TEXT OF LETTER

Arvoisa ulkoministeri

Unionin tuomioistuin antoi 29. heinäkuuta 2024 tuomion asiassa C-697/22 P Koiviston Auto Helsinki Oy v. komissio  (1). Tuomiolla kumotaan komission 28. kesäkuuta 2019 antama päätös (EU) 2020/1814 valtiontuesta SA.33846 – (2015/C) (ex 2014/NN) (ex 2011/CP), jonka Suomi on toteuttanut Helsingin Bussiliikenne Oy:lle. Komissio haluaa ilmoittaa Suomelle, että kyseisen tuomion perusteella ja tarkasteltuaan uudelleen Suomen viranomaisten asianomaisesta toimenpiteestä toimittamia tietoja komissio on päättänyt laajentaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan nojalla käynnistetyn menettelyn kohdetta koskemaan taloudelliseen jatkuvuuteen ja tuen takaisinperintään liittyviä uusia näkökohtia.

1.   MENETTELY

1.1.   Hallinnollinen menettely

(1)

Komissio ilmoitti Suomelle 16. tammikuuta 2015 päivätyllä kirjeellä päätöksestään (2) aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ‘SEUT-sopimus’, 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee vuonna 2002 myönnettyä kalustolainaa, kolmea pääomalainaa (jotka myönnettiin vuosina 2005, 2011 ja 2012) ja Ruskeasuon varikkoa koskevia toimenpiteitä, jäljempänä ‘vuoden 2015 aloittamispäätös’, sellaisina kuin nämä toimenpiteet on määritelty vuoden 2015 aloittamispäätöksen johdanto-osan 19–46 kappaleessa. Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa näistä toimenpiteistä.

(2)

Vuoden 2015 aloittamispäätöksen hyväksymistä edeltänyt menettely esitetään vuoden 2015 aloittamispäätöksen johdanto-osan 1–8 kappaleessa.

(3)

Suomi esitti vuoden 2015 aloittamispäätöksestä huomautuksia 18. maaliskuuta 2015, 18. kesäkuuta 2015 ja 6. marraskuuta 2015 (3).

(4)

Komissio sai huomautuksia kantelijoilta 8. toukokuuta 2015. Se toimitti ne 20. toukokuuta 2015 ja 15. heinäkuuta 2015 Suomelle, joka vastasi kantelijoiden huomautuksiin 12. elokuuta 2015 ja 10. syyskuuta 2015 päivätyillä kirjeillä.

(5)

Komissio pyysi lisätietoja Suomelta 27. toukokuuta 2016, 15. syyskuuta 2016, 13. lokakuuta 2016 ja 21. joulukuuta 2016. Suomi vastasi 23. kesäkuuta 2016, 2. syyskuuta 2016, 24. lokakuuta 2016, 26. lokakuuta 2016, 8. joulukuuta 2016 ja 13. tammikuuta 2017.

(6)

Komissio tapasi kantelijat ja niiden lailliset edustajat 16. helmikuuta 2017.

(7)

Komissio pyysi lisätietoja Suomelta 31. lokakuuta 2017 ja 21. joulukuuta 2017. Suomi vastasi 9. marraskuuta 2017 ja 16. helmikuuta 2018.

(8)

Komissio tapasi Suomen viranomaiset 19. maaliskuuta 2018. Suomi toimitti lisähuomautuksia 10. huhtikuuta 2018.

(9)

Komissio antoi valtiontuesta SA.33846 (2015/C) (ex 2014/NN) (ex 2011/CP), jonka Suomi on toteuttanut Helsingin Bussiliikenne Oy:lle, 28. kesäkuuta 2019 päätöksen (EU) 2020/1814 (4), jäljempänä ‘komission 28. kesäkuuta 2019 antama päätös’, jossa se totesi seuraavaa: a) Valtiontuki, jonka määrä on 54 231 850 euroa ja jonka Suomi on myöntänyt sääntöjenvastaisesti Helsingin Bussiliikenne Oy:n hyväksi asianomaisten tukitoimenpiteiden mukaisesti, ei soveltunut sisämarkkinoille. b) Suomen olisi perittävä kyseinen tuki (ks. a alakohta) takaisin tuensaajalta. Koska vanhan HelB:n (5) (tuolloin Helsingin kaupungin Linja-autotoiminta Oy) ja uuden HelB:n (koko nimi Helsingin Bussiliikenne Oy, aiemmin Viikin Linja Oy) välillä on taloudellinen jatkuvuus, velvollisuus maksaa tuki takaisin oli laajennettava koskemaan uutta HelB:tä (koko nimi Helsingin Bussiliikenne Oy).

(10)

Komissio pyysi lisätietoja Suomelta 22. toukokuuta 2024 ja 18. syyskuuta 2024. Suomi vastasi 30. elokuuta 2024 ja 3. lokakuuta 2024.

1.2.   Oikeudellinen menettely: unionin yleisen tuomioistuimen tuomio asiassa T-603/19 ja unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-697/22 P

(11)

Helsingin Bussiliikenne Oy, nykyisin Koiviston Auto Helsinki Oy, vaati 28. kesäkuuta 2019 komission päätöksen kumoamista, mutta unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi sen kumoamiskanteen asiassa T-603/19 14. syyskuuta 2022 antamallaan tuomiolla (6). Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi myös Helsingin kaupungin esittämän kumoamiskanteen ja pysytti 28. kesäkuuta 2019 annetun komission päätöksen voimassa. (7)

(12)

Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti 28. kesäkuuta 2019 annetun komission päätöksen, ja totesi, ettei kyseisiä neljää lainaa ollut myönnetty markkinaehtojen mukaisesti. Suomi myönsi näin ollen edun vanhalle HelB:lle. Erityisesti vuoden 2002 kalustolainan osalta komissio oli perustellusti jättänyt ottamatta huomioon sellaisia yksityisen velkojan testin osatekijöitä kuin maksukyvyttömyyssuoja, jota HKL-Bussiliikenne (vanhan HelB:n edeltäjä) nautti kunnallisena yrityksenä. Komissio oli myös perustellusti päätellyt, että vuoden 2002 kalustolaina oli uutta tukea ja että se oli eri toimenpide kuin käynnissä olevan tukimenettelyn yhteydessä tutkitut toimenpiteet, mukaan lukien kunnallisten yritysten maksukyvyttömyyssuoja.

(13)

Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin vahvisti komission toteamuksen taloudellisesta jatkuvuudesta vanhan HelB:n ja uuden HelB:n välillä. Vanhan HelB:n liiketoiminnan myyntihinnan osalta unionin yleinen tuomioistuin katsoi, ettei komissiolla ollut velvollisuutta itse määrittää myytyjen omaisuuserien markkinahintaa. Riittää, että komissio osoittaa, ettei myyntihinta vastannut markkinahintaa. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti myös, että vaikka myyntihinta olisi ollut markkinahinnan mukainen, tämä seikka ei olisi riittänyt sulkemaan pois taloudellisen jatkuvuuden olemassaoloa, koska markkinahinta on vain yksi niistä tekijöistä, jotka komissio voi ottaa huomioon arvioidessaan taloudellista jatkuvuutta. Näin ollen velvollisuus periä takaisin asianomaiset tukimäärät ulotettiin asianmukaisesti uuteen HelB:hen, joka oli vanhan HelB:n taloudellinen seuraaja.

(14)

Unionin yleinen tuomioistuin totesi myös, ettei komissiolla ollut velvollisuutta tehdä päätöstä muodollisen tutkintamenettelyn oikaisemisesta tai laajentamisesta. Unionin yleinen tuomioistuin totesi nimittäin, ettei tuensaajan yksilöintiin ollut tehty muutoksia ja että arvioitavat toimenpiteet rajoittuivat menettelyn aloittamispäätöksessä yksilöityihin ja määriteltyihin toimenpiteisiin.

(15)

Sikäli kuin on kyse komission velvollisuudesta antaa asianomaisille osapuolille mahdollisuus esittää huomautuksensa aloittamispäätöksestä, unionin yleinen tuomioistuin totesi, että koska komissio oli päättänyt tutkia, onko olemassa mahdollista taloudellista jatkuvuutta vanhan HelB:n seuraajan kanssa, oli perusteltua ottaa uusi HelB mukaan menettelyyn. Komissio ei antanut uudelle HelB:lle mahdollisuutta esittää huomautuksia menettelyn aloittamisesta, joten se rikkoi SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohtaa. Tämä rikkominen johtui kuitenkin tapauksen erityisistä olosuhteista eli tietystä tapahtumasta sen jälkeen, kun osapuolia oli kehotettu esittämään huomautuksensa menettelyn aloittamisesta mutta ennen päätöksen antamista. Tällaisessa tilanteessa ei rikottu olennaista menettelymääräystä. SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan rikkominen merkitsi menettelyn sääntöjenvastaisuutta, joka ei voinut johtaa riidanalaisen päätöksen kumoamiseen.

(16)

Helsingin Bussiliikenne Oy, nykyisin Koiviston Auto Helsinki Oy, valitti unionin yleisen tuomioistuimen 14. syyskuuta 2022 asiassa T-603/19 antamasta tuomiosta. Julkisasiamies Medinan 16. toukokuuta 2024 antaman ratkaisuehdotuksen (8) johdosta unionin tuomioistuin kumosi unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-603/19 14. syyskuuta 2022 antaman tuomion ja 28. kesäkuuta 2019 annetun komission päätöksen. (9)

(17)

Unionin tuomioistuin hyväksyi ensimmäisen valitusperusteen molemmat osat (10), joissa valittaja Koiviston Auto Helsinki Oy, aiemmin Helsingin Bussiliikenne Oy, vetosi muun muassa olennaiseen menettelyvirheeseen. Ensinnäkin unionin tuomioistuin katsoi, että koska vanhan HelB:n liiketoiminnan luovutus oli merkityksellinen kysymys komission suorittaman tutkinnan kannalta ja koska tämä luovutus tapahtui aloittamispäätöksen julkaisemisen jälkeen, komission oli julkaistava täydentävä aloittamispäätös, jossa otetaan huomioon tämä uusi merkityksellinen kysymys, jotta asianomaiset osapuolet voivat esittää huomautuksensa tästä nimenomaisesta seikasta. (11) Unionin tuomioistuimen mukaan silloin, kun muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen jälkeen esiin tulevat uudet seikat ovat asetuksen 2015/1589 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja asiaan liittyviä oikeudellisia seikkoja ja tosiseikkoja, on julkaistava täydentävä aloittamispäätös, jotta komissio voi täyttää velvollisuutensa ilmoittaa näistä seikoista kaikille asianomaisille osapuolille, jotta ne voivat esittää huomautuksensa. (12) Unionin tuomioistuimen mukaan komissio oli ollut kesäkuusta 2015 lähtien tietoinen vanhan HelB:n liiketoiminnan luovutusprosessista ja uudelle HelB:lle tapahtuneen luovutuksen ja komission 28. kesäkuuta 2019 antaman päätöksen välillä oli ehtinyt kulua kolme ja puoli vuotta. Komissio kuitenkin viittasi vuoden 2015 aloittamispäätöksessään ainoastaan vanhaan HelB:hen mahdollisena tuensaajana. Näin ollen tästä luovutuksesta tuli asetuksen 2015/1589 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tutkimisen kannalta merkityksellinen seikka, kun se oli saatettu komission tietoon (13). Jotta asianomaiset osapuolet voisivat esittää tehokkaasti huomautuksensa, kuten SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen 2015/1589 6 artiklan 1 kohdassa edellytetään, unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että komission oli julkaistava täydentävä aloituspäätös, jossa tämä uusi merkityksellinen seikka otetaan huomioon (14).

(18)

Toiseksi unionin tuomioistuin katsoi, että se, ettei komissio ollut ottanut valittajaa mukaan muodolliseen tutkintamenettelyyn, merkitsi olennaisen menettelymääräyksen rikkomista, ei menettelyvirhettä.

(19)

Unionin tuomioistuin hylkäsi toisen valitusperusteen, jossa valittaja väitti, että unionin yleinen tuomioistuin loukkasi suhteellisuusperiaatetta katsoessaan, ettei komissio ollut velvollinen määrittämään, missä määrin valtiontuki oli perittävä takaisin uudelta HelB:ltä. Suomen tehtävä on nimittäin määrittää sen valtiontuen määrä, joka on perittävä takaisin uudelta HelB:ltä. (15)

(20)

Edellä mainittujen tuomioiden jälkeen vuoden 2015 aloittamispäätös on edelleen voimassa, koska sitä ei ole riitautettu, ja SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaista muodollista tutkintamenettelyä on jatkettu päätöksessä yksilöityjen toimenpiteiden osalta (ks. jäljempänä tämän päätöksen johdanto-osan (21) kappale). Sen vuoksi tällä päätöksellä täydennetään vuoden 2015 aloittamispäätöstä, ja sitä olisi luettava yhdessä vuoden 2015 aloittamispäätöksen kanssa.

2.   KUVAUS

2.1.   Toimenpiteiden kuvaus

(21)

Kuten tämän päätöksen johdanto-osan (1) kappaleessa todetaan, väitettyjen tukitoimenpiteiden kuvaus esitetään vuoden 2015 aloittamispäätöksen johdanto-osan 19–46 kappaleessa ja Suomen viranomaisten huomautukset vuoden 2015 aloittamispäätöksen johdanto-osan 47–65 kappaleessa.

(22)

Helsingin kaupungin vanhalle HelB:lle ja sen edeltäjälle myöntämien neljän lainan osalta Helsingin kaupunki muutti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen osan lainoista vanhan HelB:n omaksi pääomaksi.

(23)

Vuoden 2002 kalustolainan osalta (täsmennetty vuoden 2015 aloittamispäätöksen johdanto-osan 23–28 kappaleessa) Helsingin kaupunki vapautti 13. tammikuuta 2016 vanhan HelB:n (16) velvollisuudesta maksaa takaisin lainan jäljellä oleva pääoma eli 10,7 miljoonaa euroa. Tätä ennen oli maksettu kalustolainan korot ja pääomasta oli maksettu takaisin 3,8 miljoonaa euroa.

(24)

Vuoden 2005 pääomalainaa (täsmennetty vuoden 2015 aloittamispäätöksen johdanto-osan 29–31 kappaleessa), vuoden 2011 pääomalainaa (täsmennetty vuoden 2015 aloittamispäätöksen johdanto-osan 32–34 kappaleessa) ja vuoden 2012 pääomalainaa (täsmennetty vuoden 2015 aloittamispäätöksen johdanto-osan 35–37 kappaleessa) ei ole maksettu takaisin (ei pääomaa eikä korkoja). Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen Helsingin kaupunki muutti nämä lainat 11. joulukuuta 2015 vanhan HelB:n omaksi pääomaksi.

2.2.   Kuvaus tuensaajasta ja HelB:n liiketoiminnan myynnistä muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen

2.2.1.   Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoiminnan myynti Viikin Linja Oy:lle

(25)

Helsingin Bussiliikenne Oy oli joulukuuhun 2015 saakka kokonaan Helsingin kaupungin omistuksessa. Helsingin kaupunki (17) myi Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoiminnan 14. joulukuuta 2015 yksityiselle bussiliikenteen harjoittajalle Viikin Linja Oy:lle, jäljempänä ‘ostaja’, joka on kantelijoiden kilpailija ja Koiviston Auto Groupin (KAG) omistama Suomen suurin bussiliikenteen harjoittaja. Kauppa tehtiin 31. joulukuuta 2015. Julkista tarjouskilpailua ei järjestetty. Suomen viranomaisten mukaan Helsingin kaupunki otti yhteyttä useisiin mahdollisiin ostajiin eli Suomen ja ulkomaisilla markkinoilla toimiviin bussiliikenteen harjoittajiin (18), mutta ainoastaan Viikin Linja Oy jätti tarjouksen.

(26)

Kauppahinnaksi sovittiin 24 210 193 euroa. Kauppaa koskeviin asiakirjoihin sisältyi myös määräys, jonka mukaan ostajalle maksettaisiin korvaus, jos vuoden 2015 aloittamispäätöksellä käynnistetyn menettelyn seurauksena esitettäisiin valtiontuen takaisinperintävaatimus. Osa myyntihinnasta eli 1 879 766 euroa talletettiin sulkutilille. (19) Kuten sulkutilisopimuksessa todetaan, sulkutulijärjestelyn oli määrä olla voimassa, kunnes komissio on tehnyt lopullisen päätöksen asianomaisessa valtiontukiasiassa, tai enintään 31. joulukuuta 2022 saakka. Lisäksi neuvotteluissa sovittiin vuosiksi 2016–2020 lisäkauppahintamekanismista, joka sisällytettiin kauppakirjaan ja jonka perusteella ostaja sitoutui maksamaan myyjälle lisäsuorituksen samalle sulkutilille, jos ennalta määritetyt tuottotasot ylitetään. (20) Suomen viranomaiset totesivat myös, että HelB:n liiketoiminnan myynnistä saatu hinta oli markkinahinta, joka perustui Helsingin kaupungin riippumattomalta yhtiöltä, Inspira Oy:ltä, tilaamaan ennakkoarviointiin (21).

(27)

Kauppakirjan ehtojen mukaisesti ostaja Viikin Linja Oy otti haltuunsa toiminimen ‘Helsingin Bussiliikenne Oy’. Kaupan jälkeen ostaja muutti nimensä muotoon ‘Helsingin Bussiliikenne Oy’ (‘uusi HelB’). Helsingin kaupungin omistama yritys ‘Helsingin Bussiliikenne Oy’ muutti nimekseen ‘Helsingin kaupungin Linja-autotoiminta Oy’ (‘vanha HelB’). Suomen viranomaisten mukaan (22) Helsingin kaupungin Linja-autotoiminta Oy ei ole ollut toiminnassa (eli ei ole harjoittanut liiketoimintaa) sen jälkeen, kun yritys myytiin 14. joulukuuta 2015. Vanhan HelB:n ylimääräinen yhtiökokous päätti 3. elokuuta 2020 asettaa yhtiön selvitystilaan osakeyhtiölain (624/2006) 20 luvun mukaisesti. Vanhan HelB:n likvidaatio päättyi 21. syyskuuta 2022, jolloin yhtiö merkittiin kaupparekisteriin puretuksi.

(28)

Joulukuun 14. päivänä 2015 tehty kauppa ei koskenut vanhan HelB:n osakkeita vaan sen koko liiketoimintaa, ja siihen sisältyivät vanhan HelB:n sopimukset (mukaan lukien kuljetuspalvelusopimus Helsingin seudun liikenteen kanssa), tilaukset ja tarjoukset, henkilöstö, käyttöomaisuus ja tavara-varasto, yrityksen liiketoiminnan vaatimat aineettomat oikeudet sekä sopimuksiin, tilauksiin ja tarjouksiin, henkilöstöön, omaisuuteen, aineettomaan omaisuuteen ja vuokra- ja lisenssisopimuksiin liittyvät vastuut ja velvollisuudet. Kaikki vanhan HelB:n 918 työntekijää siirtyivät uuteen HelB:hen.

(29)

Ne neljä lainaa, jotka vanha HelB oli saanut omistajaltaan Helsingin kaupungilta, eivät siirtyneet uudelle HelB:lle. Helsingin kaupunki vapautti vanhan HelB:n 13. tammikuuta 2016 velvollisuudesta maksaa takaisin jäljellä oleva kalustolainan pääoma eli 10,7 miljoonaa euroa ja muunsi pääomalainojen jäljellä olevat summat (23) vanhan HelB:n omaksi pääomaksi 11. joulukuuta 2015.

2.2.2.   Koiviston Auto Groupin myynti CapMan Infralle

(30)

Uusi HelB pyysi 16. kesäkuuta 2021 yrityssaneerausmenettelyn aloittamista, ja toimivaltainen kansallinen tuomioistuin hyväksyi hakemuksen. Helsingin kaupunki hyväksyi uuden HelB:n yrityssaneeraussuunnitelman 22. joulukuuta 2021. Osana yrityssaneerausmenettelyä uuden HelB:n holdingyhtiön Metsäpietilä Oy:n osakkeenomistajat sopivat 9. joulukuuta 2021 myyvänsä yhtiön koko osakepääoman yksityiselle pääomayhtiölle CapMan Infralle, joka on pohjoismainen infrastruktuurisijoittaja. CapMan Infra toteutti tämän osakehankinnan vastaperustetun kokonaan omistamansa suomalaisen osakeyhtiön Buffalo BidCo Oy:n kautta. Tämä johti Koiviston Auto Groupin omistuksen vaihtumiseen. Hankinta ei muuttanut uuden HelB:n oikeudellista rakennetta, henkilöstöä, omaisuutta eikä muitakaan tekijöitä. Osana liiketoimea uusi HelB sai uutta rahoitusta. Yrityssaneerausmenettely päättyi helmikuussa 2022, kun Koiviston Auto Group myytiin ja kaikki saneerausvelat, myös valtiontukivelka, maksettiin kokonaisuudessaan uuden HelB:n saamista uusista varoista ja omista varoista.

(31)

Suomen viranomaisten mukaan (24) Helsingin Bussiliikenne Oy on rekisteröinyt yrityksen nimenmuutoksen, ja yrityksen toiminimi on 4. elokuuta 2023 alkaen Koiviston Auto Helsinki Oy. Helsingin Bussiliikenne on ollut aputoiminimi samasta päivästä lähtien.

3.   ARVIOINTI

3.1.   Toimenpiteiden arviointi (valtiontuen olemassaolo, toimenpiteiden sääntöjenmukaisuus, soveltuvuus sisämarkkinoille)

(32)

Komission arvio valtiontuen olemassaolosta esitetään vuoden 2015 aloittamispäätöksen johdanto-osan 66–97 kappaleessa. Komission arvio toimenpiteiden sääntöjenmukaisuudesta esitetään kyseisen päätöksen johdanto-osan 98 kappaleessa, ja sen arvio toimenpiteiden soveltuvuudesta sisämarkkinoille esitetään kyseisen päätöksen johdanto-osan 99–117 kappaleessa.

3.2.   Vanhan HelB:n ja uuden HelB:n (nykyisin Koiviston Auto Helsinki Oy) välisen taloudellisen jatkuvuuden arviointi

3.2.1.   Vanhan HelB:n ja uuden HelB:n välinen taloudellinen jatkuvuus

(33)

Komissiolle ei ole selvää, olisiko vanhan HelB:n liiketoiminnan myynti voinut johtaa taloudelliseen jatkuvuuteen vanhan HelB:n ja uuden HelB:n välillä ja saiko uusi HelB sen vuoksi tosiasiallisesti johdanto-osan 31 kappaleessa tarkoitetun mahdollisen edun.

(34)

Kun komissio on todennut, että tuki ei sovellu sisämarkkinoille, SEUT-sopimuksen ja vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komissiolla on toimivalta päättää, että kyseisen jäsenvaltion on poistettava tuki tai muutettava sitä. (25) Tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltiolle asetetulla velvollisuudella poistaa komission sisämarkkinoille soveltumattomaksi katsoma valtiontuki pyritään palauttamaan aikaisempi markkinatilanne. Tässä yhteydessä unionin tuomioistuin on vahvistanut, että tavoite on saavutettu, kun tuensaaja on palauttanut sisämarkkinoille soveltumattomalla tuella saamansa määrät, jolloin se menettää markkinoilla kilpailijoihinsa verrattuna saamansa edun ja tuen suorittamista edeltänyt tilanne palautuu. (26)

(35)

Lisäksi oikeuskäytännön mukaan (27) takaisinperintävelvollisuus – eli jäsenvaltion velvollisuus periä sääntöjenvastainen ja sisämarkkinoille soveltumaton valtiontuki tuensaajalta takaisin (28) – voidaan ulottaa myös sellaiseen uuteen yhtiöön, jolle kyseinen yhtiö on luovuttanut tai myynyt osan omaisuuseristään, jos luovutuksen tai kaupan rakenteen johdosta voidaan päätellä, että näiden kahden yhtiön välillä on taloudellinen jatkuvuus.

(36)

Kuten tämän päätöksen johdanto-osan (25)–(29) kappaleessa todetaan, sen jälkeen kun muodollinen menettely oli käynnistetty vuonna 2015, vanhan HelB:n liiketoiminta myytiin yksityiselle bussiliikenteen harjoittajalle Viikin Linja Oy:lle (Koiviston Auto Groupin osa), joka muutti sitten nimekseen ‘Helsingin Bussiliikenne’ ja josta tuli siten uusi HelB.

(37)

Multimedia-asiaa koskevan oikeuskäytännön (29) ja komission päätöskäytännön (30) mukaan arvio taloudellisen toiminnan jatkuvuudesta tuensaajan ja sen yhtiön välillä, jolle tuensaajan omaisuus luovutettiin, tehdään tapauskohtaisesti ja perustuu joukkoon indikaattoreita. Seuraavat seikat voidaan ottaa huomioon: i) luovutuksen kohde (varat ja velat, henkilöstön jatkuvuus, yhteensidotut varat); ii) luovutuksen hinta; iii) ostajayrityksen ja alkuperäisen yrityksen osakkaiden tai omistajien henkilöllisyys; iv) luovutuksen toteuttamisajankohta (sijoittuuko se tutkinnan käynnistämisen, muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen tai lopullisen päätöksen jälkeen); v) toimen taloudellinen logiikka. (31)

(38)

Vaikuttaa siltä, että ainoa muutos, joka tapahtui, kun vanhan HelB:n liiketoiminta myytiin Viikin Linja Oy:lle, koski oikeushenkilöä, johon uusi HelB kuului, sillä HelB:n liiketoiminnan alkuperäisten ja uusien omistajien välillä ei ollut yhteyksiä. Vanhan HelB:n liiketoiminta myytiin sen jälkeen, kun komissio oli käynnistänyt muodollisen tutkintamenettelyn. Se myytiin jatkuvana toimintana, ja kaikki sen työntekijät, omaisuus ja sopimukset siirrettiin uudelle HelB:lle. Vaikuttaa siltä, että uusi HelB jatkoi vanhan HelB:n liiketoimintaa ja käytti vanhan HelB:n omaisuutta samalla tavalla ja samaan tarkoitukseen kuin vanha HelB. Edellä esitetyn perusteella on kyseenalaista, vastasiko vanhan HelB:n liiketoiminnasta maksettu myyntihinta tarkasti markkinahintaa – eikä ollut markkinahintaa alhaisempi – sillä kauppaa ei ollut järjestetty tarjouskilpailumenettelyssä eikä Suomen esittämän arvion uskottavuutta (ks. johdanto-osan (26) kappale) ole osoitettu.

3.2.2.   Koiviston Auto Helsinki Oy

(39)

Kuten tämän päätöksen johdanto-osan (30)–(31) kappaleessa todetaan, uuden HelB:n holdingyhtiön Metsäpietilä Oy:n osakkeenomistajat päättivät joulukuussa 2021 myydä Koiviston Auto Groupin, johon uusi HelB kuului, CapMan Infralle osakekaupalla. Kaupan jälkeen uuden HelB:n toiminimeksi vaihtui Koiviston Auto Helsinki Oy 4. elokuuta 2023. Ei ole viitteitä siitä, että Koiviston Auto Helsinki Oy:n omistus olisi muuttunut 4. elokuuta 2023 jälkeen tai että sen omaisuus olisi sittemmin myyty kokonaan tai osittain. (32)

(40)

Koska kauppa koski ainoastaan uuden HelB:n emoyhtiön eli Koiviston Auto Groupin osakkeenomistuksen muutosta, tästä seuraa, että Koiviston Auto Helsinki Oy on sama oikeushenkilö kuin uusi HelB, ja se toimii nyt uudella toiminimellä ja jatkaa uuden HelB:n liiketoimintaa.

4.   PÄÄTELMÄT

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo alustavasti, että vanhan HelB:n ja uuden HelB:n, joka on 4. elokuuta 2023 alkaen ollut nimeltään Koiviston Auto Helsinki Oy, välillä saattaa olla taloudellista jatkuvuutta. Jos Suomen vanhalle HelB:lle myöntämä etu katsotaan sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi valtiontueksi, vanhalle HelB:lle myönnetyn valtiontuen takaisinperintävelvollisuus voitaisiin ulottaa koskemaan uutta HelB:tä, nykyistä Koiviston Auto Helsinki Oy:tä.

Ottaen huomioon edellä esitetyn komissio kehottaa Suomea SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti esittämään huomautuksensa ja toimittamaan toimenpiteiden ja taloudellisen jatkuvuuden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot kuukauden kuluessa tämän kirjeen vastaanottamisesta. Komissio kehottaa Suomen viranomaisia toimittamaan välittömästi jäljennöksen tästä kirjeestä mahdolliselle tuensaajalle.

Komissio ilmoittaa Suomelle tiedottavansa asiasta asianomaisille julkistamalla tämän kirjeen ja julkaisemalla tiivistelmän siitä Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Komissio tiedottaa asiasta myös ETA-sopimuksen allekirjoittaneiden EFTA-maiden asianomaisille julkaisemalla tiedonannon Euroopan unionin virallisen lehden ETA-täydennysosassa sekä EFTA:n valvontaviranomaiselle lähettämällä sille jäljennöksen tästä kirjeestä. Kaikkia mainittuja asianomaisia kehotetaan esittämään huomautuksensa kuukauden kuluessa julkaisupäivästä.

---

(1)  Unionin tuomioistuimen tuomio 29.7.2024, Koiviston Auto Helsinki v. komissio, C-697/22 P, ECLI:EU:C:2024:641, jäljempänä ‘vuoden 2024 tuomio’.

(2)  Komission päätös SA.33846 C(2015) 80 final, annettu 16 päivänä tammikuuta 2015 (EUVL C 116, 10.4.2015, s. 22).

(3)  Marraskuun 6. päivänä 2015 toimitettuihin tietoihin sisältyy 5. marraskuuta 2015 päivätty kirje.

(4)  Valtiontuesta SA.33846 (2015/C) (ex 2014/NN) (ex 2011/CP), jonka Suomi on toteuttanut Helsingin Bussiliikenne Oy:lle, 28 päivänä kesäkuuta 2019 annettu komission päätös (EU) 2020/1814 (EUVL 2020, L 404, s. 10).

(5)  Jäljempänä ‘vanha HelB’.

(6)  Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.9.2022, T-603/19, Helsingin Bussiliikenne v. komissio, ECLI:EU:T:2022:555.

(7)  Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 14.9.2022, T-597/19, Helsingin kaupunki v. komissio, ECLI:EU:T:2022:554.

(8)  Julkisasiamies Medinan ratkaisuehdotus – 16.5.2024, C-697/22 P, ECLI:EU:C:2024:415.

(9)  Tuomio 29.7.2024, Koiviston Auto Helsinki Oy v. komissio, C-697/22 P, ECLI:EU:C:2024:641.

(10)  Tuomio 29.7.2024, Koiviston Auto Helsinki Oy v. komissio, C-697/22 P, ECLI:EU:C:2024:641, 58 ja 63 kohta.

(11)  Tuomio 29.7.2024, Koiviston Auto Helsinki Oy v. komissio, C-697/22 P, ECLI:EU:C:2024:641, 55 ja 56 kohta.

(12)  Tuomio 29.7.2024, Koiviston Auto Helsinki Oy v. komissio, C-697/22 P, ECLI:EU:C:2024:641, 53 kohta.

(13)  Tuomio 29.7.2024, Koiviston Auto Helsinki Oy v. komissio, C-697/22 P, ECLI:EU:C:2024:641, 55 kohta.

(14)  Tuomio 29.7.2024, Koiviston Auto Helsinki Oy v. komissio, C-697/22 P, ECLI:EU:C:2024:641, 56 kohta.

(15)  Tuomio 29.7.2024, Koiviston Auto Helsinki Oy v. komissio, C-697/22 P, ECLI:EU:C:2024:641, 83–85 kohta.

(16)  HelB oli tuolloin jo vaihtanut nimekseen Helsingin kaupungin Linja-autotoiminta Oy.

(17)  Muodollisesti kauppakirjan allekirjoittivat Helsingin Bussiliikenne Oy myyjänä ja Viikin Linja Oy ostajana. Kauppakirjasta tulisi sitova, kun myyjän ja Helsingin kaupungin päätöksentekoelimet ovat hyväksyneet myynnin.

(18)  Helsingin kaupunki otti yhteyttä seuraaviin: Nobina Oy, Pohjolan Liikenne Oy, Transdev/Veolia Transport Northern Europe AB, Koiviston Auto/Metsäpietilä Oy, Keolis Nordic AB, Arriva plc, First Group LLP, Stagecoach LLP ja Go-Ahead Plc.

(19)  Summa 1 879 766 euroa ja mahdollinen lisäkauppahinta oli tarkoitettu vakuudeksi maksuista, jotka myyjän on mahdollisesti suoritettava ostajalle sulkutilisopimuksen nojalla.

(20)  Kauppakirjan lausekkeessa 3.4 määrätään, että jos vuosina 2016–2020 uuden HelB:n viiden vertailukelpoisen 12 kuukauden pituisen tilikauden käyttökate (EBITDA) ylittää 4 200 000 euroa tilikaudelta, ostaja on velvollinen maksamaan näiltä tilikausilta lisäkauppahinnan. Lisäkauppahintaa maksetaan 50 prosenttia määrästä, jolla käyttökate ylittää edellä mainitut 4 200 000 euroa.

(21)  Viima-projekti, kirjallinen perustelu kauppahinnasta, 21.9.2015.

(22)  Suomen 30. elokuuta 2024 toimittamat tiedot.

(23)  Pääomalainojen korkoja lukuun ottamatta, sillä pääomalainasopimusten ehtojen mukaisesti maksettavia korkoja ei ollut, koska vanha HelB tuotti tappioita.

(24)  Suomen 30. elokuuta 2024 toimittamat tiedot.

(25)  Ks. yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.7.1973, komissio v. Saksa, C-70/72, ECLI:EU:C:1973:87, 13 kohta.

(26)  Ks. yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 17.6.1999, Belgia v. komissio, C-75/97, ECLI:EU:C:1999:311, 64 ja 65 kohta.

(27)  Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 28.3.2012 Ryanair v. komissio, T-123/09, ECLI:EU:T:2012:164, 155 kohta.

(28)  Ks. komission tiedonanto sääntöjenvastaisen ja sisämarkkinoille soveltumattoman valtiontuen takaisinperinnästä, C/2019/5396 (EUVL C 247, 23.7.2019, s. 1).

(29)  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 8.5.2003, Italia ja SIM 2 Multimedia v. komissio, yhdistetyt asiat C-328/99 ja C-399/00, ECLI:EU:C:2003:252.

(30)  Komission päätös, tehty 17 päivänä syyskuuta 2008, asioissa N 321/2008, N 322/2008 ja N 323/2008, jotka Kreikka on pannut täytäntöön – Vente de certains actifs d'Olympic Airlines/Olympic Airways Services (EUVL C 18, 23.1.2010, s. 9); komission päätös, tehty 12 päivänä marraskuuta 2008, asiassa N 510/2008, jonka Italia on pannut täytäntöön – Sale of assets of Alitalia (EUVL C 46, 25.2.2009, s. 6); komission päätös, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2012, asiassa SA.34547, jonka Ranska on pannut täytäntöön – Reprise de actifs du groupe SERNAM dans le garde de son redressement judiciaire (EUVL C 305, 10.10.2012, s. 10).

(31)  Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti tämän indikaattorijoukon ensimmäisen kerran 28. toukokuuta 2012 annetussa tuomiossa asiassa Ryanair v. komissio (yleisen tuomioistuimen tuomio 28.3.2012, Ryanair v. komissio, T-123/09, ECLI:EU:T:2012:164, 155 kohta).

(32)  Komission tiedonanto sääntöjenvastaisen ja sisämarkkinoille soveltumattoman valtiontuen takaisinperinnästä, C/2019/5396 (EUVL C 247, 23.7.2019, s. 1), 90 kohta.