(1)

Vuonna 2002 sattuneen öljytankkeri Erikan haaksirikon ja sen aiheuttamien tuhoisien öljyvahinkojen jälkeen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1406/2002 (3) perustettiin Euroopan meriturvallisuusvirasto, jäljempänä ‧virasto‧, varmistamaan meriturvallisuuden ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn korkea, yhdenmukainen ja tehokas taso yhteisössä. [tark. 1]

(1 a)

Vuonna 2002 sattuneen öljytankkeri Prestigen onnettomuuden jälkeen asetusta (EY) N:o 1406/2002 muutettiin, jolloin viraston toimivaltuuksia lisättiin pilaantumisen torjuntatoimien alalla. [tark. 2]

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1406/2002 22 artiklan mukaisesti viraston hallintoneuvosto teetti riippumattoman ulkoisen arvioinnin asetuksen täytäntöönpanosta vuonna 2007. Tämän arvioinnin perusteella se antoi kesäkuussa 2008 suosituksia asetukseen (EY) N:o 1406/2002, virastoon , sen toimivaltaan kuuluviin aloihin ja sen toimintatapoihin tehtävistä muutoksista. [tark. 3]

(3)

Ulkoisen arvioinnin tulosten, hallintoneuvoston suositusten ja sen maaliskuussa 2010 hyväksymän monivuotisen strategian perusteella eräitä asetuksen (EY) N:o 1406/2002 säännöksiä olisi selvennettävä ja ajantasaistettava. Lisäksi virastolle Vaikka viraston päätehtävänä on meriturvallisuutta koskeva toiminta, sille olisi myös annettava useita lisätehtäviä, jotka kuvastavat meriturvallisuuspolitiikan kehitystä unionissa ja kansainvälisellä tasolla. Kun otetaan huomioon unionin talousarvioon kohdistuvat rajoitteet, kustannus- ja budjettitehokkuuden varmistamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi on tarpeen tarkastella henkilöresursseja ja tehdä sisäisiä siirtoja. Näin pitäisi olla mahdollista kattaa kolmasosa Mahdollisimman suuri osa uusien tehtävien edellyttämästä henkilöstötarpeesta olisi katettava viraston sisäisillä siirroilla. [tark. 4]

(3 a)

Sisäisten siirtojen yhteydessä tarvitaan koordinaatiota jäsenvaltioiden virastojen kanssa. [tark. 5]

(3 b)

Virasto on jo osoittanut, että tietyt tehtävät, kuten satelliittiseurantajärjestelmät, voidaan toteuttaa tehokkaammin Euroopan tasolla. Jos näitä järjestelmiä voidaan käyttää muiden poliittisten tavoitteiden tukena, tämä tarjoaa jäsenvaltioille niiden kansallisia talousarvioita koskevia säästöjä ja edustaa aitoa eurooppalaista lisäarvoa. [tark. 6]

(3 c)

Jotta virastolla on asianmukaiset edellytykset hoitaa sille tällä asetuksella annetut uudet tehtävät, sen resursseja on tarpeen lisätä, joskin vain rajoitetusti. Tämä edellyttää erityistä huomiota talousarviomenettelyn aikana. [tark. 7]

(4)

Joitakin viraston hallinnointia koskevia säännöksiä olisi selvennettävä. Koska Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti unionin toimenpiteiden täytäntöönpano on erityisesti komission vastuulla, komission olisi annettava virastolle sen tehtävien hoitamista koskevia ohjeita ottaen kuitenkin täysimääräisesti huomioon viraston oikeudellinen asema ja pääjohtajan riippumattomuus, joista säädetään asetuksessa (EY) N:o 1406/2002.

(4 a)

Hallintoneuvoston jäsenten nimityksissä olisi otettava täysimääräisesti huomioon se, että varmistetaan sukupuolten tasapuolinen edustus. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä kolmansien maiden edustajien valinnassa olisi myös pyrittävä tähän tavoitteeseen. [tark. 8]

(5)

Viraston olisi toimittava unionin etujen mukaisesti ja noudatettava komission suuntaviivoja . Tähän olisi sisällyttävä viraston mahdollisuus toimia EU:n alueen ulkopuolella toimivaltaansa kuuluvilla aloilla ja edistää unionin meriturvallisuutta koskevaa politiikkaa tekemällä teknistä ja tieteellistä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa . [tark. 9]

(5 a)

Viraston olisi tuettava jäsenvaltion pyynnöstä täydentävin keinoin ja kustannustehokkaasti merien pilaantumisen torjuntaa, myös tapauksissa, joissa pilaantuminen on öljyn- ja kaasunporauksessa käytettävien offshore-laitteistojen aiheuttamaa. Viraston olisi komission pyynnöstä puututtava merien pilaantumiseen kolmansien maiden alueella. [tark. 10]

(6)

Viraston olisi avustettava komissiota ja jäsenvaltioita enemmän toimialaansa liittyvissä tutkimustoimissa. Olisi kuitenkin vältettävä päällekkäistä työtä olemassa olevien unionin tutkimuspuitteiden kanssa. Viraston ei varsinkaan pitäisi olla vastuussa tutkimushankkeiden hallinnoinnista. Viraston toimintaa laajennettaessa olisi kiinnitettävä huomiota sen varmistamiseen, että tehtävät määritellään selkeästi ja tarkasti, päällekkäisiä toimintoja ei ole ja sekaannusta vältetään. [tark. 11]

(6 a)

Koska esteettömään eurooppalaiseen meriliikennealueeseen tähtäävät uudet sovellukset ja innovatiiviset palvelut ovat kehittyneet sekä nykyisiä sovelluksia ja palveluita on parannettu, viraston olisi hyödynnettävä täysin EGNOS-järjestelmän, Galileo-ohjelman ja GMES-ohjelman tarjoama potentiaali. [tark. 12]

(7)

Sen jälkeen kun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2850/2000/EY (4) luotujen unionin yhteistyöjärjestelyjen soveltaminen onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen alalla päättyy, viraston olisi jatkettava joitakin kyseisten järjestelyjen puitteissa suoritettuja toimintoja hyödyntämällä erityisesti meren pilaantumisen torjuntavalmiuksia ja torjuntaa käsittelevän neuvoa-antavan teknisen ryhmän asiantuntemusta.

(7 a)

Virasto toimittaa jäsenvaltioille yksityiskohtaista tietoa alusten aiheuttamaa pilaantumista koskevista tapauksista, jotta niiden on mahdollista täyttää alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta ja pilaamisrikoksista määrättävistä seuraamuksista, myös rikosoikeudellisista seuraamuksista 7 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/35/EY (5) mukaiset velvollisuutensa. Täytäntöönpanon tehokkuus ja seuraamukset vaihtelevat kuitenkin suuresti siitä huolimatta, että tällainen pilaantuminen päätyy mahdollisesti muille kansallisille vesialueille. [tark. 13]

(8)

Viimeaikaiset tapahtumat ovat korostaneet riskejä, joita öljyn ja kaasun etsintään ja tuotantoon liittyvistä offshore-toiminnoista aiheutuu meriliikenteelle ja meriympäristölle. Viraston torjuntavalmiuksia valmiuksia olisi selkeästi käytettävä myös tällaisista toiminnoista aiheutuvan pilaantumisen torjuntaan. Lisäksi viraston olisi avustettava komissiota kaasun- ja öljynporauksessa käytettävien liikkuvien offshore-laitteistojen turvallisuuden analysoinnissa mahdollisten ongelmien määrittämiseksi ja käytettävä tässä yhteydessä perustana asiantuntemusta, joka sille on kertynyt meriturvallisuuden, merenkulun turvatoimien, alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn ja merien pilaantumisen torjunnan aloilla. Tämä ylimääräinen tehtävä tuo eurooppalaista lisäarvoa hyödyntämällä viraston olemassa olevaa asiantuntemusta ja osaamista, ja sitä olisi tuettava asianmukaisilla taloudellisilla ja henkilöstöresursseilla. [tark. 14]

(8 a)

Viraston CleanSeaNet-järjestelmää, jonka avulla nykyään tuotetaan valokuviin perustuvaa todistusaineistoa alusten öljypäästöistä, olisi käytettävä myös offshore-laitteistojen aiheuttamien päästöjen havaitsemiseen ja dokumentointiin. [tark. 15]

(8 b)

Sisämarkkinoiden toteuttamiseksi on syytä hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla lyhyen matkan merenkulkua ja vähentää alusten hallinnollista rasitetta. "Sininen vyöhyke" -hanke auttaa vähentämään jäsenvaltioiden satamiin saapuvia tai satamista lähteviä kaupallisia aluksia koskevia ilmoitusmuodollisuuksia. [tark. 16]

(9)

Unioni on vahvistanut kattavan meriliikennestrategian, joka on voimassa vuoteen 2018 asti ja johon sisältyy sähköisten meriliikennejärjestelmien käsite (eMaritime). Lisäksi se kehittää parhaillaan unionin merivalvontaverkostoa. Virastolla on käytettävissään merenkulkualan järjestelmiä ja sovelluksia, jotka ovat kiinnostavia näiden toimenpiteiden täytäntöönpanon ja erityisesti "sininen vyöhyke" -hankkeen kannalta. Sen vuoksi viraston olisi annettava nämä järjestelmät ja tiedot kiinnostuneiden kumppaneiden käyttöön. [Tark. 17]

(9 a)

Jotta voidaan tukea yhteisen eurooppalaisen merialueen perustamista sekä merien pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa, olisi kehitettävä synergiaa viranomaisten ja erityisesti rannikkovartiostojen välillä. [tark. 18]

(9 b)

Viraston olisi avustettava komissiota ja jäsenvaltioita unionin eMaritime-aloitteen, jonka tarkoituksena on parantaa merialan tehokkuutta hyödyntämällä paremmin tietotekniikkaa, kehittämisessä ja täytäntöönpanossa rajoittamatta kuitenkaan toimivaltaisten viranomaisten vastuualueita. [tark. 19]

(9 c)

Kun otetaan huomioon, että on tärkeää, että Eurooppa houkuttelee edelleen uusia päteviä merialan työntekijöitä, jotka korvaavat eläkkeelle jäävän sukupolven, viraston olisi tuettava jäsenvaltioita ja komissiota merialan koulutuksen edistämisessä. Sen olisi erityisesti tuettava työllään parhaiden käytäntöjen jakamista ja helpotettava Erasmus-malliin perustuvaa merialan oppilaitosten välistä opiskelijavaihtoa. [tark. 20]

(10)

Virasto on vakiinnuttanut asemansa sellaisten meriliikennetietojen arvovaltaisena toimittajana unionin tasolla, jotka ovat kiinnostavia ja merkityksellisiä muissa unionin toiminnoissa. Viraston olisi toiminnoillaan, jotka koskevat erityisesti satamavaltiovalvontaa, meriliikenteen ja merireittien seurantaa sekä avustamista mahdollisten pilaantumisen aiheuttajien jäljittämisessä, vahvistettava osaltaan synergioita unionin tasolla tiettyjen rannikkovartiostotoimintojen osalta merien pilaantumisen ehkäisyssä ja torjunnassa, jolla kannustetaan eri rannikkovartiostoyksiköiden tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa . Lisäksi viraston suorittaman tietojenseurannan ja -keruun yhteydessä olisi kerättävä myös perustietoja esimerkiksi merirosvoudesta ja mahdollisista uhista, joita merellä tapahtuvasta öljyn ja kaasun etsinnästä ja , tuotannosta ja kuljetuksesta aiheutuu meriliikenteelle ja meriympäristölle. [tark. 21]

(10 a)

Jotta voidaan torjua lisääntynyttä merirosvouden uhkaa Adeninlahdella ja Intian valtameren länsiosissa, viraston on tärkeää välittää EU:n Atalanta -merioperaatiolle EU:n lipun alla purjehtivien alusten tarkka sijainti näillä erittäin riskialttiilla alueilla. Tähän mennessä kaikki jäsenvaltiot eivät ole antaneet lupaa tällaiseen toimintaan. Tällä asetuksella jäsenvaltiot olisi velvoitettava tekemään näin, jotta viraston asemaa merirosvouden torjunnassa voidaan vahvistaa. [tark. 22]

(11)

Viraston järjestelmät, sovellukset, asiantuntemus ja tiedot edistävät myös merkittävästi meriympäristön hyvän tilan saavuttamisen tavoitetta yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (6) mukaisesti, erityisesti meriliikenteeseen liittyvien tekijöiden kuten painolastiveden, merien roskaantumisen ja vedenalaisen melun osalta.

(11 a)

Satamavaltion suorittaman alusten valvonnan alalla unioni tekee tiivistä yhteistyötä satamavaltion suorittamaa alusten valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan kanssa. Tehokkuuden maksimoimiseksi viraston ja satamavaltion suorittamaa alusten valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan sihteeristön olisi tehtävä mahdollisimman tiivistä yhteistyötä, kun taas komission ja jäsenvaltioiden olisi selvitettävä kaikki vaihtoehdot tehokkuuden parantamiseksi tulevaisuudessa. [tark. 23]

(11 b)

Meriympäristön pilaantumista ja onnettomuuksien torjuntaa koskeva viraston asiantuntemus olisi arvokasta myös öljyn ja kaasun etsinnän ja tuotannon lupamenettelyä koskevien ohjeiden kehittämisen yhteydessä. Näin ollen viraston olisi avustettava komissiota ja jäsenvaltioita mainitussa tehtävässä. [tark. 24]

(12)

Virasto suorittaa tarkastuksia avustaakseen komissiota unionin oikeuden tehokkaan täytäntöönpanon arvioinnissa. Viraston, komission, jäsenvaltioiden ja hallintoneuvoston roolit olisi määriteltävä selvästi.

(13)

Komission ja viraston olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä viraston operatiivisten työmenetelmien laatimisessa laatimiseksi mahdollisimman nopeasti tarkistusten osalta. Siihen asti kuin nämä työmenetelmät eivät ole tulleet voimaan, viraston olisi noudatettava nykyistä käytäntöä suorittaessaan tarkistuksia. [Tark. 25]

(14)

Tarkistusten suorittamiseen liittyviä liittyvien viraston operatiivisia työmenetelmiä koskevista vaatimuksista olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (7) mukaisesti koskevien vaatimusten hyväksymiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti . [tark. 26]

(14 a)

Kaikkien edellä mainittujen toimenpiteiden sekä viraston toiminnan olisi jäsenvaltioiden ja komission koordinoimina tähdättävä todellisen eurooppalaisen merialueen kehittämiseen. [tark. 27]

(14 b)

Olisi otettava huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (8) (varainhoitoasetus) ja etenkin sen 185 artikla sekä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehty Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus (9) ja etenkin sen 47 kohta. [tark. 28]

(15)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1406/2002 olisi muutettava vastaavasti,

1)

Korvataan 1–3 artikla seuraavasti:

"1 artikla

Tavoitteet

1.   Tällä asetuksella perustetaan Euroopan meriturvallisuusvirasto, jäljempänä ‧virasto‧. Virasto toimii unionin etujen mukaisesti.

2.   Virasto tarjoaa jäsenvaltioille ja komissiolle tarvittavaa teknistä ja tieteellistä tukea sekä korkeatasoista asiantuntemusta avustaakseen niitä meriturvallisuutta, merenkulun turvatoimia ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyä koskevan unionin lainsäädännön asianmukaisessa soveltamisessa, niin, että varmistetaan korkealuokkainen, yhtenäinen ja tehokas meriturvallisuuden ja merenkulun turvatoimien taso, hyödynnetään niiden nykyisiä avustamiseen, ehkäisemiseen ja merien pilaantumisen torjuntaan liittyviä valmiuksia, kaasun- ja öljynporauksessa käytettävien offshore-laitteistojen aiheuttama pilaantuminen mukaan lukien, ja kehitetään esteetön eurooppalainen meriliikennealue , sekä sen täytäntöönpanon seurannassa ja toteutettujen toimien tehokkuuden arvioinnissa. [tark. 29]

3.   Virasto tarjoaa jäsenvaltioille ja komissiolle tarvittavaa teknistä ja tieteellistä tukea onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvan merien pilaantumisen alalla ja pyydettäessä tukee täydentävin keinoin ja kustannustehokkaasti jäsenvaltioiden soveltamia pilaantumisen torjuntamekanismeja, tämän rajoittamatta rannikkovaltioiden velvollisuutta ylläpitää asianmukaisia pilaantumisen torjuntamekanismeja ja ottaen samalla huomioon jäsenvaltioiden olemassa olevat yhteistyöjärjestelyt tällä alalla. Virasto tukee toiminnallaan yhteisön pelastuspalvelumekanismin perustamisesta 8 päivänä marraskuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/779/EY, Euratom (10)  (11) perustettua EU:n pelastuspalvelualan mekanismia.

2 artikla

Viraston tehtävät

1.   Sen varmistamiseksi, että Edellä 1 artiklassa vahvistetut tavoitteet saavutetaan asianmukaisesti, virasto hoitaa ovat viraston tärkein vastuualue, ja niiden saavuttaminen on ensisijaista. Annettaessa virastolle tämän artiklan 2 kohdassa lueteltuja tehtäviä on varmistettava, että toimien päällekkäisyyttä ei esiinny ja että virasto toteuttaa jäsenvaltioiden tai komission pyynnöstä asianmukaisesti tehtävät meriturvallisuuden ja merenkulun turvatoimien, alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisen ja merien pilaantumisen torjunnan aloilla. [tark. 30]

2.   Virasto avustaa komissiota

3.   Virasto toimii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

4.   Virasto avustaa jäsenvaltioita ja komissiota seuraavasti:

4 a.     Virasto laatii vuosittain katsauksen merellä sattuneista vaaratilanteista, myös vaarallisista onnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista, jäsenvaltioiden kansallisten toimivaltaisten elinten toimittamien tietojen perusteella. Tämä katsaus esitetään vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 91]

5.   Komission pyynnöstä virasto voi antaa merkityksellisen EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa koskevaa teknistä tukea unionin jäsenyyttä hakeville maille, kaikille Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaille , kun se on tarpeen, ja maille, jotka osallistuvat satamavaltion suorittamaa alusten valvontaa koskevaan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjaan. [tark. 53]

Virasto myös antaa komission pyynnöstä tukea päätöksellä 2007/779/EY, Euratom perustetun EU:n pelastuspalvelualan mekanismin puitteissa sellaisissa onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvissa meren pilaantumistapauksissa, jotka vaikuttavat näihin valtioihin, tämän artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioihin sovellettavien ehtojen mukaisesti.

Nämä tehtävät sovitetaan yhteen nykyisten alueellisten yhteistyöohjelmien kanssa, ja niihin sisältyy tarvittaessa asiaankuuluvien koulutustoimien järjestäminen.

3 artikla

Tarkastukset

1.   Hoitaakseen sille osoitetut tehtävät ja avustaakseen komissiota perussopimusten mukaisten velvoitteiden täyttämisessä, erityisesti unionin lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon arvioinnissa, virasto avustaa komissiota ympäristövaikutusten arviointien tarkistamisessa ja suorittaa jäsenvaltioissa tarkastuksia komission pyynnöstä . [tark. 54]

Jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten on helpotettava viraston henkilöstön työtä.

Lisäksi virasto suorittaa komission puolesta tarkastuksia kolmansissa maissa unionin lainsäädännön mukaisesti, erityisesti asetuksen (EY) N:o 391/2009 (25) mukaisesti tunnustettujen järjestöjen osalta sekä merenkulkijoiden koulutuksen ja pätevyyden tunnustamisen osalta merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta 19 päivänä marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/106/EY (26)  (27) mukaisesti.

2.   Viraston 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten suorittamiseen liittyviin operatiivisiin työmenetelmiin sovelletaan vaatimuksia, jotka hyväksytään 23 artiklan 2 kohdassa 23 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. [tark. 55]

3.   Tarvittaessa ja aina tarkastuskierroksen päätyttyä virasto analysoi kyseisen kierroksen raportit horisontaalisten havaintojen ja yleisten päätelmien tekemiseksi käytössä olevien toimenpiteiden tehokkuudesta ja kustannustehokkuudesta . Virasto esittää tämän analyysin komissiolle, jotta tämä voi keskustella siitä jäsenvaltioiden kanssa ja julkistaa tiedot helposti käytettävässä muodossa, myös sähköisessä muodossa . [tark. 56]

2)

Korvataan 5 artiklan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

"3.   Hallintoneuvosto voi komission pyynnöstä ja kyseessä olevien jäsenvaltioiden suostumuksella ja yhteistyössä niiden kanssa päättää perustaa aluekeskuksia, jotka ovat tarpeellisia viraston tehtävien hoitamiseksi mahdollisimman tehokkaasti ja jotka tehostavat ehkäisytoimenpiteisiin jo osallistuvien nykyisten alueellisten ja kansallisten verkostojen yhteistyötä, ja määrittää aluekeskuksen täsmällisen toiminta-alan välttäen tarpeettomia kustannuksia . [tark. 57]

4.   Virastoa edustaa sen pääjohtaja. Pääjohtaja voi tehdä viraston puolesta viraston toimialoilla toimivien muiden elinten kanssa hallinnollisia sopimuksia ilmoitettuaan asiasta hallintoneuvostolle."

3)

Muutetaan 10 artiklan 2 kohta seuraavasti:

3 a)

Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

3 b)

Lisätään 12 artiklaan 1 a kohta seuraavasti:

" 1 a.     Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnassa noudatetaan lisäksi tasapainoisen sukupuolijakauman periaatetta."

3 c)

Korvataan 14 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

" 2.     Jäsenvaltioiden edustajien kesken jaetaan tasan 75 prosentin osuus kokonaisäänimäärästä. Jäljelle jäävä 25 prosentin osuus kokonaisäänimäärästä jaetaan tasan komission edustajien kesken. Viraston pääjohtajalla ei ole äänioikeutta".

4)

Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

5)

Korvataan 16 artikla seuraavasti:

"16 artikla

Pääjohtajan ja osastopäälliköiden nimittäminen

1.   Hallintoneuvosto nimittää ja erottaa pääjohtajan. Pääjohtaja nimitetään komission esittämän ehdokasluettelon perusteella viideksi vuodeksi ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä meriturvallisuuden, merenkulun turvatoimien, alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisen ja merien pilaantumisen torjunnan kannalta merkityksellisen pätevyyden ja kokemuksen perusteella. Hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan ennen nimittämistä kutsua antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. Parlamentin lausunto, mikäli sellainen on, on otettava huomioon ennen virallista nimitystä. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä kaikkien äänivaltaisten jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä. [tark. 71]

2.   Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta arviointikertomuksen huomioon ottaen jatkaa pääjohtajan toimikautta enintään kolmella vuodella viidellä vuodella . Hallintoneuvosto tekee päätöksensä kaikkien äänivaltaisten jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä. Hallintoneuvoston on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa pääjohtajan toimikautta. Pääjohtaja voidaan toimikauden jatkamista edeltävän kuukauden aikana kutsua antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. Parlamentin lausunto, mikäli sellainen on, on otettava huomioon ennen virallista uudelleennimitystä. Jos toimikautta ei jatketa, pääjohtaja jatkaa tehtävässään seuraajan nimittämiseen asti. [tark. 72]

3.   Pääjohtajaa voi avustaa yksi tai useampi osastopäällikkö. Pääjohtajan ollessa poissa tai estynyt yksi osastopäälliköistä hoitaa hänen tehtäviään.

4.   Osastopäälliköt nimitetään tasapainoista sukupuolijakaumaa noudattaen ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä meriturvallisuuden, merenkulun turvatoimien, alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisen ja merien pilaantumisen torjunnan kannalta merkityksellisen pätevyyden ja kokemuksen perusteella. Pääjohtaja nimittää ja erottaa osastopäälliköt saatuaan hallintoneuvostolta myönteisen lausunnon.".

6)

Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

7)

Korvataan 22 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

"1.   Hallintoneuvosto teettää säännöllisin väliajoin ja vähintään joka viides vuosi tämän asetuksen täytäntöönpanosta riippumattoman ulkoisen arvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta , jossa tarkastellaan sen asianmukaisuutta, tehokkuutta ja kannattavuutta . Komissio antaa virastolle kaikki tiedot, joita tämä pitää tarpeellisina arviointia varten. [tark. 77]

2.     Arvioinnissa tarkastellaan viraston ja sen toimintatapojen käyttökelpoisuutta, merkitystä, lisäarvoa ja vaikutuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon eri osapuolten näkökannat sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla. Siinä on erityisesti käsiteltävä mahdollisia tarpeita muuttaa tai laajentaa viraston tehtäviä tai lopettaa sen toiminta siinä tapauksessa, että sen rooli on käynyt tarpeettomaksi.".

7 a)

Lisätään artiklat seuraavasti:

"22 a artikla

Toteutettavuustutkimus

Komissio laatii … (29) mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kansallisten rannikkovartiostojen koordinointijärjestelmästä toteutettavuustutkimuksen, jossa esitellään kyseisen järjestelmän kustannukset ja edut.

Tutkimuksen lisäksi laaditaan tarvittaessa lainsäädäntöehdotus. [tark. 79]

22 b artikla

Tilannekatsaus

Komissio laatii … (30) mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle tilannekatsauksen, jossa selvitetään, miten virasto on hoitanut tällä asetuksella säädetyt lisävastuunsa ja onko sen tavoitteita ja tehtäviä laajennettava lisää. Kyseiseen tilannekatsaukseen sisältyvät erityisesti:

Tilannekatsaukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.

8)

Korvataan 23 artikla seuraavasti:

"23 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2099/2002 (31) 3 artiklalla perustettu meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevä komitea (COSS-komitea). Siirretään komissiolle valta antaa 23 a artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä, jotka koskevat viraston 3 artiklan 1 kohdan mukaisten tarkastusten suorittamiseen liittyviä työmenetelmiä. [tark. 81]

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

8 a)

Lisätään artikla seuraavasti:

"23 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.     Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.     Siirretään 23 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi voimaantulosta. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolmea kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.     Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 23 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.     Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.     Edellä olevan 23 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.".

+

++