Nizzan sopimus

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Lisätään EU:n toimielinten legitiimiyttä ja tehokkuutta EU:n jäsenmäärän kasvu huomioon ottaen.

• Muutetaan menetelmää, jolla Euroopan komissio muodostetaan:
  • komission entistä kokoonpanoa, jossa kullakin suurella jäsenmaalla (Espanja, Italia, Ranska, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta (¹)) oli kaksi komission jäsentä ja kullakin muulla maalla yksi jäsen, muutetaan vähitellen siten, että komission jäsenten enimmäismäärä on 27, jolloin jokaisella maalla on oikeus nimittää yksi komission jäsen vuorotteluperiaatteella ja täysin tasapuolisesti
  • komission puheenjohtaja ja komission jäsenet nimitetään vastedes neuvostossa määräenemmistöllä
  • komission jäsenten kollegiota koskevaa komission puheenjohtajan toimivaltaa lisätään niin, että hän voi jakaa tai järjestää uudelleen komission jäsenten vastuualueita ja erottaa komission jäsenen, mikäli kollegio hyväksyy erottamista koskevan päätöksen yksinkertaisella enemmistöllä.
• Euroopan unionin neuvoston äänestysjärjestelmä määritellään uudelleen:
  • ääntenpainotusta muutetaan niin, että se vastaa paremmin jäsenmaiden suhteellista väestömäärää
  • määräenemmistön ehtoja tiukennetaan siten, että nykyisin siihen vaaditaan 73,9 prosenttia (71,3 prosentin sijasta) äänistä ja päätöstä puoltavien EU-maiden määrän on oltava (jos EU-maa vaatii tämän tarkistamista) vähintään 62 prosenttia EU:n väestöstä
  • määräenemmistöpäätösten käyttöä laajennetaan uusille aloille.
• Euroopan parlamentin kokoonpanoa muutetaan ja sen toimivaltaa lisätään:
  • paikkojen määrä nostetaan 732 jäseneen 27 EU-maan muodostamassa unionissa
  • yhteispäätösmenettelyn (nykyisin tavallinen lainsäätämisjärjestys) käyttö laajennetaan lähes kaikille aloille, joilla neuvoston päätös hyväksytään määräenemmistöllä
  • parlamentti voi EU-maan tai komission tavoin antaa asian EU:n tuomioistuimen käsiteltäväksi.
• Euroopan unionin tuomioistuinta uudistetaan perusteellisesti:
  • tuomioistuin kokoontuu eri kokoonpanoissa: 3–5 tuomarin jaostoissa, suuressa jaostossa (11 tuomaria) tai täysistunnossa (yksi tuomari kustakin EU-maasta)
  • ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (nykyinen unionin yleinen tuomioistuin) toimivaltaa laajennetaan erityisesti tiettyjen ennakkoratkaisupyyntöjen¹ kategorioiden osalta
  • neuvosto voi yksimielisellä päätöksellä perustaa ensimmäisenä oikeusasteena toimivia toissijaisia tuomioistuimia erityisillä lainsäädännön aloilla, kuten patenttioikeuden alalla.
• Sopimuksella otetaan käyttöön tiiviimpää yhteistyötä koskevia uusia sääntöjä:
  • aiemman EU-maiden enemmistön sijasta yhteistyö voidaan käynnistää vain vähintään kahdeksan maan kesken
  • Euroopan yhteisön keskeisimmässä ”pilarissa” EU-maa ei voi enää estää tiiviimmän yhteistyön käynnistämistä veto-oikeudellaan. Aina välttämättömän komission hyväksynnän lisäksi tarvitaan myös parlamentin puoltava lausunto (tai nykyisin suostumus), jos ala, jolla yhteistyötä aiotaan tehdä, kuuluu yhteispäätösmenettelyn piiriin
  • mahdollisuus tiivistettyyn yhteistyöhön laajennetaan yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, ei kuitenkaan puolustuspolitiikkaan, ja tällä alalla EU-mailla on veto-oikeus
  • oikeus- ja sisäasioissa tiiviimmästä yhteistyötä tehdään erityisen joustavaa: EU-mailla ei ole veto-oikeutta eikä myöskään komission tai parlamentin hyväksymistä tarvita.

Muita sopimuksella tehtyjä tärkeitä muutoksia

• Sen lisäksi, että perusoikeuksia loukanneelle EU-maalle voidaan määrätä seuraamuksia (mahdollisuus otettiin käyttöön Amsterdamin sopimuksessa), lisätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklaan ennalta ehkäisevä järjestelmä.
• Euroopan unionista tehtyä sopimusta muutetaan niin, että siinä otetaan huomioon Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittyminen.
• Eurojustin rooli rikosoikeudellisen yhteistyön kehittämisessä tunnustetaan.
• Bryssel nimetään Eurooppa-neuvoston viralliseksi kokoontumispaikaksi.