19.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 195/37


Kanne 19.4.2017 – Saksa v. komissio

(Asia T-229/17)

(2017/C 195/50)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: T. Henze ja J. Möller sekä asianajajat M. Winkelmüller, F. van Schewick ja M. Kottmann)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan yhdenmukaistetun standardin EN 14342:2013 ”Puiset lattianpäällysteet. Ominaisuudet, vaatimustenmukaisuuden arviointi ja merkintä” viitetietojen säilyttämisestä varauksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 nojalla 25.1.2017 annetun komission päätöksen (EU) 2017/133 (EUVL 2017, L 21, s. 113)

kumoamaan yhdenmukaistetun standardin EN 14904:2006 ”Liikuntapaikkojen pintarakenteet. Monitoimikäyttöön tarkoitettujen sisäurheilutilojen pintarakenteet. Määrittely” viitetietojen säilyttämisestä varauksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti 25.1.2017 annetun komission päätöksen (EU) 2017/145 (EUVL 2017, L 22, s. 62)

kumoamaan rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 täytäntöönpanoon liittyvän komission tiedonannon (EUVL 2017, C 76, s. 32) siltä osin kuin se koskee yhdenmukaistettua standardia EN 14342:2013 ”Puiset lattianpäällysteet. Ominaisuudet, vaatimustenmukaisuuden arviointi ja merkintä”

kumoamaan rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 täytäntöönpanoon liittyvän komission tiedonannon (EUVL 2017, C 76, s. 32) siltä osin kuin se koskee yhdenmukaistettua standardia EN 14904:2006 ”Liikuntapaikkojen pintarakenteet. Monitoimikäyttöön tarkoitettujen sisäurheilutilojen pintarakenteet. Määrittely”

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu olennaisten muotomääräysten rikkomiseen

Saksan liittotasavalta väittää, että komissio on riidanalaisten päätösten antamisen yhteydessä rikkonut olennaisia muotomääräyksiä, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 305/2011 (1) 18 artiklassa. Komissio ei Saksan mukaan ole saattanut asiaa direktiivin 98/34/EY (2) 5 artiklan nojalla perustetun komitean käsiteltäväksi, asiassa ei ole kuultu asianomaisia eurooppalaisia standardointielimiä eikä riidanalaisia päätöksiä annettu mainitun direktiivin 5 artiklan nojalla perustetun komitean ”lausunnon perusteella”.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin

Kantaja väittää toisen kanneperusteensa osalta, että riidanalaisten päätösten antamisen yhteydessä on laiminlyöty SEUT 296 artiklan 2 kohdan mukainen perusteluvelvollisuus, koska niissä ei oteta kantaa asetuksen (EU) N:o 305/2011 18 artiklan 1 kohdan mukaiseen keskeiseen kysymykseen eli siihen, ovatko yhdenmukaistetut standardit asiaankuuluvan toimeksiannon mukaisia ja täyttävätkö ne rakennuskohteen perusvaatimukset. Tästä seuraa kantajan mukaan, ettei Saksan liittotasavalta tai unionin tuomioistuin voi arvioida sitä, mihin olennaisiin oikeudellisiin ja tosiseikkoja koskeviin arviointeihin komissio on tukeutunut.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EU) N:o 305/2011 rikkomiseen

Kantaja väittää lisäksi, että riidanalaisilla päätöksillä ja tiedonannolla rikotaan asetuksen (EU) N:o 305/2011 aineellisia säännöksiä.

Riidanalaisilla päätöksillä ja tiedonannolla rikotaan ensinnäkin asetuksen (EU) N:o 305/2011 17 artiklan 5 kohdan 1 ja 2 alakohtaa, koska komissio on kyseisten säännösten vastaisesti jättänyt tutkimatta, missä määrin yhdenmukaistetut standardit ovat asiaankuuluvan toimeksiannon mukaisia, ja jättänyt näin ollen tunnistamatta sen, ettei tällaista vastaavuutta ole ollut

Riidanalaisilla päätöksillä ja tiedonannolla rikotaan toiseksi asetuksen (EU) N:o 305/2011 18 artiklan 2 kohtaa, luettuna yhdessä 3 artiklan 1 ja 2 kohdan kanssa, ja 17 artiklan 3 kohdan 1 alakohtaa. Komissio on jättänyt ottamatta huomioon, etteivät menettelymääräykset sisällä minkäänlaisia menettelyjä ja perusteita, jotka koskevat suoritustason arviointia siltä osin kuin on kyse niin sanottujen muiden vaarallisten aineiden toimittamisesta, mikä johti siihen, että ne olivat rakennustuotteisiin liittyvien perusominaisuuksien kannalta epätäydellisiä ja vaaransivat rakennuskohteen perusvaatimukset.

Komissio on antaessaan riidanalaiset säännökset tehnyt lopuksi arviointivirheen, koska se on asetuksen (EU) N:o 305/2011 18 artiklan 2 kohtaan sisältyvää mahdollisuutta hyödyntäen jättänyt säätämättä, että viittaukset kyseiseen yhdenmukaistettuun standardiin julkaistaan virallisessa lehdessä kantajan ehdottamien varausten kanssa.


(1)  Rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta 9.3.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011 (EUVL 2011, L 88, s. 5).

(2)  Teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetun direktiivin 98/34/EY muuttamisesta 20.7.1998 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/48/EY (EYVL 1998, L 217, s. 18).