30.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 370/40

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 tavoitteena on saaliiden poisheittämisen lopettaminen asteittain kaikissa unionin kalastuksissa ottamalla käyttöön purkamisvelvoite, joka koskee saalisrajoitusten alaisten lajien saaliita.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 6 kohdan mukaan komissio voi hyväksyä poisheittämissuunnitelmia delegoiduilla säädöksillä enintään kolmen vuoden ajaksi jäsenvaltioiden ja asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien yhdessä laatimien yhteisten suositusten perusteella.

(3)

Latvialla, Liettualla, Puolalla, Ruotsilla, Saksalla, Suomella, Tanskalla ja Virolla on välitön kalastuksenhoitoetu Itämerellä. Kuultuaan Itämeren neuvoa-antavaa toimikuntaa kyseiset jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle yhteisen suosituksen (2). Asiaankuuluvilta tieteellisiltä elimiltä on saatu tieteellinen lausunto. Yhteiseen suositukseen sisältyvät toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 6 kohdan mukaiset, ja näin ollen ne olisi asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 3 kohdan nojalla sisällytettävä tähän asetukseen.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti purkamisvelvoitetta olisi sovellettava pienten pelagisten lajien eli silakan ja kilohailin kalastuksessa sekä teollisiin tarkoituksiin Itämerellä harjoitettavassa kalastuksessa pyydettyjen saalisrajoitusten alaisten lajien saaliisiin 1 päivästä tammikuuta 2015. Sitä olisi sovellettava myös tällaisiin lohenkalastuksessa saatuihin saaliisiin viimeistään kyseisestä päivämäärästä alkaen. Turskaa pidetään Itämerellä tapahtuvaa tiettyä kalastusta määrittävänä lajina. Punakampelaa saadaan tietyn turskankalastuksen sivusaaliina, ja siihen sovelletaan saalisrajoituksia. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti purkamisvelvoitetta olisi sen vuoksi sovellettava turskaan viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2015 ja punakampelaan viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2017. Yhteisen suosituksen mukaisesti tämän poisheittämissuunnitelman olisi sen vuoksi katettava kaikki silakan, kilohailin, lohen, turskan ja punakampelan kalastus Itämerellä tapauksesta riippuen joko 1 päivästä tammikuuta 2015 tai 1 päivästä tammikuuta 2017.

(5)

Yhteiseen suositukseen sisältyy poikkeus purkamisvelvoitteeseen silloin, kun on kyse loukuilla, rysillä, merroilla ja pauneteilla pyydetystä lohesta ja turskasta. Poikkeus perustuu Itämeren kalastusfoorumin (BALTFISH) toimittamaan ja tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) arvioimaan tieteelliseen näyttöön korkeasta eloonjäämisasteesta. STECF panee merkille, että suurin osa vaadittavista tiedoista tällaisten poikkeusten perustelemiseksi sisältyy BALTFISHin yhteiseen suositukseen (3). STECF päätteli, että koska tällaisten pyydysten toimintaperiaatteena on kalojen joutuminen seisovan pyydyksen sisään toisin kuin esimerkiksi pussiverkkojen tai koukkujen yhteydessä, vaikuttaa kohtuulliselta olettaa, että myös kuolevuus on näiden pyydysten osalta alhaisempi, yleensä alle 10 prosenttia. STECF kehotti kuitenkin jatkamaan selvitystyötä alhaisempaan kuolevuuteen liittyvän olettamuksen luotettavuuden sekä käsittelymenetelmien ja vallitsevien ympäristöolosuhteiden vahvistamiseksi. Sen vuoksi kyseinen poikkeus olisi sisällytettävä tähän asetukseen.

(6)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 10 kohdan mukaisesti voidaan vahvistaa säilyttämisen vähimmäisviitekoot nuorten meren eliöiden suojelemiseksi. Nykyisin turskaan sovelletaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 2187/2005 (4) nojalla 38 senttimetrin vähimmäiskokoa. STECF:n arvioima tieteellinen näyttö tukee turskan säilyttämisen vähimmäisviitekoon vahvistamista 35 senttimetriin. STECF päätteli erityisesti, että saattaa olla vankkoja biologisia syitä pienentää nykyisin sovellettua 38 senttimetrin vähimmäiskokoa nykyisten poisheittämistasojen alentamiseksi. Se päätteli myös, että purkamisvelvoitteen yhteydessä turskan säilyttämisen vähimmäisviitekoon vahvistaminen 35 senttimetriin alentaisi sellaisten saaliiden tasoa, joita ei voida myydä ihmisravinnoksi, ja ettei ole esitetty mitään ensimmäiseen kutukauteen liittyviä perusteluja, jotka tukisivat turskan säilyttämisen vähimmäisviitekoon vahvistamista Itämerellä 38 senttimetriin. Sen vuoksi turskan säilyttämisen vähimmäisviitekooksi Itämerellä olisi vahvistettava 35 senttimetriä.

(7)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa asetetun aikataulun noudattamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2015. Mainitun asetuksen 15 artiklan 6 kohdan nojalla tätä asetusta olisi sovellettava enintään kolmen vuoden ajan,

a)

1 päivästä tammikuuta 2015 silakan, kilohailin, lohen ja turskan kalastuksen osalta,

b)

1 päivästä tammikuuta 2017 kaikissa kalastuksissa pyydetyn punakampelan osalta.