31.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 87/1

(1)

Direktiivissä 2014/65/EU vahvistetaan unionin rahoitusmarkkinoiden sääntelyjärjestelmä, jonka piiriin kuuluvat sijoituspalvelujen tarjontaan sekä soveltuvin osin myös oheispalvelujen tarjontaan ja sijoitustoiminnan harjoittamiseen liittyvät sijoituspalveluyritysten toimintaedellytykset; tällaisia palveluja tarjoavien ja sijoitustoimintaa harjoittavien sijoituspalveluyritysten sekä säänneltyjen markkinoiden toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset; rahoitusvälineillä toteutettavia liiketoimia koskevat raportointivaatimukset; positiolimiitit ja hyödykejohdannaispositioiden hoidon valvontatoimenpiteet sekä rahoitusvälineillä tehtäviä liiketoimia koskevat avoimuusvaatimukset.

(2)

Direktiivi 2014/65/EU antaa komissiolle valtuudet antaa joukko delegoituja säädöksiä. On tärkeää, että kaikkia yksityiskohtaisia täydentäviä sääntöjä, jotka koskevat toimilupia, meneillään olevaa toimintaa sekä markkinoiden avoimuutta ja eheyttä, jotka taas ovat erottamaton osa direktiivin 2014/65/EU kattamien palvelujen ja toimintojen aloittamista ja toteuttamista, aletaan soveltaa samaan aikaan kuin direktiiviä 2014/65/EU, jotta uudet vaatimukset toimisivat tehokkaasti. Jotta varmistetaan yhtenäisyys ja luodaan kokonaisvaltainen kuva ja jotta säännökset olisivat helposti niiden henkilöiden, joita velvoitteet koskevat, ja sijoittajien käytettävissä, on toivottavaa, että edellä mainittuihin sääntöihin liittyvät delegoidut säädökset sisällytetään tähän asetukseen.

(3)

Lisäksi on tarpeen täsmentää perusteita, joilla määritellään, missä olosuhteissa tukkutason energiatuotteita koskevat sopimukset on toteutettava kohde-etuus luovuttaen direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan C osan 6 kohdassa määritetyn soveltamisalan rajoittamista varten. Jotta voidaan varmistaa, että tämän poikkeuksen soveltamisala on rajattu porsaanreikien muodostumisen välttämiseksi, tällaisissa sopimuksissa on edellytettävä, että sekä ostajalla että myyjällä olisi oltava käytössään oikeasuhteiset järjestelyt, jotta ne voivat toimittaa tai vastaanottaa kyseisen hyödykkeen sopimuksen voimassaolon päättyessä. Jotta vältetään porsaanreikien muodostuminen siirtoverkonhaltijan kanssa tehtävissä tasaussopimuksissa sähkön ja kaasun alalla, tällaisia tasausjärjestelyjä olisi pidettävä oikeasuhteisina järjestelyinä vain, jos järjestelyn osapuolilla on velvoite toimittaa sähköä tai kaasua konkreettisesti. Sopimuksissa olisi myös määritettävä konkreettista toimittamista koskevat selvät velvoitteet, joita koskevia saamisia ei voida periä kuittaamalla, vaikka katsotaan, ettei Euroopan parlamentin ja neuvoston  (2) asetuksessa (EU) N:o 1227/2011 tai kansallisessa lainsäädännössä määritettyjä toiminnan harjoittamiseen liittyviä nettoutuksen muotoja tulisi pitää kuittaamisena. Sopimusten, jotka on fyysisesti selvitettävä, käyttö olisi sallittava monenlaisissa menetelmissä, mutta kaikissa menetelmissä olisi kuitenkin oltava keino siirtää kyseisen hyödykkeen tai sen oleellisen määrän omistusoikeus.

(4)

Jotta voidaan selvittää, milloin tukkutason energiatuotteeseen liittyvä sopimus on fyysisesti selvitettävä, on tarkennettava, milloin tietyt olosuhteet, kuten ylivoimainen este (force majeure) tai muu vilpittömässä mielessä toimien syntynyt kykenemättömyys suoriutua velvoitteista, ovat olemassa, eikä niiden tulisi muuttaa sopimusten luonnehtimista ”fyysisesti selvitettäviksi”. On myös tärkeää selventää, miten öljy- ja hiilienergiajohdannaiset tulisi ymmärtää direktiivin 2014/65/EU liitteessä olevan C osan 6 kohdan tarkoituksia varten. Tässä yhteydessä öljyliuskeeseen liittyviä sopimuksia ei tulisi pitää hiilienergiajohdannaisina.

(5)

Johdannaissopimusta olisi pidettävä direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan C osan 7 kohdassa tarkoitettuna rahoitusvälineenä ainoastaan silloin, kun se liittyy hyödykkeeseen ja täyttää perusteet sen määrittämiseksi, että sopimus on katsottava muun johdannaisrahoitusvälineen kaltaiseksi ja sellaiseksi, ettei sitä ole tarkoitettu kaupallisiin tarkoituksiin. Tämän olisi sisällettävä myös sopimukset, jotka ovat vakiomuotoisia ja joilla käydään kauppaa kauppapaikoissa, tai niitä vastaavat sopimukset, kun kaikki tällaisten sopimusten ehdot vastaavat niiden sopimusten ehtoja, joilla käydään kauppaa kauppapaikoissa. Tässä tapauksessa olisi katsottava, että näiden sopimusten ehtoihin sisältyy myös määräyksiä esimerkiksi hyödykkeen laadusta tai toimituspaikasta.

(6)

Jotta voidaan selventää direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan C osan 10 kohdassa tarkoitettuihin muuttujiin liittyvien sopimusten määritelmiä, olisi laadittava sopimusten ehtoihin ja kyseisiin muuttujiin liittyvät perusteet. Vakuutusmatemaattisten tilastojen lisäämistä kohde-etuuksien luetteloon ei tulisi pitää kyseisten sopimusten soveltamisalan laajentamisena vakuutus- ja jälleenvakuutustoimintaan.

(7)

Direktiivissä 2014/65/EU vahvistetaan unionin rahoitusmarkkinoiden sääntelyjärjestelmän yleinen kehys, ja liitteessä I olevassa C kohdassa luetellaan siihen kuuluvat rahoitusvälineet. Direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan C osan 4 kohta sisältää valuuttoihin liittyvät rahoitusvälineet, jotka näin ollen kuuluvat tämän direktiivin soveltamisalaan.

(8)

Jotta varmistetaan, että direktiiviä 2014/65/EU sovelletaan yhdenmukaisesti, on tarpeen selventää direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan C osan 4 kohdassa esitettyjä määritelmiä muista johdannaissopimuksista, jotka liittyvät valuuttoihin, ja on myös tarpeen selventää, että valuuttoihin liittyvät spot-sopimukset eivät ole direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan C osan 4 kohdassa tarkoitettuja muita johdannaisvälineitä.

(9)

Spot-sopimuksen selvitysajaksi hyväksytään useimmissa päävaluutoissa yleensä kaksi päivää tai vähemmän, mutta jos se ei ole markkinakäytäntö, on tarpeen säätää, että selvitys voidaan tehdä normaalin markkinakäytännön mukaisesti. Näissä tapauksissa fyysinen selvitys ei edellytä setelirahan käyttöä, vaan se voidaan toteuttaa sähköisesti.

(10)

Maksusuorituksiin voidaan käyttää myös valuuttakurssisopimuksia, eikä niitä tulisi pitää rahoitusvälineinä, jollei niillä käydä kauppaa kauppapaikoissa. Näin ollen spot-sopimuksia voidaan pitää sellaisina valuuttakurssisopimuksina, joita käytetään rahoitusvälineisiin liittyvien maksujen suorittamiseen, kun näitä sopimuksia koskeva selvitysaika on enemmän kuin kaksi kaupankäyntipäivää ja vähemmän kuin viisi kaupankäyntipäivää. Myös niitä valuuttakurssisopimuksia voidaan pitää maksuvälineinä, jotka tehdään, jotta saadaan varmuus tavaroiden, palvelujen ja tuotannollisten investointien maksujen tasosta. Tämän perusteella rahoitusvälineiden määritelmästä jätetään pois valuuttakurssisopimukset, joita tekevät finanssialan ulkopuoliset yritykset, jotka vastaanottavat valuuttamääräisiä maksuja tunnistettavien tavaroiden ja palvelujen vienneistä, ja finanssialan ulkopuoliset yritykset, jotka maksavat tiettyjen tavaroiden ja palvelujen tuonnista valuuttamääräisesti.

(11)

Maksujen nettoutus on hyvin tärkeää selvitysvaluuttajärjestelmien tehokkaan ja vaikuttavan toiminnan kannalta, ja siksi valuuttakurssisopimuksen luokittelemisessa spot-liiketoimeksi ei tulisi vaatia, että jokainen valuuttamääräinen spot-sopimus selvitettäisiin erikseen.

(12)

Valuuttatermiinit, joissa kohde-etuutena olevaa valuuttaa ei toimiteta, ovat sopimuksia, jotka koskevat aiemmin sovitun vaihtokurssin ja erääntymishetken todellisen avistakurssin välistä eroa, eikä niitä tulisi sen vuoksi pitää spot-sopimuksina niiden selvityskaudesta riippumatta.

(13)

Yhden valuutan vaihtoa toiseen koskeva sopimus olisi ymmärrettävä siten, että se liittyy suoraan näiden valuuttojen vaihtoon ehdoitta. Jos sopimukseen kuuluu useita vaihtoja, jokainen olisi arvioitava erikseen. Valuuttaan liittyvää optiota tai swap-sopimusta ei kuitenkaan tulisi pitää sopimuksena valuutan myynnistä tai vaihtamisesta, eikä se tällöin voisi muodostaa spot-sopimusta tai maksuvälinettä riippumatta swap-sopimuksen tai option kestosta ja siitä, käydäänkö sillä kauppaa kauppapaikassa vai ei.

(14)

Suurelle yleisölle annettua neuvontaa rahoitusvälineistä ei tulisi pitää henkilökohtaisena suosituksena direktiivissä 2014/65/EU tarkoitetun ’sijoitusneuvonnan’ määritelmän mukaisesti. Kun otetaan huomioon, että henkilökohtaisia suosituksia jakelukanavia käyttäen tarjoavien edustajien määrä lisääntyy, olisi selvennettävä, että jakelukanavien, esimerkiksi internetin, kautta annettua suositusta voidaan pitää henkilökohtaisena suosituksena, vaikka se olisi annettu pelkästään sen kautta. Näin ollen tilanteet, joissa käytetään esimerkiksi sähköpostikirjeenvaihtoa henkilökohtaisten suositusten antamiseen tietylle henkilölle sen sijaan, että tiedot kohdennettaisiin suurelle yleisölle, voidaan tulkita sijoitusneuvonnaksi.

(15)

Yleistä neuvontaa rahoitusvälinelajista ei pidetä direktiivissä 2014/65/EU tarkoitettuna sijoitusneuvontana. Jos sijoituspalveluyritys kuitenkin antaa yleistä neuvontaa rahoitusvälinelajista asiakkaalle, jolle se pitää sitä soveltuvana, tai jos neuvonta perustuu kyseisen asiakkaan olosuhteiden arviointiin ja jos neuvonta ei kuitenkaan ole asiakkaalle soveltuvaa, tai jos neuvonta ei perustu asiakkaan olosuhteiden arviointiin, yritys todennäköisesti toimii direktiivin 2014/65/EU 24 artiklan 1 kohdan tai 3 kohdan vastaisesti. Yritys, joka antaa asiakkaalle tällaista neuvontaa, toimisi etenkin vastoin 24 artiklan 1 kohtaa, jossa edellytetään, että yrityksen on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti ja ammattimaisesti. Vastaavasti tai vaihtoehtoisesti tällaiset neuvot olisivat todennäköisesti vastoin 24 artiklan 3 kohdan vaatimusta, jonka mukaan yrityksen asiakkaalle antaman tiedon pitäisi olla asiallista ja selkeää eikä se saisi olla harhaanjohtavaa.

(16)

Sijoituspalveluyrityksen sijoituspalvelun tarjoamisen tai sijoitustoiminnan harjoittamisen valmistelemiseksi toteuttama toiminta olisi katsottava kiinteäksi osaksi kyseistä palvelua tai toimintaa. Tähän toimintaan kuuluisivat esimerkiksi yleiset neuvot, joita sijoituspalveluyritys antaa asiakkaille tai potentiaalisille asiakkaille ennen sijoitusneuvonnan tarjoamista tai muiden sijoituspalvelujen tarjoamista tai sijoitustoiminnan harjoittamista tai sen aikana.

(17)

Yleisten suositusten antaminen jollakin rahoitusvälineellä tai rahoitusvälinelajilla toteutettavasta liiketoimesta on direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan B osan 5 kohdassa tarkoitetun oheispalvelun tarjoamista, ja tämän vuoksi direktiiviä 2014/65/EU ja siitä johtuvaa suojaa sovelletaan kyseisen suosituksen antamiseen.

(18)

Jotta varmistetaan, että unionissa sovelletaan kauppojen sisäisten toteuttajien määritelmää objektiivisesti ja tehokkaasti direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 20 alakohdan mukaisesti, sovellettavia edellytyksiä olisi täsmennettävä siltä osin, milloin kyse on järjestelmällisestä ja määrältään merkittävästä OTC-kaupasta. Edellytykset olisi laadittava asianmukaisiksi, jotta varmistetaan, että määrältään sellainen OTC-kauppa, joka vaikuttaa merkittävästi hinnanmuodostukseen, kuuluu asetuksen soveltamisalaan samalla kun siitä suljetaan pois määrältään niin pieni OTC-kauppa, että olisi kohtuutonta velvoittaa noudattamaan kauppojen sisäisiin toteuttajiin liittyviä vaatimuksia.

(19)

Direktiivin 2014/65/EU nojalla kauppojen sisäisellä toteuttajalla ei saisi olla oikeutta koota yhteen kolmansien osapuolten osto- ja myynti-intressejä toiminnallisesti samalla tavalla kuin kauppapaikassa. Kauppojen sisäisen toteuttajan ei tulisi käyttää sisäistä täsmäytysjärjestelmää, joka toteuttaa asiakkaiden toimeksiantoja monenkeskisesti, sillä se on toimintaa, joka edellyttää monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän toimilupaa. Tässä yhteydessä sisäisellä täsmäytysjärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jolla täsmäytetään asiakkaiden toimeksiantoja, jolloin sijoituspalveluyritys toteuttaa päämiehen lukuun täsmäytettyjä liiketoimia säännöllisesti eikä tilapäisesti.

(20)

Selvyyden, oikeusvarmuuden ja yhtenäisen soveltamisen varmistamisen vuoksi on tarpeen antaa täydentäviä säännöksiä algoritmisen kaupankäynnin, huippunopean algoritmisen kaupankäyntimenetelmän ja suoran sähköisen markkinoillepääsyn määritelmistä. Automatisoidussa kaupankäynnissä hyödynnetään erilaisia teknisiä järjestelyjä. On tärkeää selventää, miten nämä järjestelyt on luokiteltava algoritmisen kaupankäynnin ja suoran sähköisen markkinoillepääsyn määritelmiin nähden. Suoraan sähköiseen markkinoillepääsyyn perustuvat kaupankäyntiprosessit eivät sulje pois niitä, jotka perustuvat algoritmiseen kaupankäyntiin tai sen alalajiin, huippunopeaan algoritmiseen kaupankäyntimenetelmään. Näin ollen suoraa sähköistä markkinoillepääsyä hyödyntävän henkilön toteuttama kaupankäynti voi kuulua algoritmisen kaupankäynnin ja huippunopean algoritmisen kaupankäyntimenetelmän määritelmään.

(21)

Direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdan mukaisen algoritmisen kaupankäynnin tulisi sisältää järjestelyt, joissa järjestelmä tekee päätöksiä sen lisäksi, että se määrittää vain kauppapaikan tai -paikat, joihin toimeksianto tulisi toimittaa, missä tahansa kaupankäyntiprosessien vaiheessa, mukaan luettuina toimeksiantojen käynnistys, luonti, reititys tai toteutus. Siksi olisi selvennettävä, että algoritmisella kaupankäynnillä, joka tarkoittaa sellaista kaupankäyntiä, johon ihminen ei osallistu ollenkaan tai johon ihminen osallistuu vain vähän, ei tulisi tarkoittaa pelkästään toimeksiantojen automaattista luontia vaan myös toimeksiantojen toteuttamisprosessien automaattista optimointia.

(22)

Algoritmiseen kaupankäyntiin tulisi sisällyttää myös älykkäät toimeksiantojen reitittimet, kun nämä laitteet käyttävät algoritmeja toimeksiantojen toteutusprosessien optimointiin määrittämällä muitakin toimeksiannon parametreja kuin vain paikan tai paikat, joihin toimeksianto tulisi toimittaa. Algoritmiseen kaupankäyntiin ei tulisi sisällyttää automaattisia toimeksiantojen reitittimiä, kun nämä laitteet – vaikkakin algoritmeja käyttäen – määrittävät vain kauppapaikan tai -paikat, joihin toimeksianto tulisi toimittaa, muuttamatta toimeksiannon muita parametreja.

(23)

Direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 40 alakohdan mukaista huippunopeaa algoritmista kaupankäyntimenetelmää, joka on algoritmisen kaupankäynnin alalaji, tulisi täsmentää laatimalla perusteet, joilla määritetään korkea päivänsisäinen viestimäärä, joka koostuu toimeksiannoista, hintatarjouksista tai niiden muutoksista tai peruutuksista. Viestimääriin perustuvien ehdottomasti määrällisten kynnysarvojen käyttäminen luo oikeusvarmuutta, kun yritykset ja toimivaltaiset viranomaiset voivat arvioida kunkin yrityksen kaupankäyntitoimintaa sen avulla. Näiden kynnysarvojen tason ja laajuuden tulisi olla riittävän laaja, jotta ne kattavat myös kaupankäynnin, joka koostuu huippunopeasta kaupankäyntitekniikasta, mukaan luettuina ne, jotka liittyvät yksittäisiin välineisiin ja useampiin välineisiin.

(24)

Koska huippunopea algoritminen kaupankäyntimenetelmä on hyvin yleinen likvideissä välineissä, vain sellaiset välineet, joille on olemassa likvidi markkina, olisi sisällytettävä korkean päivänsisäisen viestimäärän laskentaan. Kun otetaan lisäksi huomioon, että huippunopea algoritminen kaupankäyntimenetelmä on algoritmisen kaupankäynnin alalaji, viestit, jotka on lähetetty direktiivin 2014/65/EU 17 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut perusteet täyttävää kaupankäyntiä varten, olisi sisällytettävä päivänsisäisten viestimäärien laskentaan. Jotta korkean päivänsisäisen viestimäärän laskentaan ei sisältyisi muuta kaupankäyntitoimintaa kuin huippunopea algoritminen kaupankäyntimenetelmä, kun otetaan huomioon tällaisen kaupankäynnin erityispiirteet direktiivin 2014/65/EU johdanto-osan 61 kappaleessa esitetyn mukaisesti, etenkin se, että tällaista kauppaa käyvät tahot käyttävät yleensä omaa pääomaansa toteuttaakseen perinteisempiä kaupankäyntistrategioita, kuten markkinatakausta tai arbitraasia, edistyneempää tekniikkaa hyödyntäen, vain omaan lukuun tehtävää kaupankäyntiä varten tarkoitetut viestit olisi otettava huomioon, ei siis niitä, jotka koskevat toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä asiakkaiden lukuun. Korkean päivänsisäisen viestimäärän laskentaan olisi kuitenkin sisällytettävä viestit, jotka on toimitettu muilla tekniikoilla kuin niillä, joita on käytetty käytäessä kauppaa omaan lukuun, silloin kun – kokonaisuutena tarkastellen ja kaikki olosuhteet huomioon ottaen – tekniikka on toteutettu siten, että sillä vältetään toteuttaminen omaan lukuun, kuten toimeksiantojen välittäminen samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen välillä. Jotta voidaan ottaa huomioon toiminnasta viime kädessä vastaavan asiakkaan henkilöllisyys, kun määritetään, mistä korkeat päivänsisäiset viestimäärät koostuvat, viestit, jotka ovat peräisin DEA-analyysien tarjoajien asiakkailta, olisi jätettävä pois näihin tarjoajiin liittyvän korkean päivänsisäisen viestimäärän laskennasta.

(25)

Suoran sähköisen markkinoillepääsyn määritelmää olisi täsmennettävä. Suoran sähköisen markkinoillepääsyn määritelmään ei tulisi sisällyttää muuta toimintaa kuin suoran markkinoillepääsyn ja tuetun pääsyn tarjoaminen. Sen vuoksi järjestelyt, joissa kauppapaikan, esimerkiksi verkossa toimivan arvopaperipalvelun, jäsenet tai osallistujat välittävät asiakkaiden toimeksiantoja sähköisesti, olisi erotettava järjestelyistä, joissa asiakkailla on suora sähköinen markkinoillepääsy kauppapaikkaan.

(26)

Toimeksiantojen välittämisen osalta toimeksiantojen toimittajat eivät voi valvoa järjestelyn markkinoillepääsyn parametreja riittävästi, eikä niitä tulisi sen vuoksi sisällyttää suoran sähköisen markkinoillepääsyn määritelmään. Näin ollen järjestelyjä, joissa asiakkaat voivat välittää toimeksiantoja sijoituspalveluyrityksille sähköisessä muodossa, kuten verkossa toimivaan arvopaperipalveluun, ei tulisi pitää suorana sähköisenä markkinoillepääsynä, jos asiakkailla ei ole mahdollisuutta määrittää toimeksiannon kirjausaikaa sekunnin murto-osan tarkkuudella ja toimeksiantojen voimassaoloaikaa tässä aikakehyksessä.

(27)

Järjestelyt, joissa kauppapaikan jäsenen tai osallistujan asiakas, mukaan luettuna organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien suorien asiakkaiden asiakas, välittää toimeksiantojaan sellaisten järjestelyjen kautta, joilla optimoidaan toimeksiannon toteutusprosesseja siten, että myös muita toimeksiannon parametreja kuin paikka tai paikat, joissa toimeksianto olisi välitettävä älykkäiden toimeksiantojen reitittimien kautta, kun ne kuuluvat palveluntarjoajan infrastruktuuriin eivätkä asiakkaan infrastruktuuriin, olisi suljettava pois suoran sähköisen markkinoillepääsyn määritelmästä, koska palveluntarjoajan asiakas ei voi valvoa toimeksiannon välityksen aikaa ja sen voimassaoloa. Älykkäitä toimeksiantojen reitittimiä käytettäessä suoraa sähköistä markkinoillepääsyä tulisi näin ollen luonnehtia sen mukaan, kuuluuko älykkään toimeksiannon reititin asiakkaiden järjestelmiin eikä palveluntarjoajan järjestelmiin.

(28)

Ammattimaisesti sijoituspalveluja ja mahdollisesti oheispalveluja tarjoavien ja sijoitustoimintaa harjoittavien sijoituspalveluyritysten ja säänneltyjen markkinoiden toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia sääntelevään järjestelmään liittyvien täytäntöönpanosääntöjen olisi oltava direktiivin 2014/65/EU tavoitteen mukaisia. Niillä olisi varmistettava säännellyillä markkinoilla, monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä tai organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä toimivien sijoituspalveluyritysten ja yhteisöjen luotettavuuden, asiantuntemuksen ja vakavaraisuuden korkea taso, ja niitä olisi sovellettava yhdenmukaisesti.

(29)

On tarpeen täsmentää tällaisia palveluja tarjoavien tai tällaista toimintaa harjoittavien sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevat konkreettiset vaatimukset ja menettelyt. Erityisesti olisi säädettävä tehokkaista menettelyistä säännösten noudattamisen valvonnan, riskienhallinnan, asiakasvalitusten käsittelyn, henkilökohtaisten liiketoimien, ulkoistamisen sekä eturistiriitojen havaitsemisen, hallinnan ja niistä ilmoittamisen osalta.

(30)

Sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset ja toimiluvan myöntämisedellytykset olisi esitettävä yhtenä sääntökokonaisuutena, jolla varmistetaan direktiivin 2014/65/EU relevanttien säännösten yhdenmukainen soveltaminen. Tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että sijoituspalveluyrityksillä on yhtäläinen pääsy yhtäläisin ehdoin kaikille unionin markkinoille, ja toimilupamenettelyihin liittyvien rajatylittävän toiminnan esteiden poistamiseksi sijoituspalvelujen alalla.

(31)

Sijoitus- ja oheispalvelujen tarjoamisen sekä sijoitustoiminnan harjoittamisen edellytyksiä sääntelevän järjestelmän täytäntöönpanosäännösten olisi perustuttava järjestelmän lähtökohtana olevaan tavoitteeseen. Täytäntöönpanosäännöksillä olisi siis varmistettava yhdenmukaisesti sovellettava korkeatasoinen sijoittajansuoja ottamalla käyttöön selkeät normit ja vaatimukset, joilla säännellään sijoituspalveluyrityksen ja sen asiakkaan välistä suhdetta. Toisaalta sijoittajansuojan osalta ja varsinkin annettaessa tietoja sijoittajille tai hankittaessa tietoja sijoittajilta olisi otettava huomioon se, onko asiakkaana tai potentiaalisena asiakkaana yksityissijoittaja vai ammattimainen sijoittaja.

(32)

Jotta varmistetaan direktiivin 2014/65/EU oleellisten eri säännösten yhdenmukainen soveltaminen, on tarpeen vahvistaa yhdenmukainen kokonaisuus sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä ja toimintaedellytyksiä koskevista vaatimuksista.

(33)

Sijoituspalveluyritysten koko, rakenne ja liiketoiminnan luonne poikkeavat tuntuvasti toisistaan. Sääntelyjärjestelmä olisi mukautettava tämän moninaisuuden tarpeisiin, ja sen olisi samalla asetettava kaikille yrityksille soveltuvia sääntelyn perusvaatimuksia. Sääntelyn kohteena olevien yhteisöjen olisi noudatettava korkean tason velvoitteitaan ja suunniteltava ja toteutettava toimenpiteitä, jotka sopivat parhaiten juuri niiden liiketoiminnan luonteeseen ja olosuhteisiin.

(34)

On tarpeen laatia yhteiset perusteet, joilla arvioidaan, tarjoaako henkilö sijoituspalvelua satunnaisesti ammattitoimintansa yhteydessä, jotta voidaan varmistaa, että direktiivin 2014/65/EU mukaista poikkeusta sovelletaan yhtenäisesti ja tiukasti. Poikkeusta tulisi soveltaa vain, jos sijoituspalvelu liittyy luontaisesti ammattitoiminnan pääalaan ja on sille alisteinen.

(35)

Direktiivin 2014/65/EU mukaisten toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten ei tulisi vaikuttaa kansallisen lainsäädännön mukaan perustettuihin järjestelmiin, jotka koskevat sijoituspalveluyrityksissä työskentelevien henkilöjen rekisteröintiä tai heidän valvontaansa, josta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset tai yritykset.

(36)

Siltä osin kuin sijoituspalveluyrityksen edellytetään ottavan käyttöön asianmukaiset riskienhallintaperiaatteet, soveltavan ja ylläpitävän niitä, sijoituspalveluyrityksen toimintaan, menettelyihin ja järjestelmiin liittyviin riskeihin olisi luettava ratkaisevan tärkeiden tai tärkeiden toimintojen ulkoistamiseen liittyvät riskit. Niiden olisi sisällettävä riskit, jotka liittyvät sijoituspalveluyrityksen ja palveluntarjoajan suhteeseen, ja mahdolliset riskit, joita aiheutuu silloin, kun monen sijoituspalveluyrityksen tai muun säännellyn yhteisön ulkoistetut toiminnot ovat keskittyneet vain muutamille palveluntarjoajille.

(37)

Vaikka riskienhallinnasta ja säännösten noudattamisen valvonnasta vastaisi sama henkilö, tämä ei välttämättä vaaranna molempien toimintojen riippumatonta hoitamista. Pienten sijoituspalveluyritysten tapauksessa ei aina ole kohtuullista soveltaa ehtoja, joiden mukaan säännösten noudattamista valvovaan toimintoon osallistuvat henkilöt eivät saa osallistua valvonnan kohteena oleviin toimiin ja joiden mukaan tällaisille henkilöille maksettavan korvauksen määritysmenetelmän ei pitäisi vaarantaa henkilöjen objektiivisuutta. Tällaiset ehdot olisivat kuitenkin vain poikkeustilanteissa kohtuuttomia suurten sijoituspalveluyritysten tapauksessa.

(38)

Asiakkailla tai potentiaalisilla asiakkailla tulisi olla mahdollisuus ilmaista tyytymättömyytensä sijoituspalveluyritysten tarjoamiin sijoituspalveluihin sekä sijoittajansuojan vuoksi että siksi, että sijoituspalveluyritykset täyttäisivät velvoitteensa paremmin. Asiakkaiden tai potentiaalisten asiakkaiden valitukset olisi käsiteltävä tehokkaasti ja riippumattomalla tavalla valitustenkäsittelytoiminnon kautta. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tämän toiminnon voisi toteuttaa vaatimusten noudattamista koskeva toiminto.

(39)

Sijoituspalveluyritysten edellytetään keräävän ja säilyttävän tietoja asiakkaistaan ja niille tarjotuista palveluista. Mikäli näihin vaatimuksiin sisältyy myös henkilötietojen kerääminen ja käsittely, on varmistettava henkilötietojen suojaamista koskevan oikeuden noudattaminen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (3) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY (4) mukaisesti; näillä direktiiveillä säännellään henkilötietojen käsittelemistä tätä asetusta sovellettaessa. Kun Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) käsittelee henkilötietoja tätä asetusta soveltaessaan, sen on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (5).

(40)

Käyttöön olisi otettava palkkion määritelmä, jotta varmistetaan, että eturistiriitoja käsitellään ja liiketoiminnan menettelytapasääntöjä noudatetaan tehokkaasti ja johdonmukaisesti palkkioiden alalla, ja määritelmän tulisi sisältää kaikenlaiset taloudelliset tai muut kuin taloudelliset etuudet tai maksut, esimerkiksi käteinen, osakkeet, optiot, kyseisten henkilöiden lainojen kumoamiset työsuhteen päättyessä, eläke-etuudet, kolmansien osapuolten esimerkiksi voitonjako-osuusmallien kautta maksamat palkkiot, palkankorotukset tai ylennykset, sairausvakuutus, alennukset tai erityiskorvaukset, ylenmääräinen edustustili tai eksoottisissa kohteissa pidetyt seminaarit, jotka yritykset maksavat suoraan tai epäsuoraan kyseisille henkilöille heidän tarjotessaan sijoitus- tai oheispalveluja asiakkaille.

(41)

Jotta varmistetaan, etteivät asiakkaiden edut heikkene, sijoituspalveluyritysten olisi laadittava ja pantava täytäntöön palkka- ja palkkioperiaatteet, jotka koskevat kaikkia henkilöitä, jotka voivat vaikuttaa tarjottuun palveluun tai yrityksen käytäntöihin, mukaan luettuina henkilöt, jotka kuuluvat asiakaspalveluhenkilöstöön, myyntihenkilöstöön tai muuhun henkilöstöön, joka osallistuu epäsuorasti sijoitus- tai oheispalvelujen tarjoamiseen. Myyntihenkilöstöä valvovat henkilöt, kuten esimiehet, joita saatetaan kannustaa painostamaan myyntihenkilöstöä, tai rahoitusanalyytikot, joiden tiedonlähteitä myyntihenkilöstö voi käyttää taivutellakseen asiakkaita tekemään sijoituspäätöksiä, tai valitusten käsittelyyn tai tuotteiden suunnitteluun ja kehitykseen osallistuvat henkilöt olisi sisällytettävä niihin keskeisiin henkilöihin, joita palkka- ja palkkiosäännöt koskevat. Myös sidonnaisasiamiehet tulisi lukea keskeisiin henkilöihin. Yritysten olisi otettava sidonnaisasiamiesten erityisasema ja asiaa koskevat kansalliset ominaispiirteet huomioon määritettäessä sidonnaisasiamiesten palkkioita. Näissä tapauksissa yritysten palkka- ja palkkioperiaatteissa ja -käytännössä olisi silti määritettävä asianmukaiset perusteet, joilla arvioidaan keskeisten henkilöiden suoriutumista, mukaan luettuina laadulliset perusteet, joilla keskeisiä henkilöitä kannustetaan toimimaan asiakkaan etujen parhaaksi.

(42)

Kun henkilön lukuun toteutetaan peräkkäisiä henkilökohtaisia liiketoimia kyseisen henkilön ennakolta antamien ohjeiden perusteella, henkilökohtaisiin liiketoimiin liittyviä velvoitteita ei pitäisi soveltaa erikseen jokaiseen tällaiseen peräkkäiseen liiketoimeen, jos kyseessä olevat ohjeet pysyvät voimassa ja muuttumattomina. Vastaavasti velvoitteita ei pitäisi soveltaa tällaisten ohjeiden päättämiseen tai peruuttamiseen edellyttäen, että ohjeiden mukaisesti aikaisemmin hankittuja rahoitusvälineitä ei myydä samaan aikaan, kun ohjeet päättyvät tai peruutetaan. Velvoitteita olisi kuitenkin sovellettava henkilökohtaiseen liiketoimeen tai saman henkilön lukuun toteutettujen peräkkäisten henkilökohtaisten liiketoimien alkaessa, jos ohjeita muutetaan tai jos annetaan uudet ohjeet.

(43)

Toimivaltaisten viranomaisten ei pitäisi asettaa sijoituspalvelujen tarjoamista tai sijoitustoiminnan harjoittamista koskevan toimiluvan ehdoksi yleistä kieltoa yhden tai useamman ratkaisevan tärkeiden tai tärkeiden operatiivisten toimintojen ulkoistamiselle. Sijoituspalveluyritysten olisi saatava ulkoistaa tällaisia toimintoja, jos sijoituspalveluyrityksen ulkoistamisjärjestelyt täyttävät tietyt edellytykset.

(44)

Sijoituspalvelujen tai -toiminnan tai ratkaisevan tärkeiden ja tärkeiden toimintojen ulkoistaminen voidaan katsoa direktiivin 2014/65/EU 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi sijoituspalveluyrityksen toimiluvan myöntämistä koskevien edellytysten olennaiseksi muutokseksi. Jos tällaiset ulkoistamisjärjestelyt on tarkoitus ottaa käyttöön sen jälkeen, kun sijoituspalveluyritykselle on myönnetty toimilupa direktiivin 2014/65/EU II osaston I luvun säännösten mukaisesti, järjestelyistä olisi ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle mainitun direktiivin 21 artiklan 2 kohdan sitä edellyttäessä.

(45)

Eturistiriidan aiheuttaviksi olosuhteiksi olisi katsottava tilanteet, joissa eturistiriita syntyy sijoituspalveluyrityksen etujen tai tiettyjen sijoituspalveluyritykseen tai samaan konserniin sidoksissa olevien henkilöjen ja sijoituspalveluyritykselle suhteessa asiakkaisiin syntyvien velvoitteiden välillä; tai kahden tai useamman sen asiakkaan, joista jokaiselle sijoituspalveluyrityksellä on velvoitteita, toisistaan poikkeavien etujen välillä. Tässä yhteydessä ei yksinomaan riitä, että sijoituspalveluyritys voi saada etua, jos asiakkaalle ei samalla voi aiheutua haittaa, tai että yksi asiakas, jota kohtaan sijoituspalveluyrityksellä on velvoitteita, voi saada voittoa tai välttää tappion, jos samalla ei voida aiheuttaa tappiota toiselle tällaiselle asiakkaalle.

(46)

Eturistiriitoja olisi säänneltävä ainoastaan silloin, kun sijoituspalvelun tai oheispalvelun tarjoaa sijoituspalveluyritys. Tässä suhteessa asiakkaan asemalla eli sillä, onko kyseessä yksityisasiakas, ammattimainen asiakas vai hyväksyttävä vastapuoli, ei pitäisi olla merkitystä.

(47)

Noudattaessaan direktiivistä 2014/65/EU johtuvaa velvoitettaan laatia eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet, joissa osoitetaan olosuhteet, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa eturistiriidan, sijoituspalveluyrityksen olisi otettava erityisesti huomioon sijoitustutkimus ja -neuvonta, kaupankäynti omaan lukuun, salkunhoito ja yritysrahoitustoiminta, myös arvopapereiden merkintä tai myynti niiden liikkeeseenlaskun yhteydessä sekä yritysten sulautumista ja yritysostoja koskeva neuvonta. Erityisen huomion kiinnittäminen on asianmukaista varsinkin silloin, kun sijoituspalveluyritys tai sijoituspalveluyritykseen määräysvallan kautta suoraan tai välillisesti sidoksissa oleva henkilö harjoittaa kahta tai useampaa näistä toiminnoista.

(48)

Sijoituspalveluyritysten olisi pyrittävä tunnistamaan ja välttämään tai hallitsemaan niiden eri liiketoimintalohkoista ja niiden konsernin toiminnasta syntyvät eturistiriidat kattavien toimintaperiaatteiden avulla. Vaikka direktiivin 2014/65/EU 23 artiklan 2 kohdassa edellytetään tiettyjen eturistiriitojen julkistamista, sitä olisi käytettävä vasta viimesijaisena keinona yksinomaan silloin, kun sijoituspalveluyrityksen kehittämät toiminnan harjoittamiseen liittyvät ja hallinnolliset järjestelyt, joilla vältetään tai hallitaan sen eturistiriitoja direktiivin 2014/65/EU 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti, eivät ole riittävät varmistamaan, että asiakkaan etuihin kohdistuvilta riskeiltä vältytään. Ilman asianmukaista harkintaa siitä, miten ristiriitoja voitaisiin välttää tai hallita asianmukaisesti, toteutetun julkistamisen liiallinen käyttö ei saisi olla sallittua. Sen, että sijoituspalveluyritys julkistaa eturistiriitansa, ei pitäisi vapauttaa yritystä direktiivin 2014/65/EU 16 artiklan 3 kohdan mukaisesta velvoitteesta ylläpitää ja käyttää tehokkaita toiminta- ja hallintajärjestelyjä.

(49)

Yritysten olisi aina noudatettava direktiivin 2014/65/EU 24 artiklan mukaisia kannustinsääntöjä myös liikkeeseenlaskupalveluita tarjotessaan. Näitä säännöksiä olisi noudatettava etenkin sellaisten maksujen osalta, joita sijoituspalveluyritykset saavat laskiessaan liikkeelle niiden sijoitusasiakkaille myönnettyjä rahoitusvälineitä, ja maturiteettipohjaisen menetelmän sekä spinning-menetelmän käyttöä olisi pidettävä väärinkäyttönä.

(50)

Sijoitustutkimuksen olisi oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 596/2014 (markkinoiden väärinkäyttö) (6) suosituksena määritetyn tietolajin alakategoria.

(51)

Toimenpiteiden ja järjestelyjen, joita sijoituspalveluyritys toteuttaa hallitakseen eturistiriitoja, jotka saattavat aiheutua sijoitustutkimuksena esitettävän aineiston laatimisesta ja levittämisestä, pitäisi soveltua rahoitusanalyytikkojen ja heidän laatimansa sijoitustutkimuksen objektiivisuuden ja riippumattomuuden suojaamiseen. Näillä toimenpiteillä ja järjestelyillä pitäisi varmistaa, että rahoitusanalyytikot ovat riittävän riippumattomia niiden henkilöiden eduista, joiden vastuualueiden tai liiketoimintaetujen voidaan kohtuudella katsoa olevan ristiriidassa niiden henkilöjen etujen kanssa, joille sijoitustutkimus levitetään.

(52)

Henkilöihin, joiden vastuualueiden tai liiketoimintaetujen voidaan kohtuudella katsoa olevan ristiriidassa niiden henkilöjen etujen kanssa, joille sijoitustutkimus levitetään, pitäisi lukea yritysrahoitustoiminnan henkilöstö ja myyntiin tai kaupankäyntiin asiakkaiden tai sijoituspalveluyrityksen lukuun osallistuvat henkilöt.

(53)

Poikkeuksellisiin olosuhteisiin, joissa rahoitusanalyytikot ja muut sijoituspalveluyritykseen sidoksissa olevat sijoitustutkimuksen laatimiseen osallistuvat henkilöt voivat toteuttaa ennakolta annetun kirjallisen suostumuksen saatuaan henkilökohtaisia liiketoimia tutkimuksen kohteena olevilla rahoitusvälineillä, pitäisi lukea olosuhteet, joissa rahoitusanalyytikon tai toisen henkilön on henkilökohtaisista taloudellisiin ongelmiin liittyvistä syistä realisoitava positio.

(54)

Palkkiot, provisiot, rahalliset ja ei-rahalliset edut, jotka sijoitustutkimusta harjoittava yritys saa kolmannelta osapuolelta, olisi hyväksyttävä vain, jos ne maksetaan direktiivin 2014/65/EU 24 artiklan 9 kohdassa täsmennettyjen vaatimusten ja komission delegoidun direktiivin (EU) 2017/593 (7) 13 artiklan mukaisesti.

(55)

Sijoitustutkimuksen levittämistä asiakkaille tai yleisölle koskevan käsitteen ei pitäisi sisältää tietojen levittämistä yksinomaan sen konsernin henkilöille, johon sijoituspalveluyritys kuuluu. Voimassa olevina suosituksina olisi pidettävä sellaisia sijoitustutkimukseen sisältyviä suosituksia, joita ei ole peruutettu ja joiden voimassaolo ei ole päättynyt. Kolmannen osapuolen tuottaman sijoitustutkimuksen huomattavaan muuttumiseen olisi sovellettava samoja vaatimuksia kuin tutkimuksen tuottamiseen.

(56)

Rahoitusanalyytikon ei pitäisi osallistua muuhun toimintaan kuin sijoitustutkimusten laatimiseen, jos kyseinen henkilö ei voisi säilyttää objektiivisuuttaan tällaiseen toimintaan osallistumisen vuoksi. Tähän sisältyvät osallistuminen sijoituspankkitoimintaan kuten yritysrahoitustoimintaan ja arvopaperien merkintään, osallistuminen uusien yritysten tai uusien rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskujen markkinointitilaisuuksiin tai osallistuminen muulla tavoin liikkeeseenlaskijan markkinoinnin valmisteluun.

(57)

Kun otetaan huomioon arvopaperien merkinnän ja liikkeeseenlaskupalvelujen erityispiirteet sekä mahdolliset eturistiriidat, joita näiden palvelujen tarjoamisesta voi aiheutua, tässä asetuksessa olisi esitettävä yksityiskohtaisemmat ja näihin erityispiirteisiin sopeutetut vaatimukset. Näillä vaatimuksilla olisi etenkin varmistettava, että arvopaperien merkintää ja liikkeeseenlaskumenettelyjä hallinnoidaan siten, että eri toimijoiden edut otetaan huomioon. Sijoituspalveluyritysten olisi varmistettava, etteivät niiden omat edut tai niiden muiden asiakkaiden edut vaikuta liikkeeseenlaskija-asiakkaalle tarjottujen palvelujen laatuun epäasianmukaisesti. Tälle asiakkaalle tulisi selostaa nämä järjestelyt sekä antaa muuta oleellista tietoa tarjousmenettelystä, ennen kuin yritys hyväksyy tarjouksen.

(58)

Arvopaperien merkintää tai liikkeeseenlaskutoimintaa harjoittavilla sijoituspalveluyrityksillä tulisi olla käytössä asianmukaiset järjestelyt sen varmistamiseksi, etteivät hinnoittelumenettely ja tarjousmyynti- eli book-building-menettely vahingoita liikkeeseenlaskijan etuja.

(59)

Liikkeeseenlaskumenettelyyn sisältyy sijoituspalveluyrityksen toteuttama arvio liikkeeseenlaskun kohdentamisesta, ja se perustuu tiettyihin tosiasioihin ja järjestelyihin liittyviin olosuhteisiin, jotka antavat aihetta epäillä eturistiriitoja. Yrityksellä olisi oltava käytössä tehokkaita toiminnan harjoittamiseen liittyviä vaatimuksia, jotta varmistetaan, että liikkeeseenlaskumenettelyn osana tehtävät kohdentamiset eivät johda siihen, että yrityksen etu asetettaisiin liikkeeseenlaskijana olevan asiakkaan etujen edelle tai että yhden sijoitusasiakkaan edut ylittäisivät toisen sijoitusasiakkaan edut. Yritysten olisi kehitettävä menettely, jolla kohdentamissuositukset muutetaan kohdentamisperiaatteiksi.

(60)

Tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, myös henkilökohtaisiin liiketoimiin, sijoitustutkimuksesta tietäen toteutettuun kaupankäyntiin ja sijoitustutkimuksen laatimiseen ja levittämiseen liittyviä vaatimuksia, olisi sovellettava sen vaikuttamatta muihin direktiivin 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 vaatimuksiin ja näiden säädösten täytäntöönpanotoimenpiteisiin.

(61)

Tässä asetuksessa säädetään vaatimukset, jotka koskevat asiakkaille tai potentiaalisille asiakkaille osoitettua tietoa, myös markkinointiviestintää, jotta varmistetaan, että tällainen tieto on direktiivin 2014/65/EU 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti tasapuolista ja selkeää, eikä se saa olla harhaanjohtavaa.

(62)

Missään tämän asetuksen säännöksissä ei edellytetä, että toimivaltaisten viranomaisten olisi hyväksyttävä markkinointiviestinnän sisältö ja muoto. Missään sen säännöksessä ei tätä kuitenkaan estetäkään, kunhan tällainen ennakkohyväksyntä perustuu ainoastaan sen direktiivistä 2014/65/EU johtuvan velvoitteen noudattamiseen, jonka mukaan asiakkaille tai potentiaalisille asiakkaille annetun tiedon, myös markkinointiviestinnän, pitäisi olla tasapuolista ja selkeää eikä se saisi olla harhaanjohtavaa.

(63)

Olisi asetettava sellaiset tiedonantovaatimukset, joissa otetaan huomioon asiakkaan asema eli se, onko kyseessä yksityisasiakas, ammattimainen asiakas vai hyväksyttävä vastapuoli. Direktiivin 2014/65/EU tarkoituksena on varmistaa sijoittajansuojan ja sijoituspalveluyrityksille asetettujen tiedonantovelvollisuuksien välinen tasapaino. Tämän vuoksi on aiheellista, että ammattimaisiin asiakkaisiin sovellettavat erityiset tiedonantovaatimukset ovat lievempiä kuin yksityisasiakkaisiin sovellettavat vaatimukset.

(64)

Sijoituspalveluyritysten olisi annettava asiakkailleen tai potentiaalisille asiakkailleen riittävät tiedot rahoitusvälineiden luonteesta ja niihin sijoittamiseen liittyvistä riskeistä, jotta asiakkailla olisi asianmukaiset tiedot. Annettavien tietojen yksityiskohtaisuuden taso voi vaihdella sen mukaan, onko kyseessä yksityisasiakas vai ammattimainen asiakas, sekä tarjottavien rahoitusvälineiden luonteen ja riskiprofiilin mukaan, mutta kaikki keskeiset seikat olisi aina kerrottava. Jäsenvaltiot voivat täsmentää tämän asetuksen nojalla vaaditun riskien kuvauksen tarkkoja ehtoja tai sisältöä ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1286/2014 (8) säädetyt tiedonantovaatimukset.

(65)

Edellytyksiä, jotka sijoituspalveluyritysten asiakkaille ja potentiaalisille asiakkaille antaman tiedon on täytettävä ollakseen tasapuolista, selkeää ja ei-harhaanjohtavaa, olisi sovellettava yksityisasiakkaille tai ammattimaisille asiakkaille tarkoitettuun viestintään asianmukaisella ja oikeasuhteisella tavalla ja ottamalla huomioon esimerkiksi viestintäkanava ja tieto, joka asiakkaille tai potentiaalisille asiakkaille on tarkoitus antaa. Etenkään ei ole aiheellista soveltaa tällaisia edellytyksiä sellaiseen markkinointiviestintään, joka koostuu ainoastaan yhdestä tai useammasta seuraavasta tiedosta: yrityksen nimi, logo tai muu yritykseen liittyvä kuva, yhteystiedot ja viittaus yrityksen tarjoamiin sijoituspalvelulajeihin.

(66)

Sijoittajien saamien tietojen yhdenmukaisuuden parantamiseksi sijoituspalveluyritysten olisi varmistettava, että kullekin asiakkaalle annettu tieto esitetään johdonmukaisesti samalla kielellä kaikissa tälle asiakkaalle eri kanavia pitkin annetuissa tiedoissa ja markkinointiaineistossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yrityksiä vaadittaisiin kääntämään asiakkaille toimitettavat esitteet, jotka on laadittu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY (9) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY (10) mukaisesti.

(67)

Jotta sijoituspalveluyritykset voisivat antaa tasapuolisen ja tasapainoisen kuvan hyödyistä ja riskeistä, niiden olisi aina ilmoitettava kaikista oleellisista riskeistä, haitoista ja heikkouksista selvästi ja yksiselitteisesti, kun ne kertovat palvelun tai rahoitusvälineen mahdollisista hyödyistä.

(68)

Tietoa olisi pidettävä harhaanjohtavana, jos sillä on taipumus johtaa harhaan henkilöä tai henkilöitä, joille tieto on osoitettu tai jotka sen todennäköisesti vastaanottavat riippumatta siitä, pitääkö tiedon antanut henkilö tietoa harhaanjohtavana tai onko se sellaiseksi tarkoitettu.

(69)

Jos sijoituspalveluyrityksen edellytetään antavan tietoa asiakkaalle ennen palvelun tarjoamista, jokaista samalla rahoitusvälinelajilla toteutettua liiketoimea ei pitäisi katsoa uuden tai erilaisen palvelun tarjoamiseksi.

(70)

Yksityiskohtaisista tiedoista, jotka koskevat sitä, annetaanko sijoitusneuvontaa riippumattomasti, sekä erityyppisten välineiden laajaa tai suppeampaa analyysia ja käytettyä valintamenettelyä, tulisi olla asiakkaille apua annetun neuvonnan laajuuden arvioinnissa. Asiakkaille pitäisi antaa riittävästi yksityiskohtaista tietoa yritysten analysoimien rahoitusvälineiden määrästä. Huomioon otettavien rahoitusvälineiden – muiden kuin sijoituspalveluyrityksen tai sitä lähellä olevien yhteisöjen tarjoamien – määrän ja lajin tulisi olla oikeasuhteisia annetun neuvonnan laajuuteen sekä asiakkaan painopisteisiin ja tarpeisiin nähden. Tarjottujen palvelujen laajuudesta riippumatta kaikkien arviointien tulisi kuitenkin perustua riittävään määrään markkinoilla saatavilla olevia rahoitusvälineitä, jotta voidaan arvioida asianmukaisesti, mitä vaihtoehtoja markkinoilla on saatavana.

(71)

Sijoituspalveluyritysten riippumattomasti tarjoaman neuvonnan laajuus voisi vaihdella laajasta ja yleisestä erityiseen ja yksityiskohtaiseen. Jotta varmistetaan, että neuvonnan laajuus mahdollistaa eri rahoitusvälineiden tasapuolisen ja asianmukaisen vertailun, sijoitusneuvojien, jotka ovat erikoistuneet tiettyihin rahoitusvälinekategorioihin ja jotka käyttävät perusteita, jotka eivät pohjaudu välineen varsinaiseen tekniseen rakenteeseen, kuten ”vihreät” tai ”eettiset” sijoitukset, olisi täytettävä tietyt ehdot, jos he pitävät itseään riippumattomina neuvojina.

(72)

Se, että sama neuvoja antaa sekä riippumatonta että muuta kuin riippumatonta neuvontaa, voisi olla asiakkaan kannalta sekavaa. Jotta varmistetaan, että asiakkaat ymmärtävät annetun sijoitusneuvonnan luonteen ja perusteet, myös tiettyjä toiminnan harjoittamiseen liittyviä vaatimuksia olisi asetettava.

(73)

Kun sijoituspalveluyritys antaa asiakkaalle jäljennöksen esitteestä, joka on laadittu ja julkaistu direktiivin 2003/71/EY mukaisesti, tätä ei pitäisi rinnastaa siihen, että sijoituspalveluyritys antaa tietoa asiakkaalle toiminnan harjoittamisen edellytyksistä annettujen direktiivin 2014/65/EU niiden säännösten mukaisesti, jotka koskevat tiedon laatua ja sisältöä, jos yritys ei kyseisen direktiivin nojalla vastaa esitteessä annetuista tiedoista.

(74)

Direktiivissä 2014/65/EU tiukennetaan sijoituspalveluyritysten velvoitteita julkistaa tietoa kaikista kuluista ja veloituksista ja laajennetaan nämä velvoitteet koskemaan myös suhteita ammattimaisten asiakkaiden ja hyväksyttävien vastapuolten kanssa. Sen varmistamiseksi, että kaikenlaiset asiakkaat hyötyvät kuluihin ja veloituksiin liittyvän avoimuuden lisäämisestä, sijoituspalveluyrityksille olisi sallittava se, että tietyissä tilanteissa, kun ne tarjoavat sijoituspalveluita ammattimaisille asiakkaille tai hyväksyttäville vastapuolille, ne voisivat sopia näiden asiakkaiden kanssa tämän asetuksen mukaisten yksityiskohtaisten vaatimusten rajaamisesta. Tämä ei kuitenkaan saisi johtaa siihen, ettei sijoituspalveluyrityksille direktiivin 2014/65/EU 24 artiklan 4 kohdasta johtuvia velvoitteita enää sovellettaisi. Tältä osin sijoituspalveluyritysten olisi ilmoitettava ammattimaisille asiakkaille kaikista kuluista ja veloituksista tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti, kun ne tarjoavat sijoitusneuvonta- tai salkunhoitopalvelua tai kun kyseisiin rahoitusvälineisiin sisältyy johdannaisia annetusta sijoituspalvelusta riippumatta. Sijoituspalveluyritysten olisi ilmoitettava myös hyväksyttäville vastapuolille kaikista kuluista ja veloituksista tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti, kun kyseisiin rahoitusvälineisiin sisältyy johdannaisia ja kun niitä on tarkoitus jakaa niiden asiakkaille annetusta sijoituspalvelusta riippumatta. Muulloin sijoituspalveluja ammattimaisille asiakkaille tai hyväksyttäville vastapuolille tarjottaessa sijoituspalveluyritykset voivat kuitenkin sopia esimerkiksi asiakkaan pyytäessä, etteivät ne toimita asiakkaalle kuvausta kulujen kumulatiivisesta vaikutuksesta tuottoon tai osoitusta tietystä valuutasta sekä sovellettavista vaihtokursseista ja kuluista, jos edes osa kokonaiskuluista ja -veloituksista ilmoitetaan ulkomaan valuuttana.

(75)

Kun otetaan huomioon yleinen velvoite toimia asiakkaiden parhaan edun mukaisesti ja se, että on tärkeää tiedottaa asiakkaalle etukäteen kaikista koituvista kuluista ja veloituksista, suositeltuja tai markkinoituja rahoitusvälineitä koskevaan viitteeseen tulisi sisältyä etenkin sijoitusneuvontaa tai salkunhoitopalveluja tarjoavat sijoituspalveluyritykset sekä yleisiä suosituksia rahoitusvälineistä antavat yritykset tai yritykset, jotka markkinoivat tiettyjä rahoitusvälineitä asiakkaille tarjottavien sijoitus- ja oheispalvelujen yhteydessä. Tämä koskisi esimerkiksi sijoituspalveluyrityksiä, jotka ovat tehneet jakelu- tai liikkeeseenlaskusopimuksia tuotteen valmistajan tai liikkeeseenlaskijan kanssa.

(76)

Kun otetaan huomioon yleinen velvoite toimia asiakkaiden parhaan edun mukaisesti ja velvoitteet, jotka johtuvat unionin tietystä lainsäädännöstä, jolla säännellään tiettyjä rahoitusvälineitä (etenkin yhteissijoitusyritysten osuudet sekä vähittäismarkkinoille tarkoitetut paketoidut sijoitustuotteet ja vakuutuspohjaiset sijoitustuotteet (PRIIP-tuotteet)), sijoituspalveluyritysten olisi julkistettava ja koottava kaikki kulut ja veloitukset, myös rahoitusvälineeseen liittyvät kulut, kaikissa tapauksissa, joissa sijoituspalveluyrityksillä on velvollisuus antaa asiakkaalle tietoa rahoitusvälineen kuluista unionin lainsäädännön nojalla.

(77)

Jos sijoituspalveluyritykset eivät ole markkinoineet tai suositelleet rahoitusvälinettä tai jos niiden ei unionin lain nojalla tarvitse antaa asiakkaille tietoa rahoitusvälineen kuluista, ne eivät välttämättä pysty ottamaan huomioon kaikkia tähän rahoitusvälineeseen liittyviä kuluja. Myös näissä harvinaisissa tapauksissa sijoituspalveluyritysten olisi ilmoitettava asiakkaille etukäteen kaikista sijoituspalveluun liittyvistä kuluista ja veloituksesta sekä kyseisen rahoitusvälineen hankintahinta. Lisäksi sijoituspalveluyritysten olisi täytettävä kaikki muut velvoitteet, jotka koskevat riittävien tietojen antamista kyseiseen rahoitusvälineeseen liittyvistä riskeistä direktiivin 2014/65/EU 24 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaan, tai annettava asiakkaille etukäteen asianmukaiset raportit annetuista palveluista direktiivin 2014/65/EU 25 artiklan 6 kohdan mukaan, kustannuserät mukaan luettuina.

(78)

Jotta varmistetaan, että asiakkaat tietävät kaikista koituvista kuluista ja veloituksista, ja jotta näitä tietoja voidaan arvioida ja eri rahoitusvälineitä ja sijoituspalveluja vertailla, sijoituspalveluyritysten olisi annettava asiakkaille selkeät ja ymmärrettävät tiedot kaikista kuluista ja veloituksista hyvissä ajoin ennen palvelujen antamista. Etukäteen annettavat tiedot rahoitusvälineeseen tai oheispalveluun liittyvistä kuluista voidaan antaa oletetun sijoitusmäärän perusteella. Julkistettujen kulujen ja veloitusten tulisi kuitenkin kuvastaa niitä kuluja, jotka asiakkaalle tosiasiassa koituisivat kyseisen oletetun sijoitusmäärän perusteella. Esimerkiksi jos sijoituspalveluyritys tarjoaa monenlaisia meneillään olevia palveluja, joista kustakin peritään erisuuruinen veloitus, yrityksen olisi ilmoitettava kulut, jotka liittyvät asiakkaan tilaamaan palveluun. Jos tiedot julkistetaan jälkikäteen, kuluihin ja veloituksiin liittyvien tietojen olisi perustuttava asiakkaan todelliseen sijoitusmäärään sillä hetkellä, kun tiedot julkistetaan.

(79)

Sen varmistamiseksi, että sijoittajat saavat tietoa kaikista kuluista ja veloituksista direktiivin 2014/65/EU 24 artiklan 4 kohdan mukaisesti, markkinariskin olisi ymmärrettävä liittyvän vain sijoitetun pääoman arvon muutoksiin, jotka aiheutuvat suoraan perustana olevien arvopapereiden arvon muutoksista. Liiketoimen kulut ja rahoitusvälineisiin liittyvät jatkuvat veloitukset olisi sen vuoksi myös sisällytettävä vaadittuun koosteeseen kuluista ja veloituksista, ja ne olisi arvioitava käyttäen kohtuullisia oletuksia, ja mukaan tulisi liittää perustelu, jonka mukaan nämä arviot perustuvat oletuksiin ja saattavat poiketa tosiasiassa koituvista kuluista ja veloituksista. Saman täydellisten tietojen antamista koskevan tavoitteen mukaisesti käytäntöjä, joissa kuluja on ”nettoutettu”, ei tulisi sulkea pois velvoitteesta antaa tietoa kuluista ja veloituksista. Kulujen ja velvoitteiden julkistaminen perustuu periaatteeseen, jonka mukaan kaikki erot yrityksen position hinnan ja asiakkaalta veloitettavan hinnan välillä on julkistettava, katteet ja hinnanalennukset mukaan luettuina.

(80)

Direktiivin 2014/65/EU 24 artiklan 4 kohdan mukaan sijoituspalveluyritysten olisi laadittava kooste kaikista kuluista ja veloituksista ja ilmoitettava asiakkaille kokonaiskulut sekä rahallisena määränä että prosenttiosuutena, mutta sijoituspalveluyritysten tulisi myös voida ilmoittaa asiakkaille tai potentiaalisille asiakkaille erilliset luvut, jotka sisältävät kootut alustavat kulut ja veloitukset, kootut jatkuvat kulut ja veloitukset sekä kootut lopettamiskulut.

(81)

Sellaisia rahoitusvälineitä jakelevien sijoituspalveluyritysten, joita koskevat tiedot kuluista ja veloituksista eivät ole riittäviä, tulisi lisäksi ilmoittaa asiakkailleen näistä kuluista sekä kaikista muista kuluista ja liitännäisistä veloituksista, jotka liittyvät näitä rahoitusvälineitä koskevien sijoituspalvelujen tarjoamiseen, jotta turvataan asiakkaiden oikeus saada täydelliset tiedot kuluista ja kustannuksista. Näin olisi esimerkiksi silloin, kun sijoituspalveluyritykset jakelevat yhteissijoitusyritysten osuuksia, joista aiheutuvia kuluja esimerkiksi niiden rahastoyhtiöiden yksiköt eivät ole ilmoittaneet. Näissä tapauksissa sijoituspalveluyritysten olisi otettava yhteyttä yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöihin saadakseen kyseiset tiedot.

(82)

Jotta voitaisiin lisätä asiakkaan sijoituksista koituviin kuluihin ja sijoitusten tuottoon suhteessa kyseisiin kuluihin ja veloituksiin pidemmällä aikavälillä koskevaa avoimuutta, tietoja olisi julkistettava säännöllisin väliajoin myös jälkikäteen, jos sijoituspalveluyrityksillä on tai on ollut pysyvä suhde asiakkaaseen vuoden aikana. Kaikkien oleellisten kulujen ja veloitusten ilmoittaminen jälkikäteen tulisi tehdä henkilökohtaisesti. Säännöllisin väliajoin jälkikäteen tehtävä julkistaminen voi pohjautua nykyisiin raportointivelvoitteisiin, esimerkiksi niihin, joita sellaisten yritysten on noudatettava, jotka tarjoavat muiden kuin salkunhoitoon liittyvien toimeksiantojen toteutusta, salkunhoitoa tai asiakkaan rahoitusvälineiden tai varojen hallintaa.

(83)

Kuluja ja liitännäisiä veloituksia koskeviin tietoihin, jotka sijoituspalveluyrityksen on annettava asiakkaille, sisältyvät tiedot sijoituspalvelujen tarjoamista koskevan sopimuksen tai muun tarjottuun rahoitusvälineeseen liittyvän sopimuksen maksujärjestelyistä ja sopimuksen täyttämisestä. Tässä yhteydessä maksujärjestelyt ovat yleensä merkityksellisiä silloin, kun rahoitusvälinettä koskeva sopimus päättyy käteissuoritukseen. Sopimuksen täyttämistä koskevat järjestelyt ovat yleensä merkityksellisiä silloin, kun rahoitusväline edellyttää sopimuksen päättymisen yhteydessä osakkeiden, joukkovelkakirjojen, optiotodistuksen, jalometalliharkon tai muun rahoitusvälineen tai hyödykkeen toimittamista.

(84)

On tarpeen ottaa käyttöön eri vaatimukset direktiivin 2014/65/EU 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun soveltuvuustestin ja saman direktiivin 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun asianmukaisuustestin soveltamiseksi. Näitä arviointeja sovelletaan eri sijoituspalveluihin, ja niiden tarkoitus ja ominaisuudet poikkeavat toisistaan.

(85)

Sijoituspalveluyritysten olisi sisällytettävä soveltuvuustestiin tiedot siitä, edellyttävätkö suositellut palvelut tai välineet sitä, että yksityisasiakkaan olisi pyydettävä järjestelyjensä arviointia säännöllisin väliajoin, ja niiden tulisi kehottaa asiakkaita kiinnittämään huomiota näihin tietoihin. Tähän sisältyvät tilanteet, joissa asiakkaan todennäköisesti täytyy pyytää neuvontaa, jotta sijoitussalkku palautettaisiin alun perin suositellun kohdennuksen mukaiseksi, jos on todennäköistä, että salkku saattaisi poiketa varojen tarkoitetusta kohdennuksesta.

(86)

Jotta markkinakehitys voidaan ottaa huomioon ja varmistaa samantasoinen sijoittajansuoja, olisi selvennettävä, että sijoituspalveluyritysten olisi oltava edelleen vastuussa soveltuvuustestien tekemisestä, kun sijoitusneuvontaa tai salkunhoitopalveluja tarjotaan kokonaan tai osaksi automaattisten tai puoliautomaattisten järjestelmien kautta.

(87)

Direktiivin 2014/65/EU 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun soveltuvuustestin mukaisesti olisi myös selvennettävä, että sijoituspalveluyritysten olisi tehtävä soveltuvuustesti paitsi annettaessa suosituksia rahoitusvälineen ostamisesta myös kaikkien muiden kaupankäyntipäätösten yhteydessä, myös harkittaessa, ostetaanko, pidetäänkö vai myydäänkö jokin sijoitus.

(88)

Direktiivin 2014/65/EU 25 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa voi olla, että liiketoimi ei sovellu asiakkaalle tai potentiaaliselle asiakkaalle siihen liittyviä rahoitusvälineitä koskevien riskien, liiketoimilajin, toimeksiannon ominaisuuksien tai kaupankäynnin toteutusvälin vuoksi. Sellaisten liiketoimien sarja, jotka erikseen tarkasteltuina saattavat olla soveltuvia, ei ehkä sovellu asiakkaalle, jos kaupankäyntisuositus tai -päätökset tehdään toteutusvälillä, joka ei ole asiakkaan parhaan edun mukainen. Salkunhoidon tapauksessa saattaa myös olla, että liiketoimi ei sovellu asiakkaalle, jos se johtaisi asiakkaalle soveltumattomaan salkkuun.

(89)

Salkunhoitajan asiakkaalle esittämää suositusta, pyyntöä tai neuvoa, jonka perusteella asiakkaan olisi annettava salkunhoitajalle valtuutus tai muutettava sitä määrittääkseen salkunhoitajan harkintavallan rajat, olisi pidettävä direktiivin 2014/65/EU 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna suosituksena.

(90)

Oikeusvarmuuden vuoksi ja jotta asiakkaat ymmärtäisivät tarjottujen palvelujen luonteen paremmin, sijoitus- tai oheispalveluja asiakkaille tarjoavien sijoituspalveluyritysten olisi laadittava asiakkaan kanssa kirjallinen perussopimus, jossa määritetään yrityksen ja asiakkaan tärkeimmät oikeudet ja velvoitteet.

(91)

Tässä asetuksessa ei tulisi edellyttää, että toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät sijoituspalveluyrityksen ja sen asiakkaiden välisen perussopimuksen sisällön. Asetuksessa ei tulisi kuitenkaan myöskään estää tätä, kunhan tällainen hyväksyntä perustuu ainoastaan siihen, että sijoituspalveluyritys noudattaa direktiivistä 2014/65/EU johtuvia velvoitteitaan toimia rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja asiakkaiden etujen mukaisesti ja säilyttää tietoja, jotka koskevat sijoituspalveluyrityksen ja sen asiakkaiden oikeuksia ja velvoitteita, sekä noudattaa muita ehtoja, joiden mukaisesti sijoituspalveluyritys tarjoaa palveluja asiakkailleen.

(92)

Tietoja, jotka sijoituspalveluyrityksen on säilytettävä, olisi mukautettava liiketoiminnan luonteen, sijoituspalvelujen tyypin ja toteutettujen toimien mukaisesti, kunhan direktiivissä 2014/65/EU, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 600/2014 (11), asetuksessa (EU) N:o 596/2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/57/EU (12) sekä tässä asetuksessa säädetyt säilytysvelvoitteet täytetään ja kunhan toimivaltaiset viranomaiset pystyvät toteuttamaan valvontatehtäviään ja tekemään valvontatoimia, jotta varmistetaan sekä sijoittajansuoja että markkinoiden eheys.

(93)

Koska raportit ja säännölliset tiedotteet ovat tärkeitä kaikille asiakkaille ja kun direktiivin 2014/65/EU 25 artiklan 6 kohdan soveltamista on laajennettu koskemaan myös suhdetta hyväksyttäviin vastapuoliin, tässä asetuksessa säädettyjä raportointivaatimuksia olisi sovellettava kaikentyyppisiin asiakkaisiin. Kun otetaan huomioon hyväksyttävien vastapuolten vuorovaikutuksen luonne, sijoituspalveluyritysten olisi saatava tehdä yksityisasiakkaisiin ja ammattimaisiin asiakkaisiin sovellettaviin sopimuksiin nähden erilaisia sopimuksia, joissa määritetään raportoinnin tarkka sisältö ja ajoitus.

(94)

Jos salkunhoitopalveluja tarjoavan sijoituspalveluyrityksen edellytetään antavan asiakkaille tai potentiaalisille asiakkaille tietoa rahoitusvälinelajeista, jotka voivat sisältyä asiakassalkkuun, ja liiketoimilajeista, joita tällaisilla rahoitusvälineillä voidaan toteuttaa, tällaisessa tiedossa olisi erikseen mainittava, annetaanko sijoituspalveluyritykselle valtuutus sijoittaa rahoitusvälineisiin, joita ei ole otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, johdannaisiin, epälikvideihin tai erittäin volatiileihin rahoitusvälineisiin, tai toteuttaa lyhyeksi myyntejä, ostoja lainavaroilla, arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia tai liiketoimia, joihin liittyy vakuusvajemaksuja, vakuuksien tallettamista tai valuuttakurssiriski.

(95)

Asiakkaille olisi tiedotettava niiden sijoitussalkun tuotosta ja alkuperäisten sijoitusten arvonalennuksista. Salkunhoidon osalta kynnysarvoksi olisi asetettava 10 prosentin arvonalennus ja sen jälkeen 10 prosentin kerrannaiset koko salkun kokonaisarvosta, eikä tätä tulisi soveltaa yksittäisiin omistusosuuksiin.

(96)

Salkunhoitoon liittyvän raportointivelvollisuuden osalta ehdollista velkaa koskevana liiketoimena pidetään liiketoimea, johon tulisi liittyä asiakkaalle aiheutuva tosiasiallinen tai ehdollinen maksuvelvoite, joka ylittää rahoitusvälineen hankintakustannukset.

(97)

Asiakasraportointia koskevia säännöksiä sovellettaessa viittauksen toimeksiantotyyppiin olisi ymmärrettävä viittaavan siihen, onko kyseessä rajahintatoimeksianto, markkinatoimeksianto tai muu erityinen toimeksiantotyyppi.

(98)

Asiakasraportointia koskevia säännöksiä sovellettaessa viittaus toimeksiannon luonteeseen olisi ymmärrettävä viittauksena toimeksiantoon merkitä arvopapereita, toteuttaa optio tai vastaavanlaiseen asiakastoimeksiantoon.

(99)

Laatiessaan toimeksiantojen toteuttamisperiaatteita direktiivin 2014/65/EU 27 artiklan 4 kohdan mukaisesti sijoituspalveluyrityksen olisi määritettävä kyseisen direktiivin 27 artiklan 1 kohdassa mainittujen tekijöiden tärkeysjärjestys tai ainakin otettava käyttöön menettely näiden tekijöiden tärkeysjärjestyksen määrittämiseksi, jotta se voi tarjota parhaan mahdollisen tuloksen asiakkailleen. Jotta sijoituspalveluyritykset täyttäisivät parasta toteutusta koskevan lakisääteisen velvoitteensa, ne eivät yleensä (sovellettaessa parhaan toteutuksen kriteereitä ammattimaisten asiakkaiden yhteydessä) käytä samoja toteutuspaikkoja arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin ja muihin liiketoimiin. Tämä johtuu siitä, että arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia käytetään rahoituslähteenä, jossa sitoudutaan siihen, että lainaaja palauttaa vastaavat arvopaperit tiettynä ajankohtana tulevaisuudessa, ja että vastapuolet määrittelevät arvopapereilla toteutettavan rahoitustoimen ehdot yleensä kahdenvälisesti ennen toteutusta. Sen vuoksi arvopapereilla toteutettavan rahoitustoimen toteutuspaikkoja on vähemmän kuin muiden liiketoimien yhteydessä, kun otetaan huomioon, että siihen vaikuttavat vastapuolten etukäteen määrittelemät tietyt ehdot ja se, onko näillä toteutuspaikoilla erityistä kysyntää kyseisille rahoitusvälineille. Tämän seurauksena sijoituspalveluyritysten toimeksiantojen toteutusperiaatteissa pitäisi ottaa huomioon arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien erityispiirteet, ja niissä olisi lueteltava näiden rahoitustoimien toteutuspaikat erikseen. Noudattaakseen näitä periaatteita sijoituspalveluyrityksen olisi valittava toteuttamispaikat, joiden avulla se voi saada jatkuvasti parhaan mahdollisen tuloksen asiakastoimeksiantojen toteuttamisesta. Sijoituspalveluyrityksen olisi noudatettava toteuttamisperiaatteitaan jokaisessa toteuttamassaan asiakastoimeksiannossa saavuttaakseen asiakkaan kannalta parhaan mahdollisen tuloksen kyseisen politiikan mukaisesti.

(100)

Sen varmistamiseksi, että sijoituspalveluyritykset, jotka välittävät tai antavat asiakkaiden toimeksiantoja muiden yhteisöjen toteutettavaksi, toimisivat asiakkaidensa parhaan edun mukaisesti, kuten direktiivin 2014/65/EU 24 artiklan 1 kohdassa ja direktiivin 2014/65/EU 24 artiklan 4 kohdassa on säädetty, ja antaisivat asiakkailleen riittävästi tietoa yrityksestä ja sen palveluista, niiden olisi annettava asiakkailleen riittävät tiedot jokaisen rahoitusvälineluokan osalta viidestä parhaasta yhteisöstä, joihin ne välittävät tai antavat asiakkaiden toimeksiantoja, sekä tietoa toimeksiannon toteutuksen laadusta direktiivin 2014/65/EU 27 artiklan 6 kohdan ja asiaankuuluvien täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti. Sijoituspalveluyritykset, jotka välittävät tai antavat toimeksiantoja muiden yhteisöjen toteutettavaksi, voivat valita yhden yhteisön toteuttamista varten vain, jos ne pystyvät osoittamaan pääsevänsä siten parhaaseen mahdolliseen tulokseen asiakkaidensa kannalta jatkuvasti ja jos ne voivat kohtuudella odottaa, että valitun yhteisön kautta ne pääsevät asiakkaidensa kannalta vähintään yhtä hyviin tuloksiin kuin ne voisivat odottaa pääsevänsä, jos toteutuksesta vastaisi jokin toinen yhteisö. Tämän kohtuullisen odotuksen tueksi olisi toimitettava direktiivin 2014/65/EU 27 artiklan mukaisesti tai muissa yritysten tekemissä sisäisissä analyyseissa julkaistuja tietoja.

(101)

Jotta varmistetaan, että sijoituspalveluyritys saavuttaa asiakkaan kannalta parhaan mahdollisen tuloksen yksityissijoittajan toimeksiantoa toteuttaessaan, kun asiakas ei ole antanut erityisohjeita, sijoituspalveluyrityksen olisi otettava huomioon kaikki seikat, joiden avulla se pystyy saavuttamaan parhaan mahdollisen tuloksen kokonaissuorituksen kannalta, joka muodostuu rahoitusvälineen hinnasta ja toimeksiannon toteuttamiseen liittyvistä kustannuksista. Nopeutta, liiketoimen toteuttamisen ja suorituksen todennäköisyyttä, toimeksiannon suuruutta ja luonnetta, markkinavaikutusta ja muita toimeksiannon toteuttamiseen liittyviä implisiittisiä kustannuksia voidaan pitää välittömiä hinta- ja kustannustekijöitä merkittävämpinä ainoastaan silloin, kun ne ovat ratkaisevan tärkeitä yksityisasiakkaan kannalta parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi kokonaissuoritusta tarkasteltaessa.

(102)

Kun sijoituspalveluyritys toteuttaa toimeksiannon asiakkaalta saatujen erityisohjeiden perusteella, sen olisi katsottava täyttäneen parasta toteutusta koskevan velvoitteensa ainoastaan toimeksiannon sen osan tai tekijän osalta, johon asiakkaan ohjeet liittyvät. Vaikka asiakas on antanut erityisohjeet, jotka kattavat toimeksiannon osan tai siihen sisältyvän tekijän, tämän ei pitäisi katsoa vapauttavan sijoituspalveluyritystä parhaan toteutuksen velvoitteestaan minkään muun sellaisen asiakastoimeksiannon osan tai siihen sisältyvän tekijän osalta, jotka eivät ole tällaisten ohjeiden kohteena. Sijoituspalveluyrityksen ei pitäisi yrittää kannustaa asiakasta, ehdottamalla suoraan tai epäsuorasti ohjeen sisältöä asiakkaalle, antamaan sijoituspalveluyritykselle ohjeita, joiden mukaan toimeksianto on toteutettava tietyllä tavalla, jos voidaan kohtuudella odottaa, että sijoituspalveluyrityksen pitäisi tietää tämänsuuntaisen ohjeen johtavan siihen, että sijoituspalveluyritys ei saavuta kyseisen asiakkaan kannalta parasta tulosta. Tämän ei kuitenkaan pitäisi estää sitä, että sijoituspalveluyritys voi pyytää asiakasta valitsemaan kahden tai useamman nimetyn kauppapaikan välillä, jos kyseiset kauppapaikat ovat sijoituspalveluyrityksen toimeksiantojen toteuttamisperiaatteiden mukaisia.

(103)

Kun sijoituspalveluyritys käy asiakkaiden kanssa kauppaa omaan lukuunsa, tätä olisi pidettävä asiakastoimeksiantojen toteuttamisena, ja tämän vuoksi sen olisi kuuluttava direktiivin 2014/65/EU ja tämän asetuksen ja erityisesti parasta toteutusta koskevien velvoitteiden soveltamisalaan. Jos sijoituspalveluyritys kuitenkin esittää asiakkaalle hintatarjouksen ja kyseinen hintatarjous täyttäisi direktiivin 2014/65/EU 27 artiklan 1 kohdasta johtuvat sijoituspalveluyrityksen velvoitteet, jos sijoituspalveluyritys toteuttaisi hintatarjouksen sen esittämisajankohtana, sijoituspalveluyrityksen tulisi täyttää nämä samat velvoitteet, jos se toteuttaa hintatarjouksensa sen jälkeen, kun asiakas on hyväksynyt sen edellyttäen, että hintatarjous ei ole selvästi vanhentunut, kun otetaan huomioon muuttuvat markkinaolosuhteet ja tarjouksen tekemisen ja hintatarjouksen hyväksymisen välinen aika.

(104)

Velvoitetta parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseen asiakastoimeksiantoja toteutettaessa sovelletaan kaikkiin rahoitusvälinelajeihin. Kun kuitenkin otetaan huomioon markkinarakenteiden ja rahoitusvälineiden rakenteiden erot, voi olla vaikea löytää ja soveltaa sellaista parhaaseen toteutukseen liittyvää yhdenmukaista standardia ja menettelyä, joka olisi asianmukainen ja toimiva kaikkien rahoitusvälinelajien kohdalla. Parasta toteutusta koskevia velvoitteita olisi tämän vuoksi sovellettava siten, että otetaan huomioon eri olosuhteet, jotka liittyvät tiettyjä rahoitusvälinelajeja koskevien toimeksiantojen toteuttamiseen. Esimerkiksi asiakaskohtaiseen OTC-rahoitusvälineeseen liittyvät liiketoimet, joissa on kyse asiakkaan ja sijoituspalveluyrityksen toimintaolosuhteisiin räätälöidystä ainutkertaisesta sopimussuhteesta, eivät välttämättä ole parasta toteutusta ajatellen vertailukelpoisia sellaisten liiketoimien kanssa, jotka liittyvät osakekauppaan keskitetyillä toteuttamispaikoilla. Koska parasta toteutusta koskevia velvoitteita sovelletaan kaikkiin rahoitusvälineisiin riippumatta siitä, käydäänkö niillä kauppaa kauppapaikoissa vai pörssin ulkopuolella (OTC-kaupankäynti), sijoituspalveluyritysten olisi kerättävä keskeisiä kaupankäyntitietoja, jotta voidaan tarkistaa, onko asiakkaalle tarjottu OTC-hinta tasapuolinen ja täyttyvätkö parhaan toteutuksen velvoitteet.

(105)

Toteuttamisperiaatteita koskevat tämän asetuksen säännökset eivät saisi vaikuttaa direktiivin 2014/65/EU 27 artiklan 7 kohdasta johtuvaan sijoituspalveluyrityksen yleiseen velvoitteeseen seurata toimeksiantojen toteuttamista koskevien järjestelyjen ja periaatteiden toimivuutta ja arvioida säännöllisesti toimeksiantojen toteuttamisperiaatteiden mukaisia toteuttamispaikkoja.

(106)

Tässä asetuksessa ei tulisi edellyttää parasta toteutusta koskevien pyrkimysten kaksinkertaistamista sijoituspalveluyrityksen, joka tarjoaa toimeksiantojen vastaanotto- ja välityspalveluja tai salkunhoitopalveluja, ja kunkin sellaisen sijoituspalveluyrityksen välillä, jolle kyseinen sijoituspalveluyritys välittää toimeksiantojaan toteutettavaksi.

(107)

Direktiivin 2014/65/EU mukaisesta parasta toteutusta koskevasta velvoitteesta seuraa, että sijoituspalveluyritysten edellytetään toteuttavan kaikki riittävät toimenpiteet päästäkseen toimeksiantoja toteuttaessaan asiakkaidensa kannalta parhaimpaan mahdolliseen tulokseen. Merkittävän osan parhaasta toteutuksesta muodostaa toteutuksen laatu, joka käsittää toteutuksen nopeuden ja todennäköisyyden (esimerkiksi toteutusaste) sekä hinnan paranemisen mahdollisuuden ja sen esiintymisen kaltaisia tekijöitä. Eri toteuttamispaikkojen toimittamien toteutuksen laatuun liittyvien tietojen saatavuus, vertailukelpoisuus ja yhdistettävyys on ratkaisevan tärkeää, jotta sijoituspalveluyritykset ja sijoittajat voivat tunnistaa toteuttamispaikat, jotka tarjoavat asiakkaiden kannalta laadukkainta toteutusta. Asiakkaan kannalta parhaan toteuttamistuloksen saavuttamiseksi sijoituspalveluyritysten olisi vertailtava ja analysoitava keskeisiä tietoja, myös niitä, jotka on julkistettu direktiivin 2014/65/EU 27 artiklan 3 kohdan ja asiaankuuluvien täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti.

(108)

Toimeksiantoja toteuttavien sijoituspalveluyritysten pitäisi voida sisällyttää periaatteisiinsa yksittäinen toteuttamispaikka vain, jos ne pystyvät osoittamaan, että sen avulla saavutetaan asiakkaiden kannalta paras toteutus jatkuvasti. Sijoituspalveluyritysten olisi valittava yksittäinen toteuttamispaikka vain, jos ne voivat kohtuudella odottaa, että valitun toteuttamispaikan avulla ne pystyvät saavuttamaan asiakkaidensa kannalta tuloksia, jotka ovat vähintään yhtä hyviä kuin ne, joita ne voisivat kohtuudella odottaa, jos ne käyttäisivät muita toteuttamispaikkoja. Tätä kohtuullista odotusta olisi puollettava keskeisillä tiedoilla, jotka on julkistettu direktiivin 2014/65/EU 27 artiklan mukaisesti, tai muilla yritysten tekemillä sisäisillä analyyseilla.

(109)

Liiketoimien uudelleenkohdentamista olisi pidettävä asiakkaan kannalta haitallisena, jos uudelleenkohdentaminen tapahtuu tavalla, joka asettaa sijoituspalveluyrityksen tai sen tietyn asiakkaan perusteettomasti etusijalle.

(110)

Tämän asetuksen asiakastoimeksiantojen käsittelyä koskevien säännösten soveltamiseksi asiakastoimeksiantoja ei pitäisi kohdella muutoin keskenään samankaltaisina, jos ne saadaan eri välineiden kautta eikä niitä voisi käytännössä käsitellä järjestyksessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 596/2014 soveltamista. Tämän tiedon väärinkäytöksi olisi katsottava tilanne, jossa sijoituspalveluyritys hyödyntää toteutusta odottaviin asiakastoimeksiantoihin liittyvää tietoa kaupankäyntiin omaan lukuunsa sellaisilla rahoitusvälineillä, joihin asiakastoimeksianto liittyy, tai niihin liittyvillä rahoitusvälineillä. Tiedon väärinkäytöksi ei pitäisi katsoa pelkästään sitä, että markkinatakaajat tai yhteisöt, jotka on valtuutettu toimimaan vastapuolina, rajoittuvat lainmukaisen liiketoimintansa harjoittamiseen eli rahoitusvälineiden ostamiseen ja myymiseen, tai sitä, että henkilöt, jotka on valtuutettu toteuttamaan toimeksiantoja kolmansien osapuolten lukuun, rajoittuvat toteuttamaan toimeksiannon asianmukaisesti.

(111)

Kun arvioidaan, täyttääkö markkina direktiivin 2014/65/EU 33 artiklan 3 kohdan a alakohdassa esitetyn vaatimuksen, jonka mukaan vähintään 50 prosenttia liikkeeseenlaskijoista, joiden rahoitusvälineet otetaan kaupankäynnin kohteeksi, on pk-yrityksiä, toimivaltaisten viranomaisten olisi sovellettava joustavaa lähestymistapaa sellaisten markkinoiden osalta, joilla ei ole aiempaa toimintahistoriaa, sellaisten hiljattain perustettujen pk-yritysten osalta, joiden rahoitusvälineet on otettu kaupankäynnin kohteeksi vähemmän kuin kolme vuotta sitten, sekä sellaisten liikkeeseenlaskijoiden osalta, joilla on yksinomaan muun kuin oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä.

(112)

Kun otetaan huomioon nykyisten unionin pk-yrityksiin keskittyvien monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien toimintamallien moninaisuus ja jotta varmistetaan uuden pk-yritysten kasvumarkkinoiden luokan menestyminen, on tarpeen antaa pk-yritysten kasvumarkkinoille riittävästi joustavuutta, kun arvioidaan liikkeeseenlaskijoiden asianmukaisuutta kaupankäynnin kohteeksi ottamisen kannalta niiden kauppapaikassa. Pk-yritysten kasvumarkkinoilla ei saisi olla sellaisia sääntöjä, jotka asettavat liikkeeseenlaskijoille enemmän rasitteita kuin säännellyillä markkinoilla toimiviin liikkeeseenlaskijoihin sovellettavat säännöt.

(113)

Listalleottoa koskevan asiakirjan, joka liikkeeseenlaskijan on laadittava, kun sen arvopaperit otetaan ensimmäisen kerran kaupankäynnin kohteeksi pk-yritysten kasvumarkkinoilla ja kun vaatimusta julkaista direktiivin 2003/71/EY mukainen esite ei sovelleta, sisällön osalta riittää, että toimivaltaiset viranomaiset käyttävät harkintavaltaansa arvioidessaan, saadaanko pk-yritysten kasvumarkkinoiden ylläpitäjän laatimilla säännöillä asianmukaiset tiedot sijoittajista. Vaikka liikkeeseenlaskijalla olisi oltava täysi vastuu listalleottoa koskevan asiakirjan sisältämistä tiedoista, pk-yritysten kasvumarkkinoiden ylläpitäjän pitäisi voida päättää, miten listalleottoa koskeva asiakirja olisi arvioitava asianmukaisesti. Siihen ei välttämättä pitäisi sisältyä toimivaltaisen viranomaisen tai ylläpitäjän virallista hyväksyntää.

(114)

Avoimuuden kannalta riittävä vähimmäisvaatimus on se, että liikkeeseenlaskijat julkaisevat vuosittaiset ja puolivuosittaiset tilinpäätöskertomukset, mikä on myös yhdenmukaista nykyisillä pk-yrityksiin keskittyvillä markkinoilla noudatettavan parhaan käytännön kanssa. Tilinpäätöskertomusten sisällön osalta pk-yritysten kasvumarkkinoiden ylläpitäjän tulisi voida vapaasti määrätä, että liikkeeseenlaskijoiden, joiden rahoitusvälineillä käydään kauppaa ylläpitäjän kauppapaikassa, on käytettävä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja tai paikallisten lakien ja asetusten mukaisia tilinpäätösstandardeja tai molempia. Tilinpäätöskertomusten julkaisemisen määräajan tulisi olla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/109/EY (13) määrättyä löyhempi, sillä vähemmän tiukat määräajat vaikuttavat sopivan pk-yritysten tarpeisiin ja olosuhteisiin paremmin.

(115)

Koska säännellyillä markkinoilla toimivia liikkeeseenlaskijoita koskevat, direktiivin 2004/109/EY mukaiset tiedon jakamisen säännöt olisivat pk-yritysten kasvumarkkinoilla toimivien liikkeeseenlaskijoiden kannalta liian kuormittavat, riittää, että pk-yritysten kasvumarkkinoiden ylläpitäjän verkkosivusto toimii yhteyspisteenä sijoittajille, jotka hakevat tietoa liikkeeseenlaskijoista, joiden välineillä käydään kauppaa kyseisessä kauppapaikassa. Julkaisu pk-yritysten kasvumarkkinoiden ylläpitäjän verkkosivustolla voidaan toteuttaa myös tekemällä suora linkki liikkeeseenlaskijan verkkosivustolle, jos tiedot julkaistaan siellä ja jos linkki johtaa suoraan liikkeeseenlaskijan verkkosivuston kyseiseen osaan, josta sijoittajat löytävät lakisääteiset tiedot vaivattomasti.

(116)

Lisäksi on tarkennettava, milloin kaupankäynnin keskeyttäminen tai lopettaminen rahoitusvälineellä todennäköisesti aiheuttaa merkittävää haittaa sijoittajan eduille tai markkinoiden asianmukaiselle toiminnalle. Lähentyminen tällä alalla on tarpeen sen varmistamiseksi, etteivät sen jäsenvaltion markkinaosapuolet, jossa kauppa rahoitusvälineillä on keskeytetty tai lopetettu, joudu epäedullisempaan asemaan kuin ne markkinaosapuolet toisessa jäsenvaltiossa, joissa kaupankäynti jatkuu.

(117)

Tarvittavan lähentymisen tason varmistamiseksi on tarpeen määrittää luettelo olosuhteista, jotka aiheuttavat merkittävää haittaa sijoittajien eduille ja markkinoiden asianmukaiselle toiminnalle ja jotka voisivat olla perusteena kansallisen toimivaltaisen viranomaisen, säännellyn markkinan ylläpitäjän, sijoituspalveluyrityksen taikka monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän päätökselle olla vaatimatta rahoitusvälineelle kaupankäynnin keskeyttämistä tai lopettamista tai siitä ilmoittamatta jättämistä. Tällaisen luettelon ei tarvitse olla kattava, koska se on tarkoitettu kansallisille toimivaltaisille viranomaisille vain arvioinnin perusteeksi ja jättää niille tarpeeksi joustavuutta yksittäisten tapausten arviointiin.

(118)

Direktiivin 2014/65/EU 31 artiklan 2 kohdassa ja 54 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän toiminnasta vastaavien sijoituspalveluyritysten ja säänneltyjen markkinoiden ylläpitäjien on tehtävä kansallisille toimivaltaisille viranomaisilleen välittömästi ilmoitus tietyissä olosuhteissa. Tämän vaatimuksen tarkoituksena on varmistaa, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat toteuttaa sääntelytehtäviään ja että niille ilmoitetaan ajoissa sellaisista tapahtumista, joilla voi olla kielteinen vaikutus markkinoiden toimintaan ja eheyteen. Kauppapaikkojen ylläpitäjiltä saatujen tietojen perusteella kansallisten toimivaltaisten viranomaisten pitäisi pystyä tunnistamaan ja arvioimaan markkinoihin ja niiden osapuoliin kohdistuvat riskit sekä reagoida tehokkaasti ja toteuttaa toimia tarvittaessa.

(119)

On tarpeen laatia ohjeellinen luettelo sellaisista tilanteista, joissa voidaan olettaa tapahtuneen kauppapaikan sääntöjen merkittäviä rikkomuksia, tavanomaisesta poikkeavaa kaupankäyntiä tai järjestelmän toimintahäiriöitä rahoitusvälineeseen liittyen, jolloin kauppapaikkojen ylläpitäjillä on siis velvoite ilmoittaa niistä toimivaltaisille viranomaisilleen direktiivin 2014/65/EU 31 artiklan 2 kohdassa ja 54 artiklan 2 kohdassa säädetyn mukaisesti. Tältä osin viittaus ”kauppapaikan sääntöihin” olisi ymmärrettävä laajasti, ja niiden tulisi sisältää kaikki sellaiset säännöt, päätökset, määräykset sekä kauppapaikan ja sen osapuolten välisten sopimusten ehdot ja edellytykset, joihin sisältyy kaupankäyntiä ja kaupankäynnin kohteeksi ottamisen ehtoja.

(120)

Sellaista toimintaa varten, joka saattaa viitata asetuksen (EU) N:o 596/2014 soveltamisalan mukaiseen väärinkäytökseen, on tarpeen laatia ohjeellinen luettelo sellaisista sisäpiirikauppoihin ja markkinoiden manipulointiin viittaavista merkeistä, jotka kauppapaikan ylläpitäjän olisi otettava huomioon tutkiessaan liiketoimia tai kauppaa koskevia toimeksiantoja, jotta se voi määrittää, onko sovellettava velvoitetta tiedottaa asiasta asiaankuuluvalle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle direktiivin 2014/65/EU 31 artiklan 2 kohdassa ja 54 artiklan 2 kohdassa säädetyn mukaisesti. Tätä varten viittauksen ”kaupankäyntiä koskeva toimeksianto” tulisi kattaa kaikentyyppiset toimeksiannot, siis alkuperäiset toimeksiannot sekä niiden muutokset, päivitykset ja peruutukset, riippumatta siitä, onko ne toteutettu vai ei, ja riippumatta kauppapaikalle pääsyn tavasta.

(121)

Sisäpiirikauppojen ja markkinoiden manipuloinnin merkkejä koskevan luettelon ei tarvitsisi olla kattava eikä varma osoitus markkinoiden väärinkäytöstä tai sen yrityksestä, koska mikään merkki ei sinänsä välttämättä tarkoita markkinoiden väärinkäyttöä tai sen yritystä. Liiketoimet tai kaupankäyntiä koskevat toimeksiannot, jotka täyttävät yhden tai useamman merkin, voidaan toteuttaa perustelluista syistä tai kauppapaikan sääntöjen mukaisesti.

(122)

Jotta markkinoiden sidosryhmille voidaan tarjota avoimuutta ja samalla ehkäistä markkinoiden väärinkäyttöä ja säilyttää positioiden haltijoiden henkilöllisyyden luottamuksellisuus, direktiivin 2014/65/EU 58 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja positioita koskevan koottujen viikoittaisten positioraporttien julkaisemista tulisi soveltaa vain sopimuksiin, joilla tietty, tässä asetuksessa määritetyn määrän ylittävä joukko henkilöitä käy kauppaa.

(123)

Jotta varmistetaan, että kaupankäyntitietoja tarjotaan unionissa kohtuullisin kaupallisin ehdoin ja yhtenäisellä tavalla, tässä asetuksessa määritetään ehdot, jotka hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyjen ja konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajien on täytettävä. Nämä ehdot perustuvat tavoitteeseen varmistaa, että velvoite tarjota kaupankäyntitietoja kohtuullisin kaupallisin ehdoin on riittävän selvä, jotta sitä voidaan soveltaa tehokkaasti ja yhtenäisesti samalla, kun otetaan huomioon tietojen tarjoajien erilaiset toimintamallit ja kustannusrakenteet.

(124)

Sen varmistamiseksi, että kaupankäyntitiedoista veloitettavat maksut määritetään kohtuullisiksi, kaupankäyntitietojen tarjoamista kohtuullisin kaupallisin ehdoin koskevan velvoitteen täyttäminen edellyttää, että hintojen olisi oltava järkevässä suhteessa tietojen tuottamisen ja julkaisemisen kustannuksiin. Rajoittamatta kilpailusääntöjen soveltamista tietojen tarjoajien olisi siis määritettävä veloittamansa maksut kustannusten perusteella, kun niiden kuitenkin sallitaan saada kohtuullinen kate, joka perustuu esimerkiksi kohtuullisen voittomarginaalin, kulujen ja tuoton välisen suhteen, nettovarallisuuden tuoton sekä pääoman tuoton kaltaisiin tekijöihin. Jos tietojen tarjoajat perivät yhteisiä kustannuksia tietojen tarjoamisesta ja muiden palvelujen tarjoamisesta, tietojen tarjoamisen kulujen tulisi sisältää asianmukainen osuus muista tarjotuista olennaisista palveluista. Koska tarkkojen kustannusten laskeminen on hyvin monimutkaista, olisi määritettävä niiden kohdentamisessa ja jaottelussa käytettävät menetelmät sen sijaan, että se jätettäisiin kaupankäyntitietojen tarjoajien harkintavaltaan.

(125)

Kaupankäyntitietoja olisi tarjottava syrjimättömästi, mikä edellyttää, että kaikille julkistettujen objektiivisten perusteiden mukaan samaan kategoriaan kuuluville asiakkaille olisi tarjottava sama hinta ja muut ehdot ja edellytykset.

(126)

Jotta tietojen käyttäjät pystyisivät hankkimaan kaupankäyntitietoja ilman, että niiden täytyisi ostaa muita palveluja, kaupankäyntitietoja olisi tarjottava erillään muista palveluista. Jotta vältytään siltä, että tietojen käyttäjiltä laskutettaisiin samoista kaupankäyntitiedoista useammin kuin kerran, kun ne ostavat tietoja kaupankäyntitietojen eri toimittajilta, kaupankäyntitietoja olisi tarjottava käyttäjää kohti -laskutusperusteen mukaisesti, jollei se olisi kohtuutonta näiden tietojen tarjoamistapaan liittyviin kustannuksiin nähden hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyjen ja konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoamien kaupankäyntitietojen laajuuden ja mittakaavan osalta.

(127)

Jotta tietojen käyttäjät ja toimivaltaiset viranomaiset voisivat arvioida tehokkaasti, tarjotaanko kaupankäyntitietoja kohtuullisin kaupallisin ehdoin, on tarpeen, että kaikki tietojen tarjoamisen keskeiset ehdot julkistetaan yleisölle. Sen vuoksi tietojen tarjoajien olisi julkistettava tiedot, etenkin niiden veloittamista maksuista ja kaupankäyntitietojen sisällöstä. Myös niiden kustannusten määrittämisessä käytetyt menetelmät olisi julkistettava ilman, että niiden varsinaisia kustannuksia tarvitsisi julkistaa.

(128)

On tarpeen laatia perusteet sen määrittämiseksi, milloin säännellyn markkinan, monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän toiminta on merkittävää vastaanottavassa jäsenvaltiossa, jotta vältytään luomasta velvoitetta, että kauppapaikan olisi tehtävä yhteistyötä useamman kuin yhden toimivaltaisen viranomaisen kanssa tai se olisi useamman kuin yhden toimivaltaisen viranomaisen toimivallan alainen, kun se ei olisi muuten tarpeen direktiivin 2014/65/EU nojalla. Monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien ja organisoitujen kaupankäyntijärjestelmien osalta riittää, että vain sellaiset monenkeskiset kaupankäyntijärjestelmät ja organisoidut kaupankäyntijärjestelmät, joiden markkinaosuus on merkittävä, katsotaan merkittäviksi, joten taloudellisesti merkityksettömän monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän siirto tai hankinta ei automaattisesti edellytä direktiivin 2014/65/EU 79 artiklan 2 kohdassa säädettyjen yhteistyöjärjestelyjen toteuttamista.

(129)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tätä asetusta on näin ollen tulkittava ja sovellettava kyseiset oikeudet ja periaatteet huomioon ottaen ja erityisesti oikeutta henkilötietojen suojaan, elinkeinovapautta, oikeutta kuluttajansuojaan ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen kunnioittaen. Kaikessa tämän asetuksen nojalla tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä olisi kunnioitettava perusoikeuksia, myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklan mukaista oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta ja oikeutta henkilötietojen suojaan, ja sen on tapahduttava direktiivin 95/46/EY ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti.

(130)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (14) perustettua Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista (EAMV) on kuultu teknisistä kysymyksistä.

(131)

Jotta toimivaltaiset viranomaiset ja sijoituspalveluyritykset voivat sopeutua tähän asetukseen sisältyviin uusiin vaatimuksiin siten, että vaatimuksia voidaan soveltaa tehokkaasti ja vaikuttavasti, päivämäärä, jona tätä asetusta aletaan soveltaa, olisi mukautettava direktiivin 2014/65/EU soveltamisen alkamispäivämäärään,

1.

’relevantilla henkilöllä’ suhteessa sijoituspalveluyritykseen kaikkia seuraavia:

2.

’rahoitusanalyytikolla’ relevanttia henkilöä, joka laatii sijoitustutkimuksen sisällön;

3.

’ulkoistamisella’ kaikentyyppisiä sijoituspalveluyrityksen ja palveluntarjoajan välisiä järjestelyjä, joiden perusteella kyseinen palveluntarjoaja suorittaa sellaisen prosessin, palvelun tai toiminnan, jonka sijoituspalveluyritys olisi muutoin itse suorittanut;

3.a.

’henkilöllä, johon relevantilla henkilöllä on perhesuhde’ kaikkia seuraavia:

4.

’arvopapereilla toteutettavalla rahoitustoimella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2365 3 artiklan 11 kohdassa määriteltyä arvopapereilla toteutettavaa rahoitustoimea (16);

5.

’palkkiolla’ kaikentyyppisiä maksuja tai taloudellisia tai muita kuin taloudellisia hyötyjä, joita yritykset tarjoavat suoraan tai epäsuoraan sijoitus- tai oheispalvelujen tarjoamisessa asiakkaille keskeisille henkilöille;

6.

’hyödykkeellä’ kaikkia lajiesineen kaltaisia aineellisia tavaroita, jotka voidaan toimittaa, mukaan luettuna metallit ja metallimalmit ja -sekoitukset sekä maataloustuotteet ja energiatuotteet kuten sähkö.

a)

kyseisen tiedon antaminen tällä välineellä on asianmukaista siinä yhteydessä, jossa sijoituspalveluyrityksen ja asiakkaan välinen liiketoiminta toteutetaan tai on tarkoitus toteuttaa; ja

b)

kun henkilölle, jolle tieto on annettava, annetaan mahdollisuus valita tiedon saaminen joko paperilla tai tällä muulla pysyvällä välineellä, kyseinen henkilö valitsee erikseen tiedon antamisen tällä muulla pysyvällä välineellä.

a)

kyseisen tiedon antaminen tällä välineellä on asianmukaista siinä yhteydessä, jossa sijoituspalveluyrityksen ja asiakkaan välinen liiketoiminta toteutetaan tai on tarkoitus toteuttaa;

b)

asiakkaan on annettava erillinen suostumus tiedon antamiseen kyseisellä tavalla;

c)

kyseiselle asiakkaalle on ilmoitettava sähköisesti verkkosivuston osoite ja paikka, josta tieto verkkosivustolla löytyy;

d)

tiedon on oltava ajantasaista;

e)

tiedon on oltava jatkuvasti saatavilla kyseisellä verkkosivustolla niin pitkään kuin asiakkaan voidaan kohtuudella odottaa tarvitsevan sitä.

a)

ammattitoiminnan ja samalle asiakkaalle annettavan sijoituspalvelun välillä on läheinen ja tosiasiallinen sidos, jolloin sijoituspalvelua voidaan pitää pääammattitoiminnan lisänä;

b)

sijoituspalvelujen antamisen pääammattitoiminnan asiakkaille ei ole tarkoitus olla järjestelmällinen tulonlähde ammattitoimintaa harjoittavalle henkilölle; ja

c)

ammattitoimintaa harjoittava henkilö ei markkinoi tai muuten edistä kykyään antaa sijoituspalveluja, jollei asiakkaille ilmoiteta, että ne ovat pääammattitoiminnan lisä.

a)

on säännöksiä, joilla varmistetaan, että sopimuspuolilla on käytössään oikeasuhteisia järjestelyjä kohde-etuutena olevan hyödykkeen toimittamiseen tai vastaanottamiseen; siirtoverkonhaltijan kanssa sähkön ja kaasun alalla tehtyä tasaussopimusta pidetään oikeasuhteisena järjestelynä, jos sopimuspuolten on varmistettava sähkön tai kaasun konkreettinen toimittaminen;

b)

sopimuksen osapuolille syntyy ehdottomia, rajoittamattomia ja täytäntöönpanokelpoisia velvoitteita toimittaa ja vastaanottaa kohde-etuutena oleva hyödyke;

c)

kumpikaan sopimuspuoli ei voi kuitata fyysistä toimitusta käteismaksulla;

d)

sopimukseen perustuvia velvoitteita ei voida kuitata muiden kyseisten osapuolten välisten sopimusten velvoitteilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sopimuspuolten oikeutta nettouttaa käteismaksuvelvoitteensa.

a)

kyseisten hyödykkeiden konkreettinen toimittaminen;

b)

sellaisen asiakirjan toimittaminen, joka antaa omistusoikeudet kyseisiin hyödykkeisiin tai tiettyyn määrään kyseisiä hyödykkeitä;

c)

muut menetelmät, joilla siirretään omistusoikeus tiettyyn määrään tavaroita ilman niiden konkreettista toimittamista, mukaan luettuina energiaverkon ylläpitäjälle toimitettu ilmoitus, aikataulu tai maininta siitä, että vastaanottajalla on oikeus saada kyseinen määrä tavaroita.

a)

se täyttää yhden seuraavista vaatimuksista:

b)

sopimus on vakioitu siten, että erityisesti hinta, kaupankäyntierä, toimituspäivä tai muut sopimusehdot on määritelty pääasiassa viittauksilla säännöllisesti julkaistaviin hintoihin, vakioeriin tai vakiotoimituspäiviin.

a)

kaksi kaupankäyntipäivää;

b)

aika, jota pidetään yleisesti normaalina toimitusaikana kyseisen hyödykkeen, omaisuuserän tai oikeuden markkinalla.

a)

sopimus toteutetaan tai voidaan toteuttaa nettoarvon tilityksellä yhden tai useamman sopimuspuolen niin halutessa muutoin kuin maksun laiminlyönnin vuoksi tai kun sopimus puretaan muusta syystä;

b)

sopimuksella käydään kauppaa säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä tai vastaavassa kolmannen maan kauppapaikassa;

c)

edellä 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät kyseisen sopimuksen osalta.

a)

se tehdään energiansiirtoverkon, energiantasausjärjestelmän tai johtoverkoston ylläpitäjän tai hallinnoijan kanssa;

b)

energian tarjonta ja käyttö on tarpeen pitää tasapainossa tiettynä aikana, myös silloin, kun direktiivissä 2009/72/EY 2 artiklan 4 kohdassa määritetyn mukainen sähkönsiirtoverkon haltijalle sopimuksen perusteella kuuluva varakapasiteetti siirretään yhdeltä ennalta valitulta tasapainottamispalvelujen tarjoajalta toiselle ennalta valitulle tarjoajalle kyseisen siirtoverkonhaltijan suostumuksella.

a)

televiestinnän kaistanleveydet;

b)

hyödykkeiden varastointikapasiteetti;

c)

hyödykkeisiin liittyvä välitys- tai kuljetuskapasiteetti, kun kyse on kaapeleista, putkistosta tai muista keinoista, poikkeuksena sähkönsiirron alueiden välisiin kapasiteetteihin liittyvät siirto-oikeudet, kun niitä koskeva sopimus on tehty ensimarkkinoilla siirtoverkonhaltijan kanssa tai sen puolesta palveluntarjoajina toimivien henkilöiden kanssa tai kun ne ovat tehneet kyseisen sopimuksen ja kun tarkoituksena on siirtokapasiteetin jakaminen;

d)

päästöoikeus, luotto, lupa, oikeus tai vastaava omaisuuserä, joka liittyy suoraan uusiutuvista luonnonvaroista peräisin olevan energian toimittamiseen, jakeluun tai kulutukseen, paitsi jos sopimus jo kuuluu direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan C osan soveltamisalaan;

e)

geologinen, ympäristöllinen tai muu fyysinen muuttuja, paitsi jos sopimus liittyy yksiköihin, jotka on tunnustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2003/87/EY (19) vaatimuksia vastaaviksi;

f)

mikä tahansa muu siirrettävissä oleva, luonteeltaan aineellinen omaisuuserä tai oikeus (muu kuin oikeus palvelun saamiseen);

g)

indeksi tai mittayksikkö, joka liittyy millä tahansa omaisuuserällä, oikeudella, palvelulla tai velvoitteella toteutettujen liiketoimien hintaan, arvoon tai määrään;

h)

indeksi tai toimenpide, joka liittyy vakuutusmatemaattisiin tilastoihin.

a)

tietyn rahoitusvälineen myymistä, ostamista, merkitsemistä, vaihtamista, lunastamista, hallussapitoa tai tällaiseen rahoitusvälineeseen liittyvän merkintäsitoumuksen antamista;

b)

tietyn rahoitusvälineen antaman, rahoitusvälineen osto-, myynti-, merkitsemis-, vaihtamis- tai lunastusoikeuden käyttämistä tai käyttämättä jättämistä.

a)

tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu spot-sopimus;

b)

maksuväline:

a)

kaksi kaupankäyntipäivää minkä tahansa 3 kohdassa tarkoitettujen keskeisimpien valuuttojen parin osalta;

b)

kahdesta kaupankäyntipäivästä pidempi päivä tai aika, joka on yleisesti hyväksytty markkinoilla tämän valuuttaparin vakiotoimitusajaksi, sellaisten valuuttaparien osalta, joista vähintään yksi valuutta ei ole keskeinen valuutta;

c)

kun näiden valuuttojen vaihdosta tehtyä sopimusta käytetään pääasiassa siirtokelpoisen arvopaperin tai yhteissijoitusyrityksen osuuden myyntiä tai ostamista varten, markkinoilla siirtokelpoisen arvopaperin tai yhteissijoitusyrityksen osuuden selvittämisessä yleisesti hyväksytty vakiotoimitusaika tai viisi kaupankäyntipäivää sen mukaan, kumpi on lyhyempi.

a)

näiden valuuttojen vaihtoon liittyy niiden konvertointi kyseisen kolmannen valuutan kautta likviditeetin vuoksi;

b)

näiden valuuttojen vaihdon vakiotoimitusajalla tarkoitetaan kyseisen kolmannen valuutan lainkäyttöaluetta.

a)

niiden arvo voidaan määrittää milloin tahansa;

b)

ne eivät ole johdannaisia;

c)

niiden maturiteetti liikkeeseenlaskuhetkellä on enintään 397 päivää.

a)

säännöllisesti ja järjestelmällisesti sellaisella rahoitusvälineellä, jolle on olemassa asetuksen (EU) N:o 600/2014 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdan b alakohdassa määritellyt likvidit markkinat, ja kun kuuden viime kuukauden aikana

b)

säännöllisesti ja järjestelmällisesti sellaisella rahoitusvälineellä, jolle ei ole olemassa asetuksen (EU) N:o 600/2014 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdan b alakohdassa määriteltyjä likvidejä markkinoita, ja kun kuuden viime kuukauden aikana sen omaan lukuunsa toteuttamia OTC-kauppoja asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamisen yhteydessä on tehty keskimäärin joka päivä;

c)

merkittävässä määrin rahoitusvälineellä, kun sen omaan lukuunsa käymän OTC-kaupan koko asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamisen yhteydessä on kuuden viime kuukauden aikana yhtä suuri tai suurempi kuin jompikumpi seuraavista:

a)

säännöllisesti ja järjestelmällisesti sellaisella joukkovelkakirjalla, jolle on olemassa asetuksen (EU) N:o 600/2014 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdan a alakohdassa määritellyt likvidit markkinat, ja kun kuuden viime kuukauden aikana

b)

säännöllisesti ja järjestelmällisesti sellaisella joukkovelkakirjalla, jolle ei ole olemassa asetuksen (EU) N:o 600/2014 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdan a alakohdassa määriteltyjä likvidejä markkinoita, ja kun kuuden viime kuukauden aikana sen omaan lukuunsa toteuttamia OTC-kauppoja asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamisen yhteydessä on tehty keskimäärin kerran viikossa;

c)

merkittävässä määrin joukkovelkakirjalla, kun sen omaan lukuunsa käymän OTC-kaupan koko asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamisen yhteydessä on kuuden viime kuukauden aikana yhtä suuri tai suurempi kuin jompikumpi seuraavista:

a)

säännöllisesti ja järjestelmällisesti sellaisella strukturoidulla rahoitustuotteella, jolle on olemassa asetuksen (EU) N:o 600/2014 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdan a alakohdassa määritellyt likvidit markkinat, ja kun kuuden viime kuukauden aikana

b)

säännöllisesti ja järjestelmällisesti sellaisella strukturoidulla rahoitustuotteella, jolle ei ole olemassa asetuksen (EU) N:o 600/2014 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdan a alakohdassa määriteltyjä likvidejä markkinoita, ja kun kuuden viime kuukauden aikana sen omaan lukuunsa toteuttamia OTC-kauppoja asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamisen yhteydessä on tehty keskimäärin kerran viikossa;

c)

merkittävässä määrin strukturoidulla rahoitustuotteella, kun sen omaan lukuunsa käymän OTC-kaupan koko asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamisen yhteydessä on kuuden viime kuukauden aikana yhtä suuri tai suurempi kuin jompikumpi seuraavista:

a)

säännöllisesti ja järjestelmällisesti sellaisella johdannaisella, jolle on olemassa asetuksen (EU) N:o 600/2014 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdan a alakohdassa määritellyt likvidit markkinat, ja kun kuuden viime kuukauden aikana

b)

säännöllisesti ja järjestelmällisesti sellaisella johdannaisella, jolle ei ole olemassa asetuksen (EU) N:o 600/2014 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdan a alakohdassa määriteltyjä likvidejä markkinoita, ja kun kuuden viime kuukauden aikana sen omaan lukuunsa toteuttamia OTC-kauppoja asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamisen yhteydessä asianmukaisessa johdannaisluokassa on tehty keskimäärin kerran viikossa;

c)

merkittävässä määrin johdannaisella, kun sen omaan lukuunsa käymän OTC-kaupan koko asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamisen yhteydessä on kuuden viime kuukauden aikana yhtä suuri tai suurempi kuin jompikumpi seuraavista:

a)

säännöllisesti ja järjestelmällisesti sellaisella päästöoikeudella, jolle on olemassa asetuksen (EU) N:o 600/2014 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdan a alakohdassa määritellyt likvidit markkinat, ja kun kuuden viime kuukauden aikana

b)

säännöllisesti ja järjestelmällisesti sellaisella päästöoikeudella, jolle ei ole olemassa asetuksen (EU) N:o 600/2014 2 artiklan 1 kohdan 17 alakohdan a alakohdassa määriteltyjä likvidejä markkinoita, ja kun kuuden viime kuukauden aikana sen omaan lukuunsa toteuttamia OTC-kauppoja asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamisen yhteydessä asianmukaisessa päästöoikeuslajissa on tehty keskimäärin kerran viikossa;

c)

merkittävässä määrin päästöoikeudella, kun sen omaan lukuunsa käymän OTC-kaupan koko asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamisen yhteydessä on kuuden viime kuukauden aikana yhtä suuri tai suurempi kuin jompikumpi seuraavista:

a)

vähintään kaksi viestiä sekunnissa minkä tahansa kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olevan yksittäisen rahoitusvälineen osalta;

b)

vähintään neljä viestiä sekunnissa kaikkien kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusvälineiden osalta.

a)

otettava käyttöön sellaiset päätöksentekomenettelyt ja sellaisen toiminnan järjestämistä koskeva rakenne, joista käy selvästi ja dokumentoidusti ilmi raportointisuhteet sekä tehtävienjako ja vastuualueet, sekä sovellettava ja ylläpidettävä niitä;

b)

varmistettava, että niiden relevantit henkilöt ovat tietoisia menettelyistä, joiden noudattamista kyseisten henkilöiden vastuualueiden asianmukainen hoitaminen edellyttää;

c)

otettava käyttöön riittävät sisäiset valvontajärjestelmät, joilla varmistetaan päätösten ja menettelyjen noudattaminen kaikilla sijoituspalveluyrityksen toiminnan tasoilla, sekä sovellettava ja ylläpidettävä niitä;

d)

otettava palvelukseensa henkilökuntaa, jolla on osoitettujen tehtävien hoitamisen edellyttämät taidot, tiedot ja asiantuntemus;

e)

otettava käyttöön tehokkaat sisäiset raportointi- ja tiedonantojärjestelyt sekä sovellettava ja ylläpidettävä niitä kaikilla relevanteilla sijoituspalveluyrityksen toiminnan tasoilla;

f)

säilytettävä riittävän yksityiskohtaiset ja järjestelmälliset tiedot liiketoiminnastaan ja sisäisestä organisaatiostaan;

g)

varmistettava, että relevanttien henkilöjen hoitaessa useampia tehtäviä tämä ei estä eikä ole omiaan estämään kyseisiä henkilöitä hoitamasta tiettyä yksittäistä tehtävää moitteettomasti, rehellisesti ja ammattitaitoisesti.

a)

valvoo jatkuvasti ja arvioi säännöllisesti 1 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla käyttöön otettujen toimenpiteiden, periaatteiden ja menettelyjen sekä yrityksen velvoitteiden täyttämisessä esiintyneiden puutteiden korjaamiseksi toteutettujen toimien riittävyyttä ja tehokkuutta;

b)

neuvoo ja avustaa sijoituspalvelujen tarjoamisesta ja sijoitustoiminnan harjoittamisesta vastaavia relevantteja henkilöitä direktiivistä 2014/65/EU johtuvien sijoituspalveluyrityksen velvoitteiden täyttämisessä;

c)

raportoi hallintoelimelle vähintään kerran vuodessa sijoituspalvelujen ja sijoitustoiminnan yleisen valvontajärjestelmän täytäntöönpanosta ja tehokkuudesta, tunnistetuista riskeistä sekä valitusten käsittelystä ja toteutetuista tai toteutettavista korjaustoimista;

d)

seuraa valitustenkäsittelymenettelyn toimia ja pitää valituksia tärkeän tiedon lähteenä sen yleisten valvontavastuiden osalta.

a)

vaatimusten noudattamista koskevalla toiminnolla on tarvittavat valtuudet, resurssit, asiantuntemus ja kaikkien olennaisten tietojen käyttöoikeudet;

b)

hallintoelin nimittää toimihenkilön, joka vastaa vaatimusten noudattamista valvovasta toiminnosta ja siihen liittyvästä raportoinnista direktiivin 2014/65/EU ja tämän asetuksen 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c)

vaatimusten noudattamista valvova toiminto raportoi tapauskohtaisesti suoraan hallintoelimelle, jos se havaitsee, että yrityksellä on merkittävä riski epäonnistua sen direktiivin 2014/65/EU mukaisten velvoitteidensa täyttämisessä;

d)

vaatimusten noudattamista valvovaan toimintoon osallistuvat relevantit henkilöt eivät osallistu valvonnan kohteena olevien palvelujen tarjoamiseen tai toimintojen harjoittamiseen;

e)

vaatimusten noudattamista valvovaan toimintoon osallistuville relevanteille henkilöille maksettavan korvauksen määritysmenetelmä ei vaaranna eikä ole omiaan vaarantamaan kyseisten henkilöjen objektiivisuutta.

a)

otettava käyttöön sellaiset asianmukaiset riskienhallintaperiaatteet ja -menettelyt, joilla voidaan tunnistaa sijoituspalveluyrityksen toimintaan, menettelyihin ja järjestelmiin liittyvät riskit ja tarvittaessa määrittää sijoituspalveluyrityksen riskiraja, sekä sovellettava ja ylläpidettävä tällaisia periaatteita ja menettelyjä;

b)

vahvistettava tehokkaat järjestelyt, menettelyt ja menetelmät sijoituspalveluyrityksen toimintaan, menettelyihin ja järjestelmiin liittyvien riskien hallitsemiseksi kyseisen riskirajan perusteella;

c)

valvottava seuraavia:

a)

panee täytäntöön 1 kohdassa tarkoitetut riskienhallintaperiaatteet ja -menettelyt;

b)

raportoi ja antaa neuvoja toimivalle johdolle 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

a)

ottaa käyttöön tarkastussuunnitelman, jolla tutkitaan ja arvioidaan sijoituspalveluyrityksen menetelmien, sisäisten valvontajärjestelmien ja järjestelyjen asianmukaisuutta ja tehokkuutta, sekä soveltaa ja ylläpitää tällaista suunnitelmaa;

b)

antaa suosituksia a alakohdan nojalla suoritetun työn tulosten perusteella ja varmistaa, että näitä suosituksia noudatetaan;

c)

raportoi sisäistä tarkastusta koskevista asioista 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

a)

relevantti henkilö toimii ammattitoiminnassaan suorittamiensa tehtävien ulkopuolella;

b)

kauppa toteutetaan jonkin seuraavan henkilön lukuun:

a)

kun henkilöä on kielletty tekemästä sitä asetuksen (EU) N:o 596/2014 nojalla;

b)

kun siihen liittyy kyseisen luottamuksellisen tiedon väärinkäyttö tai asiaton julkistaminen;

c)

kun se on tai voi olla ristiriidassa jonkin direktiivistä 2014/65/EU johtuvan sijoituspalveluyrityksen velvoitteen kanssa.

a)

toteuttaa rahoitusvälineillä liiketoimen, joka kuuluisi relevantin henkilön toteuttamana henkilökohtaisena liiketoimena 2 tai 3 kohdan, 37 artiklan 2 kohdan a tai b alakohdan tai 67 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan;

b)

neuvoo tai ohjaa toista henkilöä toteuttamaan tällaisen liiketoimen.

a)

jokainen 1, 2, 3 ja 4 kohdan soveltamisalaan kuuluva relevantti henkilö on tietoinen henkilökohtaisia liiketoimia koskevista rajoituksista ja sijoituspalveluyrityksen 1, 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti käyttöön ottamista toimenpiteistä, jotka liittyvät henkilökohtaisiin liiketoimiin ja tiedonantoon;

b)

sijoituspalveluyrityksen tiedoksi annetaan nopeasti kaikki relevantin henkilön toteuttamat henkilökohtaiset liiketoimet joko ilmoittamalla tällaisesta liiketoimesta tai muilla menettelyillä, joiden perusteella sijoituspalveluyritys voi yksilöidä tällaiset liiketoimet;

c)

säilytetään tieto sijoituspalveluyritykselle ilmoitetuista tai sen havaitsemista henkilökohtaisista liiketoimista, ja myös tällaisen liiketoimen hyväksyminen tai kieltäminen on mainittava.

a)

henkilökohtaiset liiketoimet, jotka toteutetaan osana harkinnanvaraista salkunhoitoa, jossa salkunhoitajan ja relevantin henkilön tai sellaisen toisen henkilön välillä, jonka lukuun liiketoimi toteutetaan, ei vaihdeta ennakolta liiketoimeen liittyviä viestejä;

b)

henkilökohtaiset liiketoimet, jotka liittyvät siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaan yhteiseen sijoitustoimintaan tai vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin, jotka ovat sellaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisen valvonnan kohteena, joka edellyttää varojen osalta vastaavantasoista riskien hajauttamista, kun relevantti henkilö tai muu henkilö, jonka lukuun liiketoimet toteutetaan, ei osallistu kyseisen yrityksen johtamiseen.

a)

neuvontapalvelujen ja muiden sellaisten palvelujen tarjoaminen sijoituspalveluyritykselle, jotka eivät ole osa sijoituspalveluyrityksen sijoitustoimintaa, myös oikeudellisten neuvojen tarjoaminen sijoituspalveluyritykselle, sen henkilöstön kouluttaminen, laskutuspalvelut ja sen toimitilojen ja henkilöstön turvallisuuspalvelut;

b)

standardoitujen palvelujen ostaminen, myös markkina- ja hintatietopalvelut.

a)

ulkoistaminen ei saa johtaa siihen, että toimiva johto siirtää vastuutaan muille;

b)

direktiivin 2014/65/EU ehtojen mukaiset sijoituspalveluyrityksen suhteet ja velvoitteet suhteessa asiakkaisiin eivät saa muuttua;

c)

edellytyksiä, jotka sijoituspalveluyrityksen on täytettävä, jotta se saisi direktiivin 2014/65/EU 5 artiklan mukaisen toimiluvan ja säilyttäisi sen, ei lievennetä;

d)

muita edellytyksiä, joiden nojalla sijoituspalveluyrityksen toimilupa on myönnetty, ei saa poistaa tai muuttaa.

a)

palveluntarjoajalla on kyky, valmiudet, riittävästi resursseja sekä asianmukainen organisaatiorakenne ulkoistettujen toimintojen toteuttamisen tukemiseksi ja mahdollinen lakisääteinen toimilupa ulkoistettujen toimintojen toteuttamiseen luotettavasti ja ammattimaisesti;

b)

palveluntarjoaja toteuttaa ulkoistetut palvelut tehokkaasti ja sovellettavia lakeja ja säännöksiä noudattaen, mitä varten yritys on ottanut käyttöön menetelmät ja menettelyt, joilla arvioidaan palveluntarjoajan toimintaedellytyksiä ja palveluntarjoajan antamia palveluja jatkuvasti;

c)

palveluntarjoaja valvoo ulkoistettujen toimintojen suorittamista asianmukaisesti ja hallitsee ulkoistamiseen liittyviä riskejä riittävällä tavalla;

d)

asianmukaisiin toimiin ryhdytään, jos käy ilmi, että palveluntarjoaja ei mahdollisesti suorita toimintoja tehokkaasti ja sovellettavia lakeja ja säännöksiä noudattaen;

e)

sijoituspalveluyritys valvoo ulkoistettuja toimintoja tai palveluja tehokkaasti ja hallitsee ulkoistamiseen liittyviä riskejä ja säilyttää tarvittavan asiantuntemuksen ja riittävät resurssit, jotta se voi valvoa ulkoistettuja toimia tehokkaasti ja hallita ulkoistamiseen liittyviä riskejä;

f)

palveluntarjoaja ilmoittaa sijoituspalveluyritykselle muutoksista, jotka voivat vaikuttaa olennaisesti sen kykyyn suorittaa ulkoistetut toiminnot tehokkaasti ja sovellettavia lakeja ja säännöksiä noudattaen;

g)

sijoituspalveluyritys pystyy päättämään ulkoistamisjärjestelyt tarvittaessa välittömästi, jos se on sen asiakkaiden edun mukaista eikä vaikuta sen asiakkailleen tarjoamien palvelujen jatkuvuuteen ja laatuun haitallisesti;

h)

palveluntarjoaja toimii ulkoistettujen toimintojen osalta yhteistyössä sijoituspalveluyritystä valvovien toimivaltaisten viranomaisten kanssa;

i)

sijoituspalveluyrityksillä, sen tilintarkastajilla ja asianomaisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus käyttää ulkoistettuihin toimintoihin liittyviä tietoja ja päästä palveluntarjoajan asianmukaisiin toimitiloihin, jotta ne voivat tarvittaessa valvoa toimintaa tehokkaasti tämän artiklan mukaisesti, ja toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää näitä oikeuksia;

j)

palveluntarjoaja suojaa luottamukselliset tiedot, jotka liittyvät sijoituspalveluyritykseen ja sen asiakkaisiin;

k)

sijoituspalveluyritys ja palveluntarjoaja ovat ottaneet käyttöön valmiussuunnitelman tietojen palauttamiseksi toimintahäiriötilanteissa ja säännöllisen varmuuskopiointijärjestelyjen testauksen sekä soveltavat ja ylläpitävät kyseistä suunnitelmaa ja testaamista, jos se on tarpeen ulkoistetun toiminnon, palvelun tai toiminnan perusteella;

l)

sijoituspalveluyritys on varmistanut, että ulkoistettujen toimintojen tai palvelujen jatkuvuus ja laatu säilyvät myös ulkoistamisen päättyessä joko siirtämällä ulkoistetut toiminnot tai palvelut muulle kolmannelle osapuolelle tai toteuttamalla ne itse.

a)

palveluntarjoajalla on kotimaassaan toimilupa tai se on rekisteröity kyseisen palvelun antamiseen ja kyseisen kolmannen maan toimivaltainen viranomainen valvoo sitä tehokkaasti;

b)

sijoituspalveluyrityksen toimivaltaisen viranomaisen ja palveluntarjoajan valvontaviranomaisen välillä on asianmukainen yhteistyösopimus.

a)

saamaan pyynnöstä tarvittavat tiedot, jotta ne voivat hoitaa direktiivin 2014/65/EU ja asetuksen (EU) N:o 600/2014 mukaiset valvontatehtävänsä;

b)

saavat tutustua kolmannessa maassa olevien valvontatehtäviensä hoidon kannalta merkityksellisiin asiakirjoihin;

c)

saavat tietoa kolmannen maan valvontaviranomaiselta niin pian kuin mahdollista direktiivin 2014/65/EU ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden sekä asetuksen (EU) N:o 600/2014 mukaisten vaatimusten selvien rikkomisien tutkimiseksi;

d)

tekevät täytäntöönpanoon liittyvää yhteistyötä kolmannen maan valvontaviranomaiseen ja unionin toimivaltaisiin viranomaisiin sovellettavan kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti tapauksissa, joissa direktiivin 2014/65/EU ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden sekä asianomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisia vaatimuksia on rikottu.

a)

yritys tai edellä tarkoitettu henkilö saa todennäköisesti taloudellista etua tai välttää taloudellisen tappion asiakkaan kustannuksella;

b)

yrityksellä tai edellä tarkoitetulla henkilöllä on asiakkaalle tarjotun palvelun tai asiakkaan lukuun toteutetun liiketoimen tulokseen liittyvä, asiakkaan edusta poikkeava etu;

c)

yrityksellä tai edellä tarkoitetulla henkilöllä on taloudellinen tai muunlainen kannustin suosia asiakkaan etujen sijaan toisen asiakkaan tai asiakasryhmän etuja;

d)

yritys tai edellä tarkoitettu henkilö harjoittaa samaa liiketoimintaa kuin asiakas;

e)

yritys tai edellä tarkoitettu henkilö saa tai tulee saamaan toiselta henkilöltä kuin asiakkaalta sellaisen kannustimen, joka liittyy asiakkaalle tarjottuun palveluun, rahallisina tai ei-rahallisina hyötyinä tai palveluina.

a)

mainittava sijoituspalveluyrityksen suorittamien tai sen lukuun suoritettujen sijoituspalvelujen tai -toiminnan ja oheispalvelujen lajit ja eriteltävä niihin viitaten olosuhteet, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa eturistiriidan, johon liittyy yhden tai useamman asiakkaan etuihin kohdistuva merkittävä riski;

b)

täsmennettävä tällaisten eturistiriitojen estämiseksi tai hallitsemiseksi noudatettavat menettelyt ja toteutettavat toimenpiteet.

a)

tehokkaat menettelyt, joilla estetään tietojenvaihto tai valvotaan sitä sellaista toimintaa harjoittavien relevanttien henkilöjen välillä, johon liittyy eturistiriidan riski, kun kyseisten tietojen vaihtaminen voi vahingoittaa yhden tai useamman asiakkaan etua;

b)

erillinen valvonta sellaisille relevanteille henkilöille, joiden päätehtäviin kuuluu toiminnan harjoittaminen sellaisten asiakkaiden lukuun tai palvelujen tarjoaminen sellaisille asiakkaille, joiden edut saattavat joutua ristiriitaan tai jotka muutoin edustavat eri etuja, jotka voivat joutua ristiriitaan, sijoituspalveluyrityksen etu mukaan luettuna;

c)

suoran yhteyden poistaminen jostakin toiminnasta pääasiassa vastaaville relevanteille henkilöille maksettavien palkkojen ja palkkioiden ja jostakin toisesta toiminnasta pääasiassa vastaaville muille relevanteille henkilöille maksettavien palkkojen ja palkkioiden tai näiden tuottamien tulojen väliltä, jos kyseisten toimintojen osalta voi syntyä eturistiriita;

d)

toimenpiteet, joilla estetään henkilöä käyttämästä asiatonta vaikutusvaltaa tapaan, jolla relevantti henkilö tarjoaa sijoituspalveluja tai oheispalveluja taikka harjoittaa sijoitustoimintaa, tai joilla rajoitetaan kyseisen vaikutusvallan käyttöä;

e)

toimenpiteet, joilla estetään relevantin henkilön samanaikainen tai peräkkäinen osallistuminen erillisen sijoituspalvelun tai oheispalvelun tarjontaan tai erilliseen sijoitustoimintaan, jos kyseinen osallistuminen voi heikentää eturistiriitojen asianmukaista hallintaa, tai valvotaan sitä.

a)

tutkimusta tai tietoa kutsutaan tai kuvaillaan sijoitustutkimukseksi tai vastaavalla tavalla, tai se on muuten esitetty puolueettomana tai riippumattomana selvityksenä suositukseen sisältyvistä asioista;

b)

jos sijoituspalveluyritys antaisi kyseisen suosituksen asiakkaalle, tätä ei katsottaisi direktiiviä 2014/65/EU sovellettaessa sijoitusneuvonnan tarjoamiseksi.

a)

rahoitusanalyytikot ja muut relevantit henkilöt pidättäytyvät, paitsi toimiessaan vilpittömässä mielessä markkinatakaajina ja osana tavanomaista markkinatakausta tai toteuttaessaan pyytämättä saatuja asiakastoimeksiantoja, toteuttamasta henkilökohtaisia liiketoimia tai käymästä kauppaa kenenkään toisen henkilön tai sijoituspalveluyrityksen lukuun sellaisilla rahoitusvälineillä, joihin sijoitustutkimus liittyy, tai tällaisiin rahoitusvälineisiin liittyvillä rahoitusvälineillä, silloin kun ne ovat tietoisia sijoitustutkimuksen todennäköisestä julkistamisajankohdasta tai sisällöstä ja kun kyseinen tieto ei ole julkista tai asiakkaiden saatavilla eikä sitä voida helposti johtaa julkisesta tai asiakkaiden saatavilla olevasta tiedosta, siihen asti, kun sijoitustutkimuksen vastaanottajilla on ollut kohtuullinen mahdollisuus toimia sen perusteella;

b)

edellä olevan a alakohdan soveltamisalan ulkopuolelle jäävissä tilanteissa sellaiset rahoitusanalyytikot ja muut relevantit henkilöt, jotka osallistuvat sijoitustutkimusten laatimiseen, eivät vastoin nykyisiä suosituksia toteuta henkilökohtaisia liiketoimia sellaisilla rahoitusvälineillä, joihin sijoitustutkimus liittyy, tai tällaisiin rahoitusvälineisiin liittyvillä rahoitusvälineillä lukuun ottamatta poikkeustapauksia, joissa on etukäteen saatu kirjallinen suostumus sijoituspalveluyrityksen oikeudelliselta tai vaatimusten noudattamista valvovalta toiminnolta;

c)

sijoitustutkimuksen tuottamiseen osallistuvat rahoitusanalyytikot ja muut relevantit henkilöt, joiden vastuut tai liiketoimintaedut saattavat olla ristiriidassa niiden henkilöiden etujen kanssa, joille sijoitustutkimus levitetään, erotetaan toisistaan fyysisesti, tai mikäli sitä ei pidetä yrityksen koon ja organisaation sekä sen liiketoiminnan luonteen, laajuuden ja monimuotoisuuden kannalta asianmukaisena, suunnitellaan ja toteutetaan asianmukaiset vaihtoehtoiset tiedonkulun esteet;

d)

sijoitustutkimusten laatimiseen osallistuvat sijoituspalveluyritykset, rahoitusanalyytikot ja muut relevantit henkilöt eivät hyväksy kannustimia sellaisilta tahoilta, joilla on sijoitustutkimuksen kohteeseen liittyvä merkittävä etu;

e)

sijoitustutkimusten laatimiseen osallistuvat sijoituspalveluyritykset, rahoitusanalyytikot ja muut relevantit henkilöt eivät lupaa liikkeeseenlaskijoille suotuisaa kohtelua tutkimuksessa;

f)

ennen sijoitustutkimuksen levittämistä liikkeeseenlaskijoille, muille relevanteille henkilöille kuin rahoitusanalyytikoille tai kenellekään muulle henkilölle ei saa antaa lupaa tarkistaa sijoitustutkimuksen luonnosta siinä esitettyjen tosiseikkojen paikkansapitävyyden varmistamiseksi tai muuta tarkoitusta varten kuin sijoituspalveluyrityksen oikeudellisten velvoitteiden noudattamisen tarkistamiseksi, jos luonnos sisältää suosituksen tai tavoitehinnan.

a)

sijoitustutkimuksen laatija ei ole sen konsernin jäsen, johon sijoituspalveluyritys kuuluu;

b)

sijoituspalveluyritys ei olennaisesti muuta sijoitustutkimukseen sisältyviä suosituksia;

c)

sijoituspalveluyritys ei esitä sijoitustutkimusta itse laatimanaan tutkimuksena;

d)

sijoituspalveluyritys varmistaa, että tutkimuksen laatijaan sovelletaan tutkimuksen laatimisen osalta vaatimuksia, jotka vastaavat tämän asetuksen mukaisia vaatimuksia, tai että tutkimuksen laatija on vahvistanut toimintaperiaatteet, joissa on asetettu tällaiset vaatimukset.

a)

yritykseltä saatavissa olevat erilaiset rahoitusvaihtoehdot ja kuhunkin vaihtoehtoon liittyvien transaktiomaksujen määrä;

b)

tarjouksen hinnoittelua koskevan yrityksen rahoitusneuvonnan ajoitus ja menettely;

c)

tarjouksen liikkeeseenlaskua koskevan yrityksen rahoitusneuvonnan ajoitus ja menettely;

d)

tarkat tiedot sijoittajista, joille yritys aikoo tarjota rahoitusvälineitä;

e)

niiden relevanttien henkilöiden ammattinimikkeet ja osastot, jotka osallistuvat rahoitusneuvonnan antamiseen yritykselle rahoitusvälineiden hinnan ja jakamisen osalta; ja

f)

yrityksen järjestelyt, joilla estetään eturistiriidat, joita saattaa aiheutua, kun yritys laskee liikkeelle keskeisiä rahoitusvälineitä sijoitusasiakkaidensa kanssa tai omasta kaupankäyntivarastostaan, tai joilla hallitaan niitä.

a)

tarjouksen hinnoittelulla ei edistetä muiden asiakkaiden tai yrityksen omia etuja siten, että se olisi ristiriidassa liikkeeseenlaskijana toimivan asiakkaan etuihin nähden;

b)

sellainen tilanne estetään tai sitä hallitaan, jossa palvelujen tarjoamisesta yrityksen sijoitusasiakkaille vastuulliset henkilöt osallistuvat suoraan päätöksiin, jotka koskevat liikkeeseenlaskija-asiakkaalle annettavaa yrityksen rahoitusneuvontaa hinnoittelusta.

a)

kohdentaminen, joka tehdään, jotta sijoituspalveluyrityksen kohdentamiseen liittymättömistä palveluista voitaisiin veloittaa suhteettoman suuria maksuja (”laddering”), kuten sijoitusasiakkaan maksettavat suhteettoman suuret maksut tai provisiot tai sijoitusasiakkaalle tarjottu suhteettoman suuri määrä liiketoimia normaalinsuuruisilla provisioilla kompensaationa liikkeeseenlaskun järjestämisen saamisesta;

b)

nykyisen tai mahdollisen liikkeeseenlaskija-asiakkaan toimivan johdon jäsenelle tai toimihenkilölle tehty kohdentaminen yritysrahoitusliiketoiminnan saamiseksi tai siksi, että se on jo saatu (”spinning”);

c)

kohdennus, joka on suoraan tai epäsuorasti riippuvainen siitä, antaako sijoitusasiakas tai muu yhteisö, jonka toimihenkilö sijoittaja on, sijoituspalveluyritykselle tulevaisuudessa toimeksiantoja tai ostaako se siltä muita palveluja.

a)

tiedoissa on sijoituspalveluyrityksen nimi;

b)

tiedot ovat tarkkoja ja ne antavat aina tasapuolisen ja selkeän kuvan kaikista oleellisista riskeistä, kun tarkastellaan sijoituspalvelusta tai rahoitusvälineestä koituvia mahdollisia etuja;

c)

oleelliset riskit esitetään tiedoissa käyttäen vähintään yhtä suurta kirjasinkokoa kuin millä muut annetut tiedot on kirjoitettu, ja myös taiton avulla varmistetaan, että nämä tiedot ovat selvästi havaittavissa;

d)

tietoja on riittävästi ja ne esitetään siten, että niiden kohderyhmään tai todennäköiseen vastaanottajaryhmään kuuluva keskimääräinen jäsen todennäköisesti ymmärtää ne;

e)

tiedoissa ei saa peitellä tärkeitä osia, väitteitä tai varoituksia, eikä niitä saa esittää todellista vähämerkityksisempinä tai epäselvästi;

f)

tiedot esitetään johdonmukaisesti samalla kielellä kaikentyyppisissä tiedoissa ja markkinointiaineistoissa, jotka annetaan jokaiselle asiakkaalle, jollei asiakas ole ilmoittanut voivansa vastaanottaa tietoa useammalla kuin yhdellä kielellä;

g)

tiedot ovat ajan tasalla ja relevantteja käytettyyn viestintäkanavaan nähden.

a)

vertailu on järkevää, ja esitystapa on asiallinen ja tasapuolinen;

b)

vertailun perustana olevat tietolähteet on ilmoitettu;

c)

Tiedot sisältävät vertailun perustana olevat olennaiset tosiseikat ja oletukset.

a)

kyseinen viittaus ei muodosta viestin keskeisintä sisältöä;

b)

tietojen on sisällettävä asianmukaiset tuotto- tai arvonkehitystä koskevat tiedot välittömästi edeltävältä viiden vuoden jaksolta, tai koko jaksolta, jolla rahoitusvälinettä on tarjottu, rahoitusindeksi on ollut käytössä tai rahoituspalvelua on tarjottu, jos kyseinen jakso on alle viisi vuotta, tai yrityksen valitsemalta, edellisiä pidemmältä ajanjaksolta kuitenkin siten, että tuotto- tai arvonkehitystä koskevien tietojen on aina perustuttava täysiin 12 kuukauden jaksoihin;

c)

viitejakso ja tietolähde ilmoitetaan selvästi;

d)

tiedot sisältävät selvästi havaittavan varoituksen siitä, että numerotiedot koskevat aiempia jaksoja ja ettei aiemman tuotto- tai arvonkehityksen perusteella voida muodostaa luotettavia oletuksia tulevasta tuotto- tai arvonkehityksestä;

e)

kun viittaus perustuu numerotietoihin, jotka on ilmoitettu muuna kuin yksityisasiakkaan tai potentiaalisen yksityisasiakkaan kotipaikkajäsenvaltion valuuttana, valuutta on ilmoitettu selkeästi, ja tiedot sisältävät lisäksi varoituksen siitä, että tuotto voi kasvaa tai supistua valuuttakurssivaihtelujen seurauksena;

f)

kun viittaus perustuu bruttotuotto- tai bruttoarvonkehitykseen, palkkioiden, maksujen ja muiden kulujen vaikutus on ilmoitettu.

a)

simuloitu aiempi tuotto- tai arvonkehitys perustuu yhden tai useamman sellaisen rahoitusvälineen tai rahoitusindeksin todelliseen aiempaan tuotto- tai arvonkehitykseen, joka on samanlainen kuin tarkasteltavana oleva rahoitusväline tai joka on sen perustana;

b)

edellä olevan 4 kohdan a–c, e ja f alakohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät a alakohdassa tarkoitetun todellisen aiemman tuotto- tai arvonkehityksen osalta;

c)

tiedot sisältävät selvästi havaittavan varoituksen siitä, että numerotiedot koskevat simuloitua aiempaa tuotto- tai arvonkehitystä eikä aiemman tuotto- tai arvonkehityksen perusteella voida muodostaa luotettavia oletuksia tulevasta tuotto- tai arvonkehityksestä.

a)

tiedot eivät perustu eikä niissä viitata simuloituun aiempaan tuotto- tai arvonkehitykseen;

b)

tiedot perustuvat kohtuullisiin oletuksiin, jotka pohjautuvat puolueettomaan tietoon;

c)

kun tiedot perustuvat bruttotuotto- tai bruttoarvonkehitykseen, palkkioiden, maksujen ja muiden kulujen vaikutus on ilmoitettu;

d)

tiedot perustuvat tuotto- tai arvonkehitysskenaarioihin eri markkinaolosuhteissa (sekä negatiiviset että positiiviset skenaariot) ja niissä otetaan huomioon analyysiin sisältyneiden tietyntyyppisten välineiden luonne ja riskit;

e)

tiedot sisältävät selvästi havaittavan varoituksen siitä, ettei kyseisten ennusteiden perusteella voida muodostaa luotettavia oletuksia tulevasta tuotto- tai arvonkehityksestä.

a)

ammattimaisena asiakkaana tai yksityisasiakkaana asiakasta, joka muutoin luokiteltaisiin direktiivin 2014/65/EU 30 artiklan 2 kohdan mukaan hyväksyttäväksi vastapuoleksi;

b)

yksityisasiakkaana asiakasta, joka direktiivin 2014/65/EU liitteessä II olevan I osan mukaan katsotaan ammattimaiseksi asiakkaaksi.

a)

kyseisen sopimuksen ehdot;

b)

kyseiseen sopimukseen tai kyseisiin sijoitus- tai oheispalveluihin liittyvät 47 artiklassa edellytetyt tiedot.

a)

tarjous, jossa tarjoudutaan tekemään rahoitusvälinettä, sijoituspalvelua tai oheispalvelua koskeva sopimus ilmoitukseen vastaavan henkilön kanssa;

b)

kehotus, jossa kehotetaan ilmoitukseen vastaavaa henkilöä tekemään tarjous rahoitusvälinettä, sijoituspalvelua tai oheispalvelua koskevan sopimuksen tekemiseksi.

a)

sijoituspalveluyrityksen nimi ja osoite sekä yhteystiedot, joita asiakkaat tarvitsevat voidakseen asioida tehokkaasti yrityksen kanssa;

b)

kielet, joilla asiakas voi asioida sijoituspalveluyrityksen kanssa ja joilla tämä voi saada asiakirjoja ja muuta tietoa yritykseltä;

c)

sijoituspalveluyrityksen ja asiakkaan välisessä viestinnässä käytettävät menetelmät, joiden yhteydessä ilmoitetaan tarvittaessa myös toimeksiantojen lähettämisessä ja vastaanottamisessa käytettävät menetelmät;

d)

ilmoitus siitä, että sijoituspalveluyrityksellä on toimilupa, sekä toimiluvan myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen nimi ja osoite;

e)

jos sijoituspalveluyritys toimii sidonnaisasiamiehen välityksellä, tätä koskeva ilmoitus, joka sisältää myös tiedon sidonnaisasiamiehen rekisteröintijäsenvaltiosta;

f)

sellaisten tarjottavaa palvelua koskevien selvitysten luonne, toimitusväli ja -ajankohta, jotka sijoituspalveluyrityksen on toimitettava asiakkaalle direktiivin 2014/65/EU 25 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

g)

jos sijoituspalveluyritys pitää hallussaan asiakkaan rahoitusvälineitä tai varoja, yhteenveto toimenpiteistä, joita yritys toteuttaa suojatakseen kyseisiä rahoitusvälineitä ja varoja, mukaan luettuina yhteenvetotiedot sellaisista mahdollisista sijoittajien korvausjärjestelmistä tai talletussuojajärjestelmistä, joita yritykseen sovelletaan sen jäsenvaltiossa harjoittaman toiminnan johdosta;

h)

kuvaus, joka voidaan toimittaa tiivistelmän muodossa, toimintaperiaatteista, joita yritys soveltaa eturistiriitoihin 34 artiklan mukaisesti;

i)

asiakkaan pyytäessä lisätietoja toimintaperiaatteista, joita yritys soveltaa eturistiriitoihin, pysyvällä välineellä tai verkkosivustolla (kun sitä ei katsota pysyväksi välineeksi) edellyttäen, että 3 artiklan 2 kohdassa täsmennetyt edellytykset täyttyvät.

a)

tiedot asiakkaan salkkuun sisältyvien rahoitusvälineiden arvon määritysmenetelmästä ja -välistä;

b)

tiedot salkunhoitoon liittyvän harkintavallan siirtämisestä asiakkaan salkkuun sisältyvien kaikkien rahoitusvälineiden tai varojen tai niiden osan osalta;

c)

asiakkaan salkun tuotto- tai arvonkehityksen tarkastelussa käytettävä viitearvo;

d)

tiedot siitä, minkä tyyppisiä rahoitusvälineitä asiakkaan salkkuun voidaan sisällyttää ja minkä tyyppisiä liiketoimia kyseisillä rahoitusvälineillä voidaan toteuttaa, mahdollisia limiittejä koskevat tiedot mukaan luettuina;

e)

salkunhoitotavoitteet ja salkunhoitajan harkintavallan käyttöä ohjaava riskitaso sekä kyseiseen harkintavaltaan liittyvät mahdolliset rajoitukset.

a)

kyseiseen rahoitusvälinelajiin liittyvät riskit, mukaan luettuina selvitys vipuvaikutuksesta ja sen seurauksista sekä koko sijoituksen menettämisen riskistä, sekä liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyyteen tai siihen liittyvien tapahtumien, kuten velkakirjojen alaskirjaukseen, liittyvät riskit;

b)

kyseisten rahoitusvälineiden hintavolatiliteetti ja muut niihin liittyvät tarjolla olevan markkinan rajoitukset;

c)

tiedot divestoinnin esteistä tai rajoituksista, joita voi olla esimerkiksi epälikvidien rahoitusvälineiden tai määräaikaisten rahoitusvälineiden osalta, sekä kuvaus mahdollisista irtautumismenetelmistä ja irtautumisen seurauksista, rahoitusvälineen myyntiä koskevat mahdolliset rajoitukset ja arvioitu aikakehys ennen tämän luokan rahoitusvälineeseen liittyvän liiketoimen alustavien kulujen takaisinsaamista;

d)

se seikka, että sijoittajalle voi kyseisillä rahoitusvälineillä toteutettavien liiketoimien seurauksena syntyä taloudellisia sitoumuksia ja muita lisävelvoitteita, mukaan luettuina mahdolliset ehdolliset vastuut, jotka eivät sisälly kyseisten rahoitusvälineiden hankintakustannuksiin;

e)

kyseiseen rahoitusvälinelajiin mahdollisesti sovellettavat vakuusvaatimukset ja vastaavat velvoitteet.

a)

kaikki kulut ja liitännäiset veloitukset, jotka sijoituspalveluyritys tai muut osapuolet, joiden puoleen asiakasta on kehotettu kääntymään, veloittavat asiakkaille tarjotuista sijoituspalveluista ja/tai oheispalveluista;

b)

kaikki rahoitusvälineiden valmistamiseen ja hallintaan liittyvät kulut ja liitännäiset veloitukset.

a)

kun sijoituspalveluyritys suosittelee tai markkinoi rahoitusvälineitä asiakkaille; tai

b)

kun sijoituspalveluja tarjoavan sijoituspalveluyrityksen edellytetään toimittavan asiakkaille kyseisiin rahoitusvälineisiin liittyvä yhteissijoitusyritysten sijoittajille annettava avaintietoasiakirja tai paketoituja sijoitustuotteita ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskeva avaintietoasiakirja asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti.

a)

kuva osoittaa kokonaiskulujen ja -veloitusten vaikutuksen sijoituksen tuottoon;

b)

kuva osoittaa kaikki kulujen ennakoidut piikit tai vaihtelut; ja

c)

kuvan mukana toimitetaan myös sen selostus.

a)

säännöllisen soveltuvuusarvioinnin tiheys ja laajuus ja tarvittaessa olosuhteet, jotka edellyttävät tällaista arviointia;

b)

tieto siitä, missä määrin aiemmin kerättyjä tietoja on arvioitava uudelleen; ja

c)

tapa, jolla päivitetystä suosituksesta viestitään asiakkaalle.

a)

se rahoitusvälineiden lukumäärä ja valikoima, jota pidetään oikeasuhteisena riippumattoman sijoitusneuvojan tarjoamien sijoitusneuvontapalvelujen laajuuden osalta;

b)

se rahoitusvälineiden lukumäärä ja valikoima, jonka katsotaan edustavan markkinoilla olevia rahoitusvälineitä riittävästi;

c)

se sijoituspalveluyrityksen tai siihen läheisesti kytköksissä olevien yhteisöjen liikkeeseenlaskemien rahoitusvälineiden määrä, jota pidetään oikeasuhteisena huomioon otettujen rahoitusvälineiden kokonaismäärän kannalta; ja

d)

eri rahoitusvälineiden valintaperusteiden on sisällettävä kaikki oleelliset näkökohdat, kuten riskit, kulut ja monimuotoisuus sekä tiedot sijoituspalveluyrityksen asiakkaiden ominaisuuksista, ja niiden avulla on varmistettava, ettei mahdollisesti suositeltavien välineiden valikoima ole yksipuolinen.

a)

yrityksen on markkinoitava itseään tavalla, joka on tarkoitettu houkuttelemaan vain niitä asiakkaita, joille kyseiset rahoitusvälineiden luokat tai kyseinen valikoima ovat etusijalla;

b)

yrityksen on edellytettävä, että sen asiakkaat ilmoittavat selvästi olevansa kiinnostuneita sijoittamaan vain kyseiseen rahoitusvälineiden luokkaan tai valikoimaan; ja

c)

ennen palvelun tarjoamista yrityksen on varmistettava, että sen palvelu soveltuu jokaiselle uudelle asiakkaalle sillä perusteella, että sen liiketoimintamalli vastaa asiakkaan tarpeita ja tavoitteita ja että rahoitusvälineiden valikoima soveltuu asiakkaalle. Jos näin ei ole, yritys ei saa tarjota asiakkaalle tällaista palvelua.

a)

sijoituspalveluyrityksen on hyvissä ajoin ennen palvelujen tarjoamista ilmoitettava asiakkailleen pysyvällä välineellä, onko neuvonta riippumatonta vai muuta kuin riippumatonta direktiivin 2014/65/EU 24 artiklan 4 kohdan a alakohdan ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti;

b)

sijoituspalveluyritys kutsuu itseään riippumattomaksi niiden palvelujen osalta, joiden yhteydessä se antaa riippumatonta sijoitusneuvontaa;

c)

sijoituspalveluyrityksellä on käytössään asianmukaiset toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset ja valvontamenettelyt sen varmistamiseksi, että kummankintyyppiset neuvontapalvelut ja palvelujen antajat on erotettu toisistaan selvästi ja ettei asiakkaille todennäköisesti aiheudu sekaannusta siitä, minkä tyyppistä neuvontaa ne saavat, ja että asiakkaille annetaan niille asianmukaista neuvontaa. Sijoituspalveluyritys ei saa antaa luonnollisen henkilön tarjota sekä riippumatonta että muuta kuin riippumatonta neuvontaa.

a)

se vastaa kyseisen asiakkaan sijoitustavoitteita, mukaan luettuna asiakkaan riskiraja;

b)

se on sellainen, että asiakas pystyy taloudellisesti kantamaan kaikki siihen liittyvät sijoitustavoitteen kanssa johdonmukaiset sijoitusriskit;

c)

se on sellainen, että asiakkaalla on tarvittava kokemus ja tietämys liiketoimeen tai salkkunsa hoitoon liittyvien riskien ymmärtämiseksi.

a)

sen varmistaminen, että asiakkaat tietävät, miten tärkeää tarkkojen ja ajan tasalla olevien tietojen antaminen on;

b)

sen varmistaminen, että kaikki työkalut, esimerkiksi riskinarvioinnin profilointityökalut tai työkalut, joilla arvioidaan asiakkaan tietämystä ja kokemusta, joita käytetään soveltuvuusarviointimenettelyssä, sopivat tarkoitukseensa ja että ne on kehitetty asianmukaisesti käytettäväksi sijoituspalveluyrityksen asiakkaiden kanssa ja että mahdolliset rajoitukset on havaittu ja että niitä lievennetään aktiivisesti soveltuvuusarviointimenettelyn aikana;

c)

sen varmistaminen, että asiakkaat todennäköisesti ymmärtävät menettelyssä kysytyt kysymykset ja että niillä saadaan tarkka kuva asiakkaan tavoitteista ja tarpeista sekä soveltuvuusarvioinnin tekemiseen tarvittavat tiedot; ja

d)

tarvittaessa sellaisten toimien toteuttaminen, joilla varmistetaan asiakkaita koskevien tietojen yhdenmukaisuus esimerkiksi arvioimalla, onko asiakkaiden antamissa tiedoissa selviä epätäsmällisyyksiä.

a)

asiakkaan jo tuntemat palvelu-, liiketoimi- ja rahoitusvälinelajit;

b)

rahoitusvälineisiin liittyvien asiakkaan liiketoimien luonne, volyymi ja toteutusvälit sekä ajanjakso, jonka kuluessa ne on toteutettu;

c)

asiakkaan tai potentiaalisen asiakkaan koulutus ja ammatti tai aikaisempi ammatti, jos sillä on merkitystä tässä yhteydessä.

a)

asianmukaisuuden arvioinnin tulos;

b)

asiakkaalle mahdollisesti annettu varoitus, kun sijoituspalvelun tai tuotteen oston arvioitiin saattavan olla asiakkaalle epäasianmukaista sekä tieto siitä, pyysikö asiakas jatkamaan liiketoimea varoituksesta huolimatta ja tarvittaessa tieto siitä, hyväksyikö yritys asiakkaan pyynnön jatkaa liiketoimea;

c)

asiakkaalle mahdollisesti annettu varoitus, jos asiakas ei antanut riittävästi tietoa, jotta yritys olisi voinut toteuttaa asianmukaisuuden arvioinnin, sekä tieto siitä, pyysikö asiakas jatkamaan liiketoimea varoituksesta huolimatta ja tarvittaessa tieto siitä, hyväksyikö yritys asiakkaan pyynnön jatkaa liiketoimea.

a)

rahoitusväline ei kuulu direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 44 alakohdan c alakohdan tai direktiivin liitteessä I olevan C osan 4–11 kohdan soveltamisalaan;

b)

tarjolla on runsaasti tilaisuuksia rahoitusvälineen luovuttamiseen, lunastamiseen tai muunlaiseen rahaksi muuttamiseen hintoihin, jotka ovat julkisesti markkinatoimijoiden saatavilla ja jotka ovat joko markkinahintoja tai liikkeeseenlaskijasta riippumattomien arvonmääritysjärjestelmien saataville asettamia tai vahvistamia hintoja;

c)

rahoitusvälineeseen ei liity minkäänlaista asiakkaalle aiheutuvaa tosiasiallista tai ehdollista maksuvelvoitetta, joka ylittäisi rahoitusvälineen hankintakustannukset;

d)

rahoitusväline ei sisällä sellaista lauseketta, ehtoa tai perustetta, joka voisi oleellisesti muuttaa sijoituksen luonnetta tai riskiä tai vaikuttaa profiiliin, kuten sijoituksia, joihin sisältyy oikeus muuntaa väline erilaiseksi sijoitukseksi;

e)

rahoitusväline ei sisällä suoria tai epäsuoria irtautumisveloituksia, joiden vuoksi sijoituksesta tulee epälikvidi, vaikka teknisesti olisi usein toistuvia mahdollisuuksia ottaa se haltuun, lunastaa tai realisoida muuten;

f)

rahoitusvälineen ominaispiirteistä on julkisesti saatavilla riittävän kattavaa tietoa, ja kyseiset tiedot ovat todennäköisesti helposti ymmärrettävissä niin, että keskimääräinen yksityisasiakas voi tehdä perustellun päätöksen siitä, toteuttaako hän kyseiseen rahoitusvälineeseen liittyvän liiketoimen.

a)

tarjottavien palvelujen kuvaus ja tarvittaessa sijoitusneuvonnan luonne ja laajuus;

b)

salkunhoitopalvelujen osalta niiden rahoitusvälineiden lajit, joita voidaan ostaa ja myydä, sekä niiden liiketoimien lajit, jotka voidaan toteuttaa asiakkaan lukuun, sekä mahdollisesti kielletyt välineet tai liiketoimet;

c)

kuvaus tarjottavista direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan B osan 1 kohdassa tarkoitettujen palveluiden pääpiirteistä ja tarvittaessa tieto siitä, mikä rooli yrityksellä on yhtiötapahtumissa, jotka liittyvät asiakkaan välineisiin ja niihin ehtoihin, joiden mukaan arvopapereilla toteuttavat rahoitustoimet ja asiakkaan arvopaperit luovat asiakkaalle tuottoa.

a)

viipymättä toimitettava asiakkaalle toimeksiannon toteuttamista koskevat olennaiset tiedot pysyvällä välineellä;

b)

lähetettävä kyseiselle asiakkaalle pysyvällä välineellä ilmoitus, jossa vahvistetaan toimeksiannon toteuttaminen, mahdollisimman pian mutta viimeistään toimeksiannon toteutuspäivää seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä tai, jos sijoituspalveluyritys saa vahvistuksen kolmannelta osapuolelta, viimeistään kyseisen vahvistuksen vastaanottamista seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä.

a)

raportoivan sijoituspalveluyrityksen tunnistetiedot;

b)

asiakkaan nimi tai muut yksilöintitiedot;

c)

kaupankäyntipäivä;

d)

kaupan ajankohta;

e)

toimeksiannon tyyppi;

f)

paikan tunnistetiedot;

g)

tiedot rahoitusvälineestä;

h)

osta/myy-indikaattori;

i)

toimeksiannon luonne, jos muu kuin osta/myy;

j)

määrä;

k)

yksikköhinta;

l)

kokonaissuoritus;

m)

veloitettujen provisioiden ja kulujen kokonaissumma ja asiakkaan pyytäessä erittely, joka sisältää tarvittaessa mahdolliset katteet tai hinnanalennukset, kun sijoituspalveluyritys on toteuttanut liiketoimen käydessään kauppaa omaan lukuunsa ja kun sijoituspalveluyrityksen täytyy noudattaa asiakasta kohtaan parhaan toteutuksen velvollisuutta;

n)

vaihtokurssi, kun liiketoimeen liittyy valuutan muuntaminen;

o)

liiketoimen suoritukseen liittyvät asiakkaan velvoitteet, joihin kuuluvat muun muassa maksu- ja toimitusmääräajat, sekä asianmukaiset tilitiedot, jos kyseisiä tietoja ja velvoitteita ei ole aikaisemmin ilmoitettu asiakkaalle;

p)

jos asiakkaan vastapuolena on sijoituspalveluyritys itse, sijoituspalveluyrityksen konserniin kuuluva henkilö tai sijoituspalveluyrityksen toinen asiakas, ilmoitus tästä, paitsi silloin kun toimeksianto on toteutettu kaupankäyntijärjestelmässä, joka edesauttaa anonyymia kaupankäyntiä.

a)

sijoituspalveluyrityksen nimi;

b)

asiakkaan tilin nimi tai muu tunniste;

c)

salkun sisältöä ja arvostusta koskeva selvitys, joka sisältää muun muassa tiedot kustakin hallussa pidetystä rahoitusvälineestä, sen markkina-arvosta tai sen käyvästä arvosta, jos markkina-arvoa ei ole saatavissa, käteisvaroista raportointijakson alussa ja lopussa sekä salkun tuotto- tai arvonkehityksestä raportointijakson aikana;

d)

raportointijakson aikana aiheutuneiden maksujen ja kulujen kokonaismäärää koskeva selvitys, jossa on vähintään eritelty salkunhoitomaksujen kokonaismäärä ja toteuttamiseen liittyvien kustannusten kokonaismäärä ja joka sisältää tarvittaessa myös maininnan siitä, että tarkempi erittely toimitetaan pyynnöstä;

e)

vertailu, jossa raportointijakson tuotto- tai arvonkehitystä verrataan sijoituspalveluyrityksen ja asiakkaan kesken mahdollisesti sovittuun sijoituksen tuotto- tai arvonkehitystä kuvaavaan viitearvoon;

f)

raportointijakson aikana saatujen asiakkaan salkkuun liittyvien osinkojen, korkojen ja muiden maksujen kokonaismäärä;

g)

tiedot muista yhtiötapahtumista, jotka antavat salkkuun sisältyviin rahoitusvälineisiin liittyviä oikeuksia;

h)

kustakin raportointijaksolla toteutetusta liiketoimesta soveltuvin osin tiedot, joihin viitataan 59 artiklan 4 kohdan c–l alakohdassa, jollei asiakas halua saada tietoja toteutetuista liiketoimista liiketoimikohtaisesti, jolloin sovelletaan tämän artiklan 4 kohtaa.

a)

kun sijoituspalveluyritys antaa asiakkailleen käyttöoikeudet verkossa toimivaan järjestelmään, jota voidaan pitää pysyvänä välineenä ja jossa voidaan tarkastella asiakkaan salkun ajan tasalla olevia arvostuksia ja jossa asiakas voi helposti tarkastella 63 artiklan 2 kohdassa edellytettyjä tietoja, ja kun yrityksellä on näyttöä siitä, että asiakas on tarkastellut salkkunsa arvostusta järjestelmässä vähintään kerran kyseisen vuosineljänneksen aikana;

b)

kun sovelletaan 4 kohtaa, säännöllisin väliajoin annettava raportti on toimitettava vähintään kerran 12 kuukaudessa;

c)

jos sijoituspalveluyrityksen ja asiakkaan välillä salkunhoitopalvelusta tehdyssä sopimuksessa sallitaan vipuvaikutukseen perustuva salkku, säännöllisin väliajoin annettava raportti on toimitettava vähintään kerran kuukaudessa.

a)

yksityiskohtaiset tiedot kaikista rahoitusvälineistä tai varoista, jotka ovat sijoituspalveluyrityksen hallussa asiakkaan lukuun raportointijakson lopussa;

b)

tiedot siitä, missä määrin asiakkaan rahoitusvälineitä tai asiakasvaroja on mahdollisesti käytetty arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin;

c)

tiedot siitä, missä määrin asiakkaalle on mahdollisesti kertynyt etua osallistumisesta arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin, sekä kyseisen edun kertymisperusteista;

d)

selkeä ilmoitus omaisuudesta tai varoista, joihin sovelletaan direktiivin 2014/65/EU säännöksiä ja sen täytäntöönpanotoimenpiteitä, ja omaisuudesta ja varoista, jotka eivät ole sellaisia, joihin sovelletaan omistusoikeuden siirtävää rahoitusvakuussopimusta;

e)

selkeä ilmoitus siitä, minkä omaisuuden omistajuuteen liittyy erityispiirteitä esimerkiksi vakuusoikeuden vuoksi;

f)

lausuntoon sisältyvien rahoitusvälineiden markkina-arvo tai jos sitä ei ole saatavilla, arvioitu arvo ja selkeä ilmoitus siitä, että markkina-arvon puuttuminen on todennäköisesti merkki likviditeetin puutteesta. Yrityksen on määritettävä arvioitu arvo parhaan kykynsä mukaan.

a)

asiakkaan ominaispiirteet, asiakkaan luokittelu yksityiseksi tai ammattimaiseksi mukaan luettuna;

b)

asiakastoimeksiannon ominaispiirteet ja tieto siitä, liittyykö toimeksiantoon arvopapereilla toteutettava rahoitustoimi;

c)

toimeksiannon kohteena olevien rahoitusvälineiden ominaispiirteet;

d)

niiden toteuttamispaikkojen ominaispiirteet, joihin toimeksianto voidaan ohjata.

a)

selvitys siitä, millaiseen tärkeysjärjestykseen sijoituspalveluyritys asettaa direktiivin 2014/65/EU 27 artiklan 1 kohdassa mainitut tekijät 59 artiklan 1 kohdassa esitettyjen kriteerien perusteella, tai siitä, mitä menettelyä noudattaen se määrittää kyseisten tekijöiden tärkeysjärjestyksen;

b)

luettelo toteuttamispaikoista, joita sijoituspalveluyritys käyttää merkittävässä määrin täyttäessään velvoitettaan, jonka mukaan sen on toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet toteuttaakseen asiakastoimeksiannot johdonmukaisesti siten, että saavutetaan asiakkaan kannalta paras mahdollinen tulos, ja määrittäessään, mitä paikkoja käytetään kunkin rahoitusvälineiden luokan, yksityisasiakkaan toimeksiantojen, ammattimaisten asiakkaiden toimeksiantojen ja arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien osalta;

c)

luettelo tekijöistä, joita käytetään toteutuspaikan valinnassa, mukaan lukien laadulliset tekijät, kuten selvitysjärjestelmä, kauppojen hintavaihtelurajat, suunnitellut toimenpiteet tai muut oleelliset seikat, ja kunkin tekijän suhteellinen merkitys; toimeksiannon toteutuspaikan valinnassa käytettyjen tekijöiden on oltava johdonmukaisia niiden valvontatoimien kanssa, joita yritys käyttää osoittaakseen asiakkailleen, että paras toteutus on saavutettu jatkuvasti, kun yritys arvioi periaatteidensa ja järjestelyjensä asianmukaisuutta;

d)

tieto siitä, miten toteuttamiseen liittyvät tekijät, kuten hinta, kulut, nopeus, toteutuksen todennäköisyys ja muut olennaiset tekijät, on otettu huomioon osana riittäviä toimenpiteitä, jotta saavutetaan asiakkaan kannalta paras mahdollinen tulos;

e)

tarvittaessa tieto siitä, että yritys toteuttaa toimeksiantoja kauppapaikan ulkopuolella sekä sen seuraukset, esimerkiksi vastapuolen riski, joka aiheutuu kaupan toteuttamisesta kauppapaikan ulkopuolella, ja asiakkaan pyynnöstä lisätiedot tämän toteutustavan seurauksista;

f)

selkeä ja selvästi havaittavissa oleva varoitus siitä, että asiakkaan mahdollisesti antamat erityisohjeet saattavat kyseisten ohjeiden sisältämien tekijöiden osalta estää sijoituspalveluyritystä toteuttamasta toimenpiteitä, jotka se on suunnitellut ja ottanut osaksi toteuttamisperiaatteitaan voidakseen toteuttaa kyseiset toimeksiannot asiakkaan kannalta parhaan mahdollisen tuloksen takaavalla tavalla;

g)

yhteenveto toteuttamispaikkojen valintamenettelystä, käytetyistä toteuttamisstrategioista sekä menetelmistä ja menettelyistä, joilla saavutetun toteutuksen laatua analysoitiin, sekä tieto siitä, miten yritykset valvovat ja varmentavat, että asiakkaiden kannalta saavutettiin parhaat mahdolliset tulokset.

a)

niiden on varmistettava, että asiakkaiden lukuun toteutetut toimeksiannot kirjataan ja kohdennetaan viipymättä ja oikein;

b)

niiden on toteutettava muutoin toisiaan vastaavat asiakastoimeksiannot järjestyksessä ja viipymättä, jollei tämä ole toimeksiannon ominaispiirteiden tai vallitsevien markkinaolosuhteiden kannalta epätarkoituksenmukaista tai jollei asiakkaan etu muuta vaadi;

c)

niiden on ilmoitettava yksityisasiakkaalle kaikista toimeksiantojen moitteettomaan toteuttamiseen mahdollisesti liittyvistä olennaisista ongelmista heti ongelman havaitsemisen jälkeen.

a)

on epätodennäköistä, että toimeksiantojen ja liiketoimien yhdistäminen on kokonaistuloksen tasolla epäedullista jollekin niistä asiakkaista, joiden toimeksiannot on tarkoitus yhdistää;

b)

kullekin tällaiselle asiakkaalle ilmoitetaan, että yhdistäminen saattaa vaikuttaa epäedullisesti tiettyyn toimeksiantoon;

c)

käytössä on toimeksiantojen kohdentamisperiaatteet, jota on toteutettava tehokkaasti: kyseisillä periaatteilla on säänneltävä riittävän tarkkaan se, miten yhdessä toteutetut toimeksiannot ja liiketoimet kohdennetaan tasapuolisesti, mukaan lukien se, miten toimeksiantojen määrä ja hinta vaikuttavat kohdentamiseen ja miten osittaista toteuttamista käsitellään.

a)

sijoituspalveluyrityksen on annettava asiakkaalle selkeä kirjallinen varoitus seurauksista, joita asiakkaan pyynnöllä on, esimerkiksi se, että asiakas saattaa menettää suojaukset;

b)

asiakkaan on vahvistettava kirjallisesti pyyntö tulla käsitellyksi hyväksyttävänä vastapuolena joko yleisesti tai yhden tai useamman sijoituspalvelun tai liiketoimen tai liiketoimilajin tai tuotteen osalta, ja asiakas tietää voivansa menettää suojauksen pyynnön seurauksena.

a)

toimivaltainen viranomainen pääsee tietoihin nopeasti ja voi todentaa kaikki kunkin liiketoimen käsittelyn keskeiset vaiheet;

b)

oikaisut tai muut muutokset sekä säilytettyjen tietojen sisältö ennen tällaisia oikaisuja tai muita muutoksia voidaan selvittää helposti;

c)

tietoja ei voida muutoin manipuloida eikä muuttaa;

d)

tietotekniikan tai muiden keinojen tehokas hyödyntäminen on mahdollista, kun tietojen analysointi on muutoin hankalaa niiden määrän ja luonteen vuoksi;

e)

yrityksen järjestelyt täyttävät kirjanpitovaatimukset käytetystä teknologiasta riippumatta.

a)

tunnistetiedot puhelinkeskusteluista ja sähköisistä viesteistä, mukaan luettuina olennaiset sisäiset puhelinkeskustelut ja sähköiset viestit, joihin sovelletaan kirjanpitovaatimuksia direktiivin 2014/65/EU 16 artiklan 7 kohdan nojalla;

b)

erittely noudatettavista menettelyistä ja toteutettavista toimenpiteistä, jotta varmistetaan, että yritys täyttää direktiivin 2014/65/EU 16 artiklan 7 kohdan kolmannen ja kahdeksannen alakohdan vaatimukset, lukuun ottamatta poikkeustilanteita, jolloin yritys ei pysty tallentamaan keskustelua/viestiä yrityksen käyttämillä, hyväksymillä tai sallimilla laitteilla. Todisteet tällaisista olosuhteista on säilytettävä, ja niiden on oltava toimivaltaisten viranomaisten saatavilla.

a)

keskustelut ja viestit tallennetaan; ja

b)

kopio asiakkaan kanssa käytyjen keskustelujen ja vaihdettujen viestien tallenteista on saatavana pyynnöstä viiden vuoden ajan, tai toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä seitsemän vuoden ajan.

a)

tapaamisten päivä ja kellonaika;

b)

tapaamispaikka;

c)

läsnäolijoiden henkilöllisyys;

d)

tapaamisten koollekutsuja; ja

e)

olennaiset tiedot asiakastoimeksiannosta, esimerkiksi sen hinta, volyymi, laji sekä tieto siitä, milloin se on määrä välittää tai toteuttaa.

a)

osakkeen hinta sulkemishetkellä ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä, jos yrityksen osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi alle vuosi sitten;

b)

osakkeen viimeinen hinta sulkemishetkellä ensimmäisenä kaupankäyntivuotena, jos yrityksen osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi yli vuosi mutta alle kaksi vuotta sitten;

c)

osakkeen sulkemishetken viimeisten hintojen keskiarvo kumpanakin kahtena ensimmäisenä kaupankäyntivuotena, jos yrityksen osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi yli kaksi vuotta mutta alle kolme vuotta sitten.

a)

on ottanut käyttöön säännöt, joiden mukaan laaditaan objektiiviset ja avoimet kriteerit liikkeeseenlaskijoiden välineiden ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi kauppapaikassaan ensimmäisen kerran ja jatkuvasti, ja soveltaa näitä sääntöjä;

b)

toteuttaa toimintamallia, joka on asianmukainen sen toimintojen suorituskyvyn kannalta ja jolla varmistetaan tasapuolinen ja asianmukainen kaupankäynti kauppapaikkaan kaupankäynnin kohteeksi otetuilla rahoitusvälineillä;

c)

on ottanut käyttöön säännöt, joiden perusteella liikkeeseenlaskijan, joka tarjoaa rahoitusvälineitään otettavaksi kaupankäynnin kohteeksi monenvälisessä kaupankäyntijärjestelmässä, on julkaistava silloin, kun direktiiviä 2003/71/EY ei sovelleta, asianmukainen listalleottoa koskeva asiakirja, joka on laadittu liikkeeseenlaskijan vastuulla ja jossa ilmoitetaan selvästi, onko se hyväksytty tai arvioitu vai ei ja kuka sen on tehnyt, ja soveltaa näitä sääntöjä;

d)

on ottanut käyttöön sääntöjä, joiden mukaan määritellään c alakohdassa tarkoitettu listalleottoa koskeva asiakirja siten, että sijoittajat saavat riittävästi tietoa, jotta ne voivat tehdä perustellun arvion liikkeeseenlaskijan rahoitusasemasta ja näkymistä sekä sen arvopapereihin liittyvistä oikeuksista, ja soveltaa näitä sääntöjä;

e)

edellyttää, että liikkeeseenlaskija ilmoittaa c kohdassa tarkoitetussa listalleottoa koskevassa asiakirjassa, katsooko se, että sen käyttöpääoma on riittävä sen nykyisiin vaatimuksiin nähden ja jos ei ole, miten se aikoo järjestää tarvittavan lisäkäyttöpääoman;

f)

on tehnyt c kohdassa tarkoitettua listalleottoa koskevaan asiakirjaan liittyviä järjestelyjä, jotta asiakirjan täydellisyys, johdonmukaisuus ja ymmärrettävyys arvioidaan asianmukaisesti;

g)

edellyttää, että liikkeeseenlaskijat, joiden arvopapereilla käydään kauppaa sen kauppapaikassa, julkaisevat vuotuiset tilinpäätöskertomukset kuuden kuukauden kuluessa kunkin varainhoitovuoden päättymisestä ja puolivuotiskertomukset neljän kuukauden kuluessa kunkin varainhoitovuoden kuuden ensimmäisen kuukauden päättymisestä;

h)

varmistaa, että niiden liikkeeseenlaskijoiden, joiden arvopapereilla käydään kauppaa sen kauppapaikassa, direktiivin 2003/71/EY mukaisesti laaditut esitteet levitetään yleisölle ja d alakohdassa tarkoitetut listalleottoa koskevat asiakirjat, g alakohdassa tarkoitetut tilinpäätöskertomukset ja asetuksen (EU) N:o 596/2014 7 artiklan 1 kohdassa määritetyt tiedot julkaistaan sen verkkosivustolla tai liittämällä verkkosivustolle suora linkki niiden liikkeeseenlaskijoiden verkkosivuston sille sivulle, jolla nämä asiakirjat, kertomukset ja tiedot julkaistaan;

i)

varmistaa, että h alakohdassa tarkoitetut sääntelytiedot ja suorat linkit ovat saatavilla sen verkkosivustolla vähintään viiden vuoden ajan.

a)

kun se aiheuttaisi rahoitusvakautta heikentävän järjestelmäriskin, kuten silloin, kun määräävä markkinapositio on käännettävä tai kun toimitusvelvoitteet jäisivät merkittäviltä osin täyttymättä;

b)

kun kaupankäynnin jatkaminen markkinoilla on tarpeen ratkaisevan tärkeiden riskinhallintatoimintojen toteuttamiseksi silloin, kun rahoitusvälineet on likvidoitava selvitysosapuolen maksukyvyttömyyden vuoksi keskusvastapuolen maksukyvyttömyysmenettelyjen nojalla ja kun keskusvastapuoli altistuisi kohtuuttomille riskeille seurauksena kyvyttömyydestä laskea vakuusvaatimukset;

c)

kun liikkeeseenlaskijan taloudellinen elinkelpoisuus heikkenisi, kuten silloin, jos se osallistuu yhtiötapahtumiin tai pääoman hankkimiseen.

a)

markkinoiden merkitys likviditeetin kannalta, jos toimien seuraukset ovat todennäköisesti merkittävämmät silloin, kun kyseiset markkinat ovat likviditeetin kannalta olennaisemmat kuin muut markkinat;

b)

suunnitellun toimen luonne, kun sellaiset toimet, joilla on jatkuva tai pitkäkestoinen vaikutus sijoittajien kykyyn käydä kauppapaikoissa kauppaa rahoitusvälineellä, kuten lopettamiset, todennäköisesti vaikuttavat sijoittajiin enemmän kuin muut toimet;

c)

tarpeeksi läheisiin johdannaisiin, indekseihin tai viitearvoihin liittyvän keskeyttämisen tai lopettamisen kerrannaisvaikutukset, kun väline, jolla kaupankäynti on lopetettu tai keskeytetty, on niiden kohde-etuus tai osa;

d)

keskeyttämisen vaikutukset sellaisten markkinoiden loppukäyttäjien etuihin, jotka ovat finanssialan ulkopuolisia vastapuolia, kuten yhteisöt, jotka käyvät kauppaa rahoitusvälineillä suojautuakseen kaupallisilta riskeiltä.

a)

poikkeukset niiden rahoitusvälineiden, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi tai joilla käydään kauppaa kauppapaikassa, tavallisesta kaupankäyntirakenteesta;

b)

ylläpitäjän saatavilla tai käytettävissä olevat tiedot, sekä ne, jotka ovat sisäisesti osa kauppapaikan toimintoja, että ne, jotka ovat saatavilla julkisesti.

a)

tietyssä kauppapaikassa on tietyn sopimuksen osalta 20 avoimen position haltijaa; ja

b)

avoinna olevien sopimusten pitkien tai lyhyiden positioiden kokonaismäärän absoluuttinen määrä – ilmaistuna kyseisen hyödykejohdannaisen erien lukumääränä – ylittää tason, joka on neljä kertaa saman hyödykejohdannaisen toimitettavissa oleva määrä, ilmaistuna erien lukumääränä.

a)

kaupankäyntitietojen ala ja laajuus, mukaan lukien niiden rahoitusvälineiden lukumäärä ja kaupankäyntivolyymi, joita tiedot koskevat;

b)

tarkoitus, johon asiakas käyttää markkinatietoja, esimerkiksi käytetäänkö tietoja asiakkaan omaan kaupankäyntitoimintaan, myydäänkö tiedot uudelleen vai käytetäänkö niitä tietojen koostamiseen.

a)

voimassa olevat hinnastot, mukaan lukien seuraavat tiedot:

b)

tulevista hinnanmuutoksista ilmoittaminen vähintään 90 päivää etukäteen;

c)

markkinatietojen sisältöä koskevat tiedot, mukaan lukien;

d)

markkinatietojen saataville asettamisesta saadut tulot ja niiden osuus hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyjen tai konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajien kaikista tuloista;

e)

tiedot hinnan määräytymisestä, mukaan lukien käytetyistä kustannuslaskentamenetelmistä ja periaatteista, joiden mukaisesti välittömät ja muuttuvat yhteiskustannukset kohdennetaan ja kiinteät yhteiskustannukset jaetaan markkinatietojen tuotannon ja levittämisen sekä hyväksyttyjen julkistamisjärjestelyjen ja konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajien antamien muiden palvelujen välillä.

a)

vastaanottava jäsenvaltio on aiemmin ollut kyseisen säännellyn markkinan kotijäsenvaltio;

b)

kyseinen säännelty markkina on hankkinut fuusion, yritysoston tai muuntyyppisen siirron myötä sellaisen säännellyn markkinan liiketoiminnan kokonaan tai osittain, jonka toiminnasta vastasi aiemmin markkinatoimija, jonka rekisteröity toimisto tai pääkonttori oli vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

a)

ennen kuin jompikumpi 1 kohdassa vahvistetuista tilanteista syntyi monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän osalta, kauppapaikan markkinaosuus oli vähintään 10 prosenttia kaupankäynnin rahamääräisestä kokonaisliikevaihdosta kauppapaikoissa tapahtuvissa kaupoissa ja kauppojen sisäisen toteuttajan kautta tapahtuvissa kaupoista vähintään yhdessä omaisuuseräluokassa, johon sovelletaan asetuksen (EU) N:o 600/2014 mukaisia avoimuusvelvoitteita;

b)

monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä tai organisoitu kaupankäyntijärjestelmä on rekisteröity pk-yritysten kasvumarkkinaksi.