5.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 42/30


Kanne 15.11.2017 – Chambre de commerce et d’industrie métropolitaine Bretagne-ouest (port de Brest) v. komissio

(Asia T-754/17)

(2018/C 042/44)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Chambre de commerce et d’industrie métropolitaine Bretagne-ouest (port de Brest) (Brest, Ranska) (edustajat: asianajajat J. Vanden Eynde ja E. Wauters)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

ottamaan kanteen tutkittavaksi ja tämän seurauksena kumoamaan tukiohjelmasta SA.38398 (2016/C, ex 2015/E), jonka Ranska on toteuttanut – Satamien verotus Ranskassa – 27.7.2017 annetun komission päätöksen (EU) 2017/2116 (tiedoksiannettu numerolla C(2017) 5176 final)

toteamaan, että kanne on otettava tutkittavaksi ja että se on perusteltu

tämän seurauksena kumoamaan Euroopan komission päätöksen katsoa sisämarkkinoille soveltumattomaksi valtiontueksi sen, että Chambre de commerce et d’industrie métropolitaine Bretagne-ouestin (Länsi-Bretagnen kauppa- ja teollisuuskamari) taloudellisesta toiminnasta ei peritä yhtiöveroa

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen siltä osin kuin kantajan oikeudesta tutustua asian asiakirja-aineistoon vireille saattama asia T-39/17, Chambre de commerce et d’industrie métropolitaine Bretagne-ouest (port de Brest) v. komissio, on yhä vireillä. Koska komissio tukeutui olennaisiin asiakirjoihin määrittääkseen kantajaa vastaan esitetyt väitteet ilmoittamatta niitä kuitenkaan kantajalle huolimatta tämän lukuisista pyynnöistä, päätöstä, jossa näitä asiakirjoja analysoidaan, rasittaa lainvastaisuus.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu arviointivirheeseen Brestin sataman toiminnan luonnehdinnan osalta. Tämä kanneperuste jakautuu kahteen osaan.

Ensimmäinen osa, joka perustuu toteamukseen, jonka mukaan Brestin sataman toiminta on yleishyödyllistä toimintaa. Kantaja katsoo, että tässä yhteydessä vastaaja voi riitauttaa yhtiöiden vapauttamisen verosta ainoastaan, jos se osoittaa tämän olevan kilpaillulle toiminnalle annettua valtiontukea.

Toinen osa, joka on esitetty toissijaisesti ja jonka mukaan vaikka satamatoiminta ei ole yleishyödyllistä toimintaa, se on yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvää palvelua, joka voi olla unionin säännösten mukaista myös, kun sille annetaan tukea verotuksellisten toimenpiteiden avulla. Kantaja arvioi, ettei tällaisessa tilanteessa voida katsoa, että kilpailusääntöjä sovellettaisiin tässä tapauksessa.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu perustelujen puuttumiseen ja ilmeiseen arviointivirheeseen, kun kyse on siitä, että komissio katsoi kyseisen toimenpiteen valtiontueksi. Tämä kanneperuste jakautuu kahteen osaan.

Ensimmäinen osa, jossa kantaja katsoo, että SEUT 106 artiklan 2 kohdan soveltamispoikkeuksen lisäksi on sovellettava SEUT 93 artiklaa, jossa määrätään, että tuki on perussopimusten mukainen, jos se on tarpeen liikenteen yhteensovittamiseksi tai korvausta julkisten palvelujen käsitteeseen kuuluvien velvoitteiden täyttämisestä.

Toinen osa, jonka mukaan SEUT 107 artiklaa sovellettaessa on tehty ilmeinen arviointivirhe ja perustelut ovat puutteelliset. Yhtäältä riidanalaisen päätöksen perustelut ovat puutteelliset, koska siinä ei esitetä mitään seikkaa sen toteamiseksi ja osoittamiseksi, miten kyseinen tukijärjestelmä vaikuttaa tai voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ranskalaisten satamien ja erityisesti Brestin sataman osalta. Toisaalta riidanalaista päätöstä rasittaa ilmeinen arviointivirhe, koska siinä katsotaan valtiontueksi Brestin hyväksi toteutettu toimenpide, vaikkei vaikutusta kauppaan koskeva edellytys täyty.