a)

lääkinnällisen hätäavun järjestäminen kuljettamalla yhtä tai useampaa seuraavista:

b)

toiminnan suorittaminen, kun henkilön terveyttä uhkaa ympäristöstä aiheutuva välitön tai ennakoitu vaara ja jompikumpi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)

lentokonetta,

b)

helikopteria,

c)

kallistuvalla roottorilla varustettua ilma-alusta;”

a)

Saatuaan hakemuksen, joka koskee yleishyödylliseen toimintaan käytettävällä lentoonlähtö- ja laskupaikalla helikoptereilla harjoitettavan lentotoiminnan hyväksyntää tai hyväksyntään tehtäviä muutoksia, toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava hakemus liitteessä IV olevan CAT.POL.H.225 kohdan mukaisesti ja tarvittaessa tehtävä lentotoiminnan harjoittajalle lisäarviointi.

b)

Liitteessä IV olevassa CAT.POL.H.225 kohdassa tarkoitettuun hyväksyntään on sisällyttävä luettelo lentotoiminnan harjoittajan ilmoittamista yleishyödylliseen toimintaan käytettävistä lentoonlähtö- ja laskupaikoista sekä helikopterityypeistä, joihin hyväksyntää sovelletaan.

c)

Hyväksyntää sovelletaan ainoastaan sellaisiin ennen 1 päivää heinäkuuta 2002 perustettuihin yleishyödylliseen toimintaan käytettäviin lentoonlähtö- ja laskupaikkoihin tai ennen 28 päivää lokakuuta 2014 perustettuihin yleishyödylliseen toimintaan käytettäviin lentoonlähtö- ja laskupaikkoihin, joiden osalta on ilmoitettu komissiolle ja virastolle 6 artiklan 6 kohdan mukaisesti myönnetystä poikkeuksesta liitteessä IV olevaan CAT.POL.H.225 kohtaan.

d)

Jos yleishyödylliseen toimintaan käytettävän lentoonlähtö- ja laskupaikan esteympäristössä havaitaan muutoksia tai tällaisista muutoksista ilmoitetaan, toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava, pidetäänkö sen myöntämät kyseisellä paikalla helikoptereilla harjoitettavaa lentotoimintaa koskevat hyväksynnät edelleen voimassa. Jos esteympäristössä on tapahtunut pysyviä muutoksia, joilla on merkittävä kielteinen vaikutus turvallisuuteen, sovelletaan seuraavaa:

e)

Toimivaltainen viranomainen ei saa myöntää liitteessä IV olevan CAT.POL.H.225 kohdan mukaista hyväksyntää yleishyödylliseen toimintaan käytettävälle lentoonlähtö- ja laskupaikalle, jota aiemmin käytettiin suoritusarvoluokan 1 mukaisesti esteympäristön muuttumisen jälkeen.”

”b)

Pohjakoulutuksen, lentotoiminnan harjoittajan siirtymäkoulutuksen ja eroavuuskoulutuksen sekä mahdollisten vaadittavien perehdyttämislentojen jälkeen kaikkien teknisen miehistön jäsenten on osallistuttava kokeeseen, jossa he osoittavat pätevyytensä työskentelyyn normaalitoiminnassa ja hätätilanteissa.”

”d)

Henkilön on suoritettava lentotoiminnan harjoittajan siirtymäkoulutuksen ja mahdollisten vaadittujen perehdytyslentojen jälkeiset kokeet, ennen kuin hän voi toimia teknisen miehistön jäsenenä HEMS-, vinssaus- tai NVIS-toiminnassa.

e)

Koe, jolla teknisen miehistön jäsenet osoittavat pätevyytensä työskentelyyn normaalitoiminnassa ja hätätilanteissa, on voimassa 12 kalenterikuukautta.”

”a)

Helikopterin massan ja lentoradan on kaikissa reitin kohdissa ja kriittisen moottorin ollessa epäkunnossa mahdollistettava missä tahansa seuraavista alakohdista esitettyjen vaatimusten täyttyminen niissä sääolosuhteissa, joita on odotettavissa lennon aikana:

”1)

lentoonlähtö- ja laskupaikka on perustettu yleishyödylliseen toimintaan käytettäväksi lentoonlähtö- ja laskupaikaksi ennen 1 päivää heinäkuuta 2002 tai se on perustettu yleishyödylliseen toimintaan käytettäväksi lentoonlähtö- ja laskupaikaksi ennen 28 päivää lokakuuta 2014 ja tästä 6 artiklan 6 kohdan mukaisesti myönnetystä poikkeuksesta on ilmoitettu komissiolle ja virastolle ennen 14 päivää kesäkuuta 2023;”

”c)

Toimintakäsikirjassa on oltava jokaisesta yleishyödyllisestä lentoonlähtö- ja laskupaikasta kaavio tai selityksin varustettu valokuva, josta ilmenevät tärkeimmät huomioon otettavat seikat, mitat, poikkeamat suoritusarvoluokan 1 vaatimuksista, tärkeimmät riskitekijät ja valmiussuunnitelma vaaratilanteita varten.”

”d)

Lentotoiminnan harjoittajan on pidettävä c alakohdassa tarkoitetut tiedon ajan tasalla ja ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista muutoksista. Jos lentotoimintaa harjoitetaan toisessa jäsenvaltiossa, lentotoiminnan harjoittajan on myös ilmoitettava kyseisen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle.”

1)

lentotoiminnan harjoittaja saa harjoittaa a alakohdassa tarkoitettua toimintaa ainoastaan hyväksynnässä ilmoitetuilla alueilla ja edellytyksillä;

2)

JÄTETTY TARKOITUKSELLA TYHJÄKSI

3)

lentotoiminnan harjoittaja on velvollinen osoittamaan, että helikopterin rajoitukset tai muut perustellut näkökohdat estävät asianmukaisten suoritusarvokriteerien käytön;

4)

lentotoiminnan harjoittajan on oltava saanut CAT.POL.H.305 kohdan b alakohdan mukainen hyväksyntä.”

a)

HEMS HEC -toimintaa voidaan suorittaa jommallakummalla seuraavista tavoista:

b)

Jos HEMS HEC -toiminnassa käytetään kuormaliinaa, lentotoiminnan harjoittajan on

a)

Kaikkien lääkintälaitteiden asentaminen helikopteriin sekä kaikki tällaisten lääkintälaitteiden myöhemmät muutokset ja tarvittaessa niiden käyttö on hyväksyttävä asetuksen (EU) N:o 748/2012 mukaisesti.

b)

VFR-lennoilla reiteillä, joilla suunnistetaan näkyvien kiintopisteiden avulla, helikopterissa on oltava laite, jossa näkyvät liikkuvalla karttanäytöllä ilma-aluksen oma sijainti ja esteet. Kartta- ja estetietokannat on pidettävä ajan tasalla.

c)

Poiketen siitä, mitä liitteessä IV olevassa CAT.IDE.H.240 kohdassa säädetään, HEMS-lennoilla käytettävien vaativien paineistamattomien helikoptereiden, joiden suurin käytettävä matkustajapaikkaluku on yhdeksän tai vähemmän, on täytettävä happivaatimukset, joita sovelletaan muihin kuin vaativiin paineistamattomiin helikoptereihin.

d)

Poiketen siitä, mitä liitteessä IV olevassa CAT.OP.MPA.285 kohdassa ja CAT.IDE.H.240 kohdassa säädetään, lyhyitä käyntejä yli 13 000 jalan painekorkeudessa ilman lisähappea voidaan suorittaa päivällä, jos siihen on saatu toimivaltaisen viranomaisen ennakkohyväksyntä ja seuraavat edellytykset täyttyvät:

e)

Yhden ohjaajan yölentotoimintaa varten helikopterissa on oltava seuraava varustus:

f)

Päivällä harjoitettavaa HEMS-toimintaa varten helikopteri on varustettava liitteessä IV olevan CAT.IDE.H.130 kohdan a alakohdan 6 ja 7 alakohdassa vaadituilla mittareilla.

g)

Helikopterissa on oltava radiokorkeusmittari, joka varoittaa äänimerkillä poikkeamisesta ennalta määrätyn korkeuden alapuolelle ja antaa näkyvän varoituksen ohjaajan valitsemassa korkeudessa.

h)

Edellä e ja g alakohdassa vaaditut mittarit ja laitteet on hyväksyttävä sovellettavien lentokelpoisuusvaatimusten mukaisesti.

i)

Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki asiaankuuluvat tiedot kirjataan minimivarusteluetteloon.”

a)

Näkölentosääntöjen (VFR) mukaisesti lennettävillä HEMS-lennoilla on HEMS-lennon aloitus- ja reittilentovaiheessa noudatettava HEMS-kohtaisia sääminimejä.

b)

Jos sääolosuhteet heikkenevät reittilentovaiheen aikana siten, etteivät pilven alarajan tai näkyvyyden minimivaatimukset enää täyty, vain näkösääolosuhteissa lentämiseen hyväksytyn helikopterin on keskeytettävä lento tai palattava tukikohtaan. Mittarisääolosuhteissa lentämiseen varustetulla ja hyväksytyllä helikopterilla voidaan keskeyttää lentäminen, palata tukikohtaan tai siirtyä kokonaan IFR-lentoon, jos ohjaamomiehistöllä on siihen soveltuva kelpoisuus.

c)

VFR-toimintaminimien on oltava sovellettavien ilmatilavaatimusten mukaisia, lukuun ottamatta seuraavia tapauksia, joissa voidaan käyttää lyhennettyä etäisyyttä pilveen, heikentynyttä näkyvyyttä ja lyhennettyä pystysuuntaista etäisyyttä esteisiin:

a)

Suoritusarvoluokan 3 toimintaa saa pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella suorittaa vain, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

b)

Poiketen siitä, mitä liitteessä IV olevassa CAT.POL.H.400 kohdan d alakohdan 2 alakohdassa säädetään, jos a alakohdan 1 alakohdan kriteerit täyttyvät, helikopteriyölentoja voidaan harjoittaa suoritusarvoluokassa 3.

c)

Lentoonlähtö ja lasku

a)

Valinta. Lentotoiminnan harjoittajan on vahvistettava ohjaamomiehistön jäsenten valintaperusteet HEMS-tehtävää varten ottaen huomioon näiden aiemman kokemuksen.

b)

JÄTETTY TARKOITUKSELLA TYHJÄKSI

c)

Operatiivinen koulutus. Miehistön jäsenten on suoritettava toimintakäsikirjaan sisältyvien HEMS-menetelmien mukainen operatiivinen koulutus.

d)

Lentokoulutus yksinomaan mittarien avulla. Ohjaamomiehistön jäsenten, jotka suorittavat HEMS-toimintaa ilman voimassa olevaa mittarilentokelpuutusta, on suoritettava lentokoulutus yksinomaan mittarien avulla helikopterissa tai FSTD-laitteessa, jotta heillä on valmiudet päästä pois mittarisääolosuhteista (IMC), jotka eivät vastaa aiottuja olosuhteita. Lentokoulutuksen voimassaoloaika on kuusi kalenterikuukautta.

e)

Miehistökokoonpano.

f)

Ohjaamomiehistön ja teknisen miehistön koulutus ja tarkastuslennot

a)

Lentotoiminnan harjoittajan on arvioitava HEMS-ympäristöön liittyvät riskit, lievennettävä niitä ja minimoitava ne osana riskianalyysi- ja riskinhallintaprosessiaan. Lentotoiminnan harjoittajan on kuvattava toimintakäsikirjassa lieventävät toimenpiteet, mukaan lukien toimintamenetelmät.

b)

Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että HEMS-päällikkö arvioi määrättyyn HEMS-tehtävään liittyvät erityisriskit.

c)

Sen estämättä, mitä liitteessä IV olevassa CAT.OP.MPA.175 kohdassa säädetään, lentotoiminnan harjoittajan ei tarvitse laatia operatiivista lentosuunnitelmaa, jos HEMS-tehtävään sisältyy lento esitarkastamattomalta HEMS-toimintapaikalta tai esitarkastamattomalle HEMS-toimintapaikalle.

d)

Toimintakäsikirjan olennaisten osien on oltava sen organisaation käytettävissä, jolle lentotoiminnan harjoittaja suorittaa HEMS-toimintaa.”

1)

lentotoimintaa ei harjoiteta HEMS-hyväksynnän nojalla;

2)

lentotoiminnan harjoittaja on saanut toimivaltaisen viranomaisen hyväksynnän.”