52010DC0589

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 21.10.2010

KOM(2010) 589 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS

KOHEESIORAHASTON VUOSIKERTOMUS (2009) SEC(2010) 1231 final

SISÄLLYSLUETTELO

1. Ohjelmakauden 2000–2006 rahoituksen toteutuminen vuonna 2009 ja hankkeiden päättäminen 3

2. Taloudellinen toimintaympäristö ja ehdollisuus 8

3. Tarkastukset ja rahoitusoikaisut 8

4. Jäsenvaltioiden ilmoittamat sääntöjenvastaisuudet 11

5. Arviointimenettely 12

6. Tiedotus ja mainonta 13

Koheesiorahaston perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1164/94 kumoamisesta annetussa asetuksessa (EY) N:o 1084/2006 ei edellytetä koheesiorahaston toimintaa koskevan vuosikertomuksen antamista.

Sen vuoksi tämä kertomus esitetään asetuksen (EY) N:o 1164/94 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja se koskee ohjelmakaudella 2000–2006 hyväksyttyjen koheesiorahaston hankkeiden täytäntöönpanoa vuonna 2009 sekä aiempien ISPA-hankkeiden täytäntöönpanoa asianomaisissa jäsenvaltioissa, joihin myös Bulgaria ja Romania kuuluvat.

Tässä kertomuksessa käsitellään koheesiorahaston toimintaa kolmessatoista jäsenvaltiossa, jotka saivat tukea vuoden 2006 lopussa, eli Kreikassa, Espanjassa, Portugalissa, Kyproksessa, Tšekissä, Virossa, Unkarissa, Latviassa, Liettuassa, Maltassa, Puolassa, Slovakiassa ja Sloveniassa, sekä lisäksi Bulgariassa ja Romaniassa kaudella 2000–2006 hyväksyttyjä aiempia ISPA-hankkeita. On huomattava, että talouskasvunsa seurauksena Irlanti ei ole voinut saada tukea 1. tammikuuta 2004 alkaen; käynnissä olevat koheesiorahaston hankkeet on kuitenkin vielä päätettävä.

Ohjelmakaudella 2000–2006 hyväksyttyjen hankkeiden täytäntöönpanon yksityiskohdat jäsenvaltioittain vuonna 2009 esitetään tämän kertomuksen liitteessä.

1. Ohjelmakauden 2000–2006 rahoituksen toteutuminen vuonna 2009 ja hankkeiden päättäminen

Ohjelmakaudella 2000–2006 hyväksyttyjä hankkeita koskevat maksut vuonna 2009

Koska kaikki ohjelmakauden 2000–2006 koheesiorahastohankkeita koskevat maksusitoumukset ovat toteutuneet 31. joulukuuta 2006 mennessä, koheesiorahastolla oli vuonna 2009 käytettävissään pelkästään maksumäärärahoja.

Vuoden 2009 alkuperäinen talousarvio ohjelmakauden 2000–2006 koheesiorahastohankkeille oli 3 892 miljoonaa euroa. Lopullinen talousarvio pieneni kuitenkin 2 777 miljoonaan euroon. Leikkaus on perusteltu, koska rahoitus toteutui huomattavasti paremmin vuonna 2008, jolloin maksut ylittivät hyväksytyn talousarvion lähes 30 prosentilla. Käytettävissä olevien varojen ja vuoden 2008 maksuihin tarvittavan määrän välisen eron kattamiseksi on tehty siirtoja vuosien 2007–2013 koheesiorahasto-ohjelmia koskevasta budjettikohdasta. Tämä johtui ohjelmakauden 2007–2013 hitaammasta käynnistymisestä, ja jäsenvaltiot päättivätkin tasoittaa viivettä vuonna 2008 keskittymällä kauden 2000–2006 hankkeiden täytäntöönpanoon.

Vuonna 2009 suuntaus kääntyi vastakkaiseksi, ja kauden 2000–2006 maksamatta olevat maksumäärärahat siirrettiin koheesiorahaston ja EAKR:n kauden 2007–2013 ohjelmiin, mikä mahdollisti maksumäärärahojen 100 prosentin toteutusasteen molemmilla ohjelmakausilla rahoitettujen koheesiorahasto-ohjelmien ja -hankkeiden osalta. Käytettävissä olevat 2 777 miljoonan euron määrärahat toteutuivat kokonaan vuoden 2009 loppuun mennessä, minkä vuoksi vuonna 2009 suoritettiin maksuja lähes 300 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2008 (2 489 miljoonaa euroa).

Aiempien ISPA-hankkeiden budjettikohtien osalta käytettävissä olevista määrärahoista on käytetty 100 prosenttia.

Kaikkien nykyisten tuensaajamaiden keskimääräinen käyttöaste (maksut suhteessa maksusitoumuksiin) sekä koheesiorahaston hankkeiden että aiempien ISPA-hankkeiden osalta oli vuoden 2009 lopussa 75,8 prosenttia. Bulgarian alhainen käyttöaste (39,8 prosenttia) vuoden 2008 lopussa parani huomattavasti vuoden 2009 aikana ja nousi 56,5 prosenttiin. Muiden jäsenvaltioiden käyttöasteet vaihtelivat 65,8 prosentista (Puola ja Romania) 92,8 prosenttiin (Irlanti).

Taulukko 1: Koheesiorahaston hankkeita ja aiempia ISPA-hankkeita koskevien maksujen toteutuminen vuonna 2009 (euroa)

Aiemmat ISPA-hankkeet | 400 000 000 | +128 969 059 | 528 969 059 | 528 969 059 | - |

Kreikka | 3 565 195 978 | 2 715 334 857 | 76,2% | 849 861 122 | 23,8% |

Espanja | 12 915 179 288 | 10 519 496 170 | 81,5% | 2 395 683 119 | 18,5% |

Irlanti | 625 755 407 | 580 710 223 | 92,8% | 45 045 184 | 7,2% |

Portugali | 3 497 201 489 | 2 741 059 557 | 78,4% | 756 141 931 | 21,6% |

EU-4 YHTEENSÄ | 20 603 332 162 | 16 556 600 807 | 80,4% | 4 046 731 356 | 19,6% |

Kypros | 54 014 695 | 40 029 810 | 74,1% | 13 984 885 | 25,9% |

Tšekki | 1 226 581 086 | 975 579 344 | 79,5% | 251 001 742 | 20,5% |

Viro | 425 431 731 | 330 768 303 | 77,7% | 94 663 429 | 22,3% |

Unkari | 1 481 998 333 | 1 028 122 934 | 69,4% | 453 875 399 | 30,6% |

Latvia | 713 987 456 | 541 309 058 | 75,8% | 172 553 278 | 24,2% |

Liettua | 825 354 775 | 661 411 795 | 80,1% | 163 942 980 | 19,9% |

Malta | 21 966 289 | 17 532 611 | 79,8% | 4 433 678 | 20,2% |

Puola | 5 634 539 614 | 3 708 555 930 | 65,8% | 1 925 983 684 | 34,2% |

Slovakia | 766 117 246 | 586 031 109 | 76,5% | 180 086 137 | 23,5% |

Slovenia | 254 197 825 | 202 417 662 | 79,6% | 51 780 164 | 20,4% |

EU-10 YHTEENSÄ | 11 404 063 930 | 8 091 758 556 | 71,0% | 3 312 305 376 | 29,0% |

Bulgaria | 876 947 183 | 495 486 300 | 56,5% | 381 460 884 | 43,5% |

Romania | 2 037 250 711 | 1 340 892 809 | 65,8% | 696 357 902 | 34,2% |

EU 2 YHTEENSÄ | 2 914 197 894 | 1 836 379 109 | 63,0% | 1 077 818 786 | 37,0% |

YHTEENSÄ | 34 921 593 986 | 26 484 738 472 | 75,8% | 8 436 855 518 | 24,2% |

Ohjelmakauden 2000–2006 hankkeiden päättäminen

Vuoden 2009 loppuun mennessä päätettyjen koheesiorahastohankkeiden (aiemmat ISPA-hankkeet mukaan luettuina) määrä kaudelta 2000–2006 oli yhteensä 299. Päättämättä olevien hankkeiden määrä laski: se oli vuoden 2008 lopussa 976 ja vuoden 2009 lopussa 893. Taulukossa 4 esitetään vuoden 2009 loppuun mennessä päätettyjä hankkeita koskevat tiedot (jäsenvaltioittain).

Taulukko 4: Vuoden 2009 loppuun mennessä päätettyjen koheesiorahastohankkeiden määrä (sisältää aiemmat ISPA-hankkeet)

Jäsenvaltio | Koheesiorahastohankkeiden kokonaismäärä | Vuoden 2009 loppuun mennessä päätetyt hankkeet | Avoimina olevien hankkeiden määrä vuoden 2009 lopussa |

Hankkeiden määrä | Maksettu yhteensä (euroa) |

Tšekki | 58 | 19 | 350 331 885 | 39 |

Viro | 37 | 20 | 106 548 425 | 17 |

Kreikka | 124 | 49 | 1 150 632 586 | 75 |

Espanja | 407 | 110 | 2 969 559 629 | 297 |

Irlanti | 10 | 4 | 357 368 796 | 6 |

Kypros | 2 | 0 | 0 | 2 |

Latvia | 46 | 10 | 44 331 604 | 36 |

Liettua | 51 | 13 | 159 495 999 | 38 |

Unkari | 47 | 11 | 26 071 037 | 36 |

Malta | 3 | 0 | 0 | 3 |

Puola | 130 | 6 | 68 915 348 | 124 |

Portugali | 109 | 32 | 810 129 887 | 77 |

Slovenia | 28 | 10 | 72 460 238 | 18 |

Slovakia | 39 | 9 | 60 041 606 | 30 |

EU 14 | 1 091 | 293 | 6 175 887 040 | 798 |

Bulgaria | 38 | 3 | 27 044 270 | 35 |

Romania | 63 | 3 | 2 191 214 | 60 |

EU 2 | 101 | 6 | 29 235 484 | 95 |

Yhteensä | 1 192 | 299 | 6 205 122 524 | 893 |

2. TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA EHDOLLISUUS

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94, jonka mukaisesti ennen vuoden 2006 loppua hyväksyttyjä koheesiorahastohankkeita hallinnoidaan, 6 artiklassa asetetaan rahaston maksuille finanssipoliittisia ehtoja. Siinä säädetään, että ”rahastosta ei rahoiteta uusia hankkeita tai, jos kyseessä on merkittävä hanke, mitään hankkeen uusia vaiheita jäsenvaltiossa, jos neuvosto määräenemmistöllä komission suosituksesta katsoo, että […] jäsenvaltio ei ole pannut täytäntöön [vakaus- tai lähentymisohjelmaansa] siten, että julkistalouden liiallinen alijäämä vältetään”.

Vuoden 2009 lopussa yksitoista koheesiorahaston tukeen oikeutettua jäsenvaltiota (Kreikka, Espanja, Portugali, Tšekki, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia) oli liiallista alijäämää koskevan menettelyn kohteena, mikä edellä mainitun asetuksen mukaan saattaa tietyissä olosuhteissa johtaa rahaston tuen keskeyttämiseen. Vuonna 2009 oli kolme tapausta (Kreikka, Espanja ja Unkari), joissa arvioitiin niiden toimien tuloksellisuutta, joita oli toteutettu neuvoston EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan nojalla antamien suositusten perusteella. Neuvosto päätti, että Espanjassa ja Unkarissa toimet olivat tuloksellisia, ja se antoi SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti uusia suosituksia. Ainoastaan Kreikan tapauksessa neuvosto päätti SEUT-sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan nojalla, että viranomaiset eivät olleet ryhtyneet neuvoston suositusten perusteella tuloksellisiin toimiin liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi, mutta koheesiorahaston maksujen keskeyttämistä ei tuolloin suositeltu.

3. Tarkastukset ja rahoitusoikaisut

Ohjelmakautta 2000–2006 koskeva tarkastustoiminta vuonna 2009 keskittyi päättämisen valmisteluun ja tarkastuskäynteihin, joilla arvioitiin lausuman antavien kansallisten elinten työtä, sekä ohjelmakauden 2000–2006 koheesiorahastohankkeiden käytännön päättämiseen tekemällä analyysi tuen päättymistä koskevista lausumista.

Ohjelmakauden 1994–1999 tarkastustyö – EU 4 (Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja)

Ohjelmakautta 1994–1999 koskeva päättämistarkastus käsitti 10 prosenttia koheesiorahastohankkeista, ja ne edustivat 20 prosenttia kyseisellä kaudella osarahoitetuista menoista. Kenttätyö saatiin päätökseen vuonna 2003. Havaituista puutteista merkittävimpiä olivat riittämättömät hallinnolliset varmistukset, jotka johtivat tukeen oikeuttamattomien menojen esittämiseen, ja julkisia hankintasopimuksia koskevien sääntöjen rikkomukset. Kaikki päättämistarkastuksen perusteella käynnistetyt seurantamenettelyt ja rahoitusoikaisuja koskevat menettelyt päätettiin vuoden 2009 loppuun mennessä lukuun ottamatta yhtä tapausta (Espanjassa), joka on määrä saattaa päätökseen keväällä 2010.

Ohjelmakauden 2000–2006 tarkastustyö – EU 16 (EU 10 + EU 4 + EU 2)

EU-14-jäsenvaltioiden osalta aluepolitiikan pääosasto suoritti vuonna 2009 kolme lausuman antaviin elimiin kohdistunutta tarkastuskäyntiä (Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa) sen tarkastamiseksi, miten jäsenvaltiot valmistautuvat päättämään hankkeita, ja siihen liittyvien riskien tunnistamiseksi ja lieventämiseksi. Lisäksi tehtiin kuusi muuta tarkastuskäyntiä (Bulgariassa, Tšekissä, Kreikassa, Unkarissa ja kaksi Romaniassa).

Aluepolitiikan pääosaston tarkastusyksikkö tarkasteli jäsenvaltioiden toimittamia tuen päättämistä koskevia lausumia ohjelmakauden 2000–2006 koheesiorahastohankkeiden päättämistä varten.

Koheesiorahastoa koskevaan tarkastustyöhön sisältyi myös asetuksen (EY) N:o 1386/2002 12 artiklan mukaisten kansallisten vuosittaisten valvontakertomusten sekä komissiolle toimitettujen kansallisia järjestelmätarkastuksia koskevien kertomusten tarkastelu. Vuoden 2009 loppuun mennessä suurin osa kertomuksista oli analysoitu ja vastaukset lähetetty jäsenvaltioihin huomautuksilla ja tarpeen vaatiessa lisätietopyynnöillä varustettuina.

Vuosittain järjestetään komission ja kansallisten tarkastusviranomaisten kahdenvälisiä koordinointikokouksia, joiden tarkoituksena on vaihtaa tarkastustyön toteuttamista koskevia tietoja ja keskustella otantatarkastusten edistymisestä sekä tarkastusten tulosten seurannasta. Vuoden 2008 tarkastustyötä koskevat kokoukset järjestettiin keväällä ja kesällä 2009. Vuoden 2009 tarkastustyötä koskevat vuotuiset kahdenväliset koordinaatiokokoukset järjestettiin keväällä ja kesällä 2010.

Tarkastusten vaikutus

Päätökset koheesiorahaston maksujen keskeyttämisestä ja rahoitusoikaisut vuonna 2009

Aluepolitiikan pääosasto vahvisti vuonna 2008 valvontatehtävänsä hoitamista varten toimintalinjan, jolla voidaan varmistaa maksujen keskeytyspäätösten ja rahoitusoikaisujen nopeampi hyväksyminen silloin, kun järjestelmissä havaitaan vakavia puutteita. Tämä tiukennettu linja jatkui vuonna 2009.

Koheesiorahastoa koskevien rahoitusoikaisujen kokonaismäärä vuonna 2009 oli noin 86 miljoonaa euroa, kun määrä vuonna 2008 oli noin 92,7 miljoonaa euroa (sekä kauden 1994–1999 että kauden 2000–2006 osalta). Koheesiorahastoa koskevien rahoitusoikaisujen kumulatiivinen kokonaismäärä vuosina 2000–2009 nousee siten noin 233 miljoonaan euroon kauden 2000–2006 osalta ja 273 miljoonaan euroon kauden 1994–1999 osalta. Koheesiorahaston maksujen keskeyttämispäätöksiä ei tehty vuonna 2009.

Vuoden 2009 lopussa keskeyttämistä ja oikaisua koskevia menettelyjä oli käynnissä yhteensä noin 99 koheesiorahastohankkeen (2000–2006) osalta; ne koskivat noin 149:ää miljoonaa euroa.

Taulukko 5: Koheesiorahaston rahoitusoikaisujen määrä vuonna 2009 ohjelmakausittain ja jäsenvaltioittain (euroina)[1]

Jäsenvaltio | Koheesiorahasto | YHTEENSÄ |

Ohjelmakausi | Ohjelmakausi |

2000–2006 | 1994–1999 |

Bulgaria | 2 413 615 | - | 2 413 615 |

Kypros | - | - | - |

Tšekki | 113 008 | - | 113 008 |

Viro | - | - | - |

Kreikka | 2 452 289 | - | 2 452 289 |

Espanja | 21 592 738 | 4 771 861 | 26 364 599 |

Unkari | 40 497 367 | - | 40 497 367 |

Irlanti | - | - | - |

Latvia | - | - | - |

Liettua | 649 156 | - | 649 156 |

Malta | - | - | - |

Puola | - | - | - |

Portugali | 205 714 | 4 987 861 | 5 193 575 |

Romania | 8 067 402 | - | 8 067 402 |

Slovenia | - | - | - |

Slovakia | - | - | - |

YHTEENSÄ | 75 991 289 | 9 759 722 | 85 751 011 |

Hallinto- ja valvontajärjestelmät

Aluepolitiikan pääosaston vuoden 2009 toimintakertomuksessa annettiin hallinto- ja valvontajärjestelmien (2000–2006) toimivuuden osalta koheesiorahastojärjestelmiä koskeva huomautuksia sisältämätön lausunto kuudelle jäsenvaltiolle (Kypros, Viro, Kreikka, Malta, Portugali ja Slovenia).

Yhdeksän jäsenvaltion osalta lausuma sisälsi huomautuksia järjestelmän keskeisiin osiin jonkin verran vaikuttavista olennaisista puutteista (Bulgaria – liikenneala, Tšekki, Unkari, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia ja Espanja).

Aluepolitiikan pääosaston vuoden 2009 toimintakertomuksessa tehtiin varauma ainoastaan yhden koheesiorahastoalan osalta yhdessä jäsenvaltiossa (Bulgaria – ympäristöala) pääasiassa julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomistapausten vuoksi. Vuonna 2010 toteutetaan yhdessä kansallisten viranomaisten kanssa toimia havaittujen ongelmien korjaamiseksi.

4. Jäsenvaltioiden ilmoittamat sääntöjenvastaisuudet

Jäsenvaltiot ilmoittivat komissiolle vuonna 2009 asetuksen (EY) N:o 1831/94 nojalla kaikkiaan 109:stä EU:n yhteisrahoittamiin hankkeisiin liittyvästä sääntöjenvastaisuustapauksesta, joissa on kyse yhteensä 67 304 951 euron suuruisesta määrästä tukea. Tästä määrästä 56 673 503 euroa on peritty takaisin. Jäljelle jäävä osa on edelleen perimättä. Eniten tapauksia ilmoittaneet jäsenvaltiot olivat Portugali (27 tapausta), Espanja (20) ja Puola (19). Portugalin ilmoitukset koskivat 39:ää prosenttia kyseessä olevasta yhteismäärästä. Kannattaa myös huomata, että kyseessä oleva määrä on toiseksi suurin Unkarilla, joka ilmoitti neljä tapausta. Lisäksi Bulgaria ilmoitti samana aikana komissiolle asetuksen (EY) N:o 1828/2006[2], jota sovelletaan ohjelmakauteen 2007–2013, nojalla 17:stä EU:n yhteisrahoittamiin hankkeisiin liittyvästä sääntöjenvastaisuustapauksesta, joissa on kyse yhteensä noin 3,6 miljoonan euron suuruisesta määrästä tukea.

Edellisvuoteen verrattuna ilmoitusten määrä on vähentynyt huomattavasti, mutta niihin liittyvät rahamäärät ovat pysyneet samalla tasolla. Ilmoitetuista sääntöjenvastaisuuksista merkittävimpiä ovat sellaisten kustannusten esittäminen, jotka eivät ole tukikelpoisia, sekä julkisia hankintasopimuksia koskevien sääntöjen rikkomukset. Kaikista ilmoitetuista tapauksista 75 prosentissa oli kyse näistä kahdesta sääntöjenvastaisuustyypistä.

Taulukko 6: Jäsenvaltioiden ilmoittamat sääntöjenvastaisuudet vuonna 2009 (euroina)

Jäsenvaltio | Sääntöjenvastaisuuksien määrä | Rahamäärä | Takaisinperintää odottava määrä |

Bulgaria | 17 | 3 578 740 | 3 578 740 |

Kypros | 0 | 0 | 0 |

Tšekki | 3 | 1 924 920 | 0 |

Viro | 0 | 0 | 0 |

Kreikka | 14 | 4 780 520 | 1 684 211 |

Espanja | 20 | 4 351 765 | 3 622 443 |

Unkari | 4 | 18 449 851 | 40 387 |

Irlanti | 0 | 0 | 0 |

Latvia | 0 | 0 | 0 |

Liettua | 2 | 4 491 703 | 0 |

Malta | 1 | 39 133 | 39 133 |

Puola | 19 | 2 275 178 | 49 542 |

Portugali | 27 | 24 575 760 | 1 332 009 |

Romania | 0 | 0 | 0 |

Slovenia | 1 | 2 552 398 | 0 |

Slovakia | 1 | 284 983 | 284 983 |

YHTEENSÄ | 109 | 67 304 951 | 10 631 448 |

5. ARVIOINTIMENETTELY

Komissio ja jäsenvaltiot suorittavat kaikkien yhteisrahoitettujen hankkeiden ennakkoarviointia ja jälkiarviointia. Komissio hyväksyy rahastosta rahoitettavat hankkeet yhteisymmärryksessä tukea saavan jäsenvaltion kanssa.

Komissio suorittaa koheesiorahaston jälkiarvioinnin. Edellinen arviointi julkaistiin vuonna 2005, ja siinä tarkasteltiin 200:n hankkeen otosta vuosilta 1993–2002. Uusi jälkiarviointi käynnistettiin vuonna 2009. Siinä tarkastellaan kaikkia kaudella 2000–2006 toteutettuja koheesiorahastohankkeita ja aiempia ISPA-hankkeita. Arvioinnissa tarkastellaan kolmen toisiinsa liittyvän tehtäväkokonaisuuden puitteissa koheesiorahaston ja ISPAn vaikutuksia EU:n liikennejärjestelmän kehittymiseen ja ympäristöalalla annetun EU:n säännöstön noudattamiseen sekä ISPAn vaikutusta rakenne- ja koheesiorahasto-ohjelmiin valmistautumisessa. Lisäksi suoritetaan jälkeenpäin kustannus-hyötyanalyysejä otoksesta liikenne- ja ympäristöhankkeita ja määritetään, miten saatua kokemusta voidaan hyödyntää tulevilla ohjelmakausilla.

6. Tiedotus ja mainonta

Kuten vuotta 2007 koskevassa vuosikertomuksessa todettiin, koheesiorahastoa koskevat asiat on 1. tammikuuta 2007 alkaen käsitelty rahastojen yhteensovittamisesta vastaavassa komiteassa (COCOF) asetuksen (EY) N:o 1083/2006 mukaisesti.

Rahastojen yhteensovittamisesta vastaavan komitean kokouksissa vuonna 2009 esiteltiin tai käsiteltiin useita sekä EAKR:a että koheesiorahastoa koskevia kysymyksiä. Niitä olivat esimerkiksi

- komission asetus Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 ja Euroopan aluekehitysrahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1080/2006 täytäntöönpanoa koskevista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 1828/2006 muuttamisesta,

- komission päätös Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja koheesiorahastosta Euroopan komission aloitteesta tai sen puolesta annettavan operatiivisen ja muun kuin operatiivisen teknisen avun käyttöä koskevan ohjelman rahoittamisesta vuonna 2009 annetun päätöksen muuttamisesta,

- komission päätös Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja koheesiorahastosta Euroopan komission aloitteesta tai sen puolesta annettavan operatiivisen ja muun kuin operatiivisen teknisen avun käyttöä koskevan ohjelman rahoittamisesta vuonna 2010.

Tiedotusta ja julkistamista koskevissa komission toimissa keskityttiin vuonna 2009 kahteen osa-alueeseen. Ensiksikin haluttiin varmistaa komission yhdessä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoimien EU-rahastojen tuensaajien luettelon julkaiseminen komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Lisäksi aluepolitiikan pääosasto julkaisi yksityiskohtaiset tiedot merkittävimmistä hankkeista, myös koheesiorahastosta rahoitetuista hankkeista, ohjelmakausilta 2000–2006 ja 2007–2013. Monien kyseisten hankkeiden tiedot ovat saatavilla hakutietokannassa Inforegio-verkkosivustolla. Tietokantaan on tallennettu tähän mennessä yli 300 hanketta (merkittävimmät hankkeet ja muita ohjelmakauden 2007–2013 ohjelmista rahoitettuja hankkeita).

[1] Sisältää oikaisut, joita jäsenvaltiot ovat tehneet asianomaisen menettelyn puitteissa sovitun mukaisesti tai toimintasuunnitelmien ja komission virallisten päätösten täytäntöönpanon seurauksena. Sisältää oikaisut, jotka on pantu täytäntöön komission tarkastusten perusteella, samoin kuin hankkeiden toteuttamisen tai päättämisen yhteydessä tehdyt oikaisut.

[2] EUVL L 371, 27.12.2006, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 846/2009 (EUVL L 250, 23.9.2009).