20.12.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 347/320

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa määrätään, että taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi unioni pyrkii vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden tai saarten jälkeenjääneisyyttä ja että erityistä huomiota kiinnitetään maaseutualueisiin, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 175 artiklassa edellytetään, että unioni tukee näiden tavoitteiden toteuttamista toiminnallaan, jota se harjoittaa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston, Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan investointipankin ja muiden olemassa olevien välineiden kautta.

(2)

Jotta koheesiopoliittista tukea antavien rahastojen eli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja koheesiorahaston sekä maaseudun kehittämiseen tukea antavan rahaston eli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, jäljempänä 'maaseuturahasto', ja meri- ja kalatalousalalle tukea antavan rahaston eli Euroopan meri- ja kalatalousrahaston mukaisten yhteistyössä rahoitettavien toimenpiteiden välistä koordinointia voitaisiin parantaa ja yhdenmukaistaa niiden täytäntöönpanoa, olisi annettava kaikkia näitä rahastoja, jäljempänä 'Euroopan rakenne- ja investointirahastot – ERI-rahastot', koskevat yhteiset säännökset. Lisäksi tämä asetus sisältää EAKR:ään, ESR:ään ja koheesiorahastoon sovellettavia yleisiä säännöksiä, jotka eivät koske maaseuturahastoa eivätkä Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa, sekä EAKR:ään, ESR:ään, koheesiorahastoon ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon sovellettavia yleisiä säännöksiä, jotka eivät koske maaseuturahastoa. Kunkin ERI-rahaston erityispiirteiden vuoksi kuhunkin ERI-rahastoon sekä EAKR:n Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen sovellettavat erityissäännöt olisi vahvistettava erillisissä asetuksissa.

(3)

Kuten todetaan 17 päivänä kesäkuuta 2010 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä, joilla älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskeva unionin strategia hyväksyttiin, unionin ja jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia ja edistettävä samalla unionin sopusointuista kehitystä ja vähennettävä alueellisia eroja. ERI-rahastojen olisi oltava tärkeässä asemassa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian tavoitteiden saavuttamisessa.

(4)

Yhteisen maatalouspolitiikan, jäljempänä 'YMP', osalta on jo saavutettu merkittäviä synergioita yhdenmukaistamalla ja sovittamalla yhteen YMP:n ensimmäisen pilarin (Euroopan maatalouden tukirahasto) ja toisen pilarin (maaseuturahasto) hallinto- ja valvontasääntöjä. Euroopan maatalouden tukirahaston ja maaseuturahaston välinen vahva yhteys ja jäsenvaltioissa jo käytössä olevat rakenteet olisi sen vuoksi säilytettävä.

(5)

Syrjäisimmillä alueilla olisi toteutettava erityistoimenpiteitä, ja niille olisi annettava riittävästi lisärahoitusta niiden rakenteellisten sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuista seikoista johtuvien haittojen lieventämiseksi.

(6)

Pohjoisen harvaan asutuilla alueilla olisi voitava hyödyntää erityistoimenpiteitä, ja niille olisi annettava lisärahoitusta vuoden 1994 liittymissopimuksen pöytäkirjassa nro 6 olevassa 2 artiklassa tarkoitettujen vakavien ja luontoon tai väestöön liittyvien haittojen lieventämiseksi.

(7)

Säännösten oikean ja yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi sekä jäsenvaltioita ja tuensaajia koskevan oikeusvarmuuden lisäämiseksi on tarpeen määritellä tietyt tässä asetuksessa käytettävät käsitteet.

(8)

Jos komissiolle tämän asetuksen mukaisesti asetetaan määräaika, jonka kuluessa sen on hyväksyttävä päätös tai muutettava sitä, tällaisen päätöksen hyväksymistä tai muuttamista koskeva määräaika ei saisi sisältää ajanjaksoa, joka alkaa päivästä, jona komissio on lähettänyt huomautuksensa jäsenvaltiolle, ja joka päättyy jäsenvaltion vastattua näihin huomautuksiin.

(9)

Tämä asetus koostuu viidestä osasta, joista ensimmäisessä esitetään kohde ja määritelmät, toinen sisältää kaikkiin ERI-rahastoihin sovellettavat säännöt, kolmas sisältää yksinomaan EAKR:ään, ESR:ään ja koheesiorahastoon, jäljempänä 'rahastot', sovellettavia säännöksiä, neljäs sisältää yksinomaan rahastoihin ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon sovellettavia säännöksiä ja viides sisältää loppusäännökset. Jotta varmistetaan tämän asetuksen eri osien ja tämän asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten yhdenmukainen tulkinta, on tärkeää esittää selkeästi niiden väliset suhteet. Lisäksi rahastokohtaisissa asetuksissa vahvistetut erityissäännöt voivat olla täydentäviä, mutta niiden olisi poikettava tämän asetuksen niitä vastaavista säännöksistä ainoastaan silloin, kun tällaisesta poikkeamisesta nimenomaisesti säädetään tässä asetuksessa.

(10)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 317 artiklan mukaisesti ja yhteisen hallinnoinnin puitteissa olisi määriteltävä edellytykset, joilla komissio voi toteuttaa unionin talousarvion täytäntöönpanoon liittyvät tehtävänsä, ja selkiytettävä jäsenvaltioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät tehtävät. Näiden edellytysten täyttyessä komissiolla olisi oltava varmuus siitä, että jäsenvaltiot käyttävät ERI-rahastoja laillisella ja asianmukaisella tavalla ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 966/2012 (4), jäljempänä "varainhoitoasetus", tarkoitetun moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti. Jäsenvaltioiden, institutionaalisten, oikeudellisten ja rahoituspuitteidensa mukaisella tavalla asianmukaisella alueellisella tasolla, ti ja niiden tätä tarkoitusta varten osoittamien elinten olisi vastattava ohjelmien valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Näillä edellytyksillä olisi lisäksi varmistettava huomion kohdistaminen tarpeeseen varmistaa unionin asianomaisten tukitoimien täydentävyys ja johdonmukaisuus noudattaa suhteellisuusperiaatetta ja ottaa huomioon hallinnollisen taakan vähentämistä koskeva yleinen tavoite.

(11)

Kunkin jäsenvaltion olisi kumppanuussopimuksen ja kunkin ohjelman osalta järjestettävä kumppanuus toimivaltaisten alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaisten sekä muiden viranomaisten, talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten edustajien kanssa samoin kuin muiden kansalaisyhteiskuntaa, myös ympäristökumppaneita ja valtiosta riippumattomia järjestöjä edustavien asiaan kuuluvien elinten kanssa sekä sosiaalisen osallisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavien elinten sekä tarvittaessa myös näiden viranomaisten ja elinten kattojärjestöjen kanssa. Tällaisen kumppanuuden tarkoituksena on varmistaa monitasohallinnon periaatteiden noudattaminen, mutta myös toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen noudattaminen ja ottaa huomioon jäsenvaltioiden erilaisten ja institutionaalisten ja oikeudellisten kehysten erityispiirteet sekä varmistaa sidosryhmien sitoutuminen suunniteltuihin tukitoimiin ja ottaa huomioon asiaankuuluvien toimijoiden kokemukset ja taitotieto. Jäsenvaltioiden olisi nimettävä asianomaiset kumppanit siten, että ne ovat mahdollisimman edustavia. Näihin kumppaneihin olisi sisällyttävä sellaisia instituutioita, järjestöjä ja ryhmiä, jotka pystyvät vaikuttamaan ohjelmien valmisteluun tai joihin ohjelmien valmistelulla ja täytäntöönpanolla voi olla vaikutusta. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi voitava tarvittaessa nimetä asianomaisiksi kumppaneiksi sovellettavan kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti myös kattojärjestöjä, jotka ovat asiaan kuuluvien alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaisten tai muiden elinten yhdistyksiä, liittoja tai keskusliittoja.

Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoitu säädös, joka koskee eurooppalaisia hyvän kumppanuuden sääntöjä, joiden tarkoituksena on tukea jäsenvaltioita kumppanuuden järjestämisessä sen varmistamiseksi, että asianomaiset kumppanit osallistuvat kumppanuussopimusten ja ohjelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin yhdenmukaisella tavalla, ja helpottaa jäsenvaltioiden tätä koskevaa toimintaa. Tällä hyväksytyllä delegoidulla säädöksellä ei saisi missään olosuhteissa eikä millään tavalla tulkittuna olla takautuvaa vaikutusta, eikä se saisi luoda perustaa rahoitusoikaisuihin johtavalle säännönvastaisuuksien toteamiselle. Hyväksytyssä delegoidussa säädöksessä ei olisi määritettävä soveltamispäivää, joka on aikaisempi kuin päivä, jona se hyväksytään. Hyväksytyllä delegoidulla säädöksellä olisi annettava jäsenvaltioille mahdollisuus päättää tarkoituksenmukaisimmista kumppanuuden täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista järjestelyistä institutionaalisten ja oikeudellisten puitteidensa sekä kansallisten ja alueellisten toimivaltuuksiensa mukaisesti, edellyttäen että tässä asetuksessa säädetyt kumppanuuden tavoitteet saavutetaan.

(12)

ERI-rahastojen toiminnan ja toimien, joita ne tukevat, olisi oltava sovellettavan unionin oikeuden sekä tämän asetuksen ja rahastokohtaiset säännöt välittömästi tai välillisesti täytäntöönpanevan asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisia.

(13)

Pyrkiessään lujittamaan taloudellista, alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta unionin olisi ERI-rahastojen täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 10 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan mukaisesti, ottamalla erityisesti huomioon vammaisten henkilöiden osallistumismahdollisuudet, sekä mainitun perusoikeuskirjan 5 artiklan 2 kohdan, jossa määrätään, että ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä tai muuta pakollista työtä.

(14)

ERI-rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, saastuttaja maksaa -periaate sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Koska vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta pyritään käyttämään ilmastonmuutokseen liittyviin tavoitteisiin, jäsenvaltioiden olisi annettava tätä varten tietoja ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden tukemisesta käyttäen komission suhteellisuusperiaatteen huomioon ottavalla täytäntöönpanosäädöksellä hyväksymiä tukitoimien, painopistealueiden tai toimenpiteiden luokitukseen perustuvia menetelmiä.

(15)

Älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi ja kullekin ERI-rahastolle perussopimuksissa määrättyjen tavoitteiden, mukaan lukien taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, saavuttamiseksi ERI-rahastojen olisi keskitettävä tukensa rajalliseen joukkoon yhteisiä temaattisia tavoitteita. Kunkin ERI-rahaston täsmällinen soveltamisala olisi vahvistettava rahastokohtaisissa säännöissä. Olisi oltava mahdollista rajoittaa tämä soveltamisala koskemaan vain joitakin tässä asetuksessa määriteltyjä temaattisia tavoitteita.

(16)

Jotta voidaan maksimoida ERI-rahastojen tuki ja vahvistaa strategiset periaatteet, jotka ohjaavat ja helpottavat ohjelmatyötä jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla, olisi hyväksyttävä yhteinen strategiakehys. Yhteisellä strategiakehyksellä olisi edistettävä unionin tukitoimien alakohtaista ja alueellista koordinointia ERI-rahastojen kesken sekä muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen ja välineiden kanssa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian päämäärien ja tavoitteiden mukaisesti, ottaen huomioon eri tyyppisten alueiden asettamat keskeiset alueelliset haasteet.

(17)

Yhteisessä strategiakehyksessä olisi määritettävä, miten ERI-rahastoilla edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa unionin strategiaa, järjestelyt, joilla edistetään ERI-rahastojen yhdennettyä käyttöä, järjestelyt, joilla koordinoidaan ERI-rahastoja keskenään sekä muiden asiaan kuuluvien unionin politiikkojen ja välineiden kanssa, monialaiset periaatteet ja laaja-alaiset toimintapoliittiset tavoitteet ERI-rahastojen täytäntöönpanoa varten, järjestelyt alueellisiin haasteisiin vastaamiseksi ja ERI-rahastojen mukaisten yhteistyötoimien painopistealueet.

(18)

Jäsenvaltioilla ja alueilla on yhä enemmän haasteita, jotka liittyvät globalisaation vaikutuksiin, ympäristö- ja energiakysymyksiin, väestön ikääntymiseen, väestörakenteen muutoksiin, teknologian muutokseen ja innovaatiotarpeisiin sekä sosiaaliseen epätasa-arvoon. Koska tällaiset haasteet ovat monimutkaisia ja toisiinsa kytkeytyviä, ERI-rahastojen tukemien ratkaisujen olisi oltava luonteeltaan yhdennettyjä, monialaisia ja monitahoisia. Tämän mukaisesti ja jotta voitaisiin lisätä politiikan vaikuttavuutta ja tehokkuutta, ERI-rahastoja olisi voitava yhdistää paketeiksi, jotka räätälöidään alueellisiin erityistarpeisiin sopiviksi.

(19)

Työikäisen väestön pienenemisen ja eläkeläisten väestöosuuden kasvun sekä haja-asutuksen ongelmien odotetaan tuottavan jatkossakin lisärasitusta muun muassa jäsenvaltioiden koulutus- ja sosiaaliturvarakenteille ja näin ollen unionin taloudelliselle kilpailukyvylle. Näihin väestörakenteen muutoksiin sopeutuminen on eräs jäsenvaltioiden ja alueiden keskeinen haaste tulevina vuosina, ja siksi niihin olisi kiinnitettävä erityisen paljon huomiota sellaisten alueiden osalta, joihin väestörakenteen muutokset vaikuttavat eniten.

(20)

Yhteisen strategiakehyksen perusteella kunkin jäsenvaltion olisi laadittava kumppanuussopimus yhteistyössä kumppaneidensa kanssa ja komission kanssa vuoropuhelua käyden. Kumppanuussopimuksella olisi siirrettävä yhteisessä strategiakehyksessä vahvistetut osatekijät kansalliseen toimintaympäristöön sekä vahvistettava määrätietoiset sitoumukset unionin tavoitteiden toteuttamiseksi ERI-rahastojen ohjelmatyön avulla. Kumppanuussopimuksessa olisi vahvistettava järjestelyt, joilla varmistetaan yhdenmukaisuus älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian ja perussopimuksiin perustuvien tavoitteiden mukaisten rahastokohtaisten tehtävien kanssa, ERI-rahastojen tehokkaan ja tuloksellisen täytäntöönpanon varmistavat järjestelyt sekä kumppanuusperiaatetta koskevat ja aluekehitystä koskevaan yhdennettyyn lähestymistapaan liittyvät järjestelyt. Olisi erotettava toisistaan kumppanuussopimusten keskeiset osat, joista komission on päätettävä, sekä muut osat, joista komissio ei päätä ja joita jäsenvaltio voi muuttaa. Olisi kehiteltävä erityisjärjestelyjä kumppanuussopimuksen ja ohjelmien toimittamista ja hyväksymistä varten siltä varalta, että yhden tai useamman rahastokohtaisen asetuksen voimaantulo viivästyy tai sen oletetaan viivästyvän. Tämä edellyttää sellaisten säännösten vahvistamista, joiden nojalla kumppanuussopimus voidaan toimittaa ja hyväksyä, vaikkei saatavilla olisi tiettyjä yhteen tai useampaan ERI-rahastoon tai rahastoihin liittyviä osatekijöitä, joita viivästys koskee, ja joiden nojalla tarkistettu kumppanuussopimus voidaan toimittaa myöhemmin, sitten kun yksi tai useampi viivästynyt rahastokohtainen asetus on tullut voimaan. Koska siitä ERI-rahastosta osarahoitettavat ohjelmat, jota viivästys koskee, olisi tällöin toimitettava ja hyväksyttävä vasta asianomaisen rahastokohtaisen asetuksen voimaantulon jälkeen, olisi myös asetettava tarkoituksenmukaiset määräajat niiden ohjelmien toimittamiselle, joihin viivästys vaikuttaa.

(21)

Jäsenvaltioiden olisi keskitettävä tukea voidakseen varmistaa merkittävä edistyminen unionin tavoitteiden saavuttamisessa erityisten kansallisten ja alueellisten kehitystarpeidensa mukaisesti. Unionin tuen tehokkaan ja vaikuttavan käytön ennakkoedellytysten olemassaolon varmistamiseksi olisi määriteltävä ennakkoehdot sekä tiivis mutta kattava joukko objektiivisia perusteita niiden arviointia varten. Tämän vuoksi tiettyä ennakkoehtoa olisi sovellettava tietyn ohjelman prioriteettiin vain, jos se liittyy suoraan ja olennaisesti investointiprioriteetin tai unionin prioriteetin tehokkaaseen ja vaikuttavaan saavuttamiseen ja vaikuttaa siihen välittömästi, sillä jokainen erityistavoite ei välttämättä ole kytköksissä rahastokohtaisissa säännöissä vahvistettuun ennakkoehtoon. Ennakkoehdon sovellettavuuden arvioinnissa olisi tarvittaessa otettava huomioon suhteellisuusperiaate ottaen tarvittaessa huomioon kohdennettavan tuen määrän. Jäsenvaltion olisi arvioitava sovellettavien ennakkoehtojen täyttymistä ohjelmien valmistelun ja tarvittaessa kumppanuussopimuksen laatimisen yhteydessä. Komission olisi arvioitava jäsenvaltion toimittamien tietojen johdonmukaisuus ja riittävyys. Jos jokin sovellettava ennakkoehto ei täyty asetetussa määräajassa, komissiolla olisi oltava tietyin tarkoin määritellyin ehdoin valta keskeyttää asianomaisille ohjelman prioriteeteille suoritettavat välimaksut.

(22)

Komission olisi tarkasteltava yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tuloskehyksen pohjalta ohjelmien tuloksia vuonna 2019. Kullekin ohjelmalle olisi määriteltävä tuloskehys, jotta voidaan seurata edistymistä kullekin prioriteetille asetettujen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamisessa ohjelmakauden 2014–2020 aikana, jäljempänä 'ohjelmakausi'. Jotta voidaan varmistaa, että unionin talousarviota ei käytetä tuhlailevasti tai tehottomasti, jos on näyttöä siitä, että prioriteetin tuloskehyksessä määritellyt välitavoitteet ovat merkittävässä määrin jääneet saavuttamatta ainoastaan taloudellisten indikaattorien, tuotosindikaattorien ja täytäntöönpanon avainkohtien osalta ja että tämä johtuu sellaisista selkeästi osoitetuista täytäntöönpanon puutteista, joista komissio on aiemmin ilmoittanut, eikä jäsenvaltio ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä tällaisten puutteiden korjaamiseksi, komission olisi voitava keskeyttää ohjelman maksut tai tehdä rahoitusoikaisuja ohjelmakauden päättyessä. Rahoitusoikaisuja tehtäessä olisi otettava ottaa huomioon – noudattaen samalla asiaankuuluvasti suhteellisuusperiaatetta – käyttöaste ja tavoitteiden saavuttamatta jäämiseen vaikuttaneet ulkoiset tekijät. Rahoitusoikaisuja ei olisi sovellettava, jos tavoitteiden saavuttamatta jääminen johtuu sosioekonomisten tai ympäristötekijöiden vaikutuksesta, merkittävistä muutoksista jäsenvaltion talous- tai ympäristöolosuhteissa tai merkittävästi kyseisten prioriteettien täytäntöönpanoon vaikuttavista ylivoimaisista esteistä. Tulosindikaattoreita ei olisi otettava huomioon maksujen keskeytyksistä tai rahoitusoikaisuista päätettäessä.

(23)

Jotta edistetään pyrkimystä tuloksellisuuteen ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian tavoitteiden toteutumista, kullekin jäsenvaltiolle olisi vahvistettava suoritusvaraus, joka on kuusi prosenttia Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon kohdennetuista kokonaismäärärahoista ja meri- ja kalastuspolitiikan rahoituksen ehdoista vuosina 2014-2020 myöhemmin annettavan asetuksen, jäljempänä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annettava asetus, mukaisesti yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin puitteissa rahoitettaviin toimenpiteisiin kohdennetuista varoista. Koska Euroopan alueellista yhteistyötä koskevat ohjelmat ovat keskenään hyvin erilaisia ja luonteeltaan useaan eri maahan liittyviä, niille ei olisi vahvistettava suoritusvarausta. Suoritusvarausta laskettaessa ei olisi otettava huomioon varoja, jotka kohdennetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013 (5), jäljempänä 'ESR-asetus', mukaisessa toimenpideohjelmassa määritellylle nuorisotyöllisyysaloitteelle; komission aloitteesta annettavaan tekniseen tukeen; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (6) mukaisesti yhteisen maatalouspolitiikan ensimmäisestä pilarista maaseuturahastoon siirrettäviä varoja; maaseuturahastoon neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 (7) säännösten mukaista suorien maksujen vapaaehtoista mukauttamista vuonna 2013 ja maaseuturahastoon kalenterivuosien 2013 ja 2014 osalta tapahtuvaa varojen siirtoa; Verkkojen Eurooppa -välineeseen koheesiorahastosta 92 artiklan 6 kohdan mukaisesti siirrettäviä varoja; tulevassa unionin säädöksessä määriteltäville vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon siirrettäviä varoja ja kaupunkialueiden kestävän kehityksen alan innovatiivisille toimenpiteille siirrettäviä varoja.

(24)

Koheesiopolitiikan ja unionin talouden ohjauksen ja hallinnan välille on tarpeen muodostaa tiiviimpi yhteys, jotta varmistetaan, että ERI-rahastoista annettavan rahoituksen vaikuttavuutta tuetaan terveen talouspolitiikan avulla ja että ERI-rahastot voidaan tarvittaessa suunnata uudelleen jäsenvaltion taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen. Ensimmäisessä sellaisten toimenpiteiden ryhmässä, joilla ERI-rahastojen tehokkuus yhdistetään moitteettomaan talouden ohjausjärjestelmään, komission olisi voitava pyytää tekemään muutoksia kumppanuussopimukseen ja ohjelmiin asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi tai käytettävissä olevien ERI-rahastojen kasvu- ja kilpailukykyvaikutusten maksimoimiseksi silloin, kun jäsenvaltio saa asiaan liittyvää rahoitustukea. Ohjelmatyötä olisi suunnattava uudelleen ainoastaan silloin, kun sillä tosiasiallisesti voisi olla suora vaikutus asiaankuuluvissa neuvoston suosituksissa osoitettujen ongelmien korjaamiseen talouden ohjauksen ja hallinnan mekanismien mukaisesti, jotta vältettäisiin toistuva ohjelmatyön uudelleen suuntaaminen, mikä haittaisi varojen hallinnoinnin ennustettavuutta. Toisessa sellaisten toimenpiteiden ryhmässä, joilla ERI-rahastojen tehokkuus yhdistetään moitteettomaan talouden ohjausjärjestelmään, komission olisi ehdotettava neuvostolle, että kyseisen jäsenvaltion ohjelmia koskevat sitoumukset tai maksut keskeytetään osittain tai kokonaisuudessaan, jos jäsenvaltio ei toteuta tehokkaita toimenpiteitä talouden ohjaus - ja hallintaprosessin yhteydessä. On tarpeen vahvistaa eri menettelyt sitoumusten ja maksujen keskeyttämistä varten. Kummassakin tapauksessa komission olisi kuitenkin keskeytystä koskevaa ehdotusta tehdessään otettava huomioon kaikki asiaan liittyvät tiedot ja tarkasteltava asianmukaisesti kaikkia näkökohtia ja näkemyksiä, jotka tulevat esille tai esitetään Euroopan parlamentin kanssa käytävässä jäsennellyssä vuoropuhelussa.

Keskeytyksen olisi oltava laajuudeltaan ja tasoltaan oikeasuhteinen ja vaikuttava, ja siinä olisi noudatettava tasapuolista kohtelua jäsenvaltioiden välillä. Lisäksi keskeytyksessä olisi otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion taloudellinen ja sosiaalinen tilanne sekä liiallisia alijäämien koskevan menettelyn ja liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn eri vaiheiden mahdolliset yleiset taloudelliset vaikutukset jäsenvaltioon.

(25)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, eräistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvistä määräyksistä tehdyn pöytäkirjan N:o 15 nojalla tiettyjä säännöksiä, jotka koskevat liiallisia alijäämiä, ja niihin liittyviä säännöksi ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Säännöksiä, jotka koskevat kaikkien maksujen ja sitoumusten tai niiden osan keskeyttämistä, ei näin ollen olisi sovellettava Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(26)

Koska osarahoitusperiaate on äärimmäisen tärkeä ERI-rahastojen täytäntöönpanossa, jotta voidaan varmistaa, että paikan päällä otetaan vastuuta toimista, samoin kuin keskeytysten oikeasuhteisen soveltaminen, toisen sellaisten toimenpiteiden ryhmän, joilla ERI-rahastojen tehokkuus yhdistetään moitteettomaan talouden ohjausjärjestelmään, mukaisia keskeytyksiä koskevat päätökset olisi tehtävä ottaen huomioon kyseiseen jäsenvaltioon sovellettavat erityisvaatimukset, jotta voidaan osoittaa osarahoitusta ERI-rahastoista rahoitetuille ohjelmille. Keskeytykset olisi lopetettava ja varat asetettava jälleen kyseisen jäsenvaltion saataville heti, kun jäsenvaltio toteuttaa tarvittavat toimet.

(27)

ERI-rahastoja olisi käytettävä ohjelmakauden kattavien ohjelmien välityksellä kumppanuussopimuksen mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi laadittava ohjelmat avoimia menettelyjä noudattaen sekä jäsenvaltioiden institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden ja komission olisi tehtävä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa ERI-rahastojen ohjelmajärjestelyjen koordinointi ja johdonmukaisuus. Koska ohjelmien sisältö liittyy tiiviisti kumppanuussopimuksen sisältöön, ohjelmat olisi toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kumppanuussopimuksen toimittamisesta. Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen mukaisten ohjelmien toimittamiselle olisi asetettava yhdeksän kuukauden määräaika, joka alkaa tämän asetuksen voimaantulosta, jotta voidaan ottaa huomioon, että nämä ohjelmat ovat luonteeltaan useaan maahan liittyviä. Erityisesti olisi erotettava toisistaan kumppanuussopimuksen ja ohjelmien keskeiset osat, joista komission olisi päätettävä, sekä muut osat, joista komissio ei päätä ja joita voidaan muuttaa jäsenvaltion vastuulla. Ohjelmatyössä olisi varmistettava johdonmukaisuus yhteisen strategiakehyksen ja kumppanuussopimuksen kanssa, ERI-rahastojen välinen koordinointi keskenään ja muiden olemassa olevien rahoitusvälineiden kanssa sekä tarvittaessa Euroopan investointipankin panos.

(28)

Jotta voidaan varmistaa ERI-rahastoista tukea saavien ohjelmien keskinäinen johdonmukaisuus varsinkin silloin, kun varmistetaan niiden antama panos älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaan unionin strategiaan, on tarpeen vahvistaa yhteiset ohjelmien sisältöä koskevat vähimmäisvaatimukset, joita voidaan täydentää rahastokohtaisilla säännöillä kunkin ERI-rahaston erityisluonteen huomioon ottamiseksi.

(29)

On tarpeen säätää selkeistä menettelyistä, joilla komissio arvioi, hyväksyy ja muuttaa ohjelmia. Kumppanuussopimuksen ja ohjelmien johdonmukaisuuden varmistamiseksi olisi säädettävä, että ohjelmia ei, Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisia ohjelmia lukuun ottamatta, voida hyväksyä ennen kuin komissio on hyväksynyt päätöksen kumppanuussopimuksen hyväksymisestä. Jäsenvaltioiden hallinnollisen taakan vähentämiseksi olisi tietyn ohjelman tiettyjen osien muuttamisen automaattisesti johdettava kumppanuussopimuksen vastaavien osien muuttamiseen sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt ohjelman muutoksen. Jotta nuorisotyöllisyysaloitteelle kohdennetut varat voitaisiin ottaa viipymättä käyttöön, olisi lisäksi vahvistettava erityiset säännöt ESR-asetuksessa tarkoitettujen nuorisotyöllisyysaloitteen erityisten toimenpideohjelmien toimittamista ja hyväksyntää varten.

(30)

Kokonaan tai osittain unionin yleisestä talousarviosta rahoitettavien tutkimus- ja innovointialan investointien lisäarvon optimoimiseksi olisi pyrittävä erityisesti ERI-rahastojen ja Horisontti 2020 -ohjelman, sellaisena kuin se on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (8) perustettuna, toiminnan väliseen synergiaan ottaen kuitenkin huomioon niiden erilliset tavoitteet. Horisontti 2020 -ohjelman kiinteämääräisten tukikelpoisten kustannusten soveltaminen samanlaiseen toimeen ja tuensaajaan sekä mahdollisuus yhdistää samaan toimeen rahoitusta unionin eri välineistä, kuten ERI-rahastoista sekä Horisontti 2020 -ohjelmasta, samalla kun vältetään rahoituksen päällekkäisyys, olisi oltava keskeisiä mekanismeja tällaisten synergioiden saavuttamiseksi. Kansallisten ja alueellisten toimijoiden tutkimus- ja innovaatioedellytysten vahvistamiseksi ja "huippuosaamisen portaikon" luomiseksi vähemmän kehittyneillä alueilla sekä tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin osalta heikommin suoriutuvissa jäsenvaltioissa ja alueilla olisi ERI-rahastojen ja Horisontti 2020 -ohjelman välille kehitettävä tiiviitä synergioita ohjelman kaikkien prioriteettien osalta.

(31)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella on taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteisiin lisätty alueellinen yhteenkuuluvuus, ja on tarpeen ottaa huomioon sellaisten kaupunkien, toiminnallisten aluekokonaisuuksien ja aluetasoa pienempien yksiköiden asema, joilla on erityisiä maantieteellisiä tai väestörakenteellisia ongelmia. Tätä varten ja jotta voidaan hyödyntää paremmin mahdollisuuksia paikallisella tasolla, on välttämätöntä vahvistaa ja edistää yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä antamalla kaikkia ERI-rahastoja koskevat yhteiset säännöt ja varmistamalla niiden tiivis koordinointi. Yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä olisi otettava huomioon paikalliset tarpeet ja voimavarat sekä asiaankuuluvat sosiokulttuuriset ominaispiirteet. Keskisenä periaatteena olisi pidettävä sitä, että vastuu yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisstrategioiden suunnittelusta ja täytäntöönpanosta annetaan paikallisille toimintaryhmille, jotka edustavat paikallisyhteisön etuja. Yksityiskohtaiset järjestelyt, jotka koskevat yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisstrategioiden kattaman alueen ja väestön määrittelyä, olisi vahvistettava asiaankuuluvissa ohjelmissa rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti.

(32)

Jotta yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen liittämistä osaksi ohjelmatyötä voidaan helpottaa, sitä voidaan toteuttaa yhden temaattisen tavoitteen puitteissa joko sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi ja köyhyyden torjumiseksi tai työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi, tämän kuitenkaan estämättä sitä, että osana yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä rahoitettavat toimet voivat edistää kaikkia muitakin temaattisia tavoitteita.

(33)

Jos kaupunki- tai aluekehitysstrategia edellyttää yhdennettyä lähestymistapaa, koska siihen sisältyy yhden tai useamman toimenpideohjelman useampaan kuin yhteen toimintalinjaan liittyviä investointeja, olisi rahastoista tuetut toimenpiteet, joille voidaan lisäksi myöntää rahoitustukea maaseuturahastosta tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, voitava toteuttaa yhdennettynä alueellisena investointina toimenpideohjelman tai -ohjelmien puitteissa.

(34)

Rahoitusvälineet ovat yhä tärkeämpiä, sillä niillä on vipuvaikutusta ERI-rahastoihin, niiden avulla voidaan yhdistää eri muodossa olevia julkisia ja yksityisiä varoja julkisen politiikan tavoitteiden tukemiseksi ja koska kierrätettävillä rahoitusvirroilla tehdään tällainen tuki kestävämmäksi pitkällä aikavälillä.

(35)

Rahoitusvälineitä, joita tuetaan ERI-rahastoista, olisi käytettävä yksittäisiin markkinatarpeisiin vastaamiseen kustannustehokkaalla tavalla ja ohjelmien tavoitteiden mukaisesti, eivätkä ne saisi syrjäyttää yksityistä rahoitusta. Sen vuoksi päätöksen rahoittaa tukitoimenpiteitä rahoitusvälineiden kautta olisi perustuttava ennakkoarviointiin, jossa osoitetaan markkinoiden toimimattomuus tai puutteellinen investointitilanne ja esitetään arvio tarvittavien julkisten investointien tasosta ja laajuudesta. Ennakkoarviointien olennaiset osat olisi määriteltävä selkeästi tässä asetuksessa. Ennakkoarvioinnin yksityiskohtaisuuden vuoksi olisi säädettävä, että nämä arvioinnit voidaan suorittaa vaiheittain ja että ennakkoarviointia voidaan tarkistaa ja päivittää täytäntöönpanon aikana.

(36)

Rahoitusvälineet olisi suunniteltava ja niitä olisi käytettävä siten, että niillä edistetään yksityisen sektorin sijoittajien ja rahoituslaitosten merkittävää osallistumista asiamukaisen riskinjaon pohjalta. Jotta rahoitusvälineet olisivat tarpeeksi houkuttelevia yksityissektorille, on olennaista, että ne suunnitellaan ja otetaan käyttöön joustavasti. Sen vuoksi hallintoviranomaisten olisi kyseessä olevan ohjelman tavoitteiden mukaisesti päätettävä tarkoituksenmukaisimmat tavat rahoitusvälineiden käytölle siten, että vastataan kohdealueiden erityistarpeisiin kyseisen ohjelman tavoitteiden, ennakkoarvioinnin tulosten ja sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisesti. Tällaisen joustavuuden olisi tarvittaessa käsitettävä mahdollisuus käyttää uudelleen osa tukikelpoisuusaikana takaisin maksetuista varoista, jotta voidaan antaa erityiskorvaus yksityisille tai markkinatalousperiaatteen mukaisesti toimiville julkisille investoijille. Tällaisessa erityiskorvauksessa olisi otettava huomioon markkinastandardit ja varmistettava, että mahdollinen valtiontuki on sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaista ja että se on rajattu pääoman saatavuuden puutteen korvaamiseksi tarvittavaan vähimmäismäärään ottamalla huomioon markkinahäiriöt ja puutteelliset investointitilanteet.

(37)

Jotta voidaan ottaa huomioon, että rahoitusvälineiden kautta annettava tuki on luonteeltaan takaisin maksettavaa, ja toimia markkinakäytäntöjen mukaisesti, loppukäyttäjille pääomasijoitusten tai oman pääoman luonteisten sijoitusten, lainojen tai vakuuksien tai muiden riskinjakovälineiden muodossa annettavalla ERI-rahastojen tuella olisi voitava kattaa kaikki loppukäyttäjien tekemät investoinnit erottelematta arvonlisäveroon liittyviä kustannuksia. Tämän mukaisesti ja ainoastaan silloin kun rahoitusvälineitä yhdistetään avustuksiin, olisi avustukseen liittyvien menojen tukikelpoisuuden määrittelyn kannalta oltava merkitystä sillä, miten arvonlisävero otetaan huomioon loppukäyttäjän tasolla.

(38)

Jos sijoituksen tietyt osat eivät annan suoraan riittävää taloudellista tuottoa, voi olla perusteltua yhdistää rahoitusvälineitä ja avustustukea siinä määrin kuin tämä on sallittua sovellettavissa valtiontukisäännöissä, jotta hankkeet olisivat taloudellisesti kestäviä. Olisi vahvistettava erityisehtoja, joilla estetään rahoituksen päällekkäisyys tällaisissa tapauksissa.

(39)

Jotta varmistettaisiin, että pk-yrityksille tarkoitetuille rahoitusvälineille 33 a artiklan mukaisesti kohdennetuilla varoilla saavutetaan pk-yritysten velkarahoituksen tehokas ja vaikuttava kriittinen massa, näitä tällaisia varoja olisi käytettävä kyseisen jäsenvaltion koko alueella ottamatta huomioon jäsenvaltion alueluokkia. Jäsenvaltion ja Euroopan investointipankin neuvotellessa rahoitussopimuksesta olisi kuitenkin oltava mahdollista sallia määräsuhteessa tapahtuva palauttaminen saman jäsenvaltion alueelle tai alueryhmälle osana sellaista erityistä kansallista ohjelmaa, joita on yksi kutakin EAKR:stä ja maaseuturahastosta maksettua rahoitusosuutta kohden.

(40)

Yhteisille rajaamattomille vakuuksille ja rahoitusvälineiden arvopaperistamiselle pk-yrityksien hyväksi suoritettavat jäsenvaltioiden maksuosuudet olisi jaksotettava vuosille 2014, 2015 ja 2016, ja jäsenvaltioiden Euroopan investointipankille suorittamat maksut olisi rahoitussopimuksessa aikataulutettava vastaavasti pankkitoiminnan alan vakiintuneen käytännön mukaisesti ja siten, että vaikutukset jonkin yksittäisen vuoden maksumäärärahoihin jakautuvat pidemmälle ajalle.

(41)

Arvopaperistamistransaktioiden osalta olisi ohjelmien sulkemisen yhteydessä varmistettava, että vähintään unionin rahoitusosuutta vastaava määrä on käytetty pk-yritysten tukemisen tavoitteen mukaisesti ja varainhoitoasetuksessa säädettyjä rahoitusvälineitä koskevia periaatteita noudattaen.

(42)

Hallintoviranomaisilla olisi oltava joustovaraa, jonka puitteissa ne voivat antaa ohjelmista varoja unionin tasolla perustetuille ja komission suoraan tai välillisesti hallinnoimille rahoitusvälineille tai kansallisella, alueellisella, valtioiden välisellä tai rajat ylittävällä tasolla perustetuille rahoitusvälineille, joita hallintoviranomainen hallinnoi tai joista se on vastuussa. Hallintoviranomaisilla olisi lisäksi oltava mahdollisuus käyttää rahoitusvälineitä suoraan, olemassa olevien tai hiljattain perustettujen rahastojen kautta tai rahasto-osuusrahastojen kautta.

(43)

Jotta voidaan varmistaa oikeasuhteiset valvontajärjestelyt ja turvata rahoitusvälineistä saatava lisäarvo, aiottuja loppukäyttäjiä ei saisi lannistaa liialla hallinnollisella taakalla. Ohjelmien tarkastuksesta vastaavien elinten olisi ensisijaisesti tehtävä tarkastukset hallintoviranomaisten ja rahoitusvälineiden käytöstä vastaavien elinten, rahasto-osuusrahastot mukaan luettuina, tasolla. Voi kuitenkin olla erityistilanteita, joissa tällaisten tarkastusten toteuttamiseen tarvittavat asiakirjat eivät ole saatavilla hallintoviranomaisten tai rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien elinten tasolla tai joissa tällaiset asiakirjat eivät anna todenmukaista ja tarkkaa tietoa annetusta tuesta. Tällaisissa erityistapauksissa tarvitaan joitakin säännöksiä, jotka mahdollistavat myös loppukäyttäjien tasolla tehtävät tarkastukset.

(44)

ERI-rahastoista milloin tahansa rahoitusvälineille annettavien varojen määrän olisi vastattava määrää, joka on tarpeen suunniteltujen investointien ja loppukäyttäjälle suoritettavien maksujen toteuttamiseksi, hallinnointikustannukset ja -palkkiot mukaan lukien. Näin ollen välimaksuja koskevat pyynnöt olisi esitettävä vaiheittain. Välimaksuna maksettavaan määrään olisi sovellettava enimmäismäärää, joka on 25 prosenttia asiaankuuluvan rahoitussopimuksen mukaisesti ohjelmasta rahoitusvälineeseen maksettavien rahoitusosuuksien kokonaismäärästä, ja myöhempien välimaksujen ehtona olisi oltava, että tietty vähimmäisprosenttiosuus edellisiin pyyntöihin sisältyneistä määristä on käytetty tukikelpoisina menoina.

(45)

On tarpeen vahvistaa erityiset säännöt, jotka koskevat ohjelmien sulkemisen yhteydessä tukikelpoisiksi menoiksi hyväksyttäviä määriä, jotta voidaan varmistaa, että ERI-rahastoista rahoitusvälineille suoritetut määrät, hallinnointikustannukset ja -palkkiot mukaan lukien, käytetään tehokkaasti loppukäyttäjiin suunnattuihin investointeihin. Sääntöjen olisi oltava riittävän joustavat, jotta voidaan tukea kohdeyrityksiä hyödyttäviä oman pääoman ehtoisia välineitä, ja siksi niissä olisi otettava huomioon yrityksille tarkoitettujen oman pääoman ehtoisten välineiden tietyt ominaispiirteet, joita ovat esimerkiksi markkinakäytännöt, jotka liittyvät jatkorahoituksen antamiseen riskipääomarahastojen alalla. Kohdeyritysten olisi tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin voitava hyödyntää ERI-rahastojen jatkuvaa tukea tällaisille välineille tukikelpoisuusajan päätyttyä.

(46)

On tarpeen myös vahvistaa ERI-rahastoista maksetusta tuesta saatujen varojen uudelleenkäyttöä tukikelpoisuusajan loppuun mennessä koskevat erityissäännöt ja lisäksi varojen käyttöä tukikelpoisuusajan päättymisen jälkeen koskevat säännöt.

(47)

ERI-rahastojen tukea ei yleensä saisi käyttää sellaisten hankkeiden rahoittamiseen, jotka on jo saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan päivänä, jona investointipäätös tehdään. Jos infrastruktuuri-investointien tavoitteena on tukea kaupunkialueiden kehittämis- tai elvyttämistoimia tai muita vastaavia infrastruktuuri-investointeja, joilla pyritään monipuolistamaan maaseutualueiden muuta kuin maataloustoimintaa, saatetaan kuitenkin tarvita jonkin verran tukea uudesta investoinnista osan muodostavaa infrastruktuuria koskevaa velkasalkun uudelleenjärjestelyä varten. Tällaisissa tapauksissa olisi oltava mahdollista käyttää ERI-rahastojen tukea velkasalkun uudelleenjärjestelyä varten enintään 20 prosenttia rahoitusvälineestä ohjelmalle investointia varten myönnettävän tuen kokonaismäärästä.

(48)

Jäsenvaltioiden olisi seurattava ohjelmia, jotta ne voivat tarkistaa, miten ohjelman tavoitteita toteutetaan ja miten tavoitteiden saavuttamisessa edistytään. Tätä varten jäsenvaltion olisi institutionaalisten, oikeudellisten ja rahoituspuitteidensa mukaisesti perustettava seurantakomiteoita ja määriteltävä niiden kokoonpano ja tehtävät ERI-rahastojen osalta. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmien erityisluonteen vuoksi näiden ohjelmien seurantakomiteoita varten olisi vahvistettava erityiset säännöt. ERI-rahastojen välisen koordinoinnin parantamiseksi voitaisiin perustaa yhteisiä seurantakomiteoita. Tehokkuuden varmistamiseksi seurantakomitean olisi voitava antaa hallintoviranomaisille huomautuksia ohjelman täytäntöönpanosta ja sen arvioinnista, mukaan lukien toimet, jotka liittyvät tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseen, ja seurattava huomautustensa johdosta toteutettuja toimia.

(49)

ERI-rahastojen seuranta- ja raportointijärjestelyjä on tarpeen yhdenmukaistaa hallintojärjestelyjen yksinkertaistamiseksi kaikilla tasoilla. On tärkeää varmistaa oikeasuhteiset raportointivaatimukset samoin kuin se, että käytettävissä on kattavat tiedot keskeisissä tarkasteltavissa kysymyksissä saavutetusta edistymisestä. Sen vuoksi on tarpeen, että raportointivaatimukset vastaavat tiedontarvetta tiettyinä vuosina, ja että ne sovitetaan ajallisesti yhteen tulosten tarkastelun kanssa.

(50)

Ohjelmien edistymisen seuraamiseksi olisi kunkin jäsenvaltion ja komission välillä järjestettävä vuotuinen arviointikokous. Jäsenvaltion ja komission olisi kuitenkin tarpeettoman hallinnollisen taakan välttämiseksi voitava sopia, ettei kokousta järjestetä muina vuosina kuin vuosina 2017 ja 2019.

(51)

Jotta komissio voisi seurata edistymistä unionin tavoitteiden ja perussopimuksiin perustuvien tavoitteiden mukaisten rahastokohtaisten tehtävien toteuttamisessa, jäsenvaltioiden olisi toimitettava edistymiskertomuksia kumppanuussopimustensa täytäntöönpanosta. Komission olisi tällaisten kertomusten perusteella valmisteltava vuosina 2017 ja 2019 strateginen kertomus edistymisestä. Jotta ERI-rahastojen vaikutuksesta älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian saavuttamiseen voidaan käydä säännöllisesti strategista toimintapoliittista keskustelua ja jotta varainkäytön laatua ja toimintapolitiikan tehokkuutta voidaan parantaa eurooppalaisen ohjausjakson mukaisesti, strategisista kertomuksista olisi keskusteltava neuvostossa. Neuvoston olisi tämän keskustelun pohjalta voitava esittää selvitys Eurooppa-neuvoston kevätkokoukselle, joka arvioi kaikkien unionin politiikkojen ja välineiden panosta kestävän, työpaikkoja luovan kasvun edistämisessä koko unionissa.

(52)

On tarpeen arvioida ERI-rahastoista annettavan tuen tehokkuutta, vaikuttavuutta ja vaikutuksia, jotta voidaan parantaa ohjelmien suunnittelun ja toteuttamisen laatua sekä määrittää ohjelmien vaikutukset älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian tavoitteisiin nähden ja, ottamalla tarvittaessa huomioon ohjelman koon, asianomaisen ohjelma-alueen bruttokansantuotteeseen (BKT) ja kyseisen ohjelma-alueen työttömyyteen nähden. Jäsenvaltioiden ja komission tehtäviä olisi tältä osin tarkennettava.

(53)

Kunkin ohjelman laadun ja suunnittelun parantamiseksi ja sen tarkistamiseksi, että tavoitteet ja päämäärät voidaan saavuttaa, olisi toteutettava kunkin ohjelman ennakkoarviointi.

(54)

Hallintoviranomaisen tai jäsenvaltion olisi laadittava arviointisuunnitelma. Olisi oltava mahdollista, että tämä arviointisuunnitelma kattaa useamman kuin yhden ohjelman. Hallintoviranomaisten olisi ohjelmakauden aikana varmistettava, että ohjelman tehokkuudesta, vaikuttavuudesta ja vaikutuksista suoritetaan arviointeja. Arviointien tuloksista olisi ilmoitettava seurantakomitealle ja komissiolle hallintoa koskevien päätösten tueksi.

(55)

Olisi toteutettava jälkiarviointeja, jotta voidaan arvioida ERI-rahastojen tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä niiden vaikutuksia ERI-rahastojen yleisiin tavoitteisiin ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaan unionin strategiaan ottamalla huomioon mainitulle unionin strategialle asetetut tavoitteet. Komission olisi laadittava kustakin ERI-rahastosta yhteenvetokertomus, jossa se esittää jälkiarviointien tärkeimmät johtopäätökset.

(56)

Olisi määritettävä, minkä tyyppisiä toimenpiteitä voidaan toteuttaa komission ja jäsenvaltioiden aloitteesta teknisenä tukena, johon annetaan rahoitusta ERI-rahastoista.

(57)

Jotta unionin resursseja voidaan käyttää tehokkaasti ja jotta voidaan välttää päätökseen saattamisensa jälkeen nettotuloja tuottavien toimien liiallinen rahoitus, tällaisten toimien tuottaman nettotulon määrittämiseen olisi käytettävä erilaisia menetelmiä, kuten yksinkertaistettua lähestymistapaa, joka perustuu toimialoja tai niiden osia koskeviin kiinteisiin prosenttimääriin. Kiinteiden prosenttimäärien olisi perustuttava soveltuvin osin komission käytettävissä oleviin aiempaa tilannetta koskeviin tietoihin, kustannusten takaisiin perimistä koskeviin mahdollisuuksiin sekä tapauksen mukaan saastuttaja maksaa -periaatteeseen. Lisäksi olisi säädettävä mahdollisuudesta ulottaa delegoiduilla säädöksillä kiinteitä prosenttimääriä koskemaan uusia toimialoja, toimialojen osien mukaan ottamisesta tai tulevien toimien prosenttimäärien tarkistamisesta, kun saataville tulee uutta tietoa. Kiinteiden prosenttimäärien käyttö saattaa soveltua erityisesti tieto- ja viestintäteknologian, tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin sekä energiatehokkuuden alalla toteutettaviin toimiin. Jotta voidaan varmistaa suhteellisuusperiaatteen soveltaminen ja ottaa huomioon muut mahdollisesti sovellettavat säännökset ja sopimusehdot, on lisäksi tarpeen vahvistaa näistä säännöistä tehtävät poikkeukset

(58)

On tärkeää varmistaa oikeasuhteinen lähestymistapa ja välttää rahoitustarpeiden tarkistamisen päällekkäisyys sellaisten toimien osalta, jotka tuottavat nettotuloja päätökseen saamisensa jälkeen ja joihin sovelletaan myös valtiontukisääntöjä, sillä tällaisissa säännöissä vahvistetaan myös enimmäismäärät tuelle, joka voidaan myöntää. Säännöksiä, joissa edellytetään nettotulojen laskemista, ei sen vuoksi olisi sovellettava, kun kyseessä on vähämerkityksinen tuki, pk-yrityksille kohdennettu sisämarkkinoille soveltuva valtiontuki, johon sovelletaan tuki-intensiteettiä tai tuen enimmäismäärää, taikka suurille yrityksille kohdennettu sisämarkkinoille soveltuva valtiontuki, jonka osalta rahoitustarpeet on erikseen tarkistettu sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava soveltaa nettotulojen laskentamenetelmiä, jos siitä on määrätty kansallisissa säännöissä.

(59)

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet voivat olla tehokas tapa toteuttaa toimia, joilla varmistetaan julkisen politiikan tavoitteiden saavuttaminen kokoamalla yhteen eri muodossa olevia julkisia ja yksityisiä varoja. Jotta edistetään ERI-rahastojen käyttöä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksina järjestettyjen toimien tukemiseen, tässä asetuksessa olisi otettava huomioon tietyt edellä mainittujen kumppanuuksien ominaispiirteet mukauttamalla joitakin ERI-rahastoja koskevia yhteisiä säännöksiä.

(60)

Menojen tukikelpoisuuden alkamis- ja päättymispäivä olisi määriteltävä, jotta koko unionissa olisi ERI-rahastojen käyttöön sovellettava yhtenäinen ja tasapuolinen sääntö. Ohjelmien toteuttamisen helpottamiseksi on aiheellista säätää, että menojen tukikelpoisuuden alkamispäivä voi olla aiempi kuin 1 päivä tammikuuta 2014, jos kyseinen jäsenvaltio toimittaa ohjelman ennen mainittua päivää. Kun otetaan huomioon kiireellinen tarve saada nuorisotyöllisyysaloitteeseen kohdistetut varat käyttöön sen välitöntä täytäntöönpanoa varten, poikkeuksellinen menojen tukikelpoisuuden alkamispäivän olisi oltava 1 päivä syyskuuta 2013. ERI-rahastojen tehokkaan käytön varmistamiseksi ja unionin talousarviolle aiheutuvan riskin vähentämiseksi on tarpeen asettaa rajoituksia päätökseen saatujen toimien tukemiselle.

(61)

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi annettava kansallisia sääntöjä menojen tukikelpoisuudesta, jollei Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1301/2013 (9), ESR-asetuksessa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1300/2013 (10), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1299/2013 (11), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 (12) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoasetuksessa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.

(62)

Jotta helpotetaan ERI-rahastojen käyttöä ja vähennetään virheiden riskiä, samalla kun varoja voidaan tarvittaessa eriyttää toiminnan erityispiirteiden mukaan, on aiheellista määrittää tukimuodot sekä avustusten ja takaisin maksettavan tuen maksamista koskevat yhdenmukaistetut edellytykset, kiinteämääräinen rahoitus, avustuksia ja takaisin maksettavaa tukea koskevat erityiset tukikelpoisuussäännöt sekä sijaintipaikasta riippuvat toimien tukikelpoisuutta koskevat erityiset edellytykset.

(63)

Olisi oltava mahdollista antaa ERI-rahastoista tukea avustusten, palkintojen, takaisin maksettavan tuen ja rahoitusvälineiden tai niiden yhdistelmän muodossa, jotta toimivaltaisilla asiasta vastaaville elimillä olisi mahdollisuus valita havaittujen tarpeiden täyttämiseen parhaiten soveltuva tukimuoto.

(64)

ERI-rahastojen tukitoimien tehokkuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän vaikutuksen varmistamiseksi olisi annettava säännökset, joilla taataan yrityksiin ja infrastruktuureihin tehtävien investointien pitkäaikaisuus ja estetään ERI-rahastojen käyttö perusteettoman edun tuottamiseen. Kokemusten perusteella viiden vuoden ajanjakso on tarkoituksenmukainen sovellettava vähimmäisajanjakso, mikäli valtiontukisäännöissä ei säädetä muunlaista ajanjaksoa. On kuitenkin mahdollista, että lyhyempi kolmen vuoden ajanjakso olisi perusteltu ja suhteellisuusperiaatteen mukainen, jos investoinnin tarkoituksena on investointien jatkaminen tai pk-yritysten luomien työpaikkojen säilyttäminen. Jos toimi käsittää infrastruktuuri- tai tuotannollisia investointeja ja tuensaaja ei ole pk-yritys, toimea varten ERI-rahastoista saatu rahoitusosuus olisi maksettava takaisin, jos tuotanto siirretään unionin ulkopuolelle 10 vuoden kuluessa siitä, kun viimeinen maksuerä on suoritettu tuensaajalle. Yleisen pysyvyyttä koskevan vaatimuksen ei olisi koskettava ESR:n tukemia toimenpiteitä eikä toimenpiteitä, joihin ei liity tuotannollisia tai infrastruktuuri-investointeja, jollei tällaisia vaatimuksia johdu sovellettavista valtiontukisäännöistä, eikä rahoitusvälineisiin tai rahoitusvälineistä maksettavia rahoitusosuuksia. Aiheettomasti maksetut määrät olisi perittävä takaisin ja niihin olisi sovellettava menettelyjä, joita sovelletaan sääntöjenvastaisuuksiin.

(65)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava riittävät toimenpiteet hallinto- ja valvontajärjestelmänsä asianmukaisen rakenteen ja toiminnan turvaamiseksi, jotta ne voivat taata ERI-rahastojen laillisen ja sääntöjenmukaisen käytön. Sen vuoksi olisi täsmennettävä ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmiin sekä sääntöjenvastaisuuksien ja unionin lainsäädännön rikkomusten ehkäisyyn, toteamiseen ja oikaisuun liittyvät jäsenvaltioiden velvoitteet.

(66)

Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin periaatteiden mukaisesti vastuun ohjelmien hallinnoinnista ja valvonnasta olisi kuuluttava jäsenvaltioille ja komissiolle. Vastuun ohjelmien toimien täytäntöönpanosta ja valvonnasta olisi kuuluttava ensisijaisesti jäsenvaltioille niiden hallinto- ja valvontajärjestelmien kautta. Toimien valinnan ja toteuttamisen valvonnan sekä hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnan tehokkuuden parantamiseksi olisi määritettävä hallintoviranomaisen tehtävät.

(67)

Jäsenvaltioiden olisi täytettävä tämän asetuksen, varainhoitoasetuksen ja rahastokohtaisten sääntöjen mukaisissa yhteistyössä toteutettavaa hallinnointia koskevien sääntöjen mukaiset hallinto-, valvonta- ja tarkastusvelvollisuutensa ja otettava hoitaakseen kyseisissä säännöissä vahvistetut tehtävät. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ERI-rahastoja koskevien valitusten tutkimiseksi on käytössä tehokkaita järjestelyjä tässä asetuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi komission pyynnöstä tutkittava komissiolle toimitetut valitukset silloin, kun ne kuuluvat niiden omien järjestelyjen soveltamisalaan, ja ilmoitettava komissiolle sen pyynnöstä näiden tutkimusten tuloksista.

(68)

Olisi säädettävä komission toimivallasta ja tehtävistä, jotka koskevat hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokkaan toimivuuden tarkistamista ja jäsenvaltioille esitettäviä vaatimuksia toteuttaa toimia. Jotta komissio voisi tehdä päätelmiä ERI-rahastojen tuloksellisuudesta, sillä olisi myös oltava toimivalta tehdä paikan päällä tarkastuksia ja varmennuksia, joissa keskitytään moitteettomaan varainhoitoon liittyviin seikkoihin.

(69)

Unionin talousarviositoumukset olisi toteutettava vuosittain. Ohjelmien hallinnoinnin tehokkuuden varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa ennakkomaksuja, välimaksupyyntöjä sekä loppumaksun maksamista koskevat yhteiset säännöt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta erityisiä sääntöjä, joita edellytetään kunkin ERI-rahaston osalta.

(70)

Ohjelmien alussa maksettavalla ennakkomaksulla varmistetaan, että jäsenvaltiolla on käytettävissään varat, joilla se tukee tuensaajia ohjelman täytäntöönpanon alusta asti, jotta nämä tuensaajat voivat tarvittaessa saada ennakkoa suunniteltujen investointien toteuttamiseksi ja saavat korvaukset nopeasti maksupyynnön esitettyään. Sen vuoksi olisi säädettävä ERI-rahastoista maksettavien ensimmäisten ennakkomaksujen määristä. Ensimmäiset ennakkomaksut olisi selvitettävä kokonaisuudessaan ohjelman sulkemisen yhteydessä.

(71)

Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi olisi säädettävä ajallisesti rajatuista toimista, joilla valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle annetaan mahdollisuus keskeyttää maksatuksen, jos on selvää näyttöä merkittävistä puutteista hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnassa tai maksatushakemukseen liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista taikka jos asiakirjojen toimittaminen tilien tarkastusta ja hyväksymistä varten on laiminlyöty. Keskeytyksen olisi kestettävä enintään kuusi kuukautta, ja olisi voitava jatkaa enintään yhdeksään kuukauteen jäsenvaltion suostumuksella, jotta saadaan tarpeeksi aikaa keskeyttämiseen johtaneiden syiden poistamiseen ja vältetään tilapäisten keskeytysten soveltaminen.

(72)

Unionin talousarvion turvaamiseksi komission on mahdollista, että on tarpeen tehdä rahoitusoikaisuja. Jäsenvaltioiden oikeusvarmuuden turvaamiseksi on tärkeää määritellä tilanteet, joissa sovellettavan unionin oikeuden tai sen soveltamiseen liittyvän kansallisen lainsäädännön rikkominen voi johtaa komission tekemiin rahoitusoikaisuihin. Jotta voidaan varmistaa, että rahoitusoikaisut, joita komissio voi määrätä jäsenvaltioille, liittyvät unionin taloudellisten etujen suojaamiseen, tällaiset oikaisut olisi rajoitettava tapauksiin, joissa sovellettavan unionin oikeuden tai asiaankuuluvan unionin oikeuden soveltamiseen liittyvän kansallisen lainsäädännön rikkominen liittyy välittömästi tai välillisesti toimien ja niitä vastaavien komissiolle ilmoitettujen menojen tukikelpoisuuteen, sääntöjenmukaisuuteen, hallinnointiin tai valvontaan. Oikeasuhteisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että komissio ottaa huomioon rikkomuksen luonteen ja vakavuuden sekä niihin liittyvät rahoitusvaikutukset unionin talousarvioon päättäessään rahoitusoikaisusta.

(73)

Rahoituskurin edistämiseksi on aiheellista määrittää talousarviositoumuksen osan vapauttamista ohjelmassa koskevat järjestelyt, erityisesti silloin, kun jokin erä voidaan jättää vapauttamisen ulkopuolelle, etenkin jos täytäntöönpanon viiveet johtuvat olosuhteista, jotka ovat asianomaisesta osapuolesta riippumattomia, epätavanomaisia tai ennalta arvaamattomia ja joiden seurauksia ei osoitetusta huolellisuudesta huolimatta voida välttää, sekä tilanteessa, jossa maksupyyntö on tehty, mutta jonka osalta maksun määräajan kuluminen on keskeytetty tai maksu on keskeytetty.

(74)

Vapauttamismenettely on myös suoritusvarauksen kohdentamismekanismin välttämätön osa, ja tällaisissa tapauksissa olisi oltava mahdollista ottaa määrärahat uudelleen käyttöön, jotta ne voidaan myöhemmin sitoa muihin ohjelmiin ja prioriteetteihin. Tiettyjä pk-yrityksille tarkoitettuja erityisrahoitusvälineitä käytettäessä vapauttaminen aiheutuu siitä, että jäsenvaltio päättää lopettaa osallistumisensa tällaiseen rahoitusvälineeseen, ja tällöin olisi oltava mahdollista ottaa määrärahat myöhemmin uudelleen käyttöön niiden sitomiseksi muihin ohjelmiin. Koska tällainen määrärahojen uudelleen käyttöön ottaminen edellyttää uusien säännösten ottamista varainhoitoasetukseen, näitä menettelyjä olisi sovellettava vasta varainhoitoasetuksen tätä vastaavan muutoksen voimaantulopäivästä alkaen.

(75)

Rahastojen erityistehtävien osalta on tarpeen antaa yleisiä lisäsäännöksiä. Jotta voidaan kasvattaa etenkin näiden rahastojen lisäarvoa ja saada ne edistämään paremmin älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian prioriteetteja ja rahastojen perussopimusten mukaisten tavoitteiden mukaisia rahastokohtaisia tehtäviä, rahastojen toimintaa olisi yksinkertaistettava ja keskitettävä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen.

(76)

Maaseuturahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston erityistehtävien osalta annetaan lisäsäännöksiä asiaa koskevassa alakohtaisessa lainsäädännössä.

(77)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksissa vahvistettujen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen avulla olisi tuettava kaikkia alueita. Jotta tukea voitaisiin antaa tasapainoisesti ja asteittaisesti taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tason mukaan, tähän tavoitteeseen liittyvät varat olisi kohdennettava EAKR:stä ja ESR:stä vähemmän kehittyneille alueille, siirtymäalueille ja kehittyneemmille alueille sen mukaisesti, mikä on niiden bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden suhteessa 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvoon. Jotta voitaisiin varmistaa rakennerahastoista tehtävien investointien kestävyys pitkällä aikavälillä sekä lujittaa saavutettua kehitystä ja tukea unionin alueiden talouskasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, olisi alueiden, joiden BKT asukasta kohden oli ohjelmakaudella 2007–2013 vähemmän kuin 75 prosenttia 25 jäsenvaltion EU:n viitekauden keskiarvosta, mutta joiden BKT asukasta kohden on kasvanut yli 75 prosenttiin 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta, saatava vähintään 60 prosenttia kaudelle 2007–2013 kohdennetuista alustavista keskimääräisistä vuotuisista määrärahoistaan. Jäsenvaltiolle EAKR:sta, ESR:sta ja koheesiorahastosta osoitetun tuen kokonaismäärän olisi oltava vähintään 55 prosenttia sen vuosien 2007–2013 kokonaismäärärahoista. Jäsenvaltioille, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden on vähemmän kuin 90 prosenttia unionin keskiarvosta, olisi annettava rahoitusta koheesiorahastosta Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen kautta.

(78)

Rahastoista maksettavaan tukeen kelpoisten alueiden määrittelemiseksi olisi vahvistettava objektiiviset perusteet. Tätä varten alueet olisi osoitettava unionin tasolla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (13), sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella N:o 105/2007 (14), mukaisen yhteisen alueluokitusjärjestelmän perusteella.

(79)

Rahastojen asianmukaisen rahoituskehyksen laatimiseksi komission olisi täytäntöönpanosäädöksillä vahvistettava käytettävissä olevien maksusitoumusmäärärahojen vuosittainen jako objektiivista ja avointa menettelyä noudattaen, jotta varat voidaan kohdentaa kehityksessä jälkeen jääneille alueille, siirtymäkauden tukea saavat alueet mukaan luettuina. Jotta otettaisiin huomioon kriisistä kärsivien jäsenvaltioiden erityisen vaikea tilanne sekä neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (15), komission olisi tarkasteltava uudelleen kaikkien jäsenvaltioiden kokonaismäärärahoja vuonna 2016 tuolloin saatavilla olevien uusimpien tilastojen perusteella ja, jos todetaan +/-5 prosentin kumulatiivinen ero, muutettava näitä määrärahoja. Tarvittavat muutokset olisi jaettava tasaisin osuuksin vuosille 2017–2020.

(80)

Jotta edistetään liikenne- ja energiainfrastruktuurien tarvittavaa vauhdittamista unionissa, on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 (16) perustettu Verkkojen Eurooppa -väline. Koheesiorahastosta olisi annettava tukea ydinverkon toteuttamishankkeille tai hankkeille ja monialaisille toimille, jotka on yksilöity mainitun asetuksen liitteessä olevassa I osassa.

(81)

Rahastoista jäsenvaltiolle kohdennettaville vuotuisille määrärahoille ja koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineelle siirrettäville määrille olisi vahvistettava enimmäismäärä ottaen huomioon kyseisen jäsenvaltion bruttokansantuote.

(82)

On tarpeen vahvistaa niiden varojen määrä, jotka ovat käytettävissä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen, ja hyväksyä objektiiviset perusteet niiden kohdentamiseksi alueille ja jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden olisi keskitettävä tukea, jotta varmistettaisiin riittävät investoinnit nuorisotyöllisyyteen, työvoiman liikkuvuuteen, osaamiseen, sosiaaliseen osallisuuteen ja köyhyyden torjumiseen ja jotta näin varmistettaisiin, että ESR:n prosenttiosuus rakennerahastoihin ja koheesiorahastoon unionin tasolla yhteensä osoitetuista kokonaismäärärahoista on jäsenvaltioissa vähintään 23,1 prosenttia, kun mukaan ei lasketa koheesiorahastosta liikenteen infrastruktuurille osana Verkkojen Eurooppa -välinettä maksettavaa tukea ja rakennerahastoista vähävaraisimmille maksettavaa tukea.

(83)

Koska nuorisotyöttömyyteen on puututtava pikaisesti tästä ongelmasta pahiten kärsivillä unionin alueilla ja myös koko unionissa, luodaan nuorisotyöllisyysaloite, jolle myönnetään erityisrahoitusta ja johon kohdennetaan varoja ESR:stä, jotta lisättäisiin ja vahvistettaisiin huomattavaa tukea, jota jo annetaan ERI-rahastoista. Nuorisotyöllisyysaloitteella olisi tuettava nuoria ja erityisesti sellaisia nuoria, joilla ei ole työ- eikä opiskelupaikkaa ja jotka asuvat tukikelpoisilla alueilla. Nuorisotyöllisyysaloite olisi pantava täytäntöön osana Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta.

(84)

Lisäksi on köyhyyden vähentämistä koskevan yleistavoitteen mukaisesti tarpeen määritellä uudelleen vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston asema sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. Olisi luotava mekanismi, jolla siirretään varoja tälle välineelle kunkin jäsenvaltion rakennerahastomäärärahoista.

(85)

Kun otetaan huomioon tämänhetkinen taloustilanne, kullekin yksittäiselle jäsenvaltiolle rahastoista siirrettävien varojen enimmäismäärä (tukikatto) ei saisi johtaa jäsenvaltiokohtaisiin määrärahoihin, jotka ovat yli 110 prosenttia niiden reaalisesta tasosta ohjelmakaudella 2007–2013.

(86)

Sen varmistamiseksi, että varat kohdennetaan asianmukaisesti kullekin alueluokalle, rahastojen varoja ei saisi siirtää vähemmän kehittyneiden alueiden, siirtymäalueiden ja kehittyneempien alueiden välillä muutoin kuin asianmukaisesti perustelluissa tilanteissa, jotka liittyvät yhden tai useamman temaattisen tavoitteen toteuttamiseen. Tällaiset siirrot eivät saisi olla yli 3 prosenttia kyseisen alueluokan kokonaismäärärahoista.

(87)

Todellisten taloudellisten vaikutusten varmistamiseksi rahastoista myönnettävä tuki ei saisi korvata tämän asetuksen mukaisesti toteutettuja jäsenvaltioiden julkisia tai niihin rinnastettavia rakenteellisia menoja. Jotta rahastoista maksettavan tuen yhteydessä otettaisiin huomioon myös laajempi taloustilanne, julkisten menojen taso olisi määritettävä ottaen lisäksi huomioon yleiset makrotaloudelliset olosuhteet, joissa rahoitus tapahtuu, niiden vakaus- ja lähentymisohjelmissa esitettyjen indikaattorien perusteella, jotka jäsenvaltiot toimittavat vuosittain neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/1997 (17) mukaisesti. Komission tekemässä täydentävyysperiaatteen noudattamisen tarkistamisessa olisi niille myönnettävän rahoituksen laajuuden vuoksi keskityttävä jäsenvaltioihin, joissa vähemmän kehittyneillä ja siirtymäalueilla asuu vähintään 15 prosenttia väestöstä.

(88)

On tarpeen antaa rahastoista tuettaviin toimenpideohjelmiin liittyvää ohjelmatyötä, hallinnointia, seurantaa ja valvontaa koskevia lisäsäännöksiä, jotta voidaan paremmin keskittyä tuloksiin. Olisi erityisesti säädettävä toimenpideohjelmien sisältöä koskevia yksityiskohtaisia vaatimuksia. Näin olisi helpompaa esittää johdonmukainen toimintalogiikka, jolla vastataan havaittuihin kehitystarpeisiin, vahvistetaan tulosten arvioinnin puitteet ja tuetaan rahastojen vaikuttavaa ja tehokasta täytäntöönpanoa. Yleisenä periaatteena olisi oltava, että tietyn toimintalinjan olisi katettava yksi temaattinen tavoite, yksi rahasto ja yksi alueluokka. Temaattisesti johdonmukaisen yhdennetyn lähestymistavan tehokkuuden lisäämiseksi toimintalinjan olisi tarvittaessa voitava koskea useampaa kuin yhtä alueluokkaa ja siinä olisi voitava yhdistää yksi tai useampi täydentävä investointiprioriteetti EAKR:stä, ESR:stä ja koheesiorahastosta yhden tai useamman temaattisen tavoitteen alaisuuteen.

(89)

Jos jäsenvaltio laatii enintään yhden toimenpideohjelman kutakin rahastoa kohti, jolloin sekä ohjelmat että kumppanuussopimus laaditaan kansallisella tasolla, olisi luotava erityisjärjestelyt tällaisten asiakirjojen täydentävyyden varmistamiseksi.

(90)

Jotta voitaisiin ottaa huomioon sekä sellaisten tarkkarajaisten toimenpideohjelmien tarve, joissa vahvistetaan jäsenvaltioille selkeät sitoumukset, että muuttuviin olosuhteisiin mukautumisen edellyttämä joustavuuden tarve, olisi erotettava toisistaan toimenpideohjelmien keskeiset osat, joista edellytetään komission päätöstä, ja ohjelman muut osat, joista ei edellytetä komission päätöstä ja joita jäsenvaltio voi muuttaa. Olisikin säädettävä menettelyistä, joilla voidaan muuttaa näitä toimenpideohjelmien muita kuin keskeisiä osia kansallisella tasolla ilman komission päätöstä.

(91)

Täydentävyyden parantamiseksi ja täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi koheesiorahastosta ja EAKR:stä annettava tuki olisi voitava yhdistää ESR:n tuen kanssa yhteisissä toimenpideohjelmissa Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisesti.

(92)

Suurhankkeet vievät merkittävän osuuden unionin menoista ja ovat usein strategisesti tärkeitä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian toteuttamisessa. Sen vuoksi on perusteltua, että tietyt kynnysarvot ylittäviin toimiin sovelletaan edelleen tämän asetuksen mukaisia erityisiä hyväksyntämenettelyjä. Kynnysarvot olisi vahvistettava suhteessa tukikelpoisiin kokonaiskustannuksiin ottamalla huomioon odotettavissa olevat nettotuotot, jolloin liikennehankkeiden kynnysarvo olisi korkeampi tämän alan investointien tyypillisesti suuremman koon vuoksi. Selkeyden vuoksi on aiheellista määritellä suurhankehakemuksen sisältö tätä tarkoitusta varten. Hakemuksen olisi sisällettävä tarvittavat tiedot sen varmistamiseksi, että rahastoista myönnettävä rahoitusosuus ei johda työpaikkojen merkittävään katoamiseen unionin alueella jo olevilla tuotantopaikoilla.

(93)

Jotta voidaan edistää suurhankkeiden valmistelua ja toteutusta taloudellisesti ja teknisesti vakaalta pohjalta ja kannustaa käyttämään asiantuntija-apua varhaisessa vaiheessa, jossa komission teknistä tukea saavat riippumattomat asiantuntijat tai komission suostumuksella muut riippumattomat asiantuntijat voivat antaa selkeitä lausuntoja suurhankkeen toteutettavuudesta ja taloudellisesta elinkelpoisuudesta, komission hyväksymismenettelyä olisi tehostettava. Komission olisi voitava evätä rahoitusosuus vain, jos se on todennut merkittävän heikkouden riippumattomassa laadunarvioinnissa.

(94)

Tapauksissa, joissa suurhankkeen riippumatonta laadunarviointia ei ole toteutettu, jäsenvaltion olisi toimitettava kaikki tarvittavat tiedot ja komission olisi arvioitava suurhanke määrittääkseen, onko pyydetty rahoitusosuus perusteltu.

(95)

Jotta voidaan turvata täytäntöönpanon jatkuvuus, välttää tarpeeton hallinnollinen taakka ja varmistaa yhdenmukaisuus ohjelmakauden 2007–2013 päättämistä koskevista suuntaviivoista annetun komission päätöksen kanssa, vahvistetaan sellaisten suurhankkeiden vaiheittaista toteutusta koskevat säännökset, jotka on hyväksytty neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (18) mukaisesti ja joiden täytäntöönpanokauden odotetaan olevan tämän asetuksen mukaista ohjelmakautta pidempi. Sellaisen suurhankkeen, jonka edeltävän vaiheen tai edeltävät vaiheet komissio on hyväksynyt ohjelmakaudella 2007–2013, toisen tai myöhemmän vaiheen ilmoittamiseen ja hyväksymiseen olisi tietyin edellytyksin voitava käyttää nopeutettua menettelyä. Vaiheittain toteutettavan toimen kukin yksittäinen vaihe, joka palvelee samaa kokonaistavoitetta, olisi toteutettava asianomaisten ohjelmakausien sääntöjen mukaisesti.

(96)

Jotta jäsenvaltioiden olisi mahdollista panna osa toimenpideohjelmasta täytäntöön tuloksiin perustuvaa lähestymistapaa käyttäen, on hyödyllistä vahvistaa yhteinen toimintasuunnitelma, joka käsittää hankkeen tai hankeryhmän, jotka tuensaajan on toteutettava toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Rahastojen tulossuuntautuneisuuden yksinkertaistamiseksi ja vahvistamiseksi yhteisen toimintasuunnitelman hallinnoinnin olisi perustuttava yksinomaan yhteisesti sovittuihin välitavoitteisiin, tuotoksiin ja tuloksiin sellaisina, kuin ne on määritelty yhteisen toimintasuunnitelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä. Myös yhteisen toimintasuunnitelman valvonta ja tarkastus olisi rajattava siihen, saavutetaanko sillä nämä välitavoitteet, tuotokset ja tulokset. Tämän vuoksi on tarpeen antaa yhteisten toimintasuunnitelmien valmistelua, sisältöä, hyväksymistä, varainhoitoa ja valvontaa koskevat säännöt.

(97)

On tarpeen antaa seurantakomitean tehtäviä sekä rahastoista tuettavien toimenpideohjelmien täytäntöönpanosta annettavia vuosikertomuksia koskevat erityiset säännöt. Maaseuturahaston erityistehtävien osalta olisi annettava lisäsäännöksiä asiaa koskevassa alakohtaisessa lainsäädännössä.

(98)

Jotta voidaan varmistaa, että ohjelman täytäntöönpanosta on saatavilla olennaisia ja ajantasaisia tietoja, jäsenvaltioiden on tarpeen toimittaa komissiolle keskeiset tiedot säännöllisesti. Jäsenvaltioille aiheutuvan lisätaakan välttämiseksi tämän olisi koskettava ainoastaan jatkuvasti kerättäviä tietoja, ja toimittamisen olisi tapahduttava sähköisenä tiedonvaihtona.

(99)

Rahastojen täytäntöönpanon edistymisen seurannan tehostamiseksi ja varainhoidon helpottamiseksi on tarpeen huolehtia täytäntöönpanon edistymistä koskevien perusrahoitustietojen oikea-aikaisesta saatavuudesta.

(100)

Komissio antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 175 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle joka kolmas vuosi koheesiota koskevat kertomukset unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisessa saavutetusta edistymisestä. On tarpeen antaa säännökset tämän kertomuksen sisällöstä.

(101)

On tärkeää saattaa unionin rahastojen saavutukset yleisön tietoisuuteen ja lisätä tietoisuutta koheesiopolitiikan tavoitteista. Kansalaisilla olisi oltava oikeus tietää, miten unionin varat investoidaan. Sekä hallintoviranomaisten että tuensaajien ja unionin toimielimien ja neuvoa-antavien elimien olisi oltava vastuussa sen varmistamisesta, että yleisölle annetaan asianmukaiset tiedot. Jotta varmistetaan yleisölle suunnatun tiedotuksen suurempi tehokkuus ja komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välisten synergioiden vahvistaminen, tämän asetuksen mukaisille viestintätoimille kohdennetuilla varoilla olisi tuettava myös tiedotustoimintaa, joka koskee unionin poliittisia prioriteetteja siltä osin kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin.

(102)

Rahoitusmahdollisuuksia ja hankkeiden tuensaajia koskevien tietojen saatavuuden ja avoimuuden lisäämiseksi olisi kussakin jäsenvaltiossa otettava käyttöön yksi keskitetty verkkosivusto tai -portaali, jossa on tietoa kaikista toimenpideohjelmista, mukaan lukien luettelot toimista, joita kustakin toimenpideohjelmasta tuetaan.

(103)

Jotta voidaan varmistaa laaja tietojen välitys rahastojen saavutuksista ja unionin asemasta siinä sekä tiedottaminen mahdollisille tuensaajille rahoitusmahdollisuuksista, tässä asetuksessa olisi toimenpideohjelmien koko huomioon ottaen ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen määriteltävä yksityiskohtaiset säännöt tiedottamis- ja viestintätoimenpiteistä sekä näiden toimenpiteiden tietyistä teknisistä piirteistä.

(104)

Sen varmistamiseksi, että kustakin rahastosta myönnettävät varat keskitetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaan unionin strategiaan ja rahastokohtaisiin perussopimuksissa määrättyihin tavoitteisiin, on tarpeen vahvistaa jäsenvaltioiden tekniseen tukeen myönnettäviä määrärahoja koskevat enimmäismäärät. Lisäksi on tarpeen varmistaa, että teknistä tukea koskevan ohjelmatyön oikeudellinen kehys edistää selkeiden toteuttamismenettelyjen luomista silloin, kun jäsenvaltiot käyttävät samanaikaisesti monia rahastoja ja olisi oltava mahdollista, että tämä kehys käsittää useita alueluokkia.

(105)

On tarpeen erityisesti unionin varojen kerrannaisvaikutusten lisäämiseksi määrittää tekijät, joiden perusteella rahastoista toimenpideohjelmiin osoitettavaa osarahoitusosuutta mukautetaan. On myös tarpeen vahvistaa alueluokittain osarahoituksen enimmäismäärät, jotta voidaan varmistaa osarahoituksen periaatteen noudattaminen siten, että sekä julkisen että yksityisen kansallisen tuen määrä on asianmukainen.

(106)

Jäsenvaltioiden on tarpeen nimetä hallintoviranomainen, todentamisviranomainen ja toiminnallisesti riippumaton tarkastusviranomainen kutakin toimenpideohjelmaa varten. Jotta jäsenvaltiot voivat toimia joustavasti perustaessaan valvontajärjestelmiä, on asianmukaista säätää siitä mahdollisuudesta, että hallintoviranomainen suorittaa myös todentamisviranomaisen tehtävät. Lisäksi jäsenvaltion olisi voitava nimetä välittäviä elimiä, jotka suorittavat tietyt hallintoviranomaisen tai todentamisviranomaisen tehtävät. Tässä tapauksessa jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava selkeästi niiden velvollisuudet ja tehtävät.

(107)

Jotta voidaan ottaa huomioon rahastojen ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinto- ja valvontajärjestelmien erityinen rakenne sekä tarve varmistaa oikeasuhteinen lähestymistapa, tarvitaan erityisiä säännöksiä hallinto- ja todentamisviranomaisen nimeämisestä. Tarpeettoman hallinnollisen taakan välttämiseksi tämän asetuksen mukaisten nimeämisperusteiden täyttämistä koskeva ennakkotarkastus olisi rajattava pelkästään hallinto- ja todentamisviranomaiseen ja, tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin, muuta valvontaan liittyvää työtä ei olisi vaadittava silloin, kun järjestelmä on pääosin sama kuin ohjelmakaudella 2007–2013. Nimeämistä ei olisi oltava tarpeen hyväksyttää komissiolla. Oikeusvarmuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava toimittaa nimeämistä koskevat asiakirjat komissiolle tietyin tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin. Jos tarkastus- ja valvontajärjestelyihin perustuvassa nimeämisperusteiden täyttämistä koskevassa seurannassa saadut tulokset osoittavat, että perusteita ei ole täytetty, seurannan olisi johdettava korjaaviin toimiin ja mahdollisesti nimeämisen peruuttamiseen.

(108)

Päävastuu rahastojen ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston vaikuttavasta ja tehokkaasta täytäntöönpanosta on hallintoviranomaisella, joten sillä on merkittävä määrä ohjelman hallintoon ja seurantaan, varainhoitoon ja valvontaan sekä hankkeiden valintaan liittyviä tehtäviä. Näin ollen olisi annettava säännökset hallintoviranomaisen velvollisuuksista ja tehtävistä.

(109)

Todentamisviranomaisen olisi laadittava maksatushakemukset ja toimitettava ne komissiolle. Sen olisi laadittava tilitys ja todennettava tilien täydellisyys, oikeellisuus ja totuudenmukaisuus ja se, että kirjatut menot ovat sovellettavien unionin ja kansallisten sääntöjen mukaiset. Olisi annettava säännökset todentamisviranomaisen velvollisuuksista ja tehtävistä.

(110)

Tarkastusviranomaisen olisi varmistettava, että tehdään hallinto- ja valvontajärjestelmää, toimista poimittua asianmukaista otosta sekä tilejä koskevia tarkastuksia. Olisi annettava säännökset tarkastusviranomaisen velvollisuuksista ja tehtävistä. Ilmoitettuja menoja koskevat tarkastukset olisi tehtävä edustavalle otokselle toimista, jotta tulokset voidaan ekstrapoloida. Luotettavan edustavan otoksen saamiseksi olisi pääsääntöisesti käytettävä tilastollista otantamenetelmää. Tarkastusviranomaisten olisi kuitenkin voitava asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa käyttää muuta kuin tilastollista otantamenetelmää edellyttäen, että tässä asetuksessa säädettyjä ehtoja noudatetaan.

(111)

Varainhoidon valvontaa koskevaa komission toimivaltaa rajoittamatta olisi lisättävä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja komission välillä tällä alalla ja vahvistettava perusteet, joiden mukaisesti komissio voi kansallisten järjestelmien valvontastrategiansa puitteissa määrittää, kuinka vakuuttavat takeet sen olisi saatava kansallisilta tarkastuslaitoksilta.

(112)

Varainhoitoa koskevien yhteisten sääntöjen lisäksi olisi annettava lisäsäännöksiä ERI-rahastojen ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta. Jotta voidaan erityisesti varmistaa, että komissiolla on ennen tilien hyväksymistä riittävä varmuus asiassa, välimaksupyyntöjen johdosta maksettavan määrän olisi oltava 90 prosenttia määrästä, joka saadaan sovellettaessa toimenpideohjelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä säädettyä kunkin prioriteetin osarahoitusosuutta kyseisen prioriteetin osalta tukikelpoisiin menoihin. Suorittamatta olevat erääntyneet määrät olisi maksettava jäsenvaltioille tilien hyväksymisen yhteydessä, edellyttäen, että komissio voi todeta, että tilit ovat täydelliset, oikeat ja totuudenmukaiset.

(113)

Tuki olisi maksettava tuensaajille täysimääräisenä 90 päivän kuluessa päivästä, jona tuensaaja on esittänyt maksupyynnön, edellyttäen, että varoja on käytettävissä ensimmäisen ja vuotuisen ennakkomaksun ja välimaksujen johdosta. Hallintoviranomaisen olisi voitava keskeyttää määräajan kuluminen, jos kaikkia todentavia asiakirjoja ei ole toimitettu tai jos on näyttöä lisätutkimuksia vaativasta sääntöjenvastaisuudesta. Olisi säädettävä ensimmäisistä ja vuotuisista ennakkomaksuista sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioilla on riittävästi varoja panna ohjelmat täytäntöön tällaisten järjestelyjen mukaisesti. Vuotuiset ennakkomaksut olisi selvitettävä vuosittain tilien hyväksymisen yhteydessä.

(114)

Sääntöjenvastaisten menojen ilmoittamisen riskin vähentämiseksi todentamisviranomaisen olisi voitava ilman lisäperusteluja sisällyttää lisätarkistuksia edellyttävät määrät välimaksua koskevaan pyyntöön sen tilivuoden jälkeen, jona ne on viety sen kirjanpitojärjestelmään.

(115)

Jotta varmistetaan sitoumuksen vapauttamista koskevien yleisten sääntöjen asianmukainen soveltaminen, rahastojen ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta vahvistettavissa säännöissä olisi kuvattava yksityiskohtaisesti, miten sitoumuksen vapauttamista koskevat määräajat vahvistetaan.

(116)

Jotta varainhoitoasetuksen vaatimuksia voidaan soveltaa rahastojen ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston varainhoitoon, on tarpeen säätää tilien laatimista sekä tilien tarkastusta ja hyväksymistä koskevat menettelyt, joilla olisi varmistettava näiden järjestelyjen selkeä perusta ja oikeusvarmuus. Jotta jäsenvaltio voisi täyttää velvollisuutensa asianmukaisesti, sen olisi lisäksi voitava jättää tileistä pois määrät, joiden laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden arviointi on meneillään.

(117)

Tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseksi olisi asetettava erityiset määräajat, joiden kuluessa hallintoviranomaiset ovat velvollisia varmistamaan, että toimista on saatavilla asiakirjoja sen jälkeen kun menot on toimitettu tai toimi saatettu päätökseen. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti asiakirjojen säilytysaika olisi määritettävä toimen tukikelpoisten menojen kokonaismäärän mukaan.

(118)

Koska tilit tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain, sulkemismenettelyä olisi merkittävästi yksinkertaistettava. Ohjelman lopullisen sulkemisen olisi näin ollen perustuttava ainoastaan viimeistä tilivuotta koskeviin asiakirjoihin ja lopulliseen täytäntöönpanokertomukseen tai viimeiseen vuosittaiseen täytäntöönpanokertomukseen ilman, että on tarpeen toimittaa lisää asiakirjoja

(119)

Jotta voidaan suojata unionin taloudelliset edut ja tarjota ohjelmien tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseen tarvittavat resurssit, olisi annettava säännöksiä, joiden nojalla komissio voi keskeyttää maksatuksen prioriteettien tai toimenpideohjelmien tasolla.

(120)

Oikeusvarmuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden kannalta on aiheellista vahvistaa suhteellisuusperiaatetta noudattaen erityiset järjestelyt ja menettelyt jäsenvaltioiden ja komission tekemiä rahoitusoikaisuja varten rahastojen sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta.

(121)

On tarpeen luoda oikeudellinen kehys, jossa säädetään vahvasta kansallisen ja alueellisen tason hallinto- ja valvontajärjestelmistä sekä tehtävien ja vastuun tarkoituksenmukaisesta jaosta, kun on kyse yhteistyössä toteutettavasta hallinnoinnista. Komission asemaa olisi näin ollen täsmennettävä ja selkeytettävä ja olisi säädettävä oikeasuhteiset säännöt, jotka koskevat komission tekemiä rahoitusoikaisuja.

(122)

Toimien tarkastusvälin olisi oltava oikeassa suhteessa rahastoista sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annettavan unionin tuen määrään. Etenkin olisi vähennettävä suoritettavien tarkastusten määrää, kun toimeen liittyvien tukikelpoisten menojen yhteismäärä on enintään 200 000 euroa EAKR:n ja koheesiorahaston osalta, enintään 150 000 euroa ESR:n osalta ja enintään 100 000 euroa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta. Olisi kuitenkin oltava mahdollista suorittaa tarkastuksia milloin tahansa, kun on näyttöä sääntöjenvastaisuudesta tai petoksesta, tai päätökseen saadun toimen päättämisen jälkeen osana otantatarkastusta. Komission olisi voitava tarkastaa tarkastusviranomaisen jäljitysketju tai osallistua tarkastusviranomaisen paikan päällä tekemiin tarkastuksiin. Jos komissio ei tällä tavalla voi tarvittavassa määrin varmistua siitä, että tarkastusviranomainen toimii tehokkaasti, sen olisi voitava suorittaa tarkastustoimenpide uudelleen silloin, kun tämä on kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien mukaista. Jotta komission tekemien tarkastusten määrä olisi oikeassa suhteessa riskiin, komission olisi voitava vähentää toimenpideohjelmia koskevaa tarkastustyötään, jos merkittäviä puutteita ei ole tai jos voidaan luottaa tarkastusviranomaiseen. Tuensaajiin kohdistuvan hallinnollisen taakan vähentämiseksi olisi otettava käyttöön erityiset säännöt, joilla vähennetään eri tahojen, eli tilintarkastustuomioistuimen, komission ja tarkastusviranomaisen, samoja toimia koskevien tarkastusten päällekkäisyyttä.

(123)

Tämän asetuksen tiettyjen muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti seuraavista: kumppanuutta koskevat eurooppalaiset käytännesäännöt, yhteisen strategiakehyksen 4 ja 7 jakson täydentäminen ja muuttaminen, sovellettavan rahoitusoikaisun tason määrittämistä koskevat perusteet, maan hankintaa ja teknisen tuen yhdistämistä rahoitusvälineiden kanssa koskevat erityissäännöt, rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien elinten tehtävät, velvollisuudet ja vastuu, rahoitusvälineiden hallinnointi ja valvonta, rahoitusvälineille suoritettujen maksujen peruuttaminen ja niiden seurauksena suoritettavat maksatushakemusten mukautukset, rahoitusvälineiden vuotuisten maksuerien pääomittamista koskevan järjestelmän perustaminen, tuloksellisuuden perusteella tapahtuvaa hallintokustannusten ja maksujen vahvistamista koskevat erityissäännöt ja sovellettavat maksujen kynnysarvot sekä pääomitettujen hallintokustannusten korvaamista ja oman pääoman ehtoisia välineitä ja mikroluottoja koskevia maksuja koskevat erityssäännöt, nettotuloa tuottavien toimien kiinteämääräinen maksujen taso määrätyillä aloilla sekä kiinteämääräisten maksujen käyttöönotto tieto- ja viestintäteknologian, tutkimuksen ja innovoinnin ja

energiatehokkuuden määrätyillä aloilla ja osa-aloilla, nettotuloja tuottavien toimien diskontattujen nettotulojen laskemista koskevat menetelmät, tuensaajan korvaamista julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeissa koskevat lisäsäännöt, julkisen ja yksityisen sektorin välisiin sopimuksiin sisällytettävät vähimmäisvaatimukset, jotka ovat tarpeen menojen tukikelpoisuutta koskevan poikkeuksen soveltamiseksi, olemassa oleviin menetelmiin perustuvien tukien välillisiin kustannuksiin sovellettavan kiinteän määrän määrittely ja unionin toimintapolitiikkoihin sovellettavat vastaavat määrät, suurhankkeen laatuarvion suorittamisessa käytettävät menettelyt, niiden tapausten määrittelyä koskevat perusteet, joissa sääntöjenvastaisuudesta on ilmoitettava, annettavat tiedot ja sovellettavat ehdot ja menetelmät määritettäessä, onko määrät, joita ei voida periä takaisin, korvattava jäsenvaltion vastuilla, tiedot, jotka on tallennettava ja joita on säilytettävä hallintoviranomaisen perustamissa seurantajärjestelmissä tietokoneistetussa muodossa, kirjausketjua koskevat vähimmäisvaatimukset, toimia koskevien tarkastusten laajuus ja sisältö sekä otoksen valinnassa noudatettavat menettelyt, tarkastusten kuluessa kerättyjen tietojen käyttö, ja perusteet, joiden nojalla määritetään hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokkaassa toiminnassa olevat vakavat puutteet sovellettavan rahoitusoikaisun tason määräämistä sekä kiinteiden määrien tai ekstrapoloitujen rahoitusoikaisujen soveltamista varten. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(124)

Komissiolle olisi annettava valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä kaikkien ERI-rahastojen osalta päätöksiä kumppanuussopimusten osatekijöiden hyväksymisestä ja kumppanuussopimusten muuttamisesta, päätöksiä, joilla hyväksytään tarkistetun kumppanuussopimuksen osatekijöitä, päätöksiä ohjelmista ja prioriteeteista, jotka ovat saavuttaneet välitavoitteensa ja jotka voivat hyötyä suoritusvarauksen kohdentamisesta, päätöksiä ohjelmien muuttamisesta sellaisten korjaustoimien johdosta, joilla määrärahoja on siirretty muihin ohjelmiin, päätöksiä vuotuisista suunnitelmista, jotka koskevat toimia, jotka rahoitetaan teknisestä tuesta komission aloitteesta ja, kun on kyse vapauttamisesta, päätöksiä ohjelmien hyväksymisestä annettujen päätösten muuttamisesta; EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston osalta päätöksiä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen liittyvät kriteerit täyttävien alueiden ja jäsenvaltioiden määrittämisestä, päätöksiä maksusitoumusmäärärahojen vuotuisesta jakautumisesta jäsenvaltioille, päätöksiä kunkin jäsenvaltion koheesiorahastomäärärahoista Verkkojen Eurooppa -välineelle siirrettävästä määrästä, päätöksiä kunkin jäsenvaltion rakennerahastomäärärahoista vähävaraisimmille annettavaan apuun siirrettävästä määrästä, päätöstä, jolla hyväksytään osan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen määrärahoista siirto Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen, päätöksiä rahoitusoikaisun tekemisestä tai tekemättä jättämisestä

tapauksessa, jossa ei ole noudatettu täydentävyyttä, päätöksiä toimenpideohjelmien hyväksymisestä ja muuttamisesta, päätöksiä suurhankkeen rahoitustuen epäämisestä, päätöksiä rahoitustuen hyväksymisestä valittuun suurhankkeeseen ja suurhankkeen hyväksymisen ehdon toteutumiselle annetun ajan jatkamisesta ja päätöksiä yhteisistä toimintasuunnitelmista sekä EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta päätöksiä tilinpäätöksen hyväksymättä jättämisestä ja veloitettava määrästä, jos tilinpäätöstä ei hyväksytä, päätöksiä välimaksujen keskeyttämisestä ja päätöksiä rahoitusoikaisuista.

(125)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa seuraavien osalta: saavutettua edistymistä koskevaa raporttia annettaessa käytettävä malli, rahastoja koskeva toimenpideohjelman malli, suurhankkeita koskevan kustannus-hyötyanalyysissä käytettävät menettelyt, suurhankkeista tiedottamisen muoto, yhteisen toimintasuunnitelman malli, vuotuisten ja lopullisten täytäntöönpanokertomusten malli, sääntöjenvastaisuuksista ilmoittamisen tiheys ja siinä käytettävä malli, hallinnollisen vahvistuslausuman malli sekä tarkastusstrategian, lausunnon ja vuotuisen tarkastuskertomuksen mallit Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (19) mukaisesti.

(126)

Jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden välttämätön panos ja parempi osallistuminen komission käyttäessä täytäntöönpanovaltaansa tämän asetuksen soveltamiseksi tietyillä erityisen arkaluonteisilla politiikan aloilla, jotka liittyvät ERI-rahastoihin, ja jotta jäsenvaltioilla olisi enemmän sananvaltaa hyväksyttäessä yhdenmukaisia edellytyksiä tällaisilla aloilla tai sellaisten muita täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa merkittävästi joko jäsenvaltioiden talouteen, kansalliseen talousarvioon tai niiden julkishallinnon moitteettomaan toimintaan, olisi asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen hyväksyttävä täytäntöönpanosäädökset, jotka koskevat ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden tukemista koskevien tietojen antamiseen sovellettavia menetelmiä, yksityiskohtaisia järjestelyjä, joilla varmistetaan yhdenmukainen lähestymistapa määritettäessä tuloskehyksessä kunkin prioriteetin välitavoitteita ja tavoitteita, ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen arviointia varten, rahoitusvälineiden seurantaa koskevia vakioehtoja ja -edellytyksiä, rahoitusvälineitä hallinnoivien elinten toteuttamaa ohjelmiin suoritettavien rahoitusosuuksien siirtoa ja hallinnointia koskevia yksityiskohtaisia järjestelyjä, rahoitussopimuksen mallia joka koskee pk-yrityksille tarkoitettuja, yhteisiin rajaamattomiin vakuuksiin ja arvopaperistamiseen perustuvia rahoitusvälineitä, malleja, joita käytetään toimitettaessa lisätietoja, jotka koskevat rahoitusvälineitä, komissiolle toimitettavien maksuhakemusten yhteydessä ja silloin kun raportoidaan rahoitusvälineestä komissiolle, hallintoa ja valvontaa koskevan sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän ehtoja ja edellytyksiä, nimikkeistöä, johon perustuen tukitoimien luokat määritellään

toimenpideohjelmien toimintalinjojen osalta, sen ilmoituksen muotoa, jota käytetään ilmoitettaessa valitusta suurhankkeesta, toimea koskevien tiedotus- ja viestintätoimenpiteiden teknisten ominaisuuksien määrittelyä, symbolin luomista koskevien ohjeiden laatimista ja vakiovärien määrittelyä, mallia, jota käytetään rahoitusta koskevien tietojen antamista komissiolle seurantaa varten, yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat tuensaajien, hallintoviranomaisten, todentamisviranomaisten ja tarkastusviranomaisten sekä välittävien elinten välistä tietojen vaihtoa, riippumattoman tarkastuselimen antamaa kertomusta ja lausuntoa koskevaa mallia sekä kuvausta olemassa olevista tehtävistä ja menettelyistä, jotka hallintoviranomaisella ja tarvittaessa todentamisviranomaisilla on käytössään, hallinto- ja valvontajärjestelmän yksityiskohtainen kuvausta, maksuhakemusten mallia ja tilinpäätösmallia.

(127)

Tietyt täytäntöönpanosäädökset voidaan hyväksyä asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, jos mahdolliset vaikutukset ja seuraamukset ovat niin merkittäviä jäsenvaltioille, että on perusteltua poiketa yleissäännöstä. Tämä mukaisesti komission ei tulisi hyväksyä ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, jos komitea ei ole antanut lausuntoa. Nämä täytäntöönpanosäädökset koskevat menetelmien määrittelyä tietojen antamiseksi ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden tukemisesta, tuloskehyksen välitavoitteiden vahvistamiseen sovellettavien menetelmien määrittelyä, rahoitusvälineisiin liittyvien vakioehtojen ja -edellytysten vahvistamista, sellaisten yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistaminen, jotka koskevat ohjelmien rahoitusosuuksien siirtoa ja hallinnointia tiettyjen rahoitusvälineiden osalta, rahoitussopimusmallin hyväksymistä pk-yrityksille tarkoitettuja yhteisiin rajaamattomiin vakuuksiin ja arvopaperistamiseen perustuvia yhteisiä välineitä varten, rahoitusvälineitä koskevia tietoja komissiolle toimitettaessa käytettävän mallin vahvistamista, sellaisen nimikkeistön määrittelyä, johon perustuen tukitoimien luokkia voidaan määritellä toimenpideohjelmien toimintalinjojen osalta, toimea koskevien tiedotus- ja viestintätoimenpiteiden teknisten ominaisuuksien määrittelyä, symbolin luomista koskevien ohjeiden laatimista ja vakiovärien määrittelyä sekä hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta suoritettavaa tallennusta ja tietojen säilyttämistä koskevien teknisten eritelmien vahvistamista. Tämän vuoksi näihin täytäntöönpanosäädöksiin olisi sovellettava asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

(128)

Koska tämän asetus korvaa asetuksen (EY) N:o 1083/2006, tuo asetus olisi kumottava. Tämä asetus ei saisi kuitenkaan vaikuttaa sellaisen tuen jatkamiseen tai muuttamiseen, jonka komissio on hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 1083/2006 tai muun 31 päivänä joulukuuta 2013 kyseiseen tukeen sovellettavan lainsäädännön nojalla. Asetuksen (EY) N:o 1083/2006 mukaisesti esitettyjen tai hyväksyttyjen tukihakemusten olisi sen vuoksi pysyttävä voimassa. Asetuksen (EY) N:o 1083/2006 59 artiklan 1 kohdan b alakohdasta poiketen olisi myös säädettävä erityisistä siirtymäsäännöksistä, jotka koskevat sitä, milloin hallintoviranomainen voi suorittaa todentamisviranomaisen tehtävät sellaisen toimintaohjelmien osalta, joka on toteutettu edeltävän oikeudellisen kehyksen puitteissa asetuksen (EY) N:o 1083/2006 73 artiklan 3 kohdan mukaisen komission toteuttamaa arviointia varten, kun sovelletaan 123 artiklan 5 kohtaa ja kun on kyse 102 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisten suurhankkeiden hyväksyntämenettelystä.

(129)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, vaan se voidaan alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden sekä jäsenvaltioiden ja alueiden rahoitusvarojen rajallisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(130)

Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

1)

Asetus (EU) N:o 1301/2013, jäljempänä 'EAKR-asetus';

2)

Asetus (EU) N:o 1304/2013, jäljempänä 'ESR-asetus';

3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1300/2013, jäljempänä 'koheesiorahastoasetus';

4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1299/2013, jäljempänä 'Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus';

5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä 'maaseuturahastoasetus'; ja

6)

tuleva unionin säädös, jossa vahvistetaan meri- ja kalastuspolitiikalle ohjelmakautena 2014-2020 annettavan rahoitustuen edellytykset, jäljempänä "Euroopan meri- ja kalastusrahastoa koskeva asetus";

1)

'älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevalla unionin strategialla' Eurooppa-neuvoston 17 päivänä kesäkuuta 2010 antamien päätelmien liitteessä I ("Euroopan uusi työllisyys- ja kasvustrategia – EU:n yleistavoitteet"), 13 päivänä heinäkuuta 2010 annetussa neuvoston suosituksessa (21) sekä neuvoston päätöksessä 2010/707/EU (22) esitettyjä jäsenvaltioiden ja unionin toimintaa ohjaavia yleistavoitteita ja yhteisiä tavoitteita sekä tällaisten yleistavoitteiden ja yhteisten tavoitteiden mahdollisia tarkistuksia;

2)

'strategisella toimintapoliittisella kehyksellä' yhtä tai useampaa kansallisella tai alueellisella tasolla laadittua asiakirjaa, joissa määritetään rajoitettu määrä näyttöön perustuvia johdonmukaisia prioriteetteja ja näiden prioriteettien toteuttamisen aikataulu, ja siihen voi sisältyä seurantamekanismi;

3)

'älykkäällä erikoistumisstrategialla' kansallisia tai alueellisia innovaatiostrategioita, joissa asetetaan prioriteetteja kilpailuedun luomiseksi kehittämällä tutkimus- ja innovaatiovahvuuksia ja sovittamalla niitä liiketoiminnan tarpeisiin, jotta voidaan reagoida esiin tuleviin mahdollisuuksiin ja markkinakehitykseen johdonmukaisella tavalla välttäen samalla päällekkäisyydet ja toimien pirstoutuminen; älykäs erikoistumisstrategia voi olla kansallisen tai alueellisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan strategisen toimintapoliittisen kehyksen muodossa tai sen osa;

4)

'rahastokohtaisilla säännöillä' säännöksiä, jotka on annettu tämän asetuksen kolmannessa tai neljännessä osassa tai 1 artiklan neljännessä kohdassa luetellussa, yhtä tai useampaa ERI-rahastoa koskevassa asetuksessa taikka niiden pohjalta;

5)

'ohjelmatyöllä' monivaiheista organisointi-, päätöksenteko- ja varojenjakomenettelyä, johon kumppanit osallistuvat 5 artiklan mukaisesti ja jonka tavoitteena on panna täytäntöön unionin ja jäsenvaltioiden monivuotiset yhteiset toimenpiteet älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian tavoitteiden toteuttamiseksi;

6)

'ohjelmalla' tämän asetuksen kolmannessa tai neljännessä osassa sekä Euroopan meri- ja kalastusrahastoa koskevassa asetuksessa tarkoitettua 'toimenpideohjelmaa' ja maaseuturahastoasetuksessa tarkoitettua 'maaseudun kehittämisohjelmaa';

7)

'ohjelma-alueella' yksittäisen ohjelman kattamaa maantieteellistä aluetta tai. jos ohjelma kattaa useamman kuin yhden alueluokan, maantieteellistä aluetta, joka vastaa kutakin yksittäistä alueluokkaa;

8)

tämän asetuksen toisessa ja neljännessä osassa 'prioriteetilla' tämän asetuksen kolmannessa osassa tarkoitettua 'toimintalinjaa' EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston osalta sekä Euroopan meri- ja kalastusrahastoa koskevassa asetuksessa ja maaseuturahastoasetuksessa tarkoitettua 'unionin prioriteettia';

9)

'toimella' hanketta, sopimusta, toimenpidettä tai hankeryhmää, jonka kyseisten ohjelmien hallintoviranomaiset ovat valinneet tai joka on valittu näiden hallintoviranomaisten valvonnassa ja jolla edistetään prioriteetin tai prioriteettien tavoitteiden saavuttamista; rahoitusvälineiden yhteydessä toimi muodostuu rahoituksesta, joka ohjelmasta osoitetaan rahoitusvälineisiin ja näiden rahoitusvälineiden kautta sen jälkeen annettavasta rahoitustuesta;

10)

'tuensaajalla' toimien käynnistämisestä tai sekä käynnistämisestä että täytäntöönpanosta vastaavaa julkista tai yksityistä tahoa sekä vain maaseuturahastoasetuksen ja Euroopan meri- ja kalastusrahastoa koskevan asetuksen, osalta luonnollista henkilöä; tämän artiklan 13 kohdassa määriteltyjen valtiontukijärjestelmien yhteydessä 'tuensaajalla' tarkoitetaan tukea saavaa tahoa; tämän asetuksen toisen osan IV osaston mukaisten rahoitusvälineiden yhteydessä 'tuensaajalla' tarkoitetaan rahoitusvälineen tai tapauksen mukaan rahasto-osuusrahaston käyttöönotosta vastaavaa tahoa;

11)

'rahoitusvälineillä' varainhoitoasetuksessa määriteltyjä rahoitusvälineitä, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä;

12)

'loppukäyttäjällä' oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä, joka saa rahoitustukea rahoitusvälineestä;

13)

'valtiontuella' Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvaa tukea, jonka tässä asetuksessa katsotaan sisältävän myös komission asetuksessa (EY) N:o 1998/2006 (23), komission asetuksessa (EY) N:o 1535/2007 (24) ja komission asetuksessa (EY) N:o 875/2007 (25) tarkoitetun vähämerkityksisen tuen;

14)

'päätökseen saadulla toimella' toimea, joka on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ja jonka osalta tuensaajat ovat maksaneet kaikki asiaankuuluvat maksut ja tuensaajille on maksettu vastaava julkinen rahoitusosuus;

15)

'julkisilla menoilla' toimien julkista rahoitusosuutta, joka on peräisin kansallisten tai alue- tai paikallisviranomaisten talousarviovaroista taikka ERI-rahastoja varten varatuista unionin talousarviovaroista tai julkisoikeudellisten yhteisöjen taikka viranomaisten tai julkisoikeudellisten yhteisöjen muodostamien yhteenliittymien talousarviovaroista, ja joihin voi ESR:n ohjelmien tai prioriteettien osarahoitusosuuden määrittämiseksi kuulua työnantajien ja työntekijöiden yhdessä antamia varoja;

16)

'julkisoikeudellisella yhteisöllä' Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (26) 1 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua julkisoikeudellista laitosta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006 (27) mukaisesti perustettua eurooppalaista alueellisen yhteistyön yhtymää (EAYY) riippumatta siitä, katsotaanko EAYY asianomaisissa kansallisissa täytäntöönpanosäännöksissä julkisoikeudelliseksi vai yksityisoikeudelliseksi yhteisöksi;

17)

'asiakirjalla' paperia tai sähköistä välinettä, joka sisältää tämän asetuksen kannalta merkityksellistä tietoa;

18)

'välittävällä toimielimellä' julkista tai yksityistä yhteisöä, joka toimii hallinto- tai todentamisviranomaisen alaisuudessa tai joka hoitaa tällaisen viranomaisen puolesta tuensaajien täytäntöönpanotoimiin liittyviä tehtäviä;

19)

'yhteisölähtöisellä paikallisella kehittämisstrategialla' yhtenäistä joukkoa toimia, joiden tarkoituksena on toteuttaa paikallisia tavoitteita ja tarpeita ja joilla edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian toteuttamista ja jotka paikallinen toimintaryhmä suunnittelee ja panee täytäntöön;

20)

'kumppanuussopimuksella' jäsenvaltion yhdessä kumppaneiden kanssa monitasohallintoperiaatetta noudattaen laatimaa asiakirjaa, jossa vahvistetaan ERI-rahastojen varojen käyttöä koskeva kyseisen jäsenvaltion strategia, prioriteetit ja järjestelyt tehokkaalla ja toimivalla tavalla älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian mukaisesti ja jonka komissio hyväksyy arvioinnin ja kyseisen jäsenvaltion kanssa käydyn vuoropuhelun jälkeen;

21)

'alueluokalla' 90 artiklan 2 kohdan mukaista alueen luokittelua 'vähemmän kehittyneisiin alueisiin', 'siirtymäalueisiin' tai 'kehittyneempiin alueisiin';

22)

'maksupyynnöllä' jäsenvaltion komissiolle toimittamaa maksatushakemusta tai menoilmoitusta;

23)

'EIP:llä' Euroopan investointipankkia, Euroopan investointirahastoa tai mitä tahansa Euroopan investointipankin tytäryhteisöä;

24)

'julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksilla' julkisten elinten ja yksityisen sektorin yhteistyön muotoja, joilla pyritään parantamaan sellaisten infrastruktuurihankkeiden tai muunlaisten toimien toteuttamista, joilla tarjotaan julkisia palveluja riskinjaon, yksityisen sektorin kokemusten yhteen kokoamisen tai pääoman lisälähteiden kautta;

25)

'julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalla toimella' toimea, joka toteutetaan tai joka on tarkoitus toteuttaa julkisen ja yksityisen kumppanuusrakenteen puitteissa;

26)

'sulkutilillä' pankkitiliä, josta on tehty hallintoviranomaisen tai välittävän toimielimen ja rahoitusvälineen käyttöön ottavan tahon välinen kirjallinen sopimus tai, kun kyse on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvasta toimesta, tukea saavan julkisen yhteisön ja hallintoviranomaisen tai välittävän toimielimen hyväksymän yksityisen sektorin kumppanin välinen kirjallinen sopimus, ja joka on avattu erityisesti tukikelpoisuusajan jälkeen maksettavien varojen säilyttämistä varten yksinomaan 42 artiklan 1 kohdan c alakohdassa, 42 artiklan 2 kohdassa, 42 artiklan 3 kohdassa ja 64 artiklassa säädettyjä käyttötarkoituksia silmällä pitäen, tai pankkitiliä, joka on avattu ehdoin, jotka tarjoavat edellä mainittua vastaavat takuut rahastosta suoritettavien maksujen osalta;

27)

'rahasto-osuusrahastolla' rahastoa, jonka tavoitteena on antaa yhdestä tai useammasta ohjelmasta tukea useille rahoitusvälineille. Jos rahoitusvälineiden käyttöönotto toteutetaan rahasto-osuusrahaston kautta, rahasto-osuusrahaston käyttöönotosta vastaava elin katsotaan ainoaksi tämän artiklan 10 kohdassa tarkoitetuksi tuensaajaksi;

28)

'pk-yrityksellä' komission suosituksessa 2003/361/EY (28) määriteltyä mikroyritystä taikka pientä tai keskisuurta yritystä;

29)

kolmannessa ja neljännessä osassa 'tilivuodella' 1 päivänä heinäkuuta alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta päättyvää jaksoa, lukuun ottamatta ohjelmakauden ensimmäistä tilivuotta, jonka osalta sillä tarkoitetaan menojen tukikelpoisuuden alkamispäivänä alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta 2015 päättyvää jaksoa. Viimeinen tilivuosi on 1 päivänä heinäkuuta 2023 alkava ja 30 päivänä kesäkuuta 2024 päättyvä jakso;

30)

kolmannessa ja neljännessä osassa 'varainhoitovuodella' tammikuun 1 päivänä alkavaa ja joulukuun 31 päivänä päättyvää jaksoa.

31)

'makroaluestrategialla' Eurooppa-neuvoston hyväksymää yhtenäistä kehystä, jota voidaan tukea muun muassa ERI-rahastoista ja jolla pyritään vastaamaan yhteisiin haasteisiin, joita ilmenee tietyllä maantieteellisellä alueella, joka liittyy samalla alueella sijaitseviin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin, jotka näin hyötyvät taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta edistävän yhteistyön tehostumisesta;

32)

'merialuestrategialla' tiettyä maantieteellistä aluetta koskevaa jäsenneltyä yhteistyökehystä, joka on unionin toimielinten sekä sellaisten jäsenvaltioiden, niiden alueiden ja tapauksen mukaan kolmansien maiden laatima, joilla on yhteinen merialue; merialuestrategiassa otetaan huomioon merialueen maantieteelliset, ilmastolliset, taloudelliset ja poliittiset erityispiirteet;

33)

'sovellettavilla ennakkoehdoilla' konkreettista ja täsmällisesti ennalta määriteltyä kriittistä tekijää, joka on välttämätön ennakkoedellytys investointiprioriteetin tai unionin prioriteetin erityistavoitteen tehokkaalle ja vaikuttavalle saavuttamiselle, ja joka liittyy siihen suoraan ja olennaisesti sekä vaikuttaa siihen välittömästi;

34)

'erityistavoitteella' lopputulosta, jonka saavuttamista edistetään jollakin investointiprioriteetilla tai unionin prioriteetilla tällaisen prioriteetin puitteissa tietyssä kansallisessa tai alueellisessa yhteydessä toteutettavilla toimilla tai toimenpiteillä;

35)

'Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetuilla asiaankuuluvilla maakohtaisilla suosituksilla' ja 'Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetuilla asiaan kuuluvilla neuvoston suosituksilla' sellaisiin rakenteellisiin haasteisiin liittyviä suosituksia, joihin on tarkoituksenmukaista vastata sellaisten monivuotisten investointien avulla, jotka kuuluvat suoraan rahastokohtaisissa asetuksissa säädettyyn ERI-rahastojen soveltamisalaan;

36)

'sääntöjenvastaisuudella' mitä tahansa unionin oikeuden tai sen soveltamiseen liittyvän kansallisen lainsäädännön rikkomista, joka johtuu ERI-rahastojen täytäntöönpanoon osallistuvan talouden toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja joka tuottaa tai voisi tuottaa vahinkoa unionin talousarviolle siihen kohdistuvan perusteettoman menoerän vuoksi;

37)

'talouden toimijalla' luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka muuta tahoa, joka osallistuu ERI-rahastoista annettavan avustuksen käyttöön, paitsi jäsenvaltioita, jotka käyttävät toimivaltaansa viranomaisena;

38)

'systeemisellä sääntöjenvastaisuudella' sääntöjenvastaisuutta, joka voi olla luonteeltaan toistuvaa, jonka esiintyminen on erittäin todennäköistä samankaltaisissa toimissa, joka johtuu vakavasta puutteesta hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaassa toiminnassa, mukaan lukien tämän asetuksen ja rahastokohtaisten sääntöjen mukaisten asiaankuuluvien menettelyjen käyttöönoton laiminlyönti;

39)

'vakavalla puutteella hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaassa toiminnassa' rahastojen sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tämän asetuksen neljännen osan mukaisen täytäntöönpanon osalta puutetta, jonka korjaamiseksi järjestelmään on tehtävä huomattavia parannuksia, josta aiheutuu rahastoille sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastolle merkittävä sääntöjenvastaisuuksien riski ja jonka olemassaolo on ristiriidassa hallinto- ja valvontajärjestelmän toimintaa koskevan ja huomautuksia sisältämättömän tarkastuskertomuksen kanssa.

a)

toimivaltaiset kaupunki- ja muut viranomaiset;

b)

talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet; ja

c)

kansalaisyhteiskuntaa, myös ympäristökumppaneita, ja valtiosta riippumattomia järjestöjä edustavat elimet sekä sosiaalisen osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet.

a)

sellaisia avoimia menettelyjä koskevat pääperiaatteet, joita noudatetaan haettaessa asiaankuuluvia kumppaneita ja tarvittaessa niiden kattojärjestöjä, jotta jäsenvaltioiden on helpompi nimetä edustavimmat asiaankuuluvat kumppanit institutionaalisten ja oikeudellisten puitteidensa mukaisesti;

b)

pääperiaatteet ja hyvät käytännöt, jotka koskevat asiaankuuluvien 1 kohdassa tarkoitettujen kumppanien ryhmien osallistumista kumppanuussopimusten ja ohjelmien valmisteluun, sekä niiden osallistumisesta annettavat tiedot, myös täytäntöönpanon eri vaiheissa;

c)

hyvät käytännöt, jotka koskevat seurantakomiteoiden jäsenyyttä koskevien sääntöjen ja sisäisten menettelyjen määrittelemistä, mistä päättävät jäsenvaltiot tai ohjelmien seurantakomiteat tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten ja rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti;

d)

tärkeimmät tavoitteet ja hyvät käytännöt silloin, kun hallintoviranomainen ottaa asiaankuuluvat kumppanit mukaan ehdotuspyyntöjen valmisteluun, ja erityisesti hyvät käytännöt mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi silloin, kun on olemassa mahdollisuus, että asiaankuuluvat kumppanit ovat myös potentiaalisia tuensaajia, sekä hyvät käytännöt mahdollisuuden antamiseksi asiaankuuluville kumppaneille osallistua edistymistä koskevien kertomusten valmisteluun sekä ohjelmien seurantaan ja arviointiin tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten ja rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti;

e)

ohjeelliset alueet, aiheet ja hyvät käytännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat hyödyntää ERI-rahastoja, tekninen tuki mukaan luettuna, pyrkiessään parantamaan asiaankuuluvien kumppaneiden institutionaalisia valmiuksia tämän asetuksen asianomaisten säännösten ja rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti;

f)

komission asema hyvien käytäntöjen levittämisessä;

g)

pääperiaatteet ja hyvät käytännöt, joiden avulla jäsenvaltiot pystyvät arvioimaan paremmin kumppanuuden täytäntöönpanoa ja siitä saatavaa lisäarvoa.

1)

tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tehostaminen;

2)

tieto- ja viestintäteknologian käyttömahdollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen;

3)

pk-yritysten, maatalousalan (maaseuturahaston osalta) ja kalastus- ja vesiviljelyalan (Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta) kilpailukyvyn parantaminen;

4)

vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla;

5)

ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen;

6)

ympäristön laadun säilyttäminen, suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen;

7)

kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista;

8)

kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen;

9)

sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjunta;

10)

investoiminen koulutukseen, mukaan lukien ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;

11)

viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen.

a)

mekanismit, joilla varmistetaan, että ERI-rahastoilla edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa unionin strategiaa ja että näiden rahastojen ohjelmatyö on johdonmukaista ja yhtenäistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettujen asiaankuuluvien maakohtaisten suositusten ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annettujen asiaankuuluvien neuvoston suositusten sekä tarvittaessa kansallisella tasolla kansallisten uudistusohjelmien kanssa;

b)

järjestelyt, joilla edistetään ERI-rahastojen yhdennettyä käyttöä;

c)

järjestelyt, joilla koordinoidaan ERI-rahastoja ja muita asiaankuuluvia unionin politiikkoja ja välineitä, ulkoisen yhteistyön välineet mukaan luettuina;

d)

ERI-rahastojen täytäntöönpanoa koskevat 5, 7 ja 8 artiklassa tarkoitetut monialaiset periaatteet ja laaja-alaiset toimintapoliittiset tavoitteet;

e)

järjestelyt, joilla vastataan kaupunki-, maaseutu-, rannikko- ja kalastusalueiden tärkeimpiin alueellisiin haasteisiin, alueiden väestörakenteeseen liittyviin haasteisiin tai sellaisten alueiden erityistarpeisiin, jotka kärsivät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa tarkoitetuista vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista, sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden erityishaasteisiin;

f)

kunkin ERI-rahaston yhteistyötoimien painopistealueet ottamalla tarvittaessa huomioon makroalue- ja merialuestrategiat.

a)

järjestelyt, joilla varmistetaan samansuuntaisuus älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian ja kullekin rahastolle perussopimuksissa määrättyjen tavoitteiden, mukaan lukien taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, kanssa, mukaan lukien seuraavat:

b)

järjestelyt, joilla varmistetaan ERI-rahastojen täytäntöönpanon tehokkuus, muun muassa

c)

5 artiklassa tarkoitettua kumppanuusperiaatetta koskevat järjestelyt;

d)

ohjeellinen luettelo 5 artiklassa tarkoitetuista kumppaneista ja yhteenveto toteutetuista toimenpiteistä näiden kumppaneiden osallistumisen mahdollistamiseksi 5 artiklan mukaisesti sekä kumppaneiden asemasta kumppanuussopimuksen ja 52 artiklassa tarkoitetun edistymistä koskevan kertomuksen valmistelussa.

a)

aluekehitystä koskeva yhdennetty lähestymistapa, jota tuetaan ERI-rahastoista, tai yhteenveto aluekehitystä koskevista yhdennetyistä lähestymistavoista, jotka perustuvat ohjelmien sisältöön ja joissa esitetään

b)

järjestelyt, joilla varmistetaan ERI-rahastojen täytäntöönpanon tehokkuus, muun muassa nykyisten sähköisten tiedonvaihtojärjestelmien arviointi ja yhteenveto suunnitelluista toimenpiteistä, joiden avulla kaikki tiedonvaihto tuensaajien ja ohjelmien hallinnosta ja valvonnasta vastaavien viranomaisten välillä voidaan asteittain toteuttaa sähköisesti.

a)

ESR-asetuksen 18 artiklan mukaisessa toimenpideohjelmassa määritellylle nuorisotyöllisyysaloitteelle kohdennetut varat;

b)

komission aloitteesta annettavaan tekniseen tukeen kohdennettavat varat;

c)

yhteisen maatalouspolitiikan ensimmäisestä pilarista maaseuturahastolle asetuksen (EU) N:o 1307/2013 7 artiklan 2 kohdan ja 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti siirrettävät varat;

d)

maaseuturahastoon neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 10 b, 136 ja 136 b artiklan mukaisesti kalenterivuosien 2013 ja 2014 osalta siirrettävät varat;

e)

Verkkojen Eurooppa -välineelle koheesiorahastosta tämän asetuksen 92 artiklan 6 kohdan mukaisesti siirrettävät varat;

f)

vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon tämän asetuksen 92 artiklan 7 kohdan mukaisesti siirrettävät varat;

g)

kaupunkialueiden kestävän kehityksen alan innovatiivisille toimenpiteille tämän asetuksen 92 artiklan 8 kohdan mukaisesti siirrettävät varat.

a)

kyseiselle jäsenvaltiolle osoitetun, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksytyn maakohtaisen suosituksen ja mainitun perussopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetun neuvoston asianomaisen suosituksen täytäntöönpanon tukeminen;

b)

kyseiselle jäsenvaltiolle osoitetun, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (29) 7 artiklan 2 kohdan tai 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettujen neuvoston asiaankuuluvien suositusten täytäntöönpanon tukeminen, edellyttäen että näiden muutosten katsotaan olevan tarpeen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi; tai

c)

käytettävissä olevien ERI-rahastojen kasvu- ja kilpailukykyvaikutusten maksimointi, jos jäsenvaltio täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:

a)

neuvosto katsoo Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan tai 126 artiklan 11 kohdan mukaisesti, että jäsenvaltio ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia liiallisen alijäämänsä korjaamiseksi;

b)

neuvosto hyväksyy kaksi peräkkäistä suositusta samassa liiallista epätasapainoa koskevassa menettelyssä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti sillä perusteella, että, jäsenvaltio on toimittanut riittämättömän korjaavan suunnitelman;

c)

neuvosto hyväksyy samassa liiallista epätasapainoa koskevassa menettelyssä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti kaksi peräkkäistä päätöstä, joissa todetaan, että jäsenvaltio ei ole toteuttanut suositeltuja korjaavia toimia;

d)

komissio toteaa, ettei jäsenvaltio ole toteuttanut toimenpiteitä pannakseen täytäntöön asetuksessa (EU) N:o 407/2010 tai asetuksessa (EY) N:o 332/2002 tarkoitetun sopeutusohjelman, ja sen seurauksena päättää olla antamatta lupaa tälle jäsenvaltiolle myönnetyn rahoitustuen maksamiseen;

e)

neuvosto päättää, että jäsenvaltio ei ole noudattanut asetuksen (EU) N:o 472/2013 7 artiklassa tarkoitettua makrotalouden sopeutusohjelmaa tai toteuttanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyssä neuvoston päätöksessä pyydettyjä toimenpiteitä.

a)

enintään 50 prosenttia ERI-rahastojen seuraavan varainhoitovuoden sitoumuksista, kun kyseessä on ensimmäinen 9 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvä laiminlyönti ja enintään 25 prosenttia ERI-rahastojen seuraavan varainhoitovuoden sitoumuksista, kun kyseessä on ensimmäinen 9 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu liiallista epätasapainoa koskevaan menettelyyn sisältyvään korjaussuunnitelmaan liittyvä laiminlyönti tai 9 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettu liiallista epätasapainoa koskevaan menettelyyn liittyvä suositeltujen korjaavien toimien laiminlyönti.

Keskeytyksen tasoa nostetaan asteittain laiminlyönnin vakavuuden mukaisesti enimmillään 100 prosenttiin ERI-rahastojen seuraavan varainhoitovuoden sitoumuksista, kun on kyse liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä, ja enimmillään 50 prosenttiin ERI-rahastojen seuraavan varainhoitovuoden sitoumuksista, kun on kyse liiallista epätasapainoa koskevasta menettelystä.

b)

enintään 0,5 prosenttia nimellisestä BKT:stä, kun kyseessä on ensimmäinen 9 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvä laiminlyönti, ja enintään 0,25 prosenttia nimellisestä BKT:stä, kun kyseessä on ensimmäinen 9 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu liiallista epätasapainoa koskevaan menettelyyn sisältyvään korjaussuunnitelmaan liittyvä laiminlyönti tai 9 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettu liiallista epätasapainoa koskevaan menettelyyn liittyvä suositeltujen korjaavien toimien laiminlyönti.

Jos 9 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettu korjaaviin toimiin liittyvä laiminlyönti jatkuu edelleen, enimmäismääräistä BKT-prosenttiosuutta korotetaan asteittain seuraavasti:

c)

enintään 50 prosenttia ERI-rahastojen seuraavan varainhoitovuoden sitoumuksista tai enintään 0,5 prosenttia nimellisestä BKT:stä, kun kyseessä on ensimmäinen 9 kohdan ensimmäisen alakohdan d ja e alakohdassa tarkoitettu laiminlyönti.

Määritettäessä keskeytyksen tasoa tai päätettäessä, keskeytetäänkö sitoumuksia vai maksuja, otetaan huomioon, missä täytäntöönpanovaiheessa ohjelma on, ja erityisesti, kuinka paljon aikaa jäisi varojen käyttöön sen jälkeen, kun keskeytetyt sitoumukset on budjetoitu uudelleen.

a)

liiallisia alijäämiä koskeva menettely jätetään lepäämään neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (33) 9 artiklan mukaisesti tai neuvosto on päättänyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisesti kumota liiallisen alijäämään olemassaoloa koskevan päätöksen;

b)

neuvosto on hyväksynyt kyseisen jäsenvaltion toimittaman korjaavan suunnitelman asetuksen (EU) N:o 1176/2011 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai liiallista epätasapainoa koskeva menettely jätetään lepäämään mainitun asetuksen 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti tai neuvosto on päättänyt liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn mainitun asetuksen 11 artiklan mukaisesti;

c)

komissio on todennut, että kyseinen jäsenvaltio toteuttanut riittävät toimenpiteet toteuttaakseen asetuksen (EU) N:o 472/2013 7 artiklassa tarkoitetun makrotalouden sopeutusohjelman tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdyssä neuvoston päätöksessä pyydetyt toimenpiteet.

a)

jäsenvaltio saa unionilta lainan neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 mukaisesti;

b)

jäsenvaltio saa asetuksen (EY) N:o 332/2002 mukaista keskipitkän ajan rahoitustukea, jonka ehtona on makrotalouden sopeutusohjelman toteuttaminen;

c)

jäsenvaltion saataville on asetettu rahoitustukea, jonka ehtona on asetuksessa (EU) N:o 472/2013 tarkoitetun makrotalouden sopeutusohjelman toteuttaminen.

a)

kohdennettuihin menoihin liittyvät taloudelliset indikaattorit;

b)

tuettaviin toimiin liittyvät tuotosindikaattorit;

c)

kyseiseen prioriteettiin liittyvät tulosindikaattorit.

a)

27 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainitut osatekijät sekä mainitun artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa mainitut osatekijät 5 artiklassa esitettyjen periaatteiden osalta;

b)

tämän asetuksen 125, 126 ja 127 artiklassa sekä maaseuturahastoasetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen elinten määrittäminen sen mukaan, mistä rahastosta on kyse;

c)

kunkin ohjelmaan sovellettavan 19 artiklan ja liitteen XI mukaisesti asetetun ennakkoehdon osalta arvio siitä, onko ennakkoehto täyttynyt kumppanuussopimuksen ja ohjelman toimittamispäivänä, ja jos ennakkoehdot eivät ole täyttyneet, kumppanuussopimuksen mukana toimitetun yhteenvedon mukaisesti kuvaus ennakkoehtojen täyttämiseksi toteutettavista toimenpiteistä, niistä vastaavista elimistä ja niiden toteuttamisaikataulusta.

a)

keskittyy tiettyihin aluetasoa pienempiin yksiköihin;

b)

ovat sellaisten paikallisten toimintaryhmien toteuttamia, jotka muodostuvat paikallisten yksityisten ja julkisten sosioekonomisten etujen edustajista ja joiden päätöksenteossa kansallisten sääntöjen mukaisesti määriteltyjen viranomaisten tai yhdenkään yksittäisen eturyhmän osuus ei ole yli 49 prosenttia äänivallasta;

c)

toteutetaan yhdennettyjen ja monialaisten, aluekohtaisten paikallisten kehittämisstrategioiden avulla;

d)

on suunniteltu ottaen huomioon paikalliset tarpeet ja mahdollisuudet ja sisältää paikalliseen toimintaympäristöön liittyvää innovatiivisuutta, verkostoitumista ja tarvittaessa yhteistyötä.

a)

strategian kattaman kohdealueen ja väestömäärän määrittely;

b)

analyysi alueen kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista, mukaan lukien analyysi vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista;

c)

kuvaus strategiasta ja sen tavoitteista, kuvaus strategian yhtenäisistä ja innovatiivisista piirteistä ja tavoitteiden tärkeysjärjestys, mukaan lukien mitattavissa olevat tuotos- ja tulostavoitteet. Tuloksia koskevat tavoitteet voidaan ilmaista määrällisinä tai laadullisina. Strategian on oltava johdonmukainen kaikkien mukana olevien asianomaisten ERI-rahastojen asiaankuuluvien ohjelmien kanssa;

d)

kuvaus prosessista, jonka mukaisesti paikallisyhteisö on osallistunut strategian kehittämiseen;

e)

toimintasuunnitelma, josta käy ilmi, kuinka tavoitteet muunnetaan käytännön toimenpiteiksi;

f)

strategian hallintoa ja seurantaa koskevien järjestelyjen kuvaus, jossa osoitetaan, että paikallisella toimintaryhmällä on valmiudet strategian täytäntöönpanoon, sekä kuvaus arviointiin liittyvistä erityisjärjestelyistä;

g)

strategian rahoitussuunnitelma, mukaan lukien kunkin asianomaisen ERI-rahaston varojen suunniteltu jako.

a)

parantaa paikallisten toimijoiden valmiuksia kehittää ja panna täytäntöön toimia ja myös parantaa niiden projektinhallintavalmiuksia;

b)

suunnitella syrjimätön ja avoin valintamenettely ja toimien objektiiviset valintaperusteet siten, että vältetään eturistiriidat ja varmistetaan, että vähintään 50 prosenttia valintapäätöksiä tehtäessä annetuista äänistä on peräisin kumppaneilta, jotka eivät ole viranomaisia, ja että valinta on mahdollista suorittaa kirjallista menettelyä noudattaen;

c)

varmistaa, että toimia valittaessa noudatetaan yhteisölähtöistä paikallista kehittämisstrategiaa asettamalla toimet tärkeysjärjestykseen sen mukaan, kuinka hyvin ne edistävät strategian tavoitteiden saavuttamista;

d)

laatia ja julkaista ehdotuspyyntöjä tai jatkuva hanke-ehdotusten jättämismenettely, mukaan lukien valintaperusteiden määrittely;

e)

ottaa vastaan ja arvioida tukihakemukset;

f)

valita toimet ja vahvistaa tuen määrä sekä tarvittaessa tehdä ehdotukset elimelle, joka vastaa tukikelpoisuuden lopullisesta tarkistamisesta ennen hyväksyntää;

g)

seurata yhteisölähtöisen paikallisen oman kehittämisstrategian ja tuettavien toimien täytäntöönpanoa sekä toteuttaa tähän strategiaan liittyviä erityisiä arviointitoimia.

a)

valmistelutuen kustannukset, joihin kuuluu valmiuksien kehittäminen, koulutus ja verkostoituminen, joiden tavoitteena on yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian valmistelu ja täytäntöönpano.

Näihin kustannuksiin voivat kuulua yksi tai useampi seuraavista osista:

Tällainen valmistelutuki on tukikelpoista riippumatta siitä, valitseeko 33 artiklan 3 kohdan mukainen valintakomitea tukea saavan paikallisen toimintaryhmän suunnitteleman yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian rahoituksen saajaksi;

b)

yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian mukaisten toimien täytäntöönpano;

c)

paikallisen toimintaryhmän yhteistyötoimien valmistelu; täytäntöönpanon;

d)

toimintakustannukset, jotka liittyvät yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian toteuttamisen hallintoon ja joihin kuuluvat käyttö-, henkilöstö-, koulutus-, suhdetoiminta- ja rahoituskustannukset sekä 34 artiklan 3 kohdan g alakohdassa tarkoitettuun tämän strategian seurantaan ja arviointiin liittyvät kustannukset;

e)

yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian toiminnan edistäminen, jotta helpotetaan sidosryhmien välistä vaihtoa tietojen saamiseksi ja strategian edistämiseksi ja potentiaalisten tuensaajien tukemiseksi toimien kehittämisessä ja hakemusten valmistelussa.

a)

analyysi markkinoiden toimimattomuudesta, epätyydyttävästä investointitilanteesta ja politiikan aloja, temaattisia tavoitteita tai investointiprioriteetteja koskevista investointitarpeista, joihin vastaamalla pyritään edistämään prioriteetin mukaisten erityistavoitteiden toteuttamista ja tukemaan niitä rahoitusvälineillä. Tässä analyysissa on käytettävä saatavilla olevia hyviin käytäntöihin perustuvia menetelmiä;

b)

arvio ERI-rahastoista tuettaviksi harkittavien rahoitusvälineiden tuomasta lisäarvosta, johdonmukaisuudesta muiden samoille markkinoille kohdistuvien julkisten tukitoimien kanssa, valtiontukien mahdollisista vaikutuksista, suunniteltujen tukitoimien ja toimenpiteiden oikeasuhteisuudesta sekä toimenpiteistä markkinoiden vääristymisen minimoimiseksi;

c)

arvio rahoitusvälineen avulla potentiaalisesti eri tasoilla aina loppukäyttäjän tasolle asti hankittavista julkisista ja yksityisistä lisävaroista (oletettu vipuvaikutus), mukaan lukien tarvittaessa arvio sellaisen yksityissijoittajille tarjottavan erityiskorvauksen tarpeesta ja suuruudesta, jolla voidaan edistää yksityisten investoijien varojen käyttöön antamista tuen vastineena, ja/tai kuvaus mekanismeista, joita käytetään tämän erityiskorvauksen tarpeellisuuden ja suuruuden määrittelemiseksi, esimerkiksi kilpailuun perustuva tai asianmukaisella tavalla itsenäinen arviointiprosessi;

d)

samankaltaisista välineistä ja jäsenvaltion aiemmin toteuttamista ennakkoarvioinneista saatuja kokemuksia koskeva arvio ja myös arvio siitä, kuinka tällaisia kokemuksia aiotaan hyödyntää tulevaisuudessa;

e)

ehdotettu investointistrategia, jossa on tarkasteltu muun muassa vaihtoehtoja 38 artiklassa tarkoitetuiksi täytäntöönpanojärjestelyiksi, tarjolle asetettavia rahoitustuotteita, tavoiteltuja loppukäyttäjä ja mahdollisia suunnitelmia avustustuen kanssa yhdistettyyn käyttöön;

f)

yksityiskohtainen selvitys odotetuista tuloksista ja siitä, kuinka asianomaisen rahoitusvälineen oletetaan edistävän asiaankuuluvan prioriteetin mukaisten erityistavoitteiden saavuttamista, tätä edistävää vaikutusta mittaavat indikaattorit mukaan lukien;

g)

määräykset, joiden nojalla on mahdollista tarpeen mukaan tarkistaa ja ajantasaistaa ennakkoarvioita sellaisen rahoitusvälinen käyttöönoton aikana, joka on otettu käyttöön tällaisen arvioinnin perusteella, jos hallintoviranomainen katsoo käyttöönottovaiheessa, ettei ennakkoarviointi ehkä enää kuvaa tarkasti käyttöönottoajankohtana vallitsevia markkinaolosuhteita.

a)

unionin tasolla perustetut rahoitusvälineet, joita komissio hallinnoi suoraan tai välillisesti;

b)

kansallisella, alueellisella, valtioiden välisellä tai rajat ylittävällä tasolla perustetut rahoitusvälineet, joita hallinnoidaan hallintoviranomaisen toimesta tai sen vastuulla.

a)

rahoitusvälineet, jotka täyttävät ne vakioehdot ja -edellytykset, jotka komissio on vahvistanut tämän kohdan toisen alakohdan mukaisesti;

b)

jo olemassa olevat tai vastaperustetut rahoitusvälineet, jotka on erityisesti kehitetty asiaankuuluvan prioriteetin mukaisten erityistavoitteiden saavuttamista varten.

a)

sijoittaa sellaisten olemassa olevien tai vastaperustettujen – myös muista ERI-rahastoista rahoitettujen – oikeussubjektien pääomaan, jotka käyttävät asianomaisten ERI-rahastojen tavoitteiden mukaisia rahoitusvälineitä ja jotka toteuttavat täytäntöönpanotehtäviä; tällaisille oikeussubjekteille voidaan osoittaa tukea ainoastaan sen verran kuin uusien investointien täytäntöönpanoon 37 artiklan mukaisesti tarvitaan ja tavalla, joka on tämän asetuksen tavoitteiden mukainen;

b)

siirtää rahoitusvälineiden käyttöönottoon liittyvät tehtävät

c)

toteuttaa käyttöönottoon liittyvät tehtävät suoraan, kun rahoitusvälineet koostuvat yksinomaan lainoista tai vakuuksista. Tässä tapauksessa hallintoviranomainen katsotaan 10 artiklan 10 kohdassa määritellyksi tuensaajaksi.

a)

tarvittaessa hallintoviranomaisen asianmukaisesti valtuutettujen edustajien ja rahasto-osuusrahaston käyttöönotosta vastaavan elimen välillä, ja

b)

hallintoviranomaisen asianmukaisesti valtuutettujen edustajien tai tarvittaessa rahasto-osuusrahaston käyttöönotosta vastaavan elimen ja rahoitusvälineen käyttöönotosta vastaavan elimen välillä.

a)

rajaamattomat vakuudet, joilla lievennetään rahoituksenvälittäjien pääomavaatimuksia tukikelpoisille pk-yrityksille tämän asetuksen 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti myönnettävään velkarahoitukseen liittyvien uusien salkkujen osalta;

b)

arvopaperistaminen sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (34) 4 artiklan 1 kohdan 61 alakohdassa, ja joka koskee jotain seuraavista:

a)

poiketen siitä, mitä 37 artiklan 2 kohdassa säädetään, sen on perustuttava yhteen EIP:n ja komission tekemään unionin tason ennakkoarviointiin;

Pankkien velkarahoituksesta ja pk-yrityksistä saatavilla oleviin tietoihin perustuva ennakkoarviointi sisältää muun muassa analyysin pk-yritysten rahoitustarpeista unionin tasolla, pk-yritysten rahoitusehdoista ja -tarpeista sekä rahoituksen tarjonnan aukkokohdista kussakin jäsenvaltiossa, pk-yrityssektorin taloudellisen ja rahoitustilanteen ominaispiirteistä jäsenvaltioissa, kokonaisrahoitusosuuksien vähimmäismääräisestä kriittisestä massasta, arviosta näiden rahoitusosuuksien muodostamasta kokonaislainavolyymistä ja tuotetusta lisäarvosta.

b)

kunkin osallistuvan jäsenvaltion on annettava tämä rahoitusosuus osana 9 artiklan ensimmäisen kohdan 3 alakohdassa asetettua temaattista tavoitetta tukevaa erityistä kansallista ohjelmaa, joita on yksi kutakin EAKR:stä ja maaseuturahastosta maksettua rahoitusosuutta kohden;

c)

rahoitusosuuden on oltava kunkin osallistuvan jäsenvaltion ja EIP:n välisen rahoitussopimuksen ehtojen mukainen, jotka koskevat muun muassa seuraavia:

Rahoitusvälinettä käyttöön otettaessa EIP tekee sopimusjärjestelyjä valittujen rahoituksenvälittäjien kanssa.

d)

jos c alakohdassa tarkoitettua rahoitussopimusta ei ole tehty kuuden kuukauden kuluessa b alakohdassa tarkoitetun ohjelman hyväksymisestä, jäsenvaltiolla on oikeus kohdentaa kyseinen rahoitusosuus uudelleen muihin ohjelmiin ja prioriteetteihin temaattisen keskittämisen vaatimusten mukaisesti.

a)

2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen toimintojen osalta 42 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja eriä;

b)

2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen toimintojen osalta arvopaperistamistransaktioiden luoman uuden velkarahoituksen kokonaismäärää, joka on maksettu tukikelpoisille pk-yrityksille tai niiden hyväksi 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna tukikelpoisuuskautena.

a)

EAKR:stä ja maaseuturahastosta rahoitusvälineelle maksetun tuen kokonaismäärä suhteessa rajaamattomiin vakuuksiin tai arvopaperistamistransaktioihin ohjelmittain ja prioriteeteittain tai toimenpiteittäin;

b)

edistyminen uuden velkarahoituksen luomisessa tukikelpoisille pk-yrityksille 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

a)

todentavat asiakirjat, jotka osoittavat, että loppukäyttäjät ovat saaneet tukea rahoitusvälineestä ja että tuki on käytetty aiottuun tarkoitukseen ja sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, eivät ole saatavissa hallintoviranomaisen tai rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien elinten tasolla;

b)

on näyttöä siitä, että hallintoviranomaisen tai rahoitusvälineen käyttöönotosta vastaavien elinten tasolla saatavilla olevat asiakirjat eivät anna todenmukaista ja tarkkaa tietoa annetusta tuesta.

a)

ohjelmasta rahoitusvälineeseen maksettavan rahoitusosuuden määrä, joka sisältyy kuhunkin tukikelpoisuusaikana jätettyyn välimaksupyyntöön, saa olla enintään 25 prosenttia asiaankuuluvassa rahoitussopimuksessa ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettujen rahoitusosuuksien kokonaismäärästä. Se vastaa 42 artiklan 1 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettuja menoja, ja se odotetaan maksettavan tukikelpoisuusaikana. Tukikelpoisuusajan jälkeen jätettyihin välimaksupyyntöihin on sisällytettävä 42 artiklassa tarkoitettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä;

b)

kukin tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettu välimaksupyyntö voi sisältää enintään 25 prosenttia 38 artiklan 9 kohdassa tarkoitetusta kansallisen osarahoituksen kokonaismäärästä, joka odotetaan maksettavan rahoitusvälineeseen, tai loppukäyttäjien tasolla 42 artiklan 1 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettuja menoja varten tukikelpoisuusaikana;

c)

myöhemmät tukikelpoisuusaikana jätettävät välimaksupyynnöt voidaan esittää ainoastaan seuraavasti:

d)

kussakin välimaksupyynnössä, joka sisältää rahoitusvälineisiin liittyviä menoja, on erikseen ilmoitettava ohjelmasta rahoitusvälineeseen maksettujen rahoitusosuuksien kokonaismäärä ja 42 artiklan 1 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettuina tukikelpoisina menoina maksetut määrät.

Ohjelman sulkemisen yhteydessä loppumaksun maksamista koskevaan hakemukseen on sisällytettävä 42 artiklassa tarkoitettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä.

a)

loppukäyttäjille suoritetut maksut ja 37 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa loppukäyttäjien hyväksi suoritetut maksut;

b)

sekä voimassa oleviin että jo erääntyneisiin vakuussopimuksiin sidotut varat tappioihin liittyvien mahdollisten vakuusvaateiden täyttämiseksi; tämä erä lasketaan ennalta tehtävän varovaisen riskinarvioinnin perusteella, ja se kattaa suuren määrän uusia lainoja tai muita riskirahoitusvälineitä loppukäyttäjiin tehtäviä uusia investointeja varten;

c)

rahoitusvälineisiin yhdistettynä käytetyt pääomitetut korkotuet tai vakuuspalkkiohyvitykset, jotka tulevat maksettaviksi enintään kymmenen vuoden ajalta tukikelpoisuusajan jälkeen ja jotka maksetaan kyseistä tarkoitusta varten perustetulle sulkutilille; ne maksetaan tosiasiallisesti tukikelpoisuusajan jälkeen, mutta ne koskevat lainoja tai muita riskirahoitusvälineitä, jotka on maksettu loppukäyttäjiin tehtyjä investointeja varten tukikelpoisuusaikana;

d)

korvaus aiheutuneista hallintokustannuksista tai rahoitusvälineen hallintopalkkioiden maksu.

a)

on käytettävä yksinomaan sellaisiin loppukäyttäjiin tehtäviin jatkoinvestointeihin, jotka ovat saaneet tukikelpoisuusaikana rahoitusvälineistä edelleen kokonaan tai osittain suorittamattomia alkupääomainvestointeja;

b)

on käytettävä yksinomaan jatkoinvestointeihin, jotka on määrä tehdä markkinastandardien ja niitä koskevien sopimussuhteisten järjestelyjen mukaisesti ja rajata välttämättömimpään, jotta yksityisen sektorin yhteisinvestointeja voidaan lisätä ja samalla varmistaa kohdeyritysten rahoituksen jatkuvuus, niin että sekä julkiset että yksityiset sijoittajat voivat hyötyä investoinneista;

c)

saavat olla enintään 20 prosenttia 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun oman pääoman ehtoisen rahoitusvälineen tukikelpoisista menoista, ja tästä enimmäismäärästä on vähennettävä rahoitusvälineeseen tukikelpoisuusaikana palautetut enimmäismääräiset pääomavarat ja tuotot.

a)

ERI-rahastoista 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin maksetun tuen kokonaismäärä; ja

b)

vastaava kansallinen osarahoitus.

a)

samojen tai muiden rahoitusvälineiden kautta tehtävät uudet investoinnit prioriteetin mukaisten erityistavoitteiden mukaisesti;

b)

tarvittaessa erityiskorvaus sellaisille yksityisille tai markkinatalousperiaatteen mukaisesti toimiville julkisille investoijille, jotka antavat ERI-rahastoista rahoitusvälineeseen maksetun tuen vastineeksi käyttöön varoja tai tekevät yhteisinvestointeja loppukäyttäjien tasolla;

c)

tarvittaessa korvaus aiheutuneista hallintokustannuksista ja rahoitusvälineen hallintopalkkioiden maksu.

a)

tiedot ohjelmasta ja prioriteetista tai toimenpiteestä, johon perustuen ERI-rahastojen tuki myönnetään;

b)

rahoitusvälineen ja käyttöönottojärjestelyjen kuvaus;

c)

tiedot elimistä, jotka vastaavat rahoitusvälineiden käyttöönotosta, ja tapauksen mukaan elimistä, jotka vastaavat rahasto-osuusrahastojen käyttöönotosta 38 artiklan 1 kohdan a alakohdassa sekä 38 artiklan 4 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetulla tavalla, sekä tiedot 38 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuista rahoituksenvälittäjistä;

d)

rahoitusvälineeseen ohjelmista maksettujen rahoitusosuuksien kokonaismäärä prioriteetin tai toimenpiteen mukaan jaoteltuna;

e)

loppukäyttäjille tai loppukäyttäjien hyväksi maksetun tai rahoitusvälineestä vakuussopimuksiin loppukäyttäjiin tehtäviä investointeja varten sidotun tuen kokonaismäärä sekä aiheutuneet hallintokustannukset tai maksetut hallintopalkkiot ohjelman, prioriteetin tai toimenpiteen mukaan jaoteltuna;

f)

rahoitusvälineen tuloksellisuus, mukaan lukien sen perustamisen ja sellaisten elimien valitsemisen edistyminen, joiden tehtävänä on ottaa rahoitusväline käyttöön, mukaan lukien elin, joka vastaa rahasto-osuusrahaston käyttöönotosta;

g)

43 artiklassa tarkoitetut ERI-rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta syntyvät korko- ja muut tuotot sekä 44 artiklassa tarkoitetut investoinneista saadut rahoitusvälineisiin takaisin maksetut ohjelmien varat;

h)

edistyminen rahoitusvälineen avulla toteutetuista investoinneista odotettujen vipuvaikutusten saavuttamisessa sekä investointien ja osuuksien arvo;

i)

oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvo edeltävinä vuosina;

j)

rahoitusvälineen osuus kyseisen prioriteetin tai toimenpiteen indikaattorien saavuttamisessa.

a)

jäsenvaltiossa kumppanuussopimuksen hyväksymisen jälkeen tapahtuneet kehittämistarpeiden muutokset;

b)

edistyminen älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän unionin strategian tavoitteiden saavuttamisessa sekä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rahastokohtaisten tehtävien toteuttamisessa, joka on tapahtunut ERI-rahastojen valittuja temaattisia tavoitteita edistävän vaikutuksen ansiosta, etenkin kullekin ohjelmalle tuloskehyksessä asetettujen välitavoitteiden sekä ilmastonmuutostavoitteisiin käytetyn tuen osalta;

c)

se, onko vahvistettua aikataulua noudatettu niiden toimenpiteiden osalta, joita on ollut määrä toteuttaa kumppanuussopimuksen hyväksymispäivänä täyttämättä olleiden kumppanuussopimuksen mukaan sovellettavien ennakkoehtojen täyttämiseksi. Tätä alakohtaa sovelletaan ainoastaan vuonna 2017 toimitettavaan edistymiskertomukseen;

d)

niiden mekanismien täytäntöönpano, joilla varmistetaan koordinointi ERI-rahastojen ja muiden unionin ja kansallisten rahoitusvälineiden välillä sekä EIP:n kanssa;

e)

aluekehitystä koskevan yhdennetyn lähestymistavan toteutuminen tai yhteenveto sellaisten yhdennettyjen lähestymistapojen toteutumisesta, jotka perustuvat ohjelmiin, mukaan lukien edistyminen ensisijaisille yhteistyöaloille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa;

f)

tapauksen mukaan toteutetut toimenpiteet, joilla on pyritty lisäämään jäsenvaltioiden viranomaisten ja tuensaajien valmiuksia hallinnoida ja käyttää ERI-rahastoja;

g)

tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseksi toteutetut toimenpiteet ja tässä edistyminen;

h)

edellä 5 artiklassa tarkoitettujen kumppaneiden osuus kumppanuussopimuksen täytäntöönpanossa;

i)

yhteenveto ERI-rahastojen täytäntöönpanoa koskevien 5, 7 ja 8 kohdassa tarkoitettujen monialaisten periaatteiden ja laaja-alaisten toimintapoliittisten tavoitteiden osalta toteutetuista toimenpiteistä.

a)

älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän unionin strategian edistäminen ottaen huomioon valitut temaattiset tavoitteet ja prioriteetit, kansalliset ja alueelliset tarpeet sekä kehitysmahdollisuudet ja aikaisempien ohjelmakausien kokemukset huomioiden;

b)

ehdotetun ohjelman tai toiminnan sisäinen johdonmukaisuus ja suhde muihin asiaan liittyviin välineisiin;

c)

talousarviomäärärahojen kohdentamisen ja ohjelman tavoitteiden keskinäinen johdonmukaisuus;

d)

ohjelmille valittujen temaattisten tavoitteiden, prioriteettien ja vastaavien tavoitteiden johdonmukaisuus yhteisen strategiakehyksen, kumppanuussopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettujen asiaankuuluvien maakohtaisten suositusten sekä tarvittaessa kansallisella tasolla kansallisten uudistusohjelmien kanssa;

e)

ehdotettujen ohjelman indikaattorien relevanssi ja selkeys;

f)

odotettujen tuotosten vaikutus tuloksiin;

g)

indikaattoreille asetettujen määrällisten tavoitteiden realistisuus ottaen huomioon suunniteltu ERI-rahastoista maksettava tuki;

h)

ehdotetun tukimuodon perusteet;

i)

henkilöstöresurssien ja hallinnollisten valmiuksien riittävyys ohjelman hallintoon;

j)

ohjelman seurantamenettelyjen ja arviointeihin tarvittavien tietojen keräämismenettelyjen soveltuvuus;

k)

tuloskehykseen valittujen välitavoitteiden soveltuvuus;

l)

miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä sekä kaikenlaisen syrjinnän torjumista koskevien suunniteltujen toimenpiteiden riittävyys ottaen erityisesti huomioon vammaisten henkilöiden mahdollisuudet;

m)

suunniteltujen kestävää kehitystä tukevien toimenpiteiden riittävyys;

n)

suunnitellut toimet tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseksi.

a)

hankkeiden valmisteluun ja arviointiin myönnettävä tuki, myös EIP:n kanssa;

b)

institutionaalisten ja hallinnollisten valmiuksien lisäämiseen myönnettävä tuki ERI-rahastojen hallinnon tehokkuuden parantamiseksi;

c)

tutkimukset, jotka liittyvät ERI-rahastoja koskevaan komission raportointiin sekä koheesiokertomukseen;

d)

ERI-rahastojen analysointiin, hallinnointiin, seurantaan, tiedonvaihtoon ja täytäntöönpanoon liittyvät toimenpiteet sekä toimenpiteet, jotka liittyvät valvontajärjestelmien sekä teknisen ja hallinnollisen tuen täytäntöönpanoon;

e)

ERI-rahastojen nykyistä ja tulevaa toimintaa käsittelevät arvioinnit, asiantuntijaraportit, tilastot ja selvitykset, myös yleisluonteiset; tarvittaessa EIP voi toteuttaa ne;

f)

toimet tietojen levittämiseksi, verkostoitumisen tukemiseksi, viestintätoimien toteuttamiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi sekä yhteistyön ja kokemusten vaihdon edistämiseksi, myös kolmansien maiden kanssa;

g)

hallinnossa, seurannassa, tarkastuksessa, valvonnassa ja arvioinnissa käytettävien tietokonejärjestelmien käyttöönotto, toiminta ja keskinäiset yhteydet;

h)

toimet arviointimenetelmien ja arviointikäytäntöjä koskevan tiedonvaihdon parantamiseksi;

i)

tarkastuksiin liittyvät toimenpiteet;

j)

kansallisten ja alueellisten valmiuksien lisääminen seuraavilla aloilla: investointisuunnittelu, tarpeiden arviointi, valmistelu sekä rahoitusvälineiden, yhteisten toimintasuunnitelmien ja suurhankkeiden, myös EIP:n kanssa toteutettavien yhteisten aloitteiden, suunnittelu ja täytäntöönpano;

k)

hyvien käytäntöjen jakaminen, jotta jäsenvaltiot voivat paremmin parantaa asianomaisten 5 artiklassa tarkoitettujen kumppaneiden ja niiden kattojärjestöjen valmiuksia;

l)

toimenpiteet rakenteellisten ja hallinnollisten uudistusten määrittämiseksi, priorisoimiseksi ja toteuttamiseksi vastauksena taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin jäsenvaltioissa, jotka täyttävät 24 artiklan 1 kohdassa asetetut ehdot.

a)

toimialaa tai sen osaa koskevan kiinteän nettotuloprosenttiosuuden soveltaminen toimeen liitteen V tai mahdollisten toisessa, kolmannessa ja neljännessä alakohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten mukaisesti;

b)

toimesta saatujen diskontattujen nettotulojen laskeminen ottaen huomioon toimea koskevaan toimialaan tai sen osaan soveltuva viiteajanjakso, asianomaiselta investointiluokalta yleensä odotettava kannattavuus, saastuttaja maksaa -periaatteen soveltamien ja soveltuvin osin kyseisen jäsenvaltion tai alueen suhteelliseen vaurauteen liittyvät tasapuolisuusnäkökohdat.

a)

pelkästään ESR:stä tukea saaviin toimiin tai niiden osiin;

b)

toimiin, joiden tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat enintään 1 000 000 euroa ennen 1–6 kohdan soveltamista;

c)

kokonaan takaisin maksettavaan tukeen ja palkintoihin;

d)

tekniseen tukeen;

e)

rahoitusvälineille annettavaan tai niistä saatavaan tukeen;

f)

toimiin, joihin myönnetään julkista tukea kertakorvausten tai vakioyksikkökustannusten muodossa;

g)

toimiin, joita toteutetaan yhteisen toimintasuunnitelman puitteissa;