26.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 112/40


Kanne 31.1.2018 – Saksa v. komissio

(Asia T-53/18)

(2018/C 112/51)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: T. Henze, J. Möller, sekä asianajajat M. Winkelmüller, F. van Schewick ja M. Kottmann)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan yhdenmukaistetun standardin EN 13341:2005 + A1:2011 ”Maanpäälliset kestomuoviset varastosäiliöt lämmitysöljylle, kerosiinille ja dieselpolttoaineelle” viitetietojen säilyttämisestä Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti 6.11.2017 annetun komission päätöksen (EU) 2017/1995 (EUVL 2017, L 288, s. 36),

kumoamaan yhdenmukaistetun standardin EN 12285-2:2005 ”Tehdasvalmisteiset terässäiliöt” viitetietojen säilyttämisestä Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti 6.11.2017 annetun komission päätöksen (EU) 2017/1996 (EUVL 2017, L 288, s. 39) ja

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste: perusteluvelvoitteen rikkominen

Kantaja väittää ensimmäisessä kanneperusteessaan, että riidanalaisilla päätöksillä rikotaan SEUT 296 artiklan toisessa kohdassa vahvistettua perusteluvelvoitetta. Kantajan mukaan mainituissa päätöksissä ei oteta kantaa asetuksen (EU) N:o 305/2011 (1) 18 artiklan 1 kohdan nojalla keskeiseen kysymykseen siitä, ovatko yhdenmukaistetut standardit asianomaisten toimeksiantojen mukaisia ja voidaanko näillä standardeilla taata rakennuskohteisiin sovellettavien perusvaatimuksien noudattaminen. Tästä seuraa, että kantajan tai tuomioistuimen ei ole mahdollista arvioida, minkä tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen perusteella vastaaja on toteuttanut mainitut toimet.

2)

Toinen kanneperuste: asetuksen (EU) N:o 305/2011 aineellisten säännösten rikkominen

Ensinnäkin kantaja väittää, että kanteen kohteena olevissa päätöksissä rikotaan asetuksen (EU) N:o 305/2011 17 artiklan 5 kohdan ensimmäistä ja toista alakohtaa. Vastaaja ei sen mukaan ole selvittänyt, missä määrin yhdenmukaistetut standardit ovat asianomaisten toimeksiantojen mukaisia. Tästä seuraa, että se on jättänyt huomiotta, ettei tällaista yhdenmukaisuutta tosiasiallisesti ole.

Toiseksi kanteen kohteena olevissa päätöksissä rikotaan asetuksen (EU) N:o 305/2011 18 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä 3 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 17 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa. Kantaja väittää, että vastaaja on jättänyt huomiotta, että riitautetut yhdenmukaistetut standardit eivät sisällä menetelmiä ja kriteerejä, joiden avulla arvioidaan rakennustuotteiden perusominaisuuksien suoritustasoja mekaanisen lujuuden ja vakauden osalta sekä säiliöiden kestävyyttä ja lujuutta pirstoutumisen tai murskautumisen varalta, jos niitä käytetään standardien soveltamisalaan kuuluvilla, maanjäristyksille ja tulville alttiilla alueilla, ja että ne ovat siten epätäydellisiä rakennustuotteiden kolmen perusominaisuuden osalta, minkä seurauksena rakennuskohteisiin sovellettavien perusvaatimuksien noudattaminen vaarantuisi.

Kolmanneksi kantaja väittää, että vastaaja on tehnyt arviointivirheen, koska se on asetuksen (EU) N:o 305/2011 18 artiklan 2 kohdan vastaisesti kieltäytynyt lisäämästä kantajan vaatimaa varausta virallisessa lehdessä julkaistuihin viittauksiin riitautettuihin yhdenmukaistettuihin standardeihin.

Lopuksi kantaja väittää, että vastaaja on kanteen kohteena olevia toimia antaessaan tehnyt arviointivirheen myös, koska se on hylännyt kantajan toissijaisesti esittämän vaatimuksen, että virallisessa lehdessä julkaistu viittaus kyseisiin yhdenmukaistettuihin standardeihin on poistettava, viittaamalla mahdollisuuteen, joka komission mukaan jäsenvaltioilla on, rajoittaa tai kieltää rakennustuotteen asettaminen saataville markkinoilla.


(1)  Rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta 9.3.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011.