29.12.2006

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 321/45

---

Ehdotus neuvoston päätökseksi yhteistyön parantamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden erityistoimintayksiköiden välillä

(2006/C 321/15)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 30 artiklan, 32 artiklan ja 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

ottaa huomioon Itävallan tasavallan aloitteen (1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklan mukaan unionin tavoitteena on antaa kansalaisille korkeatasoinen suoja vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella kehittämällä jäsenvaltioiden yhteistä toimintaa poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä rikosasioissa.

(2)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet ilmoittivat 25 päivänä maaliskuuta 2004 antamassaan julkilausumassa yhteisvastuusta terrorismin torjunnassa, että heidän vakaana aikomuksenaan on ”ottaa käyttöön kaikki käytettävissään olevat välineet, antaakseen apua jäsenvaltiolle tai liittyvälle valtiolle tämän alueella ja tämän poliittisten viranomaisten pyynnöstä terrorihyökkäyksen tapahtuessa”.

(3)

Syyskuun 11 päivänä 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen jäsenvaltioiden kaikkien lainvalvontaviranomaisten erityistoimintayksiköt ovat jo aloittaneet yhteistyötoimet poliisipäälliköiden toimintaryhmän alaisuudessa. Tätä verkostoa kutsutaan nimellä ”Atlas” ja sen puitteissa on vuodesta 2001 alkaen toteutettu erilaisia seminaareja, selvityksiä, aineiston vaihtoa ja yhteisiä harjoituksia.

(4)

Yksikään jäsenvaltio ei voi väittää, että sillä olisi käytettävissään kaikki keinot, voimavarat ja asiantuntemus, joiden avulla voidaan tehokkaasti puuttua kaikkiin mahdollisiin erityistoimintaa edellyttäviin laajoihin kriisitilanteisiin. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää, että jokaisella jäsenvaltiolla on mahdollisuus pyytää apua toiselta jäsenvaltiolta.

(5)

Tässä päätöksessä vahvistetaan joitakin vastuuta koskevia yleissääntöjä, mukaan lukien siviili- tai rikosoikeudellinen vastuu, ja joiden tarkoituksena on tarjota oikeudelliset puitteet niitä tilanteita varten, joissa asianomaiset jäsenvaltiot sopivat avun pyytämisestä ja antamisesta. Näiden puitteiden ja toimivaltaisia viranomaisia koskevien ilmoitusten ollessa käytettävissä jäsenvaltioiden on mahdollista toimia nopeasti ja säästää aikaa kriisitilanteessa,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Kohde

Tässä päätöksessä vahvistetaan yleiset säännöt ja ehdot, joiden mukaisesti yhden jäsenvaltion erityistoimintayksiköt voivat antaa apua ja/tai toimia toisen jäsenvaltion (jäljempänä 'pyynnön esittänyt jäsenvaltio') alueella tapauksissa, joissa jälkimmäinen jäsenvaltio on esittänyt niille tätä koskevan pyynnön ja ne ovat suostuneet pyyntöön puuttuakseen kriisitilanteeseen.

2 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

(1)	'erityistoimintayksiköllä' jäsenvaltion lainvalvontaviranomaista, joka on erikoistunut kriisitilanteiden hallintaan;

(2)	'kriisitilanteella' jäsenvaltiossa ilmenevää ihmisen aiheuttamaa tilannetta, josta aiheutuu vakava ja välitön fyysinen uhka kyseisessä jäsenvaltiossa oleville henkilöille tai instituutioille, erityisesti panttivangiksi ottamisen, kaappauksen tai niihin verrattavan tapahtuman uhka.

3 artikla

Avun antaminen toiselle jäsenvaltiolle

1.   Jäsenvaltio voi pyytää toisen jäsenvaltion erityistoimintayksikön apua kriisitilanteeseen puuttumiseksi. Jäsenvaltio voi hyväksyä tai hylätä pyynnön tai ehdottaa erityyppisen avun antamista.

2.   Apu voi koostua tarvikkeiden tai asiantuntemuksen toimittamisesta pyynnön esittäneeseen jäsenvaltioon taikka operaatioiden toteuttamisesta kyseisen jäsenvaltion alueella, asianomaisten jäsenvaltioiden sopimuksen mukaisesti.

3.   Kun kyse on operaatioiden toteuttamisesta jäsenvaltion alueella, apua antavan erityistoimintayksikön virkamiehet:

a)	oikeutetaan toimimaan tukitehtävissä pyynnön esittäneen jäsenvaltion alueella;

b)	toimivat pyynnön esittäneen jäsenvaltion vastuulla ja johdolla sekä pyynnön esittäneen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti;

c)	toimivat oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisten toimivaltuuksien rajoissa.

4 artikla

Korvausvastuuta koskevat yleiset säännöt

1.   Jos jäsenvaltion virkamiehet tämän päätöksen mukaisesti toimivat toisen jäsenvaltion alueella, jälkimmäinen jäsenvaltio on vastuussa kaikista vahingoista, joita he aiheuttavat operaatioiden aikana.

2.   Jos vahingot aiheutuvat toimista, jotka ovat pyynnön esittäneen jäsenvaltion antamien ohjeiden vastaisia tai jotka ylittävät kyseisten virkamiesten oman kansallisen lainsäädännön mukaiset toimivaltuudet, sovelletaan 1 kohdasta poiketen seuraavia sääntöjä:

a)	Jäsenvaltio, jonka alueella vahinko aiheutui, vastaa vahingon korvaamisesta sen omien virkamiesten aiheuttamia vahinkoja koskevien ehtojen mukaisesti.

b)	Jäsenvaltion, jonka virkamiehet ovat aiheuttaneet vahinkoa toisen jäsenvaltion alueella olevalle henkilölle, on korvattava jälkimmäiselle jäsenvaltiolle kokonaisuudessaan korvaukset, jotka tämä on maksanut vahingonkärsijöille tai heidän oikeudenomistajilleen.

c)	Kunkin jäsenvaltion on tässä kohdassa tarkoitetussa tilanteessa luovuttava vahingonkorvausvaatimuksista toista jäsenvaltiota kohtaan, tämän kuitenkaan rajoittamatta ensiksi mainitun jäsenvaltion oikeuksien käyttämistä kolmansia osapuolia kohtaan ja jollei b alakohdasta muuta johdu.

5 artikla

Rikosoikeudellinen vastuu

Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen operaatioiden aikana toisen jäsenvaltion alueella toimivia virkamiehiä pidetään kyseisen jäsenvaltion virkamiehinä heitä vastaan tehtyjen rikosten tai heidän tekemiensä rikosten osalta.

6 artikla

Kokoukset ja yhteinen koulutus

Jäsenvaltiot varmistavat, että niiden toimivaltaiset viranomaiset pitävät kokouksia ja järjestävät yhteisiä koulutustilaisuuksia ja harjoituksia aina, kun se on tarpeen avun antamista kriisitilanteissa koskevien kokemusten, asiantuntemuksen ja yleisten, käytännön ja teknisten tietojen vaihtamiseksi.

7 artikla

Kustannukset

Kukin jäsenvaltio vastaa omista kustannuksistaan, jollei asianomaisten jäsenvaltioiden välillä toisin sovita.

8 artikla

Suhde muihin asiakirjoihin

1.   Jäsenvaltiot voivat jatkaa … (3) voimassa olevien kahden- tai monenvälisten sopimusten tai järjestelyjen soveltamista siltä osin kuin niiden avulla voidaan syventää tai laajentaa tämän päätöksen tavoitteita jäsenvaltioiden välillä.

2.   Jäsenvaltiot voivat … (3) jälkeen tehdä tai saattaa voimaan kahden- tai monenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä siltä osin kuin niiden avulla voidaan syventää tai laajentaa tämän päätöksen tavoitteita jäsenvaltioiden välillä.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut sopimukset tai järjestelyt eivät missään tapauksessa voi vaikuttaa suhteisiin niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka eivät ole niiden osapuolina.

4.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava neuvostolle ja komissiolle 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista sopimuksista tai järjestelyistä.

9 artikla

Loppusäännökset

Jokaisen jäsenvaltion on ennen … (3) ilmoitettava neuvoston pääsihteeristöön talletettavalla ilmoituksella, mitä viranomaisia 'erityistoimintayksikön' määritelmä koskee ja mitkä toimivaltaiset viranomaiset voivat 2 artiklassa tarkoitetulla tavalla esittää avunantoa koskevia pyyntöjä ja oikeuttaa avun antamisen. Ilmoitusta voidaan muuttaa milloin tahansa.

10 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan … (4).

---

(1)  EUVL C …

(2)  Lausunto annettu … (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  …

(4)  ...

---