13.5.2014

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/5

---

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 480/2014,

annettu 3 päivänä maaliskuuta 2014,

Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 täydentämisestä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (1) kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 ja erityisesti sen 22 artiklan 7 kohdan, 37 artiklan 13 kohdan, 38 artiklan 4 kohdan, 40 artiklan 4 kohdan, 41 artiklan 3 kohdan, 42 artiklan 1 ja 6 kohdan, 61 artiklan 3 kohdan, 68 artiklan 1 kohdan, 101 artiklan, 125 artiklan 8 ja 9 kohdan, 127 artiklan 7 ja 8 kohdan sekä 144 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 toisessa osassa vahvistetaan yhteiset säännöt, joita sovelletaan Euroopan aluekehitysrahastoon, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahastoon, jäljempänä ’ESR’, koheesiorahastoon, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon, jäljempänä ’maaseuturahasto’, ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon, jäljempänä ’EMKR’, jotka toimivat nykyisin yhteisen kehyksen puitteissa, jäljempänä ’Euroopan rakenne- ja investointirahastot’ tai ’ERI-rahastot’. Lisäksi kyseisen asetuksen kolmannessa osassa on yleisiä säännöksiä, joita sovelletaan EAKR:ään, ESR:ään ja koheesiorahastoon muttei maaseuturahastoon ja EMKR:ään, ja neljännessä osassa on yleisiä säännöksiä, joita sovelletaan EAKR:ään, ESR:ään, koheesiorahastoon ja EMKR:ään muttei maaseuturahastoon. Tämän vuoksi tässä asetuksessa vahvistetaan säännökset, joita sovelletaan kaikkiin ERI-rahastoihin, ja säännökset, joita sovelletaan vain EAKR:ään ja koheesiorahastoon tai EAKR:ään, ESR:ään, koheesiorahastoon ja EMKR:ään.

(2)	On tarpeen vahvistaa rahoitusoikaisun tason määritysperusteita koskevat yksityiskohtaiset säännöt, joita sovelletaan rahoitusoikaisuihin, joita komissio voi tehdä tuloskehyksen mukaisesti kunkin ERI-rahastoista tuettaviin ohjelmiin sisältyvän prioriteetin osalta.

(3)

Tällaisia rahoitusoikaisuja voidaan soveltaa vain, jos useat edellytykset täyttyvät yhdessä. Rahoitusoikaisun taso olisi määriteltävä tosiasiallisen loppuunsaattamistason ja rahoituksen käyttöasteen mukaan laskettuun kertoimeen liittyvien kiinteiden prosenttiosuuksien perusteella. Muita ulkoisia tekijöitä kuin rahoitusoikaisun tekemisen pois sulkevia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että tuloskehyksen mukaiset tavoitteet, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2023 mennessä, eivät ole täyttyneet, olisi tarkasteltava tapauskohtaisesti, ja niitä voitaisiin käyttää perusteena sille, että sovelletaan oikaisuprosenttia, joka on alhaisempi kuin kertoimen perusteella sovellettava.

(4)	Tuloskehyksen mukaan tehtävien rahoitusoikaisujen tason määritysperusteita koskevissa säännöksissä nuorisotyöllisyysaloitteeseen myönnettävää erityisrahoitusta olisi käsiteltävä erikseen.

(5)	Säännöksiä, jotka koskevat maan hankintaa rahoitusvälineistä annettavalla tuella, olisi täsmennettävä erityissäännöillä.

(6)	Johdonmukainen kehys teknistä tukea koskevien avustusten ja rahoitusvälineen yhdistämiseksi yhdeksi toimeksi edellyttää, että tällainen yhdistäminen sallitaan vain, kun on kyse loppukäyttäjän hyväksi tehtävän tulevan investoinnin teknisestä valmistelusta.

(7)

Sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineiden käyttöönotto annetaan sellaisten elinten vastuulle, joilla on riittävät valmiudet välineiden käyttöönottoon ERI-rahastojen tavoitteiden ja prioriteettien mukaisesti mahdollisimman tehokkaalla tavalla, olisi vahvistettava perusteet, jotka koskevat tällaisten elinten valintaa ja niiden tehtäviä, velvollisuuksia ja vastuita.

(8)	Vakuudellisten rahoitusvälineiden moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi ohjelmista maksettavien rahoitusosuuksien olisi perustuttava ennalta tehtävään varovaiseen riskinarviointiin, jossa otetaan huomioon riittävä kerrannaisuusaste.

(9)	Sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineet otetaan käyttöön sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, olisi annettava rahoitusvälineiden hallintoa ja valvontaa, mukaan lukien tilintarkastukset, koskevia erityissäännöksiä.

(10)	Ohjelmasta rahoitusvälineisiin maksettavien rahoitusosuuksien moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi tällaisten rahoitusosuuksien peruuttaminen olisi otettava asianmukaisesti huomioon asiaa koskevissa maksatushakemuksissa.

(11)	Tukikelpoisten pääomitettujen korkotukien ja vakuuspalkkiohyvitysten johdonmukaisen laskennan varmistamiseksi olisi vahvistettava niiden laskentaa koskevat erityissäännöt.

(12)

Jotta voidaan edistää varojen nopeaa ja tehokasta käyttöä reaalitaloudessa ja moitteetonta varainhoitoa samalla kun varmistetaan, että rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastuussa olevat elimet saavat riittävän korvauksen, olisi vahvistettava perusteet, joilla määritetään hallintokustannukset ja -palkkiot tuloksellisuuden perusteella, sovellettavat kynnysarvot sekä säännöt pääomitettujen hallintokustannusten ja -palkkioiden korvaamisesta ja oman pääoman ehtoisia välineitä ja mikroluottoja koskevista maksuista.

(13)	Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti toimista saatavat tulot olisi otettava huomioon julkisen rahoitusosuuden laskennassa.

(14)

On tarpeen määrittää toimesta saatujen diskontattujen nettotulojen laskentamenetelmä ottaen huomioon kyseistä toimea koskevaan toimialaan sovellettavat viiteajanjaksot, asianomaiselta investointiluokalta yleensä odotettava kannattavuus, saastuttaja maksaa -periaatteen soveltaminen ja soveltuvin osin kyseisen jäsenvaltion tai alueen suhteelliseen vaurauteen liittyvät tasapuolisuusnäkökohdat.

(15)	Toimialoihin sovellettavat viiteajanjaksot olisi vahvistettava ohjelmakauden 2007–2013 tuloja tuottavista hankkeista kirjattujen ja tallennettujen tietojen perusteella.

(16)	On tarpeen määritellä kustannukset ja tulot, jotka otetaan huomioon diskontattujen nettotulojen laskennassa, sekä edellytykset, joita noudatetaan jäännösarvon ja rahoituksen diskonttokoron määrityksessä.

(17)

Ohjeelliseksi vertailuarvoksi ehdotetun 4 prosentin diskonttokoron olisi perustuttava kansainvälisen sijoitussalkun nykyiseen pitkän aikavälin tuottoasteeseen laskettuna omaisuuserien keskimääräisen 3 prosentin tuoton perusteella ja tarkistettuna ylöspäin 1 prosentilla, mikä vastaa prosenttimäärää, jolla valtion joukkovelkakirjalainojen keskimääräinen pitkän aikavälin tuotto on alentunut unionin alueella sen jälkeen, kun rahoituksen diskonttokorko vahvistettiin ohjelmakaudelle 2007–2013.

(18)

Saastuttaja maksaa -periaatteen noudattaminen edellyttää, että saastumisesta ja torjuntatoimenpiteistä aiheutuvat ympäristökustannukset maksatetaan saastumisen aiheuttajilla ja että hinnoittelujärjestelmät perustuvat ympäristöpalvelujen kokonaiskustannuksiin, mukaan lukien pääomakustannukset, saastumisesta ja toteutetuista torjuntatoimenpiteistä aiheutuneisiin ympäristökustannuksiin sekä käytettyjen luonnonvarojen vähäisyyteen liittyviin kustannuksiin.

(19)	Hallinnollisen rasitteen keventämiseksi tuensaajien olisi voitava käyttää muilla unionin politiikanaloilla vahvistettuja olemassa olevia menetelmiä ja niitä vastaavia prosenttiosuuksia laskiessaan välillisiä kustannuksia, jos kyse on samantyyppisistä toimista ja tuensaajista.

(20)

Sen varmistamiseksi, että ERI-rahastoista tuetut toimet, joissa saatetaan käyttää muilla unionin politiikanaloilla vahvistettua kiinteää prosenttiosuutta välillisten kustannusten laskennassa, ovat samankaltaisia kuin näillä muilla politiikanaloilla rahoitetut toimet, on tarpeen määritellä toimintaluokat ja investointiprioriteetit tai -toimenpiteet, joihin toimet kuuluvat.

(21)	Olisi määritettävä menetelmät, joita käytetään suurhankkeiden laadunarvioinnissa. Riippumattomien asiantuntijoiden tekemä laadunarviointi on ennakkoedellytys sille, että jäsenvaltio voi esittää suurhankkeen komissiolle käyttäen asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 säädettyä ilmoitusmenettelyä.

(22)	Jos jäsenvaltio valitsee ilmoitusmenettelyn, sen olisi päätettävä, arvioivatko suurhankkeen riippumattomat asiantuntijat, jotka saavat teknistä tukea komissiolta, vai muut riippumattomat asiantuntijat komission suostumuksella.

(23)

Suurhankkeiden laadunarvioinnin tekevien riippumattomien asiantuntijoiden kapasiteetti, pätevyys ja puolueettomuus kuuluvat tärkeimpiin tekijöihin, jotka vaikuttavat siihen, ovatko arvioinnin tulokset laadukkaita ja luotettavia. Tämän vuoksi olisi vahvistettava riippumattomia asiantuntijoita koskevat vaatimukset, joilla varmistetaan, että niiden laadunarviointityö on luotettavaa ja laadukasta. Kaikkien riippumattomien asiantuntijoiden olisi täytettävä nämä vaatimukset riippumatta siitä, saavatko ne teknistä tukea komissiolta vai jäsenvaltiolta. Jäsenvaltion olisi vastattava sen tarkistamisesta, että riippumattomat asiantuntijat täyttävät vaatimukset, ennen kuin se pyytää komissiota hyväksymään valitut riippumattomat asiantuntijat.

(24)

Koska vain riippumattomien asiantuntijoiden myönteisesti arvioimat suurhankkeet voidaan valita esitettäviksi komissiolle käyttäen ilmoitusmenettelyä, tätä tarkoitusta varten on tarpeen vahvistaa selkeät perusteet. On myös tarpeen vahvistaa tämän arviointiprosessin vaiheet ja arvioinnissa käytettävät laadulliset parametrit, jotta voidaan varmistaa, että jokaisen suurhankkeen laadunarviointi perustuu samaan menettelytapaan ja että laadunarviointi suoritetaan tavalla, joka edistää arvioitavien suurhankkeiden laadun parantamista.

(25)

Asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 edellytetään, että hallintoviranomainen ottaa käyttöön tietokoneistetun tietojärjestelmän, jolla tallennetaan ja säilytetään seurantaa, arviointia, varainhoitoa, varmennuksia ja tarkastuksia varten tarvittavat tiedot kustakin toimesta, mukaan lukien tiedot toimien yksittäisistä osallistujista. Tämän vuoksi on tarpeen laatia luettelo kyseiseen järjestelmään tallennettavista ja siinä säilytettävistä tiedoista.

(26)

Tietyillä tiedoilla on merkitystä tietyntyyppisten toimien tai joidenkin ERI-rahastojen kannalta; sen vuoksi olisi täsmennettävä tietovaatimusten sovellettavuus. Asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1304/2013 (2) vahvistetaan yksittäisiä osallistujia koskevien tietojen kirjaamista ja tallettamista ESR:n tukemissa toimissa koskevia erityisvaatimuksia, jotka on tarpeen ottaa huomioon.

(27)

Tietoluettelossa olisi otettava huomioon asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 ja rahastokohtaisissa asetuksissa vahvistetut raportointivaatimukset, jotta voidaan varmistaa, että jokaisesta toimesta on saatavilla varainhoidossa ja seurannassa tarvittavat tiedot, mukaan lukien tiedot, jotka tarvitaan maksatushakemusten, tilitysten ja täytäntöönpanokertomusten laatimista varten sellaisessa muodossa, jossa tiedot on helppo yhdistää ja yhtenäistää. Luettelossa olisi otettava huomioon se, että tietyt tietokoneistetussa muodossa olevat toimia koskevat perustiedot ovat välttämättömiä toimien tehokkaan varainhoidon varmistamiseksi ja toimia koskevien perustietojen julkaisemista koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Tietyt muut tiedot ovat välttämättömiä varmennusten ja tarkastustyön tehokkaan suunnittelun ja toteutuksen kannalta.

(28)

Tallennettavista ja säilytettävistä tiedoista laadittava luettelo ei saisi vaikuttaa hallintoviranomaisten käyttöön ottamien tietokonejärjestelmien teknisiin ominaisuuksiin tai niiden rakenteeseen eikä määrätä ennalta tallennettavien ja säilytettävien tietojen formaattia, jollei tässä asetuksessa nimenomaisesti niin säädetä. Se ei myöskään saisi vaikuttaa tapaan, jolla tiedot syötetään järjestelmään tai jolla ne tuotetaan järjestelmässä; joissakin tapauksissa luettelossa olevat tiedot voivat edellyttää useampien arvojen syöttämistä järjestelmään. On kuitenkin tarpeen vahvistaa tietyt säännöt kyseisten tietojen luonteesta, jotta voidaan varmistaa, että hallintoviranomainen voi hoitaa seurantaan, arviointiin, varainhoitoon, varmennuksiin ja tarkastuksiin liittyvät vastuualueensa, myös silloin, kun tämä edellyttää yksittäisiä osallistujia koskevien tietojen käsittelyä.

(29)	Sen varmistamiseksi, että toimenpideohjelmien menoja voidaan valvoa ja tarkastaa, on tarpeen vahvistaa perusteet, jotka jäljitysketjun olisi täytettävä, jotta se voidaan katsoa asianmukaiseksi.

(30)	Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 nojalla tehtävän tarkastustyön osalta on tarpeen säätää, että komission ja jäsenvaltioiden olisi estettävä henkilötietojen luvaton luovuttaminen tai käyttö, ja täsmentää tarkoitukset, joita varten komissio ja jäsenvaltiot voivat käsitellä tällaisia tietoja.

(31)	Tarkastusviranomainen vastaa toimien tarkastuksista. Jotta voidaan varmistaa, että tällaiset tarkastukset ovat riittävän laajoja ja tehokkaita ja että ne toteutetaan samojen vaatimusten mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, on tarpeen vahvistaa edellytykset, jotka tarkastusten olisi täytettävä.

(32)

On tarpeen määrittää yksityiskohtaisesti tarkastettavien toimien otannan perusta, joka tarkastusviranomaisen olisi otettava huomioon laatiessaan tai hyväksyessään otantamenetelmän, mukaan lukien otantayksikön määritys, tietyt otoksessa käytettävät tekniset perusteet ja tarvittaessa tekijät, jotka on tarvittaessa otettava huomioon poimittaessa lisäotoksia.

(33)

Tarkastusviranomaisen olisi laadittava tarkastuskertomus, joka kattaa asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 tarkoitetut tilitykset. Jotta voidaan varmistaa, että tilityksiä koskevat tarkastukset ovat riittävän laajoja ja tehokkaita ja että ne toteutetaan samojen vaatimusten mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, on tarpeen vahvistaa edellytykset, jotka tarkastusten olisi täytettävä.

(34)

Oikeusvarmuuden ja kaikkien jäsenvaltioiden yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi suhteellisuusperiaatteen mukaisten rahoitusoikaisujen tekemisessä on tarpeen vahvistaa hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokkaassa toiminnassa olevien vakavien puutteiden määritysperusteet, määritellä tällaisten puutteiden pääasialliset tyypit sekä vahvistaa sovellettavan rahoitusoikaisun tason määritysperusteet ja kiinteiden määrien tai ekstrapoloitujen rahoitusoikaisujen soveltamisperusteet.

(35)	Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden pikaisen soveltamisen varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan seuraavat asetusta (EU) N:o 1303/2013 täydentävät säännökset:

a)

kyseisen asetuksen toista osaa täydentävät säännökset, joita sovelletaan EAKR:ään, ESR:ään, koheesiorahastoon, maatalousrahastoon ja EMKR:ään, jäljempänä ’ERI-rahastot’, seuraavien seikkojen osalta: i) tuloskehyksen mukaisesti tehtävän rahoitusoikaisun tason määritysperusteet; ii) rahoitusvälineitä koskevat säännöt seuraavien seikkojen osalta: — täydentävät erityissäännöt, jotka koskevat maan hankintaa ja teknisen tuen yhdistämistä rahoitusvälineisiin; — täydentävät erityissäännöt, jotka koskevat rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien yhteisöjen asemaa, vastuita ja tehtäviä, niihin liittyviä valintaperusteita sekä tuotteita, joita rahoitusvälineillä voidaan tuottaa; — säännöt, jotka koskevat tiettyjen rahoitusvälineiden hallinnointia ja valvontaa, mukaan lukien hallinto- ja tarkastusviranomaisten suorittama valvonta, todentavien asiakirjojen säilyttämistä koskevat järjestelyt, todentavin asiakirjoin todistettavat asiat sekä hallinto-, valvonta- ja tarkastusjärjestelyt; — säännöt, jotka koskevat rahoitusvälineisiin suoritettujen maksujen peruuttamista ja maksatushakemuksiin tämän johdosta tehtäviä muutoksia; — erityissäännöt, jotka koskevat korkotukien ja vakuuspalkkiohyvitysten vuotuisten maksuerien pääomittamista koskevan järjestelmän perustamista; — erityissäännöt, jotka koskevat perusteita, joiden mukaisesti määritetään hallintokustannukset ja -palkkiot saavutettujen tulosten ja sovellettavien kynnysarvojen perusteella, sekä säännöt, jotka koskevat pääomitettujen hallintokustannusten ja -palkkioiden korvaamista oman pääoman ehtoisten välineiden ja mikroluottojen osalta; iii) päätökseen saatettujen toimien tuottamien diskontattujen nettotulojen laskentamenetelmä; iv) välillisiin kustannuksiin sovellettava kiinteä prosenttiosuus ja tähän liittyvät menetelmät muilla unionin politiikanaloilla;

b)	kyseisen asetuksen kolmatta osaa täydentävät säännökset, joita sovelletaan EAKR:ään ja koheesiorahastoon suurhankkeiden laadunarvioinnin suorittamisessa käytettävän menettelyn osalta;

c)

kyseisen asetuksen neljättä osaa täydentävät säännökset, joita sovelletaan EAKR:ään, ESR:ään, koheesiorahastoon, ja EMKR:ään seuraavien seikkojen osalta: i) säännöt, joissa täsmennetään tiedot, jotka koskevat hallintoviranomaisen perustamaan järjestelmään tietokoneistetussa muodossa tallennettavia ja siinä säilytettäviä tietoja; ii) jäljitysketjuun liittyviä järjestelyjä koskevat vähimmäisvaatimukset kirjanpitoaineiston ja tositteiden säilyttämisestä todentamisviranomaisen, hallintoviranomaisen, välittävien elinten ja tuensaajien tasolla; iii) toimien tarkastusten sekä tilitysten tarkastusten laajuus ja sisältö sekä menetelmät, joita käytetään otoksen poimimiseksi toimista; iv) komission virkamiesten tai komission valtuuttamien edustajien tekemien tarkastusten aikana kerättyjen tietojen käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt; v) yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokkaan toiminnan vakavien puutteiden määrittämisperusteita, mukaan lukien tällaisten puutteiden pääasialliset tyypit, sovellettavan rahoitusoikaisun tason määrittämisperusteita sekä kiinteiden määrien tai ekstrapoloitujen rahoitusoikaisujen soveltamisperusteita.

II LUKU

ASETUKSEN (EU) N:o 1303/2013 TOISTA OSAA TÄYDENTÄVÄT ERI-RAHASTOIHIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

I JAKSO

Tuloskehyksen mukaisesti sovellettavan rahoitusoikaisun tason määrittämisperusteet

(asetuksen (EU) N:o 1303/2013 22 artiklan 7 kohdan neljäs alakohta)

2 artikla

Rahoitusoikaisun tason määrittäminen

(asetuksen (EU) N:o 1303/2013 22 artiklan 7 kohdan neljäs alakohta)

1.   Rahoitusoikaisun taso, jota komissio soveltaa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 22 artiklan 7 kohdan nojalla, on kiinteä prosenttiosuus, joka määritetään kaikkien tuloskehyksen mukaisten tuotosindikaattoreiden ja täytäntöönpanon avainkohtien lopullisten toteutusasteiden keskiarvon ja tuloskehyksen mukaisen taloudellisen indikaattorin lopullisen toteutusasteen välisen suhteen perusteella (nk. toteutus-/käyttöastekerroin).

2.   Toteutus-/käyttöastekerroin on laskettava seuraavasti:

a)	kunkin tietyn prioriteetin tuloskehykseen valitun tuotosindikaattorin ja täytäntöönpanon avainkohdan lopullinen toteutusarvo jaetaan vastaavilla tavoitearvoilla, jolloin saadaan niiden lopullinen toteutusaste ilmaistuna prosenttiosuutena asetetusta tavoitteesta;

b)	seuraavaksi määritetään kaikkien tietyn prioriteetin tuloskehykseen valittujen tuotosindikaattoreiden ja täytäntöönpanon avainkohtien lopullisten toteutusasteiden keskiarvo. Jos lopullinen toteutusaste on laskelmien mukaan yli 100 prosenttia, sen katsotaan olevan 100 prosenttia;

c)

tietyn prioriteetin tuloskehykseen valitun taloudellisen indikaattorin lopullinen toteutusarvo jaetaan vastaavalla tavoitearvolla, jolloin saadaan sen lopullinen toteutusaste ilmaistuna prosenttiosuutena asetetusta tavoitteesta. Jos lopullinen toteutusaste on laskelmien mukaan yli 100 prosenttia, sen katsotaan olevan 100 prosenttia;

d)	kaikkien tietyn prioriteetin tuloskehykseen valittujen tuotosindikaattoreiden ja täytäntöönpanon avainkohtien lopullisten toteutusasteiden keskiarvo jaetaan tietyn prioriteetin tuloskehykseen valitun taloudellisen indikaattorin lopullisella toteutusasteella.

3.   Jos prioriteetti liittyy useampaan kuin yhteen ERI-rahastoon tai alueluokkaan, toteutus-/käyttöastekerroin lasketaan erikseen kullekin ERI-rahastolle ja/tai alueluokalle.

3 artikla

Rahoitusoikaisun taso

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 22 artiklan 7 kohdan neljäs alakohta)

1.   Rahoitusoikaisun taso määritetään seuraavasti:

a)	jos toteutus-/käyttöastekerroin on alle 65 prosenttia mutta vähintään 60 prosenttia, sovelletaan 5 prosentin kiinteää prosenttiosuutta;

b)	jos toteutus-/käyttöastekerroin on alle 60 prosenttia mutta vähintään 50 prosenttia, sovelletaan 10 prosentin kiinteää prosenttiosuutta;

c)	jos toteutus-/käyttöastekerroin on alle 50 prosenttia, sovelletaan 25 prosentin kiinteää prosenttiosuutta.

2.   Kiinteää prosenttiosuutta sovelletaan ERI-rahaston rahoitusosuuteen, joka määritetään jäsenvaltion sellaiselle prioriteetille ilmoittamien menojen perusteella, joka täyttää asetuksen (EU) N:o 1303/2013 22 artiklan 7 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut edellytykset, mahdollisten muiden rahoitusoikaisujen tekemisen jälkeen.

Useampaa kuin yhtä ERI-rahastoa tai alueluokkaa koskevien prioriteettien osalta kiinteää prosenttiosuutta sovelletaan kuhunkin ERI-rahastoon ja/tai alueluokkaan.

3.   Muita kuin asetuksen (EU) N:o 1303/2013 22 artiklan 7 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja ulkoisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että tavoitteet ovat jääneet merkittävässä määrin saavuttamatta, tarkastellaan tapauskohtaisesti. Edellä 1 kohdassa vahvistettua kiinteän prosenttiosuuden mukaista oikaisua voidaan alentaa enintään 50 prosenttia sen perusteella, missä määrin kyseisten seikkojen katsotaan vaikuttaneen siihen, että tavoitteet jäivät merkittävässä määrin saavuttamatta.

4.   Jos 1 kohdan mukaisesti vahvistetun kiinteän prosenttiosuuden soveltaminen olisi kohtuutonta, oikaisun tasoa on alennettava.

II JAKSO

Rahoitusvälineet

4 artikla

Maan hankintaa koskevat erityissäännöt

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 13 kohta)

1.   EAKR:n, koheesiorahaston ja maaseuturahaston rahoittamilla rahoitusvälineillä voidaan tukea investointeja, joihin sisältyy rakentamattoman ja rakennetun maan hankinta, siltä osin kuin siihen käytettävä määrä on enintään 10 prosenttia rahoitusosuudesta, joka loppukäyttäjälle on maksettu ohjelmasta. Vakuuksien osalta tätä prosenttiosuutta sovelletaan lainan tai muiden riskirahoitusvälineiden määrään.

2.   Jos rahoitusvälineistä annetaan tukea loppukäyttäjille infrastruktuuri-investointeihin, joiden on tarkoituksena on tukea kaupunkialueiden kehittämis- tai elvyttämistoimintaa, 1 kohdassa tarkoitettu raja on 20 prosenttia.

3.   Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa hallintoviranomainen voi poiketa 1 ja 2 kohdan mukaisista rajoista ympäristön säilyttämistä koskevien toimien osalta.

5 artikla

Teknisen tuen yhdistäminen rahoitusvälineisiin

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 13 kohta)

Teknistä tukea koskevat avustukset ja rahoitusvälineet voidaan yhdistää yhdeksi toimeksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 7 kohdan nojalla vain, kun on kyse tulevan investoinnin teknisestä valmistelusta, josta koituu hyötyä kyseisestä toimesta tuettavalle loppukäyttäjälle.

6 artikla

Rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien yhteisöjen asemaa, vastuita ja tehtäviä koskevat erityissäännöt

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 4 kohdan kolmas alakohta)

1.   Rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien yhteisöjen on hoidettava velvoitteensa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti ja toimittava sellaiselta ammatilliselta yhteisöltä odotettavalla ammatillisella huolellisuudella, tehokkuudella, avoimuudella ja tarkkuudella, jolla on kokemusta rahoitusvälineiden käyttöönotosta. Niiden on varmistettava, että

a)	rahoitusvälineistä maksettavan tuen loppukäyttäjät valitaan ottaen asianmukaisesti huomioon rahoitusvälineen luonne ja rahoitettavien investointihankkeiden taloudellinen elinkelpoisuus. Valinnan on oltava avoin, sen on perustuttava objektiivisiin perusteisiin eikä se saa aiheuttaa eturistiriitaa;

b)

loppukäyttäjille on ilmoitettava, että rahoitus annetaan ERI-rahastojen osarahoittamista ohjelmista niiden vaatimusten mukaisesti, jotka vahvistetaan EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston osalta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 115 artiklassa, maaseuturahaston osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (3) 66 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa ja EMKR:n osalta tulevassa unionin säädöksessä, jossa vahvistetaan meri- ja kalastuspolitiikalle ohjelmakautena 2014–2020 annettavan rahoitustuen edellytykset, jäljempänä ’EMKR-asetus’;

c)	rahoitusvälineistä myönnetään tukea tavalla, joka on oikeasuhteinen ja vääristää kilpailua mahdollisimman vähän;

d)

asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja 44 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu yksityisten investoijien tai markkinatalousperiaatteen mukaisesti toimivien julkisten investoijien erityiskohtelu on oikeassa suhteessa näiden investoijien ottamiin riskeihin ja rajoittuu vähimmäismäärään, joka on tarpeen tällaisten investoijien houkuttelemiseksi, mikä on varmistettava ehdoilla ja edellytyksillä sekä menettelytakeilla.

2.   Koska hallintoviranomaisen suora taloudellinen vastuu rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaaviin yhteisöihin tai loppukäyttäjiin nähden ja sen vastuu mistä tahansa muusta rahoitusvälineen velasta tai velvoitteesta ei saa ylittää määrää, jonka hallintoviranomainen on sitonut rahoitusvälineeseen asiaa koskevien rahoitussopimusten nojalla, rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien yhteisöjen on varmistettava, ettei hallintoviranomaiselle esitettävien maksupyyntöjen määrä voi ylittää määrää, jonka hallintoviranomainen on sitonut rahoitusvälineeseen.

3.   Rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien yhteisöjen on vastattava niiden ohjelmasta maksettujen rahoitusosuuksien korvaamisesta, joihin sääntöjenvastaisuudet ovat vaikuttaneet, mukaan lukien korot ja näistä rahoitusosuuksista mahdollisesti kertyneet muut tuotot.

Rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavat yhteisöt eivät kuitenkaan vastaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen määrien korvaamisesta edellyttäen, että ne osoittavat tietyn sääntöjenvastaisuuden osalta, että seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

a)	sääntöjenvastaisuus tapahtui loppukäyttäjien tasolla tai rahasto-osuusrahaston tapauksessa rahoituksen välittäjien tai loppukäyttäjien tasolla;

b)	rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavat yhteisöt noudattivat tämän artiklan 1 kohtaa niiden ohjelman rahoitusosuuksien osalta, joihin sääntöjenvastaisuus on vaikuttanut;

c)	määriä, joihin sääntöjenvastaisuus vaikutti, ei ole voitu periä takaisin huolimatta siitä, että rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavat elimet ovat toteuttaneet kaikki sovellettavat sopimusoikeudelliset ja lainsäädännölliset toimenpiteet asianmukaisella huolellisuudella.

7 artikla

Rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien yhteisöjen valintaperusteet

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 4 kohdan kolmas alakohta)

1.   Valitessaan rahoitusvälineen käyttöönotosta vastaavaa yhteisöä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 4 kohdan a alakohdan tai b alakohdan ii ja iii alakohdan mukaisesti hallintoviranomaisen on varmistettava, että kyseinen yhteisö täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset:

a)	sillä on oikeudet hoitaa käyttöönottoon liittyviä tehtäviä unionin ja kansallisen lainsäädännön nojalla;

b)	sen taloudellinen ja rahoituksellinen elinkelpoisuus on riittävä;

c)	sillä on riittävät valmiudet rahoitusvälineen käyttöönottoon, mukaan lukien organisaatiorakenne ja hallintokehys, jotka antavat hallintoviranomaiselle tarvittavaa varmuutta;

d)	sillä on vaikuttava ja tehokas sisäinen valvontajärjestelmä;

e)	se käyttää kirjapitojärjestelmää, josta saadaan ajoissa täsmällisiä, kattavia ja luotettavia tietoja;

f)	se suostuu jäsenvaltioiden tilintarkastuselinten, komission ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemiin tarkastuksiin.

2.   Valitessaan 1 kohdassa tarkoitettua yhteisöä hallintoviranomaisen on otettava asianmukaisesti huomioon käyttöön otettavan rahoitusvälineen luonne, yhteisön aiempi kokemus samankaltaisten rahoitusvälineiden käyttöönotosta, ryhmään ehdotettujen jäsenten asiantuntemus ja kokemus sekä yhteisön toiminnallinen ja taloudellinen kapasiteetti. Valinnan on oltava avoin, sen on perustuttava objektiivisiin perusteisiin eikä se saa aiheuttaa eturistiriitaa. On käytettävä vähintään seuraavia valintaperusteita:

a)	tapauksen mukaan rahoituksenvälittäjien tai loppukäyttäjien yksilöinti- ja arviointimenetelmän vakaus ja uskottavuus;

b)	rahoitusvälineen käyttöönotosta aiheutuvat hallintokustannukset ja -palkkiot sekä niitä varten ehdotettu laskentamenetelmä;

c)	loppukäyttäjille annettavaan tukeen sovellettavat ehdot ja edellytykset, mukaan lukien hinnoittelu;

d)	kyky hankkia lisävaroja loppukäyttäjiin tehtäviä investointeja varten ohjelman rahoitusosuuksien täydentämiseksi;

e)	kyky osoittaa nykyistä toimintaa täydentävää toimintaa;

f)	tapauksissa, joissa rahoitusvälineen käyttöönotosta vastaava yhteisö kohdentaa rahoitusvälineeseen omia varoja tai jakaa riskin, etujen yhteensovittamiseksi ja mahdollisten eturistiriitojen lieventämiseksi ehdotetut toimenpiteet.

3.   Kun yhteisö, joka ottaa käyttöön rahasto-osuusrahaston, mukaan lukien EIP, siirtää käyttöönottoon liittyviä tehtäviä rahoituksenvälittäjälle, sen on varmistettava, että kyseinen rahoituksenvälittäjä täyttää 1 ja 2 kohdan mukaiset vaatimukset ja perusteet.

8 artikla

Rahoitusvälineiden kautta annettavia vakuuksia koskevat erityissäännöt

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 4 kohdan kolmas alakohta)

Jos rahoitusvälineet antavat vakuuksia, niiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

uusista lainoista aiheutuvien odotettujen ja odottamattomien tappioiden kattamiseen varattujen ohjelman rahoitusosuuksien tai muiden vakuuksilla katettavien riskinjakovälineiden määrän sekä vastaavien maksettujen uusien lainojen tai muiden riskinjakovälineiden välille on määritettävä asianmukainen kerrannaissuhde;

b)

kerrannaissuhde on määritettävä tarjottavaa vakuustuotetta koskevan ennalta tehtävän varovaisen riskinarvioinnin perusteella ottaen huomioon erityiset markkinaolosuhteet, rahoitusvälineen investointistrategia sekä taloudellisuuden ja tehokkuuden periaatteet. Ennalta tehtävää riskinarviointia voidaan tarkistaa, jos se on perusteltua myöhempien markkinaolosuhteiden perusteella;

c)	vakuuksiin sidottavien ohjelman rahoitusosuuksien on perustuttava ennalta tehtävään riskinarviointiin;

d)	jos rahoituksenvälittäjä tai vakuuksista hyötyvä yksikkö ei ole maksanut loppukäyttäjille suunniteltuja uusien lainojen tai muiden riskinjakovälineiden määriä, tukikelpoisia menoja on vähennettävä samassa suhteessa.

9 artikla

Kansallisella, alueellisella, valtioiden välisellä tai rajat ylittävällä tasolla perustettujen rahoitusvälineiden hallinto ja valvonta

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 40 artiklan 4 kohta)

1.   Kun on kyse toimista, joihin sisältyy ohjelmista maksettavaa tukea asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin kansallisella, alueellisella, valtioiden välisellä tai rajat ylittävällä tasolla perustettuihin rahoitusvälineisiin, hallintoviranomaisen on varmistettava, että

a)	toimessa noudatetaan sovellettavaa lainsäädäntöä, asianomaista ohjelmaa ja asianomaista rahoitussopimusta sekä toimen arviointi- ja valintamenettelyn että rahoitusvälineen perustamisen ja käyttöönoton aikana;

b)	rahoitussopimukset sisältävät määräyksiä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 liitteessä IV olevan 1 kohdan e alakohdan mukaisista tarkastuksia koskevista vaatimuksista ja jäljitysketjusta;

c)

hallinnointia koskevat varmennukset tehdään koko ohjelmakauden ja rahoitusvälineiden perustamisen ja käyttöönoton ajan EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston ja EMKR:n osalta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 125 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja maaseuturahaston osalta asetuksen (EU) N:o 1305/2013 58 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti;

d)

tukikelpoisiksi ilmoitettuja menoja koskevien todentavien asiakirjojen osalta säädetään seuraavaa: i) hallintoviranomainen, rahoituksenvälittäjä tai rahasto-osuusrahaston käyttöön ottava yhteisö, jos rahoitusväline otetaan käyttöön rahasto-osuusrahaston välityksellä, säilyttää asiakirjat toimea varten todisteina siitä, että varat on käytetty aiottuihin tarkoituksiin, että sovellettavaa lainsäädäntöä on noudatettu ja että asianomaisista ohjelmista annettuun rahoitukseen liittyviä perusteita ja ehtoja on noudatettu; ii) asiakirjat ovat käytettävissä komissiolle ilmoitettujen menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden varmentamista varten;

e)

todentaviin asiakirjoihin, jotka mahdollistavat unionin ja kansallisen lainsäädännön sekä rahoituksen myöntämisedellytysten noudattamisen varmentamisen, sisältyvät vähintään seuraavat: i) rahoitusvälineen perustamista koskevat asiakirjat; ii) asiakirjat, joissa yksilöidään kustakin ohjelmasta ja kunkin toimintalinjan mukaisesti rahoitusvälineeseen maksetut määrät, menot, jotka ovat tukikelpoisia ohjelmien mukaisesti sekä ERI-rahastoista maksetusta tuesta syntyvät korko- ja muut tuotot sekä ERI-rahastojen varojen uudelleenkäyttö asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43 ja 44 artiklan mukaisesti; iii) rahoitusvälineen toimintaa koskevat asiakirjat, mukaan lukien seurantaan, raportointiin ja varmennuksiin liittyvät asiakirjat; iv) asiakirjat, jotka osoittavat, että asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43 ja 44 artiklaa on noudatettu; v) asiakirjat, jotka koskevat ohjelman rahoitusosuuksien poistamista käytöstä ja rahoitusvälineen purkamista; vi) hallintokustannuksia ja -palkkioita koskevat asiakirjat; vii) loppukäyttäjien toimittamat hakemuslomakkeet tai vastaavat todentavine asiakirjoineen, mukaan lukien liiketoimintasuunnitelmat ja tarvittaessa aiempien vuosien tilinpäätökset; viii) rahoitusvälineen käyttöönotosta vastaavien yhteisöjen tarkistuslistat ja raportit, jos ne ovat saatavilla; ix) tarvittaessa vähämerkityksiseen tukeen (de minimis) liittyvät ilmoitukset; x) rahoitusvälineestä maksetun tuen yhteydessä allekirjoitetut sopimukset, mukaan lukien loppukäyttäjille annettua pääomarahoitusta, lainoja, vakuuksia tai muita investointimuotoja koskevat sopimukset; xi) näyttö siitä, että rahoitusvälineestä annettu tuki käytettiin aiottuun tarkoitukseen; xii) kirjanpito, joka koskee pääoman liikkeitä hallintoviranomaisen ja rahoitusvälineen välillä sekä rahoitusvälineessä kaikilla tasoilla loppukäyttäjiin saakka, sekä vakuuksien tapauksessa todisteet vakuutena olevien lainojen maksusta; xiii) erillinen kirjanpito tai erilliset kirjanpitokoodit rahoitusvälineen loppukäyttäjän hyväksi maksamasta ohjelman rahoitusosuudesta tai loppukäyttäjän hyväksi sitomasta vakuudesta.

2.   Sellaisten toimien osalta, joihin sisältyy ohjelmista maksettavaa tukea EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston ja EMKR:n mukaisiin rahoitusvälineisiin, tarkastusviranomaisten on varmistettava, että rahoitusvälineet tarkastetaan koko ohjelmakauden ajan ohjelman sulkemiseen saakka sekä järjestelmätarkastusten että toimien tarkastusten puitteissa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 127 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Sellaisten toimien osalta, joihin sisältyy ohjelmista annettavaa tukea maaseuturahaston mukaisiin rahoitusvälineisiin, tarkastuselinten on varmistettava, että rahoitusvälineet tarkastetaan koko ohjelmakauden ajan ohjelman sulkemiseen saakka sekä järjestelmätarkastusten että toimien tarkastusten puitteissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (4) 59 artiklan mukaisesti.

3.   Jos EIP ottaa rahoitusvälineet käyttöön asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 4 kohdan b alakohdan i alakohdan nojalla,

a)	hallintoviranomaisen on valtuutettava komission perustaman yhteisen kehyksen puitteissa toimiva yritys suorittamaan asetuksen (EU) N:0 1303/2013 125 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja toimea koskevia paikan päällä tehtäviä varmennuksia;

b)	tarkastusviranomaisen on valtuutettava komission perustaman yhteisen kehyksen puitteissa toimiva yritys suorittamaan toimea koskevia tarkastuksia.

Tarkastusviranomaisen on laadittava tarkastuskertomuksensa valtuutetun yrityksen antamien tietojen perusteella.

4.   Jos 3 kohdassa tarkoitettu komission perustama yhteinen kehys puuttuu, hallintoviranomaisen on toimitettava paikan päällä tehtäviä varmennuksia koskevat menetelmäehdotuksensa ja tarkastusviranomaisen tarkastuksia koskevat menetelmäehdotuksensa komission hyväksyttäväksi.

10 artikla

Rahoitusvälineisiin tehtävien maksujen peruuttamista sekä maksatushakemuksiin tämän johdosta tehtäviä muutoksia koskevat säännöt

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 41 artiklan 3 kohta)

Jäsenvaltiot ja hallintoviranomaiset voivat peruuttaa ohjelmista maksettavia rahoitusosuuksia asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin sekä 38 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin, jotka on otettu käyttöön asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti vain, jos rahoitusosuudet eivät ole vielä sisältyneet kyseisen asetuksen 41 artiklassa tarkoitettuun maksamista koskevaan hakemukseen. EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston ja EMKR:n tukemien rahoitusvälineiden osalta rahoitusosuuksia voidaan kuitenkin peruuttaa myös, jos seuraavaa maksatushakemusta muutetaan vastaavien menojen peruuttamiseksi tai korvaamiseksi.

11 artikla

Korkotuen ja vakuuspalkkiohyvitysten vuotuisten maksuerien pääomittamista koskeva järjestelmä

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta)

1.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut pääomitetut korkotuet ja vakuuspalkkiohyvitykset on laskettava tukikelpoisuusajan lopussa diskontattujen maksuvelvoitteiden kokonaismääränä kyseisessä artiklassa säädettyjä tarkoituksia ja jaksoja varten ja asiaa koskevien rahoitussopimusten mukaisesti.

2.   Sulkutilille asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun jakson jälkeen tai rahoitusvälineen odottamattoman purkamisen tuloksena ennen kyseisen jakson päättymistä jätetyt varat on käytettävä kyseisen asetuksen 45 artiklan mukaisesti.

12 artikla

Suoriteperusteisten hallintokustannusten ja -palkkioiden määritysperusteet

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 6 kohta)

1.   Hallintoviranomaisen on laskettava hallintokustannukset ja -palkkiot, jotka voidaan katsoa tukikelpoisiksi menoiksi asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla, seuraavien kyseisen asetuksen 42 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen suoriteperusteiden mukaan:

a)	ERI-rahaston mukaisesta ohjelmasta maksettujen rahoitusosuuksien maksaminen;

b)	varat, jotka on maksettu takaisin investoinneista tai vakuussopimuksiin sidottujen varojen vapautumisesta;

c)	niiden toimenpiteiden laatu, joilla investointia tuetaan ennen investointipäätöstä ja sen jälkeen investoinnin vaikutusten maksimoimiseksi; sekä

d)	se, missä määrin rahoitusväline edistää ohjelman tavoitteita ja tuotoksia.

2.   Hallintoviranomaisen on ilmoitettava asetuksen (EU) N:o 1303/2013 47 artiklan mukaisesti perustetulle seurantakomitealle säännöksistä, jotka koskevat aiheutuneiden hallintokustannusten tai rahoitusvälineen hallintopalkkioiden suoriteperusteista laskentaa. Seurantakomitealle on toimitettava vuosittain raportteja edellisen kalenterivuoden aikana tosiasiallisesti maksetuista hallintokustannuksista ja -palkkioista.

13 artikla

Hallintokustannuksiin ja -palkkioihin sovellettavat kynnysarvot

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 5 ja 6 kohta)

1.   Rahasto-osuusrahaston käyttöön otosta vastaavan yhteisön osalta niiden hallintokustannusten ja -palkkioiden määrä, jotka voidaan ilmoittaa tukikelpoisina menoina asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla, ei saa olla suurempi kuin seuraavien yhteismäärä:

a)

rahoitussopimuksen allekirjoittamisen jälkeisen ensimmäisen 12 kuukauden jakson aikana 3 prosenttia, seuraavan 12 kuukauden jakson aikana 1 prosentti ja sen jälkeen 0,5 prosenttia vuodessa ohjelmasta rahasto-osuusrahastoon maksetuista rahoitusosuuksista laskettuna suhteessa kuluneeseen aikaan alkaen siitä päivästä, jona maksu tosiasiallisesti suoritettiin rahasto-osuusrahastoon, ja tukikelpoisuusajan päättymiseen, hallintoviranomaiselle suoritettuun takaisinmaksuun tai purkamispäivään saakka, sen mukaan, mikä näistä on aiempi; sekä

b)

0,5 prosenttia vuodessa ohjelman rahoitusosuuksista, jotka rahasto-osuusrahasto on maksanut rahoituksenvälittäjille, laskettuna suhteessa kuluneeseen aikaan alkaen siitä, kun rahasto-osuusrahasto suorittaa maksun tosiasiallisesti, rahasto-osuusrahastolle suoritettuun takaisinmaksuun, tukikelpoisuusajan päättymiseen tai purkamispäivään saakka, sen mukaan, mikä näistä on aiempi.

2.   Sellaisia rahoitusvälineitä käyttöön ottavien yhteisöjen osalta, jotka tarjoavat pääomarahoitusta, lainoja, vakuuksia ja mikroluottoja, mukaan lukien silloin, kun nämä yhdistetään avustuksiin, korkotukiin tai vakuuspalkkiohyvityksiin asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 7 kohdan mukaisesti, niiden hallintokustannusten ja -palkkioiden määrä, jotka voidaan ilmoittaa tukikelpoisina menoina kyseisen asetuksen 42 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla, ei saa olla suurempi kuin seuraavien yhteismäärä:

a)

peruskorvaus, joka lasketaan seuraavasti: i) pääomarahoitusta tarjoavan rahoitusvälineen osalta rahoitussopimuksen allekirjoittamisen jälkeisen ensimmäisen 24 kuukauden jakson aikana 2,5 prosenttia vuodessa ja sen jälkeen 1 prosentti vuodessa kyseisen rahoitussopimuksen nojalla rahoitusvälineeseen sidotuista rahoitusosuuksista laskettuna suhteessa kuluneeseen aikaan siitä päivästä alkaen, jona sopimus allekirjoitettiin, ja tukikelpoisuusajan päättymiseen, rahoitusosuuksien takaisinmaksuun hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastolle tai purkamispäivään saakka, sen mukaan, mikä näistä on aiempi; ii) kaikkien muiden rahoitusvälineiden osalta 0,5 prosenttia vuodessa rahoitusosuuksista, jotka ohjelmasta on maksettu rahoitusvälineeseen, laskettuna suhteessa kuluneeseen aikaan siitä päivästä alkaen, jona maksu tosiasiallisesti suoritettiin rahoitusvälineeseen, ja tukikelpoisuusajan päättymiseen, hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastolle suoritettuun takaisinmaksuun tai purkamispäivään saakka, sen mukaan, mikä näistä on aiempi; sekä

b)

suoriteperusteinen korvaus, joka lasketaan seuraavasti: i) pääomarahoitusta tarjoavan rahoitusvälineen osalta 2,5 prosenttia vuodessa rahoitusosuuksista, jotka ohjelmasta on maksettu asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille loppukäyttäjille pääomarahoituksen muodossa ja jotka on maksettu uudelleen investoiduista varoista, jotka kuuluvat ohjelmasta maksettaviin rahoitusosuuksiin, jotka on vielä määrä maksaa takaisin rahoitusvälineeseen, laskettuna suhteessa kuluneeseen aikaan siitä päivästä alkaen, jona maksu suoritetaan loppukäyttäjälle, ja investoinnin takaisinmaksuun, velkojen kuoletusten tapauksessa takaisinperintämenettelyn päättymiseen tai tukikelpoisuusajan päättymiseen saakka, sen mukaan, mikä näistä on aiempi; ii) lainoja tarjoavan rahoitusvälineen osalta 1 prosentti vuodessa rahoitusosuuksista, jotka ohjelmasta on maksettu asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille loppukäyttäjille lainojen muodossa ja jotka on maksettu uudelleen investoiduista varoista, jotka kuuluvat ohjelmasta maksettaviin rahoitusosuuksiin, jotka on vielä määrä maksaa takaisin rahoitusvälineeseen, laskettuna suhteessa kuluneeseen aikaan siitä päivästä alkaen, jona maksu suoritetaan loppukäyttäjälle, ja investoinnin takaisinmaksuun, maksulaiminlyöntien tapauksessa takaisinperintämenettelyn päättymiseen tai tukikelpoisuusajan päättymiseen saakka, sen mukaan, mikä näistä on aiempi; iii) vakuuksia tarjoavan rahoitusvälineen osalta 1,5 prosenttia vuodessa rahoitusosuuksista, jotka ohjelmasta on sidottu asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin voimassa oleviin vakuussopimuksiin ja jotka on maksettu uudelleen käytetyistä varoista, jotka kuuluvat ohjelmasta maksettaviin rahoitusosuuksiin, laskettuna suhteessa kuluneeseen aikaan siitä päivästä alkaen, jona varat sidotaan, ja vakuussopimuksen erääntymiseen, maksulaiminlyöntien tapauksessa takaisinperintämenettelyn päättymiseen tai tukikelpoisuusajan päättymiseen saakka, sen mukaan, mikä näistä on aiempi; iv) mikroluottoja tarjoavan rahoitusvälineen osalta 1,5 prosenttia vuodessa rahoitusosuuksista, jotka ohjelmasta on maksettu asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille loppukäyttäjille lainojen muodossa ja jotka on maksettu uudelleen investoiduista varoista, jotka kuuluvat ohjelmasta maksettaviin rahoitusosuuksiin, jotka on vielä määrä maksaa takaisin rahoitusvälineeseen, laskettuna suhteessa kuluneeseen aikaan siitä päivästä alkaen, jona maksu suoritetaan loppukäyttäjälle, ja investoinnin takaisinmaksuun, maksulaiminlyöntien tapauksessa takaisinperintämenettelyn päättymiseen tai tukikelpoisuusajan päättymiseen saakka, sen mukaan, mikä näistä on aiempi; v) asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 7 kohdan mukaisia avustuksia, korkotukia tai vakuuspalkkiohyvityksiä tarjoavan rahoitusvälineen osalta 0,5 prosenttia kyseisen asetuksen 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta loppukäyttäjien hyväksi suoritetusta avustusmäärästä.

Jollei 4 kohdan säännöksistä muuta johdu, tämän kohdan säännöksiä sovelletaan rahoitusvälineen käyttöönotosta vastaavaan yhteisöön, joka antaa vakuuksia, huolimatta siitä, että sama yhteisö ottaa käyttöön rahasto-osuusrahaston.

3.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tukikelpoisuusajan aikana korvattavien hallintokustannusten ja -palkkioiden kokonaismäärä ei saa ylittää seuraavia:

a)	rahasto-osuusrahaston osalta 7 prosenttia rahasto-osuusrahastoon maksettujen ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärästä;

b)	pääomarahoitusta tarjoavan rahoitusvälineen osalta 20 prosenttia rahoitusvälineeseen maksettujen ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärästä;

c)	lainoja tarjoavan rahoitusvälineen osalta 8 prosenttia rahoitusvälineeseen maksettujen ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärästä;

d)	vakuuksia tarjoavan rahoitusvälineen osalta 10 prosenttia rahoitusvälineeseen maksettujen ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärästä;

e)	mikroluottoja tarjoavan rahoitusvälineen osalta 10 prosenttia rahoitusvälineeseen maksettujen ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärästä;

f)	asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 7 kohdan mukaisia avustuksia, korkotukia tai vakuuspalkkiohyvityksiä tarjoavan rahoitusvälineen osalta 6 prosenttia ohjelman rahoitusvälineeseen maksettujen ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärästä.

4.   Kun sama yhteisö ottaa käyttöön rahasto-osuusrahaston ja rahoitusvälineen, 1 ja 2 kohdan mukaisten tukikelpoisten hallintokustannusten ja -palkkioiden määriä ja 3 kohdassa vahvistettuja rajoja ei saa kumuloida samojen ohjelman rahoitusosuuksien osalta tai sellaisten samojen uudelleen investoitujen varojen osalta, jotka kuuluvat ohjelmasta maksettaviin rahoitusosuuksiin.

5.   Jos yksityiset investoijat tai markkinatalousperiaatteen mukaisesti toimivat julkiset investoijat antavat suurimman osan rahoituksenvälittäjiin sijoitettavasta pääomasta ja ohjelman rahoitusosuus annetaan siten, että se on etuoikeusasemaltaan sama kuin yksityisten investoijien antama rahoitus, hallintokustannusten ja -palkkioiden on oltava markkinaehtojen mukaiset eivätkä ne saa ylittää yksityisten investoijien maksamia kustannuksia ja palkkioita.

6.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa säädetyt kynnysarvot voidaan ylittää, jos maksujen veloittaja on rahoitusvälineen käyttöön ottava yhteisö, mukaan lukien tarvittaessa silloin, kun se ottaa käyttöön rahasto-osuusrahaston, joka on valittu sovellettavien sääntöjen mukaisesti tarjouskilpailumenettelyllä ja tarjouskilpailumenettely on osoittanut suuremman hallintokustannusten ja — palkkioiden määrän tarpeelliseksi.

14 artikla

Pääomitettujen hallintokustannusten ja -palkkioiden korvaaminen oman pääoman ehtoisten välineiden ja mikroluottojen osalta

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 6 kohta)

1.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 2 kohdan mukaiset tukikelpoisina menoina korvattavat pääomitetut hallintokustannukset tai -palkkiot on laskettava tukikelpoisuusajan lopussa tukikelpoisuusajan jälkeen maksettavien diskontattujen hallintokustannusten ja -palkkioiden kokonaismääränä kyseisen asetuksen 42 artiklan 2 kohdassa säädetyn jakson osalta ja asiaa koskevien rahoitussopimusten mukaisesti.

2.   Niiden pääomitettujen hallintokustannusten tai -palkkioiden määrä, jotka maksetaan tukikelpoisuusajan jälkeen mikroluottoja tarjoavan rahoitusvälineen osalta, saa olla enintään 1 prosentti vuodessa rahoitusosuuksista, jotka ohjelmasta on maksettu asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille loppukäyttäjille lainoina, jotka on vielä määrä maksaa takaisin rahoitusvälineeseen, laskettuna suhteessa kuluneeseen aikaan alkaen tukikelpoisuusajan päättymisestä investoinnin takaisinmaksuun, maksulaiminlyöntien tapauksessa takaisinperintämenettelyn päättymiseen tai kyseisen asetuksen 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun jakson päättymiseen saakka, sen mukaan, mikä näistä on aiempi.

3.   Niiden pääomitettujen hallintokustannusten tai -palkkioiden määrä, jotka maksetaan tukikelpoisuusajan jälkeen pääomarahoitusta tarjoavan rahoitusvälineen osalta, saa olla enintään 1,5 prosentti vuodessa rahoitusosuuksista, jotka ohjelmasta on maksettu asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille loppukäyttäjille pääomarahoituksena, joka on vielä määrä maksaa takaisin rahoitusvälineeseen, laskettuna suhteessa kuluneeseen aikaan alkaen tukikelpoisuusajan päättymisestä investoinnin takaisinmaksuun, maksulaiminlyöntien tapauksessa takaisinperintämenettelyn päättymiseen tai kyseisen asetuksen 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun jakson päättymiseen saakka, sen mukaan, mikä näistä on aiempi.

4.   Sulkutilille asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun jakson jälkeen tai rahoitusvälineen odottamattoman purkamisen tuloksena ennen kyseisen jakson päättymistä jätetyt varat on käytettävä kyseisen asetuksen 45 artiklan mukaisesti.

III JAKSO

Nettotuloja tuottavien toimien diskontattujen nettotulojen laskentamenetelmä

15 artikla

Diskontattujen nettotulojen laskentamenetelmä

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklan 3 kohdan seitsemäs alakohta)

1.   Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettua menetelmää toimen diskontatut nettotulot on laskettava vähentämällä diskontatut kustannukset diskontatuista tuloista ja lisäämällä tarvittaessa investoinnin jäännösarvo.

2.   Toimen diskontatut nettotulot on laskettava kyseisen toimen toimialaan sovellettavan erityisen viiteajanjakson ajalta liitteessä I vahvistetulla tavalla. Viiteajanjakson on sisällettävä toimen toteutusjakso.

3.   Tulot ja kustannukset on määritettävä soveltamalla lisäkustannusten ja -hyötyjen arviointimenetelmää, jonka mukaan uuden investoinnin sisältävässä skenaariossa kertyviä tuloja ja kustannuksia verrataan uutta investointia sisältämättömässä skenaariossa kertyviin tuloihin ja kustannuksiin.

Jos toimi sisältää uuden omaisuuserän, tulojen ja kustannusten on oltava uuden investoinnin tuloja ja kustannuksia.

4.   Jos arvonlisävero ei ole asetuksen (EU) N:o 1303/2013 69 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen tukikelpoinen kustannus, diskontattujen nettotulojen laskennan on perustuttava lukuihin ilman arvonlisäveroa.

16 artikla

Tulojen määrittäminen

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklan 3 kohdan seitsemäs alakohta)

Laskettaessa diskontattuja nettotuloja tulot on määritettävä seuraavin perustein:

a)	käyttäjämaksut on laskettava tapauksen mukaan saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti ottaen tarvittaessa huomioon kohtuullisuusnäkökohdat;

b)	tulot eivät saa sisältää tulonsiirtoja kansallisista tai alueellisista talousarvioista taikka kansallisista julkisista vakuutusjärjestelmistä;

c)

jos toimi lisää uusia omaisuuseriä, jotka täydentävät jo aiemmin käyttöön otettua palvelua tai infrastruktuuria, huomioon on otettava sekä rahoitusosuudet uusilta käyttäjiltä ja lisärahoitusosuudet uuden tai laajennetun palvelun tai infrastruktuurin nykyisiltä käyttäjiltä että rahoitusosuudet uusilta käyttäjiltä.

17 artikla

Kustannusten määrittäminen

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklan 3 kohdan seitsemäs alakohta)

Laskettaessa diskontattuja nettotuloja huomioon on otettava seuraavat 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viiteajanjakson aikana aiheutuneet kustannukset:

a)	toimen teknisen toimivuuden takaavien lyhytikäisten laitteiden jälleenhankintakustannukset;

b)	kiinteät toimintakustannukset, mukaan lukien ylläpitokustannukset, kuten henkilöstö-, huolto- ja korjauskustannukset, yleiset johtamis- ja hallintokustannukset sekä vakuutuskustannukset;

c)	muuttuvat toimintakustannukset, mukaan lukien ylläpitokustannukset, kuten raaka-aineiden kulutuksesta, energiasta ja muista kulutushyödykkeistä aiheutuvat kustannukset sekä toimen toteutusjakson pidentämisen kannalta tarpeellisista huolto- ja korjauspalveluista aiheutuvat kustannukset.

18 artikla

Investoinnin jäännösarvo

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklan 3 kohdan seitsemäs alakohta)

1.   Jos toimeen liittyvien omaisuuserien suunniteltu käyttöikä ylittää 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viiteajanjakson pituuden, niiden jäännösarvo on määritettävä laskemalla kassavirtojen nettonykyarvo toimen jäljellä olevien toteutusvuosien aikana. Muita jäännösarvon laskentamenetelmiä voidaan käyttää asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa.

2.   Investoinnin jäännösarvo on otettava huomioon toimen diskontattujen nettotulojen laskennassa vain, jos tulot ylittävät 17 artiklassa tarkoitetut kustannukset.

19 artikla

Kassavirtojen diskonttaaminen

(asetuksen (EU) N:o 1303/2013 61 artiklan 3 kohdan seitsemäs alakohta)

1.   Kustannusten ja tulojen laskennassa on otettava huomioon vain toimesta lähtevät tai siihen saapuvat kassavirrat. Kassavirrat on määritettävä kullekin vuodelle, jona niitä lähtee toimesta tai saapuu toimeen 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viiteajanjakson aikana.

2.   Kirjanpitoeriä, joihin ei liity maksutapahtumaa, kuten poistoja, tulevia jälleenhankintakustannuksia varten tehtäviä varauksia ja ennakoimattomia menoja varten tehtäviä varauksia, ei oteta huomioon laskennassa.

3.   Kassavirrat diskontataan nykyhetkeen siten, että ERI-rahastoista osarahoitettavien julkisten investointitoimien ohjeellisena vertailuarvona käytetään 4 prosentin reaalista diskonttokorkoa.

4.   Jäsenvaltiot voivat käyttää muuta kuin 4 prosentin rahoituksen diskonttokorkoa, jos ne esittävät perustelut kyseisen vertailuarvon käytölle ja varmistavat, että sitä käytetään johdonmukaisesti samalla toimialalla toteutettavissa samankaltaisissa toimissa.

5.   Muita kuin 4 prosentin arvoja voidaan perustella seuraavasti:

a)	jäsenvaltion erityiset makrotaloudelliset olosuhteet ja kansanväliset makrotaloudelliset kehityssuuntaukset ja suhdanteet; tai

b)	investoijan ja käyttöönottorakenteen luonne, kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet; tai

c)	kyseisen toimialan luonne.

6.   Erityisten rahoituksen diskonttokorkojen määrittämistä varten jäsenvaltioiden on arvioitava kyseisen maan kannalta sopivimmaksi katsomansa kotimaisen tai kansainvälisen vaihtoehtoisen riskittömän sijoituskorin keskimääräinen pitkän aikavälin tuotto. Tuensaajien käyttöön on asetettava eri rahoituksen diskonttokorkoja koskevia tietoja.

IV JAKSO

Välillisiin kustannuksiin sovellettavan kiinteän prosenttiosuuden ja tähän liittyvien muilla unionin politiikanaloilla sovellettavien menetelmien määritelmä

20 artikla

Välillisten kustannusten kiinteämääräinen rahoitus asetuksen (EU) N:o 1290/2013 perusteella

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 68 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

Välilliset kustannukset voidaan laskea soveltamalla asetuksen (EU) N:o 1290/2013 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritettyä kiinteää osuutta seuraaviin toimiin sisältyviin toimi- tai hanketyyppeihin:

a)

EAKR:n tukemat toimet, jotka kuuluvat komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 215/2014 (5) liitteessä I olevassa taulukossa 1 määriteltyihin toimintaluokkiin 056, 057 tai 060–065 ja jotka toteutetaan jonkin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013 (6) 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa, 2 kohdan b alakohdassa, 3 kohdan a ja c alakohdassa ja 4 kohdan f alakohdassa säädetyn investointiprioriteetin mukaisesti;

b)

tukemat toimet, jotka kuuluvat täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 215/2014 liitteessä I olevassa taulukossa 6 määriteltyyn toimintaluokkaan 04 ja edistävät tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistamista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2014 3 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti;

c)

maaseuturahaston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17, 26 tai 35 artiklan mukaisesti tukemat toimet, jotka edistävät kyseisen asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa säädetyn unionin prioriteetin toteuttamista. Jos toimen ohjelmasuunnittelu toteutetaan asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17 ja 26 artiklan mukaisesti, huomioon on otettava vain kyseisen asetuksen 35 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla rahoitettavan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toiminnallisen ryhmän toteuttamat toimet;

d)	EMKR:n tukemat toimet, joiden ohjelmasuunnittelu toteutetaan meri- ja kalastuspolitiikalle ohjelmakautena 2014–2020 annettavan rahoitustuen edellytykset vahvistavan tulevan unionin säädöksen 28 tai 37 artiklan taikka 41 artiklan 5 alakohdan mukaisesti.

21 artikla

Välillisten kustannusten kiinteämääräinen rahoitus asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 perusteella

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 68 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

Välilliset kustannukset voidaan laskea soveltamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (7) 124 artiklan 4 kohdan mukaisesti määritettyä kiinteää prosenttimäärää seuraaviin toimeen sisältyviin toimi- tai hanketyyppeihin:

a)

EAKR:n tukemat toimet, jotka kuuluvat komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 215/2014 liitteessä I olevassa taulukossa 1 määriteltyihin toimintaluokkiin 085, 086 tai 087 ja joka toteutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013 5 artiklan 5 kohdan a alakohdassa ja 6 kohdan d alakohdassa säädettyihin investointiprioriteetteihin kuuluvan investointiprioriteetin mukaisesti;

b)

ESR:n tukemat toimet, jotka kuuluvat komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 215/2014 liitteessä I olevassa taulukossa 6 määriteltyyn toimintaluokkaan 01 ja tukevat siirtymistä vähähiiliseen, ilmastonmuutokseen sopeutuvaan, resurssitehokkaaseen ja ympäristön kannalta kestävään talouteen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti;

c)	maaseuturahaston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 17 ja 25 artiklan mukaisesti tukemat toimet, jotka edistävät kyseisen asetuksen 5 artiklan 4 tai 5 alakohdassa säädetyn unionin prioriteetin toteuttamista;

d)

EMKR:n tukema toimi, jonka ohjelmasuunnittelu toteutetaan meri- ja kalastuspolitiikalle ohjelmakautena 2014–2020 annettavan rahoitustuen edellytykset vahvistavan tulevan unionin säädöksen 36 tai 38 artiklan, 39 artiklan 1 kohdan, 46 artiklan 1 kohdan e ja i alakohdan, 54 artiklan tai 79 c artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

III LUKU

ASETUKSEN (EU) N:o 1303/2013 KOLMATTA OSAA TÄYDENTÄVÄT SÄÄNNÖKSET, JOITA SOVELLETAAN EAKR:ÄÄN JA KOHEESIORAHASTOON SUURHANKKEIDEN LAADUNARVIOINNIN SUORITTAMISESSA KÄYTETTÄVÄN MENETTELYN OSALTA

22 artikla

Laadunarvioinnin tekeviä riippumattomia asiantuntijoita koskevat vaatimukset

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 101 artiklan neljäs alakohta)

1.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 101 artiklan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun suurhankkeiden laadunarvioinnin tekevät riippumattomat asiantuntijat,

a)	joilla on merkittävää teknistä kokemusta hankkeen elinkaaren kaikista vaiheista;

b)	joilla on laajaa kansainvälistä kokemusta kyseisistä investointialoista;

c)	joilla on merkittävää asiantuntemusta sosioekonomisten hyötyjen analysoinnista ja arvioinnista;

d)	joilla on merkittävää tietämystä ja kokemusta asian kannalta merkityksellisestä unionin lainsäädännöstä, politiikasta ja menettelyistä;

e)	jotka ovat riippumattomia kaikista suurhankkeen hyväksyntään, toteutukseen tai toimintaan suoraan tai välillisesti osallistuvista viranomaisista;

f)	joilla ei ole eturistiriitoja millään tasolla suhteessa suurhankkeeseen;

g)	joilla ei ole kaupallisia etuja suhteessa suurhankkeeseen;

h)	joilla on tarvittava kielitaito.

2.   Jos jäsenvaltio ehdottaa muiden kuin asetuksen (EU) N:o 1303/2013 58 artiklan mukaisella, komission aloitteesta annettavalla teknisellä tuella tuettavien riippumattomien asiantuntijoiden valtuuttamista, sen on kyseisen asetuksen 101 artiklan kolmannen alakohdan mukaisesti toimitettava asiaa koskeva pyyntö komission hyväksyttäväksi. Hyväksynnän on perustuttava asiakirjoihin, jotka osoittavat, että asiantuntijat täyttävät 1 kohdassa säädetyt vaatimukset.

Komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä, hyväksyykö komissio riippumattomia asiantuntijoita koskevan ehdotuksen.

23 artikla

Suurhankkeiden laadunarviointi

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 101 artiklan neljäs alakohta)

1.   Riippumattomien asiantuntijoiden on tehtävä arviointinsa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 101 artiklan ensimmäinen kohdan a–i alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella. Riippumattomat asiantuntijat voivat pyytää lisätietoja, joita ne pitävät tarpeellisina laadunarvioinnin kannalta.

Jäsenvaltio ja riippumattomat asiantuntijat voivat sopia, että tätä työtä täydennetään paikalla tehtävillä käynneillä.

Riippumattomat asiantuntijat voivat jäsenvaltioiden suostumuksella kuulla arviointiaan varten komissiota asian kannalta merkityksellisistä valtiontukikysymyksistä.

2.   Riippumattomien asiantuntijoiden on toteutettava seuraavat toimenpiteet laadunarviointia varten:

a)

riippumattomien asiantuntijoiden on tarkistettava, että toimi on asetuksen (EU) N:o 1303/2013 100 artiklassa tarkoitettu suurhanke, ettei suurhanke ole kyseisen asetuksen 2 artiklan 14 alakohdassa ja 65 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettu päätökseen saatettu toimi ja että suurhanke sisältyy asianomaiseen toimenpideohjelmaan;

b)

riippumattomien asiantuntijoiden on tarkistettava asetuksen (EU) N:o 1303/2013 101 artiklan ensimmäisen kohdan a–i alakohdassa tarkoitettujen, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 101 artiklan viidennessä kohdassa tarkoitetulla mallilla toimitettujen tietojen kattavuus, johdonmukaisuus ja paikkansapitävyys;

c)	riippumattomien asiantuntijoiden on arvioitava suurhankkeen laatu tämän asetuksen liitteessä II vahvistettujen perusteiden mukaan;

d)

riippumattomien asiantuntijoiden on laadittava laadunarviointiraportti asetuksen (EU) N:o 1303/2013 102 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetyn mallin mukaisesti. Laadunarviointiraportissa riippumattomien asiantuntijoiden on muotoiltava ja perusteltava lausuntonsa yksiselitteisesti kyseisessä kohdassa tarkoitettujen seikkojen osalta.

3.   Suurhankkeesta annetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 102 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu myönteinen arviointi, jos riippumattomat asiantuntijat toteavat, että kaikki tämän asetuksen liitteessä II tarkoitetut perusteet täyttyvät.

IV LUKU

ASETUKSEN (EU) N:o 1303/2013 NELJÄTTÄ OSAA TÄYDENTÄVÄT SÄÄNNÖKSET, JOITA SOVELLETAAN EAKR:ÄÄN, ESR:ÄÄN, KOHEESIORAHASTOON JA EMKR:ÄÄN

I JAKSO

Tietokoneistetusti tallennettavat ja säilytettävät tiedot

24 artikla

Tietokoneistetusti tallennettavat ja säilytettävät tiedot

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 125 artiklan 8 kohta)

1.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 125 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti perustettuun seurantajärjestelmään kustakin toimesta tietokoneistetusti tallennettavia ja säilytettäviä tietoja koskevat tiedot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä III.

2.   Tiedot on kirjattava ja tallennettava kustakin toimesta, mukaan lukien tarvittaessa tiedot yksittäisistä osallistujista, jotta ne voidaan koota yhteen, jos se on tarpeen seurantaa, arviointia, varainhoitoa, varmennuksia ja tarkastamista varten. Tietoja on myös voitava yhdistää kumulatiivisesti koko ohjelmakauden ajalta. ESR:n osalta tiedot on tallennettava ja säilytettävä siten, että hallintoviranomaiset voivat hoitaa seurantaan ja arviointiin liittyvät tehtävänsä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 56 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 1304/2013 5 artiklassa ja19 artiklassa sekä liitteissä I ja II vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

3.   Jos toimea tuetaan useammasta kuin yhdestä toimenpideohjelmasta, prioriteetista, rahastosta tai useamman kuin yhden alueluokan mukaan, liitteessä III olevissa kentissä 23–113 tarkoitetut tiedot on tallennettava siten, että tiedoista voidaan tehdä hakuja eriteltyinä toimenpideohjelman, prioriteetin, rahaston tai alueluokan mukaan. Liitteessä III olevissa kentissä 31–40 tarkoitetuista indikaattoreita koskevista tiedoista on myös oltava mahdollista tehdä hakuja eriteltyinä investointiprioriteetin ja tarvittaessa sukupuolen mukaan.

II JAKSO

Jäljitysketju ja tarkastusten aikana kerättyjen tietojen käyttö

25 artikla

Jäljitysketjua koskevat yksityiskohtaiset vähimmäisvaatimukset

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 125 artiklan 9 kohta)

1.   Jäljitysketjua koskevat yksityiskohtaiset vähimmäisvaatimukset kirjanpitoaineiston ja todentavien asiakirjojen säilyttämisestä ovat seuraavat:

a)	jäljitysketjun avulla on voitava todentaa, että seurantakomitean toimenpideohjelmalle asettamia valintaperusteita on sovellettu;

b)

jäljitysketjun avulla on voitava täsmäyttää asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisten avustusten ja takaisin maksettavan tuen osalta komissiolle todennetut kokonaismäärät sekä todentamisviranomaisen, hallintoviranomaisen, välittävien elinten ja tuensaajien hallussa olevien yksityiskohtainen kirjanpitoaineisto ja todentavat asiakirjat toimenpideohjelmasta osarahoitettujen toimien osalta;

c)

jäljitysketjun avulla on voitava täsmäyttää asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan sekä 109 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1304/2013 14 artiklan 1 kohdan mukaisten avustusten ja takaisin maksettavan tuen osalta komissiolle todennetut kokonaismäärät sekä todentamisviranomaisen, hallintoviranomaisen, välittävien elinten ja tuensaajien hallussa olevien tuotoksia ja tuloksia koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja todentavat asiakirjat, mukaan lukien tarvittaessa vakioyksikkökustannusten ja kiinteiden määrien vahvistamismenetelmää koskevat asiakirjat, toimenpideohjelmasta osarahoitettujen toimien osalta;

d)

jäljitysketjun avulla on voitava osoittaa ja perustella asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 68 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti määriteltyjen kustannusten osalta laskentamenetelmän ja kiinteiden osuuksien määritysperusteen käyttö sekä tukikelpoiset välittömät kustannukset tai muiden valittujen luokkien osalta ilmoitetut kustannukset, joihin sovelletaan kiinteää prosenttiosuutta;

e)

jäljitysketjun avulla on voitava näyttää toteen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 68 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan, asetuksen (EU) N:o 1304/2013 14 artiklan 2 alakohdan sekä asetuksen (EU) N:o 1299/2013 20 artiklan mukaisesti määriteltyjen kustannusten osalta ne tukikelpoiset välittömät kustannukset, joihin sovelletaan kiinteää prosenttiosuutta;

f)	jäljitysketjun avulla on voitava varmentaa, että tuensaajalle on maksettu julkinen rahoitusosuus;

g)

jäljitysketjun on sisällettävä jokaisen toimen osalta tapauksen mukaan tekniset eritelmät ja rahoitussuunnitelma, avustuksen hyväksymistä koskevat asiakirjat, julkisiin hankintamenettelyihin liittyvät asiakirjat, tuensaajan antamat raportit sekä tehtyjä todentamisia ja tarkastuksia koskevat kertomukset;

h)	jäljitysketjussa on oltava tiedot toimea koskevista hallinnollisista todentamisista ja tarkastuksista;

i)

jäljitysketjun avulla on voitava täsmäyttää toimea koskeviin tuotosindikaattoreihin liittyvät tiedot ohjelmaa koskevien tavoitteiden ja siitä raportoitujen tietojen ja tulosten kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1304/2013 19 artiklan 3 kohdan sekä liitteiden I ja II soveltamista;

j)	rahoitusvälineiden osalta jäljitysketjussa on oltava tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut todentavat asiakirjat.

Edellä c ja d alakohdassa tarkoitettujen kustannusten osalta jäljitysketjun on mahdollistettava sen todentaminen, että hallintoviranomaisen käyttämä laskentamenetelmä on asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 5 kohdan ja 68 artiklan 1 kohdan sekä asetuksen (EU) N:o 1304/2013 14 artiklan 3 kohdan mukainen.

2.   Hallintoviranomaisen on varmistettava, että saatavilla on tietoja kaikkia niitä todentavia asiakirjoja hallussaan pitävistä elimistä ja niiden sijainnista, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että jäljitysketju on riittävä ja täyttää kaikki 1 kohdassa säädetyt vähimmäisvaatimukset.

26 artikla

Komission virkamiesten tai komission valtuuttamien edustajien tekemien tarkastusten aikana kerättyjen tietojen käyttö

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 127 artiklan 8 kohta)

1.   Komissio toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla estetään komission tarkastusten aikana keräämien tietojen luvaton luovuttaminen tai käyttö.

2.   Komissio käyttää tarkastustensa aikana kerättyjä tietoja ainoastaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 75 artiklan mukaisten tehtäviensä hoitamiseen. Euroopan tilintarkastustuomioistuimella ja Euroopan petostentorjuntavirastolla on oikeus saada kerätyt tiedot käyttöönsä.

3.   Kerättyjä tietoja ei saa ilman tiedot toimittavan jäsenvaltion nimenomaista suostumusta lähettää muille kuin sellaisille henkilöille jäsenvaltioissa tai unionin toimielimissä, joiden työtehtävät edellyttävät näiden tietojen saamista käyttöön sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

III JAKSO

Toimien ja tilien tarkastuksen laajuus ja sisältö sekä toimien otoksen valintamenetelmät

27 artikla

Toimien tarkastukset

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 127 artiklan 7 kohta)

1.   Toimien tarkastukset on tehtävä kunkin tilivuoden osalta valitsemalla toimista otos tarkastusviranomaisen tämän asetuksen 28 artiklan mukaisesti laatimalla tai hyväksymällä menetelmällä.

2.   Toimien tarkastukset on tehtävä jäljitysketjun muodostavien todentavien asiakirjojen perusteella, ja niissä on todennettava komissiolle ilmoitettujen menojen laillisuus ja asianmukaisuus, mukaan lukien seuraavat näkökohdat:

a)

toimi valittiin toimenpideohjelman valintaperusteiden mukaisesti, toimea ei ollut saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen kuin tuensaaja jätti toimenpideohjelmaan liittyvän rahoitushakemuksen, toimi on pantu täytäntöön hyväksyntäpäätöksen mukaisesti ja se täytti kaikki edellytykset, jotka koskevat sen toimintaa, käyttöä ja saavutettavia tavoitteita;

b)	komissiolle ilmoitetut menot vastaavat kirjanpitoaineistoa ja vaaditut todentavat asiakirjat osoittavat, että jäljitysketju on riittävä tämän asetuksen 25 artiklassa säädetyllä tavalla;

c)

komissiolle ilmoitettujen ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 67 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan ja 109 artiklan sekä asetuksen (EU) N:o 1304/2013 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritettyjen menojen osalta tuensaajalle suoritettavien maksujen perustana olevat tuotokset ja tulokset on saavutettu, osallistujia koskevat tiedot tai muut tuotoksiin ja tuloksiin liittyvät tiedot ovat komissiolle toimitettujen tietojen mukaisia ja vaaditut todentavat asiakirjat osoittavat, että jäljitysketju on riittävä tämän asetuksen 25 artiklassa säädetyllä tavalla.

Tarkastuksissa on myös varmistettava, että julkinen rahoitusosuus on maksettu tuensaajalle asetuksen (EU) N:o 1303/2013 132 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.   Toimien tarkastusten on sisällettävä soveltuvin osin toimen fyysistä toteuttamista koskevia paikan päällä tehtäviä varmennuksia.

4.   Toimien tarkastuksissa on varmistettava todentamisviranomaisen kirjanpitojärjestelmäänsä kirjaamien vastaavien menojen paikkansapitävyys ja kattavuus ja jäljitysketjun täsmäyttäminen kaikilla tasoilla.

5.   Jos havaitut ongelmat liittyvät itse järjestelmään ja aiheuttavat sen vuoksi muita toimenpideohjelmaan sisältyviä toimia koskevan riskin, tarkastusviranomaisen on varmistettava, että tällaisten ongelmien laajuuden määrittämiseksi suoritetaan lisätutkimuksia, mukaan lukien tarvittaessa ylimääräiset tarkastukset, ja suositeltava tarvittavia korjaavia toimia.

6.   Ainoastaan menot, jotka kuuluvat 1 kohdan nojalla tehdyn tarkastuksen soveltamisalaan, lasketaan mukaan tarkastettujen menojen määrään komissiolle vuotuisesta kattavuudesta annettavissa raporteissa. Näihin tarkoituksiin on käytettävä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 127 artiklan 6 kohdan perusteella laadittua tarkastuskertomuksen mallia.

28 artikla

Toimien otoksen valintamenetelmä

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 127 artiklan 7 kohta)

1.   Tarkastusviranomaisen on vahvistettava menetelmä otoksen valintaa varten, jäljempänä ’otantamenetelmä’, tässä artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti ottaen huomioon kansainvälisesti hyväksytyt INTOSAI-, IFAC- ja IIA-tilintarkastusstandardit.

2.   Tilintarkastusstrategiassa esitettyjen selvitysten lisäksi tarkastusviranomaisen on pidettävä kirjaa otantamenetelmien laatimisessa käytetystä asiakirja-aineistosta ja ammatillisesta harkinnasta suunnittelu-, valinta-, testaus- ja arviointivaiheessa, jotta voidaan osoittaa, että laadittu menetelmä on sopiva.

3.   Otoksen on oltava edustava sen perusjoukon kannalta, josta se valitaan, jotta tarkastusviranomainen voi laatia pätevän tarkastuslausunnon asetuksen (EU) N:o 1303/20 127 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti. Perusjoukon on koostuttava sellaisista yhteisen hallinto- ja valvontajärjestelmän piiriin kuuluvan toimenpideohjelman tai toimenpideohjelmaryhmän menoista, jotka sisältyvät komissiolle asetuksen (EU) N:o 1303/2013 131 artiklan mukaisesti tietyltä tilivuodelta toimitettuihin maksatushakemuksiin. Otos voidaan valita tilivuoden aikana tai sen jälkeen.

4.   Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 127 artiklan 1 kohtaa otantamenetelmä on tilastollinen, kun sillä voidaan varmistaa

i)	otoksen erien satunnainen valinta;

ii)	todennäköisyysteorian käyttäminen otoksen tulosten arvioimisessa, mukaan lukien otantariskin sekä suunnitellun ja saavutetun tarkkuuden mittaus ja valvonta.

5.   Otantamenetelmällä on varmistettava, että jokainen perusjoukon otantayksikkö valitaan satunnaisesti käyttämällä satunnaislukuja, jotka on tuotettu kullekin perusjoukkoyksikölle otoksen muodostavien yksiköiden valintaa varten, tai systemaattisella valinnalla, jossa käytetään satunnaista aloituskohtaa, jonka jälkeen lisäkohdat valitaan soveltamalla systemaattista sääntöä.

6.   Tarkastusviranomainen määrittää otantayksikön ammatillisen harkinnan perusteella. Otantayksikkö voi olla toimi, toimeen sisältyvä hanke tai tuensaajan esittämä maksatushakemus. Määritetyn otantayksikön tyyppiä ja tähän tarkoitukseen käytettyä ammatillista harkintaa koskevat tiedot on sisällytettävä tarkastuskertomukseen.

7.   Jos otantayksikköön liittyvien kokonaismenojen määrä tilivuoden aikana on negatiivinen, se on jätettävä edellä 3 kohdassa tarkoitetun perusjoukon ulkopuolelle ja tarkastettava erikseen. Tarkastusviranomainen voi myös poimia otoksen tästä erillisestä perusjoukosta.

8.   Jos sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 148 artiklan 1 kohdassa säädetyn oikeasuhteisen valvonnan edellytyksiä, tarkastusviranomainen voi sulkea pois kyseisessä artiklassa tarkoitetut erät otannan kohteena olevasta perusjoukosta. Jos kyseisen toimi on jo valittu otokseen, tarkastusviranomaisen on korvattava se käyttäen asianmukaista satunnaisotantaa.

9.   Kaikki komissiolle ilmoitetut menot, jotka sisältyvät otokseen, on tarkastettava.

Jos valitut otantayksiköt sisältävät lukuisia maksatushakemuksia tai laskuja, tarkastusviranomainen voi tarkastaa ne aliotannalla valitsemalla otantayksiköihin liittyvät maksatushakemukset tai laskut käyttäen samoja otantaparametrejä kuin pääotoksen otantayksikköjen valinnassa.

Tällöin kullekin tarkastettavalle otantayksikölle on laskettava asianmukaiset otoskoot, joiden on aina oltava vähintään 30 maksatushakemusta tai laskua kutakin otantayksikköä kohden.

10.   Tarkastusviranomainen voi osittaa perusjoukon jakamalla perusjoukon alaryhmiksi, joista kukin koostuu erityisesti riskin tai odotetun virhetason osalta ominaisuuksiltaan samankaltaisista otantayksiköistä tai kun perusjoukko sisältää toimia, jotka koskevat rahoitusosuuksien maksamista toimenpideohjelmasta rahoitusvälineisiin tai muihin arvokkaisiin eriin.

11.   Tarkastusviranomaisen on arvioitava järjestelmän luotettavuus korkeaksi, keskimääräiseksi tai heikoksi ottaen huomioon järjestelmätarkastusten tulokset määrittäessään otannan teknisiä parametrejä, jotta järjestelmätarkastusten ja toimien tarkastusten yhdessä antama varmuustaso olisi korkea. Kun järjestelmän luotettavuus on arvioitu korkeaksi, toimien otannassa käytettävän luotettavuustason on oltava vähintään 60 prosenttia. Kun järjestelmän luotettavuus on arvioitu matalaksi, toimien otannassa käytettävän luotettavuustason on oltava vähintään 90 prosenttia. Korkein mahdollinen olennaisuusraja on 2 prosenttia 3 kohdassa tarkoitetuista menoista.

12.   Jos on havaittu sääntöjenvastaisuuksia tai sääntöjenvastaisuuksien riski, tarkastusviranomaisen on päätettävä ammatillisen harkinnan perusteella, onko tarpeen tarkastaa sellaisten lisätoimien tai toimien osien täydentävä otos, joita ei tarkastettu satunnaisotoksessa, havaittujen erityisten riskitekijöiden ottamiseksi huomioon.

13.   Tarkastusviranomaisen on arvioitava täydentävän otoksen tarkastusten tulokset erikseen, tehtävä päätelmiä tulosten perusteella ja ilmoitettava päätelmänsä komissiolle vuotuisessa tarkastuskertomuksessa. Täydentävässä satunnaisotoksessa havaittuja sääntöjenvastaisuuksia ei oteta huomioon satunnaisotoksen arvioidun satunnaisvirheen laskennassa.

14.   Tarkastusviranomaisen on laskettava tarkastuslausunnolle ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 127 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle tarkastuskertomukselle toimien tarkastusten tulosten perusteella kokonaisvirhetaso, jonka on oltava arvioitujen satunnaisvirheiden, systeemisten virheiden ja oikaisemattomien epäsäännöllisten virheiden yhteismäärä jaettuna perusjoukolla.

29 artikla

Tilien tarkastukset

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 127 artiklan 7 kohta)

1.   Tarkastusviranomaisen on suoritettava asetuksen (EU) N:o 1303/2013 137 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tilien tarkastukset kunkin tilivuoden osalta.

2.   Tilien tarkastuksista on saatava kohtuullinen varmuus tilityksessä ilmoitettujen määrien kattavuudesta, paikkansapitävyydestä ja totuudenmukaisuudesta.

3.   Sovellettaessa 1 ja 2 kohtaa tarkastusviranomaisen on erityisesti otettava huomioon todentamisviranomaiseen kohdistuvien järjestelmätarkastusten ja toimien tarkastusten tulokset.

4.   Järjestelmätarkastukseen kuuluu todentamisviranomaisen kirjanpitojärjestelmän luotettavuuden ja todentamisviranomaisen kirjanpitojärjestelmään kirjattujen menojen sekä palautettujen ja takaisinperittyjen määrien paikkansapitävyyden tarkastaminen otantamenetelmän avulla.

5.   Jotta voidaan tarkastuslausuntoa varten todeta, että tilitys antaa oikean ja oikeudenmukaisen kuvan, tarkastusviranomaisen on varmistettava, että kaikki asetuksen (EU) N:o 1303/2013 137 artiklassa edellytettävät seikat on viety oikein tileihin ja että ne vastaavat todentavaa kirjanpitoaineistoa, jonka kaikki asianomaiset viranomaiset tai elimet ja tuensaajat säilyttävät. Tarkastusviranomaisen on erityisesti varmistettava todentamisviranomaisen sille toimittaman tilityksen osalta, että

a)

asetuksen (EU) N:o 1303/2013 137 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti ilmoitettu tukikelpoisten menojen kokonaismäärä on yhdenmukainen komissiolle kyseiseltä tilivuodelta toimitettuihin maksatushakemuksiin sisältyvien menojen ja niitä vastaavan julkisen rahoitusosuuden kanssa, ja jos havaitaan poikkeamia, tilityksessä on annettu täsmäytyksistä riittävät selvitykset;

b)

tilivuoden aikana peruutetut ja takaisin perityt määrät, tilivuoden lopun tilanteen mukaisesti takaisin perittävät määrät, asetuksen (EU) N:o 1303/2013 71 artiklan nojalla suoritetut takaisinperinnät sekä tilityksessä esitetyt määrät, joita ei saada perityiksi takaisin, vastaavat todentamisviranomaisen kirjanpitojärjestelmiin vietyjä määriä ja perustuvat asiasta vastaavan hallintoviranomaisen tai todentamisviranomaisen päätöksiin;

c)	menoja on jätetty asetuksen (EU) N:o 1303/2013 137 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarvittaessa pois tilityksestä, ja kaikki vaaditut oikaisut on otettu huomioon kyseisen tilivuoden tilityksessä;

d)	rahoitusvälineisiin maksettujen ohjelman rahoitusosuuksien ja tuensaajille maksettujen valtiontukiennakoiden tueksi esitetään hallintoviranomaiselta ja todentamisviranomaiselta saatavia tietoja.

Edellä b, c ja d alakohdassa tarkoitetut tarkastukset voidaan tehdä otantamenetelmän avulla.

IV JAKSO

Komission tekemät rahoitusoikaisut, jotka liittyvät järjestelmissä oleviin puutteisiin

30 artikla

Hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokkaan toiminnan vakavien puutteiden määritysperusteet

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 144 artiklan 6 kohta)

1.   Komissio perustaa hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokkaasta toiminnasta tekemänsä arvioinnin kaikkien saatavilla olevien järjestelmätarkastusten, mukaan lukien vastaavuustestit, ja toimien tarkastusten tuloksiin.

Arvioinnin on katettava ohjelman sisäinen valvontaympäristö, hallinto- ja todentamisviranomaisten harjoittama hallinto- ja valvontatoiminta, hallinto- ja todentamisviranomaisen harjoittama seuranta ja tarkastusviranomaisen harjoittama valvontatoiminta, ja sen on perustuttava sen todentamiseen, että liitteessä IV olevassa taulukossa 1 vahvistettuja keskeisiä vaatimuksia noudatetaan.

Näiden keskeisten vaatimusten täyttymistä on arvioitava liitteessä IV olevassa taulukossa 2 vahvistettujen luokkien perusteella.

2.   Hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaan toiminnan vakavien puutteiden pääasiallisia tyyppejä ovat tapaukset, joissa minkä tahansa liitteessä IV olevan taulukon 1 kohtien 2, 4, 5, 13, 15, 16 ja 18 mukaisen keskeisen vaatimuksen tai kahden tai useamman muun liitteessä IV olevan taulukon 1 mukaisen keskeisen vaatimuksen arvioidaan kuuluvan liitteessä IV olevassa taulukossa 2 vahvistettuihin luokkiin 3 tai 4.

31 artikla

Kiinteämääräisten tai ekstrapoloitujen rahoitusoikaisujen soveltamisperusteet ja rahoitusoikaisun suuruuden määritysperusteet

(Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 144 artiklan 6 kohta)

1.   Rahoitusoikaisuja on sovellettava koko toimenpideohjelmaan tai sen osaan, jos komissio havaitsee yhden tai useampia vakavia puutteita hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnassa.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, ekstrapoloituja rahoitusoikaisuja on sovellettava koko toimenpideohjelmaan tai sen osaan, jos komissio havaitsee toimien edustavassa otoksessa systeemisiä sääntöjenvastaisuuksia, joiden perusteella voidaan laskea tarkemmin unionin talousarvioon kohdistuva riski. Tällöin edustavan otoksen tarkastelun tulokset on ekstrapoloitava muuhun perusjoukkoon, josta otos poimittiin rahoitusoikaisun määritystä varten.

2.   Kiinteämääräisten rahoitusoikaisujen taso on vahvistettava ottaen huomioon seuraavat tekijät:

a)	vakavan puutteen tai vakavien puutteiden suhteellinen merkitys koko hallinnointi- ja valvontajärjestelmän kannalta;

b)	vakavan puutteen tai vakavien puutteiden yleisyys ja laajuus;

c)	unionin talousarvioon kohdistuva tappioriski.

3.   Ottaen huomioon nämä tekijät rahoitusoikaisu on määritettävä seuraavasti:

a)	jos hallinto- ja valvontajärjestelmän vakavat puutteet ovat niin merkittäviä, yleisiä tai laaja-alaisia, että ne haittaavat koko järjestelmän toimintaa ja vaarantavat kaikkien kyseisten menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden, on sovellettava 100 prosentin kiinteää prosenttiosuutta;

b)	jos hallinto- ja valvontajärjestelmän vakavat puutteet ovat niin yleisiä tai laaja-alaisia, että ne haittaavat erittäin vakavasti järjestelmän toimintaa ja vaarantavat erittäin suurelta osin kyseisten menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden, on sovellettava 25 prosentin kiinteää prosenttiosuutta;

c)

jos hallinto- ja valvontajärjestelmän vakavat puutteet johtuvat siitä, että järjestelmä ei toimi täysipainoisesti tai toimii niin heikosti tai epäsäännöllisesti, että se vaarantaa suurelta osin kyseisten menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden, on sovellettava 10 prosentin kiinteää prosenttiosuutta;

d)	jos hallinto- ja valvontajärjestelmän vakavat puutteet johtuvat siitä, että järjestelmä ei toimi johdonmukaisesti, mikä vaarantaa olennaiselta osin kyseisten menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden, on sovellettava 5 prosentin kiinteää prosenttiosuutta.

4.   Jos 3 kohdan mukaisesti vahvistetun kiinteän prosenttiosuuden soveltaminen olisi kohtuutonta, rahoitusoikaisun tasoa on alennettava.

5.   Jos asiasta vastaavat viranomaiset ovat laiminlyöneet riittävien korjaavien toimenpiteiden toteuttamisen tilivuonna tehdyn rahoitusoikaisun jälkeen ja sama vakava puute tai vakavat puutteet havaitaan tämän vuoksi seuraavana tilivuonna, rahoitusoikaisun taso voidaan korottaa vakavan puutteen tai vakavien puutteiden jatkuvuuden vuoksi tasolle, joka ei ylitä seuraavan korkeamman luokan tasoa.

32 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 24 artiklaa sovelletaan 1 päivästä joulukuuta 2014 liitteessä III tarkoitettujen tallennettavien ja säilytettävien tietojen osalta lukuun ottamatta tietokenttiä 23–40, 71–78 ja 91–105. Näiden liitteessä III olevien tietokenttien osalta 24 artiklaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2015.

---

(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1304/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 215/2014, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 täytäntöönpanosäännöistä ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden tukimenetelmien, tuloskehyksen välitavoitteiden ja tavoitteiden määrittelyn sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tukitoimiluokkia koskevan nimikkeistön osalta (EUVL L 69, 8.3.2014, s. 65).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1301/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EYVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

---

---

---

---

---