52002PC0672

Ehdotus: Neuvoston asetus kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla /* KOM/2002/0672 lopull. - CNS 2001/0275 */


Ehdotus: Neuvoston asetus kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 850/98 määritellään edellytykset teknisille toimenpiteille, joita toteutetaan Itämeren ja Välimeren ulkopuolisilla yhteisön vesialueilla kalakantojen säilyttämiseksi suojelemalla nuoria meren eliöitä. Teknisillä toimenpiteillä määritellään silmäkoot ja muut pyydysten rakennetta koskevat seikat, ajanjaksot, joina tietyntyyppinen kalastustoiminta on kiellettyä tai rajoitettua, maantieteelliset alueet, joilla näitä kieltoja tai rajoituksia sovelletaan, sekä aluksesta purettavien meren eliöiden vähimmäiskoot.

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) asiantuntijat ovat viime vuosina varoittaneet, että eräät turskakannat ja eräs merkittävä kummeliturskakanta ovat vaarassa romahtaa. Varoitusten johdosta on annettu mm. useita neuvoston ja komission asetuksia, joilla asetuksessa (EY) N:o 850/98 säädettyjä edellytyksiä muutetaan ja/tai tehostetaan.

Lisäksi asetusta (EY) N:o 850/98 on muutettu kuudella asetuksella, jotka eivät välttämättä liity turskaan ja/tai kummeliturskaan.

On tarpeen koota kaikki tarkistetut edellytykset yhdeksi teknisiä toimenpiteitä koskevaksi laajaksi kokonaisuudeksi. Komissio sisällyttää tähän ehdotukseen myös joukon muita toimenpiteitä turskan ja kummeliturskan nuorten yksilöiden suojelun tehostamiseksi. Näitä ovat kahden maantieteellisen alueen, joilla tietyntyyppinen kalastustoiminta on kummeliturskan suojelemiseksi kielletty, laajentaminen sekä ehdotus seisovien verkkojen lineaarisia mittoja ja vedessäoloaikaa sekä eri silmäkokoluokkiin kuuluvien vedettävien verkkojen yhdistelmien aluksella pitämistä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen antamiseksi komission asetuksilla.

Komissio on säädöstekstiä uudelleen muotoillessaan varmistanut, että kaikki muut asiaan kuuluvat edellytykset säilyvät ennallaan.

Kun tämä ehdotus hyväksytään, asetus (EY) N:o 850/98 ja muut asiaa koskevat neuvoston ja komission asetukset kumotaan.

2002/0275 (CNS)

Ehdotus: Neuvoston asetus kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,

joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [1],

[1] EYVL C ..., s...

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [2],

[2] EYVL C ..., s...

sekä katsoo seuraavaa:

1) Kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla 30 päivänä maaliskuuta 1998 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 850/98 [3] on toistuvasti muutettu, jotta voitaisiin ottaa huomioon muun muassa ongelmat, joita jäsenvaltioilla on ollut alkuperäisen asetuksen soveltamisessa, sekä turska- ja kummeliturskakantojen elvyttämiseksi säädetyt pyydysten valikoivuutta koskevat lisävaatimukset.

[3] EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 973/2001 (EYVL L 137, 19.5.2001, s. 1).

2) Kansainväliseltä merentutkimusneuvostolta saatujen tietojen mukaan yhteisön vesillä esiintyvät neljä turskakantaa ja kummeliturskakanta ovat huolestuttavasti ehtymässä, minkä vuoksi annettiin neuvoston asetus (EY) N:o 2549/2000 [4] ja komission asetukset (EY) N:o 1162/2001 [5], (EY) N:o 2056/2001 [6], (EY) N:o 2602/2001 [7] ja (EY) N:o 494/2002 [8], joilla otetaan käyttöön tehostettuja tai uusia teknisiä toimenpiteitä näiden lajien nuorten yksilöiden suojelemiseksi.

[4] EYVL L 292, 21.11.2000, s. 5. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1456/2001 (EYVL L 194, 18.7.2001, s. 1).

[5] EYVL L 159, 15.6.2001, s. 4.

[6] EYVL L 277, 20.10.2001, s. 13.

[7] EYVL L 345, 29.12.2001, s. 49.

[8] EYVL L 77, 20.3.2002, s. 8.

3) Turskan, kummeliturskan ja muiden kyseisten lajien kanssa samanaikaisesti pyydettävien meren eliöiden nuorten yksilöiden suojelua on aiheellista lisätä edelleen.

4) Asetukset (EY) N:o 850/98 ja (EY) N:o 2549/2000 sekä asetuksen (EY) N:o 850/98 täytäntöönpanemiseksi annetut komission asetukset (EY) N:o 2056/2001 ja (EY) N:o 494/2002 olisi näin ollen kumottava ja korvattava uusilla.

5) Neliösilmäpaneelien silmäkokoa ei tulisi ottaa huomioon määriteltäessä verkon silmäkokoa yksityiskohtaisista säännöistä kalaverkkojen silmäkoon määrittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1984 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2108/84 [9] säädettyjen edellytysten mukaisesti.

[9] EYVL L 194, 24.07.1984, s. 22. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2550/97, EYVL L 349, 19.12.1997, s. 1.

6) Kiinteiden pyydysten lineaarisia mittoja ja vedessäoloaikaa olisi rajoitettava.

7) Tieteelliseen tutkimukseen, kantojen elvyttämiseen tai siirtoistutukseen liittyvän toiminnan yhteydessä pyydettyjä meren eliöitä saa myydä, jos ne täyttävät kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 [10] 2 artiklan mukaiset vaatimukset.

[10] EYVL L 17, 17.1.2000, s. 22.

8) Nuorten kalojen, nilviäisten ja äyriäisten suojelua koskevan tavoitteen saavuttamiseksi on välttämätöntä ja tarkoituksenmukaista vahvistaa suhteellisuusperiaatetta noudattaen sääntöjä, jotka koskevat mm. pyydysten rakennetta, kalastuskieltoalueita ja -kausia sekä aluksesta purettavien kalojen vähimmäiskokoa. Tässä asetuksessa rajoitutaan siihen, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi perustamissopimuksen 5 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti.

9) Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [11] mukaisesti,

[11] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO asiasisältö, soveltamisala, merialueiden rajat ja määritelmät

1 artikla

Asiasisältö ja soveltamisala

Tätä kalavarojen teknisiä säilyttämistoimenpiteitä koskevaa asetusta sovelletaan jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla 2 artiklassa määritellyillä merialueilla tapahtuvaan kalavarojen pyyntiin ja aluksesta purkamiseen, jollei 22, 32 tai 33 artiklassa toisin säädetä.

2 artikla Merialueiden rajat

1. Tässä asetuksessa lyhentein 'ICES' ja 'CECAF' ilmaistuilla maantieteellisillä alueilla tarkoitetaan toisaalta kansainvälisen merentutkimusneuvoston ja toisaalta Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitean määrittämiä maantieteellisiä alueita. Ne esitetään, jollei myöhemmistä muutoksista muuta johdu, komission tiedonannoissa 85/C 335/02 [12] ja 85/C 347/05 [13].

[12] EYVL C 335, 24.12.1985, s. 2

[13] EYVL C 347, 31.12.1985, s. 14.

2. Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia merialueiden rajoja:

a) Alue 1:

Kaikki vesialueet, jotka sijaitsevat pohjoiseen ja länteen linjasta, joka ulottuu pisteestä 48° pohjoista leveyttä ja 18° läntistä pituutta suoraan pohjoiseen leveyspiiriin 60° pohjoista leveyttä, siitä suoraan itään pituuspiiriin 5° läntistä pituutta, siitä suoraan pohjoiseen leveyspiiriin 60°30' pohjoista leveyttä, siitä suoraan itään pituuspiiriin 4° läntistä pituutta, siitä suoraan pohjoiseen leveyspiiriin 64° pohjoista leveyttä ja lopuksi suoraan itään Norjan rannikolle.

b) Alue 2:

Kaikki leveyspiirin 48° pohjoista leveyttä pohjoispuolella sijaitsevat vesialueet, alueeseen 1 ja ICES-alueisiin III b, III c ja III d kuuluvia vesialueita lukuun ottamatta.

c) Alue 3:

Kaikki ICES-suuralueisiin VIII ja IX kuuluvat vesialueet.

d) Alue 4:

Kaikki ICES-suuralueeseen X kuuluvat vesialueet.

e) Alue 5:

Itäisen Keski-Atlantin alueisiin 34.1.1, 34.1.2 ja 34.1.3 sekä CECAF-alueen kalastusalueen 34 suuralueeseen 34.2.0 kuuluvat vesialueet.

f) Alue 6:

Kaikki Ranskan Guayanan departementin rannikon edustalla olevat vesialueet, jotka kuuluvat Ranskan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan.

g) Alue 7:

Kaikki Ranskan Martiniquen ja Guadeloupen departementtien rannikoiden edustalla olevat vesialueet, jotka kuuluvat Ranskan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan.

h) Alue 8:

Kaikki Réunionin departementin rannikon edustalla olevat vesialueet, jotka kuuluvat Ranskan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan.

3. Sen rajoittamatta, mitä 1 kohdassa säädetään, tätä asetusta sovellettaessa:

- Kattegat rajoittuu pohjoisessa Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan ulottuvaan ja siitä lähimpään Ruotsin rannikon kohtaan jatkuvaan linjaan, ja etelässä linjaan Hasenøre Hovedista Gniben Oddeen, Korshagesta Spodsbjergiin ja Gilbjerg Hovedista Kulleniin,

- Skagerrak rajoittuu lännessä linjaan Hanstholmin majakasta Lindesnesin majakkaan, ja etelässä Skagenin majakasta Tistlarnan majakkaan ulottuvaan ja siitä lähimpään Ruotsin rannikon kohtaan jatkuvaan linjaan,

- Pohjanmeri sisältää ICES-suuralueen IV ja sen viereisen, leveyspiirin 64° pohjoista leveyttä eteläpuolella sijaitsevan ICES-alueen II a osan sekä ICES-alueen III a sen osan, joka ei kuulu Skagerrakiin sellaisena kuin se on määriteltynä toisessa luetelmakohdassa.

4. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut alueet voidaan jakaa maantieteellisiin alueisiin erityisesti 1 kohdassa tarkoitettujen määritelmien perusteella 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

3 artikla Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a) 'meren eliöillä' [14] tarkoitetaan kaikkia meren kaloja mukaan lukien anadromiset ja katadromiset lajit sinä aikana, jonka ne elävät meressä, äyriäisiä ja nilviäisiä sekä niiden osia;

[14] Meren eliöiden ohjeellinen luettelo on liitteessä IX.

b) 'silmäkoolla' tarkoitetaan vedettävän verkon osalta asetuksessa (ETY) N:o 2108/84 säädettyjen menettelyjen mukaisesti minkä tahansa sellaisen verkon perän tai sen jatko-osan silmäkokoa, joka on kalastusaluksella ja joka on kiinnitetty tai joka voidaan kiinnittää mihin tahansa vedettävään verkkoon,

ja neliösilmäpaneelin tai -ikkunan osalta vedettävään verkkoon liittyvän paneelin tai ikkunan suurinta määriteltävissä olevaa silmäkokoa asetuksessa (ETY) N:o 2108/84 säädettyjen menettelyjen mukaisesti;

c) 'neliösilmäisellä havaksella' tarkoitetaan havaksen sellaista rakennetta, jossa silmän reunojen suunnista toinen on samansuuntainen ja toinen suorassa kulmassa verkon pituusakseliin nähden;

d) 'monilankaisesta punoksesta koostuvalla havaksella' tarkoitetaan havasta, joka koostuu kahdesta tai useammasta langasta ja jonka langat voidaan erotella solmujen välissä ilman, että lankojen rakenteelle aiheutuu vahinkoa;

e) 'solmuttomalla havaksella' tarkoitetaan havasta, joka on tehty nelisivuisista silmistä, joiden sivut ovat suurin piirtein yhtä pitkät ja joiden kulmat muodostuvat kahden vierekkäisen silmän yhteenpunotuista langoista;

f) 'pohjaan ankkuroiduilla verkoilla' tai 'pussiverkoilla' tarkoitetaan kiinteitä pyydyksiä, jotka muodostuvat yhdestä verkkoliinasta ja jotka on jollain tavoin kiinnitetty tai jotka voidaan kiinnittää merenpohjaan;

g) 'riimuverkoilla' tarkoitetaan kiinteitä pyydyksiä, jotka koostuvat kahdesta tai useammasta verkkoliinasta, jotka on kiinnitetty samansuuntaisesti samaan yläpaulaan ja jollain tavoin kiinnitetty merenpohjaan tai jotka voidaan kiinnittää merenpohjaan.

II OSASTO

VERKOT JA NIIDEN KÄYTÖN EDELLYTYKSET

I Luku

VEDETTÄVIÄ PYYDYKSIÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

4 artikla

Kohdelajit ja silmäkokoluokat

1. Kunkin silmäkokoluokan kohdelajit määritellään asiaa koskevassa liitteessä kunkin liitteessä I-III mainitun alueen tai maantieteellisen alueen ja sovellettavan ajanjakson osalta.

2. Ne kalastusaluksen päälliköt, jotka eivät täytä kalastuspäiväkirjaa asetuksen (ETY) N:o 2847/93 6 artiklan säännösten mukaisesti, eivät saa minkään kalastusmatkan aikana kalastaa useammalla kuin yhdellä liitteessä I-III mainitulla alueella tai maantieteellisellä alueella. Tätä vaatimusta ei sovelleta aluksiin, jotka minkä tahansa kalastusmatkan aikana käyttävät ainoastaan vedettäviä verkkoja, joiden silmäkoko on vähintään 120 millimetriä.

3. Jos kalastusmatkan aikana käytetään ainoastaan yhteen silmäkokoluokkaan kuuluvia vedettäviä verkkoja, aluksesta purkaminen on kiellettyä, jos saalis, joka on pyydetty liitteissä I-III mainitulta alueelta tai maantieteelliseltä alueelta ja jota pidetään aluksella, ei täytä asiaa koskevassa liitteessä vahvistettuja vastaavia edellytyksiä.

4. Kohdelajien ja muiden lajien prosenttiosuus saadaan yhdistämällä kaikki aluksella pidetyt tai toiseen alukseen siirretyt kohdelajien ja muiden lajien määrät, siten kuin liitteissä I-III säädetään.

Sellaisten aluksella pidettyjen kohdelajien ja muiden lajien, jotka on pyydetty useamman kuin yhden kalastusaluksen samanaikaisesti vetämällä yhdellä tai useammalla verkolla, prosenttiosuuden laskemista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan kuitenkin 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5. Ne kalastusaluksen päälliköt, jotka eivät kalastusmatkan aikana täytä kalastuspäiväkirjaa asetuksen (ETY) N:o 2847/93 6 artiklan säännösten mukaisesti, eivät saa kyseisen matkan aikana yhteisön vesialueilla käyttää useampaan kuin yhteen silmäkokoluokkaan kuuluvien vedettäviä verkkojen yhdistelmiä. Tämä vaatimus ei koske yhteisön vesialueilla 4, 5 ja 6 tehtyjä kalastusmatkoja.

6. Alukset voivat kuitenkin millä tahansa kalastusmatkalla pitää eri silmäkokoluokkiin kuuluvien vedettävien verkkojen yhdistelmiä, jos kaikkia tällaisia verkkoja, lukuun ottamatta parhaillaan käytössä olevia, säilytetään asetuksen (ETY) N:o 2847/93 20 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti. Sitomattoman vedettävän verkon, joka ei ole säilytyksessä, katsotaan olevan käytössä.

7. Jos yksi tai useampi kalastusalus vetää samanaikaisesti useampaa verkkoa, kaikkien verkkojen on kuuluttava samaan silmäkokoluokkaan.

8. Yksityiskohtaiset säännöt edellytyksistä, joilla useampaan kuin yhteen silmäkokoluokkaan kuuluvien vedettävien verkkojen yhdistelmien käyttö on sallittua, laaditaan 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ennen 1 päivää marraskuuta 2002.

5 artikla

Kohdelajien prosenttiosuuden laskeminen

1. Liitteissä I-III tarkoitetut prosenttiosuudet lasketaan osuutena kaikkien aluksella lajittelun jälkeen tai purettaessa olevien meren eliöiden elopainosta.

2. Laskettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja prosenttiosuuksia sellaisen aluksen osalta, jolta on siirretty toiseen alukseen meren eliöitä, nämä määrät on otettava huomioon.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut prosenttiosuudet voidaan laskea yhden tai useamman edustavan otoksen perusteella.

4. Tätä artiklaa sovellettaessa kokonaisen keisarihummerin vastaava paino saadaan kertomalla keisarihummerin pyrstön paino kolmella.

6 artikla

Pyydysten rakenne

1. On kiellettyä käyttää:

a) pohjatroolia, ankkuroitua kierrenuottaa tai vastaavaa vedettävää verkkoa puomitrooleja lukuun ottamatta:

i) jonka silmäkoko on yli 90 mm ja jonka verkon perän suppeassa merkityksessä missä tahansa ympärysmitassa on yli 100 silmää, lukuun ottamatta jameköysiä ja liitoskohtia, tai

ii) jonka silmäkoko on 70-89 mm ja jonka verkon perän suppeassa merkityksessä missä tahansa ympärysmitassa on yli 120 silmää, lukuun ottamatta jameköysiä ja liitoskohtia, tai

iii) jonka silmäkoko on yli 55 millimetriä ja jonka verkon periä ja/tai niiden jatko-osia ei ole valmistettu yksinkertaista lankaa olevasta verkkomateriaalista, jossa yhdenkään langan paksuus ei ole yli 6 millimetriä, tai kaksinkertaista lankaa olevasta verkkomateriaalista, jossa yhdenkään langan paksuus ei ole yli 4 millimetriä;

b) verkon perää suppeassa merkityksessä, jonka silmäkoko on 55 mm tai enemmän ja jonka ympärysmitan silmien lukumäärä kasvaa etupäästä takapäähän;

c) vedettävän verkon jatko-osaa, jonka silmäkoko on 55 mm tai enemmän ja jonka minkä tahansa ympärysmitan silmien lukumäärä, liitoskohdan silmiä lukuun ottamatta, on pienempi kuin verkon perän suppeassa merkityksessä etupään, johon jatko-osa on kiinnitetty, ympärysmitan silmien lukumäärä, liitoskohdan silmiä lukuun ottamatta;

d) verkkoja, joiden silmäkoko on 32 mm tai enemmän ja joissa ei ole neliösilmiä;

e) verkkomateriaalia, jossa on yksittäisiä neliösilmiä, joissa jokin silmän reuna eroaa pituudeltaan muista kyseisen silmän reunoista yli 10 prosenttia;

f) vedettävää pohjaverkkoa, johon verkon perä suppeassa merkityksessä on kiinnitetty muulla tavoin kuin ompelemalla se verkon perää edeltävään osaan;

g) verkon perän suppeassa merkityksessä ja sen jatko-osan yhdistelmää, jonka yhteenlaskettu pituus on yli 36 m verkoissa, joiden silmäkoko on yli 70 mm;

h) verkon perää suppeassa merkityksessä tai sen jatko-osaa tai neliösilmäpaneelia, joista yksikään ei ole valmistettu pelkästään yhdentyyppisestä verkkomateriaalista;

i) useammasta kuin yhdestä havaksesta rakennettua verkon perää ja/tai sen jatko-osaa siten, että verkonperän yläpuolen tai ylähavaksen ja/tai jatko-osan lineaariset mitat eivät ole samat kuin alapuolen tai alahavaksen lineaariset mitat;

j) alueilla 1 ja 2 pohjatroolia, ankkuroitua kierrenuottaa tai vastaavaa vedettävää verkkoa, jonka silmäkoko on 70-99 mm, puomitroolia lukuun ottamatta:

i) jollei tällaisen verkon etuosan koko yläosa muodostu vinoneliösilmäisestä verkkomateriaalista tehdystä paneelista, jonka yhdenkään silmän koko ei ole alle 140 millimetriä ja joka on kiinnitetty suoraan verkon yläpaulaan tai enintään kolmeen riviin silmäkooltaan rajoittamatonta verkkomateriaalia, joka on kiinnitetty suoraan yläpaulaan ja joka ulottuu verkon takaosaan vähintään 15 silmän pituudelta, tai

ii) jollei tällaiseen verkkoon ole kiinnitetty 7 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti neliösilmäpaneeli, jonka silmäkoko on vähintään 80 millimetriä;

k) alueilla 1 ja 2 pohjatroolia, ankkuroitua kierrenuottaa tai vastaavaa vedettävää verkkoa, jonka silmäkoko on 32-54 mm Pandalus-suvun katkarapujen pyytämiseksi ja aluksella pitämiseksi, jollei verkossa ole neliösilmäpaneelia, jonka silmäkoko on vähintään 70 mm, tai lajittelulaitetta, jonka käyttöön sovelletaan jäsenvaltion lainsäädännössä säädettyjä edellytyksiä ja Norjan kalastusalusten osalta Norjan lainsäädännössä säädettyjä edellytyksiä;

l) vedettävää pohjaverkkoa, jonka silmäkoko 100-119 mm puomitrooleja lukuun ottamatta, jollei tällaisessa verkossa ole silmäkooltaan vähintään 90 mm:n suuruista neliösilmäpaneelia, joka on asennettu 7 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti;

m) puomitroolia, jonka silmäkoko on 80 millimetriä tai enemmän, ellei tällaisen verkon etuosan koko yläpuoli muodostu vinoneliösilmäistä verkkomateriaalia olevasta paneelista, jonka yhdenkään silmän koko ei ole alle 180 millimetriä ja joka on kiinnitetty suoraan verkon yläpaulaan tai enintään kolmeen riviin silmäkooltaan rajoittamatonta verkkomateriaalia, joka on kiinnitetty suoraan yläpaulaan.

Verkkopaneelin on ulotuttava verkon takaosaa kohti vähintään niin monta silmää kuin saadaan tulokseksi:

a) jakamalla metreinä ilmaistu puomin pituus luvulla 12;

b) kertomalla a alakohdassa saatu tulos luvulla 5 400;

c) jakamalla b alakohdassa saatu tulos paneelin pienimmän silmän millimetreinä ilmaistulla silmäkoolla, sekä

d) ottamatta huomioon c alakohdassa saadun tuloksen desimaaleja tai muita murto-osia.

2. Edellä 1 kohdan j alakohdassa säädettyjä edellytyksiä ei sovelleta pohjatrooleihin, ankkuroituihin kierrenuottiin tai vastaaviin vedettäviin verkkoihin, joiden silmäkokoluokka on 80-99 millimetriä, jos aluksella pidetystä ja kyseisillä pyydyksillä saadusta saaliista:

a) vähintään 85 prosenttia on atlantinkampasimpukoita, tai

b) vähintään 40 prosenttia on merianturaa ja enintään 5 prosenttia turskaa.

7 artikla

Neliösilmäpaneelit

1. Kaikkiin vedettäviin verkkoihin voidaan lisätä neliösilmäpaneeleja, joiden silmäkoko on vähintään 80 millimetriä.

On kuitenkin sallittua käyttää verkkoja, jotka on varustettu neuvoston asetuksessa (EY) N:o 88/98 määritellyllä BACOMA-valikointijärjestelmällä.

2. Neliösilmäpaneelia koskevat seuraavat edellytykset:

a) se on sijoitettava verkon perän yläpuolen tai ylähavaksen jatko-osan eteen tai mihin tahansa jatko-osan ja verkon perän takaosan väliseen kohtaan;

b) sitä ei saa tukkia millään tavoin sisä- tai ulkopuolisilla kiinnitysosilla;

c) sen on oltava vähintään kolme metriä pitkä, paitsi jos se on liitetty alle 112 kilowatin aluksen vetämään verkkoon, jolloin sen on oltava vähintään kaksi metriä pitkä;

d) sen on oltava tehty solmuttomasta havasmateriaalista tai havasmateriaalista, jonka solmut eivät liu'u, ja se on kiinnitettävä siten, että silmät pysyvät täysin avoimina koko kalastamisen ajan;

e) se on tehtävä siten, että silmien määrä paneelin etummaisessa silmärivissä on yhtä suuri tai suurempi kuin silmien määrä paneelin takimmaisessa silmärivissä.

3. Niissä verkoissa, joissa neliösilmäpaneeli on verkon muussa kuin suipossa osassa, on oltava enintään viisi avointa vinoneliösilmää paneelin molempien puolien ja verkon viereisen liitoskohdan välillä.

Niissä verkoissa, joissa neliösilmäpaneeli on kokonaan tai osittain verkon suipossa osassa, on oltava enintään viisi avointa vinoneliösilmää neliösilmäpaneelin takimmaisen silmärivin ja verkon viereisen liitoskohdan välillä.

4. Mihin tahansa verkon osaan liitetyn neliösilmähavaksen silmäkoon mittoja ei oteta huomioon arvioitaessa vedettävän verkon silmäkokoa.

8 artikla

Laahusreet ja harat

Edellä olevan 4 artiklan säännöksiä ei sovelleta laahusrekiin eikä haroihin.

Kuitenkin sellaisen kalastusmatkan aikana, jolla aluksella on laahusrekiä tai haroja, on kiellettyä

pitää aluksella tai purkaa aluksesta meren eliöitä, ellei niiden painosta vähintään 95 prosenttia ole simpukoita.

II LUKU

KIINTEITÄ PYYDYKSIÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

9 artikla

Kohdelajien prosenttiosuus ja silmäkoon määritelmä

Kullakin liitteissä IV ja V mainitulla alueella tai maantieteellisellä alueella ja soveltuvin osin tiettyinä ajanjaksoina on kiellettyä käyttää tai pitää aluksella pohjaan ankkuroitavia verkkoja, pussiverkkoja tai riimuverkkoja, ellei kohdelajin prosenttiosuus tällä verkolla pyydetystä ja aluksella pidetystä saaliista ole vähintään 70 prosenttia, ja:

a) pohjaan ankkuroitujen verkkojen ja pussiverkkojen silmäkoko vastaa jotain sitä koskevassa liitteessä vahvistettua silmäkokoluokkaa,

b) riimuverkkojen silmäkoko, siinä osassa missä se on pienin, vastaa jotain sitä koskevassa liitteessä vahvistettua silmäkokoluokkaa.

10 artikla

Kohdelajien prosenttiosuuden laskeminen

1. Edellä 9 artiklassa tarkoitettu prosenttiosuus lasketaan osuutena kaikkien aluksella lajittelun jälkeen tai purettaessa olevien meren eliöiden elopainosta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu prosenttiosuus lasketaan yhden tai useamman edustavan näytteen perustella.

3. Kohdelajien vähimmäisprosenttiosuus voidaan laskea yhdistämällä kaikkien pyydettyjen kohdelajien määrät.

11 artikla

Lohikaloja, nahkiaisia ja limanahkiaisia koskevat edellytykset

Edellä olevaa 9 ja 10 artiklaa ei sovelleta lohikala-, nahkiais- tai limanahkiaissaaliisiin.

12 artikla

Seisovien verkkojen vedessäoloaika ja lineaariset mitat

Seisovien verkkojen sallittua vedessäoloaikaa ja lineaarisia mittoja koskevat yksityiskohtaiset säännöt laaditaan 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

III LUKU

VERKKOJA JA NIIDEN KÄYTTÖÄ

KOSKEVAT YLEISET SÄÄNNÖKSET

13 artikla

Sallitut prosenttiosuudet ylittävien saaliiden käsittely

1. Pyydettyjen meren eliöiden määrät, jotka ylittävät liitteissä I-V vahvistetut sallitut prosenttiosuudet, on päästettävä takaisin mereen ennen kalan purkamista aluksesta.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, kun alus saapuu kalastusmatkan aikana mille tahansa liitteissä I-III mainitulle alueelle tai maantieteelliselle alueelle saman matkan aikana edellisellä alueella tai maantieteellisellä alueella pyydettyjen ja aluksella pidettyjen kohdelajien vähimmäisprosenttiosuus, joka vahvistetaan liitteissä I-V, on saavutettava kahden tunnin kuluessa.

14 artikla

Silmien tukkiminen

On kiellettyä käyttää laitteita, joilla voidaan tukkia verkon minkä tahansa osan silmiä tai muuten tosiasiallisesti pienentää niiden kokoa.

Tämä säännös ei sulje pois sellaisten laitteiden käyttöä, joista laaditaan luettelo ja tekninen kuvaus 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

III OSASTO

MEREN ELIÖIDEN VÄHIMMÄISKOOT

15 artikla

Alamittaisten meren eliöiden arvioiminen

Meren eliö katsotaan alamittaiseksi, jos sen mitat ovat pienemmät kuin liitteessä VI asianomaisen maantieteellisen alueen osalta vahvistetut asianomaisen lajin vähimmäismitat.

16 artikla

Meren eliöiden mittaaminen ja hummereiden, langustien, nilviäisten ja irrallisten saksien aluksesta purkamista koskevat edellytykset

1. Meren eliön koko on mitattava liitteen VII säännösten mukaisesti.

2. Jos meren eliön koon mittaamista varten on määrätty useampi kuin yksi tapa, eliön katsotaan olevan vähimmäiskokoa, jos minkä tahansa näistä menetelmistä soveltaminen antaa tulokseksi koon, joka on vähintään yhtä suuri kuin vastaava vähimmäiskoko.

3. Hummereita, langusteja ja simpukoita, jotka kuuluvat mihin tahansa niistä simpukka- tai kotilosimpukkalajeista, joiden vähimmäiskoot vahvistetaan liitteessä VI, saa pitää aluksella ja purkaa aluksesta vain kokonaisina.

4. Erilaisilla merroilla pyydettyjen isotaskurapujen saaliista saa irrallisia saksia olla enintään 1 prosentti aluksella kalastusmatkan aikana pidetyn tai aluksesta kalastusmatkan päättyessä puretun kokonaissaaliin tai sen osan painosta.

Muilla pyydyksillä kuin erilaisilla merroilla pyydettyjen isotaskurapujen saaliista aluksella saa pitää kalastusmatkan aikana tai siitä saa purkaa kalastusmatkan päättyessä enintään 75 kg irrallisia saksia.

17 artikla

Alamittaisten meren eliöiden pitäminen aluksella

1. Alamittaisia meren eliöitä ei saa pitää aluksella eikä siirtää toiseen alukseen, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, pitää esillä tai tarjota myyntiin, vaan ne on päästettävä heti takaisin mereen.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta:

a) sardiiniin, sardelliin, silliin, piikkimakrilliin ja makrilliin, jos niitä kutakin on enintään 10 prosenttia aluksella pidettyjen saaliiden kokonaiselopainosta. Alamittaisten sardiinien, sardellien, sillien, piikkimakrillien ja makrillien prosenttiosuus lasketaan osuutena kaikkien aluksella lajittelun jälkeen olevien tai aluksesta purettavien meren eliöiden elopainosta. Prosenttiosuus voidaan laskea yhden tai usean edustavan otoksen perusteella. Säädettyä 10 prosentin rajaa ei saa ylittää toiseen alukseen siirron, aluksesta purkamisen, kuljetuksen, varastoinnin, esillä pidon tai myynnin aikana;

b) muihin meren eliöihin kuin liitteissä I-III määriteltyihin, silmäkokoluokkien alle 16 millimetriä tai 16-31 millimetrin kohdelajeihin, jotka on pyydetty silmäkooltaan alle 32 millimetrin vedettävillä pyydyksillä edellyttäen, että mainittuja eliöitä ei lajitella eikä myydä, pidetä esillä tai tarjota myyntiin elintarvikkeena.

3. Alamittaisia sardiineja, sardelleja, piikkimakrilleja tai makrilleja, jotka on pyydetty käytettäviksi elävinä syötteinä, saa pitää aluksella edellyttäen, että ne pidetään elävinä.

IV OSASTO

TIETTYJEN MEREN ELIÖIDEN PYYNTIÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

18 artikla

Sillin pyyntiä koskevat rajoitukset

1. On kiellettyä pitää aluksella silliä, joka on pyydetty jäljempänä mainituilla maantieteellisillä alueilla ja mainittuina aikoina:

a) tammikuun 1 päivästä huhtikuun 30 päivään Mull of Kintyren ja Corsewall Pointin väliin vedetyn linjan koillispuolella olevalla maantieteellisellä alueella;

b) heinäkuun 1 päivästä lokakuun 31 päivään seuraavien koordinaattien rajoittamalla maantieteellisellä alueella:

- Tanskan länsirannikko kohdassa 55°30' pohjoista leveyttä,

- 55°30' pohjoista leveyttä, 07°00' itäistä pituutta,

- 57°00' pohjoista leveyttä, 07°00' itäistä pituutta,

- Tanskan länsirannikko kohdassa 57°00' pohjoista leveyttä;

c) elokuun 15 päivästä syyskuun 15 päivään alueella, joka sijaitsee Yhdistyneen kuningaskunnan itärannikon edustalla peruslinjoista mitattuna 6:sta 12:een meripeninkulmaan ja sijoittuu leveyspiirien 55°30' ja 55°45' pohjoista leveyttä väliin;

d) elokuun 15 päivästä syyskuun 30 päivään seuraavat pisteet yhdistävän linjan rajoittamalla maantieteellisellä alueella:

- Butt of Lewis,

- Cape Wrath,

- 58°55' pohjoista leveyttä, 05°00' läntistä pituutta,

- 58°55' pohjoista leveyttä, 07°10' läntistä pituutta,

- 58°20' pohjoista leveyttä, 08°20' läntistä pituutta,

- 57°40' pohjoista leveyttä, 08°20' läntistä pituutta,

- North Uistin saaren länsirannikolla leveyspiiri 57°40' pohjoista leveyttä, siitä saaren pohjoisrannikkoa pitkin rannikolla pisteeseen 57°40'36 pohjoista leveyttä, 07°20'39" läntistä pituutta,

- 57°50' 3'' pohjoista leveyttä, 07°8'6' läntistä pituutta,

- Lewisin saaren länsirannikkoa pitkin koilliseen alkupisteeseen (Butt of Lewis);

e) elokuun 15 päivästä syyskuun 30 päivään alueella, joka sijaitsee Yhdistyneen kuningaskunnan itärannikon edustalla peruslinjoista mitattuna 6:sta 12:een meripeninkulmaan ja sijoittuu leveyspiirien 55°10' ja 54°45' pohjoista leveyttä väliin;

f) syyskuun 21 päivästä marraskuun 15 päivään ICES-alueella VII a, jota rajoittavat Mansaaren rannikko ja seuraavat maantieteelliset koordinaatit peräkkäin suorilla viivoilla yhdistämällä vedetty linja:

_ 54°20'00'' pohjoista leveyttä, 04°25'07'' läntistä pituutta,

- 54°17'05'' pohjoista leveyttä, 03°56'08'' läntistä pituutta,

- 54°14'06'' pohjoista leveyttä, 03°57'05'' läntistä pituutta,

- 54°00'00'' pohjoista leveyttä, 04°07'05'' läntistä pituutta,

- 53°51'05'' pohjoista leveyttä, 04°27'08'' läntistä pituutta,

- 53°48'00' pohjoista leveyttä, 04°50'00'' läntistä pituutta,

- 54°04'05'' pohjoista leveyttä, 04°50'00'' läntistä pituutta,

g) syyskuun 21 päivästä joulukuun 31 päivään ICES-alueella VII a, jota rajoittavat seuraavat koordinaatit:

- Pohjois-Irlannin itärannikko kohdassa 54°15' pohjoista leveyttä,

- 54°15' pohjoista leveyttä, 05°15' läntistä pituutta,

- 53°50' pohjoista leveyttä, 05°15' läntistä pituutta,

- 53°50' pohjoista leveyttä, 05°15' läntistä pituutta,

- Irlannin itärannikko kohdassa 53°50' pohjoista leveyttä;

h) koko vuoden ajan ICES-alueella VII a, maantieteellisellä alueella, jota rajoittavat Skotlannin, Englannin ja Walesin länsirannikko ja tältä rannikolta peruslinjoista mitattuna 12 meripeninkulman päähän vedetty linja, joka rajoittuu etelässä leveyspiiriin 53°20' pohjoista leveyttä ja luoteessa Mull of Gallowaysta (Skotlanti) Point of Ayreen (Mansaari) vedettyyn linjaan;

i) koko vuoden ajan Loganin lahdella Mull of Loganista, joka sijaitsee pisteessä 54° 44' pohjoista leveyttä ja 04°59' läntistä pituutta, Laggantalluch Headiin, joka sijaitsee pisteessä 54°41' pohjoista leveyttä ja 04°58' läntistä pituutta, kulkevan linjan itäpuolella sijaitsevat vesialueet;

i) vuonna 2003 ja siitä lähtien joka kolmas vuosi tammikuun toisesta perjantaista 16 peräkkäisen päivän ajan seuraavien koordinaattien rajoittamalla alueella:

- Irlannin kaakkoisrannikko kohdassa 52°00' pohjoista leveyttä,

- 52°00' pohjoista leveyttä, 06°00' läntistä pituutta,

- 52°30' pohjoista leveyttä, 6°00' läntistä pituutta,

- Irlannin kaakkoisrannikko kohdassa 52°30' pohjoista leveyttä;

k) vuonna 2003 ja siitä lähtien joka kolmas vuosi marraskuun ensimmäisestä perjantaista 16 peräkkäisen päivän ajan seuraavien koordinaattien rajoittamalla alueella:

- Irlannin etelärannikko kohdassa 09°00' läntistä pituutta,

- 51°15' pohjoista leveyttä, 09°00' läntistä pituutta,

- 51°15' pohjoista leveyttä, 11°00' läntistä pituutta,

- 52°30' pohjoista leveyttä, 11°00' läntistä pituutta,

- Irlannin länsirannikko kohdassa 52°30' pohjoista leveyttä,

l) vuonna 2004 ja siitä lähtien joka kolmas vuosi marraskuun ensimmäisestä perjantaista 16 peräkkäisen päivän ajan seuraavien koordinaattien rajoittamalla alueella:

- Irlannin etelärannikko kohdassa 09°00' läntistä pituutta,

- 51°15' pohjoista leveyttä, 09°00' läntistä pituutta,

- 51°15' pohjoista leveyttä, 07°30' läntistä pituutta,

- Irlannin etelärannikko kohdassa 52°00' pohjoista leveyttä;

m) troolilla tai kierrenuotalla Skagerrakissa lauantaista keskiyöstä sunnuntaihin keskiyöhön ja Kattegatissa perjantaista keskiyöstä sunnuntaihin keskiyöhön.

2. Kuvatuilla alueilla pyydettyä silliä on sallittua pitää aluksella edellyttäen, että sen määrä on enintään 5 prosenttia sellaisten aluksella olevien meren eliöiden kokonaiselopainosta, jotka on pyydetty kullakin erillisellä alueella jonakin määritellyistä ajanjaksoista.

3. Sen estämättä, mitä 1 kohdan g ja i alakohdassa säädetään, enintään 12,2 metriä pitkillä aluksilla, joiden kotisatama on Irlannin ja Pohjois-Irlannin itärannikolla leveyspiirien 53°00' pohjoista leveyttä ja 55°00' pohjoista leveyttä rajoittamalla alueella, saa pitää 1 kohdan g ja i alakohdassa määritellyiltä alueilta saatua silliä. Ainoa sallittu pyyntimenetelmä on pyynti ajoverkoilla, joiden silmäkoko on vähintään 54 millimetriä.

19 artikla

Kilohailin pyyntiä koskevat rajoitukset sillin suojelemiseksi

1. On kiellettyä pitää aluksella kilohailia, joka on pyydetty jäljempänä mainituilla alueilla ja mainittuina aikoina:

a) tammikuun 1 päivästä maaliskuun 31 päivään ja lokakuun 1 päivästä joulukuun 31 päivään ICES-tilastoruudussa 39E8. Tässä säännöksessä tarkoitetaan ICES-tilastoruudulla aluetta, joka rajoittuu linjaan, joka kulkee Yhdistyneen kuningaskunnan itärannikolta suoraan itään, leveyspiiriä 55°00' pohjoista leveyttä pisteeseen 01°00' läntistä pituutta, siitä suoraan pohjoiseen pisteeseen 55°30' pohjoista leveyttä ja siitä suoraan länteen Yhdistyneen kuningaskunnan rannikolle;

b) tammikuun 1 päivästä maaliskuun 31 päivään ja lokakuun 1 päivästä joulukuun 31 päivään Moray Firthin sisäisillä, pituuspiirin 03°30' läntistä pituutta länsipuolella sijaitsevilla vesillä ja Firth of Forthin sisäisillä, pituuspiirin 03°00' läntistä pituutta länsipuolella sijaitsevilla vesillä;

c) heinäkuun 1 päivästä lokakuun 31 päivään seuraavien koordinaattien rajoittamalla maantieteellisellä alueella:

- Tanskan länsirannikko kohdassa 55°30' pohjoista leveyttä,

- 55°30' pohjoista leveyttä, 07°00' itäistä pituutta,

- 57°00' pohjoista leveyttä, 07°00' itäistä pituutta,

- Tanskan länsirannikko kohdassa 57°00' pohjoista leveyttä.

2. Edellä 1 kohdassa kuvatuilla alueilla pyydettyä kilohailia on sallittua pitää aluksella edellyttäen, että sen määrä on enintään 5 prosenttia sellaisten aluksella olevien meren eliöiden kokonaiselopainosta, jotka on pyydetty kullakin erillisellä alueella jonakin määritellyistä ajanjaksoista.

3. On kiellettyä pitää aluksella kilohailia, joka on pyydetty troolilla tai kierrenuotalla Skagerrakissa lauantaista keskiyöstä sunnuntaihin keskiyöhön ja Kattegatissa perjantaista keskiyöstä sunnuntaihin keskiyöhön.

20 artikla

Makrillin pyyntiä koskevat rajoitukset

1. On kiellettyä pitää aluksella makrillia, joka on pyydetty seuraavien koordinaattien rajoittamalla maantieteellisellä alueella:

- Yhdistyneen kuningaskunnan etelärannikko kohdassa 02°00' läntistä pituutta,

- 49°30' pohjoista leveyttä, 02°00' läntistä pituutta,

- 49°30' pohjoista leveyttä, 07°00' läntistä pituutta,

- 52°00' pohjoista leveyttä, 07°00' läntistä pituutta,

- Yhdistyneen kuningaskunnan länsirannikko kohdassa 52°00 pohjoista leveyttä.

Tätä kieltoa sovelletaan kuitenkin vain, jos makrillin elopaino on yli 15 prosenttia kaikista aluksella olevista ja kyseiseltä alueelta pyydetyn makrillin ja muiden meren eliöiden kokonaismääristä.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta:

a) aluksiin, joissa käytetään vain ankkuroituja verkkoja ja/tai kalastetaan siimalla;

b) aluksiin, joissa käytetään pohjatrooleja, ankkuroituja kierrenuottia tai vastaavia vedettäviä verkkoja, jos aluksella pidettävien muiden meren eliöiden kuin sardellin, sillin ja silakan, piikkimakrillin, makrillin, pelagisten pääjalkaisten ja sardiinin elopaino on vähintään 75 prosenttia laskettuna kaikkien aluksella olevien meren eliöiden kokonaiselopainosta;

c) aluksiin, joita ei ole varustettu kalastusta varten ja joihin makrilli siirretään toiselta alukselta.

3. Kaikkia aluksella olevia makrilleja on pidettävä 1 kohdassa säädetyllä alueella kalastettuina, lukuun ottamatta niitä, joiden on toisessa, kolmannessa ja neljännessä alakohdassa kuvattua menettelyä noudattaen ilmoitettu olevan aluksella ennen sen saapumista kyseiselle alueelle.

Sellaisen aluksen, joka aikoo tulla kalastamaan kyseiselle alueelle ja jolla pidetään makrilleja, päällikön on ilmoitettava sen jäsenvaltion valvontaviranomaisille, jonka alueella alus aikoo kalastaa, alueelle saapumisensa arvioitu paikka ja kellonaika aikaisintaan 36 ja viimeistään 24 tuntia ennen aluksen saapumista alueelle.

Tullessaan alueelle päällikön on ilmoitettava toimivaltaisille valvontaviranomaisille aluksellaan olevat ja kalastuspäiväkirjaan merkityt makrillimäärät. Päällikköä voidaan pyytää antamaan kalastuspäiväkirjansa ja aluksella olevat saaliit tarkastettavaksi toimivaltaisen valvontaviranomaisen määräämänä ajankohtana tämän määräämässä paikassa. Tarkastus on kuitenkin suoritettava viimeistään kuuden tunnin kuluessa siitä, kun valvontaviranomainen on vastaanottanut aluksella olevien makrillien määrästä ilmoittavan viestin, ja paikan on oltava mahdollisimman lähellä alueelle saapumisen paikkaa.

Aluksen päällikön, joka aikoo tulla alueelle suorittamaan makrillien jälleenlaivausta omaan alukseensa, on ilmoitettava sen jäsenvaltion valvontaviranomaisille, jonka alueella jälleenlaivaus aiotaan suorittaa, jälleenlaivauksen paikka ja kellonaika aikaisintaan 36 ja viimeistään 24 tuntia ennen jälleenlaivauksen alkua. Päällikön on ilmoitettava toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle jälleenlaivattujen makrillien määrä heti jälleenlaivauksen päätyttyä.

4. On kiellettyä pitää aluksella makrillia, joka on pyydetty troolilla tai kierrenuotalla Skagerrakissa lauantaista keskiyöstä sunnuntaihin keskiyöhön ja Kattegatissa perjantaista keskiyöstä sunnuntaihin keskiyöhön.

21 artikla

Sardellin pyyntiä koskevat rajoitukset

1. On kiellettyä pitää aluksella sardelleja, jotka on pyydetty pelagisilla trooleilla ICES-alueella VIII c, ja pyytää sardelleja pelagisilla trooleilla tällä alueella.

2. Alueella VIII c on kiellettyä pitää aluksella samanaikaisesti pelagisia trooleja ja kierrenuottia.

22 artikla

Tonnikalan pyyntiä koskevat rajoitukset

1. On kiellettyä pitää aluksella boniitteja, isosilmätonnikaloja ja keltaevätonnikaloja, jotka on pyydetty kierrenuotalla ICES-suuralueella X leveyspiirin 36°30' pohjoista leveyttä pohjoispuolella ja CECAF-alueilla leveyspiirin 31° pohjoista leveyttä pohjoispuolella ja pituuspiirin 17°30' läntistä pituutta itäpuolella olevilla Portugalin suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, tai pyytää mainittuja lajeja kyseisillä alueilla kierrenuotilla.

2. On kiellettyä pitää aluksella tonnikaloja, jotka on pyydetty ajoverkoilla ICES-suuralueilla VIII, IX tai X olevilla Portugalin tai Espanjan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä tai Kanariansaaria ja Madeiraa ympäröivillä CECAF-alueilla, tai pyytää mainittuja lajeja kyseisillä alueilla ajoverkoilla.

23 artikla

Katkarapujen pyyntiä koskevat rajoitukset kampelakalojen suojelemiseksi

1. On kiellettyä pitää aluksella silmäkooltaan 16-31 millimetrin pohjakalalajien pyyntiin tarkoitetuilla vedettävillä verkoilla pyydettyjä hietakatkarapuja ja Pandalus montagui -katkarapuja, ellei alukselle ole asennettu toimivaa laitetta kampelakalojen erottelemiseksi hietakatkaravuista ja Pandalus montagui -katkaravuista pyynnin jälkeen.

2. Hietakatkarapujen ja Pandalus montagui -katkarapujen pyynnissä on käytettävä erottelevaa troolia tai troolia, jossa on lajittelulaite, jäsenvaltioiden laatimien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Näitä sääntöjä voidaan soveltaa vain kalastusalusten vetämiin verkkoihin.

3. Kalastusaluksilla, jotka eivät täytä 1 ja 2 kohdan säännöksiä, on sallittua pitää hietakatkarapuja tai Pandalus montagui -katkarapuja edellyttäen, että näiden määrä on enintään 5 prosenttia aluksella olevien meren eliöiden kokonaiselopainosta.

24 artikla

Lohen ja meritaimenen pyyntiä koskevat rajoitukset

1. Lohia ja meritaimenia ei saa pitää aluksella, siirtää toiseen alukseen, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, pitää esillä eikä tarjota myyntiin, vaan ne on päästettävä heti takaisin mereen, jos ne on pyydetty:

a) jäsenvaltioiden perusviivoista mitattuna 6 meripeninkulman ulkopuolella sijaitsevilla vesillä alueilla 1, 2, 3 ja 4, Skagerrakia ja Kattegatia lukuun ottamatta,

b) jäsenvaltioiden peruslinjoista mitatun 4 meripeninkulman rajan ulkopuolella Skagerrakissa tai Kattegatissa

c) poiketen siitä, mitä 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, alueilla 1, 2, 3 ja 4 jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuulumattomilla vesillä, Grönlannin ja Färsaarten lainkäyttövaltaan kuuluvia vesiä lukuun ottamatta,

d) vedettävillä verkoilla.

25 artikla

Harmaaturskan pyyntiä koskevat rajoitukset muiden pyöreiden kalojen suojelemiseksi

1. On kiellettyä pitää aluksella harmaaturskaa, joka on pyydetty vedettävillä pyydyksillä seuraavat koordinaatit yhdistävän linjan rajoittamalla alueella:

- Yhdistyneen kuningaskunnan itärannikon kohdasta 56° pohjoista leveyttä pituuspiiriin 02° itäistä pituutta,

- siitä pohjoiseen leveyspiiriin 58° pohjoista leveyttä, länteen pituuspiiriin 0°30' läntistä pituutta, pohjoiseen leveyspiiriin 59° 15' pohjoista leveyttä, itään pituuspiiriin 01° itäistä pituutta, pohjoiseen leveyspiiriin 60° pohjoista leveyttä, länteen pituuspiiriin 0°00,

- siitä pohjoiseen leveyspiiriin 60°30' pohjoista leveyttä, länteen Shetlandinsaarten rannikolle, siitä länteen leveyspiiriä 60° pohjoista leveyttä Shetlandinsaarten länsirannikolle pituuspiirin 03° läntistä pituutta, etelään leveyspiiriin 58° 30' pohjoista leveyttä,

- ja lopuksi länteen Yhdistyneen kuningaskunnan rannikolle.

2. Aluksella on sallittua pitää kyseisellä alueella ja vedettävällä pyydyksellä pyydettyä harmaaturskaa, jos sen määrä on enintään 5 prosenttia aluksella olevien ja mainitulla alueella vedettävällä pyydyksellä pyydettyjen meren eliöiden kokonaispainosta.

26 artikla

Kummeliturskan pyyntiä koskevat rajoitukset

1. On kiellettyä kalastaa troolilla, ankkuroidulla kierrenuotalla tai vastaavalla vedettävällä verkolla jäljempänä mainituilla maantieteellisillä alueilla ja mainittuina aikoina:

a) lokakuun 1 päivästä seuraavan vuoden tammikuun 31 päivään seuraavat koordinaatit yhdistävien suorien linjojen rajoittamalla maantieteellisellä alueella:

- 43°46,5' pohjoista leveyttä, 07°54,4' läntistä pituutta,

- 44°01,5' pohjoista leveyttä, 07°54,4' läntistä pituutta,

- 43°25,0' pohjoista leveyttä, 09°12,0' läntistä pituutta,

- 43°10,0' pohjoista leveyttä, 09°12,0' läntistä pituutta

b) joulukuun 1 päivästä seuraavan vuoden helmikuun viimeiseen päivään seuraavat koordinaatit yhdistävien suorien linjojen rajoittamalla maantieteellisellä alueella:

- Portugalin länsirannikko kohdassa 37°50' pohjoista leveyttä,

- 37°50' pohjoista leveyttä, 09° 08' läntistä pituutta,

- 37°00' pohjoista leveyttä, 09°07' läntistä pituutta,

- Portugalin länsirannikko kohdassa 37°00' pohjoista leveyttä.

Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa mainituilla alueilla ja mainittuina aikoina on kiellettyä pitää aluksella trooleja, ankkuroituja kierrenuottia tai vastaavia vedettäviä verkkoja, ellei tällaisia pyydyksiä säilytetä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2. Jäljempänä olevan 3 kohdan soveltamiseksi määritellään seuraavat alueet:

a) Alue, jota rajaavat Irlannin rannikko leveyspiirin 53°30' pohjoista leveyttä eteläpuolella ja pituuspiirin 07°00' läntistä pituutta länsipuolella sekä seuraavat maantieteelliset koordinaatit peräkkäin suorilla viivoilla yhdistämällä vedetty linja:

- Irlannin rannikko kohdassa 53°30' pohjoista leveyttä,

- 53°30' pohjoista leveyttä, 12°00' läntistä pituutta,

- 53°00' pohjoista leveyttä, 12°00' läntistä pituutta,

- 51°00' pohjoista leveyttä, 11°00' läntistä pituutta,

- 49°30' pohjoista leveyttä, 11°00' läntistä pituutta,

- 49°00' pohjoista leveyttä, 07°00' läntistä pituutta,

- Irlannin rannikko kohdassa 07°00' läntistä pituutta;

b) Alue, jota rajaavat Ranskan länsirannikko leveyspiirin 48°00' pohjoista leveyttä ja leveyspiirin 44°00' pohjoista leveyttä välillä sekä seuraavat maantieteelliset koordinaatit peräkkäin suorilla viivoilla yhdistämällä vedetty linja:

- Ranskan rannikko kohdassa 48°00' pohjoista leveyttä,

- 48°00' pohjoista leveyttä, 07°00' läntistä pituutta,

- 45°00' pohjoista leveyttä, 02°00' läntistä pituutta,

- 44°00' pohjoista leveyttä, 02°00' läntistä pituutta,

- Ranskan länsirannikko kohdassa 44°00' pohjoista leveyttä.

3. Edellä 2 kohdassa määritetyillä alueilla on kiellettyä:

a) harjoittaa kalastustoimintaa silmäkooltaan 55-99 mm:n suuruisilla vedettävillä verkoilla tai silmäkooltaan alle 120 millimetrin kiinteillä pyydyksillä; tai

b) laskea osittain tai kokonaan veteen tai muulla tavoin käyttää mihinkään tarkoitukseen vedettävää verkkoa, jonka silmäkoko on 55-99 millimetriä, tai kiinteää pyydystä, jonka silmäkoko on alle 120 millimetriä; tai

c) pitää aluksella vedettäviä verkkoja, joiden silmäkoko on 55-90 mm tai kiinteitä pyydyksiä, joiden silmäkoko on alle 120 mm, ellei niitä säilytetä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 20 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti.

27 artikla

Tuulenkalojen pyyntiä koskevat rajoitukset

On kiellettyä purkaa aluksesta tai pitää aluksella tuulenkalaa, joka on pyydetty Englannin ja Skotlannin itärannikon ja seuraavat koordinaatit yhdistävän linjan rajoittamalla maantieteellisellä alueella:

- Tanskan itärannikko kohdassa 55°30' pohjoista leveyttä,

- 55°30' pohjoista leveyttä, 01°00' läntistä pituutta,

- 58°00' pohjoista leveyttä, 01°00' läntistä pituutta,

- 58°00' pohjoista leveyttä, 02°00' läntistä pituutta,

- Skotlannin itärannikko kohdassa 02°00' läntistä pituutta.

28 artikla

Punakampeloiden tärkeimpiin lisääntymisalueisiin sovellettavat edellytykset

1. Alukset, joiden kokonaispituus on yli 8 meriä, eivät saa pyytää pohjatrooleilla, ankkuroiduilla kierrenuotilla tai vastaavilla vedettävillä pyydyksillä seuraavilla maantieteellisillä alueilla:

a) alue, joka ulottuu 12 meripeninkulman päähän Ranskan rannikosta leveyspiirin 51°00' pohjoista leveyttä pohjoispuolella sekä Belgian ja Alankomaiden rannikosta leveyspiirin 53°00' pohjoista leveyttä eteläpuolella peruslinjoista mitattuna;

b) seuraavat koordinaatit yhdistävän linjan rajoittama alue:

- Tanskan länsirannikko kohdassa 57°00' pohjoista leveyttä,

- 57°00' pohjoista leveyttä, 07°15' itäistä pituutta,

- 55°00' pohjoista leveyttä, 07°15' itäistä pituutta,

- 55°00' pohjoista leveyttä, 07°00' itäistä pituutta,

- 54°30' pohjoista leveyttä, 07°00' itäistä pituutta,

- 54°30' pohjoista leveyttä, 07°30' itäistä pituutta,

- 54°00' pohjoista leveyttä, 07°30' itäistä pituutta,

- 54°00' pohjoista leveyttä, 06°00' itäistä pituutta,

- 53°50' pohjoista leveyttä, 06°00' itäistä pituutta,

- 53°50' pohjoista leveyttä, 05°00' itäistä pituutta,

- 53°30' pohjoista leveyttä, 05°00' itäistä pituutta,

- 53°30' pohjoista leveyttä, 04°15' itäistä pituutta,

- 53°00' pohjoista leveyttä, 04°15' itäistä pituutta,

- Alankomaiden rannikko kohdassa 53°00' pohjoista leveyttä;

c) alue, joka ulottuu 12 meripeninkulman päähän Tanskan länsirannikosta leveyspiiristä 57°00' pohjoista leveyttä pohjoiseen aina Hirtshalsin majakalle asti peruslinjoista mitattuna.

2. Alukset, joille on myönnetty erityiskalastuslupa asetuksen (EY) N:o 1627/94 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti, saavat pyytää puomitrooleilla edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla. On kiellettyä käyttää puomitroolia, jonka puomin pituus on yli 9 metriä, tai puomitrooleja, joiden puomien yhteenlaskettu pituus on yli 9 metriä, tai puomitroolia/puomitrooleja, jonka puomi / joiden puomit voidaan pidentää yhteenlasketulta pituudeltaan yli 9 metrin pituiseksi, paitsi silloin kun käytetään pyydystä, jonka silmäkoko on 16-31 millimetriä. Puomin pituus mitataan sen ääripäistä mukaan lukien kaikki puomiin kiinnitetyt osat.

Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1627/94 1 artiklan 2 kohdassa säädetään, voidaan erityiskalastuslupa myöntää ensimmäisessä alakohdassa mainittuihin tarkoituksiin aluksille, joiden kokonaispituus on yli 8 metriä.

3. Alusten, joille on myönnetty 2 alakohdassa tarkoitettu erityiskalastuslupa, on täytettävä seuraavat edellytykset:

a) niiden on oltava kunkin jäsenvaltion komissiolle toimittamassa luettelossa, jossa alusten yhteenlaskettu koneteho ei saa ylittää jäsenvaltioille 1 päivänä tammikuuta 1998 kuuluvaa yhteenlaskettua konetehoa,

b) niiden koneteho ei saa millään hetkellä olla suurempi kuin 221 kilowattia (kW), tai jos sitä on alennettu, niiden koneteho on ennen alentamista saanut olla enintään 300 kW.

4. Edellä 3 kohdan a alakohdassa mainitussa luettelossa oleva yksittäinen alus voidaan korvata yhdellä tai useammalla aluksella, jos:

a) yksittäisen aluksen korvaaminen ei lisää minkään jäsenvaltion osalta sen 3 kohdan a alakohdan mukaista kokonaiskonetehoa,

b) korvaavan aluksen koneteho ei ylitä millään hetkellä 221 kW:a,

c) korvaavan aluksen konetehoa ei ole alennettu, ja

d) korvaavan aluksen kokonaispituus on enintään 24 metriä.

5. Minkä tahansa jäsenvaltion 3 kohdan a alakohdassa mainitussa luettelossa olevan yksittäisen aluksen moottori voidaan korvata, jos:

a) moottorin korvaaminen ei nosta millään hetkellä aluksen konetehoa yli 221 kW:n,

b) korvaavan moottorin konetehoa ei ole alennettu, ja

c) korvaavan moottorin teho ei ole niin suuri, että korvaaminen lisää 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua kyseisen jäsenvaltion kokonaiskonetehoa.

Kalastusalusten, jotka eivät täytä tässä kohdassa määriteltyjä edellytyksiä, erityiskalastuslupa perutaan.

6. Sen estämättä, mitä 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, ensisijaisesti katkaravun pyyntiä harjoittavat alukset, joille on myönnetty erityiskalastuslupa, saavat käyttää puomitrooleja, joiden puomien yhteenlaskettu pituus on yli 9 metriä, jos ne käyttävät pyydystä, jonka silmäkoko on 80-99 millimetriä, sillä edellytyksellä, että kyseisille aluksille on myönnetty ylimääräinen erityiskalastuslupa tähän tarkoitukseen. Tämä ylimääräinen erityiskalastuslupa on uusittava vuosittain.

Alus tai alukset, jolle tai joille on myönnetty ylimääräinen erityiskalastuslupa, voidaan korvata toisella aluksella, jos:

a) korvaavan aluksen bruttovetoisuus on enintään 70 bruttorekisteritonnia (brt) ja kokonaispituus enintään 20 metriä, tai

b) korvaavan aluksen teho on enintään 180 kW ja kokonaispituus enintään 20 metriä.

Kalastusaluksilta, jotka eivät enää täytä tässä kohdassa täsmennettyjä edellytyksiä, perutaan pysyvästi niille myönnetty erityiskalastuslupa.

7. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään:

- alukset, joiden koneteho ei ole millään hetkellä suurempi kuin 221 kW, tai jos sitä on alennettu, joiden koneteho ennen alentamista oli enintään 300 kW, saavat pyytää 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla ovellisilla pohjapyyntiin tarkoitetuilla trooleilla tai ankkuroiduilla kierrenuotilla,

- alukset, joiden yhteinen koneteho ei ole millään hetkellä suurempi kuin 221 kW, tai jos sitä on alennettu, joiden koneteho ennen alentamista oli enintään 300 kW, saavat pyytää 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla ovellisilla pohjapyyntiin tarkoitetuilla paritrooleilla.

Alusten, joiden koneteho on yli 221 kW, on kuitenkin sallittua käyttää ovellisia pohjapyyntiin tarkoitettuja trooleja tai ankkuroitua kierrenuottaa, ja pareittain pyytävien alusten, joiden yhteinen koneteho on yli 221 kW, on sallittua käyttää pohjapyyntiin tarkoitettuja paritrooleja, jos:

a) i) aluksella pidetty ja 1 kohdassa mainitulta alueelta pyydetty saalis on tuulenkalaa ja/tai kilohailia, ja sitä on vähintään 90 prosenttia aluksella olevien ja tältä alueelta pyydettyjen meren eliöiden kokonaiselopainosta, ja

ii) aluksella pidettyjen ja 1 kohdassa mainitulta alueelta pyydettyjen punakampeloiden ja/tai kielikampeloiden määrä on enintään 2 prosenttia aluksella olevien ja tältä alueelta pyydettyjen meren eliöiden kokonaiselopainosta;

tai

b) i) ovellisten pohjapyyntiin tarkoitettujen troolien tai paritroolien osalta käytetty silmäkoko on vähintään 100 mm, ja

ii) aluksella pidettyjen ja 1 kohdassa mainitulta alueelta pyydettyjen punakampeloiden ja/tai kielikampeloiden määrä on enintään 5 prosenttia aluksella olevien ja tältä alueelta pyydettyjen meren eliöiden kokonaispainosta;

tai

c) i) käytetty silmäkoko on vähintään 80 mm,

ii) tällaisten silmäkokojen käyttö rajoitetaan alueelle, joka ulottuu 12 meripeninkulman päähän Ranskan rannikosta leveyspiirin 51°00' pohjoista leveyttä pohjoispuolella, ja

iii) aluksella pidettyjen ja 1 kohdassa mainitulta alueelta pyydettyjen punakampeloiden ja/tai kielikampeloiden määrä on enintään 5 prosenttia aluksella olevien ja tältä alueelta pyydettyjen meren eliöiden kokonaiselopainosta;

d) ankkuroidun kierrenuotan osalta käytetty silmäkoko on vähintään 100 mm.

8. Alueilla, joilla ei saa käyttää puomitrooleja, ovellisia trooleja, paritrooleja tai ankkuroitua kierrenuottaa, on kiellettyä pitää aluksilla tällaisia verkkoja, ellei niitä säilytetä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

9. Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

V OSASTO

TIETYNTYYPPISTÄ KALASTUSTA JA SIIHEN LIITTYVÄN TOIMINNAN HARJOITTAMISTA KOSKEVAT RAJOITUKSET

29 artikla

Vedettävien verkkojen käyttöä koskevat rajoitukset

1. On kiellettyä pitää aluksella tai käyttää puomitroolia, jonka puomin pituus on yli 24 metriä, tai puomitrooleja, joiden puomien yhteenlaskettu pituus on yli 24 metriä, tai puomitroolia/puomitrooleja, jonka puomi / joiden puomit voidaan pidentää yhteenlasketulta pituudeltaan yli 24 metrin pituiseksi. Puomin pituus mitataan sen ääripäistä mukaan lukien kaikki puomiin kiinnitetyt osat.

2. Silmäkooltaan 32-119 mm:n suuruisia puomitrooleja ei saa käyttää seuraavilla maantieteellisillä alueilla:

- Pohjanmeri leveyspiirin 56°00' pohjoista leveyttä pohjoispuolella,

- ICES-alue Vb,

- ICES-suuralue VI leveyspiirin 56°00' pohjoista leveyttä pohjoispuolella.

Pohjanmerellä leveyspiirien 55°00' pohjoista leveyttä ja 56°00' pohjoista leveyttä välisellä alueella on kiellettyä käyttää silmäkooltaan 32-119 mm:n suuruisia puomitrooleja.

3. Pohjanmerellä on kiellettyä pitää aluksella samanaikaisesti puomitrooleja, jotka kuuluvat useampaan kuin kahteen silmäkokoluokista 32-99 mm, 100-119 mm ja 120 mm tai enemmän.

Edellä 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainituilla alueilla on kiellettyä pitää aluksella puomitroolia, jonka verkon silmäkoko on 32-119 millimetriä, paitsi jos kyseistä verkkoa säilytetään asetuksen (ETY) N:o 2847/93 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

On kiellettyä käyttää trooleja, joiden silmäkoko on pienempi kuin 32 millimetriä, 1 päivästä heinäkuuta 15 päivään syyskuuta Skagerrakisa ja Kattegatissa perusviivoista kolmen meripeninkulman päähän ulottuvilla vesillä.

5. Puomitroolin käyttö Kattegatissa on kiellettyä.

6. Aluetta 3 lukuun ottamatta on kiellettyä käyttää vedettäviä pohjaverkkoja, joiden silmäkoko on 60-69 mm.

7. Pohjanmerellä on kiellettyä käyttää vedettäviä pohjaverkkoja, joiden silmäkoko on 70-79 mm.

Norjalaisilla ja yhteisön aluksilla saa kuitenkin kalastaa yhteisön vesillä muilla vedettävillä pohjaverkoilla kuin puomitrooleilla, jos verkon perän yhdenkään silmän koko ei ole alle 70 mm ja jos verkko on valmistettu kokonaan neliösilmäisestä verkkomateriaalista.

8. On kiellettyä käyttää vedettävää verkkoa, jonka silmäkoko on pienempi kuin:

a) 16 mm alueella 3, pituuspiirin 07°23'48'' läntistä pituutta itäpuolelle sijaitsevaa ICES-aluetta IX a lukun ottamatta;

b) 40 mm alueella 3, pituuspiirin 07°23'48''läntistä pituutta itäpuolelle sijaitsevaa aluetta IX a lukuun ottamatta;

c) 20 mm alueilla 4 ja 5;

d) 45 mm alueella 6.

30 artikla

Epätavanomaiset pyyntimenetelmät

1. On kiellettyä pyytää meren eliöitä käyttämällä menetelmiä, joihin kuuluu räjähteiden, myrkkyjen tai nukutusaineiden taikka sähkövirran käyttöä.

2. On kiellettyä myydä, pitää esillä tai pitää kaupan meren eliöitä, jotka on pyydetty käyttämällä menetelmiä, joihin liittyy jonkin ammuksen käyttöä.

31 artikla

Automaattiseen lajitteluun tarkoitettujen laitteiden käyttöä koskevat rajoitukset

1. On kiellettyä pitää kalastusaluksella laitteita, joilla voidaan automaattisesti lajitella koon tai sukupuolen mukaan silliä, makrillia tai piikkimakrillia.

Kyseisten laitteiden pito ja käyttö on kuitenkin sallittua, jos aluksella ei samanaikaisesti pidetä tai käytetä joko silmäkooltaan 70 millimetriä pienempää vedettävää pyydystä tai yhtä taikka useampaa kierrenuottaa tai senkaltaista pyydystä.

Kyseisten laitteiden pito ja käyttö on sallittua myös:

a) jos saalis, joka voidaan pitää aluksella laillisesti, säilytetään kokonaisuudessaan jäätyneenä, lajitellut kalat jäädytetään välittömästi lajittelun jälkeen ja lajiteltuja kaloja heitetään pois ainoastaan 17 artiklan 2 ja 3 kohdan edellytysten mukaisesti;

sekä

b) jos laitteet on asennettu ja sijoitettu alukseen siten, että jäädytys tapahtuu välittömästi eikä meren elävien laskeminen takaisin mereen ole enää mahdollista.

2. Jokainen alus, jolla on oikeus kalastaa Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla, voi pitää mukanaan automaattiseen lajitteluun tarkoitettuja laitteita Kattegatissa edellyttäen, että tähän tarkoitukseen on myönnetty erityiskalastuslupa asetuksen (EY) N:o 1627/94 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Erityiskalastusluvassa määritellään lajit, alueet, ajankohdat ja kaikki muut vaaditut edellytykset, joita sovelletaan lajitteluun tarkoitettujen laitteiden käyttöön ja aluksella pitoon.

32 artikla

Kierrenuottien käyttöä koskevat rajoitukset

1. Kaikkien merinisäkkäiden parvien tai ryhmien saartaminen kierrenuotilla on kiellettyä.

2. Sen estämättä, mitä 1 artiklassa säädetään, 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtiviin tai jossakin jäsenvaltiossa rekisteröityihin aluksiin kaikilla vesialueilla.

3. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta aluksiin, jotka noudattavat yhteisön 12 päivänä toukokuuta 1999 allekirjoittaman kansainvälistä delfiinien suojeluohjelmaa koskevan sopimuksen (Washington, 15 päivänä toukokuuta 1998) ehtoja. Kyseisten alusten nimet ja tekniset ominaisuudet sisällytetään luetteloon, jonka komissio laatii 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

33 artikla

Ajoverkkojen käyttöä koskevat rajoitukset

1. Aluksella ei saa pitää yhtä tai useampaa ajoverkkoa, jotka on tarkoitettu liitteessä VIII lueteltujen lajien pyyntiin, eikä harjoittaa niillä kalastustoimintaa.

2. Ajoverkoilla pyydettyjen liitteessä VIII lueteltujen lajien purkaminen aluksesta on kiellettyä.

3. Sen estämättä, mitä 1 artiklassa säädetään, 1 ja 2 kohtaa sovelletaan kaikkiin vesialueisiin, lukuun ottamatta niitä, joita koskee tietyistä Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueiden kalavarojen teknisistä säilyttämistoimenpiteistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 88/98 [15] , ja näiden vesialueiden ulkopuolella kaikkiin yhteisön aluksiin.

[15] EYVL L 9, 15.1.1998, s. 1.

34 artikla

Jälleenlaivauksia koskevat rajoitukset

Toiseen alukseen tai toisesta aluksesta on kiellettyä jälleenlaivata:

a) saaliita, jotka on tarkoitettu fyysiseen tai kemialliseen jalostukseen kalajauhon, kalaöljyn tai muiden vastaavien tuotteiden valmistamiseksi; tai

b) sellaisen aluksen, jolla on laahusrekiä tai haroja, pyytämiä saaliita; tai

c) sellaisen aluksen, jonka päällikkö ei täytä kalastuspäiväkirjaa asetuksen (ETY) N:o 2847/93 6 artiklan säännösten mukaisesti, pyytämiä saaliita.

35 artikla

Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia ympäröivällä 12 meripeninkulman alueella harjoitettavaa kalastustoimintaa koskevat rajoitukset

1. On kiellettyä käyttää aluksella puomitrooleja 12 meripeninkulman alueiden sisäpuolella Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin rannikoilta mitattuna perusviivoista, joista aluevedet mitataan.

2. Seuraaviin luokkiin kuuluvat alukset saavat pyytää 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla puomitrooleilla:

a) alus, joka on otettu käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 1987 ja jonka koneteho on enintään 221 kW, tai jos sitä on alennettu, jonka koneteho oli ennen alentamista enintään 300 kW;

b) alus, joka on otettu käyttöön 31 päivän joulukuuta 1986 jälkeen ja jonka moottorin konetehoa ei ole alennettu, jonka koneteho on enintään 221 kW ja jonka kokonaispituus on enintään 24 metriä;

c) alus, jonka moottori on korvattu 31 päivän joulukuuta 1986 jälkeen moottorilla, jonka konetehoa ei ole alennettu ja jonka koneteho on enintään 221 kW.

3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, on kiellettyä käyttää puomitroolia, jonka puomin pituus on yli 9 metriä, tai puomitrooleja, joiden puomien yhteenlaskettu pituus on yli 9 metriä, tai puomitroolia/puomitrooleja, jonka puomit / joiden puomit voidaan pidentää yhteenlasketulta pituudeltaan yli 9 metrin pituiseksi, paitsi jos pyynnissä käytetään silmäkooltaan 16-31 millimetrin pyydyksiä. Puomin pituus mitataan sen ääripäistä mukaan lukien kaikki puomiin kiinnitetyt osat.

4. Kalastusalukset, jotka eivät täytä 2 ja 3 kohdassa määriteltyjä edellytyksiä, eivät saa harjoittaa kyseisissä kohdissa tarkoitettua kalastustoimintaa.

5. Aluksilla, joilla ei saa käyttää puomitrooleja, ei saa pitää tällaisia verkkoja tässä artiklassa määritetyillä alueilla, ellei niitä säilytetä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

6. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan täytäntöönpanosta annetaan 40 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

VI OSASTO

TEKNISET SÄÄNNÖKSET

36 artikla

Jalostustoimet

1. On kiellettyä suorittaa kaloille kalastusaluksella mitä tahansa fyysistä tai kemiallista jalostusta kalajauhon, kalaöljyn tai vastaavien tuotteiden valmistamiseksi tai siirtää pyydettyjä kaloja toiseen alukseen tällaisia tarkoituksia varten. Tämä kielto ei koske kalanjätteiden jalostusta tai jälleenlaivausta.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta kalastusaluksella tapahtuvaan surimin ja kalamassan valmistukseen.

37 artikla

Tieteellinen tutkimus

1. Tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimintaan, jota suoritetaan yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin jäsenvaltion luvalla ja sen alaisuudessa, jos kyseisestä toiminnasta on annettu ennakolta tieto komissiolle ja sille jäsenvaltiolle, jonka vesillä tutkimusta tehdään.

2. Edellä 1 kohdassa määriteltyihin tarkoituksiin pyydettyjä meren eliöitä saa myydä, varastoida, pitää esillä tai tarjota myyntiin, jos:

a) ne täyttävät tämän asetuksen liitteessä VI vahvistetut vaatimukset ja asetuksen (EY) N:o 104/2000 2 artiklan mukaisesti hyväksytyt kaupan pitämistä koskevat vaatimukset, tai

b) ne myydään välittömästi muihin tarkoituksiin kuin ihmisravinnoksi.

38 artikla

Kantojen keinotekoinen elvyttäminen ja siirtoistutukset

1. Tätä asetusta ei sovelleta kalastustoimiin, joiden ainoana tarkoituksena on kantojen keinotekoinen elvyttäminen tai meren eliöiden siirtoistutus ja jotka toteutetaan jäsenvaltion luvalla ja sen alaisuudessa. Jos kantojen keinotekoista elvytystä tai siirtoistutuksia toteutetaan toisen jäsenvaltion vesillä, komissiolle ja kaikille asianomaisille jäsenvaltioille on ilmoitettava asiasta etukäteen.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa määriteltyihin tarkoituksiin pyydetyt meren eliöt on päästettävä takaisiin mereen, minkä jälkeen niitä voidaan myydä, varastoida, pitää esillä tai tarjota myyntiin, jos ne täyttävät asetuksen (EY) N:o 104/2000 2 artiklan mukaisesti hyväksytyt kaupan pitämistä koskevat vaatimukset.

VII OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

39 artikla Täytäntöönpano

1. Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet hyväksytään 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2. Yksityiskohtaiset säännöt annetaan 40 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen mm. seuraavista seikoista:

- langan paksuuden määrittely

- silmäkoon määrittely

- saalisnäytteiden otto

- verkkoihin kiinnitettävien sallittujen laitteiden luettelot ja tekniset kuvaukset

- moottorin tehon mittaaminen

- verkkomateriaalin määrittely ja käyttö.

40 artikla Komitea

1. Komissiota avustaa neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3760/92 [16] 17 artiklassa perustettu kalastus- ja vesiviljelyalan hallintokomitea, jäljempänä 'komitea'.

[16] EYVL L [389, 31.12.1992, s. 1].

2. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika on yksi kuukausi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

41 artikla Kumoaminen

Kumotaan asetukset (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 2056/2001 ja (EY) N:o 494/2002.

Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen, ja ne luetaan liitteessä IX olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

42 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä [...].

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE I

VEDETTÄVÄT PYYDYKSET: Alueet 1, 2 ja 3 lukuun ottamatta pituuspiirin 7°23'48 W itäpuolella olevaa ICES-aluetta IXa

Silmäkokoluokat, kohdelajit ja saaliiden vaaditut prosenttiosuudet

>TAULUKON PAIKKA>

1. Aluksella pidetyssä saaliissa on oltava:

vähintään 90 % kahta tai useampaa kohdelajia tai

vähintään 60 % yhtä kohdelajia ja enintään 2 % turskan, koljan, kummeliturskan ja seitin sekoitusta ja enintään 15 % sellaisten lajien sekoitusta, jotka on merkitty symbolilla

.

2. Aluksella pidettyjen silli- tai silakkasaaliiden, jotka on pyydetty silmäkooltaan 16-31 mm:n verkoilla, saalisrajoituksia koskevat säännökset annetaan vuosittain eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien suurimmista sallituista saaliista ja eräistä edellytyksistä, joilla niitä kalastetaan, annetussa yhteisön lainsäädännössä.

3. Aluksella pidetyssä saaliissa on oltava:

vähintään 90 % kahta tai useampaa kohdelajia tai

vähintään 60 % yhtä kohdelajia ja enintään 2 % turskan, koljan, kummeliturskan ja seitin sekoitusta ja enintään 15 % sellaisten lajien sekoitusta, jotka on merkitty symbolilla .

4. Aluksella pidetyssä saaliissa saa olla enintään 20 % kummeliturskaa ja/tai 20 % turskaa.

5. Kalastusaluksella pidetyssä saaliissa, joka on pyydetty silmäkooltaan 70-79 mm:n vedettävillä pohjaverkoilla ICES-suuralueella VI ja/tai VII ja/tai ICES-alueella Vb, on oltava vähintään 30 % keisarihummeria ja enintään 5 % turskaa. Muutoin aluksella pidetyssä saaliissa saa olla enintään 20 % kummeliturskaa ja/tai 20 % turskaa.

6. Kalastusaluksella pidetyssä saaliissa, joka on pyydetty silmäkooltaan 80-109 mm:n vedettävillä pohjaverkoilla Pohjanmerellä leveyspiirin 56°00' N pohjoispuolella, on oltava vähintään 30 prosenttia keisarihummeria ja enintään 20 % kummeliturskaa ja/tai 20 % turskaa.

7. Pohjanmeren saaliita lukuun ottamatta, aluksella pidetyissä saaliissa saa olla enintään 5 % turskaa.

8. Kalastusaluksella pidetyssä saaliissa, joka on pyydetty silmäkooltaan 110-119 mm:n vedettävillä pohjaverkoilla, on oltava vähintään 70 % seitiä ja enintään 3 % turskaa.

9. Pohjanmerellä ja Skagerrakissa 1.3.-31.10. Kattegatissa 1.3.-31.7. Koko vuoden alueilla 1 ja 2 Pohjanmerta, Skagerrakia ja Kattegatia lukuun ottamatta.

10. Pohjanmerellä ja Skagerrakissa seuraavan vuoden marraskuun ensimmäisen ja helmikuun viimeisen päivän välisenä aikana. Kattegatissa seuraavan vuoden elokuun ensimmäisen päivän ja helmikuun viimeisen päivän välisenä aikana.

11. Syvänmeren haihin kuuluvat seuraavat lajit: syvännepiikkihai (Centroscymnus coelolepis), piikkihailaji (Centrophorus squamosus), hailaji (Deania calceus), piikkihailaji (Dalatias licha), hailaji (Etmopterus princeps), pikkuhai (Etmopterus spinax), hailaji (Centroscyllium fabricii), piikkihailaji (Centrophorus granulosus), rengashai (Galeus melastomus), hailaji (Galeus murinus), hailajeja (Apristurus spp.).

LIITE II

VEDETTÄVÄT PYYDYKSET: pituuspiirin 7°23'48'' W itäpuolella sijaitseva ICES-alue IXa

Silmäkokoluokat, kohdelajit ja vaaditut saaliiden prosenttiosuudet, joita sovelletaan kussakin silmäkokoluokassa

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

VEDETTÄVÄT PYYDYKSET: Alueet 4, 5 ja 6

A. Alueet 4 ja 5

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

B. Alue 6

LIITE IV

KIINTEÄT PYYDYKSET: Alueet 1 ja 2

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Sovelletaan ainoastaan ICES-alueilla VIId ja IIIa sekä Pohjanmerellä.

(2) ICES-alueilla VIIe vähimmäiskoko on 90 mm.

(3) ICES-alueilla VIIe ja VIId vähimmäiskoko on 110 mm.

(4) ICES-suuralueilla VI ja VII pyydetyt ja alueella pidetyt merikrottisaaliit (Lophius spp.), joita on yli 30 prosenttia näillä alueilla pyydetystä aluksella pidetystä kokonaissaaliista, on pyydettävä silmäkooltaan vähintään 250 millimetrin pyydyksillä.

LIITE V

KIINTEÄT PYYDYKSET: Alue 3

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Sovelletaan ainoastaan ICES-alueella VIIIc ja ICES-suuralueella IX.

(2) Merikrottisaaliit (Lophius spp.), joita on yli 30 prosenttia aluksella pidetystä kokonaissaaliista, on pyydettävä silmäkooltaan vähintään 220 mm:n pyydyksillä.

LIITE VI

Vähimmäiskoot

>TAULUKON PAIKKA>

Laji // Vähimmäiskoko; alueet 1-5 Skagerrakia ja Kattegatia lukuun ottamatta

Keisarihummeri (Nephrops norvegicus) // Koko alue, aluetta 3 ja ICES-alueita VIa, VIIa lukuun ottamatta: kokonaispituus 85 mm, selkäkilven pituus 25 mm

// ICES-alueet VIa, VIIa; alue 3:

kokonaispituus 70 mm, selkäkilven pituus 20 mm

Keisarihummerinpyrstöt // Koko alue, aluetta 3 ja ICES-alueita VIa, VIIa lukuun ottamatta: 46 mm

// ICES-alueet VIa, VIIa; Alue 3: 37 mm

Makrillit (Scomber spp.) // Koko alue Pohjanmerta lukuun ottamatta: 20 cm

// Pohjanmeri: 30 cm

Sardelli (Engraulis encrasicholus) // Koko alue, pituuspiirin 7°23'48'' W itäpuolella sijaitsevaa ICES-aluetta IXa lukuun ottamatta: 12 cm

// ICES-alue IXa pituuspiirin 7°23'48'' W itäpuolella: 10 cm

Isotaskuravut (Cancer pagurus) // Alueet 1 ja 2 leveyspiirin 56° N pohjoispuolella: 140 mm

Alue 2 leveyspiirin 56° N eteläpuolella ICES-alueita VIId,e,f ja IVb,c lukuun ottamatta: 130 mm

ICES-alueet IVb,c leveyspiirin 56° N eteläpuolella: 130 mm lukuun ottamatta aluetta, jonka rajoina ovat Englannin rannikolla kohta 53°28'22'' N, 00°09'24'' E, suora linja, joka yhdistää tämän pisteen pisteeseen 53°28'22'' N, 00°22'24'' E, Yhdistyneen kuningaskunnan kuuden meripeninkulman vyöhyke, ja suora linja, joka yhdistää pisteen 51°54'06'' N, 01°30'30'' E ja Englannin rannikolla olevan pisteen 51°55'48'' N, 01°17'00'' E, jossa vähimmäiskoko on 115 mm.

ICES-alueet VIId,e,f: 140 mm

Alue 3: 130 mm

Kampasimpukka (Pecten maximus) // Koko alue, lukuun ottamatta ICES-aluetta VIIa leveyspiirin 52°30' N pohjoispuolella, VIId: 100 mm

// ICES-alue VIIa leveyspiirin 52°30' N pohjoispuolella, VIId: 110 mm

(1) Kokonaispituus (selkäkilven pituus).

(2) 30 cm vain teollisuustarkoituksiin.

(3) 1 päivästä tammikuuta 2002 sovelletaan 87 mm:n selkäkilven pituutta.

(4) On kiellettyä purkaa aluksesta määrällisesti yli 15 % alle 25 kg:n painoisia tai alle 125 cm:n mittaisia miekkakaloja.

(5) Edellä 17 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä ei sovelleta 3,2-6,4 kilogramman painoisiin tahattomasti pyydettyihin kaloihin, vaan niitä saa olla lukumääräisesti laskettuna 15 prosenttia.

(6) Azorien saarten lähivesillä, jotka kuuluvat Portugalin suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan, pyydystettyihin piikkimakrilleihin (Trachurus spp.) ei sovelleta vähimmäiskokoa.

LIITE VII

Meren eliön koon mittaaminen

1. Kalan koko mitataan kuvassa 1 esitetyllä tavalla kuonon kärjestä pyrstöevän kärkeen.

2. Keisarihummerin koko mitataan kuvassa 2 esitetyllä tavalla:

- selkäkilven pituutena keskiviivan suuntaisesti jommankumman silmän takaa eturuumiin eli selkäkilven loppuun ja/tai

- kokonaispituutena otsapiikin kärjestä peräkilven uloimpaan reunaan ilman ulokkeita ja/tai

- irrotettujen keisarihummerin pyrstöjen osalta: pyrstön ensimmäisen jaokkeen takaosasta peräkilven uloimpaan reunaan ilman ulokkeita. Pyrstön on oltava mitattaessa suorana, sitä ei saa venyttää ja se mitataan selkäpuolelta.

3. Alueilla 1-5, Skagerrakia ja Kattegatia lukuun ottamatta, hummerin koko mitataan kuvassa 3 esitetyllä tavalla keskiviivan suuntaisesti jommankumman silmän takaa eturuumiin eli selkäkilven loppuun.

4. Skagerrakista tai Kattegatista pyydetyn hummerin koko mitataan kuvassa 3 esitetyllä tavalla:

- selkäkilven pituutena keskiviivan suuntaisesti jommankumman silmän takaa eturuumiin eli selkäkilven loppuun ja/tai

- kokonaispituutena otsapiikin kärjestä peräkilven uloimpaan reunaan ilman ulokkeita.

5. a) Hämähäkkiravun koko mitataan kuvassa 4 a esitetyllä tavalla selkäkilven pituutena keskiviivan suuntaisesti otsapiikkien välisestä reunasta kilven takaosan reunaan.

b) Isotaskuravun koko mitataan kuvassa 4 b esitetyllä tavalla selkäkilven suurimpana leveytenä mitattuna kohtisuoraan pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden.

6. Simpukoiden koko mitataan kuvan 5 mukaisesti kuoren pisimmästä osasta.

7. Kuningaskotilon koko mitataan kuvan 6 mukaisesti kuoren koko pituudelta.

8. Langustin koko mitataan kuvassa 7 esitetyllä tavalla eli selkäkilven pituus mitattuna otsapiikin kärjestä selkäkilven loppuun.

>VIITTAUS KAAVIOON>

KUVA 1

>VIITTAUS KAAVIOON>

KUVA 2

(Nephrops)

Keisarihummeri

(a) Selkäkilven pituus

(b) Kokonaispituus

>VIITTAUS KAAVIOON>

KUVA 3

(Homarus)

Hummeri

(a) Selkäkilven pituus

(b) Kokonaispituus

>VIITTAUS KAAVIOON>

KUVA 4 a

>VIITTAUS KAAVIOON>

KUVA 4 b

>VIITTAUS KAAVIOON>

KUVA 5

>VIITTAUS KAAVIOON>

KUVA 6

LIITE VIII

Valkotonnikala

Tonnikala

Isosilmätonnikala

Boniitti

Sarda

Keltaevätonnikala

Mustaevätonnikala

Tunniinat

Eteläntonnikala

Auksidit

Merilahnat

Marliinit

Atlantinpurjekalat

Miekkakalat

Makrillihauet

Dolfiinit

Hait

Pääjalkaiset // Thunnus alalunga

Thunnus thunnus

Thunnus obesus

Katsowonus pelamis

Sarda sarda

Thunnus albacares

Thunnus atlanticus

Euthunnus spp.

Thunnus maccoyii

Auxis spp.

Brama rayi

Tetrapturus spp.; Makaira spp.

Istiophorus spp.

Xiphias gladius

Scomberesox spp.; Cololabis spp.

Coryphaena spp.

Hexanchus griseus; Cetorhinus maximus; Alopiidae; Carcharinidae; Sphymidae; Isuridae; Lamnidae.

kaikki lajit

LIITE IX

YLEISKIELINEN NIMI JA TIETEELLINEN NIMI

Yleiskielinen nimi Tieteellinen nimi

Katkarapulaji Pandalus montagui

Sardelli Engraulis encrasicolus

Merikrotit Lophiidae

Hopeakuoreet Argentinidae

Leväkatkarapu Palaemon adspersus

Partaturska Trisopterus luscus

Isosilmätonnikala Thunnus obesus

Hailaji Deania calceus

Simpukat Bivalvia

Hailaji Centroscyllium fabricii

Mustahuotrakala Aphanopus carbo

Rengashai Galeus melastomus

Katkarapulaji Aristeus antennatus

Tylppäpyrstömolva Molva dipterygia

Mustakitaturska Micromesistius poutassou

Tonnikala Thunnus thynnus

Boga Boops boops

Merilahnat Bramidae, Berycidae

Silokampela Scopthalmus rhombus

Pikkumattosimpukka Venerupis pullastra

Venussimpukka Venus verrucosa

Turska Gadus morhua

Siimaturska Mora moro

Katkaravut Pandalus spp.

Katkaravut Crangon spp.

Meriankerias Conger conger

Langustit Palinurus spp.

Seepiat Sepia officinalis, Sepia spp.

Hietakampela Limanda limanda

Pohjankatkarapu Parapenaeus longirostris

Punahait Scyliorhinidae

Huotrasimpukat Donax spp.

Isotaskurapu Cancer pagurus

Ankerias Anguilla anguilla

Kielikampelalaji Microchirus ocellatus

Kampela Platichthys flesus

Oikeasilmäkampelat Pleuronectidae

Luikeroturskat Phycis spp.

Nokkakalat Belone spp.

Kotilosimpukat Gastropoda

Katkarapulaji Aristaeomorpha foliacea

Torkkuhailaji Etmopterus princeps

Lestikalat Malacocephalus spp., Nezumia spp., Trachyrhynchus spp.

Juovakeltit Mugilidae

Kyhmykurnusimppu Eutrigla gurnardus

Mattosimpukka Ruditapes decussatus

Piikkihailaji Centrophorus granulosus

Kurnusimput Triglidae

Kolja Melanogrammus aeglefinus

Limanahkiaiset Myxinidae

Huotrakalat Trichiuridae

Kummeliturska Merluccius merluccius

Kampavenussimpukka Mercenaria mercenaria

Silli /silakka Clupea harengus

Piikkimakrillit Trachurus spp.

Punahait Apristuris spp.

Pietarinkala Zeus faber

Piikihailaji Dalatius licha

Limanahkiaiset Petromyzonidae

Piikkihailaji Centrophorus squamosus

Pikkupääkampela Microstomus kitt

Molva Molva molva

Hummeri Homarus gammarus

Rasvakala Cyclopterus lumpus

Makrillit Scomber spp., Scomber scombrus

Sirkkaäyriäinen Squilla mantis

Lasikampelat Lepidorhombus spp.

Punahailaji Galeus murinus

Pohjankatkarapu Pandalus borealis

Keisarihummeri Nephrops norvegicus

Harmaaturska Trisopterus esmarkii

Meritursaat Octopus vulgaris, Eledone cirrosa

Keltaroussi Hoplostethus atlanticus

Pikarellit Centracanthidae

Piikkihait Squalus acanthias spp.

Sardiini Sardina pilchardus

Punakampela Pleuronectes platessa

Lyyraturska Pollachius pollachius

Pikkuturska Trisopterus minutus

Syvännepiikkihai Centroscymnus coelolepis

Partaturska Trisopterus luscus

Katkaravut Palaemon spp.

Atlantinkampasimpukka Chlamys opercularis

Koruhuulikala Coris juris

Veitsisimpukka Ensis spp., Pharus legumen

Liekkikalat Cepolidae

Mullot Mullidae

Skorpionikalat Scorpaenidae

Seiti Pollachius virens

Lohi Salmo salar

Lohikalat Salmonidae

Tuulenkalat Ammodytidae

Sardiini Sardina pilchardus

Kampasimpukka Pecten maximus

Meribassi Dicentrarchus labrax

Hammasahvenet Sparidae

Meritaimen Salmo trutta

Venussimpukkalaji Ruditapes philipinarum

Katkaravut Penaeus spp.

Hopeaturska Gadus argenteus

Rauskut Rajidae

Boniitti Katsuwonus pelamis

Kuoreet Atherina spp., Osmerus spp.

Kielikampela Solea solea/vulgaris

Hämähäkkirapu Maja squinado

Isosilmäkampelalaji Citharus linguatula

Kilohaili Sprattus sprattus

Hummerilajeja Galatheidae

Kalmarit Loliginidae, Ommastrephidae, Alloteuthis spp.

Vinohammassimpukkalaji Spisula solidissima

Taskurapu Polybius henslowi

Miekkakala Xiphias gladius

Kielikampelalaji Microchirus variegatus

Tonnikalat Auxis spp., Euthynnus spp., Katsuwonus spp., Thunnus spp.

Piikkikampela Psetta maxima

Keila Brosme brosme

Kampasimpukkalaji Chlamys varia

Pikkuhai Etmopterus spinax

Venussimpukka Venus verrucosa

Kielikampelalaji Dicologoglossa cuneata

Louhikalat Trachinidae

Kuningaskotilo Buccinum undatum

Valkotonnikala Merlangius merlangus

Mustaeväkampela Glyptocephalus cynoglossus

Huulikalat Labridae

Keltaevätonnikala Thunnus albacares

LIITE X

Vastaavuustaulukko

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>