Komission tiedonanto

Monialaiset puitteet alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille

(tiedoksiannettu numerolla K(2002) 315)

(2002/C 70/04)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1 JOHDANTO: TOIMENPITEEN SOVELTAMISALA

1. Komissio antoi 16 päivänä joulukuuta 1997 monialaiset puitteet alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille(1). Monialaisia puitteita sovellettiin 1 päivästä syyskuuta 1998 aluksi kolmen vuoden koeajan. Vuonna 2001 niiden voimassaoloaikaa pidennettiin 31 päivään joulukuuta 2002.

2. Monialaisten puitteiden 4.1 kohdan mukaan komissio arvioi puitteet uudelleen vuonna 2001 ja totesi, että puitteita oli tarkistettava. Komissio katsoi myös, että alakohtaiset erityiset puitteet olisi sisällytettävä uusiin monialaisiin puitteisiin.

3. Näitä puitteita sovelletaan ainoastaan aluetukeen, sellaisena kuin se määritellään alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa(2), jonka tavoitteena on edistää alkuinvestointeja, mukaan lukien alkuinvestointiin liittyvä työpaikkojen luominen, ja joka myönnetään EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan perusteella. Nämä puitteet eivät rajoita tukiehdotusten arviointia perustamissopimuksen muiden määräysten esimerkiksi 87 artiklan 3 kohdan b ja d alakohdan nojalla. Teräs- ja synteettikuituteollisuuden aloilla puitteita sovelletaan myös suurten yksittäisten tukien myöntämiseen pienille ja keskisuurille yrityksille, joita ei koske komission asetuksessa (EY) N:o 70/2001(3) säädetty poikkeus. Puitteet eivät koske rakenneuudistustukea, johon sovelletaan yhteisön suuntaviivoja valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi(4). Nämä puitteet eivät myöskään vaikuta jo annettujen horisontaalisten puitteiden soveltamiseen, kuten yhteisön puitteisiin tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle valtion tuelle(5) ja yhteisön suuntaviivoihin valtiontuesta ympäristönsuojelulle(6).

4. Nämä puitteet eivät vaikuta valtiontukeen maatalouden, kalastuksen, ja liikenteen aloilla eikä tukeen hiiliteollisuudelle.

5. Sellaisten alueellisten investointitukien, joita ei ole vapautettu EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvelvollisuudesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98(7) nojalla annetulla komission poikkeusasetuksella, tuki-intensiteetti määritellään näissä puitteissa vahvistettujen perusteiden mukaan.

6. Nämä puitteet eivät edellytä ennakkoilmoitusta suurille investointihankkeille myönnettävästä tuesta, joka ei ylitä tiettyjä raja-arvoja edellyttäen, että tuki myönnetään komission hyväksymän tukiohjelman mukaisesti. Nämä puitteet eivät kuitenkaan vaikuta jäsenvaltioiden velvollisuuteen ilmoittaa uudesta yksittäisestä (tapauskohtaisesta) tuesta, jota ei ole vapautettu EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvelvollisuudesta asetuksen (EY) N:o 994/98 nojalla annetulla komissiolla poikkeusasetuksella. Näissä puitteissa vahvistetut säännöt koskevat myös tällaisten yksittäisten (tapauskohtaisten) valtiontukien arviointia.

2 TOIMENPITEEN TARPEELLISUUS

2.1 Syyt yksinkertaiselle ja avoimelle välineelle

7. Verrattuna aikaisempiin monialaisiin puitteisiin nämä puitteet ovat yksinkertaisempi väline. Komissio katsoo, että suurille hankkeille myönnettävien alueellisten investointitukien valvonnan olisi oltava yksinkertaista ja avointa. Aikaisemmista monialaisista puitteista saadun kokemuksen perusteella komissio on yksinkertaistanut, muuttanut ja selkeyttänyt puitteita.

8. Ensiksi aikaisemmilla monialaisilla puitteilla ei ollut merkittävää vaikutusta yhteisössä toteutettujen suurten investointihankkeiden valtiontuen määriin. Komissio katsoo, että on tarpeen rajoittaa suurille hankkeille myönnettävää aluetukea pitäen kuitenkin yllä vähemmän suotuisten alueiden houkuttelevuutta. Viime vuosina on myönnetty yleisesti tarve rajoittaa aluetukea suurille siirrettävissä oleville investointihankkeille. Yhtenäismarkkinoiden toteutuminen on tehnyt entistä tärkeämmäksi valvoa tarkoin tällaisten hankkeiden valtiontukia, sillä tuen kilpailua vääristävät vaikutukset korostuvat entisestään, kun muut valtion toimista johtuvat kilpailun vääristymät poistuvat ja markkinat avautuvat ja yhdentyvät. Sen vuoksi yhteisön politiikan kolmen keskeisen tavoitteen, eli vääristymättömän kilpailun sisämarkkinoilla, taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja teollisuuden kilpailukyvyn keskinäisen tasapainon on sisällettävä myös tiukemmat suurille hankkeille myönnettävää aluetukea koskevat säännöt.

9. Toiseksi useiden eri puitteiden koontaminen yhdeksi välineeksi myös yksinkertaistaa nykyistä lainsäädäntöä ja lisää valtiontuen valvonnan ennakoitavuutta ja avoimuutta.

10. Kolmanneksi yksinkertaisemman välineen käyttö keventää hallinnollisia rasitteita ja parantaa sallittuja tukimääriä koskevien päätösten ennakoitavuutta niin investoijien kuin hallintoviranomaisten kannalta.

11. Neljänneksi puitteissa vahvistetaan tiukemmat säännöt rakenteellisista ongelmista kärsiville aloille vakavien kilpailun vääristymien estämiseksi.

2.2. Tarve valvoa suurten siirrettävissä olevien investointihankkeiden aluetukea järjestelmällisemmin

12. Komission vahvistamat tuen enimmäismäärät kaikille aluetukeen oikeutetuille alueille on yleensä tarkoitettu antamaan asianmukainen taso tarpeelliseen kannustimeen investoida tuettujen alueiden kehitykseen. Koska niissä annetaan yhtenäinen enimmäismäärä, suurten hankkeiden tapauksessa ne yleensä ylittävät alueelliset haitat. Näiden puitteiden tarkoituksena on rajoittaa suurille hankkeille myönnettävä kannustin tasolle, jolla estetään mahdollisimman hyvin kilpailun tarpeeton vääristyminen.

13. Suuret investoinnit voivat edistää tehokkaasti alueellista kehitystä muun muassa houkuttelemalla muita yrityksiä alueelle ja ottamalla käyttöön kehittynyttä tekniikkaa sekä parantamalla työntekijöiden koulutusta. Epäsuotuisille alueille tyypillisillä vaikeilla ongelmilla on kuitenkin vähemmän vaikutusta näihin investointeihin. Ensiksi suuriin investointeihin liittyy mittakaavaetuja, jotka vähentävät sijoituspaikasta riippuvia alkukustannuksia. Toiseksi ne ovat monessa suhteessa riippumattomia alueesta, jolla investointi toteutetaan. Suurille investoinneille on helppo saada pääomaa ja luottoa maailman markkinoilla eikä tietyn epäsuotuisan alueen rajoitetumpi rahoituspalvelujen tarjonta siten haittaa niitä. Suuria investointeja tekevät yritykset voivat lisäksi hankkia työvoimansa maantieteellisesti laajemmalta alueelta ja niiden on helpompi siirtää ammattitaitoista työvoimaa valitulle paikkakunnalle.

14. Jos suuret investoinnit hyötyvät täysimääräisistä alueellisista enimmäismääristä ja saavat siten runsaasti valtiontukea, kasvaa samaan aikaan riski kauppaan kohdistuvista vaikutuksista samoin kuin vääristävä vaikutus suhteessa muissa jäsenvaltioissa toimiviin kilpailijoihin. Tämä johtuu siitä, että tuensaaja on todennäköisemmin merkittävä toimija asianomaisilla markkinoilla ja siten investointi, johon tukea myönnetään, voi muuttaa kilpailuedellytyksiä markkinoilla.

15. Lisäksi suuria investointeja tekevillä yrityksillä on yleensä huomattavaa neuvotteluvoimaa tuen myöntävien viranomaisten suhteen. Suuria hankkeita toteuttavat investoijat harkitsevat usein vaihtoehtoisia investointipaikkakuntia eri jäsenvaltioissa, mikä voi johtaa aina vain suurempien tukilupausten kierteeseen ja korkeampaan tukitasoon kuin on tarpeen alueellisten haittojen korvaamiseksi.

16. Tällaisten "tukihuutokauppojen" todennäköinen seuraus on, että suurten investointien tuki-intensiteetit ylittävät lisäkustannukset, joita aiheutuu investoinnin toteuttamisesta epäsuotuisalla alueella.

17. Tuki, joka ylittää vähimmäismäärän alueellisten haittojen korvaamiseksi, hyvin todennäköisesti johtaa kielteisiin vaikutuksiin (tehottomaan paikkakuntien valintaan), suurempaan kilpailun vääristymiseen ja hyvinvoinnin nettomenetyksiin, koska tuki on kallis tulonsiirto veronmaksajilta tuensaajille.

18. Viimeaikainen kokemus on osoittanut, että alueellista investointitukea saavat suuret investointihankkeet ovat pääomavaltaisempia kuin pienet investointihankkeet. Tämän vuoksi pienten investointihankkeiden suotuisampi kohtelu merkitsisi tukialueilla sellaisten hankkeiden suotuisampaa kohtelua, jotka ovat työvoimavaltaisempia ja siten edistävät työpaikkojen luomista ja työttömyyden vähentämistä.

19. Tietyt investointimuodot ovat omiaan aiheuttamaan vakavaa kilpailun vääristymistä ja niiden hyödyllinen vaikutus alueen kannalta on kyseenalainen. Tämä pätee erityisesti investointeihin aloilla, joilla yhdellä yrityksellä on suuri markkinaosuus tai joilla alan tuotantokapasiteetti kasvaa merkittävästi kyseisten tuotteiden kysynnän pysyessä samana. Yleisesti ottaen kilpailun vääristyminen on todennäköistä rakenteellisista ongelmista kärsivillä aloilla, joilla jo nykyinen tuotantokapasiteetti ylittää tuotteen kysynnän markkinoilla tai joilla kyseisten tuotteiden kysyntä laskee jatkuvasti.

20. EY:n perustamissopimuksen 159 artiklan mukaisesti on otettava asianmukaisella tavalla huomioon, että näiden puitteiden perusteella tehdyt päätökset valtiontuesta ja yhteisön taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistumiseen johtavat rakennerahastojen toimenpiteet (erityisesti toimenpiteet, joiden tavoitteena on pienentää eri alueiden välisiä kehityseroja ja epäsuotuisimpien alueiden jälkeenjääneisyyttä) ovat keskenään yhdenmukaisia. Rakennerahastoista osittain rahoitetut hankkeet myötävaikuttavat tehokkaasti taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen yhteisössä ja ne olisi sen vuoksi otettava asianmukaisella tavalla huomioon.

3 SUURTEN INVESTOINTIHANKKEIDEN TUKITASOJEN ALENTAMINEN

21. Rajoittamatta alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa ja asetuksessa (EY) N:o 70/2001 vahvistettuja soveltuvuusperusteita ja 24 kohdassa vahvistettua ilmoitusvelvollisuutta sekä 8 jaksossa vahvistettuja siirtymävaiheen sääntöjä, tukikelpoisia kustannuksia(8) sisältäville investoinneille myönnettävään alueelliseen investointitukeen sovelletaan alempaa aluetuen enimmäismäärää seuraavan asteikon mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

22. Näin ollen sallitun tuen määrä yli 50 miljoonan euron hankkeelle lasketaan seuraavalla laskentakaavalla: tuen enimmäismäärä = R × (50 + 0,50 B + 0,34 C). Tässä kaavassa R on mukauttamaton alueellinen enimmäismäärä; B on 50-100 miljoonan euron suuruiset tukikelpoiset investoinnit; ja C on 100 miljoonaa euroa ylittävät tukikelpoiset kustannukset, jos sellaisia on(9).

23. Esimerkiksi suuren yrityksen investoidessa 80 miljoonaa euroa tukialueelle, jolla tarkistamaton aluetuen enimmäismäärä on 25 prosenttia nettoavustusekvivalenttia, suurin sallittu tukimäärä olisi 16,25 miljoonaa euroa nettoavustusekvivalenttia, jolloin tuki-intensiteetti olisi 20,3 prosenttia nettoavustusekvivalenttia. Suuren yrityksen tehdessä 160 miljoonan euron investoinnin samalla alueella, suurin sallittu tukimäärä olisi 23,85 miljoonaa euroa nettoavustusekvivalenttia, jolloin tuki-intensiteetti olisi 14,9 prosenttia nettoavustusekvivalenttia.

24. Jäsenvaltioiden on kuitenkin ilmoitettava erikseen alueellisesta investointituesta investoinneille, jos ehdotettu tuki ylittää 21 kohdassa vahvistetun asteikon ja siinä vahvistettujen sääntöjen nojalla 100 miljoonan euron investoinnille sallitun enimmäismäärän(10). Erikseen ilmoitettavat hankkeet eivät ole oikeutettuja investointitukeen, jos toinen seuraavista ehdoista täyttyy:

a) tuensaajan osuus kyseisen tuotteen myynnistä on yli 25 prosenttia ennen investointia tai sen osuus on investoinnin jälkeen yli 25 prosenttia; tai

b) hankkeella luotu kapasiteetti on yli 5 prosenttia markkinoiden koosta mitattuna asianomaisen tuotteen todettavissa olevana kulutuksena, jollei todettavissa olevan kulutuksen keskimääräinen vuotuinen kasvu viiden edellisen vuoden aikana ylitä Euroopan talousalueen BKT:n keskimääräistä vuotuista kasvua;

Jäsenvaltiolla on todistustaakka osoittaa, että a ja b alakohtien mukaisia tilanteita ei esiinny(11). Sovellettaessa a ja b alakohtaa todettavissa oleva kulutus määritellään Prodcom-luokittelun(12) soveltuvalla tasolla Euroopan talousalueella tai, jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla, muun asianomaisille tuotteille yleisesti hyväksytyn markkinasegmentoinnin perusteella, jota koskevia tilastotietoja on saatavilla.

25. Sallittua tuen enimmäisintensiteettiä, joka voidaan myöntää ilmoitusvelvollisuuden alaiselle hankkeelle 24 kohdan mukaan, voidaan korottaa kertoimella 1,15, jos hanketta yhteisrahoitetaan rakennerahastoista suurhankkeena rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöistä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999(13) 25 artiklan nojalla yhdenmukaisesti mainitun asetuksen 26 artiklan säännösten kanssa. Yhteisrahoituksen on oltava vähintään 10 prosenttia julkisista kokonaismenoista, jos hanke sijaitsee EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla tukeen oikeutetulla alueella, ja vähintään 25 prosenttia julkisista kokonaismenoista, jos hanke sijaitsee EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla tukeen oikeutetulla alueella.

26. Tuen korotus 25 kohdan perusteella ei kuitenkaan saa johtaa tuki-intensiteettiin, joka on suurempi kuin 100 miljoonan euron investoinnille sallittu enimmäisintensiteetti, eli 75 prosenttia tarkistamattomasta aluetuen enimmäismäärästä.

4 TUKI TERÄSTEOLLISUUDEN INVESTOINTIHANKKEILLE KIELLETÄÄN

27. Näiden puitteiden liitteessä B määritellyn terästeollisuuden(14) osalta komissio toteaa, että EHTY:n teräsalan yritykset ovat toimineet melko pitkän ajan ilman investointitukea, jota on ollut muiden teollisuuden aloilla saatavilla. Teräsyritykset ovat ottaneet tämän tosiasian huomioon strategioissaan ja tottuneet siihen. Ottaen huomioon teräsalan erityispiirteet (erityisesti alan rakenne, ylikapasiteetti sekä Euroopan laajuisesti että maailmanlaajuisesti, pääomavaltaisuus, useimpien terästehtaiden sijainti aluetukeen oikeutetuilla alueilla, teräsalan rakenneuudistukseen ja terästeollisuusalueiden talouden muuntamiseen käytettyjen julkisten varojen runsaus) ja löyhempien valtiontukisääntöjen soveltamisesta saadut aiemmat kokemukset tuntuu perustellulta jatkaa investointituen kieltämistä teräsalalla investoinnin koosta riippumatta. Näin ollen komissio katsoo, että aluetuki terästeollisuudelle ei sovellu yhteismarkkinoille. Yhteismarkkinoille soveltumatonta ovat myös suuret yksittäiset tukierät asetuksen (EY) N:o 70/2001 6 artiklassa tarkoitetuille pienille ja keskisuurille yrityksille, joille ei myönnetä poikkeusta kyseisessä asetuksessa.

5 INVESTOINTIHANKKEET RAKENTEELLISISTA ONGELMISTA KÄRSIVILLÄ ALOILLA LUKUUN OTTAMATTA TERÄSTEOLLISUUTTA

28. Komissio on aina katsonut johdonmukaisesti, että investoinnit aloilla, joilla jo on runsaasti ylikapasiteettia tai ylikapasiteetin riski taikka joilla kysyntä laskee jatkuvasti, lisäävät kilpailun vääristymisen vaaraa eikä niihin liity tarvittavaa tasapainottavaa hyötyä kohdealueelle. Asianmukainen tapa ottaa huomioon, että tällaisista investoinneista on vähemmän alueellista hyötyä, on laskea investointituki rakenteellisista ongelmista kärsivillä aloilla muilla aloilla sallittua tukea pienemmäksi.

29. Tähän saakka moniin herkkiin teollisuusaloihin on sovellettu erityisiä tiukempia valtiontukisääntöjä(15). Aikaisempien monialaisten puitteiden 1.3 kohdan mukaisesti näiden erityisten alakohtaisten sääntöjen soveltamista jatketaan.

30. Yhtenä aikaisempien monialaisten puitteiden tavoitteena oli mahdollistaa voimassa olevien alakohtaisten sääntöjen korvaaminen yhtenäisellä välineellä. Jollei jäljempänä 8 jaksossa vahvistetuista siirtymävaiheen säännöksistä muuta johdu, komissio aikoo tällä tarkistuksella sisällyttää kyseiset herkät teollisuusalat näihin puitteisiin.

31. Alat, joilla on vakavia rakenteellisia ongelmia, määritellään 31 päivään joulukuuta 2003 mennessä puitteiden liitteenä olevassa alaluettelossa. Näillä aloilla ei hyväksytä alueellista investointitukea, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä jaksossa vahvistettujen määräysten soveltamista.

32. Alaluetteloa laadittaessa vakavat rakenteelliset ongelmat määritetään periaatteessa todettavissa olevaa kulutusta koskevien tietojen perusteella CPA-luokituksen(16) soveltuvalla tasolla Euroopan talousalueella tai jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla, muun asianomaisille tuotteille yleisesti hyväksytyn markkinasegmentoinnin perusteella, jota koskevia tilastotietoja on saatavilla. Vakavia rakenteellisia ongelmia katsotaan olevan, jos kyseinen ala on taantuva ala(17). Alaluetteloa päivitetään määräajoin. Päivitysajankohdat määritellään alaluettelosta päätettäessä.

33. Komissiolle on ilmoitettava 1 päivästä tammikuuta 2004 erikseen kaikista alaluettelossa mainituilla vakavista rakenteellisista ongelmista kärsivillä aloilla myönnetyistä alueellisista investointituista investointihankkeille, joiden tukikelpoiset kustannukset ylittävät määrän, jonka komissio vahvistaa alaluettelon laatimisen yhteydessä(18), sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 70/2001 soveltamista. Komissio tutkii ilmoitukset seuraavien sääntöjen mukaisesti: tukihankkeen on ensiksi noudatettava alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa vahvistettuja yleisiä arviointiperusteita; toiseksi 50 kohdassa määritellyt tukikelpoiset kustannukset, jotka ylittävät komission alaluettelon laatimisajankohtana määrittelemän määrän, eivät ole oikeutettuja investointitukeen muissa kuin 34 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

34. Poiketen 33 kohdasta komissio voi sallia investointituen alaluettelossa mainituille aloille näiden puitteiden 3 jaksossa vahvistettujen tuki-intensiteettien mukaisesti, jos jäsenvaltio osoittaa, että asianomaisen tuotteen markkinat kasvavat nopeasti, vaikka alan katsotaan olevan taantuva(19).

6 JÄLKIKÄTEISVALVONTA

35. Laatiessaan näitä puitteita komissio on pyrkinyt varmistamaan, että ne ovat mahdollisimman selkeät ja yksiselitteiset, ennustettavat ja tehokkaat sekä lisäävät mahdollisimman vähän hallinnosta aiheutuvia rasitteita.

36. Avoimuuden ja tehokkaan valvonnan varmistamiseksi on aiheellista laatia malli (ks. liite A), jonka mukainen yhteenveto jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle aina myöntäessään tukea yli 50 miljoonan euron investoinneille näiden puitteiden nojalla. Pannessaan täytäntöön näiden puitteiden soveltamisalaan kuuluvia tukia jäsenvaltioiden on toimitettava tämä yhteenveto komissiolle 20 työpäivän kuluessa päivästä, jona toimivaltainen viranomainen myönsi tuen. Komissio julkaisee kyseisen yhteenvedon www-sivustollaan (http://europa.eu.int/comm/competition/).

37. Jäsenvaltioiden on laadittava yksityiskohtaiset muistiinpanot näiden puitteiden soveltamisalaan kuuluvan yksittäisen tuen myöntämisestä. Kyseisten muistiinpanojen on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot sen varmistamiseksi, että näissä puitteissa määrättyjä tuen enimmäisintensiteettejä on noudatettu. Jäsenvaltioiden on säilytettävä tiedot yksittäisestä tuesta 10 vuotta tuen myöntämisestä. Kirjallisesta pyynnöstä asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle 20 työpäivän kuluessa tai pyynnössä mahdollisesti vahvistetun pidemmän ajan kuluessa kaikki tiedot, joita komissio pitää tarpeellisina sen arvioimiseksi, onko näitä puitteita noudatettu.

7 PUITTEIDEN VOIMASSAOLOAIKA

38. Näitä puitteita sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2009 asti. Komissio arvioi puitteet ennen 31 päivää joulukuuta 2009. Komissio voi muuttaa näitä puitteita ennen 31 päivää joulukuuta 2009 kilpailupolitiikkaan liittyvistä merkittävistä syistä tai ottaakseen huomioon muut yhteisön politiikan alat taikka kansainväliset sitoumukset. Puitteiden tarkistus ei kuitenkaan vaikuta investointitukien kieltoon terästeollisuuden alalla.

39. Liitteessä B määritellyn terästeollisuuden alan osalta näitä puitteita sovelletaan 24 päivästä heinäkuuta 2002. Voimassa olevia tiettyjä EHTY:n soveltamisalan ulkopuolisia terästeollisuuden aloja(20) koskevia alakohtaisia sääntöjä ei enää sovelleta tästä päivästä. Liitteessä C määriteltyyn moottoriajoneuvoalaan ja liitteessä D määriteltyyn synteettikuitualaan näitä puitteita sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2003. Kuitenkin ilmoitukset, jotka on kirjattu komissiossa ennen 1 päivää tammikuuta 2003 moottoriajoneuvoalalle ja synteettikuitualalle tarkastetaan ilmoitusten tekoaikana voimassa olleiden perusteiden mukaan.

40. Muilla kuin 39 kohdassa mainituilla aloilla puitteiden sääntöjä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2004. Aikaisempia monialaisia puitteita sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2003 asti. Kuitenkin ilmoitukset, jotka on kirjattu komissiossa ennen 1 päivää tammikuuta 2004 tarkastetaan ilmoitusten tekoaikana voimassa olleiden perusteiden mukaan.

41. Komissio tutkii ilman sen hyväksyntää myönnetyn investointituen soveltuvuuden yhteismarkkinoille

a) näissä puitteissa vahvistettujen perusteiden mukaan, jos tuki on myönnetty

- 24 päivänä heinäkuuta 2002 tai sen jälkeen investointitukena teräsalalle,

- 1 päivänä tammikuuta 2003 tai sen jälkeen investointitukena moottoriajoneuvoalalle ja synteettikuitualalle,

- 1 päivänä tammikuuta 2004 tai sen jälkeen investointitukena kaikille muille näiden puitteiden soveltamisalaan kuuluville aloille;

b) tuen myöntämishetkellä voimassa olevien perusteiden mukaan kaikissa muissa tapauksissa.

8 SIIRTYMÄVAIHEEN MÄÄRÄYKSET

42. Edellä 31 kohdassa tarkoitetun alaluettelon soveltamispäivään saakka ja rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 70/2001 soveltamista

a) tuen enimmäisintensiteetti liitteessä C määritellyllä moottoriajoneuvoalalla hyväksytyn tukiohjelman perusteella hankkeille, joiden tukikelpoiset kustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa tai tukisumma yli 5 miljoonaa euroa bruttoavustusekvivalenttina ilmaistuna, myönnettävän alueellisen investointituen enimmäisintensiteetti on 30 prosenttia vastaavasta aluetuen enimmäismäärästä(21);

b) liitteessä D määritellyn synteettikuituteollisuuden investointihankkeiden yhteydessä syntyneet kustannukset eivät ole oikeutettuja investointitukeen.

43. Ennen 31 kohdassa tarkoitetun alaluettelon soveltamisen alkamispäivää komissio päättää, missä laajuudessa liitteessä C määritelty moottoriajoneuvoala ja liitteessä D määritelty synteettikuituala on sisällytettävä alaluetteloon.

44. Laivanrakennusteollisuudessa asetuksessa (EY) N:o 1540/98 vahvistetut nykyiset säännöt ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2003 asti. Ennen tätä päivää komissio päättää, tuleeko laivanrakennusteollisuudelle myönnettävä tuki kuulumaan näiden puitteiden soveltamisalaan ja sisällytetäänkö se alaluetteloon.

9 AIHEELLISET TOIMENPITEET

45. Näissä puitteissa vahvistettujen sääntöjen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissio ehdottaa perustamissopimuksen 88 artiklan 1 kohdan mukaisia aiheellisia toimenpiteitä. Näihin aiheellisiin toimenpiteisiin sisältyy seuraavaa:

a) Muuttamalla nykyisiä aluetuen tukikarttoja mukauttamalla:

- 24 päivästä heinäkuuta 2002 nykyisiä aluetuen enimmäismääriä tuki-intensiteetteihin, jotka johtuvat näiden puitteiden 4 jaksossa vahvistetuista säännöistä,

- 1 päivästä tammikuuta 2003 nykyisiä aluetuen enimmäismääriä tuki-intensiteetteihin, jotka johtuvat näiden puitteiden 8 jaksossa vahvistetuista säännöistä,

- 1 päivästä tammikuuta 2004 nykyisiä aluetuen enimmäismääriä tuki-intensiteetteihin, jotka johtuvat näiden puitteiden 3 jaksossa vahvistetuista säännöistä;

b) tarkistetaan kaikkia alueellisia tukiohjelmia, sellaisina kuin ne määritellään alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa, mukaan lukien ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla ilmoitusvelvollisuudesta vapautettuja, jotta varmistettaisiin myönnettyjen alueellisten investointitukien osalta, että

i) ohjelmat noudattavat 1 päivästä tammikuuta 2004 aluetuen enimmäismääriä, jotka on vahvistettu a alakohdan mukaisesti muutetuissa aluetukikartoissa siltä osin kuin on kyse muista kuin 39 kohdassa mainituista aloista;

ii) niissä edellytetään erillistä ilmoitusta alueellisesta investointituesta, kun tuki ylittää 100 miljoonan euron investoinnille näiden puitteiden 21 kohdan asteikon nojalla sallitun enimmäismäärän 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen;

iii) niiden soveltamisalan ulkopuolelle jää tuki terästeollisuudelle 24 päivästä heinäkuuta 2002;

iv) niiden soveltamisalan ulkopuolelle jää tuki synteettikuituteollisuudelle 1 päivästä tammikuuta 2003 siihen asti, kunnes alaluetteloa sovelletaan;

v) niissä rajoitetaan 1 päivästä tammikuuta 2003 ja alaluettelon voimaantuloon saakka liitteessä C määritellyllä moottoriajoneuvoalalla alueellinen investointituki hankkeille, joiden tukikelpoiset kustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa tai tukisumma yli 5 miljoonaa euroa bruttoavustus-ekvivalenttina ilmaistuna, 30 prosenttiin vastaavasta aluetuen enimmäismäärästä;

c) varmistetaan, että 36 kohdassa mainitut yhteenvedot toimitetaan komissiolle heti näiden puitteiden voimaantulosta alkaen;

d) varmistetaan, että 37 kohdassa tarkoitetut muistiinpanot laaditaan heti näiden puitteiden soveltamispäivästä alkaen;

e) noudatetaan 31 päivään joulukuuta 2003 asti aikaisempien monialaisten sääntöjä puitteiden alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille ja erityisesti niissä vahvistettuja vaatimuksia ilmoittamiselle.

46. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarpeelliset muutokset 31 päivään joulukuuta 2003 mennessä lukuun ottamatta terästeollisuuden alaa, jolla muutokset on tehtävä ennen 24 päivää heinäkuuta 2002, sekä lukuun ottamatta synteettikuitualaa ja moottoriajoneuvoalaa, joilla muutokset on tehtävä ennen 1 päivää tammikuuta 2003. Jäsenvaltiota kehotetaan ilmoittamaan erikseen suostumuksensa ehdotettuihin aiheellisiin toimenpiteisiin 20 työpäivän kuluessa siitä, kun sille on annettu toimenpiteitä koskeva kirje tiedoksi. Jos jäsenvaltio ei vastaa kirjeeseen, komissio katsoo, että asianomainen jäsenvaltio ei hyväksy ehdotettuja toimenpiteitä.

10 NÄIDEN PUITTEIDEN MUKAISESTI TEHTÄVÄT ILMOITUKSET

47. Jäsenvaltioita kehotetaan käyttämään näiden puitteiden liitteenä (liite E) olevaa ilmoituslomaketta ilmoittaessaan tukiehdotuksista näiden puitteiden mukaisesti.

11 KÄYTETTYJEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMÄT

48. Näissä puitteissa käytetyt käsitteet määritellään seuraavasti:

11.1 Investointihanke

49. "Investointihankkeella" tarkoitetaan alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen 4 jaksossa määriteltyä alkuinvestointia. Investointihanketta ei saa jakaa keinotekoisesti alahankkeisiin näiden puitteiden soveltamisen välttämiseksi. Sovellettaessa näitä puitteita investointihanke käsittää kaikki yhden tai useamman yrityksen tietyllä investointipaikalla kolmen vuoden aikana tekemät kiinteät investoinnit. Näissä puitteissa tuotantopaikalla tarkoitetaan fyysisen tai toiminnallisen yhteyden yhdistämää kiinteiden omaisuuserien muodostamaa kokonaisuutta, jota taloudelliselta kannalta ei voida jakaa ja jolla on tarkoin määritelty tekninen tehtävä ja selvät tavoitteet, kuten tietyn tuotteen tuotanto. Jos kahta tai useampaa tuotetta valmistetaan samoista raaka-aineista, näiden tuotteiden tuotantoyksiköiden katsotaan muodostavan yhden ainoan tuotantopaikan.

11.2 Tukikelpoiset kustannukset

50. "Tukikelpoiset kustannukset" määritellään alueellista valtiontukea koskevissa suuntaviivoissa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

11.3 Aluetuen enimmäismäärä

51. "Aluetuen enimmäismäärällä" tarkoitetaan suurille yrityksille sallittua tuen enimmäisintensiteettiä kyseisellä tukialueella tuen myöntämishetkellä. Tuen enimmäisintensiteetit määritetään alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaisesti komission hyväksymän aluetukikartan perusteella.

11.4 Asianomainen tuote

52. "Asianomaisella tuotteella" tarkoitetaan investointihankkeessa tarkoitettua tuotetta ja soveltuvissa tapauksissa sitä kuluttajan mielestä (tuotteiden ominaisuuksien, hintojen ja käyttötarkoituksen vuoksi) korvaavaa tuotetta taikka tuottajan kannalta (tuotantolaitteiden joustavuuden vuoksi) korvaavaa tuotetta. Kun hanke koskee välituotetta, jota ei juurikaan myydä markkinoilla, asianomaisen tuotteen katsotaan käsittävän myös tuotantoketjun jälkipään tuotteet.

11.5 Todettavissa oleva kulutus

53. "Asianomaisen tuotteen todettavissa oleva kulutus" on tuotanto plus tuonti miinus vienti.

54. Kun komissio määrittelee asianomaisen tuotteen todettavissa olevan kulutuksen keskimääräisen vuotuisen kasvun näiden puitteiden mukaisesti, se ottaa huomioon kehityssuuntauksen merkittävän muutoksen.

55. Kun investointihanke koskee palvelualaa, komissio käyttää markkinoiden koon ja kehityksen arvioinnissa todettavissa olevan kulutuksen asemasta asianomaisista palveluista kertynyttä liikevaihtoa kyseisille tuotteille yleisesti hyväksytyllä markkinasegmentillä, jota koskevia tilastotietoja on saatavilla.

(1) EYVL C 107, 7.4.1998, s. 7.

(2) EYVL C 74, 10.3.1998, s. 9.

(3) EYVL L 10, 13.1.2001, s. 33.

(4) EVYL C 288, 9.10.1999, s. 2.

(5) EVYL C 45, 17.2.1996, s. 5.

(6) EVYL C 37, 3.2.2001, s. 3.

(7) EVYL L 142, 14.5.1998, s. 1.

(8) Alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaan alueelliseen investointitukeen oikeutetut kustannukset voidaan määritellä joko suuntaviivojen 4.5 ja 4.6 kohdassa vahvistettujen sääntöjen mukaan (vaihtoehto 1) tai 4.13 kohdassa vahvistettujen sääntöjen mukaan (vaihtoehto 2). Suuntaviivojen 4.19 kohdan mukaisesti vaihtoehdon 1 perusteella laskettu tuki (investointituki) voidaan yhdistää vaihtoehdon 2 perusteella laskettuun tukeen (tuki työpaikkojen luomiseen) sillä edellytyksellä, että tuen yhteenlaskettu määrä ei ylitä aluetuen enimmäismäärää kerrottuna niillä tukikelpoisilla kustannuksilla, jotka ovat näistä kahdesta suuremmat. Tämän säännön mukaisesti näissä puitteissa tietyn investointihankkeen tukikelpoiset kustannukset määritellään sen vaihtoehdon perusteella, joka johtaa suurempaan määrään. Tukikelpoisten kustannusten määrä määritellään siten, että ne eivät ylitä suurempaa niistä kahdesta investointimäärästä, jotka ovat seurausta työpaikkojen luomiseen perustuvasta menetelmästä ja alkuinvestointeihin perustuvasta menetelmästä, alueelle vahvistetun enimmäisintensiteetin rajoissa.

(9) Seuraava taulukko osoittaa, kuinka suuret tuki-intensiteetit olisivat sallittuja vähennysasteikon mukaan tukikelpoisten kustannusten ja alueellisten enimmäismäärien eri tasoilla.

>TAULUKON PAIKKA>

(10) Ehdotuksista myöntää tapauskohtaista tukea on joka tapauksessa ilmoitettava ja niitä arvioidaan puitteiden 3 jaksossa vahvistettujen sääntöjen perusteella ja alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa vahvistettujen yleisten arviointiperusteiden mukaisesti.

(11) Jos jäsenvaltio osoittaa, että tuensaaja luo todellisella innovaatiolla uudet tuotemarkkinat, a ja b alakohdan mukaista arviointia ei tarvitse suorittaa ja tuki hyväksytään 21 kohdassa vahvistetun asteikon mukaan.

(12) Teollista tuotantoa koskevan yhteisön tietojen keruun aikaansaamisesta 19 päivänä joulukuuta 1991 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3294/91 (EVYL L 374, 31.12.1991, s. 1).

(13) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1.

(14) Sisältää EHTY:n perustamissopimuksen soveltamisalaan tällä hetkellä kuuluvat teräsalat sekä saumattomien putkien ja suurten hitsattujen putkien alasektorit, jotka tällä hetkellä eivät kuulu EHTY:n perustamissopimuksen soveltamisalaan, mutta jotka ovat osa integroitua tuotantoprosessia ja ovat piirteiltään samanlaiset kuin EHTY:n perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluva terästeollisuus.

(15) Synteettikuituteollisuudelle myönnettävää tukea koskeva säännöstö (EYVL C 94, 30.3.1996, s. 11) ja moottoriajoneuvoalan valtion tukia koskeva yhteisön puitesääntö (EYVL C 279, 15.9.1997, s. 1); laivanrakennusteollisuudelle myönnettyä tukea koskee laivanrakennusteollisuudelle myönnettävän tuen uusien sääntöjen vahvistamisesta 29 päivänä kesäkuuta 1998 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1540/98 (EYVL L 202, 18.7.1998, s. 1).

(16) Euroopan talousyhteisön tilastollisesta toimialoitteisesta tuoteluokituksesta (CPA) 29 päivänä lokakuuta 1993 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3696/93 (EVYL L 342, 31.12.1993, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 204/2002 (EVYL L 36, 6.2.2002, s. 1).

(17) Voidaan hyvällä syyllä olettaa, että ala on taantuva, jos todettavissa olevan kulutuksen keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti Euroopan talousalueella on viitenä edellisenä vuotena ollut negatiivinen.

(18) Määräksi voidaan periaatteessa asettaa 25 miljoonaa euroa, mutta se voi vaihdella aloittain.

(19) Asianomaisen tuotteen markkinoiden katsotaan olevan nopeasti kasvavat, jos kulutus viiden viime vuoden aikana Prodcom-luokituksen soveltuvalla tasolla Euroopan talousalueella tai jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla, muun asianomaisille tuotteille yleisesti hyväksytyn markkinasegmentoinnin perusteella, jota koskevia tilastotietoja on saatavilla, on kasvanut arvon mukaan ilmoitettuna keskimääräisesti samaan tahtiin Euroopan talousalueen BKT:n keskimääräisen kasvun kanssa tai sitä nopeammin

(20) EYVL C 320, 13.12.1998, s. 3.

(21) Ehdotukset myöntää tapauskohtaista tukea on joka tapauksessa ilmoitettava ja niitä arvioidaan tämän säännön perusteella ja alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa vahvistettujen yleisten arviointiperusteiden mukaisesti.

LIITE A

JÄLKIKÄTEISVALVONNASSA KÄYTETTÄVÄ MALLI

- Tukiohjelman nimike (tai maininta siitä, että kyseessä on tapauskohtainen tuki)

- Tukea myöntävä viranomainen

- Jos tuen oikeusperusta on komission hyväksymä tukiohjelma, on ilmoitettava hyväksymispäivä ja valtiontukiasian viitenumero

- Alue ja kunta

- Yrityksen nimi, onko kyse pk-yrityksestä vai suuresta yrityksestä ja mahdollisten emoyhtiöiden nimet

- Hankkeen laatu: onko kyseessä uusi tuotantolaitos vai kapasiteetin laajentaminen tai muu hanke

- Hankkeen kestoaikana investoitavien pääomamenojen kokonaismäärä ja tukikelpoisten kustannusten määrä

- Tuen nimellismäärä ja sen brutto- ja nettoavustusekvivalentti

- Tuen maksamiselle mahdollisesti asetetut edellytykset

- Kyseessä olevat tuotteet tai palvelut ja niiden Prodcom-luokitus tai CPA-luokitus palvelualan hankkeiden osalta.

LIITE B

TERÄSTEOLLISUUDEN MÄÄRITELMÄ MONIALAISTEN PUITTEIDEN KANNALTA

Monialaisissa puitteissa terästeollisuuden alalle lasketaan yritykset, jotka harjoittavat seuraavassa taulukossa lueteltujen terästuotteiden tuotantoa:

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE C

MOOTTORIAJONEUVOTEOLLISUUDEN MÄÄRITELMÄ MONIALAISTEN PUITTEIDEN KANNALTA

"Moottoriajoneuvoalalla" tarkoitetaan joko valmistajan suoraan tai "ensisijaisen alihankkijan" "kokonaishankkeen" osana toteuttamaa "moottoriajoneuvojen", moottoriajoneuvoihin tarkoitettujen "moottorien", moottoriajoneuvoihin tai moottoreihin tarkoitettujen "moduulien tai alajärjestelmien" kehittämistä, valmistamista ja asentamista.

a) Moottoriajoneuvot "Moottoriajoneuvolla" tarkoitetaan henkilöautoja, pakettiautoja, kuorma-autoja, vetoautoja, linja-autoja ja muita hyötyajoneuvoja. Tähän ryhmään eivät kuulu kilpa-autot, tieverkon ulkopuoliseen käyttöön tarkoitetut ajoneuvot (esimerkiksi lumiaurat tai henkilökuljetukseen golfkentillä tarkoitetut ajoneuvot), moottoripyörät, perävaunut, maa- ja metsätaloustraktorit, asuntovaunut, erikoismoottoriajoneuvot (paloautot tai työpaja-autot), dumpperit, itseliikkuvat trukit (esimerkiksi haarukkatrukit, haaratrukit, lavatrukit) ja armeijan käyttöön tarkoitetut sotilasajoneuvot.

b) Moottoriajoneuvoihin tarkoitetut moottorit "Moottoriajoneuvoihin tarkoitetuilla moottoreilla" tarkoitetaan diesel- ja ottomoottoreita sekä sähkö-, turbiini-, kaasu-, sekamoottoreita tai muita edellä määriteltyihin "moottoriajoneuvoihin" tarkoitettuja moottoreita.

c) Moduulit ja alajärjestelmät "Moduulilla" tai "alajärjestelmällä" tarkoitetaan moottoriajoneuvoon tai moottoriin tarkoitettujen tärkeimpien osien kokonaisuutta, jonka ensisijainen alihankkija on valmistanut, koonnut tai asentanut ja toimittanut tietokoneistetun tilauksen perusteella tai JOT-periaatteella. Hankintaan ja varastointiin liittyvät logistiikkapalvelut sekä yhteensopivien työvaiheiden alihankinta (esimerkiksi osien maalaus), jotka tapahtuvat valmistusprosessin aikana, on myös katsottava sisältyväksi moduuliin tai alajärjestelmään.

d) Ensisijaiset alihankkijat "Ensisijaisella alihankkijalla" tarkoitetaan valmistajasta riippumatonta tai riippuvaista toimittajaa, joka jakaa tutkimusta ja kehitystä koskevan vastuun ja joka valmistaa, asentaa ja/tai toimittaa moottoriajoneuvoteollisuuden yritykselle alajärjestelmiä tai moduuleja tuotanto- tai asennusvaiheessa. Tämä yritys toimii yleensä yhteistyössä valmistajan kanssa mallin elinaikaa kestoltaan vastaavan sopimuksen perusteella (sopimus on esimerkiksi voimassa mallin uudistamiseen asti). Ensisijainen alihankkija voi myös toimittaa palveluja, erityisesti hankintakeskuksen hallintoon liittyviä logistiikkapalveluja.

e) Kokonaishanke Valmistaja voi sisällyttää samaan investointikohteeseen tai yhdelle taikka useammalle tietyllä läheisellä maantieteellisellä etäisyydellä (13) sijaitsevalle teollisuusalueelle yhden tai useamman ensisijaisen alihankintaprojektin, jonka tarkoituksena on varmistaa valmistajan hankkeeseen kuuluviin ajoneuvoihin tai moottoreihin tarkoitettujen moduulien tai alajärjestelmien toimittaminen. "Kokonaishankkeella" tarkoitetaan kaikkien näiden hankkeiden kokonaisuutta. Kokonaishankkeen kesto on sama kuin moottoriajoneuvon valmistajan investointihankkeen kesto. Jotta ensisijaisen alihankkijan investointi voi kuulua kokonaishankkeen määritelmään, ainakin puolet tästä investoinnista aiheutuvasta tuotannosta on toimitettava kyseiselle valmistajalle kyseiseen tehtaaseen.

LIITE D

SYNTEETTIKUITUTEOLLISUUDEN MÄÄRITELMÄ MONIALAISTEN PUITTEIDEN KANNALTA

Näissä monialaisissa puitteissa synteettikuituteollisuus määritellään seuraavasti:

- polyesteriin, polyamidiin, akryyliin tai polypropyleeniin perustuvien kuitujen ja lankojen yleistyyppien valmistaminen suulakepuristuksella/teksturoinnilla niiden loppukäytöstä riippumatta, tai

- polymerisaatio (mukaan lukien polykondensaatio) sen ollessa integroitu suulakepuristuksella valmistamiseen käytettyjen koneiden osalta, taikka

- mikä tahansa teollinen prosessi, joka liittyy mahdollisen tuensaajan tai muun sen kanssa samaan yhtymään kuuluvan yrityksen nykyiseen asennettuun suulakepuristusvalmistus-/teksturointikapasiteettiin, ja joka kyseisessä liiketoiminnassa on tavallisesti integroitu tällaiseen kapasiteettiin käytettyjen koneiden osalta.

LIITE E

ILMOITUSLOMAKE(1)

1 OSA - JÄSENVALTIO

1.1 Tiedot ilmoituksen tekevästä viranomaisesta

1.1.1 Ilmoituksen tekevän viranomaisen nimi ja osoite

1.1.2 Lisätietoja antavan henkilön (tai henkilöiden) nimi, puhelinnumero, faksinumero, sähköpostiosoite ja asema

1.2 Tiedot yhteyshenkilöstä pysyvässä edustustossa

1.2.1 Lisätietoja antavan henkilön nimi, puhelinnumero, faksinumero, sähköpostiosoite ja asema

2 OSA - TUENSAAJA

2.1 Hankkeeseen investoivan yhtiön (yhtiöiden) rakenne

2.1.1 Tuensaajan yksilöinti

2.1.2 Jos tuensaaja on eri oikeushenkilö kuin yritys, joka rahoittaa hanketta tai jolle tuki maksetaan, selvitys myös näistä eroista

2.1.3 Tuensaajan emokonsernin yksilöinti, konsernirakenne ja kunkin emoyhtiön omistussuhteet

2.2 Hankkeeseen investoivasta yrityksestä tai investoivista yrityksistä seuraavat tiedot viimeiseltä kolmelta tilivuodelta:

2.2.1 Maailmanlaajuinen liikevaihto, liikevaihto Euroopan talousalueella, liikevaihto kyseisessä jäsenvaltiossa

2.2.2 Voitto verojen jälkeen ja kassavirta (konsolidoidusti laskettuna)

2.2.3 Työntekijöiden lukumäärä maailmanlaajuisesti, Euroopan talousalueella ja kyseisessä jäsenvaltiossa

2.2.4 Myyntiä ja markkinaosuuksia koskeva erittely kyseessä olevassa jäsenvaltiossa, muualla Euroopan talousalueella ja Euroopan talousalueen ulkopuolella

2.2.5 Tarkastetut tilinpäätösasiakirjat ja vuosikertomus kolmelta viime vuodelta

2.3 Jos investointi tehdään ennestään olemassa olevalla tuotantopaikalla, seuraavat tiedot kyseisen tuotantopaikan viimeiseltä kolmelta tilivuodelta:

2.3.1 Liikevaihto yhteensä

2.3.2 Voitto verojen jälkeen ja kassavirta

2.3.3 Työllistäminen

2.3.4 Myyntiä ja markkinaosuuksia koskeva erittely kyseessä olevassa jäsenvaltiossa, muualla Euroopan talousalueella ja Euroopan talousalueen ulkopuolella

3 OSA - JULKINEN TUKI

Jokaisesta ehdotetusta julkista tukea koskevasta toimenpiteestä on toimitettava seuraavat tiedot:

3.1 Yksityiskohdat

3.1.1 Tukiohjelman nimike (tai maininta siitä, että kyseessä on tapauskohtainen tuki)

3.1.2 Oikeusperusta (laki tai asetus jne.)

3.1.3 Tukea myöntävä viranomainen

3.1.4 Jos tuen oikeusperusta on komission hyväksymä tukiohjelma, on ilmoitettava hyväksymispäivä ja valtiontukiasian viitenumero

3.2 Ehdotetun tuen muoto

3.2.1 Onko ehdotettu tuki avustus, korkotuki, sosiaaliturvamaksujen alennus, verohelpotus, pääomaosakkuus, velkojen konvertointi tai poisto, edullinen laina, veronmaksun lykkäys tai takausjärjestelyin katettu määrä jne.

3.2.2 Ehdotetun tuen maksamiselle asetetut edellytykset

3.3 Ehdotetun tuen määrä

3.3.1 Tuen nimellismäärä ja sen brutto- ja nettoavustusekvivalentti

3.3.2 Onko tukitoimenpide yhtiöverotuksen (tai muun välittömän verotuksen) alaista? Jos on osittain, missä laajuudessa?

3.3.3 Ehdotetun tuen täydellinen maksuaikataulu. Ehdotetun julkisen tukikokonaisuuden osalta on toimitettava seuraavat tiedot:

3.4 Tukitoimenpiteiden kuvaus

3.4.1 Kuuluuko tukikokonaisuuteen tukitoimenpiteitä, joita ei vielä ole tarkemmin määritelty? Jos näin on, antakaa lisätietoja.

3.4.2 Mitä edellä mainittuja toimenpiteitä ei katsota valtiontueksi? Perustelkaa.

3.5 Rahoitus yhteisön lähteistä (EIP, EHTY:n välineet, sosiaalirahasto, aluerahasto, muut)

3.5.1 Rahoitetaanko joitakin edellä mainituista toimenpiteistä myös yhteisön rahastoista? Tarkentakaa.

3.5.2 Haetaanko samaan hankkeeseen tukea myös toisesta yhteisön tai kansainvälisestä rahoituslaitoksesta? Jos haetaan, kuinka paljon?

3.6 Julkisen tuen kasautuminen

3.6.1 Tukitoimenpiteiden arvioitu bruttoavustusekvivalentti yhteensä (ennen veroja)

3.6.2 Tukitoimenpiteiden arvioitu nettoavustusekvivalentti yhteensä (verojen jälkeen)

4 OSA - TUETTU HANKE

4.1 Hankkeen sijainti

4.1.1 Tarkka alue, kunta ja osoite

4.2 Hankkeen kesto

4.2.1 Investointihankkeen aloituspäivämäärä ja investoinnin lopetuspäivämäärä

4.2.2 Uuden tuotannon suunniteltu aloituspäivämäärä ja vuosi, jona tuotannon odotetaan olevan käynnissä koko kapasiteetilla

4.3 Hankkeen kuvaus

4.3.1 Hankkeen laatu: onko kyseessä uusi tuotantolaitos vai kapasiteetin laajentaminen tai muu hanke

4.3.2 Lyhyt yleiskuvaus hankkeesta

4.4 Hankkeen kustannusten erittely

4.4.1 Hankkeen kestoaikana investoitavien ja poistettavien pääomamenojen kokonaismäärä

4.4.2 Yksityiskohtainen selvitys hankkeeseen liittyvistä pääomamenoista ja muista menoista

4.5 Hankkeen kokonaiskustannusten rahoitus

4.5.1 Investointihankkeen kokonaiskustannusten rahoitustapa

5 OSA - TUOTTEEN JA MARKKINOIDEN OMINAISPIIRTEET

5.1 Tuotteet, joihin suunniteltu hanke kohdistuu

5.1.1 Tuettavan tuotantolaitoksen valmistamat tuotteet, kun investointi on saatettu loppuun, ja toimiala tai alatoimiala, johon tuotteet kuuluvat (Prodcom-numero tai CPA-luokitus palvelualan hankkeiden osalta)

5.1.2 Mitkä tuotteet niillä korvataan? Jos korvattuja tuotteita ei tuoteta samassa paikassa, on ilmoitettava niiden tämänhetkinen tuotantopaikka.

5.1.3 Mitä muita tuotteita voidaan tuottaa samalla tuotantokoneistolla vähäisin lisäkustannuksin tai kokonaan ilman lisäkustannuksia?

5.2 Kapasiteetti

5.2.1 Määrälliset tiedot hankkeen vaikutuksista tuensaajan kokonaiskapasiteettiin Euroopan talousalueella (myös konsernitasolla) jokaisen tuotteen osalta (yksikköinä vuodessa aloitusvuotta edeltävänä vuonna ja hankkeen päätyttyä)

5.2.2 Arvio Euroopan talousalueen kaikkien tuottajien kokonaiskapasiteetista jokaisen tuotteen osalta.

5.3 Tiedot markkinoista

5.3.1 Jokaista kuutta viimeistä tilivuotta koskevat tiedot kyseessä olevien tuotteiden todettavissa olevasta kulutuksesta. Jos saatavilla on ulkopuolisten laatimia tilastotietoja, ne on liitettävä vastaukseen.

5.3.2 Jokaista kolmea seuraavaa tilivuotta koskeva ennuste kyseessä olevien tuotteiden todettavissa olevasta kulutuksesta. Jos saatavilla on ulkopuolisten laatimia tilastotietoja, ne on liitettävä vastaukseen.

5.3.3 Ovatko asian kannalta merkitykselliset markkinat taantumassa ja mistä syystä?

5.3.4 Arvio tuensaajan tai sen konsernin, johon tuensaaja kuuluu, markkinaosuudesta (arvon mukaan) hankkeen aloitusvuotta edeltävänä vuonna ja hankkeen päätyttyä.

(1) Hyväksyttyjen tukiohjelmien ulkopuolella myönnetystä tuesta jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot, joissa yksilöidään tuen myönteiset vaikutukset kyseessä olevalla tukialueella.