EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32019D1004

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/1004, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2019, sääntöjen vahvistamisesta jätettä koskevien tietojen laskentaa, todentamista ja toimittamista varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY mukaisesti ja komission täytäntöönpanopäätöksen C(2012) 2384 kumoamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2019) 4114) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.)

C/2019/4114

EUVL L 163, 20.6.2019, p. 66–100 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2019/1004/oj

20.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 163/66


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2019/1004,

annettu 7 päivänä kesäkuuta 2019,

sääntöjen vahvistamisesta jätettä koskevien tietojen laskentaa, todentamista ja toimittamista varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY mukaisesti ja komission täytäntöönpanopäätöksen C(2012) 2384 kumoamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2019) 4114)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta 19 päivänä marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (1) ja erityisesti sen 11 a artiklan 9 kohdan ja 37 artiklan 7 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivissä 2008/98/EY vahvistetaan yleiset laskentasäännöt, joiden avulla todennetaan, ovatko direktiivin 11 artiklan 2 kohdan c, d ja e alakohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa vahvistetut yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevat vuosille 2025, 2030 ja 2035 asetetut tavoitteet toteutuneet.

(2)

Direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklassa vahvistetuissa säännöissä täsmennetään, että vuosien 2025, 2030 ja 2035 tavoitteiden laskemisessa on kierrätyksen osalta tarkasteltava jätettä, joka tulee kierrätykseen tai jota ei enää luokitella jätteeksi. Pääsääntönä on, että kierrätettävä jäte punnitaan, kun se tulee kierrätykseen. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin soveltaa poikkeusta ja punnita yhdyskuntajätteen lajittelutoiminnan tuotoksena, kunhan ennen kierrätystä toteutettavassa käsittelyssä poistettuja aineita ei sisällytetä tulokseen ja tuotosjäte tosiasiasiallisesti kierrätetään.

(3)

Kierrätettävään yhdyskuntajätteeseen voi edelleen sisältyä tietty määrä jätemateriaaleja, jotka eivät ole myöhemmän uudelleenkäsittelyn kohteena mutta jotka voidaan kohtuullisin toimin poistaa kierrätystä edeltävässä esikäsittelyssä. Jäsenvaltioita ei pitäisi vaatia vähentämään tällaisia toimien ulkopuolelle jätettäviä materiaaleja kierrätettyä yhdyskuntajätettä koskevista laskelmista, kunhan niitä pystytään käsittelemään kierrätyksessä eivätkä ne estä laadukasta kierrätystä.

(4)

Jotta voidaan varmistaa, että laskentasääntöjä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, on lisäksi tarpeen vahvistaa yleisimpien jätetyyppien ja kierrätysprosessien osalta, mitkä jätemateriaalit olisi sisällytettävä laskelmaan direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti (laskentapisteet) ja missä jätteenkäsittelyn vaiheessa ne olisi punnittava mainitun direktiivin 11 a artiklan 2 kohdan mukaisesti (mittauspisteet).

(5)

Sen varmistamiseksi, että yhdyskuntajätteen kierrättämisestä raportoitavat tiedot ovat vertailukelpoisia, olisi yleisimmille jätetyypeille ja kierrätysprosesseille vahvistettuja laskentapisteitä sovellettava myös jätteeseen, jota uudelleenkäsittelyä edeltävän valmistelutoimen tuloksena ei enää luokitella jätteeksi.

(6)

Sen varmistamiseksi, että eri jäsenvaltioiden jätteenkäsittelylaitosten raportoimat yhdyskuntajätteen kierrättämistä koskevat tiedot ovat vertailukelpoisia, on tarpeen vahvistaa yksityiskohtaisempia sääntöjä siitä, miten lajitellun jätteen määrät olisi otettava huomioon laskettaessa kierrätykseen tulevan jätteen määrää ja kuinka kierrätetyn yhdyskuntajätteen määrät olisi laskettava siinä tapauksessa, että jätteenkäsittelyn tuloksena saadaan paitsi kierrätettyä materiaalia myös polttoaineita tai muutoin energiantuotannossa käytettävää materiaalia taikka maantäyttömateriaalia.

(7)

Syntypaikalla lajiteltavan ja kierrätettävän biojätteen laskennassa ei välttämättä aina pystytä mittaamaan kierrätykseen syötettävää tai sen tuloksena syntyvää materiaalia, sillä tällaisesta jätteestä huolehtivat yleisesti kotitaloudet. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön asianmukainen yhteinen lähestymistapa, jolla varmistetaan raportoitujen tietojen luotettavuuden korkea taso.

(8)

Jotta yhdyskuntajätteen polton jälkeen erotettujen kierrätettyjen metallien tapauksessa otettaisiin huomioon ainoastaan kierrätetyt metallit, olisi vahvistettava laskentamenetelmä, jolla määritetään niiden materiaalien metallipitoisuus, jotka erotetaan polttolaitoksen pohjatuhkasta. Tietojen merkityksellisyyden takaamiseksi olisi otettava huomioon ainoastaan yhdyskuntajätteen poltosta peräisin olevat metallit.

(9)

Uudelleenkäyttöön valmisteltua ja kierrätettyä yhdyskuntajätettä koskevat tiedot, jotka on ilmoitettava direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan mukaisesti, tarvitsevat tuekseen tehokkaan järjestelmän, jolla huolehditaan jätemateriaalivirtojen laadunvalvonnasta ja jäljitettävyydestä. Sen vuoksi olisi vaadittava, että jäsenvaltiot ryhtyvät toimenpiteisiin kerättyjen tietojen luotettavuuden ja tarkkuuden varmistamiseksi erityisesti keräämällä tietoja suoraan talouden toimijoilta ja lisäämällä sähköisten rekisterien käyttöä jätetietojen tallentamisessa.

(10)

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain tiedot direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta. Lisäksi niiden on toimitettava komissiolle laaduntarkastusraportti käyttäen komission vahvistamaa muotoa. Tällä raportointimuodolla olisi varmistettava, että toimitetut tiedot tarjoavat riittävän perustan direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisen todentamiseen ja seurantaan.

(11)

Direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistetun tavoitteen osalta jäsenvaltioiden on sovellettava päätöksessä 2011/753/EU (2) vahvistettuja laskentasääntöjä. Direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklassa ja tässä päätöksessä vahvistetut yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevat laskentasäännöt ovat yhdenmukaiset komission päätöksessä 2011/753/EU vahvistettujen sääntöjen kanssa. Kaksinkertaisen raportoinnin välttämiseksi jäsenvaltioilla olisi sen vuoksi oltava mahdollisuus käyttää direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan c–e alakohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa vahvistettuja tavoitteita koskevien tietojen ilmoittamiselle vahvistettua raportointimuotoa, kun ne ilmoittavat mainitun direktiivin 11 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettua tavoitetta koskevat tiedot.

(12)

Jäsenvaltioiden on toimitettava direktiivin 2008/98/EY 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti kultakin kalenterivuodelta tiedot mineraalipohjaisista ja synteettisistä voiteluaineista ja teollisuusöljyistä sekä jäteöljyistä komission vahvistamassa muodossa. Tällä raportointimuodolla olisi varmistettava, että toimitetut tiedot tarjoavat riittävän perustan sen arvioimiseksi, olisiko mahdollista vahvistaa direktiivin 2008/98/EY 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimenpiteitä jäteöljyjen käsittelylle, mukaan lukien määrälliset tavoitteet jäteöljyjen uudistamiselle ja mahdolliset muut toimenpiteet jäteöljyjen uudistamisen edistämiseksi.

(13)

Toimittaessaan tietoja direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan täytäntöönpanosta – alakohdissa vahvistetaan kotitalousjätteitä ja vastaavia jätteitä sekä rakennus- ja purkujätteitä koskevat tavoitteet – jäsenvaltioiden on käytettävä komission täytäntöönpanopäätöksen C(2012) 2384 (3) mukaisesti vahvistettuja raportointimuotoja. Mainitun täytäntöönpanopäätöksen säännökset, joiden mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava joka kolmas vuosi kertomus direktiivin 2008/98/EY täytäntöönpanosta, ovat vanhentuneet. Täytäntöönpanopäätös C(2012) 2384 olisi sen vuoksi kumottava ja korvattava tässä päätöksessä vahvistetuilla säännöksillä, joissa otetaan huomioon direktiivillä 2008/98/EY käyttöön otettuihin raportointivaatimuksiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/851 (4) tehdyt muutokset. Jatkuvuuden varmistamiseksi olisi vahvistettava siirtymäsäännöksiä, jotka koskevat määräaikaa, johon mennessä 11 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot viitevuosilta 2016–2019 on toimitettava.

(14)

Direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan c–e alakohdan ja 11 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanoa koskevien tietojen laskentaa, todentamista ja toimittamista varten vahvistetut säännöt kytkeytyvät tiiviisti niihin sääntöihin, joissa vahvistetaan muodot kyseisten tietojen ja mainitun direktiivin 11 artiklan 2 kohdan a alakohdan täytäntöönpanoa koskevien tietojen toimittamiselle. Jotta voidaan varmistaa, että nämä säännöt ovat keskenään johdonmukaisia, ja helpottaa niiden käytettävyyttä, molemmat sääntöpaketit olisi vahvistettava yhdessä päätöksessä. Jotta lisäksi voidaan helpottaa muiden direktiivin 2008/98/EY mukaisesti jätteistä toimitettavien tietojen, erityisesti rakennus- ja purkujätettä, mineraalipohjaisia ja synteettisiä voiteluaineita ja teollisuusöljyjä sekä jäteöljyjä koskevien tietojen, toimittamiseen vahvistettujen yhdenmukaisten muotojen käytettävyyttä, myös nämä muodot olisi sisällytettävä tähän päätökseen. Menetelmästä keskimääräisten hävikkiasteiden määrittämiseksi jätemateriaaleille, jotka on poistettu lajitellusta jätteestä kierrätystä edeltävällä esikäsittelyllä, säädetään erillisessä komission delegoidussa päätöksessä.

(15)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2008/98/EY 39 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

a)

”määrällä” tonneina mitattua massaa;

b)

”kohdemateriaaleilla” yhdyskuntajätemateriaaleja, jotka uudelleenkäsitellään tietyllä kierrätystoimella tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi, jotka eivät ole jätettä;

c)

”muilla kuin kohdemateriaaleilla” yhdyskuntajätemateriaaleja, joita ei uudelleenkäsitellä tietyllä kierrätystoimella tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi, jotka eivät ole jätettä;

d)

”esikäsittelyllä” mitä tahansa käsittelyä, joka yhdyskuntajätemateriaaleille tehdään ennen kierrätystä ja jossa kyseiset materiaalit uudelleenkäsitellään tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi, jotka eivät ole jätettä; tähän kuuluvat tarkistus- ja lajittelutoimet ja muut valmistelutoimet muiden kuin kohdemateriaalien poistamiseksi ja laadukkaan kierrätyksen varmistamiseksi;

e)

”laskentapisteellä” hetkeä, jona yhdyskuntajätemateriaalit tulevat kierrätykseen, jossa jäte uudelleenkäsitellään tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi, jotka eivät ole jätettä, tai hetkeä, jona yhdyskuntajätemateriaalit lakkaavat olemasta jätettä uudelleenkäsittelyä edeltävän valmistelutoimen tuloksena;

f)

”mittauspisteellä” hetkeä, jona jätemateriaalien massa mitataan jätteen määrän määrittämiseksi laskentapisteessä;

g)

”syntypaikalla lajiteltavalla ja kierrätettävällä yhdyskuntabiojätteellä” yhdyskuntabiojätettä, jonka jätteen tuottajat kierrättävät sen tuotantopaikalla.

2 artikla

Uudelleenkäyttöä varten valmistellun yhdyskuntajätteen määrän laskenta direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan 1 kohdan mukaisesti

Uudelleenkäyttöä varten valmistellun yhdyskuntajätteen määrään on sisällytettävä ainoastaan sellaiset tuotteet tai tuotteiden osat, joita tarkistus-, puhdistus- tai korjaustoimenpiteiden jälkeen voidaan käyttää uudelleen ilman muuta lajittelua tai esikäsittelyä. Ne kyseisten tuotteiden tai tuotteiden osien osat, jotka on poistettu korjaustoimenpiteiden aikana, voidaan sisällyttää uudelleenkäyttöä varten valmistellun yhdyskuntajätteen määrään.

3 artikla

Kierrätetyn yhdyskuntajätteen laskenta direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan 1 kohdan, 11 a artiklan 2 kohdan ja 11 a artiklan 5 kohdan mukaisesti

1.   Kierrätetyn yhdyskuntajätteen määrällä tarkoitetaan yhdyskuntajätteen määrää laskentapisteessä. Kierrätykseen tulevan yhdyskuntajätteen määrän on sisällettävä kohdemateriaalit. Se voi sisältää muita kuin kohdemateriaaleja vain, jos ne ovat sallittuja asianomaisessa kierrätystoimessa.

2.   Tiettyihin jätemateriaaleihin ja tiettyihin kierrätystoimiin sovellettavat laskentapisteet täsmennetään liitteessä I.

3.   Sellaisten yhdyskuntajätemateriaalien määrä, jotka lakkaavat olemasta jätettä liitteessä I täsmennetyissä laskentapisteissä, on sisällytettävä kierrätetyn yhdyskuntajätteen määrään.

4.   Jos mittauspiste liittyy sellaisen laitoksen tuotokseen, joka lähettää yhdyskuntajätteen kierrätykseen ilman muuta esikäsittelyä, tai sellaiseen laitokseen toimitetun jätteen määrään, jossa yhdyskuntajäte tulee kierrätykseen ilman muuta esikäsittelyä, kierrätyslaitoksen hylkäämän lajitellun yhdyskuntajätteen määrää ei saa sisällyttää kierrätetyn yhdyskuntajätteen määrään.

5.   Jos laitos suorittaa esikäsittelyn ennen kyseisen laitoksen laskentapistettä, esikäsittelyn aikana poistettua jätettä ei saa sisällyttää kyseisen laitoksen ilmoittamaan kierrätetyn yhdyskuntajätteen määrään.

6.   Jos tietyssä jäsenvaltiossa syntynyt yhdyskuntajäte on sekoitettu muiden jätteiden tai toisesta maasta peräisin olevien jätteiden kanssa ennen mittaus- tai laskentapistettä, kyseisestä jäsenvaltiosta peräisin olevan yhdyskuntajätteen osuus on määritettävä asianmukaisin menetelmin, kuten sähköisten rekisterien tai otantatutkimusten avulla. Jos tällaiselle jätteelle tehdään muu esikäsittely, kyseisessä käsittelyssä poistettujen muiden kuin kohdemateriaalien määrä on vähennettävä ottamalla huomioon kyseisestä jäsenvaltiosta peräisin olevista yhdyskuntajätteistä tulevien jätemateriaalien osuus ja soveltuvissa tapauksissa laatu.

7.   Jos yhdyskuntajätemateriaaleille tehdään hyödyntämistoimia, joissa kyseisiä materiaaleja käytetään pääasiassa polttoaineena tai muutoin energian tuottamiseksi, tällaisten toimien tuotosta, josta otetaan talteen materiaaleja, kuten polttolaitoksen pohjatuhkan mineraalifraktio tai rinnakkaispoltosta syntyvä kivihiilikuona, ei saa sisällyttää kierrätetyn yhdyskuntajätteen määrään, lukuun ottamatta yhdyskuntajätteen polttamisen jälkeen erotettuja ja kierrätettyjä metalleja. Yhdyskuntajätteen rinnakkaispolttoprosessin mineraalituotokseen sisältyviä metalleja ei saa ilmoittaa kierrätetyiksi.

8.   Jos yhdyskuntajätemateriaaleille tehdään hyödyntämistoimia, joissa kyseisiä materiaaleja ei käytetä pääasiassa polttoaineena tai muutoin energian tuottamiseksi tai materiaalien hyödyntämiseen vaan joiden tuotos sisältää kierrätettyjä materiaaleja, polttoaineita tai maantäyttömateriaaleja huomattavassa suhteessa, kierrätetyn jätteen määrä määritetään massatasemenetelmällä, jossa otetaan huomioon ainoastaan kierrätettävät jätemateriaalit.

4 artikla

Kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen laskenta direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan 4 kohdan mukaisesti

1.   Aerobiseen tai anaerobiseen käsittelyyn tulevan kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen määrään saa sisällyttää ainoastaan materiaaleja, joille tosiasiallisesti tehdään aerobinen tai anaerobinen käsittely, ja siitä on jätettävä pois kaikki materiaalit, myös biohajoava materiaali, jotka poistetaan mekaanisesti kierrätystoimen aikana tai sen jälkeen.

2.   Jäsenvaltiot voivat 1 päivästä tammikuuta 2027 lukea yhdyskuntabiojätteen kierrätetyksi ainoastaan, jos se on

a)

erilliskerätty syntypaikalla;

b)

kerätty yhdessä biohajoavuus- ja kompostoitavuusominaisuuksiltaan vastaavan jätteen kanssa direktiivin 2008/98/EY 22 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti; tai

c)

lajiteltu ja kierrätetty syntypaikalla.

3.   Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä II vahvistettua menetelmää syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen määrän laskemiseksi.

4.   Edellä olevan 3 kohdan mukaisesti määritetyn syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen määrä on sisällytettävä sekä kierrätetyn yhdyskuntajätteen määrään että syntyneen yhdyskuntajätteen kokonaismäärään.

5 artikla

Yhdyskuntajätteen polttamisen jälkeen erotettujen kierrätettyjen metallien laskenta direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan 6 kohdan mukaisesti

1.   Polttolaitoksen pohjatuhkasta erotettujen kierrätettyjen metallien määrään saa sisällyttää ainoastaan yhdyskuntajätteestä peräisin olevasta polttolaitoksen raakapohjatuhkasta erotetussa metallirikasteessa olevat metallit, eikä siihen saa sisältyä muita metallirikasteessa olevia materiaaleja.

2.   Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä III vahvistettua menetelmää yhdyskuntajätteestä peräisin olevasta polttolaitoksen pohjatuhkasta erotettujen kierrätettyjen metallien määrän laskemiseksi.

6 artikla

Tiedonkeruu

1.   Jäsenvaltioiden on hankittava tiedot suoraan jätehuollosta vastaavilta laitoksilta tai yrityksiltä, tapauksen mukaan.

2.   Jäsenvaltioiden on harkittava sähköisten rekisterien käyttöä yhdyskuntajätettä koskevien tietojen tallentamiseen.

3.   Jos tiedonkeruu perustuu kyselytutkimuksiin, tutkimusten on täytettävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:

a)

ne on suoritettava säännöllisin täsmennetyin väliajoin, jotta ne kuvaavat riittävällä tavalla tutkittavien tietojen vaihtelua;

b)

niiden on perustuttava sen populaation edustavaan otokseen, johon tuloksia sovelletaan.

7 artikla

Tietojen toimittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot ja laaduntarkastusraportti liitteessä IV vahvistetussa muodossa.

Niiden jäsenvaltioiden, jotka toimittavat direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan a alakohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot ja laaduntarkastusraportin liitteessä V vahvistetussa muodossa, katsotaan noudattaneen ensimmäistä alakohtaa.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan c–e alakohdan ja 11 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot ja laaduntarkastusraportti liitteessä V vahvistetussa muodossa.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava markkinoille saatettuja mineraalipohjaisia tai synteettisiä voiteluaineita tai teollisuusöljyjä sekä erikseen kerättyjä ja käsiteltyjä jäteöljyjä koskevat tiedot ja laaduntarkastusraportti liitteessä VI vahvistetussa muodossa.

4.   Komissio julkaisee jäsenvaltioiden toimittamat tiedot, ellei jäsenvaltio esitä perusteltua pyyntöä laaduntarkastusraportteihin sisältyvien tiettyjen tietojen julkaisematta jättämisestä.

8 artikla

Kumoaminen

Kumotaan täytäntöönpanopäätös C(2012) 2384. Viittauksia kumottuun täytäntöönpanopäätökseen pidetään viittauksina tämän päätöksen 7 artiklan 1 kohtaan.

9 artikla

Siirtymäsäännökset

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viitevuotta 2016 ja tapauksen mukaan viitevuotta 2017 tiedot direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan täytäntöönpanosta 30 päivään syyskuuta 2019 mennessä. Viitevuotta 2018 ja tapauksen mukaan viitevuotta 2019 koskevat tiedot on toimitettava 18 kuukauden kuluessa asianomaisen viitevuoden päättymisestä. Tässä artiklassa tarkoitetut tiedot on toimitettava komissiolle päätöksen 2011/753/EU 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tiedonsiirtostandardia käyttäen.

10 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 7 päivänä kesäkuuta 2019.

Komission puolesta

Karmenu VELLA

Komission jäsen


(1)  EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3.

(2)  Komission päätös 2011/753/EU, annettu 18 päivänä marraskuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen todentamisessa sovellettavista säännöistä ja laskentamenetelmistä (EUVL L 310, 25.11.2011, s. 11).

(3)  Jätteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY täytäntöönpanoa koskevien jäsenvaltioiden kertomusten pohjana käytettävästä kyselylomakkeesta 18 päivänä huhtikuuta 2012 annettu komission täytäntöönpanopäätös (C(2012 2384 final).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/851, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta (EUVL L 150, 14.6.2018, s. 109).


LIITE I

3 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUT LASKENTAPISTEET

Materiaali

Laskentapiste

Lasi

Lajiteltu lasi, jota ei jatkokäsitellä ennen lasiuuniin menoa tai käyttöä suodatusaineiden, hioma-aineiden, lasipohjaisen eristeen ja rakennusmateriaalien tuotannossa

Metallit

Lajiteltu metalli, jota ei jatkokäsitellä ennen metallisulattoon tai uuniin menoa

Paperi ja kartonki

Lajiteltu paperi, jota ei jatkokäsitellä ennen pulpperointia

Muovit

Polymeereittäin erotellut muovit, joita ei jatkokäsitellä ennen rakeistusta, ekstruusiota tai puristusta

Muovihiutaleet, joita ei jatkokäsitellä ennen niiden käyttöä lopputuotteessa

Puu

Lajiteltu puu, jota ei jatkokäsitellä ennen sen käyttöä lastulevyn valmistuksessa

Kompostointiin menevä lajiteltu puu

Tekstiilit

Lajitellut tekstiilit, joita ei jatkokäsitellä ennen niiden käyttöä tekstiilikuitujen, lumppujen tai rouheen tuotannossa

Useista materiaaleista koostuva jäte

Useista materiaaleista koostuvan jätteen käsittelyn tuloksena syntyvät muovi, lasi, metalli, puu, tekstiili, paperi ja kartonki sekä muut yksittäiset ainesosamateriaalit, joita ei jatkokäsitellä ennen direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan ja tämän päätöksen 3 artiklan mukaisesti vahvistettua laskentapistettä

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, joka tulee käsittelylaitokseen sen jälkeen kun sille on tehty asianmukainen käsittely ja asianmukaiset alustavat toimet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/19/EU (1) 11 artiklan mukaisesti

Akut

Akkujen kierrätysprosessiin komission asetuksen (EU) N:o 493/2012 (2) mukaisesti syötetyt jakeet


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/19/EU, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (EUVL L 197, 24.7.2012, s. 38).

(2)  Komission asetus (EU) N:o 493/2012, annettu 11 päivänä kesäkuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/66/EY mukaisten käytettyjen paristojen ja akkujen kierrätysprosessien kierrätystehokkuuksien laskemista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta (EUVL L 151, 12.6.2012, s. 9).


LIITE II

4 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETTU MENETELMÄ SYNTYPAIKALLA LAJITELLUN JA KIERRÄTETYN YHDYSKUNTABIOJÄTTEEN MÄÄRÄN LASKEMISEKSI

1.

Syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen määrä on laskettava seuraavalla kaavalla:

m MBWRS = Σ n ARUi × (m Fi + m Gi )

jossa

m MBWRS

on syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen massa

n ARUi

on syntypaikalla tapahtuvaa yhdyskuntabiojätteen kierrätystä harjoittavien aktiivisten kierrätysyksiköiden lukumäärä alaotoksessa i

m Fi

on syntypaikalla kierrätetyn yhdyskuntabiojätteeseen kuuluvan elintarvike- ja keittiöjätteen massa alaotokseen i kuuluvaa aktiivista kierrätysyksikköä kohti ja

m Gi

on syntypaikalla kierrätetyn yhdyskuntabiojätteeseen kuuluvan puutarha- ja puistojätteen massa alaotokseen i kuuluvaa aktiivista kierrätysyksikköä kohti.

2.

Syntypaikalla tapahtuvaa yhdyskuntabiojätteen kierrätystä harjoittavien aktiivisten kierrätysyksiköiden määrään saa lukea vain jätteen tuottajien käyttämät kierrätysyksiköt. Määrä on otettava tällaisten yksiköiden rekistereistä tai hankittava kotitaloustutkimuksilla.

3.

Syntypaikalla kierrätettävän yhdyskuntabiojätteen määrä aktiivista kierrätysyksikköä kohti on määritettävä mittaamalla aktiivisiin kierrätysyksiköihin tulevan biojätteen määrä suoraan tai epäsuorasti 4 ja 5 kohdan mukaisesti.

4.

Suorassa mittauksessa on mitattava aktiiviseen kierrätysyksikköön syötetty jäte tai yksikön tuotos seuraavasti:

a)

mittauksen tekee tai teettää mahdollisuuksien mukaan viranomainen

b)

jos mittauksen tekevät jätteen tuottajat itse, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilmoitetuille määrille tehdään uskottavuustarkastukset ja että niitä mukautetaan siten, että syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn biojätteen määrä henkeä kohti ei missään tapauksessa ole suurempi kuin kansallisten, alueellisten tai paikallisten jätealan toimijoiden keräämän yhdyskuntabiojätteen keskimääräinen määrä henkeä kohti

c)

jos aktiivisen kierrätysyksikön tuotos mitataan, tuotoksen määrän laskennassa on sovellettava luotettavaa kerrointa.

5.

Epäsuorassa mittauksessa on mitattava jäljempänä esitettävät määrät tekemällä kerätyn yhdyskuntajätteen koostumuksesta selvityksiä, joissa otetaan huomioon erilliskeräyksen piiriin kuuluva ja sen ulkopuolelle jäävä yhdyskuntabiojäte:

a)

biojätteen määrä kerätyssä yhdyskuntajätteessä, joka on peräisin kotitalouksista tai alueilta, joissa jäte lajitellaan ja kierrätetään syntypaikalla

b)

biojätteen määrä kerätyssä yhdyskuntajätteessä, joka on peräisin kotitalouksista tai alueilta, jotka vastaavat ominaispiirteiltään a alakohdassa tarkoitettuja kotitalouksia tai alueita, joissa jätettä ei lajitella eikä kierrätetä syntypaikalla.

Syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen määrä on määritettävä a ja b alakohdassa täsmennettyjen määrien erotuksen perusteella.

6.

Menetelmässä, jolla määritetään syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen määrä aktiivista kierrätysyksikköä kohti 3–5 kohdan mukaisesti, ja etenkin tiedonkeruututkimuksissa käytetyissä otantamenetelmissä on otettava huomioon vähintään seuraavat tekijät:

a)

aktiivista kierrätysyksikköä elintarvike- ja keittiöjätteen kierrätykseen käyttävien kotitalouksien koko ja tyyppi

b)

aktiivisen kierrätysyksikön palveluja puutarha- ja puistojätteen kierrätykseen käyttävien puutarhojen ja puistojen koko ja hallintomalli

c)

käytettävissä oleva keräysjärjestelmä, etenkin jätteenkeruupalvelujen täydentävä käyttö biojätteen ja sekalaisen yhdyskuntajätteen keruuseen

d)

yhdyskuntabiojätteen syntymisen taso ja kausiluonteisuus.

7.

Jos syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen osuus kaikesta syntyneestä yhdyskuntajätteessä on kansallisella tasolla alle 5 prosenttia, jäsenvaltiot voivat käyttää syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen laskennassa yksinkertaistettua menetelmää soveltamalla seuraavaa kaavaa:

mMBWRS = nP × mBWpp × qRS

jossa

m MBWRS

on syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen massa

n P

on syntypaikalla tapahtuvaan yhdyskuntabiojätteen kierrätykseen osallistuvien henkilöiden määrä

m BWpp

on syntyneen yhdyskuntabiojätteen massa henkeä kohti ja

q RS

on kerroin, joka edustaa syntypaikalla todennäköisesti lajiteltavan ja kierrätettävän yhdyskuntabiojätteen osuutta yhdyskuntabiojätteen kokonaismäärästä.

8.

Soveltaessaan 7 kohdassa esitettyä kaavaa jäsenvaltioiden on varmistettava seuraavat:

a)

m BWpp lasketaan käyttäen perustana kyselytutkimuksia erikseen kerätyn ja sekalaisen yhdyskuntajätteen koostumuksesta tapauksen mukaan kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla

b)

q RS määritetään ottamalla huomioon 6 kohdan a–d alakohdassa luetellut tekijät.

9.

Tässä liitteessä esitettyjä kaavoja voidaan käyttää kaikkeen syntypaikalla lajiteltuun ja kierrätettyyn yhdyskuntabiojätteeseen tai pelkästään syntypaikalla lajiteltuun ja kierrätettyyn yhdyskuntajätteeseen kuuluvaan elintarvike- ja keittiöbiojätteeseen.

10.

Kyselytutkimukset, joilla kerätään tietoja tässä liitteessä vahvistettujen kaavojen soveltamiseksi, on tehtävä ensimmäisen syntypaikalla lajiteltua ja kierrätettyä yhdyskuntabiojätettä koskevien tietojen raportointivuoden osalta ja sen jälkeen vähintään joka viides vuosi sekä muiden vuosien osalta aina, kun on syytä olettaa, että syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen määrä muuttuu merkittävästi.

Jäsenvaltiot voivat päivittää syntypaikalla kierrätetyn jätteen ilmoitettua määrää niiden vuosien osalta, jolloin tietoja ei ole kerätty, käyttämällä asianmukaisia arvioita.

11.

Kyselytutkimusten, joilla kerätään tietoja tässä liitteessä vahvistettujen kaavojen soveltamiseksi, on perustuttava edustaviin otoksiin ja sopiviin osaotoksiin. Tutkimusten tulosten on oltava tilastollisesti merkitseviä tieteellisesti hyväksyttyjen tilastotekniikoiden mukaisesti.

12.

Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen ilmoitettuja määriä ei yliarvioida.

LIITE III

5 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETTU MENETELMÄ YHDYSKUNTAJÄTTEEN POLTTAMISEN JÄLKEEN EROTETTUJEN KIERRÄTETTYJEN METALLIEN LASKEMISEKSI

1.

Tässä liitteessä esitettävissä kaavoissa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

m total IBA metals

on polttolaitoksen pohjatuhkassa olevien metallien kokonaismassa tiettynä vuotena

m IBA metal concentrates

on yhdyskuntajätteen raakapohjatuhkasta erotettujen metallirikasteiden kokonaismassa tiettynä vuotena

c IBA metals

on metallien pitoisuus metallirikasteissa

m IBA metals

on metallirikasteessa olevien metallien massa tiettynä vuotena

m non-metallic

on metallirikasteessa olevan ei-metallisen materiaalin massa tiettynä vuotena

m MSW

on poltettavaksi tulevan yhdyskuntajätteen massa tiettynä vuotena

c metals MSW

on metallipitoisuus poltettavaksi tulevassa yhdyskuntajätteessä

m W

on kaiken poltettavaksi tulevan jätteen massa tiettynä vuotena

c metals MSWI

on metallipitoisuus kaikessa poltettavaksi tulevassa jätteessä ja

m MSW IBA metals

on yhdyskuntajätteestä peräisin olevien metallien massa tiettynä vuotena.

2.

Kun metallirikaste on erotettu polttolaitoksen raakapolttotuhkasta, lasketaan polttolaitoksen pohjatuhkassa olevien metallien kokonaismassa tiettynä vuotena soveltamalla seuraavaa kaavaa:

Formula

3.

Metallirikasteen massaa koskevat tiedot on hankittava laitoksista, jotka erottavat metallirikasteet polttolaitoksen raakapohjatuhkasta.

4.

Metallien pitoisuus metallirikasteissa lasketaan käyttämällä tietoja, jotka on kerätty säännöllisillä kyselytutkimuksilla laitoksista, jotka käsittelevät metallirikasteita ja toimittavat tuotoksensa metallituotteita valmistaville laitoksille. Rautametallit, ei-rautametallit ja ruostumaton teräs on erotettava toisistaan. Metallien pitoisuus metallirikasteissa lasketaan seuraavalla kaavalla:

Formula

5.

Kun yhdyskuntajäte poltetaan yhdessä muun jätteen kanssa, määritetään metallien pitoisuus eri lähteistä peräisin olevassa poltetussa jätteessä tekemällä otantatutkimus poltettavaksi tulevasta jätteestä. Tutkimus on suoritettava vähintään joka viides vuosi ja aina kun on syytä olettaa, että poltetun jätteen koostumus on merkittävästi muuttunut. Yhdyskuntajätteestä peräisin olevien metallien massa lasketaan seuraavalla kaavalla:

Formula

6.

Poiketen siitä, mitä 5 kohdassa säädetään, voidaan silloin, kun yhdyskuntajätteen osuus kaikesta poltetusta jätteestä on yli 75 prosenttia, laskea yhdyskuntajätteestä peräisin olevien metallien massa seuraavalla kaavalla:

Formula


LIITE IV

7 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT KOTITALOUKSISTA PERÄISIN OLEVAA JÄTETTÄ JA VASTAAVAA MUISTA LÄHTEISTÄ PERÄISIN OLEVAA JÄTETTÄ SEKÄ RAKENNUS- JA PURKUJÄTETTÄ KOSKEVAT TIEDOT

A.   MUOTO, JOTA KÄYTETÄÄN TOIMITETTAESSA TIEDOT DIREKTIIVIN 2008/98/EY 11 ARTIKLAN 2 KOHDAN A ALAKOHDAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SILTÄ OSIN KUIN KYSE ON KOTITALOUKSISTA PERÄISIN OLEVAN JA VASTAAVAN MUISTA LÄHTEISTÄ PERÄISIN OLEVAN JÄTTEEN VALMISTELUSTA UUDELLEENKÄYTTÖÖN JA KIERRÄTYKSESTÄ

Laskentamenetelmä (1)

Syntynyt jäte (2)

(t)

Valmistelu uudelleenkäyttöön ja kierrätys (3)

(t)

 

 

 

B.   A OSASSA TARKOITETTUJEN TIETOJEN OHESSA TOIMITETTAVAN LAADUNTARKASTUSRAPORTIN MUOTO

I.   Raportin tavoitteet

Raporttiin on määrä kerätä tietoja tiedonkeruumenetelmistä ja toimitettujen tietojen kattavuudesta. Raportissa olisi annettava selkeä kuva jäsenvaltioiden omaksumista lähestymistavoista sekä eri maiden tietojen vertailukelpoisuuteen liittyvistä mahdollisuuksista ja rajoituksista.

II.   Yleiset tiedot

1.   Jäsenvaltio:

2.   Tiedot ja kuvauksen toimittava organisaatio:

3.   Yhteyshenkilö/yhteystiedot:

4.   Viitevuosi:

5.   Toimituspäivä/versio:

III.   Tiedot kotitalouksista peräisin olevasta jätteestä ja vastaavasta muista lähteistä peräisin olevasta jätteestä

1.   Miten syntyneen jätteen määrä määritetään jätetavoitteen saavuttamista varten?

 

2.   Onko kotitalouksista peräisin olevasta jätteestä ja vastaavasta muista lähteistä peräisin olevasta jätteestä tehty lajitteluanalyysi? Kyllä/ei

3.   Kuvaus muista mahdollisesti käytetyistä menetelmistä:

 

4.   Mikä on A osassa ilmoitettujen jätemäärien suhde Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2150/2002 (4) perusteella ilmoitettuihin jätetilastoihin?

 

5.   Kuvatkaa kotitalouksista peräisin olevan jätteen ja vastaavan muista lähteistä peräisin olevan jätteen koostumus ja lähteet merkitsemällä rasti taulukon asianomaisiin soluihin.

Jätemateriaalit

Jätekoodit (5)

Tuottaja

Kotitaloudet

Pienet yritykset

Ravintolat, ruokalat

Julkiset alueet

Muut

(täsmennettävä)

Paperi ja kartonki

20 01 01 ,

15 01 01

 

 

 

 

 

Metallit

20 01 40 ,

15 01 04

 

 

 

 

 

Muovi

20 01 39 ,

15 01 02

 

 

 

 

 

Lasi

20 01 02 ,

15 01 07

 

 

 

 

 

Biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet

20 01 08

 

 

 

 

 

 

Sisältää myös kotikompostoinnin? kyllä/ei

Biohajoava puutarha- ja puistojäte

20 02 01

 

 

 

 

 

 

Sisältää myös kotikompostoinnin? kyllä/ei

Biohajoamaton puutarha- ja puistojäte

20 02 02 ,

20 02 03

 

 

 

 

 

Puu

20 01 38 ,

15 01 03

 

 

 

 

 

Tekstiilit

20 01 10 ,

15 01 09

20 01 11 ,

 

 

 

 

 

Akut

20 01 34 ,

20 01 33 *

 

 

 

 

 

Käytöstä poistetut laitteet

20 01 21 *,

20 01 35 *,

20 01 23 *,

20 01 36

 

 

 

 

 

Muu yhdyskuntajäte

20 03 01 ,

20 03 07 ,

20 03 02 ,

15 01 06

 

 

 

 

 

Yhdyskuntajäte, jota ei ole mainittu edellä (täsmennettävä)

 

 

 

 

 

 

 

6.   Laskentamenetelmät 1 ja 2: Ilmoittakaa riveillä a–c vastaavat määrät tai osuudet ja jätekoodit, joita on käytetty syntyneen jätteen laskentaan, seuraavasti:

a)

lajitteluanalyysillä määritetyt paperin, metallin, muovin ja lasin (ja menetelmän 2 tapauksessa muiden yksittäisten jätevirtojen) prosenttiosuudet kotitalousjätteessä (ja menetelmän 2 tapauksessa vastaavassa jätteessä)

×

b)

syntyneen kotitalousjätteen (ja menetelmän 2 tapauksessa vastaavan jätteen) vuotuinen määrä

+

c)

erikseen kerätty paperi, metalli, muovi ja lasi (ja menetelmän 2 tapauksessa muut yksittäiset jätevirrat) kotitalouksista (ja menetelmän 2 tapauksessa erikseen kerätty vastaava muista lähteistä peräisin oleva jäte) (jätekoodit 15 01 ja 20 01)

a)

 

b)

 

c)

 

7.   Kuinka uudelleenkäytön valmistelua ja kierrätystä koskevat tiedot kootaan?

a)

Perustuvatko tiedot esikäsittelylaitoksiin (esim. lajittelulaitokseen tai mekaaniseen biologiseen käsittelyyn) tuleviin määriin? Kyllä/ei

Jos kyllä, antakaa tietoja kierrätystehokkuudesta:

 

b)

Perustuvatko tiedot lopulliseen kierrätysprosessiin tuleviin määriin? Kyllä/ei

c)

Kuvailkaa tietojen validointiprosessia:

 

8.   Onko biohajoavan jätteen laskentaa koskevien sääntöjen soveltamisessa ilmennyt ongelmia? Kyllä/ei

Jos kyllä, kuvailkaa ongelmia.

 

9.   Onko jätettä

a)

toimitettu toiseen jäsenvaltioon? (kyllä/ei)

b)

viety käsiteltäväksi unionin ulkopuolelle? (kyllä/ei)

Jos vastaus kysymykseen a ja/tai b on myönteinen, kuvailkaa muualle toimitetun tai viedyn jätteen uudelleenkäytön valmistelun ja kierrätyksen asteen määritystä, seurantaa ja validointia.

 

C.   MUOTO, JOTA KÄYTETÄÄN TOIMITETTAESSA TIEDOT DIREKTIIVIN 2008/98/EY 11 ARTIKLAN 2 KOHDAN B ALAKOHDAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SILTÄ OSIN KUIN KYSE ON RAKENNUS- JA PURKUJÄTTEESTÄ

Laskentamenetelmä (6)

Syntynyt jäte

(t)

Valmistelu uudelleenkäyttöön

(t)

Kierrätys

(t)

Maantäyttö

(t)

Materiaalin muu hyödyntäminen (7)

(t)

Materiaalin hyödyntäminen yhteensä (8)

(t)

 

 

 

 

 

 

 

D.   C OSASSA TARKOITETTUJEN TIETOJEN OHESSA TOIMITETTAVAN LAADUNTARKASTUSRAPORTIN MUOTO

I.   Raportin tavoitteet

Raporttiin on määrä kerätä tietoja tiedonkeruumenetelmistä ja toimitettujen tietojen kattavuudesta. Raportissa olisi annettava selkeä kuva jäsenvaltioiden omaksumista lähestymistavoista sekä eri maiden tietojen vertailukelpoisuuteen liittyvistä mahdollisuuksista ja rajoituksista.

II.   Yleiset tiedot

1.   Jäsenvaltio:

2.   Tiedot ja kuvauksen toimittava organisaatio:

3.   Yhteyshenkilö/yhteystiedot:

4.   Viitevuosi:

5.   Toimituspäivä/versio:

III.   Rakennus- ja purkujätettä koskevat tiedot

1.   Miten syntyneen rakennus- ja purkujätteen määrät määritetään? Mikä on näiden määrien suhde asetuksen (EY) N:o 2150/2002 perusteella ilmoitettuihin tietoihin?

 

2.   Kuinka uudelleenkäytön valmistelua, kierrätystä, maantäyttöä ja materiaalin muuta hyödyntämistä koskevat tiedot kootaan?

Antakaa kuvaus direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 17 a alakohdassa esitetyn maankäytön määritelmän soveltamisesta rakennus- ja purkujätettä koskevien tietojen yhteydessä ja selostus C osan taulukossa kohdassa ”muu hyödyntäminen” ilmoitetuista eri jätteenkäsittelytoimista ja niiden prosenttiosuudesta.

 

3.   Perustuvatko tiedot esikäsittelylaitoksiin tuleviin määriin? Kyllä/ei

Jos kyllä, antakaa tietoja esikäsittelyn tehokkuudesta:

 

4.   Perustuvatko tiedot lopulliseen kierrätysprosessiin tuleviin määriin? Kyllä/ei

5.   Kuvailkaa tietojen validointiprosessia:

 

6.   Onko jätettä

a)

toimitettu toiseen jäsenvaltioon? Kyllä/ei

b)

viety käsiteltäväksi unionin ulkopuolelle? Kyllä/ei

Jos vastaus on myönteinen, kuvailkaa muualle toimitetun tai viedyn jätteen uudelleenkäytön ja kierrätyksen asteen seurantaa ja validointia.

 


(1)  Päätöksen 2011/753/EU mukaisesti valittu laskentamenetelmä: merkitään valittu laskentamenetelmä (1-4) mainitun päätöksen liitteen I toisessa sarakkeessa esitetyn mukaisesti.

(2)  Kotitalouksista peräisin oleva jäte tai kotitalouksista peräisin oleva jäte ja vastaava muista lähteistä peräisin oleva jäte sen mukaan, mitä valittu laskentamenetelmä edellyttää.

(3)  Uudelleenkäyttöön valmisteltu ja kierrätetty kotitalouksista peräisin oleva jäte tai kotitalouksista peräisin oleva jäte ja vastaava muista lähteistä peräisin oleva jäte sen mukaan, mitä valittu laskentamenetelmä edellyttää.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2150/2002, annettu 25 päivänä marraskuuta 2002, jätetilastoista (EUVL L 332, 9.12.2002, s. 1).

(5)  Koodit otetaan jätekoodiluettelosta, joka on vahvistettu jätteistä annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY 1 artiklan a alakohdan mukaisen jäteluettelon laatimisesta tehdyn komission päätöksen 94/3/EY ja vaarallisista jätteistä annetun neuvoston direktiivin 91/689/ETY 1 artiklan 4 kohdan mukaisen vaarallisten jätteiden luettelon laatimisesta tehdyn neuvoston päätöksen 94/904/EY korvaamisesta 3 päivänä toukokuuta 2000 tehdyssä komission päätöksessä 2000/532/EY (EYVL L 226, 6.9.2000, s. 3).

(6)  Päätöksen 2011/753/EU liitteen II mukaisesti valittu laskentamenetelmä.

(7)  Sisältää materiaalin muun hyödyntämisen kuin valmistelun uudelleenkäyttöön, kierrätyksen ja maantäytön.

(8)  Niiden määrien summa, jotka ilmoitetaan uudelleenkäytön valmistelun, kierrätyksen, maantäytön ja materiaalin muun hyödyntämisen kohdalla.


LIITE V

7 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUT YHDYSKUNTAJÄTETTÄ KOSKEVAT TIEDOT

A.   TIETOJEN TOIMITTAMISMUOTO

Yhdyskuntajäte

Jätteiden syntyminen (1)

(t)

Erilliskeräys

(t)

Valmistelu uudelleenkäyttöä varten

(t)

Kierrätys

(t)

Energiakäyttö (2)

(t)

Muu hyödyntäminen (3)

(t)

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

Metallit

 

 

 

 

 

 

Yhdyskuntajätteen polttamisen jälkeen erotetut metallit (4)

 

 

 

 

 

 

Lasi

 

 

 

 

 

 

Muovi

 

 

 

 

 

 

Paperi ja kartonki

 

 

 

 

 

 

Biojäte

 

 

 

 

 

 

Syntypaikalla lajiteltu ja kierrätetty biojäte (5)

 

 

 

 

 

 

Puu

 

 

 

 

 

 

Tekstiilit

 

 

 

 

 

 

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet

 

 

 

 

 

 

Akut

 

 

 

 

 

 

Karkea jäte (6)

 

 

 

 

 

 

Sekajäte

 

 

 

 

 

 

Muu

 

 

 

 

 

 

Tummanharmaat kohdat: ei raportointia.

Vaaleanharmaat kohdat: raportointi on vapaaehtoista lukuun ottamatta yhdyskuntajätteen polttamisen jälkeen eroteltuja ja kierrätettyjä metalleja ja syntypaikalla lajiteltua ja kierrätettyä biojätettä, kun jäsenvaltiot ottavat nämä jätevirrat huomioon kierrätystavoitteiden laskemisessa.

B.   A OSASSA TARKOITETTUJEN TIETOJEN OHESSA TOIMITETTAVAN LAADUNTARKASTUSRAPORTIN MUOTO

I.   Raportin tavoitteet

Laaduntarkastusraportin tavoitteet ovat seuraavat:

1.

Tarkastetaan, miten kattavasti jäsenvaltiot ovat soveltaneet yhdyskuntajätteen määritelmää.

2.

Arvioidaan tiedonkeruuprosessien laatu, mukaan luettuna hallinnollisten tietolähteiden laajuus ja pätevyys sekä kyselytutkimukseen perustuvien lähestymistapojen tilastollinen luotettavuus.

3.

Selvitetään syyt raportoitujen tietojen merkittäville eroille viitevuosien välillä ja varmistetaan luottamus kyseisten tietojen oikeellisuuteen.

4.

Varmistetaan yhdyskuntajätteen polttamisen jälkeen erotettujen metallien mittaamista koskevien sääntöjen ja yhteisten menetelmien soveltaminen.

5.

Tarkastetaan, että kierrätystavoitteiden laskemista koskevissa säännöissä asetettuja erityisiä vaatimuksia on noudatettu.

II.   Yleiset tiedot

1.   Jäsenvaltio:

2.   Tiedot ja kuvauksen toimittava organisaatio:

3.   Yhteyshenkilö/yhteystiedot:

4.   Viitevuosi:

5.   Toimituspäivä/versio:

6.   Linkki jäsenvaltion julkaisemiin tietoihin (jos on):

III.   Yhdyskuntajätettä koskevat tiedot

1.   Kuvaus tiedonkeruuseen osallistuneista tahoista

Laitoksen nimi

Keskeisten vastuualueiden kuvaus

 

 

Lisätään tarvittaessa rivejä.

2.   Käytetäänkö A osassa ilmoitettuja yhdyskuntajätettä koskevia tietoja sen osoittamiseen, että direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettu tavoite on saavutettu? Kyllä/ei

3.   Käytettyjen menetelmien kuvaus

3.1   Syntynyt yhdyskuntajäte

3.1.1   Yhdyskuntajätteen syntymisen määritysmenetelmät (merkitään rastilla tai tarkennetaan viimeisessä sarakkeessa)

Yhdyskuntajätteen osa

Hallinnolliset tiedot

Kyselytutkimukset

Sähköinen rekisteri

Jätealan toimijoilta saadut tiedot

Kunnilta saadut tiedot

Laajennettua tuottajavastuuta koskevista järjestelmistä saadut tiedot

Muu (täsmennettävä)

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

Metallit

 

 

 

 

 

 

 

Lasi

 

 

 

 

 

 

 

Muovi

 

 

 

 

 

 

 

Paperi ja kartonki

 

 

 

 

 

 

 

Biojäte

 

 

 

 

 

 

 

Puu

 

 

 

 

 

 

 

Tekstiilit

 

 

 

 

 

 

 

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet

 

 

 

 

 

 

 

Akut

 

 

 

 

 

 

 

Karkea jäte

 

 

 

 

 

 

 

Sekajäte

 

 

 

 

 

 

 

Muu (täsmennettävä)

 

 

 

 

 

 

 

3.1.2   Kuvaus menetelmästä, jolla yhdyskuntajätteen määritelmää sovelletaan kansallisissa tiedonkeruujärjestelmissä, mukaan luettuna menetelmä, jolla kerätään tietoja yhdyskuntajätteen muusta kuin kotitalousjäteosasta.

 

3.1.3   Tilastokoodit, jätekoodien käyttö ja yhdyskuntajätteen syntyä koskevien tietojen todentaminen

Yhdyskuntajätteen osa

Jätekoodit (7)

Muu käytetty luokitus

Todentamisprosessi

Ristiintarkastus

(kyllä/ei)

Aikasarjatarkastus

(kyllä/ei)

Auditointi

(kyllä/ei)

Kuvaus todentamismenettelystä

Metallit

20 01 40 , 15 01 04 , 15 01 11 *

 

 

 

 

 

Lasi

20 01 02 , 15 01 07

 

 

 

 

 

Muovi

20 01 39 , 15 01 02

 

 

 

 

 

Paperi ja kartonki

20 01 01 , 15 01 01

 

 

 

 

 

Biojäte

20 01 08 , 20 01 25 , 20 02 01

 

 

 

 

 

Puu

20 01 37 *, 20 01 38 , 15 01 03

 

 

 

 

 

Tekstiilit

20 01 10 , 20 01 11 , 15 01 09

 

 

 

 

 

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet

20 01 21 *, 20 01 23 *, 20 01 35 *, 20 01 36

 

 

 

 

 

Akut

20 01 33 *, 20 01 34

 

 

 

 

 

Karkea jäte

20 03 07

 

 

 

 

 

Sekajäte

20 03 01 , 15 01 06

 

 

 

 

 

Muu (täsmennettävä)

20 01 13 *, 20 01 14 *, 20 01 15 *, 20 01 17 *, 20 01 19 *, 20 01 26 *, 20 01 27 *, 20 01 28 , 20 01 29 *, 20 01 30 , 20 01 31 *, 20 01 32 , 20 01 41 , 20 01 99 , 20 02 03 , 20 03 02 , 20 03 03 , 20 03 99 , 15 01 05 , 15 01 10 *

 

 

 

 

 

3.1.4   Menetelmät, joilla arvioidaan syntyneen yhdyskuntasekajätteen koostumus materiaaleittain

 

3.1.5   Kotitalouksien tuottaman jätteen arvioitu osuus yhdyskuntajätteestä (%) ja selostus arvion laskennasta

 

3.1.6   Menetelmät, joilla suljetaan pois jäte, joka ei luonteeltaan ja koostumukseltaan vastaa kotitalousjätettä, etenkin seuraavien osalta:

pakkausjäte sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, joka on peräisin kaupallisista ja teollisista lähteistä ja joka ei ole samanlaista kuin kotitalouksien tuottama jäte

kotitalouksien tuottama jäte, joka ei ole tyypiltään yhdyskuntajätettä, esimerkiksi rakennus- ja purkujäte.

 

3.1.7   Selostus arvioista, joilla paikataan syntynyttä yhdyskuntajätettä koskevien tietojen aukot kotitalouksien tuottaman jätteen (syynä esimerkiksi se, että keräysjärjestelmät eivät kata kotitalouksia täydellisesti) ja vastaavan jätteen osalta (syynä esimerkiksi se, että jätteenkeruutiedot eivät täysin kata vastaavaa jätettä).

 

3.1.8   Erot suhteessa edellisvuosina ilmoitettuihin tietoihin

Selostus yhdyskuntajätteen keruujärjestelyihin viitevuotena mahdollisesti tehdyistä merkittävistä menetelmällisistä muutoksista verrattuna aiempina viitevuosina sovellettuun menettelyyn (erityisesti takautuvat tarkistukset ja niiden luonne sekä se, koskeeko aikasarjan katkos jotain tiettyä vuotta).

 

Selostus, jossa annetaan syyt eroille yhdyskuntajätteen sellaisen osan tonnimäärissä, jonka tiedot eroavat edellisenä viitevuotena toimitetuista tiedoista yli 10 prosenttia.

Yhdyskuntajätteen osa

Ero (%)

Eron pääsyy

 

 

 

Lisätään tarvittaessa rivejä.

3.2   Yhdyskuntajätehuolto

3.2.1   Käsittelytoimien luokittelu

Esitetään tiedot käsittelytoimien luokittelusta (jos käytetään perusluokitusta, kuten direktiivin 2008/98/EY liitteissä I ja II vahvistettuja loppukäsittely- tai hyödyntämistoimien koodeja, mainitaan luokituksen nimi ja kuvataan kaikki käytetyt luokat).

 

3.2.2   Kuvaus menetelmistä, joilla käsitellyn yhdyskuntajätteen määrä määritetään (merkitään rastilla)

Tiedonkeruumenetelmät / yhdyskuntajätteen tyyppi

Hallinnolliset tiedot

Kyselytutkimukset

Sähköinen rekisteri

Jätealan toimijoilta saadut tiedot

Kunnilta saadut tiedot

Laajennettua tuottajavastuuta koskevista järjestelmistä saadut tiedot

Muu (täsmennettävä)

Yhteensä

 

 

 

 

 

 

 

Metallit

 

 

 

 

 

 

 

Lasi

 

 

 

 

 

 

 

Muovi

 

 

 

 

 

 

 

Paperi ja kartonki

 

 

 

 

 

 

 

Biojäte

 

 

 

 

 

 

 

Puu

 

 

 

 

 

 

 

Tekstiilit

 

 

 

 

 

 

 

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet

 

 

 

 

 

 

 

Akut

 

 

 

 

 

 

 

Karkea jäte

 

 

 

 

 

 

 

Sekajäte

 

 

 

 

 

 

 

Muu (täsmennettävä)

 

 

 

 

 

 

 

Lisätiedot menetelmistä ja käytetyistä menetelmien yhdistelmistä

 

3.2.3   Valmistelu uudelleenkäyttöön

Selostus siitä, miten uudelleenkäyttöön valmisteluun kirjatut määrät on laskettu.

 

3.2.4   Selostus kierrätykseen sovelletuista mittauspisteistä (esim. laskentapisteet, lajittelutoimen tuotos, josta on tapauksen mukaan vähennetty muut kuin kohdemateriaalit) ja jätteeksi luokittelun päättymistä koskevista kriteereistä (nk. end of waste -kriteerit) jne., mukaan luettuna alueellinen ja paikallinen vaihtelu sekä tapauksen mukaan vastaava selostus kotitalouksien tuottaman ja sitä vastaavan jätteen osalta

Yhdyskuntajätteen osa

Käytetyt mittauspisteet

Metallit

 

Raakapohjatuhkasta erotetut metallit

 

Lasi

 

Muovi

 

Paperi ja kartonki

 

Biojäte

 

Puu

 

Tekstiilit

 

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet

 

Akut

 

Karkea jäte

 

Muu

 

Yksityiskohtainen kuvaus menetelmistä, joilla lasketaan mittaus- ja laskentapisteiden välillä poistettujen muiden kuin kohdemateriaalien määrä (tapauksen mukaan)

 

3.2.5   Kuvaus menetelmästä, jolla määritetään materiaalikohtaisesti kierrätettyjen materiaalien määrä useista materiaaleista muodostuvassa jätteessä

 

3.2.6   Keskimääräisten hävikkiasteiden käyttö

Kuvaus lajitellusta jätteestä, johon sovelletaan keskimääräisiä hävikkiasteita, lajittelulaitosten tyypeistä, joihin sovelletaan erilaisia keskimääräisiä hävikkiasteita, sekä menetelmistä keskimääräisten hävikkiasteiden laskemiseksi tällaisissa pisteissä, mukaan luettuna käytettyjen kyselytutkimusten tilastollinen tarkkuus ja teknisten eritelmien luonne.

Lajiteltu jätemateriaali ja lajittelulaitoksen tyyppi

Sovellettu keskimääräinen hävikkiaste (%)

Kuvaus

 

 

 

Lisätään tarvittaessa rivejä.

3.2.7   Jätteen luokittelu mittauspisteessä yhdyskuntajätteeksi ja muista lähteistä peräisin olevaksi jätteeksi

Kuvaus menetelmästä, jolla suljetaan pois muu kuin yhdyskuntajäte (samankaltaisten laitosten tiedot voidaan yhdistää).

Jätemateriaalit/jätekoodit

Laitoksen tyyppi

Yhdyskuntajätteen osuus (%)

Kuvaus prosenttiosuuden saamiseksi sovelletuista menetelmistä

 

 

 

 

Lisätään tarvittaessa rivejä.

3.2.8   Jätteen luokittelu mittauspisteessä eri jäsenvaltioista peräisin olevaksi

Kuvaus menetelmästä, jolla suljetaan pois muista jäsenvaltioista tai kolmansista maista peräisin oleva jäte (samankaltaisten laitosten tiedot voidaan yhdistää).

Jätemateriaalit/jätekoodit

Laitoksen tyyppi

Jäsenvaltiosta peräisin olevan jätteen osuus (%)

Kuvaus prosenttiosuuden saamiseksi sovelletuista menetelmistä

 

 

 

 

Lisätään tarvittaessa rivejä.

3.2.9   Sellaisen yhdyskuntabiojätteen kierrätys, jota ei kerätä erikseen tai lajitella ja kierrätetä syntypaikalla (vuoteen 2026 saakka)

Tiedot toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa täsmennettyjä edellytyksiä noudatetaan sellaisen yhdyskuntabiojätteen kierrätyksen osalta, jota ei kerätä erikseen tai lajitella ja kierrätetä syntypaikalla.

 

3.2.10   Syntypaikalla lajiteltu ja kierrätetty yhdyskuntabiojäte

Yleiskuvaus käytetystä menetelmästä, mukaan luettuna suoran ja epäsuoran mittauksen käyttö sekä yksinkertaistetun menetelmän soveltaminen syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen mittaamiseen.

 

Kuvaus menetelmistä, joilla selvitetään syntypaikalla lajiteltua yhdyskuntabiojätettä kierrättävien aktiivisten kierrätysyksiköiden tai kierrätyshenkilökunnan määrä rekistereistä tai kyselytutkimuksista ja joilla varmistetaan, että aktiivisten kierrätysyksiköiden määrään on sisällytetty vain ne kierrätysyksiköt, joita jätteen tuottajat aktiivisesti käyttävät.

 

Kuvaus menetelmistä, joilla määritetään syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen määrä liitteessä II olevien kaavojen soveltamista varten.

 

Yksityiskohtainen kuvaus kyselytutkimuksista, mukaan luettuna niiden jaksotus, alaotokset, luottamustasot ja luottamusvälit.

 

Kuvaus toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen ilmoitettuja määriä ei yliarvioida (mukaan luettuna kosteushäviöön liittyvän kertoimen soveltaminen).

 

Kuvaus toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että syntypaikalla lajitellun ja kierrätetyn yhdyskuntabiojätteen käsittely tehdään asianmukaisesti ja että kierrätetyn tuotoksen käytöstä on hyötyä maataloudelle tai siitä saadaan ekologista hyötyä.

 

3.2.11   Yhdyskuntajätteen polttamisen jälkeen erotettujen kierrätettyjen metallien laskeminen

Yksityiskohtainen kuvaus menetelmästä, jolla kerätään tietoja polttolaitosten pohjatuhkasta erotettujen metallien määrän laskemiseksi.

 

Yksityiskohtainen kuvaus menettelytavasta, jolla mitataan polttolaitosten pohjatuhkasta erotetun metallirikasteen kokonaismäärä.

 

Yksityiskohtainen kuvaus menetelmästä, jolla arvioidaan keskimääräinen metallipitoisuus metallirikasteen kokonaismäärässä, mukaan luettuna mahdollisten kyselytutkimusten luotettavuus.

 

Kuvaus menetelmästä, jolla arvioidaan polttolaitoksiin tulevan yhdyskuntajätteen osuus, mukaan luettuna mahdollisen kyselytutkimusten luotettavuus.

 

3.2.12   Muu jätteen hyödyntäminen

Kuvaus A osan taulukossa luokassa ”muu hyödyntäminen” ilmoitetuista eri jätteenkäsittelytoimista ja niiden osuus (%).

 

3.2.13   Tiedot yhdyskuntajätteen väliaikaisen varastoinnin vaikutuksesta käsitellyn jätteen määriin tiettynä vuonna sekä arviot meneillään olevana viitevuonna kierrätetyn jätteen määrästä edellisten viitevuosien väliaikaisen varastoinnin jälkeen ja meneillään olevana viitevuonna väliaikaiseen varastointiin menevästä jätteestä

 

3.2.14   Erot suhteessa edellisten viitevuosien osalta ilmoitettuihin tietoihin

Meneillään olevana viitevuotena käytetyn laskentamenetelmän mahdolliset merkittävät menetelmälliset muutokset verrattuna aiempina viitevuosina sovellettuun menettelyyn (erityisesti takautuvat tarkistukset ja niiden luonne sekä se, koskeeko aikasarjan katkos jotain tiettyä vuotta).

 

Selostus, jossa annetaan yksityiskohtaiset tiedot erosta tonnimäärissä (mitkä jätevirrat, sektorit tai arviot ovat aiheuttaneet eron ja miksi) sellaisen kierrätetyn yhdyskuntajätteen osan osalta, jonka tiedot eroavat edellisen viitevuoden osalta toimitetuista tiedoista yli 10 prosenttia.

Yhdyskuntajätteen osa

Ero (%)

Eron pääsyy

 

 

 

Lisätään tarvittaessa rivejä.

3.2.15   Yhdyskuntajätteen kierrätystä koskevien tietojen todentaminen

Yhdyskuntajätteen osa

Todentamisprosessi

Ristiintarkastus

(kyllä/ei)

Aikasarjatarkastus

(kyllä/ei)

Auditointi

(kyllä/ei)

Kuvaus todentamismenettelystä

Metallit

 

 

 

 

Raakapohjatuhkasta erotetut metallit

 

 

 

 

Lasi

 

 

 

 

Muovi

 

 

 

 

Paperi ja kartonki

 

 

 

 

Biojäte

 

 

 

 

Puu

 

 

 

 

Tekstiilit

 

 

 

 

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet

 

 

 

 

Akut

 

 

 

 

Karkea jäte

 

 

 

 

Sekajäte

 

 

 

 

Muu

 

 

 

 

4.   Tietojen oikeellisuus

4.1.1   Kuvaus yhdyskuntajätteen syntymistä ja käsittelyä koskevien tietojen oikeellisuuteen vaikuttavista tärkeimmistä tekijöistä, mukaan luettuna otantaan, kattavuuteen, mittaukseen, käsittelyyn ja vastauskatoon liittyvät virheet

 

4.1.2   Selostus yhdyskuntajätteen syntymistä ja käsittelyä koskevien tietojen keräämiseksi toteutettavien kyselytutkimusten laajuudesta ja pätevyydestä

 

4.1.3   Yhdyskuntajätteen syntymistä ja käsittelyä koskevat tilastolliset tutkimukset

Yhdyskuntajätteen osa

Vuosi

Tutkitun populaation prosenttiosuus

Tiedot (tonnia)

Luottamustaso

Virhemarginaali

Tiedot tutkimusvuoden ja meneillään olevan vuoden välillä tehdyistä mukautuksista

Muut tiedot

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisätään tarvittaessa rivejä.

IV.   Luottamuksellisuus

Perustelut mahdolliselle pyynnölle jättää julkaisematta tämän laaduntarkastusraportin tietyt osat.

 

V.   Tärkeimmät kansalliset verkkosivut, viiteasiakirjat ja julkaisut

 

C.   MUOTO, JOSSA ILMOITETAAN DIREKTIIVIN 2008/98/EY 11 A ARTIKLAN 3 KOHDAN JA 11 A ARTIKLAN 8 KOHDAN NOJALLA TOTEUTETUT TOIMENPITEET

1.   Yksityiskohtainen kuvaus direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan 3 kohdassa ja 11 a artiklan 8 kohdassa tarkoitetusta laadunvalvonta- ja jäljittämisjärjestelmästä

 

2.   Jäsenvaltion ulkopuolella käsiteltävää jätettä koskeva laadunvalvonta- ja jäljittämisjärjestelmä

Yhdyskuntajätteen osa

Loppukäsitellään jäsenvaltiossa

(kyllä/ei)

Toimitetaan toiseen jäsenvaltioon

(kyllä/ei)

Viedään EU:n ulkopuolelle

(kyllä/ei)

Laadunvalvontaa ja yhdyskuntajätteen jäljitettävyyttä koskevien erityisten toimenpiteiden kuvaus etenkin tietojen seurannan ja validoinnin osalta

Metallit

 

 

 

 

Raakapohjatuhkasta erotetut metallit

 

 

 

 

Lasi

 

 

 

 

Muovi

 

 

 

 

Paperi ja kartonki

 

 

 

 

Biojäte

 

 

 

 

Puu

 

 

 

 

Tekstiilit

 

 

 

 

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet

 

 

 

 

Akut

 

 

 

 

Karkea jäte

 

 

 

 

Sekajäte

 

 

 

 

Muu

 

 

 

 

3.   Yksityiskohtainen kuvaus toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että viejä voi osoittaa, että jätteen siirrossa noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 (8) vaatimuksia ja että jätteen käsittely unionin ulkopuolella on tapahtunut sellaisissa olosuhteissa, jotka pääpiirteittäin vastaavat asiaa koskevassa unionin ympäristölainsäädännössä säädettyjä vaatimuksia.

 


(1)  Materiaalikohtaisesti ilmoitettavan syntyneen jätteen määrä voi perustua erilliskerättyyn jätteeseen ja arvioihin, jotka saadaan yhdyskuntajätteen koostumuksesta tehdyistä säännöllisesti päivitetyistä kyselytutkimuksista. Jos tällaisia tutkimuksia ei ole saatavilla, voidaan käyttää sekajätteen luokkaa.

(2)  Tähän kuuluu polttaminen ja siitä saatavan energian talteenotto ja jätteen uudelleenkäsittely polttoaineena käytettäväksi tai muutoin energian tuottamiseksi. Energian tuottamiseen käytettävän jätteen paino jätemateriaalia kohti voi perustua arvioihin, jotka saadaan yhdyskuntajätteen koostumuksesta säännöllisesti päivitetyistä kyselytutkimuksista. Jos tällaisia tutkimuksia ei ole saatavilla, voidaan käyttää sekajätteen luokkaa.

(3)  Ei sisällä valmistelua uudelleenkäyttöön, kierrätystä ja energiakäyttöä mutta sisältää maantäytön.

(4)  Yhdyskuntajätteen polttamisen jälkeen erotetut metallit on ilmoitettava erikseen, eikä niitä saa sisällyttää metalleille varatulle riville eikä energiakäyttöön tulevan jätteen kokonaismäärään.

(5)  Syntypaikalla lajiteltu ja kierrätetty biojäte on ilmoitettava erikseen, eikä sitä saa sisällyttää biojätteelle varatulle riville.

(6)  Sisältää suurikokoiset jätteet, jotka vaativat erityistä keräämistä ja käsittelyä, kuten huonekalut ja patjat.

(7)  Päätöksessä 2000/532/EY vahvistetut jätekoodit.

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2006, jätteiden siirrosta (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).


LIITE VI

TIEDOT 7 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUISTA MINERAALIPOHJAISISTA JA SYNTEETTISISTÄ VOITELUAINEISTA JA TEOLLISUUSÖLJYISTÄ SEKÄ JÄTEÖLJYISTÄ

A.   TIETOJEN TOIMITTAMISMUOTO

Taulukko 1

Tietojen ilmoittaminen mineraalipohjaisten ja synteettisten voiteluaineiden ja teollisuusöljyjen saattamisesta markkinoille ja jäteöljyjen käsittelystä

 

1

2

3

4

5

6

7

8

9

Markkinoille saatetut öljyt (5)

(t)

Syntynyt jäteöljy (6) (kuiva öljy)

(t)

Erikseen kerätyt (7) jäteöljyt

(t)

Viedyt (8) jäteöljyt

(t)

Tuodut (9) jäteöljyt

(t)

Uudistaminen (10)

(t)

Muu kierrätys (11)

(t)

Energiakäyttö (12) (R1)

(t)

Hävittäminen (13)

(t)

 

 

 

Ml. vesi

Kuiva öljy (14)

Ml. vesi

Kuiva öljy (14)

Ml. vesi

Kuiva öljy (14)

Ml. vesi

Kuiva öljy

Ml. vesi

Kuiva öljy

Ml. vesi

Kuiva öljy

Ml. vesi

Kuiva öljy

Moottori- ja vaihteistoöljyt (1)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Teollisuusöljyt (2)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Teollisuusöljyt (vain emulsiot) (3)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Öljynerotuksessa syntyvät öljyt ja konsentraatit (4)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tummanharmaat kohdat: ei raportointia.

(10–13)

Ilmoitettujen määrien on koskettava erikseen kerättyä jäteöljyä. Sarakkeissa 6–9 ilmoitettujen kuivan öljyn arvojen summan olisi oltava yhtä suuri kuin sarakkeessa 3 ilmoitettujen kuivan öljyn arvojen summa mukautettuna viedyn ja tuodun jäteöljyn suhteen (sarake 3 – sarake 4 + sarake 5 = sarake 6 + sarake 7 + sarake 8 + sarake 9).

Direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 18 alakohdassa annetun ”jäteöljyjen uudistamisen” määritelmän mukaisesti ja lukuun ottamatta energian tuotantoon tai polttoaineina käytettäviä uudistettuja öljyjä.


Taulukko 2

Tietojen ilmoittaminen jäteöljyjen käsittelystä

1

2

3

4

5

Hyödyntämistuotoksen tyyppi

Uudistaminen (10)

(t)

Muu kierrätys

(t)

Energiakäyttö tai uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina (myös polttoaineena käytettävät uudistetut öljyt)

(t)

Loppukäsittely (D 10)

(t)

Uudistettu perusöljy – ryhmä I (11)  (12)

 

 

 

 

Uudistettu perusöljy – ryhmä II (13)

 

 

 

 

Uudistettu perusöljy – ryhmä III (14)

 

 

 

 

Uudistettu perusöljy – ryhmä IV (15)

 

 

 

 

Kierrätetyt tuotteet (16) (täsmennettävä)

 

 

 

 

Polttoainetuotteet laitoksen ulkopuolella tapahtuvaan energiakäyttöön – kevyt polttoöljy

 

 

 

 

Polttoainetuotteet laitoksen ulkopuolella tapahtuvaan energiakäyttöön – dieselöljy

 

 

 

 

Polttoainetuotteet laitoksen ulkopuolella tapahtuvaan energiakäyttöön – raskas polttoöljy

 

 

 

 

Polttoainetuotteet laitoksen ulkopuolella tapahtuvaan energiakäyttöön – hyödynnetty polttoöljy

 

 

 

 

Polttoainetuotteet laitoksen ulkopuolella tapahtuvaan energiakäyttöön – prosessoitu polttoöljy

 

 

 

 

Energiakäyttö laitoksessa (17)

 

 

 

 

Muu (täsmennetään ja lisätään rivejä tarpeen mukaan)

 

 

 

 

Tummanharmaat kohdat: ei raportointia.


Taulukko 3

Tietojen ilmoittaminen mineraalipohjaisten ja synteettisten voiteluaineiden ja teollisuusöljyjen saattamisesta markkinoille ja muiden kuin taulukossa 1 lueteltujen jäteöljyjen käsittelystä

 

1

2

3

4

5

6

7

Kerätyt (1) jäteöljyt (t)

Viedyt (2) jäteöljyt (t)

Tuodut (3) jäteöljyt (t)

Loppukäsittely (4) (D 10)

Uudistaminen (5) (t)

Muu kierrätys (6) (t)

Energiakäyttö (7) (t)

 

Ml. vesi

Kuiva öljy

Ml. vesi

Kuiva öljy

Ml. vesi

Kuiva öljy

Ml. vesi

Kuiva öljy

Ml. vesi

Kuiva öljy

Ml. vesi

Kuiva öljy

Ml. vesi

Kuiva öljy

Prosessointiöljyt

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Teollisuusöljyt, ei voiteluaineina käytettävät

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voitelurasvat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voiteluaineiden jalostuksesta erotetut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pilssivedet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaaleanharmaat kohdat: raportointi on vapaaehtoista.

(1–7)

Termien selitykset taulukon 1 sarakkeissa 3–9 ja niihin liittyvissä huomautuksissa.


Taulukko 4

Syntyneen jäteöljyn laskennassa käytettävät viitearvot

 

1

Markkinoille saatettujen öljyjen osuus (%)

Moottori- ja vaihteistoöljyt

 

Moottoriöljyt

52

Vaihteistoöljyt

76

Teollisuusöljyt

 

Koneöljyt

50

Hydrauliikkaöljyt

75

Turbiiniöljyt

70

Muuntajaöljyt

90

Lämmönsiirtoöljyt

90

Kompressoriöljyt

50

Perusöljyt

50

Emulsioissa käytettävät metallintyöstö-öljyt

49

B.   A OSASSA TARKOITETTUJEN TIETOJEN OHESSA TOIMITETTAVAN LAADUNTARKASTUSRAPORTIN MUOTO

I.   Yleiset tiedot

1.   Jäsenvaltio:

2.   Tiedot ja kuvauksen toimittava organisaatio:

3.   Yhteyshenkilö/yhteystiedot:

4.   Viitevuosi:

5.   Toimituspäivä/versio:

6.   Linkki jäsenvaltion julkaisemiin tietoihin (jos on):

II.   Markkinoille saatettuja öljyjä ja jäteöljyjä koskeva tiedot

1.   Tiedonkeruumenetelmät (merkitään asianomainen sarake rastilla ja täytetään viimeinen sarake)

Tiedonkeruumenetelmät/tietokokonaisuudet

Hallinnolliset tiedot

Kyselytutkimukset

Sähköinen rekisteri

Jätealan toimijoilta saadut tiedot

Laajennettua tuottajavastuuta koskevista järjestelmistä saadut tiedot

Muu (täsmennettävä)

Yksityiskohtainen kuvaus menetelmistä

Markkinoille saatetut öljyt

 

 

 

 

 

 

 

Kerätyt jäteöljyt

 

 

 

 

 

 

 

Jäteöljyjen uudistaminen

 

 

 

 

 

 

 

Jäteöljyjen muu kierrätys

 

 

 

 

 

 

 

Jäteöljyjen energiakäyttö

 

 

 

 

 

 

 

Jäteöljyjen loppukäsittely

 

 

 

 

 

 

 

Lisätään tarvittaessa rivejä eri tyyppisten jäteöljyjen käsittelylle.

2.   Kuvaus menetelmästä, jolla määritetään syntyneen jäteöljyn määrä

 

3.   Kuvaus menetelmästä, jolla määritetään jäteöljyn kuivaöljypitoisuus (esim. vesipitoisuuden kemiallinen analyysi tai asiantuntemus)

 

4.   Kuvaus kohdassa ”muu kierrätys” ilmoitettujen käsiteltyjen jäteöljyjen tuotoksista ja niiden määrät

 

5.   Kuvaus menetelmästä, jolla määritetään polttoaineena käytettävien jäteöljyjen määrä

 

6.   Tiedot jäsenvaltion ulkopuolella tapahtuneesta jäteöljyn käsittelystä

 

7.   Yksityiskohtainen kuvaus laadunvalvontaa ja jäteöljyjen jäljitettävyyttä koskevista erityisistä toimenpiteistä etenkin tietojen seurannan ja validoinnin osalta

 

8.   Kuvaus tietolähteistä, jotka koskevat jäteöljyjen käsittelyä toisessa jäsenvaltiossa tai unionin ulkopuolella (esim. asetus (EY) N:o 1013/2006 tai käsittelylaitoksen pitäjältä saadut perustiedot), ja tietojen laadusta

 

9.   Kuvaus mahdollisista vaikeuksista tietojen keräämisessä toisessa jäsenvaltiossa tai unionin ulkopuolella sijaitsevista käsittelylaitoksista

 

10.   Kuvaus toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että unionin ulkopuolinen jäteöljyjen viejä voi osoittaa, että jätteen siirrossa noudatetaan asetuksen (EY) N:o 1013/2006 vaatimuksia ja että jätteen käsittely unionin ulkopuolella on tapahtunut sellaisissa olosuhteissa, jotka pääpiirteittäin vastaavat asiaa koskevassa unionin ympäristölainsäädännössä säädettyjä vaatimuksia

 

11.   Tietojen oikeellisuus

11.1   Kuvaus jäteöljyjen syntymistä, keräämistä ja käsittelyä koskevien tietojen laatuun ja oikeellisuuteen vaikuttavista tärkeimmistä tekijöistä, mukaan luettuna otantaan, kattavuuteen, mittaukseen, käsittelyyn ja vastauskatoon liittyvät virheet

 

11.2   Mineraalipohjaisia ja synteettisiä voiteluaineita ja teollisuusöljyjä sekä jäteöljyjä koskevan tiedonkeruun kattavuus

Yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten tietolähteet kattavat kaikki markkinoille saatettujen mineraalipohjaisten ja synteettisten voiteluaineiden ja teollisuusöljyjen sekä kerättyjen ja käsiteltyjen jäteöljyjen määrät, sekä tiedot mahdollisista arvioiden perusteella lisätyistä määristä, mukaan luettuna arvioiden määrittämistapa ja niiden osuus vastaavan tietokokonaisuuden kokonaismäärästä.

 

11.3   Erot suhteessa edellisten viitevuosien tietoihin

Meneillään olevana viitevuotena käytetyn laskentamenetelmän mahdolliset merkittävät muutokset verrattuna aiempina vuosina sovellettuun menettelyyn.

 

Selostus, jossa annetaan yksityiskohtaiset tiedot erosta tonnimäärissä (mitkä jäteöljyt, sektorit tai arviot ovat aiheuttaneet eron ja miksi) sellaisen käsiteltyjen jäteöljyjen luokan osalta, jonka tiedot eroavat edellisen viitevuoden osalta toimitetuista tiedoista yli 10 prosenttia.

Jäteöljyn luokka ja käsittely

Ero (%)

Eron pääsyy

 

 

 

Lisätään tarvittaessa rivejä.

III.   Luottamuksellisuus

Perustelut mahdolliselle pyynnölle jättää julkaisematta tämän raportin tietyt osat.

 

IV.   Tärkeimmät kansalliset verkkosivut, viiteasiakirjat ja julkaisut

Tähän kuuluvat raportit, joissa käsitellään tietojen laatua tai kattavuutta tai muita täytäntöönpanoon liittyviä näkökohtia. Niitä ovat esimerkiksi raportit jäteöljyn keruuseen ja käsittelyyn liittyvistä parhaista toimintatavoista ja raportit öljyn tuonnista, viennistä ja häviöistä.

 


(1)  Sisältää moottoriöljyt ja vaihteistoöljyt (autot, ilmailu, meriliikenne, teollisuus ja muut alat). Ei sisällä rasvoja eikä pilssivettä.

(2)  Sisältää koneöljyt, hydrauliikkaöljyt, turbiiniöljyt, muuntajaöljyt, lämmönsiirtoöljyt, kompressoriöljyt ja perusöljyt. Ei sisällä rasvoja eikä emulsioissa käytettyjä öljyjä.

(3)  Sisältää metallintyöstössä käytettävät öljyt. Jos kansallisessa raportoinnissa ei erotella teollisuusöljyjä sen mukaan, käytetäänkö niitä emulsioissa vai muutoin, teollisuusöljyistä voidaan toimittaa yhdistetyt tiedot rivillä ”teollisuusöljyt”.

(4)  Ainoastaan päätöksen 2000/532/EY mukaiseen koodiin 190207* kuuluvat jäteöljyt.

(5)  Jäsenvaltiossa markkinoille saatetut öljyt ottaen huomioon vientitappiot (esim. henkilöautojen vienti) ja tuontivoitot (esim. henkilöautojen tuonti).

(6)  Jäteöljyjen määrä ottaen huomioon käsittelyn ja käytön aikaiset häviöt. Syntyneen jäteöljyn määrä voidaan laskea kansallisten tilastojen perusteella tai käyttäen taulukossa 4 lueteltuja viitearvoja.

(7)  Erikseen kerätyt jäteöljyt. Jos kerätyt jäteöljyt lasketaan tilavuuden mukaan, vastaava massa määritetään soveltamalla muuntokerrointa 0,9 tonnia/m3.

(8)  Maasta viety jäteöljy (ottaen huomioon asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 vahvistetut jäteluokat).

(9)  Toisessa maassa syntynyt ja sieltä tuotu jäteöljy (ottaen huomioon asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 vahvistetut jäteluokat).

(11)  Muu kierrätys kuin uudistaminen, esim. liuotinöljy.

(12)  Sisältää hyödynnettyjen öljyjen käytön polttoaineena direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 15 alakohdassa annetun hyödyntämisen määritelmän mukaisesti.

(13)  Direktiivin 2008/98/EY liitteessä I mainittu loppukäsittelytoimi D 10 ”Polttaminen maalla”.

(14)  Jäteöljy ilman vesipitoisuutta. Kuivaöljypitoisuus määritetään mittaamalla vesipitoisuus. Muiden jäteöljyjen kuin emulsioiden kuivaöljypitoisuus voidaan vaihtoehtoisesti määrittää käyttämällä vesipitoisuutena arvoa 8 prosenttia. Teollisuusöljyemulsioiden kuivaöljypitoisuus voidaan vaihtoehtoisesti määrittää käyttämällä vesipitoisuutena arvoa 90 prosenttia.

(10)  Uudistettujen öljyjen määrä. Taulukon 2 sarakkeessa 2 ilmoitettujen määrien summa jaettuna taulukon 1 sarakkeessa 6 ilmoitettujen määrien summalla on öljyn uudistamisen muuntotehokkuus.

(11)  Ryhmän I perusöljyssä kylläisyys on alle 90 % ja/tai rikkipitoisuus yli 0,03 % ja viskositeetti-indeksi vähintään 80 mutta alle 120.

(12)  Jos kansallisessa raportoinnissa ei erotella ryhmiä I–IV, uudistetuista perusöljyistä voidaan toimittaa yhdistetyt tiedot rivillä ”Muu”.

(13)  Ryhmän II perusöljyssä kylläisyys on vähintään 90 %, rikkipitoisuus enintään 0,03 % ja viskositeetti-indeksi vähintään 80 mutta alle 120.

(14)  Ryhmän III perusöljyssä kylläisyys on vähintään 90 %, rikkipitoisuus enintään 0,03 % ja viskositeetti-indeksi vähintään 120.

(15)  Ryhmän IV perusöljyt ovat polyalfaolefiineja. Ryhmiin I–IV kuulumattomat perusöljyt ilmoitetaan rivillä ”Muu”.

(16)  Sisältää kierrätetyt tuotteet, jotka ovat peräisin taulukon 1 sarakkeessa 7 ilmoitetusta jäteöljyjen muusta kierrätyksestä.

(17)  Energiakäyttö laitoksessa tarkoittaa jäteöljyjen käyttöä esimerkiksi jalostamon sisäisessä energiankulutuksessa.


Top