18.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 280/30

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrätään, että jäsenvaltiot ja unioni pyrkivät kehittämään yhteensovitettua työllisyysstrategiaa ja erityisesti edistämään ammattitaitoisen, koulutetun ja mukautumiskykyisen työvoiman sekä talouden muutoksiin reagoivien työmarkkinoiden kehittymistä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(2)

Komission esittämän älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian, jäljempänä ’Eurooppa 2020 –strategia’, avulla unioni pystyy ohjaamaan taloutensa kohti älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua yhdistettynä työllisyyden, tuottavuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden korkeaan tasoon. Viisi yleistavoitetta muodostavat yhteiset jäsenvaltioiden toimia ohjaavat tavoitteet, ja niissä otetaan huomioon jäsenvaltioiden suhteelliset lähtökohdat ja kansalliset olosuhteet sekä unionin lähtökohdat ja tavoitteet. Neuvosto hyväksyi 14 päivänä heinäkuuta 2015 suosituksen (EU) 2015/1184 (4) jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista. Lisäksi neuvosto hyväksyi 5 päivänä lokakuuta 2015 päätöksen (EU) 2015/1848 (5) jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista vuodelle 2015, jäljempänä ’työllisyyspolitiikan suuntaviivat’. Nämä suuntaviivat yhdessä muodostavat Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanon yhdennetyt suuntaviivat, jäljempänä ’yhdennetyt Eurooppa 2020 -suuntaviivat’. Euroopan työllisyysstrategia on keskeisessä asemassa pantaessa täytäntöön Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyviä työllisyys- ja työmarkkinatavoitteita.

(3)

Yhdennetyt Eurooppa 2020 -suuntaviivat ovat 17 ja 18 päivänä maaliskuuta 2016 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien sekä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia. Niissä annetaan jäsenvaltioille niiden kansallisten uudistusohjelmien määrittelemiseen ja uudistusten täytäntöönpanoon liittyvää täsmällistä ohjausta, jossa otetaan huomioon keskinäinen riippuvuus. Työllisyyspolitiikan suuntaviivojen olisi oltava perustana maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan nojalla rinnakkain jäsenvaltioille kyseisen perussopimuksen 121 artiklan 2 kohdan nojalla annettujen maakohtaisten suositusten kanssa. Työllisyyspolitiikan suuntaviivojen olisi myös oltava perustana yhteiselle työllisyysraportille, jonka neuvosto ja komissio antavat vuosittain Eurooppa-neuvostolle.

(4)

Yhteiseen työllisyysraporttiin sisältyvien jäsenvaltioiden kansallisten uudistusohjelmien tarkastelu osoittaa, että jäsenvaltioiden olisi kaikin keinoin edistettävä työvoiman kysyntää, tarjontaa, taitoja ja osaamista, työmarkkinoiden toimintaa ja sosiaalista osallisuutta sekä torjuttava köyhyyttä ja edistettävä yhtäläisiä mahdollisuuksia.

(5)

Jäsenvaltioiden olisi tutkittava Euroopan sosiaalirahaston käyttöön liittyviä mahdollisuuksia, kun ne panevat työllisyyspolitiikan suuntaviivoja täytäntöön.

(6)

Työllisyyspolitiikan suuntaviivat olisi pidettävä vakaina, jotta voidaan keskittyä niiden täytäntöönpanoon. Työllisyyspolitiikan suuntaviivojen ajantasaistamisen olisi sen vuoksi oltava hyvin rajoitettua. Vuonna 2015 hyväksyttyjen työllisyyspolitiikan suuntaviivojen jälkeistä työmarkkinoiden ja sosiaalisen tilanteen kehitystä koskevan arvioinnin perusteella ajantasaistaminen ei ole tarpeen. Perustelut työllisyyspolitiikan suuntaviivojen hyväksymiselle vuonna 2015 ovat edelleen päteviä, minkä vuoksi kyseiset suuntaviivat olisi pidettävä voimassa,