EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32019R0876
Regulation (EU) 2019/876 of the European Parliament and of the Council of 20 May 2019 amending Regulation (EU) No 575/2013 as regards the leverage ratio, the net stable funding ratio, requirements for own funds and eligible liabilities, counterparty credit risk, market risk, exposures to central counterparties, exposures to collective investment undertakings, large exposures, reporting and disclosure requirements, and Regulation (EU) No 648/2012 (Text with EEA relevance.)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/876, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta vähimmäisomavaraisuusasteen, pysyvän varainhankinnan vaatimuksen, omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimusten, vastapuoliriskin, markkinariskin, keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin liittyvien vastuiden, suurten asiakasriskien ja raportointi- ja julkistamisvaatimusten osalta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/876, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta vähimmäisomavaraisuusasteen, pysyvän varainhankinnan vaatimuksen, omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimusten, vastapuoliriskin, markkinariskin, keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin liittyvien vastuiden, suurten asiakasriskien ja raportointi- ja julkistamisvaatimusten osalta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.)
PE/15/2019/REV/1
EUVL L 150, 7.6.2019, p. 1–225
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
In force: This act has been changed. Current consolidated version: 27/06/2020
Relation | Act | Comment | Subdivision concerned | From | To |
---|---|---|---|---|---|
Modifies | 32012R0648 | Korvaus | artikla 50a kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32012R0648 | Korvaus | artikla 50b | 28/06/2021 | |
Modifies | 32012R0648 | Kumoaminen | artikla 50c kohta 1 alakohta (d) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32012R0648 | Kumoaminen | artikla 50c kohta 1 alakohta (e) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32012R0648 | Kumoaminen | artikla 50d alakohta (c) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32012R0648 | Korvaus | artikla 89 kohta 5a | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 471 kohta 1 | 01/01/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 1 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 104b | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 11 kohta 3a | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 117 kohta 2 numeroimaton kohta | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 117 kohta 2 alakohta (o) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 117 kohta 2 alakohta (p) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 118 alakohta (a) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 124 kohta 4 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 124 kohta 5 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 12a | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 13 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 132a kohta 4 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 14 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 164 kohta 8 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 164 kohta 9 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 18 kohta 1 numeroimaton kohta 2 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 18 kohta 9 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 2 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 26 kohta 3 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 28 kohta 1 numeroimaton kohta | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 28 kohta 1 alakohta (b) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 28 kohta 3 numeroimaton kohta | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 33 kohta 1 alakohta (c) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 36 kohta 4 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 37 alakohta (c) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 39 kohta 2 numeroimaton kohta 1 FR | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 390 kohta 9 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 391 kohta | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 394 kohta 4 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 396 kohta 3 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 4 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 403 kohta 4 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 415 kohta 3a | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 419 kohta 5 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 45 alakohta (a) alakohta (i) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 460 kohta 1 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 460 kohta 3 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 461a | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 462 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 49 kohta 2 numeroimaton kohta | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 49 kohta 3 alakohta (a) PT (iv) FR | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 49 kohta 3 alakohta (a) PT (v) FR 1 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 494 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 494a | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 494b | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 497 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 500 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 501a kohta 4 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 501a kohta 5 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 501b | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 504a | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 507 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 510 kohta 10 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 510 kohta 11 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 510 kohta 4 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 510 kohta 5 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 510 kohta 6 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 510 kohta 7 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 510 kohta 8 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 510 kohta 9 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 511 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 513 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 514 kohta 1 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 518a | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 519b | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 52 kohta 1 numeroimaton kohta | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 52 kohta 1 alakohta (a) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 52 kohta 1 alakohta (b) FR | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 52 kohta 1 alakohta (c) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 52 kohta 1 alakohta (h) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 52 kohta 1 alakohta (j) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 52 kohta 1 alakohta (p) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 52 kohta 1 alakohta (q) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 52 kohta 1 alakohta (r) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 54 kohta 1 alakohta (e) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 59 alakohta (a) alakohta (i) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 6 kohta 1a | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 62 alakohta (a) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 63 numeroimaton kohta | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 63 virke | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 63 alakohta (a) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 63 alakohta (b) virke | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 63 alakohta (c) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 63 alakohta (d) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 63 alakohta (e) virke | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 63 alakohta (f) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 63 alakohta (g) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 63 alakohta (h) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 63 alakohta (i) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 63 alakohta (j) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 63 alakohta (k) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 63 alakohta (l) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 63 alakohta (m) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 63 alakohta (n) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 63 alakohta (o) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 63 alakohta (p) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 64 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 66 alakohta (e) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 69 alakohta (a) PT (i) | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 72a | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 72b | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 72c | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 72d | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 72e | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 72f | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 72g | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 72h | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 72i | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 72j | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 72k | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 72l | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 73 kohta 1 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 73 kohta 2 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 73 kohta 3 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 73 kohta 4 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 73 kohta 6 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 73 nimi | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 75 virke | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 76 kohta 1 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 76 kohta 2 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 76 kohta 3 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 77 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 78 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 78a | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 79 kohta 1 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 79 nimi | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 79a | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 80 kohta 1 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 80 kohta 3 virke | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 80 nimi | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 81 kohta 1 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 82 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 83 kohta 1 virke | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 92a | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 92b | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | luku 5a | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | osa 10 osasto (jaottelu) II artikla 501c | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | osa 10 osasto (jaottelu) IIA | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | osa 2 osasto (jaottelu) I luku 6 TEXT | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | osa 2 nimi | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | osa 3 osasto (jaottelu) II luku 6 SECTION 3 A 277 P 5 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | osa 3 osasto (jaottelu) II luku 6 SECTION 3 A 279a P 3 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | osa 3 osasto (jaottelu) IV luku 1 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | osa 3 osasto (jaottelu) IV luku 1a | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | osa 3 osasto (jaottelu) IV luku 1b | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | osa 7 artikla 430 kohta 7 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | osa 7 artikla 430 kohta 8 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | osa 7 artikla 430b | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | osa 7 artikla 430c | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | osa 8 osasto (jaottelu) I artikla 432 P 1 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | osa 8 osasto (jaottelu) I artikla 432 P 2 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | osa 8 osasto (jaottelu) I artikla 434a | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | jakso 1 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | jakso 2 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | jakso 3 | 27/06/2019 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 11 kohta 1 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 11 kohta 2 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Kumoaminen | artikla 11 kohta 3 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 11 kohta 4 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 11 kohta 5 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 11 kohta 6 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Kumoaminen | artikla 12 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 124 kohta 1 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 124 kohta 1a | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 124 kohta 2 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 124 kohta 3 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 124 kohta 6 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 164 kohta 1 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 164 kohta 10 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 164 kohta 2 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 164 kohta 3 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 164 kohta 4 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 164 kohta 5 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 164 kohta 6 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 164 kohta 7 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 18 kohta 1 numeroimaton kohta 1 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 18 kohta 2 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 18 kohta 3 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 18 kohta 4 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 18 kohta 5 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 18 kohta 6 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 18 kohta 7 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 18 kohta 8 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 458 kohta 10 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 458 kohta 2 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 458 kohta 4 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 458 kohta 5 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 458 kohta 9 | 28/12/2020 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | liite II alakohta 1 alakohta (e) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | liite II alakohta 2 alakohta (d) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | liite II alakohta 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 10 kohta 1 numeroimaton kohta 1 FR | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 102 kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 102 kohta 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 102 kohta 4 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 102 kohta 5 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 102 kohta 6 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 103 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Kumoaminen | artikla 104 kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 105 kohta 1 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 105 kohta 11 alakohta (a) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 105 kohta 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 105 kohta 4 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 105 kohta 6 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 105 kohta 7 numeroimaton kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 107 kohta 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 123 kohta | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 128 kohta 1 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 128 kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 132 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 132a kohta 1 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 132a kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 132a kohta 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 132b | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 132c | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 144 kohta 1 alakohta (g) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 15 kohta 1 numeroimaton kohta 1 FR | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 152 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 158 kohta 9a | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 16 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 201 kohta 1 alakohta (h) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 22 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 223 kohta 3 numeroimaton kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 223 kohta 5 numeroimaton kohta | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 272 alakohta 12 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 272 alakohta 12a | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 272 alakohta 6 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 272 alakohta 7a | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 273 kohta 1 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 273 kohta 6 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 273 kohta 7 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 273 kohta 8 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 273 kohta 9 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 273a | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 273b | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 283 kohta 4 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 298 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Kumoaminen | artikla 299 kohta 2 alakohta (a) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 300 virke | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 300 alakohta 10 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 300 alakohta 11 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 300 alakohta 5 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 300 alakohta 6 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 300 alakohta 7 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 300 alakohta 8 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 300 alakohta 9 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 301 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 302 kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 303 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 304 kohta 1 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 304 kohta 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 304 kohta 4 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 304 kohta 5 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 304 kohta 6 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 304 kohta 7 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 305 kohta 1 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 305 kohta 2 numeroimaton kohta | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 305 kohta 2 alakohta (c) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 305 kohta 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 305 kohta 4 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 306 kohta 1 alakohta (c) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 306 kohta 1 alakohta (d) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 306 kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 306 kohta 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 307 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 308 kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 308 kohta 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Kumoaminen | artikla 308 kohta 4 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Kumoaminen | artikla 308 kohta 5 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 309 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 310 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 311 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 316 kohta 1 numeroimaton kohta | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 36 kohta 1 alakohta (n) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 384 kohta 1 Teksti | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 385 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 390 kohta 1 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 390 kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 390 kohta 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 390 kohta 4 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 390 kohta 5 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 390 kohta 6 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 390 kohta 7 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 390 kohta 8 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 392 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 394 kohta 1 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 394 kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 394 kohta 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 395 kohta 1 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 395 kohta 5 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 396 kohta 1 numeroimaton kohta | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 396 kohta 1 numeroimaton kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 397 taulukon sarake 1 Teksti | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 399 kohta 1 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 399 kohta 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 4 kohta 1 alakohta 127 PT (a) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 4 kohta 1 alakohta 128 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 130 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 131 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 132 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 133 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 134 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 135 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 136 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 137 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 138 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 139 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 140 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 141 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 142 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 143 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 144 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 145 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 146 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 147 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 148 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 149 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 4 kohta 1 alakohta 20 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 4 kohta 1 alakohta 26 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 4 kohta 1 alakohta 28 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 29a | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 29b | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 29c | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 29d | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 4 kohta 1 alakohta 39 L | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 4 kohta 1 alakohta 41 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 4 kohta 1 alakohta 7 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 4 kohta 1 alakohta 71 PT (b) FR | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 4 kohta 1 alakohta 72 PT (a) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 4 kohta 1 alakohta 86 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 4 kohta 1 alakohta 91 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 4 kohta 1 alakohta 96 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 400 kohta 1 numeroimaton kohta 1 PT (j) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 400 kohta 1 numeroimaton kohta 1 PT (l) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 400 kohta 1 numeroimaton kohta 1 PT (m) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 400 kohta 1 numeroimaton kohta 1 PT (n) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 400 kohta 2 alakohta (c) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 400 kohta 2 alakohta (k) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 400 kohta 2 alakohta (l) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 400 kohta 3 numeroimaton kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 400 kohta 4 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 401 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 402 kohta 1 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 402 kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 403 kohta 1 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 403 kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 403 kohta 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 411 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 412 kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 412 kohta 4a | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 413 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 414 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 415 kohta 1 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 415 kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 415 kohta 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 416 kohta 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 416 kohta 5 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 416 kohta 6 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Kumoaminen | artikla 416 kohta 7 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 419 kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 422 kohta 4 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 422 kohta 8 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 423 kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 423 kohta 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 424 kohta 4 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 425 kohta 2 alakohta (c) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 456 alakohta (k) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 457 alakohta (i) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 493 kohta 1 virke 1 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 493 kohta 3 alakohta (c) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 498 kohta 1 numeroimaton kohta 1 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Kumoaminen | artikla 499 kohta 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 501 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 501a kohta 1 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 501a kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 501a kohta 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 514 kohta 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 6 kohta 1 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 6 kohta 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 6 kohta 4 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 6 kohta 5 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 8 kohta 1 alakohta (b) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 8 kohta 3 alakohta (b) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 8 kohta 3 alakohta (c) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 8 kohta 6 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 88a | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 92 kohta 1 alakohta (d) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 92 kohta 3 alakohta (b) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 92 kohta 3 alakohta (c) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 92 kohta 3 alakohta (ca) | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 94 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Kumoaminen | osa 3 osasto (jaottelu) I luku 2 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | osa 3 osasto (jaottelu) II luku 6 SECTION 3 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | osa 3 osasto (jaottelu) II luku 6 SECTION 4 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | osa 3 osasto (jaottelu) II luku 6 SECTION 5 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | osa 6 osasto (jaottelu) I nimi | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | osa 6 osasto (jaottelu) IV | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | osa 7 A | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | osa 8 | 28/06/2021 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 92 kohta 1a | 01/01/2022 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 104a | 28/06/2023 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 106 kohta 2 | 28/06/2023 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 106 kohta 3 | 28/06/2023 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 106 kohta 4 | 28/06/2023 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 106 kohta 5 | 28/06/2023 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 106 kohta 6 | 28/06/2023 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 106 kohta 7 | 28/06/2023 | |
Modifies | 32013R0575 | Lisäys | artikla 204a | 28/06/2023 | |
Modifies | 32013R0575 | Korvaus | artikla 36 kohta 1 alakohta (b) | ||
Partial adoption | 52016PC0850 | 20/05/2019 |
Relation | Act | Comment | Subdivision concerned | From | To |
---|---|---|---|---|---|
Corrected by | 32019R0876R(01) | (PL) | |||
Corrected by | 32019R0876R(02) | (LT, LV) | |||
Corrected by | 32019R0876R(03) | (IT) | |||
Corrected by | 32019R0876R(04) | (FR) | |||
Corrected by | 32019R0876R(05) | (DE) | |||
Corrected by | 32019R0876R(06) | (ES) | |||
Corrected by | 32019R0876R(07) | (ES, IT) | |||
Corrected by | 32019R0876R(08) | ||||
Corrected by | 32019R0876R(09) | (FR, NL) | |||
Corrected by | 32019R0876R(10) | ||||
Corrected by | 32019R0876R(11) | ||||
Corrected by | 32019R0876R(12) | (GA) | |||
Corrected by | 32019R0876R(13) | (HU, PT) | |||
Corrected by | 32019R0876R(14) | (FI, SL) | |||
Corrected by | 32019R0876R(15) | (SL) | |||
Corrected by | 32019R0876R(16) | (ES) | |||
Modified by | 32020R0873 | Korvaus | artikla 3 kohta 5 | 27/06/2020 | |
Modified by | 32020R0873 | Korvaus | artikla 3 kohta 7 | 27/06/2020 | |
Modified by | 32020R0873 | Lisäys | artikla 3 kohta 3a | 27/06/2020 |
7.6.2019 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 150/1 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/876,
annettu 20 päivänä toukokuuta 2019,
asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta vähimmäisomavaraisuusasteen, pysyvän varainhankinnan vaatimuksen, omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimusten, vastapuoliriskin, markkinariskin, keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin liittyvien vastuiden, suurten asiakasriskien ja raportointi- ja julkistamisvaatimusten osalta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (1),
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Unioni toteutti vuosina 2007–2008 puhjenneen finanssikriisin jälkimainingeissa rahoituspalvelujen sääntelykehyksen huomattavan uudistuksen parantaakseen rahoituslaitostensa häiriönsietokykyä. Uudistus perustui pitkälti Baselin pankkivalvontakomitean, jäljempänä ’BCBS’, vuonna 2010 hyväksymiin kansainvälisiin standardeihin, jotka tunnetaan Basel III -sääntelykehyksenä. Yksi uudistuspaketin monista toimenpiteistä oli antaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013 (4) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU (5), joilla tiukennettiin luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten, jäljempänä ’laitokset’, vakavaraisuusvaatimuksia. |
(2) |
Vaikka uudistuksella vakautettiin rahoitusjärjestelmää ja parannettiin sen kykyä kestää monentyyppisiä mahdollisia tulevia häiriö- ja kriisitilanteita, siinä ei kuitenkaan puututtu kaikkiin havaittuihin ongelmiin. Yksi tärkeä syy tähän oli se, että kansainvälisten standardien laatijat, kuten BCBS, ja finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä, jäljempänä ’FSB’, eivät olleet tuolloin saaneet päätökseen työtään, jossa kehitettiin kansainvälisesti sovittuja ratkaisuja kyseisiin ongelmiin. Jäljelle jääneisiin ongelmiin olisikin puututtava nyt, kun merkittäviin lisäuudistuksiin liittynyt työ on saatu päätökseen. |
(3) |
Komissio totesi 24 päivänä marraskuuta 2015 antamassaan tiedonannossa ”Pankkiunionin toteuttaminen”, että riskien vähentämistä on tarpeen jatkaa, ja sitoutui antamaan lainsäädäntöehdotuksen, joka perustuisi kansainvälisesti sovittuihin standardeihin. Myös neuvosto on todennut 17 päivänä kesäkuuta 2016 antamissaan päätelmissä ja Euroopan parlamentti 10 päivänä maaliskuuta 2016 (6) antamassaan päätöslauselmassa pankkiunionista – vuosikertomus 2015, että riskien vähentäminen finanssialalla vaatii enemmän konkreettisia lainsäädäntötoimia. |
(4) |
Riskienvähentämistoimien ei pitäisi pelkästään vahvistaa Euroopan pankkijärjestelmän häiriönsietokykyä ja markkinoiden luottamusta siihen vaan myös tarjota perusta, jolta pankkiunionin toteuttamista voidaan jatkaa. Näitä toimenpiteitä tarkasteltaessa olisi myös otettava huomioon unionin talouteen vaikuttavat laajemmat haasteet, erityisesti tarve edistää kasvua ja työllisyyttä aikoina, joina talousnäkymät ovat epävarmoja. Tässä yhteydessä on käynnistetty erilaisia merkittäviä poliittisia aloitteita, kuten Euroopan investointiohjelma ja pääomamarkkinaunioni, joilla on pyritty vahvistamaan unionin taloutta. Sen vuoksi on tärkeää, että kaikki riskienvähentämistoimet toimivat sujuvassa vuorovaikutuksessa näiden poliittisten aloitteiden sekä finanssialalla hiljattain tehtyjen laajempien uudistusten kanssa. |
(5) |
Tämän asetuksen säännösten olisi vastattava kansainvälisesti sovittuja standardeja, ja niillä olisi varmistettava, että direktiivi 2013/36/EU ja asetus (EU) N:o 575/2013 ovat edelleen Basel III -kehyksen mukaisia. Kohdennettujen muutosten, joissa otetaan huomioon unionin erityispiirteet ja laajemmat poliittiset näkökohdat, olisi oltava soveltamisalaltaan tai -ajaltaan rajoitettuja, jotta ne eivät heikentäisi vakavaraisuuskehyksen yleistä vakautta. |
(6) |
Myös voimassa olevia riskienvähentämistoimia sekä erityisesti raportointi- ja julkistamisvaatimuksia olisi parannettava sen varmistamiseksi, että niitä voidaan soveltaa oikeasuhteisemmin eikä säännösten noudattamisesta aiheudu kohtuutonta rasitusta etenkään pienille ja rakenteeltaan yksinkertaisille laitoksille. |
(7) |
Suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevia kohdennettuja helpotuksia varten pienet ja rakenteeltaan yksinkertaiset laitokset olisi määriteltävä tarkasti. Yksi absoluuttinen kynnysarvo ei sinänsä ota huomioon kansallisten pankkimarkkinoiden erityispiirteitä. Sen vuoksi on tarpeen, että jäsenvaltiot voivat käyttää harkintavaltaansa saattaakseen kynnysarvon kotimaisten olosuhteiden mukaiseksi ja mukauttaakseen sitä tarvittaessa alaspäin. Koska laitoksen koko ei yksin ratkaise sen riskiprofiilia, on sovellettava myös laadullisia lisäperusteita sen varmistamiseksi, että laitosta tarkastellaan pienenä ja rakenteeltaan yksinkertaisena laitoksena ja että se voi hyötyä oikeasuhteisemmista säännöistä vain, jos se täyttää kaikki asiaankuuluvat perusteet. |
(8) |
Vähimmäisomavaraisuusasteet myötävaikuttavat rahoitusvakauden säilymiseen toimimalla riskiperusteisiin pääomavaatimuksiin liittyvänä pysäytysmekanismina ja rajoittamalla ylivelkaantumista noususuhdanteiden aikana. BCBS on tarkistanut vähimmäisomavaraisuusastetta koskevaa kansainvälistä standardia täsmentääkseen tiettyjä vähimmäisomavaraisuusasteen määrittelyyn liittyviä näkökohtia. Asetusta (EU) N:o 575/2013 olisi muutettava tarkistetun standardin mukaiseksi, jotta unioniin sijoittautuneilla mutta unionin ulkopuolella toimivilla laitoksilla olisi tasapuoliset edellytykset toimia kansainvälisesti ja jotta varmistettaisiin, että vähimmäisomavaraisuusaste täydentää yhä tehokkaasti riskiperusteisia omien varojen vaatimuksia. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön vähimmäisomavaraisuusastetta koskeva vaatimus täydentämään nykyistä vähimmäisomavaraisuusasteen raportointi- ja julkistamisjärjestelmää. |
(9) |
Jotta ei rajoitettaisi tarpeettomasti laitosten luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille ja jotta estettäisiin markkinalikviditeettiin kohdistuvat aiheettomat haittavaikutukset, vähimmäisomavaraisuusastetta koskeva vaatimus olisi asetettava sellaiselle tasolle, jolla se toimisi uskottavana pysäytysmekanismina ylivelkaantumisriskin varalta haittaamatta kuitenkaan talouskasvua. |
(10) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (7) perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen), jäljempänä ’EPV’, totesi 3 päivänä elokuuta 2016 vähimmäisomavaraisuusastetta koskevasta vaatimuksesta antamassaan kertomuksessa, että ensisijaisen pääoman (T1) perusteella laskettava vähimmäisomavaraisuusaste, joka vahvistetaan 3 prosentiksi kaikentyyppisille luottolaitoksille, toimisi uskottavana pysäytysmekanismina. Myös BCBS on sopinut kansainvälisellä tasolla tästä 3 prosentin suuruisesta vähimmäisomavaraisuusastetta koskevasta vaatimuksesta. Vähimmäisomavaraisuusastetta koskeva vaatimus olisi sen vuoksi vahvistettava 3 prosentiksi. |
(11) |
Tämä 3 prosentin suuruinen vähimmäisomavaraisuusastetta koskeva vaatimus rajoittaisi kuitenkin tiettyjä liiketoimintamalleja ja liiketoiminta-alueita toisia enemmän. Erityisesti julkisten kehityspankkien myöntämiin julkisiin lainoihin sekä julkisesti tuettuihin vientiluottoihin kohdistuvat vaikutukset olisivat kohtuuttoman suuria. Sen vuoksi vähimmäisomavaraisuusastetta olisi mukautettava tämäntyyppisten vastuiden osalta. Olisi vahvistettava selkeät kriteerit, joiden avulla voidaan todeta tällaisten luottolaitosten julkinen tehtävä ja jotka kattavat sellaisia näkökohtia kuten luottolaitosten perustaminen, niiden harjoittaman toiminnan tyyppi, niiden tavoite, julkisyhteisöjen myöntämät takuujärjestelyt ja talletusten vastaanottotoimintaa koskevat rajoitukset. Jäsenvaltion keskushallinnon, aluehallinnon tai paikallisviranomaisen päätettävissä olisi kuitenkin edelleen oltava, missä muodossa ja millä tavalla tällaiset luottolaitokset perustetaan. Kyseiset viranomaiset voivat perustaa uuden luottolaitoksen tai hankkia taikka ottaa haltuunsa olemassa olevan yhteisön, muun muassa toimilupia myöntämällä ja kriisinratkaisumenettelyjen yhteydessä. |
(12) |
Vähimmäisomavaraisuusaste ei saisi myöskään heikentää keskusvastapuolimääritykseen liittyviä palveluja, joita laitokset tarjoavat asiakkaille. Sen vuoksi keskusvastapuolten määrittämien johdannaistransaktioiden alkumarginaalit, jotka laitokset saavat asiakkailtaan ja jotka ne siirtävät keskusvastapuolille, olisi jätettävä pois vastuiden kokonaismäärästä. |
(13) |
Poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa on perusteltua jättää tietyt keskuspankkivastuut pois vähimmäisomavaraisuusasteesta, ja jotta helpotettaisiin rahapolitiikan toteuttamista, toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava väliaikaisesti jättää tällaiset vastuut pois vastuiden kokonaismäärästä. Tätä varten niiden olisi ilmoitettava julkisesti asianomaista keskuspankkia kuultuaan, että tällaisia poikkeuksellisia olosuhteita on olemassa. Vähimmäisomavaraisuusastetta koskeva vaatimus olisi mitoitettava uudelleen siten, että se korvaa poissulkemisen vaikutuksen. Tällaisella uudelleenmitoittamisella, että rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit, jotka vaikuttavat asianomaisiin pankkisektoreihin, jätetään huomiotta ja että vähimmäisomavaraisuusasteella aikaansaatu häiriönsietokyky säilyy. |
(14) |
On syytä ottaa käyttöön maailmanlaajuisiin järjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin, jäljempänä ’G-SII-laitokset’, sovellettavaa vähimmäisomavaraisuusastepuskuria koskeva vaatimus direktiivin 2013/36/EU mukaisesti ja joulukuussa 2017 julkaistun, maailmanlaajuisiin järjestelmän kannalta merkittäviin pankkeihin, jäljempänä ’G-SIB-pankit’, sovellettavan vähimmäisomavaraisuusastepuskuria koskevan BCBS:n standardin mukaisesti. BCBS:n määrittämän vähimmäisomavaraisuusastepuskurin erityisenä tarkoituksena on lieventää G-SIB-pankkien rahoitusvakaudelle aiheuttamia verrattain suuria riskejä, minkä vuoksi sitä tulisi soveltaa ainoastaan G-SII-laitoksiin tässä vaiheessa. Olisi kuitenkin tehtävä lisäanalyysejä sen määrittämiseksi, olisiko vähimmäisomavaraisuusastepuskuria koskevaa vaatimusta aiheellista soveltaa direktiivissä 2013/36/EU määriteltyihin muihin järjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin, jäljempänä ’O-SII-laitokset’, ja jos olisi, millä tavalla kalibrointi olisi sovitettava noiden laitosten erityispiirteisiin. |
(15) |
FSB julkaisi 9 päivänä marraskuuta 2015 kokonaistappionkattamiskykyä (total loss-absorbing capacity, TLAC) koskevan asiakirjan, jäljempänä ’TLAC-standardi’, jonka G20-maat hyväksyivät Turkissa marraskuussa 2015 pidetyssä huippukokouksessa. TLAC-standardin mukaan G-SIB-pankeilla on oltava riittävä määrä vahvasti tappionkattamiskykyisiä (alentamiskelpoisia) velkoja, joilla varmistetaan sujuva ja nopea tappioiden kattaminen ja pääomapohjan vahvistaminen kriisinratkaisun yhteydessä. TLAC-standardi olisi pantava täytäntöön unionin lainsäädännössä. |
(16) |
Kun TLAC-standardia pannaan täytäntöön unionin lainsäädännössä, on otettava huomioon voimassa oleva omien varojen ja hyväksyttävien velkojen laitoskohtainen vähimmäisvaatimus (minimum requirement for own funds and eligible liabilities, MREL), joka vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/59/EU (8). Koska TLAC-standardin ja MREL-vaatimuksen yhteisenä tavoitteena on varmistaa, että laitosten tappionkattamiskyky on riittävän suuri, näiden kahden vaatimuksen olisi oltava yhteisen kehyksen täydentäviä osatekijöitä. Käytännössä TLAC-standardin yhdenmukaistettu vähimmäistaso olisi otettava asetuksessa (EU) N:o 575/2013 käyttöön lisäämällä siihen uusi omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimus. G-SII-laitoksia koskeva laitoskohtainen korotus ja muita kuin G-SII-laitoksia koskeva laitoskohtainen vaatimus olisi sen sijaan otettava käyttöön tekemällä kohdennettuja mukautuksia direktiiviin 2014/59/EU ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 806/2014 (9). Säännöksiä, joilla TLAC-standardi otetaan käyttöön asetuksessa (EU) N:o 575/2013, olisi luettava yhdessä direktiivissä 2014/59/EU ja asetuksessa (EU) N:o 806/2014 annettujen säännösten ja direktiivin 2013/36/EU kanssa. |
(17) |
Ainoastaan G-SIB-pankkeihin sovellettavan TLAC-standardin mukaisesti tässä asetuksessa käyttöön otettua vähimmäisvaatimusta, joka koskee omien varojen ja vahvasti tappionkattamiskykyisten velkojen riittävää määrää, olisi sovellettava ainoastaan G-SII-laitoksiin. Tässä asetuksessa käyttöön otettuja, hyväksyttäviä velkoja koskevia sääntöjä olisi kuitenkin sovellettava kaikkiin laitoksiin direktiivissä 2014/59/EU säädettyjen täydentävien mukautusten ja vaatimusten mukaisesti. |
(18) |
Omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimusta olisi TLAC-standardin mukaisesti sovellettava kriisinratkaisun kohteena oleviin yhteisöihin, jotka ovat joko itse G-SII-laitoksia tai osa G-SII-laitokseksi määritettyä ryhmää. Omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimusta olisi sovellettava joko yksilöllisesti tai konsolidoinnin perusteella sen mukaan, ovatko tällaiset kriisinratkaisun kohteena olevat yhteisöt itsenäisiä laitoksia, joilla ei ole tytäryrityksiä, vai emoyrityksiä. |
(19) |
Direktiivin 2014/59/EU mukaan kriisinratkaisuvälineitä voidaan soveltaa paitsi laitoksiin myös rahoitusalan holdingyhtiöihin ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöihin. Emoyrityksenä toimivilla rahoitusalan holdingyhtiöillä ja emoyrityksenä toimivilla rahoitusalan sekaholdingyhtiöillä olisi sen vuoksi oltava riittävän suuri tappionkattamiskyky kuten emoyrityksenä toimivilla laitoksillakin. |
(20) |
Jotta varmistettaisiin omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimuksen tehokkuus, on olennaisen tärkeää, että instrumenteilla, joita pidetään hallussa kyseisen vaatimuksen täyttämiseksi, on vahva tappionkattamiskyky. Veloilla, joihin ei sovelleta direktiivissä 2014/59/EU tarkoitettua velan arvon alentamista, ei ole tätä kykyä eikä myöskään muilla veloilla, jotka ovat periaatteessa alentamiskelpoisia mutta joiden arvon alentaminen voisi aiheuttaa käytännön ongelmia. Sen vuoksi tällaisia velkoja ei pitäisi hyväksyä omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimukseen. Toisaalta pääomainstrumenteilla ja etuoikeudeltaan huonommilla veloilla on vahva tappionkattamiskyky. Myös sellaisten velkojen tappionkattamiskyky, joilla on sama etuoikeusasema kuin tietyillä poissuljetuilla veloilla, olisi otettava tietyssä määrin huomioon TLAC-standardin mukaisesti. |
(21) |
Jotta velkoja ei laskettaisi kahteen kertaan omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimusta laskettaessa, olisi otettava käyttöön hyväksyttävien velkojen eristä olevien omistusosuuksien vähentämissäännöt, jotka vastaavat asetuksessa (EU) N:o 575/2013 pääomainstrumentteja varten jo kehitettyä vähentämismenetelmää. Kyseisen menetelmän mukaan omistusosuudet hyväksyttävien velkojen instrumenteista olisi ensiksi vähennettävä hyväksyttävistä veloista ja, siinä määrin kuin velkoja ei ole riittävästi, kyseiset hyväksyttävien velkojen instrumentit olisi vähennettävä toissijaisen pääoman (T2) instrumenteista. |
(22) |
TLAC-standardi sisältää joitakin velkojen hyväksyttävyyskriteerejä, jotka ovat tiukempia kuin voimassa olevat pääomainstrumenttien hyväksyttävyyskriteerit. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi pääomainstrumenttien hyväksyttävyyskriteerit olisi yhdenmukaistettava siltä osin kuin on kyse erillisyhtiöiden välityksellä liikkeeseen lasketuista instrumenteista, joita ei enää hyväksytä 1 päivästä tammikuuta 2022. |
(23) |
On tarpeen säätää selkeästä ja avoimesta ydinpääoman (CET1) instrumenttien hyväksymismenettelystä, jonka avulla voidaan ylläpitää kyseisten instrumenttien korkeaa laatua. Tätä varten toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava vastuu näiden instrumenttien hyväksymisestä ennen kuin laitokset voivat luokitella ne ydinpääoman (CET1) instrumenteiksi. Toimivaltaisten viranomaisten ei kuitenkaan tarvitsisi pyytää etukäteistä lupaa ydinpääoman (CET1) instrumenteille, jotka on laskettu liikkeeseen toimivaltaisen viranomaisen jo hyväksymien oikeudellisten asiakirjojen perusteella ja joihin sovellettavat säännökset vastaavat sisällöltään säännöksiä, joita sovelletaan pääomainstrumentteihin, joille laitos on saanut toimivaltaiselta viranomaiselta etukäteisluvan luokitella ne ydinpääoman (CET1) instrumenteiksi. Tällaisessa tapauksessa laitosten olisi sen sijaan, että ne pyytävät ennakkohyväksyntää, voitava ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisilleen aikomuksestaan laskea liikkeeseen tällaisia instrumentteja. Niiden olisi annettava ilmoitus hyvissä ajoin ennen instrumenttien luokittelua ydinpääoman (CET1) instrumenteiksi, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa tarkistaa instrumentit. Kun otetaan huomioon, että EPV:n tehtävänä on lähentää entisestään valvontakäytäntöjä ja parantaa omien varojen instrumenttien laatua, toimivaltaisten viranomaisten olisi kuultava EPV:tä ennen ydinpääoman (CET1) instrumenttien uusien muotojen hyväksymistä. |
(24) |
Pääomainstrumentit voidaan hyväksyä ensisijaisen lisäpääoman (AT1) tai toissijaisen pääoman (T2) instrumenteiksi vain, jos ne täyttävät asianmukaiset hyväksyttävyyskriteerit. Tällaisiin pääomainstrumentteihin voi kuulua pääomaa tai velkoja sekä kyseiset kriteerit täyttäviä etuoikeudeltaan huonompia lainoja. |
(25) |
Pääomainstrumentit tai niiden osat olisi hyväksyttävä omien varojen instrumenteiksi vain, jos ne ovat maksettuja. Instrumentin maksamattomia osia ei pitäisi hyväksyä omien varojen instrumenteiksi. |
(26) |
Omien varojen instrumentteihin ja hyväksyttäviin velkoihin ei saisi soveltaa kuittaus- tai nettoutusjärjestelyjä, jotka voisivat heikentää niiden tappionkattamiskykyä kriisinratkaisussa. Tämä ei saisi merkitä sitä, että velkoja koskevissa sopimusmääräyksissä olisi oltava lauseke, jossa nimenomaisesti todetaan, ettei instrumenttiin sovelleta kuittaus- tai nettoutusoikeuksia. |
(27) |
Pankkisektorin kehittyessä yhä digitaalisemmassa ympäristössä ohjelmistoista on tulossa aiempaa merkittävämpi omaisuuserä. Harkitusti arvostettuihin ohjelmistohyödykkeisiin, joiden arvoon laitoksen kriisinratkaisu, maksukyvyttömyys tai selvitystila ei merkittävästi vaikuta, ei olisi kohdistettava ydinpääoman (CET1) eristä tehtävää aineettomien hyödykkeiden vähennystä. Tämä täsmennys on tärkeä, sillä ohjelmisto on laaja käsite, joka kattaa hyvin eri tyyppisiä omaisuuseriä, joista kaikki eivät säilytä arvoaan toiminnan päättyessä. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon erot, joita ohjelmistohyödykkeiden arvostuksen ja jaksottamisen ja näiden varojen toteutuneen myynnin välillä on. Lisäksi olisi otettava huomioon kansainvälinen kehitys ja erot ohjelmistoihin kohdistuvien investointien kohtelussa sääntelyn yhteydessä, laitoksiin ja vakuutusyrityksiin sovellettavat erilaiset vakavaraisuussäännöt ja rahoitusalan monimuotoisuus unionissa, mukaan luettuina rahoitusteknologiayritysten kaltaiset sääntelemättömät yhteisöt. |
(28) |
Jotta voidaan välttää tavanomaista jyrkempiä vaikutuksia, olemassa olevat instrumentit on tarpeen vapauttaa tietyistä hyväksyttävyyskriteereistä. Velat, jotka on laskettu liikkeeseen ennen 27 päivää kesäkuuta 2019, olisi vapautettava tietyistä omien varojen instrumenttien ja hyväksyttävien velkojen hyväksyttävyyskriteereistä. Tällaista vapautusta olisi sovellettava sekä velkoihin, jotka sisältyvät tapauksen mukaan TLAC-vaatimusten etuoikeudeltaan huonompaan osuuteen ja MREL-vaatimusten etuoikeudeltaan huonompaan osuuteen direktiivin 2014/59/EU mukaisesti, että velkoihin, jotka sisältyvät tapauksen mukaan TLAC-vaatimusten etuoikeudeltaan parempaan osuuteen ja MREL-vaatimusten etuoikeudeltaan parempaan osuuteen direktiivin 2014/59/EU mukaisesti. Vapautuksen voimassaolon olisi päätyttävä omien varojen instrumenttien osalta 28 päivänä kesäkuuta 2025. |
(29) |
Hyväksyttävien velkojen instrumentit, mukaan lukien instrumentit, joiden jäljellä oleva maturiteetti on alle yhden vuoden, voidaan lunastaa ainoastaan sen jälkeen, kun kriisinratkaisuviranomainen on antanut siihen etukäteisen luvan. Tällainen etukäteinen lupa voisi olla myös yleinen etukäteinen lupa, missä tapauksessa lunastus olisi suoritettava rajoitetun ajan kuluessa ja ennalta määrätyn, yleisen etukäteisen luvan piiriin kuuluvan määrän osalta. |
(30) |
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 antamisen jälkeen on muutettu kansainvälistä standardia, joka koskee laitoksilla olevien keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden vakavaraisuuskäsittelyä, millä on pyritty parantamaan laitoksilla olevien ehdot täyttäviin keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden kohtelua. Standardiin tehtyjä merkittäviä tarkistuksia ovat yhden menetelmän käyttö määritettäessä omien varojen vaatimusta, joka koskee maksukyvyttömyysrahastoon rahastoiduista osuuksista johtuvia vastuita, selvän ylärajan asettaminen omien varojen kokonaisvaatimuksille, joita sovelletaan ehdot täyttäviin keskusvastapuoliin liittyviin vastuisiin, ja riskiherkemmän menetelmän käyttö johdannaisten arvon määrittämiseksi, kun lasketaan ehdot täyttävän keskusvastapuolen hypoteettisia resursseja. Muihin kuin ehdot täyttäviin keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden kohtelua ei sen sijaan ole muutettu. Koska tarkistetuissa kansainvälisissä standardeissa on otettu käyttöön kohtelu, joka sopii paremmin sellaiseen ympäristöön, jossa käytetään keskusvastapuolimääritystä, nämä standardit olisi sisällytettävä unionin lainsäädäntöön, jota olisi näin ollen muutettava. |
(31) |
Sen varmistamiseksi, että laitokset hallinnoivat yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavissa yrityksissä olevien osuuksien tai osakkeiden muodossa olevia vastuitaan asianmukaisesti, näiden vastuiden kohtelua koskevien sääntöjen olisi oltava riskiherkkiä ja edistettävä läpinäkyvyyttä yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten kohde-etuuksiin liittyvien vastuiden osalta. Sen vuoksi BCBS on antanut tarkistetun standardin, jossa vahvistetaan selkeä hierarkia menetelmille, joiden avulla näille vastuille lasketaan riskipainotetut vastuuerät. Hierarkia kuvastaa kohde-etuuksiin liittyvien vastuiden läpinäkyvyyden astetta. Asetus (EU) N:o 575/2013 olisi muutettava vastaamaan näitä kansainvälisesti sovittuja sääntöjä. |
(32) |
Kun kyseessä on laitos, joka antaa yksityisasiakkaita viime kädessä hyödyttävän vähimmäisarvoa koskevan sitoumuksen, joka koskee sijoitusta yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen osuuksiin tai osakkeisiin, myös osana valtion tukeman yksityisen eläkejärjestelmän toimintaa, laitoksen tai yrityksen, joka kuuluu samaan varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin piiriin, ei tarvitse suorittaa maksua, ellei asiakkaan yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavassa yrityksessä olevien osakkeiden tai osuuksien arvo ylitä taattua määrää yhtenä tai useampana sopimuksessa määrättynä ajankohtana. Sitoumuksen toteutumisen todennäköisyys on näin ollen käytännössä vähäinen. Jos laitoksen vähimmäisarvoa koskeva sitoumus rajoittuu prosenttiosuuteen määrästä, jonka asiakas oli alun perin sijoittanut yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen osakkeisiin tai osuuksiin (kiinteämääräinen vähimmäisarvoa koskeva sitoumus), tai määrään, joka riippuu taloudellisten indikaattoreiden tai markkinaindeksien toteutumisesta tiettyyn aikaan, asiakkaan osakkeiden tai osuuksien arvon ja tiettynä päivänä taatun määrän nykyarvon välinen mahdollinen positiivinen erotus muodostaa puskurin ja vähentää laitoksen riskiä joutua maksamaan takauksen kohteena oleva määrä. Kaikki nämä syyt oikeuttavat pienemmän luottovasta-arvokertoimen. |
(33) |
Nykyään asetuksessa (EU) N:o 575/2013 annetaan laitoksille mahdollisuus laskea johdannaistransaktioiden vastuuarvo vastapuoliriskikehyksessä käyttämällä jotakin kolmesta eri standardimenetelmästä, jotka ovat standardimenetelmä, käyvän arvon menetelmä ja alkuperäisen hankinta-arvon menetelmä. |
(34) |
Näissä standardimenetelmissä ei kuitenkaan oteta asianmukaisesti huomioon vastuisiin liittyvien vakuuksien kykyä alentaa riskejä. Menetelmien kalibroinnit ovat vanhentuneita, eivätkä ne ilmennä finanssikriisin aikana havaittua huomattavaa volatiliteettia. Niissä ei myöskään oteta asianmukaisesti huomioon nettoutuksesta saatavia hyötyjä. Näiden puutteiden vuoksi BCBS päätti korvata standardimenetelmän ja käyvän arvon menetelmän uudella johdannaisvastuiden vastuuarvon laskennassa käytettävällä standardimenetelmällä, jota kutsutaan vastapuoliriskin standardimenetelmäksi. Koska tarkistetuissa kansainvälisissä standardeissa on otettu käyttöön uusi standardimenetelmä, joka sopii paremmin sellaiseen ympäristöön, jossa käytetään keskusvastapuolimääritystä, nämä standardit olisi sisällytettävä unionin lainsäädäntöön, jota olisi näin ollen muutettava. |
(35) |
Vastapuoliriskin standardimenetelmä on riskiherkempi kuin nykyinen standardimenetelmä ja käyvän arvon menetelmä, minkä vuoksi sen pitäisi johtaa omien varojen vaatimuksiin, jotka vastaavat paremmin laitosten johdannaistransaktioihin liittyviä riskejä. Joillekin laitoksille, jotka käyttävät nykyään käyvän arvon menetelmää, vastapuoliriskin standardimenetelmä voi osoittautua liian monimutkaiseksi ja raskaaksi käyttää. Laitoksille, jotka täyttävät ennalta määritellyt hyväksyttävyyskriteerit, sekä laitoksille, jotka ovat osa nämä kriteerit konsolidoinnin perusteella täyttävää ryhmää, olisi otettava käyttöön yksinkertaistettu versio vastapuoliriskin standardimenetelmästä. Koska yksinkertaistettu versio ei olisi yhtä riskiherkkä kuin vastapuoliriskin standardimenetelmä, se olisi kalibroitava asianmukaisesti, jotta varmistetaan, ettei johdannaistransaktioiden vastuuarvoa arvioida siinä liian pieneksi. |
(36) |
Sellaisten laitosten kannalta, joilla on vähän johdannaisvastuita ja jotka käyttävät nykyään käyvän arvon menetelmää tai alkuperäisen hankinta-arvon menetelmää, vastapuoliriskin standardimenetelmä ja sen yksinkertaistettu versio voivat kumpikin olla liian monimutkaisia ottaa käyttöön. Sen vuoksi alkuperäisen hankinta-arvon menetelmä olisi varattava vaihtoehtoiseksi menetelmäksi laitoksille, jotka täyttävät ennalta määritellyt hyväksyttävyyskriteerit, sekä laitoksille, jotka ovat osa nämä kriteerit konsolidoinnin perusteella täyttävää ryhmää, mutta sitä olisi tarkistettava, jotta sen suurimmat puutteet voitaisiin korjata. |
(37) |
Olisi otettava käyttöön selkeät kriteerit, joilla laitoksia voidaan opastaa sallittujen menetelmien valinnassa. Kriteerien olisi perustuttava laitoksen johdannaistoiminnan kokoon, joka kuvastaa sitä, miten kehittynyttä menetelmää laitoksen pitäisi pystyä käyttämään vastuuarvon laskennassa. |
(38) |
Finanssikriisin aikana joillakin unioniin sijoittautuneilla laitoksilla oli huomattavia kaupankäyntivarastoon liittyneitä tappioita. Tuolloin kävi ilmi, että eräillä niistä ei ollut riittävästi pääomaa kattamaan näitä tappioita, minkä vuoksi ne joutuivat hakemaan poikkeuksellista julkista rahoitustukea. Nämä havainnot saivat BCBS:n korjaamaan useita puutteita kaupankäyntivarastoon kuuluvien positioiden vakavaraisuuskohtelussa, joka muodostuu markkinariskejä koskevista omien varojen vaatimuksista. |
(39) |
Vuonna 2009 viimeisteltiin ensimmäiset uudistukset kansainvälisellä tasolla, ja ne saatettiin osaksi unionin lainsäädäntöä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2010/76/EU (10). Vuonna 2009 toteutetussa uudistuksessa ei kuitenkaan puututtu markkinariskejä koskeviin omien varojen vaatimuksiin liittyvien standardien rakenteellisiin heikkouksiin. Epäselvyys kaupankäyntitoiminnan ja rahoitustoiminnan välisestä rajanvedosta mahdollisti sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön, kun taas markkinariskejä koskevien omien varojen vaatimusten puutteellinen riskiherkkyys ei antanut mahdollisuutta kattaa kaikkia laitoksiin kohdistuneita riskejä. |
(40) |
BCBS käynnisti kaupankäyntivaraston perusteellisen tarkistuksen korjatakseen markkinariskejä koskevien omien varojen vaatimusten rakenteelliset heikkoudet. Tämän työn tuloksena julkaistiin tarkistettu markkinariskikehys tammikuussa 2016. Keskuspankkien pääjohtajien ja valvontaviranomaisten johtajien ryhmä päätti joulukuussa 2017 jatkaa tarkistetun markkinariskikehyksen täytäntöönpanoaikaa, jotta laitokset saisivat lisäaikaa tarvittavan järjestelmäinfrastruktuurin kehittämiseksi mutta myös siksi, että BCBS voisi käsitellä tiettyjä kehykseen liittyviä erityiskysymyksiä. Tähän kuuluu standardimenetelmän ja sisäisten mallien menetelmän kalibrointien uudelleentarkastelu, jotta ne vastaisivat BCBS:n alkuperäisiä odotuksia. Tämän uudelleentarkastelun päätyttyä ja ennen kuin tehdään vaikutustenarviointi, jossa arvioidaan uudelleentarkastelun johdosta FRTB-kehykseen tehtävien tarkistusten vaikutuksia unionin laitoksiin, kaikkien niiden laitosten, joihin sovellettaisiin FRTB-kehystä unionissa, olisi ryhdyttävä raportoimaan tarkistettua standardimenetelmää käyttäen saatavista laskelmista. Tätä varten jotta ilmoitusvaatimuksiin liittyvät laskelmat toimisivat kaikilta osin kansainvälisen kehityksen mukaisesti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. Komissio antaa delegoidun säädöksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019. Laitosten olisi aloitettava laskelmista raportointi viimeistään yhden vuoden kuluttua mainitun delegoidun säädöksen hyväksymisestä. Lisäksi laitosten, jotka saavat luvan käyttää FRTB-kehyksen mukaista tarkistettua sisäisten mallien menetelmää raportointitarkoituksia varten, olisi myös raportoitava sisäisten mallien menetelmää käyttäen saatavista laskelmista kolmen vuoden kuluttua siitä, kun menetelmä on täysin operatiivinen. |
(41) |
FRTB-menetelmiä koskevien raportointivaatimusten käyttöönottoa olisi pidettävä ensimmäisenä vaiheena siirryttäessä FRTB-kehyksen täysimääräiseen täytäntöönpanoon unionissa. Kun otetaan huomioon BCBS:n FRTB-kehykseen tekemät lopulliset tarkistukset, kyseisten tarkistusten vaikutukset unionin laitoksiin ja tässä asetuksessa raportointivaatimuksia varten jo esitetyt FRTB-menetelmät, komission olisi annettava tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 30 päivään kesäkuuta 2020 mennessä lainsäädäntöehdotus siitä, miten FRTB-kehys olisi pantava täytäntöön unionissa, jotta markkinariskejä koskevat omien varojen vaatimukset voidaan vahvistaa. |
(42) |
Markkinariskien oikeasuhteista kohtelua olisi sovellettava myös sellaisiin laitoksiin, joilla ei ole kovinkaan paljon kaupankäyntivarastoon liittyvää toimintaa, jolloin useammat laitokset, joiden kaupankäyntitoiminta on vähäistä, voivat soveltaa kaupankäyntivaraston ulkopuolisiin positioihin liittyvää luottoriskikehystä vähäistä kaupankäyntivarastoon liittyvää liiketoimintaa koskevan poikkeuksen tarkistetun version mukaisesti. Suhteellisuusperiaate olisi myös otettava huomioon silloin, kun komissio arvioi uudelleen, miten laitosten, joiden kaupankäyntivarastoon liittyvä toiminta on määrältään keskitasoa, olisi laskettava markkinariskejä koskevat omien varojen vaatimukset. Etenkin sellaisten laitosten, joiden kaupankäyntivarastoon liittyvä toiminta on määrältään keskitasoa, markkinariskejä koskevien omien varojen vaatimusten kalibrointia olisi tarkistettava kansainvälisen kehityksen perusteella. Laitokset, joiden kaupankäyntivarastoon liittyvä toiminta on määrältään keskitasoa, olisi vapautettava tällä välin FRTB:n mukaisista raportointivaatimuksista. |
(43) |
Suuriin asiakasriskeihin sovellettavaa kehystä olisi lujitettava, jotta parannettaisiin laitosten kykyä kattaa tappioita ja noudattaa kansainvälisiä standardeja. Tätä varten olisi käytettävä laadukkaampaa pääomaa pääomapohjana, kun lasketaan suuriin asiakasriskeihin sovellettavaa rajaa, ja luottojohdannaisiin liittyvät vastuut olisi laskettava vastapuoliriskin standardimenetelmän mukaisesti. Lisäksi olisi alennettava rajaa, jota sovelletaan G-SII-laitosten muihin G-SII-laitoksiin liittyviin vastuisiin, jotta voitaisiin vähentää suurten laitosten keskinäisiin kytköksiin liittyviä järjestelmäriskejä ja pienentää vaikutusta, joka G-SII-laitosten vastapuolten maksukyvyttömyydellä voi olla rahoitusvakauteen. |
(44) |
Vaikka maksuvalmiusvaatimus (LCR) varmistaa, että laitokset voivat kestää vakavaa stressitilannetta lyhyellä aikavälillä, se ei kuitenkaan takaa, että näillä laitoksilla on vakaa rahoitusrakenne pidemmällä aikavälillä. Onkin käynyt selväksi, että unionin tasolla pitäisi kehittää yksityiskohtainen sitova pysyvän varainhankinnan vaatimus, joka olisi täytettävä kaikkina aikoina, jotta estettäisiin liian suuret maturiteettierot varojen ja velkojen välillä sekä liiallinen riippuvuus lyhytaikaisesta tukkurahoituksesta. |
(45) |
Sen vuoksi olisi pysyvää varainhankintaa koskevan BCBS:n standardin mukaisesti annettava säännöt, joissa pysyvän varainhankinnan vaatimus määritellään laitoksen käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen määrän ja vaaditun pysyvän rahoituksen määrän välisenä suhteena yhden vuoden aikajänteellä. Tätä sitovaa vaatimusta olisi kutsuttava pysyvän varainhankinnan vaatimukseksi, jäljempänä ’NSFR-vaatimus’. Käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen määrä olisi laskettava kertomalla laitoksen velat ja omat varat sopivilla kertoimilla, jotka kuvastavat niiden luotettavuutta NSFR-vaatimuksen yhden vuoden aikajänteellä. Vaaditun pysyvän rahoituksen määrä olisi laskettava kertomalla laitoksen varat ja taseen ulkopuolisiin eriin liittyvät vastuut sopivilla kertoimilla, jotka kuvastavat niiden maksuvalmiusominaisuuksia ja jäljellä olevia maturiteetteja NSFR-vaatimuksen yhden vuoden aikajänteellä. |
(46) |
NSFR-vaatimus olisi ilmaistava prosentteina, ja sen vähimmäistasoksi olisi vahvistettava 100 prosenttia, joka osoittaa, että laitoksen pysyvä rahoitus riittää täyttämään sen varainhankintatarpeet yhden vuoden aikajänteellä sekä normaali- että stressitilanteissa. Jos laitoksen NSFR-vaatimus alittaa 100 prosentin tason, laitoksen olisi noudatettava asetuksessa (EU) N:o 575/2013 vahvistettuja erityisvaatimuksia päästäkseen mahdollisimman pian takaisin vähimmäistasolle. Jos NSFR-vaatimusta ei noudateta, valvontatoimenpiteiden soveltaminen ei saisi olla automaattista. Toimivaltaisten viranomaisten olisi sen sijaan arvioitava, miksi NSFR-vaatimusta ei ole noudatettu, ennen mahdollisten valvontatoimenpiteiden määrittelyä. |
(47) |
Kuten EPV suosittaa 15 päivänä joulukuuta 2015 pysyvän varainhankinnan vaatimuksista asetuksen (EU) N:o 575/2013 510 artiklan mukaisesti laatimassaan kertomuksessa, NSFR-vaatimuksen laskentasäännöissä olisi otettava tarkasti huomioon BCBS:n standardit, mukaan luettuina niiden muutokset, jotka koskevat johdannaistransaktioiden kohtelua. Koska on kuitenkin tarpeen ottaa huomioon joitakin eurooppalaisia erityispiirteitä sen varmistamiseksi, ettei NSFR-vaatimuksella vaikeuteta Euroopan reaalitalouden rahoittamista, BCBS:n NSFR-vaatimukseen on aiheellista tehdä joitakin mukautuksia määriteltäessä eurooppalaista NSFR-vaatimusta. EPV suosittaa näitä eurooppalaisesta toimintaympäristöstä johtuvia mukautuksia, joissa on pääasiassa kyse erityiskohteluista, joita sovelletaan pass through -malleihin yleisesti ja katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskuun erityisesti; kaupan rahoitukseen liittyviin toimiin; keskitettyihin säänneltyihin säästöihin; vakuudellisiin asuntolainoihin; luotto-osuuskuntiin; keskusvastapuoliin ja arvopaperikeskuksiin, jotka eivät suorita merkittäviä maturiteettitransformaatioita. Nämä ehdotetut erityiskohtelut heijastavat pitkälti sitä etuuskohtelua, joka myönnetään kyseisille toimille eurooppalaisessa maksuvalmiusvaatimuksessa muttei BCBS:n maksuvalmiusvaatimuksessa. Koska NSFR-vaatimus täydentää maksuvalmiusvaatimusta, näiden kahden vaatimuksen olisi oltava johdonmukaisia määritelmiltään ja kalibroinneiltaan. Tämä koskee erityisesti vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimia, joita sovelletaan maksuvalmiusvaatimuksen laadukkaisiin likvideihin varoihin laskettaessa NSFR-vaatimusta, jossa olisi otettava huomioon eurooppalaisen maksuvalmiusvaatimuksen määritelmät ja arvonleikkaukset, riippumatta sellaisten maksuvalmiusvaatimuksen laskennalle asetettujen yleisten ja toiminnallisten vaatimusten noudattamisesta, jotka eivät ole tarkoituksenmukaisia NSFR-vaatimuksen laskennan yhden vuoden aikajänteellä. |
(48) |
Eurooppalaisten erityispiirteiden lisäksi johdannaistransaktioiden kohtelu BCBS:n NSFR-vaatimuksessa voisi vaikuttaa merkittävästi laitosten johdannaistoimiin ja näin ollen myös Euroopan finanssimarkkinoihin ja loppukäyttäjien mahdollisuuksiin käyttää joitakin toimintoja. BCBS:n NSFR-vaatimuksen käyttöönotto ilman laajoja määrällisiä vaikutustutkimuksia ja julkista kuulemista voisi vaikuttaa aiheettomasti ja suhteettomasti johdannaistransaktioihin ja joihinkin toisiinsa liittyviin liiketoimiin, määritystoimet mukaan luettuina. Lisävaatimusta, jonka mukaan bruttomääräisten johdannaisvelkojen varalta on oltava 5–20 prosenttia pysyvää rahoitusta, pidetään hyvin yleisesti karkeana toimenpiteenä pyrittäessä saamaan käsitys ylimääräisistä rahoitusriskeistä, jotka liittyvät johdannaisvelkojen mahdolliseen kasvuun yhden vuoden aikajänteellä, ja vaatimusta tarkastellaan uudelleen BCBS:n tasolla. Tätä 5 prosentin tasolla BCBS:n lainkäyttöalueille jättämän harkintavallan puitteissa käyttöön otettavaa vaatimusta voitaisiin muuttaa, jotta otetaan huomioon BCBS:n tason kehitys ja vältetään mahdolliset tahattomat seuraukset, joita voivat olla Euroopan finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan häiriintyminen ja riskeiltä suojaavien välineiden tarjoamisen estyminen laitoksille ja loppukäyttäjille, yritykset mukaan luettuina, niiden rahoittamisen varmistamiseksi pääomamarkkinaunionin tavoitteen mukaisesti. |
(49) |
BCBS-järjestelmässä lyhytaikaisen rahoituksen, kuten takaisinostosopimusten (pysyvä rahoitus, jota ei hyväksytä), ja lyhytaikaisen antolainauksen, kuten takaisinmyyntisopimusten (vaativat maksuvalmiusvaatimuksen määritelmän mukaisesti jonkin verran pysyvää rahoitusta eli 10 prosenttia, jos niiden vakuutena on tason 1 laadukkaita likvidejä varoja (HQLA-varat), ja 15 prosenttia muiden liiketoimien osalta) kohtelu on epäsymmetristä, kun on kyse rahoitusalan asiakkaista. Tämän epäsymmetrisen kohtelun tavoitteena on ehkäistä laajojen kytkösten syntyminen lyhytaikaisessa rahoituksessa rahoitusasiakkaiden välille, koska tällaiset kytkökset merkitsevät keskinäistä yhteyttä, jonka vuoksi vaikeuksiin joutuneen laitoksen kriisinratkaisua on vaikea toteuttaa ilman, että riski leviää koko rahoitusjärjestelmään. Epäsymmetriaan sovelletaan kuitenkin varovaista kalibrointia, joka voi vaikuttaa sellaisten arvopapereiden, erityisesti valtion joukkolainojen, likviditeettiin, joita käytetään yleensä vakuuksina lyhytaikaisissa liiketoimissa, koska laitokset vähentävät todennäköisesti toimintavolyymiaan takaisinostomarkkinoilla. Se saattaisi myös heikentää markkinatakaustoimintaa, koska takaisinostomarkkinat helpottavat tarvittavan varaston hallintaa, mikä olisi ristiriidassa pääomamarkkinaunionin tavoitteiden kanssa. Jotta laitoksilla olisi riittävästi aikaa mukautua asteittain tähän konservatiiviseen kalibrointiin, olisi otettava käyttöön siirtymäkausi, jonka aikana vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimia olisi tilapäisesti alennettava. Vaaditun pysyvän rahoituksen määrän tilapäisen alenemisen suuruuden pitäisi riippua liiketoimien tyypistä ja kyseisissä liiketoimissa käytettävien vakuuksien tyypistä. |
(50) |
Sen lisäksi, että BCBS:n vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, jota sovelletaan sellaisiin rahoitusalan asiakkaiden kanssa toteutettuihin lyhytaikaisiin takaisinmyyntitransaktioihin, joiden vakuutena on valtion joukkolainoja, kalibroidaan väliaikaisesti uudelleen, on osoittautunut tarpeelliseksi tehdä joitakin muita mukautuksia sen varmistamiseksi, ettei NSFR-vaatimuksen käyttöönotto vaikuta kielteisesti valtionlainamarkkinoiden likviditeettiin. BCBS:n mukainen 5 prosentin vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, jota sovelletaan tason 1 laadukkaisiin likvideihin varoihin, valtion joukkolainat mukaan luettuina, merkitsee sitä, että laitoksilla pitäisi olla näin suuri prosenttimäärä pitkäaikaista vakuudetonta rahoitusta valmiiksi saatavilla riippumatta siitä, kuinka kauan ne aikovat pitää tällaisia valtion joukkolainoja. Tämä voisi kannustaa laitoksia vielä enemmän tallettamaan käteisvaroja keskuspankkeihin sen sijaan, että ne toimisivat päämarkkinatakaajina ja tarjoaisivat likviditeettiä valtionlainamarkkinoilla. Lisäksi se on ristiriidassa maksuvalmiusvaatimuksen kanssa, jossa näiden varojen likviditeetti hyväksytään kokonaan jopa vaikean maksuvalmiuskriisin aikana (0 prosentin arvonleikkaus). Sen vuoksi vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, jota sovelletaan eurooppalaisessa maksuvalmiusvaatimuksessa määriteltyihin tason 1 laadukkaisiin likvideihin varoihin, erittäin laadukkaita katettuja joukkolainoja lukuun ottamatta, olisi pienennettävä 5 prosentista 0 prosenttiin. |
(51) |
Lisäksi kaikilla eurooppalaisessa maksuvalmiusvaatimuksessa määritellyillä tason 1 laadukkailla likvideillä varoilla (erittäin laadukkaita katettuja joukkolainoja lukuun ottamatta), jotka on saatu johdannaissopimusten vakuusmarginaaleina, olisi kuitattava johdannaisvaroja, kun taas BCBS:n pysyvän rahoituksen vaatimuksessa hyväksytään ainoastaan se, että johdannaisvaroja kuitataan käteisvaroilla, jotka täyttävät velkaantumista koskevan kehyksen ehdot. Hyväksymällä vakuusmarginaalit laajemmin lisätään valtionlainamarkkinoiden likviditeettiä, estetään sellaisten loppukäyttäjien rankaiseminen, joilla on runsaasti valtion joukkolainoja mutta vain vähän käteisvaroja (kuten eläkerahastot), ja vältetään lisäämästä käteisvarojen kysyntään liittyviä jännitteitä takaisinostomarkkinoilla. |
(52) |
NSFR-vaatimusta olisi sovellettava laitoksiin sekä yksilöllisesti että konsolidoinnin perusteella, paitsi jos toimivaltaiset viranomaiset myöntävät yksittäisille laitoksille vapautuksia sen soveltamisesta. Jos yksittäisille laitoksille ei ole myönnetty vapautuksia NSFR-vaatimuksen soveltamisesta, kahden samaan ryhmään tai samaan laitosten suojajärjestelmään kuuluvan laitoksen välisille liiketoimille olisi periaatteessa annettava symmetriset käytettävissä olevan ja vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimet, jottei menetettäisi rahoitusta sisämarkkinoilla eikä estettäisi tehokasta likviditeetin hallintaa eurooppalaisissa yritysryhmissä, joissa likviditeettiä hallitaan keskitetysti. Tällaiset symmetriset etuuskohtelut olisi sallittava ainoastaan ryhmänsisäisissä liiketoimissa, jos kaikki tarvittavat suojatoimet ovat käytössä, rajat ylittäviä liiketoimia koskevien lisäkriteerien perusteella ja ainoastaan asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten ennakkosuostumuksella, koska ei voida olettaa, että laitokset, joilla on vaikeuksia täyttää maksuvelvoitteitaan, saavat aina rahoitustukea muilta samaan ryhmään tai samaan laitosten suojajärjestelmään kuuluvilta yrityksiltä. |
(53) |
Pienten ja rakenteeltaan yksinkertaisten laitosten olisi voitava soveltaa yksinkertaistettua NSFR-vaatimusta. Yksinkertaistetussa, tarkkuustasoltaan heikommassa NSFR-vaatimuksessa olisi edellytettävä, että kerätään vain rajallinen määrä tietopisteitä, mikä yksinkertaistaisi kyseisten laitosten laskentaa suhteellisuusperiaatteen mukaisesti samalla, kun varmistetaan kalibroinnin avulla, jonka olisi oltava vähintään yhtä varovainen kuin täysimittaisen NSFR-vaatimuksen kalibrointi, että kyseisillä laitoksilla on yhä käytettävissään riittävästi pysyvää rahoitusta. Toimivaltaisten viranomaisten olisi kuitenkin voitava vaatia pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia laitoksia soveltamaan täysimittaista NSFR-vaatimusta yksinkertaistetun version sijasta. |
(54) |
Kolmansissa maissa olevien tytäryritysten konsolidoinnissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon kyseisissä maissa sovellettavat pysyvän varainhankinnan vaatimukset. Sen vuoksi unionin konsolidointisäännöissä ei pitäisi ottaa käyttöön sellaista kolmansissa maissa olevien tytäryritysten käytettävissä olevan ja vaaditun pysyvän rahoituksen kohtelua, joka on edullisempi kuin kyseisten kolmansien maiden kansallisessa lainsäädännössä säädetään. |
(55) |
Laitosten olisi ilmoitettava sitova yksityiskohtainen NSFR-vaatimus toimivaltaisille viranomaisilleen raportointivaluutan määräisenä kaikkien erien osalta ja erikseen kunkin merkittävän valuutan määräisten erien osalta, jotta varmistettaisiin mahdollisten valuuttaerojen asianmukainen seuranta. Laitoksille ei saisi asettaa NSFR-vaatimuksen vuoksi kaksinkertaisia raportointivaatimuksia tai sellaisia raportointivaatimuksia, jotka eivät ole voimassa olevien sääntöjen mukaisia, ja laitoksille olisi annettava riittävästi aikaa valmistautua uusien raportointivaatimusten voimaantuloon. |
(56) |
Koska tarkoituksenmukaisten ja vertailukelpoisten tietojen tarjoaminen markkinoille laitosten yhteisistä keskeisistä riskimittareista on vakaan pankkijärjestelmän perusperiaate, on olennaisen tärkeää vähentää tietojen epäsymmetriaa mahdollisimman paljon ja helpottaa luottolaitosten riskiprofiilien vertailua lainkäyttöalueiden sisällä ja niiden välillä. Baselin komitea julkaisi tarkistetut pilarin 3 mukaiset julkistamisstandardit tammikuussa 2015 parantaakseen laitosten sääntelyn mukaisesti markkinoille antamien tietojen vertailtavuutta, laatua ja johdonmukaisuutta. Sen vuoksi on aiheellista muuttaa nykyisiä julkistamisvaatimuksia, jotta nämä uudet kansainväliset standardit voidaan panna täytäntöön. |
(57) |
Rahoituspalveluja koskevasta EU:n sääntelykehyksestä esitettyyn komission kannanottopyyntöön vastanneet tahot katsoivat, että nykyiset julkistamisvaatimukset ovat kohtuuttomia ja raskaita pienten laitosten kannalta. Olisi sallittava, että pienet ja rakenteeltaan yksinkertaiset laitokset eivät julkista tietoja yhtä usein ja yhtä tarkasti kuin suuret laitokset, mikä vähentäisi pienten laitosten hallinnollista rasitusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta julkistettavien tietojen pidemmälle menevää mukauttamista kansainvälisiin standardeihin. |
(58) |
Olisi tehtävä joitakin selvennyksiä palkitsemista koskevien tietojen julkistamiseen. Tässä asetuksessa vahvistetuissa palkitsemista koskevissa julkistamisvaatimuksissa olisi noudatettava palkitsemissääntöjen tavoitteita, joiden mukaan on perustettava ja ylläpidettävä palkitsemisjärjestelmiä ja -käytäntöjä, jotka ovat yhdenmukaisia tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja koskevat erityisesti henkilöstöryhmiä, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin. Lisäksi olisi vaadittava, että laitokset, jotka saavat poiketa tietyistä palkitsemissäännöistä, julkistavat kyseistä poikkeusta koskevat tiedot. |
(59) |
Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yritykset) on keskeinen merkitys talouskasvun luomisessa ja työllisyyden edistämisessä, minkä vuoksi ne kuuluvat unionin talouden tukipilareihin. Koska pk-yrityksiin liittyy pienempi järjestelmäriski kuin suurempiin yrityksiin, pk-yrityksiin liittyviä vastuita koskevien pääomavaatimusten pitäisi olla pienempiä kuin vastaavien suuriin yrityksiin liittyvien vaatimusten, jotta varmistettaisiin pk-yritysten optimaalinen pankkirahoitus. Nykyään enintään 1,5 miljoonan euron suuruisiin, pk-yrityksiin liittyviin vastuisiin sovelletaan 23,81 prosentin suuruista riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän vähennystä. Ottaen huomioon, että pk-yrityksiin liittyviin vastuisiin sovellettava 1,5 miljoonan euron kynnysarvo ei ilmaise pk-yrityksen riskialttiuden muutosta, pääomavaatimusten vähentäminen olisi ulotettava koskemaan pk-yrityksiin liittyviä vastuita, jotka ovat enintään 2,5 miljoonaa euroa, ja pk-yrityksiin liittyvien vastuiden 2,5 miljoonan euron ylittävään osaan olisi sovellettava 15 prosentin suuruista pääomavaatimusten vähennystä. |
(60) |
Infrastruktuuri-investoinnit ovat olennaisen tärkeä keino parantaa Euroopan kilpailukykyä ja edistää työpaikkojen luomista. Unionin talouden elpyminen ja tuleva kasvu riippuvat pitkälti siitä, onko pääomaa saatavilla strategisiin investointeihin, joiden kohteina ovat Euroopan kannalta tärkeät infrastruktuurit, varsinkin laajakaista- ja energiaverkot, liikenneinfrastruktuurit, sähköisen liikkuvuuden infrastruktuurit mukaan lukien, erityisesti teollisuuskeskuksissa, koulutus, tutkimus, innovointi, sekä uusiutuva energia ja energiatehokkuus. Euroopan investointiohjelman tavoitteena on edistää lisärahoituksen saantia kannattaviin infrastruktuurihankkeisiin muun muassa hankkimalla sitä uusista yksityisistä rahoituslähteistä. Monien mahdollisten sijoittajien kannalta suurimpana ongelmana on oletettu kannattavien hankkeiden puute sekä rajalliset mahdollisuudet arvioida asianmukaisesti hankkeisiin liittyviä riskejä niiden monitahoisuuden vuoksi. |
(61) |
On olennaisen tärkeää edistää yksityisiä ja julkisia investointeja infrastruktuurihankkeisiin luomalla sääntely-ympäristö, joka antaa mahdollisuuden edistää laadukkaita infrastruktuurihankkeita ja vähentää investoijille koituvia riskejä. Erityisesti olisi alennettava infrastruktuurihankkeisiin liittyviä vastuita koskevia omien varojen vaatimuksia, jos kyseiset hankkeet täyttävät joukon kriteereitä, jotka edellyttävät niiden riskiprofiilin alentamista ja kassavirtojen ennustettavuuden parantamista. Komission olisi tarkasteltava laadukkaita infrastruktuurihankkeita koskevaa säännöstä, jotta voidaan arvioida säännöksen vaikutusta laitosten tekemien infrastruktuuri-investointien määrään ja investointien laatuun ottaen huomioon unionin tavoitteet siirtyä vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään kiertotalouteen sekä säännöksen asianmukaisuutta vakavaraisuuden kannalta. Lisäksi komission olisi harkittava, olisiko kyseiset säännökset ulotettava koskemaan myös yritysten tekemiä infrastruktuuri-investointeja. |
(62) |
EPV:n, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (11) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, EAMV) ja Euroopan keskuspankin suosituksen mukaisesti keskusvastapuolet olisi erillisen liiketoimintamallinsa vuoksi vapautettava vähimmäisomavaraisuusastetta koskevasta vaatimuksesta, koska niiltä edellytetään pankkitoimiluvan hankintaa pelkästään siksi, että keskuspankkien yliyön järjestelyt olisivat niiden käytettävissä ja jotta ne voivat auttaa saavuttamaan rahoitusalan tärkeitä poliittisia ja sääntelytavoitteita, missä ne ovat keskeinen väline. |
(63) |
Lisäksi luottolaitostoimiluvan saaneiden arvopaperikeskusten vastuut ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 (12) 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimettyjen luottolaitosten vastuut, esimerkiksi käteissaldot, jotka johtuvat maksutilien tarjoamisesta arvopapereiden selvitysjärjestelmän osallistujille ja arvopaperitilien haltijoille ja talletusten vastaanottamisesta niiltä, olisi jätettävä vastuiden kokonaismäärän ulkopuolelle, koska ne eivät aiheuta liiallisen ylivelkaantumisen riskiä, sillä kyseisiä käteissaldoja käytetään yksinomaan liiketoimen selvittämiseksi arvopaperien selvitysjärjestelmissä. |
(64) |
Kun otetaan huomioon, että direktiivissä 2013/36/EU tarkoitetut omia lisävaroja koskevat ohjeet muodostavat valvonnan odotuksia heijastelevan pääomatavoitteen, niihin ei saisi soveltaa toimivaltaisten viranomaisten asettamaa pakollista julkistamisvelvoitetta eivätkä ne saisi kieltää julkistamasta tietoja asetuksen (EU) N:o 575/2013 tai mainitun direktiivin nojalla. |
(65) |
Jotta voitaisiin varmistaa, että asetuksen (EU) N:o 575/2013 eräät tekniset erityissäännökset määritellään asianmukaisesti, ja ottaa huomioon standardien mahdollinen kehitys kansainvälisellä tasolla, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä sellaisia tuotteita tai palveluja koskevan luettelon muuttamisesta, joihin liittyvien varojen ja velkojen voidaan katsoa olevan riippuvaisia toisistaan, kansainvälisiä kehityspankkeja koskevan luettelon muuttamisesta, markkinariskiä koskevien raportointivaatimusten muuttamisesta sekä lisäriskivaatimusten määrittämisen osalta. Ennen kyseisten säädösten antamista on erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (13) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. |
(66) |
Teknisillä standardeilla olisi varmistettava asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyjen vaatimusten johdonmukainen yhdenmukaistaminen. Koska EPV on elin, jolla on pitkälle menevää erityisasiantuntemusta, sen tehtäväksi olisi annettava laatia ja toimittaa komissiolle luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joihin ei liity toimintapoliittisia valintoja. Teknisiä sääntelystandardeja olisi laadittava seuraavilla aloilla: varovaisuusperiaatteen mukainen konsolidointi, omat varat, TLAC-standardi, kiinteistövakuudellisten vastuiden kohtelu, rahastoihin tehdyt pääomasijoitukset ja sisäisten luottoluokitusten menetelmän mukainen tappio-osuuksien laskenta luottoriskiä, markkinariskiä, suuria asiakasriskejä ja likviditeettiä varten. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä nämä tekniset sääntelystandardit Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. Komission ja EPV:n olisi varmistettava, että kaikki kyseiset laitokset voivat soveltaa näitä standardeja ja vaatimuksia oikeassa suhteessa laitosten toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen nähden. |
(67) |
Jotta julkistettuja tietoja olisi helpompi verrata keskenään, EPV:lle olisi annettava tehtäväksi laatia luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa vahvistetaan tietojen julkistamista varten vakiolomakkeet, jotka käsittävät kaikki asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädetyt olennaiset julkistamisvaatimukset. Laatiessaan näitä standardeja EPV:n olisi otettava huomioon laitosten koko ja monitahoisuus sekä niiden toiminnan luonne ja riskien taso. EPV:n olisi raportoiva mahdollisuuksista parantaa vakavaraisuusvalvontaan liittyvää raportointia käsittelevän unionin paketin oikeasuhteisuutta soveltamisalan, tarkkuuden tai raportointitiheyden osalta ja esitettävä ainakin konkreettisia suosituksia siitä, miten sääntelyn noudattamisesta pienille laitoksille aiheutuvia keskimääräisiä kustannuksia voidaan pienentää ihanteellisesti 20 prosenttia tai enemmän ja vähintään 10 prosenttia yksinkertaistamalla vaatimuksia asianmukaisesti. EPV:lle olisi annettava tehtäväksi laatia tekniset täytäntöönpanostandardien luonnokset, jotka liitetään raporttiin. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä nämä tekniset täytäntöönpanostandardit Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti. |
(68) |
Jotta laitosten olisi helpompi noudattaa tässä asetuksessa ja direktiivissä 2013/36/EU vahvistettuja sääntöjä sekä teknisiä sääntelystandardeja, teknisiä täytäntöönpanostandardeja, ohjeita ja malleja, jotka vahvistetaan kyseisten sääntöjen täytäntöönpanoa varten, EPV:n olisi kehitettävä tietotekninen väline, jonka tarkoituksena on opastaa laitoksia asiaankuuluvien säännösten, standardien, ohjeiden ja mallien noudattamisessa laitosten koon ja liiketoimintamallin mukaisesti. |
(69) |
Sen lisäksi, että EPV:n olisi raportoitava mahdollisista kustannussäästöistä 28 päivään kesäkuuta 2020 mennessä, sen olisi valmisteltava yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien viranomaisten eli vakavaraisuusvalvonnasta, kriisinratkaisu- ja talletusten vakuusjärjestelmistä ja erityisesti Euroopan keskuspankkijärjestelmästä (EKPJ) vastaavien viranomaisten kanssa toteutettavuustutkimus, joka koskee yhtenäisen ja integroidun järjestelmän kehittämistä tilastotietojen, kriisinratkaisutietojen ja vakavaraisuustietojen keruuta varten. Ottaen huomioon integroitua tietojenkeruuta koskevan EKPJ:n aiemman työskentelyn raportissa olisi esitettävä kustannus-hyötyanalyysi, joka koskee keskitetyn tiedonkeruupisteen perustamista tilasto- ja sääntelytietojen integroitua raportointijärjestelmää varten kaikkien unionissa sijaitsevien laitosten osalta. Tällaisen järjestelmän olisi muun muassa käytettävä kerättäviä tietoja koskevia johdonmukaisia määritelmiä ja standardeja ja taattava luotettava ja pysyvä tietojenvaihto toimivaltaisten viranomaisten välillä, ja siten varmistettava kerättyjen tietojen tiukka luottamuksellisuus, järjestelmän käyttöoikeuden vahva todentaminen ja hallinnointi sekä verkkoturvallisuus. Keskittämällä ja yhdenmukaistamalla tällä tavalla Euroopan raportointijärjestelmää pyritään estämään se, että eri viranomaiset pyytävät samanlaisia tai samoja tietoja, ja vähentämään siten huomattavasti sekä toimivaltaisille viranomaisille että laitoksille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista rasitetta. Komission olisi tarvittaessa ja EPV:n laatiman toteutettavuustutkimuksen huomioon ottaen toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotus. |
(70) |
Asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten tai nimettyjen viranomaisten olisi pyrittävä välttämään kaikenlaista päällekkäistä tai epäjohdonmukaista makrovakausvalvontaan liittyvien valtuuksien käyttöä asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisesti. Asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten tai nimettyjen viranomaisten olisi erityisesti harkittava, ovatko toimenpiteet, joita ne toteuttavat asetuksen (EU) N:o 575/2013 124, 164 tai 458 artiklan mukaisesti, päällekkäisiä tai epäjohdonmukaisia suhteessa muihin direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan mukaisiin voimassa oleviin tai tuleviin toimenpiteisiin. |
(71) |
Ottaen huomioon tässä asetuksessa säädetyt muutokset, jotka koskevat ehdot täyttäviin keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden, erityisesti laitosten tällaisten vastapuolten maksukyvyttömyysrahastoihin rahastoimien maksujen kohtelua, olisi siksi muutettava vastaavasti myös asetuksen (EU) N:o 648/2012 (14) asiaankuuluvia säännöksiä, jotka on otettu siinä käyttöön asetuksella (EU) N:o 575/2013 ja joissa säädetään siitä, miten lasketaan keskusvastapuolten oletettu pääoma, jota laitokset käyttävät sen jälkeen laskiessaan omien varojen vaatimuksiaan. |
(72) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat niiden jo olemassa olevien unionin säädösten lujittaminen ja parantaminen, joilla varmistetaan yhdenmukaisten vakavaraisuusvaatimusten soveltaminen laitoksiin kaikkialla unionissa, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. |
(73) |
Jotta mahdollistettaisiin se, että vakuutushallintayhtiöt, jotka eivät ole lisävalvonnan kohteena, voivat asianmukaisesti luopua osuuksista, olisi vakuutusyrityksissä olevien omistusosuuksien vähentämättä jättämiseen liittyen sovellettava muutettuja siirtymäsäännöksiä taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen. |
(74) |
Asetus (EU) N:o 575/2013 olisi sen vuoksi muutettava, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttaminen
Muutetaan asetus (EU) N:o 575/2013 seuraavasti:
1) |
Korvataan 1 ja 2 artikla seuraavasti: ”1 artikla Soveltamisala Tässä asetuksessa vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt yleisistä vakavaraisuusvaatimuksista, jotka direktiivin 2013/36/EU nojalla valvottavien laitosten, rahoitusalan holdingyhtiöiden ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden on täytettävä seuraavien seikkojen osalta:
Tässä asetuksessa vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt, jotka koskevat omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevia vaatimuksia, joita kriisinratkaisun kohteena olevien yhteisöjen, jotka ovat maailmanlaajuisia järjestelmän kannalta merkittäviä laitoksia (G-SII-laitokset) tai osa G-SII-laitoksia ja EU:n ulkopuolisten G-SII-laitosten olennaisia tytäryrityksiä, on noudatettava. Tällä asetuksella ei säännellä julkistamisvaatimuksia, joita toimivaltaiset viranomaiset soveltavat laitosten vakavaraisuuden sääntelyn ja valvonnan alalla direktiivin 2013/36/EU mukaisesti. 2 artikla Valvontavaltuudet 1. Tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava direktiivissä 2013/36/EU ja tässä asetuksessa säädetyt valtuudet ja niiden on noudatettava näissä säädöksissä säädettyjä menettelyjä. 2. Tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi kriisinratkaisuviranomaisilla on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/59/EU (*1) ja tässä asetuksessa säädetyt valtuudet ja niiden on noudatettava näissä säädöksissä säädettyjä menettelyjä. 3. Toimivaltaisten viranomaisten ja kriisinratkaisuviranomaisten on tehtävä yhteistyötä omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevien vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi. 4. Varmistaakseen säännösten noudattamisen toimivaltansa puitteissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 (*2) 42 artiklassa säädetyn kriisinratkaisuneuvoston ja Euroopan keskuspankin sille neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2013 (*3) annettuihin tehtäviin liittyvissä asioissa on varmistettava olennaisten tietojen säännöllinen ja luotettava vaihtaminen. (*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190)." (*2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2014, yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1)." (*3) Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63).”" |
2) |
Muutetaan 4 artikla seuraavasti:
|
3) |
Muutetaan 6 artikla seuraavasti:
|
4) |
Muutetaan 8 artikla seuraavasti:
|
5) |
Korvataan 10 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantolause seuraavasti: ”1. Toimivaltaiset viranomaiset voivat kansallisen lainsäädännön mukaisesti vapauttaa kokonaan tai osittain tämän asetuksen toisessa–kahdeksannessa osassa ja asetuksen (EU) 2017/2402 2 luvussa säädettyjen vaatimusten soveltamisesta yhden tai useamman rahoituslaitoksen, joka on sijoittautunut samaan jäsenvaltioon ja jotka ovat pysyvästi liittyneet keskuslaitokseen, joka valvoo niitä ja joka on sijoittautunut samaan jäsenvaltioon, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:”. |
6) |
Muutetaan 11 artikla seuraavasti:
|
7) |
Kumotaan 12 artikla. |
8) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”12 a artikla Konsolidoitu laskenta sellaisten G-SII-laitosten osalta, joihin kuuluu useita kriisinratkaisun kohteena olevia yhteisöjä Jos ainakin kaksi samaan G-SII-laitokseen kuuluvaa G-SII-yhteisöä on kriisinratkaisun kohteena olevia yhteisöjä, kyseisen G-SII-laitoksen EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen on laskettava tämän asetuksen 92 a artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu omien varojen ja hyväksyttävien velkojen määrä. Laskelman on perustuttava EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen konsolidoituun asemaan ikään kuin laitos olisi ainoa G-SII-laitokseen kuuluva kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö. Jos tämän artiklan ensimmäisen alakohdan mukaisesti laskettu määrä on pienempi kuin kaikkien kyseiseen G-SII-laitokseen kuuluvien kriisinratkaisun kohteena olevien yhteisöjen tämän asetuksen 92 a artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen omien varojen ja hyväksyttävien velkojen määrien summa, kriisinratkaisuviranomaisten on toimittava direktiivin 2014/59/EU 45 d artiklan 3 kohdan ja 45 h artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jos tämän artiklan ensimmäisen alakohdan mukaisesti laskettu määrä on suurempi kuin kaikkien kyseiseen G-SII-laitokseen kuuluvien kriisinratkaisun kohteena olevien yhteisöjen tämän asetuksen 92 a artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen omien varojen ja hyväksyttävien velkojen määrien summa, kriisinratkaisuviranomaiset voivat toimia direktiivin 2014/59/EU 45 d artiklan 3 kohdan ja 45 h artiklan 2 kohdan mukaisesti.” |
9) |
Korvataan 13 ja 14 artikla seuraavasti: ”13 artikla Julkistamisvaatimusten soveltaminen konsolidoinnin perusteella 1. EU:ssa emoyrityksenä toimivien laitosten on noudatettava kahdeksatta osaa konsolidoidun asemansa perusteella. EU:ssa emoyrityksenä toimivien laitosten suurten tytäryritysten on julkistettava 437, 438, 440, 442, 450, 451, 451 a ja 453 artiklassa tarkoitetut tiedot yksittäisinä yrityksinä tai tarvittaessa tämän asetuksen ja direktiivin 2013/36/EU mukaisesti alakonsolidointiryhmän tasolla. 2. Kriisinratkaisun kohteena oleviksi yhteisöiksi määritettyjen laitosten, jotka ovat G-SII-laitoksia tai kuuluvat G-SII-laitokseen, on noudatettava 437 a artiklaa ja 447 artiklan h alakohtaa niiden kriisinratkaisuryhmän konsolidoidun aseman perusteella. 3. Edellä olevan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta EU:ssa emoyrityksenä toimiviin laitoksiin, EU:ssa emoyrityksenä toimiviin rahoitusalan holdingyhtiöihin, EU:ssa emoyrityksenä toimiviin rahoitusalan sekaholdingyhtiöihin eikä kriisinratkaisun kohteena oleviin yhteisöihin, jos niitä koskevat tiedot sisältyvät kolmanteen maahan sijoittautuneen emoyrityksen konsolidoinnin perusteella julkistamiin vastaaviin tietoihin. Edellä olevan 1 kohdan toista alakohtaa sovelletaan kolmanteen maahan sijoittautuneiden emoyritysten tytäryrityksiin, jos kyseiset tytäryritykset katsotaan suuriksi tytäryrityksiksi. 4. Sovellettaessa 10 artiklaa siinä tarkoitetun keskuslaitoksen on noudatettava kahdeksatta osaa konsolidoidun asemansa perusteella. Keskuslaitokseen sovelletaan 18 artiklan 1 kohtaa, ja siihen liittyneet laitokset katsotaan sen tytäryrityksiksi. 14 artikla Asetuksen (EU) 2017/2402 5 artiklan vaatimusten soveltaminen konsolidoinnin perusteella 1. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien emoyritysten ja niiden tytäryritysten on täytettävä asetuksen (EU) 2017/2402 5 artiklassa säädetyt velvoitteet konsolidoinnin perusteella tai alakonsolidointiryhmän tasolla sen varmistamiseksi, että niiden järjestelyt, menettelyt ja mekanismit, jotka näissä säännöksissä vaaditaan, ovat johdonmukaisia ja yhteensovitettuja ja että kaikki valvonnan kannalta relevantit aineistot voidaan tuottaa. Niiden on erityisesti varmistettava, että tytäryrityksillä, joihin tätä asetusta ei sovelleta, on käytössään järjestelyt, menettelyt ja mekanismit, joilla varmistetaan säännösten noudattaminen. 2. Soveltaessaan tämän asetuksen 92 artiklaa konsolidoinnin perusteella tai alakonsolidointiryhmän tasolla laitosten on sovellettava tämän asetuksen 270 a artiklan mukaista ylimääräistä riskipainoa, jos asetuksen (EU) 2017/2402 5 artiklassa säädettyjä vaatimuksia rikotaan kolmanteen maahan sijoittautuneen yhteisön tasolla, yhteisö on sisällytetty tämän asetuksen 18 artiklan mukaiseen konsolidointiin ja rikkominen on olennaista suhteessa ryhmän kokonaisriskiprofiiliin.” |
10) |
Korvataan 15 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantolause seuraavasti: ”1. Konsolidointiryhmän valvoja voi yksittäistapauksissa vapauttaa tämän asetuksen kolmannen osan, siihen liittyvien seitsemännen A osan raportointivaatimusten ja direktiivin 2013/36/EU VII osaston 4 luvun soveltamisesta, lukuun ottamatta tämän asetuksen 430 artiklan 1 kohdan d alakohtaa konsolidoinnin perusteella, edellyttäen, että seuraavat edellytykset ovat olemassa:”. |
11) |
Korvataan 16 artikla seuraavasti: ”16 artikla Poikkeus konsolidoidusti sovellettaviin vähimmäisomavaraisuusastetta koskeviin vaatimuksiin sijoituspalveluyritysten ryhmien osalta Jos kaikki sijoituspalveluyritysten ryhmään kuuluvat yhteisöt, emoyhteisö mukaan lukien, ovat sijoituspalveluyrityksiä, jotka on vapautettu seitsemännessä osassa säädettyjen vaatimusten soveltamisesta yrityskohtaisesti 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti, emoyrityksenä toimiva sijoituspalveluyritys voi päättää olla soveltamatta seitsemännessä osassa säädettyjä ja niihin liittyviä seitsemännessä A osassa säädettyjä vähimmäisomavaraisuusasteesta raportoimista koskevia vaatimuksia konsolidoidusti.” |
12) |
Korvataan 18 artikla seuraavasti: ”18 artikla Varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin menetelmät 1. Laitosten, rahoitusalan holdingyhtiöiden ja rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden, joiden on noudatettava tämän luvun 1 jaksossa tarkoitettuja vaatimuksia konsolidoidun asemansa perusteella, on konsolidoitava kokonaan kaikki laitokset ja rahoituslaitokset, jotka ovat niiden tytäryrityksiä. Tämän artiklan 3–6 kohtaa ja 9 kohtaa ei sovelleta silloin, kun kuudetta osaa ja 430 artiklan 1 kohdan d alakohtaa sovelletaan laitoksen, rahoitusalan holdingyhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön konsolidoidun aseman perusteella tai maksuvalmiusalaryhmän alakonsolidointiryhmän tasolla 8 ja 10 artiklan mukaisesti. Sovellettaessa 11 artiklan 3 a kohtaa laitosten, joiden on noudatettava 92 a tai 92 b artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia konsolidoinnin perusteella, on konsolidoitava kokonaan kaikki laitokset ja rahoituslaitokset, jotka ovat niiden tytäryrityksiä asianomaisissa kriisinratkaisun kohteena olevissa ryhmissä. 2. Oheispalveluyritykset on sisällytettävä konsolidointiin samoissa tapauksissa ja samoin menetelmin kuin tässä artiklassa säädetään. 3. Jos yritykset ovat sidoksissa toisiinsa direktiivin 2013/34/EU 22 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun mukaisesti, toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä, miten konsolidointi on suoritettava. 4. Konsolidointiryhmän valvojan on vaadittava niiden laitosten ja rahoituslaitosten omistusyhteyksien suhteellista konsolidointia pääomaosuuden mukaisesti, joiden johdossa on konsolidointiin sisältyvä yritys yhdessä yhden tai useamman konsolidoinnin ulkopuolella olevan yrityksen kanssa, kun kyseisten yritysten vastuu rajoittuu niiden omistamaan pääomaosuuteen. 5. Kun on kyse muista kuin 1 ja 4 kohdassa tarkoitetuista omistusyhteyksistä tai pääomayhteyksistä, toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä, onko konsolidointi suoritettava ja millä tavoin se on suoritettava. Ne voivat erityisesti sallia pääomaosuusmenetelmän käytön tai edellyttää sitä. Tämä menetelmä ei kuitenkaan tarkoita kyseisten yritysten sisällyttämistä konsolidoituun valvontaan. 6. Toimivaltaisten viranomaisten on seuraavissa tapauksissa päätettävä, onko konsolidointi suoritettava ja millä tavoin se on suoritettava:
Toimivaltaiset viranomaiset voivat erityisesti sallia direktiivin 2013/34/EU 22 artiklan 7–9 kohdassa säädetyn menetelmän käytön tai edellyttää sitä. Menetelmä ei kuitenkaan merkitse asianomaisten yritysten sisällyttämistä konsolidoituun valvontaan. 7. Jos laitoksella on tytäryritys, joka on muu yritys kuin laitos, rahoituslaitos tai oheispalveluyritys tai jolla on omistusyhteys tällaisessa yrityksessä, sen on sovellettava kyseiseen tytäryritykseen tai omistusyhteyteen pääomaosuusmenetelmää. Tämä menetelmä ei kuitenkaan tarkoita kyseisten yritysten sisällyttämistä konsolidoituun valvontaan. Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa laitoksille luvan soveltaa tai vaatia niitä soveltamaan eri menetelmää tällaisiin tytäryrityksiin tai omistusyhteyksiin, mukaan lukien sovellettavassa tilinpäätössäännöstössä vaadittu menetelmä, edellyttäen että:
8. Toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia sellaisen tytäryrityksen tai yrityksen täydellistä tai suhteellista konsolidointia, johon laitoksella on omistusyhteys, jos kyseinen tytäryritys tai yritys ei ole laitos, rahoituslaitos tai oheispalveluyritys ja jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
9. EPV:n on laadittava teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään, millä edellytyksillä konsolidointi on suoritettava 3–6 ja 8 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. EPV:n on toimitettava teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.” |
13) |
Korvataan 22 artikla seuraavasti: ”22 artikla Kolmansissa maissa toimivia yhteisöjä koskeva alakonsolidointi 1. Tytäryrityksenä toimivien laitosten on sovellettava 89–91 artiklassa sekä kolmannessa, neljännessä ja seitsemännessä osassa sekä niihin liittyvissä seitsemännessä A osassa säädettyjä vaatimuksia alakonsolidointiryhmän tasolla, jos kyseisillä laitoksilla on laitos tai rahoituslaitos tytäryrityksenä kolmannessa maassa tai omistusyhteys tällaisessa yrityksessä. 2. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, tytäryrityksenä toimiva laitos voi päättää olla soveltamatta 89–91 artiklassa ja kolmannessa, neljännessä ja seitsemännessä osassa sekä niihin liittyvissä seitsemännessä A osassa säädettyjä raportointivaatimuksia alakonsolidointiryhmän tasolla, jos sen tytäryrityksen kokonaisvarat ja taseen ulkopuoliset erät sekä omistusyhteydet kolmannessa maassa ovat alle 10 prosenttia tytäryrityksenä toimivan laitoksen varojen ja taseen ulkopuolisten erien kokonaismäärästä.” |
14) |
Korvataan toisen osan otsikko seuraavasti: ”OMAT VARAT JA HYVÄKSYTTÄVÄT VELAT”. |
15) |
Korvataan 26 artiklan 3 kohta seuraavasti: ”3. Toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava, täyttävätkö pääomainstrumenttien liikkeeseenlaskut 28 artiklassa tai tarvittaessa 29 artiklassa säädetyt edellytykset. Laitokset saavat luokitella pääomainstrumenttien liikkeeseenlaskut ydinpääoman (CET1) instrumenteiksi vasta saatuaan siihen luvan toimivaltaisilta viranomaisilta. Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, laitos voi luokitella ydinpääoman (CET1) instrumenteiksi sellaisen ydinpääoman (CET1) instrumenttien lajin myöhemmät liikkeeseenlaskut, joille laitos on jo saanut kyseisen luvan, sillä edellytyksellä, että molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
Toimivaltaisten viranomaisten on kuultava EPV:tä ennen luvan myöntämistä sellaisille pääomainstrumenttien uusille lajeille, jotka on tarkoitus luokitella ydinpääoman (CET1) instrumenteiksi. Toimivaltaisten viranomaisten on otettava EPV:n lausunto asianmukaisesti huomioon ja, mikäli ne päättävät poiketa siitä, ilmoitettava EPV:lle kolmen kuukauden kuluessa EPV:n lausunnon vastaanottamisesta kirjallisesti perustelut siitä poikkeamiselle. Tämä alakohta ei koske 31 artiklassa tarkoitettuja pääomainstrumentteja. EPV laatii ja julkaisee toimivaltaisilta viranomaisilta kerättyjen tietojen perusteella luettelon kaikenlajisista pääomainstrumenteista, jotka kussakin jäsenvaltiossa katsotaan ydinpääoman (CET1) instrumenteiksi, sekä pitää luetteloa yllä. EPV voi asetuksen (EU) N:o 1093/2010 35 artiklan mukaisesti kerätä sellaisia ydinpääoman (CET1) instrumentteihin liittyviä tietoja, joiden se katsoo olevan tarpeen, jotta voidaan todeta tämän asetuksen 28 artiklassa tai soveltuvin osin 29 artiklassa säädettyjen edellytysten täyttyminen sekä pitää yllä ja päivittää tässä alakohdassa tarkoitettua luetteloa. Jäljempänä 80 artiklassa säädetyn valvontamenettelyn jälkeen ja jos on riittävää näyttöä siitä, että asianomaiset pääomainstrumentit eivät täytä tai eivät enää täytä 28 artiklassa tai soveltuvin osin 29 artiklassa säädettyjä edellytyksiä, EPV voi tilanteen mukaan päättää olla lisäämättä kyseisiä instrumentteja neljännessä alakohdassa tarkoitettuun luetteloon tai poistaa ne kyseisestä luettelosta. EPV antaa sitä varten ilmoituksen, jossa on myös viitattava asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen näkemykseen asiasta. Tämä alakohta ei koske 31 artiklassa tarkoitettuja pääomainstrumentteja.” |
16) |
Muutetaan 28 artikla seuraavasti:
|
17) |
Korvataan 33 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:
|
18) |
Muutetaan 36 artikla seuraavasti:
|
19) |
Lisätään 37 artiklaan alakohta seuraavasti:
|
20) |
Korvataan 39 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale seuraavasti: ”Tulevista veronalaisista voitoista riippumattomiin laskennallisiin verosaamisiin kuuluvat vain väliaikaisten erojen seurauksena ennen 23 päivää marraskuuta 2016 syntyneet laskennalliset verosaamiset, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:”. |
21) |
Korvataan 45 artiklan a alakohdan i alakohta seuraavasti:
|
22) |
Muutetaan 49 artikla seuraavasti:
|
23) |
Muutetaan 52 artiklan 1 kohta seuraavasti:
|
24) |
Lisätään 54 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
|
25) |
Korvataan 59 artiklan a alakohdan i alakohta seuraavasti:
|
26) |
Korvataan 62 artiklan a alakohta seuraavasti:
|
27) |
Muutetaan 63 artikla seuraavasti:
|
28) |
Korvataan 64 artikla seuraavasti: ”64 artikla Toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien lyhennys 1. Toissijaisen pääoman (T2) instrumentit, joiden jäljellä oleva maturiteetti on yli viisi vuotta, katsotaan koko määrältään toissijaisen pääoman (T2) instrumenteiksi. 2. Se, missä määrin toissijaisen pääoman (T2) instrumentit katsotaan toissijaisen pääoman (T2) eriksi instrumenttien maturiteetin viimeisten viiden vuoden aikana, lasketaan kertomalla a alakohdan laskutoimituksesta saatu tulos b alakohdassa tarkoitetulla määrällä seuraavasti:
|
29) |
Lisätään 66 artiklaan alakohta seuraavasti:
|
30) |
Korvataan 69 artiklan a alakohdan i alakohta seuraavasti:
|
31) |
Lisätään 72 artiklan jälkeen luku seuraavasti: ”5 a LUKU Hyväksyttävät velat
72 a artikla Hyväksyttävien velkojen erät 1. Hyväksyttävien velkojen erät koostuvat seuraavista, jolleivat ne kuulu johonkin tämän artiklan 2 kohdassa säädettyyn poissuljettujen velkojen luokkaan, ja 72 c artiklassa täsmennetyssä laajuudessa:
2. Seuraavia velkoja ei sisällytetä hyväksyttävien velkojen eriin:
Ensimmäisen alakohdan l alakohtaa sovellettaessa velkojen instrumenttien, joihin sisältyy ennenaikaisen takaisinmaksun optioita, joiden käyttö on liikkeeseenlaskijan tai haltijan harkintavallassa, ja vaihtuvakorkoisten velkojen instrumenttien, joiden korko perustuu yleisesti käytettyyn viitekorkoon, kuten euriboriin tai liboriin, ei saa katsoa olevan kytkettyjä johdannaisia sisältäviä velkojen instrumentteja vain kyseisten ominaisuuksien perusteella. 72 b artikla Hyväksyttävien velkojen instrumentit 1. Velat katsotaan hyväksyttävien velkojen instrumenteiksi, jos ne täyttävät tässä artiklassa säädetyt edellytykset, ja ainoastaan tässä artiklassa täsmennetyssä laajuudessa. 2. Velat katsotaan hyväksyttävien velkojen instrumenteiksi, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan a alakohtaa hyväksyttävien velkojen instrumenteiksi katsotaan ainoastaan velan kokonaan maksettu osa. Kun jotkin 72 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetut poissuljetut velat ovat kansallisen maksukyvyttömyyslainsäädännön nojalla etuoikeudeltaan huonompia kuin tavalliset vakuudettomat saatavat muun muassa siksi, että ne ovat sellaisen luotonantajan hallussa, jolla on läheinen sidonnaisuus velalliseen, koska hän on tai on ollut osakkeenomistaja, määräysvalta- tai muussa suhteessa ryhmään, ylimmän hallintoelimen jäsen tai sukua jollekin edellä mainituista henkilöistä, tämän artiklan ensimmäisen alakohdan d alakohtaa sovellettaessa etuoikeuden arvioimiseen ei käytetä tällaisiin poissuljettuihin velkoihin perustuvia vaateita. 3. Kriisinratkaisuviranomainen voi sallia, että hyväksyttävien velkojen instrumenteiksi katsotaan tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen velkojen lisäksi sellaiset velat, joiden yhteenlaskettu määrä on enintään 3,5 prosenttia 92 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti lasketusta vastuisiin sisältyvän kokonaisriskin määrästä, edellyttäen, että
4. Kriisinratkaisuviranomainen voi laitoksen pyynnöstä katsoa velat hyväksyttävien velkojen instrumenteiksi 2 kohdassa tarkoitettujen velkojen ohella, jos
5. Kriisinratkaisuviranomainen voi antaa laitoksen sisällyttää vain joko 3 tai 4 kohdassa olevat velat hyväksyttävien velkojen instrumentteina. 6. Kriisinratkaisuviranomainen kuulee toimivaltaista viranomaista tarkastellessaan, täyttyvätkö tämän artiklan edellytykset. 7. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään
Näiden teknisten sääntelystandardien luonnosten on oltava täysin yhdenmukaisia 28 artiklan 5 kohdan a alakohdan ja 52 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen kanssa. EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä joulukuuta 2019. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 72 c artikla Hyväksyttävien velkojen instrumenttien lyhennys 1. Hyväksyttävien velkojen instrumentit, joiden jäljellä oleva maturiteetti on vähintään yksi vuosi, kelpuutetaan kokonaan hyväksyttävien velkojen eriin. Hyväksyttävien velkojen instrumentteja, joiden jäljellä oleva maturiteetti on alle yhden vuoden, ei kelpuuteta hyväksyttävien velkojen eriin. 2. Jos hyväksyttävien velkojen instrumentti sisältää haltijalle kuuluvan lunastusoption, joka voidaan käyttää ennen kuin instrumentin alkuperäinen ilmoitettu maturiteetti päättyy, instrumentin maturiteetti määritellään 1 kohtaa sovellettaessa ensimmäiseksi mahdolliseksi ajankohdaksi, jona haltija voi käyttää lunastusoptiota ja pyytää instrumentin lunastusta tai takaisinmaksua. 3. Jos hyväksyttävien velkojen instrumentti sisältää kannustimen siihen, että liikkeeseenlaskija toteuttaa osto-option, lunastuksen, takaisinmaksun tai takaisinoston ennen kuin instrumentin alkuperäinen ilmoitettu maturiteetti päättyy, instrumentin maturiteetti määritellään 1 kohtaa sovellettaessa ensimmäiseksi mahdolliseksi ajankohdaksi, jona liikkeeseenlaskija voi käyttää kyseistä optiota ja pyytää instrumentin lunastusta tai takaisinmaksua. 4. Jos hyväksyttävien velkojen instrumenttiin sisältyy etuaikaisen lunastuksen optioita, joiden käyttö on yksinomaan liikkeeseenlaskijan harkintavallassa ennen kuin instrumentin alkuperäinen ilmoitettu maturiteetti päättyy, mutta jos instrumenttia koskeviin säännöksiin ei sisälly kannustinta osto-option, lunastuksen, takaisinmaksun tai takaisinoston toteuttamiseen ennen kuin instrumentin alkuperäinen ilmoitettu maturiteetti päättyy eikä sisälly lunastusta tai takaisinmaksua koskevaa optiota, jonka käyttö on haltijan harkintavallassa, instrumentin maturiteetti määritellään 1 kohtaa sovellettaessa alkuperäiseksi ilmoitetuksi maturiteetiksi. 72 d artikla Sen seuraukset, että hyväksyttävyysedellytykset eivät enää täyty Jos 72 b artiklassa säädetyt sovellettavat edellytykset eivät enää täyty hyväksyttävien velkojen instrumentin tapauksessa, velat lakkaavat välittömästi olemasta hyväksyttävien velkojen instrumentteja. Edellä 72 b artiklan 2 kohdassa tarkoitetut velat voidaan edelleen lukea hyväksyttävien velkojen instrumentteihin, jos ne katsotaan hyväksyttävien velkojen instrumenteiksi 72 b artiklan 3 tai 4 kohdan nojalla.
72 e artikla Hyväksyttävien velkojen eristä tehtävät vähennykset 1. Laitosten, jotka kuuluvat 92 a artiklan soveltamisalaan, on vähennettävä hyväksyttävien velkojen eristä seuraavat:
2. Tätä jaksoa sovellettaessa kaikkia instrumentteja, joilla on sama etuoikeusasema kuin hyväksyttävien velkojen instrumenteilla, on käsiteltävä hyväksyttävien velkojen instrumentteina, lukuun ottamatta kuitenkaan sellaisia instrumentteja, joilla on sama etuoikeusasema kuin instrumenteilla, jotka katsotaan hyväksyttäviksi veloiksi 72 b artiklan 3 ja 4 kohdan nojalla. 3. Tätä jaksoa sovellettaessa laitokset voivat laskea 72 b artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista hyväksyttävien velkojen instrumenteista olevien omistusosuuksien määrän seuraavasti:
jossa:
4. Jos EU:ssa emoyrityksenä toimivalla laitoksella tai jäsenvaltiossa emoyrityksenä toimivalla laitoksella, johon sovelletaan 92 a artiklaa, on suoria, välillisiä tai synteettisiä omistusosuuksia sellaisen tytäryrityksen (sellaisten tytäryritysten) omien varojen instrumenteista tai hyväksyttävien velkojen instrumenteista, joka ei kuulu (jotka eivät kuulu) samaan kriisinratkaisun kohteena olevaan ryhmään kuin kyseinen emoyritys, emoyrityksen kriisinratkaisuviranomainen voi, otettuaan asianmukaisesti huomioon mahdollisten asianomaisten tytäryritysten kriisinratkaisuviranomaisten näkemyksen, sallia, että emoyritys vähentää tällaiset omistusosuudet vähentämällä pienemmän määrän, jonka määrittää kyseisen emoyrityksenä toimivan laitoksen kriisinratkaisuviranomainen. Kyseisen mukautetun määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin määrä (m), joka lasketaan seuraavasti:
Jos emoyrityksenä toimiva laitos saa ensimmäisen alakohdan mukaisesti vähentää mukautetun määrän, tytäryritys vähentää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen omien varojen instrumenteista ja hyväksyttävien velkojen instrumenteista olevien omistusosuuksien määrän ja tämän mukautetun määrän välisen erotuksen. 72 f artikla Omista hyväksyttävien velkojen instrumenteista olevien omistusosuuksien vähentäminen Sovellettaessa 72 e artiklan 1 kohdan a alakohtaa laitosten on laskettava omistusosuudet pitkien bruttopositioiden perusteella seuraavin poikkeuksin:
72 g artikla Hyväksyttävien velkojen erien vähennyspohja Sovellettaessa 72 e artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohtaa laitosten on vähennettävä pitkät bruttopositiot, jollei 72 h ja 72 i artiklassa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu. 72 h artikla Muiden G-SII-yhteisöjen hyväksyttävistä veloista olevien omistusosuuksien vähentäminen Laitosten, jotka eivät hyödynnä 72 j artiklassa säädettyä poikkeusta, on tehtävä 72 e artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetut vähennykset seuraavasti:
72 i artikla Hyväksyttävien velkojen vähentäminen, kun laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta G-SII-yhteisöissä 1. Sovellettaessa 72 e artiklan 1 alakohdan c alakohtaa laitosten on laskettava sovellettava vähennettävä määrä kertomalla tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettu määrä tämän kohdan b alakohdassa tarkoitetusta laskutoimituksesta saatavalla kertoimella:
2. Laitosten on jätettävä pois 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista määristä ja 1 kohdan b alakohdan mukaisen kertoimen laskennasta merkintäsitoumuksia koskevat positiot, joita pidetään enintään viisi työpäivää. 3. Edellä 1 kohdan mukaisesti vähennettävä määrä on kohdistettava kuhunkin laitoksen hallussa olevaan G-SII-yhteisön hyväksyttävien velkojen instrumenttiin. Laitosten on määritettävä kustakin hyväksyttävien velkojen instrumentista se määrä, joka on vähennettävä 1 kohdan mukaisesti, kertomalla tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettu määrä tämän kohdan b alakohdassa tarkoitetulla osuudella:
4. Edellä 72 e artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen omistusosuuksien määrää, joka on enintään 10 prosenttia laitoksen ydinpääoman (CET1) eristä tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan i, ii ja iii alakohdan säännösten soveltamisen jälkeen, ei saa vähentää, ja siihen on tarvittaessa sovellettava kolmannen osan II osaston 2 tai 3 luvun mukaisia riskipainoja ja kolmannen osan IV osaston vaatimuksia. 5. Laitosten on määritettävä kustakin hyväksyttävien velkojen instrumentista 4 kohdan mukaan riskipainotettava määrä kertomalla 4 kohdan mukaan riskipainotettavien omistusosuuksien määrä 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta laskennasta saatavalla määrällä. 72 j artikla Kaupankäyntivarastoa koskeva poikkeus hyväksyttävien velkojen eristä tehtävistä vähennyksistä 1. Laitokset voivat päättää olla vähentämättä määrättyä osaa hyväksyttävien velkojen instrumenteista olevista suorista, välillisistä ja synteettisistä omistusosuuksistaan, jotka ovat yhteenlaskettuina ja pitkien bruttopositioiden perusteella arvostettuina enintään 5 prosenttia laitoksen ydinpääoman (CET1) eristä 32–36 artiklan soveltamisen jälkeen, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
2. Niiden erien määriin, joita ei vähennetä 1 kohdan mukaisesti, on sovellettava kaupankäyntivarastoon kuuluvia eriä koskevia omien varojen vaatimuksia. 3. Jos 1 kohdassa säädetyt edellytykset eivät enää täyty kyseisen kohdan mukaisesti vähentämättä jätettävien omistusosuuksien osalta, kyseiset omistusosuudet on vähennettävä 72 g artiklan mukaisesti soveltamatta 72 h ja 72 i artiklassa säädettyjä poikkeuksia.
72 k artikla Hyväksyttävät velat Laitoksen hyväksyttävät velat koostuvat laitoksen hyväksyttävien velkojen eristä 72 e artiklassa tarkoitettujen vähennysten jälkeen. 72 l artikla Omat varat ja hyväksyttävät velat Laitoksen omat varat ja hyväksyttävät velat koostuvat laitoksen omien varojen ja hyväksyttävien velkojen summasta. (*11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/49/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, talletusten vakuusjärjestelmistä (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 149)." (*12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/26/EY, annettu 19 päivänä toukokuuta 1998, selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä (EYVL L 166, 11.6.1998, s. 45).”" |
32) |
Korvataan toisen osan I osaston 6 luvun otsikko seuraavasti: ” Omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevat yleiset vaatimukset ”. |
33) |
Muutetaan 73 artikla seuraavasti:
|
34) |
Korvataan 75 artiklan johdantolause seuraavasti: ”Edellä 45 artiklan a alakohdassa, 59 artiklan a alakohdassa, 69 artiklan a alakohdassa ja 72 h artiklan a alakohdassa tarkoitettujen lyhyiden positioiden maturiteettia koskevien vaatimusten katsotaan täyttyvän hallussa olevien positioiden osalta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:”. |
35) |
Korvataan 76 artiklan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti: ”1. Laitokset voivat 42 artiklan a alakohtaa, 45 artiklan a alakohtaa, 57 artiklan a alakohtaa, 59 artiklan a alakohtaa, 67 artiklan a alakohtaa, 69 artiklan a alakohtaa ja 72 h artiklan a alakohtaa sovellettaessa vähentää pääomainstrumentissa olevan pitkän position määrää sen indeksin osuudella, joka on muodostettu samasta kohde-etuutena olevasta vastuusta, jota suojataan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
2. Vaihtoehtona sille, että laitos laskee vastuunsa, joka liittyy eriin, jotka mainitaan yhdessä tai useammassa seuraavista alakohdista, laitos voi käyttää toimivaltaisen viranomaisen etukäteisellä luvalla varovaista arviota kohde-etuutena olevasta vastuustaan, joka liittyy indekseihin sisältyviin instrumentteihin:
3. Toimivaltaiset viranomaiset saavat myöntää 2 kohdassa tarkoitetun etukäteisen luvan vain, jos laitos on osoittanut niiden hyväksymällä tavalla, että laitoksen olisi toiminnallisesti raskasta valvoa kohde-etuutena olevaa vastuutaan, joka liittyy tapauksen mukaan yhdessä tai useammassa 2 kohdan alakohdassa mainittuihin eriin.” |
36) |
Korvataan 77 artikla seuraavasti: ”77 artikla Omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähentämisen edellytykset 1. Laitoksen on saatava toimivaltaiselta viranomaiselta etukäteinen lupa mihin tahansa seuraavista toimista:
2. Laitoksen on saatava kriisinratkaisuviranomaiselta etukäteinen lupa toteuttaa 1 kohtaan sisältymättömien tapauksen mukaan hyväksyttävien velkojen instrumenttien osto-optio, lunastus, takaisinmaksu tai takaisinosto ennen sopimuksenmukaista maturiteettia.” |
37) |
Korvataan 78 artikla seuraavasti: ”78 artikla Valvontaviranomaisen lupa omien varojen vähentämiseen 1. Toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä laitokselle lupa toteuttaa ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1) tai toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien vähentämisiä, takaisinostoja, osto-optioita tai lunastuksia tai niihin liittyvien ylikurssirahastojen vähentämisiä, voitonjakoja tai uudelleenluokitteluja, kun jompikumpi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
Jos laitos antaa riittävät takeet siitä, että se kykenee harjoittamaan toimintaansa omilla varoilla, jotka ylittävät tässä asetuksessa ja direktiivissä 2013/36/EU säädetyt vaatimukset, toimivaltainen viranomainen voi myöntää kyseiselle laitokselle yleisen etukäteisen luvan toteuttaa mitä tahansa tämän asetuksen 77 artiklan 1 kohdassa säädettyjä toimia, jos täytetään perusteet, joilla varmistetaan, että tällaiset tulevat toimet ovat tämän kohdan a ja b alakohdassa säädettyjen edellytysten mukaiset. Tämän yleisen etukäteisen luvan saa myöntää ainoastaan tietyksi, enintään yhden vuoden pituiseksi ajanjaksoksi, jonka jälkeen se voidaan uusia. Yleisen etukäteisen luvan saa myöntää ainoastaan tiettyä toimivaltaisen viranomaisen ennalta vahvistamaa määrää varten. Ydinpääoman (CET1) instrumenttien tapauksessa ennalta vahvistettu määrä saa olla enintään 3 prosenttia kyseisestä liikkeeseenlaskusta ja enintään 10 prosenttia määrästä, jolla ydinpääoma (CET1) ylittää tässä asetuksessa, direktiivissä 2013/36/EU ja direktiivissä 2014/59/EU säädettyjen ydinpääomaa (CET1) koskevien vaatimusten summan marginaalilla, jota toimivaltainen viranomainen pitää tarpeellisena. Ensisijaisen lisäpääoman (AT1) tai toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien tapauksessa ennalta vahvistettu määrä saa olla enintään 10 prosenttia kyseisestä liikkeeseenlaskusta ja enintään 3 prosenttia liikkeeseen laskettujen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) tai toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien kokonaismäärästä tapauksen mukaan. Toimivaltaisten viranomaisten on peruutettava yleinen etukäteinen lupa, jos laitos rikkoo jotakin kyseistä lupaa varten vahvistettua perustetta. 2. Arvioidessaan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen korvaavien instrumenttien kestävyyttä laitoksen tuloksen tuottamiskyvyn kannalta toimivaltaisten viranomaisten on tarkasteltava, missä määrin kyseiset korvaavat pääomainstrumentit olisivat laitoksen kannalta kalliimpia kuin ne pääomainstrumentit tai ylikurssirahastot, jotka niiden on määrä korvata. 3. Kun laitos toteuttaa 77 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun toimen ja 27 artiklassa tarkoitettujen ydinpääoman (CET1) instrumenttien lunastamisesta ei saa sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan kieltäytyä, toimivaltainen viranomainen voi poiketa tämän artiklan 1 kohdassa säädetyistä edellytyksistä sillä ehdolla, että se vaatii laitosta rajoittamaan tällaisten instrumenttien lunastamista asianmukaisin perustein. 4. Toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa laitoksille luvan toteuttaa ensisijaisen lisäpääoman (AT1) tai toissijaisen pääoman (T2) instrumenttien tai niihin liittyvien ylikurssirahastojen osto-optioita, lunastuksia, takaisinmaksuja tai takaisinostoja viiden vuoden kuluessa niiden liikkeeseenlaskupäivästä, jos 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
5. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään
EPV toimittaa teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä heinäkuuta 2013. Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.” |
38) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”78 a artikla Lupa vähentää hyväksyttävien velkojen instrumentteja 1. Kriisinratkaisuviranomaisen on myönnettävä laitokselle lupa toteuttaa hyväksyttävien velkojen instrumenttien osto-optioita, lunastuksia, takaisinmaksuja tai takaisinostoja, kun jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
Jos laitos antaa riittävät takeet siitä, että se kykenee harjoittamaan toimintaansa omilla varoilla ja hyväksyttävillä veloilla, jotka ylittävät tässä asetuksessa, direktiiveissä 2013/36/EU ja 2014/59/EU säädetyt vaatimukset, kriisinratkaisuviranomainen voi toimivaltaista viranomaista kuultuaan myöntää kyseiselle laitokselle yleisen etukäteisen luvan toteuttaa hyväksyttävien velkojen instrumenttien osto-optioita, lunastuksia, takaisinmaksuja tai takaisinostoja, jos täytetään perusteet, joilla varmistetaan, että tällaiset tulevat toimet ovat tämän kohdan a ja b alakohdassa säädettyjen edellytysten mukaiset. Tämän yleisen etukäteisen luvan saa myöntää ainoastaan tietyksi, enintään yhden vuoden pituiseksi ajanjaksoksi, jonka jälkeen se voidaan uusia. Yleisen etukäteisen luvan saa myöntää tiettyä kriisinratkaisuviranomaisen ennalta vahvistamaa määrää varten. Kriisinratkaisuviranomaisten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille kaikista myönnetyistä yleisistä etukäteisistä luvista. Kriisinratkaisuviranomaisen on peruutettava yleinen etukäteinen lupa, jos laitos rikkoo jotakin kyseistä lupaa varten vahvistettua perustetta. 2. Arvioidessaan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen korvaavien instrumenttien kestävyyttä laitoksen tuloksen tuottamiskyvyn kannalta toimivaltaisten viranomaisten on tarkasteltava, missä määrin kyseiset korvaavat pääomainstrumentit olisivat laitoksen kannalta kalliimpia kuin ne pääomainstrumentit tai ylikurssirahastot, jotka niiden on määrä korvata. 3. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään
Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohtaa sovellettaessa teknisten sääntelystandardien luonnosten on oltava täysin yhdenmukaiset 78 artiklassa tarkoitetun delegoidun säädöksen kanssa. EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä joulukuuta 2019. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.” |
39) |
Muutetaan 79 artikla seuraavasti:
|
40) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”79 a artikla Omien varojen ja hyväksyttävien velkojen instrumentteja koskevien edellytysten noudattamisen arviointi Laitosten on otettava huomioon instrumenttien oikeudellisen muodon lisäksi niiden merkitykselliset ominaisuudet arvioidessaan toisessa osassa säädettyjen vaatimusten noudattamista. Instrumentin merkityksellisten ominaisuuksien arvioinnissa on otettava huomioon kaikki instrumentteihin liittyvät järjestelyt, myös ne, joita ei erikseen mainita instrumentteja koskevissa ehdoissa ja edellytyksissä, jotta voidaan todeta, että tällaisten järjestelyjen taloudelliset yhteisvaikutukset ovat asiaa koskevien säännösten tavoitteen mukaisia.” |
41) |
Muutetaan 80 artikla seuraavasti:
|
42) |
Korvataan 81 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Vähemmistöosuuksiin kuuluvat yhteenlasketut tytäryrityksen ydinpääoman (CET1) erät, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
|
43) |
Korvataan 82 artikla seuraavasti: ”82 artikla Ehdot täyttävät ensisijainen lisäpääoma (AT1), ensisijainen pääoma (T1) ja toissijainen pääoma (T2) ja ehdot täyttävät omat varat Ehdot täyttäviin ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1), ensisijaiseen pääomaan (T1) ja toissijaiseen pääomaan (T2) ja ehdot täyttäviin omiin varoihin kuuluvat tapauksen mukaan tytäryrityksen vähemmistöosuuksien, ensisijaisen lisäpääoman (AT1) tai toissijaisen pääoman (T2) instrumentit sekä niihin liittyvät kertyneet voittovarat ja ylikurssirahastot, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
|
44) |
Korvataan 83 artiklan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti: ”1. Erillisyhtiön liikkeeseen laskemat ensisijaisen lisäpääoman (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) instrumentit sekä niihin liittyvät ylikurssirahastot sisällytetään 31 päivään joulukuuta 2021 saakka, tapauksen mukaan, ehdot täyttäviin ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1), ensisijaiseen pääomaan (T1) tai toissijaiseen pääomaan (T2) tai ehdot täyttäviin omiin varoihin vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:”. |
45) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”88 a artikla Ehdot täyttävien hyväksyttävien velkojen instrumentit Velat, jotka on laskenut liikkeeseen unioniin sijoittautunut tytäryritys, joka kuuluu samaan kriisinratkaisun kohteena olevaan ryhmään kuin kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö, voidaan sisällyttää 92 a artiklan soveltamisalaan kuuluvan laitoksen konsolidoituihin hyväksyttäviin velkojen instrumentteihin edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
|
46) |
Muutetaan 92 artikla seuraavasti:
|
47) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”92 a artikla G-SII-laitosten omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimukset 1. Jollei 93 ja 94 artiklasta ja tämän artiklan 2 kohdassa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu, laitosten, jotka on määritetty kriisinratkaisun kohteena oleviksi yhteisöiksi ja jotka ovat G-SII-laitoksia tai G-SII-laitoksen osia, on aina täytettävä seuraavat omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimukset:
2. Edellä 1 kohdassa säädettyä vaatimusta ei sovelleta seuraavissa tapauksissa:
3. Jos kokonaismäärä, joka saadaan soveltamalla tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan vaatimusta saman G-SII-laitoksen jokaiseen kriisinratkaisun kohteena olevaan yhteisöön ylittää tämän asetuksen 12 a artiklan mukaisesti lasketun omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimuksen, EU:ssa emoyrityksenä toimivan laitoksen kriisinratkaisuviranomainen voi muita asianomaisia kriisinratkaisuviranomaisia kuultuaan toimia direktiivin 2014/59/EU 45 d artiklan 4 kohdan tai 45 h artiklan 1 kohdan mukaisesti. 92 b artikla G-SII-laitosten omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimus 1. Laitosten, jotka ovat EU:n ulkopuolisten G-SII-laitosten olennaisia tytäryrityksiä eivätkä ole kriisinratkaisun kohteena olevia yhteisöjä, on täytettävä aina omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimus, joka on 90 prosenttia 92 a artiklassa säädetyistä omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimuksista. 2. Edellä olevan 1 kohdan noudattamiseksi ensisijaisen lisäpääoman (AT1), toissijaisen pääoman (T2) ja hyväksyttävien velkojen instrumentit otetaan huomioon vain, jos ne ovat EU:n ulkopuolisten G-SII-laitoksen perimmäisen emoyrityksen omistuksessa ja saman ryhmän muut yhteisöt ovat laskeneet ne liikkeeseen suoraan tai välillisesti edellyttäen, että kaikki tällaiset yhteisöt ovat sijoittautuneet samaan kolmanteen maahan kuin perimmäinen emoyritys tai jäsenvaltioon. 3. Hyväksyttävien velkojen instrumentti otetaan huomioon 1 kohdan noudattamiseksi vain, jos se täyttää kaikki seuraavat lisäedellytykset:
|
48) |
Korvataan 94 artikla seuraavasti: ”94 artikla Pientä kaupankäyntivarastoon liittyvää liiketoimintaa koskeva poikkeus 1. Poiketen siitä, mitä 92 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädetään, laitokset voivat laskea kaupankäyntivarastoon liittyvää liiketoimintaansa koskevan omien varojen vaatimuksen tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti edellyttäen, että laitosten tase-eriin ja taseen ulkopuolisiin eriin sisältyvän kaupankäyntivarastoon liittyvän liiketoiminnan koko on kuukausittain kuukauden viimeisen päivän tietoja käyttäen tehtävän arvioinnin perusteella enintään yhtä suuri kuin molemmat seuraavista kynnysarvoista:
2. Jos molemmat 1 kohdan a ja b alakohdassa asetetut edellytykset täyttyvät, laitokset voivat laskea kaupankäyntivarastoon liittyvää liiketoimintaansa koskevan omien varojen vaatimuksen seuraavasti:
3. Laitosten on 1 kohtaa sovellettaessa laskettava tase-eriin ja taseen ulkopuolisiin eriin sisältyvän kaupankäyntivarastoon liittyvän liiketoimintansa koko kunkin kuukauden viimeisen päivän tietojen perusteella seuraavien vaatimusten mukaisesti:
4. Jos molemmat tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, tämän asetuksen 102 artiklan 3 ja 4 kohtaa, 103 artiklaa ja 104 b artiklaa ei sovelleta direktiivin 2013/36/EU 74 ja 83 artiklan velvoitteista huolimatta. 5. Laitosten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, kun ne suorittavat kaupankäyntivarastoon liittyvää liiketoimintaansa koskevien omien varojen vaatimusten laskennan 2 kohdan mukaisesti, tai kun ne lopettavat sen. 6. Jos laitos ei enää täytä yhtä tai useampaa 1 kohdassa säädettyä edellytystä, sen on ilmoitettava siitä välittömästi toimivaltaiselle viranomaiselle. 7. Laitoksen on lopetettava 2 kohdan mukainen kaupankäyntivarastoon liittyvää liiketoimintaansa koskevien omien varojen vaatimusten laskemista kolmen kuukauden kuluessa jossakin seuraavista tapauksista:
8. Kun laitos on lakannut laskemasta kaupankäyntivarastoon liittyvää liiketoimintaansa koskevia omien varojen vaatimuksia tämän artiklan säännösten mukaisesti, se saa laskea kaupankäyntivarastoon liittyvää liiketoimintaansa koskevat omien varojen vaatimukset tämän artiklan säännösten mukaisesti vain, jos se osoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle, että kaikki 1 kohdassa säädetyt edellytykset on täytetty keskeytyksettä kokonaisen vuoden ajan. 9. Laitokset eivät saa ottaa, ostaa tai myydä kaupankäyntivaraston positioita ainoastaan noudattaakseen jotain 1 kohdassa asetetuista edellytyksistä kuukausittaisen arvioinnin aikana.” |
49) |
Kumotaan kolmannen osan I osastossa oleva 2 luku. |
50) |
Muutetaan 102 artikla seuraavasti:
|
51) |
Korvataan 103 artikla seuraavasti: ”103 artikla Kaupankäyntivaraston hoito 1. Laitoksilla on oltava selkeästi määritellyt toiminta- ja menettelytavat kaupankäyntivaraston hoitoa varten. Toiminta- ja menettelytavoissa on otettava huomioon ainakin seuraavat seikat:
2. Hoitaessaan kaupankäyntivaraston positioitaan tai positiosalkkujaan laitoksen on noudatettava kaikkia seuraavia vaatimuksia:
|
52) |
Kumotaan 104 artiklan 2 kohta. |
53) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”104 a artikla Position uudelleenluokittelu 1. Laitoksilla on oltava selkeästi määritellyt toimintatavat sen määrittämiseksi, mitkä poikkeukselliset olosuhteet oikeuttavat uudelleenluokittelemaan kaupankäyntivarastoon kuuluvan position kaupankäyntivaraston ulkopuoliseksi positioksi tai päinvastoin kaupankäyntivaraston ulkopuolisen position kaupankäyntivarastoon kuuluvaksi positioksi, jotta ne voivat määrittää omien varojen vaatimuksensa toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä tavalla. Laitosten on tarkasteltava näitä toimintatapoja vähintään kerran vuodessa. EPV seuraa erilaisia valvontakäytäntöjä ja antaa viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2024 asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeet siitä, mitä tarkoitetaan poikkeuksellisilla olosuhteilla tämän kohdan ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa. Siihen saakka kunnes EPV on laatinut ohjeet, toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EPV:lle päätöksestään myöntää tai olla myöntämättä lupa laitokselle luokitella jokin positio uudelleen tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti ja perusteltava päätöksensä. 2. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää luvan, joka koskee kaupankäyntivarastoon kuuluvan position uudelleenluokittelua kaupankäyntivaraston ulkopuoliseksi positioksi tai päinvastoin kaupankäyntivaraston ulkopuolisen position uudelleenluokittelua kaupankäyntivarastoon kuuluvaksi positioksi, jotta laitokset voivat määrittää omien varojen vaatimuksensa, vain silloin kun laitos on toimittanut toimivaltaisille viranomaisille kirjallisia todisteita siitä, että sen päätös position uudelleenluokittelemisesta on seurausta poikkeuksellisesta olosuhteesta, joka on yhdenmukainen laitoksen tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistamien toimintatapojen kanssa. Tätä tarkoitusta varten laitoksen on toimitettava riittävästi todisteita siitä, että positio ei enää täytä niitä ehtoja, joiden mukaan se on luokiteltava kaupankäyntivarastoon kuuluvaksi tai kaupankäyntivaraston ulkopuoliseksi positioksi 104 artiklan mukaisesti. Ylimmän hallintoelimen on hyväksyttävä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu päätös. 3. Jos toimivaltainen viranomainen on myöntänyt luvan position uudelleenluokittelemiseksi 2 kohdan mukaisesti, luvan saaneen laitoksen on
4. Laitoksen on laskettava position uudelleenluokittelusta johtuva laitoksen omien varojen vaatimusten nettomuutos vähentämällä omien varojen vaatimuksista välittömästi uudelleenluokituksen jälkeen omien varojen vaatimukset välittömästi ennen uudelleenluokitusta ja siten, että kumpikin näistä lasketaan 92 artiklan mukaisesti. Laskennassa ei oteta huomioon minkään muiden tekijöiden kuin uudelleenluokituksen vaikutuksia. 5. Position uudelleenluokittelu tämän artiklan mukaisesti on peruuttamaton. 104 b artikla Kaupankäyntiyksikköä koskevat vaatimukset 1. Jäljempänä 430 b artiklan 3 kohdassa säädettyjä ilmoittamisvaatimuksia sovellettaessa laitosten on perustettava kaupankäyntiyksiköitä ja annettava kukin kaupankäyntivarastoonsa kuuluva positio jollekin kyseisistä kaupankäyntiyksiköistä. Kaupankäyntivarastoon kuuluvat positiot voidaan antaa samalle kaupankäyntiyksikölle vain, jos ne ovat kaupankäyntiyksikön hyväksytyn liiketoimintastrategian mukaisia ja jos niitä hoidetaan ja valvotaan johdonmukaisesti tämän artiklan 2 kohdassa säädetyllä tavalla. 2. Laitosten kaupankäyntiyksiköiden on aina täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset:
3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdan b alakohdassa säädetään, laitos voi nimetä välittäjän useampaan kuin yhteen kaupankäyntiyksikköön, edellyttäen, että kyseinen laitos osoittaa toimivaltaisen viranomaisensa hyväksymällä tavalla, että nimeäminen on tehty liiketoiminta- tai resurssinäkökohtien vuoksi ja että siinä säilytetään muut tässä artiklassa säädetyt välittäjiin ja kaupankäyntiyksiköihin sovellettavat laatuvaatimukset. 4. Laitosten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, miten ne noudattavat 2 kohdan vaatimuksia. Toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia, että laitos muuttaa kaupankäyntiyksiköidensä rakennetta tai organisaatiota tämän artiklan noudattamiseksi.” |
54) |
Muutetaan 105 artikla seuraavasti:
|
55) |
Muutetaan 106 artikla seuraavasti:
|
56) |
Korvataan 107 artiklan 3 kohta seuraavasti: ”3. Tässä asetuksessa kolmannen maan sijoituspalveluyritykseen, kolmannen maan luottolaitokseen ja kolmannen maan pörssiin liittyviä vastuita kohdellaan samoin kuin saamisia laitokselta vain, jos kolmannen maan kyseiseen sijoituspalveluyritykseen, luottolaitokseen tai pörssiin soveltamat vakavaraisuuden valvonta- ja sääntelyvaatimukset vastaavat vähintään unionin soveltamia vaatimuksia.” |
57) |
Muutetaan 117 artiklan 2 kohta seuraavasti:
|
58) |
Korvataan 118 artiklan a alakohta seuraavasti:
|
59) |
Lisätään 123 artiklaan kohta seuraavasti: ”Niiden lainojen vastuille, joita luottolaitokset myöntävät eläkeläisille tai vakituisessa työsuhteessa oleville työntekijöille velallisen eläkkeen tai palkan osan ehdoitta tapahtuvaa siirtoa vastaan, on sovellettava 35 prosentin riskipainoa, edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
|
60) |
Korvataan 124 artikla seuraavasti: ”124 artikla Kiinteistövakuudelliset vastuut 1. Vastuuseen tai osaan vastuuta, jolla on täysimääräinen kiinteistövakuus, on sovellettava 100 prosentin riskipainoa, jos 125 tai 126 artiklan mukaiset edellytykset eivät täyty, lukuun ottamatta sitä osaa vastuusta, joka on luokiteltu toiseen vastuuryhmään. Siihen osaan vastuusta, jonka arvo ylittää kiinteistön arvon, on sovellettava samaa riskipainoa, jota sovelletaan asianomaisen vastapuolen vakuudettomaan vastuuseen. Se osa vastuusta, jolla katsotaan olevan täysimääräinen kiinteistövakuus, ei saa olla suurempi kuin markkina-arvon kiinnitetty määrä tai niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat säätäneet säädösperusteisesti tiukoista kiinnitysluottojen arvon arviointiperusteista, kyseisen kiinteistön kiinnitysluottoarvo. 1 a. Jäsenvaltioiden on nimettävä 2 kohdan soveltamisesta vastaava viranomainen. Tämä viranomainen on toimivaltainen viranomainen tai nimetty viranomainen. Jos jäsenvaltio on nimennyt tämän artiklan soveltamisesta vastaavaksi viranomaiseksi toimivaltaisen viranomaisen, kyseisen viranomaisen on varmistettava, että kansallisille elimille ja viranomaisille, joilla on makrovakausvalvontaan liittyviä tehtäviä, tiedotetaan asianmukaisesti toimivaltaisen viranomaisen aikomuksesta käyttää tätä artiklaa, ja että ne otetaan asianmukaisesti mukaan 2 kohdassa tarkoitettujen, kyseisen jäsenvaltion rahoitusvakauteen liittyvien ongelmien arviointiin. Jos jäsenvaltio on nimennyt tämän artiklan soveltamisesta vastaavaksi viranomaiseksi jonkin muun kuin toimivaltaisen viranomaisen, jäsenvaltioiden on annettava tarvittavat säännökset, joilla varmistetaan toimivaltaisen viranomaisen ja nimetyn viranomaisen asianmukainen koordinointi ja tietojenvaihto tämän artiklan asianmukaista soveltamista varten. Viranomaisten on erityisesti tehtävä tiivistä yhteistyötä ja vaihdettava kaikki mahdollisesti tarvittavat tiedot, jotta nimetty viranomainen voi hoitaa asianmukaisesti sille tämän artiklan mukaisesti määrätyt tehtävät. Tällä yhteistyöllä pyritään välttämään toimivaltaisen viranomaisen ja nimetyn viranomaisen toimien päällekkäisyys tai epäjohdonmukaisuus sekä varmistamaan, että vuorovaikutus erityisesti tämän asetuksen 458 artiklan ja direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan mukaisesti toteutettujen muiden toimenpiteiden kanssa otetaan asianmukaisesti huomioon. 2. Tämän artiklan 1 a kohdan mukaisesti nimetyn viranomaisen on 430 a artiklan nojalla koottujen tietojen ja muiden merkityksellisten indikaattoreiden perusteella arvioitava määräajoin ja vähintään kerran vuodessa, perustuvatko 125 artiklassa tarkoitettuihin yhteen tai useampaan kiinteistösegmenttiin kohdistuviin asuinkiinteistövakuudellisiin vastuisiin, jotka sijaitsevat asianomaisen viranomaisen jäsenvaltion alueen yhdessä tai useammassa osassa, sovellettava 35 prosentin riskipaino ja 126 artiklassa tarkoitettuihin liikekiinteistövakuudellisiin vastuisiin, jotka sijaitsevat asianomaisen viranomaisen jäsenvaltion alueen yhdessä tai useammassa osassa, sovellettava 50 prosentin riskipaino asianmukaisesti seuraaviin:
Jos tämän artiklan 1 a kohdan mukaisesti nimetty viranomainen tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella toteaa, että 125 artiklan 2 kohdan tai 126 artiklan 2 kohdan mukaiset riskipainot eivät riittävästi vastaa tällaisten vastuiden, joiden täytenä vakuutena on asianomaisen viranomaisen jäsenvaltion alueen yhdessä tai useammassa osassa sijaitseva asuin- tai liikekiinteistö, yhteen tai useampaan kiinteistösegmenttiin liittyviä todellisia riskejä, ja jos asianomainen viranomainen katsoo, että riskipainojen riittämättömyys voisi vaikuttaa haitallisesti sen jäsenvaltion nykyiseen tai tulevaan rahoitusvakauteen, se voi korottaa kyseisiin vastuisiin sovellettavia riskipainoja tämän kohdan neljännessä alakohdassa määritettyjen vaihteluvälien mukaisesti tai määrätä 125 artiklan 2 kohdassa tai 126 artiklan 2 kohdassa säädettyä tiukempia kriteerejä. Tämän artiklan 1 a kohdan mukaisesti nimetyn viranomaisen on ilmoitettava EPV:lle ja EJRK:lle tämän kohdan mukaisesti sovellettavien riskipainojen ja kriteereiden mukautuksista. EJRK ja EPV antavat lausuntonsa asianomaiselle jäsenvaltiolle yhden kuukauden kuluessa edellä mainitun ilmoituksen vastaanottamisesta. EPV ja EJRK julkaisevat 125 ja 126 artiklassa sekä 199 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille vastuille riskipainot ja kriteerit, jotka asianomainen viranomainen panee täytäntöön. Edellä olevan 1 a kohdan mukaisesti nimetty viranomainen voi tämän kohdan toista alakohtaa sovellettaessa vahvistaa riskipainot seuraavien vaihteluvälien mukaisesti:
3. Jos 1 a kohdan mukaisesti nimetty viranomainen vahvistaa 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti korkeammat riskipainot tai tiukemmat kriteerit, laitoksilla on oltava kuuden kuukauden siirtymäkausi niiden soveltamiseksi. 4. EPV laatii tiiviissä yhteistyössä EJRK:n kanssa teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään 1 kohdassa tarkoitetun kiinnitysluottoarvon tiukat arviointikriteerit ja tekijät, jotka on otettava huomioon 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa riskipainojen asianmukaisuuden arvioinnissa. EPV toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 5. EJRK voi asetuksen (EU) N:o 1092/2010 16 artiklan mukaisten suositusten avulla ja tiiviissä yhteistyössä EPV:n kanssa antaa ohjeita tämän artiklan 1 a kohdan mukaisesti nimetyille viranomaisille seuraavista:
6. Jäsenvaltion laitosten on sovellettava toisen jäsenvaltion viranomaisten 2 kohdan mukaisesti määrittämiä riskipainoja ja kriteereitä kaikkiin vastaaviin vastuisiinsa, joiden vakuutena on kyseisen jäsenvaltion alueen yhdessä tai useammassa osassa sijaitsevia asuin- ja liikekiinteistöjä.” |
61) |
Korvataan 128 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti: ”1. Laitosten on sovellettava 150 prosentin riskipainoa vastuisiin, jotka sisältävät erityisen suuria riskejä. 2. Tätä artiklaa sovellettaessa laitosten on käsiteltävä kaikkia seuraavia vastuita vastuina, jotka sisältävät erityisen suuria riskejä:
|
62) |
Korvataan 132 artikla seuraavasti: ”132 artikla CIU:issa olevia osuuksien tai osakkeiden muodossa olevia vastuita koskevat omien varojen vaatimukset 1. Laitosten on laskettava riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä CIU:ssa olevien osuuksien tai osakkeiden muodossa oleville vastuilleen kertomalla CIU:n riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä, joka lasketaan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla menetelmillä, kyseisten laitosten hallussa olevien osuuksien tai osakkeiden prosenttiosuudella. 2. Jos tämän artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, laitokset voivat soveltaa 132 a artiklan 1 kohdan mukaista läpikatsomisperiaatetta tai 132 a artiklan 2 kohdan mukaista sijoitusvaltuutukseen perustuvaa menetelmää. Jollei 132 b artiklan 2 kohdasta muuta johdu, laitosten, jotka eivät sovella läpikatsomisperiaatetta tai sijoitusvaltuutukseen perustuvaa menetelmää, on sovellettava 1 250 prosentin riskipainoa, ”vaihtoehtoinen menetelmä (fall-back approach)”, CIU:ssa olevien osuuksien tai osakkeiden muodossa oleville vastuilleen. Laitokset voivat laskea riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän CIU:ssa olevien osuuksien tai osakkeiden muodossa oleville vastuilleen käyttämällä tässä kohdassa tarkoitettujen menetelmien yhdistelmää sillä edellytyksellä, että edellytykset kyseisten menetelmien käyttämiselle täyttyvät. 3. Laitokset voivat määrittää CIU:n vastuiden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän 132 a artiklassa säädettyjen menetelmien avulla, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetään, monenkeskiset ja kahdenväliset kehityspankit ja muut laitokset, jotka sijoittavat CIU:hun yhdessä monenkeskisten ja kahdenvälisten kehityspankkien kanssa, voivat määrittää CIU:n vastuiden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän 132 a artiklassa säädettyjen menetelmien mukaisesti, edellyttäen, että tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että CIU:n sijoitusvaltuutuksessa rajataan ne varojen tyypit, joihin CIU voi sijoittaa, varoihin, joilla edistetään kehitysmaiden kestävää kehitystä. Laitosten on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen ne CIU:t, joihin ne aikovat soveltaa toisessa alakohdassa tarkoitettua kohtelua. Poiketen siitä, mitä ensimmäisen alakohdan c alakohdan i alakohdassa säädetään, jos laitos määrittää CIU:n vastuiden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän sijoitusvaltuutukseen perustuvan menetelmän mukaisesti, CIU:n tai CIU:n rahastoyhtiön raportointi laitokselle voidaan rajata koskemaan CIU:n sijoitusvaltuutusta ja siihen tehtäviä muutoksia, ja se voidaan tehdä vasta kun laitokselle syntyy ensimmäisen kerran vastuu suhteessa CIU:hun ja kun CIU:n sijoitusvaltuutuksessa tapahtuu muutos. 4. Laitokset, joilla ei ole riittäviä tietoja, joiden avulla ne voisivat laskea CIU:n vastuiden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän 132 a artiklassa säädettyjen menetelmien mukaisesti, voivat käyttää kolmannen osapuolen laskelmia sillä edellytyksellä, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
Laitokset, jotka käyttävät kolmannen osapuolen laskelmia, käyttävät kyseisistä laskelmista saatavaan CIU:n vastuiden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärään kerrointa, joka on 1,2. Poiketen siitä, mitä toisessa alakohdassa säädetään, jos laitoksella on rajoittamaton pääsy kolmannen osapuolen tekemiin yksityiskohtaisiin laskelmiin, kerrointa 1,2 ei sovelleta. Laitoksen on annettava kyseiset laskelmat pyynnöstä toimivaltaiselle viranomaiselleen. 5. Jos laitos soveltaa 132 a artiklassa tarkoitettuja menetelmiä laskeakseen CIU:n vastuiden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän (”tason 1 CIU”) ja jos mikä tahansa tason 1 CIU:n kohde-etuuteen liittyvä vastuu on toisessa CIU:ssa olevien osuuksien tai osakkeiden muodossa oleva vastuu (”tason 2 CIU”), tason 2 CIU:n vastuiden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä voidaan laskea käyttäen mitä tahansa kolmesta tämän artiklan 2 kohdassa kuvatusta menetelmästä. Laitos voi käyttää läpikatsomisperiaatetta laskeakseen CIU:iden vastuiden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärät tasolla 3 ja sitä seuraavilla tasoilla vain, jos se on käyttänyt samaa menetelmää laskennassa edellisellä tasolla. Muussa tapauksessa sen on käytettävä vaihtoehtoista menetelmää (fall-back approach). 6. CIU:n vastuiden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä, joka lasketaan 132 a artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyn läpikatsomisperiaatteen ja sijoitusvaltuutukseen perustuvan menetelmän mukaisesti, rajataan kyseisen CIU:n vastuiden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärään, joka lasketaan vaihtoehtoisen menetelmän (fall-back approach) mukaisesti. 7. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, laitokset, jotka soveltavat 132 a artiklan 1 kohdan mukaisesti läpikatsomisperiaatetta, voivat laskea riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän CIU:ssa olevien osuuksien tai osakkeiden muodossa oleville vastuilleen kertomalla kyseisten vastuuerien vastuuarvot, jotka on laskettu 111 artiklan mukaisesti, 132 c artiklassa säädetyn laskukaavan mukaisesti lasketulla riskipainolla () edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:
|
63) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”132 a artikla Menetelmät CIU:iden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän laskemiseksi 1. Jos 132 artiklan 3 kohdan edellytykset täyttyvät, niiden laitosten, joilla on riittävästi tietoa CIU:n kohde-etuuteen liittyvistä yksittäisistä vastuista, on otettava kyseiset vastuut huomioon laskeakseen CIU:n riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän painottamalla kaikkia CIU:n kohde-etuuteen liittyviä vastuita ikään kuin ne kohdistuisivat välittömästi kyseisiin laitoksiin. 2. Jos 132 artiklan 3 kohdan edellytykset täyttyvät, ne laitokset, joilla ei ole riittävästi tietoa CIU:n kohde-etuuteen liittyvistä yksittäisistä vastuista voidakseen käyttää läpikatsomisperiaatetta, voivat laskea kyseisten vastuiden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän CIU:n sijoitusvaltuutuksessa ja asianomaisessa lainsäädännössä asetettujen rajojen mukaisesti. Laitosten on tehtävä tässä alakohdassa tarkoitetut laskelmat olettaen, että CIU:n vastuut syntyvät ensiksi sellaisista sen sijoitusvaltuutuksen tai asianomaisen lainsäädännön mukaisen enimmäismäärän puitteissa sallituista vastuista, joilla omien varojen vaatimus on suurin, minkä jälkeen vastuut kertyvät laskevassa järjestyksessä, kunnes vastuiden yhteenlaskettu enimmäismäärä saavutetaan, ja että CIU käyttää vivutusta sijoitusvaltuutuksensa tai asianomaisen lainsäädännön mukaisen enimmäismäärän puitteissa. Laitosten on suoritettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu laskenta tämän osaston tässä luvussa, tämän osaston 5 luvussa ja tämän osaston 6 luvun 3, 4 ja 5 jaksossa säädettyjen menetelmien mukaisesti. 3. Poiketen siitä, mitä 92 artiklan 3 kohdan d alakohdassa säädetään, laitokset, jotka laskevat CIU:n vastuiden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän tämän artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti, voivat laskea kyseisen CIU:n johdannaisvastuiden arvonoikaisuriskiä koskevan omien varojen vaatimuksen määränä, joka on 50 prosenttia kyseisten johdannaisvastuiden omien varojen vaatimuksesta laskettuna tapauksen mukaan tämän osaston 6 luvun 3, 4 tai 5 jakson mukaisesti. Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, laitos voi jättää johdannaisvastuiden arvonoikaisuriskin omien varojen vaatimuksen laskennan ulkopuolelle ne vastuut, joita kyseinen vaatimus ei koskisi, jos ne kohdistuisivat välittömästi laitokseen. 4. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa määritetään, miten laitosten on laskettava 2 kohdassa tarkoitetut riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärät silloin, kun saatavilla ei ole yhtä tai useampaa laskentaan tarvittavaa lähtötietoa. EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä maaliskuuta 2020. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 132 b artikla CIU:iden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärien laskentamenetelmiä koskevat poikkeukset 1. Laitokset voivat jättää 132 artiklassa tarkoitettujen laskelmien ulkopuolelle CIU:n hallussa olevat ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1), toissijaisen pääoman (T2) ja hyväksyttävien velkojen instrumentit, jotka laitosten on vähennettävä kutakin niistä koskevien 36 artiklan 1 kohdan, 56, 66 ja 72 e artiklan mukaisesti. 2. Laitokset voivat jättää 132 artiklassa tarkoitettujen laskelmien ulkopuolelle 150 artiklan 1 kohdan g ja h alakohdassa tarkoitetut CIU:issa olevien osuuksien tai osakkeiden muodossa olevat vastuut ja sen sijaan soveltaa niihin 133 artiklassa säädettyä kohtelua. 132 c artikla CIU:ihin liittyvien taseen ulkopuolisten vastuiden kohtelu 1. Laitosten on laskettava sellaisten taseen ulkopuolisten vastuueriensä riskipainotettu yhteismäärä, jotka saattavat muuttua CIU:ssa olevien osuuksien tai osakkeiden muodossa oleviksi vastuiksi, kertomalla kyseisten vastuiden 111 artiklan mukaisesti lasketut vastuuarvot seuraavalla riskipainolla:
2. Laitosten on laskettava sellaisen vähimmäisarvoa koskevan sitoumuksen vastuuarvo, joka täyttää tämän artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset, taatun määrän diskontattuna nykyarvona käyttäen maksukyvyttömyysriskitöntä diskonttaustekijää. Laitokset voivat vähentää vähimmäisarvoa koskevan sitoumuksen vastuuarvosta vähimmäisarvoa koskevaan sitoumukseen nähden kirjatut tappiot sovellettavien tilinpäätösstandardien mukaisesti. Laitosten on laskettava niiden vähimmäisarvoa koskevasta sitoumuksesta aiheutuvien taseen ulkopuolisten vastuiden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä, jotka täyttävät kaikki tämän artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset, kertomalla kyseisten vastuiden arvo 20 prosentin luottovasta-arvokertoimella ja 132 tai 152 artiklan mukaisesti johdetulla riskipainolla. 3. Laitosten on määritettävä sellaisten taseen ulkopuolisten vastuuerien riskipainotettu yhteismäärä, jotka aiheutuvat vähimmäisarvoa koskevista sitoumuksista 2 kohdan mukaisesti, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
|
64) |
Korvataan 144 artiklan 1 kohdan g alakohta seuraavasti:
|
65) |
Korvataan 152 artikla seuraavasti: ”152 artikla Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavissa yrityksissä (CIU) olevien osuuksien tai osakkeiden muodossa olevien saamisten käsittely 1. Laitosten on laskettava riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärät CIU:ssa olevien osuuksien tai osakkeiden muodossa oleville vastuilleen kertomalla CIU:n riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä, joka lasketaan 2 ja 5 kohdassa tarkoitetuilla menetelmillä, kyseisten laitosten hallussa olevien osuuksien tai osakkeiden prosenttiosuudella. 2. Jos 132 artiklan 3 kohdan edellytykset täyttyvät, niiden laitosten, joilla on riittävästi tietoa CIU:n kohde-etuuteen liittyvistä yksittäisistä vastuista, on otettava huomioon kyseiset kohde-etuuteen liittyvät vastuut laskeakseen CIU:n riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän painottamalla kaikkia CIU:n kohde-etuuteen liittyviä vastuita ikään kuin ne kohdistuisivat välittömästi kyseisiin laitoksiin. 3. Poiketen siitä, mitä 92 artiklan 3 kohdan d alakohdassa säädetään, laitokset, jotka laskevat CIU:n riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän tämän artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti, voivat laskea kyseisen CIU:n johdannaisvastuiden arvonoikaisuriskiä koskevan omien varojen vaatimuksen määränä, joka on 50 prosenttia kyseisten johdannaisvastuiden omien varojen vaatimuksesta laskettuna tapauksen mukaan tämän osaston 6 luvun 3, 4 tai 5 jakson mukaisesti. Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, laitos voi jättää johdannaisvastuiden arvonoikaisuriskin omien varojen vaatimuksen laskennan ulkopuolelle ne vastuut, joita kyseinen vaatimus ei koskisi, jos ne kohdistuisivat välittömästi laitokseen. 4. Laitokset, jotka soveltavat läpikatsomisperiaatetta tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti ja jotka täyttävät 150 artiklan mukaiset pysyvän osittaisen käytön edellytykset tai jotka eivät täytä edellytyksiä tässä luvussa säädettyjen tai yhden tai useamman 5 luvussa säädettyjen menetelmien soveltamiseksi kaikkien CIU:n kohde-etuuteen liittyvien vastuiden tai niiden osien osalta, on laskettava riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä ja odotettujen tappioiden määrä seuraavien periaatteiden mukaisesti:
Jos laitos ei ensimmäisen alakohdan a alakohtaa sovellettaessa pysty erottamaan pääomasijoituksiin liittyviä vastuita, pörssissä noteerattuihin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin liittyviä vastuita ja muihin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin liittyviä vastuita toisistaan, sen on käsiteltävä kyseisiä vastuita kuten muita oman pääoman ehtoisia sijoituksia. 5. Jos 132 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, ne laitokset, joilla ei ole riittävästi tietoa CIU:n kohde-etuuteen liittyvistä yksittäisistä vastuista, voivat laskea kyseisten riskien riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän 132 a artiklan 2 kohdassa säädetyn sijoitusvaltuutukseen perustuvan menetelmän mukaisesti. Laitosten on kuitenkin sovellettava tämän artiklan 4 kohdan a, b ja c alakohdassa lueteltuihin vastuisiin kyseisissä alakohdissa säädettyjä menetelmiä. 6. Jollei 132 b artiklan 2 kohdasta muuta johdu, laitosten, jotka eivät sovella tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaista läpikatsomisperiaatetta tai tämän artiklan 5 kohdan mukaista sijoitusvaltuutukseen perustuvaa menetelmää, on sovellettava 132 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoista menetelmää (fall-back approach). 7. Laitokset voivat laskea riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän CIU:ssa olevien osuuksien tai osakkeiden muodossa oleville vastuilleen käyttämällä tässä artiklassa olevien menetelmien yhdistelmää sillä edellytyksellä, että edellytykset kyseisten menetelmien käyttämiselle täyttyvät. 8. Laitokset, joilla ei ole riittäviä tietoja, joiden avulla ne voisivat laskea CIU:n riskipainotetun määrän 2, 3, 4 ja 5 kohdassa säädettyjen menetelmien mukaisesti, voivat käyttää kolmannen osapuolen laskelmia sillä edellytyksellä, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
Laitokset, jotka käyttävät kolmannen osapuolen laskelmia, käyttävät kyseisistä laskelmista saataviin CIU:n vastuiden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärään kerrointa, joka on 1,2. Poiketen siitä, mitä toisessa alakohdassa säädetään, jos laitoksella on rajoittamaton pääsy kolmannen osapuolen tekemiin yksityiskohtaisiin laskelmiin, kerrointa 1,2 ei sovelleta. Laitoksen on annettava kyseiset laskelmat pyynnöstä toimivaltaiselle viranomaiselleen. 9. Tätä artiklaa sovellettaessa sovelletaan 132 artiklan 5 ja 6 kohtaa sekä 132 b artiklaa. Tätä artiklaa sovellettaessa sovelletaan 132 c artiklaa ja käytetään tämän osaston 3 luvun mukaisesti laskettuja riskipainoja.” |
66) |
Lisätään 158 artiklaan kohta seuraavasti: ”9 a. Odotettujen tappioiden yhteismäärä, joka aiheutuu sellaisesta vähimmäisarvoa koskevasta sitoumuksesta, joka täyttää kaikki 132 c artiklan 3 kohdassa säädetyt vaatimukset, on nolla.” |
67) |
Korvataan 164 artikla seuraavasti: ”164 artikla Tappio-osuus (LGD) 1. Laitosten on tuotettava tappio-osuuksia (LGD) kuvaavat estimaattinsa, jotka täyttävät tämän luvun 6 jaksossa asetetut vaatimukset ja jotka edellyttävät toimivaltaisten viranomaisten 143 artiklan mukaisesti myöntämää lupaa. Ostettujen saamisten laimentumisriskin LGD-luku on 75 prosenttia. Jos laitos pystyy jakamaan ostettujen saamisten laimentumisriskin EL-estimaattinsa PD- ja LGD-luvuiksi luotettavalla tavalla, se voi käyttää omaa LGD-estimaattiaan. 2. Takauksen luonteinen luottosuoja voidaan hyväksyä mukauttamalla PD- tai LGD-estimaatteja 183 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan vaatimusten mukaisesti ja edellyttäen, että toimivaltaiset viranomaiset ovat myöntäneet yksittäistä vastuuta tai vastuuryhmää koskevan luvan. Laitos ei saa soveltaa taattuihin vastuisiin mukautettua PD- tai LGD-estimaattia, jos mukautettu riskipaino olisi pienempi kuin vastaava takaajaan kohdistuvan välittömän vastuun riskipaino. 3. Sovellettaessa 154 artiklan 2 kohtaa, 153 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun luottosuojan tarjoajaan kohdistuvan vertailukelpoisen välittömän vastuun LGD-luku on joko takaajaan tai vastapuoleen kohdistuvan suojaamattoman sopimuksen LGD-luku riippuen siitä, osoittavatko saatavilla olevat todisteet ja takauksen rakenne palautettavan määrän riippuvan takaajan vai vastapuolen taloudellisesta tilanteesta, jos takaaja ja vastapuoli molemmat tulevat maksukyvyttömiksi suojatun liiketoimen voimassaoloaikana. 4. Kaikkien sellaisten asuinkiinteistövakuudellisten vähittäisvastuiden, jotka eivät ole valtioiden takaamia, vastuilla painotettu keskimääräinen LGD-luku ei saa olla alle 10 prosenttia. Kaikkien liikekiinteistövakuudellisten vähittäisvastuiden, jotka eivät ole valtioiden takaamia, vastuilla painotettu keskimääräinen LGD-luku ei saa olla alle 15 prosenttia. 5. Jäsenvaltioiden on nimettävä 6 kohdan soveltamisesta vastaava viranomainen. Tämä viranomainen on joko toimivaltainen viranomainen tai nimetty viranomainen. Jos jäsenvaltio on nimennyt tämän artiklan soveltamisesta vastaavaksi viranomaiseksi toimivaltaisen viranomaisen, kyseisen viranomaisen on varmistettava, että kansallisille elimille ja viranomaisille, joilla on makrovakausvalvontaan liittyviä tehtäviä, tiedotetaan asianmukaisesti toimivaltaisen viranomaisen aikomuksesta käyttää tätä artiklaa, ja että ne otetaan mukaan 6 kohdassa tarkoitettujen, kyseisen jäsenvaltion rahoitusvakauteen liittyvien ongelmien arviointiin. Jos jäsenvaltio on nimennyt tämän artiklan soveltamisesta vastaavaksi viranomaiseksi jonkin muun kuin toimivaltaisen viranomaisen, jäsenvaltioiden on annettava tarvittavat säännökset, joilla varmistetaan toimivaltaisen viranomaisen ja nimetyn viranomaisen asianmukainen koordinointi ja tietojenvaihto tämän artiklan asianmukaista soveltamista varten. Viranomaisten on erityisesti tehtävä tiivistä yhteistyötä ja vaihdettava kaikki mahdollisesti tarvittavat tiedot, jotta nimetty viranomainen voi hoitaa asianmukaisesti sille tämän artiklan mukaisesti määrätyt tehtävät. Tällä yhteistyöllä pyritään välttämään toimivaltaisten viranomaisten ja nimettyjen viranomaisten toimien päällekkäisyys tai epäjohdonmukaisuus sekä varmistamaan, että vuorovaikutus erityisesti tämän asetuksen 458 artiklan ja direktiivin 2013/36/EU 133 artiklan mukaisesti toteutettujen muiden toimenpiteiden kanssa otetaan asianmukaisesti huomioon. 6. Tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti nimetyn viranomaisen on 430 a artiklan nojalla koottujen tietojen ja muiden merkityksellisten tietojen perusteella ja ottaen huomioon kiinteistömarkkinoiden tulevat kehitysnäkymät arvioitava määräajoin ja vähintään kerran vuodessa, ovatko tämän artiklan 4 kohdassa esitetyt LGD-vähimmäisluvut asianmukaisia asianomaisen viranomaisen jäsenvaltion alueen yhdessä tai useammassa osassa sijaitseviin asuinkiinteistö- tai liikekiinteistövakuudellisiin vastuisiin nähden. Jos 5 kohdan mukaisesti nimetty viranomainen tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella toteaa, että 4 kohdassa tarkoitetut LGD-vähimmäisluvut eivät ole riittävät tai jos se katsoo, että LGD-lukujen riittämättömyys voisi vaikuttaa haitallisesti viranomaisen jäsenvaltion nykyiseen tai tulevaan rahoitusvakauteen, se voi korottaa asianomaisen viranomaisen jäsenvaltion alueen yhdessä tai useammassa osassa sijaitseville vastuille vahvistettuja LGD-vähimmäislukuja. Näitä korkeampia vähimmäislukuja voidaan soveltaa myös tällaisten vastuiden yhteen tai useampaan kiinteistösegmenttiin. Edellä 5 kohdan mukaisesti nimetyn viranomaisen on ilmoitettava asiasta EPV:lle ja EJRK:lle ennen tässä kohdassa tarkoitetun päätöksen tekemistä. EJRK ja EPV antavat lausuntonsa asianomaiselle jäsenvaltiolle yhden kuukauden kuluessa edellä mainitun ilmoituksen vastaanottamisesta. EPV ja EJRK julkaisevat kyseiset LGD-luvut. 7. Jos 5 kohdan mukaisesti nimetty viranomainen vahvistaa 6 kohdan nojalla korkeammat LGD-vähimmäisluvut, laitoksilla on oltava kuuden kuukauden siirtymäkausi niiden soveltamiseksi. 8. EPV laatii tiiviissä yhteistyössä EJRK:n kanssa teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään edellytykset, jotka 5 kohdan mukaisesti nimetyn viranomaisen on otettava huomioon arvioidessaan LGD-lukujen asianmukaisuutta osana 6 kohdassa tarkoitettua arviointia. EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 9. EJRK voi asetuksen (EU) N:o 1092/2010 16 artiklan mukaisten suositusten avulla ja tiiviissä yhteistyössä EPV:n kanssa antaa ohjeita tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti nimetyille viranomaisille seuraavista:
10. Jäsenvaltion laitosten on sovellettava toisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten 6 kohdan mukaisesti määrittämiä korkeampia LGD-vähimmäislukuja kaikkiin vastaaviin vastuisiinsa, joiden vakuutena on kyseisen toisen jäsenvaltion alueen yhdessä tai useammassa osassa sijaitsevia asuin- tai liikekiinteistöjä.” |
68) |
Korvataan 201 artiklan 1 kohdan h alakohta seuraavasti:
|
69) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”204 a artikla Osakejohdannaisten hyväksyttävät tyypit 1. Laitokset voivat käyttää osakejohdannaisia, jotka ovat tuottojenvaihtosopimuksia tai taloudellisessa mielessä käytännössä vastaavia, hyväksyttävänä luottosuojana vain sisäisten suojausten toteuttamiseksi. Kun laitos ostaa luottosuojaa tuottojenvaihtosopimuksen avulla ja kirjaa vaihtosopimuksen perusteella saadut nettomaksut nettotuloiksi, mutta ei kirjaa vastaavaa suojattavan omaisuuserän arvon alentumista joko käyvän arvon alennuksena tai varausten lisäyksenä, luottosuojaa ei saa pitää hyväksyttävänä. 2. Kun laitos toteuttaa sisäisen suojauksen osakejohdannaista käyttäen, kaupankäyntivarastoon siirretty luottoriski on siirrettävä kolmannelle tai kolmansille, jotta sisäistä suojausta voidaan pitää hyväksyttävänä luottosuojana tätä lukua sovellettaessa. Kun laitos on toteuttanut sisäisen suojauksen ensimmäisen alakohdan mukaisesti, ja tässä luvussa asetetut vaatimukset täyttyvät, laitoksen on takauksen luonteista luottosuojaa hankkiessaan sovellettava tämän luvun 4–6 jaksossa esitettyjä sääntöjä riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän ja odotettujen tappioiden yhteismäärän laskennasta.” |
70) |
Muutetaan 223 artikla seuraavasti:
|
71) |
Muutetaan 272 artikla seuraavasti:
|
72) |
Muutetaan 273 artikla seuraavasti:
|
73) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”273 a artikla Edellytykset yksinkertaistettujen menetelmien käyttämiselle vastuuarvoa laskettaessa 1. Laitos voi laskea johdannaispositioidensa vastuuarvon 4 jaksossa säädetyn menetelmän mukaisesti edellyttäen, että sen tase-eriin ja taseen ulkopuolisiin eriin sisältyvän johdannaisiin liittyvän liiketoiminnan koko on kuukausittain kuukauden viimeisen päivän tietoja käyttäen tehtävän arvioinnin perusteella enintään yhtä suuri kuin molemmat seuraavista kynnysarvoista:
2. Laitos voi laskea johdannaispositioidensa vastuuarvon 5 jaksossa säädetyn menetelmän mukaisesti edellyttäen, että sen tase-eriin ja taseen ulkopuolisiin eriin sisältyvän johdannaisiin liittyvän liiketoiminnan koko on kuukausittain kuukauden viimeisen päivän tietoja käyttäen tehtävän arvioinnin perusteella enintään yhtä suuri kuin molemmat seuraavista kynnysarvoista:
3. Sovellettaessa 1 ja 2 kohtaa laitosten on laskettava tase-eriin ja taseen ulkopuolisiin eriin sisältyvän, johdannaisiin liittyvän liiketoimintansa koko kunkin kuukauden viimeisen päivän tietojen perusteella seuraavien vaatimusten mukaisesti:
4. Poiketen siitä, mitä tapauksen mukaan 1 tai 2 kohdassa säädetään, jos johdannaisiin liittyvä liiketoiminta ei konsolidoidusti ylitä tapauksen mukaan 1 tai 2 kohdassa säädettyjä kynnysarvoja, laitos, joka sisältyy konsolidointiin ja jonka olisi sovellettava 3 tai 4 jaksossa säädettyä menetelmää, koska se ylittää kyseiset kynnysarvot laitoskohtaisesti, voi ja edellyttäen, että toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät sen, sen sijaan käyttää konsolidoidusti sovellettavaa menetelmää. 5. Laitosten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille 4 tai 5 jaksossa säädetyistä menetelmistä, joita ne tapauksen mukaan käyttävät tai lakkaavat käyttämästä, laskeakseen johdannaispositioidensa vastuuarvon. 6. Laitokset eivät saa tehdä johdannaistransaktiota taikka ostaa tai myydä johdannaisinstrumenttia ainoastaan noudattaakseen jotain 1 ja 2 kohdassa asetetuista edellytyksistä kuukausittaisen arvioinnin aikana. 273 b artikla Yksinkertaistettujen menetelmien käyttämiselle asetettujen edellytysten noudattamatta jättäminen johdannaisten vastuuarvoa laskettaessa 1. Jos laitos ei enää täytä yhtä tai useampaa 273 a artiklan 1 tai 2 kohdassa säädettyä edellytystä, sen on ilmoitettava siitä välittömästi toimivaltaiselle viranomaiselle. 2. Laitoksen on lopetettava johdannaispositioidensa vastuuarvojen laskeminen tapauksen mukaan 4 tai 5 jakson mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun jokin seuraavista toteutuu:
3. Jos laitos on lopettanut johdannaispositioidensa vastuuarvojen laskemisen tapauksen mukaan 4 tai 5 jakson mukaisesti, se saa aloittaa johdannaispositioidensa vastuuarvojen laskemisen uudelleen 4 tai 5 jaksossa säädetyllä tavalla ainoastaan, jos se osoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle, että kaikki 273 a artiklan 1 tai 2 kohdassa säädetyt edellytykset on täytetty keskeytyksettä yhden vuoden ajan.” |
74) |
Korvataan kolmannen osan II osaston 6 luvussa 3, 4 ja 5 jakso seuraavasti: ”
274 artikla Vastuuarvo 1. Laitos voi laskea yksittäisen vastuuarvon nettoutusryhmän tasolla kaikille nettoutussopimuksen kattamille liiketoimille, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
Jos ensimmäisessä alakohdassa säädetyistä ehdoista yksikin jää täyttymättä, laitoksen on käsiteltävä kutakin liiketointa ikään kuin se muodostaisi oman nettoutusryhmänsä. 2. Laitosten on laskettava nettoutusryhmän vastuuarvo vastapuoliriskin standardimenetelmää käyttäen seuraavasti:
3. Vakuusvajesopimuksen alaisen nettoutusryhmän vastuuarvo on rajattava nettoutusryhmän vastuuarvoon, joka samalla nettoutusryhmällä olisi, jos siihen ei sovellettaisi minkäänlaista vakuusvajesopimusta. 4. Jos samaan nettoutusryhmään sovelletaan useita vakuusvajesopimuksia, laitosten on kohdennettava kukin vakuusvajesopimus siihen nettoutusryhmän liiketoimien ryhmään, johon kyseistä vakuusvajesopimusta sopimusoikeudellisesti sovelletaan, ja laskettava vastuuarvo erikseen kullekin kyseisistä ryhmiin jaetuista liiketoimista. 5. Laitokset voivat asettaa nollaksi sellaisen nettoutusryhmän vastuuarvon, joka täyttää kaikki seuraavat edellytykset:
6. Nettoutusryhmässä laitosten on korvattava liiketoimi, joka on rajallinen lineaarinen yhdistelmä ostettuja tai myytyjä osto- tai myyntioptioita, kaikilla yksittäisillä optioilla, jotka muodostavat kyseisen yksittäisenä liiketoimena pidettävän lineaarisen yhdistelmän tämän jakson mukaista nettoutusryhmän vastuuarvon laskemista varten. Kutakin tällaista optioiden yhdistelmää käsitellään yksittäisenä liiketoimena nettoutusryhmässä, johon yhdistelmä sisältyy, vastuuarvon laskemista varten. 7. Kohde-etuudessa pitkän position muodostavan luottojohdannaistransaktion vastuuarvon enimmäismääräksi voidaan määrittää jäljellä olevan maksamattoman preemion määrä sillä edellytyksellä, että sitä käsitellään omana nettoutusryhmänään, johon ei sovelleta mitään vakuusvajesopimusta. 275 artikla Jälleenhankinta-arvo 1. Laitosten on laskettava jälleenhankinta-arvo RC nettoutusryhmille, joihin ei sovelleta vakuusvajesopimusta, seuraavan kaavan mukaisesti:
2. Laitosten on laskettava jälleenhankinta-arvo yksittäisille nettoutusryhmille, joihin sovelletaan vakuusvajesopimusta, seuraavan kaavan mukaisesti:
3. Laitosten on laskettava jälleenhankinta-arvo useille nettoutusryhmille, joihin sovelletaan samaa vakuusvajesopimusta, seuraavan kaavan mukaisesti:
jossa:
Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa NICAMA voidaan laskea kaupan tasolla, nettoutusryhmän tasolla tai kaikkien niiden nettoutusryhmien tasolla, joihin vakuusvajesopimusta sovelletaan, riippuen siitä tasosta, jolla vakuusvajesopimusta sovelletaan. 276 artikla Vakuuden hyväksyminen ja käsittely 1. Tätä jaksoa sovellettaessa laitosten on laskettava muuttujien VM, VMMA, NICA ja NICAMA vakuusmäärät soveltamalla kaikkia seuraavia vaatimuksia:
2. Laskettaessa tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun asetetun vakuuden volatiliteettikorjattua arvoa laitosten on korvattava 223 artiklan 2 kohdassa vahvistettu kaava seuraavalla kaavalla:
3. Sovellettaessa 1 kohdan d alakohtaa laitosten on asetettava saadun tai asetetun vakuuden volatiliteettikorjatun arvon laskennan kannalta olennainen realisointiaika jommankumman seuraavan aikajänteen mukaisesti:
277 artikla Liiketoimien sijoittaminen riskiluokkiin 1. Laitosten on sijoitettava jokainen nettoutusryhmän liiketoimi johonkin seuraavista riskiluokista 278 artiklassa tarkoitetun nettoutusryhmän tulevaisuuden potentiaalisen vastapuoliriskin määrittämiseksi:
2. Laitosten on suoritettava 1 kohdassa tarkoitettu sijoittaminen johdannaistransaktion pääasiallisen riskitekijän perusteella. Pääasiallisen riskitekijän on oltava johdannaistransaktion ainoa olennainen riskitekijä. 3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, laitosten on sijoitettava johdannaistransaktiot, joilla on useampi kuin yksi olennainen riskitekijä, yhtä useampaan riskiluokkaan. Jos kaikki olennaiset riskitekijät yhdessä kyseisistä liiketoimista kuuluvat samaan riskiluokkaan, laitosten edellytetään sijoittavan kyseisen transaktion vain yhden kerran kyseiseen riskiluokkaan perustuen kyseisistä riskitekijöistä olennaisimpaan. Jos olennaiset riskitekijät yhdessä kyseisistä liiketoimista kuuluvat eri riskiluokkiin, laitosten on sijoitettava kyseinen liiketoimi yhden kerran kuhunkin riskiluokkaan, jossa liiketoimella on vähintään yksi olennainen riskitekijä, perustuen kyseisistä riskitekijöistä olennaisimpaan kyseisessä riskiluokassa. 4. Sen estämättä, mitä 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, laitosten on noudatettava seuraavia vaatimuksia, kun ne sijoittavat liiketoimia 1 kohdassa lueteltuihin riskiluokkiin:
5. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään
EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä joulukuuta 2019. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 277 a artikla Suojausryhmät 1. Laitosten on laadittava asianomaiset suojausryhmät kutakin nettoutusryhmän riskiluokkaa varten ja osoitettava kukin liiketoimi suojausryhmiin seuraavasti:
Sovellettaessa tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohtaa korkoriskiluokkaan sijoitetut liiketoimet, joiden pääasiallinen riskitekijä on inflaatiomuuttuja, on osoitettava erillisiin suojausryhmiin, jotka eivät ole samoja kuin sellaisille liiketoimille vahvistetut korkoriskiluokkaan sijoitetut suojausryhmät, joiden pääasiallinen riskitekijä ei ole inflaatiomuuttuja. Kyseiset liiketoimet on osoitettava samaan suojausryhmään vain, jos niiden pääasiallinen riskitekijä, tai olennaisin riskitekijä tietyssä riskiluokassa 277 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta, on saman valuutan määräinen. 2. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, laitosten on vahvistettava erilliset yksittäiset suojausryhmät kussakin riskiluokassa seuraavia liiketoimia varten:
Sovellettaessa tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohtaa laitosten on osoitettava liiketoimet asianomaisen riskiluokan samaan suojausryhmään vain, jos niiden pääasiallinen riskitekijä, tai olennaisin riskitekijä tietyssä riskiluokassa 277 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta, on samanlainen. Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan b alakohtaa laitosten on osoitettava liiketoimet asianomaisen riskiluokan samaan suojausryhmään vain, jos kyseisessä alakohdassa tarkoitettujen kyseisten liiketoimien riskitekijöiden pari on samanlainen ja molemmat kyseiseen pariin sisältyvät riskitekijät korreloivat positiivisesti keskenään. Muussa tapauksessa laitosten on osoitettava ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut liiketoimet yhteen 1 kohdan mukaisesti vahvistettuun suojausryhmään vain ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun riskitekijän perusteella. 3. Laitosten on toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä asetettava saataville tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettujen suojausryhmien lukumäärä kullekin riskiluokalle, kunkin kyseisen suojausryhmän pääasiallinen riskitekijä, tai olennaisin riskitekijä tietyssä riskiluokassa 277 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta, tai kunkin kyseisen suojausryhmän riskitekijäpari sekä kussakin kyseisistä suojausryhmistä olevien liiketoimien lukumäärä. 278 artikla Tulevaisuuden potentiaalinen vastapuoliriski 1. Laitosten on laskettava nettoutusryhmän tulevaisuuden potentiaalinen vastapuoliriski seuraavasti:
jossa:
Laskentaa varten laitosten on sisällytettävä nettoutusryhmän tulevaisuuden potentiaalisen vastapuoliriskin laskentaan riskiluokkaa koskeva korotus, jos vähintään yksi nettoutusryhmän liiketoimi on sijoitettu kyseiseen riskiluokkaan. 2. Edellä 275 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun usean nettoutusryhmän, joihin sovelletaan yhtä vakuusvajesopimusta, tulevaisuuden potentiaalinen vastapuoliriski lasketaan kaikkien yksittäisten nettoutusryhmien tulevaisuuden potentiaalisen vastapuoliriskin yhteenlaskettuna määränä, ikään kuin niihin ei sovellettaisi minkäänlaista vakuusvajesopimusta. 3. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi kerroin lasketaan seuraavasti:
jossa:
279 artikla Riskiposition laskenta Jäljempänä 280 a–280 f artiklassa tarkoitetun riskiluokkaa koskevan korotuksen laskemiseksi laitosten on laskettava nettoutusryhmän jokaisen liiketoimen riskipositio seuraavasti:
279 a artikla Valvojan määrittämä delta 1. Laitosten on laskettava valvojan määrittämä delta (δ) seuraavasti:
2. Tätä jaksoa sovellettaessa pitkä positio pääasiallisessa riskitekijässä, tai olennaisimmassa riskitekijässä tietyssä riskiluokassa 277 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta, tarkoittaa, että liiketoimen markkina-arvo kasvaa, kun kyseisen riskitekijän arvo kasvaa, ja lyhyt positio pääasiallisessa riskitekijässä, tai olennaisimmassa riskitekijässä tietyssä riskiluokassa 277 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen liiketoimien osalta, tarkoittaa, että liiketoimen markkina-arvo pienenee, kun kyseisen riskitekijän arvo kasvaa. 3. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään
EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä joulukuuta 2019. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 279 b artikla Mukautettu nimellismäärä 1. Laitosten on laskettava mukautettu nimellismäärä seuraavasti:
2. Laitosten on määritettävä kohde-etuutena toimivan välineen nimellismäärä tai yksiköiden määrä 1 kohdassa tarkoitetun liiketoimen mukautetun nimellismäärän laskemista varten seuraavasti:
3. Laitosten on muunnettava liiketoimen mukautettu nimellismäärä raportointivaluuttaansa vallitsevaan avistakurssiin, jos mukautettu nimellismäärä lasketaan tämän artiklan mukaisesti muun valuutan määräisen kohde-etuutena toimivan välineen yksiköiden määrän sopimuksenmukaisen nimellismäärän tai markkinahinnan perusteella. 279 c artikla Maturiteettikerroin 1. Laitosten on laskettava maturiteettikerroin seuraavasti:
2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa jäljellä oleva maturiteetti on yhtä suuri kuin sellaisten liiketoimien seuraavaan tarkistuspäivään jäljellä oleva aika, jotka on strukturoitu määrättyjen maksupäivien jälkeen jäljellä olevien riskien poistamiseksi ja joissa ehdot on sovittu uudelleen sellaisiksi, että sopimuksen markkina-arvo kyseisinä maksupäivinä on nolla. 280 artikla Suojausryhmän valvojan määrittämän tekijän kerroin Jäljempänä 280 a–280 f artiklassa tarkoitetun suojausryhmää koskevan korotuksen laskennassa suojausryhmän valvojan määrittämän tekijän kerroin ”є” on seuraava:
280 a artikla Korkoriskiluokkaa koskeva korotus 1. Sovellettaessa 278 artiklaa laitosten on laskettava korkoriskiluokkaa koskeva korotus tietylle nettoutusryhmälle seuraavasti:
jossa:
2. Laitosten on laskettava korotus korkoriskiluokan suojausryhmälle j seuraavasti:
jossa:
3. Suojausryhmän j efektiivisen nimellismäärän laskemiseksi laitosten on ensin sijoitettava suojausryhmän jokainen liiketoimi taulukon 2 asianmukaiseen alaluokkaan. Niiden on tehtävä se kunkin liiketoimen päättymisajankohdan perusteella, joka määritetään 279 b artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti: Taulukko 2
Sen jälkeen laitosten on laskettava suojausryhmän j efektiivinen nimellismäärä seuraavan kaavan mukaisesti:
jossa:
jossa:
280 b artikla Valuuttakurssiriskiluokkaa koskeva korotus 1. Sovellettaessa 278 artiklaa laitosten on laskettava valuuttakurssiriskiluokkaa koskeva korotus tietylle nettoutusryhmälle seuraavasti:
jossa:
2. Laitosten on laskettava korotus valuuttakurssiriskiluokan suojausryhmälle j seuraavasti:
jossa:
jossa:
280 c artikla Luottoriskiluokkaa koskeva korotus 1. Sovellettaessa 2 kohtaa laitosten on vahvistettava nettoutusryhmän asianomaiset luottoreferenssiyhteisöt seuraavasti:
2. Sovellettaessa 278 artiklaa laitoksen on laskettava luottoriskiluokkaa koskeva korotus tietylle nettoutusryhmälle seuraavasti:
jossa:
3. Laitosten on laskettava luottoriskiluokkaa koskeva korotus suojausryhmälle j seuraavasti:
jossa:
4. Laitosten on laskettava luottoreferenssiyhteisöä k koskeva korotus seuraavasti:
jossa:
5. Laitosten on laskettava luottoreferenssiyhteisöön k sovellettava valvojan määrittämä tekijä seuraavasti:
280 d artikla Osakeriskiluokkaa koskeva korotus 1. Sovellettaessa 2 kohtaa laitosten on vahvistettava nettoutusryhmän asianomaiset osakereferenssiyhteisöt seuraavasti:
2. Sovellettaessa 278 artiklaa laitosten on laskettava osakeriskiluokkaa koskeva korotus tietylle nettoutusryhmälle seuraavasti:
jossa:
3. Laitosten on laskettava osakeriskiluokkaa koskeva korotus suojausryhmälle j seuraavasti:
jossa:
4. Laitosten on laskettava osakereferenssiyhteisöä k koskeva korotus seuraavasti:
jossa:
280 e artikla Hyödykeriskiluokkaa koskeva korotus 1. Sovellettaessa 278 artiklaa laitosten on laskettava hyödykeriskiluokkaa koskeva korotus tietylle nettoutusryhmälle seuraavasti:
jossa:
2. Laskettaessa korotusta tietyn nettoutusryhmän hyödykesuojausryhmälle 4 kohdan mukaisesti laitosten on vahvistettava kunkin suojausryhmän hyödykereferenssityypit. Hyödykejohdannaisia koskevat liiketoimet on luokiteltava samaan hyödykereferenssityyppiin vain silloin, kun kyseisten liiketoimien kohde-etuutena toimiva hyödykerahoitusväline on luonteeltaan sama sen toimituspaikasta ja luokituksesta riippumatta. 3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat edellyttää, että laitos, johon kohdistuu huomattavia perusriskejä erilaisista positioista, jotka ovat luonteeltaan samanlaisia 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, vahvistaa kyseisille positioille hyödykereferenssityypit käyttäen useampia piirteitä kuin pelkästään kohde-etuutena olevan hyödykerahoitusvälineen luonnetta. Tällöin hyödykejohdannaisia koskevat liiketoimet on luokiteltava samaan hyödykereferenssityyppiin vain silloin, kun niillä on kyseiset samat piirteet. 4. Laitosten on laskettava hyödykeriskiluokkaa koskeva korotus suojausryhmälle j seuraavasti:
jossa:
5. Laitosten on laskettava hyödykereferenssityyppiä k koskeva korotus seuraavasti:
jossa:
280 f artikla Muiden riskien luokkaa koskeva korotus 1. Sovellettaessa 278 artiklaa laitosten on laskettava muiden riskien luokkaa koskeva korotus tietylle nettoutusryhmälle seuraavasti:
jossa:
2. Laitosten on laskettava muiden riskien luokkaa koskeva korotus suojausryhmälle j seuraavasti:
jossa:
281 artikla Vastuuarvon laskenta 1. Laitoksen on laskettava yksittäinen vastuuarvo nettoutusryhmän tasolla 3 jakson mukaisesti, jollei tämän artiklan 2 kohdasta muuta johdu. 2. Nettoutusryhmän vastuuarvo lasketaan seuraavien vaatimusten mukaisesti:
282 artikla Vastuuarvon laskenta 1. Laitokset voivat laskea kaikille nettoutussopimuksen liiketoimille yksittäisen vastuuarvon, kun kaikki 274 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttyvät. Muussa tapauksessa laitosten on laskettava vastuuarvo erikseen kullekin liiketoimelle, jota kohdellaan omana nettoutusryhmänään. 2. Nettoutusryhmän tai liiketoimen vastuuarvo on tulo, joka saadaan kertomalla luvulla 1,4 nykyisen jälleenhankinta-arvon ja tulevaisuuden potentiaalisen vastapuoliriskin summa. 3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu nykyinen jälleenhankinta-arvo lasketaan seuraavasti:
Nykyisen jälleenhankinta-arvon laskemiseksi laitosten on päivitettävä markkina-arvot vähintään kuukausittain. 4. Laitosten on laskettava 2 kohdassa tarkoitettu tulevaisuuden potentiaalinen vastapuoliriski seuraavasti:
Korkojohdannaisten ja luottojohdannaisten potentiaalisen vastapuoliriskin laskemiseksi b alakohdan i ja ii alakohdan mukaisesti laitos voi valita, käyttääkö se sopimusten alkuperäistä maturiteettia niiden jäljellä olevan maturiteetin sijaan.” |
75) |
Korvataan 283 artiklan 4 kohta seuraavasti: ”4. Laitoksen on sovellettava 3 jaksossa vahvistettuja menetelmiä kaikkiin sellaisiin OTC-johdannaisliiketoimiin ja pitkän selvitysajan liiketoimiin, joihin se ei ole saanut 1 kohdan mukaista lupaa soveltaa sisäisen mallin menetelmää. Näitä menetelmiä voidaan käyttää jatkuvasti yhdistelmänä ryhmän sisällä.” |
76) |
Korvataan 298 artikla seuraavasti: ”298 artikla Nettoutuksen hyväksymisestä riskien alentajana aiheutuvat vaikutukset Sovellettaessa 3–6 jaksoa nettoutus hyväksytään virallisesti kyseisten jaksojen mukaisesti.” |
77) |
Poistetaan 299 artiklan 2 kohdan a alakohta. |
78) |
Muutetaan 300 artikla seuraavasti:
|
79) |
Korvataan 301 artikla seuraavasti: ”301 artikla Aineellinen soveltamisala 1. Tätä jaksoa sovelletaan seuraaviin sopimuksiin ja liiketoimiin niin kauan kun niitä ei ole vielä selvitetty keskusvastapuolen kanssa:
Tätä jaksoa ei sovelleta vastuisiin, jotka johtuvat käteistransaktioiden toimituksesta. Laitosten on sovellettava V osastossa säädettyä kohtelua mainittuihin kaupankäyntivastuisiin, jotka johtuvat kyseisistä liiketoimista ja 0 prosentin riskipainoa maksukyvyttömyysrahastoon rahastoituihin osuuksiin, jotka kattavat vain kyseiset liiketoimet. Laitosten on sovellettava 307 artiklassa säädettyä kohtelua maksukyvyttömyysrahastoon rahastoituihin osuuksiin, jotka kattavat jonkin tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista sopimuksista käteistransaktioiden lisäksi. 2. Tässä jaksossa sovelletaan seuraavia vaatimuksia:
|
80) |
Korvataan 302 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Laitosten on arvioitava asianmukaisin skenaarioanalyysein ja stressitestauksin, onko niiden omien varojen taso riittävä niihin riskeihin nähden, jotka ovat ominaisia keskusvastapuoleen liittyvissä vastuissa, mukaan lukien tulevaisuuden potentiaaliset luottoriskit ja ehdolliset luottoriskit, maksukyvyttömyysrahastoon rahastoiduista osuuksista aiheutuvat vastuut ja, jos määritysosapuolena on laitos, 304 artiklassa esitetyistä sopimusjärjestelyistä aiheutuvat vastuut.” |
81) |
Korvataan 303 artikla seuraavasti: ”303 artikla Määritysosapuolten keskusvastapuoleen liittyvien vastuiden kohtelu 1. Laitoksen, joka toimii määritysosapuolena joko omia tarkoituksiaan varten tai rahoituksen välittäjänä asiakkaan ja keskusvastapuolen välillä, on laskettava keskusvastapuoleen liittyviä vastuitaan koskevat omien varojen vaatimukset seuraavasti:
2. Sovellettaessa 1 kohtaa laitoksen sellaisten omien varojen vaatimusten summa, jotka koskevat sen ehdot täyttävään keskusvastapuoleen liittyviä vastuita, jotka johtuvat kaupankäyntivastuista ja maksukyvyttömyysrahastoon rahastoiduista osuuksista, ei saa olla suurempi kuin sellaisten omien varojen vaatimusten summa, joita sovellettaisiin samoihin vastuisiin, jos keskusvastapuoli ei olisi ehdot täyttävä keskusvastapuoli.” |
82) |
Muutetaan 304 artikla seuraavasti:
|
83) |
Muutetaan 305 artikla seuraavasti:
|
84) |
Muutetaan 306 artikla seuraavasti:
|
85) |
Korvataan 307 artikla seuraavasti: ”307 artikla Keskusvastapuolen maksukyvyttömyysrahastoon rahastoituihin osuuksiin liittyvät omien varojen vaatimukset Laitoksen, joka toimii määritysosapuolena, on sovellettava seuraavaa kohtelua vastuisiinsa, jotka aiheutuvat sen keskusvastapuolen maksukyvyttömyysrahastoon rahastoimista osuuksista:
|
86) |
Muutetaan 308 artikla seuraavasti:
|
87) |
Korvataan 309, 310 ja 311 artikla seuraavasti: ”309 artikla Muun kuin ehdot täyttävän keskusvastapuolen maksukyvyttömyysrahastoon ennakkoon rahastoituihin osuuksiin ja muuhun kuin ehdot täyttävään keskusvastapuoleen rahastoimattomiin osuuksiin liittyvät omien varojen vaatimukset 1. Laitoksen on sovellettava seuraavaa kaavaa laskeakseen omien varojen vaatimuksen vastuille, jotka aiheutuvat kyseisen laitoksen muun kuin ehdot täyttävän keskusvastapuolen maksukyvyttömyysrahastoon (DF) ennakkoon rahastoimista osuuksista ja sen kyseiseen keskusvastapuoleen rahastoimattomista osuuksista (UC):
2. Laitoksen on 92 artiklan 3 kohtaa sovellettaessa laskettava riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä vastuille, jotka aiheutuvat sen muun kuin ehdot täyttävän keskusvastapuolen maksukyvyttömyysrahastoon rahastoimista osuuksista, kertomalla tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti laskettu omien varojen vaatimus luvulla 12,5.”; 310 artikla Ehdot täyttävän keskusvastapuolen maksukyvyttömyysrahastoon rahastoimattomiin osuuksiin liittyvät omien varojen vaatimukset Laitoksen on sovellettava 0 prosentin riskipainoa ehdot täyttävän keskusvastapuolen maksukyvyttömyysrahastoon rahastoimattomiin osuuksiinsa. 311 artikla Sellaisiin keskusvastapuoliin liittyviä vastuita koskevat omien varojen vaatimukset, jotka eivät enää täytä tiettyjä edellytyksiä 1. Laitosten on sovellettava tässä artiklassa säädettyä kohtelua, kun niiden tietoon on tullut kyseisten laitosten käyttämän keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen tai keskusvastapuolen itsensä tiedotettua asiasta julkisesti, että kyseinen keskusvastapuoli ei enää täytä tapauksen mukaan toimiluvan tai hyväksynnän edellytyksiä. 2. Jos 1 kohdan edellytys täyttyy, laitosten on kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ne ovat saaneet mainitussa kohdassa tarkoitetun tilanteen tietoonsa, tai aikaisemmin, mikäli laitosten toimivaltaiset viranomaiset sitä vaativat, toimittava kyseiseen keskusvastapuoleen liittyvien vastuidensa osalta seuraavasti:
|
88) |
Lisätään 316 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti: ”Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, laitokset voivat päättää olla soveltamatta direktiivin 86/635/ETY 27 artiklan mukaisesti tuloslaskelmaan kuuluvia eriä rahoitusleasing- ja muihin vuokrasopimuksiin laskettaessa relevanttia indikaattoria ja sen sijaan
|
89) |
Korvataan kolmannen osan IV osaston 1 luku seuraavasti: ”1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET 325 artikla Markkinariskiä koskevien omien varojen vaatimusten laskentamenetelmät 1. Laitoksen on laskettava markkinariskiä koskevat omien varojen vaatimukset seuraavien menetelmien mukaisesti kaikille sellaisille kaupankäyntivaraston positioille ja kaupankäyntivaraston ulkopuolisille positioille, joihin kohdistuu valuuttakurssiriski tai hyödykeriski:
2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun standardimenetelmän mukaisesti lasketut markkinariskiä koskevat omien varojen vaatimukset tarkoittavat tapauksen mukaan seuraavien omien varojen vaatimusten summaa:
3. Laitoksen, jolle ei ole myönnetty 325 a artiklan mukaisesti vapautusta 430 b artiklassa säädetyistä ilmoittamisvaatimuksista, on 430 b artiklan mukaisesti ilmoitettava seuraaviin menetelmiin perustuva laskelma kaikille sellaisille kaupankäyntivaraston positioille ja kaupankäyntivaraston ulkopuolisille positioille, joihin kohdistuu valuuttakurssiriski tai hyödykeriski:
4. Laitos voi käyttää tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen menetelmien yhdistelmää jatkuvasti ryhmän sisällä 363 artiklan mukaisesti. 5. Laitokset eivät saa käyttää 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua menetelmää kaupankäyntivarastoonsa kuuluviin rahoitusvälineisiin, jotka ovat arvopaperistamispositioita tai vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun kuuluvia positioita, kuten 6, 7 ja 8 kohdassa säädetään. 6. Arvopaperistamispositiot ja n:nnen tappion luottojohdannaiset, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset, kuuluvat vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun:
Kahdensuuntaisten markkinoiden katsotaan olevan olemassa, jos on tehty vilpittömässä mielessä itsenäisiä osto- ja myyntitarjouksia, niin että viimeisimpään myyntihintaan järkevässä suhteessa oleva hinta tai senhetkiset vilpittömässä mielessä tehdyt kilpailukykyiset osto- ja myyntitarjousnoteeraukset voidaan määritellä yhden päivän aikana ja toimittaa kyseiseen hintaan suhteellisen lyhyen ajan kuluessa kaupankäyntitavan mukaisesti. 7. Positioita, joissa on jokin seuraavista kohde-etuutena toimivista välineistä, ei saa sisällyttää vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun:
8. Laitos voi sisällyttää vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun positioita, jotka eivät ole arvopaperistamispositioita eivätkä n:nnen tappion luottojohdannaisia, mutta jotka suojaavat tässä kaupankäyntisalkussa muita positioita edellyttäen, että välineelle tai sen kohde-etuutena oleville välineille on olemassa 6 kohdan toisen alakohdan mukaiset likvidit kahdensuuntaiset markkinat. 9. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään, miten laitosten on laskettava 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti sellaisten kaupankäyntivaraston ulkopuolisten positioiden markkinariskiä koskevat omien varojen vaatimukset, joihin kohdistuu valuuttakurssiriski tai hyödykeriski. EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä syyskuuta 2020. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 325 a artikla Markkinariskiä koskevista erityisistä ilmoittamisvaatimuksista vapauttaminen 1. Laitos vapautetaan 430 b artiklassa säädetystä ilmoittamisvaatimuksesta edellyttäen, että laitoksen tase-eriin ja taseen ulkopuolisiin eriin sisältyvä markkinariskille altistuva liiketoiminta on kooltaan kuukausittain kuukauden viimeisen päivän tietoja käyttäen tehtävän arvioinnin perusteella enintään kunkin seuraavan kynnysarvon suuruinen:
2. Laitosten on laskettava tase-eriin ja taseen ulkopuolisiin eriin sisältyvän markkinariskille altistuvan liiketoimintansa koko käyttäen kunkin kuukauden viimeisen päivän tietoja seuraavien vaatimusten mukaisesti:
3. Laitosten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, milloin ne laskevat markkinariskiä koskevat omien varojen vaatimuksensa tai lopettavat niiden laskennan tämän artiklan mukaisesti. 4. Jos laitos ei enää täytä yhtään 1 kohdassa säädettyä edellytystä, sen on ilmoitettava siitä välittömästi toimivaltaiselle viranomaiselle. 5. Jäljempänä 430 b artiklassa säädetyistä ilmoittamisvaatimuksista vapauttaminen lakkaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun jompikumpi seuraavista tilanteista toteutuu:
6. Jos laitoksen on tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti ryhdyttävä soveltamaan 430 b artiklassa säädettyjä ilmoittamisvaatimuksia, laitos voidaan vapauttaa kyseisistä ilmoittamisvaatimuksista vain, jos se osoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle, että kaikki tämän artiklan 1 kohdan edellytykset on täytetty keskeytyksettä kokonaisen vuoden ajan. 7. Laitokset eivät saa ottaa, ostaa tai myydä positioita ainoastaan noudattaakseen jotain 1 kohdassa asetetuista edellytyksistä kuukausittaisen arvioinnin aikana. 8. Laitos, johon voidaan soveltaa 94 artiklassa säädettyä kohtelua, vapautetaan 430 b artiklassa säädetystä ilmoittamisvaatimuksesta. 325 b artikla Konsolidoituja vaatimuksia koskeva lupa 1. Jollei 2 kohdasta muuta johdu, laitokset voivat kuitata yhden laitoksen tai yrityksen positioita toisen laitoksen tai yrityksen positioilla ainoastaan laskiessaan nettopositioita ja omien varojen vaatimuksia tämän osaston mukaisesti konsolidoinnin perusteella. 2. Laitokset voivat soveltaa 1 kohtaa ainoastaan toimivaltaisten viranomaisten luvalla, joka myönnetään, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
3. Kolmansissa maissa sijaitsevien yritysten osalta vaatimuksena on, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät 2 kohdassa säädettyjen edellytysten lisäksi:
|
89) |
Lisätään kolmannen osan IV osastoon luvut seuraavasti: ”1 a LUKU Vaihtoehtoinen standardimenetelmä
325 c artikla Vaihtoehtoisen standardimenetelmän soveltamisala ja rakenne 1. Tämän luvun mukaista vaihtoehtoista standardimenetelmää on käytettävä ainoastaan 430 b artiklan 1 kohdassa säädettyä ilmoittamisvaatimusta sovellettaessa. 2. Laitosten on laskettava markkinariskiä koskevat omien varojen vaatimukset vaihtoehtoisen standardimenetelmän mukaisesti salkulle, jossa on sellaisia kaupankäyntivarastoon kuuluvia positioita tai kaupankäyntivaraston ulkopuolisia positioita, joihin kohdistuu valuuttakurssi- ja hyödykeriskejä, seuraavien kolmen osatekijän summana:
325 d artikla Määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan
325 e artikla Herkkyysperusteisen menetelmän osatekijät 1. Laitosten on laskettava markkinariskiä koskeva omien varojen vaatimus herkkyysperusteista menetelmää käyttäen yhdistämällä seuraavat kolme omien varojen vaatimusta 325 h artiklan mukaisesti:
2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettua laskentaa varten
Instrumenteilla, joihin liittyy valinnaisuutta, tarkoitetaan tätä lukua sovellettaessa muun muassa seuraavia instrumentteja: osto- ja myyntioptiot, korkokatot ja korkolattiat, swap-optiot, barrier-optiot ja eksoottiset optiot. Kytkettyjä optioita, kuten ennakkomaksun mahdollisuutta tai käyttäytymisperusteisia optioita, on pidettävä optioiden itsenäisinä positioina laskettaessa markkinariskiä koskevia omien varojen vaatimuksia. Tätä lukua sovellettaessa instrumentteja, joiden kassavirrat voidaan kirjata kohde-etuuden nimellismäärän lineaarisena funktiona, on pidettävä instrumentteina, joihin ei liity valinnaisuutta. 325 f artikla Delta- ja vegariskejä koskevat omien varojen vaatimukset 1. Laitosten on sovellettava 3 jakson 1 alajaksossa kuvattuja delta- ja vegariskitekijöitä, kun ne laskevat delta- ja vegariskejä koskevia omien varojen vaatimuksia. 2. Laitosten on sovellettava 3–8 kohdassa säädettyä menettelyä, kun ne laskevat delta- ja vegariskejä koskevia omien varojen vaatimuksia. 3. Kaikkien delta- ja vegariskejä koskevissa omien varojen vaatimuksissa huomioon otettavien instrumenttien herkkyys kullekin sovellettavalle delta- ja vegariskitekijälle tietyssä riskiluokassa on laskettava kunkin riskiluokan osalta käyttäen 3 jakson 2 alajaksossa olevia vastaavia kaavoja. Jos instrumentin arvo riippuu useasta riskitekijästä, herkkyys on määritettävä erikseen kunkin riskitekijän osalta. 4. Herkkyydet on sijoitettava kussakin riskiluokassa johonkin alaluokista b. 5. Kussakin alaluokassa b positiiviset ja negatiiviset herkkyydet samalle riskitekijälle on nettoutettava, jolloin saadaan nettoherkkyydet (sk) alaluokan kullekin riskitekijälle k. 6. Nettoherkkyydet kullekin riskitekijälle kussakin alaluokassa on kerrottava vastaavilla 6 jaksossa säädetyillä riskipainoilla, jolloin saadaan painotetut herkkyydet kullekin riskitekijälle kyseisessä alaluokassa seuraavan kaavan mukaisesti:
7. Painotetut herkkyydet eri riskitekijöille kussakin alaluokassa on laskettava yhteen käyttäen seuraavaa kaavaa, jossa neliöjuurifunktiossa olevan määrän alarajana on nolla, jolloin saadaan alaluokkakohtainen herkkyys (Kb). Samassa alaluokassa (ρkl) olevien painotettujen herkkyyksien osalta on käytettävä vastaavia 6 jaksossa säädettyjä korrelaatioita.
8. Alaluokkakohtainen herkkyys on laskettava riskiluokan kunkin alaluokan osalta 5, 6 ja 7 kohdan mukaisesti. Kun alaluokkakohtainen herkkyys on laskettu kaikkien alaluokkien osalta, painotetut herkkyydet kaikkien alaluokkien kaikille riskitekijöille on laskettava yhteen seuraavan kaavan mukaisesti, jossa eri alaluokissa olevien painotettujen herkkyyksien osalta on käytettävä vastaavia 6 jaksossa olevia korrelaatioita γbc, jolloin saadaan riskiluokkakohtainen delta- tai vegariskejä koskeva omien varojen vaatimus:
jossa:
Riskiluokkakohtaiset deltaa tai vegaa koskevat omien varojen vaatimukset on laskettava kullekin riskiluokalle 1–8 kohdan mukaisesti. 325 g artikla Kaarevuusriskiä koskevat omien varojen vaatimukset Laitosten on laskettava kaarevuusriskiä koskevat omien varojen vaatimukset 461 a artiklassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti. 325 h artikla Riskiluokkakohtaisten delta-, vega- ja kaarevuusriskejä koskevien omien varojen vaatimusten yhteenlaskenta 1. Laitosten on laskettava yhteen riskiluokkakohtaiset delta-, vega- ja kaarevuusriskejä koskevat omien varojen vaatimukset 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyn menetelmän mukaisesti. 2. Edellä 325 f ja 325 g artiklassa kuvattu riskiluokkakohtaisten delta-, vega- ja kaarevuusriskejä koskevien omien varojen vaatimusten laskenta on suoritettava kolme kertaa kutakin riskiluokkaa kohti käyttäen joka kerralla eri korrelaatioparametrien ρkl joukkoa (alaluokkaan kuuluvien riskitekijöiden välinen korrelaatio) ja γbc (alaluokkien välinen korrelaatio riskiluokan sisällä). Kukin näistä kolmesta joukosta vastaa erilaista skenaariota seuraavasti:
3. Laitosten on laskettava yhteen kunkin skenaarion osalta riskiluokkakohtaiset delta-, vega- ja kaarevuusriskejä koskevat omien varojen vaatimukset kolmen skenaariokohtaisen omien varojen vaatimuksen määrittämiseksi. 4. Herkkyysperusteisen menetelmän mukainen omien varojen vaatimus on 3 kohdassa tarkoitetuista kolmesta skenaariokohtaisesta omien varojen vaatimuksesta korkein. 325 i artikla Indeksi-instrumenttien ja usean kohde-etuuden optioiden kohtelu Laitosten on määritettävä indeksi-instrumenttien ja usean kohde-etuuden optioiden kohtelu 461 a artiklassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti. 325 j artikla Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten kohtelu Laitosten on kohdeltava yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä 461 a artiklassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti. 325 k artikla Merkintäsitoumuksia koskevat positiot 1. Laitokset voivat käyttää tässä artiklassa säädettyä menetelmää, kun ne laskevat velka- tai osakeinstrumenttien merkintäsitoumuksia koskevien positioiden markkinariskiä koskevia omien varojen vaatimuksia. 2. Laitosten on sovellettava yhtä taulukossa 1 olevaa asianmukaista kerrointa kaikkien merkintäsitoumuksia koskevien positioiden nettoherkkyyksiin kussakin yksittäisessä liikkeeseenlaskijassa, lukuun ottamatta sellaisia positioita, jotka koskevat sellaisia viralliseen sopimukseen perustuvia merkintäsitoumuksia, joita kolmannet osapuolet ovat antaneet tai joissa alkuperäinen merkitsijä on tehnyt sopimuksen merkinnän kohteena olevien osakkeiden edelleenlunastuksesta, ja laskettava markkinariskiä koskevat omien varojen vaatimukset mukautettujen nettoherkkyyksien perusteella tässä luvussa säädetyn menetelmän mukaisesti. Taulukko 1
Tätä artiklaa sovellettaessa ”työpäivällä 0” tarkoitetaan sitä työpäivää, jona laitos sitoutuu ehdoitta hyväksymään tietyn tunnetun määrän arvopapereita sovittuun hintaan. 3. Laitosten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille tässä artiklassa säädetyn menetelmän soveltamisesta.
325 l artikla Yleiset korkoriskitekijät 1. Kaikille yleisille korkoriskitekijöille, mukaan lukien inflaatioriski ja valuuttojen välinen korkoperusteriski, on oltava kutakin valuuttaa kohti yksi alaluokka, joka sisältää erilaisia riskitekijätyyppejä. Koron muutoksille herkkiin instrumentteihin sovellettavia yleisiä deltakorkoriskitekijöitä ovat asianomaiset riskittömät korot kutakin valuuttaa ja kutakin seuraavaa maturiteettia kohden: 0,25 vuotta, 0,5 vuotta, 1 vuosi, 2 vuotta, 3 vuotta, 5 vuotta, 10 vuotta, 15 vuotta, 20 vuotta ja 30 vuotta. Laitosten on määritettävä pisteiden riskitekijät lineaarisen interpoloinnin avulla tai käyttämällä menetelmää, joka on johdonmukaisin niiden hinnoittelufunktioiden kanssa, joita laitoksen riippumaton riskienvalvontatoiminto käyttää markkinariskin tai voittojen ja tappioiden raportoinnissa toimivalle johdolle. 2. Laitokset saavat tiedot valuuttakohtaisista riskittömistä koroista laitoksen kaupankäyntivarastoon kuuluvista rahamarkkinainstrumenteista, joilla on alhaisin luottoriski, kuten yliyön indeksinvaihtosopimukset. 3. Jos laitokset eivät voi soveltaa 2 kohdassa tarkoitettua menetelmää, riskittömiä korkoja koskevat tiedot perustuvat yhteen tai useampaan markkinahintojen perusteella laskettuun swap-käyrään, joita laitos käyttää positioiden markkinahintaan arvostamiseen, kuten pankkienvälisten antolainauskorkojen swap-käyriin. Jos 2 kohdassa ja tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa kuvatut markkinahintojen perusteella laskettuja swap-käyriä koskevat tiedot eivät ole riittäviä, riskittömät korot voidaan johtaa sopivimmasta tiettyä valuuttaa koskevasta valtionjoukkolainakäyrästä. Jos laitokset soveltavat tämän kohdan toisessa alakohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti johdettua yleistä korkoriskiä koskevia riskitekijöitä valtionlainainstrumentteihin, valtionlainainstrumenttia ei saa vapauttaa luottomarginaaliriskiä koskevista omien varojen vaatimuksista. Jos näissä tapauksissa ei ole mahdollista erottaa riskitöntä korkoa luottomarginaalia koskevasta osatekijästä, herkkyys tälle riskitekijälle on luokiteltava sekä yleiseen korkoriskiluokkaan että luottomarginaaliriskiluokkaan. 4. Kun kyse on yleisistä korkoriskitekijöistä, kukin valuutta muodostaa erillisen alaluokan. Laitosten on osoitettava samassa alaluokassa oleville riskitekijöille, joilla on eri maturiteetit, eri riskipainot 6 jakson mukaisesti. Laitosten on sovellettava ylimääräisiä riskitekijöitä niiden velkainstrumenttien inflaatioriskiin, joiden kassavirrat ovat funktionaalisesti inflaatioasteesta riippuvaisia. Kyseisten ylimääräisten riskitekijöiden tulee koostua yhdestä vektorista, joka muodostuu markkinahintojen perusteella lasketuista inflaatiotasoista eri maturiteeteille valuutoittain. Vektorin on sisällettävä kutakin instrumenttia kohden yhtä monta osatekijää kuin laitoksen kyseiseen instrumenttiin soveltamassa hinnoittelumallissa on muuttujina käytettäviä inflaatioasteita. 5. Laitosten on laskettava instrumentin herkkyys 4 kohdassa tarkoitetulle inflaatioriskiä koskevalle ylimääräiselle riskitekijälle instrumentin arvon muutoksena sen hinnoittelumallin mukaisesti tuloksena, joka saadaan 1 peruspisteen muutoksesta kussakin vektorin osatekijässä. Kukin valuutta muodostaa erillisen alaluokan. Kussakin alaluokassa laitosten on käsiteltävä inflaatiota yksittäisenä riskitekijänä riippumatta kunkin vektorin osatekijöiden määrästä. Laitosten on kuitattava kaikki tässä kohdassa kuvatulla tavalla lasketut herkkyydet inflaatioon alaluokan sisällä alaluokkakohtaisen yksittäisen nettoherkkyyden aikaansaamiseksi. 6. Velkainstrumentteihin, joissa suoritetaan maksuja eri valuutoissa, on myös sovellettava kyseisten valuuttojen välistä korkoperusteriskiä. Herkkyyksiin perustuvaa menetelmää sovellettaessa riskitekijöiden, joita laitosten on sovellettava, on oltava kunkin valuutan valuuttojen välinen korkoperusteriski suhteessa Yhdysvaltain dollariin tai euroon. Laitosten on laskettava valuuttojen välinen korkoperusteriski, jossa korkoperusteriski ei liity Yhdysvaltain dollariin tai euroon, joko korkoperusteriskinä suhteessa Yhdysvaltain dollariin tai korkoperusteriskinä suhteessa euroon. Kunkin valuuttojen välisen korkoperusteriskitekijän on koostuttava yhdestä vektorista, joka muodostuu valuuttojen välisistä korkoperusteista eri maturiteeteille valuutoittain. Vektorin on sisällettävä kutakin velkainstrumenttia kohden yhtä monta osatekijää kuin laitoksen kyseiseen instrumenttiin soveltamassa hinnoittelumallissa on muuttujina käytettäviä valuuttojen välisiä korkoperusteita. Kukin valuutta muodostaa eri alaluokan. Laitosten on laskettava instrumentin herkkyys valuuttojen väliselle korkoperusteriskitekijälle instrumentin arvon muutoksena sen hinnoittelumallin mukaisesti tuloksena, joka saadaan 1 peruspisteen muutoksesta kussakin vektorin osatekijässä. Kukin valuutta muodostaa erillisen alaluokan. Kussakin alaluokassa on oltava kaksi mahdollista erillistä riskitekijää: euroon perustuva ja Yhdysvaltain dollariin perustuva, riippumatta kussakin valuuttojen välisessä korkoperustevektorissa olevien osatekijöiden määrästä. Yhtä alaluokkaa kohti voi olla enintään kaksi nettoherkkyyttä. 7. Yleisillä vega-korkoriskitekijöillä, joita sovelletaan optioihin, joilla on yleiseen korkotasoon herkästi reagoivia kohde-etuuksia, tarkoitetaan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen asianomaisten riskittömien korkojen implisiittisiä volatiliteetteja, jotka on osoitettava alaluokkiin valuutan perusteella ja jaoteltava seuraaviin maturiteetteihin kussakin alaluokassa: 0,5 vuotta, 1 vuosi, 3 vuotta, 5 vuotta, 10 vuotta. Kutakin valuuttaa kohti on oltava yksi alaluokka. Sovellettaessa nettoutusta laitosten on pidettävä implisiittisiä volatiliteetteja, jotka liittyvät samoihin riskittömiin korkoihin ja jotka jaotellaan samoihin maturiteetteihin, osana samaa riskitekijää. Kun laitokset jaottelevat implisiittisiä volatiliteetteja tässä kohdassa tarkoitettuihin maturiteetteihin, sovelletaan seuraavia vaatimuksia:
8. Yleiset kaarevuuskorkoriskitekijät, joita laitosten on sovellettava, koostuvat yhdestä riskittömien korkojen vektorista, joka edustaa erityistä riskittömien korkojen tuottokäyrää, kutakin valuuttaa kohti. Kukin valuutta muodostaa eri alaluokan. Vektorin on sisällettävä kutakin instrumenttia kohden yhtä monta osatekijää kuin laitoksen kyseiseen instrumenttiin soveltamassa hinnoittelumallissa on muuttujina käytettäviä erilaisia riskittömien korkojen maturiteetteja. 9. Laitosten on laskettava instrumentin herkkyys kullekin riskitekijälle, jota käytetään kaarevuusriskikaavassa, 325 g artiklan mukaisesti. Kaarevuusriskiä sovellettaessa laitosten on otettava huomioon vektorit, jotka vastaavat eri tuottokäyriä ja joilla on eri määrä osatekijöitä kuin samalla riskitekijällä, edellyttäen, että kyseiset vektorit vastaavat samaa valuuttaa. Laitosten on kuitattava samaan riskitekijään kohdistuvat herkkyydet. Kutakin alaluokkaa varten on vain yksi nettoherkkyys. Inflaatioriskiä ja valuuttojen välistä korkoperusteriskiä varten ei ole kaarevuusriskiä koskevia omien varojen vaatimuksia. 325 m artikla Luottomarginaaliriskitekijät muuta kuin arvopaperistamista varten 1. Ne deltaluottomarginaaliriskitekijät, joita laitosten on sovellettava muihin kuin arvopaperistamisinstrumentteihin, jotka reagoivat herkästi luottomarginaaliin, ovat kyseisten instrumenttien liikkeeseenlaskijoiden luottomarginaalin tasoja, jotka määritetään asianmukaisten velkainstrumenttien ja luottoriskinvaihtosopimusten perusteella ja jaotellaan kuhunkin seuraavista maturiteeteista: 0,5 vuotta, 1 vuosi, 3 vuotta, 5 vuotta, 10 vuotta. Laitosten on sovellettava yhtä riskitekijää kutakin liikkeeseenlaskijaa ja maturiteettia kohti riippumatta siitä, onko kyseiset luottomarginaalin tasot johdettu velkainstrumenteista tai luottoriskinvaihtosopimuksista. Alaluokat ovat 6 jaksossa tarkoitettuja luokkia ja kussakin alaluokassa on oltava kaikki asianomaiselle toimialalle luokitellut riskitekijät. 2. Ne vega-luottomarginaaliriskitekijät, joita laitosten on sovellettava optioihin, joilla on luottomarginaaliin herkästi reagoivia muita kuin arvopaperistettuja kohde-etuuksia, ovat kohde-etuuden liikkeeseenlaskijan luottomarginaalin tasojen implisiittisiä volatiliteetteja, jotka on johdettu 1 kohdassa säädetyllä tavalla ja jotka on jaoteltava seuraaviin maturiteetteihin sen option maturiteetin mukaisesti, johon sovelletaan omien varojen vaatimuksia: 0,5 vuotta, 1 vuosi, 3 vuotta, 5 vuotta, 10 vuotta. On käytettävä samoja alaluokkia kuin niitä, joita käytettiin muuta kuin arvopaperistamista varten olevan delta-luottomarginaaliriskin yhteydessä. 3. Kaarevuusluottomarginaaliriskitekijät, joita laitosten on sovellettava muihin kuin arvopaperistamisinstrumentteihin, koostuvat erityisen liikkeeseenlaskijan luottomarginaalikäyrää edustavasta luottomarginaalien tason yhdestä vektorista. Vektorin on sisällettävä kutakin instrumenttia kohden yhtä monta osatekijää kuin laitoksen kyseiseen instrumenttiin soveltamassa hinnoittelumallissa on muuttujina käytettäviä erilaisia luottomarginaalien tasojen maturiteetteja. On käytettävä samoja alaluokkia kuin niitä, joita käytettiin muuta kuin arvopaperistamista varten olevan deltaluottomarginaaliriskin yhteydessä. 4. Laitosten on laskettava instrumentin herkkyys kullekin riskitekijälle, jota käytetään kaarevuusriskikaavassa, 325 g artiklan mukaisesti. Kaarevuusriskiä sovellettaessa laitosten on otettava huomioon vektorit, jotka määritetään asianmukaisten velkainstrumenttien tai luottoriskinvaihtosopimusten perusteella ja joilla on eri määrä osatekijöitä kuin samalla riskitekijällä edellyttäen, että kyseiset vektorit vastaavat samaa liikkeeseenlaskijaa. 325 n artikla Luottomarginaaliriskitekijät arvopaperistamista varten 1. Laitosten on sovellettava 3 kohdassa tarkoitettuja luottomarginaaliriskitekijöitä vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun kuuluviin arvopaperistamispositioihin 325 artiklan 6, 7 ja 8 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Laitosten on sovellettava 5 kohdassa tarkoitettuja luottomarginaaliriskitekijöitä arvopaperistamispositioihin, jotka eivät kuulu vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun 325 artiklan 6, 7 ja 8 kohdassa tarkoitetulla tavalla. 2. Ne alaluokat, joita sovelletaan vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun kuuluvien arvopaperistamisten luottomarginaaliriskiin, ovat samat kuin joita sovelletaan 6 jaksossa tarkoitettuun muun kuin arvopaperistamisen luottomarginaaliriskiin. Ne alaluokat, joita sovelletaan muiden kuin vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun kuuluvien arvopaperistamisten luottomarginaaliriskiin, koskevat nimenomaisesti 6 jaksossa tarkoitettua kyseistä riskiluokkaa. 3. Ne luottomarginaaliriskitekijät, joita laitosten on sovellettava vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun kuuluviin arvopaperistamispositioihin, ovat seuraavat:
4. Laitosten on laskettava arvopaperistamisposition herkkyys kullekin riskitekijälle, jota käytetään 325 g artiklassa määritetyssä kaarevuusriskikaavassa. Kaarevuusriskiä sovellettaessa laitosten on otettava huomioon vektorit, jotka määritetään asianmukaisten velkainstrumenttien tai luottoriskinvaihtosopimusten perusteella ja joilla on eri määrä osatekijöitä kuin samalla riskitekijällä edellyttäen, että kyseiset vektorit vastaavat samaa liikkeeseenlaskijaa. 5. Ne luottomarginaaliriskitekijät, joita laitosten on sovellettava muihin kuin vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun kuuluviin arvopaperistamispositioihin, liittyvät etuoikeusluokan marginaaliin, eivätkä kohde-etuutena toimivien instrumenttien marginaaliin, ja ovat seuraavat:
325 o artikla Osakeriskitekijät 1. Kaikkien osakeriskitekijöiden alaluokat ovat 6 jaksossa tarkoitettuja luokkia. 2. Osakkeisiin liittyviä deltariskitekijöitä, joita laitosten on sovellettava, ovat kaikki osakkeiden spot-hinnat ja kaikki osakkeiden repokorot. Osakeriskiä sovellettaessa erityinen osakkeiden repokäyrä muodostaa yksittäisen riskitekijän, joka ilmaistaan repokoron vektorina eri maturiteeteille. Vektorin on sisällettävä kutakin instrumenttia kohden yhtä monta osatekijää kuin laitoksen kyseiseen instrumenttiin soveltamassa hinnoittelumallissa on muuttujina käytettäviä erilaisia repokorkojen maturiteetteja. Laitosten on laskettava instrumentin herkkyys osakeriskitekijälle instrumentin arvon muutoksena sen hinnoittelumallin mukaisesti tuloksena, joka saadaan 1 peruspisteen muutoksesta kussakin vektorin osatekijässä. Laitosten on kuitattava herkkyydet saman osakesidonnaisen arvopaperin repokorkoa koskevaan riskitekijään riippumatta siitä, montako osatekijää kussakin vektorissa on. 3. Ne osakkeisiin liittyvät vegariskitekijät, joita laitosten on sovellettava optioihin, joilla on osakkeisiin herkästi reagoivia kohde-etuuksia, ovat osakkeiden spot-hintojen implisiittisiä volatiliteetteja, jotka on jaoteltava seuraaviin maturiteetteihin niiden vastaavien optioiden maturiteettien mukaisesti, joihin sovelletaan omien varojen vaatimuksia: 0,5 vuotta, 1 vuosi, 3 vuotta, 5 vuotta, 10 vuotta. Osakkeiden repokoroille ei ole vegariskiä koskevia omien varojen vaatimuksia. 4. Osakkeisiin liittyvät kaarevuusriskitekijät, joita laitosten on sovellettava optioihin, joilla on osakkeisiin herkästi reagoivia kohde-etuuksia, ovat kaikki osakkeiden spot-hinnat riippumatta vastaavien optioiden maturiteetista. Osakkeiden repokoroille ei ole kaarevuusriskiä koskevia omien varojen vaatimuksia. 325 p artikla Hyödykeriskitekijät 1. Kaikkien hyödykeriskitekijöiden alaluokat ovat 6 jaksossa tarkoitettuja luokkia. 2. Hyödykkeisiin liittyvät deltariskitekijät, joita laitosten on sovellettava instrumentteihin, jotka reagoivat herkästi hyödykkeisiin, ovat kaikki hyödykkeiden spot-hinnat hyödyketyyppiä ja kutakin seuraavaa maturiteettia kohti: 0,25 vuotta, 0,5 vuotta, 1 vuosi, 2 vuotta, 3 vuotta, 5 vuotta, 10 vuotta, 15 vuotta, 20 vuotta ja 30 vuotta. Laitokset voivat pitää kahta hyödykkeen hintaa, jotka koskevat samaa hyödyketyyppiä ja joilla on sama maturiteetti, saman riskitekijän osatekijöinä, vain silloin kun toimituspaikkaa koskevat oikeudelliset käsitteet ovat identtiset. 3. Ne hyödykkeisiin liittyvät vegariskitekijät, joita laitosten on sovellettava optioihin, joilla on hyödykkeisiin herkästi reagoivia kohde-etuuksia, ovat hyödykkeiden hintojen hyödyketyyppikohtaisia implisiittisiä volatiliteetteja, jotka on jaoteltava seuraaviin maturiteetteihin niiden vastaavien optioiden maturiteettien mukaisesti, joihin sovelletaan omien varojen vaatimuksia: 0,5 vuotta, 1 vuosi, 3 vuotta, 5 vuotta, 10 vuotta. Laitosten on pidettävä herkkyyksiä, jotka kohdistuvat samaan hyödyketyyppiin ja jotka osoitetaan samaan maturiteettiin, yksittäisenä riskitekijänä, joka laitosten on sen jälkeen kuitattava. 4. Ne hyödykkeisiin liittyvät kaarevuusriskitekijät, joita laitosten on sovellettava optioihin, joilla on hyödykkeisiin herkästi reagoivia kohde-etuuksia, ovat ryhmä hyödykehintoja, jolla on eri maturiteetit hyödykeryhmittäin, vektorina ilmaistuna. Vektorin on sisällettävä kutakin instrumenttia kohden yhtä monta osatekijää kuin laitoksen kyseiseen instrumenttiin soveltamassa hinnoittelumallissa on muuttujina käytettäviä kyseisen hyödykkeen hintoja. Laitokset eivät saa erotella hyödykkeiden hintoja toisistaan toimituspaikan perusteella. Instrumentin herkkyys kullekin kaarevuusriskikaavassa käytetylle riskitekijälle on laskettava 325 g artiklassa määritetyllä tavalla. Kaarevuusriskiä sovellettaessa laitosten on pidettävä vektoreita, joilla on eri määrä osatekijöitä, samana riskitekijänä, edellyttäen, että kyseiset vektorit vastaavat samaa hyödyketyyppiä. 325 q artikla Valuuttakurssiriskitekijät 1. Valuuttakursseja koskevilla deltariskitekijöillä, joita laitosten on sovellettava instrumentteihin, jotka reagoivat herkästi ulkomaanvaluuttaan, tarkoitetaan kaikkia avistakursseja valuutan, jonka määräinen instrumentti on, ja laitoksen raportointivaluutan välillä. Kutakin valuuttaparia kohden on yksi alaluokka, joka sisältää yhden riskitekijän ja yhden nettoherkkyyden. 2. Valuuttakursseja koskevilla vegariskitekijöillä, joita laitosten on sovellettava optioihin, joilla on ulkomaanvaluuttaan herkästi reagoivia kohde-etuuksia, tarkoitetaan kurssien implisiittisiä volatiliteetteja 1 kohdassa tarkoitettujen valuuttaparien välillä. Kyseiset kurssien implisiittiset volatiliteetit on jaoteltava seuraaviin maturiteetteihin niiden vastaavien optioiden maturiteettien mukaisesti, joihin sovelletaan omien varojen vaatimuksia: 0,5 vuotta, 1 vuosi, 3 vuotta, 5 vuotta, 10 vuotta. 3. Valuuttakursseja koskevilla kaarevuusriskitekijöillä, joita laitosten on sovellettava optioihin, joilla on ulkomaanvaluuttaan herkästi reagoivia kohde-etuuksia, tarkoitetaan 1 kohdassa tarkoitettuja riskitekijöitä. 4. Laitosten ei tarvitse erottaa toisistaan valuutan onshore- ja offshore-variantteja minkään valuuttakursseja koskevan delta-, vega- ja kaarevuusriskitekijän osalta.
325 r artikla Deltariskiherkkyydet 1. Laitosten on laskettava yleisen korkoriskin (GIRR) deltaherkkyydet seuraavasti:
2. Laitosten on laskettava luottomarginaaliriskin deltaherkkyydet kaikille arvopaperistetuille ja arvopaperistamattomille positioille seuraavasti:
jossa:
3. Laitosten on laskettava osakeriskin deltaherkkyydet seuraavasti:
4. Laitosten on laskettava hyödykeriskin deltaherkkyydet kullekin riskitekijälle k seuraavasti:
jossa:
5. Laitosten on laskettava valuuttakurssiriskin deltaherkkyydet kullekin valuuttakurssiriskitekijälle k seuraavasti:
jossa:
325 s artikla Vegariskiherkkyydet 1. Laitosten on laskettava option vegariskiherkkyys tietylle riskitekijälle k seuraavasti:
jossa:
2. Kun on kyse riskiluokista, joissa vegariskitekijöillä on maturiteettidimensio mutta joihin ei voida soveltaa riskitekijöiden jaottelua koskevia sääntöjä, koska optioilla ei ole maturiteettia, laitosten on jaoteltava kyseiset riskitekijät pisimmän ennaltamääritetyn maturiteetin mukaan. Kyseisiin optioihin sovelletaan jäännösriskejä koskevaa korotusta. 3. Kun on kyse optioista, joilla ei ole toteutushintaa tai rajatasoa, ja optioista, joilla on useita toteutushintoja tai rajatasoja, laitosten on sovellettava toteutushintojen ja maturiteettien jaottelua, jota käytetään sisäisesti optioiden hinnoittelussa. Myös kyseisiin optioihin sovelletaan jäännösriskejä koskevaa korotusta. 4. Laitokset eivät laske vegariskiä 325 artiklan 6, 7 ja 8 kohdassa tarkoitetuille arvopaperistamisen etuoikeusluokille, jotka kuuluvat vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun ja joilla ei ole implisiittistä volatiliteettia. Kyseisille arvopaperistamisen etuoikeusluokille on laskettava delta- ja kaarevuusriskiä koskevat omien varojen vaatimukset. 325 t artikla Herkkyyslaskelmia koskevat vaatimukset 1. Laitosten on johdettava tässä alajaksossa säädettyjä kaavoja käyttäen herkkyydet hinnoittelumalleistaan, joiden perusteella ne raportoivat toimivalle johdolle voitoista ja tappioista. Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia laitosta, jolle on myönnetty lupa käyttää 1 b luvussa säädettyä vaihtoehtoisten sisäisten mallien menetelmää, käyttämään tämän luvun mukaisten herkkyyksien laskennassa sisäisten mallien menetelmänsä mukaisen riskienmittausjärjestelmän hinnoittelufunktioita markkinariskiä koskevien omien varojen vaatimusten laskemiseksi ja niistä raportoimiseksi 430 b artiklan 3 kohdan mukaisesti. 2. Laskettaessa sellaisten 325 e artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen instrumenttien deltariskiherkkyyksiä, joihin liittyy valinnaisuutta, laitokset voivat olettaa, että implisiittiseen volatiliteettiin liittyvät riskitekijät pysyvät samana. 3. Laskettaessa sellaisten 325 e artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen instrumenttien vegariskiherkkyyksiä, joihin liittyy valinnaisuutta, sovelletaan seuraavia vaatimuksia:
4. Laitosten on laskettava kaikki herkkyydet, lukuun ottamatta herkkyyksiä vastuiden arvonoikaisuille. 5. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, laitos voi edellyttäen, että toimivaltaiset viranomaiset myöntävät luvan, käyttää vaihtoehtoisia deltariskiherkkyyksien määritelmiä laskiessaan kaupankäyntivarastoon kuuluvia positioita koskevat omien varojen vaatimukset tämän luvun nojalla edellyttäen, että laitos täyttää kaikki seuraavat edellytykset:
6. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, laitos voi edellyttäen, että toimivaltaiset viranomaiset myöntävät luvan, laskea herkkyyksien vaihtoehtoisten määritelmien lineaarisen muutoksen perusteella vegariskiherkkyydet laskiessaan kaupankäyntivarastoon kuuluvia positioita koskevat omien varojen vaatimukset tämän luvun nojalla edellyttäen, että laitos täyttää molemmat seuraavista edellytyksistä:
325 u artikla Jäännösriskejä koskeva omien varojen vaatimus 1. Edellä 2 jaksossa vahvistettujen markkinariskiä koskevien omien varojen vaatimusten lisäksi laitosten on sovellettava omien varojen lisävaatimuksia instrumentteihin, joihin kohdistuu jäännösriskejä, tämän artiklan mukaisesti. 2. Instrumenttiin katsotaan kohdistuvan jäännösriskejä, jos se täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:
3. Laitosten on laskettava 1 kohdassa tarkoitetut omien varojen lisävaatimukset 2 kohdassa tarkoitettujen instrumenttien bruttonimellismäärien summana kerrottuna seuraavilla riskipainoilla:
4. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, laitos ei saa soveltaa jäännösriskejä koskevaa omien varojen vaatimusta, kun on kyse instrumentista, joka täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:
5. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa määritetään, mitä 2 kohtaa sovellettaessa tarkoitetaan eksoottisella kohde-etuudella ja mitkä instrumentit ovat instrumentteja, joihin liittyy jäännösriskejä. Laatiessaan kyseisiä teknisten sääntelystandardien luonnoksia EPV tutkii, olisiko pitkäikäisyysriskiä, säätä, luonnonkatastrofeja ja tulevaa toteutunutta volatiliteettia pidettävä eksoottisina kohde-etuuksina. EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2021. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
325 v artikla Määritelmät ja yleiset säännökset 1. Tässä jaksossa tarkoitetaan:
2. Maksukyvyttömyysriskiä koskevia omien varojen vaatimuksia sovelletaan vieraan ja oman pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin, johdannaissopimuksiin, joiden kohde-etuutena ovat mainitut välineet, ja johdannaisiin, joiden tuottoon tai käypään arvoon vaikuttaa muun vastapuolen kuin itse johdannaissopimuksen vastapuolen maksukyvyttömyys. Laitosten on laskettava maksukyvyttömyysriskiä koskevat vaatimukset erikseen kullekin seuraavista instrumenteista: muut kuin arvopaperistamiset, arvopaperistamiset, jotka eivät kuulu vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun, ja arvopaperistamiset, jotka kuuluvat vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun. Laitosten soveltamat lopulliset maksukyvyttömyysriskiä koskevat omien varojen vaatimukset ovat näiden kolmen osatekijän summa.
325 w artikla JTD:stä aiheutuvat bruttomäärät 1. Laitoksen on laskettava JTD:stä aiheutuvat bruttomäärät kullekin velkainstrumenttiin liittyvälle pitkälle vastuulle seuraavien kaavojen mukaisesti:
2. Laitoksen on laskettava JTD:stä aiheutuvat bruttomäärät kullekin velkainstrumentteihin liittyvälle lyhyelle vastuulle seuraavasti:
3. Laitoksen on 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun laskelman tekemiseksi sovellettava seuraavaa velkainstrumentin LGD-arvoa:
4. Edellä 1 ja 2 kohdassa säädettyjen laskelmien tekemiseksi nimellismäärät määritetään seuraavasti:
5. Oman pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin liittyvien vastuiden osalta laitosten on laskettava JTD:stä aiheutuvat bruttomäärät 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kaavojen käyttämisen sijaan seuraavasti:
6. Laitosten on sovellettava 100 prosentin LGD-arvoa oman pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin 5 kohdassa tarkoitetun laskelman tekemiseksi. 7. Kun on kyse maksukyvyttömyysriskiin liittyvistä vastuista, jotka aiheutuvat johdannaissopimuksista, joiden tuotto vastapuolen maksukyvyttömyystapauksessa ei liity kyseisen vastapuolen liikkeeseen laskeman tietyn rahoitusvälineen nimellismäärään, kyseisen vastapuolen LGD-arvoon tai tämän liikkeeseen laskemaan rahoitusvälineeseen, laitosten on käytettävä vaihtoehtoisia menetelmiä, joiden avulla voidaan laskea JTD:stä aiheutuvat bruttomäärät. 8. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään
EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2021. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 325 x artikla JTD:stä aiheutuvat nettomäärät 1. Laitosten on laskettava JTD:stä aiheutuvat nettomäärät kuittaamalla lyhyiden ja pitkien vastuiden JTD:stä aiheutuvat bruttomäärät. Kuittaaminen on mahdollista ainoastaan samaan vastapuoleen kohdistuvien vastuiden välillä, missä yhteydessä lyhyet vastuut ovat etuoikeusasemaltaan samoja tai huonompia kuin pitkät vastuut. 2. Kuittaaminen on joko täydellistä tai osittaista kuittaavien vastuiden maturiteetin mukaan:
3. Jos kuittaaminen ei ole mahdollista, JTD:stä aiheutuvat bruttomäärät ovat yhtä kuin JTD:stä aiheutuvat nettomäärät, kun on kyse vastuista, joiden maturiteetti on vähintään yksi vuosi. JTD:stä aiheutuvia bruttomäärät, joiden maturiteetti on alle vuosi, kerrotaan vastuun maturiteetin ja yhden vuoden välisellä suhdeluvulla alarajan ollessa kolme kuukautta, jotta voidaan laskea JTD:stä aiheutuvat nettomäärät. 4. Edellä olevan 2 ja 3 kohdan soveltamiseksi sovelletaan mieluummin johdannaissopimusten maturiteetteja kuin niiden kohde-etuuksien maturiteetteja. Osakkeiden käteiskauppaan liittyvien vastuiden maturiteetti on laitoksen oman harkintavallan mukaan joko yksi vuosi tai kolme kuukautta. 325 y artikla Maksukyvyttömyysriskiä koskevan omien varojen vaatimuksen laskenta 1. JTD:stä aiheutuvat nettomäärät kerrotaan vastapuolen tyypistä riippumatta maksukyvyttömyyden riskipainoilla, jotka vastaavat niiden luottoluokkaa, taulukon 2 mukaisesti: Taulukko 2
2. Vastuut, jotka saisivat 0 prosentin riskipainon luottoriskiin sovellettavalla standardimenetelmällä II osaston 2 luvun mukaisesti, saavat 0 prosentin maksukyvyttömyyden riskipainon maksukyvyttömyysriskiä koskevien omien varojen vaatimusten laskemiseksi. 3. Painotetut JTD:stä aiheutuvat nettomäärät osoitetaan seuraaviin alaluokkiin: yritykset, valtiot ja paikallishallinnot/kunnat. 4. Painotetut JTD:stä aiheutuvat nettomäärät lasketaan kussakin alaluokassa seuraavan kaavan mukaisesti:
Arvojen DRCb ja WtS laskemiseksi pitkät ja lyhyet positiot on laskettava yhteen kaikkien alaluokassa olevien positioiden osalta riippumatta siitä, mihin luottoluokkaan kyseiset positiot on osoitettu, jotta tulokseksi saadaan alaluokkakohtaiset maksukyvyttömyysriskiä koskevat omien varojen vaatimukset. 5. Lopullinen maksukyvyttömyysriskiä koskeva omien varojen vaatimus muiden kuin arvopaperistettujen vastuiden osalta saadaan laskemalla yhteen omien varojen vaatimukset alaluokkatasolla.
325 z artikla JTD:stä aiheutuvat määrät 1. JTD:stä aiheutuvat bruttomäärät ovat arvopaperistettujen vastuiden osalta näiden markkina-arvot tai jos niiden markkina-arvoa ei ole saatavilla, sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti määritetty käypä arvo. 2. JTD:stä aiheutuvat nettomäärät määritetään kuittaamalla pitkät ja lyhyet JTD:stä aiheutuvat bruttomäärät. Kuittaaminen on mahdollista vain sellaisten arvopaperistettujen vastuiden välillä, joiden kohde-etuutena on sama varojen pooli ja jotka kuuluvat samaan etuoikeusluokkaan. Kuittaaminen ei ole sallittua sellaisten arvopaperistettujen vastuiden välillä, joiden kohde-etuutena on erilaisia varojen pooleja, vaikka niiden kiinnittämis- ja irrottamispisteet olisivat samat. 3. Jos olemassa olevia arvopaperistettuja vastuita eriyttämällä tai yhdistämällä voidaan täysin replikoida muita olemassa olevia arvopaperistettuja vastuita, lukuun ottamatta maturiteettidimensiota, kuittaamiseen saa käyttää kyseisen eriyttämisen tai yhdistämisen tuloksena saatuja vastuita olemassa olevien arvopaperistettujen vastuiden sijaan. 4. Jos olemassa olevia vastuita kohde-etuutena olevissa riskikohteissa eriyttämällä tai yhdistämällä voidaan täysin replikoida olemassa olevan arvopaperistetun vastuun koko etuoikeusluokkarakenne, kuittaamiseen saa käyttää kyseisen eriyttämisen tai yhdistämisen tuloksena saatuja vastuita olemassa olevien arvopaperistettujen vastuiden sijaan. Jos kohde-etuutena olevia riskikohteita käytetään tällä tavoin, niitä ei saa enää ottaa huomioon muita kuin arvopaperistamisia koskevassa maksukyvyttömyysriskikohtelussa. 5. Edellä olevaa 325 x artiklaa sovelletaan sekä olemassa oleviin arvopaperistettuihin vastuisiin että tämän artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti käytettyihin arvopaperistettuihin vastuisiin. Merkitykselliset maturiteetit ovat arvopaperistamisen etuoikeusluokkien maturiteetit. 325 aa artikla Maksukyvyttömyysriskiä koskevan omien varojen vaatimuksen laskenta arvopaperistamisten osalta 1. Arvopaperistettujen vastuiden JTD:stä aiheutuvat nettomäärät kerrotaan 8 prosentilla siitä riskipainosta, jota sovelletaan asianomaiseen arvopaperistettuun vastuuseen, mukaan lukien YLS-arvopaperistaminen, kaupankäyntivaraston ulkopuolisissa erissä II osaston 5 luvun 3 jaksossa vahvistetun menetelmähierarkian mukaisesti ja vastapuolen tyypistä riippumatta. 2. Yhden vuoden maturiteettia sovelletaan kaikkiin etuoikeusluokkiin, joiden osalta riskipainot lasketaan SEC-IRBA- ja SEC-ERBA-menetelmillä. 3. Riskipainotetut JTD:stä aiheutuvat määrät on yksittäisten arvopaperistamisten käteiskauppaan liittyvien vastuiden osalta rajattava position käypään arvoon. 4. Riskipainotetut JTD:stä aiheutuvat nettomäärät on osoitettava seuraaviin alaluokkiin:
Sovellettaessa ensimmäistä alakohtaa 11 omaisuusluokkaa ovat seuraavat: omaisuusvakuudelliset yritystodistukset (ABCP), autolainat/-leasingsopimukset, asuntolainavakuudelliset arvopaperit (RMBS), luottokortit, liikekiinteistölainavakuudelliset arvopaperit (CMBS), lainavakuudelliset velkasitoumukset, vakuudellinen velkasitoumus (CDO-squared), pienet ja keskisuuret yritykset (”pk-yritykset”), opintolainat, muut vähittäislainat ja muut tukkulainat. Kyseiset neljä aluetta ovat seuraavat: Aasia, Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja muu maailma. 5. Arvopaperistetun vastuun osoittamiseksi johonkin alaluokkaan laitosten on käytettävä markkinoilla yleisesti käytettyä luokitusta. Laitosten on osoitettava kukin arvopaperistettu vastuu ainoastaan yhteen 4 kohdassa tarkoitetuista alaluokista. Sellainen arvopaperistettu vastuu, jota laitos ei voi osoittaa alaluokkaan omaisuusluokan tai alueen mukaan, on osoitettava muita vähittäislainoja, muita tukkulainoja tai muuta maailmaa koskevaan omaisuusluokkaan. 6. Painotetut JTD:stä aiheutuvat nettomäärät lasketaan kussakin alaluokassa samalla tavalla kuin muita kuin arvopaperistettuja vastuita koskevan maksukyvyttömyysriskin yhteydessä käyttäen 325 y artiklan 4 kohdassa säädettyä kaavaa, minkä tuloksena saadaan maksukyvyttömyysriskiä koskeva omien varojen vaatimus kullekin alaluokalle. 7. Lopullinen maksukyvyttömyysriskiä koskeva omien varojen vaatimus vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun kuulumattomien arvopaperistamisten osalta saadaan laskemalla yhteen omien varojen vaatimukset alaluokkatasolla.
325 ab artikla Soveltamisala 1. Vaihtoehtoisen korrelaatiokaupankäyntisalkun osalta omien varojen vaatimukseen on sisällyttävä maksukyvyttömyysriski, joka koskee arvopaperistettuja vastuita ja muita kuin arvopaperistettuja suojauksia. Näitä suojauksia ei oteta huomioon muita kuin arvopaperistamisia koskevan maksukyvyttömyysriskin laskennan yhteydessä. Hajautushyötyä ei saada seuraavien välillä: muiden kuin arvopaperistamisten maksukyvyttömyysriskiä koskevat omien varojen vaatimukset, vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun kuulumattomien arvopaperistamisten maksukyvyttömyysriskiä koskevat omien varojen vaatimukset ja vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun kuuluvien arvopaperistamisten maksukyvyttömyysriskiä koskevat omien varojen vaatimukset. 2. Kun on kyse kaupankäynnin kohteena olevista muista kuin arvopaperistetuista luotto- ja osakejohdannaisista, JTD:stä aiheutuvat määrät kutakin yksittäistä osatekijää kohden on määritettävä soveltamalla läpikatsomisperiaatetta. 325 ac artikla JTD:stä aiheutuvat määrät vaihtoehtoisen korrelaatiokaupankäyntisalkun osalta 1. Tässä artiklassa tarkoitetaan:
2. JTD:stä aiheutuvat bruttomäärät ovat vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun kuuluvien arvopaperistettujen ja muiden kuin arvopaperistettujen vastuiden osalta niiden markkina-arvo tai jos niiden markkina-arvoa ei ole saatavilla, sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti määritetty käypä arvo. 3. N:nnen tappion tuotteita kohdellaan etuoikeusluokkiin jaettuina tuotteina seuraavien kiinnittämis- ja irrottamispisteiden mukaisesti:
4. JTD:stä aiheutuvat nettomäärät määritetään kuittaamalla pitkät JTD:stä aiheutuvat bruttomäärät ja lyhyet JTD:stä aiheutuvat bruttomäärät. Kuittaaminen on mahdollista ainoastaan sellaisten vastuiden välillä, jotka maturiteettia lukuun ottamatta ovat identtiset. Kuittaaminen on mahdollista ainoastaan seuraavasti:
325 ad artikla Maksukyvyttömyysriskiä koskevan omien varojen vaatimuksen laskenta vaihtoehtoisen korrelaatiokaupankäyntisalkun osalta 1. JTD:stä aiheutuvat nettomäärät kerrotaan seuraavasti:
2. Riskipainotetut JTD:stä aiheutuvat nettomäärät osoitetaan indeksiä vastaaviin alaluokkiin. 3. Painotetut JTD:stä aiheutuvat nettomäärät lasketaan kussakin alaluokassa seuraavan kaavan mukaisesti:
4. Laitosten on laskettava vaihtoehtoisen korrelaatiokaupankäyntisalkun maksukyvyttömyysriskiä koskevat omien varojen vaatimukset (DRCACTP) seuraavan kaavan mukaisesti:
jossa:
325 ae artikla Yleistä korkoriskiä koskevat riskipainot 1. Sellaisten valuuttojen osalta, jotka eivät sisälly 325 bd artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun kaikkien likvidimpien valuuttojen alaluokkaan, riskittömän koron riskitekijöitä koskevien herkkyyksien riskipainot kutakin taulukon 3 alaluokkaa varten määritetään 461 a artiklassa tarkoitetun delegoidun säädöksen nojalla. Taulukko 3
2. Yhteinen riskipaino, joka koskee kaikkia inflaatioon liittyviä herkkyyksiä ja valuuttojenvälisiä korkoperusteriskiriskitekijöitä, määritetään 461 a artiklassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä. 3. Riskittömän koron riskitekijöitä koskevat riskipainot ovat 325 bd artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun kaikkein likvidimpien valuuttojen alaluokkaan kuuluvien valuuttojen ja laitoksen kotimaisen valuutan osalta taulukossa 3 tarkoitetut riskipainot jaettuna arvolla √2. 325 af artikla Korrelaatiot samassa alaluokassa yleisen korkoriskin osalta 1. Samassa alaluokassa olevien yleisten korkoriskitekijöiden WSk ja WSl, joilla on sama maturiteetti mutta jotka vastaavat eri käyriä, kahden painotetun herkkyyden korrelaatio ρkl on 99,90 prosenttia. 2. Samassa alaluokassa olevien yleisten korkoriskitekijöiden WSk ja WSl, jotka vastaavat samaa käyrää mutta joilla on eri maturiteetit, kahden painotetun herkkyyden korrelaatio on määritettävä seuraavan kaavan mukaisesti:
jossa:
3. Samassa alaluokassa olevien yleisten korkoriskitekijöiden WSk ja WSl, jotka vastaavat eri käyriä ja joilla on eri maturiteetit, kahden painotetun herkkyyden korrelaatio ρkl on yhtä kuin 2 kohdassa täsmennetty korrelaatioparametri kerrottuna 99,90 prosentilla. 4. Minkä tahansa yleisen korkoriskitekijän WSk painotetun herkkyyden ja minkä tahansa inflaatioriskitekijän WSl painotetun herkkyyden korrelaatio on 40 prosenttia. 5. Minkä tahansa valuuttojen välisen korkoperusteriskitekijän WSk painotetun herkkyyden ja minkä tahansa yleisen korkoriskiriskitekijän WSl painotetun herkkyyden, mukaan lukien muut valuuttojen väliset korkoperusteriskitekijät, korrelaatio on 0 prosenttia. 325 ag artikla Korrelaatiot eri alaluokissa yleisen korkoriskin osalta 1. Laskettaessa eri alaluokkiin kuuluvia riskitekijöitä käytetään parametriä γbc = 50 prosenttia. 2. Laskettaessa yhteen 325 av artiklan 3 kohdassa tarkoitettu, valuuttaan perustuva korkoriskitekijä ja euroon perustuva korkoriskitekijä käytetään parametriä γbc = 80 prosenttia. 325 ah artikla Arvopaperistamiseen liittymättömiä luottomarginaaliriskejä koskevat riskipainot 1. Arvopaperistamiseen liittymättömiä luottomarginaaliriskitekijöitä koskevien herkkyyksien riskipainojen on oltava samat kaikille maturiteeteille (0,5 vuotta, 1 vuosi, 3 vuotta, 5 vuotta, 10 vuotta) kussakin taulukon 4 alaluokassa: Taulukko 4
2. Vastuisiin sisältyvän riskin osoittamiseksi toimialalle laitosten on käytettävä luokitusta, jota markkinoilla käytetään yleisesti liikkeeseenlaskijoiden ryhmittelemiseksi toimialoittain. Laitosten on osoitettava kukin liikkeeseenlaskija yhteen ainoaan toimialojen alaluokkaan taulukossa 4. Sellaiseen liikkeeseenlaskijaan liittyvä vastuisiin sisältyvä riski, jota laitos ei kykene osoittamaan mihinkään toimialaan tällä tavalla, on osoitettava alaluokkaan 18 taulukossa 4. 325 ai artikla Korrelaatiot samassa alaluokassa arvopaperistamiseen liittymättömän luottomarginaaliriskin osalta 1. Samassa alaluokassa olevien kahden herkkyyden WSk ja WSl välinen korrelaatioparametri ρkl määritetään seuraavasti:
2. Tämän artiklan 1 kohdassa mainittuja korrelaatioparametrejä ei sovelleta 325 ah artiklan 1 kohdassa olevassa taulukossa 4 olevaan alaluokkaan 18. Kyseistä alaluokkaa koskevan deltariskin laskukaavan osalta pääomavaatimus on yhtä kuin alaluokkaan 18 osoitettujen nettopainotettujen herkkyyksien absoluuttisten arvojen summa seuraavasti:
325 aj artikla Korrelaatiot eri alaluokissa arvopaperistamiseen liittymättömän luottomarginaaliriskin osalta Korrelaatioparametri γbc, jota sovelletaan laskettaessa herkkyyksiä eri alaluokkien välillä, määritetään seuraavasti:
325 ak artikla Riskipainot luottomarginaaliriskiä koskevien vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun kuuluvien arvopaperistamisten osalta Luottomarginaalia koskevien vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun (ACTP) kuuluvien arvopaperistamisten riskitekijöitä koskevien herkkyyksien riskipainojen on oltava samat kaikille maturiteeteille (0,5 vuotta, 1 vuosi, 3 vuotta, 5 vuotta, 10 vuotta) kussakin alaluokassa, ja ne määritellään kutakin taulukon 6 alaluokkaa varten 461 a artiklassa tarkoitetun delegoidun säädöksen nojalla: Taulukko 6
325 al artikla Korrelaatiot luottomarginaaliriskiä koskevien vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun kuuluvien arvopaperistamisten osalta 1. Deltariskikorrelaatio ρkl johdetaan 325 ai artiklan mukaisesti, paitsi että sovellettaessa tätä kohtaa ρkl (basis) on yhtä kuin 1, kun molemmat herkkyydet liittyvät samoihin käyriin, ja muussa tapauksessa yhtä kuin 99,00 prosenttia. 2. Korrelaatio γbc johdetaan 325 aj artiklan mukaisesti. 325 am artikla Riskipainot luottomarginaaliriskiä koskevien vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun kuulumattomien arvopaperistamisten osalta 1. Luottomarginaalia koskevien (muiden kuin vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun kuuluvien) arvopaperistamisten riskitekijöitä koskevien herkkyyksien riskipainojen on oltava samat kaikille maturiteeteille (0,5 vuotta, 1 vuosi, 3 vuotta, 5 vuotta, 10 vuotta) kussakin taulukon 7 alaluokassa, ja ne määritellään kutakin taulukon 7 alaluokkaa varten 461 a artiklassa tarkoitetun delegoidun säädöksen nojalla: Taulukko 7
2. Vastuisiin sisältyvän riskin osoittamiseksi toimialalle laitosten on käytettävä luokitusta, jota markkinoilla käytetään yleisesti liikkeeseenlaskijoiden ryhmittelemiseksi toimialoittain. Laitosten on osoitettava kukin etuoikeusluokka yhteen toimialojen alaluokkaan taulukossa 7. Sellaiseen etuoikeusluokkaan liittyvät vastuisiin sisältyvät riskipositiot, jota laitos ei kykene osoittamaan mihinkään toimialaan tällä tavalla, on osoitettava alaluokkaan 25. 325 an artikla Korrelaatiot samassa alaluokassa luottomarginaaliriskiä koskevien vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun kuulumattomien arvopaperistamisten osalta 1. Samassa alaluokassa oleville kahdelle herkkyydelle WSk ja WSl korrelaatioparametri ρkl määritetään seuraavasti:
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja korrelaatioparametrejä ei sovelleta alaluokkaan 25. Alaluokkaa 25 koskevan deltariskin laskukaavan osalta oman pääoman vaatimus on yhtä kuin kyseiseen alaluokkaan osoitettujen nettopainotettujen herkkyyksien absoluuttisten arvojen summa seuraavasti:
325 ao artikla Korrelaatiot eri alaluokissa luottomarginaaliriskiä koskevien vaihtoehtoiseen korrelaatiokaupankäyntisalkkuun kuulumattomien arvopaperistamisten osalta 1. Korrelaatioparametriä γbc sovelletaan herkkyyksien laskentaan eri alaluokkien välillä, ja se on 0 prosenttia. 2. Edellä olevan 325 am artiklan 1 kohdan taulukossa 7 olevaa alaluokkaa 25 koskeva oman pääoman vaatimus lisätään pääomaan koko riskiluokan tasolla ottamatta huomioon hajautus- tai suojausvaikutuksia minkään muun alaluokan osalta. 325 ap artikla Osakeriskiä koskevat riskipainot 1. Riskipainot, jotka koskevat osakkeisiin ja osakkeiden repokorkoon liittyvien riskitekijöiden herkkyyksiä, määritellään kutakin taulukon 8 alaluokkaa varten 461 a artiklassa tarkoitetun delegoidun säädöksen nojalla: Taulukko 8
2. Tämän artiklan soveltamiseksi 325 bd artiklan 7 kohdassa tarkoitetuissa teknisissä sääntelystandardeissa täsmennetään, mitä tarkoitetaan pienellä ja suurella markkina-arvolla. 3. Tämän artiklan soveltamiseksi EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään, mitä tarkoitetaan nousevalla markkinataloudella ja mitä tarkoitetaan kehittyneellä taloudella. EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2021. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 4. Vastuisiin sisältyvän riskin osoittamiseksi toimialalle laitosten on käytettävä luokitusta, jota markkinoilla käytetään yleisesti liikkeeseenlaskijoiden ryhmittelemiseksi toimialoittain. Laitosten on osoitettava kukin liikkeeseenlaskija yhteen toimialojen alaluokkaan taulukossa 8 ja kaikki saman alan liikkeeseenlaskijat samaan toimialaan. Sellaiseen liikkeeseenlaskijaan liittyvä vastuisiin sisältyvä riski, jota laitos ei kykene osoittamaan mihinkään toimialaan tällä tavalla, on osoitettava alaluokkaan 11 taulukossa 8. Kun on kyse useista maista tai toimialoista, osakkeiden liikkeeseenlaskija on osoitettava tiettyyn alaluokkaan sen merkittävimmän alueen tai toimialan perusteella, jolla se toimii. 325 aq artikla Korrelaatiot samassa alaluokassa osakeriskin osalta 1. Deltariskin korrelaatioparametriksi ρkl on määritettävä 99,90 prosenttia samassa alaluokassa oleville kahdelle herkkyydelle WSk ja WSl, kun toisessa on kyse herkkyydestä osakkeen spot-hinnalle ja toisessa herkkyydestä osakkeen repokorolle ja kun molemmat liittyvät samaan osakkeen liikkeeseenlaskijaan. 2. Muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa korrelaatioparametri ρkl samassa alaluokassa oleville kahdelle herkkyydelle WSk ja WSl osakkeen spot-hinnan osalta määritetään seuraavasti:
3. Korrelaatioparametri ρkl samassa alaluokassa oleville kahdelle herkkyydelle WSk ja WSl osakkeen repokoron osalta määritetään 2 kohdan mukaisesti. 4. Kun on kyse samassa alaluokassa olevista kahdesta herkkyydestä WSk ja WSl, joista toinen koskee osakkeen spot-hintaa ja toinen osakkeen repokorkoa ja jotka eivät liity samaan osakkeen liikkeeseenlaskijaan, korrelaatioparametri ρkl on 2 kohdassa täsmennettyjen korrelaatioparametrien mukainen kerrottuna 99,90 prosentilla. 5. Edellä 1–4 kohdassa määritettyjä korrelaatioparametrejä ei sovelleta alaluokkaan 11. Alaluokkaa 11 koskevan deltariskin laskukaavan osalta pääomavaatimus on yhtä kuin kyseiseen alaluokkaan osoitettujen nettopainotettujen herkkyyksien absoluuttisten arvojen summa seuraavasti:
325 ar artikla Korrelaatiot eri alaluokissa osakeriskin osalta Korrelaatioparametriä γbc sovelletaan herkkyyksien laskentaan eri alaluokkien välillä. Se on 15 prosenttia, kun molemmat alaluokat kuuluvat alaluokkiin 1–10. 325 as artikla Hyödykeriskiä koskevat riskipainot Riskipainot, jotka koskevat hyödykeriskitekijöiden herkkyyksiä, määritellään kutakin taulukon 9 alaluokkaa varten 461 a artiklassa tarkoitetun delegoidun säädöksen nojalla: Taulukko 9
325 at artikla Korrelaatiot samassa alaluokassa hyödykeriskin osalta 1. Tätä artiklaa sovellettaessa kahta hyödykettä on pidettävä erillisinä hyödykkeinä, kun markkinoilla on kaksi sopimusta, jotka eroavat toisistaan ainoastaan sopimuksen nojalla toimitettavan kohde-etuutena olevan hyödykkeen osalta. 2. Samassa alaluokassa olevien kahden herkkyyden WSk ja WSl välinen korrelaatioparametri ρkl määritetään seuraavasti:
3. Korrelaatiot ρkl (commodity) samassa alaluokassa ovat seuraavat: Taulukko 10
4. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, sovelletaan seuraavia säännöksiä:
325 au artikla Korrelaatiot eri alaluokissa hyödykeriskin osalta Korrelaatioparametri γbc, jota sovelletaan laskettaessa herkkyyksiä eri alaluokkien välillä, on
325 av artikla Valuuttakurssiriskiä koskevat riskipainot 1. Kaikkia valuuttakurssiriskitekijöiden herkkyyksiä koskeva riskipaino määritetään 461 a artiklassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä. 2. Kun on kyse valuuttapareista, jotka koostuvat eurosta ja talous- ja rahaliiton toiseen vaiheeseen (ERM II) osallistuvan jäsenvaltion valuutasta, valuuttakurssiriskitekijöitä koskeva riskipaino on jompikumpi seuraavista:
3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, niiden 2 kohdassa tarkoitettujen valuuttojen valuuttakurssiriskitekijöitä koskeva riskipaino, jotka osallistuvat ERM II:een ja joiden virallisesti hyväksytty vaihteluväli on kapeampi kuin +/– 15 prosentin standardiväli, on yhtä kuin tämän kapeamman vaihteluvälin prosentuaalinen enimmäisvaihtelu. 4. Niitä valuuttakurssiriskitekijöitä koskeva riskipaino, jotka kuuluvat 325 bd artiklan 7 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun kaikkein likvideimpien valuuttaparien alaluokkaan, on tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu riskipaino jaettuna arvolla √2. 5. Jos päivittäisistä valuuttakursseista edeltäviltä kolmelta vuodelta kerätyt tiedot osoittavat, että eurosta ja muusta kuin euromääräisestä jäsenvaltion valuutasta koostuvan valuuttaparin valuuttakurssi on vakio ja että laitoksen osto- ja myyntitarjousten ero kyseiseen valuuttapariin liittyvien transaktioiden osalta on aina nolla, laitos voi soveltaa 1 kohdassa tarkoitettua riskipainoa jaettuna kahdella, edellyttäen, että sillä on toimivaltaisen viranomaisensa nimenomainen lupa. 325 aw artikla Valuuttakurssiriskiä koskevat korrelaatiot Yleistä korrelaatioparametriä γbc, joka on yhtä kuin 60 prosenttia, sovelletaan laskettaessa ulkomaanvaluutan riskitekijöiden herkkyyksiä.
325 ax artikla Vegaa ja kaarevuutta koskevat riskipainot 1. Vegariskitekijöiden on käytettävä 1 alajaksossa tarkoitettuja deltan alaluokkia. 2. Tiettyä vegariskitekijää koskeva riskipaino k on määritettävä osuutena riskitekijän k käyvästä arvosta, ja se ilmentää kohde-etuuden implisiittistä volatiliteettia 3 jakson mukaisesti. 3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun osuuden on oltava riippuvainen kunkin riskitekijätyypin oletetusta maksuvalmiudesta seuraavan kaavan mukaisesti:
jossa:
4. Deltariskin yhteydessä 1 alajaksossa käytettäviä alaluokkia on käytettävä myös kaarevuusriskin yhteydessä, jollei tässä luvussa toisin säädetä. 5. Valuuttakursseja ja osakkeita koskevien kaarevuusriskitekijöiden osalta kaarevuutta koskevien riskipainojen on oltava suhteellinen siirtymä, joka vastaa 1 alajaksossa tarkoitettuja deltariskipainoja. 6. Yleistä korkoa, luottomarginaaleja ja hyödykkeitä koskevien kaarevuusriskitekijöiden osalta kaarevuutta koskeva riskipaino on kunkin käyrän kaikkien pisteiden samanaikainen siirtymä sellaisen suurimman deltariskipainon perusteella, jota tarkoitetaan 1 alajaksossa asianomaisen riskiluokan osalta. 325 ay artikla Vega- ja kaarevuusriskiä koskevat korrelaatiot 1. Samassa yleisen korkoriskin (GIRR) riskiluokan alaluokassa oleville vegariskiherkkyyksille korrelaatioparametri rkl määritetään seuraavasti:
jossa:
2. Muiden riskiluokkien samassa alaluokassa oleville vegariskiherkkyyksille korrelaatioparametri ρkl määritetään seuraavasti:
jossa:
3. Kun on kyse eri alaluokkien välisistä vegariskiherkkyyksistä jossakin riskiluokassa (GIRR ja muut kuin GIRR), vegariskin yhteydessä on käytettävä samoja arvoa γbc koskevia korrelaatioparametrejä kuin ne, jotka on vahvistettu deltakorrelaatioille 4 jaksossa kunkin riskiluokan osalta. 4. Standardimenetelmässä ei hyväksytä hajautuksesta tai suojauksesta saatua hyötyä vegariskitekijöiden ja deltariskitekijöiden välillä. Vegariskivaatimukset ja deltariskivaatimukset lasketaan yhteen. 5. Kaarevuusriskiä koskevat korrelaatiot ovat 1 alajaksossa tarkoitettujen vastaavien deltariskikorrelaatioiden ρkl ja γbc neliö. 1 B LUKU Vaihtoehtoisten sisäisten mallien menetelmä
325 az artikla Vaihtoehtoisten sisäisten mallien menetelmä ja lupa käyttää vaihtoehtoisia sisäisiä malleja 1. Tämän luvun mukaista vaihtoehtoisten sisäisten mallien menetelmää on käytettävä ainoastaan 430 b artiklan 3 kohdassa säädettyä ilmoittamisvaatimusta sovellettaessa. 2. Todennettuaan, että laitos täyttää 325 bh, 325 bi ja 325 bj artiklassa asetetut vaatimukset, toimivaltaiset viranomaiset myöntävät kyseiselle laitokselle luvan laskea omien varojen vaatimuksensa vaihtoehtoisten sisäisten malliensa avulla 325 ba artiklan mukaisesti sellaisen salkun osalta, jossa kaikki positiot on osoitettu kaupankäyntiyksiköille, edellyttäen, että kaikki seuraavat vaatimukset täyttyvät:
Sovellettaessa tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohtaa kaupankäyntiyksikköä ei saa jättää vaihtoehtoisten sisäisten mallien menetelmän soveltamisalan ulkopuolelle sen vuoksi, että 325 artiklan 3 kohdan a alakohdassa säädetyn vaihtoehtoisen standardimenetelmän mukaisesti laskettu omien varojen vaatimus olisi matalampi kuin vaihtoehtoisten sisäisten mallien menetelmän mukaisesti laskettu omien varojen vaatimus. 3. Laitosten, jotka ovat saaneet luvan käyttää vaihtoehtoisten sisäisten mallien menetelmää, on ilmoitettava tiedot toimivaltaisille viranomaisille 430 b artiklan 3 kohdan mukaisesti. 4. Jos jokin 2 kohdassa tarkoitetun luvan saaneen laitoksen kaupankäyntiyksiköistä ei enää täytä vähintään yhtä kyseisessä kohdassa asetetuista vaatimuksista, laitoksen on välittömästi ilmoitettava asiasta toimivaltaisille viranomaisilleen. Kyseinen laitos ei saa enää soveltaa tätä lukua yhteenkään kyseiselle kaupankäyntiyksikölle osoitetuista positioista, ja sen on laskettava markkinariskiä koskevat omien varojen vaatimukset 1 a luvussa säädetyn menetelmän mukaisesti kaikkien kyseiselle kaupankäyntiyksikölle osoitettujen positioiden osalta seuraavasta ilmoittamispäivästä alkaen ja niin kauan kuin se kykenee osoittamaan toimivaltaisille viranomaisille, että kyseinen kaupankäyntiyksikkö täyttää jälleen kaikki 2 kohdassa asetetut vaatimukset. 5. Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat poikkeuksellisissa olosuhteissa sallia laitoksen laskea edelleen markkinariskiä koskevat omien varojen vaatimuksensa vaihtoehtoisten sisäisten malliensa avulla sellaisen kaupankäyntiyksikön osalta, joka ei enää täytä tämän artiklan 2 kohdassa tai 325 bg artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä. Tällaista harkintavaltaa käyttävien toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava asiasta EPV:lle ja perusteltava päätöksensä. 6. Kun on kyse kaupankäyntiyksiköille osoitetuista positioista, joiden osalta laitos ei ole saanut 2 kohdassa tarkoitettua lupaa, laitoksen on laskettava markkinariskiä koskevat omien varojen vaatimukset tämän osaston 1 a luvun mukaisesti. Mainitussa laskelmassa kaikki kyseiset positiot on katsottava muista riippumattomiksi erilliseksi salkuksi. 7. Jos laitos haluaa muuttaa olennaisesti tai laajentaa niiden vaihtoehtoisten sisäisten mallien käyttöä, joita se on saanut luvan käyttää, tai tehdä olennaisia muutoksia valitsemaansa 325 bc artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen mallinnettavien riskitekijöiden osajoukkoon, se tarvitsee toimivaltaisilta viranomaisiltaan tähän erillisen luvan. Laitoksen on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille kaikista muista käytön laajentamisista ja muutoksista vaihtoehtoisissa sisäisissä malleissa, joita varten se on saanut luvan. 8. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään
EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2024. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 9. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään ne poikkeukselliset olosuhteet, joissa toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia laitoksen
EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2024. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 325 ba artikla Omien varojen vaatimukset käytettäessä vaihtoehtoisia sisäisiä malleja 1. Vaihtoehtoista sisäistä mallia käyttävän laitoksen on laskettava omien varojen vaatimukset salkulle, jossa kaikki positiot on osoitettu kaupankäyntiyksiköille, joiden osalta laitokselle on myönnetty 325 az artiklan 2 kohdassa tarkoitettu lupa, seuraavista arvoista suurempana:
2. Laitoksen, jolla on hallussaan positioita kaupankäyntikohteena olevissa vieraan ja oman pääoman ehtoisissa rahoitusvälineissä, jotka otetaan huomioon maksukyvyttömyyttä koskevassa sisäisessä mallissa ja osoitetaan 1 kohdassa tarkoitetuille kaupankäyntiyksiköille, on täytettävä omien varojen lisävaatimus, joka vastaa suurempaa seuraavista arvoista:
325 bb artikla Odotettua tappiota kuvaava riskimittari 1. Laitoksen on laskettava 325 ba artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu odotettua tappiota kuvaava riskimittari kullekin päivälle ”t” ja kullekin kaupankäyntivaraston positioiden salkulle seuraavasti:
jossa:
2. Määrittäessään kutakin osittaisen odotetun tappion arvoa odotettua tappiota kuvaavan riskimittarin laskemiseksi 1 kohdan mukaisesti laitokset saavat soveltaa tulevien häiriöiden skenaarioita 325 bc artiklan mukaisesti ainoastaan siihen mallinnettavien riskitekijöiden joukkoon, joka on sovellettavissa kuhunkin osittaisen odotetun tappion arvoon. 3. Jos vähintään yhdellä salkun transaktioista on vähintään yksi mallinnettava riskitekijä, joka on jaoteltu riskitekijän pääluokkaan i 325 bd artiklan mukaisesti, laitosten on laskettava rajoittamatonta odotettua tappiota kuvaava riskimittari riskitekijän pääluokalle i ja sisällytettävä se tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua odotettua tappiota kuvaavaan riskimittarin kaavaan. 4. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, laitos voi harventaa rajoittamatonta odotettua tappiota kuvaavien mittareiden ja osittaista odotettua tappiota kuvaavien mittareiden , ja laskentaväliä kaikkien riskitekijöiden pääluokkien i osalta päivittäisestä viikoittaiseen edellyttäen, että molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
325 bc artikla Osittaisen odotetun tappion laskenta 1. Laitoksen on laskettava kaikki 325 bb artiklan 1 kohdassa tarkoitetut osittaisen odotetun tappion arvot seuraavasti:
2. Edellä 325 bb artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen osittaisen odotetun tappion arvojen ja laskemiseksi laitoksen on täytettävä tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettujen vaatimusten lisäksi seuraavat vaatimukset:
3. Edellä 325 bb artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen osittaisen odotetun tappion ja arvojen laskemiseksi laitoksen on täytettävä tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettujen vaatimusten lisäksi seuraavat vaatimukset:
4. Edellä 325 bb artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen osittaisen odotetun tappion arvojen ja laskemiseksi laitoksen on täytettävä tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettujen vaatimusten lisäksi seuraavat vaatimukset:
5. Laskettaessa 325 bb artiklan 1 kohdassa tarkoitettua osittaisen odotetun tappion arvoa laitoksen on säilytettävä niiden mallinnettavien riskitekijöiden arvot, joihin sen ei ole tarvinnut soveltaa tulevien häiriöiden skenaarioita kyseisen osittaisen odotetun tappion arvon osalta tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti. 325 bd artikla Likviditeettihorisontit 1. Laitoksen on jaoteltava kukin riskitekijä positioissa, jotka on osoitettu kaupankäyntiyksiköille, joiden osalta sille on myönnetty 325 az artiklan 2 kohdassa tarkoitettu lupa tai se on hakenut tällaista lupaa, johonkin taulukossa 2 luetelluista riskitekijän pääluokista sekä johonkin mainitussa taulukossa luetelluista riskitekijän alaluokista. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen positioiden riskitekijän likviditeettihorisontti on likviditeettihorisontti vastaavassa riskitekijän alaluokassa, johon riskitekijä on jaoteltu. 3. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, laitos voi tietyn kaupankäyntiyksikön osalta päättää soveltaa tässä artiklassa olevassa taulukossa 2 luetellun riskitekijän alaluokan likviditeettihorisontin sijaan jotakin 325 bc artiklassa olevassa taulukossa 1 luetelluista pidemmistä likviditeettihorisonteista. Jos laitos tekee tällaisen päätöksen, asianomaista pidempää likviditeettihorisonttia sovelletaan kaikkiin kyseiselle kaupankäyntiyksikölle osoitettujen positioiden mallinnettaviin riskitekijöihin, jotka on jaoteltu kyseiseen riskitekijän alaluokkaan, jotta voidaan laskea osittaisen odotetun tappion arvot 325 bc artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Laitoksen on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, mihin kaupankäyntiyksiköihin ja riskitekijän alaluokkiin se päättää soveltaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua kohtelua. 4. Laskettaessa osittaisen odotetun tappion arvoja 325 bc artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti kunkin kaupankäyntivaraston position mallinnettavan riskitekijän tosiasiallinen likviditeettihorisontti lasketaan seuraavasti:
jossa:
5. Taulukossa 2 olevassa ulkomaanvaluuttaa koskevassa riskitekijän pääluokassa valuuttaparit, jotka koostuvat eurosta ja jonkin ERM II:een osallistuvan jäsenvaltion valuutasta, kuuluvat kaikkein likvideimpien valuuttaparien alaluokkaan. 6. Laitoksen on todennettava vähintään kerran kuukaudessa, onko 1 kohdassa tarkoitettu jaottelu tarkoituksenmukainen. 7. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään
EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä maaliskuuta 2020. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. Taulukko 2
325 be artikla Riskitekijöiden mallinnettavuuden arviointi 1. Laitoksen on arvioitava kaikkien riskitekijöiden mallinnettavuutta positioissa, jotka on osoitettu kaupankäyntiyksiköille, joiden osalta sille on myönnetty 325 az artiklan 2 kohdassa tarkoitettu lupa tai se on hakenut tällaista lupaa. 2. Laitosten on tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin osana laskettava markkinariskiä koskevat omien varojen vaatimukset 325 bk artiklan mukaisesti sellaisten riskitekijöiden osalta, jotka ovat mallintamattomia. 3. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään kriteerit, joiden mukaisesti arvioidaan riskitekijöiden mallinnettavuutta 1 kohdan mukaisesti, sekä tämän arvioinnin suoritustiheys. EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä maaliskuuta 2020. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 325 bf artikla Lakisääteiset toteutumatestausvaatimukset ja kertoimet 1. Tätä artiklaa sovellettaessa ylityksellä tarkoitetaan kaikkien kaupankäyntiyksikölle osoitettujen positioiden muodostamassa kaupankäyntisalkun arvossa yhden päivän aikana tapahtunutta muutosta, joka ylittää asiaa koskevan VaR-luvun, joka lasketaan laitoksen vaihtoehtoisen sisäisen mallin avulla seuraavien vaatimusten mukaisesti:
2. Laitosten on laskettava päivittäiset ylitykset tekemällä toteutumatestaus oletetuille ja todellisille muutoksille salkun arvossa, jonka muodostavat kaikki kaupankäyntiyksikölle osoitetut positiot. 3. Laitoksen kaupankäyntiyksikön katsotaan täyttävän toteutumatestausvaatimukset, jos kyseisen kaupankäyntiyksikön ylitysten lukumäärä on VaR-luvun osalta edeltävien 250 pankkipäivän ajalta enintään
4. Laitosten on määritettävä päivittäiset ylitykset seuraavasti:
5. Laitoksen on laskettava tämän artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti 325 ba artiklassa tarkoitettu kerroin (mc) salkulle, jossa kaikki positiot on osoitettu kaupankäyntiyksiköille, joita varten sille on myönnetty 325 az artiklan 2 kohdassa tarkoitettu lupa käyttää vaihtoehtoisia sisäisiä malleja. 6. Kerroin (mc) saadaan laskemalla yhteen arvo 1,5 ja korotus välillä 0 ja 0,5 taulukon 3 mukaisesti. Edellä 5 kohdassa tarkoitetun salkun osalta tämä korotus lasketaan niiden ylitysten lukumäärän perusteella, jotka tapahtuivat edeltävinä 250 pankkipäivänä, sellaisena kuin se on tämän alakohdan a alakohdan mukaisesti lasketussa laitoksen VaR-luvun toteutumatestauksessa. Korotuksen laskennassa on noudatettava seuraavia vaatimuksia:
Toimivaltaiset viranomaiset voivat poikkeuksellisissa olosuhteissa rajoittaa korotuksen arvon siihen arvoon, joka on saatu toteutumatestauksen oletetun arvonmuutoksen mukaisista ylityksistä, kun toteutumatestauksen oletetun arvonmuutoksen mukaisten ylitysten määrä ei johda sisäisen mallin puutteisiin. 7. Toimivaltaisten viranomaisten on seurattava, onko 5 kohdassa tarkoitettu kerroin tarkoituksenmukainen ja täyttävätkö kaupankäyntiyksiköt 3 kohdassa tarkoitetut toteutumatestausvaatimukset. Laitosten on viipymättä ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille ylityksistä, jotka on saatu niiden toteutumatestausohjelmassa, ja annettava niistä selvitys, ja joka tapauksessa laitosten on ilmoitettava ylityksistä toimivaltaisille viranomaisille viimeistään viiden työpäivän kuluessa ylityksen tapahtumisesta. 8. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 2 ja 6 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia laitoksen jättää ottamatta huomioon ylitys, jos salkun arvossa yhden päivän aikana tapahtunut muutos, joka ylittää asiaan koskevan VaR-arvon, joka on laskettu kyseisen laitoksen sisäisen mallin avulla, johtuu mallintamattomasta riskitekijästä. Tällaisessa tapauksessa laitoksen on osoitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen, että 325 bk artiklan mukaisesti laskettu kyseiseen mallintamattomaan riskitekijään liittyvä stressiskenaariota koskeva riskimittari on suurempi kuin positiivinen erotus laitoksen salkun arvon muutoksen ja asiaa koskevan VaR-luvun välillä. 9. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään, mitkä tekniset osatekijät on otettava huomioon laitoksen salkun arvon todellisissa ja oletetuissa muutoksissa tämän artiklan soveltamiseksi. EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä maaliskuuta 2020. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 325 bg artikla Voittojen ja tappioiden tarkastelua koskeva vaatimus 1. Laitoksen kaupankäyntiyksikön katsotaan täyttävän voittojen ja tappioiden tarkastelua koskevat vaatimukset, jos kyseinen kaupankäyntiyksikkö täyttää tässä artiklassa asetetut vaatimukset. 2. Voittojen ja tappioiden tarkastelua koskevalla vaatimuksella varmistetaan, että laitoksen riskienmittausmalliin perustuvat teoreettiset muutokset kaupankäyntiyksikön salkun arvossa vastaavat riittävän hyvin laitoksen hinnoittelumalliin perustuvia oletettuja muutoksia kyseisen kaupankäyntiyksikön salkun arvossa. 3. Kun laitos täyttää voittojen ja tappioiden tarkastelua koskevan vaatimuksen, kunkin kaupankäyntiyksikön position osalta on määritettävä tarkat riskitekijät, joiden perusteella voidaan todentaa, täyttääkö laitos 325 bf artiklassa asetetun toteutumatestausvaatimuksen. 4. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään
EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä maaliskuuta 2020. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 325 bh artikla Riskien mittaamista koskevat vaatimukset 1. Laitosten, jotka käyttävät sisäistä riskienmittausmallia 325 ba artiklassa tarkoitettujen markkinariskiä koskevien omien varojen vaatimusten laskemiseksi, on varmistettava, että kyseinen malli täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:
2. Laitos saa käyttää empiirisiä korrelaatioita riskitekijän pääluokkien sisällä ja laskiessaan 325 bb artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rajoittamatonta odotettua tappiota kuvaavaa mittaria riskitekijän pääluokkien välillä vain, jos sen käyttämä menetelmä kyseisten korrelaatioiden mittaamiseksi on moitteeton, yhteensopiva sovellettavien likviditeettihorisonttien kanssa ja johdonmukaisesti sovellettu. 3. EPV antaa viimeistään 28 päivänä syyskuuta 2020 asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeita, joissa täsmennetään kriteerit 325 bc artiklassa tarkoitettujen tietojen käyttämiselle riskienmittausmallissa. 325 bi artikla Laadulliset vaatimukset 1. Tämän luvun soveltamiseksi käytettävän sisäisen riskienmittausmallin on oltava rakenteeltaan moitteeton, se on laskettava ja sitä on sovellettava johdonmukaisesti ja sen on täytettävä kaikki seuraavat laadulliset vaatimukset:
Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan h alakohtaa ulkopuolisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka tarjoaa laitoksille tilintarkastus- ja konsulttipalveluja ja jonka henkilöstöllä on riittävää osaamista kaupankäyntitoimintoihin liittyvien markkinariskien alalta. 2. Edellä 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetun selvityksen on katettava sekä kaupankäyntiä hoitavien yksiköiden että riippumattoman riskienvalvontayksikön toiminta. Laitoksen on toteutettava yleisen riskienvalvontajärjestelmänsä tarkastus vähintään kerran vuodessa. Kyseisessä tarkastuksessa on arvioitava seuraavaa:
3. Laitosten on päivitettävä tekniikoita ja käytäntöjä, joita ne käyttävät sisäisissä riskienmittausmalleissa tämän luvun soveltamiseksi ottaakseen huomioon sellaisten uusien tekniikoiden ja parhaiden käytäntöjen kehityksen, jotka koskevat kyseisiä sisäisiä riskienmittausmalleja. 325 bj artikla Sisäinen validointi 1. Laitoksilla on oltava käytössään menettelyt sen varmistamiseksi, että sisäisten mallien kehitysprosessista riippumattomat osapuolet, joilla on soveltuvaa pätevyyttä, ovat validoineet asianmukaisesti kaikki tätä lukua sovellettaessa käytettävät sisäiset riskienmittausmallit, jotta ne ovat käsitteellisesti moitteettomia ja mittaavat kaikkia olennaisia riskejä riittävällä tavalla. 2. Laitoksen on tehtävä 1 kohdassa tarkoitettu validointi
3. Laitoksen sisäisten mallien validointia ei saa rajoittaa koskemaan pelkästään toteutumatestausta sekä voittojen ja tappioiden tarkastelua koskevaa vaatimusta, vaan siihen on sisällyttävä myös vähintään
325 bk artikla Stressiskenaariota koskevan riskimittarin laskenta 1. Mallintamattoman riskitekijän stressiskenaariota koskevalla riskimittarilla tarkoitetaan tappiota, joka syntyy sen salkun kaikissa kaupankäyntivaraston positioissa tai kaupankäyntivaraston ulkopuolisissa positioissa, joihin kohdistuu valuuttakurssiriski tai hyödykeriski, ja joka sisältää kyseisen mallintamattoman riskitekijän, kun kyseiseen riskitekijään sovelletaan tulevien häiriöiden ääriskenaariota. 2. Laitoksen on laadittava asianmukaiset tulevien häiriöiden ääriskenaariot kaikkien mallintamattomien riskitekijöiden osalta, toimivaltaisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla. 3. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään
Laatiessaan kyseisiä teknisten sääntelystandardien luonnoksia EPV ottaa huomioon vaatimuksen siitä, että tässä artiklassa tarkoitetun mallintamattoman riskitekijän markkinariskiä koskevien omien varojen vaatimusten tason on oltava yhtä korkea kuin se markkinariskiä koskevien omien varojen vaatimusten taso, joka laskettaisiin tämän luvun mukaisesti, jos asianomainen riskitekijä olisi mallinnettava. EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä syyskuuta 2020. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
325 bl artikla Sisäisen maksukyvyttömyysriskimallin soveltamisala 1. Kaikkiin laitoksen positioihin, jotka on osoitettu kaupankäyntiyksiköille, joiden osalta laitokselle on myönnetty 325 az artiklan 2 kohdassa tarkoitettu lupa, sovelletaan maksukyvyttömyysriskiä koskevaa omien varojen vaatimusta, jos positiot sisältävät vähintään yhden riskitekijän, joka on jaoteltu osakkeita tai luottomarginaalia koskevaan riskitekijöiden pääluokkaan 325 bd artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kyseinen omien varojen vaatimus, joka kasvattaa riskejä, jotka otetaan huomioon 325 ba artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen omien varojen vaatimusten mukaisesti, lasketaan laitoksen sisäisen maksukyvyttömyysriskimallin avulla. Mallin on täytettävä tässä jaksossa asetetut vaatimukset. 2. Laitoksen on määriteltävä kunkin 1 kohdassa tarkoitetun position osalta yksi kaupankäynnin kohteena olevien vieraan tai oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskija, joka liittyy vähintään yhteen riskitekijään. 325 bm artikla Lupa käyttää sisäistä maksukyvyttömyysriskimallia 1. Toimivaltaisten viranomaisten on myönnettävä laitokselle lupa käyttää sisäistä maksukyvyttömyysriskimallia 325 ba artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen omien varojen vaatimusten laskemiseksi kaikkien sellaisten 325 bl artiklassa tarkoitettujen kaupankäyntivaraston positioiden osalta, jotka on osoitettu kaupankäyntiyksikölle, jonka osalta sisäinen maksukyvyttömyysriskimalli täyttää 325 bi, 325 bj, 325 bn, 325 bo ja 325 bp artiklassa asetetut vaatimukset. 2. Jos laitoksen kaupankäyntiyksikkö, jolle on osoitettu yksi tai useampi 325 bl artiklassa tarkoitetuista kaupankäyntivaraston positioista, ei täytä tämän artiklan 1 kohdassa asetettuja vaatimuksia, kaikkien kyseisessä kaupankäyntiyksikössä olevien positioiden markkinariskiä koskevat omien varojen vaatimukset lasketaan luvussa 1 a vahvistetun menetelmän mukaisesti. 325 bn artikla Maksukyvyttömyysriskiä koskevat omien varojen vaatimukset käytettäessä sisäistä maksukyvyttömyysriskimallia 1. Laitoksen on laskettava maksukyvyttömyysriskiä koskevat omien varojen vaatimukset käyttäen sisäistä maksukyvyttömyysriskimallia kaikkien 325 bl artiklassa tarkoitettujen kaupankäyntivaraston positioiden salkun osalta seuraavasti:
2. Laitoksen on laskettava maksukyvyttömyysriskiä koskeva omien varojen vaatimus vähintään kerran viikossa käyttäen 1 kohdassa tarkoitettua sisäistä maksukyvyttömyysriskimallia. 3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a ja c alakohdassa säädetään, laitos voi tarvittaessa korvata yhden vuoden aikajänteen 60 päivän aikajänteellä joko joihinkin tai kaikkiin osakepositioihin liittyvän maksukyvyttömyysriskin laskemiseksi. Tällaisessa tapauksessa osakkeiden hintojen ja maksukyvyttömyyden todennäköisyyksien väliset maksukyvyttömyyskorrelaatiot on laskettava 60 päivän aikajänteellä ja osakkeiden hintojen ja joukkolainojen hintojen väliset maksukyvyttömyyskorrelaatiot yhden vuoden aikajänteellä. 325 bo artikla Suojausten sisällyttäminen sisäiseen maksukyvyttömyysriskimalliin 1. Laitokset voivat sisällyttää suojauksia sisäiseen maksukyvyttömyysriskimalliinsa ja nettouttaa positiot, jos pitkät positiot ja lyhyet positiot liittyvät samaan rahoitusvälineeseen. 2. Laitokset saavat sisällyttää sisäisiin maksukyvyttömyysriskimalleihinsa suojaus- tai hajautusvaikutuksia, jotka liittyvät pitkiin ja lyhyisiin positioihin, joihin kuuluu eri välineitä tai saman vastapuolen arvopapereita, sekä pitkiin ja lyhyisiin positioihin eri liikkeeseenlaskijoissa, ainoastaan silloin, jos eri välineiden pitkät ja lyhyet bruttopositiot mallinnetaan selkeästi, mukaan lukien perusteriskien mallintaminen eri liikkeeseenlaskijoiden välillä. 3. Laitosten on mitattava sisäisissä maksukyvyttömyysriskimalleissaan suojausinstrumentin ja suojatun instrumentin väliset olennaiset riskit, jotka saattaisivat toteutua suojausinstrumentin maturiteetin ja yhden vuoden aikajänteen välisenä aikana, sekä suojautumisstrategioihin sisältyvät huomattavat potentiaaliset perusteriskit, jotka johtuvat tuotetyyppien, pääomarakenteen etuoikeusluokkien, sisäisten tai ulkoisten luottoluokitusten, maturiteetin ja aloitusajankohdan (vintage) eroavuuksista sekä muista eroista. Laitosten on sisällytettävä suojausinstrumentti kyseiseen malliin ainoastaan siinä määrin kuin se voidaan säilyttää myös vastapuolen lähestyessä maksuvelvollisuuden laukaisevaa tapahtumaa tai muuta tapahtumaa. 325 bp artikla Sisäistä maksukyvyttömyysriskimallia koskevat erityisvaatimukset 1. Edellä 325 bm artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sisäisen maksukyvyttömyysriskimallin on kyettävä mallintamaan sekä yksittäisten liikkeeseenlaskijoiden maksukyvyttömyys että useiden liikkeeseenlaskijoiden samanaikainen maksukyvyttömyys, ja siinä on otettava huomioon kyseisten maksukyvyttömyyksien vaikutukset mallin soveltamisalaan sisältyvien positioiden markkina-arvoihin. Tätä varten kunkin yksittäisen liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyys on mallinnettava käyttäen kahta eri tyyppistä systemaattista riskitekijää. 2. Sisäisessä maksukyvyttömyysriskimallissa on otettava huomioon suhdannevaihtelu, mukaan lukien riippuvuussuhde palautusasteen ja 1 kohdassa tarkoitettujen systemaattisten riskitekijöiden välillä. 3. Maksukyvyttömyysriskin sisäisessä mallissa on otettava huomioon epälineaarinen vaikutus, joka aiheutuu optioista ja muista positioista, jotka reagoivat selkeän epälineaarisesti hintojen muutoksiin. Laitosten on myös otettava asianmukaisesti huomioon malliriski, joka sisältyy kyseisiin tuotteisiin liittyvien hintariskien arvostamiseen ja estimoimiseen. 4. Sisäisen maksukyvyttömyysriskimallin on perustuttava objektiivisiin ja ajantasaisiin tietoihin. 5. Jotta sisäisessä maksukyvyttömyysriskimallissa voidaan simuloida liikkeeseenlaskijoiden maksukyvyttömyys, laitoksen tekemien maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä koskevien arvioiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:
6. Jotta sisäisessä maksukyvyttömyysriskimallissa voidaan simuloida liikkeeseenlaskijoiden maksukyvyttömyys, laitoksen tekemien tappio-osuutta koskevien arvioiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:
7. Osana sellaisten sisäisten mallien riippumatonta tarkastusta ja validointia, joita laitokset käyttävät tämän luvun soveltamiseksi, mukaan lukien riskienmittausjärjestelmän osalta, niiden on:
Edellä b alakohdassa tarkoitetut testit eivät saa rajoittua ainoastaan menneisiin tapahtumiin. 8. Sisäisessä maksukyvyttömyysriskimallissa on otettava asianmukaisesti huomioon liikkeeseenlaskijoihin liittyvät keskittymät ja sellaiset keskittymät, joita voi syntyä tuoteluokkien sisällä ja niiden välillä stressitilanteissa. 9. Sisäisen maksukyvyttömyysriskimallin on noudatettava laitoksen sisäisiä riskienhallintamenetelmiä, joilla tunnistetaan, mitataan ja hallitaan kaupankäyntiriskejä. 10. Laitoksilla on oltava selkeästi määritellyt toiminta- ja menettelytavat, jotta voidaan määrittää eri liikkeeseenlaskijoiden väliset korrelaatioita koskevat maksukyvyttömyysoletukset 325 bn artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, sekä parhaaksi katsotut valitut menetelmät, joilla arvioidaan tämän artiklan 5 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja maksukyvyttömyyden todennäköisyyksiä ja tämän artiklan 6 kohdan d alakohdassa tarkoitettua tappio-osuutta. 11. Laitoksen on dokumentoitava sisäiset mallinsa, jotta korrelaatio-oletukset ja muut mallintamiseen liittyvät oletukset ovat läpinäkyvästi toimivaltaisten viranomaisten saatavilla. 12. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään vaatimukset, jotka laitoksen käyttämien sisäisten menetelmien tai ulkoisten lähteiden on täytettävä arvioitaessa maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä ja tappio-osuuksia 5 kohdan e alakohdan ja 6 kohdan d alakohdan mukaisesti. EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä syyskuuta 2020. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.” |
91) |
Korvataan 384 artiklan 1 kohdassa määritelmä seuraavasti:
|
92) |
Korvataan 385 artikla seuraavasti: ”385 artikla Vaihtoehto vastuun arvonoikaisumenetelmien käytölle omien varojen vaatimuksia laskettaessa Vaihtoehtona 384 artiklalle 282 artiklassa säädettyä alkuperäisen hankinta-arvon menetelmää käyttävät laitokset voivat arvonoikaisuriskin omien varojen vaatimusten laskemisen sijasta soveltaa 382 artiklassa tarkoitettujen välineiden osalta toimivaltaisen viranomaisen etukäteisellä suostumuksella kerrointa (10) tuloksena saatuun vastapuoliriskiä koskevaan riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärään kyseisten vastuiden osalta.” |
93) |
Korvataan 390 artikla seuraavasti: ”390 artikla Vastuuarvon laskenta 1. Asiakaskokonaisuuteen liittyvien vastuiden yhteismäärä määritetään laskemalla yhteen yksittäisiin kyseiseen asiakaskokonaisuuteen kuuluviin asiakkaisiin liittyvät vastuut. 2. Asiakaskohtaiset kokonaisvastuut saadaan laskemalla yhteen vastuut, jotka kuuluvat kaupankäyntivarastoon ja vastuut, jotka eivät kuulu kaupankäyntivarastoon. 3. Kaupankäyntivarastoon kuuluvien vastuiden osalta laitokset voivat
Sovellettaessa a ja b alakohtaa rahoitusvälineitä voidaan osoittaa alaluokkiin etuoikeusaseman perusteella, jotta voidaan määrittää positioiden suhteellinen etuoikeusasema. 4. Laitosten on laskettava liitteessä II luetelluista johdannaissopimuksista ja sellaisista luottojohdannaissopimuksista johtuvat vastuuarvot, jotka tehdään suoraan asiakkaan kanssa, noudattaen tapauksen mukaan jotakin niistä menettelyistä, joista säädetään kolmannen osan II osaston 6 luvun 3, 4 ja 5 jaksossa. Edellä 378, 379 ja 380 artiklassa tarkoitetuista liiketoimista johtuvat vastuut lasketaan kyseisissä artikloissa vahvistetulla tavalla. Laskettaessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen sopimusten vastuiden arvoa silloin, kun kyseiset sopimukset kuuluvat kaupankäyntivarastoon, laitosten on noudatettava myös 299 artiklassa säädettyjä periaatteita. Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, laitokset, joilla on lupa käyttää kolmannen osan II osaston 4 luvun 4 jaksossa ja kolmannen osan II osaston 6 luvun 6 jaksossa tarkoitettuja menetelmiä, voivat käyttää kyseisiä menetelmiä laskeakseen arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien vastuuarvon. 5. Laitosten on lisättävä asiakkaaseen liittyvään kokonaisvastuuseen vastuut, jotka johtuvat liitteessä II luetelluista johdannaissopimuksista sekä luottojohdannaissopimuksista, jos sopimusta ei ole tehty suoraan kyseisen asiakkaan kanssa mutta kyseinen asiakas on laskenut liikkeeseen kohde-etuutena olevan vieraan tai oman pääoman ehtoisen rahoitusvälineen. 6. Vastuisiin ei saa sisältyä mitään seuraavista:
7. Kun kyseessä ovat asiakkaat, joihin liittyen laitoksella on transaktioiden kautta 112 artiklan m ja o alakohdassa tarkoitettuja vastuita tai vastuita sellaisten muiden transaktioiden kautta, joissa vastuu johtuu kohde-etuutena olevasta omaisuuserästä, laitoksen on asiakkaaseen tai asiakaskokonaisuuteen liittyvän kokonaisvastuun määrittämiseksi arvioitava kohde-etuuteen liittyviä vastuitaan ottaen huomioon transaktion rakenteen taloudellisen sisällön ja transaktion rakenteeseen itseensä kuuluvat riskit sen määrittämiseksi, muodostaako kyseinen rakenne lisäriskin. 8. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään
EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014. Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. 9. Edellä 5 kohdan soveltamiseksi EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään, miten määritellään vastuut, jotka johtuvat liitteessä II luetelluista johdannaissopimuksista ja sellaisista luottojohdannaissopimuksista, joita ei tehdä suoraan asiakkaan kanssa mutta jotka ovat kyseisen asiakkaan liikkeeseenlaskeman vieraan tai oman pääoman ehtoisen rahoitusvälineen kohde-etuuksia, tarkoituksena sisällyttää ne asiakkaaseen liittyviin vastuisiin. EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä maaliskuuta 2020. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.” |
94) |
Lisätään 391 artiklaan kohta seuraavasti: ”Sovellettaessa ensimmäistä kohtaa komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksinä ja 464 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti päätöksiä siitä, soveltaako kolmas maa vakavaraisuuden valvonta- ja sääntelyvaatimuksia, jotka vastaavat vähintään unionissa sovellettavia vaatimuksia.” |
95) |
Korvataan 392 artikla seuraavasti: ”392 artikla Suuren asiakasriskin määritelmä Yhden asiakkaan tai asiakaskokonaisuuden vastuuta laitokselle pidetään suurena asiakasriskinä, kun vastuun arvo on vähintään 10 prosenttia laitoksen ensisijaisesta pääomasta (T1).” |
96) |
Korvataan 394 artikla seuraavasti: ”394 artikla Raportointivaatimukset 1. Laitosten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisilleen kustakin pitämästään suuresta asiakasriskistä, mukaan lukien 395 artiklan 1 kohdan soveltamisesta vapautetut suuret asiakasriskit, seuraavat tiedot:
Laitokset, joihin sovelletaan kolmannen osan II osaston 3 lukua, on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisilleen 20 suurinta asiakasriskiään konsolidoinnin perusteella, lukuun ottamatta vastuita, jotka on vapautettu 395 artiklan 1 kohdan soveltamisesta. Laitosten on myös ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisilleen konsolidoinnin perusteella vastuut, joiden arvo on vähintään 300 miljoonaa euroa mutta alle 10 prosenttia laitoksen ensisijaisesta pääomasta (T1). 2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi laitosten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisilleen tiedot 10 suurimmasta asiakasriskistään konsolidoinnin perusteella niiden laitosten sekä 10 suurimmasta asiakasriskistään konsolidoinnin perusteella niiden varjopankkiyhteisöjen osalta, jotka harjoittavat pankkitoimintaa sääntelykehyksen ulkopuolella, mukaan lukien 395 artiklan 1 kohdan soveltamisesta vapautetut suuret asiakasriskit, seuraavasti:
3. Laitosten on ilmoitettava 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot toimivaltaisille viranomaisilleen vähintään puolivuosittain. 4. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään 2 kohdassa tarkoitettujen varjopankkiyhteisöjen määrittelyperusteet. Laatiessaan kyseisiä teknisten sääntelystandardien luonnoksia EPV ottaa huomioon kansainvälisen kehityksen ja kansainvälisellä tasolla sovitut standardit varjopankkitoiminnasta sekä arvioi,
EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2020. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.” |
97) |
Muutetaan 395 artikla seuraavasti:
|
98) |
Muutetaan 396 artikla seuraavasti:
|
99) |
Korvataan 397 artiklan taulukon 1 sarakkeessa 1 oleva ilmaisu ”hyväksyttävästä pääomasta” ilmaisulla ”ensisijaisesta pääomasta (T1)”. |
100) |
Muutetaan 399 artikla seuraavasti:
|
101) |
Muutetaan 400 artikla seuraavasti:
|
102) |
Korvataan 401 artikla seuraavasti: ”401 artikla Luottoriskien vähentämistekniikkojen käytöstä aiheutuvan vaikutuksen laskenta 1. Laskettaessa vastuiden arvoa 395 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi laitos voi käyttää kolmannen osan II osaston 4 luvun nojalla laskettua täysin mukautettua vastuuarvoa (E*), jossa on otettu huomioon luottoriskin vähentämistekniikka, volatiliteettikorjaukset ja mahdolliset maturiteettierot, joita tarkoitetaan kyseisessä luvussa. 2. Ensimmäisen kohdan soveltamiseksi laitosten on rahoitusvakuuksia koskevaa yksinkertaista menetelmää käyttäviä laitoksia lukuun ottamatta käytettävä rahoitusvakuuksia koskevaa kattavaa menetelmää riippumatta siitä, millä menetelmällä luottoriskiä koskevat omien varojen vaatimukset lasketaan. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, laitokset, joilla on lupa käyttää kolmannen osan II osaston 4 luvun 4 jaksossa ja kolmannen osan II osaston 6 luvun 6 jaksossa tarkoitettuja menetelmiä, voivat käyttää näitä menetelmiä laskeakseen arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien vastuuarvon. 3. Laskiessaan vastuiden arvoa 395 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi laitoksen on tehtävä säännöllisiä stressitestejä luottoriskikeskittymilleen, myös mahdollisen hankitun vakuuden realisointiarvon osalta. Näissä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa säännöllisissä stressitesteissä on arvioitava sellaisista markkinaolosuhteiden mahdollisista muutoksista johtuvia riskejä, jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti laitoksen omien varojen riittävyyteen, ja vakuuksien realisointiin stressitilanteissa liittyviä riskejä. Tehtävien stressitestien on oltava riittäviä ja soveltuvia kyseisten riskien arvioimiseen. Laitosten on sisällytettävä seuraavat seikat keskittymäriskin välttämistä koskeviin strategioihinsa:
4. Jos laitos vähentää asiakkaaseen liittyvää vastuuta käyttämällä hyväksyttävää luottoriskin vähentämistekniikkaa 399 artiklan 1 kohdan mukaisesti, laitoksen on 403 artiklassa esitetyllä tavalla kohdeltava vastuun sitä osaa, jolla asiakkaaseen liittyvää vastuuta on vähennetty, luottosuojan tarjoajalle eikä asiakkaalle aiheutuvana osana.” |
103) |
Korvataan 402 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti: ”1. Laitokset voivat laskiessaan vastuuarvoja 395 artiklan soveltamiseksi alentaa sellaisen vastuun tai vastuun osan arvoa, jonka täytenä vakuutena on asuinkiinteistö 125 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kyseisen omaisuuden markkina-arvon tai kiinnitysluoton arvon kiinnitetyllä määrällä, mutta enintään 50 prosentilla markkina-arvosta tai 60 prosentilla kiinnitysluoton arvosta niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat säätäneet säädösperusteisesti tiukoista kiinnitysluottojen arvon arviointiperusteista, paitsi siinä tapauksessa, että tämä on kielletty sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä ja edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
2. Laitos voi laskiessaan vastuuarvoja 395 artiklan soveltamiseksi alentaa sellaisen vastuun tai vastuun osan arvoa, jonka täytenä vakuutena on liikekiinteistö 126 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kyseisen omaisuuden markkina-arvon tai kiinnitysluoton arvon kiinnitetyllä määrällä, mutta enintään 50 prosentilla markkina-arvosta tai 60 prosentilla kiinnitysluoton arvosta niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat säätäneet säädösperusteisesti tiukoista kiinnitysluottojen arvon arviointiperusteista, paitsi siinä tapauksessa, että tämä on kielletty sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä ja edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
|
104) |
Korvataan 403 artikla seuraavasti: ”403 artikla Substituutiomenetelmä 1. Kun asiakkaaseen liittyvä vastuu on kolmannen osapuolen takaama tai kolmannen osapuolen antaman vakuuden suojaama, laitoksen on:
Laitos ei voi käyttää ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettua menetelmää, jos vastuun maturiteetti poikkeaa suojan maturiteetista. Tämän osan soveltamiseksi laitos voi käyttää sekä rahoitusvakuuksien kattavaa menetelmää että tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa esitettyä käsittelyä ainoastaan, jos se saa käyttää sekä rahoitusvakuuksien kattavaa menetelmää että rahoitusvakuuksia koskevaa yksinkertaista menetelmää 92 artiklan soveltamiseksi. 2. Kun laitos soveltaa 1 kohdan a alakohtaa:
3. Edellä 1 kohdan b alakohdan soveltamiseksi laitos voi korvata tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetun määrän tämän kohdan b alakohdassa tarkoitetulla määrällä edellyttäen, että tämän kohdan c, d ja e alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät:
4. EPV antaa asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeita, joissa määritellään tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun käsittelyn soveltamista koskevat edellytykset, mukaan lukien kyseisen kohdan b alakohdassa tarkoitettujen raja-arvojen määrittelyn, valvomisen ja tarkistamisen edellytykset ja suoritustiheys. EPV julkaisee nämä ohjeet 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä.” |
105) |
Korvataan kuudennen osan I osaston otsikko seuraavasti: ”MÄÄRITELMÄT JA MAKSUVALMIUSVAATIMUKSET”. |
106) |
Korvataan 411 artikla seuraavasti: ”411 artikla Määritelmät Tässä osassa tarkoitetaan:
|
107) |
Muutetaan 412 artikla seuraavasti:
|
108) |
Korvataan 413 ja 414 artikla seuraavasti: ”413 artikla Pysyvän varainhankinnan vaatimus 1. Laitosten on erilaisin pysyvän varainhankinnan välinein varmistettava, varat ja taseen ulkopuoliset erät täytetään asiaankuuluvasti sekä normaali- että stressitilanteissa. 2. Jäljempänä olevan III osaston säännöksiä sovelletaan yksinomaan 415 artiklassa säädettyjen raportointivelvollisuuksien määrittelyyn, kunnes kyseisessä artiklassa säädetyt raportointivelvollisuudet on määritelty IV osastossa säädetyn pysyvän varainhankinnan vaatimuksen osalta ja otettu käyttöön unionin lainsäädännössä. 3. Jäljempänä olevia IV osaston säännöksiä sovelletaan tämän artiklan 1 kohdassa vahvistetun pysyvän varainhankinnan vaatimuksen ja 415 artiklassa vahvistettujen laitosten raportointivelvollisuuksien määrittelemiseksi. 4. Jäsenvaltiot voivat säilyttää tai ottaa käyttöön kansallisia säännöksiä pysyvän varainhankinnan vaatimusten alalla, ennen kuin 1 kohdassa vahvistettuja pysyvän varainhankinnan vaatimuksia koskevia sitovia vähimmäisvaatimuksia ryhdytään soveltamaan. 414 artikla Maksuvalmiusvaatimusten noudattaminen Jos laitos ei täytä 412 artiklassa tai 413 artiklan 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia tai ennakoi, että se ei täytä kyseisiä vaatimuksia, mukaan lukien stressikausina, sen on välittömästi ilmoitettava asiasta toimivaltaisille viranomaisille ja toimitettava toimivaltaisille viranomaisille ilman aiheetonta viivytystä suunnitelma siitä, miten se aikoo täyttää tapauksen mukaan 412 artiklassa tai 413 artiklan 1 kohdassa säädetyt vaatimukset mahdollisimman pian uudelleen. Laitoksen on siihen asti, kun se taas täyttää vaatimukset, ilmoitettava tilanteen mukaan III osastossa, IV osastossa, 415 artiklan 3 tai 3 a kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä tai 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä tarkoitetut erät päivittäin kunkin pankkipäivän loppuun mennessä, ellei toimivaltainen viranomainen anna lupaa harvempaan ilmoittamiseen ja pidempään määräaikaan. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää näitä lupia ainoastaan laitoksen yksilöllisen tilanteen perusteella ottaen huomioon laitoksen toiminnan laajuuden ja monimuotoisuuden. Toimivaltaisten viranomaisten on seurattava vaatimusten täyttämiseen tähtäävän suunnitelman toteuttamista ja tarvittaessa vaadittava, että vaatimukset on täytettävä nopeammin.” |
109) |
Muutetaan 415 artikla seuraavasti:
|
110) |
Muutetaan 416 artikla seuraavasti:
|
111) |
Muutetaan 419 artikla seuraavasti:
|
112) |
Muutetaan 422 artikla seuraavasti:
|
113) |
Korvataan 423 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti: ”2. Laitoksen on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille kaikista tehdyistä sopimuksista, joiden sopimusehdot johtavat likviditeetin ulosvirtauksiin tai ylimääräisiin vakuustarpeisiin 30 päivän kuluessa laitoksen luottoluokan olennaisesta heikentymisestä. Kun toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että kyseiset sopimukset ovat olennaisia suhteessa laitoksen mahdollisiin likviditeetin ulosvirtauksiin, niiden on vaadittava laitosta lisäämään sellainen lisäulosvirtaus kyseisiä sopimuksia varten, joka vastaa niitä ylimääräisiä vakuustarpeita, jotka johtuvat sen luottoluokan olennaisesta heikentymisestä, kuten ulkoisen luottoluokituksen alenemisesta kolmella pykälällä. Laitoksen on tarkasteltava säännöllisesti uudelleen tämän olennaisen heikentymisen laajuutta ottaen huomioon, mikä on relevanttia sen tekemien sopimusten puitteissa, ja ilmoitettava tarkastelunsa tulokset toimivaltaisille viranomaisille. 3. Laitoksen on lisättävä lisäulosvirtaus, joka vastaa vakuustarpeita, jotka johtuisivat epäsuotuisan markkinaskenaarion vaikutuksista sen johdannaistransaktioihin, jos se on olennainen. EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään, millä ehdoilla olennaisuuden käsitettä voidaan soveltaa ja millä menetelmillä lisäulosvirtausta mitataan. EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2014. Siirretään komissiolle valta hyväksyä toisessa alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti.” |
114) |
Korvataan 424 artiklan 4 kohta seuraavasti: ”4. Likviditeettisopimuksen sitova määrä, joka on annettu arvopaperistamista varten perustetuille erillisyhtiöille, jotta nämä voisivat hankkia muita omaisuuseriä kuin arvopapereita asiakkailta, jotka eivät ole rahoitusalan asiakkaita, kerrotaan 10 prosentilla, edellyttäen että sitova määrä ylittää asiakkailta kulloinkin ostettujen omaisuuserien määrän ja kun nostettavissa oleva enimmäismäärä on sopimusperusteisesti rajattu kulloinkin ostettujen omaisuuserien määrään.” |
115) |
Korvataan 425 artiklan 2 kohdan c alakohta seuraavasti:
|
116) |
Lisätään kuudennessa osassa 428 artiklan jälkeen osasto seuraavasti: ”IV OSASTO PYSYVÄN VARAINHANKINNAN VAATIMUS 1 LUKU Pysyvän varainhankinnan vaatimus 428 a artikla Konsolidoitu soveltaminen Jos tässä osastossa säädettyä pysyvän varainhankinnan vaatimusta sovelletaan konsolidoinnin perusteella 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti, sovelletaan seuraavia säännöksiä:
428 b artikla Pysyvän varainhankinnan vaatimus 1. Edellä 413 artiklan 1 kohdassa säädetty pysyvän varainhankinnan vaatimus lasketaan suhdelukuna 3 luvussa tarkoitetun, laitoksen käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen ja 4 luvussa tarkoitetun, laitoksen vaaditun pysyvän rahoituksen välillä, ja se on ilmaistava prosenttiosuutena. Laitosten on laskettava pysyvän varainhankinnan vaatimuksensa seuraavan kaavan mukaisesti:
2. Laitosten on ylläpidettävä vähintään 100 prosentin pysyvän varainhankinnan vaatimusta laskettuna raportointivaluutan määräisenä kaikkien liiketoimiensa osalta riippumatta siitä, minkä valuutan määräisiä ne todellisuudessa ovat. 3. Aina, kun laitoksen pysyvän varainhankinnan vaatimus alittaa 100 prosentin tason tai sen voidaan kohtuudella odottaa alittavan 100 prosentin tason, sovelletaan 414 artiklassa säädettyä vaatimusta. Laitoksen on pyrittävä palauttamaan pysyvän varainhankinnan vaatimuksensa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle tasolle. Toimivaltaisten viranomaisten on ennen valvontatoimenpiteiden toteuttamista arvioitava, mistä syistä laitos ei ole noudattanut tämän artiklan 2 kohtaa. 4. Laitoksen on laskettava pysyvän varainhankinnan vaatimuksensa ja huolehdittava sen seurannasta raportointivaluutan määräisenä kaikkien liiketoimiensa osalta riippumatta siitä, minkä valuutan määräisiä ne tosiasiallisesti ovat, ja erikseen niiden liiketoimien osalta, jotka ovat sellaisen valuutan määräisenä, josta on tehtävä erillinen ilmoitus 415 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 5. Laitoksen on varmistettava, että sen rahoitusprofiilin jakautuminen valuuttayksiköittäin vastaa yleisesti sen varojen jakautumista eri valuuttoihin. Toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa vaatia laitosta rajoittamaan valuuttaeroja rajoittamalla sitä vaaditun pysyvän rahoituksen tietyn valuutan määräistä osuutta, joka voidaan kattaa käytettävissä olevalla pysyvällä rahoituksella, joka ei ole kyseisen valuutan määräinen. Kyseistä rajoitusta saa soveltaa ainoastaan sellaiseen valuuttaan, josta on ilmoitettava erikseen 415 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Toimivaltaisten viranomaisten on otettava tämän artiklan mukaisesti mahdollisesti sovellettavien valuuttaeroja koskevien rajoitusten tason määrityksessä huomioon vähintään seuraavat seikat:
Tämän artiklan mukaisesti asetettu valuuttaerojen rajoitus on direktiivin 2013/36/EU 105 artiklassa tarkoitettu erityinen maksuvalmiusvaatimus. 2 LUKU Yleiset säännöt pysyvän varainhankinnan vaatimuksen laskentaa varten 428 c artikla Pysyvän varainhankinnan vaatimuksen laskenta 1. Jollei tässä osastossa toisin säädetä, laitosten on otettava huomioon varat, velat ja taseen ulkopuoliset erät bruttoperusteisesti. 2. Pysyvän varainhankinnan vaatimuksensa laskemiseksi laitosten on sovellettava 3 ja 4 luvussa vahvistettuja tarkoituksenmukaisia pysyvän rahoituksen kertoimia varojensa, velkojensa ja taseen ulkopuolisten eriensä kirjanpitoarvoon, jollei tässä osastossa toisin säädetä. 3. Laitokset eivät saa laskea vaadittua pysyvää rahoitusta ja käytettävissä olevaa pysyvää rahoitusta kahteen kertaan. Jollei tässä osastossa toisin säädetä, jos erä voidaan osoittaa useampaan kuin yhteen vaaditun pysyvän rahoituksen luokkaan, se on osoitettava siihen vaaditun pysyvän rahoituksen luokkaan, joka tuottaa suurimman sopimuspohjaisen vaaditun pysyvän rahoituksen kyseisen erän osalta. 428 d artikla Johdannaissopimukset 1. Laitosten on sovellettava tätä artiklaa laskeakseen vaaditun pysyvän rahoituksen määrän johdannaissopimuksia varten 3 ja 4 luvussa tarkoitetulla tavalla. 2. Laitosten on otettava huomioon johdannaispositioiden käypä arvo nettoperusteisesti, jos kyseiset positiot sisältyvät samaan nettoutusryhmään, joka täyttää 429 c artiklan 1 kohdassa vahvistetut vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 428 ah artiklan 2 kohdan soveltamista. Jos näin ei ole, laitosten on otettava huomioon johdannaispositioiden käypä arvo bruttoperusteisesti ja käsiteltävä kyseisiä johdannaispositioita omana nettoutusryhmänään 4 luvun soveltamiseksi. 3. Tämän osaston soveltamiseksi ”nettoutusryhmän käyvällä arvolla” tarkoitetaan kaikkien nettoutusryhmään sisältyvien liiketoimien käyvien arvojen summaa. 4. Kaikki liitteessä II olevan 2 kohdan a–e alakohdassa luetellut johdannaissopimukset, joissa pääomamäärät vaihdetaan kokonaisuudessaan samana päivänä, on laskettava nettoperusteisesti eri valuutat huomioon ottaen, mukaan lukien sellaisen valuutan määräisenä raportoimiseksi, johon sovelletaan erillistä raportointia 415 artiklan 2 kohdan mukaisesti, myös silloin, kun liiketoimet eivät kuulu samaan nettoutusryhmään, joka täyttää 429 c artiklan 1 kohdassa vahvistetut vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 428 ah artiklan 2 kohdan soveltamista. 5. Käteistä, joka on saatu vakuutena vähentämään johdannaispositiosta aiheutuvaa riskiä, on käsiteltävä sellaisena eikä sitä saa pitää talletuksena, johon sovelletaan 3 lukua. 6. Toimivaltaiset viranomaiset voivat asianomaisen keskuspankin suostumuksella päättää, ettei johdannaissopimusten vaikutusta tarvitse ottaa huomioon pysyvän varainhankinnan vaatimuksen laskennassa, mukaan lukien vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimien sekä varausten ja tappioiden määrittämisen kautta, edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
Jos tytäryritys, jonka päätoimipaikka on kolmannessa maassa, hyötyy ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta vapautuksesta kyseisen kolmannen maan kansallisen, pysyvän varainhankinnan vaatimuksen vahvistavan lainsäädännön mukaisesti, kyseinen vapautus, sellaisena kuin se määritellään kolmannen maan kansallisessa lainsäädännössä, on otettava huomioon konsolidointia varten. 428 e artikla Vakuudellisen luotonannon ja pääomamarkkinalähtöisten liiketoimien nettoutus Saman vastapuolen kanssa toteutetuista arvopapereilla toteutettavista rahoitustoimista johtuvat varat ja velat on laskettava nettoperusteisesti edellyttäen, että kyseiset varat ja velat ovat 429 b artiklan 4 kohdassa vahvistettujen nettoutusedellytysten mukaisia. 428 f artikla Keskinäisesti riippuvaiset varat ja velat 1. Laitos voi toimivaltaisten viranomaisten etukäteisellä luvalla käsitellä omaisuuserää ja velkaa keskinäisesti riippuvaisina, edellyttäen että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
2. Varojen ja velkojen katsotaan täyttävän 1 kohdassa säädetyt edellytykset ja niitä pidetään keskinäisesti riippuvaisina, jos ne liittyvät suoraan seuraaviin tuotteisiin tai palveluihin:
3. EPV valvoo varoja ja velkoja sekä tuotteita ja palveluja, joita 1 ja 2 kohdan mukaisesti käsitellään keskinäisesti riippuvaisina varoina ja velkoina, määrittääkseen, täyttyvätkö 1 kohdassa säädetyt soveltuvuusperusteet ja missä määrin ne täyttyvät. EPV ilmoittaa komissiolle kyseisen valvonnan tuloksista ja neuvoo komissiota, jos 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä tai 2 kohdassa olevaa tuotteiden ja palvelujen luetteloa on muutettava. 428 g artikla Laitosten suojajärjestelmiin ja osuustoiminnallisiin verkostoihin tehdyt talletukset Jos laitos kuuluu 113 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun tyyppiseen laitosten suojajärjestelmään, verkostoon, jolle voidaan myöntää 10 artiklassa säädetty vapautus, tai jäsenvaltion osuustoiminnalliseen verkostoon, vaadittaessa maksettaviin talletuksiin, joita luottolaitoksella on keskuslaitoksessa ja joita talletuksen tekevä laitos pitää likvideinä varoina 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti, sovelletaan seuraavia vaatimuksia:
428 h artikla Etuuskohtelu ryhmän tai laitosten suojajärjestelmän sisällä 1. Poiketen siitä, mitä 3 ja 4 luvussa säädetään, jos 428 g artiklaa ei sovelleta, toimivaltaiset viranomaiset voivat tapauskohtaisesti sallia sen, että laitokset soveltavat korkeampaa käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerrointa tai alhaisempaa vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa varoihin, velkoihin ja sitoviin luottojärjestelyihin tai likviditeettisopimuksiin edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
2. Jos laitos ja vastapuoli ovat sijoittautuneet eri jäsenvaltioihin, toimivaltaiset viranomaiset voivat olla soveltamatta 1 kohdan d alakohdassa säädettyä edellytystä edellyttäen, että 1 kohdan mukaisen kriteerin lisäksi seuraavat kriteerit täyttyvät:
Toimivaltaisten viranomaisten on kuultava toisiaan 20 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti määrittääkseen, täyttyvätkö tässä kohdassa vahvistetut lisäkriteerit. 3 LUKU Käytettävissä oleva pysyvä rahoitus 1 jakso Yleiset säännökset 428 i artikla Käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen määrän laskenta Jollei tässä luvussa toisin säädetä, käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen määrä on laskettava kertomalla velkojen ja omien varojen eri luokkien tai tyyppien kirjanpitoarvo käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kertoimilla, joita sovelletaan 2 jakson mukaisesti. Käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kokonaismäärä on velkojen ja omien varojen painotettujen määrien summa. Joukkolainoja ja muita vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita, jotka laitos laskee liikkeeseen, jotka myydään yksinomaan vähittäismarkkinoilla ja jotka pidetään vähittäistilillä, voidaan käsitellä asianmukaiseen vähittäistalletusluokkaan kuuluvina. Jotta muut osapuolet kuin vähittäisasiakkaat eivät voi ostaa tai pitää hallussaan kyseisiä instrumentteja, on säädettävä asiaa koskevia rajoituksia. 428 j artikla Velkojen ja omien varojen jäljellä oleva maturiteetti 1. Jollei tässä luvussa toisin säädetä, laitosten on otettava huomioon velkojensa ja omien varojensa jäljellä oleva sopimuksenmukainen maturiteetti määrittääkseen käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kertoimet, joita sovelletaan 2 jakson mukaisesti. 2. Laitosten on otettava huomioon olemassa olevat optiot velkojen tai omien varojen jäljellä olevan maturiteetin määrittämisessä. Niiden on tehtävä näin sillä oletuksella, että vastapuoli lunastaa osto-option aikaisimpana mahdollisena ajankohtana. Kun optioiden käyttö on laitoksen harkintavallassa, laitoksen ja toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon maineeseen liittyvät syyt, jotka saattavat rajoittaa laitoksen mahdollisuutta olla käyttämättä optiota, ja erityisesti markkinoiden odotukset siitä, että laitosten olisi lunastettava tietyt velat ennen niiden erääntymispäivää. 3. Laitosten on käsiteltävä talletuksia, joilla on kiinteä irtisanomisaika, niiden irtisanomisajan mukaisesti ja määräaikaistalletuksia niiden jäljellä olevan maturiteetin mukaisesti. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, laitosten on määräaikaistalletusten jäljellä olevan maturiteetin määrittämiseksi jätettävä huomiotta ennenaikaisia nostoja koskevat optiot, jos tallettajan on maksettava alle vuoden sisällä tapahtuvasta ennenaikaisesta nostosta olennainen sakko, jollaisesta säädetään 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä. 4. Määrittääkseen käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kertoimet, joita sovelletaan 2 jakson mukaisesti, laitosten on, kun kyseessä ovat velat, joiden jäljellä oleva maturiteetti on vähintään yksi vuosi, käsiteltävä kaikkia kyseisten velkojen osuuksia, joiden maturiteetti on alle kuusi kuukautta, siten, että jäljellä oleva maturiteetti on alle kuusi kuukautta, ja kaikkia tällaisten velkojen osuuksia, joiden maturiteetti on kuuden kuukauden ja alle vuoden välillä, siten, että jäljellä oleva maturiteetti on kuuden kuukauden ja alle vuoden välillä. 2 jakso Käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kertoimet 428 k artikla Käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 0 prosenttia 1. Jollei 428 l–428 o artiklassa muuta säädetä, kaikkiin velkoihin, joiden maturiteettia ei ole määritelty, mukaan lukien lyhyet positiot ja avoimen maturiteetin positiot, sovelletaan käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 0 prosenttia, lukuun ottamatta seuraavia:
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin laskennallisiin verovelkoihin ja vähemmistöosuuksiin on sovellettava joitakin seuraavista kertoimista:
3. Seuraaviin velkoihin sovelletaan käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 0 prosenttia:
4. Laitosten on sovellettava käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 0 prosenttia, kaikkien käyvältä arvoltaan positiivisten nettoutusryhmien käypien arvojen summan ja kaikkien käyvältä arvoltaan negatiivisten nettoutusryhmien käypien arvojen summan välisen erotuksen absoluuttiseen arvoon – jos se on negatiivinen – laskettaessa käyvät arvot 428 d artiklan mukaisesti. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun laskentaan sovelletaan seuraavia sääntöjä:
428 l artikla Käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 50 prosenttia Seuraaviin velkoihin sovelletaan käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 50 prosenttia:
428 m artikla Käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 90 prosenttia Vaadittaessa maksettaviin vähittäistalletuksiin, vähittäistalletuksiin, joilla on alle yhden vuoden kiinteä irtisanomisaika, ja määräaikaisiin vähittäistalletuksiin, joiden jäljellä oleva maturiteetti on alle yksi vuosi, jotka täyttävät 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä muiden vähittäistalletusten osalta säädetyt asiaankuuluvat kriteerit, sovelletaan käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 90 prosenttia. 428 n artikla Käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 95 prosenttia Vaadittaessa maksettaviin vähittäistalletuksiin, vähittäistalletuksiin, joilla on alle yhden vuoden kiinteä irtisanomisaika, ja määräaikaisiin vähittäistalletuksiin, joiden jäljellä oleva maturiteetti on alle yksi vuosi, jotka täyttävät 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä stabiilien vähittäistalletusten osalta säädetyt asiaankuuluvat kriteerit, sovelletaan käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 95 prosenttia. 428 o artikla Käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 100 prosenttia Seuraaviin velkoihin sekä pääomaeriin ja -instrumentteihin sovelletaan käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 100 prosenttia:
4 LUKU Vaadittu pysyvä rahoitus 1 jakso Yleiset säännökset 428 p artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen määrän laskenta 1. Jollei tässä luvussa toisin säädetä, vaaditun pysyvän rahoituksen määrä on laskettava kertomalla varojen ja taseen ulkopuolisten erien eri luokkien tai tyyppien kirjanpitoarvo vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimilla, joita sovelletaan 2 jakson mukaisesti. Vaaditun pysyvän rahoituksen kokonaismäärä on varojen ja taseen ulkopuolisten erien painotettujen määrien summa. 2. Varat, jotka laitos on ottanut lainaksi, myös arvopapereilla toteutettavissa rahoitustoimissa, on jätettävä pois vaaditun pysyvän rahoituksen määrän laskennasta, jos kyseiset varat merkitään laitoksen taseeseen eikä laitos ole varojen edunsaajaomistaja. Varoihin, jotka laitos on ottanut lainaksi, myös arvopapereilla toteutettavissa rahoitustoimissa, on sovellettava vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimia 2 jakson mukaisesti, jos kyseisiä varoja ei merkitä laitoksen taseeseen mutta laitos on varojen edunsaajaomistaja. 3. Varat, jotka laitos on antanut lainaksi, myös arvopapereilla toteutettavissa rahoitustoimissa ja joiden edunsaajaomistaja laitos edelleen on, katsotaan tätä lukua sovellettaessa kiinnitetyiksi varoiksi, ja niihin sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimia 2 jakson mukaisesti, vaikka varat eivät säilyisikään laitoksen taseessa. Muussa tapauksessa tällaiset varat on jätettävä pois vaaditun pysyvän rahoituksen määrän laskennasta. 4. Kiinnitettyihin varoihin, joiden jäljellä oleva maturiteetti on vähintään kuusi kuukautta, on osoitettava joko vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, jota kyseisiin varoihin sovellettaisiin 2 jakson mukaisesti, jos ne olisivat hallussa kiinnittämättömänä, tai vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, jota muutoin sovelletaan kyseisiin kiinnitettyihin varoihin, sen mukaan, kumpi kerroin on korkeampi. Sama pätee tilanteeseen, jossa kiinnitettyjen varojen jäljellä oleva maturiteetti on lyhyempi kuin kiinnityksen lähteenä olevan liiketoimen jäljellä oleva maturiteetti. Varoihin, joilla on kiinnityskautta jäljellä alle kuusi kuukautta, sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimia, joita sovellettaisiin 2 jakson mukaisesti samoihin varoihin, jos ne olisivat hallussa kiinnittämättömänä. 5. Jos laitos käyttää uudelleen tai edelleenpanttaa lainaksi otetun omaisuuserän, myös arvopapereilla toteutettavissa rahoitustoimissa, ja kyseinen omaisuuserä käsitellään taseen ulkopuolella, liiketoimea, johon liittyen omaisuuserä on otettu lainaksi, kohdellaan kiinnitettynä edellyttäen, että liiketoimi ei voi erääntyä ilman, että laitos palauttaa lainatun omaisuuserän. 6. Seuraavat varat katsotaan kiinnittämättömiksi:
7. Kun on kyse epätavanomaisista väliaikaisista toimista, jotka EKP taikka jäsenvaltion keskuspankki tai kolmannen maan keskuspankki toteuttaa toimeksiantonsa täyttämiseksi ajankohtana, jona rahoitusmarkkinoilla on laajalti ongelmia, tai poikkeuksellisissa makrotaloudellisissa olosuhteissa, seuraaviin varoihin voidaan soveltaa alennettua vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa:
Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä yhteisymmärryksessä liiketoimen vastapuolena toimivan keskuspankin kanssa vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, jota sovelletaan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin varoihin. Edellä ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuihin kiinnitettyihin varoihin sovellettava vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin ei saa olla alhaisempi kuin vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, jota 2 jakson mukaisesti sovellettaisiin kyseisiin varoihin, jos ne olisivat hallussa kiinnittämättöminä. Sovellettaessa alennettua vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa toisen alakohdan mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten on seurattava tiiviisti kyseisen alennetun kertoimen vaikutusta laitosten pysyvän rahoituksen positioihin ja toteutettava tarvittaessa asianmukaisia valvontatoimia. 8. Kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi laitosten on jätettävä pois muista tämän luvun mukaisista vaaditun pysyvän rahoituksen määrän laskennan osista varat, joihin liittyy vakuuksia, jotka katsotaan 428 k artiklan 4 kohdan b alakohdan ja 428 ah artiklan 2 kohdan mukaisesti asetetuksi vakuusmarginaaliksi, 428 ag artiklan a alakohdan mukaisesti asetetuksi alkumarginaaliksi tai 428 ag artiklan b alakohdan mukaisesti asetetuksi osuudeksi keskusvastapuolen maksukyvyttömyysrahastoon. 9. Laitosten on sisällytettävä vaaditun pysyvän rahoituksen määrän laskentaan rahoitusvälineet, ulkomaanvaluutat ja hyödykkeet, joista on toteutettu ostotilaus. Niiden on jätettävä pois vaaditun pysyvän rahoituksen määrän laskennasta rahoitusvälineet, ulkomaanvaluutat ja hyödykkeet, joista on toteutettu myyntitilaus, edellyttäen että kyseiset liiketoimet eivät näy johdannaisina tai vakuudellisina rahoitustoimina laitosten taseessa ja että kyseiset liiketoimet näkyvät laitosten taseessa, kun ne on toimitettu. 10. Toimivaltaiset viranomaiset voivat määrittää vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimet, joita sovelletaan taseen ulkopuolisiin eriin liittyviin vastuisiin, joita ei tarkoiteta tässä luvussa, sen varmistamiseksi, että laitoksilla on tarkoituksenmukainen määrä käytettävissä olevaa pysyvää rahoitusta niiden vastuiden osuudelle, joiden odotetaan edellyttävän rahoitusta pysyvän varainhankinnan vaatimuksen yhden vuoden aikajänteellä. Kyseisten kertoimien määrittämiseksi toimivaltaisten viranomaisten on erityisesti otettava huomioon laitoksen maineelle aiheutuva olennainen vahinko, joka voi aiheutua, jos kyseisestä rahoituksesta ei huolehdita. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EPV:lle vähintään kerran vuodessa ne taseen ulkopuolisiin eriin liittyvien vastuiden tyypit, joiden osalta ne ovat määrittäneet pysyvän rahoituksen kertoimet. Niiden on tässä ilmoituksessa annettava selostus menetelmästä, jota kyseisten kertoimien määrittämisessä on sovellettu. 428 q artikla Omaisuuserän jäljellä oleva maturiteetti 1. Jollei tässä luvussa toisin säädetä, laitosten on otettava huomioon varojensa ja taseen ulkopuolisten liiketoimiensa jäljellä oleva sopimuksenmukainen maturiteetti määrittäessään varoihinsa ja taseen ulkopuolisiin eriinsä 2 jakson mukaisesti sovellettavat vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimet. 2. Laitosten on käsiteltävä varoja, jotka on eroteltu asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kyseisten varojen kohde-etuuteen liittyvän vastuun mukaisesti. Laitosten on kuitenkin sovellettava kyseisiin varoihin korkeampia vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimia riippuen sidonnaisuuden kestosta, jonka määrittävät toimivaltaiset viranomaiset, joiden on otettava huomioon, kykeneekö laitos vapaasti luovuttamaan tai vaihtamaan tällaisia omaisuuseriä, ja joiden on otettava huomioon laitoksen sellaisille asiakkaille olevien velkojen laina-aika, joihin kyseinen erotteluvaatimus liittyy. 3. Omaisuuserän jäljellä olevaa maturiteettia laskiessaan laitosten on otettava huomioon optiot perustuen siihen oletukseen, että liikkeeseenlaskija tai vastapuoli toteuttaa kaikki optiot omaisuuserän maturiteetin pidentämiseksi. Kun optioiden käyttö on laitoksen harkintavallassa, laitoksen ja toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon maineeseen liittyvät syyt, jotka saattavat rajoittaa laitoksen mahdollisuutta olla käyttämättä optiota, ja erityisesti markkinoiden ja asiakkaiden odotukset siitä, että laitoksen olisi pidennettävä tiettyjen omaisuuserien maturiteettia niiden erääntymispäivänä. 4. Edellä 2 jakson mukaisesti sovellettavien vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimien määrittämiseksi, kun kyseessä ovat erissä maksettavat lainat, joiden jäljellä oleva sopimuksenmukainen maturiteetti on vähintään yksi vuosi, kaikkia osuuksia, joiden maturiteetti on alle kuusi kuukautta, on käsiteltävä siten, että jäljellä oleva maturiteetti on alle kuusi kuukautta, ja kaikkia osuuksia, joiden maturiteetti on kuuden kuukauden ja alle vuoden välillä, on käsiteltävä siten, että jäljellä oleva maturiteetti on kuuden kuukauden ja alle vuoden välillä. 2 jakso Vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimet 428 r artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 0 prosenttia 1. Seuraaviin varoihin sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 0 prosenttia:
Laitosten on otettava tämän kohdan ensimmäisen alakohdan g alakohdassa tarkoitetut maksut huomioon nettoperusteisesti, jos 428 e artiklaa sovelletaan. 2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan c alakohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää yhdessä asianomaisen keskuspankin kanssa korkeamman vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimen soveltamisesta vaadittuihin varantoihin, ottaen erityisesti huomioon, missä laajuudessa varantovelvoitteet ovat olemassa yhden vuoden aikajänteellä, ja siten edellyttää asiaan liittyvää pysyvää rahoitusta. Kun kyseessä ovat tytäryritykset, joiden päätoimipaikka on kolmannessa maassa, ja jos vaadittuihin keskuspankin varantoihin sovelletaan kyseisen kolmannen maan kansallisessa lainsäädännössä vahvistetun pysyvän varainhankinnan vaatimuksen mukaista korkeampaa vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, kyseinen korkeampi vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin on otettava huomioon konsolidointia varten. 428 s artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 5 prosenttia 1. Seuraaviin varoihin ja taseen ulkopuolisiin eriin sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 5 prosenttia:
Laitosten on otettava tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut maksut huomioon nettoperusteisesti, jos 428 e artiklaa sovelletaan. 2. Kun kyseessä ovat kaikki johdannaissopimuksista koostuvat nettoutusryhmät, laitosten on sovellettava vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 5 prosenttia, kyseisten johdannaissopimuksista koostuvien nettoutusryhmien absoluuttiseen käypään arvoon, joka ilmaistaan ilman asetettua vakuutta, jos kyseisten nettoutusryhmien käypä arvo on negatiivinen. Tätä kohtaa sovellettaessa laitosten on määritettävä käypä arvo, joka ilmaistaan ilman asetettua vakuutta tai tällaisten sopimusten markkina-arvon muutoksiin liittyviä maksettuja ja vastaanotettuja toimitusmaksuja. 428 t artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 7 prosenttia Kiinnittämättömiin varoihin, jotka hyväksytään tason 1 erittäin laadukkaiksi katetuiksi joukkolainoiksi 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti, on sovellettava vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 7 prosenttia, riippumatta siitä, täyttävätkö kyseiset varat mainitussa delegoidussa säädöksessä vahvistetut toiminnalliset vaatimukset ja maksuvalmiuspuskurin koostumusta koskevat vaatimukset. 428 u artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 7,5 prosenttia Tämän asetuksen liitteessä I tarkoitettuihin ulkomaankaupan rahoitukseen liittyviin taseen ulkopuolisiin tuotteisiin, joiden jäljellä oleva maturiteetti on vähintään kuusi kuukautta mutta alle yksi vuosi, sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 7,5 prosenttia. 428 v artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 10 prosenttia Seuraaviin varoihin ja taseen ulkopuolisiin eriin sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 10 prosenttia:
428 w artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 12 prosenttia Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavissa yrityksissä oleviin kiinnittämättömiin osakkeisiin tai osuuksiin, joille voidaan tehdä 12 prosentin arvonleikkaus laskettaessa maksuvalmiusvaatimusta 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti, on sovellettava vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 12 prosenttia, riippumatta siitä, täyttävätkö kyseiset osakkeet ja osuudet mainitussa delegoidussa säädöksessä vahvistetut toiminnalliset vaatimukset ja maksuvalmiuspuskurin koostumusta koskevat vaatimukset. 428 x artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 15 prosenttia Kiinnittämättömiin varoihin, jotka hyväksytään tason 2A varoiksi 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti, on sovellettava vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 15 prosenttia, riippumatta siitä, täyttävätkö kyseiset varat mainitussa delegoidussa säädöksessä vahvistetut toiminnalliset vaatimukset ja maksuvalmiuspuskurin koostumusta koskevat vaatimukset. 428 y artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 20 prosenttia Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavissa yrityksissä oleviin kiinnittämättömiin osakkeisiin tai osuuksiin, joille voidaan tehdä 20 prosentin arvonleikkaus laskettaessa maksuvalmiusvaatimusta 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti, on sovellettava vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 20 prosenttia, riippumatta siitä, täyttävätkö kyseiset osakkeet ja osuudet mainitussa delegoidussa säädöksessä vahvistetut toiminnalliset vaatimukset ja maksuvalmiuspuskurin koostumusta koskevat vaatimukset. 428 z artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 25 prosenttia Jäljempänä 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisiin kiinnittämättömiin tason 2B arvopaperistamisiin on sovellettava vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 25 prosenttia, riippumatta siitä, täyttävätkö ne mainitussa delegoidussa säädöksessä vahvistetut toiminnalliset vaatimukset ja maksuvalmiuspuskurin koostumusta koskevat vaatimukset. 428 aa artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 30 prosenttia Seuraaviin varoihin sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 30 prosenttia:
428 ab artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 35 prosenttia Seuraaviin varoihin sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 35 prosenttia:
428 ac artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 40 prosenttia Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavissa yrityksissä oleviin kiinnittämättömiin osakkeisiin tai osuuksiin, joille voidaan tehdä 40 prosentin arvonleikkaus laskettaessa maksuvalmiusvaatimusta 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti, on sovellettava vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 40 prosenttia, riippumatta siitä, täyttävätkö kyseiset osakkeet ja osuudet mainitussa delegoidussa säädöksessä vahvistetut toiminnalliset vaatimukset ja maksuvalmiuspuskurin koostumusta koskevat vaatimukset. 428 ad artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 50 prosenttia Seuraaviin varoihin sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 50 prosenttia:
428 ae artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 55 prosenttia Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavissa yrityksissä oleviin kiinnittämättömiin osakkeisiin tai osuuksiin, joille voidaan tehdä 55 prosentin arvonleikkaus laskettaessa maksuvalmiusvaatimusta 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti, on sovellettava vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 55 prosenttia, riippumatta siitä, täyttävätkö kyseiset osakkeet ja osuudet mainitussa delegoidussa säädöksessä vahvistetut toiminnalliset vaatimukset ja maksuvalmiuspuskurin koostumusta koskevat vaatimukset. 428 af artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 65 prosenttia Seuraaviin varoihin sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 65 prosenttia:
428 ag artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 85 prosenttia Seuraaviin varoihin ja taseen ulkopuolisiin eriin sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 85 prosenttia:
428 ah artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 100 prosenttia 1. Seuraaviin varoihin sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 100 prosenttia:
2. Laitosten on sovellettava vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 100 prosenttia, kaikkien käyvältä arvoltaan positiivisten nettoutusryhmien käypien arvojen summan ja kaikkien käyvältä arvoltaan negatiivisten nettoutusryhmien käypien arvojen summan väliseen erotukseen – jos se on positiivinen – laskettaessa käyvät arvot 428 d artiklan mukaisesti. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun laskentaan sovelletaan seuraavia sääntöjä:
5 LUKU Pieniin ja rakenteeltaan yksinkertaisiin laitoksiin kohdistuva poikkeus 428 ai artikla Pieniin ja rakenteeltaan yksinkertaisiin laitoksiin kohdistuva poikkeus Poiketen siitä, mitä 3 ja 4 luvussa säädetään, pienet ja rakenteeltaan yksinkertaiset laitokset voivat toimivaltaisen viranomaisensa etukäteen antamalla luvalla päättää laskea suhdeluvun 6 luvussa tarkoitetun, laitoksen käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen ja 7 luvussa tarkoitetun, laitoksen vaaditun pysyvän rahoituksen välillä, ja se on ilmaistava prosenttiosuutena. Toimivaltainen viranomainen voi vaatia pientä ja rakenteeltaan yksinkertaista laitosta noudattamaan pysyvän varainhankinnan vaatimusta, joka perustuu 3 luvussa tarkoitettuun, laitoksen käytettävissä olevaan pysyvään rahoitukseen ja 4 luvussa tarkoitettuun, vaadittuun pysyvään rahoitukseen, jos se katsoo, että yksinkertaistettu menetelmä ei riitä määrittämään kyseisen laitoksen rahoitusriskejä. 6 LUKU Käytettävissä oleva pysyvä rahoitus yksinkertaistetulle pysyvän varainhankinnan vaatimuksen laskennalle 1 jakso Yleiset säännökset 428 aj artikla Käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen määrän yksinkertaistettu laskenta 1. Jollei tässä luvussa toisin säädetä, käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen määrä on laskettava kertomalla velkojen ja omien varojen eri luokkien tai tyyppien kirjanpitoarvo käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kertoimilla, joita sovelletaan 2 jakson mukaisesti. Käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kokonaismäärä on velkojen ja omien varojen painotettujen määrien summa. 2. Joukkolainoja ja muita vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita, jotka laitos laskee liikkeeseen, jotka myydään yksinomaan vähittäismarkkinoilla ja jotka pidetään vähittäistilillä, voidaan käsitellä asianmukaiseen vähittäistalletusluokkaan kuuluvina. Jotta muut osapuolet kuin vähittäisasiakkaat eivät voi ostaa tai pitää hallussaan kyseisiä instrumentteja, on säädettävä asiaa koskevia rajoituksia. 428 ak artikla Velkojen ja omien varojen jäljellä oleva maturiteetti 1. Jollei tässä luvussa toisin säädetä, laitosten on otettava huomioon velkojensa ja omien varojensa jäljellä oleva sopimuksenmukainen maturiteetti määrittääkseen käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kertoimet, joita sovelletaan 2 jakson mukaisesti. 2. Laitosten on otettava huomioon olemassa olevat optiot velkojen tai omien varojen jäljellä olevan maturiteetin määrittämisessä. Niiden on tehtävä näin sillä oletuksella, että vastapuoli lunastaa osto-option aikaisimpana mahdollisena ajankohtana. Kun optioiden käyttö on laitoksen harkintavallassa, laitoksen ja toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon maineeseen liittyvät syyt, jotka saattavat rajoittaa laitoksen mahdollisuutta olla käyttämättä optiota, ja erityisesti markkinoiden odotukset siitä, että laitosten olisi lunastettava tietyt velat ennen niiden erääntymispäivää. 3. Laitosten on käsiteltävä talletuksia, joilla on kiinteä irtisanomisaika, niiden irtisanomisajan mukaisesti ja määräaikaistalletuksia niiden jäljellä olevan maturiteetin mukaisesti. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, laitosten on määrittääkseen määräaikaistalletusten jäljellä olevan maturiteetin jätettävä huomiotta ennenaikaisia nostoja koskevat optiot, jos tallettajan on maksettava alle vuoden sisällä tapahtuvasta ennenaikaisesta nostosta olennainen sakko, jollaisesta säädetään 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä. 4. Käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kertoimien, joita sovelletaan 2 jakson mukaisesti, määrittämiseksi veloille, joiden sopimuksenmukainen jäljellä oleva maturiteetti on vähintään yksi vuosi, kaikkia velkojen osuuksia, joiden maturiteetti on alle kuusi kuukautta, ja kaikkia velkojen osuuksia, joiden maturiteetti on kuuden kuukauden ja alle vuoden välillä, on käsiteltävä siten, että jäljellä oleva maturiteetti on kuuden kuukauden ja alle vuoden välillä. 2 jakso Käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kertoimet 428 al artikla Käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 0 prosenttia 1. Jollei tässä jaksossa muuta säädetä, kaikkiin velkoihin, joiden maturiteettia ei ole määritelty, mukaan lukien lyhyet positiot ja avoimen maturiteetin positiot, sovelletaan käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 0 prosenttia, lukuun ottamatta seuraavia:
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin laskennallisiin verovelkoihin ja vähemmistöosuuksiin on sovellettava joitakin seuraavista kertoimista:
3. Seuraaviin velkoihin sovelletaan käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 0 prosenttia:
4. Laitosten on sovellettava käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 0 prosenttia, kaikkien käyvältä arvoltaan positiivisten nettoutusryhmien käypien arvojen summan ja kaikkien käyvältä arvoltaan negatiivisten nettoutusryhmien käypien arvojen summan välisen erotuksen absoluuttiseen arvoon – jos se on negatiivinen – laskettaessa käyvät arvot 428 d artiklan mukaisesti. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun laskentaan sovelletaan seuraavia sääntöjä:
428 am artikla Käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 50 prosenttia Seuraaviin velkoihin sovelletaan käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 50 prosenttia:
428 an artikla Käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 90 prosenttia Vaadittaessa maksettaviin vähittäistalletuksiin, vähittäistalletuksiin, joilla on alle yhden vuoden kiinteä irtisanomisaika, ja määräaikaisiin vähittäistalletuksiin, joiden jäljellä oleva maturiteetti on alle yksi vuosi, jotka täyttävät 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä muiden vähittäistalletusten osalta säädetyt asiaankuuluvat kriteerit, sovelletaan käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 90 prosenttia. 428 ao artikla Käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 95 prosenttia Vaadittaessa maksettaviin vähittäistalletuksiin, vähittäistalletuksiin, joilla on alle yhden vuoden kiinteä irtisanomisaika, ja määräaikaisiin vähittäistalletuksiin, joiden jäljellä oleva maturiteetti on alle yksi vuosi, jotka täyttävät 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä stabiilien vähittäistalletusten osalta säädetyt asiaankuuluvat kriteerit, sovelletaan käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 95 prosenttia. 428 ap artikla Käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 100 prosenttia Seuraaviin velkoihin sekä pääomaeriin ja -instrumentteihin sovelletaan käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 100 prosenttia:
7 LUKU Vaadittu pysyvä rahoitus pysyvän varainhankinnan vaatimuksen yksinkertaistetussa laskennassa 1 jakso Yleiset säännökset 428 aq artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen määrän yksinkertaistettu laskenta 1. Jollei tässä luvussa toisin säädetä, pienten ja rakenteeltaan yksinkertaisten laitosten vaaditun pysyvän rahoituksen määrä on laskettava kertomalla varojen ja taseen ulkopuolisten erien eri luokkien tai tyyppien kirjanpitoarvo vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimilla, joita sovelletaan 2 jakson mukaisesti. Vaaditun pysyvän rahoituksen kokonaismäärä on varojen ja taseen ulkopuolisten erien painotettujen määrien summa. 2. Varat, jotka laitokset ovat ottaneet lainaksi, myös arvopapereilla toteutettavissa rahoitustoimissa, jotka merkitään laitosten taseeseen ja joiden edunsaajaomistajia laitokset eivät ole, on jätettävä pois vaaditun pysyvän rahoituksen määrän laskennasta. Varoihin, jotka laitokset ovat ottaneet lainaksi, myös arvopapereilla toteutettavissa rahoitustoimissa, joita ei merkitä laitosten taseeseen mutta joiden edunsaajaomistajia laitokset ovat, on sovellettava vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimia 2 jakson mukaisesti. 3. Varat, jotka laitokset ovat antaneet lainaksi, myös arvopapereilla toteutettavissa rahoitustoimissa, joiden edunsaajaomistajia laitokset edelleen ovat ja jotka, vaikka ne eivät säilyisikään laitosten taseessa, katsotaan tätä lukua sovellettaessa kiinnitetyiksi varoiksi ja niihin sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimia 2 jakson mukaisesti. Muussa tapauksessa tällaiset varat on jätettävä pois vaaditun pysyvän rahoituksen määrän laskennasta. 4. Kiinnitettyihin varoihin, joiden jäljellä oleva maturiteetti on vähintään kuusi kuukautta, on osoitettava joko vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, jota kyseisiin varoihin sovellettaisiin 2 jakson mukaisesti, jos ne olisivat hallussa kiinnittämättömänä, tai vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, jota muutoin sovelletaan kyseisiin kiinnitettyihin varoihin, sen mukaan, kumpi kerroin on korkeampi. Sama pätee tilanteeseen, jossa kiinnitettyjen varojen jäljellä oleva maturiteetti on lyhyempi kuin kiinnityksen lähteenä olevan liiketoimen jäljellä oleva maturiteetti. Varoihin, joilla on kiinnityskautta jäljellä alle kuusi kuukautta, sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimia, joita sovellettaisiin 2 jakson mukaisesti samoihin varoihin, jos ne olisivat hallussa kiinnittämättömänä. 5. Jos laitos käyttää uudelleen tai edelleenpanttaa lainaksi otetun omaisuuserän, myös arvopapereilla toteutettavissa rahoitustoimissa, ja tämä käsitellään taseen ulkopuolella, liiketoimea, jonka kautta omaisuuserä on otettu lainaksi, kohdellaan kiinnitettynä sikäli kuin liiketoimi ei voi erääntyä ilman, että laitos palauttaa lainatun omaisuuserän. 6. Seuraavat varat katsotaan kiinnittämättömiksi:
Sovellettaessa tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohtaa laitosten on oletettava, että ryhmässä olevat omaisuuserät ovat kiinnitettyjä likviditeetin lisäämiseen perustuvassa järjestyksessä, joka pohjautuu 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä vahvistettuun likviditeettiluokitukseen alkaen omaisuuseristä, joita ei hyväksytä maksuvalmiuspuskuriin. 7. Kun on kyse epätavanomaisista väliaikaisista toimista, jotka EKP taikka jäsenvaltion keskuspankki tai kolmannen maan keskuspankki toteuttaa toimeksiantonsa täyttämiseksi ajankohtana, jona rahoitusmarkkinoilla on laajalti ongelmia, tai poikkeuksellisissa makrotaloudellisissa olosuhteissa, seuraaviin varoihin voidaan soveltaa alennettua vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa:
Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä yhteisymmärryksessä liiketoimen vastapuolena toimivan keskuspankin kanssa vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, jota sovelletaan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin varoihin. Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuihin kiinnitettyihin varoihin sovellettava vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin ei saa olla alhaisempi kuin vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, jota 2 jakson mukaisesti sovellettaisiin kyseisiin varoihin, jos ne olisivat hallussa kiinnittämättöminä. Sovellettaessa alennettua vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa toisen alakohdan mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten on seurattava tiiviisti kyseisen alennetun kertoimen vaikutusta laitosten pysyvän rahoituksen positioihin ja toteutettava tarvittaessa asianmukaisia valvontatoimia. 8. Laitosten on jätettävä pois muista tämän luvun mukaisista vaaditun pysyvän rahoituksen määrän laskennan osista varat, joihin liittyy vakuuksia, jotka katsotaan 428 k artiklan 4 kohdan b alakohdan ja 428 ah artiklan 2 kohdan mukaisesti asetetuksi vakuusmarginaaliksi tai 428 ag artiklan a alakohdan mukaisesti asetetuksi alkumarginaaliksi tai 428 ag artiklan b alakohdan mukaisesti asetetuksi osuudeksi keskusvastapuolen maksukyvyttömyysrahastoon, jotta voidaan välttää kaksinkertainen laskenta. 9. Laitosten on sisällytettävä vaaditun pysyvän rahoituksen määrän laskentaan rahoitusvälineet, ulkomaanvaluutat ja hyödykkeet, joista on toteutettu ostotilaus. Niiden on jätettävä pois vaaditun pysyvän rahoituksen määrän laskennasta rahoitusvälineet, ulkomaanvaluutat ja hyödykkeet, joista on toteutettu myyntitilaus, edellyttäen että kyseiset liiketoimet eivät näy johdannaisina tai vakuudellisina rahoitustoimina laitosten taseessa ja että kyseiset liiketoimet näkyvät laitosten taseessa, kun ne on toimitettu. 10. Toimivaltaiset viranomaiset voivat määrittää vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimet, joita sovelletaan taseen ulkopuolisiin eriin liittyviin vastuisiin, joita ei tarkoiteta tässä luvussa, sen varmistamiseksi, että laitoksilla on tarkoituksenmukainen määrä käytettävissä olevaa pysyvää rahoitusta niiden vastuiden osuudelle, joiden odotetaan edellyttävän rahoitusta pysyvän varainhankinnan vaatimuksen yhden vuoden aikajänteellä. Kyseisten kertoimien määrittämiseksi toimivaltaisten viranomaisten on erityisesti otettava huomioon laitoksen maineelle aiheutuva olennainen vahinko, joka voi aiheutua, jos kyseisestä rahoituksesta ei huolehdita. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EPV:lle vähintään kerran vuodessa ne taseen ulkopuolisiin eriin liittyvien vastuiden tyypit, joiden osalta ne ovat määrittäneet pysyvän rahoituksen kertoimet. Niiden on tässä ilmoituksessa annettava selostus menetelmästä, jota kyseisten kertoimien määrittämisessä on sovellettu. 428 ar artikla Omaisuuserän jäljellä oleva maturiteetti 1. Jollei tässä luvussa toisin säädetä, laitosten on otettava huomioon varojensa ja taseen ulkopuolisten liiketoimiensa jäljellä oleva sopimuksenmukainen maturiteetti määrittäessään varoihinsa ja taseen ulkopuolisiin eriinsä 2 jakson mukaisesti sovellettavat vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimet. 2. Laitosten on käsiteltävä varoja, jotka on eroteltu asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kyseisten varojen kohde-etuuteen liittyvän vastuun mukaisesti. Laitosten on kuitenkin sovellettava kyseisiin varoihin korkeampia vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimia riippuen sidonnaisuuden kestosta, jonka määrittävät toimivaltaiset viranomaiset, joiden on otettava huomioon, kykeneekö laitos vapaasti luovuttamaan tai vaihtamaan tällaisia omaisuuseriä, ja joiden on otettava huomioon laitoksen sellaisille asiakkaille olevien velkojen laina-aika, joihin kyseinen erotteluvaatimus liittyy. 3. Omaisuuserän jäljellä olevaa maturiteettia laskiessaan laitosten on otettava huomioon optiot perustuen siihen oletukseen, että liikkeeseenlaskija tai vastapuoli toteuttaa kaikki optiot omaisuuserän maturiteetin pidentämiseksi. Kun optioiden käyttö on laitoksen harkintavallassa, laitoksen ja toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon maineeseen liittyvät syyt, jotka saattavat rajoittaa laitoksen mahdollisuutta olla käyttämättä optiota, erityisesti markkinoiden ja asiakkaiden odotukset siitä, että laitoksen olisi pidennettävä tiettyjen omaisuuserien maturiteettia niiden erääntymispäivänä. 4. Vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimien, joita sovelletaan 2 jakson mukaisesti, määrittämiseksi erissä maksettaville lainoille, joiden jäljellä oleva sopimuksenmukainen maturiteetti on vähintään yksi vuosi, osuuksia, joiden maturiteetti on alle kuusi kuukautta, on käsiteltävä siten, että jäljellä oleva maturiteetti on alle kuusi kuukautta, ja osuutta, jonka maturiteetti on kuuden kuukauden ja alle vuoden välillä, on käsiteltävä siten, että jäljellä oleva maturiteetti on kuuden kuukauden ja alle vuoden välillä. 2 jakso Vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimet 428 as artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 0 prosenttia 1. Seuraaviin varoihin sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 0 prosenttia:
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää yhteisymmärryksessä asianomaisen keskuspankin kanssa korkeamman vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimen soveltamisesta vaadittuihin varantoihin, ottaen erityisesti huomioon, missä laajuudessa varantovelvoitteet ovat olemassa yhden vuoden aikajänteellä, ja siten edellyttää asiaan liittyvää pysyvää rahoitusta. Kun kyseessä ovat tytäryritykset, joiden päätoimipaikka on kolmannessa maassa, ja jos vaadittuihin keskuspankin varantoihin sovelletaan korkeampaa vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa sellaisen kyseisen kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti, jossa vahvistetaan pysyvän varainhankinnan vaatimus, kyseinen korkeampi vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin on otettava huomioon konsolidointia varten. 428 at artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 5 prosenttia 1. Jäljempänä 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä määritettyjen sitovien luottojärjestelyjen ja likviditeettisopimusten nostamattomaan osuuteen sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 5 prosenttia. 2. Kun kyseessä ovat kaikki johdannaissopimuksista koostuvat nettoutusryhmät, laitosten on sovellettava vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 5 prosenttia, kyseisten johdannaissopimuksista koostuvien nettoutusryhmien absoluuttiseen käypään arvoon, joka ilmaistaan ilman asetettua vakuutta, jos kyseisten nettoutusryhmien käypä arvo on negatiivinen. Tätä kohtaa sovellettaessa laitosten on määritettävä käypä arvo, joka ilmaistaan ilman asetettua vakuutta tai tällaisten sopimusten markkina-arvon muutoksiin liittyviä maksettuja ja vastaanotettuja toimitusmaksuja. 428 au artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 10 prosenttia Seuraaviin varoihin ja taseen ulkopuolisiin eriin sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 10 prosenttia:
428 av artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 20 prosenttia Kiinnittämättömiin varoihin, jotka hyväksytään tason 2A varoiksi 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti, ja mainitun delegoidun säädöksen mukaisiin yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavissa yrityksissä oleviin kiinnittämättömiin osakkeisiin tai osuuksiin on sovellettava vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 20 prosenttia, riippumatta siitä, täyttävätkö kyseiset varat mainitussa delegoidussa säädöksessä vahvistetut toiminnalliset vaatimukset ja maksuvalmiuspuskurin koostumusta koskevat vaatimukset. 428 aw artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 50 prosenttia Seuraaviin varoihin sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 50 prosenttia:
428 ax artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 55 prosenttia Varoihin, jotka voidaan hyväksyä tason 2B varoiksi 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti, ja mainitun delegoidun säädöksen mukaisiin yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavissa yrityksissä oleviin osakkeisiin tai osuuksiin on sovellettava vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 55 prosenttia, riippumatta siitä, täyttävätkö kyseiset varat mainitussa delegoidussa säädöksessä vahvistetut toiminnalliset vaatimukset ja maksuvalmiuspuskurin koostumusta koskevat vaatimukset, edellyttäen, että niiden kiinnityskautta on jäljellä alle yksi vuosi. 428 ay artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 85 prosenttia Seuraaviin varoihin ja taseen ulkopuolisiin eriin sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 85 prosenttia:
428 az artikla Vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin, joka on 100 prosenttia 1. Seuraaviin varoihin sovelletaan vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 100 prosenttia:
2. Laitosten on sovellettava vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa, joka on 100 prosenttia, kaikkien käyvältä arvoltaan positiivisten nettoutusryhmien käypien arvojen summan ja kaikkien käyvältä arvoltaan negatiivisten nettoutusryhmien käypien arvojen summan väliseen erotukseen – jos se on positiivinen – laskettaessa käyvät arvot 428 d artiklan mukaisesti. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun laskentaan sovelletaan seuraavia sääntöjä:
|
117) |
Korvataan seitsemäs osa seuraavasti: ”SEITSEMÄS OSA VELKAANTUNEISUUS 429 artikla Vähimmäisomavaraisuusasteen laskenta 1. Laitosten on laskettava vähimmäisomavaraisuusasteensa 2, 3 ja 4 kohdassa esitettyjä menetelmiä noudattaen. 2. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettava niin, että laitoksen pääoman määrä jaetaan laitoksen vastuiden kokonaismäärällä, ja se on ilmaistava prosentteina. Laitosten on laskettava vähimmäisomavaraisuusaste raportoinnin viitepäivämääränä. 3. Sovellettaessa 2 kohtaa pääoman määrällä tarkoitetaan ensisijaista pääomaa (T1). 4. Sovellettaessa 2 kohtaa vastuiden kokonaismäärä on seuraavien erien vastuuarvojen summa:
Laitosten on käsiteltävä pitkän toimitusajan liiketoimia tapauksen mukaan ensimmäisen alakohdan a–d alakohdan mukaisesti. Laitokset voivat vähentää ensimmäisen alakohdan a ja d alakohdassa tarkoitetuista vastuuarvoista taseeseen sisältyviin ja taseen ulkopuolisiin eriin tehtyjen yleisten luottoriskioikaisujen vastaavan määrän niin, että alaraja on 0, jos luottoriskioikaisut ovat vähentäneet ensisijaista pääomaa (T1). 5. Poiketen siitä, mitä 4 kohdan d alakohdassa säädetään, sovelletaan seuraavia säännöksiä:
Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädettyä käsittelyä sovelletaan myös laitokseen, joka toimii ylemmän tason asiakkaana taaten asiakkaansa kaupankäyntivastuiden suorituskyvyn. Sovellettaessa tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohtaa ja toista alakohtaa laitokset voivat pitää sidoksissa olevaa yhteisöä asiakkaana ainoastaan, jos kyseiseen yhteisöön ei sovelleta vakavaraisuussääntelyn mukaista konsolidointia tasolla, jolla 92 artiklan 3 kohdan d alakohdassa säädettyä vaatimusta sovelletaan. 6. Sovellettaessa tämän artiklan 4 kohdan e alakohtaa ja 429 g artiklaa ”tavanomaisella ostolla tai myynnillä” tarkoitetaan arvopaperin ostoa tai myyntiä sellaisella sopimuksella, jonka ehtojen mukaan arvopaperi on luovutettava sen ajan kuluessa, jota yleisesti noudatetaan kyseisillä markkinoilla lainsäädäntöön tai vakiintuneeseen tapaan perustuen. 7. Ellei tässä osassa nimenomaisesti toisin säädetä, laitosten on laskettava vastuiden kokonaismäärä seuraavien periaatteiden mukaisesti:
8. Poiketen siitä, mitä 7 kohdan b alakohdassa säädetään, laitokset voivat vähentää ennakkorahoitus- tai väliluoton vastuuarvosta sen velallisen säästötilillä olevan positiivisen saldon, jolle laina myönnettiin, ja sisällyttää vastuiden kokonaismäärään ainoastaan tuloksena olevan määrän edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:
”Ennakkorahoitusluotolla” tai ”väliluotolla” tarkoitetaan lainaa, joka myönnetään velalliselle määräajaksi velallisen rahoitusvajeiden hoitamiseksi, kunnes lopullinen laina myönnetään, tällaisia liiketoimia sääntelevässä alakohtaisessa lainsäädännössä vahvistettujen perusteiden mukaisesti. 429 a artikla Vastuiden kokonaismäärän ulkopuolelle jätetyt vastuut 1. Poiketen siitä, mitä 429 artiklan 4 kohdassa säädetään, laitos voi jättää vastuiden kokonaismäärän ulkopuolelle seuraavat vastuut:
Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan m alakohtaa laitoksen on sisällytettävä hallussa olevat vastuut vastuiden kokonaismäärään. 2. Sovellettaessa 1 kohdan d ja e alakohtaa ”julkisella kehitysluottolaitoksella” tarkoitetaan luottolaitosta, joka täyttää kaikki seuraavat edellytykset:
Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan b alakohtaa yleistä etua koskeviin tavoitteisiin voi kuulua rahoituksen tarjoaminen edistämis- ja kehittämistarkoituksessa tietyille asianomaisen jäsenvaltion taloudellisen toiminnan sektoreille tai maantieteellisille alueille. Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan d ja e alakohtaa ja rajoittamatta unionin valtiontukisääntöjen ja niistä johtuvien jäsenvaltioiden velvoitteiden soveltamista, toimivaltaiset viranomaiset voivat laitoksen pyynnöstä kohdella kyseisen laitoksen organisatorisesti, rakenteellisesti ja taloudellisesti riippumatonta ja itsenäistä yksikköä julkisena kehitysluottolaitoksena edellyttäen, että yksikkö täyttää kaikki ensimmäisessä alakohdassa luetellut edellytykset ja että tällainen kohtelu ei vaikuta laitoksen valvonnan tehokkuuteen. Toimivaltaisten viranomaisten on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja EPV:lle mahdollisesta päätöksestä kohdella laitoksen yksikköä julkisena kehitysluottolaitoksena tätä alakohtaa sovellettaessa. Toimivaltainen viranomainen tarkastelee päätöstä uudelleen vuosittain. 3. Sovellettaessa 1 kohdan d ja e alakohtaa ja 2 kohdan d alakohtaa, ”edistämislainalla” tarkoitetaan julkisen kehitysluottolaitoksen tai jäsenvaltion keskushallinnon, aluehallinnon tai paikallisviranomaisen perustaman yhteisön suoraan myöntämää tai välittäjäluottolaitoksen välityksellä myönnettyä lainaa, jonka myöntäminen ei perustu kilpailuun eikä voiton tavoitteluun ja jolla edistetään jäsenvaltion keskushallinnon, aluehallinnon tai paikallisviranomaisen asettamia yleistä etua koskevia tavoitteita. 4. Laitokset eivät saa jättää ulkopuolelle tämän artiklan 1 kohdan g ja h alakohdassa tarkoitettuja kaupankäyntivastuita, jos 429 artiklan 5 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetty edellytys ei täyty. 5. Laitokset voivat jättää 1 kohdan n alakohdassa luetellut vastuut ulkopuolelle, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
6. Edellä 1 kohdan n alakohdan mukaisesti ulkopuolelle jätettävien vastuiden on täytettävä molemmat seuraavista edellytyksistä:
7. Poiketen siitä, mitä 92 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetään, jos laitos jättää tämän artiklan 1 kohdan n alakohdassa tarkoitetut vastuut ulkopuolelle, sen on aina täytettävä seuraava mukautetun vähimmäisomavaraisuusasteen vaatimus ulkopuolelle jättämisen keston ajan:
jossa:
429 b artikla Varojen vastuuarvon laskenta 1. Laitosten on laskettava varojen vastuuarvo, lukuun ottamatta liitteessä II lueteltuja johdannaissopimuksia, luottojohdannaisia ja 429 e artiklassa tarkoitettuja positioita, seuraavia periaatteita noudattaen:
2. Laitoksen tarjoama cash pooling- eli konsernitilijärjestely ei riko 429 artiklan 7 kohdan b alakohdassa säädettyä edellytystä, jos ja vain jos järjestely täyttää molemmat seuraavista edellytyksistä:
Cash pooling -järjestelyllä tarkoitetaan tätä kohtaa ja 3 kohtaa sovellettaessa järjestelyä, jossa usean yksittäisen tilin kredit- tai debitsaldot yhdistetään käteisvarojen tai likviditeetin hallintaa varten. 3. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, cash pooling -järjestely, joka ei täytä kyseisen kohdan b alakohdassa säädettyä edellytystä mutta täyttää kyseisen kohdan a alakohdassa säädetyn edellytyksen, ei riko 429 artiklan 7 kohdan b alakohdassa säädettyä edellytystä edellyttäen, että järjestely täyttää kaikki seuraavat edellytykset:
4. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, laitokset voivat laskea saman vastapuolen kanssa arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien käteissaatavien ja -maksettavien vastuuarvon nettoperusteisesti ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
5. Sovellettaessa 4 kohdan c alakohtaa laitokset voivat katsoa, että toimitusjärjestelmän tulos vastaa funktionaalisesti nettotoimitusta, ainoastaan, jos kyseisen järjestelmän kohteena olevien toimien kassavirtojen nettotulos vastaa toimituspäivänä nettotoimituksen kohteena olevaa yksittäistä nettomäärää ja kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
Ensimmäisen alakohdan c alakohdassa säädetty edellytys täyttyy ainoastaan siinä tapauksessa, että minkä tahansa arvopapereilla toteutettavan rahoitustoimen epäonnistuminen toimitusjärjestelmässä voi viivästyttää ainoastaan vastaavan maksusuoritusvelvoitteen toimitusta tai voi luoda asiaan liittyvän luottojärjestelyn tukeman velvoitteen toimitusjärjestelmää kohtaan. Jos arvopapereilla toteutettavan rahoitustoimen arvopaperivelvoite epäonnistuu toimitusjärjestelmässä toimitusjakson lopussa, laitosten on erotettava tämä liiketoimi ja sen vastaava maksusuoritusvelvoite nettoutusryhmästä ja käsiteltävä niitä bruttoperusteisesti. 429 c artikla Johdannaisten vastuuarvon laskenta 1. Laitosten on laskettava liitteessä II lueteltujen johdannaissopimusten ja luottojohdannaisten, taseen ulkopuoliset erät mukaan lukien, vastuuarvot kolmannen osan II osaston 6 luvun 3 jaksossa säädettyä menettelyä noudattaen. Laskiessaan vastuuarvoa laitokset voivat ottaa 295 artiklan mukaisesti huomioon uudistamissopimusten ja muiden nettoutussopimusten vaikutukset. Laitokset eivät saa ottaa huomioon tuotteiden ristikkäisnettoutusta mutta ne voivat nettouttaa 272 artiklan 25 alakohdan c alakohdassa tarkoitettuun tuoteluokkaan kuuluvia tuotteita ja luottojohdannaisia, jos ne kuuluvat 295 artiklan c alakohdassa tarkoitetun tuotteiden ristikkäisnettoutusta koskevan sopimuksen soveltamisalaan. Laitosten on sisällytettävä vastuiden kokonaismäärään myydyt optiot silloinkin, kun niiden vastuuarvo voidaan asettaa nollaan 274 artiklan 5 kohdassa säädetyn käsittelyn mukaisesti. 2. Jos johdannaissopimuksiin liittyvien vakuuksien antaminen pienentää varojen määrää sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti, laitosten on kumottava kyseinen pienennys. 3. Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohtaa laitokset, jotka laskevat johdannaissopimusten jälleenhankinta-arvon 275 artiklan mukaisesti, voivat hyväksyä ainoastaan vastapuolilta käteisenä saadun vakuuden 275 artiklassa tarkoitettuna vakuusmarginaalina, jos vakuusmarginaalia ei ole jo katsottu sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti vastuuarvon pienennykseksi ja jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
Jos laitos antaa käteisvakuuden vastapuolelle ja kyseinen vakuus täyttää ensimmäisen alakohdan a–e alakohdassa säädetyt edellytykset, laitoksen on pidettävä kyseistä vakuutta vastapuolelle asetettuna vakuusmarginaalina ja sisällytettävä se jälleenhankinta-arvon laskentaan. Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan b alakohtaa laitoksen on katsottava täyttäneen kyseisessä alakohdassa säädetyn edellytyksen, jos vakuusmarginaali vaihdetaan sitä kaupankäyntipäivää, jona johdannaissopimus tehtiin, seuraavan kaupankäyntipäivän aamuna, edellyttäen että vaihto perustuu sopimuksen arvoon sen kaupankäyntipäivän lopussa, jona sopimus tehtiin. Jos sovellettaessa ensimmäisen alakohdan d alakohtaa aiheutuu vakuutta koskeva kiista, laitokset voivat hyväksyä vaihdetun muun kuin kiistanalaisen vakuuden määrän. 4. Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohtaa laitokset eivät saa sisällyttää saatua vakuutta 272 artiklan 12 a alakohdassa määritellyn riippumattoman vakuuden nettomäärän (NICA) laskentaan, paitsi jos kyseessä ovat asiakkaiden kanssa tehdyt johdannaissopimukset, jotka ehdot täyttävä keskusvastapuoli määrittää. 5. Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohtaa laitosten on asetettava sen kertoimen arvo yhteen, jota käytetään tulevaisuuden potentiaalisen vastapuoliriskin laskennassa 278 artiklan 1 kohdan mukaisesti, paitsi jos kyseessä ovat asiakkaiden kanssa tehdyt johdannaissopimukset, jotka ehdot täyttävä keskusvastapuoli määrittää. 6. Laitokset voivat tämän artiklan 1 kohdasta poiketen käyttää kolmannen osan II osaston 6 luvun 4 tai 5 jaksossa säädettyä menetelmää liitteessä II olevassa 1 ja 2 kohdassa lueteltujen johdannaissopimusten vastuuarvon määrittämiseen, kuitenkin ainoastaan, jos ne käyttävät kyseistä menetelmää myös näiden sopimusten vastuuarvon määrittämiseen 92 artiklassa säädettyjen omien varojen vaatimusten täyttämistä varten. Kun laitokset soveltavat jotakin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua menetelmää, ne eivät saa vähentää saadun marginaalin määrää vastuiden kokonaismäärästä. 429 d artikla Asetettujen luottojohdannaisten vastuuarvon laskentaa koskevat lisäsäännökset 1. Sovellettaessa tätä artiklaa ”asetetulla luottojohdannaisella” tarkoitetaan mitä tahansa rahoitusvälinettä, jonka välityksellä laitos tehokkaasti tarjoaa luottosuojaa, mukaan lukien luottoriskinvaihtosopimukset, tuottojenvaihtosopimukset ja optiot, jos laitoksella on velvoite tarjota luottosuojaa optiosopimuksessa täsmennetyin ehdoin. 2. Edellä 429 c artiklassa säädetyn laskennan lisäksi laitosten on sisällytettävä asetettujen luottojohdannaisten vastuuarvon laskentaan efektiiviset nimellismäärät, joihin asetetuissa luottojohdannaisissa viitataan ja joista vähennetään mahdolliset käyvän arvon negatiiviset muutokset, jotka on sisällytetty ensisijaiseen pääomaan (T1) kyseisten asetettujen luottojohdannaisten osalta. Laitosten on laskettava asetettujen luottojohdannaisten efektiivinen nimellismäärä oikaisemalla kyseisten johdannaisten nimellismäärä ilmentämään niistä sopimuksista aiheutuvaa tosiasiallista riskiä, joita vivutetaan tai muutoin parannetaan liiketoimen rakenteella. 3. Laitokset voivat vähentää ostettujen luottojohdannaisten efektiivisen nimellismäärän 2 kohdan mukaisesti lasketusta vastuuarvosta kokonaan tai osittain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
Laskettaessa tulevaisuuden potentiaalinen vastapuoliriski (PFE) 429 c artiklan 1 kohdan mukaisesti laitokset voivat jättää nettoutusryhmän ulkopuolelle sen osuuden asetetusta luottojohdannaisesta, jota ei kuitata tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ja jonka osalta efektiivinen nimellismäärä sisällytetään vastuiden kokonaismäärään. 4. Sovellettaessa 3 kohdan b alakohtaa ”olennaisella ehdolla” tarkoitetaan mitä tahansa luottojohdannaisen piirrettä, jolla on merkitystä luottojohdannaisen arvostuksen kannalta, mukaan lukien etuoikeusjärjestys, valinnaisuus, maksuvelvollisuuden laukaisevat tapahtumat, kohde-etuutena oleva referenssiyhteisö tai referenssiyhteisöjen ryhmä sekä kohde-etuutena oleva referenssiomaisuus tai referenssiomaisuuserien ryhmä, lukuun ottamatta luottojohdannaisen nimellismäärää ja jäljellä olevaa maturiteettia. Kaksi referenssinimeä voivat olla sama nimi vain, jos ne viittaavat samaan oikeushenkilöön. 5. Poiketen siitä, mitä 3 kohdan b alakohdassa säädetään, laitokset voivat käyttää referenssinimien ryhmälle ostettuja luottojohdannaisia kuittaamaan kyseiseen ryhmään sisältyviä yksittäisten referenssinimien luottojohdannaisia, jos referenssiyhteisöjen ryhmä ja etuoikeusjärjestys ovat molemmissa liiketoimissa samat. 6. Laitokset eivät saa vähentää asetettujen luottojohdannaisen efektiivistä nimellismäärää, jos ne ostavat luottosuojan tuottojenvaihtosopimuksen avulla ja kirjaavat saadut nettomaksut nettotuloiksi mutta eivät kirjaa vastaavaa asetetun luottojohdannaisen arvon alentumista ensisijaiseen pääomaan (T1). 7. Jos on kyse referenssiomaisuuserien ryhmälle ostetuista luottojohdannaisista, laitokset voivat vähentää ostettujen luottojohdannaisten efektiivisen nimellismäärän yksittäisten referenssiomaisuuserien luottojohdannaisten efektiivisestä nimellismäärästä 3 kohdan mukaisesti vain, jos ostettu suoja vastaa taloudellisesti suojan ostamista erikseen kullekin ryhmään kuuluvalle yksittäiselle erälle. 429 e artikla Arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien vastapuoliriskiä koskevat korotukset 1. Sen lisäksi, että arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien, myös taseen ulkopuolisten, vastuuarvo on laskettava 429 b artiklan 1 kohdan mukaisesti, laitosten on sisällytettävä vastuiden kokonaismäärään tapauksen mukaan tämän artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti laskettu vastapuoliriskiä koskeva korotus. 2. Laitosten on laskettava sellaisissa vastapuolen kanssa toteutettavissa liiketoimissa, jotka eivät ole 206 artiklassa säädetyt edellytykset täyttävän päänettoutussopimuksen alaisia, korotus () liiketoimikohtaisesti seuraavan kaavan mukaan:
jossa:
:n nollaksi, jos Ei on vastapuolelle lainattu käteinen eikä asiaan liittyvään käteissaatavaan voida soveltaa 429 b artiklan 4 kohdassa säädettyä nettoutuskäsittelyä. 3. Laitosten on laskettava sellaisissa vastapuolen kanssa toteutettavissa liiketoimissa, jotka ovat 206 artiklassa säädetyt edellytykset täyttävän päänettoutussopimuksen alaisia, korotus sopimustoimikohtaisesti seuraavan kaavan mukaan:
jossa:
4. Sovellettaessa 2 ja 3 kohtaa ilmaisu ”vastapuoli” sisältää myös kolmikantasopimusagentit, jotka saavat vakuuden talletuksena ja hallitsevat vakuutta kolmikantaliiketoimien tapauksessa. 5. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, laitokset voivat käyttää 222 artiklassa säädettyä menetelmää edellyttäen, että ne noudattavat sovellettavan riskipainon 20 prosentin alarajaa, määrittääkseen korotuksen, jota sovelletaan arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin, mukaan lukien taseen ulkopuoliset erät. Laitokset voivat käyttää tätä menetelmää ainoastaan silloin, kun ne käyttävät sitä myös laskeakseen kyseisten liiketoimien vastuuarvon 92 artiklan 1 kohdan a–c alakohdan mukaisten omien varojen vaatimusten täyttämiseksi. 6. Jos sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti takaisinostotransaktioon sovelletaan myyntikirjanpitoa, laitoksen on kumottava kaikki myyntiin liittyvät kirjanpitomerkinnät. 7. Jos laitos toimii asiamiehenä kahden osapuolen välillä jossakin arvopapereilla toteutettavassa rahoitustoimessa, mukaan lukien taseen ulkopuoliset arvopapereilla toteutettavat rahoitustoimet, laitoksen vastuiden kokonaismäärän laskentaan sovelletaan seuraavia säännöksiä:
429 f artikla Taseen ulkopuolisten erien vastuuarvon laskenta 1. Laitosten on laskettava taseen ulkopuolisten erien vastuuarvo, lukuun ottamatta liitteessä II lueteltuja johdannaissopimuksia, luottojohdannaisia, arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia ja 429 d artiklassa tarkoitettuja positioita, 111 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jos sitoumus liittyy toisen sitoumuksen antamiseen, on sovellettava 166 artiklan 9 kohtaa. 2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, laitokset voivat vähentää taseen ulkopuolisen erän luottoriskiä vastaavasta määrästä erityisten luottoriskioikaisujen vastaavan määrän. Laskentaan sovelletaan alarajaa, joka on nolla. 3. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, laitosten on sovellettava 10 prosentin luottovasta-arvokerrointa 111 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin taseen ulkopuolisiin eriin, joiden riski on alhainen. 429 g artikla Toimitusta odottavien tavanomaisten ostojen ja myyntien vastuuarvon laskenta 1. Laitosten on käsiteltävä käteisvaroja, jotka liittyvät tavanomaisiin myynteihin, ja arvopapereita, jotka liittyvät tavanomaisiin ostoihin, ja jotka säilyvät taseessa toimituspäivään saakka, 429 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisina varoina. 2. Laitosten, jotka sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti soveltavat kaupantekopäivään perustuvaa kirjaamista toimitusta odottaviin tavanomaisiin ostoihin ja myynteihin, on peruutettava toimitusta odottavien tavanomaisten myyntien käteissaatavien ja toimitusta odottavien tavanomaisten ostojen käteismaksettavien välinen, kyseisen kehyksen mukaisesti sallittu nettoutus. Sen jälkeen kun laitokset ovat peruuttaneet kirjanpidollisen netotuksen, ne voivat tehdä kuittauksen näiden käteissaatavien ja -maksettavien välillä, jos niin asiaan liittyvät tavanomaiset myynnit kuin ostotkin toimitetaan luovutus maksua vastaan -periaatteella. 3. Laitosten, jotka sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti soveltavat toimituspäivään perustuvaa kirjaamista toimitusta odottaviin tavanomaisiin ostoihin ja myynteihin, on sisällytettävä vastuiden kokonaismäärään tavanomaisiin ostoihin liittyvien maksusitoumusten yhteenlaskettu nimellisarvo. Laitokset voivat kuitata tavanomaisiin ostoihin liittyvien maksusitoumusten yhteenlasketun nimellisarvon toimitusta odottaviin tavanomaisiin myynteihin liittyvien käteissaatavien yhteenlasketulla nimellisarvolla ainoastaan, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
(*13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/48/ЕY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta (EUVL L 133, 22.5.2008, s. 66).”" |
118) |
Lisätään 429 g artiklan jälkeen osa seuraavasti: ”SEITSEMÄS A OSA RAPORTOINTIVAATIMUKSET 430 artikla Vakavaraisuusvaatimuksista ja rahoitustiedoista ilmoittaminen 1. Laitosten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille:
Yksittäisiin laitoksiin, joita koskee 6 artiklan 5 kohdan mukainen poikkeus, ei sovelleta tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädettyä vähimmäisomavaraisuusasteen ilmoittamista koskevaa vaatimusta. 2. Jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat seurata vähimmäisomavaraisuusasteen volatiliteettia, erityisesti raportoinnin viitepäivämäärien tienoilla, suurten laitosten on 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun vähimmäisomavaraisuusasteen lisäksi ilmoitettava vähimmäisomavaraisuusasteen tarkat osatekijät omille toimivaltaisille viranomaisilleen raportointikauden keskiarvojen ja niiden laskentaan käytettyjen tietojen perusteella. 3. Edellä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vakavaraisuusvaatimuksista ilmoittamisen lisäksi laitosten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisilleen rahoitustiedot, jos kyse on jostakin seuraavista laitoksista:
4. Toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia luottolaitoksia, jotka määrittävät omat varansa konsolidoinnin perusteella kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti 24 artiklan 2 kohdan nojalla, ilmoittamaan rahoitustiedot tämän artiklan mukaisesti. 5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu rahoitustietojen ilmoittaminen koskee vain tietoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan antaa kattava kuva laitoksen riskiprofiilista sekä käsitys laitoksen finanssialalle tai reaalitaloudelle aiheuttamista järjestelmäriskeistä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 mukaisesti. 6. Tässä artiklassa säädettyjä raportointivaatimuksia on sovellettava laitoksiin tavalla, jossa otetaan huomioon 8 kohdassa tarkoitettu ilmoitus ja joka on oikeassa suhteessa niiden kokoon ja monimuotoisuuteen sekä niiden toiminnan luonteeseen ja riskien tasoon. 7. EPV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, jotta voidaan määrittää yhdenmukaiset raportointimallit ja -lomakkeet, kyseisten lomakkeiden käyttöä koskevat ohjeet ja menetelmät, raportointitiheys ja -ajankohdat, määritelmät sekä tietotekniset ratkaisut 1–4 kohdassa tarkoitettua ilmoittamista varten. Tällaisissa teknisissä täytäntöönpanostandardeissa vahvistettuja uusia ilmoittamisvaatimuksia sovelletaan aikaisintaan kuuden kuukauden päästä niiden voimaantulopäivästä. Sovellettaessa 2 kohtaa teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksissa on määritettävä, mitkä vähimmäisomavaraisuusasteen osatekijät on ilmoitettava päivän tai kuukauden loppuarvoina. Tätä varten EPV ottaa huomioon
EPV:n on toimitettava komissiolle tässä kohdassa tarkoitetut teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2021, paitsi seuraavilta osin:
Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti. 8. EPV:n on arvioitava komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 680/2014 (*14) vahvistettujen raportointivaatimusten kustannukset ja hyödyt tämän kohdan mukaisesti ja raportoitava havainnoistaan komissiolle viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2020. Arviointi on tehtävä erityisesti pienten ja rakenteeltaan yksinkertaisten laitosten osalta. Tätä varten raportissa on
EPV:n on liitettävä kyseiseen raporttiin 7 kohdassa tarkoitetut teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset. 9. Toimivaltaiset viranomaiset kuulevat EPV:tä siitä, olisiko muidenkin kuin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen laitosten ilmoitettava rahoitustiedot konsolidoinnin perusteella 3 kohdan mukaisesti edellyttäen, että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
EPV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, joissa määritetään mallit ja lomakkeet, joita ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen laitosten on käytettävä samassa alakohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin. Siirretään komissiolle valta hyväksyä toisessa alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti. 10. Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että 7 kohdassa tarkoitettujen teknisten täytäntöönpanostandardien kattamien tietojen lisäksi tarvitaan muita tietoja 5 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten, sen on ilmoitettava EPV:lle ja Euroopan järjestelmäriskikomitealle (EJRK) ne lisätiedot, jotka se katsoo tarpeelliseksi sisällyttää kyseisessä kohdassa tarkoitettuihin teknisiin täytäntöönpanostandardeihin. 11. Toimivaltaiset viranomaiset voivat luopua vaatimuksesta toimittaa tässä artiklassa tarkoitetuissa teknisissä täytäntöönpanostandardeissa määritetyissä raportointilomakkeissa vahvistettuja tietopisteitä, jos kyseiset tietopisteet ovat päällekkäisiä. Tässä yhteydessä päällekkäisillä tietopisteillä tarkoitetaan tietopisteitä, jotka ovat jo toimivaltaisten viranomaisten saatavilla muulla tavoin kuin keräämällä kyseisiä raportointilomakkeita, myös silloin, kun kyseiset tietopisteet voidaan hankkia sellaisista tiedoista, jotka ovat jo toimivaltaisten viranomaisten saatavilla eri muodoissa tai eri tarkkuustasoilla; toimivaltainen viranomainen voi myöntää tässä kohdassa tarkoitetut vapautukset vain, jos tällaisilla vaihtoehtoisilla menetelmillä saadut, kootut tai yhteen lasketut tiedot ovat samanlaisia kuin ne tietopisteet, jotka muussa tapauksessa olisi ilmoitettava asianomaisten teknisten täytäntöönpanostandardien mukaan. Toimivaltaiset viranomaiset, kriisinratkaisuviranomaiset ja nimetyt viranomaiset vaihtavat mahdollisuuksien mukaan tietoja, jotta raportointivaatimuksia voitaisiin keventää. Tässä yhteydessä sovelletaan direktiivin 2013/36/EU VII osaston I luvun II jaksossa vahvistettuja tietojenvaihtoa ja salassapitovelvollisuutta koskevia säännöksiä. 430 a artikla Erityiset ilmoittamisvelvoitteet 1. Laitosten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisilleen vuosittain seuraavat koostetut tiedot kustakin sellaisesta kansallisesta kiinteistömarkkinasta, jolla niillä on vastuita:
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava asianomaisen laitoksen kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos laitoksella on sivuliike toisessa jäsenvaltiossa, kyseistä sivuliikettä koskevat tiedot on toimitettava myös vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Tiedot on ilmoitettava erikseen kustakin unionin kiinteistömarkkinasta, jolla asianomaisella laitoksella on vastuita. 3. Toimivaltaisten viranomaisten on julkaistava vuosittain koostetusti 1 kohdan a–f alakohdassa määritetyt tiedot sekä aiemmat tiedot, jos niitä on saatavilla. Toimivaltaisen viranomaisen on jäsenvaltion toisen toimivaltaisen viranomaisen tai EPV:n pyynnöstä annettava kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle tai EPV:lle yksityiskohtaisempia tietoja asuin- tai liikekiinteistömarkkinoiden tilasta kyseisessä jäsenvaltiossa. 430 b artikla Markkinariskiä koskevat erityiset ilmoittamisvaatimukset 1. Laitosten, jotka eivät täytä 94 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä eivätkä 325 a artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, on 461 a artiklassa tarkoitetun delegoidun säädöksen soveltamispäivästä alkaen ilmoitettava kaikkien sellaisten kaupankäyntivarastoon kuuluvien positioidensa ja kaupankäyntivaraston ulkopuolisten positioidensa osalta, joihin kohdistuu valuuttakurssi- tai hyödykeriskejä, kolmannen osan IV osaston 1 a luvussa säädettyyn vaihtoehtoiseen standardimenetelmään perustuvan laskelman tulokset samoin perustein kuin laitokset ilmoittavat 92 artiklan 3 kohdan b alakohdan i alakohdassa ja c alakohdassa säädetyt velvoitteet. 2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen laitosten on ilmoitettava erikseen 325 c artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa säädetyt laskelmat salkulle, jossa on kaikki sellaiset kaupankäyntivarastoon kuuluvat positiot tai kaupankäyntivaraston ulkopuoliset positiot, joihin kohdistuu valuuttakurssi- ja hyödykeriskejä. 3. Tämän artiklan 1 kohdassa säädetyn vaatimuksen lisäksi laitosten on 325 bd artiklan 7 kohdassa, 325 be artiklan 3 kohdassa, 325 bf artiklan 9 kohdassa ja 325 bg artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen viimeisimpien teknisten sääntelystandardien voimaantulopäivää seuraavan kolmen vuoden kauden päätyttyä ilmoitettava sellaisten kaupankäyntiyksiköille osoitettujen positioiden osalta, joita varten toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet laitoksille luvan käyttää vaihtoehtoisten sisäisten mallien menetelmää 325 az artiklan 2 kohdan mukaisesti, kolmannen osan IV osaston 1 b luvussa säädettyyn kyseiseen menetelmään perustuvan laskelman tulokset samoin perustein kuin tällaiset laitokset ilmoittavat 92 artiklan 3 kohdan b alakohdan i alakohdassa ja c alakohdassa säädetyt velvoitteet. 4. Tämän artiklan 3 kohdassa säädettyä ilmoittamisvaatimusta sovellettaessa laitosten on ilmoitettava erikseen 325 ba artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa sekä b alakohdan i ja ii alakohdassa säädetyt laskelmat salkulle, jossa on kaikki sellaiset kaupankäyntiyksikölle osoitetut kaupankäyntivarastoon kuuluvat positiot tai kaupankäyntivaraston ulkopuoliset positiot, joihin kohdistuu valuuttakurssi- ja hyödykeriskejä ja joita varten toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet laitoksille luvan käyttää vaihtoehtoisten sisäisten mallien menetelmää 325 az artiklan 2 kohdan mukaisesti. 5. Laitokset voivat käyttää 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen menetelmien yhdistelmää ryhmän sisällä edellyttäen, että 1 kohdassa tarkoitetun menetelmän mukaiset laskelmat eivät muodosta yli 90 prosentin osuutta kokonaislaskelmasta. Muussa tapauksessa laitosten on käytettävä 1 kohdassa tarkoitettuja menetelmiä kaikkiin sellaisiin kaupankäyntivarastoon kuuluviin positioihinsa ja kaupankäyntivaraston ulkopuolisiin positioihinsa, joihin kohdistuu valuuttakurssi- tai hyödykeriskejä. 6. EPV:n on laadittava teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, jotta voidaan määrittää yhdenmukaiset raportointilomakkeet, lomakkeiden käyttöä koskevat ohjeet ja menetelmät, raportointitiheys ja -ajankohdat, määritelmät sekä tietotekniset ratkaisut tässä artiklassa tarkoitettua ilmoittamista varten. Tällaisissa teknisissä täytäntöönpanostandardeissa vahvistettuja uusia ilmoittamisvaatimuksia sovelletaan aikaisintaan kuuden kuukauden päästä niiden voimaantulopäivästä. EPV:n on toimitettava nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2020. Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti. 430 c artikla Integroitua raportointijärjestelmää koskeva toteutettavuustutkimus 1. EPV:n on laadittava toteutettavuustutkimus, joka koskee yhtenäisen ja integroidun järjestelmän kehittämistä tilastotietojen, kriisinratkaisutietojen ja vakavaraisuustietojen keruuta varten, ja raportoitava havainnoistaan komissiolle viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2020. 2. EPV:n on otettava mukaan toteutettavuustutkimuksen laadintaan toimivaltaiset viranomaiset sekä viranomaiset, jotka vastaavat talletussuojajärjestelmistä, kriisinratkaisusta ja erityisesti EKPJ:stä. Tutkimuksessa on otettava huomioon integroitua tietojenkeruuta koskeva EKPJ:n aiempi työskentely, ja sen on perustuttava kokonaiskustannusten ja -hyötyjen analyysiin ainakin seuraavien seikkojen osalta:
3. Viimeistään vuoden kuluttua tässä artiklassa tarkoitetun tutkimuksen esittämisestä komissio toimittaa tarvittaessa ja EPV:n toteutettavuustutkimuksen huomioon ottaen Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen yhtenäisen ja integroidun järjestelmän perustamisesta raportointivaatimuksille. (*14) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 680/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisista laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää raportointia koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista (EUVL L 191, 28.6.2014, s. 1).”" |
119) |
Korvataan kahdeksas osa seuraavasti: ”KAHDEKSAS OSA LAITOSTEN TIEDONANTOVELVOLLISUUS I OSASTO YLEISET PERIAATTEET 431 artikla Julkistamisvaatimukset ja -käytänteet 1. Laitosten on julkistettava II ja III osastossa tarkoitetut tiedot tässä osastossa vahvistettujen säännösten mukaisesti, jollei 432 artiklassa tarkoitetuista poikkeuksista muuta johdu. 2. Laitosten, joille toimivaltaiset viranomaiset ovat kolmannen osan nojalla antaneet luvan käyttää tämän osan III osastossa tarkoitettuja välineitä ja menetelmiä, on julkistettava luvissa vahvistetut tiedot. 3. Ylimmän hallintoelimen tai toimivan johdon on hyväksyttävä muodolliset toimintatavat tässä osassa säädettyjen julkistamisvaatimusten noudattamiseksi ja otettava käyttöön sisäiset prosessit, järjestelmät ja valvontaperiaatteet sekä ylläpidettävä niitä sen todentamiseksi, että laitos julkistaa tiedot asianmukaisesti ja tässä osassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. Ylimpään hallintoelimeen tai toimivaan johtoon kuuluvan vähintään yhden jäsenen on todistettava kirjallisesti, että kyseinen laitos on julkistanut tämän osan nojalla vaaditut tiedot muodollisten toimintatapojen sekä sisäisten prosessien, järjestelmien ja valvontaperiaatteiden mukaisesti. Kirjallinen todistus ja laitosten julkistamisvaatimusten noudattamista koskevien muodollisten toimintatapojen keskeiset osatekijät on sisällytettävä laitoksen tiedonantoihin. Tämän osan mukaisesti julkistettaviin tietoihin olisi sovellettava samantasoista sisäistä todennusta kuin laitoksen tilinpäätösraportointiin kuuluvaan johdon raportointiin. Laitoksilla on oltava käytössä toimintatavat myös sen todentamiseksi, antavatko niiden julkistamat tiedot markkinaosapuolille kattavan käsityksen niiden riskiprofiilista. Jos laitokset havaitsevat, että tämän osan nojalla julkistettavat tiedot eivät anna markkinaosapuolille asianmukaista kuvaa riskiprofiilista, niiden on julkistettava tämän osan mukaisesti julkistettavien tietojen ohella lisätietoja. Laitosten tarvitsee kuitenkin julkaista ainoastaan sellaiset tiedot, jotka ovat 432 artiklassa tarkoitettuja olennaisia tietoja ja jotka eivät ole liikesalaisuuksia tai luottamuksellisia tietoja. 4. Kaikkien määrällisten tietojen mukana on oltava laadulliset kuvaukset ja muut täydentävät tiedot, jotka voivat olla tarpeen, jotta kyseisten tietojen käyttäjät voivat saada käsityksen määrällisistä tiedoista, erityisesti mahdollisista merkittävistä muutoksista esitettävissä tiedoissa verrattuna edellisellä kerralla esitettyihin tietoihin. 5. Laitosten on vaadittaessa perusteltava luottoluokitusta koskevat päätöksensä luottohakemuksen esittäneille pk-yrityksille ja muille yrityksille ymmärrettävällä tavalla, pyydettäessä kirjallisesti. Perusteluista aiheutuvien hallinnollisten kulujen on oltava suhteessa luoton suuruuteen. 432 artikla Ei-olennaiset tiedot ja liikesalaisuutena tai luottamuksellisena pidettävät tiedot 1. Lukuun ottamatta 435 artiklan 2 kohdan c alakohdassa sekä 437 ja 450 artiklassa säädettyjä julkistamisia laitokset voivat jättää tekemättä yhden tai useampia II ja III osastossa luetelluista julkistamisista, jos niissä annettavia tietoja ei katsota olennaisiksi. Tietoja on pidettävä julkistamisen kannalta olennaisina, jos niiden pois jättäminen tai virheellinen esittäminen voisi muuttaa kyseisten tietojen käyttäjän arviota tai päätöstä tai vaikuttaa niihin käyttäjän tehdessä kyseisiin tietoihin perustuvia taloudellisia päätöksiä. EPV:n on annettava asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeita siitä, miten laitosten on sovellettava olennaisuutta II ja III osaston julkistamisvaatimuksiin. 2. Laitokset voivat lisäksi jättää julkistamatta yhden tai useamman II ja III osastossa tarkoitetuista tiedoista, jos tietoja pidetään tämän kohdan mukaisesti liikesalaisuuksina tai luottamuksellisina, paitsi jos kyseessä on 437 ja 450 artiklassa säädetty julkistaminen. Tietoja on pidettävä laitosten liikesalaisuuksina, jos niiden julkistaminen heikentäisi laitosten kilpailuasemaa. Liikesalaisuuksiin voi kuulua tuotteita tai järjestelmiä koskevia tietoja, jotka alentaisivat laitoksen tekemien sijoitusten arvoa, jos ne jaettaisiin kilpailijoiden kanssa. Tietoja on pidettävä luottamuksellisina, jos laitoksella on asiakkaisiin tai muihin vastapuoliin kohdistuvia velvoitteita, jotka edellyttävät luottamuksellisuutta laitoksen taholta. EPV:n on annettava asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeita siitä, miten laitosten on sovellettava liikesalaisuutta ja luottamuksellisuutta II ja III osaston julkistamisvaatimuksiin. 3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeuksellisissa tapauksissa kyseessä olevan laitoksen on ilmoitettava tietoja julkistaessaan, että tiettyjä tietoja ei anneta, ilmoitettava syy tähän ja julkaistava yleistietoja tiedonantovelvollisuuden kohteena olevasta asiasta, paitsi jos kyseistä tiedonantovelvollisuuden kohteena olevaa asiaa on itsessään pidettävä liikesalaisuutena tai luottamuksellisena. 433 artikla Tietojen julkistamisen tiheys ja laajuus Laitosten on julkistettava II ja III osastossa vaaditut tiedot 433 a, 433 b ja 433 c artiklassa vahvistetulla tavalla. Vuosittain julkistettavat tiedot on julkaistava samana päivänä, jona laitos julkaisee tilinpäätöksensä, tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Puolivuosittain ja neljännesvuosittain julkistettavat tiedot on julkaistava samana päivänä, jona laitos tapauksen mukaan julkaisee kyseistä ajanjaksoa koskevan tilinpäätösraportoinnin, tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Aikaviiveen tämän osan nojalla julkistettavien tietojen ja asianomaisten tilinpäätösten välillä on oltava kohtuullinen, eikä se saa milloinkaan ylittää toimivaltaisten viranomaisten direktiivin 2013/36/EU 106 artiklan mukaisesti asettamaa määräaikaa. 433 a artikla Suurten laitosten tiedonantovelvollisuudet 1. Suurten laitosten on julkistettava jäljempänä esitetyt tiedot vähintään seuraavin väliajoin:
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, suurten laitosten, jotka ovat muita kuin G-SII-laitoksia ja jotka ovat listaamattomia laitoksia, on julkistettava jäljempänä esitetyt tiedot vähintään seuraavin väliajoin:
3. Suurten laitosten, joihin sovelletaan 92 a tai 92 b artiklaa, on julkistettava 437 a artiklan nojalla vaaditut tiedot puolivuosittain, lukuun ottamatta 447 artiklan h alakohdassa tarkoitettuja keskeisiä mittareita, jotka on julkistettava neljännesvuosittain. 433 b artikla Pienten ja rakenteeltaan yksinkertaisten laitosten julkistamisvelvollisuudet 1. Pienten ja rakenteeltaan yksinkertaisten laitosten on julkistettava jäljempänä esitetyt tiedot seuraavin väliajoin:
2. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, pienten ja rakenteeltaan yksinkertaisten laitosten, jotka ovat listaamattomia laitoksia, on julkistettava 447 artiklassa tarkoitetut keskeiset mittarit vuosittain. 433 c artikla Muiden laitosten julkistamisvelvollisuudet 1. Laitosten, joihin ei sovelleta 433 a tai 433 b artiklaa, on julkistettava jäljempänä esitetyt tiedot seuraavin väliajoin:
2. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, pienten laitosten, jotka ovat listaamattomia laitoksia, on julkistettava seuraavat tiedot vuosittain:
434 artikla Julkistamistavat 1. Laitosten on julkistettava kaikki II ja III osastossa vaaditut tiedot sähköisessä muodossa ja yhden viestintäkanavan kautta tai yhdessä paikassa. Yhden viestintäkanavan tai yhden paikan on oltava erillinen asiakirja, joka tarjoaa vakavaraisuutta koskevien tietojen helposti saatavilla olevan tietolähteen kyseisten tietojen käyttäjille, tai laitoksen tilinpäätökseen tai tilinpäätösraportointiin sisällytettävä tai liitettävä erillinen osio, joka sisältää vaaditut tiedot ja jonka kyseiset käyttäjät voivat helposti tunnistaa. 2. Laitosten on julkaistava verkkosivustollaan, tai jos verkkosivustoa ei ole, jossakin muussa tarkoituksenmukaisessa paikassa tämän osan mukaisesti julkistettavien tietojen arkisto. Arkiston on oltava saatavilla ajan, joka ei saa alla lyhyempi kuin kansallisessa lainsäädännössä laitosten tilinpäätösraportointiin sisällytettyjen tietojen säilyttämiselle asetettu ajanjakso. 434 a artikla Yhtenäiset julkistamismuodot EPV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, joissa täsmennetään yhtenäiset julkistamismuodot ja asiaan liittyvät ohjeet ja joiden mukaisesti II ja III osaston nojalla vaaditut julkistamiset on tehtävä. Yhtenäisissä julkistamismuodoissa on esitettävä riittävän kattavat ja vertailukelpoiset tiedot, jotta tietojen käyttäjät voivat arvioida laitosten riskiprofiileja ja sitä, ovatko ne osasta yksi osaan seitsemän vahvistettujen vaatimusten mukaisia. Tietojen vertailukelpoisuuden helpottamiseksi teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksissa on pyrittävä säilyttämään julkistamismuotojen johdonmukaisuus tietojen julkistamista koskevien kansainvälisten standardien kanssa. Yhtenäisinä julkistamismuotoina on tarvittaessa käytettävä taulukoita. EPV:n on toimitettava nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2020. Siirretään komissiolle valta hyväksyä nämä tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti. II OSASTO LÄPINÄKYVYYDEN JA TIETOJEN JULKISTAMISEN TEKNISET KRITEERIT 435 artikla Riskienhallintatavoitteiden ja -käytänteiden julkistaminen 1. Laitosten on julkistettava riskienhallintatavoitteensa ja -käytänteensä erikseen kunkin riskilajin osalta, mukaan lukien tässä osastossa mainitut riskit. Julkistettaviin tietoihin on sisällyttävä
2. Laitosten on julkistettava seuraavat hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskevat tiedot:
436 artikla Soveltamisalan julkistaminen Laitosten on julkistettava seuraavat tiedot tämän asetuksen soveltamisalasta:
437 artikla Omien varojen julkistaminen Laitosten on julkistettava seuraavat omia varojaan koskevat tiedot:
437 a artikla Omien varojen ja hyväksyttävien velkojen julkistaminen Laitosten, joihin sovelletaan 92 a tai 92 b artiklaa, on julkistettava seuraavat tiedot omista varoistaan ja hyväksyttävistä veloistaan:
438 artikla Omien varojen vaatimusten ja riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän julkistaminen Laitosten on julkistettava seuraavat tiedot, jotka koskevat tämän asetuksen 92 artiklan ja direktiivin 2013/36/EU 73 artiklassa ja 104 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen vaatimusten noudattamista laitoksissa:
439 artikla Vastuiden, joihin kohdistuu vastapuoliriski, julkistaminen Laitosten on annettava vastuistaan, joihin kohdistuu kolmannen osan II osaston 6 luvussa tarkoitettu vastapuoliriski, seuraavat tiedot:
Jos jäsenvaltion keskuspankki antaa maksuvalmiusapua vakuudellisia vaihtosopimuksia koskevien transaktioiden muodossa, toimivaltainen viranomainen voi olla soveltamatta ensimmäisen alakohdan d ja e alakohdan vaatimuksia laitoksiin, jos kyseinen toimivaltainen viranomainen katsoo, että siinä tarkoitettujen tietojen julkistaminen voisi paljastaa hätätilanteisiin liittyvän maksuvalmiusavun antamisen. Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava tätä varten asianmukaiset kynnysarvot ja objektiiviset kriteerit. 440 artikla Vastasyklisten pääomapuskureiden julkistaminen Laitosten on julkistettava seuraavat tiedot siitä, miten ne noudattavat direktiivin 2013/36/EU VII osaston 4 luvussa tarkoitettua vastasyklisen pääomapuskurin vaatimusta:
441 artikla Maailmanlaajuisen järjestelmällisen merkittävyyden indikaattoreiden julkistaminen Maailmanlaajuisten järjestelmän kannalta merkittävien (G-SII) laitosten on julkistettava vuosittain niiden indikaattoreiden arvot, joita laitosten tulosten määrittämiseen on käytetty direktiivin 2013/36/EU 131 artiklassa tarkoitettua määritysmenetelmää noudattaen. 442 artikla Luotto- ja laimentumisriskin julkistaminen Laitosten on julkistettava niihin kohdistuvasta luotto- ja laimentumisriskistä seuraavat tiedot:
443 artikla Kiinnitettyjen ja kiinnittämättömien varojen julkistaminen Laitosten on julkistettava tiedot kiinnitetyistä ja kiinnittämättömistä varoistaan. Tätä varten laitosten on käytettävä vastuuryhmittäin ilmaistua kirjanpitoarvoa jaoteltuna omaisuuserän laadun mukaan sekä kiinnitettyjen ja kiinnittämättömien varojen kirjanpitoarvon kokonaismäärän mukaan. Julkistettaessa kiinnitettyjä ja kiinnittämättömiä varoja koskevia tietoja ei saa paljastaa keskuspankkien antamaa hätätilanteisiin liittyvää maksuvalmiusapua. 444 artikla Standardimenetelmän käytön julkistaminen Niiden laitosten, jotka laskevat riskipainotettujen vastuueriensä yhteismäärän kolmannen osan II osaston 2 luvun mukaisesti, on ilmoitettava seuraavat tiedot kustakin 112 artiklassa esitetystä vastuuryhmästä:
445 artikla Markkinariskeihin liittyvien vastuiden julkistaminen Laitosten, jotka laskevat omien varojen vaatimuksensa 92 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti, on julkistettava kyseiset vaatimukset erikseen kunkin kyseisissä alakohdissa tarkoitetun riskin osalta. Lisäksi arvopaperistamispositioiden erityiseen korkoriskiin liittyvät omien varojen vaatimukset on julkistettava erikseen. 446 artikla Operatiivisten riskien hallinnan julkistaminen Laitosten on julkistettava operatiivisten riskien hallinnastaan seuraavat tiedot:
447 artikla Keskeisten mittareiden julkistaminen Laitosten on julkistettava seuraavat keskeiset mittarit taulukkomuodossa:
448 artikla Kaupankäyntivarastoon kuulumattomiin positioihin kohdistuvan korkoriskin julkistaminen 1. Laitosten on 28 päivästä kesäkuuta 2021 alkaen laitosten on julkistettava seuraavat määrälliset ja laadulliset tiedot riskeistä, joita aiheutuu korkojen potentiaalisista muutoksista, jotka vaikuttavat niin oman pääoman taloudelliseen arvoon kuin kaupankäyntivarastoon kuulumattomista toimista saatavaan nettokorkotuloon direktiivin 2013/36/EU 84 artiklassa ja 98 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla:
2. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja e alakohdan i–iv alakohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta laitoksiin, jotka käyttävät direktiivin 2013/36/EU 84 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vakiomenetelmää tai yksinkertaistettua standardimenetelmää. 449 artikla Arvopaperistamispositioihin liittyvien vastuiden julkistaminen Laitosten, jotka laskevat riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän kolmannen osan II osaston 5 luvun mukaisesti tai omien varojen vaatimuksensa 337 tai 338 artiklan mukaisesti, on julkistettava seuraavat tiedot erikseen kaupankäyntivarastosta ja sen ulkopuolisista eristä:
449 a artikla Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien julkistaminen Alkaen 28 päivästä kesäkuuta 2022 suurten laitosten, jotka ovat laskeneet liikkeeseen arvopapereita, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi jonkin jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla, kuten direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 21 alakohdassa määritellään, on julkistettava direktiivin 2013/36/EU 98 artiklan 8 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa määritellyt tiedot ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvistä riskeistä, fyysisistä riskeistä ja muutosriskeistä. Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut tiedot on julkistettava ensimmäisen vuoden osalta vuoden kuluessa ja sen jälkeen kaksi kertaa vuodessa. 450 artikla Palkitsemisjärjestelmien julkistaminen 1. Laitosten on julkistettava seuraavat tiedot palkitsemisjärjestelmästään ja -käytänteistään niiden henkilöstöryhmien osalta, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus laitosten riskiprofiiliin:
Sovellettaessa tämän kohdan ensimmäisen alakohdan k alakohtaa laitosten, joihin on sovellettu tällaista poikkeusta, on ilmoitettava, sovelletaanko poikkeusta direktiivin 2013/36/EU 94 artiklan 3 kohdan a vai b alakohdan perusteella. Niiden on myös ilmoitettava, mihin palkitsemisperiaatteisiin ne soveltavat poikkeusta tai poikkeuksia, niiden henkilöstön jäsenten lukumäärä, joihin poikkeusta tai poikkeuksia sovelletaan, ja palkkioiden kokonaismäärä jaettuna kiinteisiin ja muuttuviin osiin. 2. Kun kyseessä ovat suuret laitokset, tässä artiklassa tarkoitetut määrälliset tiedot laitoksen koko ylimmän hallintoelimen palkkioista on asetettava myös yleisön saataville, missä yhteydessä on eroteltava liikkeenjohtoon osallistuvien ja muiden jäsenten palkkiot. Laitosten on noudatettava tässä artiklassa asetettuja vaatimuksia tavalla, joka on oikeassa suhteessa niiden kokoon ja sisäiseen organisaatioon sekä toiminnan luonteeseen, laajuuteen ja monimuotoisuuteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (*15) soveltamista. 451 artikla Vähimmäisomavaraisuusasteen julkistaminen 1. Laitosten, joihin sovelletaan seitsemättä osaa, on julkistettava 429 artiklan mukaisesti lasketusta vähimmäisomavaraisuusasteestaan ja ylivelkaantumisriskin hallinnastaan seuraavat tiedot:
2. Edellä 429 a artiklan 2 kohdassa määriteltyjen julkisten kehitysluottolaitosten on julkistettava vähimmäisomavaraisuusaste oikaisematta 429 a artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdan mukaisesti määritettyä vastuiden kokonaismäärää. 3. Tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan lisäksi suurten laitosten on julkistettava vähimmäisomavaraisuusaste ja 429 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu vastuiden kokonaismäärän jakautuminen 430 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti laskettujen keskimäärien perusteella. 451 a artikla Maksuvalmiusvaatimusten julkistaminen 1. Laitosten, joihin sovelletaan kuudetta osaa, on julkistettava tiedot maksuvalmiusvaatimuksestaan, pysyvän varainhankinnan vaatimuksestaan ja likviditeettiriskin hallinnastaan tämän artiklan mukaisesti. 2. Laitosten on julkistettava seuraavat tiedot laitosten maksuvalmiusvaatimuksesta laskettuna 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti:
3. Laitosten on julkistettava seuraavat tiedot laitosten pysyvän varainhankinnan vaatimuksesta laskettuna kuudennen osan IV osaston mukaisesti:
4. Laitosten on julkistettava järjestelyt, järjestelmät, prosessit ja strategiat, jotka on otettu käyttöön niiden likviditeettiriskin tunnistamiseksi, mittaamiseksi, hallitsemiseksi ja valvomiseksi direktiivin 2013/36/EU 86 artiklan mukaisesti. III OSASTO EHDOT YKSITTÄISTEN INSTRUMENTTIEN TAI MENETELMIEN KÄYTÖLLE 452 artikla Luottoriskiin sovellettavan IRB-menetelmän käytön julkistaminen Laitosten, jotka laskevat riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän luottoriskiin sovellettavalla IRB-menetelmällä, on julkistettava seuraavat tiedot:
Sovellettaessa tämän artiklan b alakohtaa laitosten on käytettävä 166 artiklassa määriteltyä vastuuarvoa. 453 artikla Luottoriskien vähentämistekniikoiden käytön julkistaminen Laitosten, jotka käyttävät luottoriskin vähentämistekniikoita, on julkistettava seuraavat tiedot:
454 artikla Kehittyneiden mittausmenetelmien käyttöä operatiivisen riskin yhteydessä koskevien tietojen julkistaminen Laitosten, jotka soveltavat 321–324 artiklan mukaisia kehittyneitä mittausmenetelmiä laskettaessa operatiivista riskiä koskevia omien varojen vaatimuksia, on annettava tiedot vakuutusten ja muiden riskinsiirtomekanismien käytöstä riskien vähentämiseksi. 455 artikla Sisäisten markkinariskimallien käyttö Laitosten, jotka laskevat omien varojen vaatimuksensa 363 artiklan mukaisesti, on julkistettava seuraavat tiedot:
(*15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).”" |
120) |
Lisätään 456 artiklaan alakohta seuraavasti:
|
121) |
Korvataan 457 artiklan i alakohta seuraavasti:
|
122) |
Muutetaan 458 artikla seuraavasti:
|
123) |
Muutetaan 460 artikla seuraavasti:
|
124) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”461 a artikla Markkinariskiä koskeva vaihtoehtoinen standardimenetelmä Edellä 430 b artiklan 1 kohdan mukaisia ilmoittamisvaatimuksia sovellettaessa komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 462 artiklan mukaisesti tämän asetuksen muuttamiseksi tekemällä teknisiä mukautuksia 325 e, 325 g–325 j, 325 p, 325 q, 325 ae, 325 ak, 325 am, 325 ap–325 at, 325 av ja 325 ax artiklaan, ja täsmentämällä 325 ah artiklan taulukossa 4 olevan alaluokan 11 riskipaino ja luottolaitosten kolmansissa maissa liikkeeseen laskemien katettujen joukkolainojen riskipainot 325 ah artiklan mukaisesti sekä luottolaitosten kolmansissa maissa liikkeeseen laskemien katettujen joukkolainojen korrelaatio 325 aj artiklan mukaisesti kolmannen osan IV osaston 1 a luvussa säädetyn vaihtoehtoisen standardimenetelmän osalta, ottaen huomioon kansainvälisten sääntelystandardien kehityksen. Komissio hyväksyy 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019.” |
125) |
Korvataan 462 artikla seuraavasti: ”462 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset. 2. Siirretään komissiolle 28 päivästä kesäkuuta 2013 määräämättömäksi ajaksi 244 artiklan 6 kohdassa ja 245 artiklan 6 kohdassa sekä 456–460 artiklassa ja 461 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. 3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 244 artiklan 6 kohdassa ja 245 artiklan 6 kohdassa, 456–460 artiklassa sekä 461 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. 5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 6. Edellä olevan 244 artiklan 6 kohdan ja 245 artiklan 6 kohdan, 456–460 artiklan sekä 461 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.” |
126) |
Korvataan 471 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Poiketen siitä, mitä 49 artiklan 1 kohdassa säädetään, laitokset voivat 31 päivän joulukuuta 2018 ja 31 päivän joulukuuta 2024 välisenä aikana päättää olla vähentämättä vakuutusyrityksissä, jälleenvakuutusyrityksissä ja vakuutusholdingyhtiöissä olevia omistusosuuksia, kun seuraavat ehdot täyttyvät:
|
127) |
Muutetaan 493 artikla seuraavasti:
|
128) |
Korvataan 494 artikla seuraavasti: ”494 artikla Omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimusta koskevat siirtymäsäännökset 1. Poiketen siitä, mitä 92 a artiklassa säädetään, 27 päivän kesäkuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana laitosten, jotka on määritetty kriisinratkaisun kohteena oleviksi yhteisöiksi ja jotka ovat G-SII-laitoksia tai G-SII-laitoksen osia, on aina täytettävä seuraavat omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimukset:
2. Poiketen siitä, mitä 72 b artiklan 3 kohdassa säädetään, 27 päivän kesäkuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana 72 b artiklan 3 kohdassa tarkoitetut hyväksyttävät velkainstrumentit voidaan sisällyttää hyväksyttävien velkojen eriin niin, että niiden osuus on 2,5 prosenttia 92 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä. 3. Poiketen siitä, mitä 72 b artiklan 3 kohdassa säädetään, siihen saakka kun kriisinratkaisuviranomainen arvioi ensimmäistä kertaa kyseisen kohdan c alakohdassa vahvistetun edellytyksen noudattamista, hyväksyttävien velkojen instrumenteiksi katsotaan sellaiset velat, joiden yhteenlaskettu määrä on 31 päivään joulukuuta 2021 enintään 2,5 prosenttia ja sen jälkeen enintään 3,5 prosenttia 92 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti lasketusta kokonaisriskin määrästä, edellyttäen, että kyseiset velat täyttävät 72 b artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa vahvistetut edellytykset.” |
129) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”494 a artikla Erillisyhtiöiden kautta tehtyjen liikkeeseenlaskujen vapauttaminen uusista säännöksistä määräajaksi 1. Poiketen siitä, mitä 52 artiklassa säädetään, pääomainstrumentteja, joita laitos ei laske suoraan liikkeeseen, pidetään ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteina 31 päivään joulukuuta 2021 saakka vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
2. Poiketen siitä, mitä 63 artiklassa säädetään, pääomainstrumentteja, joita laitos ei laske suoraan liikkeeseen, pidetään toissijaisen pääoman (T2) instrumentteina 31 päivään joulukuuta 2021 saakka vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
494 b artikla Omien varojen instrumenttien ja hyväksyttävien velkojen instrumenttien vapauttaminen uusista säännöksistä määräajaksi 1. Poiketen siitä, mitä 51 ja 52 artiklassa säädetään, ennen 27 päivää kesäkuuta 2019 liikkeeseen laskettuja instrumentteja pidetään ensisijaisen lisäpääoman (AT1) instrumentteina enintään 28 päivään kesäkuuta 2025 saakka, jos ne täyttävät 51 ja 52 artiklassa säädetyt edellytykset, lukuun ottamatta 52 artiklan 1 kohdan p, q ja r alakohdassa tarkoitettuja edellytyksiä. 2. Poiketen siitä, mitä 62 ja 63 artiklassa säädetään, ennen 27 päivää kesäkuuta 2019 liikkeeseen laskettuja instrumentteja pidetään toissijaisen pääoman (T2) instrumentteina enintään 28 päivään kesäkuuta 2025 saakka, jos ne täyttävät 62 ja 63 artiklassa säädetyt edellytykset, lukuun ottamatta 63 artiklan n, o ja p alakohdassa tarkoitettuja edellytyksiä. 3. Poiketen siitä, mitä 72 a artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, ennen 27 päivää kesäkuuta 2019 liikkeeseen laskettuja velkoja pidetään hyväksyttävien velkojen erinä, jos ne täyttävät 72 b artiklassa säädetyt edellytykset, lukuun ottamatta 72 b artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdassa ja f–m alakohdassa tarkoitettuja edellytyksiä.” |
130) |
Korvataan 497 artikla seuraavasti: ”497 artikla Keskusvastapuoliin liittyvistä vastuista aiheutuvat omien varojen vaatimukset 1. Jos kolmannen maan keskusvastapuoli hakee asetuksen (EU) N:o 648/2012 25 artiklan mukaista tunnustusta, laitokset voivat pitää kyseistä keskusvastapuolta ehdot täyttävänä keskusvastapuolena alkaen päivämäärästä, jona keskusvastapuoli esitti EAMV:lle hakemuksen tunnustuksen saamiseksi, ja johonkin seuraavista päivämääristä saakka:
2. Siihen saakka kun tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määräaika päättyy, jollei kyseisessä kohdassa tarkoitetulla keskusvastapuolella ole maksukyvyttömyysrahastoa eikä sellaista sitovaa järjestelyä määritysosapuoltensa kanssa, jonka ansiosta se voi käyttää määritysosapuoliltaan saamansa alkumarginaalin tai osan siitä ennakkoon rahastoitujen osuuksien tapaan, laitoksen on korvattava 308 artiklan 2 kohdan mukainen kaava omien varojen vaatimuksen laskemiseksi seuraavalla kaavalla:
jossa:
3. Komissio voi poikkeustapauksissa, kun se on tarpeen ja oikeasuhteista kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden häiriöiden välttämiseksi, antaa täytäntöönpanosäädöksinä ja 464 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti päätöksen tämän artiklan 1 kohdassa säädettyjen siirtymäsäännösten voimassaolon jatkamisesta kerran 12 kuukaudella.” |
131) |
Korvataan 498 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: ”1. Tässä asetuksessa säädettyjä, omien varojen vaatimuksia koskevia säännöksiä ei sovelleta sijoituspalveluyrityksiin, joihin ei 31 päivänä joulukuuta 2006 sovellettu direktiiviä 2004/39/EY ja joiden päätoimiala koostuu ainoastaan sijoituspalvelujen tarjoamisesta tai rahoitusvälineisiin liittyvistä toimista, joista säädetään direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan C osan 5, 6, 7, 9, 10 ja 11 kohdassa.” |
132) |
Kumotaan 499 artiklan 3 kohta. |
133) |
Korvataan 500 ja 501 artikla seuraavasti: ”500 artikla Suurten realisointimäärien mukauttaminen 1. Poiketen siitä, mitä 181 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, laitos voi mukauttaa LGD-estimaattejaan kuittaamalla kokonaan tai osittain maksukyvyttömyystilassa olevien vastuiden suurten realisointimäärien vaikutuksen toteutuneisiin LGD-lukuihin enintään vastaavia lopullisesti realisoimattomia maksukyvyttömyystilassa olevia vastuita koskevien keskimääräisten estimoitujen LGD-lukujen ja keskimääräisten toteutuneiden LGD-lukujen välisellä erotuksella, myös suurten realisointimäärien vuoksi toteutuneiden tappioiden perusteella, heti kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu mukauttaminen voidaan suorittaa vasta 28 päivänä kesäkuuta 2022, ja sen vaikutukset voivat kestää niin kauan kuin vastaavat vastuut sisältyvät laitoksen omiin LGD-estimaatteihin. 2. Laitosten on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle viipymättä, kun 1 kohdan c alakohdassa säädetty edellytys on täyttynyt. 501 artikla Riskipainotettujen pk-yrityksiin liittyvien maksukykyisten vastuiden mukautus 1. Laitokset mukauttavat riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärät pk-yrityksiin liittyvien maksukykyisten vastuiden osalta (RWEA). Ne lasketaan tapauksesta riippuen kolmannen osan II osaston 2 tai 3 luvun mukaisesti, seuraavan kaavan avulla:
jossa:
2. Tässä artiklassa tarkoitetaan
(*17) Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).”" |
134) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”501 a artikla Luottoriskiä koskevien omien varojen vaatimusten oikaisu, kun vastuut liittyvät yhteisöihin, jotka hallinnoivat tai rahoittavat sellaisia fyysisiä rakenteita tai tiloja, järjestelmiä ja verkostoja, jotka tarjoavat tai tukevat olennaisia julkisia palveluja 1. Luottoriskiä koskevat omien varojen vaatimukset, jotka on laskettu kolmannen osan II osaston mukaisesti, on kerrottava kertoimella 0,75 edellyttäen, että vastuu täyttää kaikki seuraavat kriteerit:
2. Sovellettaessa 1 kohdan e alakohtaa tuotettuja kassavirtoja ei pidetä ennakoitavissa olevina, jollei olennainen osa tuloista täytä seuraavia edellytyksiä:
3. Laitosten on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille kuuden kuukauden välein infrastruktuurihanketta hoitaviin yhteisöihin liittyvien tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti laskettujen vastuiden kokonaismäärä. 4. Komissio laatii viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2022 kertomuksen siitä, miten tässä asetuksessa säädetyt omien varojen vaatimukset vaikuttavat antolainaukseen infrastruktuurihanketta hoitaville yhteisöille, ja toimittaa kertomuksen mahdollisine lainsäädäntöehdotuksineen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 5. EPV antaa 4 kohdan soveltamiseksi komissiolle kertomuksen seuraavista:
501 b artikla Poikkeus raportointivaatimuksista Poiketen siitä, mitä 430 artiklassa säädetään, tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten soveltamisen alkamispäivän ja kyseisessä artiklassa tarkoitetussa teknisissä täytäntöönpanostandardeissa täsmennetyn ensimmäisen ilmoituksen antamispäivän välisellä ajanjaksolla toimivaltainen viranomainen voi luopua vaatimasta tietojen ilmoittamista muodossa, joka esitetään 430 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuun täytäntöönpanosäädökseen sisältyvissä malleissa, jos kyseisiä malleja ei ole päivitetty niin, että ne olisivat tämän asetuksen säännösten mukaiset.” |
135) |
Lisätään kymmenennessä osassa II osaston (KERTOMUKSET JA UUDELLEENTARKASTELUT) jälkeen artikla seuraavasti: ”501 c artikla Ympäristöllisiin ja/tai yhteiskunnallisiin tavoitteisiin liittyvien vastuiden vakavaraisuuskohtelu EPV arvioi EJRK:ta kuultuaan saatavilla olevien tietojen ja kestävää rahoitusta käsittelevän komission korkean tason asiantuntijaryhmän havaintojen pohjalta, olisiko ympäristöllisiin ja/tai yhteiskunnallisiin tavoitteisiin olennaisesti liittyviä omaisuuseriä tai toimia koskevien vastuiden erityinen vakavaraisuuskohtelu perusteltua. EPV arvioi erityisesti
EPV toimittaa kertomuksen havainnoistaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2025. Tämän kertomuksen perusteella komissio antaa tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen.” |
136) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”504 a artikla Hyväksyttävien velkojen instrumenttien omistusosuudet Viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2022 EPV antaa komissiolle kertomuksen hyväksyttävien velkojen instrumenttien omistusosuuksien määristä ja niiden jakautumisesta G-SII-laitoksiksi tai O-SII-laitoksiksi määritettyjen laitosten kesken sekä mahdollisista kriisinratkaisun esteistä ja kyseisiin omistusosuuksiin liittyvästä leviämisriskistä. Komissio antaa viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2023 EPV:n kertomuksen pohjalta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tällaisten omistusosuuksien asianmukaisesta käsittelystä sekä tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.” |
137) |
Korvataan 507 artikla seuraavasti: ”507 artikla Suuret asiakasriskit 1. EPV valvoo 390 artiklan 6 kohdan b alakohdassa sekä 400 artiklan 1 kohdan f–m alakohdassa ja 400 artiklan 2 kohdan a, c–g, i, j ja k alakohdassa vahvistettujen poikkeusten käyttöä ja antaa viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2021 komissiolle kertomuksen, jossa arvioidaan, millaisia määrällisiä vaikutuksia olisi kyseisten poikkeusten poistamisella tai raja-arvon asettamisella niiden käytölle. Kyseisessä kertomuksessa arvioidaan erityisesti jokaisen kyseisissä artikloissa säädetyn poikkeuksen osalta seuraavia:
2. Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 390 artiklan 4 kohdassa ja 401 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien vastuuarvon laskentamenetelmiä koskevien poikkeusten soveltamisesta ja erityisesti tarpeesta ottaa huomioon muutokset kansainvälisiin standardeihin, joilla määritellään kyseiset laskentamenetelmät.” |
138) |
Lisätään 510 artiklaan kohdat seuraavasti: ”4. EPV valvoo liitteessä II lueteltuihin johdannaissopimuksiin sekä luottojohdannaisiin liittyvän rahoitusriskin kattavan vaaditun pysyvän rahoituksen määrää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen yhden vuoden aikajänteellä, erityisesti 428 s artiklan 2 kohdassa ja 428 at artiklan 2 kohdassa esitettyä tulevaa rahoitusriskiä kyseisten johdannaissopimusten osalta, ja esittää komissiolle kertomuksen mahdollisuudesta hyväksyä korkeampi vaaditun pysyvän rahoituksen kerroin tai riskiherkempi mittari viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2024. Kyseisessä kertomuksessa on arvioitava vähintään seuraavia:
5. Jos kansainväliset standardit vaikuttavat liitteessä II lueteltujen johdannaissopimusten sekä luottojohdannaisten käsittelyyn pysyvän varainhankinnan vaatimuksen laskennassa, komissio toimittaa tarvittaessa ja ottaen huomioon 4 kohdassa tarkoitetun kertomuksen, kyseiset kansainvälisten standardien muutokset ja unionin pankkialan monimuotoisuuden, Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen siitä, miten voidaan muuttaa säännöksiä, jotka koskevat liitteessä II lueteltujen johdannaissopimusten sekä luottojohdannaisten käsittelyä kuudennen osan IV osastossa säädetyn pysyvän varainhankinnan vaatimuksen laskennassa, jotta kyseisiin liiketoimiin liittyvä rahoitusriski voidaan ottaa paremmin huomioon. 6. EPV valvoo pysyvän rahoituksen määrää, joka vaaditaan kattamaan arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin liittyvä rahoitusriski, mukaan lukien kyseisissä rahoitustoimissa vastaanotettuihin tai annettuihin varoihin liittyvä rahoitusriski, sekä rahoitusalan asiakkaiden kanssa toteutettaviin vakuudettomiin liiketoimiin, joiden jäljellä oleva maturiteetti on alle kuusi kuukautta, liittyvä rahoitusriski, ja antaa komissiolle kertomuksen tämän käsittelyn tarkoituksenmukaisuudesta viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2023. Kyseisessä kertomuksessa on arvioitava vähintään seuraavia:
7. Komissio toimittaa viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2024 tarvittaessa ja ottaen huomioon 6 kohdassa tarkoitetun kertomuksen, kansainväliset standardit ja unionin pankkialan monimuotoisuuden Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen siitä, miten voidaan muuttaa säännöksiä, jotka koskevat arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien käsittelyä, mukaan lukien kyseisissä rahoitustoimissa vastaanotetut tai annetut varat, ja rahoitusalan asiakkaiden kanssa toteutettavien vakuudettomien liiketoimien, joiden jäljellä oleva maturiteetti on alle kuusi kuukautta, käsittelyä kuudennen osan IV osastossa säädetyn pysyvän varainhankinnan vaatimuksen laskennassa, jos se katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi ottaen huomioon, millainen vaikutus nykyisellä käsittelyllä on laitosten pysyvän varainhankinnan vaatimukseen, ja jotta kyseisiin liiketoimiin liittyvä rahoitusriski voidaan ottaa paremmin huomioon. 8. Viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2025 428 r artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettuihin liiketoimiin sovellettavat vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimet korotetaan 0 prosentista 10 prosenttiin, 428 s artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin liiketoimiin sovellettavat vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimet korotetaan 5 prosentista 15 prosenttiin ja 428 v artiklan b alakohdassa tarkoitettuihin liiketoimiin sovellettavat vaaditun pysyvän rahoituksen kertoimet korotetaan 10 prosentista 15 prosenttiin, jollei tämän artiklan 7 kohdan mukaisen komission ehdotuksen perusteella hyväksytyssä säädöksessä toisin säädetä. 9. EPV valvoo pysyvän rahoituksen määrää, joka vaaditaan kattamaan laitosten johdannaissopimusten suojaamiseksi hallussaan pitämien arvopapereiden omistusosuuksiin liittyvä rahoitusriski. EPV antaa viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2023 kertomuksen käsittelyn asianmukaisuudesta. Kyseisessä kertomuksessa on arvioitava vähintään seuraavia:
10. Komissio esittää viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2023 tai vuoden kuluttua siitä, kun Baselin pankkivalvontakomitean kehittämistä kansainvälisistä standardeista on sovittu, sen mukaan, kumpi on aikaisempi, tarvittaessa ja ottaen huomioon 9 kohdassa tarkoitetun kertomuksen, kaikki Baselin pankkivalvontakomiteassa kehitetyt kansainväliset standardit ja unionin pankkialan monimuotoisuuden ja pääomamarkkinaunionin tavoitteet, Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen siitä, miten voidaan muuttaa säännöksiä, jotka koskevat laitosten johdannaissopimusten suojaamiseksi hallussaan pitämien arvopapereiden omistusosuuksien käsittelyä kuudennen osan IV osastossa säädetyn pysyvän varainhankinnan vaatimuksen laskennassa, jos se katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi ottaen huomioon, millainen vaikutus nykyisellä käsittelyllä on laitosten pysyvän varainhankinnan vaatimukseen, ja jotta kyseisiin liiketoimiin liittyvä rahoitusriski voidaan ottaa paremmin huomioon. 11. EPV arvioi, olisiko perusteltua alentaa vaaditun pysyvän rahoituksen kerrointa sellaisten omaisuuserien osalta, joita käytetään jalometallien, kuten kullan, hopean, platinan ja palladiumin selvitys- ja toimituspalveluiden tarjoamista varten, tai sellaisten omaisuuserien osalta, joita käytetään jalometallien, kuten kullan, hopean, platinan ja palladiumin sellaisten rahoitustoimien tarjoamista varten, joiden erääntymisaika on enintään 180 päivää. EPV toimittaa kertomuksensa komissiolle viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2021.” |
139) |
Korvataan 511 artikla seuraavasti: ”511 artikla Velkaantuneisuus 1. Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen siitä,
2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettua kertomusta varten komissio ottaa huomioon kansainvälisen kehityksen ja kansainvälisellä tasolla sovitut standardit. Kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.” |
140) |
Korvataan 513 artikla seuraavasti: ”513 artikla Makrovakaussäännöt 1. Euroopan komissio tarkastelee viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022 ja sen jälkeen viiden vuoden välein EJRK:ta ja EPV:tä kuultuaan, ovatko tähän asetukseen ja direktiiviin 2013/36/EU sisältyvät makrovakaussäännöt riittäviä eri sektoreilla, alueilla ja jäsenvaltioissa esiintyvien järjestelmäriskien lieventämiseksi, mukaan lukien arviointi siitä,
2. Komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein EJRK:n ja EPV:n kuulemisen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 1 kohdassa tarkoitetusta arvioinnista ja toimittaa tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen.” |
141) |
Korvataan 514 artikla seuraavasti: ”514 artikla Johdannaistransaktioiden vastuuarvon laskentamenetelmä 1. EPV antaa viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2023 komissiolle kertomuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun 3, 4 ja 5 jaksossa tarkoitettujen, johdannaistransaktioiden vastuuarvon laskentamenetelmien vaikutuksesta ja suhteellisesta kalibroinnista. 2. Komissio toimittaa tarvittaessa EPV:n kertomuksen perusteella lainsäädäntöehdotuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun 3, 4 ja 5 jaksossa tarkoitettujen menetelmien muuttamisesta.” |
142) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”518 a artikla Ristikkäisten maksukyvyttömyysmääräysten uudelleentarkastelu Viimeistään 28 päivänä kesäkuuta 2022 komissio tarkastelee ja arvioi, onko asianmukaista vaatia, että hyväksyttäviä velkoja voidaan alaskirjata laukaisematta ristikkäistä laiminlyöntiä koskevan ehdon soveltamista muihin sopimuksiin, niin että arvon alaskirjauksen vaikuttavuutta voidaan vahvistaa mahdollisimman paljon sekä arvioida sitä, olisiko hyväksyttäviä velkoja koskeva muu kuin ristikkäinen maksukyvyttömyysmääräys sisällytettävä muihin velkoihin sovellettaviin ehtoihin tai sopimuksiin. Kertomukseen ja arvioon liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.” |
143) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”519 b artikla Markkinariskiä koskevat omien varojen vaatimukset 1. EPV antaa 30 päivään syyskuuta 2019 mennessä kertomuksen markkinariskiä koskevien omien varojen vaatimusten laskennassa sovellettavien kansainvälisten standardien vaikutuksesta laitoksiin unionissa. 2. Komissio antaa 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen tulokset ja kansainväliset standardit ja kolmannen osan IV osaston 1 a ja 1 b luvussa säädetyt menetelmät huomioon ottaen Euroopan parlamentille ja neuvostolle 30 päivään kesäkuuta 2020 mennessä kertomuksen ja tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen siitä, miten panna täytäntöön kansainväliset standardit markkinariskiä koskevista riittävien omien varojen vaatimuksista.” |
144) |
Lisätään kymmenenteen osaan osasto seuraavasti: ”II A OSASTO SÄÄNTÖJEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 519 c artikla Noudattamisen apuväline 1. EPV kehittää sähköisen välineen, jonka tarkoituksena on helpottaa tämän asetuksen ja direktiivin 2013/36/EU noudattamista laitoksissa sekä tämän asetuksen ja kyseisen direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen teknisten sääntelystandardien, teknisten täytäntöönpanostandardien, ohjeiden ja mallien noudattamista laitoksissa. 2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun välineen on mahdollistettava vähintään se, että kukin laitos
|
145) |
Muutetaan liite II tämän asetuksen liitteen mukaisesti. |
2 artikla
Asetuksen (EU) N:o 648/2012 muutokset
Muutetaan asetus (EU) N:o 648/2012 seuraavasti:
1) |
Korvataan 50 a artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Keskusvastapuolen on laskettava oletettu pääoma seuraavasti:
jossa:
|
2) |
Korvataan 50 b artikla seuraavasti: ”50 b artikla KCCP:n laskentaa koskevat yleiset säännöt Edellä olevan 50 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua KCCP:n laskentaa varten sovelletaan seuraavia säännöksiä:
Sovellettaessa tämän artiklan a alakohdan ii alakohtaa keskusvastapuolen on käytettävä asetuksen (EU) N:o 575/2013 223 artiklassa määritettyä menetelmää, johon kuuluu mainitun asetuksen 224 artiklassa vahvistettuja valvojan määrittämiä vakioarvon leikkauksia, vastuuarvon laskemiseksi.” |
3) |
Kumotaan 50 c artiklan 1 kohdan d ja e alakohta. |
4) |
Kumotaan 50 d artiklan c alakohta. |
5) |
Korvataan 89 artiklan 5 a kohta seuraavasti: ”5 a. Asetuksen (EU) N:o 575/2013 497 artiklassa vahvistetun siirtymäkauden aikana kyseisessä artiklassa tarkoitetun keskusvastapuolen on sisällytettävä tietoihin, jotka sen on raportoitava tämän asetuksen 50 c artiklan 1 kohdan mukaisesti, asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 140 alakohdassa määritellyn määritysosapuoliltaan saamansa alkumarginaalin kokonaismäärä, kun molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
|
3 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
2. Tätä asetusta sovelletaan 28 päivästä kesäkuuta 2021 3–8 kohdassa luetelluin poikkeuksin.
3. Tämän asetuksen 1 artiklan seuraavia alakohtia sovelletaan 27 päivästä kesäkuuta 2019:
a) |
1 alakohta, joka sisältää soveltamisalaa ja valvontavaltuuksia koskevat säännökset; |
b) |
2 alakohta, joka sisältää määritelmät, paitsi jos ne liittyvät yksinomaan säännöksiin, joita sovelletaan tämän artiklan mukaisesti muusta päivästä tämän artiklan mukaisesti, missä tapauksessa niitä sovelletaan tällaisesta muusta päivästä; |
c) |
3 alakohdan b alakohta, 6 alakohdan c alakohta, 8 alakohta, asetuksen (EU) N:o 575/2013 13 artiklan osalta 9 alakohta, asetuksen (EU) N:o 575/2013 18 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan osalta 12 alakohta, 14–17 alakohta, 19–44 alakohta, 47 alakohta sekä 128 ja 129 alakohta, jotka sisältävät omia varoja koskevat säännökset sekä säännökset omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevien uusien vaatimusten käyttöönotosta; |
d) |
9 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 14 artiklassa säädettyjen uusien arvopaperistamissääntöjen vaikutusta koskevien säännösten osalta; |
e) |
57 alakohta, joka sisältää säännökset kansainvälisten kehityspankkien riskipainoista, ja 58 alakohta, joka sisältää säännökset kansainvälisten organisaatioiden riskipainoista; |
f) |
asetuksen (EU) N:o 575/2013 104 b artiklan osalta 53 alakohta, 89 ja 90 alakohta, 118 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 430 b artiklan osalta ja 124 alakohta, joka sisältää säännökset markkinariskiä koskevista ilmoittamisvaatimuksista; |
g) |
130 alakohta, joka sisältää säännökset keskusvastapuoleen liittyviä vastuita koskevien omien varojen vaatimuksista; |
h) |
133 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 500 artiklassa vahvistettujen suuria realisointimääriä koskevien säännösten osalta; |
i) |
134 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 501 b artiklan osalta, joka sisältää säännökset ilmoittamista koskevasta vapautuksesta; |
j) |
144 alakohta, joka sisältää säännökset noudattamisen apuvälineestä; |
k) |
säännökset, joissa edellytetään, että Euroopan valvontaviranomaiset tai EJRK toimittavat komissiolle teknisten sääntely- tai täytäntöönpanostandardien luonnokset ja kertomukset; säännökset, joissa edellytetään, että komissio laatii kertomuksia; säännökset, joissa komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä; uudelleentarkastelua ja säädösehdotuksia koskevat säännökset ja säännökset, joissa edellytetään, että Euroopan valvontaviranomaiset antavat ohjeita, eli 2 alakohdan b alakohta; 12 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 18 artiklan 9 kohdan osalta; 18 alakohdan b alakohta; 31 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 72 b artiklan 7 kohdan osalta; 38 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 78 a artiklan 3 kohdan osalta; 57 alakohdan b alakohta; 60 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 124 artiklan 4 ja 5 kohdan osalta; 63 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 132 a artiklan 4 kohdan osalta; 67 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 164 artiklan 8 ja 9 kohdan osalta; 74 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 277 artiklan 5 kohdan 279 a artiklan 3 kohdan osalta; 89 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 artiklan 9 kohdan osalta; 90 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 325 u artiklan 5 kohdan, 325 w artiklan 8 kohdan, 325 ap artiklan 3 kohdan, 325 az artiklan 8 ja 9 kohdan, 325 bd artiklan 7 kohdan, 325 be artiklan 3 kohdan, 325 bf artiklan 9 kohdan, 325 bg artiklan 4 kohdan, 325 bh artiklan 3 kohdan, 325 bk artiklan 3 kohdan, 325 bp artiklan 12 kohdan osalta; 93 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 390 artiklan 9 kohdan osalta; 94 alakohta; 96 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 394 artiklan 4 kohdan osalta; 98 alakohdan b alakohta; 104 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 403 artiklan 4 kohdan osalta; 109 alakohdan b alakohta; 111 alakohdan b alakohta; 118 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 430 artiklan 7 ja 8 kohdan, 430 b artiklan 6 kohdan ja 430 c artiklan osalta; 119 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 432 artiklan 1 ja 2 kohdan ja 434 a artiklan osalta; 123 alakohta; 124 alakohta; 125 alakohta; 134 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 501 a artiklan 4 ja 5 kohdan osalta; 135 alakohta; 136 alakohta; 137 alakohta; 138 alakohta; 139 alakohta; 140 alakohta; 141 alakohta asetuksen (EU) N:o 575/2013 514 artiklan 1 kohdan osalta; 142 alakohta ja 143 alakohta. |
Säännöksiä, jotka koskevat julkistamista ja raportointia, sovelletaan sen vaatimuksen soveltamispäivästä, johon julkistaminen tai raportointi liittyy, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen alakohdan f alakohdan soveltamista.
4. Tämän asetuksen 1 artiklan seuraavia alakohtia sovelletaan 28 päivästä joulukuuta 2020:
a) |
6 alakohdan a, b ja d alakohta, asetuksen (EU) N:o 575/2013 18 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 2–8 kohdan osalta 7 alakohta ja 12 alakohta, jotka sisältävät säännökset varovaisuusperiaatteen mukaisesta konsolidoinnista; |
b) |
60 alakohta, joka sisältää kiinteistövakuudellisia vastuita koskevat säännökset, 67 alakohta, joka sisältää tappio-osuutta koskevat säännökset, ja 122 alakohta, joka sisältää jäsenvaltioiden tasolla havaittua makrovakausriskiä tai järjestelmäriskiä koskevat säännökset. |
5. Tämän asetuksen 1 artiklan 46 alakohdan b alakohtaa, joka sisältää uuden omia varoja koskevan vaatimuksen käyttöönottoa G-SII-laitoksille koskevat säännökset, sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2022.
6. Asetuksen (EU) N:o 575/2013 104 a artiklan osalta 53 alakohtaa sekä tämän asetuksen 1 artiklan 55 ja 69 alakohtaa, joka sisältää säännökset uusien markkinariskiä koskevien omien varojen vaatimusten käyttöönotosta, sovelletaan 28 päivästä kesäkuuta 2023.
7. Tämän asetuksen 1 artiklan 18 alakohtaa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 1 kohdan b alakohdan, joka sisältää poikkeusta varovaisesti arvostettujen ohjelmistohyödykkeiden vähentämisestä koskevan säännöksen, osalta 12 kuukauden kuluttua asetuksen (EU) N:o 575/2013 36 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen teknisten sääntelystandardien voimaantulopäivästä.
8. Tämän asetuksen 1 artiklan 126 alakohtaa, joka sisältää säännökset omistusosuuksien vähennyksiä koskevista poikkeuksista, sovelletaan taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2019.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 20 päivänä toukokuuta 2019.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
A. TAJANI
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
G. CIAMBA
(1) EUVL C 34, 31.1.2018, s. 5.
(2) EUVL C 209, 30.6.2017, s. 36.
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 14. toukokuuta 2019.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).
(6) EUVL C 50, 9.2.2018, s. 80.
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2014, yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1).
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/76/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY muuttamisesta kaupankäyntivarastoa ja uudelleenarvopaperistamista koskevien pääomavaatimusten sekä palkka- ja palkkiopolitiikkaa koskevan valvojan arvion osalta (EUVL L 329, 14.12.2010, s. 3).
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1).
(13) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).
LIITE
Muutetaan liite II seuraavasti:
1) |
Korvataan 1 kohdan e alakohta seuraavasti:
|
2) |
Korvataan 2 kohdan d alakohta seuraavasti:
|
3) |
Korvataan 3 alakohta seuraavasti:
|