27.5.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/11

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot pitävät talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana, että niiden finanssipolitiikkaa ohjaillaan terveen julkisen talouden tarpeen kannalta ja että niiden talouspolitiikka ei uhkaa vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteetonta toimintaa.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimuksella pyritään varmistamaan talousarviota koskeva kurinalaisuus koko unionissa, ja sillä luodaan kehys julkistalouden liiallisten alijäämien ehkäisemiselle ja korjaamiselle. Sen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden sekä rahoitusvakauden tukeman vahvan ja kestävän kasvun edellytyksiä, millä tuetaan kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista. Vakaus- ja kasvusopimukseen kuuluu julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1466/97 (3) säädetty monenvälinen valvontajärjestelmä sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan mukainen ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1467/97 (4) täsmällisemmin määritelty menettely julkistalouden liiallisten alijäämien välttämiseksi. Vakaus- ja kasvusopimusta on lujitettu entisestään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1175/2011 (5) ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1177/2011 (6). Julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16 päivänä marraskuuta 2011 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1173/2011 (7) tähän kehykseen lisättiin tehokasta, ennaltaehkäisevää ja asteittaista täytäntöönpanon valvontaa tukeva seuraamusjärjestelmä niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro.

(3)

Liiallisten julkistalouden alijäämien välttämiseksi on vakaus- ja kasvusopimuksen vahvistamisella tehostettu jäsenvaltioille maltillisesta finanssipolitiikasta annettavaa ohjausta, ja niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden rahayksikkö on euro, on tiukennettu seuraamuksia ja niiden määräämisestä on tehty aiempaa automaattisempaa, jos maltillista finanssipolitiikkaa ei noudateta. Näillä määräyksillä on luotu entistä kattavampi kehys.

(4)

Jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen tiiviimpi yhteensovittaminen ja taloudellisen suorituskyvyn jatkuva lähentyminen, asetuksen (EY) N:o 1466/97 2-a artiklalla käyttöön otettu talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso muodostaa kehyksen talouspolitiikan koordinoinnille. Talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon kuuluu jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen laatiminen ja täytäntöönpanon valvonta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti (talouspolitiikan laajat suuntaviivat), niiden työllisyyden suuntaviivojen laatiminen ja täytäntöönpanon tarkastelu, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon mainitun perussopimuksen 148 artiklan 2 kohdan mukaisesti (työllisyyden suuntaviivat), jäsenvaltioiden vakaus- ja lähentymisohjelmien esittäminen ja arviointi mainitun asetuksen mukaisesti, jäsenvaltioiden sellaisten kansallisten uudistusohjelmien esittäminen ja arviointi, joilla tuetaan unionin kasvu- ja työllisyysstrategiaa ja jotka on vahvistettu talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyden suuntaviivojen mukaisesti sekä komission ja Eurooppa-neuvoston vuosittaisen valvontajakson alussa jäsenvaltioille antaman yleisen ohjauksen mukaisesti (vuotuinen kasvuselvitys), sekä valvontatoimet makrotalouden epätasapainon ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi makrotalouden epätasapainon ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (8) mukaisesti. Tarvittaessa olisi myös otettava huomioon tällä asetuksella käyttöön otettavan talouskumppanuusohjelman yhteydessä annetut lausunnot.

(5)

Jotta unioni voisi selviytyä kriisistä niin sisäisesti kuin kansainvälisestikin vahvempana tehostamalla kilpailukykyä, tuottavuutta, kasvupotentiaalia, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja talouksien lähentymistä, Eurooppa-neuvosto hyväksyi päätelmissään 17 päivänä kesäkuuta 2010 uuden kasvua ja työllisyyttä koskevan unionin strategian, johon sisältyy myös köyhyyden poistamista, koulutusta, innovointia ja ympäristöä koskevia tavoitteita.

(6)

Talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan varmistamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa sallitaan sellaisten erityistoimenpiteiden toteuttaminen euroalueella, jotka menevät pidemmälle kuin kaikkiin jäsenvaltioihin sovellettavat säännökset, joilla tehostetaan talousarvioita koskevan kurinalaisuuden yhteensovittamista ja valvontaa. Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien olisi osallistuttava tällaiseen tehostettuun yhteensovittamiseen ja valvontaan oikeasuhteisesti tapauksen mukaan. Asianmukaisissa tapauksissa ja tarvittaessa olisi aktiivisesti käytettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan mukaisia erityistoimenpiteitä.

(7)

Tätä asetusta sovellettaessa olisi täysin noudatettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 152 artiklaa, ja tämän asetuksen mukaisesti annetuissa suosituksissa olisi noudatettava palkanmuodostuksen kansallisia käytäntöjä ja instituutioita. Tässä asetuksessa otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artikla, joten se ei vaikuta kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaiseen oikeuteen neuvotella, tehdä tai panna täytäntöön työ- ja virkaehtosopimuksia tai ryhtyä työtaistelutoimiin.

(8)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklassa määrätään, että unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.

(9)

Tämän asetuksen mukaisella asteittain tiukennettavalla valvonnalla ja koordinoinnilla täydennetään edelleen talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalaista ohjausjaksoa ja vakaus- ja kasvusopimuksen voimassa olevia määräyksiä ja lujitetaan talousarvio- ja talouspolitiikkojen valvontaa jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro. Asteittain tehostettavalla seurantamenettelyllä olisi tuettava parempaa talouden ja julkisen talouden toteutumaa, makrorahoituksellista vakautta ja talouden lähentymistä, jotka hyödyttäisivät kaikkia jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro. Tähän asteittain tiukennettavaan menettelyyn sisältyvällä tiiviimmällä seurannalla on erityisen suuri merkitys niille jäsenvaltioille, jotka ovat liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena.

(10)

Puolueelliset ja epärealistiset makrotalouden ja julkisen talouden ennusteet voivat huomattavasti heikentää talousarviosuunnittelun tehokkuutta ja haitata sen vuoksi sitoutumista talousarviota koskevaan kurinalaisuuteen. Puolueettomia ja realistisia makrotalouden ennusteita voivat tarjota riippumattomat elimet tai elimet, jotka ovat toiminnallisesti riippumattomia jäsenvaltion finanssipolitiikasta vastaavista viranomaisista ja joiden toiminta perustuu kansallisiin säännöksiin, joilla varmistetaan suuri toiminnallinen riippumattomuus ja vastuullisuus. Tällaisia ennusteita olisi käytettävä koko talousarviomenettelyn ajan.

(11)

Vahva julkinen talous saadaan parhaiten varmistettua jo suunnitteluvaiheessa, ja vakavat virheet olisi tunnistettava mahdollisimman varhain. Ohjaavien periaatteiden ja julkisen talouden tavoitteiden asettamisen lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava hyötyä myös niiden finanssipolitiikan synkronoiduista seurannasta.

(12)

Yhteisen talousarvioaikataulun vahvistamisella jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, olisi parannettava kansallisten talousarvioiden keskeisten valmisteluvaiheiden synkronointia ja tehostettava sitä kautta vakaus- ja kasvusopimusta sekä talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalaista ohjausjaksoa. Helpottamalla talouspolitiikan yhteensovittamista niiden jäsenvaltioiden kesken, joiden rahayksikkö on euro, ja varmistamalla, että neuvoston ja komission suositukset otetaan asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden talousarviomenettelyssä, olisi saavutettava synergiaetuja. Tämän menettelyn olisi oltava yhdenmukainen vuosittaiseen valvontajaksoon kuuluvan talouspolitiikan koordinointikehyksen kanssa, mihin sisältyvät erityisesti komission ja Eurooppa-neuvoston valvontajakson alussa jäsenvaltioille antamat yleiset ohjeet. Jäsenvaltioiden finanssipolitiikan olisi oltava yhdenmukainen vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä annettujen suositusten sekä tapauksen mukaan niiden suositusten kanssa, jotka on annettu vuosittaisen valvontajakson yhteydessä, mukaan lukien asetuksella (EU) N:o 1176/2011 käyttöön otettu makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely ja tällä asetuksella käyttöön otettavia talouskumppanuusohjelmia koskevat lausunnot.

(13)

Tämän yhteisen talousarvioaikataulun ensimmäisenä vaiheena jäsenvaltioiden olisi julkistettava kansalliset keskipitkän aikavälin finanssipoliittiset suunnitelmansa samaan aikaan kuin vakausohjelmansa, mieluiten 15 päivään huhtikuuta mennessä ja viimeistään 30 päivänä huhtikuuta. Näihin finanssipoliittisiin suunnitelmiin olisi sisällytettävä tietoja siitä, miten esitettyjen uudistusten ja toimenpiteiden odotetaan myötävaikuttavan unionin kasvu- ja työllisyysstrategiassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja kansallisten sitoumusten täyttämiseen. Kansallinen keskipitkän aikavälin finanssipoliittinen suunnitelma ja vakausohjelma voivat olla sama asiakirja.

(14)

Yksi keskeinen vaihe tässä yhteisessä talousarvioaikataulussa olisi valtion talousarvioesityksen julkistaminen viimeistään 15 päivänä lokakuuta. Koska on varmistettava vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen noudattaminen julkisyhteisöjen tasolla ja koska julkisen talouden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhdenmukaista budjetointia julkisyhteisöjen kaikilla alasektoreilla, valtion talousarvioesityksen julkistamisen yhteydessä olisi julkistettava myös julkisyhteisöjen kaikkien muiden alasektoreiden talousarvioiden keskeiset parametrit. Tällaisiin parametreihin olisi kuuluttava erityisesti muiden alasektoreiden ennakoidut julkisen talouden toteutumat, näiden ennusteiden perustana olevat keskeiset oletukset sekä syyt odotettaville muutoksille vakausohjelman oletuksiin nähden.

(15)

Yhteisen talousarvioaikataulun mukaan talousarvio ja julkisyhteisöjen muiden alasektoreiden talousarvioesitysten päivitetyt keskeiset parametrit olisi hyväksyttävä tai asetettava vuosittain viimeistään 31 päivänä joulukuuta. Jos talousarviota ei hallituksesta riippumattomista objektiivisista syistä ole hyväksytty viimeistään 31 päivänä joulukuuta, olisi otettava käyttöön talousarviota koskevia varamenettelyjä, joiden avulla voidaan varmistaa, että valtio kykenee edelleen hoitamaan olennaiset tehtävänsä. Tällaisiin järjestelyihin voisi sisältyä hallituksen talousarvioesityksen, edellisen vuoden hyväksytyn talousarvion tai erityisten kansallisessa parlamentissa hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpano.

(16)

Jotta jäsenvaltioiden valtionvelan liikkeeseenlaskun suunnittelu voidaan sovittaa paremmin yhteen, jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava ennalta euroryhmälle ja komissiolle valtionvelan liikkeeseenlaskua koskevista suunnitelmistaan.

(17)

Tehokkaiden sääntöperusteisten finanssipolitiikan kehysten noudattaminen voi tukea merkittävästi vakaata ja kestävää finanssipolitiikkaa. Jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8 päivänä marraskuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU (9) mukaan riippumattomien elinten tai elinten, jotka ovat toiminnallisesti riippumattomia, olisi seurattava kansallisella tasolla maakohtaisten numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen noudattamista. On tärkeää huomata, että koska mahdollisia ja olemassa olevia järjestelyjä on monenlaisia, olisi oltava mahdollista – vaikka tämä ei olekaan suositeltu vaihtoehto – että useampi kuin yksi riippumaton elin seuraa näiden sääntöjen noudattamista, kunhan vastuut jaetaan selkeästi ja huolehditaan siitä, että seurannan erityisnäkökohtien osalta ei synny päällekkäisyyttä toimivallassa. Olisi vältettävä seurantatehtävien liiallista institutionaalista pirstaloitumista. Jotta seurantaelimet voisivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti, niiden toiminnan olisi perustuttava kansallisiin säännöksiin, joilla varmistetaan suuri toiminnallinen riippumattomuus ja vastuullisuus. Seurantaelimiä suunniteltaessa olisi otettava huomioon jo olemassa oleva institutionaalinen kehys ja asianomaisen jäsenvaltion hallintorakenne. Erityisesti olisi voitava tehdä olemassa olevan instituution sopivasta yksiköstä toiminnallisesti riippumaton edellyttäen, että tällainen yksikkö on tarkoitettu suorittamaan erityisiä seurantatehtäviä, että sillä on erillinen lakisääteinen asema ja että se on tässä johdanto-osan kappaleessa tarkoitettujen muiden periaatteiden mukainen.

(18)

Tällä asetuksella ei aseteta jäsenvaltioille maakohtaisten numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen osalta muita vaatimuksia tai velvoitteita. Vahvat maakohtaiset numeeriset finanssipoliittiset säännöt, jotka ovat yhdenmukaisia unionin tasolla vahvistettujen julkisen talouden tavoitteiden kanssa ja joiden noudattamista riippumattomat elimet valvovat, ovat julkisen talouden tehostettua valvontaa koskevan unionin kehyksen kulmakivi. Säännöt, joita näiden elinten olisi noudatettava, ja niiden erityiset tehtävät vahvistetaan tässä asetuksessa.

(19)

Jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro, ovat erityisen alttiita toistensa finanssipolitiikan heijastusvaikutuksille. Jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, olisi kuultava komissiota ja toisiaan, ennen kuin ne hyväksyvät mittavia finanssipolitiikan uudistussuunnitelmia, joilla voi olla heijastusvaikutuksia, jotta voitaisiin arvioida suunnitelmien mahdollisia vaikutuksia koko euroalueella. Niiden olisi myös pidettävä talousarviosuunnitelmiaan yhteistä etua koskevana asiana ja toimitettava ne komissiolle seurantaa varten ennen kuin niistä tehdään sitovia. Komission olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ehdotettava suuntaviivoja, jotka esitetään alustavien talousarviosuunnitelmien tarkkaa sisältöä koskevana yhdenmukaistettuna kehyksenä.

(20)

Poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa komissio asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan toteaa, että alustavassa talousarviosuunnitelmassa jätetään erityisen vakavasti noudattamatta vakaus- ja kasvusopimuksessa vahvistetut finanssipolitiikan velvoitteet, komission olisi alustavasta talousarviosuunnitelmasta antamassaan lausunnossa pyydettävä tarkistettua alustavaa talousarviosuunnitelmaa tämän asetuksen mukaisesti. Tämä koskee erityisesti tilannetta, jossa alustavan talousarviosuunnitelman täytäntöönpano uhkaisi asianomaisen jäsenvaltion rahoitusvakautta tai uhkaisi vaarantaa talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan taikka alustavan talousarviosuunnitelman täytäntöönpano johtaisi neuvoston vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla hyväksymien suositusten ilmeiseen ja merkittävään rikkomiseen.

(21)

Alustavia talousarviosuunnitelmia koskeva komission lausunto olisi annettava mahdollisimman pian ja joka tapauksessa marraskuun loppuun mennessä, ja siinä olisi otettava mahdollisimman pitkälti huomioon kansallinen finanssipoliittinen aikataulu ja parlamentaariset menettelyt, jotta varmistetaan, että unionin antama julkisen talouden ohjeistus voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon kansallisen talousarvion valmistelussa. Lausunnossa olisi erityisesti oltava arviointi siitä, noudatetaanko talousarviosuunnitelmissa riittävässä määrin suosituksia, jotka on annettu talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä finanssipolitiikan alalla. Asianomaisen jäsenvaltion parlamentin tai Euroopan parlamentin pyynnöstä komission olisi oltava valmis esittelemään lausuntonsa pyynnön esittäneelle parlamentille sen jälkeen, kun lausunto on julkistettu. Jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan talousarviolainsäädäntöä hyväksyessään huomioon komission lausunto niiden alustavista talousarviosuunnitelmista.

(22)

Se, missä määrin komission lausunto on otettu huomioon jäsenvaltion talousarviolainsäädännössä, olisi otettava osaksi arviointia, jonka seurauksena ehtojen täyttyessä päätetään, että kyseisessä jäsenvaltiossa on olemassa liiallinen alijäämä. Tällaisessa tapauksessa komission varhaisvaiheessa antaman ohjeistuksen noudattamatta jättäminen olisi katsottava raskauttavaksi tekijäksi.

(23)

Euroryhmän olisi myös keskusteltava talousarviotilanteesta ja -näkymistä koko euroalueella komission alustavista talousarviosuunnitelmista laatiman kokonaisarvioinnin perusteella.

(24)

Jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro ja jotka ovat liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena, olisi seurattava tiiviimmin sen varmistamiseksi, että liiallinen alijäämä korjataan kokonaisuudessaan, kestävästi ja riittävän ajoissa. Lisäraportointivaatimusten avulla toteutettavalla tiiviimmällä seurannalla olisi varmistettava, että mahdolliset poikkeamat liiallisen alijäämän korjaamista koskevista neuvoston suosituksista saadaan ehkäistyä ennalta ja oikaistuiksi varhaisessa vaiheessa. Tällaisella seurannalla olisi täydennettävä asetuksen (EY) N:o 1467/97 säännöksiä. Näiden lisäraportointivaatimusten olisi oltava oikeassa suhteessa menettelyvaiheeseen, jonka kohteena jäsenvaltio Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan nojalla on. Asianomaisen jäsenvaltion olisi ensiksi laadittava kattava arviointi talousarvion toteuttamisesta vuoden aikana julkisyhteisöjen ja julkisyhteisöjen alasektoreiden osalta ja otettava arvioinnissa huomioon erityisesti rahoitusriskit, jotka liittyvät sellaisiin ehdollisiin sitoumuksiin, joilla saattaa olla suuri vaikutus julkisen talouden talousarvioihin.

(25)

Lisäraportointivaatimusten asettamisella jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro ja jotka ovat liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena, olisi mahdollistettava parempi tietojenvaihto asianomaisten jäsenvaltioiden ja komission välillä sekä sitä kautta sellaisten riskien toteaminen, jotka kohdistuvat jäsenvaltion kykyyn noudattaa määräaikaa, jonka neuvosto on asettanut sen liiallisen alijäämän korjaamiselle. Jos tällaisia riskejä havaitaan, komission olisi annettava asianomaiselle jäsenvaltiolle suositus, jotta tämä toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä tietyssä määräajassa. Komission olisi pyynnöstä esiteltävä suosituksensa asianomaisen jäsenvaltion parlamentille. Suositusta noudattamalla olisi voitava nopeasti kääntää kehitys, joka vaarantaa liiallisen alijäämän korjaamisen asetettuun määräaikaan mennessä.

(26)

Komission suosituksen noudattamista koskevan arvioinnin olisi oltava osa jatkuvaa arviointia, jolla komissio selvittää, onko jäsenvaltio toteuttanut tuloksellisia toimia liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Tehdessään päätöstä siitä, onko liiallisen alijäämän korjaamiseksi toteutettu tuloksellisia toimia, neuvoston olisi otettava lähtökohdaksi myös se, onko jäsenvaltio noudattanut komission suositusta, ja otettava asianmukaisesti huomioon asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 5 kohta ja 5 artiklan 2 kohta.

(27)

Asetukseen (EY) N:o 1467/97, jossa säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklaan perustuvan liiallisten alijäämien menettelyn yksityiskohdista, sisältyy joustotekijöitä, jotka mahdollistavat odottamattomien haitallisten taloudellisten tapahtumien huomioon ottamisen. Mainitun asetuksen 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos tuloksellisia toimia on toteutettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen tai 126 artiklan 9 kohdan mukaisen vaatimusta koskevan päätöksen mukaisesti ja odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttavat erityisen epäsuotuisasti julkiseen talouteen kyseisen suosituksen tai vaatimusta koskevan päätöksen antamisen jälkeen, neuvosto voi komission suosituksesta päättää, että se antaa tarkistetun suosituksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti tai vaatimusta koskevan tarkistetun päätöksen 126 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Tarkistetulla suosituksella tai vaatimusta koskevalla tarkistetulla päätöksellä, jossa otetaan huomioon asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät, voidaan erityisesti jatkaa liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa pääsääntöisesti yhdellä vuodella.

Neuvoston olisi arvioitava alkuperäiseen suositukseen tai vaatimusta koskevaan päätökseen sisältyvien talousennusteiden perusteella, ovatko odottamattomat haitalliset taloudelliset tapahtumat vaikuttaneet huomattavan epäsuotuisasti julkiseen talouteen. Jos euroalueen tai koko unionin talous on vakavassa taantumassa, neuvosto voi myös komission suosituksesta päättää, että se antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen tarkistetun suosituksen tai 126 artiklan 9 kohdan mukaisen vaatimusta koskevan tarkistetun päätöksen edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 1 a kohdassa säädetään, että velan sopeuttamista koskevan vertailuarvon täytäntöönpanossa on otettava huomioon suhdannekierron vaikutus velan supistamisvauhtiin. Näin ollen jäsenvaltion ei katsottaisi rikkoneen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaista velkaperustetta, jos tämä johtuu pelkästään epäedullisesta suhdannetilanteesta.

(28)

Koska finanssipoliittiset toimenpiteet eivät ehkä riitä varmistamaan liiallisen alijäämän korjaamista pysyvästi, jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro ja jotka ovat liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena, olisi esitettävä talouskumppanuusohjelma, jossa yksilöidään liiallisen alijäämän tehokkaan ja pysyvän korjaamisen edellyttämät politiikkatoimenpiteet ja rakenneuudistukset, jotka perustuvat niiden kansallisen uudistusohjelman ja niiden vakausohjelman uusimpaan versioon.

(29)

Talouden ohjausjärjestelmän lujittamiseen kuuluu myös entistä tiiviimpi vuoropuhelu Euroopan parlamentin kanssa. Vaikka Euroopan parlamentin keskustelukumppaneita tässä vuoropuhelussa ovat asianomaiset unionin toimielimet ja niiden edustajat, Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota jäsenvaltiolle, jolle komissio on esittänyt suosituksen tai josta neuvosto on antanut lausunnon tämän asetuksen mukaisesti, tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon. Jäsenvaltion osallistuminen tällaiseen näkemystenvaihtoon on vapaaehtoista.

(30)

Jotta voidaan määritellä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena oleville jäsenvaltioille asetettavien raportointivaatimusten laajuus, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tällaisen raportoinnin sisällön ja laajuuden osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(31)

Neuvostolle olisi siirrettävä valta antaa lausuntoja tällä asetuksella käyttöön otettavista talouskumppanuusohjelmista. Näillä lausunnoilla täydennetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklassa määrättyä liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä, jonka mukaan neuvosto päättää, onko liiallinen alijäämä olemassa, ja sen korjaamiseksi tarvittavista toimista.

(32)

Jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet palauttivat mieliin terveen julkisen talouden, rakenneuudistuksen ja kestävään kasvuun kohdennettujen investointien tärkeyden allekirjoittaessaan 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, jolla he ilmaisivat päättäväisyytensä vauhdittaa työpaikkoja luovaa kasvua rinnakkain vakaaseen julkiseen talouteen sitoutumisensa kanssa. Sopimukseen sisältyy erityisesti toimia, joilla edistetään talouden rahoituksensaantia. Nopeavaikutteisiin kasvutoimiin osoitetaan 120 000 miljoonaa euroa (eli noin yksi prosentti unionin bruttokansantulosta). Kuten vuosien 2012 ja 2013 vuotuisissa kasvuselvityksissä suositeltiin, jäsenvaltioiden olisi pyrittävä pitämään yllä riittävää julkisen talouden vakauttamistahtia ja säilytettävä samalla kasvua ja työpaikkoja edistävän Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat investoinnit.

(33)

Komissio seuraa tiukkojen budjettirajoitteiden vaikutuksia kasvua lisääviin julkisiin menoihin ja julkisiin investointeihin. Unionin finanssipoliittinen kehys antaa mahdollisuuden tasapainottaa tuottavien julkisten investointien tarpeen huomioimista julkisen talouden kurinalaisuustavoitteiden kanssa: vaikka vakaus- ja kasvusopimusta noudatetaan täysimääräisesti, sen ennaltaehkäisevässä osiossa voidaan hyödyntää unionin nykyisen finanssipoliittisen kehyksen tarjoamia mahdollisuuksia tasapainottaa tarve tehdä tuottavia julkisia investointeja julkisen talouden kurinalaisuustavoitteiden kanssa. Komissio on ilmoittanut aikovansa antaa kertomuksen unionin nykyisen finanssipoliittisen kehyksen mukaisten mahdollisten toimien laajuudesta.

(34)

Suosituksista komissiolle Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, Euroopan komission puheenjohtajan, Euroopan keskuspankin pääjohtajan ja euroryhmän puheenjohtajan esittämästä selvityksestä ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa”20 päivänä marraskuuta 2012 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa ja 28 päivänä marraskuuta 2012 annetussa komission tiedonannossa ”Hahmotelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi” esitetään Euroopan parlamentin ja komission näkemykset talous- ja rahaliiton tiivistämiseksi ja parantamiseksi tarvittavista toimista. Selvityksen ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa” perusteella Eurooppa-neuvosto esitti päätelmissään joulukuussa 2012 näkemyksensä useista talous- ja rahaliiton lujittamiseen liittyvistä seikoista,

a)

täydentämällä asetuksen (EY) N:o 1466/97 2 -a artiklalla käyttöön otettua talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa yhteisellä talousarvioaikataululla;

b)

täydentämällä asetuksella (EU) N:o 1176/2011 käyttöön otettua menettelyä liiallisen makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi;

c)

täydentämällä asetuksella (EY) N:o 1466/97 käyttöön otettua finanssipolitiikan monenvälistä valvontajärjestelmää seurantaa koskevilla lisävaatimuksilla, jotta voidaan varmistaa, että unionin talousarviosuositukset otetaan asianmukaisesti huomioon kansallisten talousarvioiden valmisteluissa;

d)

täydentämällä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklalla ja asetuksella (EY) N:o 1467/97 käyttöön otettua jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän korjaamista koskevaa menettelyä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kohteena olevan jäsenvaltion finanssipolitiikan tiiviimmällä seurannalla, jotta voidaan varmistaa, että liiallinen alijäämä korjataan riittävän ajoissa ja pysyvästi;

e)

varmistamalla, että finanssipolitiikka on yhdenmukaista niiden toimenpiteiden ja uudistusten kanssa, joita toteutetaan asetuksella (EU) N:o 1176/2011 käyttöön otetun liiallisen makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemistä ja korjaamista koskevan menettelyn yhteydessä ja tarvittaessa 9 artiklassa tarkoitetun talouskumppanuusohjelman yhteydessä.

a)

’riippumattomilla elimillä’ tarkoitetaan rakenteellisesti riippumattomia elimiä tai elimiä, jotka ovat toiminnallisesti riippumattomia jäsenvaltion talousarvioviranomaisista ja jotka perustuvat kansallisiin säännöksiin, joilla varmistetaan suuri toiminnallinen riippumattomuus ja vastuullisuus, mukaan lukien

b)

’riippumattomilla makrotalouden ennusteilla’ tarkoitetaan riippumattomien elinten laatimia tai vahvistamia makrotalouden ennusteita;

c)

’julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksellä’ tarkoitetaan direktiivin 2011/85/EU 2 artiklan e alakohdan mukaista julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehystä;

d)

’vakausohjelmalla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1466/97 3 artiklan mukaista vakausohjelmaa.

1)

vuosittaiseen valvontajaksoon kuuluva talouspolitiikan koordinointikehys, mihin sisältyvät erityisesti komission ja Eurooppa-neuvoston valvontajakson alussa jäsenvaltioille antamat yleiset ohjeet;

2)

vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä annetut suositukset;

3)

tarvittaessa suositukset, jotka on annettu vuosittaisen valvontajakson yhteydessä, mukaan lukien asetuksella (EU) N:o 1176/2011 käyttöön otettu makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely; ja

4)

tarvittaessa lausunnot, jotka koskevat 9 artiklassa tarkoitettuja talouskumppanuusohjelmia.

a)

numeerisia finanssipoliittisia sääntöjä, joilla niiden kansallisiin talousarviomenettelyihin sisällytetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 2 a artiklassa vahvistettu julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoite;

b)

direktiivin 2011/85/EU 5 artiklassa tarkoitettuja numeerisia finanssipoliittisia sääntöjä.

a)

sellaisten olosuhteiden esiintymisestä, jotka johtavat korjausmekanismin käynnistymiseen, jos havaitaan poiketun merkittävästi keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävästä sopeuttamisurasta asetuksen (EY) N:o 1466/97 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)

siitä, eteneekö julkisen talouden korjaus kansallisten sääntöjen ja suunnitelmien mukaisesti;

c)

sellaisten asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdan kymmenennessä alakohdassa tarkoitettujen olosuhteiden esiintymisestä tai lakkaamisesta, jotka saattavat sallia tilapäisen poikkeamisen keskipitkän aikavälin budjettitavoitteesta tai siihen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tällainen poikkeaminen ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä.

a)

julkisyhteisöjen tasapainossa olevaa rahoitusasemaa koskeva tavoite prosentteina suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT), jaoteltuna julkisyhteisöjen alasektoreiden mukaan;

b)

muuttumattoman politiikan olettamukseen perustuvat ennusteet julkisyhteisöjen tuloista ja menoista prosentteina suhteessa BKT:hen ja tulojen ja menojen keskeiset erät, mukaan lukien kiinteän pääoman bruttomuodostus;

c)

julkisyhteisöjen tulo- ja menotavoitteet prosentteina suhteessa BKT:hen ja tulojen ja menojen keskeiset erät ottaen huomioon ehdot ja perusteet, joiden mukaan määritetään julkisten menojen kasvu-ura, pois lukien harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet, asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

d)

merkitykselliset toimintokohtaiset tiedot julkisen talouden menoista, mukaan lukien opetus, terveydenhuolto ja työllisyys, ja mahdollisuuksien mukaan tietoja tärkeimpien meno- ja tulopuolen toimenpiteiden oletetusta jakaumavaikutuksesta;

e)

kuvaus ja määrällinen esitys meno- ja tulopuolen toimenpiteistä, jotka on sisällytettävä tulevan vuoden talousarvioesitykseen kunkin alasektorin tasolla c alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden ja b alakohdan mukaisten ennusteiden, jotka perustuvat olettamukseen politiikan pysymisestä muuttumattomana, välisen eron kattamiseksi;

f)

riippumattomien makrotalouden ennusteiden keskeiset oletukset ja merkittävä talouskehitys, jotka vaikuttavat julkisen talouden tavoitteiden toteutumiseen;

g)

liite, joka sisältää julkisen talouden ennusteiden laadinnassa käytetyt menetelmät, taloudelliset mallit ja oletukset sekä mahdolliset muut asian kannalta merkitykselliset parametrit ja arviot talousarviotoimien vaikutuksista talouskasvuun;

h)

tiedot siitä, kuinka alustavaan talousarviosuunnitelmaan sisältyvät uudistukset ja toimenpiteet, mukaan lukien erityisesti julkiset investoinnit, vastaavat asianomaiselle jäsenvaltiolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 ja 148 artiklan mukaisesti annettuja suosituksia ja miten tärkeitä ne ovat unionin kasvu- ja työllisyysstrategiassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

a)

toteutettava kaikilla julkisyhteisöjen alasektoreilla kattava riippumaton julkisen talouden tilinpidon tarkastus, joka tehdään mieluiten koordinoidusti yhdessä kansallisten ylinten tarkastuslaitosten kanssa ja jonka tarkoituksena on arvioida tämän julkisen talouden tilipidon luotettavuutta, kattavuutta ja tarkkuutta liiallisen alijäämän menettelyn kannalta, ja raportoitava tästä tarkastuksesta;

b)

annettava muita käytettävissä olevia tietoja, joiden perusteella voidaan seurata edistymistä liiallisen alijäämän korjaamisessa.

a)

komissio laatii Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaista kertomusta ja suosittaa korottoman talletuksen vaatimista asetuksen (EU) N:o 1173/2011 5 artiklan mukaisesti;

b)

neuvosto päättää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 6 kohdan mukaisesti, onko liiallinen alijäämä olemassa.

a)

6 artiklan 5 kohdan mukaisesti vahvistetussa yhdenmukaistetussa kehyksessä esitetyn alustavan talousarviosuunnitelman tarkasta sisällöstä;

b)

7 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyistä komission lausunnoista euroryhmässä käydyn keskustelun tuloksista siltä osin kuin tulokset on julkistettu;

c)

komission 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti julkisen talouden tilanteesta ja näkymistä koko euroalueella laatimasta kokonaisarvioinnista;

d)

9 artiklan 4 kohdassa ja 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista neuvoston toimista.

a)

tämän asetuksen tuloksellisuutta;

b)

edistymistä jäsenvaltioiden talouspolitiikan tiiviimmän yhteensovittamisen ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen turvaamisessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti.

c)

tämän asetuksen vaikutusta unionin kasvu- ja työllisyysstrategian tavoitteiden saavuttamiseen.