(1)

Komission päätöksessä 2011/278/EU (2) määritettiin 54 vertailuarvoa, joita käytetään päästöoikeuksien maksutta tapahtuvan jaon perustana, jäljempänä ’vertailuarvot’, kaudeksi 2013–2020. Komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o 2019/331 (3) kumottiin ja korvattiin päätös 2011/278/EU 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, ja siinä vahvistettiin samat lähtökohdat vuosittaisten vähennysten määrittämiselle kunkin vertailuarvon päivittämistä varten kaudeksi 2021–2030.

(2)

Päätöksessä 2011/278/EU esitetyt 54 vertailuarvoa määritettiin mahdollisuuksien mukaan niiden yksittäisten laitosten kasvihuonekaasutehokkuutta koskevien tietojen perusteella, jotka asianomaiset eurooppalaiset toimialajärjestöt toimittivat komission ohjeasiakirjassa ja niin sanotuissa toimialakohtaisissa ohjekirjoissa määrittelemien sääntöjen mukaisesti. Koska tiedonkeruu on vapaaehtoista, tiedot eivät kattaneet kaikkia asianomaisia laitoksia. Vertailuarvoista 14 perustui yhtä tuotetta tuottavista laitoksista saatuihin tietoihin, koska päästöjen kohdentamista yksittäisiin tuotteisiin useita tuotteita tuottavissa laitoksissa ei pidetty toteuttamiskelpoisena tiettynä ajanjaksona. Koska yksittäisistä laitoksista ei ollut saatavilla tietoja, viisi tuotteen vertailuarvoa sekä lämmön ja polttoaineen vertailuarvot perustuivat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevista vertailuasiakirjoista (BREF-asiakirjat) tai muusta kirjallisuudesta saatuihin tietoihin. Neljä tuotteen vertailuarvoa perustui muiden tuotteiden vertailuarvoihin tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi samojen tai samankaltaisten tuotteiden tuottajille.

(3)

Tarkistetut vertailuarvot on määritettävä niiden todennettujen tietojen perusteella, jotka koskevat direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan mukaisesti raportoitujen laitosten kasvihuonekaasutehokkuutta vuosina 2016 ja 2017. Kunkin vertailuarvon osalta on laskettava tehokkaimpaan 10 prosentin joukkoon kuuluvien laitosten keskimääräinen suorituskyky vuosina 2016 ja 2017. Vertaamalla näitä arvoja päätöksessä 2011/278/EU vahvistettuihin vertailuarvoihin, jotka perustuivat vuosien 2007 ja 2008 suoritustietoihin, kullekin vertailuarvolle määritetään vuosittaiset vähennykset 9-vuotiskaudeksi 2007/2008–2016/2017. Näitä vuosittaisia vähennyksiä käytetään tämän jälkeen vertailuarvojen vastaavien vähennysten laskemiseen ekstrapoloimalla 15 vuoden ajanjaksolle 2007/2008–2022/2023. Direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 2 kohdan mukaisesti 15 vuoden aikana sovellettava vähennys ei saisi olla pienempi kuin kolme prosenttia eikä suurempi kuin 24 prosenttia. Aromaattisten aineiden, vedyn, synteesikaasujen ja kuuman metallin vertailuarvojen päivittämiseen sovelletaan erityisiä säännöksiä.

(4)

Jäsenvaltiot toimittivat komissiolle direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti 30 päivänä syyskuuta 2019 mennessä luettelon laitoksista ja päästöoikeuksien maksuttoman jakamisen kannalta merkityksellisistä tiedoista. Varmistaakseen, että vertailuarvot perustuvat oikeisiin tietoihin, komissio tarkisti perusteellisesti päästöoikeuksien maksuttoman jakamisen kannalta merkityksellisten tietojen täydellisyyden ja johdonmukaisuuden käyttäen myös automaattisia välineitä. Komissio pyysi tarvittaessa asianomaisilta toimivaltaisilta viranomaisilta selvennyksiä ja oikaisuja. Tämän menettelyn tuloksena komissio sai täsmälliset, johdonmukaiset ja vertailukelpoiset tiedot kaikkien direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvien kiinteiden laitosten kasvihuonekaasutehokkuudesta. Näitä korkealaatuisia tietoja käytettiin tarkistettujen vertailuarvojen määrittämiseen kaudelle 2021–2025 kunkin 54 vertailuarvon osalta. Kaikkia delegoidun asetuksen (EU) 2019/331 liitteessä I vahvistetun tietyn vertailuarvon määritelmän piiriin kuuluvia laitoksen osia koskevia tietoja käytettiin määritettäessä tehokkaimpaan 10 prosentin joukkoon kuuluvien laitosten keskimääräistä tehokkuutta vuosina 2016 ja 2017, kuten direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 2 kohdassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/410 (4) johdanto-osan 11 kappaleessa säädetään.

(5)

Direktiivin 2003/87/EY 27 artiklassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat tietyin edellytyksin jättää EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle laitokset, joiden toimivaltaiselle viranomaiselle raportoimat päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat alle 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia ja, jos niissä suoritetaan polttotoimintaa, joiden nimellinen lämpöteho on pienempi kuin 35 megawattia. Direktiivin 2003/87/EY 27 a artiklassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat myös jättää EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle laitokset, joiden raportoimat päästöt, ottamatta huomioon päästöjä biomassasta, ovat alle 2 500 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Useat jäsenvaltiot ovat näiden säännösten perusteella päättäneet jättää laitoksia EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle kaudella 2021–2025. Näitä laitoksia ei pitäisi ottaa huomioon määritettäessä tarkistettuja vertailuarvoja.

(6)

Delegoitu asetus (EU) 2019/331 sisältää säännöt päästöjen määrittämiseksi laitoksen osan tasolla, jotta voidaan varmistaa mitattavissa olevan lämmön, hiiltä sisältävien jätekaasujen ja siirretyn hiilidioksidin tuontiin, vientiin ja sisäiseen tuotantoon liittyvien päästöjen johdonmukainen käsittely. Tätä varten merkitykselliset päästökertoimet määritettiin käyttämällä lämmön ja polttoaineen vertailuarvoja, joita oli puolestaan päivitetty soveltamalla määritettyjä vuotuisia vähennyksiä. Lämmön tuonnille, jonka päästökertoimia ei tunneta tai niitä ei ole selkeästi määritelty, ja lämmön viennille käytettiin arvoa 53,3 hiilidioksidiekvivalenttitonnia/TJ. Tämä arvo saatiin soveltamalla 1,6 prosentin vuotuista vähennystä lämmön vertailuarvoon 9 vuoden ajanjakson 2007/2008–2016/2017 osalta. Jätekaasun viennin osalta jätekaasun todellisesta päästökertoimesta vähennettiin arvo 37,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia/TJ. Tämä arvo vastaa maakaasun päästökerrointa (56,1 hiilidioksidiekvivalenttitonnia/TJ) kerrottuna kertoimella 0,667, joka vastaa tehokkuuksien eroa jätekaasun käytön ja viitepolttoaineen maakaasun käytön välillä. Jätekaasun tuonnissa käytettiin arvoa 48,0 hiilidioksidiekvivalenttitonnia/TJ. Tämä arvo saatiin soveltamalla 1,6 prosentin vuotuista vähennystä polttoaineen vertailuarvoon 9 vuoden ajanjakson 2007/2008–2016/2017 osalta.

(7)

Kun kyseessä ovat laitoksen osat, jotka tuovat välituotteita, joiden tuotanto kuuluu asianomaisen tuotteen vertailuarvon piiriin, ja kun ei ole ollut mahdollista määrittää kyseisten välituotteiden tuotantoon liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä toimitettujen tietojen perusteella, kyseisten laitoksen osien kasvihuonekaasutehokkuutta ei pitäisi ottaa huomioon määritettäessä tarkistettuja vertailuarvoja. Tämä koskee jalostamotuotteiden, kuuman metallin, sintratun dolomiittisen kalkin, ammoniakin, vedyn ja natriumkarbonaatin vertailuarvojen päivityksiä. Kun kyseessä ovat laitoksen osat, jotka vievät välituotteita, ja kun ei ole ollut mahdollista määrittää seuraaviin prosesseihin liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä toimitettujen tietojen perusteella, kyseisten laitoksen osien kasvihuonekaasutehokkuutta ei pitäisi ottaa huomioon määritettäessä tarkistettuja vertailuarvoja. Tämä koskee jalostamotuotteiden ja kuuman metallin vertailuarvon päivitystä.

(8)

Delegoidun asetuksen (EU) 2019/331 mukainen menetelmä päästöjen kohdentamiseksi laitosten eri osille voi johtaa negatiiviseen kasvihuonekaasutehokkuuteen tapauksissa, joissa alhaisen päästökertoimen polttoainetta käyttäen tuotettua lämpöä viedään muihin laitosten osiin tai laitoksiin. Tällaisissa tapauksissa kyseisen laitoksen osan kasvihuonekaasutehokkuus olisi asetettava nollaan tarkistettujen vertailuarvojen määrittämiseksi.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat ilmastonmuutoskomitean lausunnon mukaiset,