(1)

Unioni teki Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, neuvoston ja komission päätöksellä 2009/332/EY, Euratom (1), ja sopimus tuli voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2009.

(2)

Sopimukseen sisältyy pöytäkirja nro 4 käsitteen ”alkuperätuotteet” määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä, jäljempänä ’pöytäkirja nro 4’. Pöytäkirjassa nro 4 olevan 3 artiklan nojalla sopimuksen 116 artiklalla perustettu vakautus- ja assosiaationeuvosto, jäljempänä ’vakautus- ja assosiaationeuvosto’, voi päättää pöytäkirjan nro 4 määräysten muuttamisesta.

(3)

Vakautus- ja assosiaationeuvosto hyväksyy ennen vuoden 2023 loppua pidettävässä seuraavassa kokouksessaan päätöksen sopimuksen muuttamisesta korvaamalla pöytäkirja nro 4, jäljempänä ’päätös’.

(4)

On aiheellista määrittää kanta, joka otetaan unionin puolesta vakautus- ja assosiaationeuvostossa, koska päätöksellä tulee olemaan unionia sitovia oikeusvaikutuksia.

(5)

Unioni teki etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, neuvoston päätöksellä 2013/94/EU (2), ja yleissopimus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2012. Siinä vahvistetaan yleissopimuksen sopimuspuolten välillä tehtyjen asiaankuuluvien kahdenvälisten vapaakauppasopimusten nojalla kaupattavien tavaroiden alkuperää koskevat määräykset, joita sovelletaan rajoittamatta kuitenkaan mainituissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrättyjen periaatteiden noudattamista.

(6)

Yleissopimuksen 6 artiklassa määrätään, että kukin sopimuspuoli toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen yleissopimuksen tosiasiallisen soveltamisen. Tätä varten päätöksellä lisätään pöytäkirjaan nro 4 dynaaminen viittaus yleissopimukseen, jotta siinä viitattaisiin aina yleissopimuksen viimeiseen voimassa olevaan versioon.

(7)

Yleissopimuksen muutoksesta käytyjen keskustelujen tuloksena laadittiin uudet nykyaikaistetut ja joustavammat alkuperäsäännöt, jotka on määrä sisällyttää yleissopimukseen. Unioni ja Albanian tasavalta ovat sopineet soveltavansa mahdollisimman pian yleissopimuksen sääntöihin perustuvia vaihtoehtoisia alkuperäsääntöjä, joita voidaan käyttää kahdenvälisesti vaihtoehtona yleissopimuksen alkuperäsäännöille siihen asti, kun yleissopimuksen muutos tehdään ja se tulee voimaan, jäljempänä ’siirtymäsäännöt’. Päätöksessä määrätään näin ollen myös siirtymäsäännöistä.

(8)

Olisi säilytettävä mahdollisuus käyttää EFTA-valtioista, Färsaarista, unionista, Turkin tasavallasta, vakautus- ja assosiaatioprosessin osallistujista, Moldovan tasavallasta, Georgiasta ja Ukrainasta muodostuvalla kumulaatiovyöhykkeellä EUR.1-tavaratodistuksia tai alkuperäilmoituksia EUR–MED-tavaratodistusten tai EUR–MED-alkuperäilmoitusten sijaan niistä yleissopimuksen määräyksistä poiketen, joita sovelletaan kyseisten osallistujien väliseen diagonaaliseen kumulaatioon.

(9)

Unionin kannan vakautus- ja assosiaationeuvostossa olisi sen vuoksi perustuttava päätösluonnokseen,