1.   Fluorattujen kasvihuonekaasujen tahallinen päästäminen ilmakehään, jos vapauttaminen ei ole teknisesti välttämätöntä aiottua käyttötarkoitusta varten, on kielletty.

2.   Fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden haltijoiden on toteutettava varotoimia, joilla ehkäistään näiden kaasujen tahaton pääsy ilmakehään, jäljempänä ’vuoto’. Niiden on toteutettava kaikki teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoiset toimenpiteet fluorattujen kasvihuonekaasujen vuotojen vähentämiseksi minimiin.

3.   Jos fluorattuja kasvihuonekaasujen vuotoja havaitaan, haltijoiden on varmistettava, että laite korjataan ilman aiheetonta viivytystä.

Jos laite on tarkastettava vuotojen varalta 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja laitteessa ollut vuoto on korjattu, haltijoiden on varmistettava, että pätevöity luonnollinen henkilö tarkastaa laitteen kuukauden kuluessa korjauksesta varmistaakseen, että korjaus on onnistunut.

4.   Tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdan a–c alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä suorittavien luonnollisten henkilöiden on oltava 10 artiklan 4 ja 7 kohdan mukaisesti pätevöityjä, ja heidän on toteutettava varotoimet fluorattujen kasvihuonekaasujen vuotojen estämiseksi.

Tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa lueteltuja laitteita asentavien, huoltavien, kunnossa pitävien, korjaavien tai käytöstä poistavien yritysten on oltava 10 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti pätevöityjä, ja heidän on toteutettava varotoimet fluorattujen kasvihuonekaasujen vuotojen estämiseksi.

1.   Kun kyse on laitteesta, joka sisältää vähintään 5 hiilidioksidiekvivalenttitonnia fluorattuja kasvihuonekaasuja, joita ei ole sisällytetty solumuoveihin, laitteen haltijan on varmistettava, että laite tarkastetaan vuotojen varalta.

Tämän artiklan mukaisia vuototarkastuksia ei tarvitse tehdä ilmatiiviisti suljetuille laitteille, jotka sisältävät alle 10 hiilidioksidiekvivalenttitonnia fluorattuja kasvihuonekaasuja edellyttäen, että laitteet on merkitty ilmatiiviisti suljetuiksi.

Sähköisille kytkinlaitteille ei tarvitse tehdä tämän artiklan mukaisia vuototarkastuksia, jos ne täyttävät jonkin seuraavista ehdoista:

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan seuraavien fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden haltijoihin:

Ensimmäisen alakohdan a–e alakohdassa tarkoitettujen laitteiden osalta on 10 artiklan sääntöjen mukaisesti pätevöityjen luonnollisten henkilöiden suoritettava tarkastukset.

Poiketen siitä, mitä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, vuototarkastuksia ei 31 päivään joulukuuta 2016 saakka tarvitse suorittaa sellaisten laitteiden osalta, jotka sisältävät alle 3 kg fluorattuja kasvihuonekaasuja, tai ilmatiiviisti suljettujen laitteiden osalta, jotka on asianmukaisesti merkitty sellaisiksi ja jotka sisältävät alle 6 kg fluorattuja kasvihuonekaasuja.

3.   Edellä olevan 1 kohdan mukaiset vuototarkastukset on tehtävä seuraavin väliajoin:

4.   Edellä 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen palontorjuntalaitteiden 1 kohdan mukaiset velvoitteet katsotaan täytetyiksi, jos seuraavat kaksi edellytystä täyttyvät:

5.   Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä tarkentaa tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti kullekin mainitussa kohdassa tarkoitetulle laitetyypille tehtäviä vuototarkastuksia koskevia vaatimuksia niiden laitteiden osien yksilöimiseksi, joissa vuotoja todennäköisimmin esiintyy, ja asetuksen (EY) N:o 842/2006 3 artiklan 7 alakohdan nojalla annettujen säädösten kumoamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1.   Kun on kyse 4 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa luetelluista laitteista, jotka sisältävät fluorattuja kasvihuonekaasuja vähintään 500 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, laitteen haltijan on varmistettava, että laitteessa on vuotojen havaitsemisjärjestelmä, joka antaa mahdollisesta vuodosta hälytyksen haltijalle tai huoltoyhtiölle.

2.   Kun on kyse 4 artiklan 2 kohdan f ja g alakohdassa luetelluista laitteista, jotka sisältävät fluorattuja kasvihuonekaasuja vähintään 500 hiilidioksidiekvivalenttitonnia ja jotka on asennettu 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen, laitteen haltijan on varmistettava, että laitteessa on vuotojen havaitsemisjärjestelmä, joka antaa mahdollisesta vuodosta hälytyksen haltijalle tai huoltoyhtiölle.

3.   Kun on kyse 4 artiklan 2 kohdan a–d ja g alakohdassa luetelluista laitteista, joita tämän artiklan 1 tai 2 kohta koskevat, laitteen haltijan on varmistettava, että vuotojen havaitsemisjärjestelmät tarkastetaan vähintään 12 kuukauden välein niiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi.

4.   Kun on kyse 4 artiklan 2 kohdan f alakohdassa luetelluista laitteista, joita tämän artiklan 2 kohta koskee, laitteen haltijan on varmistettava, että vuotojen havaitsemisjärjestelmät tarkastetaan vähintään 6 vuoden välein niiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi.

1.   Sellaisten laitteiden haltijoiden, jotka on tarkastettava vuotojen varalta 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, on pidettävä kirjaa kustakin tällaisesta laitteesta ja eriteltävä seuraavat tiedot:

2.   Jollei 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja säilytetä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten perustamassa tietokannassa, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kirjanpito on annettava pyynnöstä kyseessä olevan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai komission käyttöön. Kirjanpidon sisältämän ympäristötiedon osalta sovelletaan tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/4/EY (18) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1367/2006 (19).

3.   Fluorattuja kasvihuonekaasuja toimittavien yritysten on 11 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi pidettävä kirjaa fluorattujen kasvihuonekaasujen ostajia koskevista asiaankuuluvista tiedoista, joihin kuuluvat muun muassa seuraavat tiedot:

Fluorattuja kasvihuonekaasuja toimittavien yritysten on säilytettävä tämä kirjanpito vähintään viiden vuoden ajan.

Fluorattuja kasvihuonekaasuja toimittavien yritysten on annettava tämä kirjanpito pyynnöstä kyseessä olevan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai komission käyttöön. Kirjanpidon sisältämän ympäristötiedon osalta sovelletaan tapauksen mukaan direktiiviä 2003/4/EY tai asetusta (EY) N:o 1367/2006.

4.   Komissio voi täytäntöönpanosäädöksellä määrittää tämän artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetun kirjanpidon muodon ja täsmentää, miten kirjaa olisi pidettävä. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 24 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1.   Fluorattujen yhdisteiden tuottajien on toteutettava kaikki tarvittavat varotoimet rajoittaakseen syntyviä fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjä mahdollisimman paljon:

Tätä artiklaa sovelletaan myös sivutuotteena syntyviin fluorattuihin kasvihuonekaasuihin.

2.   Jollei 11 artiklan 1 kohdasta muuta johdu, kielletään fluorattujen kasvihuonekaasujen ja liitteessä II lueteltujen kaasujen markkinoille saattaminen, paitsi jos tuottajat tai maahantuojat toimittavat tällaisen markkinoille saattamisen yhteydessä tarvittaessa todisteet siitä, että valmistusprosessin sekä niiden raaka-aineiden valmistusprosessin aikana sivutuotteena tuotettu trifluorimetaani on hävitetty tai otettu talteen myöhempää käyttöä varten parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden mukaisesti.

Tätä vaatimusta sovelletaan 11 päivästä kesäkuuta 2015 alkaen.

1.   Kiinteiden laitteiden tai kylmäkuljetuskuorma-autojen ja kylmäkuljetusperävaunujen jäähdytysyksiköiden, jotka sisältävät fluorattuja kasvihuonekaasuja, joita ei ole sisällytetty solumuoveihin, haltijoiden on varmistettava, että kyseisten kaasujen talteenoton suorittavat luonnolliset henkilöt, joilla on 10 artiklassa säädetyt pätevyystodistukset, siten, että kaasut kierrätetään, regeneroidaan tai hävitetään.

Tätä velvoitetta sovelletaan seuraavien laitteiden haltijoihin:

2.   Yrityksen, joka käyttää fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävää säiliötä välittömästi ennen tämän käytöstä poistamista, on järjestettävä kaikkien säiliön sisältämien jäljellä olevien kaasujen talteenotto kyseisten kaasujen kierrätyksen, regeneroinnin tai hävittämisen varmistamiseksi.

3.   Kun on kyse sellaisista fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävistä tuotteista ja laitteista, joita ei ole lueteltu 1 kohdassa, mukaan lukien liikkuvat laitteet, haltijoiden on teetettävä kaasujen talteenotto, siinä määrin kuin se on teknisesti toteutettavissa eikä aiheuta kohtuuttomia kustannuksia, asianmukaisesti pätevöityneillä luonnollisilla henkilöillä siten, että kaasut kierrätetään, regeneroidaan tai hävitetään, tai järjestettävä niiden hävittäminen ilman tätä edeltävää talteenottoa.

Asianmukaisen pätevyyden omaavien luonnollisten henkilöiden on suoritettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/40/EY (20) soveltamisalan ulkopuolelle jäävien maantieajoneuvojen ilmastointilaitteista peräisin olevien fluorattujen kasvihuonekaasujen talteenotto.

Direktiivin 2006/40/EY soveltamisalan piiriin kuuluvien moottoriajoneuvojen ilmastointilaitteista peräisin olevien fluorattujen kasvihuonekaasujen talteenottoa varten asianmukaisen pätevyyden omaavina pidetään ainoastaan luonnollisia henkilöitä, joilla on ainakin 10 artiklan 2 kohdan mukaista koulutusta koskeva todistusasiakirja.

1.   Jäsenvaltioiden on 5 kohdassa tarkoitettujen vähimmäisvaatimusten pohjalta perustettava tai mukautettava pätevöintijärjestelmiä, arviointimenettelyt mukaan lukien. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että koulutusta on tarjolla seuraavia tehtäviä suorittaville luonnollisille henkilöille:

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että direktiivin 2006/40/EY soveltamisalaan kuuluvien moottoriajoneuvojen ilmastointilaitteista peräisin olevien fluorattujen kasvihuonekaasujen talteenotosta huolehtiville luonnollisille henkilöille on tarjolla 5 kohdassa tarkoitetut vähimmäisvaatimukset täyttäviä koulutusohjelmia.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa säädettyjen pätevöintijärjestelmien ja koulutuksen on katettava seuraavat alat:

4.   Edellä 1 kohdassa säädetyn pätevöintiohjelman mukaiset pätevyystodistukset on annettava sillä ehdolla, että hakija on saattanut 1, 3 ja 5 kohdan mukaisesti luodun arviointimenettelyn onnistuneesti päätökseen.

5.   Pätevöintijärjestelmiä koskevat vähimmäisvaatimukset on esitetty asetuksissa (EY) N:o 303/2008–306/2008 ja 12 kohdassa. Koulutusta koskeville todistusasiakirjoille asetetut vähimmäisvaatimukset on esitetty asetuksessa (EY) N:o 307/2008 ja 12 kohdassa. Vähimmäisvaatimuksissa on määriteltävä kunkin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun laitetyypin edellyttämät käytännön taidot ja tarvittaessa teoreettiset tiedot, pitäen erillään toisistaan eri toiminnot, jotka on katettava, sekä pätevyystodistusten ja koulutusta koskevien todistusasiakirjojen vastavuoroisen tunnustamisen edellytykset.

6.   Jäsenvaltioiden on perustettava tai mukautettava pätevöintijärjestelmiä 5 kohdassa tarkoitettujen vähimmäisvaatimusten pohjalta 4 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa lueteltuja laitteita muille osapuolille asentavia, huoltavia, kunnossapitäviä, korjaavia tai käytöstä poistavia yrityksiä varten.

7.   Asetuksen (EY) N:o 842/2006 mukaisesti myönnetyt pätevyyskirjat ja koulutusta koskevat todistusasiakirjat jäävät voimaan niiden alkuperäisten myöntämisehtojen mukaisesti.

8.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien luonnollisten henkilöiden, joilla on 1 ja 7 kohdassa tarkoitettujen pätevöittämisohjelmien mukaiset pätevyystodistukset, saatavilla on tiedot kustakin seuraavasta:

9.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että koulutusta on tarjolla niille luonnollisille henkilöille, jotka haluavat saattaa tietonsa 3 kohdassa tarkoitettujen alojen osalta ajan tasalle.

10.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle pätevöinti- ja koulutusohjelmansa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2017.

Jäsenvaltioiden on tunnustettava toisessa jäsenvaltiossa tämän artiklan mukaisesti annetut pätevyystodistukset ja koulutusta koskevat todistusasiakirjat. Ne eivät saa rajoittaa palvelujen tarjoamisen vapautta tai sijoittautumisvapautta sillä perusteella, että pätevyystodistus on annettu toisessa jäsenvaltiossa.

11.   Yrityksen, joka antaa jonkin 1 kohdassa tarkoitetun tehtävän toisen yrityksen tehtäväksi, on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuolla toisella yrityksellä on kyseisen tehtävän suorittamiseen tämän artiklan mukaisesti tarvittavat pätevyystodistukset.

12.   Jos tämän artiklan soveltamiseksi on tarpeen säätää yhdenmukaisemmasta lähestymistavasta koulutukseen ja pätevöintiin, komissio mukauttaa ja saattaa ajan tasalle edellytettyjä taitoja ja tietoja koskevat vähimmäisvaatimukset, määrittää tarkemmin pätevöintiä tai todistusten myöntämistä koskevat määräykset sekä vastavuoroisen tunnustamisen edellytykset sekä kumoaa asetuksen (EY) N:o 842/2006 5 artiklan 1 kohdan nojalla annettuja säädöksiä täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komission on otettava huomioon asiaankuuluvat olemassa olevat laatu- tai pätevöitymisjärjestelmät käyttäessään sille tämän kohdan nojalla siirrettyä toimivaltaa.

13.   Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä määrittää tämän artiklan 10 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen muodon ja kumota asetuksen (EY) N:o 842/2006 5 artiklan 5 kohdan nojalla annettuja säädöksiä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

14.   Jos tämän artiklan mukaiset pätevöinti- ja koulutusvelvoitteet olisivat jäsenvaltiolle kohtuuttomia sen pienen väestömäärän ja siitä johtuvan vähäisen tällaista koulutusta ja pätevöittämistä koskevan kysynnän vuoksi, vaatimukset voidaan täyttää tunnustamalla muissa jäsenvaltioissa myönnetyt todistukset.

Tätä kohtaa soveltavien jäsenvaltioiden on ilmoitettava siitä komissiolle, joka ilmoittaa tästä muille jäsenvaltioille.

15.   Mikään tässä artiklassa ei estä jäsenvaltioita perustamasta pätevöinti- ja koulutusohjelmia myös muita kuin 1 kohdassa tarkoitettuja laitteita varten.

1.   Kielletään liitteessä III lueteltujen tuotteiden ja laitteiden, puolustustarvikkeita lukuun ottamatta, saattaminen markkinoille mainitussa liitteessä asetetusta päivämäärästä alkaen, jolloin päivämäärät erotellaan tapauksen mukaan tuotteiden ja laitteiden sisältämän fluoratun kasvihuonekaasun tyypin tai lämmitysvaikutuksen mukaan.

2.   Edellä 1 kohdassa asetettu kielto ei koske laitteita, joiden osalta on direktiivin 2009/125/EY mukaisesti vahvistetuissa ekologista suunnittelua koskevissa vaatimuksissa todettu, että laitteen paremman käytönaikaisen energiatehokkuuden ansiosta sen elinkaaren mittaiset hiilidioksidiekvivalenttipäästöt olisivat pienemmät kuin vastaavan laitteen, joka täyttää asiaan liittyvät ekologista suunnittelua koskevat vaatimukset eikä sisällä fluorihiilivetyjä.

3.   Komissio voi jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä ja tämän asetuksen tavoitteet huomioon ottaen poikkeuksellisesti sallia täytäntöönpanosäädöksillä poikkeuksen enintään neljäksi vuodeksi, jotta markkinoille voidaan saattaa liitteessä III lueteltuja tuotteita ja laitteita, jotka sisältävät fluorattuja kasvihuonekaasuja tai joiden toiminta perustuu niihin, jos on osoitettu:

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   Vain sellaiset yritykset, joilla on 10 artiklan mukaiset asianmukaiset pätevyystodistukset tai koulutusta koskevat asiakirjat, tai joilla on palveluksessaan henkilöitä, joilla on 10 artiklan 2 ja 5 kohdan mukainen pätevyystodistus tai koulutusta koskeva asiakirja, saavat myydä ja ostaa fluorattuja kasvihuonekaasuja sellaisten laitteiden, jotka sisältävät fluorattuja kasvihuonekaasuja tai joiden toiminta perustuu niihin, asentamista, huoltamista, kunnossapitoa tai korjausta varten. Tämä kohta ei estä yrityksiä, joilla ei ole pätevyystodistuksia ja jotka eivät suorita tämän kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuja toimia, keräämästä, kuljettamasta tai toimittamasta fluorattuja kasvihuonekaasuja.

5.   Fluoratuilla kasvihuonekaasuilla täytettyjä laitteita, jotka eivät ole ilmatiiviisti suljettuja, saa myydä loppukäyttäjälle ainoastaan silloin, kun voidaan osoittaa, että asennuksen suorittaa 10 artiklan mukaisesti pätevöitynyt yritys.

6.   Komission on koottava jäsenvaltioilta saatavien tietojen pohjalta tietoja jäsenvaltioiden kansallisista määräyksistä, standardeista tai lainsäädännöstä, jotka koskevat sellaisia korvaavia tekniikoita, joissa käytetään fluorattujen kasvihuonekaasujen vaihtoehtoja jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteissa sekä solumuoveissa.

Komissio julkaisee ensimmäisen alakohdan nojalla kerättyjä tietoja koskevan yhteenvetokertomuksen viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2017.

1.   Tuotteita ja laitteita, jotka sisältävät fluorattuja kasvihuonekaasuja tai joiden toiminta perustuu niihin, ei saa saattaa markkinoille ilman merkintöjä. Tämä koskee vain seuraavia:

2.   Tuotteisiin ja laitteisiin, joihin sovelletaan 11 artiklan 3 kohdan mukaista poikkeusta, on lisättävä tätä koskeva merkintä, ja niihin on liitettävä ilmoitus siitä, että näitä tuotteita ja laitteita voidaan käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, johon mainitun artiklan mukainen poikkeus on myönnetty.

3.   Edellä 1 kohdassa edellytetyssä merkinnässä on ilmoitettava seuraavat tiedot:

Edellä 1 kohdan nojalla vaaditussa merkinnässä on tarvittaessa oltava seuraavat tiedot:

4.   Merkinnän on oltava selkeä ja pysyvä, ja se on sijoitettava joko:

Merkintä on tehtävä sen jäsenvaltion virallisilla kielillä, jossa tuote tai laite saatetaan markkinoille.

5.   Fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältäviä solumuoveja ja valmiiksi sekoitettuja polyoleja ei saa saattaa markkinoille, ellei fluorattuja kasvinhuonekaasuja ole yksilöity merkinnällä, jossa käytetään hyväksyttyä teollisuuden nimitystä tai, jos tällaista nimitystä ei ole saatavana, kemiallista nimeä. Merkinnässä on selvästi ilmoitettava, että solumuovi tai valmiiksi sekoitettu polyoli sisältää fluorattuja kasvihuonekaasuja. Solumuovilevyjen osalta nämä tiedot on annettava selkeästi ja pysyvästi levyissä.

6.   Regeneroituihin tai kierrätettyihin kasvihuonekaasuihin on lisättävä merkintä siitä, että aine on regeneroitu tai kierrätetty, ilmoitus erän numerosta sekä regenerointi- tai kierrätyslaitoksen nimi ja osoite.

7.   Hävittämistä varten markkinoille saatetut fluoratut kasvihuonekaasut on merkittävä ilmoituksella siitä, että säiliön sisältö on tarkoitettu ainoastaan hävitettäväksi.

8.   Suoraa vientiä varten markkinoille saatetut fluoratut kasvihuonekaasut on merkittävä ilmoituksella siitä, että säiliön sisältämän aineen saa käyttää ainoastaan suoraan vientiin.

9.   Puolustustarvikkeissa käyttöä varten markkinoille saatetut fluoratut kasvihuonekaasut on merkittävä ilmoituksella siitä, että säiliön sisältämän aineen saa käyttää ainoastaan tuota tarkoitusta varten.

10.   Fluoratut kasvihuonekaasut, jotka on saatettu markkinoille käytettäviksi puolijohdeaineiden syövyttämiseen tai kemiallisen höyrypinnoituslaitteen (CVD) prosessikammion puhdistukseen puolijohdetuotannossa, on merkittävä ilmoituksella siitä, että säiliön sisältämän aineen saa käyttää ainoastaan tuota tarkoitusta varten.

11.   Raaka-aineena käyttämistä varten markkinoille saatetut fluoratut kasvihuonekaasut on merkittävä ilmoituksella siitä, että säiliön sisältämää ainetta saa käyttää ainoastaan raaka-aineena.

12.   Farmaseuttisten aineiden annosteluun tarkoitettujen inhalaatiosumutteiden tuottamista varten markkinoille saatetut fluoratut kasvihuonekaasut on merkittävä ilmoituksella siitä, että säiliön sisältämän aineen saa käyttää ainoastaan tuota tarkoitusta varten.

13.   Edellä 3 ja 5 kohdassa tarkoitetut tiedot on sisällytettävä kyseessä olevien tuotteiden ja laitteiden käyttöoppaisiin.

Jos tuotteiden ja laitteiden sisältämien fluorattujen kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutus on vähintään 150, tämä tieto on sisällytettävä myös mainonnassa käytettäviin kuvauksiin.

14.   Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä määrittää 1 ja 4–12 kohdassa tarkoitettujen merkintöjen muodon ja kumota asetuksen (EY) N:o 842/2006 7 artiklan 3 kohdan nojalla annettuja säädöksiä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

15.   Siirretään komissiolle valta antaa 22 artiklan mukaisesti sellaisia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan 4–12 kohdassa asetettuja merkintävaatimuksia tarvittaessa kaupallisen tai teknologisen kehityksen perusteella.

1.   Kielletään rikkiheksafluoridin käyttö magnesiumin painevalussa ja magnesiumvaluseosten kierrätyksessä.

Sellaisten laitosten osalta, joissa rikkiheksafluoridia käytetään alle 850 kg vuodessa magnesiumin painevalussa ja magnesiumvaluseosten kierrätyksessä, tätä kieltoa sovelletaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2018.

2.   Kielletään rikkiheksafluoridin käyttö ajoneuvojen renkaiden täyttämiseen.

3.   Kielletään 1 päivästä tammikuuta 2020 sellaisten fluorattujen kasvihuonekaasujen, joiden lämmitysvaikutus on vähintään 2 500, käyttö sellaisten jäähdytyslaitteiden huollossa tai kunnossapidossa, joiden täytöskoko on vähintään 40 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Tätä kohtaa ei sovelleta puolustustarvikkeisiin eikä laitteisiin, jotka on tarkoitettu sovelluksiin, joita käytetään tuotteiden jäähdyttämiseen alle – 50 celsiusasteen lämpötiloihin.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua kieltoa ei 1 päivään tammikuuta 2030 saakka sovelleta seuraaviin kahteen fluorattujen kasvihuonekaasujen luokkaan:

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua kieltoa ei sovelleta jäähdytyslaitteisiin, joille on 11 artiklan 3 kohdan perusteella myönnetty poikkeuslupa.

1.   Fluorihiilivedyillä täytettyjä jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteita ei saa saattaa markkinoille 1 päivästä tammikuuta 2017, elleivät fluorihiilivedyt, joilla laitteet on täytetty, kuulu IV luvussa tarkoitetun kiintiöjärjestelmän piiriin.

2.   Saattaessaan markkinoille 1 kohdassa tarkoitettuja valmiiksi täytettyjä laitteita valmistajien ja maahantuojien on varmistettava, että 1 kohdan noudattaminen dokumentoidaan täydellisesti, ja laadittava tästä vaatimustenmukaisuusvakuutus.

Jos 1 päivästä tammikuuta 2018 alkaen laitteen sisältämiä fluorihiilivetyjä ei ole saatettu markkinoille ennen laitteen täyttämistä, kyseisen laitteen maahantuojien on varmistettava, että riippumaton tarkastaja todentaa dokumentoinnin ja vaatimustenmukaisuusvakuutuksen paikkansapitävyyden vuosittain viimeistään maaliskuun 31 päivänä edellisen kalenterivuoden osalta. Riippumattoman tarkastajan on oltava joko

Edellä 1 kohdassa tarkoitetun laitteen valmistajien ja maahantuojien on säilytettävä dokumentointi ja vaatimustenmukaisuusvakuutus vähintään viiden vuoden ajan laitteen markkinoille saattamisen jälkeen. Maahantuojien, jotka saattavat markkinoille valmiiksi täytettyjä laitteita, joiden sisältämiä fluorihiilivetyjä ei ole saatettu markkinoille ennen laitteen täyttämistä, on varmistettava, että ne on rekisteröity 17 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti.

3.   Laatimalla vaatimustenmukaisuusvakuutuksen 1 kohdassa tarkoitettujen laitteiden valmistajat ja maahantuojat ottavat vastuun siitä, että 1 ja 2 kohtaa noudatetaan.

4.   Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksillä vaatimustenmukaisuusvakuutusta ja tämän artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun riippumattoman tarkastajan suorittamaa todentamista koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1.   Komissio varmistaa, että se fluorihiilivetyjen määrä, joka tuottajilla ja maahantuojilla on oikeus saattaa unionin markkinoille kunakin vuotena, ei ylitä kyseiselle vuodelle liitteen V mukaisesti laskettua enimmäismäärää.

Tuottajien ja maahantuojien on varmistettava, että se liitteen V mukaisesti laskettu fluorihiilivetyjen määrä, jonka kukin niistä saattaa markkinoille, ei ylitä kullekin 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti myönnettyä tai 18 artiklan mukaisesti siirrettyä kiintiötä.

2.   Tätä artiklaa ei sovelleta tuottajiin tai maahantuojiin, jotka tuottavat tai tuovat fluorihiilivetyjä vuodessa alle 100 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Tätä artiklaa ei myöskään sovelleta seuraaviin fluorihiilivetyjen luokkiin:

3.   Tätä artiklaa ja 16, 18, 19 ja 25 artiklaa sovelletaan myös valmiiksi sekoitettuihin polyoleihin sisältyviin fluorihiilivetyihin.

4.   Komissio voi jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä ja tämän asetuksen tavoitteet huomioon ottaen poikkeuksellisesti sallia täytäntöönpanosäädöksillä poikkeuksen enintään neljäksi vuodeksi, jotta tietyissä sovelluksissa tai tietyissä tuote- tai laiteryhmissä käytettävät fluorihiilivedyt voidaan jättää 1 kohdassa säädetyn kiintiön ulkopuolelle, jos on osoitettu, ettei:

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1.   Komissio määrittää viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2014 täytäntöönpanosäädöksillä kullekin tuottajalle tai maahantuojalle, joka on toimittanut asetuksen (EY) N:o 842/2006 6 artiklan mukaisesti tietoja, viitearvon, joka perustuu vuotuiseen keskiarvoon niistä fluorihiilivetyjen määristä, jotka tuottaja tai maahantuoja on ilmoittanut saattaneensa markkinoille vuosina 2009–2012. Viitearvot lasketaan tämän asetuksen V liitteen mukaisesti.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Tuottajat ja maahantuojat, jotka eivät ole ilmoittaneet fluorihiilivetyjen markkinoille saattamisesta asetuksen (EY) N:o 842/2006 6 artiklan mukaisesti 1 kohdassa tarkoitetun vertailujakson osalta, voivat ilmoittaa aikomuksestaan saattaa fluorihiilivetyjä markkinoille seuraavana vuonna.

Ilmoitus on osoitettava komissiolle, ja siinä on yksilöitävä fluorihiilivetyjen tyypit ja määrät, jotka odotetaan saatettavan markkinoille.

Komissio antaa ilmoituksen näiden ilmoitusten toimittamisen määräajasta. Ennen kuin yritykset toimittavat ilmoituksen tämän artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti, niiden on rekisteröidyttävä 17 artiklassa säädettyyn rekisteriin.

3.   Komissio laskee viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2017 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi uudelleen viitearvot tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuille tuottajille ja maahantuojille käyttäen perustana 19 artiklan mukaisesti ilmoitettujen, 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen markkinoille laillisesti saatettujen fluorihiilivetyjen määrien vuotuista keskiarvoa laskettuna niiltä vuosilta, joilta tiedot ovat saatavilla. Komissio määrittää nämä viitearvot täytäntöönpanosäädöksillä.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   Tuottajat ja maahantuojat, joille on määritetty viitearvo, voivat ilmoittaa ennakoiduista lisämääristä 2 kohdassa vahvistetulla menettelyllä.

5.   Komissio jakaa kullekin tuottajalle ja maahantuojalle fluorihiilivetyjen markkinoille saattamista koskevat vuosikiintiöt vuodesta 2015 alkaen soveltaen liitteessä VI vahvistettua jakomenettelyä.

Kiintiöitä myönnetään ainoastaan tuottajille tai maahantuojille, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai jotka ovat valtuuttaneet unioniin sijoittautuneen ainoan edustajan tämän asetuksen vaatimusten noudattamiseksi. Ainoa edustaja voi olla sama kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (22) 8 artiklan mukaisesti valtuutettu edustaja.

Ainoan edustajan on noudatettava kaikkia tuottajille tai maahantuojille tämän asetuksen nojalla kuuluvia velvollisuuksia.

1.   Komissio perustaa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2015 sähköisen rekisterin, jäljempänä ’rekisteri’, fluorihiilivetyjen markkinoille saattamista koskeville kiintiöille ja huolehtii sen toiminnasta.

Rekisteröityminen rekisteriin on pakollista seuraaville:

Rekisteröityminen tapahtuu komissiolle toimitettavalla hakemuksella komission vahvistamien menettelyjen mukaisesti.

2.   Komissio voi, siinä määrin kuin on tarpeen, täytäntöönpanosäädöksillä varmistaa rekisterin moitteettoman toiminnan. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Komissio varmistaa, että jaetusta kiintiöstä ja siihen kiintiöiden jakokauden aikana mahdollisesti tehdyistä muutoksista ilmoitetaan rekisteröityneille tuottajille ja maahantuojille rekisterin kautta.

4.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, tulliviranomaiset mukaan lukien, annetaan pääsy rekisteriin tietojen hankkimiseksi.

1.   Tuottaja tai maahantuoja, jolle on määritetty viitearvo 16 artiklan 1 tai 3 kohdan mukaisesti ja jolle on myönnetty kiintiö 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti, voi siirtää 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa rekisterissä olevan kiintiön kokonaisuudessaan tai osittain toiselle unionissa toimivalle tuottajalle tai maahantuojalle tai toiselle tuottajalle tai maahantuojalle, jota edustaa unionissa 16 artiklan 5 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettu ainoa edustaja.

2.   Tuottaja tai maahantuoja, joka on saanut kiintiönsä 16 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti tai jolle on siirretty kiintiö tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, voi antaa toiselle yritykselle luvan käyttää kiintiötään 14 artiklassa tarkoitettuun tarkoitukseen.

Tuottaja tai maahantuottaja, joka on saanut kiintiönsä yksinomaan 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla, voi antaa toiselle yritykselle luvan käyttää kiintiötään 14 artiklassa tarkoitettuun tarkoitukseen ainoastaan edellyttäen, että luvan antanut tuottaja tai maahantuoja toimittaa konkreettisesti vastaavat fluorihiilivetymäärät.

Sovellettaessa 15, 16 ja 19 artiklan 1 ja 6 kohtaa vastaavat fluorihiilivetymäärät katsotaan luvan antaneen tuottajan tai maahantuojan luvanantohetkellä markkinoille saattamiksi. Komissio voi vaatia luvan antaneelta tuottajalta tai maahantuojalta näyttöä siitä, että se on aktiivinen fluorihiilivetyjen toimittaja.

1.   Kunkin tuottajan, tuojan ja viejän, joka on tuottanut, tuonut tai vienyt fluorattuja kasvihuonekaasuja ja liitteessä II lueteltuja kaasuja vähintään yhden metrisen tonnin tai 100 hiilidioksidiekvivalenttitonnia edellisen kalenterivuoden aikana, on viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2015 ja vuosittain sen jälkeen ilmoitettava komissiolle liitteessä VII tarkemmin määritetyt tiedot kustakin edellä mainitusta aineesta kyseisen kalenterivuoden osalta. Tätä kohtaa sovelletaan myös yrityksiin, jotka saavat kiintiöitä 18 artiklan 1 kohdan nojalla.

2.   Kunkin yrityksen, joka on hävittänyt fluorattuja kasvihuonekaasuja ja liitteessä II lueteltuja kaasuja vähintään yhden metrisen tonnin tai 1 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia edellisen kalenterivuoden aikana, on viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2015 ja vuosittain sen jälkeen ilmoitettava komissiolle liitteessä VII tarkemmin määritetyt tiedot kustakin edellä mainitusta aineesta kyseisen kalenterivuoden osalta.

3.   Kunkin yrityksen, joka on käyttänyt fluorattuja kasvihuonekaasuja raaka-aineina vähintään1 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia edellisen kalenterivuoden aikana, on viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2015 ja vuosittain sen jälkeen ilmoitettava komissiolle liitteessä VII tarkemmin määritetyt tiedot kustakin edellä mainitusta aineesta kyseisen kalenterivuoden osalta.

4.   Kunkin yrityksen, joka on saattanut tuotteissa tai laitteissa olevia fluorattuja kasvihuonekaasuja ja liitteessä II lueteltuja kaasuja markkinoille vähintään 500 hiilidioksidiekvivalenttitonnia edellisen kalenterivuoden aikana, on viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2015 ja vuosittain sen jälkeen ilmoitettava komissiolle liitteessä VII tarkemmin määritetyt tiedot kustakin edellä mainitusta aineesta kyseisen kalenterivuoden osalta.

5.   Kunkin laitteiden maahantuojan, joka saattaa markkinoille valmiiksi täytettyjä laitteita, joiden sisältämiä fluorihiilivetyjä ei ole saatettu unionin markkinoille ennen laitteen täyttämistä, on toimitettava komissiolle 14 artiklan 2 kohdan mukainen todentamisasiakirja.

6.   Viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2015 ja vuosittain sen jälkeen kunkin yrityksen, joka 1 kohdan mukaisesti ilmoittaa saattaneensa markkinoille yli 10 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia fluorihiilivetyjä edellisen kalenterivuoden aikana, on lisäksi varmistettava, että tietojen paikkansapitävyyden varmentaa riippumaton tarkastaja. Tarkastajan on oltava joko:

Yrityksen on säilytettävä varmennuskertomus vähintään viiden vuoden ajan. Varmennuskertomus on asetettava pyynnöstä kyseessä olevan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ja komission saataville.

7.   Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä määrittää tässä kohdassa tarkoitetun ilmoituksen muodon ja toimittamistavan.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

8.   Komissio toteuttaa aiheelliset toimenpiteet sille tämän artiklan mukaisesti toimitettujen tietojen luottamuksellisuuden suojaamiseksi.

1.   Siirretään komissiolle valta antaa 22 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteiden I, II ja IV ajan tasalle saattamista käyttäen perustana hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin hyväksymiä uusia hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, IPCC:n arviointikertomuksia tai uusia Montrealin pöytäkirjan tieteellisen asiantuntijapaneelin arviointikertomuksia liitteissä lueteltujen aineiden lämmitysvaikutuksesta.

2.   Komissio seuraa tämän asetuksen soveltamista ja vaikutuksia käyttäen perustana liitteissä I ja II lueteltujen kaasujen markkinoille saattamisesta 19 artiklan mukaisesti toimitettuja tietoja ja fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöistä 20 artiklan mukaisesti saataville asetettuja tietoja sekä muita jäsenvaltioilta saatuja asiaan liittyviä tietoja.

Komissio julkaisee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 kertomuksen fluorihiilivetyjen saatavuudesta unionin markkinoilla.

Komissio julkaisee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 tämän asetuksen vaikutuksista perusteellisen kertomuksen, johon sisällytetään erityisesti

3.   Komissio julkaisee viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2017 kertomuksen, jossa arvioidaan liitteessä III olevan 13 kohdan mukaista kieltoa, ottaen erityisesti huomioon kustannustehokkaiden, teknisesti toteutuskelpoisten, energiatehokkaiden ja luotettavien vaihtoehtojen saatavuuden kyseisessä säännöksessä tarkoitettujen monikompressorisille keskusjäähdytysjärjestelmille. Komissio tekee tämän kertomuksen pohjalta tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle liitteessä III olevan 13 kohdan mukaisen säännöksen muuttamiseksi.

4.   Komissio julkaisee viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2020 kertomuksen, jossa arvioidaan, onko olemassa sellaisia kustannustehokkaita, teknisesti toteutuskelpoisia, energiatehokkaita ja luotettavia vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat fluorattujen kasvihuonekaasujen korvaamisen uusissa keskijännitekojeistoissa ja uusissa pienissä single split -ilmastointijärjestelmissä, ja tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle liitteessä III olevan luettelon muuttamiseksi.

5.   Komissio julkaisee viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2017 kertomuksen, jossa arvioidaan kiintiöiden jakomenetelmää, kuten sitä, mikä vaikutus on kiintiöiden jakamisella maksutta, sekä tarvittaessa tämän asetuksen ja mahdollisen kansainvälisen fluorihiilivetysopimuksen täytäntöönpanon kustannuksia jäsenvaltioissa. Jos on aiheellista, komissio tekee tämän kertomuksen pohjalta lainsäädäntöehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle

6.   Komissio julkaisee viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2017 kertomuksen unionin lainsäädännöstä, joka koskee luonnollisille henkilöille tarkoitettua niiden vaihtoehtoisten kylmäaineiden turvallista käsittelyä koskevaa koulutusta, joilla korvataan fluorattujen kasvihuonekaasujen käyttö tai vähennetään sitä, ja tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle asiaan liittyvän unionin lainsäädännön muuttamiseksi.

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 10 päivästä kesäkuuta 2014 alkaen viiden vuoden ajaksi 12 artiklan 15 kohdassa ja 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tuon viisivuotiskauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä viiden vuoden pituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12 artiklan 15 kohdassa ja 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevan 12 artiklan 15 kohdan ja 21 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

1.   Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2017 ja ilmoitettava sille viipymättä niitä koskevista myöhemmistä muutoksista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen seuraamusten lisäksi voidaan yrityksille, jotka ovat ylittäneet fluorihiilivetyjen markkinoille saattamista koskevan kiintiönsä, joka on jaettu niille 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti tai siirretty niille 18 artiklan mukaisesti, jakaa vain pienennetty kiintiö kiintiön ylityksen havaitsemista seuraavalle kiintiönjakokaudelle.

Kiintiön pienennys lasketaan siten, että se on 200 prosenttia siitä määrästä, jolla kiintiö on ylitetty. Jos pienennyksen määrä on suurempi kuin ylityksen havaitsemista seuraavalle kiintiönjakokaudelle 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti kiintiönä jaettavaksi tuleva määrä, kyseiselle kiintiönjakokaudelle ei jaeta kiintiötä ja seuraavien kiintiöjakokausien kiintiöitä pienennetään vastaavasti, kunnes koko määrä on vähennetty.