52007DC0378

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 27.6.2007

KOM(2007) 378 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Romanian edistymisestä liitännäistoimenpiteiden täytäntöönpanossa liittymisen jälkeen

KOMISSION KERTOMUSEUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Romanian edistymisestä liitännäistoimenpiteiden täytäntöönpanossa liittymisen jälkeen

1. Johdanto

1.1. Tausta

Romanian liittyessä EU:hun 1. tammikuuta 2007 otettiin käyttöön erityissäännökset, joiden tarkoituksena oli helpottaa ja edistää liittymistä ja samalla varmistaa EU:n politiikkojen ja toimielinten asianmukainen toiminta.

Kaikkien jäsenvaltioiden tavoin Romania hyväksyi EU:hun liittyessään jäsenyydestä aiheutuvat oikeudet ja velvollisuudet. Tavanomaisen käytännön mukaisesti komissio valvoo yhteisön lainsäädännön soveltamista varmistaakseen, että jäsenvaltiot noudattavat niille asetettuja velvoitteita.

Lisäksi Romanian liittymissopimukseen sisällytettiin samanlaisia suojalausekkeita ja siirtymäkauden järjestelyjä koskevat säännökset, joita sovellettiin myös EU:hun vuonna 2004 liittyneisiin maihin ja jotka koskevat esimerkiksi työntekijöiden vapaan liikkuvuuden rajoittamista, pääsyä tieverkkoihin sekä eläinlääkintää, kasvinsuojelua ja elintarviketurvallisuutta. Liittymissopimuksessa todettiin selvästi, että jos taloutta, sisämarkkinoita ja oikeus- ja sisäasioita koskevaa yhteisön lainsäädäntöä ei ole saatettu tyydyttävällä tavalla osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantu täytäntöön, suojatoimenpiteitä[1] voidaan soveltaa enintään kolmen vuoden ajan liittymisen jälkeen. Romanian tapauksessa käyttöön otettiin eräitä erityisiä liitännäistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena oli estää tai korjata puutteita elintarviketurvallisuuden, maatalousrahastojen, oikeuslaitoksen uudistuksen ja korruption torjunnan alalla. Kahden viimeksi mainitun osalta luotiin yhteistyötä ja edistymisen seurantaa koskeva mekanismi[2], joka käsittää arviointiperusteet edistymisen seuraamiseen.

Mekanismi otettiin käyttöön lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeusjärjestelmän toiminnan parantamiseksi ja korruption torjunnan vakavien puutteiden korjaamiseksi. Yhteistyö- ja seurantamekanismin tarkoituksena on tarjota Romanialle ja muille jäsenvaltioille vakuudet siitä, että Romanian tekemät hallinnolliset ja oikeudelliset päätökset, lainsäädäntö ja maassa sovellettavat käytännöt vastaavat muiden jäsenvaltioiden tilannetta. Edistyminen oikeuslaitoksen uudistamisessa sekä korruption torjunnassa antaa Romanian kansalaisille ja yrityksille mahdollisuuden nauttia EU:n kansalaisille kuuluvista oikeuksista. Ellei kehitys kyseisillä aloilla etene riittävästi, Romania ei ehkä kykene soveltamaan EU:n lainsäädäntöä asianmukaisesti.

Komissiota on pyydetty raportoimaan säännöllisesti liitännäistoimenpiteistä. Yhteistyö- ja seurantamekanismin osalta raportit on annettava puolen vuoden välein, ensimmäinen kesäkuussa 2007. Tässä kertomuksessa annetaan kattava kokonaiskuva liitännäistoimenpiteiden tämänhetkisestä tilanteesta. Lisäksi siinä raportoidaan ensimmäistä kertaa yhteistyö- ja seurantamekanismista. Kertomuksessa tarkastellaan kaikkia aloja, joilla liitännäistoimenpiteitä pannaan täytäntöön. Pääpaino on kuitenkin oikeusjärjestelmän uudistuksessa sekä korruption torjunnassa.

1.2. Menetelmät

Tätä kertomusta laadittaessa on hyödynnetty useita tietolähteitä. Ensisijaisena lähteenä on ollut Romanian hallitus. Lisäksi tietoa ja analyyseja ovat komissiolle toimittaneet Romaniassa toimiva EY:n edustusto, jäsenvaltioiden diplomaattiset edustustot, kansalaisjärjestöt, yhdistykset ja asiantuntijat. Komissio järjesti osana yhteistyö- ja seurantamekanismia huhtikuussa 2007 Romaniaan tarkastusmatkoja, joilla oli mukana sekä jäsenvaltioiden että komission asiantuntijoita. Tarkoituksena oli saada riippumattomia arvioita edistymisestä. Asiantuntijat laativat kertomukset, jotka toimitettiin Romanialle mahdollisten asiavirheiden korjaamiseksi.

Romania toimitti ensimmäisen kertomuksen yhteistyö- ja seurantamekanismin puitteissa 31. maaliskuuta 2007 mennessä saavutetusta edistymisestä. Sen jälkeen se on toimittanut komissiolle ajantasaista tietoa keskeisistä edistysaskelista.

2. Liitännäistoimenpiteet: nykytilanne

Romanian liitännäistoimenpiteet kattavat EU:n maatalousvarat, elintarvikkeiden turvallisuuden, oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan. Tässä luvussa käsitellään lyhyesti edistystä kahdella ensiksi mainitulla alalla, joista osasta on raportoitava erikseen. Oikeuslaitoksen uudistamiseen ja korruption torjuntaan liittyvää kehitystä arvioidaan luvussa 3.

Lisätietoja on liitteessä, jossa käsitellään suojalausekkeita ja muita kyseisten alojen säännöksiä. Maatalouden, eläinten terveyden ja elintarviketurvallisuuden aloilla käytetään vakiintuneita täytäntöönpanorakenteita ja raportointijärjestelmiä, joten niitä ei tulevaisuudessa käsitellä tässä monialaisessa kertomuksessa. Jos kyseisillä aloilla tarvitaan lisäpäätöksiä, ne tehdään yksittäin aloja säätelevien sääntöjen mukaisesti.

2.1. Maatalousrahastot

Jäsenvaltioilla on oltava maatalousrahastoja varten hyväksytyt ja tehokkaat maksajavirastot, jotta maatalousmenojen moitteeton hallinta ja valvonta voidaan varmistaa. Jäsenvaltioilla on oltava käytössä myös yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS) maanviljelijöille suoritettavia suoria maksuja ja tiettyjä maaseudun kehittämiseen liittyviä menoja varten (mm. väärinkäytösten ja sääntöjenvastaisten maksujen välttämiseksi). Jos jäsenvaltiot eivät käytä näitä valvontajärjestelmiä oikein, komissio päättää jälkikäteen vuotuisista varainhoitoa koskevista oikaisuista. Koska oli olemassa riski, ettei IACS toimisi hyvin Romanian liittymisen jälkeen, komissio otti käyttöön suojalausekemekanismin sovellettavaksi Romaniaan siinä tapauksessa, ettei IACS:n oleellisia osatekijöitä tai muita moitteettomaan maksamiseen tarvittavia toimenpiteitä ole otettu käyttöön tai ne ovat vakavasti puutteellisia. Suojamekanismin mukaan IACS-järjestelmään liittyviä menoja voidaan vähentää väliaikaisesti 25 prosenttia. IACS-järjestelmään liittyviä pääasiallisia huolenaiheita olivat tilarekisterin ja peltolohkorekisterin välinen yhteys, hallintokapasiteetti ja logistiikka, tietotekniikkajärjestelmä ja tallennettujen tietojen laatu. Romanian viranomaisilta maaliskuussa 2007 saadun raportin mukaan vaikuttaa siltä, ettei järjestelmä ole vielä täysin käytössä: kaksi neljästä IACS-modulista on saatavana vasta prototyyppeinä. Hallinnollisten tarkastusten modulissa ei myöskään vaikuta olevan kaikkia tarvittavia käyttöominaisuuksia. Raportista on paljastunut, että tietotekniikkajärjestelmien toiminnassa on huomattavia ongelmia. Päätökset siitä, onko tarpeen soveltaa suojatoimenpiteitä (mikä voisi mahdollisesti tarkoittaa IACS-järjestelmään liittyvien menojen vähenemistä) tehdään komission kesä-heinäkuussa 2007 tekemien tarkastusten perusteella sekä Romanian viranomaisten maaliskuussa 2007 toimittamasta raportista tehdyn arvioinnin perusteella.

2.2. Eläinten terveys ja elintarviketurvallisuus

Eläinten terveyden alalla on toteutettu klassista sikaruttoa koskevia siirtymäajan toimenpiteitä ja hyväksytty hävittämissuunnitelmat. Toimenpiteitä on tarkoitus tarkastella uudelleen syyskuussa 2007. Komissio on myös esittänyt ylimääräisiä suojatoimenpiteitä Romaniasta peräisin olevien hevosten yhteisön sisäisen kaupan rajoittamiseksi. Romania uudistaa parhaillaan renderointilaitoksiaan, minkä edistymisestä on pyydetty raportti. Liha-, kala- ja maitoalalla on myönnetty siirtymävaiheen toimenpiteitä useille laitoksille, jotka voivat käydä kauppaa vain Romanian omilla markkinoilla. Myös raakamaitoa koskevia useita erityistoimenpiteitä on otettu käyttöön.

3. Oikeuslaitoksen uudistaminen ja korruption torjunta

3.1. Yleiskatsaus

Oikeuslaitoksen uudistamista ja korruption torjuntaa seurataan tarkasti osana yhteistyö- ja seurantamekanismia. Näin saavutettua edistystä voidaan analysoida ja selvittää tarkasti suhteessa mekanismin arviointiperusteisiin. Yksityiskohtaisen arvioinnin rakenne noudattaa toimia, joita on käytetty arviointiperusteiden osoittimina.

Romania on edistynyt yhteistyö- ja seurantamekanismin arviointiperusteiden saavuttamisessa vaihtelevasti. On tärkeä ymmärtää, etteivät perusteet ole pelkkä tarkistuslista, josta yksittäiset toimet voidaan vetää yli niiden toteuttamisen jälkeen, vaan ne ovat kaikki yhteydessä toisiinsa: edistyminen tietyn seikan suhteen vaikuttaa myös muihin. Jokaisen vaiheen saavuttamisella luodaan perustaa riippumattomalle ja puolueettomalle oikeus- ja hallintojärjestelmälle. Tällaisen järjestelmän luominen ja ylläpitäminen on pitkän aikavälin prosessi, joka edellyttää perinpohjaista järjestelmän muutosta. Tämän vuoksi arviointiperusteita ei voi soveltaa erillään, vaan ne on katsottava yhdessä osaksi oikeusjärjestelmän laajaa uudistusta ja korruption torjuntaa, mikä puolestaan edellyttää pitkän aikavälin poliittista sitoutumista. Käytännön toteuttamisesta tarvitaan lisää todisteita, jotta muutoksen voidaan todeta olevan lopullinen.

Romanian hallitus on sitoutunut oikeuslaitoksen uudistamiseen ja korruption poistamiseen. Romanian viranomaiset osoittavat kaikilla osa-alueilla, että niillä on hyviä aikomuksia ja päättäväisyyttä. Ne ovat valmistelleet tarvittavia lakiluonnoksia, toimintasuunnitelmia ja ohjelmia. Todellisuudessa tilanne voidaan testata ainoastaan soveltamalla toimia käytännön tasolla johdonmukaisesti päivittäin. Aikomusten saattamisessa tuloksiksi on vielä selvästi heikkouksia. Romania on tehostanut korruption torjuntaa korkeimmalla tasolla. Ponnistelut ovat myönteisiä, mutta tekemistä riittää vielä paljon. Lyhyen aikavälin tulokset, jotka on saatu aikaan yhteistyö- ja seurantamekanismin käyttöönoton jälkeen, ovat vielä riittämättömiä.

Syvään juurtuneiden ongelmien, erityisesti korruption, ratkaisemiseksi on luotava kestävät ja tehokkaasti toimivat tutkinta- ja lainvalvontarakenteet, joilla on tehokas varoittava vaikutus. Lisäksi tarvittavat muutokset vaikuttavat koko yhteiskuntaan ja edellyttävät tärkeitä edistysaskelia, ei pelkkää arviointiperusteiden täyttämistä. Muutokset edellyttävät Romanialta vahvaa pitkän aikavälin sitoumusta ja ne voivat onnistua vain, jos toimeenpano-, lainsäädäntö- ja oikeudenkäyttövallan jakaminen toteutuu ja maahan saadaan vakaat poliittiset olot ja vahva poliittinen sitoumus.

3.2. Arviointimenettely

3.2.1. Arviointiperuste 1: oikeudellisen menettelyn muuttaminen aiempaa avoimempaan ja tehokkaampaan suuntaan parantamalla ylimmän tuomarineuvoston valmiuksia ja vastuuvelvollisuutta; raportoiminen uuden siviiliprosessilain ja rikosprosessilain vaikutuksista ja vaikutusten seuranta

Kaikki ylimmän tuomarineuvoston toimintasuunnitelmaan sisältyneet toimenpiteet on pantu täytäntöön ja ensimmäiset tulokset, erityisesti johdonmukaisen oikeuskäytännön aikaansaamista koskevat, ovat jo havaittavissa. Omaisuuden palauttamiselle ei ole edelleenkään kuitenkaan yhtenäistä käytäntöä, mikä tuottaa ongelmia.

Siviili- ja rikosprosessilain muutosten vaikutusten valvomiskäytäntö on tähän mennessä osoittanut, että viranomaiset ovat sitoutuneet ottamaan oikeusalalla toimivien kommentit huomioon uusissa prosessilakiluonnoksissa. Siviiliprosessilain osalta työ etenee hyvin, rikosprosessilain osalta hitaasti.

Oikeusjärjestelmän henkilöstö- ja organisaatiouudistusten loppuun saattaminen ja kestävyyden varmistaminen edellyttää vielä lisätyötä. Alan uudistukset on toteutettu vain osittain. Nykyiset tuomarien ja syyttäjien aseman säilyttämistä koskevat oikeudelliset takeet monimutkaistavat tarpeeseen perustuvaa henkilöstöpolitiikkaa. Nyt suunnitteilla oleva menettely, jonka mukaan työpaikat täytetään vuotuisten virkamieskilpailujen lisäksi myös nopeutetulla menettelyllä, lisää huolta Romanian oikeuslaitoksen uusien työntekijöiden laadusta.

Romania on kaiken kaikkiaan edistynyt jossain määrin oikeusjärjestelmänsä uudistamisessa.

Yksityiskohtainen arviointi

- Tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen, myös kesäkuussa 2006 hyväksyttyyn ylimmän tuomarineuvoston toimintasuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet, joilla varmistetaan lakien johdonmukainen tulkinta ja soveltaminen kaikissa oikeusasteissa eri puolilla maata sen jälkeen, kun ammatissa toimivia tuomareita, syyttäjiä ja lakimiehiä on kuultu; hiljattain hyväksyttyjen laki- ja hallintotoimenpiteiden vaikutuksen seuranta

Ylimmän tuomarineuvoston kesäkuussa 2006 vahvistamaan toimintasuunnitelmaan sisältyvät toimet ja toimenpiteet on hyväksytty ja niitä sovelletaan, jotta tuomioistuimilla olisi tarvittavat lainsäädännölliset, hallinnolliset ja muut edellytykset varmistaa tuomioiden johdonmukaisuus muiden saman oikeusasteen tuomioistuinten sekä korkeimman kassaatio-oikeuden tuomioiden kanssa.

Keskeisenä keinona on lainkäytöllisiin syihin perustuva valitus[3]. Sitä muutettiin vuonna 2005 ja se on nyt myös käytössä muutoksenhakutuomioistuimissa (joissa toisistaan poikkeavia tuomioita on tehty eniten). Tällaisia valituksia koskevat korkeimman kassaatio-oikeuden tuomiot ovat nyt sitovia. Päätellen siitä vauhdista, jolla lainkäytöllisiin syihin perustuvia valituksia on tehty ja niistä on annettu tuomioita vuoden 2006 jälkipuoliskon ja vuoden 2007 ensimmäisten kuukausien aikana, menettelystä on tullut merkittävä keino yhdenmukaistaa oikeuskäytäntöä. Se voi hyvinkin osoittautua riittäväksi. Näin ollen muita lakialoitteita, joiden tavoitteena on uusien oikeuskäytännön yhdenmukaistamiseen tähtäävien välineiden luominen, olisikin punnittava tarkkaan suhteessa tämänkaltaisten valitusten avulla saatuihin myönteisiin tuloksiin[4].

Tuomareilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet tarkastella oikeuskäytäntöä. Korkeimman kassaatio-oikeuden oikeuskokoelmat ovat saatavana kaikissa tuomioistuimissa ja sen antamat tuomiot julkaistaan kokonaisuudessaan sen omalla verkkosivulla. Viime vuosina toteutettu intensiivinen tuomioistuinten asiakirjojen tietotekniseen muotoon saattaminen on johtanut siihen, että tuomareiden saatavilla on aiempaa enemmän oikeudellista aineistoa ja oikeuskäytäntöä. Muutoksenhakutuomioistuimet julkaisevat ja jakavat toisilleen neljännesvuosittain ilmestyviä tiedotteita, joihin on koottu tärkeimpiä niiden käsittelemiä oikeustapauksia.

Kansallisessa tuomari-instituutissa annetaan jatkuvaa koulutusta ja toteutetaan hajautettua koulutusohjelmaa. Vuonna 2007 jatkuvaan koulutukseen sisältyy 19 seminaaria 120 tuomarille (vuonna 2006 seminaareja järjestettiin 9) ja vuoden 2007 hajautettuun jatkuvaan koulutusohjelmaan kuuluu vähintään kolme tuomioistuimessa tai syyttäjänvirastossa järjestettävää seminaaria vuodessa (vuoden 2006 vähimmäismäärä oli yksi ja tuolloin järjestettiin 135 seminaaria).

Ylin tuomarineuvosto otti käyttöön järjestelyn, jolla seurataan toimenpiteiden vaikutusta tuomioihin koko maassa. Tuomioistuimet ovat aloittaneet säännölliset kuulemiset tuomioistuinkäytännön yhdenmukaisuuteen liittyvistä asioista. Tammikuusta 2007 alkaen korkeimman kassaatio-oikeuden jaostojen puheenjohtajat ovat vuonna 2006 hyväksytyn ylimmän tuomarineuvoston toimintasuunnitelman mukaisesti pitäneet säännöllisesti kokouksia muutoksenhakutuomioistuimissa työskentelevien kollegojensa kanssa lainkäytöllisiin syihin perustuviin valituksiin liittyvien käytänteiden yhdenmukaistamiseksi ja uusista mahdollisista valituksista keskustelemiseksi. Ylin tuomarineuvosto määräsi helmikuussa 2007, että jokaisen tuomioistuimen on järjestettävä kuukausittain kutakin oikeusastetta edustavien tuomareiden kokouksia, jotta varmistetaan riittävät oikeusalalla toimivien yhteydet paikallisella tasolla. Tuomarineuvosto on myös kehittänyt keskusjärjestelmän, jonka osana se pitää säännöllisesti kokouksia kunkin muutoksenhakutuomioistuimen ja korkeimman kassaatio-oikeuden jaostojen puheenjohtajien kanssa. Näiden kokousten tarkoituksena on luoda foorumi ylimmille muutoksenhakutuomioistuimille (korkein kassaatio-oikeus ja muutoksenhakutuomioistuimet) ja vahvistaa näin kassaatiomenettelyyn sovellettava käytäntö ja keskustella seikoista, joiden yhteisesti katsotaan aiheuttavan keskenään ristiriitaisia tuomioita.

Yhdenmukaisten käytänteiden saavuttamista haittaavat myös lainsäädäntöön usein tehtävät muutokset, joista osa liittyy oikeuslaitoksen uudistamiseen.

- Rationaalisen ja realistisen henkilöstömallin suunnittelu ja täytäntöönpano oikeusjärjestelmää varten meneillään olevan tarvekartoituksen perusteella

Haasteita viranomaisille aiheuttavat edelleen Romanian oikeusjärjestelmän henkilöstöresurssien tilanne sekä hallintokapasiteetti keskushallinnon tasolla ja tuomioistuimen tai syyttäjänviraston tasolla. Ylin tuomarineuvosto ja korkein syyttäjäviranomainen selvittävät asiaa[5]. Henkilöstömääriä ollaan järkeistämässä ja hallintorakenteita järjestelemässä uudestaan.

Oikeusviranomaiset päättävät yleensä periaatteellisella tasolla, mitkä asiat kuuluvat yleiseen ”tuomioistuinten hallinnon” käsitteeseen ja miten siihen liittyvät erilaiset hallintotehtävät jaetaan tuomioistuinten presidenttien tai pääsyyttäjien, talousjohtajien, esittelijöiden, tuomareiden itsensä ja mahdollisesti tuomioistuinten hallintovirkamiesten/johtajien kesken. Lisäksi henkilöstöresursseja koskeva strategia ja uuden henkilöstökaavion konkreettinen toiminta edellyttävät tuomarien urahallintaan enemmän joustavuutta kuin nykyisen lainsäädäntökehyksen mukaan on mahdollista.

Ongelmallinen on myös ilmiö, joka liittyy tuomarien tilapäiseen siirtymiseen muihin tehtäviin. Noin 200 tuomaria ja syyttäjää on siirretty muihin elimiin (mm. ylin tuomarineuvosto, oikeusministeriö, kansallinen tuomari-instituutti, arvopaperimarkkinoiden valvontaviranomainen). Useissa tapauksissa siirtyneiden tuomareiden alkuperäisiä virkoja ei katsota avoimiksi eikä niitä tämän vuoksi täytetä, sillä kyseisillä tuomareilla on oikeus pitää asemansa tuomioistuimissa. Ainoa vaihtoehto on siirtää tosiasiallisesti avoimeen virkaan väliaikaisesti tuomari toisesta tuomioistuimesta. Lainsäädännössä siirtymisten määrää ei ole rajoitettu mitenkään, ja se tarjoaakin houkuttelevan mahdollisuuden siirtyneiden tuomareiden korkeamman palkan vuoksi. Ylin tuomarineuvosto on kuitenkin tiukentamassa tuomarien siirtymistä koskevia sääntöjä. Ongelmallinen on myös tapa, jolla toimivaltaiset viranomaiset[6] voivat muuttaa oikeuslaitoksen henkilöstökaaviota. Toimen poistaminen kaaviosta sallitaan ainoastaan, jos kyseinen toimi on täyttämättä. Hallitus ei siis voinut vähentää virkojen määrää eräässä tuomioistuimessa, jonka kaikki virat oli täytetty, vaikka tuomioistuimen työmäärä osoitti, että useimmat näistä viroista olivat tarpeettomia.

Pienten tuomioistuinten toimintaa käsittelevän, ylimmän tuomarineuvoston ja oikeusministeriön tarkasteltavana parhaillaan olevan selvityksen päätelmäluonnoksessa todetaan, että monien pienten tuomioistuinten henkilöstörakennetta on järkeistettävä (ja joidenkin toiminta jopa lopetettava). Henkilöstöresurssien uudelleen järjestäminen siten, että ne vastaavat paremmin kunkin tuomioistuimen tosiasiallista työmäärää, edellyttää hallinto- ja lakialoitteiden tarkkaa tasapainottamista, eikä tätä ole vielä saavutettu (ylin tuomarineuvosto vastusti hiljattain oikeusministeriön valmistelemaa lakiehdotusta, joka tähtäsi poikkeuksellisiin siirtomenettelyihin tuomioistuinten tai syyttäjänvirastojen rakenneuudistusten yhteydessä).

Ylin tuomarineuvosto harkitsee osana pitkän aikavälin henkilöstöstrategiaa myös tuomareiden rekrytointistandardien helpottamista väliaikaisesti, kunnes virat on täytetty. Vuosien 2004 ja 2005 lainsäädännöllisissä uudistuksissa tuomarinviroista tehtiin Romaniassa elinikäisiä ja niihin sovelletaan huomattavan monia työpaikan suojaamista koskevia sääntöjä. Uusista työntekijöistä, joihin mahdollisesti sovelletaan lievempiä pätevyysvaatimuksia, voi olla hankalaa päästä eroon, jos he eivät vastaa järjestelmän asettamia odotuksia.

- Syyttämisestä vastaavan ministeriön hallinnossa esiintyvien puutteiden ja henkilöstöresurssikysymysten selvittämistä koskevan suunnitelman laatiminen ja täytäntöönpano

Syyttämisestä vastaavan ministeriön rakenteen uudistamista koskeva suunnitelma on laadittu ja sitä pannaan parhaillaan täytäntöön. Esteenä on kuitenkin tehokkaan henkilöstömallin puuttuminen oikeusjärjestelmästä.

Syyttämisestä vastaavan ministeriön rakenneuudistussuunnitelma laadittiin ministeriön vuosia 2005 ja 2006 koskevien toimintakertomusten perusteella.

Romanian presidentti nimitti 2. lokakuuta 2006 oikeusministeriön ehdotuksesta uuden korkeimman syyttäjäviranomaisen, jonka ylin tuomarineuvosto hyväksyi.

Järjestelmän suurimmat puutteet liittyvät hallinnon heikkouteen ja syyttäjien epätasaiseen jakautumiseen syyttämisestä vastaavan ministeriön eri virastoihin, kun tarkastellaan syyttäjäkohtaista työmäärää.

Suunnitelma jakautuu viiteen vaiheeseen: 1. korkeimman kassaatio-oikeuden yhteydessä toimivan syyttäjänviraston uudelleenjärjestely, 2. syyttämisestä vastaavan ministeriön sisäisten sääntöjen laatiminen ja hyväksyminen, 3. syyttäjänvirkojen jakaminen uudelleen, 4. avointen johtavien virkojen täyttäminen ja 5. avointen muiden kuin johtavien virkojen täyttäminen.

Ensimmäiset kaksi vaihetta on jo saatu päätökseen.

Kolmas vaihe on meneillään ja se on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2007 lopussa. Suurinta osaa asioista käsittelevät ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten yhteydessä toimivat syyttäjänvirastot. Henkilöstökaaviota on muutettava siten, että korkeammista syyttäjänvirastoista siirretään muutamia virkoja alempiin. Uudelleenjärjestely kestää jonkin aikaa, sillä nykyisin tarpeettomia virkoja ei voida jakaa uudelleen, jos ne on täytetty.

Neljäs vaihe on meneillään ja se on pysyvä toimenpide. Syksyllä 2006 pidettiin avoin palvelukseenottokilpailu johtavia virkoja varten ja 17 tällaista virkaa syyttäjänvirastoissa täytettiin. Korkeimman kassaatio-oikeuden yhteydessä toimivassa syyttäjänvirastossa täytettiin vielä tammi-maaliskuussa 2007 viisi johtavaa virkaa. Keväällä ja syksyllä 2007 järjestetään lisää johtavien virkojen kilpailuja.

Myös viides vaihe on meneillään ja pysyvä toimenpide. Avoimia virkoja ei saada täytettyä syyttäjien tavanomaista palvelukseenottomenettelyä noudattaen, sillä kansallisesta tuomari-instituutista valmistuu vuosittain ainoastaan 180 hakijaa, joista vain 40 prosentista tulee syyttäjiä.

- Siviili- ja rikosprosessilain hiljattain hyväksyttyjen muutosten vaikutusten seuranta siten, että mahdolliset korjaavat toimenpiteet voidaan sisällyttää suunnitteilla oleviin uusiin lakeihin

Laki nro 459/2006, jolla muutettiin siviiliprosessilakia , hyväksyttiin joulukuussa 2006 ja se tuli voimaan tammikuussa 2007. Suurimmat muutokset koskevat a) tuomareiden toimivallan riitauttamista tarkoittavia perusteettomia kanteita koskevan tuomiovallan siirtoa oikeuteen, jossa kanne on nostettu ja b) pakkotäytäntöönpanon yksinkertaistamista.

Oikeusministeriö valvoi näiden muutosten vaikutusta pyytämällä kyseisiltä tuomioistuimilta arvioita ja keräämällä tuomareilta spontaaneja ehdotuksia. Koska lain voimaantulosta on vain vähän aikaa, tuomioistuimet viittasivat useimmiten vain sen mahdolliseen vaikutukseen.

Laki nro 356/2006, jolla muutettiin rikosprosessilakia , hyväksyttiin heinäkuussa 2006 ja se tuli voimaan 9. syyskuuta 2006. Lisämuutoksia tehtiin hallituksen erityisasetuksella nro 60/2006. Muutokset koskevat pääasiassa a) tutkintavankeuden vaihtoehtojen lisäämistä, b) tuomareiden toimivallan riitauttamisperusteiden rajoittamista, c) suoran syytteeseen asettamisen lopettamista, kun kyseessä ovat vähäiset asianomistajarikokset (nykyään syyttäjän on tutkittava asia ja uhri peruuttaa usein kanteen) ja d) tuomioistuinten entistä pienempiä mahdollisuuksia palauttaa asia syyttäjälle lisätutkimuksia varten.

Oikeusministeriö valvoi muutosten vaikutusta kokoamalla lausuntoja asianomaisilta tuomareilta, jotka laativat luettelot uutta rikosprosessilakia koskevista ehdotuksista. Myös ylin tuomarineuvosto osallistui työhön. Mainittuja ehdotuksia ei kuitenkaan ole vielä otettu huomioon. Ongelmia aiheuttaa esimerkiksi se, että syyttäjä voi ottaa haltuunsa postia tai kuunnella puheluja 48 tuntia ilman tuomarin antamaa määräystä, ja se, että lakimiehen ja asiakkaan välistä luottamuksellisuutta rikotaan kuuntelemalla puheluita.

Rikoslainsäädännön uudistus vaarantui, kun senaatin oikeudellinen valiokunta päätti maaliskuussa 2007 toimittaa täysistuntoon äänestettäväksi rikoslain, joka hyväksyttiin vuonna 2004, mutta jonka soveltaminen keskeytettiin vuonna 2005, koska oikeusalalla toimivat havaitsivat muiden epäjohdonmukaisuuksien lisäksi, että ehdotuksessa ei noudatettu menettelyvaatimuksia. Jos vuoden 2004 laki olisi tullut voimaan, se olisi aiheuttanut rikostuomioistuimille ja syyttäjille merkittäviä vaikeuksia ja uhannut lamauttaa koko rikosoikeudellisen järjestelmän. Maaliskuun loppupuolella pidetyssä senaatin täysistunnossa vuoden 2004 rikoslaki päätettiin lähettää takaisin oikeudelliseen valiokuntaan lisätarkastelua varten. Näin voidaan keskustella sekä uudesta rikoslaki- että rikosprosessilakiehdotuksesta. Romania suunnittelee aiheesta julkista keskustelua syksyllä 2007.

- Uusien lakien hyväksymisessä saavutettua edistymistä sekä niiden oikeusjärjestelmään kohdistuvaa vaikutusta koskeva raportointi ja valvonta, myös riittävät kuulemiset

Kahden prosessilain tilanne on hyvin erilainen. Siviiliprosessilain kohdalla menettely on käynnissä ja etenee hyvin, kun taas rikosprosessilain kohdalla se on vasta alussa, vaikka tiettyä edistystä onkin jo saatu aikaan. Uuden rikosprosessilain laatimisesta vastaavan komitean kokoonpanosta päätettiin lopullisesti 17. toukokuuta 2007 annetulla oikeusministerin määräyksellä nro 1251/C.

Uusi siviiliprosessilaki

Uuden siviiliprosessilain laatimisesta vastaava komitea[7] perustettiin vuonna 2006. Komitea on laatinut noin 250 pykälää (yhteensä 700–800 pykälästä), jotka koskevat oikeudenkäyntejä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa. Myös lain rakenteesta on päätetty.

Romanian mukaan valmistelutyö saadaan päätökseen joulukuun 2007 loppuun mennessä. Tämän jälkeen siitä käydään julkinen keskustelu, hallitus hyväksyy sen ja se lähetetään parlamenttiin. Laki hyväksytään kesään 2008 mennessä ja sen voimaantuloon liittyy vähintään kuuden kuukauden mittainen määräaika ( vacatio legis ).

Tuomioistuimista laissa säädetään seuraavaa: 1. ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimilla on rajattu tuomiovalta, 2. tuomioistuimet ( tribunale ) toimivat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina tietyissä asioissa ja muutoksenhakutuomioistuimina kanteissa, jotka on tehty alempien oikeusasteiden tuomioista, 3. muutoksenhakutuomioistuimet päättävät tuomioistuinten tuomioita koskevista valituksista ja käsittelevät hallintoasioihin liittyviä kanteita ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina ja 4. korkein kassaatio-oikeus tekee päätökset ainoastaan toisista valituksista ( recurs ), jotka koskevat toisen oikeusasteen tasolla annettuja tuomioita. Näin korkeimmasta kassaatio-oikeudesta tulee todellinen korkein oikeus, joka käsittelee ainoastaan oikeudellisia asioita. Sen käsiteltäväksi tulevat asiat on seulottava tarkkaan, jotta liiallinen työtaakka voidaan välttää. Romaniassa oletetaan, että korkein kassaatio-oikeus – joka voi ainoana maassa tehdä lopullisia päätöksiä oikeudellisista kysymyksistä – johtaa oikeudenkäyttöä ja osallistuu merkittävästi menettelyjen yhdenmukaistamiseen.

Uuden siviiliprosessilain laatimisesta vastaava komitea pohtii ratkaisua ongelmaan, jonka muodostaa perustuslain vastaisuuteen liittyvien poikkeuksien käyttäminen keinona hidastaa asian käsittelyä[8]. Valitun ratkaisutavan mukaan osapuolten tuodessa esiin asian kannalta oleellisen lain perustuslaillisuuden kysymys lähetetään perustuslakituomioistuimeen, mutta asian käsittely jatkuu. Jos laki katsotaan perustuslain vastaiseksi, asianomainen osapuoli tekee valituksen tai pyytää asian tarkastelemista uudestaan.

Uusi rikosprosessilaki

Uuden rikosprosessilain laatimisesta vastaava komitea aloitti työnsä tammikuussa 2007.

Parhaillaan komiteassa[9] työskennellään uuden lain rakenteen parissa. Siitä on tehty joitakin alustavia luonnoksia, mutta lopullinen versio ei ole valmiina.

Uusi rikosprosessi on pääosin kontradiktorinen. Vakavammista rikoksista on nostettava syyte, kun taas vähäiset rikokset annetaan syyttäjälle syyteharkintaan.

Komitea ei ole toistaiseksi ollut yhteydessä siviiliprosessilakia valmistelevaan komiteaan helpottaakseen ratkaisun löytymistä tiettyjä yhteisiä periaatteita koskeviin eriäviin kantoihin esimerkiksi perustuslain vastaisuutta koskevista poikkeuksista.

- Ylimmän tuomarineuvoston toimivallan lisääminen sen perusvastuualueiden toiminnan ja vastuun tehostamiseksi, erityisesti yksittäisten neuvoston jäsenten mahdollisiin eturistiriitoihin ja epäeettiseen toimintaan puuttuminen; oikeuslaitoksen tarkastajien palkkaaminen vastikään hyväksyttyjen objektiivisten valintaperusteiden mukaisesti ja näiden tarkastajien alueellisen edustuksen parantaminen

Ylimmällä tuomarineuvostolla on nyt käytössään täysimääräiset hallinnolliset resurssit sille laissa annettujen toimivaltuuksien soveltamiseksi. Se toimii kaikilla vastuualueillaan johdonmukaisesti ja käyttää kunkin alueen toiminnan valvonnassa ja täytäntöönpanossa apunaan työryhmiä, joita koordinoi yksi tuomarineuvoston pysyvä jäsen. Ylimmän tuomarineuvoston uusi, tammikuussa 2007 valittu hallintoryhmä sitoutui saamaan aikaan toimivan suhteen oikeusministeriöön ja muihin valtion viranomaisiin ja lisäämään tuomarineuvoston osallistumista lainsäädäntöä koskevaan, oikeusjärjestelmään liittyvään keskusteluun.

Ylimmän tuomarineuvoston ja sen jäsenten vastuu ja eettiset standardit ovat edelleen ongelmakohtia, samoin kuin tuomarineuvoston jäsenten mahdolliset eturistiriidat. Lain mukaan nykyiset jäsenet voivat valita, toimivatko he aktiivisesti pysyvinä jäseninä vai ovatko he samanaikaisesti johtavassa virassa tuomioistuimessa tai syyttäjänvirastossa[10]. Lisäksi esimerkiksi yksittäisten jäsenten eettisten standardien ja mahdollisten eturistiriitojen kohdalla ylin tuomarineuvosto on jatkuvasti omaksunut sen kannan, ettei jäsenten rehellisyyttä voida epäillä ja että epäeettistä toimintaa on tarkasteltava tapauskohtaisesti.

Ylin tuomarineuvosto on käyttänyt viime aikoina oikeuslaitoksen tarkastajia palkatessaan tarkasti määriteltyä ja puolueetonta menettelyä. Tuomarineuvosto kiinnitti huomiota myös näiden alueelliseen jakautumiseen ja poisti monopoliaseman, joka Bukarestin tuomioistuinten ja syyttäjänvirastojen tuomareilla on ollut viime aikoihin asti.

3.2.2. Arviointiperuste 2: Viranomaisten lahjomattomuutta valvovan viraston perustaminen suunnitelmien mukaisesti; virasto valvoo viranomaisten varojen käyttöä sekä toiminnan ristiriitaisuuksia ja eturistiriitoja sekä antaa velvoittavia päätöksiä, joiden pohjalta voidaan määrätä varoittavia rangaistuksia

Viranomaisten lahjomattomuutta valvovaa kansallista virastoa koskevassa laissa, jota on muutettu hallituksen erityisasetuksella, virastolle annetaan lupa tarkastaa monien julkisten ja vaaleilla valittujen korkeiden virkamiesten varat, jääviys ja mahdolliset eturistiriidat. Laissa säädetään myös velvoittavista päätöksistä, joiden pohjalta voidaan määrätä varoittavia rangaistuksia. Viraston odotetaan olevan toiminnassa lokakuuhun 2007 mennessä.

Hallituksen erityisasetuksella vahvistetut muutokset tarjoavat vain osittaisen ratkaisun viraston riippumattomuutta ja sen tutkimiseen ja varoittavien rangaistusten määräämiseen liittyvän toimivallan tehokkuutta koskeviin ongelmakohtiin. Määräys on voimassa ainoastaan siihen asti, kun parlamentti vahvistaa sen tai muuttaa sitä.

Romania on edistynyt merkittävästi tämän arviointiperusteen saavuttamisessa. Siihen asti, kun virasto on aloittanut toimintansa ja toiminnasta on saatu kokemuksia, on kuitenkin vielä liian aikaista arvioida viraston tehokkuutta tavoitteiden saavuttamisessa.

Yksityiskohtainen arviointi

- Lainsäädäntö sellaisen tehokkaan ja riippumattoman viranomaisten lahjomattomuutta valvovan viraston perustamiseksi, joka valvoo viranomaisten varojen käyttöä sekä toiminnan ristiriitaisuuksia ja eturistiriitoja sekä antaa velvoittavia päätöksiä, joiden pohjalta voidaan määrätä varoittavia rangaistuksia

Oikeusministeriö laati lain viranomaisten lahjomattomuutta valvovasta kansallisesta virastosta, jonka toimivalta kattaa varojen käytön sekä toiminnan ristiriitaisuuksien ja eturistiriitojen valvonnan.

Hallitus hyväksyi lakiluonnoksen heinäkuussa 2006 ja senaatti antoi lain[11] toukokuussa 2007.

Lain mukaan senaatti nimittää viraston pääjohtajan ja varapääjohtajan viranomaisten lahjomattomuutta valvovan kansallisen neuvoston[12] ehdotuksesta neljäksi vuodeksi palvelukseenottokilpailun perusteella. Senaatti myös erottaa viraston pääjohtajan ja varapääjohtajan virasta kyseisen neuvoston ehdotuksesta.

Viranomaisten lahjomattomuutta valvova kansallinen virasto valvoo [13] varallisuuteen, eturistiriitoihin ja ristiriitaisuuksiin liittyviä kysymyksiä.

Laissa edellytetään myös vuotuista, riippumattoman ulkopuolisen tahon toteuttamaa tarkastusta, joka rahoitetaan viraston omasta budjetista. Kaikkien johtavassa asemassa olevien sekä kansallisen ja keskushallinnon tason virkamiesten on toimitettava ilmoitukset varallisuudesta ja etunäkökohdista[14].

Viranomaisten lahjomattomuutta valvova tarkastaja valvoo varallisuutta, eturistiriitoja ja ristiriitaisuuksia viran puolesta tai asianomaisen osapuolen pyynnöstä asiaa koskevan lain mukaisesti. Tarkastusmenettelyn aloittamisesta ilmoitetaan tarkastuksen kohteelle, jolla on oikeus ottaa asianajaja avukseen tai edustajakseen.

Jotta johtavassa asemassa olevia ja valtion virkamiehiä voitaisiin suojata väärinkäytöksiltä, laissa säädetään vankeusrangaistuksesta henkilöille, jotka tekevät perusteettomia ilmoituksia.

Viranomaisten lahjomattomuutta valvova tarkastaja ilmoittaa tuomioistuimelle, jos todisteiden perusteella vaikuttaa siltä, että todellisen ja ilmoitetun varallisuuden välillä on huomattava ero, joka ei ole perusteltavissa[15]. Tällöin tuomioistuin voi määrätä, että osa varallisuudesta tai tietty varallisuuserä takavarikoidaan. Jos tuomioistuin julistaa lopullisella ja peruuttamattomalla päätöksellä, että varallisuus on hankittu laittomasti, ja määrää takavarikoinnista, seuraamuksena on lain mukaan virasta erottaminen ja kielto pitää hallussa korkeaa tai julkista virkaa kolmen vuoden ajan virasta erottamisen jälkeen, vaaleilla valittuja virkamiehiä lukuun ottamatta. Lopullinen ja peruuttamaton päätös eturistiriidasta viedään kurinpitolautakunnan ja tarvittaessa viranomaisten käsiteltäväksi kurinpitotoimenpiteitä tai virasta erottamista varten.

Viranomaisten lahjomattomuutta valvovasta kansallisesta virastosta on jo tuotu esiin monia ongelmallisia seikkoja, erityisesti seuraavat:

- Alun perin luonnoksen tavoitteena oli perustaa virasto, joka voi tarkastaa ja toteuttaa toimia alalla, jota ei käsittele yksikään muu elin Romaniassa: varallisuus, jota ei voida perustella kyseisen henkilön tuloilla. Hyväksytyssä versiossa mainitaan kuitenkin ”laiton”, ei ”perusteeton” varallisuus. ”Laiton” varallisuus voidaan takavarikoida, mutta se on todistettava etukäteen laittomasta toiminnasta saaduksi. Laitonta varallisuutta valvovat kuitenkin jo syyttäjät/poliisi (rikosasioissa) ja veroviranomaiset ja poliisi ym. (rikkomuksissa ja yksityisoikeudellisissa asioissa). On myös mahdollista, että on monia tapauksia, joissa varat ovat perusteettomasti tuloja suuremmat, mutta ”laitonta” toimintaa ei voida todistaa.

- Todellisen ja ilmoitetun varallisuuden välisen ”huomattavan eron” määrittämiseksi käytetty prosenttiosuus, jonka ylittyessä tarkastaja tekee ilmoituksen tuomioistuimelle, (yli 10 % ja vähintään 20 000 euroa vastaava määrä Romanian leuina[16]) vaikuttaa huomattavan suurelta verrattuna alun perin ehdotettuun 2 prosentin määrään.

Hallituksen erityisasetuksessa nro 49/01/06/2007, joka tuli voimaan kesäkuussa 2007, muutetaan edellä esitettyjä kohtia jonkin verran myönteiseen suuntaan. Erityisesti ”laittoman varallisuuden” käsite muutetaan ”perusteettomaksi varallisuudeksi”. Tutkimukset voidaan myös aloittaa, kun varallisuuden ja tulojen välillä havaitaan 10 000 euron ero.

Parlamentin on kuitenkin vielä vahvistettava tämä hallituksen erityisasetus, ennen kuin se voi pysyä jatkuvasti voimassa[17].

Viraston varsinaista toimintaa ei ole vielä arvioitu.

- Viranomaisten lahjomattomuutta valvovan kansallisen viraston perustaminen ja sen varmistaminen, että sillä on tarvittavat henkilöstöresurssit ja varat tehtävänsä suorittamiseen

Tätä osaa arviointiperusteesta ei voida arvioida, ennen kuin vasta perustettu virasto aloittaa varsinaisen toimintansa.

3.2.3. Arviointiperuste 3: Ammattimaisten, puolueettomien tutkimusten jatkaminen korkean tason korruptiotapauksissa tähän mennessä saavutetun edistyksen pohjalta

Korkean tason korruptiotapausten syytteeseenpanomenettelyssä on edistytty jatkuvasti. Kaikkialla maassa on perustettu korruptioon erikoistuneita syyttäjäyksiköitä (kansallinen korruptiontorjuntavirasto DNA), joiden tulokset korkean tason korruptiota koskevasta tutkinnasta ja syytteistä ovat myönteisiä. Käsiteltävinä on ollut myös korkean profiilin tapauksia, joissa syyte on nostettu tunnettua ja vaikutusvaltaista julkisuuden henkilöä vastaan. Syyttäjätoiminnan kurinalaisuus ei kuitenkaan näy tuomioistuinten päätöksissä. Tuomioita koskevat tiedot osoittavat, että rangaistukset eivät keskimäärin ole varoittavia ja että korkean tason korruptiotapauksissa erittäin monet rangaistusmenettelyt on keskeytetty. Keskeytysten syyt on selvitettävä ja oikeuslaitoksen sisäisiä tietoja ja asenteita on tarkasteltava suhteessa varoittaviin rangaistuksiin korkean tason korruptiotapauksissa. Ilmiö heikentää viime aikoina saavutettua kehitystä tutkinnassa ja vaikuttaa kielteisesti yleiseen käsitykseen poliittisesta sitoutumisesta korruption torjuntaan. Lisäksi useilla viimeaikaisilla tapahtumilla saattaa olla kielteinen vaikutus korruption torjuntaan. Näitä ovat pankkipetosten rangaistavuuden poistaminen, parlamentin aikeet lyhentää esitutkinnan enimmäisaikaa ja esitetty vaatimus erään kokeneen DNA:n jäsenen irtisanomisesta.

Romanian edistyminen korkean tason korruptioasioiden oikeudellisessa käsittelyssä ei ole vieläkään riittävää.

Yksityiskohtainen arviointi

- Korkean tason korruptiotapauksiin kohdistuvien ammattimaisten ja puolueettomien tutkimusten jatkaminen; korruption torjunnan oikeudellisen ja institutionaalisen vakauden takaaminen erityisesti jatkamalla nykyistä nimitys- ja peruuttamismenettelyä, jota sovelletaan Romanian korkeimpaan syyttäjäviranomaiseen, DNA:n pääsyyttäjään ja korkeimman syyttäjäviranomaisen viraston muihin johtaviin virkoihin

Romanian parlamentti ratifioi maaliskuussa 2006 lain nro 54/06, jolla kansalliselle korruptiontorjuntaosastolle palautetaan toimivalta tutkia kaikki korkean tason korruptiotapaukset. Osaston nimi on nyt kansallinen korruptiontorjuntavirasto (DNA) ja se on oikeushenkilö, joka toimii syyttäjänvirastossa korkeimman kassaatio-oikeuden yhteydessä. Korkein syyttäjäviranomainen ohjaa DNA:ta kunkin asian pääsyyttäjän kautta. DNA:lla on oma talousarvio ja henkilöstö.

DNA:n sitoutuminen korkean tason korruptiotapausten syyttämiseen on jatkunut entisellään, samoin kuin sen rooli. DNA:n jakson aikana aloittamien uusien tutkimusten määrä ja käsiteltävänä olevien asioiden profiili ovat vaikuttaneet siihen, että korkean tason korruption puolueettomista tutkimuksista on saatu hyviä tuloksia.

Aika, jonka puitteissa DNA suorittaa tutkimukset ja saattaa ne päätökseen, kuvastaa edelleen sen monialaisten tutkintaryhmien suurta ammattitaitoa. Syyskuun 2006 jälkeen on nostettu 84 uutta syytettä, joissa syytettyjä on yhteensä 195. Samaan aikaan tuomioistuimet ovat antaneet korruptio-oikeudenkäynneissä 47 alustavaa ja 33 lopullista tuomiota. Kolmessa tapauksessa on päädytty syytteistä vapauttamiseen.

DNA:n ponnistelut ja tulokset syytepuolella eivät ole kuitenkaan heijastuneet tuomioistuinten toimiin. Useat osatekijät tuomioistuinten käytänteissä osoittavat joko korruptioilmiön riittämätöntä tuntemusta tai koulutuksen ja tietojen puutetta.

Tuomioistuinten antamilla tuomioilla ei ole varoittavaa vaikutusta eivätkä ne täytä ehkäisevää tehtäväänsä. Korruptioon liittyvistä rikoksista annettujen vankeustuomioiden keskipituus on 1–2 vuotta ja ylivoimaisesti suurin osa tuomioista on ehdollisia, joten tuomioistuimet eivät ole osoittaneet ymmärtävänsä oleellisen tärkeää rooliaan Romanian korruption torjunnassa.

Tuomioistuimet keskeyttivät menettelyn kaikissa DNA:n viimeisen puolen vuoden aikana tutkimissa ja tuomioistuimeen viemissä tärkeimmissä korruptiotapauksissa ja siirsivät käsittelyn perustuslakituomioistuimelle puolustuksen esittämien perustuslain vastaisuutta koskevien väitteiden vuoksi. Menettelyn kannalta tämä oli ehkä oikein, mutta voidaan kysyä, minkä vuoksi alemmat tuomioistuimet haluavat siirtää asioita ylempien oikeustasojen tuomioistuimiin eivätkä halua käsitellä niitä itse. Tämän johdosta kaksi oikeudenkäyntiä, joissa oli mukana entisiä korkean tason poliitikkoja ja joita pidettiin vakuuttavana merkkinä sitoutumisesta korkean tason korruption valvontaan, on nyt perustuslain mukaisuuden tarkastamisen vuoksi keskeytyksissä mahdollisesti pitkälti yli vuoden ajan.

Nimitys- ja erottamismenettelystä on todettava, että uudistuksen kannalta keskeisissä asemissa olevien virkamiesten lähteminen ennenaikaisesti tai korvaaminen muilla voi haitata uudistusprosessin jatkuvuutta. Korkeimman syyttäjäviranomaisen ja DNA:n pääsyyttäjän nimittämistä ja erottamista koskeva senaatin oikeudellisen valiokunnan päätös alkaa käsitellä vuodesta 2006 pöydällä ollutta ehdotusta peruutettiin täysistunnossa maaliskuun 2007 loppupuolella. Jää nähtäväksi, hylätäänkö nimitysmenettelyn muutossuunnitelmat lopullisesti. Henkilöstön muutosten määrä viime kuukausien aikana ei ole ollut lupaava merkki. Hallinto- ja sisäministeriön johtohahmojen lähtö ja ehdotukset DNA:n ja kansallisen tuomari-instituutin johtajien erottamisesta ovat tästä esimerkkinä[18]. Lisäksi useat oikeusministeriön korkeat virkamiehet ovat eronneet.

Huolta aiheuttavat myös parhaillaan parlamentin käsiteltävinä olevat prosessilain mahdolliset muutokset. Niillä voi olla merkittävä kielteinen vaikutus korruption torjuntaan erityisesti seuraavien seikkojen suhteen: 1. esitetyistä epäilyistä huolimatta laista poistetaan mahdollisuus, että yleinen syyttäjä voi antaa väliaikaisen luvan perustellulle puhelimen kuuntelulle kiireellisissä tapauksissa, vaikka siihen joka tapauksessa tarvitaan tuomarin lupa 48 tunnin kuluessa, 2. tutkimusaika rajoitetaan kuudeksi kuukaudeksi ja 3. salakuuntelun määräaika on enintään 120 päivää. Näillä muutoksilla rajoitettaisiin vakavasti tutkijoiden mahdollisuuksia koota todistusaineistoa erityisesti kun on kyse puuttumisesta vakiintuneiden rikollisryhmien tai korruptioon sekaantuneiden vaikutusvaltaisten hallinnon edustajien toimintaan.

Maaliskuun 2007 loppupuolella annettiin uusi laki[19], jossa poistetaan tiettyjen aiemmin DNA:n toimivallan piiriin kuuluneiden pankkipetosten osatekijöiden rangaistavuus[20]. Tämä uhkaa korruption puitteiden vakautta. Jos lakia sovelletaan takautuvasti – kuten nyt vaikuttaa – rangaistavuus poistettaisiin myös sellaisen pankkihenkilöstön osalta, joka on saanut lahjuksia kyseenalaisten ja laittomien lainojen myöntämisestä. Tämän vuoksi useat meneillään olevat DNA:n käsittelemät asiat saattavat raueta[21].

3.2.4. Arviointiperuste 4: Lisätoimien toteuttaminen korruption estämiseksi ja torjumiseksi erityisesti paikallishallinnossa

Romania on edistynyt keskeisimmissä hankkeissa, joilla tähdätään korruptiota koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseen. Näitä ovat menestyksekäs puhelinpalvelu ja viranomaisten lahjomattomuutta valvova kansallinen keskus, joka on yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa ylläpidetty riippumaton julkinen neuvoa-antava elin. Lisäksi Romania on järjestänyt useita suurelle yleisölle, oikeuslaitokselle ja eri aloja edustaville valtion virkamiehille suunnattuja tiedotuskampanjoita korruptiosta. Hallinto- ja sisäministeriön yleinen korruption vastainen osasto on toteuttanut useita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, esimerkiksi arviointeja ja tarkastuksia. Lisäksi on järjestetty valtion virkamiesten koulutusohjelmia ja toteutettu ehkäiseviä toimenpiteitä esimerkiksi terveydenhuollon ja koulutuksen alalla. Romanialla ei kuitenkaan ole kattavaa paikallista korruptiontorjuntastrategiaa, joka perustuisi riskienarviointiin ja kohdistuisi korruptiolle altteimpiin aloihin ja paikallishallintoihin. Onnistuneista pilottitoimista ei ole raportoitu. Ei ole myöskään selvää, saavatko tärkeät korkean profiilin hankkeet, kuten viranomaisten lahjomattomuutta valvova kansallinen keskus, jatkuvaa poliittista tukea.

Romania on kaiken kaikkiaan edistynyt jossain määrin tämän arviointiperusteen saavuttamisessa.

Yksityiskohtainen arviointi

- Hiljattain päättyneiden valistuskampanjoiden tulosten arviointi ja korruptiolle alttiita aloja koskevien jatkotoimenpiteiden ehdottaminen tarpeen mukaan

Vuonna 2006 aloitettiin useita korruption vastaisia kampanjoita, jotka jatkuivat vuonna 2007. Hallinto- ja sisäministeriön yleisen korruption vastaisen osaston toteuttamat tiedotuskampanjat tuottivat konkreettisia tuloksia. Syyskuun 2006 ja maaliskuun 2007 välisenä aikana osaston puhelinpalveluun (Telverde) tuli 6 237 puhelua ja viestiä. Samana aikana osasto siirsi 142 rikostutkintaa DNA:lle, joka puolestaan nosti 17 syytettä asioissa, jotka olivat peräisin kyseisestä osastosta. Myös oikeusministeriö aloitti valistuskampanjan, joka suunnattiin sekä oikeusjärjestelmän kohteille että henkilöstölle (”älä lahjo äläkä tule lahjotuksi”). Kampanja on vielä meneillään eikä sen vaikutusta kohderyhmiin ole toistaiseksi mitattu.

- Raportointi siitä, miten korruptiomahdollisuuksia vähennetään ja paikallishallintoa tehdään avoimemmaksi ja mitä seuraamuksia korruptiosta on virkamiehille erityisesti paikallishallinnossa

Toimenpiteistä, joiden avulla vähennetään mahdollisuuksia korruptioon ja lisätään paikallishallinnon avoimuutta, voidaan mainita kansallinen virkamiesvirasto. Se saa Phare-tukea joulukuussa 2006 aloitettuun kumppanuushankkeeseen, jonka avulla se voi määritellä uudelleen henkilöstöpolitiikkaansa ja sisäisiä käytänteitään. Yksi päätavoitteista on lisätä julkisessa virassa olevien virkamiesten avoimuutta ja lahjomattomuutta virassaan.

Hallinto- ja sisäministeriön yleinen korruption vastainen osasto raportoi tammikuun 2007 loppupuolella toimenpiteistä, joita se on toteuttanut ehkäistäkseen ja torjuakseen korruptiota sisäministeriössä ja sen yksiköissä. Pelkästään rajapoliisissa, joka oli osaston toimien pääasiallisena kohteena vuonna 2006, on tehty yli 6 000 arviointia, peiteoperaatiota ja ennakoimatonta tarkastusta. Viimeksi mainituissa tuli esiin eniten rajapoliisien ilmoittamia korruptioyrityksiä (60 % enemmän kuin vuonna 2005). Rajapoliisi ilmoitti osastolle 67:stä lahjonnan yrityksestä, ja suurin rahasumma, jota tarjottiin ja josta kieltäydyttiin, oli 5 000 euroa (savukkeiden salakuljetusyritys Romanian ja Ukrainan välisellä rajalla).

Hallinto- ja sisäministeriön yleinen korruption vastainen osasto toteutti myös ennalta ehkäisevän kampanjan, johon osallistui sisäministeriön henkilöstön sekä kansalaisyhteiskunnan edustajia. Tarkoituksena oli ottaa eri kansalaisryhmiä (esimerkiksi opiskelijajärjestöt) mukaan julkisten elinten hallinnon ja henkilöstön uudistamistyöhön.

EU-varoihin kohdistuvien petosten osalta petoksentorjuntaosasto ilmoitti 13:sta uudesta tammikuussa 2007 aloitetusta käsittelystä. Osasto tutki 1. syyskuuta 2006 ja 15. maaliskuuta 2007 välisenä aikana yhteensä 84 tapausta, joista 63 tapauksen tutkinta aloitettiin kyseisenä aikana. Hallinto- ja sisäministeriön yleiselle korruption vastaiselle osastolle toimitettiin elinten välisen yhteistyösopimuksen perusteella näistä 22 tapausta, ja 17 tapausta toimitettiin tavanomaisille syyttäjille.

Julkisten hallintoelinten toteuttamien ennalta ehkäisevien toimenpiteiden konkreettisia tuloksia on vaikea arvioida, sillä toistaiseksi toteutettuihin valistus/tiedotuskampanjoihin ei ole liitetty analysointikeinoja. Phare 2004 -hankkeen kautta rahoitettava kattava korruption vastainen kampanja on vasta alkuvaiheissaan ja jatkuu koko vuoden 2007. Kampanjaan sisältyvät kaikki tarvittavat käsitteelliset keinot, joiden avulla voidaan selvittää perinpohjaisesti, miten keskus- ja paikallishallinto ovat edistyneet korruption ehkäisemisessä ja torjunnassa.

Hallinto- ja sisäministeriön yleinen korruption vastainen osasto vaikuttaisi olevan korruption torjunnan kannalta keskeisin kaikista keskus- ja paikallishallinnon elimistä.

4. YHTEISTYÖ- JA SEURANTAMEKANISMIIN SISÄLTYVÄT JATKOTOIMET

Romanian olisi jatkettava toimia kohti oikeuslaitoksen uudistamista ja korruption torjuntaa koskevien arviointiperusteiden saavuttamista erityisesti seuraavin toimin:

- uuden siviiliprosessilain lopullinen hyväksyminen, uuden rikosprosessilain hyväksymismenettelyn jatkaminen ja uuden rikoslain voimistaminen

- Romanian tuomioistuinjärjestelmässä vallitsevien henkilöstö- ja organisaatio-ongelmien ratkaiseminen ja tutkimusten ja pilottihankkeiden tulosten seuranta oikeuslaitoksen suoritusmittareiden vahvistamiseksi

- viranomaisten lahjomattomuutta valvovan kansallisen viraston tehokkuuden osoittaminen

- korruption vastaisten rakenteiden, kuten DNA:n kaltaisten tärkeimpien elinten, oikeudellisen ja institutionaalisen vakauden varmistaminen ja varoittavien tuomioiden lisääminen korkean tason korruptiotapauksissa; vahvempien varoittavien toimenpiteiden kehittäminen, esimerkiksi oikeudellisten edellytysten tiukentaminen haettaessa rangaistuksen ehdollista täytäntöönpanoa, sekä vastaava juridinen koulutus

- johdonmukaisen ja koko maan laajuisen korruption vastaisen strategian luominen siten, että kohteina ovat korruptiolle altteimmat alat ja paikallishallinnon elimet, sekä tämän strategian seuranta

- oikeuslaitoksen toimivallan vahvistaminen kaikilla tasoilla edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi korostamalla ammattitaitoa, riippumattomuutta, resursseja ja valtaoikeuksia.

Romanian kehityksen valvomiseen käytetään edelleen yhteistyö- ja seurantamekanismia. Jotta yhteistyö ja edistymisen seuranta helpottuisivat, Romanian viranomaisten kannattaisi laatia lokakuuhun 2007 mennessä arviointiperusteiden saavuttamista koskeva toimintasuunnitelma, johon sisältyvät selkeät mittarit. Suunnitelman olisi perustuttava kaikilla tasoilla johdonmukaiseen korruptiontorjuntastrategiaan ja uskottavaan suunnitelmaan oikeuslaitoksen ammattitaidon, riippumattomuuden, resurssien ja valtaoikeuksien vahvistamiseksi. Romanian viranomaisten on tärkeä käydä avointa keskustelua kansalaisten kanssa ja korostaa mekanismin mukaisesti toteutettujen uudistusten avoimuutta myös korruption suhteen. Jatkuva poliittinen sitoutuminen oikeuslaitoksen uudistamiseen ja korruption torjuntaan on keskeisen tärkeää.

4.1. Tuki

Romanialle on tarkoitus tarjota tukea sen pyrkimyksissä uudistaa oikeuslaitosta ja torjua korruptiota. Tämän vuoksi eri ohjelmista Romanialle osoitettua EU:n rahoitusta on keskitettävä toimiin, joilla tuetaan oikeuslaitoksen uudistukseen ja korruption torjuntaan liittyvää instituutioiden kehittämistä ja koulutusohjelmia.

Euroopan komissio kehottaa muita jäsenvaltioita lisäämään apua ja käytännön tukea Romanialle tekemällä yhteistyötä Romanian viranomaisten kanssa korruptioon keskittyvissä yhteisissä tutkimusryhmissä, jakamalla viranomaisten kanssa rahoitusalaa koskevaa tiedustelutietoa ja hyödyntämällä yhteisiä menetelmiä, lähettämällä asiantuntijoita ja neuvonantajia keskeisiin ministeriöihin ja toimielimiin (kuten viranomaisten lahjomattomuutta valvovaan kansallisen virastoon tai ylimpään tuomarineuvostoon) ja tarjoamalla korkean tason koulutusta Romanian poliisi-, tulli- ja syyttäjäviranomaisille jäsenvaltioiden poliisikouluissa ja tullialan opistoissa, tuomareiden koulutuslaitoksissa ja oikeusalan oppilaitoksissa sekä muissa julkisia virkamiehiä kouluttavissa oppilaitoksissa.

Oikeusvaltioperiaatteen keskeinen merkitys EU:ssa tarkoittaa sitä, että kaikkien toimijoiden, niin komission, Romanian kuin muiden jäsenvaltioidenkin on tehtävä yhteistyötä varmistaakseen, että Romania todella onnistuu uudistamaan oikeuslaitoksensa ja torjumaan rikollisuutta ja korruptiota kaikilla tasoilla. Komissio tarkastelee jäsenvaltioiden tarjoamaa tukea viimeistään lokakuussa 2007 havaitakseen mahdolliset puutteet ja varmistaakseen, että Romania saa kaiken mahdollisen tuen.

5. Päätelmät

Romania on jatkanut jäsenyytensä ensimmäisten kuuden kuukauden aikana edistymistä niiden heikkouksien poistamisessa, jotka saattaisivat haitata EU:n lakien, politiikkojen ja ohjelmien tehokasta täytäntöönpanoa. Tarvitaan lisää aikaa sen osoittamiseksi, että merkittävä lainsäädännöllinen kehitys näkyy tuloksina tärkeimmillä aloilla. Huomiota on kiinnitettävä jatkossakin kaikkiin aloihin, joilla toteutetaan liitännäistoimenpiteitä. Erityisesti on tehostettava toimia oikeuslaitoksen uudistamiseksi sekä korruption torjumiseksi. Tässä kertomuksessa esitetyn analyysin pohjalta komissio katsoo, että tässä vaiheessa ei ole tarpeen ottaa käyttöön liittymissopimuksessa mainittuja suojatoimenpiteitä.

Komissio jatkaa läheistä yhteistyötä Romanian kanssa ja tukee sen ponnisteluja yhteistyö- ja seurantamekanismiin pohjautuvien arviointiperusteiden täyttämiseksi. Yhteistyö- ja seurantamekanismin perustamista koskevassa päätöksessä säädetään, että komission on esitettävä puolen vuoden välein kertomus Romanian edistymisestä. Komissio päivittää kertomusta vuoden 2008 alussa. Seuraava yksityiskohtainen kertomus yhteistyö- ja seurantamekanismista on tarkoitus laatia vuoden 2008 puolivälissä. Kertomusta varten Romanian olisi toimitettava komissiolle tiedot edistysaskelista, jotka toteutetaan viimeistään 31. maaliskuuta 2008.

LIITE

Romaniaan sovellettavien suojatoimenpiteiden ja siirtymävaiheen järjestelyjen tämänhetkinen tilanne

Taloudellinen suojalauseke

Ei sovelleta.

Sisämarkkinoiden suojalauseke

Ei sovelleta.

Oikeus- ja sisäasioiden suojalauseke

Ei sovelleta.

Maatalousrahastot

a) Suojatoimenpiteet

Ei sovelleta.

b) Siirtymävaiheen järjestelyt

Komission asetus (EY) N:o 1423/2006, annettu 26 päivänä syyskuuta 2006, aiheellisten toimenpiteiden järjestelmästä maatalousmenojen alalla Bulgarian ja Romanian osalta

Elintarviketurvallisuus

a) Suojatoimenpiteet

Komission päätös 2007/269/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2007, hevosen näivetystautia koskevista suojatoimenpiteistä Romaniassa

b) Siirtymävaiheen järjestelyt

Komission päätös 2006/779/EY , tehty 14 päivänä marraskuuta 2006, eläinten terveyttä koskevista siirtymätoimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi Romaniassa

Komission päätös 2006/802/EY , tehty 23 päivänä marraskuuta 2006, suunnitelmien hyväksymisestä klassisen sikaruton hävittämiseksi luonnonvaraisista sioista ja luonnonvaraisten sikojen hätärokottamiseksi kyseistä tautia vastaan Romaniassa

Komission päätös 2006/805/EY, tehty 24 päivänä marraskuuta 2006, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa (viimeksi muutettu komission päätöksellä 2007/152/EY, tehty 6 päivänä maaliskuuta 2007)

Komission päätös 2007/16/EY , tehty 22 päivänä joulukuuta 2006, siirtymäajan toimenpiteistä Bulgariasta ja Romaniasta peräisin olevien naudoista, sioista, lampaista, vuohista ja hevoseläimistä saatujen siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäistä kauppaa varten

Komission päätös 2007/23/EY , tehty 22 päivänä joulukuuta 2006, vuoden 2005 liittymisasiakirjan liitteen VII lisäyksen B muuttamisesta Romanian tiettyjen liha-, maito- ja kala-alan laitosten osalta

Komission päätös 2007/27/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 2006, tietyistä siirtymätoimenpiteistä raakamaidon toimittamisessa maidonjalostuslaitoksiin ja kyseisen maidon jalostamisessa Romaniassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 852/2004 ja 853/2004 vaatimusten osalta

Komission päätös 2007/29/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 2006, kolmansista maista ennen 1 päivää tammikuuta 2007 Bulgariaan ja Romaniaan tuotuja, tiettyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 soveltamisalaan kuuluvia eläinperäisiä tuotteita koskevista siirtymätoimenpiteistä

Komission päätös 2007/30/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 2006, Bulgariasta ja Romaniasta peräisin olevien tiettyjen eläinperäisten tuotteiden markkinoille saattamista koskevista siirtymätoimenpiteistä (muutettu komission päätöksellä 2007/264/EY, tehty 25 päivänä huhtikuuta 2007)

Komission päätös 2007/228/EY , tehty 11 päivänä huhtikuuta 2007, neuvoston asetuksessa (EY) N:o 21/2004 säädettyä lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmää koskevista siirtymätoimenpiteistä Romaniassa

[1] Liittymisasiakirjan 36, 37 ja 38 artikla.

[2] Komission päätös 2006/928/EY, tehty 13 päivänä joulukuuta 2006, yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskevan järjestelmän perustamisesta tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 56).

[3] Erityinen valitus, jonka tavoitteena on yksinomaan oikeuskäytännön yhdenmukaistaminen ja joka ei liity tiettyyn muutoksenhakuun. Korkeimman kassaatio-oikeuden ja muutoksenhakutuomioistuinten johtavien jaostojen yhteydessä toimivalla korkeimmalla syyttäjäviranomaisella on oikeus tehdä tällainen valitus.Korkeimman kassaatio-oikeuden tällaisen valituksen yhteydessä tekemät päätökset sitovat kaikkia tuomioistuimia, ja vakiintunutta oikeuskäytäntöä voidaan muuttaa ainoastaan lailla.

[4] Ylin tuomarineuvosto, oikeusministeriö ja korkein kassaatio-oikeus jatkavat työtään korkeimman kassaatio-oikeuden käsittelyä koskevan uuden lainsäädännön laatimiseksi. Tarkoituksena on antaa alemmille oikeusasteille mahdollisuus pyytää suunta-antavaa laintulkintaa korkeimman kassaatio-oikeuden ennakkoratkaisun kautta. Oikeusaloilla toimivien mielestä uusi järjestely on kuitenkin edelleen kiistanalainen ja sen hyöty vaikuttaa kyseenalaiselta.

[5] Parhaillaan kaikkiaan 4 469 tuomarinvirasta avoimena on 428 (joista 106 johtavia virkoja) ja 2 784 syyttäjän virasta avoimena on 604 (joista 120 johtavia virkoja).Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa toteutettavassa kahdenvälisessä teknisen avun ohjelmassa on kartoitettu, miten tuomioistuinten hallintaa voitaisiin tehostaa. Lisäksi oikeusministeriö ja ylin tuomarineuvosto ovat aloittaneet tuomioistuinten ja syyttäjänvirastojen työmäärää koskevan tutkimuksen perusteella henkilöstörakenteen järkeistämisen niissä virastoissa, joissa työtä on selvästi keskiarvoa vähemmän. Korkeimman kassaatio-oikeuden yhteydessä toimivassa korkeimman syyttäjäviranomaisen virastossa saatiin huhtikuussa 2007 päätökseen ylimmän tuomarineuvoston vahvistama ja oikeusministeriön hyväksymä rakenneuudistusstrategia, jonka tavoitteena on vähentää korkeimman syyttäjäviranomaisen viraston jaostot yhdeksästä neljään ja tarjota aiempaa joustavampia ja nykyaikaisempia syyttäjäpalveluja.Ylin tuomarineuvosto hyväksyi joulukuussa 2006 tuomioistuinten työmäärää koskevan tutkimuksen, joka perustui vuosina 2005 ja 2006 koottuihin tilastotietoihin. Raportti osoittaa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten toiminta samoin kuin yksittäisten tuomarien työmäärä lisääntyi merkittävästi vuonna 2006. Raportissa todetaan, että muutoksenhakutuomioistuinten toiminta on vähentynyt edelleen. Romania ottaa raportissa esitetyt havainnot huomioon laatiessaan tutkimusta optimaalisesta tuomarikohtaisesta työmäärästä.

[6] Oikeuslaitoksen organisaatiosta annetun lain nro 304/2004 120 ja 121 §.

[7] Komiteaan kuuluu 21 jäsentä, joista 11 on oikeusministeriön oikeudellisista teksteistä, opinnoista ja asiakirjoista vastaavalta osastolta, yksi on valtiosihteeri oikeusministeriöstä ja yhdeksän on professoreita, lakimiehiä ja tuomareita. Tuomarit eri puolilta maata ovat antaneet oman panoksensa. Komitea on jakaantunut pienempiin yksiköihin, jotka tarkastelevat tiettyä uuden lain osa-aluetta. Nämä yksiköt tapaavat vähintään kerran viikossa.

[8] Kun tällainen poikkeus nykyään tuodaan esiin, tuomioistuin voi ainoastaan tarkistaa, liittyykö kyseinen laki asiaan. Jos näin on, tuomioistuin siirtää asian käsittelyn perustuslakituomioistuimelle ja varsinainen oikeudenkäynti keskeytetään automaattisesti. Näin myös täysin perusteettomat poikkeukset voivat aiheuttaa merkittäviä viiveitä, sillä perustuslakituomioistuimessa on ruuhkaa.

[9] Komiteassa oli alun perin viisi jäsentä ja nykyään 17. Oikeusministeriön toukokuussa 2007 antaman määräyksen mukaisesti mukana on yksi valtiosihteeri oikeusministeriöstä, kolme oikeustieteen professoria, neljä tuomaria (yksi korkeimmasta kassaatio-oikeudesta, kaksi muutoksenhakutuomioistuimista ja yksi alemman oikeusasteen tuomioistuimesta), kaksi syyttäjää (yksi kansallisesta korruptiontorjuntavirastosta ja yksi muutoksenhakutuomioistuimen yhteydessä toimivasta syyttäjänvirastosta), yksi asianajaja, yksi asiantuntija lainsäädäntöneuvostosta, yksi erikoisavustaja ja neljä oikeudellista neuvonantajaa oikeusministeriön lainsäädäntöosastolta. Komitea kokoontui aluksi kahdesti kuukaudessa, mutta Romania on ilmoittanut sen tapaavan 23. päivästä toukokuuta säännöllisesti päivittäin.

[10] Seitsemän jäsentä on valinnut jatkuvan toiminnan, puheenjohtajan on de jure toimittava jatkuvasti tuomarineuvostossa vuoden mittaisen puheenjohtajakauden aikana.

[11] Viranomaisten lahjomattomuutta valvovan kansallisen viraston perustamisesta, organisaatiosta ja toiminnasta annettu laki nro 144, 25. toukokuuta 2007, julkaistu Romanian virallisen lehden I osassa nro 359, 25. toukokuuta 2007.

[12] Kyseinen neuvosto on elin, joka ei ole oikeushenkilö eikä toimi pysyvästi. Se koostuu hallituksen edustajista, senaatin ja edustajainhuoneen jäsenistä, tuomareiden järjestöjen edustajista ja paikallisten julkisten hallintoelinten vaaleilla valituista johtajista, valtion virkamiehistä ja kansalaisyhteiskunnan edustajista. Neuvosto antaa toiminnastaan vuosikertomuksen senaatille.

[13] Tarkastajat saattavat määrätä tutkinnan yhteydessä todistajien kuulemisia ja asiantuntijalausuntoja sekä pyytää julkisilta toimielimiltä ja elimiltä sekä muilta julkis- ja yksityisoikeudellisilta tahoilta kaikkia asiakirjoja ja tietoja, jotka tarvitaan todisteiksi.

[14] Laissa asetetaan sakko, jos tällaista ilmoitusta ei julkisteta tai toimiteta tai jos se toimitetaan myöhässä. Virheellisen ilmoituksen toimittaminen katsotaan rikokseksi, josta määrätään vankeusrangaistus.

[15] ”Huomattava ero” määritellään laissa olemassa olevan varallisuuden ja saadun tulon väliseksi erotukseksi, joka on yli 10 % ja vähintään 20 000:tta euroa vastaava määrä Romanian leuina. Hallituksen erityismääräyksessä nro 49/01/06/2007, jolla muutetaan ja täydennetään viranomaisten lahjomattomuutta valvovan kansallisen viraston perustamisesta, organisaatiosta ja toiminnasta annettua lakia nro 144/2007, tarkastukseen oikeuttavaksi määräksi muutettiin 10 000:tta euroa vastaava määrä leuina. Hallituksen erityismääräys on parlamentin hyväksyttävänä.

[16] Hallituksen erityisasetuksen mukaan 10 000:tta euroa vastaava määrä Romanian leuina.

[17] Oikeudellinen valiokunta toimitti hallituksen erityismääräyksen eteenpäin 13. kesäkuuta, mutta parlamentti ei ole vielä hyväksynyt sitä lopullisesti.

[18] Ylimmän tuomarineuvoston lausunnon mukaan erottamiselle ei ollut kuitenkaan riittävästi perusteita, joten kumpaakaan ehdotusta ei ole ratkaistu.

[19] Lain 78/2000 (laki korruption estämisestä ja tutkimisesta) muuttamisesta 26.3.2007 annettu laki 69/2007.

[20] Laissa poistetaan rangaistavuus pankkien toimintalinjojen vastaiselta lainanannolta ja lainojen käyttämiseltä muuhun kuin lainahakemuksessa ilmoitettuun tarkoitukseen (muut kuin julkisiin varoihin liittyvät lainat) Nämä rikokset annettiin alun perin DNA:n valvottaviksi, sillä niillä on yhteys korruptioon ja pankkipetoksilla on kielteinen vaikutus Romanian pankkitoimintaan.

[21] Tämä koskee mahdollisesti 52:ta kesken olevaa asiaa ja suurin piirtein yhtä monta DNA:n käsiteltävänä olevaa asiaa, jotka poistetaan rikostutkinnan piiristä.