alkoholipitoisuus alle 14,5 tilavuusprosenttia.

(4) ’Maustetusta viinistä valmistetulla juomasekoituksella’ tarkoitetaan juomaa,

a) joka on saatu yhdestä tai useammasta asetuksen (EU) N:o [XXXX/20XX..KOM(2010) 799 lopullinen, yhdenmukaistettu YMJ ] liitteessä XII olevan II osan 1, 2 ja 4–11 kohdassa määritellystä rypäletuotteesta lukuun ottamatta viinejä, jotka on valmistettu alkoholia lisäämällä, ja retsina-viiniä;

b) jossa a alakohdassa tarkoitettujen rypäletuotteiden osuus on vähintään 50 prosenttia kokonaistilavuudesta;

d) johon ei ole lisätty alkoholia;

e) jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 1,2 tilavuusprosenttia mutta alle 10 tilavuusprosenttia.

II LUKU MAUSTETTUJEN VIINITUOTTEIDEN KUVAUS, ESITTELY JA MERKINNÄT

3 artikla Maustettujen viinituotteiden valmistusprosessit ja määritysmenetelmät

1. Maustetut viinituotteet on valmistettava liitteissä I ja II säädettyjen vaatimusten, rajoitusten ja kuvausten mukaisesti.

2. Kuluttajien odotusten huomioon ottamiseksi ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvalla alalla sovellettavien kansainvälisten vaatimusten täyttämiseksi komissio voi delegoiduilla säädöksillä vahvistaa maustettujen viinituotteiden valmistuksessa tarvittavia tuotteita koskevat käsittelyt.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja sallittuja käsittelyjä vahvistaessaan komissio ottaa perustaksi Kansainvälisen viinijärjestön (OIV) suosittelemat ja julkaisemat käsittelyt.

3. Maustettujen viinituotteiden koostumuksen määrittämiseksi käytettävät menetelmät ja säännöt, joiden perusteella voidaan todeta, onko tuotteita käsitelty sallittujen valmistusprosessien vastaisesti, ovat OIV:n suosittelemat ja julkaisemat määritysmenetelmät ja säännöt.

Jos OIV ei ole suositellut ja julkaissut mitään menetelmiä tai sääntöjä, komissio voi delegoiduilla säädöksillä vahvistaa vastaavat menetelmät ja säännöt.

Ennen menetelmien ja sääntöjen vahvistamista käytetään asianomaisen jäsenvaltion sallimia menetelmiä ja sääntöjä.

4 artikla Myyntinimitykset

1. Unionissa on käytettävä liitteessä II vahvistettuja maustettujen viinituotteiden myyntinimityksiä. Näitä nimityksiä voidaan käyttää ainoastaan sellaisten maustettujen viinituotteiden kaupan pitämisessä, jotka täyttävät mainitussa liitteessä säädetyt vaatimukset vastaavan myyntinimityksen osalta.

2. Useamman kuin yhden myyntinimityksen vaatimukset täyttävien maustettujen viinituotteiden osalta voidaan käyttää ainoastaan yhtä vastaavaa myyntinimitystä.

3. Alkoholijuomaa, joka ei täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, ei saa kuvata, esitellä eikä merkitä sellaisilla liitesanoilla tai sanonnoilla kuin ”kaltainen”, ”tyyppinen”, ”tyylinen”, ”tapaan valmistettu”, ”makuinen”, eikä millään muilla tässä asetuksessa vahvistettua myyntinimitystä vastaavilla ilmaisuilla.

4. Myyntinimitykseen voi lisätä tämän asetuksen mukaisesti suojatun maantieteellisen merkinnän tai sen voi korvata kyseisellä merkinnällä.

5. Liitteessä II lueteltuihin myyntinimityksiin ei saa lisätä viinituotteiden sallittuja alkuperänimityksiä tai maantieteellisiä merkintöjä.

5 artiklaMyyntinimityksiä täydentävät tiedot

1. Edellä 4 artiklassa tarkoitettuihin myyntinimityksiin voidaan myös lisätä seuraavat ilmaisut:

a) ”erittäin kuiva”, kun tuotteiden sokeripitoisuus on alle 30 grammaa litrassa ja kun maustettujen viinien luokan osalta kokonaisalkoholipitoisuus on vähintään 15 tilavuusprosenttia;

b) “kuiva”, kun tuotteiden sokeripitoisuus on alle 50 grammaa litrassa ja kun maustettujen viinien luokan osalta kokonaisalkoholipitoisuus on vähintään 16 tilavuusprosenttia;

c) ”puolikuiva”, kun tuotteiden sokeripitoisuus on 50–90 grammaa litrassa;

d) ”puolimakea”, kun tuotteiden sokeripitoisuus on 90–130 grammaa litrassa;

e) ”makea”, kun tuotteiden sokeripitoisuus on yli 130 grammaa litrassa.

Ensimmäisessä alakohdassa mainittu sokeripitoisuus ilmoitetaan inverttisokerina.

Ilmaisujen ”puolimakea” ja ”makea” sijasta sokeripitoisuus voidaan merkitä ilmoittamalla sokerimäärä grammoina inverttisokeria litrassa.

2. Kun maustettujen viinipohjaisten juomien myyntinimitykseen lisätään ilmaisu ”kuohuva”, on käytetyn kuohuviinin määrän oltava vähintään 95 prosenttia käytetyn viinin määrästä.

3. Edellä 4 artiklassa tarkoitettuihin myyntinimityksiin voidaan myös lisätä viittaus käytettyyn pääaromiaineeseen.

6 artiklaLähtöisyysmerkintä

Kun maustettujen viinituotteiden lähtöpaikka ilmoitetaan, on sen vastattava paikkaa, jossa maustettu viinituote valmistetaan. Lähtöpaikka on ilmoitettava maininnalla ”valmistettu (…)” tai samaa tarkoittavalla ilmaisulla, johon on lisätty vastaavan jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi.

Pääainesosan lähtöpaikkaa ei tarvitse ilmoittaa.

7 artiklaMaustettujen viinituotteiden esittelyssä ja merkinnöissä käytetty kieli

Tässä asetuksessa säädetyt myyntinimitykset ja täydentävät tiedot, jotka ilmaistaan sanoina, on merkittävä yhdellä tai useammalla unionin virallisella kielellä.

Tämän asetuksen mukaisesti suojatun maantieteellisen merkinnän nimi on kuitenkin merkittävä kielellä tai kielillä, joilla se on rekisteröity, vaikka maantieteellinen merkintä korvaisi myyntinimityksen 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Kun kyseessä ovat suojatut maantieteelliset merkinnät, joissa käytetään muuta kuin latinalaista aakkostoa, nimi voidaan merkitä myös yhdellä tai useammalla unionin virallisella kielellä.

8 artiklaJäsenvaltion päättämät tiukemmat säännöt

Soveltaessaan laatupolitiikkaa alueellaan tuotettuihin maustettuihin viinituotteisiin, joilla on tämän asetuksen mukaisesti suojattu maantieteellinen merkintä, tai uusien maantieteellisten merkintöjen perustamiseksi jäsenvaltiot voivat vahvistaa 3 artiklassa ja liitteissä I ja II tarkoitettuja tuotantoa ja kuvausta koskevia sääntöjä tiukempia sääntöjä, sikäli kun ne ovat yhteensopivia unionin lainsäädännön kanssa.

9 artiklaSiirretty säädösvalta

Alan erityispiirteiden ja uusien tuotteiden markkinoille tulon huomioon ottamiseksi komissio voi delegoiduilla säännöksillä päivittää seuraavat:

a) liitteessä I säädetyt määritelmät, vaatimukset ja rajoitukset,

b) liitteessä II säädetyt myyntinimitykset ja kuvaukset.

III LUKUMAANTIETEELLISET MERKINNÄT

10 artikla Määritelmä

Tässä luvussa ’maantieteellisellä merkinnällä’ tarkoitetaan alueen, tietyn paikan tai maan nimeä, jota käytetään kuvaamaan maustettua viinituotetta, jos kyseisen tuotteen laatu, maine tai muu ominaisuus liittyy olennaisella tavalla sen maantieteelliseen alkuperään.

11 artiklaSuojahakemusten sisältö

1. Hakemuksen, joilla haetaan nimelle suojaa maantieteellisenä merkintänä, on sisällettävä tekninen asiakirja, jossa on

a) suojattava nimi;

b) hakijan nimi ja osoite;

c) 2 kohdassa tarkoitettu eritelmä; ja

d) yhtenäinen asiakirja, jossa esitetään yhteenveto 2 kohdassa tarkoitetusta eritelmästä.

2. Voidakseen saada suojan maantieteellisenä merkintänä tuotteen on oltava eritelmän mukainen, ja eritelmään on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot:

a) suojattava nimi;

b) tuotteen kuvaus ja erityisesti sen tärkeimmät analyyttiset ominaisuudet sekä arviointi tai ilmoitus sen aistinvaraisista ominaisuuksista;

c) tarvittaessa erityiset valmistusprosessit ja -eritelmät sekä tuotteen valmistusta koskevat rajoitukset;

d) asianomaisen maantieteellisen alueen rajaus;

e) tiedot 10 artiklassa tarkoitetusta yhteydestä;

f) unionin tai kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut vaatimukset tai, jos jäsenvaltiot niin säätävät, suojattua maantieteellistä merkintää hallinnoivan organisaation vahvistamat vaatimukset, ottaen huomioon, että vaatimusten on oltava puolueettomia ja syrjimättömiä sekä unionin lainsäädännön mukaisia;

g) eritelmää koskevien säännösten noudattamisen tarkistamisesta huolehtivien viranomaisten tai laitosten nimet, osoitteet ja erityistehtävät.

12 artiklaSuojan hakeminen kolmannessa maassa sijaitsevalle maantieteelliselle alueelle

1. Jos suojahakemus koskee kolmannessa maassa sijaitsevaa maantieteellistä aluetta, sen on sisällettävä 11 artiklassa säädetyt tiedot sekä todiste siitä, että kyseinen nimitys on suojattu alkuperämaassaan.

2. Hakemus on toimitettava komissiolle siten, että hakija toimittaa sen suoraan tai kyseisen kolmannen maan viranomaisten välityksellä.

3. Suojahakemus on tehtävä jollakin unionin virallisista kielistä tai sen mukana on oltava virallinen käännös jollekin kyseisistä virallisista kielistä.

13 artiklaHakijat

1. Maantieteellisen merkinnän suojaa voivat hakea tuottajaryhmät tai poikkeustapauksissa yksittäiset tuottajat. Muut osapuolet, joita asia koskee, voivat olla osallisina hakemuksessa.

2. Tuottaja voi jättää hakemuksen ainoastaan tuottamansa maustetun viinituotteen suojaamiseksi.

3. Jos nimi tarkoittaa jotakin rajat ylittävää maantieteellistä aluetta, voidaan jättää yhteinen hakemus.

14 artiklaAlustava kansallinen menettely

1. Edellä 11 artiklan mukaisiin hakemuksiin, jotka koskevat maantieteellisen merkinnän suojaa unionista peräisin oleville maustetuille viinituotteille, sovelletaan tämän artiklan 2–7 kohdan mukaista alustavaa kansallista menettelyä.

2. Suojahakemus on jätettävä siinä jäsenvaltiossa, jonka alueelta maantieteellinen merkintä on peräisin.

3. Jäsenvaltion on tutkittava suojahakemus sen tarkistamiseksi, onko se tässä luvussa vahvistettujen edellytysten mukainen.

Jäsenvaltion on toteutettava kansallinen menettely hakemuksen julkaisemiseksi asianmukaisesti ja vahvistettava julkaisemista seuraava, vähintään kahden kuukauden pituinen ajanjakso, jonka aikana kaikki luonnolliset tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee ja jotka asuvat kyseisessä jäsenvaltiossa tai ovat sijoittautuneet kyseiseen jäsenvaltioon, voivat vastustaa ehdotettua suojaa toimittamalla jäsenvaltiolle asianmukaisesti perustellun lausuman.

4. Jos jäsenvaltio katsoo, ettei maantieteellinen merkintä ole asiaankuuluvien vaatimusten mukainen tai että se on yhteensopimaton unionin lainsäädännön kanssa yleisesti, sen on hylättävä hakemus.

5. Jos jäsenvaltio katsoo asiaankuuluvien vaatimusten täyttyvän,

a) sen on julkaistava yhtenäinen asiakirja ja eritelmä ainakin internetissä; ja

b) toimitettava komissiolle suojahakemus, joka sisältää seuraavat tiedot:

i) hakijan nimi ja osoite;

ii) edellä 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu eritelmä;

iii) edellä 11 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu yhtenäinen asiakirja;

iv) jäsenvaltion ilmoitus siitä, että se katsoo hakijan jättämän hakemuksen olevan vaadittujen edellytysten mukainen; ja

v) viittaus a alakohdassa tarkoitettuun julkaisemiseen.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava jollakin unionin virallisista kielistä tai niiden mukana on oltava virallinen käännös jollekin kyseisistä virallisista kielistä.

6. Jäsenvaltioiden on saatettava voimaan tämän artiklan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset viimeistään 1 päivänä joulukuuta 2012.

7. Jos jäsenvaltiolla ei ole maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä, se voi ainoastaan väliaikaisesti myöntää tämän luvun mukaisesti nimelle kansallisen tason suojan, joka tulee voimaan päivästä, jona hakemus jätetään komissiolle. Väliaikainen kansallinen suoja lakkaa sinä päivänä, jona tehdään päätös tämän luvun mukaisesta rekisteröinnistä tai hakemuksen hylkäämisestä.

15 artiklaKomission suorittama hakemuksen tutkiminen

1. Komissio julkaisee maantieteellisen merkinnän suojahakemuksen viimeisen jättöpäivän.

2. Komissio tutkii, ovatko 14 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut suojahakemukset tämän luvun edellytysten mukaiset.

3. Jos komissio katsoo, että tämän luvun edellytykset täyttyvät, se julkaisee täytäntöönpanosäädöksillä ilman 35 artiklassa tarkoitetun komitean apua Euroopan unionin virallisessa lehdessä 11 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun yhtenäisen asiakirjan ja 14 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun viittauksen eritelmän julkaisemiseen.

Jos komissio katsoo, että tässä luvussa säädetyt edellytykset eivät täyty, se päättää täytäntöönpanosäädöksillä hylätä hakemuksen.

16 artiklaVastaväitemenettely

Kahden kuukauden kuluessa 15 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetystä julkaisupäivästä kaikki jäsenvaltiot, kolmannet maat sekä luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee ja jotka asuvat muussa jäsenvaltiossa tai ovat sijoittautuneet muuhun jäsenvaltioon kuin suojahakemuksen jättänyt jäsenvaltio taikka jotka asuvat kolmannessa maassa tai ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan, voivat vastustaa ehdotettua suojaa toimittamalla komissiolle tässä luvussa säädettyihin kelpoisuusedellytyksiin liittyvän, asianmukaisesti perustellun lausuman.

Kolmannessa maassa asuvien luonnollisten henkilöiden ja kolmanteen maahan sijoittautuneiden oikeushenkilöiden on toimitettava lausuma komissiolle joko suoraan tai kyseisen kolmannen maan viranomaisten välityksellä ensimmäisessä kohdassa asetetussa kahden kuukauden määräajassa.

17 artiklaSuojapäätös

Komissio päättää täytäntöönpanosäädöksillä 16 artiklassa tarkoitetun vastaväitemenettelyn päätyttyä käytettävissään olevien tietojen perusteella joko myöntää suojan maantieteelliselle merkinnälle, joka on tässä luvussa säädettyjen edellytysten ja unionin lainsäädännön mukainen, tai hylätä hakemuksen, jos mainitut edellytykset eivät täyty.

18 artiklaHomonyymit

1. Tämän asetuksen mukaisesti jo rekisteröidyn nimityksen kanssa kokonaan tai osittain homonyymisen nimen, jonka osalta hakemus on jätetty, rekisteröinnissä on otettava asianmukaisesti huomioon paikalliset ja perinteiset käytännöt sekä sekaannusten riski.

2. Homonyymistä nimitystä, joka saa kuluttajan virheellisesti uskomaan, että tuotteet ovat peräisin joltain muulta alueelta, ei saa rekisteröidä, vaikka nimi olisikin oikea sen alueen tai paikan osalta, mistä kyseiset tuotteet ovat peräisin.

3. Rekisteröidyn homonyymisen nimen käyttö on sallittua edellyttäen, että myöhemmin rekisteröidyn homonyymisen nimen ja jo rekisteröidyn nimen välillä on käytännössä riittävä ero, ottaen huomioon tarve varmistaa kyseisten tuottajien tasavertainen kohtelu ja se, ettei kuluttajaa johdeta harhaan.

19 artiklaSuojan epäämisperusteet

1. Nimiä, joista on tullut yleisnimiä, ei saa suojata maantieteellisenä merkintänä.

Tässä luvussa ’nimellä, josta on tullut yleisnimi’, tarkoitetaan maustetun viinituotteen nimeä, josta on unionissa tullut maustetun viinituotteen yleinen nimi, vaikka se viittaakin paikkaan tai alueeseen, jossa kyseistä tuotetta alun perin tuotettiin tai pidettiin kaupan.

Sen määrittämiseksi, onko nimestä tullut yleisnimi, on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat tekijät ja erityisesti

a) tilanne unionissa ja erityisesti alueilla, joilla tuotetta käytetään;

b) asiaa koskeva unionin tai kansallinen lainsäädäntö.

2. Nimeä ei saa suojata maantieteellisenä merkintänä, jos suoja saattaa johtaa kuluttajaa harhaan maustetun viinituotteen tunnistamisessa tavaramerkin maineen ja tunnettavuuden vuoksi.

20 artiklaSuhde tavaramerkkeihin

1. Jos maantieteellinen merkintä on suojattu tämän asetuksen mukaisesti, jotakin 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tapausta vastaavan ja maustettua viinituotetta koskevan tavaramerkin rekisteröintihakemus on hylättävä, jos tavaramerkin rekisteröintihakemus on tehty sen päivän jälkeen, jona maantieteellisen merkinnän suojahakemus toimitettiin komissiolle, ja maantieteellinen merkintä suojataan.

Ensimmäisen alakohdan vastaisesti rekisteröidyt tavaramerkit on mitätöitävä.

2. Tavaramerkin, jonka käyttö vastaa jotakin 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tapausta ja jota koskeva rekisteröintihakemus on tehty tai joka on rekisteröity tai jota koskeva oikeus on saatu asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti unionin alueella tapahtuneella käytöllä ennen maantieteellisen merkinnän suojahakemuksen jättämistä komissiolle, käyttöä voidaan jatkaa ja se voidaan uusia maantieteellisen merkinnän suojaamisesta huolimatta, jos Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/95/EY[12] tai neuvoston asetuksessa (EY) N:o 207/2009[13] säädettyjä tavaramerkin mitättömyys- tai menettämisperusteita ei ole olemassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 18 artiklan 2 kohdan soveltamista.

Tällöin maantieteellisen merkinnän käyttö on sallittua samanaikaisesti asianomaisen tavaramerkin kanssa.

21 artiklaSuoja

1. Suojattuja maantieteellisiä merkintöjä saa käyttää kuka tahansa asianomaisen eritelmän mukaisesti tuotettua maustettua viinituotetta kaupan pitävä toimija.

2. Suojatut maantieteelliset merkinnät sekä kyseisiä suojattuja nimiä käyttävät, asianomaisen eritelmän mukaisesti tuotetut maustetut viinituotteet on suojattu

a) suojatun nimen suoralta tai välilliseltä kaupalliselta käytöltä

i) vastaavissa tuotteissa, jotka eivät ole suojattua nimeä koskevan eritelmän mukaisia; tai

ii) jos nimen käytöllä hyödynnetään maantieteellisen merkinnän mainetta;

b) väärinkäytöltä, jäljittelyltä tai mielleyhtymiltä, vaikka tuotteen tai palvelun oikea alkuperä on merkitty tai vaikka suojattu nimi on käännetty, litteroitu tai translitteroitu tai siihen on liitetty ilmaisu kuten ”laatu”, ”tyyppi”, ”menetelmä”, ”tuotettu kuten”, ”jäljitelmä”, ”makuinen”, ”kaltainen” tai muu samankaltainen ilmaisu;

c) muilta vääriltä tai harhaanjohtavilta merkinnöiltä, jotka koskevat tuotteen lähtöpaikkaa, alkuperää, tuotteen luonnetta tai olennaisia ominaisuuksia, jotka on merkitty sisä- tai ulkopakkaukseen, mainoksiin tai asianomaista viinituotetta koskeviin asiakirjoihin, sekä tuotteen pakkaamiselta tavalla, joka on omiaan antamaan väärän kuvan sen alkuperästä;

d) muilta käytännöiltä, jotka saattaisivat johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen.

3. Suojatuista maantieteellisistä merkinnöistä ei saa tulla unionissa 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yleisnimiä.

4. Jäsenvaltioiden on toteutettava riittävät hallinnolliset ja oikeudelliset toimet, joilla estetään tai lopetetaan 2 kohdassa tarkoitettu suojattujen maantieteellisten merkintöjen laiton käyttö.

22 artiklaRekisteri

Komissio perustaa maustettujen viinituotteiden suojattujen maantieteellisten merkintöjen sähköisen rekisterin, joka on yleisölle avoin, sekä ylläpitää kyseistä rekisteriä.

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuun rekisteriin voidaan ottaa sellaisiin kolmansien maiden tuotteisiin liitettyjä maantieteellisiä merkintöjä, jotka on suojattu unionissa kansainvälisellä sopimuksella, jossa unioni on sopimuspuolena.

23 artiklaToimivaltaisen viranomaisen nimeäminen

1. Jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tässä luvussa säädettyjen velvollisuuksien valvonnasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004[14] 4 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

2. Jäsenvaltion on varmistettava, että tätä lukua noudattavilla toimijoilla on oikeus kuulua valvontajärjestelmän piiriin.

3. Jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen tai tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset. Komissio julkaisee niiden nimet ja osoitteet ja päivittää kyseisiä tietoja säännöllisesti.

24 artiklaEritelmien noudattamisen tarkastaminen

1. Unionissa sijaitsevaan maantieteelliseen alueeseen liittyvien suojattujen maantieteellisten merkintöjen osalta eritelmien noudattamisen tarkastamisesta vuosittain huolehtii maustetun viinituotteen tuotannon aikana sekä kauppakunnostuksen aikana tai sen jälkeen

a) 23 artiklassa tarkoitettu yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen; tai

b) yksi tai useampi asetuksen (EY) N:o 882/2004 2 artiklan toisen kohdan 5 alakohdassa tarkoitettu tarkastuksista vastaava valvontaelin, joka toimii tuotteita sertifioivana elimenä kyseisen asetuksen 5 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

Tarkastuskustannuksista vastaa tarkastuksen kohteena oleva toimija.

2. Jossakin kolmannessa maassa sijaitsevaan maantieteelliseen alueeseen liittyvien suojattujen maantieteellisten merkintöjen osalta eritelmien noudattamisen tarkastamisesta vuosittain huolehtii maustetun viinituotteen tuotannon aikana sekä kauppakunnostuksen aikana tai sen jälkeen

a) yksi tai useampi kolmannen maan nimeämä viranomainen; tai

b) yksi tai useampi sertifioiva elin.

3. Edellä 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen sertifioivien elinten on noudatettava eurooppalaista standardia EN 45011 tai ISO/IEC Guide 65 (Tuotteita sertifioivat elimet. Yleiset vaatimukset) ja oltava niiden mukaisesti hyväksyttyjä.

4. Jos 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu viranomainen tai tarkoitetut viranomaiset ovat päättäneet tarkastaa eritelmien noudattamisen, niiden on annettava riittävät takeet objektiivisuudesta ja puolueettomuudesta ja niillä on oltava käytettävissään tehtäviensä hoitamiseen tarvittava asiantunteva henkilöstö ja voimavarat.

25 artiklaEritelmän muutokset

1. Edellä 13 artiklan edellytykset täyttävä hakija voi pyytää suojatun maantieteellisen merkinnän eritelmän muutoksen hyväksymistä erityisesti tieteellisen ja teknisen kehityksen perusteella tai 11 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan d alakohdassa tarkoitetun maantieteellisen alueen rajauksen tarkistamiseksi. Hakemuksessa on kuvattava ja perusteltava muutokset, joita pyyntö koskee.

2. Jos ehdotetusta muutoksesta seuraa yksi tai useampi muutos 11 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun yhtenäiseen asiakirjaan, muutoshakemukseen sovelletaan soveltuvin osin 14–17 artiklaa. Jos ehdotettu muutos kuitenkin on vähäinen, komissio päättää hakemuksen hyväksymisestä täytäntöönpanosäädöksillä noudattamatta 15 artiklan 2 kohdassa ja 16 artiklassa säädettyä menettelyä ja, jos muutos hyväksytään, komissio julkaisee 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot.

3. Jos ehdotetusta muutoksesta ei seuraa mitään muutosta yhtenäiseen asiakirjaan, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) jos maantieteellinen alue sijaitsee tietyssä jäsenvaltiossa, tämä jäsenvaltio ilmaisee muutosta koskevan kantansa ja puoltaessaan muutosta julkaisee muutetun eritelmän ja ilmoittaa komissiolle hyväksytyistä muutoksista ja niiden perusteista;

b) jos maantieteellinen alue sijaitsee kolmannessa maassa, komissio päättää täytäntöönpanosäädöksillä, hyväksytäänkö ehdotettu muutos.

26 artiklaPeruuttaminen

Komissio voi omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion, kolmannen maan, luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, jonka oikeutettua etua asia koskee, asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä päättää peruuttaa täytäntöönpanosäädöksillä maantieteellisen merkinnän suojan, jos asianomaisen eritelmän edellytysten täyttymistä ei enää voida taata.

Edellä 14–17 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

27 artiklaOlemassa olevat suojatut maantieteelliset merkinnät

1. Asetuksen (ETY) N:o 1601/1991 liitteessä II luetellut maustettujen viinituotteiden maantieteelliset merkinnät ovat automaattisesti suojattuja maantieteellisinä merkintöinä tämän asetuksen mukaisesti. Komissio kirjaa ne tämän asetuksen 22 artiklassa säädettyyn rekisteriin.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava 1 kohdassa tarkoitettujen olemassa olevien suojattujen maantieteellisten merkintöjen osalta komissiolle seuraavat tiedot:

a) 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tekniset asiakirjat;

b) kansalliset päätökset hyväksymisestä.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut olemassa olevat maantieteelliset merkinnät, joista ei toimiteta 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja viimeistään [ kaksi vuotta voimaantulon jälkeen ], menettävät tämän asetuksen mukaisen suojan. Komissio toteuttaa täytäntöönpanosäädöksillä ilman 36 artiklassa tarkoitetun komitean apua tarvittavat toimenpiteet asianomaisten nimitysten poistamiseksi 22 artiklassa säädetystä rekisteristä.

4. Edellä 26 artiklaa ei sovelleta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin olemassa oleviin suojattuihin maantieteellisiin merkintöihin.

Komissio voi omasta aloitteestaan [kolme vuotta voimaantulon jälkeen] saakka päättää täytäntöönpanosäädöksillä peruuttaa 1 kohdassa tarkoitetun olemassa olevan suojatun maantieteellisen merkinnän suojan, jos se ei ole 10 artiklan mukainen.

28 artiklaMaksut

Jäsenvaltiot voivat periä kulujensa kattamiseksi maksun tämän luvun mukaisista suojahakemusten tutkimisesta, vastaväitteistä, muutoshakemuksista ja peruutuspyynnöistä aiheutuneet kulut mukaan luettuina.

29 artiklaSiirretty säädösvalta

1. Komissio voi rajatulla maantieteellisellä alueella tapahtuvan tuotannon erityispiirteiden huomioon ottamiseksi vahvistaa delegoiduilla säädöksillä

a) maantieteellisen alueen rajaamista koskevat periaatteet; ja

b) rajatulla maantieteellisellä alueella tapahtuvaan tuotantoon liittyvät määritelmät, rajoitukset ja poikkeukset.

2. Komissio voi delegoiduilla säädöksillä vahvistaa edellytykset, joilla eritelmiin voi sisältyä 11 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja lisävaatimuksia tuotteiden laadun ja jäljitettävyyden varmistamiseksi.

3. Komissio voi delegoiduilla säädöksillä tuottajien tai toimijoiden oikeuksien tai oikeutettujen etujen turvaamiseksi

a) määritellä tapaukset, jolloin yksittäinen tuottaja voi hakea suojaa maantieteelliselle merkinnälle;

b) vahvistaa rajoituksia hakijatyypeille, jotka voivat hakea suojaa maantieteelliselle merkinnälle;

c) hyväksyä toimenpiteitä, jotka liittyvät kansallisiin menettelyihin rajat ylittävää suojaa koskevan hakemuksen osalta;

d) vahvistaa hakemuksille tai pyynnöille viimeisen jättöpäivän;

e) vahvistaa päivämäärän, josta alkaen suoja on voimassa;

f) vahvistaa edellytykset, joilla muutosta pidetään 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti vähäisenä;

g) vahvistaa päivämäärän, jona muutos tulee voimaan.

4. Komissio voi delegoiduilla säädöksillä vahvistaa suojattua nimitystä koskevia rajoituksia asianmukaisen suojan varmistamiseksi.

5. Komissio voi maantieteellisten merkintöjen lainvastaisen käytön estämiseksi määritellä delegoiduilla säädöksillä toimet, jotka jäsenvaltioiden on tältä osin pantava täytäntöön.

6. Komissio voi tässä luvussa säädettyjen tarkastusten tehokkuuden varmistamiseksi hyväksyä tarvittavat toimenpiteet, jotka koskevat toimijoiden ilmoittamista toimivaltaisille viranomaisille.

30 artiklaTäytäntöönpanovalta

1. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä hyväksyä kaikki tähän lukuun liittyvät tarvittavat toimenpiteet, jotka koskevat

a) eritelmässä ilmoitettavia tietoja maantieteellisen alueen ja lopputuotteen välisestä yhteydestä;

b) suoja- tai hylkäyspäätösten julkaisemista;

c) 22 artiklassa tarkoitetun rekisterin perustamista ja ylläpitämistä;

e) rajat ylittävää suojaa koskevan hakemuksen jättämistä;

f) jäsenvaltioiden tekemiä tarkastuksia ja tarkistuksia, testaus mukaan luettuna.

2. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä hyväksyä kaikki tähän lukuun liittyvät tarvittavat toimenpiteet, jotka koskevat maantieteellisen merkinnän suojahakemusten tutkintaa tai muutosten hyväksyntää koskevaa menettelyä, käsiteltäväksi ottamisen edellytykset mukaan luettuina, vastaväitteisiin, peruutuspyyntöihin ja muuttamispyyntöihin liittyvää menettelyä, käsiteltäväksi ottamisen edellytykset mukaan luettuina, ja nykyisiin suojattuihin maantieteellisiin merkintöihin liittyvien tietojen toimittamista erityisesti seuraavien osalta:

a) asiakirjojen mallit ja tiedonsiirtomuoto;

b) määräajat;

c) hakemuksen tai pyynnön mukana toimitettavat tosiseikat, todisteet ja todistusasiakirjat.

31 artikla Ilman 36 artiklassa tarkoitetun komitean apua annettavat täytäntöönpanosäädökset

Jos tämän luvun mukaisesti toimitettua hakemusta tai pyyntöä ei katsota voitavan ottaa tutkittavaksi, komissio päättää täytäntöönpanosäädöksillä ilman 36 artiklassa tarkoitetun komitean apua jättää sen tutkimatta.

IV LUKUYLEISET SÄÄNNÖKSET SEKÄ SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

32 artiklaMaustettuja viinituotteita koskevat tarkastukset ja tarkistukset

1. Jäsenvaltiot ovat vastuussa maustettuja viinituotteita koskevista tarkastuksista. Niiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen säännösten noudattamisen varmistamiseksi erityisesti nimeämällä toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset, joka vastaa tai jotka vastaavat asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukaisesti tässä asetuksessa säädettyjä velvollisuuksia koskevista tarkastuksista.

2. Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tämän asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen ja vahvistaa tarvittaessa täytäntöönpanosäännöksillä säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden toteuttamia tämän asetuksen soveltamisesta aiheutuvien velvollisuuksien noudattamiseen liittyviä hallinnollisia ja fyysisiä tarkastuksia.

33 artiklaTietojenvaihto

1. Jäsenvaltiot ja komissio toimittavat toisilleen tämän asetuksen soveltamisen ja maustettuja viinituotteita koskevien kansainvälisten velvollisuuksien noudattamisen kannalta tarpeelliset tiedot. Nämä tiedot voidaan tapauksen mukaan toimittaa kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille tai asettaa niiden saataville tai julkaista.

2. Jotta 1 kohdassa tarkoitettu tietojentoimitus olisi nopeaa, tehokasta, tarkkaa ja kustannustehokasta, komissio vahvistaa delegoiduilla säädöksillä

a) toimitettavien tietojen luonteen ja tyypin;

b) toimitusmenetelmät;

c) säännöt, jotka koskevat oikeutta päästä tietoihin tai saataville asetettavia tietojärjestelmiä;

d) tietojen julkaisemisedellytykset ja -tavat.

3. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä

a) säännöt, jotka koskevat tämän artiklan soveltamiseksi tarvittavien tietojen toimittamista;

b) järjestelyt toimitettavien tietojen hallinnoimiseksi sekä säännöt, jotka koskevat tiedonantojen sisältöä, muotoa, aikataulua, toimittamistiheyttä ja määräaikoja;

c) järjestelyt, jotka koskevat tietojen ja asiakirjojen toimittamista tai käyttöön saattamista jäsenvaltioiden, kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten tai yleisön osalta.

34 artikla Komission toimivalta

Kun komissiolle annetaan valtuudet hyväksyä delegoituja säädöksiä, sovelletaan 35 artiklaa.

Kun komissiolle annetaan valtuudet hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, se toimii 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jollei tässä asetuksessa erikseen toisin säädetä.

35 artiklaSiirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Siirretään tässä asetuksessa tarkoitettu valta komissiolle määräämättömäksi ajaksi.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa tässä asetuksessa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on hyväksynyt delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Tämän asetuksen nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole [kahden kuukauden] kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan [kahdella kuukaudella].

36 artiklaTäytäntöönpanosäädökset – komitea

1. Komissiota avustaa maustettujen viinituotteiden komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

37 artikla Kumoaminen

Kumotaan asetus (ETY) N:o 1601/91 [ soveltamispäivä = yksi vuosi voimaantulosta ] alkaen.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

38 artiklaSiirtymätoimenpiteet

1. Jotta helpotettaisiin siirtymistä asetuksessa (ETY) N:o 1601/91 säädetyistä säännöistä tässä asetuksessa säädettyihin sääntöihin, komissio voi tarvittaessa delegoiduilla säädöksillä hyväksyä toimenpiteitä tämän asetuksen muuttamiseksi tai siitä poikkeamiseksi viimeistään [ kolme vuotta voimaantulon jälkeen ].

2. Maustettuja viinituotteita, jotka eivät täytä tämän asetuksen vaatimuksia, mutta jotka on tuotettu asetuksen (ETY) N:o 1601/91 mukaisesti ennen [ tämän asetuksen soveltamispäivä ], voidaan edelleen pitää kaupan varastojen loppumiseen asti.

39 artiklaVoimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Sitä sovelletaan [ yksi vuosi voimaantulon jälkeen, tarkka päivämäärä täytetään, kun asetus julkaistaan ] .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

TEKNISET MÄÄRITELMÄT, VAATIMUKSET JA RAJOITUKSET

(1) Maustaminen

Seuraavien tuotteiden käyttö maustettujen viinien maustamisessa on sallittua:

a) asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdassa määritellyt luontaiset aromiaineet ja/tai aromivalmisteet;

b) aromiaineet,

- jotka ovat vanilliinin kaltaisia;

- joilla on mantelin haju ja/tai maku;

- joilla on aprikoosin haju ja/tai maku;

- joilla on munan haju ja/tai maku; ja/tai

c) aromiset yrtit ja/tai mausteet ja/tai mauste-elintarvikkeet.

Seuraavien tuotteiden käyttö maustettujen viinipohjaisten juomien ja maustettujen viinistä valmistettujen juomasekoitusten maustamisessa on sallittua:

a) asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan b ja d alakohdassa määritellyt aromiaineet ja/tai aromivalmisteet, ja/tai

b) aromiset yrtit ja/tai mausteet ja/tai mauste-elintarvikkeet.

(2) Makeuttaminen

Maustetut viinituotteet voidaan makeuttaa käyttäen yhtä tai useampaa seuraavista tuotteista:

a) puolivalkoinen sokeri, valkoinen sokeri, erikoisvalkoinen sokeri, dekstroosi, fruktoosi, tärkkelyssiirappi, sokeriliuos, inverttisokeriliuos ja inverttisokerisiirappi sellaisina kuin ne määritellään tietyistä elintarvikkeina käytettävistä sokereista 20 päivänä joulukuuta 2001 annetussa neuvoston direktiivissä 2001/111/EY[15];

b) puhdistettu tiivistetty rypäleen puristemehu, tiivistetty rypäleen puristemehu, rypäleen puristemehu;

c) poltettu sokeri, joka valmistetaan sakkaroosista pelkästään kuumentamalla sitä valvotuissa olosuhteissa ilman emäksiä, mineraalihappoja tai muita kemiallisia lisäaineita;

d) hunaja, sellaisena kuin se määritellään hunajasta 20 päivänä joulukuuta 2001 annetussa neuvoston direktiivissä 2001/110/EY[16];

e) johanneksenleipäpuusiirappi;

f) muu luonnollinen hiilihydraatti, jolla on samanlainen vaikutus kuin edellä mainituilla tuotteilla.

(3) Alkoholin lisääminen

Joidenkin maustettujen viinien ja joidenkin maustettujen viinipohjaisten juomien valmistuksessa voidaan käyttää yhtä tai useampaa seuraavista tuotteista:

a) viininviljelyperäinen etyylialkoholi;

b) viinistä tai kuivatuista rypäleistä peräisin oleva alkoholi;

c) maatalousperäinen etyylialkoholi;

d) viinitisle tai kuivatuista rypäleistä saatu tisle;

e) maatalousperäinen tisle;

f) viinistä tai rypäleiden puristusjäännöksestä tislaamalla valmistettu alkoholijuoma;

g) kuivatuista rypäleistä tislaamalla valmistettu alkoholijuoma.

Ensimmäisessä alakohdassa lueteltujen tuotteiden ominaisuuksien on vastattava unionin lainsäädäntöä. Erityisesti maatalousperäisellä etyylialkoholilla on oltava seuraavat ominaisuudet:

a) aistinvaraiset ominaisuudet: ei muuta havaittavaa makua kuin raaka-aineesta peräisin oleva maku;

b) vähimmäisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina: 96 %;

c) jäämäpitoisuudet enintään:

i) kokonaishappopitoisuus ilmaistuna grammoina etikkahappoa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: 1,5;

ii) esterit ilmaistuna grammoina etyyliasetaattia hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: 1,3;

iii) aldehydit ilmaistuna grammoina asetaldehydiä hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: 0,5;

iv) korkeammat alkoholit ilmaistuna grammoina 2-metyyli-1-propanolia hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: 0,5;

v) metanoli ilmaistuna grammoina hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: 30;

vi) kuiva-aine ilmaistuna grammoina hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: 1,5;

vii) haihtuvat typpeä sisältävät emäkset ilmaistuna grammoina typpeä hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: 0,1;

viii) furfuraali: ei havaittavissa.

Väriaineiden, aromien tai maustettujen viinituotteiden valmistuksessa käytettyjen muiden sallittujen lisäaineiden laimentamiseen tai liuottamiseen käytetyn etyylialkoholiannoksen on oltava tarkalleen sen suuruinen kuin se on välttämätöntä eikä sitä saa katsoa maustettujen viinituotteiden valmistuksessa käytettäväksi alkoholin lisäykseksi.

(4) Lisä- ja väriaineet

Maustettuihin viinituotteisiin sovelletaan elintarvikelisäaineita, väriaineet mukaan luettuina, koskevia sääntöjä, joista säädetään asetuksessa (EY) N:o 1333/2008.

(5) Veden lisääminen

Veden lisääminen maustettujen viinituotteiden valmistuksessa on sallittua, jos käytetty vesiannos on tarkalleen sen suuruinen kuin aromiaineen valmistamiseen, väri- tai makeutusaineiden liuottamiseen ja/tai tuotteen lopullisen koostumuksen säätämiseen on välttämätöntä.

Veden on vastattava laadultaan luontaisten kivennäisvesien hyödyntämistä ja markkinoille saattamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 15 päivänä heinäkuuta 1980 annettua neuvoston direktiiviä 80/777/ETY[17] ja ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta 3 päivänä marraskuuta 1998 annettua neuvoston direktiiviä 98/83/EY[18] eikä se saa muuttaa tuotteen luonnetta.

Vesi voi olla tislattua, demineralisoitua, ionivaihdettua tai pehmennettyä.

(6) Hiilihapottaminen maustettuja viinituotteita valmistettaessa on sallittua.

(7) Alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina

’Alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina’ tarkoittaa tuotteen sisältämän puhtaan, 20°C:n lämpötilassa mitatun alkoholin tilavuuden suhdetta kyseisen tuotteen kokonaistilavuuteen samassa lämpötilassa.

’Todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina’ tarkoittaa 100 litrassa tuotetta olevan puhtaan alkoholin määrää litroina 20°C:n lämpötilassa.

’Potentiaalinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina’ tarkoittaa 100 litrassa tuotetta olevien sokerien täydellisestä käymisestä syntyvän puhtaan alkoholin määrää litroina 20°C:n lämpötilassa.

’Kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina’ tarkoittaa todellisen alkoholipitoisuuden ja potentiaalisen alkoholipitoisuuden yhteenlaskettua määrää tilavuusprosentteina.

LIITE II

MAUSTETTUJEN VIINITUOTTEIDEN MYYNTINIMITYKSET JA KUVAUKSET

A. MAUSTETTUJEN VIINIEN MYYNTINIMITYKSET JA KUVAUKSET

(1) Maustettu viini:

Maustettu viini, johon ei ole lisätty alkoholia.

(2) Maustettu väkevöity viini :

Maustettu viini, johon on lisätty alkoholia.

(3) Viinipohjainen aperitiivi :

Maustettu viini, johon on voitu lisätä alkoholia.

Ilmaisun ”aperitiivi” käyttö tässä yhteydessä ei rajoita sen käyttöä määriteltäessä tuotteita, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

(4) Vermutti :

Maustettu viini,

- johon on lisätty alkoholia;

- jolle ominainen maku on saatu käyttämällä Artemisia -lajien asianmukaisia aineksia; ja

- joka on voitu makeuttaa ainoastaan käyttämällä karamellisokeria, sakkaroosia, rypäleen puristemehua, tislaamalla väkevöityä rypäleen puristemehua ja väkevöityä rypäleen puristemehua.

(5) Katkerolla maustettu viini :

Maustettu viini, johon on lisätty alkoholia ja jolla on ominainen katkeroaromi.

Nimitystä ”katkerolla maustettu viini” seuraa ensisijaisen katkeroaromiaineen nimi. Seuraavia ilmaisuja tai vastaavia ilmaisuja muilla unionin virallisilla kielillä voidaan käyttää täydentämään tätä nimitystä tai sen sijasta:

- ” Quinquina wine” , kun ensisijainen aromiaine on luontainen kiniiniaromi.

- ” Bitter vino ”, kun ensisijainen aromiaine on gentiankasvin luontainen aromi ja viini on värjätty sallitulla keltaisella ja/tai punaisella väriaineella. Ilmaisun ”bitter” käyttö tässä yhteydessä ei rajoita sen käyttöä määriteltäessä tuotteita, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

- ”Americano” , kun aromi on peräisin koiruohon ja gentiankasvin luontaisista aromiaineista ja viini on värjätty sallitulla keltaisella ja/tai punaisella väriaineella.

(6) Kananmunapohjainen mausteviini :

Maustettu viini,

- johon on lisätty alkoholia;

- johon on lisätty korkealaatuista munankeltuaista tai sen ainesosia; ja

- jossa lopputuotteen sokeripitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on yli 200 grammaa ja munankeltuaispitoisuus vähintään 10 grammaa litrassa.

Ilmaisua ”kananmunapohjainen mausteviini” voidaan täydentää ilmaisulla ”cremovo”, kun Marsala-viinin osuus kyseisessä viinissä on vähintään 80 prosenttia.

Ilmaisua ”kananmunapohjainen mausteviini” voidaan täydentää ilmaisulla ”cremovo zabaione”, kun Marsala-viinin osuus kyseisessä viinissä on vähintään 80 prosenttia ja munankeltuaispitoisuus vähintään 60 grammaa litrassa.

(7) Väkevä viiniglögi / Starkvinsglögg:

Maustettu viini,

- johon on lisätty alkoholia; ja

- jolle ominainen maku on saatu käyttämällä kanelia ja/tai neilikkaa.

B. MAUSTETTUJEN VIINIPOHJAISTEN JUOMIEN MYYNTINIMITYKSET JA KUVAUKSET

(1) Maustettu viinipohjainen juoma

Maustettu viinipohjainen juoma, johon ei ole lisätty alkoholia.

(2) Maustettu väkevöity viinipohjainen juoma

Maustettu viinipohjainen juoma,

- johon on lisätty alkoholia;

- joka on makeutettu;

- joka on valmistettu valkoviinistä;

- johon on lisätty kuivatuista rypäleistä saatua tislettä; ja

- joka on maustettu ainoastaan kardemummauutteella;

- tai

- johon on lisätty alkoholia;

- joka on makeutettu;

- joka on valmistettu punaviinistä;

- johon on lisätty aromivalmisteita, jotka on saatu ainoastaan mausteista, ginseng-juuresta, pähkinöistä, sitrushedelmistä ja aromisista yrteistä.

(3) Sangria :

Maustettu viinipohjainen juoma,

- joka on valmistettu viinistä;

- joka on maustettu lisäämällä siihen luontaisia sitrushedelmän uutteita tai aromitiivisteitä ja joka joko sisältää tai ei sisällä kyseisen hedelmän mehua;

- johon on voitu lisätä mausteita;

- joka on voitu hiilihapottaa;

- johon ei ole lisätty alkoholia;

- jota ei ole värjätty;

- jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 4,5 mutta alle 12 tilavuusprosenttia; ja

- joka voi sisältää kiinteitä sitrushedelmän hedelmälihan tai kuoren kappaleita ja jonka värin on oltava peräisin yksinomaan käytetyistä raaka-aineista.

Nimityksen ”Sangria” jälkeen on oltava maininta ”valmistettu …”, jota seuraa sen jäsenvaltion tai jonkin rajoitetumman alueen nimi, jossa juoma on tuotettu, paitsi jos tuote on valmistettu Espanjassa tai Portugalissa.

Nimitystä ”Sangria” voidaan käyttää nimityksen ”maustettu viinipohjainen juoma” sijasta ainoastaan, jos juoma on valmistettu Espanjassa tai Portugalissa.

(4) Clarea :

Maustettu viinipohjainen juoma, joka on valmistettu valkoviinistä samoin edellytyksin kuin Sangria.

Nimityksen ” Clarea” jälkeen on oltava maininta ”valmistettu …”, jota seuraa sen jäsenvaltion tai jonkin rajoitetumman alueen nimi, jossa juoma on tuotettu, paitsi jos tuote on valmistettu Espanjassa.

Nimitystä ” Clarea” voidaan käyttää nimityksen ”maustettu viinipohjainen juoma” sijasta ainoastaan, jos juoma on valmistettu Espanjassa.

(5) Zurra :

Maustettu viinipohjainen juoma, joka on valmistettu lisäämällä Sangria an ja Clarea an asetuksessa (EY) N:o 110/2008 määriteltyä brandya tai viinistä tislaamalla valmistettua alkoholijuomaa ja johon on voitu lisätä hedelmäpaloja. Todellisen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 9 mutta alle 14 tilavuusprosenttia.

(6) Bitter soda :

Maustettu viinipohjainen juoma,

- joka on valmistettu ” bitter vino” -juomasta, jota on oltava lopputuotteen tilavuudesta vähintään 50 prosenttia;

- joka on hiilihapotettu tai johon on lisätty hiilihapotettua vettä; ja

- jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 8 mutta alle 10,5 tilavuusprosenttia.

- Ilmaisun ”bitter” käyttö tässä yhteydessä ei rajoita sen käyttöä määriteltäessä tuotteita, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

(7) Kalte Ente :

Maustettu viinipohjainen juoma,

- joka on valmistettu sekoittamalla kuohuviiniin tai hiilihapotettuun kuohuviiniin viiniä, helmeilevää viiniä tai hiilihapotettua helmeilevää viiniä;

- johon on lisätty luontaisia sitruunan ainesosia tai sen uutteita;

- johon ei ole lisätty alkoholia;

- jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 7 tilavuusprosenttia.

- Kuohuviinin tai hiilihapotetun kuohuviinin osuuden lopputuotteen tilavuudesta on oltava vähintään 25 prosenttia.

(8) Glühwein :

Maustettu viinipohjainen juoma,

- joka on valmistettu puna- tai valkoviinistä;

- joka on maustettu pääasiassa kanelilla ja/tai neilikalla;

- johon ei ole lisätty alkoholia;

- jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 7 tilavuusprosenttia.

Veden lisääminen on kiellettyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten vesimäärien käyttöä, jotka johtuvat liitteessä I olevan 5 kohdan soveltamisesta.

Jos juoma on valmistettu valkoviinistä, myyntinimitystä ” Glühwein” on täydennettävä ilmaisulla ” valkoviini” .

(9) Viiniglögi/Vinglögg:

Maustettu viinipohjainen juoma,

- joka on valmistettu yksinomaan puna- tai valkoviinistä;

- joka on maustettu pääasiassa kanelilla ja/tai neilikalla;

- johon ei ole lisätty alkoholia;

- jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 7 tilavuusprosenttia.

Jos juoma on valmistettu valkoviinistä, myyntinimitystä ” Viiniglögi/Vinglögg” on täydennettävä ilmaisulla ”valkoviini”.

(10) Maiwein :

Maustettu viinipohjainen juoma,

- joka on valmistettu viinistä, johon on lisätty Asperula odorata L. -kasveja tai niiden uutteita siten, että varmistetaan Asperula odorata L . -kasvin vallitseva maku;

- johon ei ole lisätty alkoholia;

- jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 7 tilavuusprosenttia.

(11) Maitrank :

Maustettu viinipohjainen juoma,

- joka on valmistettu kuivasta valkoviinistä, johon on maseroitu Asperula odorata L . -kasveja tai lisätty Asperula odorata L . -kasvin uutteita sekä lisätty appelsiineja ja/tai muita hedelmiä, mahdollisesti mehutiivisteenä tai mehu-uutteena, ja jossa on enintään 5 prosenttia sokeria makeutusaineena;

- johon ei ole lisätty alkoholia;

- jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 7 tilavuusprosenttia.

(12) Pelin :

Maustettu viinipohjainen juoma,

- joka on valmistettu valko- tai punaviinistä, rypäleen puristemehutiivisteestä, rypälemehusta (tai juurikassokerista) ja erityisestä yrttitinktuurasta;

- johon ei ole lisätty alkoholia;

- jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 8,5 tilavuusprosenttia; ja

- jonka sokeripitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on 45–50 grammaa litrassa ja kokonaishappopitoisuus viinihappona ilmaistuna vähintään 3 grammaa litrassa.

C. MAUSTETTUJEN VIINISTÄ VALMISTETTUJEN JUOMASEKOITUSTEN MYYNTINIMITYKSET JA KUVAUKSET

(1) Maustettu viinistä valmistettu juomasekoitus

Tuote, joka täyttää 2 artiklan 4 kohdassa säädetyn määritelmän.

Ilmaisun ”juomasekoitus” käyttö tässä yhteydessä ei rajoita sen käyttöä määriteltäessä tuotteita, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

(2) Viinipohjainen juomasekoitus :

Maustettu viinistä valmistettu juomasekoitus,

- jossa rypäleen puristemehutiivisteen osuus on enintään 10 prosenttia lopputuotteen kokonaistilavuudesta;

- jonka todellinen alkoholipitoisuus on alle 7 tilavuusprosenttia; ja

- jonka sokeripitoisuus, inverttisokerina ilmoitettuna, on alle 80 grammaa litrassa.

(3) Maustettu helmeilevä rypälepohjainen juomasekoitus :

Maustettu viinistä valmistettu juomasekoitus,

- joka on valmistettu yksinomaan rypäleen puristemehusta;

- jonka todellinen alkoholipitoisuus on alle 4 tilavuusprosenttia; ja

- joka sisältää hiilidioksidia, joka on peräisin yksinomaan käytettyjen tuotteiden käymisprosessista.

(4) Viinipohjainen juomasekoitus :

Maustettu viinistä valmistettu juomasekoitus, joka sekoitetaan kuohuviiniin.

LIITE III

VASTAAVUUSTAULUKKO

Asetus (ETY) N:o 1601/91 | Tämä asetus |

1 artikla | 1 artikla |

2 artiklan 1–4 kohta | 2 artikla ja liite II |

2 artiklan 5 kohta | 5 artiklan 1 kohta |

2 artiklan 6 kohta | 5 artiklan 2 kohta |

2 artiklan 7 kohta | 9 ja 35 artikla |

3 artikla | 3 artiklan 1 kohta ja liite I |

4 artikla | 3 artiklan 1 kohta ja liite I |

4 artiklan 4 kohta | 3 artiklan 3 kohta |

5 artikla | 3 artiklan 2 kohta |

6 artiklan 1 kohta | 4 artiklan 1 ja 2 kohta |

6 artiklan 2 kohdan a alakohta | 4 artiklan 4 kohta |

6 artiklan 2 kohdan b alakohta | 21 artikla |

6 artiklan 3 kohta | 4 artiklan 5 kohta |

6 artiklan 4 kohta | 8 artikla |

7 artiklan 1 ja 3 kohta | _ |

7 artiklan 2 kohta | 4 artiklan 3 kohta |

8 artiklan 1 kohta | _ |

8 artiklan 2 kohta | 4 artiklan 1 ja 2 kohta |

8 artiklan 3 kohta | 5 artiklan 3 kohta |

_ | 6 artikla |

8 artiklan 4 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta | _ |

8 artiklan 4 kohdan kolmas alakohta | Liitteessä I olevan 3 kohdan kolmas alakohta |

8 artiklan 4 a kohta | _ |

8 artiklan 5–8 kohta | 7 artikla |

8 artiklan 9 kohta | _ |

9 artikla | 32 artikla |

10 artikla | 12 artikla |

10 a artikla | 10–31 artikla |

11 artikla | _ |

12–15 artikla | 33–35 artikla |

_ | 36 artikla |

16 artikla | 37 artikla |

17 artikla | 38 artikla |

Liite I | Liitteessä I olevan 3 kohdan toinen alakohta |

Liite II | / |

RAHOITUSSELVITYS | Fiche Fin /11/465131 RVDE/cc 6.10.2011.1 |

PÄIVÄYS: 14.4.2011 |

1. | BUDJETTIKOHTA: 05 02 09 | MÄÄRÄRAHAT: 1 143,7 milj. euroa |

2. | TOIMENPITEEN NIMI: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maustettujen viinituotteiden määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta, annettu XXX. |

3. | OIKEUSPERUSTA: Perussopimuksen 43 artiklan 2 kohta ja 114 artikla |

4. | TAVOITTEET: Ottaa käyttöön oikeudelliset puitteet maustettujen viinituotteiden määritelmää ja esittelyä varten. |

5. | VAIKUTUKSET TALOUSARVIOON | 12 KUUKAUDEN JAKSO (milj. euroa) | KULUVA VARAIN-HOITOVUOSI 2011 (milj. euroa) | SEURAAVA VARAINHOITO-VUOSI 2012 (milj. euroa) |

5.0 | MENOT - EU:N TALOUSARVIOSTA (TUET/INTERVENTIOT) - KANSALLISISTA TALOUSARVIOISTA - MUISTA LÄHTEISTÄ | - | - | - |

5.1 | TULOT - EU:N OMAT VARAT (MAKSUT/TULLIT) - KANSALLISELLA TASOLLA | - | - | - |

2013 | 2014 | 2015 | 2016 |

5.0.1 | MENOARVIO | - | - | - | - |

5.1.1 | TULOARVIO | - | - | - | - |

5.2 | LASKUTAPA: - |

6.0 | MAHDOLLISUUS RAHOITUKSEEN TOTEUTETTAVANA OLEVAN TALOUSARVION KYSEISEEN LUKUUN OTETUISTA MÄÄRÄRAHOISTA | KYLLÄ/ EI |

6.1 | MAHDOLLISUUS RAHOITUKSEEN TOTEUTETTAVANA OLEVAN TALOUSARVION LUKUJEN VÄLISILLÄ SIIRROILLA | KYLLÄ EI |

6.2 | LISÄTALOUSARVION TARVE | KYLLÄ EI |

6.3 | MYÖHEMPIIN TALOUSARVIOIHIN OTETTAVAT MÄÄRÄRAHAT | KYLLÄ/ EI |

HUOMAUTUKSIA: Tällä ehdotuksella ei ole talousarviovaikutuksia. |

[1] EUVL C […], […], s. […].

[2] EUVL C […], […], s. […].

[3] EUVL C […], […], s. […].

[4] EYVL L 149, 14.6.1991, s. 1.

[5] EYVL L 21, 26.1.1994, s. 7.

[6] EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16.

[7] EUVL L 354, 31.12.2008, s. 34.

[8] EUVL L […], […], s. […].

[9] EUVL L […], […], s. […].

[10] EUVL L 39, 13.2.2008, s. 16.

[11] EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[12] EUVL L 229, 8.11.2009, s. 25.

[13] EUVL L 78, 24.3.2009, s. 1.

[14] EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.

[15] EYVL L 10, 12.1.2002, s. 53.

[16] EYVL L 10, 12.1.2002, s. 47.

[17] EYVL L 229, 30.8.1980, s. 1.

[18] EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32.