52007DC0255

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel, 16.5.2007

KOM(2007) 255 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS

KYPROKSEN LÄHENTYMISKEHITYKSEN ARVIOINTI 2007

(laadittu perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti Kyproksen pyynnöstä) {SEK(2007) 623}

Kertomuksen tavoite

Perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio ja EKP antavat vähintään kahden vuoden välein tai, jos jäsenvaltio, jota koskee poikkeus, näin pyytää, neuvostolle kertomuksen jäsenvaltioiden edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien jäsenvaltioiden velvollisuuksien täyttämisessä.

Tämä kertomus on laadittu vastauksena Kyproksen 13. helmikuuta 2007 esittämään pyyntöön. Yksityiskohtaisempi arvio Kyproksen lähentymiskehityksestä on tämän kertomuksen teknisenä liitteenä (SEC(2007) 623).

Komission ja EKP:n kertomuksia ohjaa perustamissopimuksen 121 artiklan 1 kohta. Kyseisen artiklan mukaan kertomuksissa on tarkasteltava, onko jäsenvaltion lainsäädäntö, kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, sopusoinnussa perustamissopimuksen 108 ja 109 artiklan sekä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön kanssa (EKPJ:n perussääntö). Kertomuksissa on myös tarkasteltava, onko jäsenvaltio saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason arvioituna lähentymiskriteereiden täyttymisen perusteella (hintavakaus, julkisen talouden rahoitusasema, valuuttakurssivakaus, pitkät korot) ja ottamalla huomioon useat muut 121 artiklan 1 kohdan viimeisessä alakohdassa mainitut näkökohdat. Näitä neljää lähentymiskriteeriä käsitellään tarkemmin perustamissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa (Pöytäkirja N:o 21 lähentymisperusteista).

Tässä kertomuksessa tarkastellaan ainoastaan Kyproksen tasavallan hallituksen tosiasiallisessa hallinnassa olevia alueita, siten kuin ne määritellään vuoden 2003 liittymisasiakirjaan liitetyssä pöytäkirjassa N:o 10, kuten on tehty myös kaikissa muissa asiaan liittyvissä menettelyissä (esimerkiksi liiallisia alijäämiä koskeva menettely, Lissabon, osallistuminen ERM II:een).

Arvioitaessa, onko kansallinen lainsäädäntö , kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, sopusoinnussa perustamissopimuksen 108 ja 109 artiklan sekä EKPJ:n perussäännön kanssa, on tarkasteltava, onko noudatettu seuraavia määräyksiä: keskuspankkirahoituksen käyttöä koskeva kielto (perustamissopimuksen 101 artikla) ja erityisoikeuksia koskeva kielto (perustamissopimuksen 102 artikla), johdonmukaisuus EKPJ:n tavoitteiden kanssa (perustamissopimuksen 105 artiklan 1 kohta), keskuspankin riippumattomuus (perustamissopimuksen 108 artikla) ja kansallisten keskuspankkien liittyminen EKPJ:ään (useita perustamissopimuksen ja EKPJ:n perussäännön artikloita).

Hintavakauskriteeri määritellään perustamissopimuksen 121 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa seuraavasti: ”hintatason korkeatasoisen vakauden toteutuminen; tämä on ilmeistä, jos rahanarvon alenemisaste on lähellä korkeintaan kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavaa astetta”.

Lähentymisperusteita koskevan pöytäkirjan 1 artiklan mukaan ”...hintatason vakauden arviointiperusteella tarkoitetaan, että jäsenvaltio on saavuttanut kestävän hintatason vakauden ja tarkasteluajankohtaa edeltävän vuoden aikana todetun keskimääräisen rahanarvon alenemisasteen, joka ylittää enintään 1,5 prosenttiyksiköllä enintään kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavan asteen. Rahanarvon aleneminen lasketaan kuluttajahintaindeksin avulla yhtäläisin perustein ottaen huomioon kansallisten määritelmien erot.” Hintatason kestävän vakauden vaatimus merkitsee, että tyydyttävän inflaatiokehityksen on oltava ensisijaisesti tulosta siitä, että tuotantopanoskustannukset ja muut tekijät, jotka vaikuttavat hintakehitykseen rakenteellisesti, kehittyvät suotuisasti sen sijaan, että inflaatiokehitys heijastaisi tilapäisten tekijöiden vaikutusta. Lähentymiskehityksen arviointiin sisältyy sen vuoksi inflaation taustatekijöiden ja keskipitkän aikavälin näkymien arviointi. Myös sitä arvioidaan, saavuttaako maa todennäköisesti viitearvon tulevina kuukausina.[1]

Inflaation viitearvo oli maaliskuussa 2007[2] 3,0 prosenttia, ja se oli laskettu kolmen parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion eli Suomen, Puolan ja Ruotsin inflaation perusteella.

Perustamissopimuksen 121 artiklan kolmannessa luetelmakohdassa määritetään valuuttakurssikriteeri seuraavasti: ”Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmässä määrättyjen tavanomaisten vaihteluvälien noudattaminen ainakin kahden vuoden ajan siten, ettei valuutan ulkoista arvoa ole alennettu suhteessa toisen jäsenvaltion valuuttaan”.

Lähentymisperusteita koskevan pöytäkirjan 3 artiklassa määrätään seuraavaa: ”… Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmään osallistumista koskeva arviointiperuste merkitsee, että jäsenvaltio on noudattanut Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmässä määrättyjä tavanomaisia vaihteluvälejä ilman, että sillä on ollut merkittäviä paineita, ainakin kahtena viimeisenä tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena. Erityisesti jäsenvaltio ei ole omasta aloitteestaan alentanut valuutan kahdenvälistä keskusarvoa suhteessa toisen jäsenvaltion valuuttaan samana aikana.”

Valuuttakurssivakauden arvioinnissa on tässä kertomuksessa käytetty kahden vuoden ajanjaksoa, joka alkoi 27. huhtikuuta 2005 ja päättyi 26. huhtikuuta 2007.

Julkisen talouden rahoitusasemaa koskeva lähentymiskriteeri määritellään perustamissopimuksen 121 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa seuraavasti: ”kestävä julkistalouden tilanne; tämä on ilmeistä, jos valtion julkisyhteisöjen talousarvioiden osalta on tilanne, jossa ei ole 104 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua liiallista alijäämää.” Lähentymisperusteita koskevan pöytäkirjan 2 artiklassa todetaan lisäksi, että tämä kriteeri merkitsee, ”ettei jäsenvaltiota tarkasteluajankohtana koske tämän sopimuksen 104 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta kyseisessä jäsenvaltiossa”.

Perustamissopimuksen 121 artiklan 1 kohdan neljännessä luetelmakohdassa ehdoksi asetetaan: ”jäsenvaltion saavuttaman lähentymisen ja jäsenvaltion Euroopan valuuttajärjestelmän valuuttakurssijärjestelmään osallistumisen pysyvyys, sellaisena kuin se ilmenee pitkän aikavälin korkokantojen tasossa ”. Lähentymisperusteita koskevan pöytäkirjan 4 artiklassa määrätään lisäksi seuraavaa: ”korkokantojen lähentymisperuste tarkasteluajankohtaa edeltävänä vuotena merkitsee, että jäsenvaltion pitkän aikavälin korkokantojen keskimääräinen nimellistaso [on enintään kaksi prosenttiyksikköä suurempi verrattuna] enintään kolmen hintatason vakaudessa parhaiten suoriutuneen jäsenvaltion vastaavaan tasoon. Korkokantojen taso lasketaan jäsenvaltioiden pitkän aikavälin obligaatioiden ja vastaavien arvopapereiden perusteella ottaen huomioon kansallisten määrittelyjen erot”.

Korkojen viitearvo oli maaliskuussa 2007 6,4 prosenttia.

Perustamissopimuksen 121 artiklassa edellytetään myös muiden taloudelliseen yhdentymiseen ja lähentymiseen liittyvien seikkojen tarkastelua. Näihin lisätekijöihin sisältyy rahoitus- ja tuotemarkkinoiden yhdentyminen, vaihtotaseen kehittyminen sekä yksikkötyökustannusten ja muiden hintaindeksien kehittyminen. Viimeksi mainitut sisältyvät hintavakauden arviointiin.

Arvioidessaan lähentymiskehitystä joulukuussa 2006 komissio katsoi, että Kypros täytti lähentymiskriteereistä kolme (hintavakaus, julkisen talouden rahoitusasema ja pitkät korot). Keskuspankin liittymisestä EKPJ:ään euron käyttöönoton yhteydessä voidaan todeta, että ennen vuosien 2002 ja 2003 keskuspankkilakia muuttavan lakiesityksen hyväksymistä Kyproksen lainsäädännön, erityisesti keskuspankkilain, ei katsottu olevan täysin sopusoinnussa perustamissopimuksen 109 artiklan ja EKPJ:n perussäännön kanssa.

Lainsäädännön yhteensopivuus

Kaikki jäljellä olevat yhteensopivuusongelmat on ratkaistu vuosien 2002 ja 2003 keskuspankkilakia muuttavalla lailla, jonka parlamentti hyväksyi 15. maaliskuuta 2007. Laki tuli voimaan hyväksymispäivänään, mutta jotkin säännökset tulevat voimaan päivänä, jona euro otetaan käyttöön Kyproksessa. Erityisesti lailla kumotaan tai muutetaan joitakin pykäliä, jotta huomioon voidaan ottaa ne tehtävät ja toimivalta, jotka EY:n perustamissopimus osoittaa EKP:lle, EKPJ:lle ja neuvostolle. Tämä koskee erityisesti seuraaviin seikkoihin liittyviä säännöksiä: rahapolitiikka, EKPJ:n rahapoliittiset toimet ja välineet, valuuttamarkkinatoimien toteuttaminen sekä seteleiden ja kolikoiden liikkeeseenlasku.

Kyproksen lainsäädäntö ja erityisesti Kyproksen keskuspankkilaki ovat sopusoinnussa EY:n perustamissopimuksen vaatimusten sekä EKPJ:n perussäännön kanssa.

HINTAVAKAUS

Viitearvon noudattaminen

Kahdentoista kuukauden keskimääräinen inflaatio on Kyproksessa ollut alle viitearvon elokuusta 2005 lähtien. Keskimääräinen inflaatio oli Kyproksessa maaliskuuta 2007 edeltäneiden 12 kuukauden aikana 2,0 prosenttia eli alle 3,0 prosentin viitearvon, ja se todennäköisesti pysyykin alle viitearvon tulevina kuukausina.[3]

Taustatekijät ja kestävyys

Inflaatio on Kyproksessa ollut pitkään suhteellisen alhainen vaikkakin ajoittain epävakaa, mikä kuvaa pienen ja avoimen talouden herkkyyttä ulkoisille hintahäiriöille. YKHI-inflaatio oli keskimäärin 2,6 prosenttia vuosina 1999–2006. Inflaatio kuitenkin kiihtyi noin 6 prosenttiin keväällä 2000 lähinnä energian ja elintarvikkeiden hinnannousun vuoksi ja uudelleen talvella 2003 lähinnä unioniin liittymisestä johtuvien arvonlisäveron ja valmisteverojen korotusten vuoksi.

Inflaatio kiihtyi vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla mutta hidastui sitten 1,4 prosenttiin maaliskuussa 2007. Suurimpana syynä olivat energian ja elintarvikkeiden hintojen heilahtelut.

YKHI-inflaatio energiaa ja jalostamattomia elintarvikkeita lukuun ottamatta on saatu keskimäärin pysymään alle 1 prosentin vuodesta 2004 lähtien. Kohtuullinen pohjainflaatio viittaa siihen, että taustalla olevat inflaatiopaineet ovat pysytelleet rajallisina tuotantokuilun ollessa negatiivinen ja yksikkötyökustannusten noustua kohtuullisesti (1–2 % vuosittain vuodesta 2004 lähtien). Kiristyvillä työmarkkinoilla viime vuosina syntyneitä palkkapaineita ovat lieventäneet ulkomaisten työntekijöiden kasvava osuus työvoimasta ja esimerkillinen palkkakuri julkisella ja yksityisellä sektorilla. Kyproksen punnan efektiivinen valuuttakurssi oli vakaa vuosina 2005–2006 eikä sillä näin ollen ole ollut vaikutusta tuontihintoihin.

Inflaation odotetaan pysyvän alhaisena tulevina kuukausina suurelta osin öljynhinnan suotuisan perusvaikutuksen, vaatteiden ja jalkineiden alentuneiden hintojen sekä autojen valmisteverojen alennuksen ansiosta.

Keskipitkän aikavälin inflaatiokehitys riippuu suurelta osin energian- ja muiden tuontihintojen kehityksestä ja mahdollisten palkka- ja kulutuspaineiden pitämisestä hallinnassa, kun suhdannetilanne on vahva sekä korot ja varantovelvoite lähentymässä. Elintarvikkeiden, lääkkeiden ja ravintoloiden arvonlisävero nousee EU:n vaatimusten vuoksi, kun nykyiset poikkeukset päättyvät vuoden 2007 lopussa. Tällä odotetaan olevan huomattava (noin yksi prosenttiyksikkö) vaikutus inflaatioon. Vaikka vaikutuksen odotetaan olevan väliaikainen, joitakin kerrannaisvaikutuksia voi aiheutua varsinkin, kun alv:n korotukset sisällytetään elinkustannusindeksiin.

Kypros täyttää hintavakauskriteerin.

Julkisen talouden rahoitusasema

Kyprosta ei tällä hetkellä koske liiallisesta alijäämästä tehty neuvoston päätös, sillä tällaisesta alijäämästä 5. heinäkuuta 2004[4] tehty neuvoston päätös on kumottu 11. heinäkuuta 2006[5] tehdyllä neuvoston päätöksellä.

Julkisen talouden alijäämä oli suurimmillaan 6,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2003. Tämän jälkeen alijäämä on supistunut merkittävästi, sillä julkista taloutta sopeutettiin huomattavasti vuosina 2004 ja 2005. Alijäämä oli 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006. Komission yksiköiden kevään 2007 talousennusteessa arvioidaan, että vuonna 2007 alijäämä säilyy lähes samana (1,4 % suhteessa BKT:hen).

Joulukuun 2006 tarkistetusta lähentymisohjelmasta antamassaan lausunnossa neuvosto katsoi, että sen jälkeen kun liiallinen alijäämä oli korjattu vuonna 2005, Kypros eteni hyvin kohti keskipitkän aikavälin tavoitteita ja että ohjelmassa esitetty finanssipolitiikan viritys näytti riittävän varmistamaan, että keskipitkän aikavälin tavoitteet saavutetaan vuoteen 2008 mennessä. Samanaikaisesti neuvosto kehotti Kyprosta pitämään julkiset eläkemenot hallinnassa, toteuttamaan edelleen uudistuksia eläkkeiden ja terveydenhuollon alalla julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi ja toteuttamaan julkisen talouden vakauttamissuunnitelman ohjelman mukaisesti.

Sekä kokonaistulo- että kokonaismenosuhde olivat keskimäärin nousussa vuotta 2006 edeltäneiden seitsemän vuoden ajan. Kokonaistulot kasvoivat lähinnä rakenteellisten ja kertaluonteisten toimenpiteiden ansiosta . Rakenteellisia toimenpiteitä olivat alv-verokannan yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa toukokuussa 2004 ja veronkiertoa ehkäisevät toimenpiteet, kertaluonteisia toimenpiteitä puolestaan olivat osittaisten valtiollisten järjestöjen aiemmasta voitosta maksettu ylimääräinen osinko sekä verojen anteeksianto. Juoksevat perusmenot lisääntyivät lähinnä palkankorotusten ja sosiaalisten tulonsiirtojen kasvun vuoksi. Vuodesta 2005 lähtien menojen kasvua on rajoitettu asettamalla enimmäismäärä juoksevien perusmenojen ja pääomamenojen nimelliskasvulle.

Julkinen velka kasvoi vuosina 2000–2004 mutta on ollut supistumaan päin vuodesta 2005. Se supistui 65,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2006. Komission yksiköiden kevään 2007 talousennusteen mukaan julkinen velka supistuu yhä vuonna 2007 ja on noin 61,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Kypros täyttää julkisen talouden rahoitusasemaa koskevan kriteerin.

Valuuttakurssivakaus

Kyproksen punta on ollut mukana ERM II:ssa 2. päivästä toukokuuta 2005 eli tätä katsausta laadittaessa 24 kuukautta. Ennen ERM II:een liittymistä Kyproksen keskuspankki oli soveltanut järjestelmää, jossa Kyproksen punta sidottiin yksipuolisesti euroon ja vaihteluväli keskuskurssiin nähden pysyi suhteellisen kapeana. Sillä arviointijakson osalla, jona Kypros ei kuulunut ERM II:een (27. huhtikuuta – 1. toukokuuta 2005), Kyproksen punta pysytteli lähellä tulevaa keskuskurssia. ERM II:een liittymisen jälkeen Kyproksen punta on jatkuvasti sijoittunut vaihteluvälin yläosaan lähelle keskuskurssia, eikä siihen ole kohdistunut suuria paineita. Muut indikaattorit, kuten lyhyiden korkojen kehittyminen ja valuuttavarannot, eivät viittaa siihen, että valuuttakurssiin kohdistuisi paineita.

Kypros täyttää valuuttakurssikriteerin.

PITKÄT KOROT

Keskimääräinen pitkä korko oli Kyproksessa maaliskuuhun 2007 päättyvän vuoden aikana 4,2 prosenttia eli 6,4 prosentin viitearvoa matalampi. Keskimääräiset pitkät korot ovat Kyproksessa olleet alle viitearvon marraskuusta 2005. Pitkät korot ovat Kyproksessa alentuneet huomattavasti viime vuosina. Samoin ovat alentuneet erot euroalueeseen nähden. Alhaiset tuottoerot euroalueeseen nähden kertovat markkinoiden pitävän Kyproksen maakohtaista residuaaliriskiä alhaisena.

Kypros täyttää pitkien korkojen lähentymiskriteerin.

Muut tekijät

Myös muita tekijöitä on tarkasteltu, mukaan luettuina tuote- ja rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen ja vaihtotaseen kehittyminen. Kyproksen talous on pitkälti yhdentynyt EU:n talouteen. Erityisesti kauppa ja ulkomaiset suorat sijoitukset ovat kasvussa, ja Kyproksen rahoitusjärjestelmä on huomattavan sidoksissa EU:n ja muiden maiden rahoitusjärjestelmiin Kyproksessa toimivien ulkomaisten pankkien sivukonttoreiden ja tytäryritysten välityksellä. Kyproksen vaihtotaseen alijäämä on kasvanut viime vuosina, sillä se oli 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2003 ja 5,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006. Yhdistetyn vaihto- ja pääomataseen alijäämä kasvoi 1,9 prosentista 5,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen kyseisellä ajanjaksolla. Vaihtotaseen alijäämä heijastaa huomattavia eroja tavaroiden ja palveluiden nettokaupassa. Palvelukaupan huomattava ylijäämä ei ole yleensä täysin korvannut tavarakaupan huomattavan suurta alijäämää ja negatiivista tulotasetta. Rahoituspuolella ulkomaiset suorat nettosijoitukset ovat kattaneet huomattavan osa vaihtotaseesta.

* * *

Lähentymiskriteereiden täyttämistä arvioituaan komissio katsoo, että Kypros on saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason.

[1] Viitearvosta tehtyyn ennusteeseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä, kun otetaan huomioon, että sen laskenta perustuu niiden kolmen jäsenvaltion inflaatioennusteisiin, joiden inflaation ennakoidaan olevan hitainta ennustejaksolla. Tämä lisää virhemarginaalia.

[2] Tämän kertomuksen valmistelussa käytetyt tiedot on kerätty 26. huhtikuuta 2007 mennessä.

[3] Komission yksiköiden kevään 2007 talousennusteen mukaan Kyproksen 12-kuukauden keskimääräinen inflaatio hidastuu 1,3 prosenttiin joulukuussa 2007, kun taas viitearvon ennustetaan olevan 2,8 prosenttia.

[4] 2005/184/EY (EUVL L 62, 9.3.2005, s. 19).

[5] 2006/627/EY (EUVL L 256, 20.9.2006, s. 13–14).